Olemme nyt YH Kodit Oy

YH KODIT OY:N ASIAKASLEHTI 2/2012
Kesäisiä herkkuja
Kotikeittiössä
Mihin energialuokkaan kuulut?
Raision
Kaislaniityssä
luonto lähellä
Asuntomessualue
valmistuu
aikataulussa
Seppo Malmi
Olemme nyt
YH Kodit Oy
paljon enemmän kuin pelkkä asunto
Kotosalla on nykyaikainen ja ainutlaatuinen päivittäisen hyvinvoinnin mahdollistava asumismuoto yli
55-vuotiaille.
Kotosalla tarjoaa asukkaalle turvallisen kodin, toimivan ympäristön ja palveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien muodostaman laadukkaan
kokonaisuuden.
Laadukkaita vuokrakoteja Aurajoen rannalla
TYYLIÄ, TURVAA & TUNNELMAA
Aurastrandin alueen odotettu Kotosalla-vuokrakohde, Turun Kuunari valmistui Tuomaansillan
viereen huhtikussa 2012.
Lännen YH-Asunnot Oy Turun Kuunari
Helsinginkatu 13, 20500 Turku
Tyyppi
Koko
Vuokra
1h+kk+alk+viherh.
39,0-41,0 m²
532,67-612,75
2h+kk+p
41,0-59,5 m²
544,35-897,75
2h+kk+viherh.
53,5-60,0 m²
688,86-897,75
3h+k+p
78,0 m²
907,73-982,56
Vuokraan sisältyy jäsenpalvelumaksu sekä laajakaistayhteys.
Vesi ja sähkö maksetaan kulutuksen mukaan.
Viihtyisät Kotosalla-kodit sijoittuvat Kuunarin kerroksiin 1 ja 4-8. Talon toiseen ja kolmanteen kerrokseen
valmistuu kaksi nykyaikaista ympärivuorokautista huolenpitoa tarjoavaa hoivakotia pääasiassa ikääntyneille
kehitysvammaisille.
Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat kaikkien
Aurastrandin alueen Kotosalla-talojen yhteiset oleskelu- ja kuntoilutilat.
Lisätietoja:
Nettisivuiltamme osoitteesta www.yhkodit.fi
ja puhelimitse numerosta 010 227 3773
Hakemukset palautetaan liitteineen osoitteeseen
YH Kodit Oy, Humalistonkatu 12, 20100 Turku
Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.
Pääkirjoitus
Kodikkaasti YH Kodit
YH
Länsi Oy:n nimi vaihtui YH Kodit Oy:ksi. Muutos ei ollut iso, koska olemme
käyttäneet kotoisaa nimeä jo pitkään konsernin toimintojen markkinoinnissa. Tämä oli helppo muutos, koska kaikki yhteystiedot pysyvät ennallaan.
Myös yrityksen omistuspohja on sama eli YH Kodit -konsernin omistavat
pääosin Tampereen ja Turun seudun kunnat.
Uusi nimi siivittää kasvuamme ja asumisen palvelujemme monipuolistumista.
YH Kodit tarkoittavat jatkossakin jotain muuta kuin pelkkää asuntoa – meille huoneisto on
osa asumisen kokonaisuutta, johon liittyy palveluja. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Kotosalla-kotien palveluohjaajat ja viime syksynä aloitettu asumisenneuvojan työ Tampereella Winterin alueella.
Aikomuksenamme on myös rakentaa entistä enemmän ja valtakunnallisesti. Uusia
hankkeita on jo vireillä esimerkiksi Hämeenlinnassa ja pääkaupunkiseudulla. Tänä vuonna
tavoitteenamme on rakentaa tuhat uutta asuntoa.
Tässä lehdessä kerromme toiminnastamme, Vuoreksen asuntomessualueen rakentumisesta ja piipahdamme Raisiossa tapaamassa Saija ja Michael Freytä ja katsomassa heidän
kotimaisemaansa. Loppusilauspalstalla aloitamme kevään ja kesän juhlakauden.
Toukokuussa alamme herätä kesään. Nyt voi jo nauttia aamukahvit parvekkeella. Pihojen yhteiset grillikatoksetkin on otettu käyttöön ja vaihdettu kuulumiset naapureiden kanssa.
Jos pakkanen piti väen sisällä, niin annetaan auringon houkutella kaikki ulos vauvasta vaariin.
Rentouttavaa kesää, nähdään asuntomessuilla!
Jari Tyvimaa
markkinointipäällikkö
YH Kodit Oy
Tässä lehdessä
4
Kotikeittiössä 6
Pulma&Ratkaisu 7
Nyt 8
Ajatuksia 9
Kotimaisemani
10
Säästämällä energiaa
voit vaikuttaa asumisen kustannuksiin.
Mihin energialuokkaan kuulut?
Kädestä pitäen
12
10
YH Kodit -nimi
kertoo toiminnasta
Kannessa
13
Toimitusjohtaja Seppo Malmi
kertoo YH Kodit Oy:n kuulumisia.
4
Saija ja Michael Frey
viihtyvät Raision Kaislaniityssä.
13
Asuntomessut etenevät
suunnitelmien mukaan
18
Yhteystiedot 19
16
Loppusilaus
3
RAISION KAISLANIITTY
Rantatie 3, 21200 Raisio
Viisi yksi- ja kaksikerroksista rivitaloa
25 asumisoikeusasuntoa
Huoneistotyypit
2H+KT+S 44,5 m²
2H+K+S 55,5 m²
3H+K+S 70,5 m²-84,5m²
3–4H+K+S 84,5m²
4H+K+S 84,5m²
Valmistumisvuosi 2012
Teksti Simo Arvo Kuva Mikael Soininen
Lähellä luontoa
R
aision Merinuorikkalassa sijaitseva
Kaislaniityn rivitalo on ihanteellinen
koti Saija Freylle, hänen aviomiehelleen Michaelille, sekä heidän
kahdelle koiralleen. Luonnon läheisyys on
pariskunnalle kaikki kaikessa.
“Hyvät ulkoilumahdollisuudet olivat ehdoton edellytys asuinpaikkamme valinnalle. Nyt pihaltamme avautuvat lähes rajattomat lenkkimaastot, joissa koiramme Leevi
ja Laku voivat ulkoilla. Poluilla voi käydä lyhyellä aamulenkillä tai tehdä tunnin kierroksen Raisionlahden ympäri. Laaja luonnonsuojelualue alkaa heti kiinteistön tontin
nurkalta.
Muutimme kotiimme huhtikuun alussa,
heti kun talo valmistui. Sitä ennen asuimme
neljä kuukautta YH Kotien viereisessä asumisoikeusyhtiössä. Harkitsimme myös siihen
4
jäämistä, mutta mahdollisuus asua aivan
uudessa talossa sai meidät muuttamaan.
Olemme erityisesti pitäneet talossamme
olevasta lattialämmityksestä.
Ennen Merinuorikkalaan muuttoa
myimme omistusasuntomme muualta päin
Raisiota. Pidämme kaupungista, vaikkei
kumpikaan meistä ole täältä kotoisin. Kotimme on hyvällä paikalla, sillä kauppa,
kuntosali sekä keila- ja uimahallit ovat kaikki alle kolmen kilometrin päässä. Käyn Turun keskustassa töissä ja ajan sinne autolla
alle vartissa eli liikenneyhteydet ovat myös
hyvät.
Asuinalue on ennen kaikkea rauhallinen. Makuuhuoneestamme aukeaa näkymä pellon yli merelle. Tämä on kuin maalla
asuisi, sillä näemme usein aamuisin takapihallamme kettuja ja jäniksiä.”¢
Kotimaisemani
Hyvät ulkoilumahdollisuudet
olivat ehdoton edellytys
asuinpaikkamme valinnalle.
5
Kotikeittiössä
a
u
t
i
o
n
i
ar lohta
Tilllilm
a
u
t
t
a
i
gr
ea
Ohje J
n-Fra
ta
4 annos
nçois
)
012
SOY 2
estari (W
t Grillim
Malle
6
Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat WSOY
lliä
retta ti
kua tuo
½ ruuk
a
ri
e
musok
1 rkl to
olaa
u
s
ri
e
2 rkl m
vaviittia
2 rkl ak
meniä
ta
inansie
laa loh
1 tl kum
n
n ospa
a
ta
is
ll
4 naha
iviöljyä
½ dl oli
n mehu
i,
1 limeti
a
kvaviitt
pippuri
suola, a
kseen
sokeri,
o
suolaa,
e
a
s
ll
t
e
s
la
lauta
alapa
si.
a isolla
Aseta k
tillistä.
