UUSI SALO - Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry

SAU
EXT LIRA
2012
1
Presidentti on työ
Suomi elää ja hengittää suomalaisten teoista. Ja tekoja pitää tehdä presidentinkin.
Hyvinvointiin on varaa, kun huolehdimme
siitä, että mahdollisimman monella työikäisellä
on työtä. Tämän pohjana ovat oikein suunniteltu koulutus ja yritystoiminnan hyvät oltavat.
Kaikki hyvä alkaa työstä.
Vain kansa, jossa mahdollisimman moni
työikäinen tekee hyvillä mielin työtään voi
huolehtia heistä, joiden työura on jo tehty;
heistä, joiden työura on vielä edessä ja heistä,
jotka eivät työhön itse kykene.
Presidentin on huolehdittava siitä, että suomalaisten näkökannat tunnetaan Euroopassa
ja maailmalla. Presidentin on tehtävä työtä
suomalaisen työn tulosten viemiseksi Suomesta
maailmalle, mutta myös uuden työn hakemiseksi maailmalta Suomeen
Ei ole oikeistolaista työtä. Ei ole vasemmistolaista työtä. On vain suomalaista työtä, jota
haluan edistää. Kaikki työ, jo tehty työ tai vielä
tekemättä oleva työ, on arvokasta. Ilman työtä
ei ole hyvinvointia.
Suomalaisia arvoja
Jokainen ihminen ansaitsee henkilökohtaisen kunnioituksen ja ystävällisen kohtelun.
Meillä on myös pidetty muunlaisia puheita.
Pahoilla sanoilla on huono ominaisuus kertaan-
tua, pannaan vielä pahemmaksi jotta kuuluu, ja
lopputulos on paljon pahempi, kuin kukaan alun
perin tarkoitti. Nyt presidentinvaalien keskustelut antavat hyvän tilaisuuden asettaa selvät rajat äärimielipiteille pitäen mielissä ihmisarvon
sanoman. Entäpä muita suomalaisia arvoja?
Pidän vaatimattomuuden hyveestä. Sellaisesta,
että tuo ulospäin itsensä pikemmin varovaisesti
kuin yläkanttiin. Minusta se ominaisuus on
suomalainen vahvuus – vähät puheet eivät ole
vahingoksi, kun ne kaikki ovat asiaa ja uskottavia – tai eiköhän nyt ole viimeistään selvää, että
suuret elkeet peittävät suurimmat kuplat. Olen
havainnut, että suomalaisia arvostetaan, erityisesti itäisissä kulttuureissa, meidän lievästä
pidättyväisyydestämme, se kun tulkitaan toisen
kunnioittamiseksi. Aivan oikein tulkittu. Luottamus ja luotettavuus ovat kaiken inhimillisen
kanssakäymisen perusta. Meidän pääomamme
tässä on suuri. Vieläkään, tai erityisesti nyt, ei
ole syytä unohtaa mainetta maana joka maksoi
velkansa. Tai kokonaan toinen esimerkki, maailman kalleimmat jalat, vai polvi tai nilkkako
Beckhamilta petti, Suomessa ne leikattiin, koska suomalaiseen osaamiseen luotettiin.
Luottamukseen on perustunut myös kykymme toimia yhdessä ja vaalia yhtenäisyyttä.
Maata on niin johdettava, että jokainen voi
luottaa tulevaan ja ettei kukaan suomalainen
koe itseään unohdetuksi tai tarpeettomaksi.
Henkilöä koskevaa
Presidenttiydestä
Suomen tasavallan presidenttiyden tavoittelu on tärkeä ja suuri ajatus. Sitä
pohtiessani meni tällä kertaa aikaa niin,
että ehdin vasta toisena ilmoittautua hakijoiden joukkoon. Moni kyseli, eikö
olisi suurta olla presidentti? Sellaista
suuruutta ei ollut mielessäni, ei asema, edes presidenttiys, ihmistä luo,
tee, taikka anna hänelle arvoja johdettavaksi. Ei voi olettaa, että olisi
yhtäkkiä jotain enemmän kuin on.
Mutta presidentin toimessa on
yksi suuri missio – palvella yhteistä hyvää. Näin ajattelen, näin
vastasin ja näin tulisin toimimaan.
Jotta voi palvella, pitää olla
annettavaa. Ei riitä, että niin moni
pyytää tai että gallupit ovat korkealla. On mentävä syvälle itseensä:
olenko minä sen arvoinen, ovatko
arvoni ja asenteeni sellaisia, että
niistä on annettavaa? Kokemukset
elämästä, heti lapsuudesta ja kodista
lähtien, muokkaavat meitä muotoonsa. Jatko-opit saamme elämän koulussa.
Minun osaltani ne ovat paljolti peräisin
työelämästä ja yrittäjätoiminnasta. Kaksitoista vuotta Turun hovioikeudessa opettivat oikeudentuntoa, kunnioittamaan ja
tavoittelemaan nähtävissä olevaa totuutta.
Noissa tehtävissä näki läheltä elämän monet puolet: surut ja onnet, onnistumiset ja
tappiot. Tavallinen elämä opettaa enemmän kuin yliopisto. Ilman noita kokemuksiani en olisi menestynyt politiikassa,
enkä olisi tässä nyt. Oppi on oikeastaan
yksinkertainen: miettii, miten tekee oikein,
tekee ja sanoo mitä on tehnyt.
Sauli Niinistö on monen toimen mies.
Suoritettuaan oikeustieteen tutkinnon hän
on toiminut mm. nimismiehenä ja runsaan
kymmenen vuoden ajan tuomioistuinjuristina Turun hovioikeudessa. Juristinuran
ajalta hänellä on kokemusta myös asianajotoimesta sekä yritysten hallinnosta.
Tehtävissään hän on oppinut tuntemaan tosielämää. Tuomarintutkinto johdatti myös
politiikkaan, kun salolaisen perinteen mukaan kaupungin nuorimman juristin piti
ottaa holhouslautakunta johdettavakseen.
Siitä tie kulki kaupunginhallitukseen ja
valtuuston puheenjohtajaksi.
Niinistö on Suomen pitkäaikaisin valtiovarainministeri Lipposen hallitusten
ajalta. Toimikauden alussa 90-luvun laman
vaikutukset julkiseen talouteen olivat pahimmillaan ja työttömyys korkeimmillaan.
Nuo vaikeudet voitettiin, ja Suomi tuli
uudelle vuosituhannelle vahvana. Niinistö on valittu kolmestakin eri vaalipiiristä
eduskuntaan, jossa hän on toiminut mm
perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana
ja puhemiehenä. Hän toimi 1998-2002
puheenjohtajana Euroopan Demokraattisen Unionissa (EDU), johon kuului porvarillisia puolueita liki kaikista Euroopan
maista, ja oli avainasemassa yhdistettäessä
EDU ja Euroopan Kansanpuolue EPP, jonka toiseksi kunniapuheenjohtajaksi hänet
nimettiin. EDUn puheenjohtajana Niinistö
toimi myös maailmanlaajuisen porvarillisten puolueiden IDUn piirissä.
