Kotiavain 3/2012 - YH

YH
HK
KODIT
OD
O
DITT OY:N
OY:
Y:N ASIAKASLEHTI
ASSIIA
A
AKASL
AK
KASL
KA
SLEH
EH
HTI
TI 3/2012
Asumisoikeusasuminen täytti
20 vuotta
Yhteishallinnossa
kaikki voittavat
Säilöntä on
mukavaa
Kotipihalta
meren rannalle
Kokkolassa
Annakaisa Aaltonen
ja Erkka Kannisto
Yhteinen koti
Vuoreksen
Welhossa
Yli 55-vuotiaille suunnatut
Kotosalla-kodit on suunniteltu
ikääntyvien toiveiden ja
tarpeiden mukaan.
www.kotosalla.fi
Mukavaa ja vaivatonta elämää Kotosalla
As Oy Tampereen Kalevan Elias
Tursonkatu 1 / Sammonkatu 44
Hintaesimerkkejä
Koko
m2
Krs
Myyntihinta
euroa
Velaton
hinta euroa
tupak+alk+p
35,5
4
42 485
141 600
1h+tupak+p
45,0
4
53 602
178 600
2h+kt+p
54,0
5
58 480
195 000
2h+k+s+p
59,5
2
59 286
197 700
3h+k+s+p
61,0
5
71 209
237 400
5 953
20 000
autotallipaikka
Jäsenpalvelumaksu 52 €/hlö/kk. Yhtiölainaosuus on jaettu neljään osaan,
joten sitä on mahdollista maksaa vain osa.
As Oy Tampereen Kalevan Eliaksessa on 96 Kotosallaasuntoa kahdessa kuusikerroksisessa talossa. Avara ja valoisa
yhteisoleskelutila yhdistää nämä äskettäin valmistuneet talot.
Yhtiössä on viihtyisät yhteis- ja saunatilat, asukkaiden
monitoimitila kuntosalilaitteineen sekä sekä lounasravintola
ja parturi-kampaamo.
Näiden lisäksi arjessa mukana toimiva palveluohjaaja on
Kotosalla-asumisen valttikortti.
Tule käymään tai soita, niin kerromme mielellämme lisää.
Palvelemme nykyään katutasossa.
Outi Nikama
Asuntomyyjä, LKV
puh. 040 848 1884
outi.nikama@yhkodit.fi
Marianne Soikkeli
Asuntomyyjä, LKV
puh. 040 179 3785
marianne.soikkeli@yhkodit.fi
Tutustu tarjontaamme nettisivuillamme
www.yhkodit.fi
010-alkuiseen numeroon soitettaessa puhelun hinta (sis alv 23%): lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 7,0 snt/min. | matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,0 snt/min.
YH Kodit Oy
Aleksis Kiven katu 26
33200 Tampere
Puh. 010 227 3000
Pääkirjoitus
Vuores palasi arkeen
T
akana on työntäyteinen asuntomessukesä. YH Kodeilta messuilla oli esittelykohteina yksi paritaloasunto ja yksi
rivitaloasunto. Saimme hyvää palautetta kohteissa vierailleilta. Kävijämäärä nousi lähes 146 000:een, mutta toki toivoimme,
että messuvieraita olisi Tampereella ollut tätäkin enemmän.
Messuille osallistuminen on suuri urakka
ja vaatii aikataulutusta – nyt kaikki sujui hyvin
ja uudet asukkaat ovat muuttaneet messutaloihin. Vuoreksen Welhon kerrostaloihin kesäkuussa muuttaneet ovat nyt voineet aloittaa
arjen ja laajentaa reviiriään pihalle, joka kesäkuukaudet oli messualueena. Kiitos asukkaille kärsivällisyydestä.
Kohteemme ovat käyneet Vuoreksessa hyvin kaupaksi. Tämä kertoo, että uudella
alueella on vetovoimaa. Nyt onkin mielenkiintoista seurata, miten uusi asuinalue alkaa
rakentua elinvoimaiseksi kaupunginosaksi ja
lähes omaksi pieneksi kaupungikseen. Messuista lisää sivuilla 16–17.
Vuoreksessa vierailemme myös sivulta
13 alkavassa jutussa. Vietimme mukavan illan ASO-asukkaiden kanssa 20-vuotisen yhteisen taipaleen kunniaksi. Vanhin kohteemme
on Ylöjärven Perkiöntanhuan rivitalo, jonka 12
asunnosta on vielä neljässä alkuperäiset asukkaat. YH-Asumisoikeus Lännen ensimmäinen
itse rakennuttama asumisoikeustalo valmistui
vuonna 1992 Linnainmaalle Pikkupiiankadulle.
Aktiivinen asukastoiminta lisää viihtyisyyttä ja edistää turvallista asumista. Näin toteaa Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja
Anne Viita yhteishallintolakia käsittelevässä
jutussa. Tämän me YH Kodeissa allekirjoitamme isoilla kirjaimilla. Omaa taloyhtiötä koskeviin asioihin pystyy vaikuttamaan parhaiten
asukastoimikuntien kokouksissa, joten niihin
ja taloyhtiön muihinkin tilaisuuksiin kannattaa osallistua.
Syyskuussa siirrymme pikkuhiljaa kohti
pimeää vuodenaikaa. Jaksamisessa auttavat
pakkaseen säilötyt kesän maut. Mielen tekee
iloiseksi, kun kameran muistikorttia tyhjentäessä, voi kerrata lomamuistoja kuvien kautta.
Voimaa saa niin ikään ulkoilusta, nyt onkin
hyvä aika lähteä sieniretkelle tai ainakin reippailemaan kirpeään syyssäähän. Mukavasti
ulkoilemaan pääsee myös oman talon pihalla
esimerkiksi syystalkoissa.
Aktiivista syksyä!
Jari Tyvimaa
Markkinointipäällikkö
YH Kodit Oy
Tässä lehdessä
4
Kotikeittiössä 6
Pulma&Ratkaisu 7
Nyt 8
Ajatuksia 9
Kotimaisemani
13
Pikkupiiankadulla on asuttu
asumisoikeusasunnoissa jo 20 vuotta.
Yhteishallinnossa kaikki voittavat
Kädestä pitäen
12
10
”Mukavasti 20 vuotta
Kannessa
16
Annakaisa Aaltonen ja Erkka Kannisto
muuttivat kesällä Vuoreksen
Welhoon.
ASO-kodissa”
Zikiti Klemets viihtyy
Kokkolan Halkokarissa.
4
13
Koti asuntomessuilla
18
Yhteystiedot 19
16
Loppusilaus
3
Olen saunahullu ja
saunon ainakin kaksi
kertaa viikossa.
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Päivi Karjalainen
Zikiti Klemets viihtyy
meren äärellä Kokkolassa
Muutin Kokkolan Halkokarin Salmenhaantielle (Sundhagsvägen)12 vuotta sitten.
Asuin ennen Kokkolan keskustassa puutalossa. Pidin siitäkin asunnosta, mutta ravintoloiden sulkemisaikaan öinen mekastus kuului asuntoon sisään. Halusin rauhallisempaan
paikkaan, ja Halkokariin valmistui sopivasti vuokrarivitalo, josta sain runsaan 50 neliön asunnon. Olen viihtynyt täällä hyvin.
Asunnon valinnassa oli tärkeää myös se, että sain oman saunan. Olen saunahullu ja
saunon ainakin kaksi kertaa viikossa. Arvostan myös omaa pientä pihaani, jossa kasvatan
kukkia. Nyt kesä oli niin viileä ja tuulinen, etten voinut istuskella pihalla niin paljon kuin olisin halunnut.
Olen rivitalomme ainoa asukas, joka on ollut täällä alusta alkaen. Asukkaat vaihtuvat
melko usein, mutta muutamiin pitkäaikaisempiin naapureihin olen tutustunut. Meillä on
aika vähän yhteistä toimintaa ja tunnustan, etten itsekään ole koskaan osallistunut isännöitsijän ilmoittamiin talokokouksiin.
Halkokari on suosittu asuinalue, koska meri on niin lähellä. Täällä on esimerkiksi kauppa ja koulu, mutta itse hoidan oikeastaan kaikki asiani Kokkolan keskustassa, jonne on matkaa vain kaksi kilometriä. Ihan sopiva välimatka pyöräiltäväksi. Halkokarissa on hyvät ulkoilumaastot.
