Toivo - Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry

Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry
2/2014
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja
ja kirkkoherra:
Hyvinhoidettu talous
antaa mahdollisuuksia
toimintaan
s. 2
Tonttupappeja ja kirkon torneja –
Luottamushenkilöt
päättävät kaikesta
s. 3
Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat tentissä:
Erilaisia mielipiteitä tasaarvoisesta avioliittolaista
s. 6-7
Kokoomusnuorten kampanja-avaus äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi.
Nuoret muistuttavat, että ennakkoon voi äänestää vaikka Plazassa.
Nuoret tempaisivat:
Äänestäkää,
salolaiset!
K
okoomusnuoret
kampanjoivat
iloisesti ja aktiivisesti äänestysaktiivisuuden nostamiseksi Salossa.
Kampanjoinnin tavoitteena
on saada etenkin nuoret äänestämään. Seurakuntavaaleissa voi, nyt toista kertaa,
äänestää jokainen 16-vuotta täyttänyt seurakunnan
jäsen.
– Haluaisimme saada
nuorille tavan käydä äänestämässä. Äänestäminen on
keskeinen osa demokratiaa.
Jos saamme nuoret kiinnostumaan vaaleista ja äänestämisestä, olemme hyvällä
tiellä, Varsinais-Suomen
Kokoomusnuorten piirihallitukseen vastikään valittu
Verneri Sirva kertoo.
– Seurakuntavaaleissa
äänellä on todella valtaa.
Kun äänestysprosentti on
ollut alle 20, jokaisella annetulla äänellä on yli viisinkertainen voima. Tuo on
sellainen hyötysuhde, että
on käsittämätöntä olla äänestämättä.
Nuorten tarkoituksena
on järjestää muutama näkyvä tapahtuma ennakkoäänestyspäivien aikaan.
Pääkirjoitus
Millaisen seurakunnan
Sinä haluat Saloon?
K
irkko on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Salossa on
vaaleissa avoinna 33 paikallisen
vaikuttajan luottamustointa kirkkovaltuustossa. Tätä täydentää iso joukko pestejä
neuvottelu- ja johtokunnissa sekä paikallisissa alueneuvostoissa.
Pestin pituus on neljä
vuotta. Itse olen kirkon nykyisenä luottamushenkilönä
vakuuttunut siitä,
että kirkkoon pystyy vaikuttamaan
paremmin kirkon
jäsenenä ja aktiivina. Käyttämällä
kirkon äänioikeutta voi
vaikuttaa
kirkon linjaan.
Median kiinnostus kirkkoon on kohdistunut liiaksi muutamaan asiaan. Kirkkoa on moitittu hitaaksi ja vanhoilliseksi,
mutta asian voi myös nähdä toisinkin.
Kirkko on muuttunut vuosikymmenten
aikana paljon, muutoksen hitaus on joskus
ongelma.
Kirkolla on suuri merkitys arvoyhteisönä. Se edustaa hetkellisyyden sijasta jatkuvuutta, irrallisuuden sijasta juurevuutta
ja pinnallisuuden sijasta syvällisempää
käsitystä elämästä. Kirkko on paljon muutakin kuin kaste, rippikoulu, vihkiminen
tai hautaan siunaaminen. Kirkko on koko
elämää tukeva yhteisö. Tehtävämme on
välittää toinen toisistamme ja tukea toisiamme elämän eri vaiheissa.
Seurakunta on yhtä kuin seurakuntalaiset. Millaisen seurakunnan Sinä haluat
Salossa olevan?
Juha Laurila
Toivon ehdokaslistan
vaalipäällikkö
s. 4-5
2
Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry
2 / 2014
Seurakunta haluaa tarjota
Lähimmäisenrakkautta ja yhteistyötä
– Salon seurakunnalla on nyt
hyvät mahdollisuudet olla
tukemassa ja avustamassa
salolaisia kun ajat ovat hankalat
ja monella on noussut tie pystyyn.
Haluamme olla mukana yhtäältä
helpottamassa arkea ja etsimässä
valonpilkahduksia ja toisaalta
tuomassa iloa ja hyviä hetkiä
salolaisten elämään, kirkkoherra
Timo Hukka kuvaa seurakunnan
roolia tämän päivän Salossa.
nä. Hukka kehottaa ajattelemaan
protestin kohdistumista oikealle
taholle.
– Eroavat haluavat erota kirkosta, mutta eroavatkin seurakunnasta.
Seurakunnasta, joka ei halutessaankaan voi välttämättä muuttaa eroon
johtanutta tilannetta. Ero ei siis
muuta tilannetta toivotuksi.
Vähällä aikaansaadaan
enemmän
S
alon seurakunta on viisaasti pistänyt hyvinä vuosina
saadut yhteisöverotulot
sukanvarteen, josta nyt niitä voidaan käyttää. Sukanvarresta varoja otetaan investointien, erityisesti
kiinteistöjen, menojen kattamiseksi. Mutta kun investoinnit katetaan
rahastovaroilla, kirkollisverotulot
ovat käytettävissä jokapäiväisen
toiminnan pyörittämiseen.
– Kirkon toiminta elää ajassa.
Teemme edelleen perinteistä diakoniatyötä, mutta sielläkin painopisteet muuttuvat ja toimet monipuolistuvat.
Hukka kertoo, että muutos lähti
liikkeelle 1990-luvun lamavuosista, jolloin kirkko ryhtyi antamaan
velkaneuvontaa.
– Velkaneuvonta oli jotain valtavan uutta ja erilaista, mutta sille oli
todella suuri tarve ja sen avulla helpotettiin monen suomalaisperheen
myös henkistä hyvinvointia mitä
merkittävimmin. Velkaneuvonta
on raivannut tietä vaikkapa työhyvinvointiin tai maahanmuuttoon
liittyviin teemoihin.