• s. 24.8.1948, Salo
• Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari
• Naimisissa VTM, viestintäpäällikkö
Jenni Elina Haukion kanssa 2009• Avioliitosta Marja-Leena Alangon
(k. 1995) kanssa 1975-1995 lapset
Nuutti s. 1975 ja Matias s. 1980
Ura
• Oma lakiasiantoimisto 1978-1988
• Hovioikeuden viskaali Turun hovioikeudessa
1976-1988 ja hovioikeudenneuvos 1994
• Kansanedustaja, Kansallinen Kokoomus
1987-2011
• Oikeusministeri 13.4.1995-2.2.1996
• Varapääministeri 13.4.1995-31.8.2001
• Valtiovarainministeri 2.2.1996-17.4.2003
• Euroopan investointipankin (EIB)
varapääjohtaja 2003-2007
• Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin,
EBRD:n hallintoneuvoston puheenjohtaja
1999-2003, puheenjohtajana 1999-2000
• Kansainvälisen valuuttarahaston valuutta- ja
rahoituskomitean, IMFC:n jäsen 2000-2001
• Eduskunnan puhemies 2007-2011
Poliittiset luottamustoimet
ja virat
• Salon kaupunginvaltuuston jäsen 1977-1992
• Salon kaupunginhallituksen jäsen 1977-1988
• Salon kaupunginvaltuuston pj1989-1992
• Varsinais-Suomen Kokoomus ry:n
pj 1993-1994
• Kansallisen Kokoomuksen pj 1994-2001
• European Democratic Union, EDU:n
pj 1998-2002
• Ecofin-neuvoston ja Euro-ryhmän pj 1999
• European People’s Party kunniapj 2003
Vuonna 2003 Niinistö siirtyi Euroopan
Investointipankin varapresidentiksi Luxemburgiin ja palasi eduskuntaan 2007.
Vastuualueena Niinistöllä oli t&k-rahoitus
ja hän toimi myös puheenjohtajana Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelmassa,
jonka projektina oli mm. Pietarin jätevedenpuhdistamo.
Julkaisut
Niinistö elää avioliitossa viestintäpäällikkö Jenni Haukion kanssa ja hänellä
on kaksi poikaa aikaisemmasta liitosta.
Kodissa mellastaa nyt uutukainen, Lennuhauva.
Muuta
• ”Hiljaisten historia”, julkaistu 2007, Teos.
Helsinki
• ”Viiden vuoden yksinäisyys”, julkaistu 2005,
Teos. Helsinki
• ”Yhteinen raha: eurooppalaisen yhteistyön
alku- vai päätepiste?” artikkeli kirjassa ”Marginaalista ytimeen: Suomi Euroopan unionissa 1989-2003”, Tammi.
• Vuoden 2009 taitoluistelun EM-kisojen järjestelytoimikunnan pj
• Tukikummit-säätiön hallituksen pj
• Palloliiton pj 2009
2
Rohkeasti kohti uutta
Sisältö
Presidentti on työ
Sauli Niinistö 1
Rohkeasti kohti uutta
Tatu Johansson 2
Oppia ikä kaikki
Liisa Tuominen 2
Kalenteri 2
Toimitus 2
Tekemisen meininkiä jo
menneinä vuosina
Taina Kirves-Järvinen 3
Sauli
Juhani Nummentalo 4
Café Niinistö
5
Yrittäjäteema 8–9
Saloteam Oy
Taina Kirves-Järvinen 8
Zapato Ky
Taina Kirves-Järvinen 8
Kimmon Vihannes Oy
Mika Hjelt 9
Inkeren Kartano
Rauno Lahti 9
Juhlavuodesta uusiin
haasteisiin
Jyrki Sjöholm 9
Yhdistykset
10
Merkkisadetta 11
Hyvää mieltä Piritan päivänä
Siv Ilola
11
Joulunjälkeiset myrskyt toivat
monille tunteen siitä, miten voimaton ihminen on luonnonvoimien
myllertäessä. Puita kaatui, siltoja
sortui ja sähköjä meni poikki. Myös
nyky-yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät tietoliikenneverkot
mykistyvät monin paikoin. Sairaaloissa sähkönsaaminen on kriittistä
ja siksi ne ovatkin varavoimaloin
varustettuja. Varavoimaloita, erilaisia aggregaatteja, on myös monilla
maatiloilla, joissa sähköä tarvitaan
eläinten hoitoon. Muuten me ihmiset pärjäämme hyvinkin pitkään
kynttilänvalolla ja takkatulen lämmöllä, jos sellainen vain kotoa löytyy. Viimeisimpien osalta sähköjen
odottelu meni vuoden vaihteen yli.
Meillä Salossa on rakennettu
uutta kaupunkiamme pian jo ensimmäinen valtuustokausi. Valtuuston
päätettävänä on ollut helpompia
asioita ja vaikeampia asioita, joista
jälkimmäiset ovat muodostaneet
suurimman osan erityisesti viimeaikoina. Myös nämä myllerrykset
tulevat jatkumaan tulevina vuosina,
kuten myrskyjenkin on ennustettu
yleistyvän. Myrskyihin voi siis varautua kaivamalla johdot maahan,
aggregaatilla, kynttilöillä ja kuivamuonalla, mutta miten yhteiskunnallisiin asioihin voi vaikuttaa
ja miten niihin voi valmistautua?
Salon Kokoomus on käynnistänyt
oman strategiatyönsä ja sen loppuviilaukset tulevaa valtuustokautta
varten valmistuvat keväällä, jonka
jälkeen syksyllä käydään kunnallisvaalit. Näihin vaaleihin tarvitsemme hyviä Kokoomuslaisia ehdokkaita! Tule mukaan!
Alkanut vuosi tuo uudistuksia
myös valtakunnan politiikkaan. Tarja Halonen väistyy kahden kauden
jälkeen presidentin paikalta ja tilalle valitaan uusi presidentti. Meillä
salolaisilla on tälläkin kerralla oma
ehdokas, joka jo kuusi vuotta sitten
sai toisella kierroksella enemmistön
äänistä Salossa. Viimeksi tosin ei
vielä koko maan osalta tulos ollut
sama, mutta nyt rohkeasti uskon
Saulin tulevan valituksi Suomen
Tasavallan Presidentiksi!
