Kokoomuksella riittää hyviä ehdokkaita seuraavaksi pormestariksi s

1
TÄSSÄ LEHDESSÄ MM:
• Vaaliohjelma korostaa
tekoja puheiden sijaan
sivut 4-5
• Kokoomuksella hyvin
kattava ehdokaslista
sivut 6-7
Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti • syyskuu • 2/2012
Kokoomuksella riittää hyviä
s. 8-9
ehdokkaita seuraavaksi pormestariksi
Ostat tai myyt, meille kannattaa soittaa!
OKT, YLÖJÄRVI- YLINEN
Oh+kirjastohuone+3mh+rt+k+khh+
s+3wc+lasitettu terassi, 226 m2
Suojalantie
Ylöjärvellä, Näsijärven Kaiharinlahden rannalla sijaitseva, arkkitehti
Antti Katajamäen suunnittelema vakituiseen asumiseen tarkoitettu omakotitalo. Kiinteistöllä ’mummonmökki’, savusauna, sekä erillinen rantasauna. Oma 1,15ha tila, jolla rantaviivaa n. 200m. Rakennusoikeutta jäljellä. Hp. 1,25MEUR. Soita oma esittelyaikasi, Seppo Kovala 0400-630 188 tai Petri Siipola 050-557 4299. etuovi.com,
kohdenro
9464363
OKT, TAMPERE- VEHMAINEN
oh+rt+kirj+k+2x wc+3mh+työh+th+
viherh+ sos.+khh+apuk+ 2xparv+
at+rantas. rak.ala, 332 m2
Saunaranta 4,
OKT, TAMPERE- POHTOLA
3mh+2oh+th+k+khh+2wc+2vh+
saunaos+varasto/harrastetila+
rantasauna+ak, kok. ala 273m2
Ryydynkatu 55
Tampereen Vehmaisissa Kaukajärven
rantatontilla oleva kaksikerroksinen
omakotitalo. Iso 1799 m2 tontti, jossa puhtaan järven rantaviivaa 30 m.
Rannassa oma rantasauna. Suojaisa
hoidettu pihapiiri, jossa paljon istutuksia, pensaita ja puita. Hyvin suunnitellut avarat ja toimivat tilaratkaisut moniin tarpeisiin tässä hyvin rakennetussa talossa. Tällaisia kohteita harvoin tarjolla! Hp. 980.000 eur. Lisätiedot ja yhteydenotot Seppo Kovala 0400 630188 ja Markku Jortikka 040
9819791
7716882. etuovi.com, kohdenro
Tampereen Ryydynlahden helmi! Yksi parhaista kohteista, jossa yhdistyvät
omakoti- ja vapaa-ajan asumisen parhaat puolet, lähellä Tampereen keskustaa. Lisämausteina laadukkaat
materiaalit, maalämpö ja tasokas
rantasauna. Vaihdossa huomioidaan
iso keskustan tai lähialueen asunto.
Hp. 895.000 eur. Soita oma esittelyaikasi, Kovala 0400-630 188 ja Siipola 050557 4299. etuovi.com, kohdenro
9965965
OKT, PIRKKALA-PERE
4mh+k+rt+oh+2x aula+ khh+3xwc+
sauna os.+näköalaterassi, kok.ala
307,5m2
Partolantie 6
OKT, TAMPERE- POHTOLA
Oh+3mh+k+rt+takkah+khh+ s+
2wc+lämmin at+ var+terassi+
laituri/venepaikka, 158m2/196m2
Pohtolankatu 101
Pirkkalan Partolanmäellä näköalapaikalla sijaitseva erityisen tasokas ja hyvin varusteltu vuonna 2008 valmistunut omakotitalo. Sisääntulokerroksessa talon näyttävä takka kutsuu jo
etuovelta sisään. Näkymät talon isoista ikkunoista ulos liittyvät kauniisti
avariin sisätiloihin, jossa valo kulkee
tasaisesti läpi talon. 2. kerroksessa sijaitsevat mm. 3 makuuhuonetta ja talon ylimmässä kerroksessa todella tasokas sauna- ja edustustila, sekä oleskeluun mahtava näköalaterassi porealtaineen. Vh. 890.000 eur. Lisätiedot ja esittelyt sopimuksesta, Seppo Kovala 04009651122
630 188 ja Petri Siipola 050-557 4299. etuovi.com, kohdenro
Vapaa-ajan tontteja, Taivassalo,
Paloniementie, 23310 Taivassalo
Näsijärven ja Ryydynlahden jokiuomaan rajoittuva rantatontti, jolla laituri ja venepaikka. Hyvä veneyhteys.
Tyylikäs yksitasoinen ja avara omakotitalo, jossa runsaasti huonekorkeutta. Puistoon rajoittuva 1001m2 tontti.
Hp.629.000 eur. Sovi oma yksityinen
esittelysi Seppo 0400-630 188 tai Petri 050-557 4299. etuovi.com, kohdenro
9768670
Tontteja länsirannikon upeimmalle
paikalle ympärivuotiseen loma-asumiseen. Luonnonkaunis kallioinen
merenranta-alue on laajan metsäluonnon ympäröimä. Isot ja suojaisat
tontit mahdollistavat nykyaikaisen
omakotirakentamisen ja loma-asumisen puitteet. Paikalle on jo suunniteltu PlusArkkitehtien atrium-tyyppisiä huviloita, jotka myötäilevät kauniisti maastoa. Ekologinen rakennustapa sekä uusiutuvia luonnonvaroja
hyödyntävät energiaratkaisut ovat myös panostus tulevaisuuteen. Taivassalo
Haven on uniikki suojasatama hyvien liikenneyhteyksien päässä. Saaristomeren kansallispuiston läheisyys antaa alueelle sen ansaitsemaa turvaa ja statusta.
Lisätiedot Seppo 0400-630 188, Markku 040- 771 6882 tai Petri 050- 557 4299.
kts. tarkemmat tiedot etuovi.com, kohdenro
9687646
MIETITKÖ ASUNTOSI MYYNTIÄ?
Asiakkaamme etsivät arvokohteita: Kysyttyjä ovat erityisesti keskusta- ja lähialueen kerrostalot ja perheasunnot, sekä
Näsi- ja Pyhäjärven rantakiinteistöt. Hiljaisessa myynnissä useita arvokohteita, soita ja kysy lisää!
Seppo Kovala,
TJ, LKV
0400 630 188
Markku Jortikka
040 771 6882
Marvik Siipola,
KIAT
050 919 2949
Elina Koskela
050 382 2362
Niko Laamanen,
KED
0400 718 672
Petri Siipola
050 557 4299
LKV Kovala & Co Oy
Onkiniemenkatu 1-3, 33230 Tampere | www.kovala.com
2
Palvelut pääteemana
Suurin osa suomalaisista haluaa vaikuttaa kuntavaaleissa varmistaakseen hyvinvointipalvelujen saatavuuden. Tämä käy ilmi useasta vaalien alla tehdystä tutkimuksesta. Me tamperelaisessa kokoomuksessa olemme nostaneet tamperelaisten palvelut niin ikään ykkösteemaksi.
Kokoomus on profiloitunut kuntauudistusta ajavana puolueena. Tämä on jo ehditty leimata
kartanpiirtelyksi, mutta kyse on paljon suuremmasta asiasta. Kyse on siitä, kuinka työvoiman tarjonnan ja kuntien saamien yhteisöverotulojen vähentyessä sekä palvelutarpeiden
kasvaessa voimme varmistaa sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelujen saatavuuden – ja
vieläpä kohtuullisella maksu- ja verorasituksella.
Tamperelaisen kokoomuksen lääkkeet ovat monituottajamallin määrätietoinen kehittäminen, kaupungin oman palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen, kaupunkilaisten
valinnanvapauden kasvattaminen ja kaupungin tulopohjan kasvattaminen. Miten tämä
kaikki sitten tehdään?
Ehdotuksia löytyy vaaliohjelmastamme. Tässä muutamia poimintoja. Yksityisistä ja kolmannen sektorin palvelutuottajista on jo nyt paljon kokemusta. Esimerkiksi ikäihmisten
palveluissa kuten akuuttikuntoutuksessa, palveluasumisessa ja kotipalveluissa niillä on
suuri merkitys. Monituottajamallia tulee edelleen laajentaa esimerkiksi terveyspalveluihin.
Kaupungin oma tuotanto ei edelleenkään ole kaikilta osin riittävän kustannustehokasta.
Tähän vaikuttavat esimerkiksi runsaat sairauspoissaolot. Haluamme tukea lähiesimiesten
johtamismahdollisuuksia ja osallistaa työyhteisöjä kehittymään. Hyvästä työstä on myös
uskallettava palkita.
Tarvitsemme joustavuutta ja vaihtoehtoja palveluihin. Kun palvelut mukautuvat käyttäjien
tarpeisiin, myös kaupunki säästää. Esimerkkinä voidaan mainita Tampere-lisä vaihtoehtona
päiväkodille ja palvelusetelit esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluihin ja omaishoitoon.
Palveluseteleiden käyttöä on reippaasti laajennettava seuraavalla valtuustokaudella.
Vaalien alla monet haluavat jakaa kaikkea hyvää ja valitettavan usein jo ennen kuin on
mistä jakaa. Tamperelainen kokoomus ottaa aina esiin myös kakun kasvattamisen, kun
puhumme hyvinvoinnin turvaamisesta. Ilman menestyviä yrityksiä ja työpaikkoja ei ole
palvelujakaan. Siksi meidän on panostettava koulutukseen ja siten osaavaan
työvoimaan, liikenneinfrastruktuuriin ja yhteyksiin maailmalle, sujuvoitettava kaavoitusta ja rakennuslupamenettelyä ja luotava työtä myös
kaupungin omilla suurhankkeilla.