4 tunnik
i. Sekoit
ll
a
ti
s
o
a
n
n
m
n
ri
tu aan
u
s
u
u
s
a
Hieno
ja
m
t
ne
piin
nsieme
jääkaap
ja
kumina
us öljyä
in. Nosta
ä
p
s
la
a
iille ripa
li
n
o
u
le
p
e
a
h
iv
li
pois. S
arinadi
äntäen.
enin m
ta
is
easti kä
lo
p
a
o
k
n
a
le
s
e
sta
s
tt
u
Tapu
ia lop
ljy. Mau
minuutt
ja oliiviö
5
u
1
h
a
e
a
ll
im
gri
limett
tamalla
y sekoit
lj
iö
tt
e
lim
ta
Valmista
ja maus
.
ettiöljyä
isilpulla
ll
m
ti
li
a
e
ll
ll
u
ä
lop
sten pä
sä anno
vietäes
e
ll
o
rj
ele ta
in
Pirskott
a.
nä tällö
; vähen
pippurill
ta
ja
s
a
a
ii
ll
s
la
suo
ruuan
tamalla
a valmis
tt
je
h
o
.¢
oleen
untaa
äärä pu
Voit mu
okerin m
s
ja
n
suola
Marinadi
Pulma&Ratkaisu
syventää makua
V
almiiksi marinoidut grillaustuotteet ovat helppokäyttöisiä. Jos on
aikaa paneutua grillaamisen saloihin, saa uusia makuelämyksiä,
kun suunnittelee oman mausteliemen eli marinadin. Se antaa grilliruoalle omatekoisen maun ja mureuttaa grillattavan lihan.
Mureuttava vaikutus perustuu siihen, että marinadissa on jotain hapanta, esimerkiksi viinietikkaa tai viiniä. Myös jogurtti sopii
hyvin marinadiin. Marinointi ei ole kiireisen puuhaa: kokonaisen fileen maustuminen vie noin vuorokauden, vartaat, pihvit ja kyljykset mureutuvat
muutamassa tunnissa.
Marinadeja voi käyttää myös kypsien ruokien kastikkeina. Lisukkeena tarjottava marinadi on pidettävä erillään siitä, jossa on marinoitu kypsentämättömät raaka-aineet.
Marinadien ohjeita löytyy keittokirjoista, lehdistä ja netin ruokasivustoilta. ¢
80
ohjetta
Grillimestarilta
J
Teksti Simo Arvo Kuva Dreamstime
ean-François Malletin Grillimestari (WSOY 2012) on kevään
keittokirjauutuus. Kirjassa on yli 80 helppoa valmistusohjetta erilaisille liha-, kala- ja vihannesruuille. Perinteisten grillireseptien lisäksi teos tarjoaa monia kekseliäitä ja juhlaviakin erikoisuuksia, kuten pestolla maustetut pihvikääröt, tonnikalavartaat,
rommissa liekitetyt banaanit ja laventelissa haudutetut aprikoosit.
Myös Mallet nostaa grillauksen yhdeksi osa-alueeksi marinoinnin. Kirja alkaa näyttävällä marinadit ja mausteseokset -jaksolla, jossa on mukana niin perinteisiä kuin yllättäviäkin yhdistelmiä. Grilliruokien maustamiseen voi käyttää esimerkiksi timjamia, hunajaa,
korianteria tai seesaminsiemeniä. Makujen kirjo on vain keksijän
mielikuvituksesta kiinni.
Mallet toteaakin kirjassaan: ”Grillaus ei ole pelkästään näppärä
tapa kypsyttää elintarvikkeita, vaan se voi olla myös todellinen ruuanvalmistusseikkailu.”¢
grillin
valintaan,
puhdistukseen
ja kesäiseen
ruuanlaittoon
APUA
Parvekkeella
on kiva syödä
YH Kodit Oy:n isännöitsijä Ritva
Haapanen ohjaa, miten ottaa naapurit
huomioon grillatessa.
Voinko grillata omalla parvekkeellani?
Ruuan valmistusta parvekkeella pyydetään välttämään. Ainakin pitäisi miettiä hyvin huolellisesti mitä valmistaa, sillä siitä voi aiheutua naapureille hajuhaittoja. Kuten muutenkin kaupunkiasumisessa,
myös tässä asiassa on hyvä ottaa naapurit huomioon. Suosittelenkin, että grillaamisesta ja siihen liittyvistä käytännöistä on hyvä keskustella asukaskokouksessa. Asukaskokouskutsuun lisätään yhdeksi
kohdaksi parvekkeella grillaus ja siitä tehty yhteinen päätös kirjataan pöytäkirjaan ja mahdollisesti myös talon järjestyssääntöihin.
Onko grillin tyypillä väliä?
Jos asukaskokous päättää sallia parvekkeella grillaamisen, on se
mahdollista vain sähkögrillillä. Avotulen sytyttäminen on parvekkeella ehdottomasti kiellettyä, joten hiili- tai kaasugrilliä ei saa käyttää missään tapauksessa. Ruuan valmistus kannattaa pääosin hoitaa
muualla, mutta viihtyisästi sisustettu parveke on ruokailuun kesällä
mitä erinomaisin paikka.
www.ruokala.net
Ruokalan kokit ovat laatineet yli 3 000 herkullista reseptiä. Reseptihaulla reseptejä
voi hakea myös muista verkkopalveluista ja
ruokablogeista. Ruokalassa julkaistaan lisäksi kotikokkien tuotoksia ja jälkipelit jatkuvat
kommenteissa.
Missä muualla voin grillata?
www.kotikokki.net
Kotikokki on itsenäinen ja sitoutumaton reseptipalvelu. Sivustolla on reseptejä ja ideoita aloittelijoista guruihin. Reseptit ovat muiden käyttäjien laatimia ja hyviksi toteamia.
Monissa taloyhtiöissä on pihalla yhteinen grillipaikka, jota kaikki
asukkaat voivat halutessaan käyttää. Rivi- ja erillistalon omalla pihalla saa myös grillata, mutta silloinkin grilli tulee sijoittaa niin, ettei
siitä aiheudu tulipalovaaraa. Talon yhteinen grillaushetki luo myös
taloon yhteisöllisyyttä. Grilliä käytettäessä tulee ottaa huomioon
myös paloviranomaisten antamat määräykset.¢
7
Nyt
Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat YH Kodit Oy
Turun Kuunari
muuttovalmis
YH Länsi Oy on
nyt YH Kodit Oy
YH
Länsi -konsernin yhtiökokous päätti 10. toukokuuta muuttaa
yrityksen nimen YH Kodit Oy:ksi. Uusi nimi kertoo konsernin
toimivan valtakunnallisesti asuntotuotantomarkkinoilla.
Toimitusjohtaja Seppo Malmi kertoo asiasta lisää sivulta
13 alkavassa haastattelussa. ¢
T
urun ensimmäiseen Kotosalla-kortteliin valmistui huhtikuun
lopussa 90 viihtyisää yli 55-vuotiaille tarkoitettua vuokraasuntoa. Asunnoissa on valinnanvaraa yksiöistä tilaviin kolmioihin.
Kotosalla-kodit ovat kiinteistön 1. ja 4.–8. kerroksissa. Toisessa ja
kolmannessa kerroksessa on ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien ikääntyvien kehitysvammaisten ryhmäkoteja.
Kuunari sijaitsee Tuomaansillan läheisyydessä Aurastrandin
alueella. Lisätietoja asunnoista osoitteessa www.yhkodit.fi ja
puhelimitse 010 227 3773. ¢
Nokian Pähkinälehdon ASO-rivitalot valmistuvat elokuussa.
Nokian
Pähkinälehtoon
elokuussa 29
rivitaloasuntoa
Turun Kuunarin ylimmässä kerroksessa sijaitsee upea yhteinen
saunatila, jossa voi ihastella kaupunkia ja nauttia mahtavista
näköaloista.