Täällä on aikoinaan ollut satama, ja Mustakarin purjehdusseura on maamme vanhimpia. Mustakarin kesäravintola on tunnettu paikka ja itsekin vien sinne usein vieraani syömään.” ¢
4
Kotimaisemani
5
Kotikeittiössä
Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat Sari Toikkanen, Gummerus ja Dreamstime
Ohje Kirsti
Mustikukfafiisneitt
mesim
Eskelinen
20–24 kpl
erus 2012)
osikit (Gumm
Sienestäjän su
lakkeja
1 l mesisienen
4 dl piimää
ja mustikoita
½ dl kuivattu
a tai siirappia
2–3 rkl hunaja
aa
50 g tuorehiiv
tai rypsiöljyä
3 rkl voisulaa
½ tl suolaa
taleita
2 dl kaurahiu
oja
uh
ja
tti
el
sp
3 dl
päjauhoja
ä- tai hiivalei
hn
4 1/2–5 dl ve
usto
Pähkinätuoreju
stoa
atonta tuorejuu
200 g maustam
hkinöitä
1 dl saksanpä
a
ja
3 tl huna
hiven suolaa
piimä
na ne. Lämmitä
hyvin ja hienon
ta
lu
nekset
va
ai
i
t,
ikk
ne
Kiehauta sie
koon. Lisää ka
liuota hiiva jouk
ja
i
ks
ise
pö
kädenläm
lla sekoittaen.
on puuhaaruka
piimän joukko
lla
tulla ruokalusika
tai öljyyn kaste
n
hi
oi
tilaa
uh
iin
ja
ok
na
vu
Nostele taiki
vuokiin. Jätä
eltuihin muffini
id
20
vo
i
in
ta
no
iin
la
al
ok
silikonivu
hota leivinliinan
iselle. Anna ko
ttia.
taikinan kohoam
noin 20 minuu
sa
ista 225 astees
pa
ja
a
tti
uu
in
m
. Rouhi
inätuorejuusto
levitteeksi pähk
en
ni
fi
uf
en ainekset ja
m
te
a
Valmist
on kaikki levit
sto
uu
ej
or
tu
ää
. Lis
saksanpähkinät
ksi.
sekoita tasaise
kera.¢
keiton tai teen
Tarjoa muffinit
6
Säilöntä
Pulma&Ratkaisu
Teksti Pirkko Soininen Kuva Dreamstime
on mukavaa
S
äilöntä on mukavaa puuhaa ja sen tuloksista voi nauttia pitkin talvea. Jo
muutamasta purkista itse tehtyä hilloa tai pakasteeseen sujautetuista
marjapusseista saa mielen iloiseksi. Minä olen tehnyt nämä!
Aina ei siis tarvitse ajatella, että säilöö ämpärikaupalla marjoja tai
saavitolkulla sieniä – pienemmätkin määrät riittävät. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että säilöntään kannattaa käyttää vain ensiluokkaisia
raaka-aineita. Ja puhtaus on puuhastelun a ja o.
Tärkeä osa säilöntää on raaka-aineiden hankinta. Sen voi tehdä joko seikkailemalla
sieni- tai marjametsään tai valitsemalla torilta ne parhaat kanttarellit ja puolukat. ¢
Sienestäjän suosikit
S
uonenjokelainen keruutuotealan opettaja Kirsti Eskelinen
on koonnut sienisadon parhaat
yksilöt ja reseptit keväällä ilmestyneeseen Sienestäjän suosikit – Parhaat
ruokasienet ja reseptit -kirjaan (Gummerus
2012). 160 sivulla esitellään 37 sienilajia ja
57 sienistä valmistettavaa ruokaohjetta.
Resepteissä ovat mukana niin tutut haperot, rouskut ja keltavahverot kuin vähemmän käytetyt jauhosienet, tuoksuvalmuskat
ja mesisienetkin. Eskelisen mukaan esimerkiksi mesisieni sopii erinomaisesti leivonnaisiin antamaan makua, tuoreutta ja tärkeitä
hivenaineita.
Kirsti Eskelisen mielestä sienet ovat hurmaavia niin ulkonäkönsä kuin erivivahteisen
makunsakin vuoksi. Suomi on jokamiehen oikeuksineen paratiisi metsässä liikkujille. ¢
Älä varastoi
tavaraa pihalle
Isännöitsijä Stefan Stortz kertoo, miten
YH Kotien asukkaiden tulee huolehtia
pihoistaan.
Kenen vastuulle rivitalopihan siivous kuuluu?
Rivitalon yleisten pihojen siivous kuuluu huoltoliikkeen hoidettavaksi. Huoneistokohtaisen pihan siivouksesta vastaa asukas.
Miten pihasta pitää huolehtia?
Oma huoneistopiha on pidettävä siistinä ja nurmikko leikattava säännöllisesti. Huoneistopihalle tai -terassille ei saa varastoida tavaraa jo
paloturvallisuuden takaamiseksi. Ainoastaan pihakalusteet tai grilli
voidaan säilyttää pihalla. Tavaroita voi säilyttää myös esimerkiksi säilytysarkussa, kunhan tavarat eivät ole hujan hajan pitkin pihaa. Mikäli naapurin piha on kamalassa kunnossa, siitä voi ystävällisesti ja
asiallisesti mainita naapurille. Jos pelkää naapurisovun säilymistä, voi
asiasta tehdä ilmoituksen isännöitsijälle. Pihan aidat kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, joten niitä ei kannata mennä maalamaan
itse. Kaikkiin muutostöihin, kuten terassin rakentamiseen, on haettava
lupa omistajalta. Puita, edes hedelmäpuita, ei saa huoneistopihalle istuttaa. Pihat ovat yleensä pieniä ja puiden istutus saattaa vaurioittaa
rakennuksen routasuojauksia tai salaojajärjestelmiä. Kukkia tai pensaita voi istuttaa, kunhan ei istuta niitä ihan talon seinän viereen.
Tarkastetaanko pihan kunto muuton yhteydessä?
Mitä silloin katsotaan?
Kysyen oppii
Sienet ovat mitä parhainta ruokaa, mutta sienestäessä
tulee olla tarkkana. Koriin tulee ottaa vain niitä sieniä, jotka
tunnistaa ja tietää syötäviksi.
Huoneistotarkastuksen yhteydessä pihan kunto tarkastetaan myös.
Piha on jätettävä siistiin kuntoon eikä sinne saa jättää roskia tai käytöstä poistettuja tavaroita. Lemmikeille tehdyt aidat on poistettava.
Mikäli lemmikkieläinten jäljiltä pihan nurmikossa on vaurioita, on ne
korjattava ja paikattava. Talvella pihan kunto on hankala tarkastaa
lumen takia. Mikäli tavaroita on poismuuton yhteydessä jäänyt lumen alle, voi sopia uuden asukkaan kanssa niiden noutamisesta lumien sulamisen jälkeen.
Saako autonrenkaita säilyttää omalla pihalla?
Mikä tämä sieni on?
www.martat.fi
Loppukesästä ilmestynyt Mauri Lahden
Mikä tämä sieni on? -kirja (Karisto 2012) sopii kaikille nuorille sieni-intoilijoille ja heidän opastaville vanhemmilleen. Kirjasta saa
vinkkejä sieniharrastuksen ja luonnon tutkimisen aloittamiseen.
Marttojen monipuolisilta nettisivuilta löytyy
arjen perustietoa esimerkiksi erilaisista säilöntämenetelmistä. Tänä syksynä voisi kokeilla esimerkiksi hapansäilöntää ja valmistaa vaikkapa hapankaalia. ¢
Renkaita ei saa säilyttää huoneistopihalla. Renkaat voi vaihtaa taloyhtiön parkkipaikalla tai huoneistopihalla, jos asunnon edessä tai
osana huoneistopihaa on parkkipaikka. Renkaanvaihto ei kuitenkaan
saa hankaloittaa toisten asukkaiden liikkumista parkkipaikalla eikä
vahingoittaa toisia ajoneuvoja. Parkkipaikka on siistittävä vaihtotyön
jälkeen ja renkaat vietävä omaan varastoon. On huomioitava, ettei
renkaita saa vaihtaa pelastusteillä ja huoneistojen edessä.¢
7
Nyt
Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat YH Kodit Oy
ASO-koteja
Kaarinaan
K
aarinaan valmistuu lokakuussa 13 asumisoikeusasuntoa arvostetulle Kärjen alueelle. Taloyhtiö rajautuu rantapuistoon,
mutta keskustan palvelut ovat lähellä. Kohteessa on yhteensä 13 asuntoa, joiden koot vaihtelevat 54,5 neliöstä 90 neliöön. Suositun kohteen pienet asunnot on jo myyty.
Lisätietoja YH Kotien Turun toimistosta Humalistonkatu 12, puhelimitse 010 227 3700 tai osoitteesta www.yhkodit.fi.¢
Janne
Tuominen
YH Kodit Oy:n
uudeksi talousjohtajaksi
K
TM Janne Tuominen aloitti YH
Kodit Oy:n talousjohtajana elokuussa. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat talous- ja tietohallinnan johtaminen ja kehittäminen sekä
rahoitus.