On selvää, että yritystoiminnan ja osaamisen edellytysten turvaaminen
maksaa. Tamperelaisen kokoomuksen mielestä tulevaisuusinvestointeihin voidaan ja tulee ottaa lainaa, jotta varmistamme vetovoimamme ja
tulevaisuutemme koulutuksen ja tutkimuksen, teollisen yritystoiminnan
ja palvelujen kakkoskeskuksena Suomessa ja olemme kilpailukykyisiä
myös koko Itämeren alueella. Harkittu panostus tulevaisuuteen
tuottaa moninkertaisesti veroeuroja ja hyvinvointia.
Velaksi ei kuitenkaan pidä syödä ja siksi käyttötaloudesta
on pidettävä koko ajan huolta. Siksi Tampereen kaupungin
viranhaltijat laativat vaihtoehtoisia talousarvioehdotuksia lautakunnille. Asioiden valmistelu on tamperelaisessa pormestarimallissa avointa ja vaihtoehtoiset suunnitelmat tulevat
julkisuuteen. Niin tulevat myös sellaiset ehdotukset, joilla ei
ole läpimenon edellytyksiä. Ne aiheuttavat hämmennystä ja
jopa pelkoja tamperelaisten keskuudessa. Viimeaikaisia esimerkkejä virkamiesten pohtimista säästömahdollisuuksista
ovat katuvalojen sammuttaminen, Tampere-lisän vieminen
yli 2-vuotiailta ja nuorisokahvila Uniikin lopettaminen.
Takavuosilta tulee mieleen vastaavan tyyppinen ehdotus
uimahallien veden lämpötilan alentamisesta.
On tärkeää ymmärtää, että viranhaltijoiden tehtävänä on
valmistella erilaisia vaihtoehtoja lautakunnille talousarviokäsittelyn pohjaksi. Julkisuudessa olleet ehdotukset eivät ole olleet
minkään lautakunnan käsittelyssä eivätkä ne siis ole talousarvioehdotuksia. Näitä kyllä käytetään erityisesti vaalien alla pelotteluun
ja halutaan luoda vastakkainasettelua tulevaisuusinvestointien ja
käyttötalouden menokurin välillä. Tähän halpaan ei saa mennä.
Ääni tamperelaiselle kokoomukselle on ääni eteenpäin menemiselle.
Se on ääni kasvulle, kohtuullisille elinkustannuksille sekä lähipalveluille ja hyvinvoinnille.
Koulutuksesta elinvoimaa ja hyvinvointia
Pari sataa vuotta sitten skotti James Finlayson päätti rakentaa Tammerkosken rannalle tehtaansa.
Siitä alkoi Tampereen menestystarina. Pienestä kyläpahasesta on kehittynyt Pohjoismaiden
suurin sisämaakaupunki, joka on tunnettu niin korkeatasoisesta kulttuurielämästään kuin
huipputeknologiastaan.
Finlaysonin aikana vetovoimatekijä oli koski, joka houkutteli tehtailijoita juuri Tampereelle.
Mikä on se tekijä, joka houkuttelee tänä päivänä ihmisiä ja yrityksiä Tampereelle?
Tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä tekijöistä, millä perusteella esimerkiksi eurooppalaiset yritykset valitsevat sijoituspaikan uudelle yksikölleen, on laadukkaat koulutuspalvelut
ja osaava työvoima.
Tampereella on monta vetovoimaista oppilaitosta. Pelkästään korkeakouluissa opiskelee
35 000 opiskelijaa eli joka kuudes tamperelainen on opiskelija. Opiskelijakulttuuri kuuluu
Tampereen imagoon. Korkeatasoinen koulutus tuottaa meille osaajia. Kokoomus haluaa edistää
opiskelijoiden asioita.
Kuluvalla valtuustokaudella on tehty isoja ratkaisuja oppilaitostemme vetovoiman lisäämiseksi. Pirkanmaan ammatillinen
koulutuskuntayhtymä ja Tampereen ammattiopisto muodostavat tulevaisuudessa Suomen suurimman ammattioppilaitoksen. Uusi iso koulutusorganisaatio voi reagoida nopeasti elinkeinoelämän tarpeisiin ja tarjoaa monipuolisia opintopolkuja.
Perusopetuksen ja toisen asteen kouluverkkouudistus on antanut
monia uusia mahdollisuuksia oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Tammerkosken
lukio, joka on sekä yleislukio että taiteeseen ja muotoiluun
keskittyvä kuvataidelukio. Hervannassa puolestaan on
Tampereen teknillinen lukio, joka tekee yhteistyötä
muiden toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen
kanssa. Amurin kansainvälisen koulun myötä tamperelaisten yritysten on huomattavasti helpompi rekrytoida
työntekijöitä ulkomailta, koska monille perheille kouluasiat ovat kynnyskysymys.
Koulutuksella ei ole vain välinearvoa elinkeinoelämän palvelijana ja työmarkkinakansalaisten tuottajana. Koulutuksella on sivistyksellinen itseisarvo ja
merkittävä tehtävä yksilön hyvinvoinnin edistämisessä.
Kaikilla tamperelaisilla lapsilla on oikeus laadukkaaseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta. Tampereella on onnistuttu estämään koulujen eriarvoistuminen
viisaalla yhdyskuntasuunnittelulla ja koulujen erityistarpeet huomioon ottavalla resurssoinnilla. Tampereella
voi huoletta lähettää lapsensa mihin tahansa kouluun.
Kohtuulliset ryhmäkoot ja turvallinen oppimisympäristö
ovat asioita, joiden eteen Kokoomus ponnistelee.
Koulutus on myös yksi parhaista keinoista katkaista
syrjäytymisen kierre. Siksi meidän pitää huolehtia siitä, että
jokainen lapsi saa juuri sellaista tukea, kuin hän tarvitsee.
Erityisen suuri merkitys on laadukkaalla opinto-ohjauksella
toisen asteen opintoihin siirryttäessä. On tärkeää, että jokaiselle
löytyy sopiva opiskelupaikka, ja vielä tärkeämpää on se, että opinnot
suoritetaan loppuun. Syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat tarvitsevat
tässä paljon henkilökohtaista ohjausta ja tukea.
Koulutuksen tason turvaaminen on Kokoomuksen kunnallisvaaliohjelman keskeinen tavoite. Laadukkailla koulutuspalveluilla varmistetaan
sekä Tampereen elinvoima että tamperelaisten hyvinvointi.
Leena Kostiainen
Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen
valtuustoryhmän puheenjohtaja
Harri Airaksinen
Kokoomuksen Tampereen
Aluejärjestön puheenjohtaja
NYKY-TAMPERE
• Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti •
Kustantaja
Kokoomuksen Tampereen
Aluejärjestö ry.
Kuninkaankatu 13 B
33210 TAMPERE
Puh. 050 564 5054
Ilmoitukset
Seppo Kovala
P. 0400 630188
Päätoimittaja
Harri Airaksinen
Painos
93.000 kpl
Toimitus ja ulkoasu
Plenty´s Oy
Painopaikka
Suomen Lehtiyhtymä, 2012
Jakelu
Tamperelaisiin koteihin ja
julkisiin tiloihin
3
Siitä ei hyvä seuraa, jos
seisotaan vain tumput suorina
Kokoomus on ollut
suurin puolue Tampereella jo usean vaalikauden ajan. Tämä
on mahdollistanut
asioiden eteenpäin
viemisen ja terveen
kehittämisen.
Muun muassa seuraavat asiat
on saatu Kokoomuksen johdolla järkevälle tolalle:
• Tamperelaisten kunnallisveroprosentti on kaupunkiseudun alin.
• Tampere on Suomen veto-
voimaisin kaupunki.
• Kaupunkilaisia koskevat
maksut ja tariffit ovat korkeintaan suurten kaupunkien keskitasoa.
• Kaupungin organisaatiota on pystytty keventämään,
esimerkkinä infratuotanto.
Kaupungin tuottamatonta
omaisuutta on myyty, ei kiireellä vaan suunnitelmallisesti
ja asialliseen hintaan.
• Palveluseteli on saatu käyttöön, ja sen käyttöä laajennetaan.
• Keskustan kuva on muuttumassa mm. siksi, että autot
saadaan parkkiin maan alle –
silti palvelut pysyvät lähellä, ja
nyt autolla pääsee jopa lähemmäksi. Kulku keskustassa on
sujuvampaa, ilma puhtaampaa.
• Asunnottomuuteen on saatu ote ja kurssi muuttumaan:
nyt jokaisella on mahdollisuus
saada katto päänsä päälle, kunhan halua ja asennetta löytyy.
• Omalääkärimallia kehitetään voimakkaasti, uudet terveysasemat tekevät tuloaan Tesomalle ja Lielahteen kauppakeskusten yhteyteen. Terveysnysse
tuo palvelut kotinurkille.
• Vanhusten kotihoitomah-
dollisuutta kehitetään todelliseksi vaihtoehdoksi ja 80-vuotiaiden ikäluokkatarkastus tehdään kotona.
• Tampere-lisä on merkittävä
kannustin lapsiperheille, päivähoitoon on saatu lisää joustavuutta ja valinnanvapautta:
hoitopaikka löytyy omalta
asuinalueelta.
Ääni Kokoomukselle on ääni
eteenpäin menemiselle.
Miksi ihmeessä pakittaa,
kun tie on auki!?
Lähipalvelut varmistettava
Syksyn keskusteluja hallitsee kuntauudistus. Tavoite
on hyvä. Halutaan varmistaa
vahvemmat hartiat ja kantokyky, jotta peruspalvelut
voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Palvelujen pelätään kuitenkin keskittyvän
keskuskuntiin.
Hallinnon keskittäminen ei
saa tarkoittaa palvelujen keskittämistä. Peruspalvelujen
pitää olla riittävän lähellä
ihmisiä. Kun hallintoa keskitetään ja palveluja johdetaan
kokonaisuutena, pystytään
paremmin hallitsemaan kustannuksia ja tarjoamaan laadukkaampia palveluja myös
lähellä ihmisiä.
Väestön terveyserot ovat
entistä suuremmat ja palvelujen laatu ja saatavuus
vaihtelevat kunnittain liikaa.