Nähdään Cafe Niinistössä ja
torilla,
Tatu Johansson
Kokoomuksen Salon
Kunnallisjärjestö ry,
puheenjohtaja
Kalenteri
Tasavallan
presidentin vaali
Ennakkoäänestys
kotimaassa
11.–17.1.2012
Vaalipäivä
sunnuntai 22.1.2012
Tarvittaessa
Toisen vaalin
ennakkoäänestys
25.–31.1.2012
Toinen vaali
sunnuntaina
5.2.2012
SAU
EXT LIRA
2012
1
Julkaisija:
Kokoomuksen
Salon Kunnallisjärjestö ry
Esterinkatu 4 A,
24100 Salo
www.salonkokoomus.net
Vastaava päätoimittaja
Tatu Johansson
p. 050 560 4344
Päätoimittaja:
Liisa Tuominen
p. 040 708 2164
Tiedotustoimikunta:
Taina Kirves-Järvinen pj
Sivunvalmistus:
SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo
Painopaikka:
Salon Lehtitehdas, 2012
Painos: 26.000 kpl
Jakelu:
Suorajakelu Oy
Itella Oy
Salon kaupunginvaltuusto 1989-1992, edessä keskellä puheenjohtaja Sauli Niinistö. Oikeassa reunassa ylinnä silloinen Salon kaupunginsihteeri, nykyinen
Rauman kaupunginjohtaja Arno Miettinen ja kaikkein reunimmaisena silloinen kaupunginjohtaja Reijo Lindqvist. Kuvasssa myös mm. nykyisetkin
valtuutetut Marjatta Hyttinen (kok), Marita Tuominen (kesk) ja Soile Nurminen (vas).
Oppia ikä kaikki
Raivatessani vanhoja papereita
käteeni osui silloisen kaupunginsihteeri Arno Miettisen (nykyisen Rauman kaupunginjohtajan)
lähettämä kuva Salon kaupunginvaltuustosta kaudelta 1989-1992.
Keskellä kuvaa kädet ristissä istuu
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Sauli Niinistö, itse olen takarivissä
valtuutettujen Pertti Heinonen ja
Pekka Porko välissä. Kuvassa on
monia vieläkin aktiivisesti kunnallispolitiikassa mukana olevia vaikuttajia, kuten Saulin vasemmalla
puolella istuva Marita Tuominen
ja hänen takanaan seisova nykyi-
sen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Marjatta Hyttinen.
Olin kahdeksan vuotta (19851992) Saulin kanssa samassa
valtuustoryhmässä. Saulilta opin
perehtymään asioihin ja taustoihin. Kun ryhmässä esitti muutosehdotuksen tai mielipiteen, se piti
todella osata perustella. Varatuomarin tiukat kysymykset edellyttivät
taustatietoa, ei kuulopuheita, vaan
omakohtaista faktatietoa asioista.
Siitä opista olen vieläkin kiitollinen. Olen ilolla seurannut Saulin
poliittista uraa Salon kaupunginvaltuustosta eduskuntaan, kokoo-
muspiirin puheenjohtajasta puolueen puheenjohtajaksi, ministeristä
pankkiiriksi Eurooppaan. Pelkäsin,
että sinne hän jääkin ja olin iloinen,
kun paluu Suomen politiikkaan tapahtui.
Sauli Niinistöstä Suomi ja suomalaiset saavat presidentin, joka
on luotettava, oikeudenmukainen,
jämäkkä ja päättäväinen ja kykenee edustamaan hyvin Suomea ja
suomalaisia. Hän on kasvanut presidentin mittoihin katsoo asiaa mistä
näkökulmasta hyvänsä koulutuksensa, uransa, luottamustehtäviensä
ja henkilökohtaisen oman eletyn
elämänsä kautta. Gallup-luvut näyttävät hyvältä, mutta vaalin tulosta
ei kukaan tiedä, ennen kuin äänet
on laskettu. Hyviin ennuslukuihin
ei pidä tuudittautua, vaan tilaisuuteen pitää tarttua ja tehdä mahdollisuudesta totta: käy äänestämässä
ehdokasta, joka on valmis tekemään
tinkimätöntä työtä suomalaisten
puolella ja puolesta. Äänestä Sauli
Niinistöä.
Liisa Tuominen
Kokoomuksen Salon
Kunnallisjärjestö ry
puheenjohtaja 2009-2011
3
Tekemisen
meininkiä
jo
menneinä
vuosina
S
auli Niinistön varhaisimmat juuret ovat Salon
Kärkänkadulla, ruotsalaistalojen omakotialueella. Sieltä 3-vuotias Sauli muutti
Nopolanmäkeen, jossa nuoruus
vierähti. Nyt autamme saamaan
Saulille uuden kodin Mäntyniemestä. Tässä välissä on tapahtunut
paljon. Kaikkien salolaisten tuntemaksi Sauli Niinistö tuli kampanjoidessaan kaupunginvaltuustoon
vuonna 1977. Lehti-ilmoittelulla
oli jo silloin merkittävä osuus
vaalikampanjoinnissa. Sauli luotti
sanomalehden voimaan ja hyvin
tuloksin - paikat kaupunginvaltuustoon sekä myöhemmin eduskuntaan aukenivat.
Sauli Niinistöllä on uransa aikana ehtinyt olla jo monta vaalikampanjaa. Ero presidentinvaalikampanjoiden ja alkuaikojen eduskuntavaalikampanjoiden välillä
on huomattava. Toki tavoiteltava
tehtäväkin on eri luokkaa – nythän
olemme tekemässä salolaissyntyisestä Saulista Suomelle presidenttiä! Kampanjoitiin 1980-luvullakin ahkerasti, mutta aivan toisilla
resursseilla ja tykötarpeilla kuin
tänä päivänä. Ennen esitteet riittivät vaalimateriaaliksi. Nykyisin
on paitoja, pinssejä, mukeja, ihan
kaikenlaista tavaraa. Samaakin on
paljon: kokouksissa käydään ahkerasti puhumassa ja toreilla ollaan esillä edelleen, nykyään teltan
kanssa.
Kahvittelua turuilla
ja toreilla
Eeva ja Kauko Ihanaranta
ovat olleet aikoinaan tekemässä
Saulista kansanedustajaa tunnetuin seurauksin. Heiltä löytyykin
mukavaa historiatietoa. Kauko
kiersi Saulin kanssa valkoisella
pikkubussilla Varsinais-Suomen
toreja mukanaan esitteitä, ja mainoksina ehdokkaan kasvokuvat
auton sivuikkunoissa - lainattuun
pikkubussiin ei voinut liimailla tai
maalailla mitään.
Alkuaikoina ei ollut vielä kahvinkeittimiäkään mukana, joten
jaettiin kahvikuponkeja, joilla voi
mennä kahvilaan nauttimaan kupillisen. Edistystä oli, kun saatiin
kahvinkeittimet ja voitiin keittää
kahvit paikan päällä. Kahvivieraita
on aina riittänyt runsaasti kokoomuksen kahvitustempauksissa.
Yhden ainoan poikkeuksen Kauko Ihanaranta muistaa: ”Olimme
Saulin kanssa Paimion torilla, emmekä tahtoneet saada pannullistakaan kulumaan - syitä vähäiseen
menekkiin on leikkisästi arvuuteltu viereisistä myyjistä alkaen.”
Vastaus on jäänyt arvoitukseksi.
Piritan Kokoomusnaisten Eeva Ihanaranta oli mukana vuosia
pitämässä tempausten kahvipannuja kuumina. Eeva kertoo Saulin osallistuneen aktiivisesti myös
kahvinkaatoon. Vaalikampanjatyö
Ehdokkaana vuonna 1992 numerolla 60 ja vuonna 2012 numerolla 6.
teki Saulista kahvinkaatajan lisäksi myös mannekiinin. Eduskuntavaalien alla on Salossa järjestetty
muotinäytöksiä niin Salon VPK:n
talolla kuin Ravintola Rikalassakin, joissa Sauli on tutustunut
mannekiinin uraan. Joulupukin
ammattiakin Sauli on kokeillut
Lions Clubin joulujuhlassa. Meillä on siis hyvin monitaitoinen ja
muuntautumiskykyinen presidenttiehdokas.