Tuominen on syntynyt vuonna
1969. YH Kotien palvelukseen hän tuli
AC Yhtiöiden talousjohtajan paikalta.¢
Voittanut idea on persoonallinen ja monipuolinen.
Ilkka
Utriainen
aloittaa Turun
aluejohtajana
D
I Ilkka Utriainen on valittu YH
Kodit Oy:n uudeksi aluejohtajaksi Turun toimistoon. Hän aloitti
työt Turussa 17. syyskuuta. Utriainen on valmistunut talotekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen Teknillisestä
yliopistosta vuonna 2008.
Utriainen on syntynyt vuonna 1984.
Hän on toiminut aiemmin NCC Property
Development Oy:ssä projektipäällikkönä.¢
Ideakisa Ratinanniemestä
YH
Kodit Oy ja Rakennustoimisto Pohjola Oy järjestivät
yhdessä Tampereen Ratinanniemen kehittämisestä ideakilpailun, johon kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa: tanskalainen BIG, ruotsalainen Wingårdhs,
saksalainen Behnisch Architekten ja suomalainen JKMM.
Kisan voitti keväällä arkkitehtitoimisto BIGin The Red Line, jossa tekijä oli järjestäjien mielestä paneutunut Tampereen ominaislaatuun ja paikan luonteeseen. Suunnitelman ilme on persoonallinen.
Työssä esimerkiksi ehdotetaan Laukonsillan lännen puolelle
suurta rakennusta, jossa yhdistyvät asuminen, kaupalliset palvelut ja
kulttuuritilat. Käärmemäisesti kiemurtelevan ja rantaa kohden madaltuvan rakennuksen katolle on ajateltu julkinen ulkoilureitti.
Suunniteltu alue on Tampereen kaupungin omistuksessa ja sen
toteuttaminen vaatii kaavamuutoksen. Rakentaminen Ratinanniemessä voi näin alkaa aikaisintaan 5–10 vuoden kuluttua.
YH Kotien toimitusjohtaja Seppo Malmi korostaa, että suunnitelman keskusta-asunnot sopivat hyvin myös ikäihmisille.¢
Vuoreksen
asuntomessuilla 145 581 kävijää
T
ampereen Vuoreksessa pidetyt asuntomessut keräsivät 145 581 maksanutta kävijää. Päiväkohtainen kävijäennätys 6 864 tehtiin 11. elokuuta.
– Asuntomessujen tärkein tavoite on nostaa
asumisen laatua ja esitellä asumisratkaisuja monipuolisesti. Tässä olemme kävijätutkimuksen mukaan onnis-
8
tuneet, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi
Heiskanen sanoo.
Heiskasen mukaan kesän 2012 asuntomessut muistetaan uusista yhdyskuntateknisistä ja energiatehokkaista ratkaisuista. Asuntomessualue ja Vuoreksen kaupunginosa ovat kehityksen kärjessä.¢
Kangasalan
Kesäniitty
valmistuu
lokakuussa
K
angasalaan Vääränkallionkuja 4:ään
valmistuu lokakuussa 29 vuokraasuntoa kerrostaloon. Tarjolla on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Asunnoissa on laadukkaita pintamateriaaleja ja
osassa on myös oma sauna. Asukkaiden
käytössä on talopesula, kuivaustilat ja yhteinen sauna.
Asuntohakemuksen voi täyttää netissä
osoitteessa www.yhkodit.fi tai Tampereen toimistolla osoitteessa Aleksis Kiven katu 26.¢
Ajatuksia
Sirpa Numminen on helsinkiläinen toimittaja ja kolumnisti.
Kuva Markku Ojala
Kaikissa kodeissa on oma ominaishajunsa, jonka vieras tunnistaa jo ovelta.
Kodin tuoksut
T
elevision ilmanraikastinmainos saa
minut ihmettelemään. Mieleeni nousee muisto lauantain tunnelmasta
lapsuudenkodissani. Siihen kuuluivat tietyt tuoksut: paistuvat karjalanpiirakat,
ehkä kanelinen bostonkakku, myöhemmin
illalla leivinuunista leviävä kaalilaatikon aromi. Kesämuistoihin liittyvät mäntysuovalla
pestyjen räsymattojen raikkaus ja lämpiävän
saunan savut, isän hikisen työpaidan miehinen haju.
Yhteen kodin tuoksuun olin kai niin turtunut, etten sitä koskaan huomannut, mutta
muistan tyttökaverin sanat: ”En mä voi tulla
teille, ku sitte kaikki vaatteet löyhkää navetalta!” Vanhempien navettavaatteet roikkuivat aina tuvan naulassa, josta niiden lemu kai
sitten levisi ja tarttui kaikkeen. Muistan nuo
sanat, koska ne loukkasivat. Minulle navetan odöörit kuuluivat kodin turvalliseen tuoksusinfoniaan. Lehmät tuoksuivat suorastaan
hyvältä, kuin uudelta yöpuvulta, ja navetan
muut hajut olivat kotoisia ja luonnollisia.
Kaikissa kodeissa on oma ominaishajunsa, jonka vieras tunnistaa jo ovelta ja jonka
perusteella hän ainakin alitajuisesti päättelee, millaista väkeä täällä asustaa.
Ennen muinoin maaseudun pikkukylissä oli ainakin yksi ryysyranta, joka lemusi
köyhyydeltä: toivottomuudelta, puutteelta
ja lialta. Muistan lapsirikkaan mutta rutiköyhän naapurin, jonne menin nenästäni kiinni pidellen vain siksi, että sieltä sain lainata
jännittäviä sarjakuvalehtiä, joita huushollissa oli nurkat väärällään. Paikan haju oli niin
tyrmäävä, että ryntäsin Tex Willerit kainalossa ulos heti kun voin, vilkaisin vielä taakseni
kuin takaa-ajajia peläten.
Toisen naapurin, ison ja vauraan talon,
lukuisissa huoneissa tuoksui yksinäisyys ja
autius. Komeat huoneet olivat käyttämättömiä, köyry vanhaemäntä istui keittiön puuhellan tulenkajossa sukkaa yksinänsä kutoen, tuppisuu aikamiespoika vaikeni omissa
oloissaan aitassa. Salin upean peililipaston
yllä hienot pölyhiukkaset leikkivät auringossa, kun joskus varkain livahdin sisään huoneen pysähtyneisyyden vetämänä.
Tilapäisen kouluasuntoni vanhoissa topatuissa tuoleissa ja paksuissa matoissa viipyi miedon homeisuuden ohella vielä myös
menneiden juhlien tuoksahdus, kuin aavistus kallista, hiukan yliaikaista parfyymia olisi suihkutettu ilmaan. Omassa tuolissaan
mietteissään iltojaan viettänyt emäntäni oli
jo iäkäs, kalusteet olivat perintöä menneiltä sukupolvilta, niihin oli imeytynyt tarinoita
ja kohtaloita, muistoja ja tunteita, joista hän
joskus kertoili.
Noissa huoneissa ei olisi tullut mieleenkään korottaa ääntään tai muuten elämöidä; teinitytön liioiteltu rähäkkäni katkesi
aina heti ovella, ja hiivin omaan huoneeseeni täynnä kunnioitusta entisajan tuoksuja
kohtaan, kuin arvokkaassa museossa, jonka
esineisiin ei saa koskea.
Viihdyin hyvin siellä menneisyyden kaikujen keskellä, poissa koulun ja vähän pelottavan ulkomaailman vaatimusten ulottuvilta. Sinä vuonna sain hyvän todistuksen.
Tuoksuilla on suora yhteys tunteisiin; ne
sekä herättävät tunteita että säilövät niitä.
En koskaan suihkuttaisi kotiini ilmanraikastinta, ellei viemäri ole tukossa – sehän olisi
kuin valokuvan retusointia, fotoshoppausta,
todellisuuden vääristelyä, tunteiden leikkaamista pois, kodin lobotomiaa.
Vaikka oman kotinsa tuoksua useimmiten tuskin havaitsee, sen huomaa kyllä, kun
tulee matkan jälkeen kotiin. Kun avaa kotiovensa ja astuu sisään, kaikki on hetken aikaa kumman vierasta. Mutta kun on tovin
hengähtänyt, avannut ehkä vuoteensa tai
vaikkapa vaatekaappinsa, vastaan huokuu
koko tuttu ilmapiiri, ottaa syliinsä.