Keväällä tehdyn selvityksen
mukaan noin 70 prosenttia
väestöstä asui sellaisten terveyskeskusten alueilla, joissa terveyskeskuslääkärin
vastaanotolle joutui jonottamaan jopa yli kaksi viikkoa.
Kuinka paljon on hyötyä lä-
hipalveluista, jotka eivät ole
saatavissa?
Lähipalveluja pitää myös uudistaa ennakkoluulottomasti.
Lähipalvelulla tarkoitetaan
myös kotiin vietäviä palveluja laitospalvelujen sijaan,
sähköisiä palveluja netin
kautta tai vaikkapa pyörillä
liikkuvia palveluita. Perusterveydenhuollon tai jopa
erikoissairaanhoidon palveluja tarjoavat klinikkabussit
ovat lähitulevaisuutta.
Kaikkialla yhtä
hyviä palveluja
On tosiasia, että pienten kuntien on vaikea suoriutua yksin perustehtävistään. Suomen kunnista kaksi kolmasosaa kuuluu jo nyt johonkin
yhteistoiminta-alueeseen,
jossa palveluja tuotetaan
kuntayhtymissä tai ostetaan
isäntäkunnalta.
palveluketjut eivät toimi asiakkaan näkökulmasta sujuvasti. Perusterveydenhuolto
on monessa kunnassa heikentynyt ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat
karanneet käsistä.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä yhtenä
kokonaisuutena niin, ettei
asiakkaan tarvitse kärsiä
palvelujen pirstaleisuudesta.
Tästä syystä myös perus- ja
erikoispalvelut on
integroitava saumattomiksi.
Kunnalla pitää olla riittävät voimavarat sekä
osaaminen
ohjata ja
kehittää palvelujärjestelmää asiakaskeskeisenä
kokonaisuutena.
Vain siten voidaan varmistaa, että väestö saa kaikkialla
yhtä hyviä palveluja ja etteivät yksittäiset kalliit hoitoja palvelupäätökset horjuta
kunnan taloutta.
Lähipalvelujen järjestämiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä kunnan, yksityisten
palvelujen tuottajien ja järjestöjen välillä. Vain yhdessä
onnistutaan varmistamaan
lähipalvelut.
Paula
Risikko
sosiaali- ja
terveysministeri,
TtT
Monille alueille on kuitenkin
syntynyt liian monimutkaisia hallintorakenteita. Tästä
syystä esimerkiksi hoito- ja
Näin valitaan Kokoomuksen pormestariehdokas
1. Kuntavaaleissa 28.10.2012 valitaan kaupunginvaltuutetut.
Pormestariehdokkuudesta kiinnostuneen on siis tultava valituksi
valtuustoon.
2. Seuraavana päivänä, maanantaina 29.10. pormestariehdokkuudesta kiinnostuneet ilmoittautuvat kunnallissihteerille, joka toimittaa tiedon jäsenistölle.
3. Keskiviikkona 31.10. aluejärjestön yleiskokousedustajat ja uusi
valtuustoryhmä järjestävät ehdokkaille tentin.
4. Neuvoa-antava jäsenäänestys järjestetään 1.11.–5.11.2012
5. Keskiviikkona 7.11.2012 aluejärjestön yleiskokous valitsee
Kokoomuksen pormestariehdokkaan.
6. Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin tammikuussa 2013.
TEETÄ
VAIKKA
väkisin
UUTUUSKOMEDIASSA
mm. Tuija Vuolle,
Jere Riihinen ja
Jukka Leisti
naurattavat
yleisönsä
läkähdyksiin!
Ensi-ilta 10.10.
Ohjaus Panu Raipia
Varaa lippusi!
7$03(5((1.20(',$7($77(5,_ZZZNRPHGLDWHDWWHULÀ_SXK
SXKHOXQKLQWD½PLQSYPJVP½PLQSYP/LSXWDON½
Laiva, hyvä ruoka ja viihdyttävä ohjelma.
Erilainen tapa järjestää tilaisuus
juhlaan tai arkeen.
Hopealinjan lippulaivalla m/s Silver Moonilla voi järjestää mm.
Pikkujoulut jopa 130 hengen ryhmälle. Syys- ja talvikauden erikoisuutena
voi seikkailla Pelastautumispuvuissa Pyhäjärvellä m/s Silver
Swanilla. Seikkailun aikana nautitaan myös laivasaunan lämmöstä.
Ravintolapalvelut järjestyvät laivoihin Hopealinjan kautta.
Pyydä tarjous!
F I N N I S H S I LV E R L I N E
QtUPJNJTUP!IPQFBMJOKBö
XXXIPQFBMJOKBö
lankapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min, matkapuhelimesta soitettaessa: 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min
4
Matka sanoista tekoihin on yllättävän lyhyt!
Kunnallispoliittisen
päätöksenteon perimmäinen tavoite on varmistaa sujuva, mutkaton arki. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä,
että elämä soljuu
eteenpäin ilman turhia
koukeroita, byrokratiaa ja punnertamista.
Kaupungin tehtävistä
tärkein on peruspalvelujen saatavuudesta ja
laadusta huolehtiminen, siis se, että tarve
ja tarjonta kohtaavat.
Näin käy varmimmin,
kun päätöksenteon
kantavin elementti on
terve järki.
y k s y n
2012 kunnallisvaaleissa
äänestäjä
on jälleen
paljon vartijana. Maailmalla
eletään paikka paikoin kuin
pellossa ja vaikutukset heijastuvat myös tänne pohjoisen
perukoille. Kun jaettavana on
vähemmän hyvää ja enemmän
niukkuutta, on ratkaisevan tärkeää, mistä kulmasta tilannetta
tarkkaillaan. Onneksi Tampereen taloutta on Kokoomuksen johdolla hoidettu varmoin
ottein ja meillä on edelleenkin
tukeva pohja hyvinvointimme
jalustana. Koska kaikkea ei
voi kuitenkaan saada, on priorisoitava, asetettava asioita
tärkeysjärjestykseen. Tässä
muutama tärkeä teema, joiden
eteen Kokoomus ensisijaisesti
alkavalla kunnallisvaalikaudella ponnistelee.
S
Terveys – sen
kanssa ei leikitä
Meistä jokainen tarvitsee aika
ajoin terveyskeskus- ja lääkäripalveluja. Kokoomuslaisessa
kuntapolitiikassa nämä palvelut löytyvät sieltä, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat luonnostaan. Lähtökohtana on toimiva
omalääkäri-hoitaja -malli,
jossa ollaan tuttuja puolin jos
toisin ja tunnetaan sairauksien
taustat. Lisäksi joustava terveydenhoito edellyttää jatkuvaa
kehittämistä. Mainio esimerkki
tästä on Terveysnysse, joka voi
tänään parkkeerata K-marketin ja huomenna S-marketin
pihamaalle. Lähtökohtaisesti kokoomuslaista ajattelua
edustaa yhden oven politiikka,
jossa mahdollisimman monta
palvelun osa-aluetta löytyy yhden ja saman oven takaa. Tämä
koskee toki muitakin sektoreita
kuuluu kaupungille ja sen luottamushenkilöille.
Vahva talous on
kaiken kivijalka
• Terveyspalvelujen paikka on siellä, missä ihmisetkin ovat.
Koska ihmiset liikkuvat, palvelutkin voivat liikkua.
• Ikääntyvillä on oltava vapaus valita oman kodin ja laitoshoidon välillä. Nyt käsi sydämelle: onko parempaa paikkaa viettää
elämän iltaa kuin oma koti?
• Yhden oven takaa on aina saatava mahdollisimman kattavaa
palvelua: pois juoksutus, se on ajan ja voimavarojen haaskausta!
• Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat tulevaisuuden tekijöitä:
kasvuympäristön turvallisuus ja toimivuus on taattava ja lastentekoon kannustettava!
• Korkeatasoinen koulutus tuottaa meille osaajia: luokkakokojen
on siksi oltava kohtuullisia ja niin koulumatkojen kuin -päivienkin turvallisia. Koulukiusaaminen on saatava kuriin, samoin syrjäytymiseen on puututtava määrätietoisesti ja riittävän varhain!
• Keskustan katujen rauhallisuuden ja siisteyden on oltava itsestäänselvyys!
• Kaupungin talous on pidettävä tasapainossa: Tampereella on
nyt suurkaupungeista vähiten velkaa ja kaupunkiseudun alin
veroprosentti – tähän ei saa tulla muutosta.
• Elinkeinoelämälle on luotava mahdollisuuksia sijoittua Tampereelle: määrätietoinen tonttipolitiikka mahdollistaa tämän.
Koulutuksessa on otettava huomioon entistä paremmin yritysten
tarpeet eli opintojen käytännönläheisyys. Oikein koulutettu
työvoima tuo uusia yrityksiä kaupunkiin.
• Monimuotoinen asuminen lisää viihtyisyyttä ja vetovoimaa.
Kasvattamalla omakotitonttien tarjontaa saadaan erityisesti
nuoret perheet rakentamaan Tampereelle eli estetään pakoa
naapurikuntiin.
kuin vain terveys- ja sosiaalipalveluja.
Ketään ei jätetä
onnensa nojaan
Hyvinvointiyhteiskunnan tunnistaa kovempinakin aikoina
siitä, että huolenpito jatkuu
vaikka resurssien kanssa välillä
tekeekin tiukkaa. Kun kaikki,
niin vanhukset, nuoret, opiskelijat, lapsiperheet kuin sairaatkin, tuntevat, että tukiverkko
on olemassa ja apua saatavilla,
ehkäistään sivuraiteille ajautumista ja toivottavasti myöhempien vuosien suurempia
ongelmia. Kokoomuslaisessa
ajattelussa yksilön vapauteen
päättää oman elämänsä suunnasta ei toki puututa edes
kuntatasolla. Vain yhteisesti
sovituista pelisäännöistä tulee
pitää kiinni puolin jos toisin,
jotta apu voi tavoittaa.