Viime presidentinvaaleissa
2006 perustettiin Café Niinistöjä ympäri Suomea, tietysti myös
Saloon. Annankadun kahvilasta
tuli hetkessä suosittu kokoontumispaikka. Koko kampanjan ajan
Salossa olikin innokas tekemisen
meininki ja kova ”draivi” päällä.
Nyt Café Niinistöön voi Salossa
poiketa Turuntie 5:ssä.
Taina Kirves-Järvinen
Kuvat Eeva ja Kauko
Ihanarannan albumista
Matiaksen (vas.) ja Nuutin yhteinen lukuhetki isän kanssa.
Sauli Niinistöltä
kysyttyä:
1. Miten urasi vaikuttajana lähti liikkeelle?
– Salon holhouslautakunnan puheenjohtajuus oli ensimmäinen
luottamustoimeni. Se oli kuulemma kaupungin nuorimman
tuomarin velvollisuus. Siitä sitten pikkuhiljaa.
2. Kuka Sinut ’löysi’?
– Salon Kokoomuksen puheenjohtajana oli silloin everstiluutnantti Olavi Laaksonen. Hän löysi ja ”työnsi” minua
eteenpäin.
3. Ketkä vaikuttivat uran suuntaan eniten?
– Varmasti juuri Olavi Laaksonen ja salolaiset tukijani kuten
Aarne Poutanen, Pekka Porko, Kauko Ihanaranta jne.
4. K
etkä vaalikampanjojen tiimiläisistä ovat jääneet
eniten mieleen?
– Juuri edellä mainitut ja monet muut.
Salon torilla 1991 eduskuntavaalikampanja meneillään, kahvia tarjoilemassa Greta Tiainen (vas.), Kauko Ihanaranta, Senta-Synnöve Salmi ja Anna-Liisa Nurminen. Eeva Ihanaranta keitteli kahvia Esterinkadun kokoomuksen
toimistossa ja miehet hoitivat kuljetuspuolen - 44 pumpputermoksellista kahvia lähti Esteristä torille nautittavaksi.
Pienoisbussin ikkunoita koristivat Saulin kuvat numerolla 60.
5. Mistä sukujuuresi löytyvät?
– Sukujuureni ovat Halikossa Kumion kylässä, josta isäni
muutti perheineen kaupunkiin.
4
Eeva ja Kauko Ihanarannan albumista
Vilhonkatu 8, 24100 SALO
Puhelin (02) 777 6400
Telefax (02) 777 6444
Avoinna
ma-pe 8-20, la 8-18, su 12–16
Katse tulevaisuuteen.
Sauli
ASIANAJOTOIMISTO NIINISTÖ
Perheen ja yrityksen lakiasiat kokemuksella.
Turuntie 7, 24100 Salo, puh. (02) 777 8600
www.asianajoniinisto.fi
Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939
Salon Hautaustoimisto Oy
Helsingintie 9, 24100 Salo, 02-731 2562
LVI-INSINÖÖRITOIMISTO
ALFA OY
Turuntie 21 24240 SALO
Puh. 02-7318 651, fax 02-7332 600
www.lvialfa.fi
Salo
Presidentinvaali on monella tapaa tunteita herättävä vaali. Omalta osaltani tämä on todellisuutta,
koska ensimmäiset kohtaamiseni
ehdokas Sauli Niinistöön ajoittuvat
omaan lapsuuteeni ja tuttavuus on
ollut merkityksellinen koko poliittiselle uralleni. Perheemme muutti
vuonna 1967 silloisesta Perttelin
kunnasta Salon kaupunkiin. Rakentamisen ammattilaisena isäni Pentti
rakensi vajaan vuoden aikana omakotitalon nykyiseen Rappulan kaupunginosaan – silloiseen Nopolaan.
Tuon rakentamisen ajan asuimme
Väinö ja Hilkka Niinistön omakotitalon piharakennuksessa noin
vuoden. Tänä aikana perheistämme
tuli hyvin tuttuja keskenään. Itse
olin tuolloin 9-vuotias Pajulan koulun oppilas, jonka koulun oppilas
myös Sauli oli omassa
lapsuudessaan.
Saulin vanhemmat muistan
lapsirakkaina
ihmisinä
ja
Hilkka- äitiä tapaan edelleen
silloin
tällöin. Kontaktit tuona aikana armeijaa käyvään Sauliin jäivät melko vähäisiksi. Kummankaan mielessä ei silloin käynyt, että tiemme
kohtaisivat tulevaisuudessa politiikassa. Kokoomus oli molempien
valinta. Koululaispolitiikasta tuli
merkittävä osa omaa elämääni jo
70-luvun alussa, mutta Sauli saatiin
houkuteltua mukaan politiikkaan
muutamaa vuotta myöhemmin.
Hänet valittiinkin Salon kaupunginvaltuustoon v. 1976 vaaleissa,
mutta kansanedustajuus irtosi vasta
kolmannella yrittämällä kymmenen
vuoden kuluttua.
Tuon ajan Salon kokoomuksen
”isoilla pojilla” eversti evp Olavi
Laaksosella ja kumppaneilla oli
kunnianhimoiset tavoitteet tehdä
salolaisesta juristista vahva vaikuttaja Suomen politiikkaan. Tämä
visio on toteutunut ehkä jopa yli
silloisten odotusten. Helppoa se ei
kuitenkaan ole ollut, ja omatkin
muistoni ovat täynnä suuria tunteita tappioista voittoihin. Tunteita
ja tuntemuksia on vaihdettu myös
kahden kesken Saulin kanssa vuosien varrella: Toisinaan ilon ja surun
kyynelein – mutta joskus myös
”isoilla kirjaimilla” toisiamme
arvioiden. Aina on kuitenkin
suunta ja päämäärä ollut yhteinen.
Politiikkaan liittyviä yhteisiä muistoja on paljon.
Pari asiaa nousee kuitenkin
mieleeni päällimmäisenä.
Vähitellen, siirtyessäni järjestöpolitiikasta kunnallispolitiikkaan, kysyin Saulilta
olisiko minulla mahdollisuuksia
päästä käräjäoikeuden lautamieheksi. Vastauksena Saulin otsa meni
tutusti ryppyyn ja suu mutrulle:
”Kyllä sinun kannattaisi hakeutua
poliittisen vaikuttamisen paikkoihin”. Tätä neuvoa olen siitä lähtien
pyrkinyt toteuttamaan.
Edelleen muistoista nousee yli
muiden suurien tunteiden eduskuntavaalit vuonna 1982. Tuolloin
Sauli jäi täpärästi ilman kansanedustajuutta. Salon Tehdaskadulla
sijainnut vaalitoimisto oli täynnä
ihmisiä odottaen suurta juhlaa ja
omaa kansanedustajaa.