Uudenlaista yhteistyötä
kaupungin kanssa
Hukka kertoo, että Salon seurakunnassa uutena teemana on vahvasti
esillä työyhteisöjen kehittäminen.
Siihen on oma palvelu, jota tarjotaan yrityksille ja yhteisöille.
Deep talk -menetelmä on saanut
kiinnostuneen vastaanoton ja hyviä tuloksia. Salon seurakunta on
Suomessa ensimmäisenä kokeillut
Deep talk -ryhmiä avuksi rankkaan
Salon seurakunnassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja kirkkoherra muodostavat toimivan työparin.
muutostilanteeseen.
– Nokia oli ensimmäinen yhteistyötaho Deep talk -ryhmien kanssa, mutta nyt olemme tehneet tätä
yhdessä myös kaupungin kanssa.
Kokemukset ovat olleet hyvinkin
positiivisia.
– Olemme käynnistäneet myös
Etsivä vanhuustyö -projektin. Etsimme syrjäytymisvaarassa olevia
vanhuksia ja vedämme heitä mukaan yhteisöihin eri keinoin. Jollekin voi riittää keskusteluseura,
toiselle kävelyttäjä, kolmas kaipaa
apua jokapäiväisten askareiden
suorittamisessa. Tätä toimintaa
pyöritämme pitkälti vapaaehtoisten avulla.
Hukka korostaa, että Salon kaupungin tehtäviä seurakunta ei voi
ottaa hoitaakseen. Hyvää ja laajaa
yhteistyötä seurakunta ja kaupunki
sen sijaan tekevät. Kaupungin johto
saa kiitosta yhteistyöhalukkuudesta. Yhdessä on mietitty miten edetä
kaupunkilaisten asialla.
Hyvät syyt kuulua
kirkkoon
Suurin ja vaikein edessä oleva haaste vie kirkon perimmäisten asioiden
äärelle. Hukan mielestä suhtautuminen kirkkoon on lyhyessä ajassa
kääntynyt ylösalaisin – mutta vastaus kysymykseen on silti pystyttävä antamaan.
– Kysymys kirkkoon kuulumisesta on kääntynyt ylösalaisin. Ennen henkilöllä, joka erosi kirkosta
oli hyvät perustelut erolleen. Nykyisin haetaan syytä kuulua kirkkoon. Meidän pitää antaa ne hyvät
syyt jokaiselle jäsenelle.
Hukka harmittelee sitä, että kirkosta erotaan usein hetken mieli-
johteesta, jonkin yksittäisen tekijän
ärsyttämänä ja usein näpäytykse-
Seurakuntaliitokseen Hukka on
tyytyväinen. Vähemmillä resursseilla saadaan nyt selkeästi enemmän aikaiseksi.
– Kun jokaisessa seurakunnassa
oli oma hallintonsa kirkkoherroineen, kanttoreineen, suntioineen
ja kirkkoherranvirastoineen, nyt
yhteinen henkilöstö palvelee joustavasti alueilla. Olemme pystyneet
lisäämään tuntuvasti lapsi- ja nuorisotyötä vanhojen pikkukuntien alueilla. Meidän erinomaiset kanttorimme tarjoavat musiikkielämyksiä
vailla vertaa ympäri seurakuntaa.
– Yhteenvetona voi hyvin todeta, että Salon seurakunnan asiat
ovat hoidossa. Hyvä asiantila antaa
meille mahdollisuuden tarjota monenlaisia toimia ja palveluita seurakuntalaisille. Tervetuloa mukaan!
Kirkkoherra Timo Hukka:
Äänestäkää!
– Kirkkoa viedään eteenpäin
ja sitä uudistetaan vain äänestämällä. Hieman kärjistetysti
voi todeta, että mitä suurempi
äänestysprosentti, sitä paremmin seurakunnan jäsenten ääni
saadaan kuuluville ja toiminta
jäsenkunnan toiveiden mukaiseksi.
Kirkkoherra Hukalla on käsitys siitä, millainen on hyvä
kirkkovaltuutettu. Hyvä valtuu-
tettu ottaa asioista selvää, mutta
ei muodosta tiukkaa omaa kantaa ennen päätöksentekoa. Asiat
on hyvä ottaa asioina ja mieli
pitää avoimena uusillekin asiaperusteluille ja näkökohdille.
– Hyvä valtuutettu sparraa,
keskustelee ja vaatii. Pakottaa
meidät kaikki tekemään parhaamme. Se on kumppanuutta
yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Marjatta Hyttinen:
Salon seurakunnassa kaikki hyvin
– Ei meidän tarvitse itse kehua,
että kaikki on mennyt hyvin.
Voimme lukea sen myös
piispantarkastuskertomuksesta,
kirkkovaltuuston puheenjohtaja
ja Toivon valtuustoryhmän jäsen
Marjatta Hyttinen kertoo
tyytyväisenä.
K
untaliitoksen seurauksena Salossa yhdistettiin
seurakunnat isoksi Salon
seurakunnaksi. Takana on ensimmäinen täysinäinen kausi uuden
seurakunnan hallintoa.
– Onneksi yhdistettiin, Hyttinen
sanoo. Ja kertoo yhdistymisen tuoneen paljon etua etenkin pienemmille seurakunnille.
– Iso hyöty tulee siitä, että nyt
seurakunnan 170 henkilön henki-
löstö on joustavasti käytettävissä.
Etenkin nuorisotyö, diakoniatyö ja
kiinteistöjen hoito ovat hyötyneet
tästä mahdollisuudesta.
Hyttinen kertoo, että pienissä
seurakunnissa oli vaikeuksia löytää resursseja kaikkeen toimintaan.
Nyt, isossa seurakunnassa järjestelyt voidaan tehdä joustavasti niin,
että palveluja voidaan tarjota ympäri seurakuntaa.