Vanhuksille on tarjottava
mahdollisuus asua omassa
kodissaan niin pitkään kuin
halua ja voimia siihen riittää.
Kotipalveluiden ja palvelukeskusten yhteistyötä tulee
kehittää siten, että ikääntyvän
omaa tahtoa voidaan kunnioittaa. Loppujen lopuksi kotona
asuminen on aika usein paitsi
vanhukselle mieluisin, myös
yhteiskunnalle se kaikkein
edullisin vaihtoehto.
Lapsiperheiden arkea tuetaan Tampere-lisällä sekä
kehittämällä muun muassa
päivähoidon joustavuutta: kahdeksasta neljään -yhteiskunta
on menneen talven lumia, siksi
myös kuntasektorilla tarvitaan
uuden ajan ajattelua. Valinnan vapautta lisää esimerkiksi
palveluseteli, jonka käyttöä
Kokoomuksen mielestä tulee
laajentaa. Jatkossa hoiva- ja
asumispalveluiden rinnalla
tarjolla ovat myös esimerkiksi
sosiaali- ja terveyssektorin palvelut - asiakkaan oman tarpeen
ja valinnan mukaan.
Koulutuksen tasosta tulee
huolehtia tippaakaan tinkimättä: tulevaisuuden osaajat saavat
oppinsa ja kipinän kehittymiseen juuri tänään. Kohtuulliset
luokkakoot, turvallinen oppimisympäristö ja rikkoutumaton työrauha kuuluvat tämän
päivän kouluun, ja niiden eteen
Kokoomus ponnistelee. Suvaitsevaisuutta opimme monikansallisuuden ja ylempien opinahjojen kansainvälistymisen
kautta. Minkä nuorena oppii,
sen vanhana taitaa, ja Tampere
voi mainiosti toimia erilaisten
ihmisten yhteisenä kotina.
Mieluummin lisää
tuloja kuin veroja
Jokainen tietää, että syksyn
• Päätöksenteossa tarvitaan rohkeutta ja kaukokatseisuutta.
Ranta-Tampellan rakentaminen, katuratikka, keskusjätevedenpuhdistamo, Sorin kaupunginosa ja muut kehityshankkeet ovat
tulevaisuusinvestointeja, joita tulee ryhtyä toteuttamaan realistisella aikataululla ja tärkeysjärjestyksessä. Ennen sitä hankkeiden
kustannustaso ja kustannusten jako on selvitettävä aukottomasti.
• Uusien hankkeiden rinnalla tulee kehittää vanhoja hyviä ja
toimivia ratkaisuja, mm. kumipyörien päällä kulkevaa joukkoliikennettä. Kaiken ydin on joustavuus. Kun julkinen kyyti kulkee
läheltä ja on edullista, oma auto saattaa jäädä toiseksi.
• Kevyen liikenteen väyliin on panostettava, koska lihasvoimaa
edullisempaa ei ole. Polkupyörän satulaan on kannustettava, ja
parhaiten se tapahtuu mahdollistamalla turvallinen ja sujuva
matkanteko.
• Terveen kehon paras kumppani on virkeä mieli. Kulttuuripalvelujen tarjontaa on kehitettävä, kesätapahtumien rinnalle on
saatava aktiviteetteja myös pimeimpään vuodenaikaan. Siinä
kun terveyspalvelut menevät kansalaisten pariin, myös kulttuuritapahtumat voivat tehdä saman!
• Kaupungin markkinointiin ja vetovoimaisuuden kohottamiseen tulee satsata: matkailu niin Suomesta kuin ulkomailtakin
on merkittävä työllistäjä ja tulonlähde. Suomalaisten mielestä
Tampere on kaupungeista vetovoimaisin. Kehittämällä oikeita
asioita se myös pysyy sellaisena.
• Tampereen ja naapurikuntien yhteistyötä on kehitettävä kuntalaisten parhaaksi. Päällekkäisyyksiä on järkevää purkaa ja
hankkeet, joihin ei yksin pysty, on viisasta toteuttaa yhdessä.
2012 kunnallisvaalit käydään
poikkeuksellisen haastavissa
oloissa. Kokoomuksen mielestä ollaan väärillä jäljillä, jos
lähdetään vain karsinnan ja veronkorotusten tielle: hyökkäys
kun on tunnetusti paras puolustus. Nyt tarvitaankin luovaa
ajattelua, uskoa tulevaisuuteen
ja rohkeutta investoida kaupungin infrastruktuuriin ja uusiin
vetovoimatekijöihin. RantaTampellan kehittäminen,
katuraitiotien rakentaminen,
keskustan rakennushankkeet
ja uusi keskusjätevedenpuhdistamo ovat esimerkkejä niistä
hankkeista, joiden oikea-aikainen toteuttaminen valmistaa Tamperetta tulevaisuuteen.
Hankkeiden hyödyt alkavat
realisoitua kasvavana työllisyytenä ja verotuloina samalla
hetkellä, kun lapio polkaistaan
maahan.
Sama positiivinen vaikutus on sillä, että huolehditaan
asuin- ja yritysrakentamisen
edellytyksistä, ensivaiheessa
siis tonttitarjonnasta. Lisätään
myös vuoropuhelua yrittäjien
ja kaupungin välillä. Uudet
asukkaat ja yritykset tuovat
tullessaan työllisyyttä eli kysyntää olemassa oleville palveluille ja synnyttävät verotuloja niin suoraan kuin uusien
työpaikkojenkin kautta. Tampereen vetovoimaisuudesta on
siis syytä huolehtia – vai onko
kellään mitään syytä kyseenalaistaa esimerkiksi 1960-luvun rohkeita ja kaukoviisaita
päättäjiä, jotka loivat Särkänniemen? Samanlaista ennakkoluulottomuutta tarvitaan nyt, ja
etenkin nyt!
Eletään ihmisiksi
Tampere on tunnetusti Suomen
vetovoimaisin kaupunki.
Meillä on paljon hyvää, ja
sitten meillä on lieveilmiöitä. Kaupunkilaisten yhteinen
olohuone, Keskustori ympäristöineen, on joiltakin osin levoton ja turvaton. Sama ilmiö
on pesiytynyt myös kävelykaduille ja keskustan puistoihin.
Kokoomuksen mielestä kuntapoliitikoiden tehtävä on tässäkin noudattaa enemmistön
tahtoa eli taata rauha. Valvontaa ja tarvittavia toimenpiteitä
on kohdistettava sinne, missä
häiriökäyttäytymistä esiintyy.
Jos poliisi ei ehdi, asia on ratkaistava ja rauha palautettava
vaikkapa yksityisen palveluntarjoajan avulla. Ylipäätään,
Kokoomuksen mielestä ei ole
enää 2010-luvulla ratkaisevan
tärkeää se, kuka tuottaa palvelut, vaan se, että ne ovat laadukkaita, tarkoituksenmukaisia
ja vaivattomasti kuntalaisten
saatavilla. Palvelujen tason
määrittely ja laadun valvonta
Jotta meillä tamperelaisilla olisi mahdollisuus nauttia
yhteisillä varoilla tuotetuista
hyvinvointipalveluista, on
kaupungin talouden oltava lujalla pohjalla. Kokoomuksen
ajattelua ohjaa vastuullisuus,
siis suomeksi sanottuna: pitää
tienata se mitä syödään, pelkästään velaksi ei voida porhaltaa.
Jo useiden vaalikausien ajan
Tampereen taloutta on hoidettu
pitkälti kokoomusjohtoisesti ja
nimenomaan vastuuta korostaen, kakun kasvattamiseen
pyrkien, mutta ensisijaisesti
muilla keinoilla kuin veroja ja
maksuja korottamalla.
Tässä törmätäänkin niihin
eroihin, joita Kokoomuksen ja
muiden puolueiden ajattelussa
on. Kokoomus näet näkee, että
on oltava rohkea ja uskallettava
tarttua uusiin hankkeisiin juuri silloin, kun niiden toteuttamisesta voidaan saada suurin
hyöty muun muassa työllistävien vaikutusten ja verotulojen muodossa. Kun tekemistä
yleensäkin on vähemmän, siitä
kilpaillaan enemmän ja hyöty
näkyy säästöinä myös toteuttamiskuluissa. Veronmaksaja
hyötyy, ja loppujen lopuksi
kaikki hyötyvät, koska kehitys,
investoinnit ja rohkeus niiden
toteuttamiseen vievät tätä kaupunkia eteenpäin.
Uusien investointien toteuttaminen ei tietenkään saa
heikentää peruspalvelujen
tuottamista. Koulut, neuvolat,
päiväkodit, terveysasemat,
vanhainkodit, liikuntapaikat ja
muut jokapäiväisessä arjessa
oleellisen tärkeät instituutiot
pitävät pintansa ja jopa petraavat menoaan, jos se kokoomuslaisista kuntapäättäjistä on
kiinni.
Pidetään Tampere
pinnalla!
Se tapahtuu yhdessä tekemällä,
yhteen hiileen puhaltamalla,
rakentamalla, ei repimällä.
Tamperelaisessa kunnallispolitiikassa on perinteisesti pystytty näkemään yli puoluerajojen
ja se on saavutus ja myös kaikkien etu. Asiat hoituvat parhaiten sopimalla, eivät sotimalla.
Punainen lanka sinivalkoisen Kokoomuksen ajattelussa
näkyy painopisteen valinnassa:
kuntalainen ei ole kuntaa varten, vaan päinvastoin.
5
Kokoomukselle palveluiden tuottaminen on tarkoituksenmukaisuuskysymys
Ääni kokoomukselle on kädenpuristus vakaalle kehitykselle
Tamperelaisen kokoomuksen vaaliohjelma
on valmisteluprosessiin osallistuneiden
Aluejärjestön varapuheenjohtajien Jarno
Lahtisen ja Ritva
Asula-Myllysen mielestä vahva kannanotto tamperelaisten
paremman tulevaisuuden puolesta.