Vaalituloksen vahvistumisen jälkeen tila tyhjeni hetkessä ja kuohujuomat jäivät pulloihin.
Jäljelle Saulin lisäksi meitä jäi
pieni joukko ”analysoimaan tulosta” ja soittelemaan kohtalontovereille. Kun aamu alkoi valjeta,
olivat tulevaisuuden suunnitelmat
jälleen selvät – tai ainakin vahvasti
sinetöidyt!
Seuraavat eduskuntavaalit toivat toivotun tuloksen ja suunta oli
selkeä – eteenpäin. Kovan työn ja
tukijoukkojen kannustamana monien vaiheiden jälkeen Sauli nousi
ministeriksi ja puolueen puheenjohtajaksi. Salolaiset voivat olla ylpeitä
Saulista. Omalle elämälleni olen
tästä myötäelämisestä saanut suuria
eväitä. Politiikassa mitään ei voi
saavuttaa ilman kovaa työtä, ystävien kannustusta ja pitkäjänteisyyttä.
Nyt teemme SAULISTA Suomen
presidentin.
Juhani Nummentalo
Salon kaupunginhallitus
puheenjohtaja
RAKENNUSLIIKE
T. RAUMAN OY
Salo, Turuntie 8
puhelin 7313 017, 7317 791
fax 7317 635
P erämiehenkatu 4 24100 Salo
www.tenwood.fi
5
8
Salon Yrittäjien juhlavuoden tunnelmissa kysyimme yrittäjien kuulumisia:
1. Yritysesittely pähkinänkuoressa.
4. Mitä toivoo valtiolta?
5. Taloudelliset näkymät Suomessa ja maailmalla
kyseisen yrittäjän näkökulmasta?
2. Mistä yritysidea lähtenyt?
3. Mitä toivoo kaupungilta?
Saloteam Oy
Toimitusjohtaja Hannu Heinonen
Vuonna 1991 perustettu Saloteam Oy toimii Salon Meriniityssä.
Yhtiössä työskentelee 29 henkilöä.
Yrityksessä suunnitellaan ratkaisuja ja valmistetaan laitteita elektroniikkateollisuuden tuotteiden manuaaliseen kokoonpanoon. Laitteita
toimitetaan nykyään Suomen lisäksi Euroopassa, Pohjois- ja EteläAmerikassa sekä Aasiassa sijaitseville tehtaille. Viennin laajentuminen on mahdollistanut toiminnan
tehostamisen ja tuotantomäärien
nostamisen. Vaikka perheyritys on
toiminut Salossa jo 20 vuotta, se
on toimialastaan johtuen usealle
salolaiselle melko tuntematon.
Saloteamin yritysidea kehittyi,
kun 1990-luvun alussa elektroniikkateollisuus eli suurta kasvun aikaa
Suomessa. Näin syntyi tarve uusien
tuotantomenetelmien ja laitteiden
kehittämiseen sekä valmistukseen.
Tästä heräsi ajatus perustaa yritys,
joka voisi tarjota palvelujaan elektroniikkateollisuudelle. Saloteamin
perustajalla Hannu Heinosella oli
tähän sopiva tausta. Yhdentoista
vuoden työura silloisessa Salorassa, nykyisessä Nokiassa, oli tuonut
mukanaan tietoa ja taitoja alalta.
Salon Halikon asemalta kotoi-
Hannu Heinonen ja tuotantoväline, vaakakarainen työstökeskus.
sin olevan Heinosen mielestä Salo
on hyvä paikka toimia yrittäjänä.
Yksi hyvistä puolista on kaupungin
sijainti, olemme hyvien kulkuyhteyksien varrella.
- Toivon Salon kaupungin edelleen kehittävän yhteydenpitoaan
yritysten kanssa; keskustelut yrittäjien kanssa ovat tärkeitä. Kaupungin on hyvä kertoa avoimesti
suunnitelmistaan ja uusista hankkeistaan, yrittäjä pohtii.
Kysyttäessä toiveita valtion
suunnalta nousee Heinosen päällimmäiseksi toiveeksi tasa-arvon
säilyttäminen Suomessa. Tasa-arvo
on erittäin tärkeää ja valtion johtohenkilöillä on tässä asiassa hyvin
tärkeä rooli.
- Turvataksemme Suomen talouden tulemme koko maassa tarvitsemaan uusia innovatiivisia yrityksiä, jotka korvaavat Kaukoitään
siirtyneen valmistuksen aukkoja.
Olemme muutoshaasteiden edessä
myös Salossa. Jatkossa joudumme
varmasti tekemään vielä enemmän
työtä uusien innovaatioiden löytämiseksi, Hannu Heinonen miettii
tulevaisuuden haasteita.
Suomi on riippuvainen viennistä, joten nyt on erityisen tärkeää,
että EU-maat saisivat talousasiansa kuntoon. Vain siten epävarmuus
saadaan vähenemään ja ihmisten
luottamus talouteen takaisin.
Taina Kirves-Järvinen
Hannu Heinonen esittelee Saloteamin valmistamaa, kokoonpanoon käytettävää ruuvausjigiä.
Zapato Ky
Kristina Nyberg
Salossa Turuntiellä toimii erikoisliike, jonne tullaan muualtakin Suomesta ihan varta vasten
ostoksille. Zapaton maine yksilöllisyydessä on kiirinyt laajalle.
Ulla Mattsson perusti liikkeen yli
20 vuotta sitten rakkaudesta kenkiin. Kimmokkeena oli myös Ullan
yrittäjätausta. Perheyrityksen, Helisnummen Taimiston myynnin jälkeen veri veti edelleen yrittäjäksi.
Liikepaikan löydyttyä Ulla
Mattsson lähti Espanjaan sikäläisen
ystävättärensä kanssa kolkuttelemaan kenkätehtaiden ovia. Sopivat
yhteistyökumppanit löytyivät ja
yksilöllisten kenkien tarina Salossa alkoi. Zapaton ideana on myydä erilaisia kenkiä, sellaisia, mitä
ei muualta saa. Niinpä liikkeessä
myytävät kengät on suurelta osin
valmistettu vain Zapatoa varten
pienissä tehtaissa. Liike haluaakin
panostaa laatuun, yksilöllisyyteen
ja palveluun.
Perustajan Ulla Mattssonin lisäksi nykyään liikkeessä työskentelevät myös tyttäret Kristina (Titti)
Nyberg ja Eerika Heino. Kristina
on ollut mukana lähes 20 vuotta ja
Eerika nelisen vuotta.
Kristina suoritti pukeutumisneuvojan koulutuksen kaksi vuotta sitten ja sai siitä lisäinnostusta
laajentaa Zapaton palveluja. Näin
syntyi idea täydentää valikoimia
vaatteilla.