N
okian Pähkinälehtoon valmistuu elokuussa 29 tasokkaasti
varustettua rivitaloasuntoa asumisoikeusasukkaille. Kohde
sijaitsee Tampereen ja Nokian rajan tuntumassa osoitteessa Metsä-Purrankatu 1–3. Alueelle on hyvät kulkuyhteydet.
Pähkinälehdon kohde on vain muutaman sadan metrin päässä Kolmenkulman kauppa-alueesta.
Pähkinälehdon kodit ovat yksikerroksisia rivitaloasuntoja. Taloissa on oma pieni piha ja reilut varastotilat. Ympäristö on luonnonläheinen ja mukavan väljästi rakennettu. Lähellä ovat myös hyvät
ulkoilumaastot ja järvi. Lisää tietoa www.yhkodit.fi ja myynnistä
puhelimitse 010 227 3000. ¢
Tampereen Eliaksessa on myös maanalaisia autohallipaikkoja,
joista on sisäyhteys asuinkerroksiin.
Asuntomyynti
muutti alakertaan
Tampereen
Elias valmistui
YH
T
Kodit Oy:n asuntojen myynti hoituu nyt helposti Aleksis Kiven katu
26:n katutason toimistosta. Toimistosta saa muun muassa tietoja eri
kohteista ja esitteitä. Asuntomyynti muutti kolmannesta kerroksesta
katutasolle 7. toukokuuta.
Asuntomyynnissä palvelevat asuntomyyjät Marianne Soikkeli (puh. 010 227
3019) ja Outi Nikama (puh. 010 227 3076). Heidät tavoittaa myös myynti.tampere@yhkodit.fi. ¢
8
ampereen keskustan läheisyyteen, Kalevan palvelujen lähelle
valmistui huhtikuun lopussa As Oy Tampereen Elias. Kuusikerroksisissa taloissa on kaikkiaan 96 Kotosalla-kotia. Turonkadun
ja Sammonkadun kulmassa olevien rakennusten välissä on
avara ja valoisa yhteisoleskelutila.
Yhtiössä on viihtyisät sauna- ja oleskelutilat sekä asukkaiden
yhteinen kuntoiluhuone. Taloon on tulossa myös lounasravintola.
Kysy lisää YH Kodit Oy:n asuntomyynnistä. ¢
Ajatuksia
Sirpa Numminen on helsinkiläinen toimittaja ja kolumnisti.
Kuva Markku Ojala
Miksi hitossa minun pitäisi päteä
ikkunanpesijänä? Osaan monia muita asioita.
Rantu lasissa
O
li taas aika kutsua ikkunanpesijä,
ammatti-ihminen, sillä uskon vihdoin, että omat taitoni ja kärsivällisyyteni eivät riitä. Olen elämässäni
pessyt luvuttoman määrän ikkunoita ja tulen pesemään edelleenkin, mutta hyvää jälkeä en saa aikaan.
Äiti opetti aikanaan, miten ikkunat keväällä kirkastetaan rypistetyn sanomalehtitullon avulla. Meillä oli vanhat kaksiosaiset
pieniruutuiset ikkunat – neljätoista kaikkiaan – joista keväisin poistettiin tuplat. Nekin pestiin ennen ullakolle vientiä. Kun parin
päivän urakka oli tehty, sormet olivat pinttyneet mustiksi painomusteesta ja kynnet katkenneet. Onneksi ikivanhan talon ikivanha
ikkunalasi oli luonnostaan täynnä valuvirheitä, niin että pienet puutteet pesutuloksessa
eivät haitanneet muita kuin äitiä.
Kun sain omat ikkunat, opettelin sinnikkäästi erilaisten pesuaineuutuuksien ja perin käteväksi mainostetun lastan käyttöä.
Lastan salaisuudet eivät auenneet minulle.
Vaikka miten pyöräytin vehjettä, aina jäi lasiin harmaa kaareva rantu.
Lopulta luovutin. Miksi hitossa minun
pitäisi päteä ikkunanpesijänä? Osaan monia
muita asioita.
Viime vuonna ikkunat siis pesi pikkuinen filippiinitär, joka huhtikuisen loskan
läpi ilmestyi ovemme taakse jaloissa oranssit crocksit, kädessä punainen sanko ja totta kai se välttämätön lasta. Hän pesi lasit
tahrattomiksi, mutta jätti ikkunavälit koskematta. Kun hän uurasti toisessa huoneessa, putsasin välit salavihkaa itse. En kehdannut huomauttaa virheestä, sillä tunsin
huonoa omaatuntoa. Tytöllä oli kotimaassa aviomies ja neljävuotias poika, joita hän
kyynelsilmin toivoi pääsevänsä tapaamaan
kahden vuoden kuluttua, mikäli ehtii tienata tarpeeksi.
Minun pölyiset ikkunavälinikö olisivat
tärkeitä?
Tänä vuonna tilasin tutun ammattilaisen, joka toisinaan käy kirkastamassa elämääni. Hän ei ehkä tiedä, minkälaista vaivaa hänen tervetullut käyntinsä minulle
aiheuttaa. Ikkunoillemme on kertynyt kaikenlaista roinaa, joka on raivattava pois, jotta akkunat saa ylipäätään auki.
On toisiinsa kietoutuneita viherkasveja ja koriste-esineitä, kukkavaaseja, kynttilänjalkoja. Kaksi koripupua, joiden sisällä on
johdonpätkiä, ruuveja, jostakin vehkeestä
irronneita tunnistamattomia osia, avaimia
unohtuneisiin oviin. Syystä tai toisesta myös
lukuisat teippirullat ja kaikki viisisataa kuulakärkikynäämme ovat pesiytyneet ikkunalle, samoin kuin vuosia sitten laimentuneiden mausteiden kokoelma.
En kerro enempää, ettei ala itkettää.
Olen kuullut, että monen muunkin kuin minun on ennen siivoojan tuloa siivottava. Ties
mitä siivooja muuten ajattelisi meistä!
Kun ikkunanpesijä saapuu, olen huivi
päässä vastassa. Huivi näet viestittää ahkeroinnista. Enhän minä voi olla toimettomana, kun palkattu apu raataa töissä, jotka kuuluisivat oikeastaan minulle. Minun on kasvot
säilyttääkseni ainakin näennäisesti siivottava
jotakin samaan aikaan. Päätän pyyhkiä kosmetiikkapurkkieni kannet sormenjäljistä.
Olen käyttänyt ostettua siivousapua jo
vuosia, mutta tunnen itseni epämääräisellä tavalla huonoksi aina, kun vieras ihminen
putsaa kotiani. Kiusallinen ääni kuiskii sisälläni, että olen laiska ja hyödytön ylellisyysrouva, kun en huolehdi kodistani itse.
Väitän sisäiselle äänelleni vastaan: minähän työllistän, juuri tätä varten on perustettu kotitalousvähennys, ja minulla on tärkeämpääkin tekemistä! Sitä paitsi näin jälki
on parempaa.
Mutta eivät perustelut auta, kun vastassa ovat mielikuvat sanomalehtitullosta ja äidistä. Eikö oikea nainen sentään osaisi pestä
omat ikkunansa? ¢
9
Teksti Maija Rauha Kuva Dreamstime
Mihin energialuokkaan kuulut?
Säästämällä energiaa kotona vaikutat omiin
asumiskustannuksiisi ja otat vastuuta ympäristöstä.
Mihin energialuokkaan sinä kuulut?
K
odinkoneet jaetaan energialuokkiin sen perusteella,
miten paljon energiaa ne kuluttavat. Millainen tarra sinun olkavarteesi voitaisiin liimata energiankulutuksesi perusteella?
Asumiseen ja kotielämään liittyy paljon energiavalintoja. Pienetkin käyttötottumuksien muutokset voivat johtaa niin suureen säästöön, että kohoat parhaaseen A-ryhmään ilman erityisiä uhrauksia. Miten? Valtion
omistamassa, energiansäästöön liittyviä palveluja tuottavassa Motivassa se tiedetään. Alla olevat neuvot on koottu Motivan aineistosta.
Säästöä lämpöpumpuilla
Ensimmäisen energiatekosi teit jo ennen muuttoasi. Millaisen
talon ja huoneiston valitsit? Pieni kerrostaloasunto on ympäristöystävällisin, koska sen lämmittämiseen ja valaisemiseen
kuluu vähemmän energiaa kuin ison huoneiston ylläpitoon.