Alueneuvostot ja henkilöstö
kiitosten kohteena
Hyttinen kiittelee jouhevasta, hyvästä alusta erityisesti alueneuvostoja. Ne ovat Hyttisen mielestä
täyttäneet tehtävänsä mainiosti.
– Alueneuvostot pohtivat toimintaa alueillaan ja tekevät ehdo-
tuksia toiminnan täydentämiseksi.
Yhteistyö on ollut hyvää ja alueneuvostot ovat toimineet todella
aktiivisesti.
– Kiittää pitää kyllä henkilöstöäkin. Henkilöstöllä on ollut vahva
halu löytää uusia toimintatapoja, tehdä seurakunnasta toimiva.
Täällä ei ole jumituttu vanhoihin
rakenteisiin, aseteisiin tai oman
aseman puolustamiseen. Tämä
näkyy hyvänä palvelutarjontana
ympäri Salon suurta seurakuntaa.
– Salon seurakunnalla on kaiken kaikkiaan hyvä tilanne. Meillä
on talous kunnossa, sillä olemme
eläneet säällisesti lihavina vuosina
yhteisöverojen tuotto rahastoiden.
Näiden rahastojen tuotto on nyt
tarpeen, sillä seurakunnalla on
liitoksen jälkeen runsaasti kiin-
teistöjä.
Hyttinen kertoo, että aina näin
ei ole ollut. Esimerkiksi 1990-luvun lama koetteli tuolloista Salon
seurakuntaa kovasti. Tiukalla taloudenpidolla velkainen seurakunta
pääsi nopeasti jaloilleen eikä seurakunnalla ole ollut velkaa enää
vuosiin.
Tiukka taloudenpito
takaa jatkuvuuden
Hyvän tilanteen varmistamiseksi
kirkkovaltuusto on tehnyt vuoteen
2016 ulottuvan sopeuttamisohjelman. Etenkin toimihenkilöstöä on
vähennetty henkilöstön eläköitymisten yhteydessä. Näin kirkollisvero on saatu pidettyä varsin
maltillisena, 1,4 prosentissa.
– Vaikka rahastojen tuotto käytetään lähinnä kiinteistöremontteihin, olemme pitäneet kunniaasiana sen, että hyville toimintaehdotuksille emme sano ei. Hyvälle
toiminnalle on seurakunnan löydettävä varat.
Hyvä esimerkki kiinteistöjen
korjaamisesta on Halikon kirkko,
jonka kivipaanukatto remontoidaan tulevan talven aikana. Remontin kustannusarvio on reilu
miljoona euroa. Kiikalan kirkossa
tehtiin kattoremontti kesällä. Vuoroaan odottaa Salo-Uskelan kirkko
lattiaremontteineen.
– Rahastot vajenevat kiinteistöremonteissa. Toisaalta rahalla ja
remonteilla varmistamme hyvän
pohjan tulevaisuudelle.
2 / 2014
3
Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry
Minna Sairberg
Alueneuvoston puheenjohtaja Annikka Viitaniemi:
Alueneuvosto on tärkeä!
– Alueneuvoston merkitys on pitkälti siitä itsestään kiinni. Vaikka alueneuvostoilla ei ole
varsinaisesti budjettivaltaa, ne pitävät huolen siitä, että toiminta on vilkasta ympäri
seurakuntaa. Näin linjaa Kiskon alueneuvoston puheenjohtaja Annikka Viitaniemi.
S
uuren seurakunnan aloittaessa vanhoissa pienissä seurakunnissa pelättiin toiminnan
karkaavan kaupungin keskustaan.
Viitaniemi toteaa tyytyväisenä todellisuuden olevan lähes päinvastainen: vaikka alueilla toimiva henkilömäärä on vähentynyt, alueille on
voitu tuoda uusia palveluita etenkin
nuorisotyöhön.
Viitaniemi on ollut luottamushenkilönä seurakunnan toiminnassa jo Kiskon kirkkovaltuustossa.
Tällä kirkkovaltuustokaudella hän
on toiminut Kiskon alueneuvoston
lisäksi jäsenenä kirkkovaltuustossa sekä aluetyön johtokunnassa ja
musiikkityön johtokunnan puheenjohtajana. Kirkkoneuvostossa hän
on varajäsen.
Vain osallistumalla
viedään asioita eteenpäin
– Alueneuvostot eivät kilpaile
keskenään eikä niiden välillä ole
kateutta tai kaunaa. Päinvastoin.
Yritämme kannustaa toisiamme
yhä aktiivisemmiksi, kehittämään
alati parempaa toimintaa.
– Olen kokenut aluetyön omakseni. Minulle on ollut tärkeää, että
seurakunta toimii ja myös kehittää toimintaansa koko kaupungin
alueella. Aluetyön johtokunnassa
on mukana edustus joka alueelta.
Siellä seurakuntaa katsotaan kokonaisuutena ja työtä tehdään yhdessä
eteenpäin hyvässä hengessä.
Viitaniemi painottaa osallistumisen tärkeyttä. Vain osallistumalla
voi vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin – onpa kyse sitten vaaleista tai
alueneuvoston kokouksista.
– Halutessaan alueneuvosto on
oman alueensa todellinen asiantuntija, toimija ja vaikuttaja. Painotan
sanaa halutessaan, sillä jos alueneuvoston työhön ei osallistuta tai
paneuduta, mahdollisuus jää käyttämättä. Se harmittaa.
Kanttoreiden valintaa ja
kirkkokonsertteja
Musiikkityön johtokunta tarjoaa
erilaisen kuvan seurakunnan toimintaan. Työkenttä on mielenkiintoinen sisältäen kaikkea kanttorien
valinnasta kirkkokonsertteihin ja
soitinten hankintaan.
Alueneuvoston jäsenet osallistuvat myös kirkkotekstien
lukemiseen Jumalalanpalveluksissa.