Olen joskus jostakin palattuani halannut omaa tyynyäni, miehen aamutossua tai
käytettyä pyyheliinaa ja onnellisena nuuhkien huokaissut: Miten minä näitä tuoksuja rakastankaan! Minun kotiani.¢
9
Yhteishallinnossa
kaikki voittavat
Teksti Maija Rauha Kuva Dreamstime
Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita tietää, että aktiivinen
asukastoimikunta voi edistää paljonkin asuinyhteisönsä viihtyisyyttä ja
turvallisuutta. Siitä on etua niin asukkaille kuin omistajillekin.
Y
hteishallintolaki säädettiin 20 vuotta sitten, jotta
vuokra- ja asumisoikeusasukkailla olisi mahdollisuus osallistua kotitalonsa asioita koskevaan päätöksentekoon. Lain tarkoituksena on myös lisätä
asumisviihtyvyyttä ja edistää samalla talojen kunnossapitoa ja hoitoa.
Yhteishallinto voidaan lain mukaan järjestää monin eri
tavoin, mutta vähintään on kutsuttava koolle asukaskokous
kerran vuodessa. Tämän tekee joko omistajayhteisö tai asukastoimikunta. Laki kannustaa perustamaan talo- tai asukastoimikuntia, joita monissa taloissa oli jo ennestäänkin.
– Saman pihapiirin taloilla voi lisäksi olla yhteistyöelin,
Anne Viita lisää.
Viidan mukaan monet isot omistajayhteisöt ovat luoneet
itselleen oman asukasdemokratiasäännöstön, joka määrittelee toiminnan tarkemmin kuin laki. Asukasdemokratia ja yhteishallinto ovat käytännössä sama asia.
– Oikein käytettynä yhteishallinto palvelee hyvin sekä
omistajia että vuokralaisia ja ASO-asukkaita, hän arvioi.
10
Asukas on asiantuntija
Asukastoimikunnan jäsenet valitaan asukaskokouksessa.
Toimikunnalla on oikeus saada tietoa, vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon asumista koskevissa asioissa. Se käy
kokouksessaan läpi taloyhtiön talousarvion, vuokranmääritysesityksen sekä korjaussuunnitelmat ja antaa niistä lausunnot. Sillä on oikeus myös tehdä esityksiä omistajayhteisölle.
– Asukastoimikunnassa on usein mukana ihmisiä, jotka
ovat asuneet talossa sen valmistumisesta saakka. Asukkaiden
kuunteleminen on omistajan kannalta järkevää ja hyödyllistä
esimerkiksi korjauksia suunniteltaessa, ja asukastoimikunta
on asukkaille hyvä väylä tuoda kokemusperäiset näkemyksensä esiin, Viita sanoo.
Asukastoimikunta päättää talon järjestyssäännöistä ja
esimerkiksi autopaikkojen jakamisen periaatteista. Se voi
myös valvoa ja seurata kiinteistön päivittäisen huollon sujumista. Näiden lisäksi sen tehtävänä on luoda yhteishenkeä ja
tekemisen meininkiä taloon.
– Viisas omistajayhteisö varaa asukastoimikunnalle määrä-
rahan, joka kattaa kokouskustannukset ja jolla pystytään järjestämään tilaisuuksia. Asukkaiden tutustumisen tukeminen
on omistajan kannalta ehdottomasti kannattavaa, Viita sanoo.
Glögijuhlista joogapiireihin
Kun ihmiset tutustuvat toisiinsa yhteisissä tapahtumissa, välittäminen naapureista ja omasta lähiympäristöstä kasvaa.
Tämä auttaa pitämään talon ja pihan kunnossa sekä ehkäisee
ilkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä. Korjauskuluja säästyy ja
asuminen on turvallista ja miellyttävää. Kun viihtyvyys kasvaa, asukkaiden vaihtuvuus pienenee. Ja näin hyvän kierre
onkin valmis.
– Pihalle hankitut penkit, katos tai mummonkiikku voivat olla äärettömän hyvä ostos, koska ne edistävät asukkaiden luontevaa kanssakäymistä. Yhteiset pihajuhlat, joiden
ohjelmassa on vaikkapa musisointia, tikanheittoa tai makkaranpaistoa, voivat olla mainio idea. Jossakin taloyhtiössä pannaan toimeen joulukorttien askartelutempaus, toisessa järjestetään glögijuhlat, Viita luettelee.
Yhteishallintolaki antaa mahdollisuuden asukastoiminnan
räätälöimiseen asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.
Käytännössä riippuu asukkaiden iästä ja elämänvaiheesta,
millainen toiminta saa tuulta purjeisiinsa.
– Asukastoimikunnan käytössä oleva kerho- tai muu asukastila laajentaa toimintamahdollisuuksia huomattavasti.
Tiedän vuokrataloja, joiden asukastiloissa pyörii jumppa- tai
joogapiirejä, Viita jatkaa.
Asukastoimikunta pystyy vaikuttamaan myös talon asumiskustannuksiin. Esimerkiksi pihatöitä voi olla mahdollista
hoitaa osittain yhteisöllisesti talkoilla ja vapaaehtoisilla työvuoroilla, kun asiasta sovitaan isännöitsijän kanssa.
– Asumista voi usein parantaa tavallisilla, pienillä asioilla,
kun ne vain hoksataan. Huolehtiminen jätekatoksista ja asiallisesta jätteen lajittelusta parantaa pihan viihtyvyyttä. Silloin
tällöin voi olla hyvä tilata pihaan siirtolava asukkaiden kookkaampia jätteitä varten, Viita ehdottaa.
Ehkäisee ongelmatilanteita
Kun tieto kulkee taloyhtiössä hyvin, myös asukkaiden tietoisuus asumiseen liittyvistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan paranee. Tämä ehkäisee ongelmia ja riitatilanteita. Anne
Viidan mukaan asumisen kriittisin kohta on sen päättyminen.
– Muuttaessaan pois asunnosta asukas saattaa joutua korvaamaan asunnolle tapahtuneita vaurioita, mikäli kyse ei ole
tavanomaisen asumisen aiheuttamasta normaalista kulumisesta. Meille tulee asumismuodosta riippumatta eniten kysymyksiä siitä, mitä normaali kuluminen on. Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, Viita toteaa.
Jos asuminen on kestänyt pari kuukautta, normaalit asumisen jäljet ovat tietenkin pienemmät kuin jos sama asukas
on elänyt huoneistossa 20 vuotta.
– Vaikka miten siististi eläisi, taulun paikasta jää lopulta
jälki seinään, ja se on omistajankin hyväksyttävä. Toisaalta
esimerkiksi lattia voi naarmuuntua helposti, jos huonekaluja
siirretään raahaamalla. Naarmut ovat ikävän näköisiä ja niiden korjaaminen on haastavaa ja kallista. Painauman jäljet
liittyvät normaaliin asumiseen, mutta vetämisen jälkiä ei saisi tulla, Viita kertoo.
Hyvä tapa ehkäistä erimielisyyksiä ovat Viidan mukaan
katselmukset, joissa vuokralainen ja vuokranantaja käyvät
yhdessä huoneiston läpi vuokrasuhteen alkaessa ja sen päättyessä. Lähtötilanne voidaan todentaa vaikkapa valokuvilla.
Jos naarmut olivat lattiassa jo vanhastaan, niiden korvaamisesta ei tarvitse keskustella.¢
Näihin voi vaikuttaa
• VUOKRAT. Vuokranmääritysesitys käsitellään asukastoimikunnassa vuosittain ja siitä annetaan lausunto. Päätöksen tekee omistaja. Asukkaat voivat vaikuttaa vuokriin
välillisesti myös asumistottumusten kautta sekä omatoimisesti tehtävillä huoltotöillä, joista on sovittu isännöitsijän kanssa.
• KORJAUKSET. Asukastoimikunnalla on oikeus tehdä ehdotuksia korjauksista sekä
osallistua korjaussuunnitelmien valmisteluun ja antaa niistä lausunto. Päätökset tekee
omistaja.
• TALON HUOLTO, HOITO JA ISÄNNÖINTI. Asukastoimikunta voi tehdä esityksiä,
neuvotella ja antaa lausunnon huollon ja isännöinnin järjestämisestä ja huoltosopimuksen sisällöstä. Päätökset tekee omistaja. Toimikunta voi myös kiinnittää huomiota työn jälkeen, ilmoittaa puutteista sekä vaatia ja valvoa niiden korjaamista.
• JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Asukastoimikunta päättää järjestyssääntöjen sisällöstä ottaen
huomioon lait ja kunnan järjestyssäännöt.
• AUTOPAIKAT, SAUNAVUOROT. Asukastoimikunnalla on oikeus päättää periaatteet,
joilla autopaikkoja, saunoja, pesutupavuoroja ja vastaavia jaetaan.