Lämmitys vie Suomessa yksinään noin puolet kotien energiankulutuksesta.
Energiankulutus otetaan huomioon jo rakennusvaiheessa.
Talon energiankulutusta voi pienentää lämmön talteenotolla
poistoilmasta. Poistoilmalämpöpumppu kerää talteen lämpöenergian, joka voidaan ohjata esimerkiksi lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen keskuslämmitykseen.
Maalämpöpumpun avulla voidaan talvella säästää energiaa ja kesällä viilentää taloa. Se on ympäristöystävällinen tapa
lämmittää, koska maalämpö on uusiutuvaa energiaa. Järjestelmän perustamiskustannukset ovat melko korkeat, koska
lämmön talteenottoa varten pitää yleensä tehdä porakaivo,
mutta käyttökustannukset ovat pienet. Maalämmöllä voidaan
korvata osa perinteisestä lämmöntuotannosta.
Huonelämmöllä on väliä
Ellei näitä rakenteellisia ratkaisuja oteta huomioon, huonelämpötilan alentaminen on tärkein yksittäinen keino, jolla voi
laskea talon lämmityskustannuksia ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi lämpöaste säästää lämmityskuluja viisi
prosenttia. Suositeltava huonelämpötila on 20–21 astetta, makuuhuoneissa 18–20 astetta.
Lämpöpattereiden toiminta on hyvä tarkistaa aika ajoin.
Jos vain patterin alaosa on lämmin, patteri pitää ilmata. Samasta tarpeesta kertoo loriseva ääni patterissa. Patteria ei
pidä peittää verhoilla tai työntää huonekaluja siihen kiinni,
jotta sen termostaatti osaa säätää lämmön oikein.
10
Jos talvipakkasella alkaa tuntua viileältä, otatko lisälämmittimen esiin vai turvaudutko mieluummin villasukkiin? Energiapihi lisää vaatetta, ei lämpöä. Lisälämmitin voi lisätä kodin
energiankulutusta huomattavasti. Jos tuntuu vetoiselta, kannattaa tarkistaa ikkunoiden ja parvekkeen oven tiivistykset.
Kun aurinko alkaa keväällä lämmittää, tuhlari avaa tuuletusikkunan tai parvekkeen oven ja tuulettaa lämmön harakoille. Energiapihi sulkee patterit ja tuulettaa nopeasti ristivedolla.
Olennaista on pitää
laitteita ja valoja päällä
vain tarpeen mukaan.
Motivassa on laskettu, että vaihtamalla viisi 60 watin
hehkulamppua 15 watin energiansäästölamppuihin
paikassa, jossa pidetään valoja päivittäin parin
tunnin ajan, säästetään vuodessa sähköä 165 kWh
(noin 20 euroa). Lisäksi sähköntuotannosta kertyvät
hiilidioksidipäästöt keventyvät 33 kiloa.
Sähköä järkevästi käyttävän kiuas lämpiää juuri sopivaan
aikaan, ei tuntia ennen löylyyn menoa. Suositeltava löylyn lämpötila on 70–80 astetta. Tätä kuumemmaksi lämmittäminen voi
lisätä saunomisen energiankulutusta jopa 30 prosenttia.
Valaistuksesta säästöjä helposti
Energialuokkaan A ei yllä se, joka viilentää kesäisin kotinsa ilmastointilaitteella. Energiapihi sulkee verhot ja kaihtimet ja tuulettaa varjon puolelta tai huoneiston läpi. Riippuu
huoneiston muodosta ja ilmansuunnista, mikä tuuletustekniikka on tehokkain.
Valaistuksen osuus kotien sähkönkulutuksesta on runsaat
20 prosenttia. Valaistuksessa syntyy säästöjä vaivattomasti.
Olennaista on pitää valoja päällä vain tarpeen mukaan. Mahdollisimman monen valaisimen hehkulamput on hyvä vaihtaa
energiansäästölampuiksi, koska niiden käyttöikä on moninkertainen hehkulamppuihin verrattuna. Kohdevaloina kannattaa suosia LED-valoja, jotka kuluttavat selvästi vähemmän energiaa kuin hehku- tai halogeenilamput. Koristevalot
kannattaa varustaa ajastimella sammumaan päivän ajaksi ja
silloin, kun kotona nukutaan.
Sammuta laite käytön jälkeen
Kolmannes kotien käyttämästä sähköstä kuluu valaistukseen
ja sähkölaitteisiin. Kun uuden kodinkoneen hankinta on ajankohtaista, kannattaa ensin miettiä, tarvitaanko sitä todella.
Jos tarvitaan, on syytä valita mahdollisimman energiapihi
malli – ja mielellään sellainen, jonka voi sammuttaa kokonaan.
Viihde-elektroniikan valmiustilat ovat yksi turhimmista tavoista käyttää energiaa. Ota tavaksi sammuttaa virta laitteista, kun niitä ei käytetä.
Kylmälaitteet ovat aina päällä, joten oikein valittu, sijoitettu ja käytetty laite voi säästää energiaa suhteessa enemmän kuin moni muu kodinkone. Ilman pitää päästä kiertämään laitteiden ympärillä, koska muuten ne lämpenevät ja
niiden sähkönkulutus voi jopa kolminkertaistua. Pakastin tulee sulattaa säännöllisesti ja tiivisteiden pitää olla kunnossa.
Ruoanvalmistuksessa voi säästää sähköä valitsemalla oikean kokoisen kattilan ja pitämällä kantta sen päällä sekä
säätämällä tehon pienemmälle heti ruoan kiehumisen jälkeen.
Myös uunin jälkilämpö kannattaa hyödyntää. Pienet annokset on parasta valmistaa ja lämmittää mikroaaltouunissa.
Tietokone käyttää saman verran sähköä kuin kaikki sen
oheislaitteet, kuten näytöt ja tulostimet, yhteensä. Kannettava tietokone kuluttaa vain kymmenesosan pöytäkoneen energiantarpeesta. Pöytäkoneenkin energiankulutusta voidaan
pienentää 75 prosenttia sulkemalla se aina käytön jälkeen.
Älä tuhlaa lämmintä vettä
Viidesosa suomalaisen energiankulutuksesta kertyy lämpimän veden käytöstä kotona. Veden käyttötottumukset vaihtelevat kuitenkin paljon. Jotkut kuluttavat 90 litraa päivässä,
toiset lotraavat lähes 300 litraa päivässä.
Jos energialuokkaan A pääseminen kiinnostaa, kannattaa ottaa kylvyn sijasta suihku ja sulkea hana saippuoinnin ja
sampoon lisäämisen ajaksi. Kaikki turha veden juoksuttaminen tulisi lopettaa. Esimerkiksi astioiden huuhtelu juoksevalla
vedellä voi nostaa tiskauksen vedenkulutuksen kuusinkertaiseksi astianpesukoneeseen verrattuna.
Taloudellisinta on kuitenkin tiskaus käsin altaissa.
Testaa energialuokkasi osoitteessa
Pyykinpesussa voi säästää energiaa
www.motiva.fi à laskureita.
pesemällä täysiä koneellisia tai käyttämällä vajaatäyttöohjelmia. Sähkön kulutus puolittuu, kun 60 asteen sijasta
valitaan 40 asteen pesulämpötila. Jos vaatteen pesuohje sallii,
pyykin voi pestä sitäkin viileämmässä vedessä. Tehokas linkous pienentää energiankulutusta ja nopeuttaa vaatteiden
kuivumista.
Vuotavasta hanasta tai wc-istumesta tulee ilmoittaa heti
huoltoon. Wc:n jatkuva vuoto voi tuoda jopa useiden tuhansien eurojen lisälaskun taloyhtiölle.¢
11
Kädestä pitäen
Teksti ja kuvat Anssi Ketonen
Kylpyhuoneen
siivous
Kosteiden tilojen siisteys vaatii erityistä
huomiota, sillä terveysriskit ja kosteusvauriot syntyvät juuri kylpyhuoneissa.
V
araa kaikki tarvittavat välineet käden ulottuville ennen
siivouksen aloittamista. Käytä saniteettitiloissa omia siivousliinoja ja välineitä, älä käytä niitä muualla. Wc- ja pesutiloihin tarkoitetut puhdistusaineet, naarmuttamaton
puhdistussieni, siivousliina, pehmeä wc-harja sekä talouskäsineet
helpottavat siivoustyötä.