– Lensimme Eerikan kanssa
Ruotsiin ja löysimmekin meille
sopivia merkkejä. Vaatteet ovat ki-
va lisä kengille. On ihana löytää
asiakkaalle kokonaisuus vaatteista
kenkiin, Kristina kuvailee palve-
lukonseptia. Nykyään kengät käydään ostamassa kahdesti vuodessa
Milanon messuilta. Vastaavasti
vaatteet löytävät tiensä putiikkiin
Kööpenhaminan messuilta.
Salon kaupungilta Zapatossa
toivotaan viihtyvyyttä. - Salo on
kaunis pieni kaupunki, jonne on
helppo tulla muualta Suomesta.
- Valtiolta toivomme samaa kuin
kaikki muutkin yrittäjät, että taloustilanne saataisiin kääntymään
nousuun, Kristina miettii.
Taloudelliset näkymät vaikuttavat yrittäjän sisäänostoihin. Määriin on kiinnitettävä huomiota, ettei osta liikaa. On huomattu, että
hankalina aikoina asiakkaat ostavat
vähemmän, ja panostavat laatuun.
Euroopassa ei nyt kuulu hyvää.
Valitettavan monia pieniä tehtaita
Italiassa on kaatunut. Uusien tavarantoimittajien löytäminen on aina
haasteellista. Kilpailu Italiassa on
kiristynyt Kaukoidän tultua yhä
enemmän mukaan markkinoille.
- Me ostamme vain Euroopassa valmistettuja kenkiä, joiden on
oltava nahkaa. Uskomme vakaasti, että hyvä laatu takaa jatkuvan
asiakassuhteen, Kristina Nyberg
summaa.
Taina Kirves-Järvinen
9
Kimmon Vihannes Oy
Toimitusjohtaja Kimmo Kunnia
Kimmon Vihannes Oy:llä on vankka sija Varsinais-Suomen alueella.
Toiminta yksityisessä tuoretavaratukussa perustuu tunnettuun turvallisen palvelun Patu-konseptiin ja
nopeisiin joustoihin toimitusajoissa asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Työntekijöitä yrityksellä on 40.
Toiminta alkoi 1990-luvun alussa, kun toiminnalle ja omalla tilalla
viljellyille juureksille haluttiin saada parempaa tuottoa jatkojalostuksella.
Kimmon Vihannes on v. 1992
perustettu perheyritys, joka on
kasvanut alkuaikojen hedelmäja vihannestukusta tämän päivän
monipuoliseksi vähittäiskauppa-,
ravintola- ja suurkeittiötukkuliikkeeksi. Säännölliset, yleensä päivittäiset toimitukset, sekä myyjien
ammattitaito, kokemus ja henkilökohtainen ote takaavat sen, että
Kimmo Kunnia odottaa keskustelua ja vuorovaikutusta yrittäjien ja
kaupungin välillä entistä enemmän.
Aloite ja yhteydenottoja voisi tulla
myös kaupungin taholta.
Valtion toimesta pitäisi pyrkiä
pitämään verotus ja palkkataso
maltillisena. Valtiolla pitäisi olla
mahdollisuus tarvittaessa estää työtaistelutoimenpiteet.
Kimmo Kunnia kertoo yrityksen luottavan omaan konseptiinsa,
kunhan kustannustaso saadaan pi-
dettyä kurissa. Ja jatkaa: Suurten
yritysten vähentyessä pk-yritykset
tulevat jatkossa pitämään Suomea
pystyssä.
Inkeren kartano
Kartanon isäntä Henrik Jensen
Perttelissä sijaitseva Inkeren keskiaikainen kartano on ollut Jensenin suvun hallussa vuodesta 1891.
Kun Henrik Jensen tuli vuorollaan
kartanon isännäksi, hän muutti tilan
tuotantosuunnan kasvinviljelystä
karjatilaksi. Pääosa kartanon tuotosta tulee lihatuotteiden ja heinän
suoramyynnistä.
Tilan karjankasvatus perustuu
emolehmätuotantoon. Keväällä
syntyneet vasikat laiduntavat kesän
luonnonlaitumilla yhdessä muun
lauman kanssa. Vasta syksyllä karja tuodaan talvehtimaan pihattonavetoihin, jolloin vasikat erotetaan emoistaan. Inkeren kartanon
hereford-rotuista karjaa voi kesäisin
ihailla Perttelin lisäksi myös Haukkalan kylässä Uskelanjoen varrella ja meren rannalla Vartsalassa.
Laidunnus luonnonniityillä ja rantojen suojavyöhykkeillä vaikuttaa
positiivisesti maisemaan ja luonnon
monimuotoisuuteen. Jensenin mielestä laiduntavat eläimet pikemmin
keräävät ravinteita niityiltä kuin rehevöittävät vesistöjä.
Kaupungin viranomaisten toimintaan Henrik Jensen on tyyty-
väinen. Toiminta on asiallista ja
jouhevaa. Kaupungin hallinnoima SaloFood-hanke, jonka avulla
tuodaan esille paikallisia elintarviketuotteita, saa myös kiitosta.
Mahdollinen kauppahalli olisi hyvä myyntikanava, mutta riittäisikö
Salon asiakaspohja kannattavaan
toimintaan, Jensen pohtii.
Henrik Jensenin mielestä valtion tulee jatkossakin puolustaa
suomalaista elintarviketuotantoa.
Tuotantotukea tarvitaan ja esimerkiksi geenimuunneltuihin elintarvikkeisiin pitää suhtautua ainakin
toistaiseksi varauksella.
Tulevaisuutta Henrik Jensen
odottaa positiivisin mielin. Ruokaa
tarvitaan ja laadukkaalle lähiruualle
näyttää olevan kysyntää. Erityisen
toiveikkaasti Jensen suhtautuu niin
sanotun niittylihan mahdollisuuksiin. Tämä tuotantotapa perustuu
juuri luonnonlaitumien käyttöön
karjan laidunalueena. Niittyliha
onkin monissa maissa suosittu ympäristöystävällinen lihavaihtoehto
ja Suomessa sitä saa Inkeren kartanosta.
Rauno Lahti
Juhlavuodesta uusiin haasteisiin
Salon yrittäjät ry juhli viime
vuonna 80-vuotista taivaltaan. Erilaisia tapahtumia oli pitkin vuotta
iltatorin yleisötilaisuudesta pienempien piirien tapaamisiin. Vuosi
huipentui loppusyksystä iltajuhliin
uudessa Astrum-Areenassa, jossa
puheiden ja palkitsemisten lisäksi
tanssittiin ja nautittiin toistemme
seurasta.
Yhdistyksen seuraava vuosikymmen näyttää alkavan haastavissa olosuhteissa. Isot toimijat vähentävät väkeä ja yhä useammat henkilöt kääntävät katseensa PK-sektorin
suuntaan. Kaupungin budjettipäälliköiden suunnitelmissa puuttuvia
miljoonia on liikaa eikä säästöjen
löytämiseksi tahdo löytyä vastuun
kantajia. Onko yrittäjien ryhdyttävä talouden pelastajiksi? Jokaisen
yrittäjän ensimmäisenä tavoitteena
on oman yrityksen menestyksen
turvaaminen ja vain tätä kautta
verotuloja ja työllisyyttä voidaan
parantaa. Nyt on aika jatkojalostaa
innovaatioita ja perustaa uusia yrityksiä, jotka pystyvät työllistämään
vapautuvia resursseja. Tilanne on
nähtävä mahdollisuutena. Tulevalta
presidentiltä vaaditaan vahvoja kannanottoja, joilla turvataan yrittäjien
toimintaedellytykset.