• YHTEISTILAT, TALKOOT, TILAISUUDET. Asukastoimikunta päättää yhteisten askartelu- ja kerhohuoneiden ja vastaavien tilojen käytöstä sekä yhteisten tilaisuuksien
järjestämisestä.
• ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU. Asukastoimikunta voi myös toimia sovittelijana ja
erimielisyyksien ratkaisijana talon häiriötapauksissa. Toimikunta luo toimintatapansa yhdessä asukkaiden kanssa.¢
Lähde ARA: Asukasdemokratia tavaksi taloon, opas asukkaille. www.ara.fi
Hyvä vuokratapa
Vuokranantajien ja vuokralaisten järjestöt ovat yhdessä laatineet Hyvä vuokratapa -ohjeistuksen, joka löytyy netistä esimerkiksi www.vuokranantajat.fi -sivuston kautta ja
vuokralaisten kotisivuilta osoitteesta www.vuokralaiset.fi. Muutamia otteita ohjeista:
• AVOIMUUS. Vuokralainen ilmoittaa esimerkiksi vuokranmaksuvaikeuksista heti niiden ilmaantuessa. Vuokranantaja kertoo esimerkiksi tulossa olevista remonteista
heti, kun ne ovat tiedossa.
• AVAIMET. Avaimet luovutetaan kuittausta vastaan. Hyvä määrä on yksi avain/asukas ja yksi vara-avain. Avaimia on säilytettävä huolellisesti vuokrasuhteen aikana
eikä niissä saa olla huoneiston tunnistetietoja.
• VUOKRATUN TILAN HOITO. Vuokralaisen on hoidettava tilaa ja siinä olevia laitteita
ja kalusteita huolellisesti. Jos hän havaitsee vian, joka voi aiheuttaa vahingon, hänen on ryhdyttävä toimenpiteisiin vahingon estämiseksi. Vioista tai puutteista on ilmoitettava vuokranantajalle. Jos huoneistossa on tarkempaa hoitoa tai huoltoa vaativa laite tai kaluste, vuokranantajan on annettava tästä kirjalliset ohjeet.
• REMONTIT. Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä muutos- tai korjaustöitä ilman
vuokranantajan lupaa. Luvanvaraisia töitä ovat esimerkiksi maalaus, tapetointi ja
kiinteiden kalusteiden vaihtaminen. Töistä ja niiden korvaamisesta on sovittava kirjallisesti. Kun vuokranantaja tekee huoneistossa korjaus- ja muutostöitä, ne on tehtävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vuokralaiselle.
• HUONEISTOSSA KÄYNNIT. Käynneistä on aina sovittava vuokralaisen kanssa. Vuokralaisen on pidettävä huoli siitä, että sovittuna aikana kävijällä on turvallinen pääsy
huoneistoon. Käynnistä on jätettävä ilmoitus huoneistoon.
• HÄIRITSEVÄ ELÄMÄ. Jos huoneistosta kantautuu säännöllisesti toistuvaa ja jatkuvaa, muiden asumista häiritsevää ääntä tai muuta aistein havaittavaa haittaa, kyse
on häiritsevästä elämästä. Vuokranantaja voi tällöin irtisanoa tai purkaa vuokrasopimuksen varoituksen antamisen jälkeen.
• LOPPUSIIVOUS. Tilat on luovutettava tyhjinä, hyvässä kunnossa ja siivottuina. Ikkunoiden tai kattojen pesu ei kuulu automaattisesti loppusiivoukseen.
• MUUTTOPÄIVÄ. Muuttopäivä on lain mukaan vuokrasopimuksen päättymispäivän
jälkeinen arkipäivä. On myös mahdollista sopia, että muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivä, ja että koko huoneisto luovutetaan silloin.¢
11
Kädestä pitäen
Teksti ja kuvat Simo Arvo
Häkkivaraston
siivous
Kerrostalon häkkivarasto kannattaa pitää
siistinä. Mitä paremmassa järjestyksessä
säilytystila on, sitä helpompi varastoa on
käyttää.
ALOITA SIIVOUS VARAAMALLA työlle kunnolla aikaa. Yksinkertaisessa hommassa voi arvaamatta vierähtää suunniteltua kauemmin.
Varmista siis, että saat sotkuisen varaston (1) kerralla siivottua, etkä
joudu jättämään leikkiä kesken. Varusteiksi tarvitset ainakin harjan,
imurin, jätesäkkejä ja mahdollisesti pahvilaatikoita. Jos varasto on
pimeä, kannattaa mukaan ottaa myös lisävalo.
1
2
3
ÄLÄ ALOITA NOSTAMALLA kaikkea summittaisesti varaston käytävälle, vaan tyhjennä varasto järjestelmällisesti yksi tavara kerrallaan.
Mieti, mitä aiot kullakin tavaralla tehdä. Ota huomioon, että siivouksen aikana varastotiloissa voi käydä muitakin, joten älä tuki käytäviä tavaroillasi. Muista myös, että varaston käytävällä ei missään
tapauksessa saa säilyttää tavaroita.
LAJITTELE VARASTOSI TAVARAT käytävälle siisteihin kasoihin (2).
Mieti, mitä tavaroita ja vaatteita et enää tarvitse. Ne kannattaa viedä kirpputorille tai vaatekeräykseen. Osan tavaroista voi heittää suoraan pois, koska rikkinäisiä vaatteita ja tavaroita ei kannata viedä
kirpputorille. Muista lajittelu! Säilytettävät tavarat kannattaa pakata
siististi, jotta ne on helppo kasata takaisin häkkivarastoon.
KUN VARASTO ON TYHJÄ, imuroi lattia (3). Jos lattialla on suurempia roskia, kannattaa ne ensin lakaista harjalla. Lattian voi tarvittaessa myös pestä.
ENNEN TAVAROIDEN TAKAISIN sijoittamista mieti, onko häkkivarasto niille oikea paikka. Esimerkiksi polkupyörän säilyttämiseen pyörävarasto voi sopia paremmin. Öljyjen, kaasupullojen ja muiden palavien aineiden säilyttäminen häkkivarastossa on kielletty.
KASAA TAVARAT TAKAISIN järjestelmällisesti. Harvoin tarvittavat
kuuluvat varaston perälle. Jos olet epävarma tavaroiden poisheittämisestä, voit koota erilliseen laatikkoon ne, joiden kohtalosta et
osaa päättää. Jos et ole vuoden kuluessa tarvinnut jotain tavaraa,
hankkiudu niistä eroon. Jätä varaston keskelle liikkumatilaa (4).
Näin varasto pysyy siistinä pidempään.
VARMISTA, ETTÄ OVESSA on kunnon lukko (5). Varkaat voivat päästä sisään häkkivarastoon joka tapauksessa, mutta jos se on lukittu asianmukaisella lukolla, on vakuutusyhtiön kanssa toimiminen
helpompaa.¢
12
4
5
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Janne Viinanen ja Hanna Leppänen
Vieno Kamppuri on asunut
20 vuotta Pikkupiiankadulla.
Samasta talosta löytyy
viitisentoista alkuperäistä
asukasta. – Olen saanut paljon
ystäviä omasta talosta.
20
Asumisoikeuskoteja
vuodesta 1992
Turvallisuus, joustavuus
ja tarpeellisuus nousivat
teemasanoiksi YH Kotien
viettäessä asumisoikeuden
20-vuotisjuhlia Tampereella.
– Hyvin olen viihtynyt, toteaa
alusta asti Linnainmaalla
ASO-kodissa asunut Vieno
Kamppuri.
”Mukavasti
20 vuotta
ASO-kodissa”
13
ASOasukkaat
odottavat asumismuodolta tasokkuutta.
He ovat myös terveen
kriittisiä omistajan
toimia kohtaan.
– Asumisoikeusasuminen on suosittua lain takaamien
vaikutusmahdollisuuksien ja asumisen turvallisuuden
takia, sanoo Mikko Laurila.
– Tehtävä oli uusi ja ihmeellinen. Aluksi en tuntenut yhtään henkilöä, jolta
olisin voinut kysyä, miten asumisoikeuskohteissa toimitaan, muistelee
Pasi Collander ensimmäistä kauttaan asukastoimikunnan puheenjohtajana
ja tuoreena asukkaana 10 vuotta sitten.
U
usi ja vanha kohtasivat elokuun lopulla, kun asumisoikeuden perustamisen kahta täyttä kymmentä juhlittiin YH-Asumisoikeus Lännen
uusimman kohteen pihamaalla Tampereen Vuoreksessa. Ja juteltavaahan riitti niin uusilla kuin vanhoillakin ASO-asukkailla.