Muutaman kerran vuodessa on hyvä tehdä peruspuhdistus emäksisellä tai vahvasti emäksisellä aineella, jonka pH-arvo on yli 8. Kalkkija ruostesaostumat poistetaan happamalla aineella, jonka pH-arvo on
alle 6. Turvallisuuden vuoksi on tärkeää ottaa huomioon, että hapan
aine ja klooripitoinen aine eivät sovellu samanaikaisesti käytettäväksi.
Huolehdi siivouksen aikana tilan riittävästä ilmanvaihdosta.
1
PESE KÄSIENPESUALLAS liinalla tai astianpesuharjalla. Kastele allas ja lisää desinfioivaa puhdistusainetta altaan pinnoille. Pyyhi/harjaa allas, sekä hana ja tulppa puhtaaksi (1). Pese myös hanan juuri,
ylivuoto- ja viemäriaukot. Huuhtele allas. Pyyhi käsisuihku ja altaan
ympäristö roiskekorkeudelta kostealla liinalla.
TEHOPUHDISTA ERITYISESTI suihkua ympäröivät seinät ja suihkunurkkaus roiskekorkeudelta. Pese seinät harjalla, liinalla tai pesusienellä.
Suihkutilan alaosaan kertyy rasva- ja kalkkisaostumia, joten säännöllinen puhdistus on tärkeää. Pese hanat ja suihku. Suihkupää on hyvä
puhdistaa joskus perusteellisemmin desinfioivalla puhdistusaineella.
Mikäli havaitset seinän saumoissa punahometta, harjaa klooripitoisella pesuaineella muutamia kertoja seuraavien viikkojen aikana (2).
Punahome on punaista kasvustoa, jota kertyy suihkuverhoon ja kaakelien saumoihin. Nimestään huolimatta punahome ei ole hometta,
vaan se on levää. Säännöllinen pesu pitää levän poissa.
PUHDISTA LATTIAKAIVO. Nosta lattiakaivon ritilä pois avustaen esimerkiksi ruuvimeisselillä. Poista irtonaiset roskat ja hiukset. Laske
lattiakaivoon puhdasta vettä. Pesuaineena voit käyttää astianpesuainetta tai desinfioivaa puhdistusainetta. Pese ritilä molemmilta
puolilta ja harjaa lattiakaivo puhtaaksi (3). Vanha astianpesuharja
sopii hyvin tähän tarkoitukseen. Irrota ja puhdista samalla myös käsienpesualtaan hajulukko.
DESINFIOI WC-ISTUIN. Pyyhi desinfioivaan puhdistusaineeseen kastetulla liinalla kansi, istuinrengas, vesisäiliö ja vetonuppi. Varaa wcistuimelle oma liina, jota käytät vain tähän tarkoitukseen. Lorauta
klooripitoista puhdistusainetta wc-pönttöön ja harjaa allas sisäpuolelta wc-harjalla. Anna kloorin vaikuttaa hetki. Harjaa kunnolla reunusten lisäksi myös pohja (4). Huuhtele lopuksi wc ja pidä samalla harjaa altaan sisällä, jotta sekin tulee huuhdottua. Puhdista myös
wc-harjan säilytysteline.
PYYHI PEILI kostealla, pesuaineeseen kastetulla liinalla ja kuivaa
lastalla tai talouspaperilla (5). Samalla pyyhi myös hyllyt, kylpyhuonekaappien ovet ja ovenkahvat. Puhdista valokatkaisijat suihkuttamalla kuivaan liinaan hiukan puhdistusainetta.¢
12
2
3
5
4
Teksti Johanna Pelto-Timperi
Kuvat Janne Viinanen
YH Kodit -nimi
kertoo toiminnasta
YH Länsi -nimi
siirtyi toukokuussa
historiaan, kun konsernin
uudeksi nimeksi tuli YH Kodit.
Uusi nimi kertoo yrityksen
toimivan valtakunnallisesti
asuntotuotantomarkkinoilla.
Yrityksen omistuspohja
säilyy ennallaan.
Kotosalla-asuminen on yksi YH Kodit -konsernin
konsepteista, jota lähdetään toteuttamaan
Tampereen ja Turun seutukuntien lisäksi nyt myös
pääkaupunkiseudulla. Yhtiöllä on vireillä monia
kaavoitushankkeita. Seppo Malmin takana Tampereen
Kalevaan huhtikuun lopussa valmistunut Elias, jossa on
yhteensä 96 Kotosalla-asuntoa.
13
YH Kodit rakennuttaa vuodessa
vajaat 1 000 asuntoa. Esimerkiksi
asumisoikeusasuntoja haluttaisiin
rakentaa lisää, mutta tuotantoa
hidastavat krooninen tonttipuute
ja rahoituksen tiukat ehdot.
T
oimitusjohtaja Seppo Malmi on tyytyväinen nimenvaihdokseen. YH-osan säilyttäminen viestii yrityksen perustamisen lähtökohdista ja yleishyödyllisestä asuntotuotannosta. Se on hyvä olla mukana.
– Kodit-osa taas kertoo liiketoiminnastamme.
YH Kodit tarjoaa asukkailleen kokonaisvaltaisia
asumisen ratkaisuja. Asunnot ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Toimintamme tavoite on parantaa asiakkaidemme elämänlaatua tarjoamalla toimivia koteja sekä asukkaiden yksilöllisiä ja sosiaalisia
tarpeita tukevia asumisen palveluja, tiivistää Malmi.
Tuttu nimi
Yhtiö on tunnettu Tampereen alueella aiemmin nimillä YHPirkanmaa Oy, Pirkanmaan YH-Rakennuttajaosuuskunta ja
Osuuskunta Pirkanmaan Haka. Vuonna 2007 yhtiöstä muodostui YH Länsi Oy, kun toiminta laajeni koko Länsi-Suomen
läänin alueelle Turun seudulla toimineen vastaavan rakennuttajayhtiön fuusion kautta. Yhtiö rakennuttaa, isännöi ja
omistaa vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja tarjoaa monipuolisia asumisen palveluja esimerkiksi yli 55-vuotiaille Kotosalla Säätiön kanssa. Konsernin omistavat pääosin Tampereen ja
Turun seudun kunnat.
Työn alla on useita
kaavahankkeita
Tampereen ja Turun
seutukuntien lisäksi muun
muassa pääkaupunkiseudulla.
14
– Nimen vaihdos ei vaikuta toimintaamme tai omistuspohjaan. Olemme edelleen vakaasti kuntien omistuksessa, toteaa
Seppo Malmi.
YH Kodit -nimi ei ole uusi, vaan sitä on käytetty jo pitkään markkinointinimenä konsernin toiminnoissa. Muun muassa sähköpostit ja nettisivut on nimetty jo aiemmin yhkodit.
fi-muotoon. Myös tuttu avainlogo sekä Koti jota etsit löytyy
meiltä -tunnus säilyvät ennallaan.
Asumisen palvelut kehittyvät
YH Kodit -konsernin toiminnassa on eletty monenlaisia vaiheita. Alussa toiminta painottui yleishyödylliseen rakennuttamiseen. 1990-luvulla mukaan tuli myös ARA-rahoitteisten
omistusasuntojen ja sittemmin myös vapaarahoitteisten RSomistuasuntojen rakennuttaminen. Vuosikymmen myöhemmin eli 2000-luvun alussa alettiin kehittää asumisen palveluja.
– Ajan seuraaminen ja tuotteen kehittäminen ovat toiminnassa keskeisellä sijalla. Olimme esimerkiksi ensimmäisiä, jotka lähtivät kehittämään senioriasumisen muotoja. Nyt
taas yli 55-vuotiaiden Kotosalla-asumisesta saatuja kokemuksia on alettu muokata vuokra- ja asumisoikeusasuntojen palveluiksi. Tästä on esimerkkinä syksyllä alkanut asumisenneuvojan työ, jota ollaan laajentamassa.
Seppo Malmi toteaakin, että meillä on aina haluttu tarjota
jotain enemmän. Esimerkiksi Kotosalla-kohteissa ei ole vain
turvallisia asuntoja, vaan kokonaisuus tukee mahdollisuutta
asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Palveluohjaajien työskentely tukee asukkaiden arjen sujumista.