– Ääni tamperelaisen
kokoomuksen ehdokkaalle on kuin luja
kädenpuristus turvatun tulevaisuuden ja
vakaan kehityksen
puolesta. Me teemme,
emmekä vain meinaa,
Lahtinen korostaa.
okoomuksen kunnallisvaaliohjelmaa
valmisteltiin laajalla
rintamalla, sillä prosessi oli
kaikille halukkaille avoin.
– Ohjelmatyöryhmä valitsi
olennaisimmat asiat ja tiivisti
tekstin. Ohjelmassa on samaa
draivia kuin tamperelaisen kokoomuksen tekemisessäkin,
varapuheenjohtaja Jarno Lahtinen sanoo.
– Taustalla oli myös tutkimus siitä, mitä tamperelaiset
haluavat. Hyödynsimme sen
viestiä sekä omaa arviointia
siitä, mitä on jo saatu aikaan
K
ja mitä pitää vielä tehdä, Ritva
Asula-Myllynen lisää.
Sisällöltään ohjelma on sellainen, että lähes kaikkien kokoomuslaisten on siihen helppo
sitoutua.
– Ohjelma on hyvä kooste
kaikesta siitä keskustelusta,
mikä kirjoitusprosessin aikana käytiin. Sisältö ei kata vähempää kuin koko kaupungin
tasapainoisen kehittämisen
kohti entistä vetovoimaisempaa Tamperetta, sillä neljän
vuoden aikana meidän on pystyttävä tarkastelemaan koko
kuntasektoria.
Palvelunäkökulma
keskeisenä esiin
Kokoomuksen vaaliohjelmassa
palvelunäkökulma nostetaan
keskeisenä esiin. Terveys- ja
sosiaalipalveluja pitää kehittää
muun muassa uusia toimintatapoja käyttöönottamalla, mikä
näkyy kuntalaiselle parantuneena palveluna. Palveluseteleiden käytön laajentaminen on
yksi oleellisimmista asioista.
– Kokoomukselle palveluiden tuottaminen on tarkoituksenmukaisuuskysymys, eikä
ideologinen kysymys, Jarno
Lahtinen korostaa.
Myös lasten ja nuorten asiat
ovat tärkeitä. Kokoomus haluaa
pitää kiinni esimerkiksi kotihoidontuen Tampere-lisästä ja
tarjota nuorille perheille omakotitontteja.
Perinteisesti tamperelainen
kokoomus on pitänyt kiinni
vahvasta kaupungin taloudes-
Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön varapuheenjohtajat Ritva Asula-Myllynen ja Jarno
Lahtinen olivat mukana ohjelmatyöryhmässä, joka laati puolueen kunnallisvaaliohjelmaa.
Siinä korostetaan yksilöiden oikeutta hyviin palveluihin.
ta. Näin tulee olemaan myös
jatkossa.
– Tuloja on saatava lisää
muun muassa yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla ja tulevaisuusinvestointeja
tekemällä. Näin turvataan suotuisa verotulojen ja sitä kautta
kaupunkilaisten hyvinvoinnin
kehitys jatkossakin.
–Yksi keskeisimpiä tavoitteita kokoomukselle talouspuolueena on se, että raha, mikä
käytetään palveluihin on ensin
tienattava, Ritva Asula-Myllynen lisää.
– Tässä haluamme panostaa
kaupunkia eteenpäin vieviin
investointeihin, jotka työllistävät ja tekevät väestönkasvun
ja elinkeinojen sijoittumisen
mahdolliseksi. Pidämme tärkeänä sitä, että kuntalaista
palvellaan yhden luukun periaatteella ja lähipalveluihin
panostetaan.
Teot ovat
kauneinta puhetta
Tulevaisuuden menestyksen
eteen on tehtävä tekoja. Haihattelu ja peräpeiliin katsominen
eivät kokoomuslaisten mielestä
riitä.
– Pääviesti ”Matka sanoista tekoihin on lyhyt” on juuri
sitä, että teot ovat kauneinta
puhetta. Se, mikä kirjoitetaan,
ohjaa työskentelyä konkreetti-
sesti seuraavan neljän vuoden
ajan. Kokoomus on valmis
käärimään hihansa yhteisen
kotikaupungin eteen, AsulaMyllynen toteaa.
Eräs keskeisimmistä asioista
on kaupungin talouden pitäminen tasapainossa. Muutoin
palveluiden taso on vaarassa.
Velaksi ei voida syödä.
– Tärkeää on pitää myös
huolta Tampereen pitkän aikavälin kilpailukyvystä, eli
muun muassa vetovoimastamme ihmisten ja yritysten
keskuudessa. Se vaatii tulevaisuusinvestointeja, kuten uusien
kaupunginosien ja yritysalueiden rakentamista, keskustan
kehittämistä, ratikan tekemistä,
Lahtinen tiivistää.
Asula-Myllysen mielestä
Tampereen on panostettava
koko kunnan hyvinvointipalveluihin, mutta erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisy on
sitä, mihin jokaisen puolueen
ja jokaisen toimijan koulutuksen järjestäjistä lähtien tulisi
kantaa kortensa kekoon.
– Lisäksi on huolehdittava
kaupunkiympäristöstä, että se
on turvallinen, viihtyisä ja sujuva liikkua niin jalan ja pyörällä kuin autolla, bussilla ja
toivottavasti tulevaisuudessa
myös ratikalla.
Varapuheenjohtajat korostavat, että puheiden sijasta tarvitaan tekoja.
– Kokoomuslainen ehdokas
on valmis kantamaan vastuuta vaikeistakin asioista ja hän
lähestyy asioita ratkaisulähtöisesti, ei vain valittamalla tai
voivottelemalla.
Palvelut on vietävä sinne, missä ihmiset ovat
Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön
puheenjohtaja Harri
Airaksinen ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen
korostavat puolueen
ratkaisukeskeistä
lähestymistapaa kunnallisvaaliohjelmaa
laadittaessa. Kokoomus pistää toimeksi,
eikä vain puhu.
K
okoomus
on erityisesti kiinnostunut
siitä, että
saamme Tampereelle ihmisiä,
yrityksiä ja tuloja, jotta voimme tarjota kuntalaisille hyvät
palvelut.
– Kyllähän meidän suuri kysymyksemme on mikä on meidän vetovoimatekijämme tänä
päivänä, että ihmiset haluavat
tulla tänne asumaan ja yrittämään, Leena Kostiainen sanoo.
– Haluamme pitää esillä
myös sitä mistä rahat tähän
systeemiin tulevat, kyllähän ne
aina jaettua saadaan. Meillä on
oltava täällä menestyvää yritystoimintaa ja veronmaksajia.
Sen eteen meidän täytyy lisätä
esimerkiksi yrittäjien kanssa
tehtävää yhteistyötä, ihan sitä
arjen vuoropuhelua. On tärkeää, että otamme yrittäjien näkemykset huomioon kaikessa
meidän päätöksenteossamme.
Kaupungin imagoa on muutettava yrittäjäystävällisempään
suuntaan. Se on asennekysymys, yksinkertaisesti keskustellaan yrityselämän kanssa
enemmän.
Laadukkaiden peruspalvelujen merkitystä ei voi liikaa
korostaa.
– Terveyspalvelut on ehkä
se isoin kysymys tällä hetkellä.
Saavutettavuus, henkilökohtaisuus, valinnan mahdollisuudet,
nämä asiat painottuvat. Meidän
terveyspalvelujärjestelmämme
pompottaa tällä hetkellä ihmisiä luukulta toiselle. Palvelut
pitää saada sinne missä ihmiset
muutenkin liikkuvat. Haluamme tuoda sähköistä palvelua
terveyspalveluihin, jotta oikeaa
työvoimaa riittää sinne missä
niitä tekeviä käsiä tarvitaan,
Harri Airaksinen korostaa.
Palvelut olisi saatava yhden
luukun takaa, puhuttiin sitten
terveys- tai sosiaalipalveluista.
Ketään ei
jätetä yksin
Peruspalvelut ovat avainasemassa myös syrjäytymisen
ehkäisyssä.
– Puhe kääntyy kovin helposti korjaaviin toimenpiteisiin, mutta on oleellista, että
meillä on hyvin toimiva neuvolajärjestelmä, päivähoito ja perusopetus. Sitä kautta perheillä
on mahdollisuus saada apua,
jos heille tulee ongelmallisia ti-
lanteita elämässä. Tampereella
tässä ollaan hyvässä tilanteessa
ja sitä haluamme jatkaa, Kostiainen sanoo.
– Haluamme korostaa yksilön omaa vastuuta elämästään
ja läheisistään. Jos jollakulla on
elämänhallinta kateissa, meidän tavoitteenamme on ohjata,
tukea ihmistä niin, että hän pystyy ottamaan vastuuta omasta
elämästään. On ihmisen hyvinvointia ja onnellisuutta lisäävä
asia, että hän kokee pystyvänsä
vaikuttamaan itseään ja läheisiään koskeviin asioihin.
– Sen takia lähdemme hyvin
yksilöllisesti rakentamaan tukipalveluita ihmisille, jotta he
pystyvät ottamaan enemmän
vastuuta omasta elämästään.
Palvelut on tehtävä räätälöiden,
se ei onnistu kaikille kaikkea
-periaatteella
– 65 prosenttia eli kaksi kolmasosaa tamperelaisista ikäihmisistä on sitä mieltä, että paras paikka viettää elämän iltaa
on kotona. Me lähdemme siitä,
että haluamme edistää kotona
tai kodinomaisissa olosuhteissa
tapahtuvaa ikäihmisten hoivaa,
Harri Airaksinen lisää.
Kokoomuksen tavoite on,
että se on vaalien jälkeenkin
suurin puolue Tampereella.
– Kokoomus ei kuitenkaan
pyri olemaan sellainen, joka
sanelee asioita. Meidän keskeisiin arvoihimme kuuluu, että
me arvostamme ja ymmärrämme muiden ryhmien mielipiteitä, Airaksinen korostaa.
6
7
8
Ilmoituksen maksaa Harri Airaksisen tukiryhmä.
Asiat tykkää että ne hoidetaan.