Salon yrittäjien kuluvan vuoden
toimintasuunnitelmassa tärkeimpänä asiana tulee olemaan aktiivinen yhteistyö eri yhdistysten ja
toimijoiden välillä. Säännöllisiä
kokoontumisia yrittäjäyhdistysten
välillä kaupunginjohtajan luona on
täydennetty kauppakamarin, nuorkauppakamarin ja yrittäjänaisten
edustajilla. Meidän tulee kantaa
osuutemme positiivisen imagon
luomisessa ja viestittämisessä kuntarajojen sisäpuolella ja etenkin
muualle Suomeen ja maailmalle.
Yhteistyö kaupungin päättäjien
kanssa tulee olla saumatonta ja
viestin vaihtoa tulee jatkaa avoimin suhtein.
Erään presidenttigallupin mukaan Sauli Niinistö on ehdokkaista
yrittäjien ylivoimainen ykkönen ja
ehdoton suosikki. Mielipidekyselyn
mukaan kaksi kolmannesta yrittäjistä kannattaa Niinistöä seuraa-
vaksi presidentiksi. Tämän kyselyn
tuloksiin on helppoa yhtyä; onhan
Niinistöllä itsellään kokemusta
yrittäjyydestä sekä yrittäjäjärjestön jäsenyydestä. Salon ”poikana”
paikallista ehdokasta on mukava
kannattaa!
Jyrki Sjöholm
Salon Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Mika Hjelt
10
PELTITÖITÄ • ILMASTOINTIA
Myllyojankatu 8 Salo puh. 721 2300
J. JA M. LAUNOKORPI
PUH. 02-421269, 02-420104, 0400-323488
Internet: www.launokorpi.com, e-mail: info@launokorpi.com
Loistavat tilat
arja Kankare
Juhlapalvelu M
juhlaillallisiin,
perhejuhliin tai
kokousten pitoon.
Menu tarjoillaan makusi
mukaan!
Onnistuneet juhlasi
järjestää:
ISO9002
Rakennuspeltitöitä
• ilmastointia jo vuodesta 1935
Juhlapalvelu
Marja Kankare Oy
(02) 733 6198
Gsm 044 078 0357
Perniöntie 11, 24100 Salo
www.marjakankare.net
Metsä ja Energia Hemmilä Oy
Antti Hemmilä
Naapalantie 160, 24800 HALIKKO
p. 02 736 8950
metsajaenergia@gmail.com
www.metsajaenergia.fi
Nyt Ykköspesä
Avajaiset
moottoritiellä matkalla
Helsinkiin!
YKKÖSPESÄ
Meillä nautit itse leivotut
sämpylät ja pullat sekä
maukkaat kotiruuat.
% 02 7381 232
Avoinna:
ark. 5–21, la, su 8–21
0400 176 476
huomenna!
Salo
YKKÖSPESÄ
02-727 4680
02-727 4688
Ykköspesä Oy kiittää
lukuisia yhteistyökumppaneita, ystäviä,
kollegoja, urakkaan osallistuneita sekä
kaikkia viikonloppuna käyneitä onnittelijoita.
Kiitos myös kaikille,
jotka veikkasitte puun ikää, joka on 133 vuotta.
Onnetar suosi Esa Airikkaa ja Timo Kuhaa.
Parhaimmat onnittelut!
Toivotamme hyvää vapunaikaa kaikille!
Turku
Avoinna:
Ma-Pe 5-21
La-Su 8-21
Kukkakimppu
Kokoomuksen Salon
Kunnallisjärjestö ry
Tatu Johansson, puheenjohtaja
050 560 4344
tatu.johansson@iki.fi
Halikon Kokoomus ry:
Osmo Friberg, puheenjohtaja
o.friberg@luukku.com
0400 531 371
Halikon Kokoomusnaiset ry:
Anne Järvinen, puheenjohtaja
anne.jarvinen@salo.fi
040 572 6153
Järvi-Salon Kokoomus ry:
Jouko Marjalaakso, puheenjohtaja
jouko.marjalaakso@hotmail.com
0440 741 061
Kiskon Kokoomus ry:
Leena Manner, puheenjohtaja
leena.manner@annua.fi
050 556 7877
Kuusjoen Kokoomus ry:
Anne Passi, puheenjohtaja
anne.passi@gmail.com
050 345 1834
Muurlan Kokoomus ry:
Marjatta Halkilahti, puheenjohtaja
marjatta.halkilahti@wippies.fi
044 337 8870
Perniön Kokoomus ry:
Juha Laurila, puheenjohtaja
juha.laurila@helsinki.fi
040 542 2939
Perttelin Kokoomus ry:
Eila Lahti, puheenjohtaja
eila.lahti@pertteli.salonseutu.fi
0400 525 990
Piritan Kokoomusnaiset ry:
Siv Ilola, puheenjohtaja
sivilola@dlc.fi
050-524 5343
Salo-Uskelan Kokoomus ry:
Mika Hjelt, puheenjohtaja
mika.hjelt@seutuposti.fi
0500-535 690
Salon Kokoomusnuoret ry:
Annika Viitanen, puheenjohtaja
annika.viitanen@opettaja.fi
040-727 5692
Salon Kokoomusnaiset ry:
Arja Lystilä, puheenjohtaja
arja.simo@luukku.com
044-272 1942
Särkisalon Kokoomus ry:
Juha Wikström, puheenjohtaja
nummi.wikstrom@kolumbus.fi
040-775 7565
Helsingintie 5, 24100 Salo
(02) 733 3344, fax (02) 733 3534
Yli 300 000
E18
Helsinki
Puh. 0273 81 232
Paimio
Yhdistysten
yhteystiedot
Tervetuloa!
Jo yli 300 000 Pohjolan vakuutuslaskua on maksettu OP-bonuksilla, joita kertyy pankkiasioinnista. Laske omat
bonuksesi osoitteessa op.fi/bonuslaskuri ja tutustu lähemmin mahdollisuuteen saada viiden tähden laskuja Pohjolasta.
OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa.
,
*** **
TURUNTIE 3, 24100 SALO
PUH. (02) 731 3545, FAX. (02) 731 3547,
GSM 0400 520 877
salmal@smail.fi
Isännöinti
Matti Laakso Oy
p. 044 278 2746
Ympäristömme parhaaksi
SALON JÄTEHUOLTO OY
SALON HYÖTYKÄYTTÖ OY
Satamakatu 31,24100 Salo
Puh.