Kun ihminen on 20-vuotias, hän on jo kohdannut monenlaista taipaleellaan, on ollut nousuja ja laskuja. Sama pätee asumismuodon ikääntymiseen; alkuvaikeuksien jälkeen toiminta on vakiintunut ja virheistä
on osattu ottaa oppia. Mieli on silti avoin ja uusia kehitysmuotoja ideoidaan koko ajan.
Turvallinen vaihtoehto
– Asumisoikeusjärjestelmä on Suomessa toimivampi
kuin Ruotsissa, jossa oikeutta ei voi myydä takaisin
omistajalle. Meillä jälleenmyyntiriskiä ei ole, toteaa
Seppo Malmi.
Tätä 20 vuoden taipaletta miettii tervehdyssanoissaan myös YH-Asumisoikeus
Lännen toimitusjohtaja Mikko Laurila. Hänen mielestään yksi suuri juhlan aihe on
jo se, että ensimmäisissä asumisoikeustaloissa on alusta asti asuneita ihmisiä. Ei ole
ollut tarvetta vaihtaa itselle sopivaksi osoittautunutta asumismuotoa.
– Asumisoikeusasuminen on muuttunut vuonna 1990 voimaan tulleen lain jälkeen hyvin vähän. Se tarjosi silloin ja tarjoaa edelleen hyvän vaihtoehdon vuokraja omistusasumisen turvallisena ja edullisena välimuotona. Omaisuusrajojen poistuttua yli 55-vuotiailta se on myös oiva vaihtoehto senioreille. Pääpiirteissään laki
on hyvä ja estää asuntojen hinnoilla keinottelun, Laurila toteaa.
Laurilan mukaan on myös hyvä, että ASO-asukkaat ovat kiinnostuneita omasta
asumismuodostaan ja haluavat tietää siihen liittyviä yksityiskohtia.
– ASO-asukkaat odottavat asumismuodolta tasokkuutta. He ovat myös terveen
kriittisiä omistajan toimia kohtaan.
Joustavaa asumista
YH-ASUMISOIKEUS LÄNSI OY
• Laki asumisoikeudesta astuu voimaan syksyllä 1990.
• Pirkanmaan Asumisoikeus Oy perustetaan vuonna 1990, Pirkanmaan YHAsumisoikeus Oy perustetaan 1991.
• YH-Asumisoikeus Oy perustetaan vuonna 1994, jolloin siihen on liitetty aiemmin
mainittujen yhtiöiden omistusosuudet.
• Vuonna 2000 ostetaan Ylöjärven Asumisoikeus Oy:n kohteet.
• Vuoden 2005 YH-yhtiöiden jakautuessa syntyy YH-Asumisoikeus Länsi Oy.
• Yhtiöllä yhteensä 3 202 asumisoikeusasuntoa Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
• Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 20 miljoonaa euroa.
14
Niin Laurila kuin YH Kotien toimitusjohtaja Seppo Malmikin
antavat puolestaan kritiikkiä valtiovallalle ja nykyhallitukselle,
jotka eivät kannusta asumisoikeuden lisärakentamiseen.
Seppo Malmi esimerkiksi ihmettelee sitä, että hallitus on
puolittanut vuokra-asuntotuotannossa korkotukilainojen korkoja, mutta asumisoikeusrakentamisessa sitä ei ole tehty. Rakentamista on suunnattu pääosin vain pääkaupunkiseudulle.
Malmi muistuttaa, että asumisoikeusjärjestelmän alkuvaiheessa asumismuoto oli suunnattu juuri nuorille lapsiperheille. ASO antoi mahdollisuuden saada lainaa asumisoikeuden
ostoon, vaikkei varoja omistusasuntoon olisikaan ollut. Toisaalta asumisoikeudesta pääsee eroon kolmen kuukauden irtisanomisen jälkeen, jos haluaa esimerkiksi siirtyä omistusasuntoon, eikä jälleenmyyntiriskiä ole.
Taikuri ja tilannekoomikko Risto Leppänen otti yleisön
mukaan maagisiin temppuihin.
Synttäreillä
herkuteltiin.
Juhlassa kukitettiin paikalla olleet 20 vuotta asumisoikeusasunnossa asuneet
Nina Jokipolvi, Yrjö Halla-aho ja Vieno Kamppuri.
YH-Asumisoikeus Lännellä on nyt 3 202 asumisoikeusasuntoa, joista Pirkanmaalla on 2 843 kappaletta ja Varsinais-Suomessa 359 kappaletta. Asukkaita on arviolta noin 7 000. YH-Asumisoikeus Lännen liikevaihto oli viime vuonna 20 miljoonaa euroa ja tase 273 miljoonaa euroa.
Avoimuutta tarvitaan
Asumisoikeusasunnoissa asukashallinto on yhteisten asioiden hoitamisen ja yhteisöllisyyden perusta. Asukkailla on kaksi asukasedustajaa myös YH-Asumisoikeus
Länsi Oy:n hallituksessa. Pasi Collander on toiminut pitkään yhtiön hallituksessa sekä oman talonsa asukastoimikunnassa. Hän pohtii muun muassa avoimuuden
merkitystä järjestelmässä.
– Puheenjohtajien tapaamisissa kysellään avoimuuden perään. Uudessa laissa
tähän on otettu kantaa ja nyt on selkeästi ilmoitettava ykkös- ja kakkosvastikkeiden euromäärät. Näin kohteessa tiedetään, mitkä rahat ovat kohteen omassa käytössä ja mitkä menevät koko asumisoikeusprosessin pyörittämiseen, myös niihin
tasaamisiin. Epäselvissä tapauksissa lisätietoja on helpoiten saatavissa isännöitsijältä. Muu avoimuus toiminnassa konkretisoituu siten, että asioista tiedotetaan
puheenjohtajien tapaamisissa ja Kotiavain-lehdessä.
Collander painottaa, että puheenjohtajien tapaamisissa on tärkeää, että mahdollisimman monesta kohteesta on edustaja paikalla. Edustaja voi olla muukin kuin
puheenjohtaja.
– Saimme vaikuttaa uuden
kotimme pintamateriaaleihin.
Vuores on hyvä
paikka, täällä on
rauhallista ja luonto ja palvelut ovat
lähellä, Hannele
ja Jarmo Lahtinen
mainostavat uutta
asuinaluetta.
Asunto tarpeen mukaan
Vieno Kamppuri muutti Pikkupiiankadulle Linnainmaalle lokakuussa 1992, kun entinen asunto jäi pojan ja tämän tyttöystävän käyttöön.
– Asumisoikeutta mainostettiin silloin paljon, joten asiasta oli tietoa. Laitoin paperit heti vetämään. Asumisoikeus tuntui hyvältä vaihtoehdolta, koska omistusasuntoon ei ollut varaa, Vieno Kamppuri kertoo.
Hän on viihtynyt saunallisessa tupakeittiön ja huoneen asunnossa hyvin. Myös
Linnainmaa on osoittautunut mukavaksi paikaksi asua. 20-vuotisen asumisen kunniaksi Kamppuri sai uusia kylpyhuoneen suihkuseinän. Koko taloon hän toivoo parvekeremonttia.
– Olen minä suositellut asumisoikeutta muillekin, Kamppuri naurahtaa.
Hannele ja Jarmo Lahtinen ovat Vuoreksen Welhon uusia asukkaita. Asumisoikeus oli heille tuttua ennestään. Uuden, pienemmän asunnon hankkiminen tuli
ajankohtaiseksi lasten muutettua pois. Vuores on osoittautunut muutaman kuukauden kokemuksella todella hyväksi paikanvalinnaksi.
– Olemme molemmat myyneet jo aikaisemmin omistusasuntomme pois. Asumisoikeuteen siirtyessä sai varoja muuhun elämiseen, pariskunta kertoo.
– Vuoreksen jätejärjestelmän opetusvideo on muuten tehty meidän keittiössä,
kertoo Hannele Lahtinen.¢
– 20 vuoden aikana ympäristö on muuttunut vuosi
vuodelta kauniimmaksi. Asukkaat pitävät pihapiirin
siistinä ja hoidettuna. Puutarhatyöt ovat myös minulle
mieluinen harrastus, jossa tulee samalla myös liikuttua
ikään kuin huomaamatta, kertoo Anneli Järnefelt
Ylöjärven Perkiöntanhuan rivitaloista. Hän on asunut
talossa alusta lähtien.
15
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Janne Viinanen
Tästä kasvaa
mielenkiintoinen alue.
V
Kesän asuntomessut Tampereen Vuoreksessa olivat menestys.