YTT Anna-Kaisa Ikonen
toimii hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen
valtiosihteerinä Valtiovarainministeriön ylimmässä
johdossa. Aiemmin hän työskenteli Tampereen apulaispormestarina ja pormestarin
1. varahenkilönä sekä tätä
ennen Pirkanmaan TE-keskuksen (nyk. ELY-keskuksen) kehityspäällikkönä.
HL Harri Jaskari on toisen
kauden Pirkanmaan kansanedustaja. Sitä ennen hän on
toiminut mm. Kokoomuksen
puoluesihteerinä, Lipposen
hallituksen erityisavustajana,
Tampereen Kauppakamarin
toimitusjohtajana ja tutkijana
Tampereen ja Edinburghin yliopistoissa. Yrittäjäkokemusta
hänellä on 10 vuoden ajalta.
Pormestariehdokkaat
Kokoomuksen neljä
pormestariehdokasta
keskustelivat Tampereen tulevaisuudesta syyskuisessa
paneelikeskustelussa
Kalervo Kummolan
johdolla. Kolmetuntisen aikana ehdittiin
vastata myös yleisön
kysymyksiin ja miettiä
kuinka Tampereesta
voitaisiin tehdä entistäkin vetovoimaisempi
kaupunki.
alervo Kummola polkaisee paneelin
käyntiin toteamalla,
että Tampereen pormestarimalli on edelleen hieman epäselvä. Ihmiset
eivät tunnu oikein tietävän
onko pormestari luottamus- vai
virkamies. Panelisteilla ei tästä
ole epäselvyyttä, vaan kaikki
ovat yhtä mieltä: pormestari on
luottamushenkilö.
Anna-Kaisa Ikonen toteaa:
– Pormestari on poliittinen
johtaja ja antaa tässä roolissaan kaupungin päätöksenteolle kasvot. Samalla hänen
tulee olla verkostojen johtaja,
koska kaupungin hyvinvointia
rakennetaan yhdessä kaupunkilaisten ja lukuisten kaupungissa toimivien tahojen kanssa.
Hyvillä yhteyksillä maan hallitukseen ja valtakunnalliseen
päätöksentekoon on suuri merkitys. Pormestarin tulee myös
kyetä toimimaan organisaation
ja asiantuntijoiden johtajana.
Leena Kostiainen jatkaa:
– Täytyy pitää kirkkaana
K
mielessä, että pormestari on
luottamushenkilö. Sehän on
koko pormestarimallin idea,
että saamme entistä paremmin
luottamushenkilöiden ja sitä
kautta kuntalaisten näkemyksiä päätöksentekoon. Nykyisen
pormestarin aikana ilmapiiri
on muuttunut valtavasti ja nyt
meillä on avoin ja keskusteleva toimintakulttuuri. Sitä pitää
viedä määrätietoisesti eteenpäin.
Kostiainen lisää, että Tampereella pormestarin tehtävään on
yhdistetty myös organisaation
johtaminen eli entisen kaupunginjohtajan tehtäviä ja siksi kyseessä on erittäin vaativa pesti.
Harri Airaksinen on samaa
mieltä:
– Pormestarin on oltava
melkoinen moniottelija. Tampereen malli on ainutlaatuinen
juuri siksi, että poliittisen prosessin johtamisen lisäksi pormestari johtaa myös valmisteluorganisaatiota. Se edellyttää
kunnallishallinnon tuntemusta
ja esimiestaitoja. Pormestarin
tulee olla myös tahtotilojen
asettaja muun muassa yrityksille ja koko seutukunnalle.
Myös Harri Jaskari haluaa
pormestarin näkyvän Tampereen ulkopuolella:
– Pormestari pistää visioita eteenpäin ja valvoo niiden
toteutuvan. Hän edustaa Tamperetta valtakunnan tasolla ja
myös kansainvälisesti. Pormestarin tehtävä on samankaltainen kuin ministereillä ja sillä
on yhtä suuri merkitys.
Tietoa tunteiden
tilalle kuntaliitoskeskusteluun
Seutuyhteistyö nostattaa paneelissa vilkasta keskustelua.
Kokoomuslaiset pormestariehdokkaat eivät lämpene pakkoliitoksille, vaan mahdolliset
kuntaliitokset halutaan saavuttaa hyvässä yhteisymmärryksessä naapureiden kanssa.
– Valtio edellyttää, että valitsemme selvitysmiehen selvittämään seutukunnan tilannetta
ja kuntaliitosta. Tämä selvitys
pitää ehdottomasti tehdä, sillä
siitä saadaan aivan keskeistä
suunnitteludataa maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä
koko kaupunkiseudun tulevaisuuden päätöksiä varten, Harri
Airaksinen sanoo ja jatkaa:
– On seuraavan pormestarin
keskeinen tavoite luoda tälle
seutukunnalle sellainen tahtotila, että näitä asioita mietitään
yhdessä. Ehkä kuntaliitos ei ole
se malli täällä ainakaan välittömästi, mutta ainakin sille pitää
luoda otollista maaperää.
Harri Jaskari peräänkuuluttaa Tampereelle entistä tiiviimpää yhteistyötä naapurikuntien
kanssa, tuli kuntaliitoksia tai ei:
– Asunto-, liikenne- ja elinkeinopoliittiset ratkaisut tulisi
jo nyt päättää yhdessä. Kunnat
voisivat yhdessä miettiä missä
päin kaupunkiseutua ovat järkevimmät tontit teollisuuden
käyttöön. Me voisimme myös
ottaa mallia naapureilta eli katsoa missä kunnassa esimerkiksi päivähoito tai yrityskehitys
on parhaiten hoidettu ja mitä
siellä tehdään toisin kuin meillä. On tärkeää, että julkinen
sektori toimii luovalla tavalla
tehokkaasti.
Leena Kostiainen kaipaa
kunnon selvitystä seutuyhteistyöstä:
– Tarvitsemme selkeitä tosiasioita ja perusteluja sille,
miksi me olisimme yhdessä
enemmän kuin yksin. Asiasta
käydään tällä hetkellä hyvin
tunnepitoista keskustelua ilman faktoja ja samaan aikaan
tehdään liian kuntakohtaisia
ratkaisuja maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta.
Anna-Kaisa Ikonen on samoilla linjoilla:
– Kuntaliiton tutkimuksen
mukaan kaupunkiseudun yhteistyö on toiminut tällä seudulla hyvin. Tietyissä asioissa
näin onkin, mutta hankalissa
kysymyksissä kuntarajat nousevat pystyyn. Näin käy esimerkiksi silloin, kun puhutaan
jätevesistä tai kaatopaikasta.
Emme voi vain jäädä kilpailemaan siitä, kuka saa marketin
omalle tontilleen, vaan seudulla on oltava selkeä kokonaisnäkemys etenkin elinkeino-,
liikenne- ja asumispuolesta.
Vauhtia
kaavoitukseen
Tampereen odotetaan keskuskaupunkina tuottavan palveluita koko seutukunnalle ja
kantavan vastuuta erityisen
vaativista tehtävistä. Samaan
aikaan yritykset ja parempituloiset ihmiset muuttavat ympäristökuntiin ja Tampereelle tulee suhteessa enemmän opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä.
Anna-Kaisa Ikonen toteaa, että
vaikka kaikki ovat tervetulleita
asukkaita, kehitys on verotulojen kannalta ongelmallinen:
– Tutkija Timo Aro on osoittanut, että Suomen kuusi suurinta keskuskaupunkia hävisivät yli 350 miljoonaa vuosien
2005–2008 välisenä aikana,
kun taas kehyskunnat voittivat
yli miljardin tämän kehityksen
johdosta. Tällainen kehitys ei
ole tarkoituksenmukaista eikä
tasapuolista.
Tampere pitäisi siis tehdä ve-
9
Kokoomuslaiset pormestariehdokkaat kohtasivat paneelikeskustelussa
8. syyskuuta ravintola Astorin alakerrassa. Ehdokkaat keskustelivat
Tampereen tulevaisuudesta Kalervo
Kummolan johdolla.
Apulaispormestari, KM Leena
Kostiaisella on
takanaan pitkä
työura rehtorina
ja hän on suorittanut mm. johtamisen erikoisammattitutkinnon. Nyt
hän on pormestari
Timo P. Niemisen
1. varahenkilö ja
Kokoomuksen ja
RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen Tampereen aluejärjestön puheenjohtaja, YTM Harri
Airaksinen on siviilityössään
VTT:n asiakasjohtaja. Hän on
toiminut aikaisemmin Tampereen
apulaispormestarina, Porvoon
apulaiskaupunginjohtajana ja
Tampereen elinkeinojohtajana.
visioivat Tampereen tulevaisuutta
tovoimaisemmaksi niin yrityksille kuin asukkaillekin. Harri
Jaskari kannattaisi kilpailuun
perustuvaa aluerakentamista.
– Valtuusto voisi antaa suuntaviivat eli alueen ja kertoa
minkä tyylistä rakentamista
sinne halutaan. Sen jälkeen yritykset kilpailisivat aluerakentamisen suunnitelmillaan. Näin
saataisiin kaavoitus huomattavasti paljon nopeammaksi.
Harri Airaksinen vaatii ripeämpää kaavoitusta myös
yritystonteille.
– Tässä olemme selkeästi
epäonnistuneet. Kiinteistötoimi on ollut vahvasti sitä mieltä,
että tontteja ei voi kaavoittaa
valmiiksi, vaan ne täytyy räätälöidä kullekin yritykselle
erikseen. Lisäksi meillä kestää rakennuslupaprosessi käsittämättömät kuusi kuukautta,
vaikka kaavoitus olisi jo aivan
selvää. Mielestäni Tampereen
pitäisi kaavoittaa valmiita yritystontteja peruskäyttöä varten.
Tampereen elinkeinopolitiikka kaipaa pormestariehdokkaiden mielestä muutenkin ryhdistämistä. Kaupunki
tarvitsee yksityisen sektorin
työpaikkoja eli yrittäjien pitää
tuntea olevansa tervetulleita
Tampereelle.