Fax 02-727 3500
02-727 3550
www.salonjatehuolto.fi
Asemakatu 7 2. krs
24100 SALO
11
www.lansitalo.fi
Merkinsaajat yhteiskuvassa Kunnallisjärjestön syyskokouksessa: Juha Wikström (Sininen Leijona, Juhani Koitto
(Valkoinen leijona), Jouko Marjalaakso (Vihreä Leijona), Eino Nygren (Kultainen Leijona), Eila Lahti(Sininen
Leijona), Tatu Johansson (Sininen Leijona), Anne Järvinen (Valkoinen Leijona), Ari Aalto (Vihreä Leijona), Pasi
Isokangas (Valkoinen Leijona), Mika Hjelt (Valkoinen Leijona), Annika Viitanen (Sininen Leijona) ja Sauli Niinistö
(valitettavasti vain pahvisena).
Merkkisadetta
Kansallinen Kokoomus rp on
myöntänyt Salon Kokoomuksen
jäsenille tunnustuksena aktiivisesta osallistumisesta Kansallisen
Kokoomuksen järjestötoimintaan
Leijonamerkkejä, jotka jaettiin
Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestön syyskokouksessa 13. joulukuuta 2011.
Tunnustuksena aktiivisesta
osallistumisesta Kansallisen Kokoomuksen järjestötoimintaan on
myönnetty seuraavat leijonamerkit:
Kokoomuksen Kultainen Leijona
Arja Lystilä (Salon Kokoomusnaiset ry) ja Eino Nygren (SaloUskelan Kokoomus ry)
Kokoomuksen Valkoinen
Leijona
Mika Hjelt (Hornin Kokoomus
ry), Pasi Isokangas (Perniön Kokoomus ry), Anne Järvinen (Halikon Kokoomusnaiset ry), Juhani
Koitto (Suomusjärven Kokoomus
ry) ja Mikko Mannonen (Halikon
Kokoomus ry)
Kokoomuksen Sininen Leijona
Tuomo Erkkola (Salo-Uskelan
Kokoomus ry), Tatu Johansson
(Salo-Uskelan Kokoomus ry), Eila
Lahti (Perttelin Kokoomus ry), Teemu Laitakoski (Kiskon Kokoomus
ry), Annika Viitanen (Salon Kokoomusnuoret ry) ja Juha Wikström
(Särkisalon Kokoomus ry)
VARATTU
Kokoomuksen Vihreä Leijona
Ari Aalto (Muurlan Kokoomus
ry) ja Jouko Marjalaakso (Kiikalan
Kokoomus ry)
Hyvää mieltä Piritan
päivänä
Inkeren
KARTANO
www.inkere.fi
Turuntie 8, 24100 Salo
Puh. 727 6600 fax 727 6611
tuomo.erkkola@salonhammaslaakarikeskus.fi
Piritan Kokoomusnaiset ry.
viettää vuosittain Piritan päivää
järjestämällä jonkin tapahtuman.
Aiempina vuosina on järjestetty
vaalitilaisuuksia, teemakeskusteluja
ja seminaareja. Tänä vuonna Piritan
päivä 7.10. osui valtakunnallisen
Vanhusten viikon perjantaille. Siitä lähti yhdistyksessämme ajatus
viettää päivää yhdessä vanhusten
kanssa ja niinpä järjestimme Ilolansalon asukkaille talon entisessä
ruokalassa ohjelmallisen iltapäivän.
Yhdistyksen omat viihdytysjoukot olivat asialla ja mukana olivat
tällä kertaa myös Sanna Lundströmin pojat Alvin ja Anton. Pojat
kajauttivat tilaisuuden aluksi komeasti muutaman laulun ja saivat
yleisön heti vauhtiin ja tunnelman
kattoon. Suomusjärven yhdistyksestä saivat viihdytysjoukkomme
erittäin tarpeellisen vahvistuksen,
kun mukaamme lähti runoileva
murremestari Terttu Mielikäinen.
Sillä aikaa, kun osa meistä piritalai-
sista järjesti visailuja ja laulatti yleisöä, niin osa kiersi pöydissä keskustelemassa asukkaiden kanssa,
lakkaamassa kynsiä, mittaamassa
verenpaineita ja hieromassa käsiä.
Tilaisuus päättyi Marja Kiviahon
pitämään pieneen enkeliaiheiseen
hartaushetkeen.
Iso kiitos kaikille mukana olleille!
Siv Ilola
Piritan Kokoomusnaiset ry
puheenjohtaja
12
Johtavaa yritystilojen välitystoimintaa
jo vuodesta 1986 alkaen.
Osuustoiminta
= yhteistä etua
Hyvä valikoima myytäviä ja vuokrattavia yritystiloja mm. Salon,
Someron, Raaseporin, Kemiönsaaren ja Paimion alueilla.
Yritys- ja hautomotukien mahdollisuus 10 – 80 % - kysy lisää.
Ja pääomasijoitukset 10.000 – 300.000 € uusiin ja toimiviin yrityksiin.
Liiketeollinen osasto
www.kiinteistokolmio.fi
Olli Lehti
Helsingintie 14, Salo
olli.lehti@kiinteistokolmio.fi
0400-828699
Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta meillä on mahdollisuus
laittaa hyvä kiertämään. S-ryhmän osuuskauppojen tulos käytetään
oman toimialueen hyväksi asiakasomistajien etuihin ja palvelujen
kehittämiseen.
Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluu myös vastuu yhteisistä asioista.
Osuuskaupat ovat vahvoja oman alueensa tuntijoita ja kehittäjiä.
Ne investoivat, työllistävät ja ovat mukana
vahvistamassa kotiseutunsa hyvinvointia.
-konseptimyymälä
Länsiranta 8, Salo, P. 731 7083
Ma-pe 9.30-17, la 9-14
www.sso.fi
MYLLYOJANKATU 15 SALO
PUH. 0207 800 800
www.laihonsahko.fi
Meri-Teijo Marina
Matkailukeskuksen venesatama, vene- ja laivalaitureita,
telakointihallit, huoltoasema. Uusi kaava rak.oik 2000 m² kylpylä,
ravintola, majoitus-, liike-, huolto- ja asuintilaa.
Satamaluvat 300:lle venepaikalle.
Kysy vaihtoehtoja.
www.teijo.com Olli Lehti
0400-828699
Kotkanpesä
2000 Oy
Förby
Vanha Turuntie 114, 24800 Halikko
p. (02) 7375 000
www.adi.fi
Kiinteistö
Laxell Oy
Elektroniikkateollisuuden testausjärjestelmät ja alihankintatyöt
040-221223
Murunda Oy Myllyojankatu 4 A puh (02) 728 1120 www.murunda.fi
Ruokala Margit Heinä
Pitopalvelu
Kalkkitie 2, 24280 SALO
P. (02) 731 3175
GSM 040 553 0286
Wallius lämmitintehdas tiedottaa
Valmistamme Warmos öljytäytteisiä lämmittimiä
ja myymme tehtaalta joukosta erottuvia lämmittimiä
jopa 30-50 % edullisemmin.
Tämäkin lehti on
painettu Salossa
MAURI WALLIUS OY
Muurlantie 510
25130 Muurla
puh. 0400 120 905
mauri.wallius@co.inet.fi
www.warmos.net
SERTIFIOITU
YRITYS
WWW.LEHTITEHDAS.COM