Maksaneita kävijöitä oli messuilla yli 145 500. Annakaisa Aaltonen ja
Erkka Kannisto seurasivat messuvilinää uuden kotinsa parvekkeelta.
uoreksessa alkoi arki elokuun puolessa välissä,
kun asuntomessujen portti purettiin. Alueelle tuli
myös paljon uusia asukkaita, kun esittelytaloihin
voitiin muuttaa.
Messualueen rajalla sijainneisiin Vuoreksen
Welhon kerrostaloihin kannettiin muuttolaatikot
sisään jo kesäkuun lopussa. Ensimmäisten joukossa uuteen
asumisoikeuskolmioonsa muuttivat myös Annakaisa Aaltonen ja Erkka Kannisto.
Kun pariskunta alkoi etsiä yhteistä asuntoa, Kannisto kiinnostui ensimmäisenä Vuoreksen alueesta ja asumisoikeusasumisesta. Aaltonen mietti asiaa hetken ja totesi, että selvä,
muutetaan vain sinne. Kaikki kävi nopeasti ja elokuussa pariskunta esitteli tyytyväisenä uutta, tilavaa kotiaan. Molempien mielestä asunto on mukavan iso ja hyvin varustettu.
– Muutin Tampereelle Turusta, ja tämä on ensimmäinen
yhteinen kotimme. Asumisoikeus sopii hyvin meille. Omistusasuntoon ei ole varaa eikä vielä oikein tarvettakaan, Aaltonen kertoo.
– Tässä pystyy samalla säästämään, mitä vuokra-asunnossa ei voi tehdä, Kannisto miettii.
Aaltosen mielestä Vuoreksen positiivista painoarvoa lisäsi ekologinen rakentaminen ja puutarhakaupunkisuunnittelu.
Hän aikoo ottaa ensi kesäksi viljelypalstan.
YH Kotien Asuntomyyjä Kirsi-Maarit Asplund kertoo
muidenkin Vuorekseen muuttaneiden antaneen hyvää palautetta alueesta. Asunnot ovat menneet myös kaupaksi –
elokuussa alueen 52 asunnosta oli 30 myyty.
– Isot asunnot menivät ensimmäiseksi. Uskon, että yksin
asuvat ja nuoret löytävät Vuoreksen, kun messut päättyvät.
Tästä kasvaa mielenkiintoinen alue, Asplund toteaa.
YH-Asumisoikeus Länsi Oy:n oma kohde oli kaksikerroksinen paritaloasunto, jonka sisustuksen oli suunnitellut Juhani Grönberg Santaniemi Interior Designista. Vuoreksen
Welhon rivitalokohteen esittelystä vastasi Hervannan seurakunta. Lännen YH-Asunnot Oy:n rakennuttamassa ryhmäkodissa toimi messutoimisto.¢
Koti asuntomessuilla
YH-Asumisoikeus Länsi Oy:n
rakennuttaman paritalon neljän
huoneen, keittiön ja saunan kokonaisuus kiinnosti messuyleisöä.
Paritalon sisustus oli suunniteltu
45-vuotiaalle paljon matkustavalle pariskunnalle sopivaksi. Messuasuntoihin päästiin muuttamaan
elokuussa.
Venla Nykänen, Kirsi-Maarit Asplund,
Pauliina Seppälä ja Liisa Kulta esittelivät
messuvieraille YH Kotien paritaloasuntoa ja asumisoikeusmallia. Vuoreksen
alueen asunnot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta ja kaikki YH Kotien
isot asunnot on jo myyty. Asplundin
mielestä messuasuntojen myynti ei eroa
muiden kohteiden myynnistä.
YH Kotien rakennuttama kehitysvammaisten ryhmäkoti toimi messutoimistona, yleisöpalvelupisteenä
ja ryhmäesittelytilana. Ryhmäkoti on esimerkki Vuoreksen alueen monipuolisesta asumistarjonnasta.
Vuoteen 2020 mennessä alueella arvioidaan asuvan
jo yli 13 000 asukasta. Hyvin onnistuneet asuntomessut ovat yksi vaihe alueen historiassa.
Erika Halonen tutustui
Ninnin kanssa asuntomessutarjontaan. Hän itse asuu
perheensä kanssa YH Kotien
asumisoikeusasunnossa Lentävänniemessä. Halonen etsi
messuilta järkeviä ratkaisuja
tavaroiden säilytykseen, jotta
nelihenkisen perheen arjen
kaaosta saisi kuriin. YH Kotien
paritalon toinen työhuone oli
sisustettu turkoosin sävyiseksi.
Annakaisa Aaltonen ja Erkka Kannisto ovat viihtyneet hyvin Vuoreksen Welhossa. Asuntomessut
eivät yllättäen häirinneet lainkaan heidän arkeaan.
Aaltonen seikkaili yhden kokonaisen päivän messuilla etsien sisustusvinkkejä esimerkiksi kierrätystavaroiden käyttöön. Kannistolle riitti kolmen
tunnin kierros. Kumpikaan ei ollut aiemmin käynyt
asuntomessuilla.
17
Loppusilaus
Koonnut Pirkko Soininen Kuvat Valmistajat
Syksy saapuu kotiin
Syksyllä kotia voi piristää uusilla kuoseilla ja astioilla.
Uusi tyyny tai pöytäliina tekevät jo ihmeitä.
Aamiaispöydän piristykseksi
Miira Zukale on suunnitellut Arabialle designpääkaupunkivuoden kunniaksi raikkaat Kotikaupunki-mukit. Iloisissa mukeissa näyttäytyy värikäs ja naivistinen pääkaupunki.¢
Urbaania tunnelmaa
Vallila Interiorin Bulevardi-tyynynpäällinen
henkii urbaania, syksyistä tunnelmaa. Tanja Orsjoen suunnittelema kuosi tuo ripauksen suurkaupungin tunnelmaa pieneenkin
kaupunkiin.¢
Aamiainen sänkyyn
Syksyisinä aamuina on mukava pötkötellä sängyssä
vähän pidempään. Voit vaikka yllättää rakkaasi ja viedä
aamiaisen sänkyyn. Marimekon Kaunis kauris -tarjottimessa on metsän taikaa. Teresa Moorhausen kuosista on saatavilla myös kangas ja pussilakanasetti.¢
Teksti Johanna Pelto-Timperi
Kuva Janne Viinanen
Asumisenohjaaja
myös Haapalinnassa
P
etri Nikula aloitti asumisenohjaajana Winterin taloissa
Tampereella vajaa vuosi sitten.
Nyt toiminta on laajentunut Haapalinnan alueelle.
Miten työ on
lähtenyt alkuun?
Työ on käynnistynyt mukavasti. Asiakkailta
tullut palaute on ollut hyvää. Työtä pidetään tärkeänä, koska nyt on joku, jolta voi kysyä neuvoja. Osa on kertonut, että
yhteyden ottaminen on vaatinut ponnisteluja, koska ongelmista kertominen ei ole helppoa. Kanssakäyminen ohjaajan
ja asiakkaan välillä on luottamuksellista molempiin suuntiin.
Olemmekin selkeyttäneet asumisohjaajan työn tarkoitusta
asukkaille tapaamisissa ja ilmoituksilla.
Millaisissa asioissa apua on tarvittu eniten?
Eniten apua pyydetään tukien hakemisessa ja hakemusten
täyttämisessä. Monet eivät tiedä, mistä mitäkin tukea elämiseen ja asumiseen saa ja miten sitä haetaan. Myös häiriöiden selvittely on iso osa työtä. Asukkailta on tullut myös
ideoita alueen kehittämiseksi ja viihtyvyyden parantamiseksi.
Ehdotukset on toimitettu eteenpäin pohdittaviksi.
Onko mukaan tullut uusia alueita?
Ruskan taikaa
Aimo-Maija Metsolan Marimekolle suunnittelema Jurmo-kangas hehkuu ruskan väreissä. Tämä kuosi käy sellaisenaan pöytäliinaksi tuomaan syksyn tunnelmaa kotiin.¢
Ekovinkki
Winterin alueen lisäksi mukaan tuli keväällä Haapalinnan
alue, jossa päivystän Winterin tapaan ilmoitustauluilla olevien aikataulujen mukaisesti. Olen ollut yhteydessä myös
muilla alueilla asuviin YH Kotien asukkaisiin.
Miten olet viihtynyt työssä?
Olen viihtynyt oikein hyvin. On ollut mahtavaa tavata erilaisia ihmisiä ja kohdata monenmoisia haasteita. Tykkään
työstä, jossa saa olla ihmisten kanssa ja tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Moni ottaa yhteyttä puhelimitse ja toivonkin,
että asukkaat tulisivat juttelemaan myös kasvotusten. Eikä
tarvitse olla edes asiaa, vaan voi tulla muuten vain.