– Naapurikuntien vahvuus
on elinkeinoasiamies, jonka
luokse yrittäjä voi mennä ja
sopia saman tien kahvikupin
äärellä kuinka asia viedään
eteenpäin. Mekin tarvitsemme
tällaista kulttuuria eli matalan
kynnyksen ripeää palvelua
yrittäjille, Leena Kostiainen
toteaa.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on erityisen tärkeä aihe
jokaiselle kokoomuslaiselle
pormestariehdokkaalle. Panelistit ovat yhtä mieltä siitä,
että luokkakoot on pidettävä
kohtuullisina ja Tampere-lisä
säilytettävä.
– Päivähoidon ja koulutuksen on oltava mahdollisimman
laadukasta, sillä lapsuus on elämänvaihe, jossa luodaan eväät
koko muulle elämälle, AnnaKaisa Ikonen muistuttaa.
– Pieni luokkakoko mahdollistaa sen, että opettajalla on
aikaa tutustua yksittäiseen oppilaaseen. Silloin hän huomaa
heti, jos oppilaalla on ongelmia
ja voi puuttua asiaan, Leena
Kostiainen jatkaa.
Koulujen kentät
seurojen käyttöön
Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
on nyt pinnalla presidentti Sauli Niinistön julkistaman Ihan
tavallisia asioita -kampanjan
myötä. Tampereellakin on tässä
asiassa vielä paljon tekemistä.
Harri Airaksinen panostaisi
kouluterveydenhuoltoon ja
koulukuraattoreihin, jolloin
ongelmiin pystytään reagoimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hänellä
on myös varsin käytännönläheinen ehdotus:
– Kaupungin kannattaa tukea urheilu- ja harrastusseuroja
sekä pitää huolta urheilupaikkojen kunnosta. Se on varsin
kustannustehokasta syrjäytymisen ehkäisyä ja hyvä ajatus
myös kansanterveyden näkökulmasta.
Leena Kostiainen kannattaa
ajatusta ja vie sitä vielä askeleen verran pidemmälle:
– Kouluille tulisi saada mahdollisimman paljon harrastustoimintaa, tarjosi sitä sitten
musiikkiopisto, käsityökoulu
tai urheiluseura. Eli seurat saavat ilmaiseksi tiloja käyttöön,
kunhan tuovat harrastustoimin-
taa iltapäivisin kouluille. Näin
lapset pääsevät harrastamaan
lähellä kotia.
Harri Jaskarin mielestä työllistäminen on yksi hyvä lääke
aikuistuvan nuoren syrjäytymiseen.
– Työ on se mikä saa nuoren
mukaan yhteiskuntaan. Ehkä
meidän pitäisi suunnitella nykyistä enemmän erilaisia oppisopimuksen tyylisiä mestarikisälli-malleja, koska kaikki
eivät ole lukuihmisiä. Tampere
voisi olla pilottina uudenlaisille
positiivisille kokeiluille, joilla
syrjäytyminen saataisiin minimoitua, Jaskari ehdottaa.
Anna-Kaisa Ikonen näkee
syrjäytymisen ehkäisemisen
yhtenä suurimpana kysymyksenä koko kuntakentässä.
– Se ei ole tällä hetkellä
kovin hyvin hallussa kunnilla, esimerkiksi viranomaisten
yhteistyö on puutteellista ja
yhtä lasta tai nuorta koskeva
tieto on ripoteltu eri tahoille.
Tärkeintä on pystyä tarttumaan
asioihin varhaisessa vaiheessa.
Meillä onkin Tampereella tähän jo hyvä konsepti eli hyvinvointineuvola ja sille pitää olla
tulevaisuudessakin resursseja.
Ei holhousta,
vaan kuulemista
Ikäihmisten palvelut ovat viime
vuosina parantuneet huomattavasti.
– Olemme vieneet läpi erittäin ison rakenteellisen muutoksen tällä vaalikaudella: Anna-Kaisan johdolla laadittiin
kokonaisvaltainen ikäihmisten
palveluiden kehittämisohjelma,
Koukkuniemeä uudistetaan ja
laitosvaltaisuudesta siirrytään
tehostettuun palveluasumiseen.
Lisäksi palvelukeskukset pal-
velevat myös lähikortteleissa
kotona asuvia ikäihmisiä, Harri
Airaksinen mainitsee joitakin
esimerkkejä jo tehdyistä toimenpiteistä ja painottaa:
– Koukkuniemen kehittämisohjelma on vietävä läpi
siinä laajuudessa ja aikataulussa kuin on sovittu, vaikka
taloudessa tuleekin lähivuosina
olemaan tiukkaa.
Anna-Kaisa Ikonen lisää,
että myös hoitoketjujen selkiyttämisessä on vielä töitä
tehtävänä. Tavoitteena on, että
jokaisen ikäihmisen henkilökohtaisen hoidon tarve arvioidaan säännöllisesti ja hän saa
aina oikea-aikaista hoitoa.
– Kotihoitoa täytyy ehdottomasti vahvistaa. Ja vaikka
kotona asumista tuetaan, niin
tarvitsemme ympärivuorokautiseen hoitoon lähemmäs sata
paikkaa per vuosi seuraavien
kymmenen vuoden aikana.
Eri puolille kaupunkia on rakennettava ryhmäkoteja, jotta
vanhus voi asua tutussa kaupunginosassa myös kuntonsa
heikennyttyä.
– Yhteiskunnan ei pitäisi
holhota ikäihmisiä, vaan korostaa enemmän ihmisen itsemääräämisoikeutta. On erittäin
tärkeää, että jokainen ihminen
tulee kuulluksi, Ikonen korostaa.
Leena Kostiainen on samaa
mieltä:
– Ei siis toimita niin, että ihminen on aina jonkun toimenpiteen kohteena, vaan hänellä
pitää olla aktiivinen rooli, oli
sitten kyse lapsista tai ikäihmisistä. Tämä on ihan asennekysymys, joka ei maksa mitään.
– Jotkut puolueet ajattelevat
ongelmien ratkeavan sillä, että
annetaan yksi luku ja tehdään
sitten palvelut kaikille ihmisille samalla tavalla ja tunnuslu-
vulla. Kokoomuslainen ajattelu
lähtee siitä, että ensin katsotaan
ihmisen tarve ja siitä lähdetään
rakentamaan juuri sellainen
palvelu, mitä hän sillä hetkellä
tarvitsee.
Harri Jaskari puhuu ennakoivan terveydenhuollon ja
tehokkaamman kotipalvelun
puolesta:
– Ikäihmisille voisi olla kerran vuodessa tarkastus, jossa
huomattaisiin ajoissa, jos he
tarvitsevat kuntoutusta. Kotipalvelussa puolestaan voisi
miettiä ranskalaista kilpailuttamismallia, jossa kilpaillaan
laadulla. Julkisen sektorin lisäksi kaikki halukkaat yritykset
ja kolmannen sektorin toimijat
tarjoaisivat palvelujaan samalla
summalla, ja palveluseteleitä
käyttävät asiakkaat voisivat
valita niistä mielestään laadukkaimman.
Keskusareena on
hieno suunnitelma
Tulevaisuuden investoinneista
kaikki panelistit kannattavat
erityisesti Keskusareenan rakentamista.
– Olen vakuuttunut siitä,
että Keskusareena on aivan
loistava suunnitelma. Saamme
sen myötä kokonaan uuden
kaupunginosan ja se generoi
kokonaan uudentyyppistä liiketoimintaa Tampereelle, Harri
Airaksinen uskoo.
– Keskusareenasta tulee kaupunkiin iso vetovoimatekijä.
Sitä täytyy viedä eteenpäin
etenkin, kun sille on löytymässä rahoittajia ja julkista rahaa
tarvitaan suhteellisen vähän.
Saamme Keskusareenasta
edustavan portin kaupunkiin
heille, jotka tulevat tänne rataa
pitkin. Tällä hetkellä se seutu
ei todellakaan ole kauneinta
Tamperetta, Anna-Kaisa Ikonen huomauttaa.
Harri Jaskarin mielestä on
poliittisen tahdon vähyyttä, jos
Keskusareena ei toteudu.
– Rantaväylän tunnelilla oli
selkeä projektiryhmä ja nyt
myös Keskusareena tarvitsee
sellaisen. On erittäin oleellista,
että pormestari vetää hanketta, että eduskunnan päässä on
yhteyshenkilö ja että saamme
Veikkauksen määrärahoja.
Keskusareena on erittäin tärkeä investointi koko Tampereen seudulle.
Panelistit uskovat areenan
antavan uutta potkua myös
matkakeskuksen suunnitelmille.
– Oli erittäin suuri tappio
kaupunkikehitykselle, että
matkakeskus meni aikanaan
mönkään. Se oli onnettomien
sattumien summa, mutta hanke pitää ehdottomasti virittää
uudelleen, Airaksinen sanoo.
– Kysyin juuri valmistelevalta virkamieheltä mitä matkakeskukselle kuuluu ja minulle
vakuutettiin, että asia on työn
alla. Sitä ei siis ole haudattu,
Leena Kostiainen kertoo.
Ratikkasuunnitelmat saavat
vihreää valoa muilta panelisteilta, mutta Jaskari kehottaa
miettimään vielä muitakin
vaihtoehtoja. Hän puhuu innostuneemmin lähijunan kuin
ratikan puolesta.
– Lähijuna olisi huikea mahdollisuus. Miksi emme laittaisi
kaupunkiseudulle lisäraidetta
ja katsoisi kuinka paljon ihmisiä siirtyy raideliikenteen
käyttäjiksi, kun Orivedeltä tai
Lempäälästä kulkisi aina puolen tunnin välein juna Tampereelle.