Tonttipula haittaa rakennuttamista
YH Kodit laajentaa ja monipuolistaa toimintaansa. Tavoitteena on rakennuttaa vuosittain 600–1 000 asuntoa. Vuonna 2010
asuntoja valmistui 916 ja viime vuonna noin 600. Tälle vuodelle tavoite on noin tuhannessa asunnossa. Näillä määrillä YH
– YH Kodit -konsernin tavoitteena
on tuottaa monipuolisia asumisen
ratkaisuja. Huoneisto ei ole vain
asunto vaan toimiva koti, johon
liittyy asukkaiden yksilöllisiä
ja sosiaalisia tarpeita tukevia
asumisen palveluja, sanoo Seppo
Malmi.
Kodit on merkittävä valtakunnallinen asuntotuottaja.
– Olemme muutamassa vuodessa laajentaneet toimintaamme erityisryhmien tehostetun asumisen rakennuttamiseen. Näitä kohteita on esimerkiksi Turussa sekä Tampereella
ja suunnitelmia rakennuttamisesta on monilla paikkakunnilla.
Esimerkiksi Vuoreksen asuntomessualueelle rakennutetaan
kehitysvammaisille tarkoitettu ryhmäkoti.
Seppo Malmin mielestä on valitettavaa, että asumisoikeusasuntojen rakennuttaminen on voimakkaasti vähentymässä
valtion rahoituspolitiikan takia. Näin laskusuhdanteen aikana
asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja tulisi rakentaa enemmän
korvaamaan puuttuvaa kovan rahan tuotantoa.
– Asumisoikeusasunnoille on runsaasti kysyntää. Rahoituksen raskaat ehdot nostavat kuitenkin uusien asumisoikeusasuntojen vastikkeiden hintatasoa liian monen asukkaan
saavuttamattomiin.
Niin asumisoikeusasuntojen kuin kaikkien muidenkin
asuntojen rakennuttamista hidastaa krooninen tonttipula.
Varsinkin suurimmissa kasvukeskuksissa rakentamiselle on
paineita, mutta tonttitarjontaa ei ole.
– Kuntien pitäisi nopeuttaa kaavoitusprosesseja. Kokonaisuus pitäisi saada tehokkaammaksi, jotta markkinoille tulisi
enemmän tontteja.
Uustuotannon kautta YH Kotien nykyisille asukkaille tarjoutuisi mahdollisuus siirtyä tasokkaampiin asuntoihin pääosin kaksikymmentä vuotta sitten rakennetuista asunnoista.
Näin vanhoja asuntoja saataisiin peruskorjattaviksi ja tarjolla olevaa asuntokantaa uudistetuksi. Konserni aikoo myös
myydä osan rajoituksista vapautuneista asunnoista joko
asukkaille itselleen tai vapailla markkinoilla.
Toiminta laajenee valtakunnalliseksi
YH Kodit -konsernin strategisena kulmakivenä on asuntojen määrän säilyttäminen. Meneillään onkin useita rakennus-
hankkeita Tampereen ja Turun seutukuntien lisäksi muun
muassa pääkaupunkiseudulla.
– Laajennamme asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulle.
Esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa on meneillään kaavoitushanke, jota voidaan päästä rakentamaan kahden vuoden sisällä. Hankkeita on myös Hämeenlinnassa, Jyväskylässä sekä
Helsingissä ja Espoossa.
– Tavoitteenamme on erityisesti saada Kotosalla-kohteita
eri puolille Suomea. Pääkaupunkiseudun kunnissa on havaittu, että tasokkaat ikääntyvien asumispalvelut auttavat myös
kuntia selviytymään kustannushaasteiden keskellä, kun osa
ikäryhmästä tekee itse valintansa jo hyvissä ajoin. Kotosalla-kodissa voidaan tuetusti asua hyvin pitkään, kertoo Seppo Malmi.
YH Kodit -konsernin tulevaisuuden visiona on vuonna
2015 olla maan johtava asumista ja asumisen palveluja tuottava ja niitä yhdistävä toimija.¢
YH Kodit – avainluvut
miljoonaa euroa vuonna 2011
Liikevaihto
72,9
Liikevoitto
21,9
Prosentteina liikevaihdosta
30,1
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja
9,2
Prosentteina liikevaihdosta
12,6
Tilikauden voitto
3,9
prosentteina liikevaihdosta
5,4
YH Kodit rakennuttaa vuodessa 600–1 000 asuntoa. Yhtiö omistaa noin 8 000
asuntoa ja isännöi yli 12 000 omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa. Kotosallaasuntoja on 982.
15
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Janne Viinanen ja Suomen Asuntomessut
Vuorekseen on
nousemassa
monipuolinen kokonaisuus.
Vuoreksen asuntomessualueella
on menossa kiireinen pihojen
ja viheralueiden rakentaminen.
Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen
vakuuttaa, että kaikki on valmiina
13. heinäkuuta, kun messuportit avataan.
M
essualueelle nousevat YH-Asumisoikeus Länsi Oy:n rakennuttamat asumisoikeuskerrostalot sekä rivi- ja paritalo. Lännen YHAsunnot rakennuttaa alueelle kehitysvammaisille tarkoitetun
ryhmäkodin, joka toimii messujen ajan messutoimistona, jossa on
yleisöpalvelu- ja tiedotuspisteet, ryhmäesittelytilat ja johdon huoneet.
– Oli hienoa, että saamme käyttömme ison tilan. Me myös esittelemme taloa halukkaille. Ainakin ammattilaisvieraat ovat varmaan kiinnostuneita, Pasi Heiskanen Osuuskunta Suomen Asuntomessuista kertoo.
Heiskasen mukaan Vuorekseen on nousemassa monipuolinen kokonaisuus, jossa on esillä kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja sekä palveluasumista. Teknisiä
ratkaisuja on paljon, yksi mielenkiintoisimmista kohteista on esimerkiksi Aalto-yliopiston tuottama puinen 0-energiatalo. Keittiöt ovat myös perinteisesti olleet suosittuja.
Asuntomessujen yhtenä tehtävänä on kertoa uusista rakentamisen ja asumisen
ratkaisuista. Näin esimerkiksi automaattisen jätteiden putkikeräyksen esittely sopii hyvin messujen rooliin.
Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Simo Isoaho toteaa putkikeräyksen
edustavan ekologista ja modernia kaupungin infrastruktuuria. Järjestelmän rakennuttaja on Pirkan Putkikeräys Oy, joka on Pirkanmaan Jätehuollon tytäryhtiö.
– Vuores on rakentamisen uudisalue, jonne muun muassa lainsäädäntö mahdollisti putkijärjestelmän tekemisen. Järjestelmän talous- ja ympäristöedut vaativat,
että kaikki alueen asukkaat ja muut jätteentuottajat tulevat sen käyttäjiksi.
Putkijärjestelmä on monen toimijan yhteisprojekti. Järjestelmän toimittaa MariMatic Oy. Isoaho kertoo, että kiinteistöjen rakentajille kuuluvat keräyspaikkojen ja liityntäputkien kaivantojen tekeminen sekä sähkön tuonti keräyspaikkoihin.
– Suuren teknisen järjestelmän rakentaminen on aina haasteellista. Olemme jo
nyt tuottaneet yhteistyössä ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla on luotu uuden infrastruktuurin toteuttamisen edellyttämää osaamista, Simo Isoaho toteaa. ¢
Asuntomessut etenevät
suunnitelmien mukaan
YH Asumisoikeus Länsi Oy:n rakennuttama
asuntomessukohde etenee aikataulussa. Toukokuussa
taloissa tehdään viimeistelytöitä. Kerrostalo on
muuttovalmis kesäkuussa. Rivi- ja paritaloihin pääsee
elokuussa messujen jälkeen.
16
Simo Isoaho kertoo jätteiden putkijärjestelmän
koostuvan keräyspaikoista, maanalaisesta
putkistosta ja koonta-asemasta. Jätteet lajitellaan
kotona ja tuodaan keräyspaikoille, joissa on maan
päälle näkyvä syöttöputki jokaiselle jätelajille.
Putken luukku aukeaa automaattisesti sähköisellä
avaimella. Jätteet laitetaan putken lokeroon,
josta ne putoavat maanalaiseen varastoon.
Automaattinen täyttöasteen tunnistin käynnistää
imukoneiston, joka tyhjentää jätteen tarpeen
mukaan syöttöputken varastosta.