Vaatekaappi siistiksi
Syksyllä on hyvä aika järjestää vaatekaapit ja viedä pienet tai muuten
käyttämättä jääneet vaatteet kierrätykseen. Keräykseen kelpaavat ehjät,
puhtaat ja käyttökelpoiset vaatteet. Itsekin voit tehdä kirpputoreilta ja
second hand -liikkeistä löytöjä, joilla voit somistaa kodin syksyasuun. Tarjolla
on paljon kodintekstiilejä: peitteitä, lakanoita, pyyhkeitä ja pöytäliinoja.
Jos ostat uutta, muista valita kestävää laatua. Pitkäikäisen tuotteen
ekologinen jalanjälki on pienempi kuin lyhytikäisen. Kun tekstiilejä hoitaa
hyvin, ne kestävät huomattavasti pidempään. On hyvä suosia luonnonvärisiä
tekstiilejä, sillä keinovärit ovat ympäristön kannalta haitallisempia.
Mitä uutta on tulossa?
Juttuideoita asukastoiminnasta
Asumisenohjaaja Petri Nikula päivystää Winterin
alueella Tapettikatu 13 b:n harrastetilassa ja
Haapalinnassa Vaakonraitti 8, toinen kerros.
Asumisenohjaajan tavoittaa arkisin kello 9–16
numerosta 050 345 4393.
Kerro osoitteeseen kotiavain@yhkodit.fi juttuideoita Kotiavain-lehteen. Toimitus ottaa
mielellään vastaan aiheita esimerkiksi asukastoiminnasta. Voit myös kirjoittaa itse lyhyitä tekstejä tai lähettää valokuvia talkoista ja tapahtumista. ¢
18
Haapalinnan ja Winterin alueilla järjestetään erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Myös asukkailta toivotaan aktiivisuutta
ja ideoita toiminnan jatkamisesta. YH Kodit ja Kotosalla Säätiö tarkkailevat tilannetta, ja tarvittaessa toimintaa laajennetaan. Toistaiseksi ohjaajan työ painottuu kahdelle asuinalueelle, mutta myös muut YH Kotien asukkaat voivat olla
minuun yhteydessä. Ottakaa rohkeasti hihasta kiinni, ei ole
niin pientä tai suurta asiaa, johon emme yhdessä voisi etsiä
ratkaisua.
Yhteystiedot
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Vuokrat ja vastikkeet
Vuokrat ja vastikkeet
Vuokrat ja vastikkeet
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Lakea Oy
etunimi.sukunimi@lakea.fi
Brita Korkia-aho
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Virpi Mänty-Sorvari
Vuokravalvonta
Tiina Rantanen
010 227 3036
Vuokravalvonta, vakuuden vapautukset
Päivi Vuori
010 227 3074
Perintä
Mirja-Liisa Yrjölä
010 227 3028
Isännöinti
Isännöinti
Lakea Oy
etunimi.sukunimi@lakea.fi
Pasi Oksanen
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Isännöinti
Asunnoista tietoa
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Lakea Oy
etunimi.sukunimi@lakea.fi
www.lakea.fi
Isännöinti:
isannointi.tampere@yhkodit.fi
Ritva Haapanen
Merja Lemmetyinen
Kari Luomanperä
Minna Mäkinen
Ismo Niiniharju
Stefan Stortz
Katariina Tuhola
010 227 3142
010 227 3110
010 227 3116
010 227 3170
010 227 3114
010 227 3173
010 227 3179
Kiinteistösihteerit:
Raisa Lehikoinen
Päivi Rikala
010 227 3177
010 227 3178
040 186 2646
Vuokra-asunnot:
Kokkola
Tarja Partanen
Marleena Tilus
Seinäjoki
Brita Korkia-aho
Vaasa
Kim Dahlbacka
040 559 5759
050 302 3753
0400 285 336
Asumisoikeusasunnot:
aso.tampere@yhkodit.fi
Kirsi-Maarit Asplund
Tuula Högman
Leevi Kangas
Helena Otsamo
010 227 3027
010 227 3050
010 227 3041
010 227 3039
040 705 9772
Vuokra-asunnot:
vuokraus.tampere@yhkodit.fi
Palvelunumero
Soile Itkonen
Tuija Kiviaho-Koski
Maarit Koivisto
Tuija Rauhala
Katja Uhtakari
010 227 3022
010 227 3043
010 227 3018
010 227 3011
010 227 3051
010 227 3013
Opiskelija-asunnot:
opiskelija-asunnot@yhkodit.fi
Suvi Mironoff
Päivi Rajala
010 227 3054
010 227 3049
Omistus- ja Kotosalla-asunnot:
myynti.tampere@yhkodit.fi
Marianne Soikkeli
Outi Nikama
010 227 3019
010 227 3076
(02) 621 2429
(02) 621 2413
(02) 621 2412
Asunnoista tietoa
Porin YH-Asunnot Oy
etunimi.sukunimi@pori.fi
Pirjo Läntinen
Pirkko Puolamäki
Susanne Viitala
Kiinteistösihteeri:
Leila Launto
Fiona Nurminen
010 227 3713
010 227 3705
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Omistus- ja Kotosalla-asunnot:
Myynnin asiakaspalvelu
Johanna Jokinen
Marjo Vahlsten
Isännöinti
Porin YH-Asunnot Oy
etunimi.sukunimi@pori.fi
Toni Wahlman (IAT)
010 227 3777
010 227 3710
010 227 3705
010 227 3704
Asunnoista tietoa
Satakunta
Porin YH-Asunnot Oy
etunimi.sukunimi@pori.fi
Pirjo Läntinen
Virpi Mäkitalo
YH Kodit Oy
etunimi.sukunimi@yhkodit.fi
Isännöinti:
isannointi.turku@yhkodit.fi
Palvelunumero
Marja Aaltonen
Fiona Nurminen
Anna-Maija Vuollet
040 186 2646
Vuokrat ja vastikkeet
Asunnoista tietoa
010 227 3055
010 227 3700
010 227 3726
010 227 3709
Asumisoikeus- ja vuokra-asunnot
(myös Kotosalla):
aso.turku@yhkodit.fi
vuokraus.turku@yhkodit.fi
Palvelunumero
010 227 3773
Katri Aro
010 227 3718
Tuula Envall
010 227 3714
Satu Forss
010 227 3716
Johanna Jokinen
010 227 3726
Marjo Keto
010 227 3708
www.yhkodit.fi
(02) 621 2429
(02) 621 2421
(02) 621 2418
YH Kodit Oy:n asiakaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa • kotiavain@yhkodit.fi
Julkaisija YH Kodit Oy, Aleksis Kiven katu 26, 33200 Tampere, p. 010 227 3000 • www.yhkodit.fi Päätoimittaja Jari Tyvimaa, jari.tyvimaa@yhkodit.fi
Toimitusneuvosto Mikko Laurila, Jari Tyvimaa, Johanna Pelto-Timperi ja Toni Perez Toimitus ja taitto OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fi
Painos 9 400 Paino PunaMusta Oy Paperi Novapress Gloss 115 g/m2. Tuote täyttää Joutsenmerkkivaatimukset.
Osoitelähde YH Kodit Oy:n asukas- ja sidosryhmärekisteri.
19
Yli 55-vuotiaille suunnatut Kotosallakodit on suunniteltu ikääntyvien
toiveiden ja tarpeiden mukaan.
Uusia
asumisoikeuskoteja Kaarinaan!
www.kotosalla.fi
KAARINAN KREIVITÄR
Paraistentie 17 A, 20780 Kaarina
Kaarinan Kreivitär valmistuu aivan kaupungin keskustan tuntumaan 28.12. Kreivittärestä löytyy 38 valoisaa
ja nykyaikaista Kotosalla-asumisoikeuskotia.
Asukkailla on käytössään mm. yhteinen olo-, ja kuntoiluhuone sekä kerhotila, jotka tarjoavat monia
mahdollisuuksia yhteisiin hetkiin. Kauniit ja viihtyisät yhteistilat ovat sisustussuunnittelijan käsialaa.
Luonnon lisäksi Kaarinan upeat ulkoilureitit löytyvät pienen matkan päästä: merenrantaankin
on matkaa alle kilometri.
Tyyppi
Koko
Alustava
m2 asomaksu €
Käyttövastike
€/kk
tupak.
38,0
13 920
1h+tk
44,5
16 023
521,56
2h+k+s
62,0
21 279
692,66
2h+tk+s
67,0
22 766
741,04
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä Katriin:
Katri Aro, puh. 010 227 3718 (ma–pe klo 8–16)
453,12
YH Kodit Oy
Humalistonkatu 12, 20100 Turku
XXXZILPEJUGJtXXXLPUPTBMMBGJ