– Maallikkona asioiden kirjo
ja osaamisen tarve välillä häkellyttää. Johtava kanttorimme
Kaisa Suutela-Kuisma on oikea
tarmonpesä, jonka valmistelu on
aina aivan loistavaa. Kanttorikuntamme aktiivisuudesta kertovat
lähes ympäri vuoden eri puolella
Saloa kirkoissa pidettävät kirkkokonserttisarjat.
– Ison seurakunnan etuja on
sekin, että esimerkiksi kaikki joulukonsertit eivät välttämättä osu
samalle illalle tai viikolle vaan niitä pidetään eri päivinä eri puolilla
seurakuntaa. Ja kirkkokonserteissa kannattaa kyllä käydäkin, niin
korkeatasoisia konserttivirtuooseja kanttorimme ovat, Viitaniemi
vinkkaa.
Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan puheenjohtaja Jouko Marjalaakso:
Kiinteistöjen hoito on investointi tulevaisuuteen
– Onnistumisemme määrittää paljon sitä, kuinka paljon
seurakunnalla on tulevaisuudessa varaa toimintaansa. Salon
seurakunnalla on yli 150 kiinteistöä, joiden kunnossapito on
erilaisia resursseja vaativa tehtävä, Jouko Marjalaakso kertoo.
M
arjalaakso on tällä valtuustokaudella paitsi
kirkkovaltuuston ja
Kiikalan alueneuvoston jäsen, vetänyt kiinteistö- ja hautaustoimen
johtokuntaa. Tehtävää hän kuvaa
vaativaksi ja mielenkiintoiseksi.
– Kun me onnistumme työssämme, kirkollisveroprosentin korotukset ovat olemattomia tai ainakin
maltillisia. Ensi vuodelle kirkollisveroprosentti on jo päätetty, se
pysyy ennallaan 1,4 prosentissa.
Pidettävä paremmin kuin
omaa omaisuutta
– Olen pitänyt kiinni siitä periaatteesta, että yhteistä omaisuutta,
seurakunnan kiinteistöjä, on hoi-
dettava vähintään samalla tarkkuudella kuin omia asioitamme.
Yritämme perehtyä asioihin mahdollisimman hyvin ja toimia niin,
että seurakunnan omaisuus pysyisi
mahdollisimman hyvässä kunnossa
tai että siitä myytäessä saadaan
mahdollisimman hyvä tulos.
Seurakuntaliitoksen myötä Salon seurakunnalla on toistakymmentä kirkkoa ja useita leirikeskuksia.
– Olemme kiivenneet jokaisen
kirkon torniin, kolunneet kaikki
ullakot ja kellarit.
Kirkkojen kunnostustyöt ovat
aina vaativia, usein tämän seurauksena myös kalliita. Museovirasto
seuraa huolella kirkkoja ja niiden
kunnostusta.
Seurakunnan kiinteistöistä pidetään huolta kuin omista.
– Kun seurakunnalla on toistakymmentä kirkkoa, korjattavaa ja
kunnostettavaa riittää. Vuosittain
on tehty eri suuruisia korjaustoimenpiteitä, esimerkiksi kattoja
maalattu Kiikalassa ja Kiskossa.
Nyt on meneillään isompi kattoremontti Halikossa. Salo-Uskelan
kirkkoon suunnitellaan isoa remonttia seuraaville vuosille. Tekemistä riittää.
Myyntiä huolella
ja harkinnalla
myös myyty. Marjalaakso kertoo,
että johtokunta on tehnyt työtä
löytääkseen kullekin kiinteistölle
parhaan mahdollisen myyntihinnan. Yhteistä omaisuutta myydään
harkinnalla ja huolella.
Kiinteistöjä, joille ei ole omaa
käyttöä ja joiden hoitaminen vaatii
resursseja, voidaan laittaa myyntiin. Myyntiin on tullut esimerkiksi vanhoja pappiloita, viimeksi
Kiskon pappila.
– Kuusjoen pappila on ilmeisesti ainoa alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan oleva pappilarakennus. Kaikki muut ovat jo
muussa käytössä.
– Kirkot hautausmaineen ovat
tärkeä osa suomalaista maisemaa.
Meidän on kannettava vastuumme
tämän maiseman säilymisestä ja
suojelemisesta. Salossa tässä on
kyllä onnistuttukin, Marjalaakso
toteaa tyytyväisenä.
Viime aikoina kiinteistöjä on
Salo-Uskelan alueneuvoston puheenjohtaja Marja-Leena Ruostesaari:
Cafe Uskelasta tonttu-pappiin
– Isolla sydämellä ja suurella innolla ja aina kovasti
keskustellen, Marja-Leena Ruostesaari kuvaa Salo-Uskelan
alueneuvoston työtä. Salo-Uskelan alueneuvosto on tehnyt
työtä viedäkseen seurakuntaa lähemmäksi jäsentensä arkea ja
jokapäiväistä elämää.
S
alon keskustassa toimivan
alueneuvoston alueella asuu
puolet koko seurakunnan
jäsenistä. Kiireiset kaupunkilaiset eivät välttämättä jaksa kavuta Uskelan-mäkeä kirkolle, joten
kirkkoa on tuotu ihmisten keskelle.
– Alueneuvosto on oikea ideoiden lähde ja aluekappalaisemme
Kaarlo Launonen hyvä herättelemään meidät keksimään uusia
tapoja tehdä seurakuntatyötä.
Yhteistyö alueneuvoston ja aluekappalaisen välillä ei voisi olla
parempaa.
Ruostesaari kertoo, että alueneuvosto on ideoinut erilaisia
jalkautumistempauksia seurakunnalle: seurakunta on esimerkiksi
pitänyt Jumalanpalveluksen torilla
ja kauppakeskuksessa ovat vierailleet sekä tonttu-pappi jouluna
että tipu-pappi pääsiäisenä. Ylös
kirkonmäelle on Uskelan kirkon
asehuoneeseen on kehitetty Jumalanpalvelusten jälkeen kaikille
avoin Cafe Uskela.