Modernin jätteiden keräysjärjestelmän
lisäksi Vuoreksen alue kuvastaa modernia
puutarhakaupunkia. Alueelle on tulossa muun
muassa viljelypalstoja, puistoja ja leikkipuistoja.
Keskuspuistoon tulee myös taidetta.
Koonta-asema on järjestelmän yhteinen
rakennus, jossa on imukoneisto ja ohjauslaitteisto
sekä kontit jätelajeille. Asema valmistuu
kesäkuun alussa. Putkistoa on rakennettu
alueella yli kolme kilometriä. Vuoreksen
tulevasta asema-kaavoituksesta riippuen
putkistoa tulee kaikkiaan vajaat 14 kilometriä ja
keräyspaikkoja noin 100.
Asuntomessualueelle nousee asuntojen lisäksi esittely- ja
yleisötiloja kuten ravintoloita. Pasi Heiskanen uskoo heinäkuun
ensimmäisten viikkojen olevan kiireisiä, kun kaikki pitää saada
valmiiksi. Messujen järjestäjät ovat varmoja, että kävijöitä tulee taas
entiseen tapaan. Tampereella oli asuntomessut viimeksi vuonna
1990, jolloin maksaneita kävijöitä oli 191 000. Heiskasen mielestä
asuntomessukonsepti on toimiva ja tapahtuman tulevaisuus näyttää
hyvältä. Asuntoja on näytteillä 39. Näytteilleasettajia on noin 150.
17
Loppusilaus
Koonnut Maija Rauha Kuvat Hemtex ja Dreamstime
Ei mikkä
vanhainkoti
eikä vaivaistalo
Juhlien ja
kukkien aika
K
M
ukat ja kukkakuosit ovat helppo ja trendikäs tapa tuoda juhlailmettä kotiin. Ruusu- tai mansikkakuvioiset kodintekstiilit
sopivat rentoihin juhlatilanteisiin. Perinteisempi ilme syntyy
valkoisilla pöytä- ja lautasliinoilla, jolloin väriä ja raikkautta saadaan värillisillä astioilla ja leikkokukilla. Lautasliinan ympärille
voi sitoa vaikka pitkän, taipuisan ruohonlehden.
Pöytäliinoina voi käyttää myös sileitä lakanoita tai ikkunaverhoja.
Kaikenlaiset isoäidin pitsiaarteet ovat nyt huippumuodikkaita.¢
Ruusuja,
ruusuja!
Y
Käytä
kesäkukkia
E
dullinen tapa koristella kotia ovat astioihin tai koreihin istutetut kesäkukkien taimet, jotka voi juhlakäytön
jälkeen siirtää kukkapenkkiin tai parvekkeelle. Orvokit sopivat tähän tarkoitukseen mainiosti. Jos tiedetään, että vieraat
tuovat kukkia, pöytäkoristeina voi käyttää
myös viherkasveja. Niihin voi lisätä halutessaan leikkokukkia pienen vesisäiliön avulla.
Leikkokukista voi teettää ison pöytäasetelman esimerkiksi perintöastiaan, jonka
monet sukujuhlan vieraat tunnistavat. Helpoimmalla pääsee, kun sijoittaa laseihin tai
tuikkukippoihin kuhunkin yhden kukan. Näitä pikkumaljakoita voi sitten koota ryhmiksi
ja siirrellä tarpeen mukaan.¢
lioppilas- ja valmistujaisjuhlat, rippijuhlat tai syntymäpäivät tulossa?
Varaa riittävästi maljakoita
ruusuille. Suosituimmat ylioppilasruusut ovat erittäin
pitkävartisia, joten niitä varten tarvitaan korkea maljakko. Tällaisen maljakon
voi sijoittaa myös lattialle.
Yksittäin tuodut kukat kannattaa lajitella värin ja varren pituuden mukaan.¢
Naapuritapoja ja -apua
K
uuluu hyviin naapuritapoihin kertoa juhlista ilmoitustaululle kiinnitetyllä lapulla hyvissä ajoin. Ilmoituksesta huolimatta on hyvä laskea pirskeiden melutasoa kello 22:n
jälkeen. Juhlat eivät saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä muille.
Kysymällä rohkeasti voi naapurilta saada myös monenlaista
apua, kuten jääkaappitilaa kakuille, tuoleja ja pöytiä lainaksi tai
säilytystilaa turhille huonekaluille juhlan ajaksi.
Mieti jo vieraita kutsuessasi, minne he voivat pysäköidä, ja
anna tarvittavat ohjeet. Pidä huolta, etteivät vieraat tuki pihaa
autoillaan. Muiden asukkaiden pitää päästä liikkumaan pihaan ja
pihasta normaalisti.
Taloyhtiön kerhotilaa kannattaa harkita juhlapaikaksi, jos
sellainen on.¢
Ekovinkki
ee muutettin miähen kans
yli pari vuat takaperi Kotosalla-kotti. Ei muutettu kovin
kaukka ko Naantalin Vanhastkaupunkist uure osuskaupan viäre.
Siit o ainaki jo kolme vuatt aikka –
taita oll enemmänki – ko me nähti ensmäne ilmotus Turu Sanomiss, ett Kotosalla-säätiö rakentta Naantalisse yli
55-vuatiaill semmose senioritalo. Mee
mentti miähen kans heti YH-lännen toimisto Turu Humalistonkarull ja varatti
heti ylimmäst kerroksest 74 m2 kokkose
huanesto ja alhalt autotalli. Myähemmi
kiinnostutti sitt viäl autokatoksest.
Meinatti, ett ko ennemmi o asuttu piänemmäs ja isommas maalaistalos
ja parisatavuatt vanhas pappilas, nii koiteta ny, kummost o assu kerrostaloss ja
oikke senioritaloss, ku kerra vanhoi ihmissi olla.
Ja see täyty sanno, ett ainaki meijä
huushollill tämmöne asumismuato passa oikke hyvi. Palvelu ova lähell, jokku
peräte saman kato all. Ja oma sauna saa
lämmittä sillon, ko tykkä. Yks hyvä puali asiass o se, ett talos o erilaissi palvelui ja tapahtumi, ettei kukka vaa tuntis
oloas yksnäiseks. Nykyän hoetan kovaste semmost sana ko ”yhteisöllisyys”. Sitä
o kylläki Suames ollu maailma sivu ja o
viäläki, ainaki meijän talos ilma mittä
erityissi sanoi.
Turuspäin pruukata leikillisest morkata tamperelaissi, mutt kyll see täyty
sanno, ett hyvä irea Tamperen suunnalt
o tänneppäin tullu tämmönen Kotosalla-talo.
Meijä viäre valmistus se jälkke naapuritalo. Sen väki voi tull meijänpualell jumppama, ja mee voira mennä heijänpualell väestösuaja, jos semmone o
tarppelist.
Turkku o tullu kans näit samalaissi
taloi Aurajoe rannall, eikä mittä muut voi
ko kovaste suasitell.¢
Terveissi vaa Naantalin Paronist toivotta
Tammise Marja
Vuokraa astiat ja pöytäliinat
Oikeat, pestävät astiat ja pöytäliinat ovat ympäristöystävällisempi valinta
kuin kertakäyttöiset. Esimerkiksi monet Marttayhdistykset vuokraavat
kahvi- ja ruokailuastioita, kahvinkeittimiä ja tarjoiluastioita, jotkut myös
pöytäliinoja. Monet pesulat vuokraavat pöytäliinoja ja lautasliinoja.
Vuokrattavia astioita voi kysyä myös työpaikkaruokalasta, työväenopistosta,
seurakunnalta, maa- ja kotitalousnaisilta tai ammattioppilaitoksesta, jossa on
kokkikoulutusta. Pitopalveluista saa yleensä ruokien lisäksi sekä astiat että
tekstiilit.