Alueneuvostot
vaikuttavat
Jotain voi aina kuitenkin tehdä
vielä hiukan paremmin. Niin alueneuvostoissakin.
– Olen hieman pettynyt siihen,
että alueneuvoston työhön ei jakseta sitoutua koko kaudeksi. Kokouksissa ei aina käydä eikä poissaolosta ilmoiteta tai hoideta varahenkilöä paikalle. Alueneuvosto
on kuitenkin paikka, jossa yhdessä
muovaamme Salon seurakunnan
toimintaa keskusta-alueella.
Ruostesaari toivoo myös lisää
yhteistyötä alueneuvostojen välille. Hyvien ideoiden sekä vähemmän hyvien kokemusten jakamista
yhtälailla. Aikataulujen yhteistä
suunnittelua. Työn koordinointia.
– Olen kyllä kokenut työn alueneuvoston puheenjohtajana todella
mielekkäänä. Tykkään tästä työstä
aivan hirvittävästi! Alueneuvostoja
on pienen alkukangertelun jälkeen
opittu kuuntelemaan ja mielipidettämme nykyisin aidosti arvoste-
taan. Alueneuvostot ovat selkeästi
vahvistaneet paikkansa ja asemansa seurakunnan organisaatiossa,
mikä on todella hyvä asia.
– Vaikka alueneuvostoilla ei
ole suoranaista budjettivaltaa,
kantaamme kysytään ja sitä myös
kuunnellaan. Sanomme sanamme niin talousarviosta kuin toimintasuunnitelmasta. Erityisesti
toimintasuunnitelma on paperi,
johon kohdistamme paljon mielenkiintoa.
4
Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry
3
2
Ahlqvist Pekka
sairaanhoitaja,
maatalousyrittäjä
Corin Harriet
eläkeläinen,
projektityöntekijä
14
Lehtonen Harri
maanviljelysteknikko
26
VTM, viestintäyrittäjä
27
yrittäjä,
tanssinopettaja
insinööri,
linja-autonkuljettaja
yrittäjä, eläkeläinen
Saarinen Sanna
suurtalouskokki
Havia Lauri
Salomaa Olli
opiskelija
Heinonen Triinu
yrittäjä
lastentarhanopettaja
19
18
Marjalaakso
Jouko
Mäkinen Marko
yo-merkonomi
pankinjohtaja,
eläkeläinen
30
29
28
7
6
17
Lönnqvist
Pirkko
asianajaja
Saari Markku
Haarala Mika
16
Lundström
Sanna
varanotaari,
pankkineuvoja
Ruostesaari
Marja-Leena
lastentarhanopettaja
15
Leppävirta
Merja
5
4
Falkstedt Pertti
2 / 2014
Sarlin-Rauhala
Anne
risteilypäällikkö
31
Siltanen
Anna Kaisa
luokanopettaja
Vaalipäivä 9.11.2014
SEURAKUNTAVAALIT 2014
Hyttinen
Marjatta
Ilola Siv
varhaiskasvatusyksikön johtaja
lastenlääkäri
10
9
8
Järvinen Anne
kirjastonjohtaja
11
Kirves-Järvinen
Taina
12
Kunnia Marjo
palvelusuunnittelija
controller,
13
Laurila Juha
maat. ja metsät. yo,
maatalousyrittäjä
yo-merkonomi
21
20
Niinistö Kari
toimialajohtaja,
eläkeläinen
Peltonen Jorma
yrittäjä, eläkeläinen
22
Peltosalo Harri
vesilaitosesimies
työkyvyttömyyseläkeläinen
33
Viander Jarmo
lvi-suunnittelija/
-asiantuntija
Pääkkönen
Kaarina
34
Vidberg Marju
mielenterveyshoitaja,
pääluottamusmies
24
23
Ratamo Tuija
päivähoitaja
eläkeläinen
32
Topi Ulla
5
Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry
2 / 2014
lähihoitaja
Rinne Helinä
agronomi, mus.op.
36
35
Vigg Päivi
25
Viitaniemi
Annikka
lukion lehtori
Ennakkoäänestys 27.10.–31.10.2014
SEURAKUNTAVAALIT 2014
6
Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry
2 / 2014
Kansanedustaja Pertti Hemmilä:
Pyhäkoulusta se alkoi!
– Voin avoimesti tunnustaa
uskovani Jumalaan. Kotini oli
vahvasti
uskonnollinen,
kävimme kirkossa ja me lapset
pyhä-koulussa. Pyhäkoulua
pidän eräänä yhteiskuntamme
arvopohjaa vahvis-taneena
tekijänä. Koti-seudullani lähes
kaikki lapset osallistuivat
pyhäkouluun.
P
ertti Hemmilä tunnustautuu perinteitä ja periaatteita kannattavaksi
tunnustukselliseksi uskovaiseksi.
Seurakunnalla ja uskolla on ollut
merkittävä rooli hänen elämässään, vaikka kirkon ovien avaaminen on vaihdellut elämänvaiheiden mukana. Niin kuin muillakin
suomalaisilla.
Hemmilä haluaisi kirkon ja
seurakunnan olevan lähellä ihmistä. Kirkon pitäisi olla helposti
lähestyttävissä, ihmisten oloinen.
Jokaisen pitää olla tervetullut.
Erityisen arvokkaana Hemmilä
pitää kirkon lapsi- ja nuorisotyötä.
– Lapsi- ja nuorisotyö kantaa
hedelmää pitkälle aikuisuuteen.
Usein hyvän lapsityön ohella
saadaan mukaan vedettyä myös
vanhemmat. Kun elämä on ny-
kyisin helposti kovin kiireistä ja
levotonta, seurakunnan palvelut
voivat tarjota tarpeellista tasapainoa ja rauhaa.