18
Juttuideoita asukastoiminnasta
Kerro osoitteeseen kotiavain@yhkodit.fi juttuideoita Kotiavain-lehteen. Toimitus ottaa mielellään vastaan aiheita
esimerkiksi asukastoiminnasta. Voit myös kirjoittaa itse lyhyitä tekstejä tai lähettää valokuvia talkoista ja tapahtumista. ¢
Yhteystiedot
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Vuokrat ja vastikkeet
Vuokrat ja vastikkeet
Vuokrat ja vastikkeet
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Lakea Oy
etunimi.sukunimi@lakea.fi
Brita Korkia-aho
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Virpi Mänty-Sorvari
Vuokravalvonta
Tiina Rantanen
010 227 3036
Vuokravalvonta, vakuuden vapautukset
Päivi Vuori
010 227 3074
Perintä
Mirja-Liisa Yrjölä
010 227 3028
Isännöinti
Isännöinti
Lakea Oy
etunimi.sukunimi@lakea.fi
Pasi Oksanen
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Isännöinti
Asunnoista tietoa
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Lakea Oy
etunimi.sukunimi@lakea.fi
www.lakea.fi
Isännöinti:
isannointi.tampere@yhkodit.fi
Ritva Haapanen
Merja Lemmetyinen
Kari Luomanperä
Minna Mäkinen
Ismo Niiniharju
Stefan Stortz
Katariina Tuhola
010 227 3142
010 227 3110
010 227 3116
010 227 3170
010 227 3114
010 227 3173
010 227 3179
Kiinteistösihteerit:
Raisa Lehikoinen
Päivi Rikala
010 227 3177
010 227 3178
040 186 2646
Vuokra-asunnot:
Kokkola
Tarja Partanen
Marleena Tilus
Seinäjoki
Brita Korkia-aho
Vaasa
Kim Dahlbacka
040 559 5759
050 302 3753
0400 285 336
Asumisoikeusasunnot:
aso.tampere@yhkodit.fi
Kirsi-Maarit Asplund
Tuula Högman
Leevi Kangas
Helena Otsamo
010 227 3027
010 227 3050
010 227 3041
010 227 3039
040 705 9772
Vuokra-asunnot:
vuokraus.tampere@yhkodit.fi
Palvelunumero
Soile Itkonen
Tuija Kiviaho-Koski
Maarit Koivisto
Tuija Rauhala
010 227 3022
010 227 3043
010 227 3018
010 227 3011
010 227 3051
Opiskelija-asunnot:
opiskelija-asunnot@yhkodit.fi
Suvi Mironoff
Päivi Rajala
010 227 3054
010 227 3049
Omistus- ja Kotosalla-asunnot:
myynti.tampere@yhkodit.fi
Marianne Soikkeli
Outi Nikama
010 227 3019
010 227 3076
(02) 621 2429
(02) 621 2413
(02) 621 2412
Asunnoista tietoa
Porin YH-Asunnot Oy
etunimi.sukunimi@pori.fi
Pirjo Läntinen
Pirkko Puolamäki
Susanne Viitala
Kiinteistösihteeri:
Leila Launto
Fiona Nurminen
010 227 3713
010 227 3705
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Omistus- ja Kotosalla-asunnot:
Myynnin asiakaspalvelu
Johanna Jokinen
Marjo Vahlsten
Isännöinti
Porin YH-Asunnot Oy
etunimi.sukunimi@pori.fi
Toni Wahlman (IAT)
010 227 3777
010 227 3710
010 227 3705
010 227 3704
Asunnoista tietoa
Satakunta
Porin YH-Asunnot Oy
etunimi.sukunimi@pori.fi
Pirjo Läntinen
Virpi Mäkitalo
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Isännöinti:
isannointi.turku@yhkodit.fi
Palvelunumero
Marja Aaltonen
Fiona Nurminen
Anna-Maija Vuollet
040 186 2646
Vuokrat ja vastikkeet
Asunnoista tietoa
010 227 3055
010 227 3700
010 227 3726
010 227 3709
Asumisoikeus- ja vuokra-asunnot
(myös Kotosalla):
aso.turku@yhkodit.fi
vuokraus.turku@yhkodit.fi
Palvelunumero
010 227 3773
Katri Aro
010 227 3718
Tuula Envall
010 227 3714
Satu Forss
010 227 3716
Johanna Jokinen
010 227 3726
Marjo Keto
010 227 3708
www.yhkodit.fi
(02) 621 2429
(02) 621 2421
(02) 621 2418
YH Kodit Oy:n asiakaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa • kotiavain@yhkodit.fi
Julkaisija YH Kodit Oy, Aleksis Kiven katu 26, 33200 Tampere, p. 010 227 3000 • www.yhkodit.fi Päätoimittaja Jari Tyvimaa, jari.tyvimaa@yhkodit.fi
Toimitusneuvosto Mikko Laurila, Jari Tyvimaa, Johanna Pelto-Timperi ja Toni Perez Toimitus ja taitto OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fi
Painos 9 200 Paino PunaMusta Oy Paperi Novapress Gloss 115 g/m2. Tuote täyttää Joutsenmerkkivaatimukset.
Osoitelähde YH Kodit Oy:n asukas- ja sidosryhmärekisteri.
19
YH-Asumisoikeus Länsi Oy
UUSIA ASUMISOIKEUSASUNTOJA
Kangasalan Kesätuuli
Vääränkallionkuja 2, 36220 Kangasala
Kangasalan Suoramalle rakennettava Kesätuuli on
42 viihtyisää asumis-oikeusasuntoa käsittävä kohde.
Yhtiöön tulee yksi viisikerroksinen kerrostalo sekä
kolme kaksitasoista rivitaloa.
Kangasalan keskustan palvelut ovat vain parin
kilometrin päässä ja hyvät ulkoilumaastot lähes
kotiovella.
tyyppi
m2
aso-maksu
alk. €
vastike
alk. €/kk
1h+kt
2h+kt
40,5
15 987
456,52
46
17 154
489,85
2h+kt
53
18 993
542,37
2h+kt+s
57
20 231
577,72
2h+kt+s
63
22 141
632,26
3h+kt+s
66
22 955
655,49
3h+kt+s
72,5
24 688
704,98
Rivitalot
Muuttovalmis
3h+k+s
79,5
27 376
781,74
SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3039
4h+k+s
88
29 675
847,39
Vuoreksen Welho
Nokian Pähkinälehto
Lagerlöfinkatu 3, 33870 Tampere
Metsä-Purrankatu 1–3, 37150 Nokia
Tampereen asuntomessualueelle valmistuva
kohde, johon tulee sekä kerros-, rivi- että paritalokoteja, yhteensä 52 asuntoa.
Alueelle tulee palveluja kuten lähikauppa ja
päiväkoti. Särkijärven silta ja tulevat linjaautoyhteydet helpottavat kulkemista kaupungin
keskustaan. Luonto ja upeat lenkkeilymaastot
sekä hyvät kulkuyhteydet ovat merkittäviä valtteja tällä uudella asuinalueella.
Täällä asut laadukkaasti, sillä asuntoihin tulee parkettilattiat, laatoitetut kosteat tilat, astianpesukoneet
ja lasitetut parvekkeet. Kerrostaloon pääset muuttamaan jo ensi kesänä ennen messuja. Rivi- ja paritaloasuntoihin pääsee muuttamaan elokuun 2012 lopulla, sillä osa niistä on messukäytössä.
SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3027
Esimerkkejä huoneistotyypeistä
Pähkinälehtoon tulee 29 ajanmukaisesti varusteltua, yksikerroksista rivitaloasuntoa. Kolmenkulman
kautta kulkeva ohitustie tarjoaa sujuvat yhteydet
kaikkiin suuntiin Nokian, Ylöjärven, Sarankulman ja
Lielahden kauppakeskuksiin. Nokian keskustaan on
matkaa viisi kilometriä ja Tampereen keskustaan
kymmenen kilometriä.
tyyppi
m2
aso-maksu alk. €
vastike alk. €/kk
1h+tupak
44,5
16 503
563,94
2h+kk
46,0
17 067
583,22
Arvioitu valmistumisaika 8/2012
SOITA JA TILAA ESITE: Puh. 010 227 3027
kpl
tyyppi
m2
aso-maksu
alk. €
vastike
alk. €/kk
3
2h+kt+s
52
18 533
585,53
8
3h+kt+s
70
23 275
735,34
9
4h+kt+s
85
27 416
849,28
2h+k+s
54,5
19 253
657,93
3h+kk+s
65,0
22 039
753,13
3h+k+s
71,5
24 366
832,66
Tutustu tarjontaamme nettisivuillamme www.yhkodit.fi
Puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.
YH Kodit Oy
Aleksis Kiven katu 26
33200 Tampere
Puh. 010 227 3000