Vanhemmuutta
kannattaa tukea
Hemmilän mielestä vanhemmaksi
tuleminen on elämän vaativimpia hetkiä. Kun perheeseen tulee
lapsi, vanhempien pitää nopeasti
kasvaa vanhemmuuteen ja sen
vaatimuksiin. Siirtyminen ei aina
ole helppoa, ja tähän Hemmilän
mielestä myös seurakunta voi ja
sen pitää tarjota apuaan.
– Seurakunnan merkitys tuntuu
korostuvan sekä elämän alku- että loppupäässä. On tärkeää, että
kirkko ja seurakunta ovat mukana
näissä elämän tärkeissä vaiheissa
ja antavat tukea elämän vaikeina
hetkinä.
Periaatteita kunnioittava Hemmilä arvostaa naispappeja. Hyvänä esimerkkinä hän ottaa entisen
kotiseurakuntansa Tarvasjoelta;
siellä Outi-kirkkoherra on tuonut
seurakunnan toimintaan runsaasti
lisää aktiivisuutta ja positiivista
henkeä.
– En haluaisi olla rajaamassa
kenenkään oikeutta avioliittoon tai
adoptioon, sen ei minusta pitäisi
kuulua valtiopäiville. Avioliitto
kuuluu kuitenkin minusta naisen
ja miehen välille enkä olisi antamassa samaa sukupuolta oleville
myöskään adoptio-oikeutta. Parisuhteen rekisteröinti on asiallista,
mutta siihen minä vedän rajan.
Kirkkoherran vahva rooli
Hemmilän mielestä Salon seurakunta on onnistunut aloituksessaan hyvin. Soraääniä ei ole seurakuntalaisilta kuulunut. Toimintaan
ollaan laajasti tyytyväisiä.
– Olen itse pohtinut, ja aikoinaan olin seurakuntayhtymän
kannallakin, olisiko kuitenkin
parempi, että alueilla olisi oma
kirkkoherra. Kirkkoherralla on aina oma selvä symbolinen arvonsa. Kirkkoherra on aina henkilö,
jonka persoona ja rooli korostuu.
Hemmilän mielestä isossa
seurakunnassa on vaarana, että
työntekijät muuttuvat virkamiesmäisiksi leipäpapeiksi. Tästä
Hemmilä ei kuitenkaan ole nähnyt
Salossa mitään merkkejä.
Pertti Hemmilä riensi haastattelusta tyttärentyttären ristiäisiin.
Äänestäkää!
Hemmilällä on vetoomus jokaiselle salolaiselle seurakunnan jäsenelle. Vahva vetoomus.
– Käykää äänestämässä! Äänioikeus on hieno asia, ja sitä pitää
hyödyntää. Vain äänestämällä voi
vaikuttaa. Sama arvopohja ehdok-
kaan kanssa antaa takeita hyvälle
äänestyspäätökselle. Hyvä ehdokas on tavattavissa, kuuntelee ja
pitää yhteyttä.
– Mennään salolaiset uurnille
vaikuttamaan ja valitsemaan hyvä
kirkkovaltuusto!
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Annika Viitanen:
Uskon johdatukseen
– Uskon vahvasti siihen, että asiat menevät kuten niiden on tarkoitettu menevän. Keskustellessani taannoin
tästä teologiystäväni kanssa hän totesi tämä olevan uskoa johdatukseen. Tämä ajatus antaa minulle voimaa,
se kannattaa ja vie eteenpäin. Riittää, että teen parhaani, asiat järjestyvät.
A
Salo-Uskelan kirkkomäki on Annika Viitaselle ja
Helmi-koiralle tuttu lenkkeilymaasto.
Toivo
Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry
Julkaisija:
Kokoomuksen
Salon Kunnallisjärjestö ry
Esterinkatu 4 A,
24100 Salo
www.salonkokoomus.net
Päätoimittaja:
Ari Aalto, pj.
p. 044 551 4055
Vastaava toimittaja:
Leena Manner
p. 050 556 7877
nnika Viitanen kertoo,
että seurakunnan merkitys ja rooli on ollut
hänelle erilainen eri ikävaiheissa.
– Lapsena se oli päiväkerho, jota pikkuveljeni on osuvasti kuvannut paikaksi, jossa kaikkia lapsia
rakastetaan. Vähän vanhempana
seurakunta merkitsi minulle mahdollisuutta toimia kerho-ohjaajana.
Vedin Mahlakankareella musiikkikerhoa tyttökaverini kanssa.
Aikuisena seurakunta merkitsee
Viitaselle perinteitä, jatkuvuutta.
Yhteisöllisyyttä. Tunnetta siitä, että kuuluu johonkin ja että on osa
jotain itseä suurempaa.
– Seurakunta ja kirkko ovat minulle myös hiljentymistä varten.
Toimintaa myös
nuorille aikuisille
2/2014
Taitto- ja kuvankäsittely:
SSS Oy / Anni Mäkinen
Painopaikka:
Salon Lehtitehdas, 2014
Painosmäärä: 20 000 kpl
Jakelualue:
Salon kaupunki + ymp. kunnat
Jakelu: Salon Seudun
Sanomien yhteydessä
Viitanen toivoisi seurakunnan huomioivan eri ikäiset ihmiset osin
nykyistä paremmin. Lapset ja nuoret sekä iäkkäämmät huomioidaan
seurakunnan toiminnassa hyvinkin,
mutta Viitanen toivoisi kirkon huomioivan myös nuoret aikuiset.
– Rippikoulu tavoittaa edelleen
ilahduttavan suuren osan nuoristamme. Se rakentaa arvopohjaa,
jolle nuori voi tukea omaa kasvuaan aikuiseksi. Mutta rippikoulun
jälkeen kirkko ei tarjoa valmiita
helppoja väyliä seurakunnan toimintaan. Sellaisia olisi minusta
hyvä rakentaa.
Esimerkkinä uudenlaisista toimintatavoista ja nuorten kohtaamisesta Viitanen mainitsee kirkon
roolin ja näkymisen sosiaalisessa
mediassa, esimerkiksi facebookissa.
– Kirkon pitäisi mennä sinne,
missä ihmiset muutenkin ovat. Olla
osa ihmisten arkea. Piispa Irja Askola on hyvä esimerkki tästä: hän
tuo päivityksillään kirkkoa osaksi
jokapäiväistä elämäämme.
Annika Viitasen mielestä on
selvää, että kirkon edustamilla arvoilla on tarvetta ja kysyntää nykyajan kiireessä paahtaville ihmisille.
Kirkko ja seurakunnat voivat Viitasen mielestä toimia myös kumppanina kunnille.
– Jo nyt seurakunta tarjoaa
vaikkapa iltapäiväkerhotoimintaa.
Voisimme yhdessä pohtia myös
muita uusia avauksia, sillä tavoitehan meillä on sama: salolaisten
hyvinvoinnin lisääminen.
Avioliitto kaikkien oikeus
Viitanen on Kokoomuksen ehdokkaana ensi kevään eduskuntavaaleissa. Kansanedustajana hän joutuu ottamaan kantaa kirkolle kipeisiin asioihin, kuten naispappeuteen
sekä tasa-arvoiseen avioliittoon.
– Minusta papille tärkeitä ominaisuuksia ovat empatiakyky sekä
taito kohdata ihmisiä erilaisissa ti-
lanteissa. Nämä ominaisuudet eivät
ole sukupuolisidonnaisia.Naispappeus on meillä ollut jo 1980-luvulta lähtien. Kirkon pitäisi ottaa
jämäkkä kanta naispappeudeun
puolesta. Ymmärrän, että esimerkiksi vanhemmalle sukupolvelle,
isovanhempieni ikäisille, voi naispappeus edelleen olla vaikea asia.
Mutta kirkon pitää myös johtaa
esimerkillä.
– Avioliiton pitäisi olla jokaiselle kuuluva oikeus, eikä meillä
muilla voi olla oikeutta riistää tätä
keneltäkään. Eikä meillä voi olla
oikeutta riistää avioliiton siunaamista niiltä, jotka tätä siunaamista
haluavat.
Musiikinopettajana Viitanen
törmää jatkuvasti pohdintaan suvivirrestä ja koulujen joulujuhlista.
Hänellä on selvä, vankka kanta
tunnustukselliseen toimintaan koulussa.
– Meidän pitää kunnioittaa toinen toistemme vakaumusta. Suvivirsi on osa suomalaista identiteettiä ja arvokkaita perinteitämme, samoin koulujen joulujuhlat. Ketään
ei voi vastoin omaa vakaumustaan
pakottaa laulamaan Suvivirttä tai
osallistumaan joulujuhlaan, mutta
ei kenenkään vakaumuksen vuoksi
meidän tarvitse myöskään luopua
omista rakkaista perinteitämme.
Suvivirsi ja joulujuhla ovat osa
meitä – hyviä, säilytettäviä perinteitä.
Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry
2 / 2014
7
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Juhani Nummentalo:
Hyvä valtuutettu ymmärtää elämää
– Usko ja kirkko ovat minulle osa
arjen elämää. Olen varmaan
ihan tavallinen ja tyypillinen
seurakunnan jäsen, jolle kirkon
eri toimitukset ovat tärkeitä.
Erityisen tärkeitä ovat olleet
tietysti läheisten ja omat, omaan
perheeseen, varsinkin lapsiin
liittyvät kirkolliset toimitukset,
Salon
kaupunginvaltuuston
varapuheenjohtaja
Juhani
Nummentalo avaa suhdettaan
kirkkoon.
N
ummentalo on toiminut
pitkään kaupungin luottamustehtävien ohella
myös seurakunnan luottamustehtävissä, kaksi kautta kirkkovaltuutettuna ja lapsityön johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1998–2006.
Nyt hän ei kuitenkaan asettunut
ehdolle.
– Viimeksi ollessani seurakuntavaaleissa sain ehdokkaista eniten
ääniä. Jouduin jättämään seurakunnan luottamustehtävät vuonna
2006 aikapulan takia: katsoin, että
on parempi keskittyä kaupungin
asioiden hoitamiseen kuin olla
kaikessa mukana. Tästä syystä en
nytkään lähtenyt ehdolle.
Jo maileja takana
Nummentalon mielestä hyvällä
kirkkovaltuutetulla on jo hyvä kokonaisvaltainen käsitys elämästä.
Maileja on jo jonkin verran takana.
Hyvä on myös tietää, mikä seurakunta on, miten se toimii. Ja hyvällä
ehdokkaalla on aikaa ja halua toimia seurakunnan parhaaksi.
– Kun tiesin, että minulla ei yksinkertaisesti olisi riittävästi aikaa
paneutua kirkkovaltuutetun tehtävään, en halunnut lähteä täyte-ehdokkaaksikaan. Se ei olisi minusta
ollut reilua.
Toimiessaan seurakunnan luottamustehtävässä lapsityön johtokunnan puheenjohtajana Nummentalo oli mukana neuvottelemassa
seurakunnan ja kaupungin välille
sopimusta koululaisten aamu- ja
iltapäiväkerhotoiminnasta. Toiminnasta luovuttiin kuitenkin kuntaliitoksen myllerryksessä. Tällaista
toimintaa Nummentalo haluaisi
mielellään elvyttää seurakunnan ja
kaupungin välillä.
– Seurakunnan palvelutoiminta
mielletään akuutteihin hätätilanteisiin. Voisimme hyvin miettiä,
mitä tavalliseen arkeen liittyviä
jokapäiväisiä palveluita voisimme
tuottaa yhdessä seurakunnan kanssa. Tällaisia voisi olla yhtä hyvin
suunnattuna niin lapsiperheille kuin
vanhusväestölle.
Suvivirsi kuuluu
suomalaisille
Nummentalo on nimetty Kokoomuksen kansaedustajaehdokkaaksi
ensi kevään vaaleihin. Kansanedustajana Nummentalolla on suhtautuminen kirkkoa koskettaviin keskusteluissa oleviin asioihin selvillä.
– Keskustelu tasa-arvoisen
avioliittolain ympärillä on täysin
ylimitoitettua, asiaan kiinnitetään
aivan liikaa huomiota. Itse en halua
sitä enempää edistää kuin jarruttaakaan. Avioliitto on jokaisen parin oma valinta, henkilökohtainen
ratkaisu.
– Suvivirsi ja joulukirkko puolestaan ovat osa suomalaista kulttuuria, identiteettiämme. Ne ovat
osa suomalaista yhteiskuntaa, tapaamme toimia. Näin niiden pitää
olla myös jatkossa, Nummentalo
linjaa.
Nummentalon mielestä uskonto ja seurakunta ovat osa arkea.
TOIVON
ILOSOFIAA
- sanoin, kuvin
ja sävelin
Salon Veturitallissa (Mariankatu 14)
sunnuntaina 26.10.2014 klo 18.00
Ilosofoimassa kirjailija Maija Paavilainen
ja sellisti Annika Viitanen.
Kahvitarjoilu.
Tilaisuuden järjestää seurakuntavaalien
Salon Toivon ryhmä.
Tervetuloa!
Kahvila Asema
Asemakatu 1, Salon Rautatieasema
P. 02 731 5618
Avoinna: ark 6.30 –18, la 9 –15, su 10 –15
Isännöinti
Matti Laakso
p. 044 278 2746
TOP MARINE OY
Satamakatu 40, Salo, p. 02 651 019 68
8
Toivo – Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry
KELLO JA KULTA JOKINEN, Turuntie 10, Salo, p. (02) 731 2325
www.kellojokinen.net • www.timanttiset.fi
2 / 2014
Tapahtumakalenteri
Ke l l o j a Ku l t a J o k i n e n
26.10. klo 18
Toivon ilosofiaa. Seurakuntavaalien keskustelutilaisuus Veturitallissa.
Hautauspalvelua
neljännessä polvessa
vuodesta 1939
Salon Hautaustoimisto Oy
Helsingintie 9, 24100 Salo, p. (02) 731 2562
www.saustila.fi
Salolainen
lääkäriasema salolaisille
30.10. klo 18
Salon Kokoomusnuorten
syyskokous kaupungintalolla.
Turuntie 21, 24240 SALO, p. 02-731 2905
ASIANAJOTOIMISTO NIINISTÖ OY
Perheen ja yrityksen lakiasiat kokemuksella.
Turuntie 7, 24100 Salo, puh. (02) 777 8600
www.asianajoniinisto.fi
Aukioloajat:
ma-to
8-20
pe
8-16
su
10-14
Meiltä nopeasti aika yleislääkärille
Biolan puhdistamot kaikkien
jätevesien käsittelyyn
Biolan jätevesijärjestelmät.
Valmiit kompostikäymäläratkaisut.
Maanrakennustyöt
ja maa-aineistoimitukset
5.11. klo 8.20
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo maa- ja
metsätalousministeriön
Viljelijät, CAP ja ympäristö
-tilaisuudessa, kulttuurikeskus Kiva.
7.11. klo 16.30
Musikaalimatka Helsingin
kaupunginteatteriin ”Miten
menestyä vaivatta liike-elämässä”. Piritan Kokoomusnaiset, Taina Kirves-Järvinen, 040 535 6231.
8.11. klo 10–12
Seurakuntavaalien
”kirkkokahvit” torilla.
Helsingintie 14, 3. krs, Salo
Ajanvaraus p. 02 727 4100
tai verkkosivuillamme:
www.sallab.fi
• Yleislääkärit • Erikoislääkärit
• Työterveyshuolto
• Laboratorio • Rokotukset
4.11. klo 18.30–19.00
Pääministeri Alexander
Stubb Salossa, kauppakeskus Plaza.
11.11. klo 18
Salon Kokoomusnaisten
syyskokous Ilolansalossa.
kuljetus@hellsberg.fi
Kuljetukset: 0400-533 130
www.hellsberg.fi
Lounaisjakelu: 0400-529 529 Huoltokeskus: (02) 736 2962
LVI-INSINÖÖRITOIMISTO
ALFA OY
Turuntie 21 24240 SALO
Puh. 02-7318 651
www.lvialfa.fi
12.11. klo 18 (hallitus 17.30)
Kiskon Kokoomuksen syyskokous Toijan Helenassa.
Mukana kaupunginhallituksen pj Annika Viitanen sekä
Marja-Leena Andelmin.
24.11. klo 18
Kuusjoen Kokoomuksen
sääntömääräinen syyskokous Kuusjoen koululla. Mukana piirin pj Heikki
Arikka.
27.11. klo 17.30
Salo-Uskelan Kokoomuksen syyskokous, Salon lukion pieni auditorio.
9.12. klo 18
Salon Kokoomusnaisten
Jouluglögit Kahvila Asemalla. Ilmoittautumiset Riitta
Lindqvistille 040 865 2648.
WWW.LEHTITEHDAS.COM
Matti Fontell
Fontell Granite Oy
040 062 0842, 045 167 5920
matti.fontell@smail.fi
ivi
www.lansitalo.fi
* Biolan Ekomestari
hoitaa toteutuksen.
Ympäristömme parhaaksi
SALON JÄTEHUOLTO OY
SALON HYÖTYKÄYTTÖ OY
Satamakatu 31,24100 Salo
Puh.
Fax 02-727 3500
02-727 3550
www.salonjatehuolto.fi
www.s-kanava.fi