10
Tampere lisää tehostettua palveluasumista ja luopuu laitosmaisesta vanhainkotiasumisesta
Ikäihmisten palvelut paranevat hyvää vauhtia
Ikäihmisten palvelut
ovat ottaneet isoja edistysaskeleita
Tampereella kuluvan
valtuustokauden
aikana. Syytä onkin,
sillä yli 65-vuotiaiden
määrä kasvaa tuntuvasti seuraavien
vuosikymmenten
aikana. Ikääntyneet
tamperelaiset pyritään
nyt hoitamaan kotona
laitos- tai sairaalahoidon sijaan.
erveyttä
ja toimintakykyä
edistävien
palveluiden
tilaajapäällikkö, lääketieteen tohtori Jari
Ahvenainen on tyytyväinen
tämän valtuustokauden aikana
tapahtuneeseen kehitykseen.
Hän arvioi tilaajapäällikkö
Eeva Päivärinnan johtaman
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen tilaajayksikön onnis-
T
tuneen hyvin työssään.
– Jos asiaa ajatellaan sekä
väestön että terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen
lautakunnan kannalta, niin tärkeimmät tärkeimpiä saavutuksia on kolme, Jari Ahvenainen
sanoo.
– Tehostetun palveluasumisen lisääminen ja sen kirjon
monipuolistuminen on jatkunut. Toiseksi kotihoidon kirjo
on laajentunut ja sen saatavuus
on parantunut. Kolmas tärkeä
saavutus on ikäihmisten sairaaloiden roolin selkiytyminen.
Tampereen kaupunki selkiyttää etenkin Kaupin ja
Rauhaniemen sairaalan sekä
Hatanpään psykogeriatristen
sairaalaosastojen toimintoja
taatakseen potilaille oikean
hoitopaikan ja sujuvat palvelut. Ajatuksena on myös lisätä
Tammenlehväkeskuksesta ostettavia palveluita.
Tavoitteena ovat toimivat
asiakaslähtöiset palveluketjut
ja sairaaloiden väliset työnjaot.
Esimerkiksi Kaupin sairaalassa parannetaan kuntouttavan
sairaalahoidon edellytyksiä.
Koukkuniemessä puolestaan
muutetaan laitos- ja sairaalapaikkoja tehostetuksi palveluasumiseksi.
– Tämä liittyy valtakunnalliseen linjaan eli siihen, että perinteisestä vanhainkotihoidosta
luovutaan vähitellen kokonaan,
Jari Ahvenainen mainitsee.
mestari Irja Tulosen vetämän
ikäihmisten sairaalatyöryhmän
julkaisemaan raporttiin. Sen
päällimmäisenä tavoitteena on
lopettaa potilaiden pitkäaikainen laitoshoito ja mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Vanhuksen
joutuessa sairaalaan hänelle
pyritään järjestämään mahdollisimman nopeasti kuntoutusta,
jotta sairaalassa olo jäisi lyhytaikaiseksi.
Kotihoito on nyt avainasemassa ja sitä kehitetäänkin
jatkuvasti.
– Yksilön valinnanvapaus on
laajentunut kotihoidossa. Hän
voi valita julkisen tai yksityisen
palveluntuottajan neuvonta- ja
palvelupiste Kotitorilla, Jari
Ahvenainen kertoo.
Kotona asumista tuetaan
aktiivisesti myös eri puolilla
kaupunkia sijaitsevissa päiväkeskuksissa, joissa tarjotaan
virikkeellistä ja kuntouttavaa
toimintaa sekä erilaisia palveluita lähikortteleissa asuville
ikäihmisille. Lisäksi uusi Geripoli tuo tarvittaessa geriatrin
palvelut kotiin.
Tampereella ei tyydytä vain
olemassa oleviin palveluihin,
Kotona asumista
tuetaan edelleen
Sairaaloiden roolin selkiyttäminen pohjautuu apulaispor-
JARNO
Kaupunginvaltuusto
myyntipäällikkö, ekonomi
Ilmoituksen maksaa Leena Kostiaisen tukiryhmä.
käyttää kaupunkilaisten
rahoja. Siinä työssä on
oltava oikeudenmukainen,
harkitseva ja taitava.
Kaupunginvaltuutetun
on tunnettava monipuoli-
’’ Leena
sesti ihmisten elämää.
www.leenakostiainen.net
Kostiainen
”Toivottavasti
määrätietoinen
linja jatkuu”
Tampere on uranuurtaja myös
siinä, että kaupunkiin on kuluvan valtuustokauden aikana
saatu kaksi vanhusasiamiestä
ja yksi valvontakoordinaattori.
He valvovat ikäihmisille suunnatun palvelun laatua, kuuntelevat kuntalaisten huolia ja
ratkovat mahdollisia ongelmatilanteita. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.
Suurin yksittäinen kehittämiskohde ikäihmisten palveluissa on Koukkuniemi, jossa
peruskorjataan Jukola-taloa
palveluasumisen käyttöön.
Sen yhteyteen rakennetaan
Impivaara-laajennusosa.
Uusissa ja uusituissa tiloissa tulee toimimaan tehostetun
palveluasumisen yksiköitä
mikä tarkoittaa sitä, että joka
asukkaalla on oma huone ja
wc-kylpyhuone tai oma asunto
yhteisten tilojen lisäksi. Henkilökuntaa on paikalla ympäri
vuorokauden. Asiakkaina ovat
paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitsevat tamperelaiset.
Koukkuniemen ja ikäihmisten palveluiden kehittämisessä
on päästy hyvään alkuun, mutta
tekemistä ja rakentamista riittää vielä ainakin vuoteen 2025
asti. Jari Ahvenainen toivoo,
että tänä syksynä valittava kaupunginvaltuusto jatkaisi hyvää
työtä ja olisi edeltäjänsä tavoin
valmis satsaamaan ikäihmisten
palveluihin.
– Toivoisin tällä valtuustokaudella alkaneen määrätietoisen linjan jatkuvan. Tehostettua
palveluasumista on lisättävä
vielä huomattavasti.
Kokoomuksen alle 30-vuotiaat ehdokkaat Tampereella
LAHTINEN
’’
vaan halutaan kehittää uutta
ja parempaa. Kaupungin hallinnoimassa TampereSeniorohjelmassa etsitään parhaillaan
uusia keinoja varmistaa, että
tamperelaiset ikäihmiset voivat
elää tyytyväistä elämää.
Ohjelman tavoitteena on
lisätä ihmisten aktiivista ja
toimintakykyistä elämää kahdella vuodella ja tähän pyritään hyvinvointia ja terveyttä
edistämällä. Painopiste on
asiakaslähtöisissä palveluissa eli toimintoja kehitetään
ikäihmisten toiveita ja tarpeita
kuuntelemalla.
Lapsiin
ii ja
j nuoriin
ii panostaminen
i
on
tulevaisuusinvestointi
”Panostammeko kriisiapuun ja nuorten
virkaholhoukseen, vai peruskoulutuksen
jälkeisiin koulutusmahdollisuuksiin ja
ensimmäisiin työpaikkoihin?
Tiedän, että Jarnolla on myös tähän selvä
vastaus ja aidosti energiaa sekä osaamista
viedä tätä minulle tärkeää asiaa huomattavasti paremmalle tolalle.”
Jukka Hakosalo
Vuoden Pirkanmaalainen Ekonomi 2011
Tehdään eikä, meinata!
JARNOLAHTINEN
JARNOL
LAHTINEN.FI
WWW.
• Autio Siina, Humanististen tieteiden kandidaatti, tuntiopettaja
• Eskelinen Riina-Eveliina, hallintotieteiden yo, asiakaspalvelija
• Kaunisto Tommi, Sijoitusneuvoja, yrittäjä
• Koponen Lauri, Yhteiskuntatieteiden yo
• Kurki Piia, Sairaanhoitaja, Lähihoitaja
• Markkanen Jouni, Opiskelijavaikuttaja, KTK
• Marku Teemu, Tekniikan yo
• Mäki-Hakola Maria, Yhteiskuntatieteiden yo, järjestösihteeri
• Rajala Petri, Kauppatieteiden yo
• Salonen Sofia, Eläinlääkäri
• Sasi Ilkka, Kaupunginhallituksen jäsen, koordinaattori
• Sällylä Anna, Opiskelija, yrittäjä
• Tervo Jesse, Kuljetussuunnittelija, yrittäjä
• Tomi Miika, Ministerin eduskunta-avustaja, YTK
• Tuomaala Perttu, Yrittäjä, artisti
• Vahvelainen Saana, Yhteiskuntatieteiden yo
• Vikman Sofia, Kansaedustaja, YTM
11
Kokoomuksen listoilla tarjolla
runsaasti tuoretta näkökulmaa
Kokoomuslaisia nuorten ehdokkaita: eturivissä Maria Mäki-Hakola (vas.), Piia Kurki, Anna Sällylä, Siina Autio ja Riina-Eveliina Eskelinen. Keskirivissä Lauri Koponen, Ilkka Sasi, Sofia
Vikman, Sofia Salonen ja Saana Vahvelainen ja takarivissä Perttu Tuomaala (istumassa), Jouni Markkanen, Teemu Marku ja Petri Rajala. Kuvasta puuttuvat Tommi Kaunisto, Jesse Tervo
ja Miika Tomi.
Kokoomuksella on
todella paljon nuoria
ehdokkaita Tampereen
valtuustoon – peräti
17.
– Meitä yhdistää paitsi
puolue ja palava halu
vaikuttaa rakkaan
kotikaupunkimme asioihin, myös nuoruus ja
sen mukanaan tuoma
näkökulma tarkastella
kunnallispolitiikkaa ja
maailmaa laajemminkin. Näissä vaaleissa
on monia erityisesti
nuoria koskettavia
asioita, jotka ovat
lähellä sydäntämme,
sanoo Kokoomuksen
Nuorten Tampereen
Aluejärjestön puheenjohtaja Petri Rajala.
ratikkaa ja Ranta-Tampellaa,
arvioitaessa on niiden merkitys
kaupunkimme tulevaisuudelle
pitkällä tähtäimellä. Suurikin
panostus kannattaa tehdä, jos
se tuottaa hyötyä seuraavien
50 vuoden ajan.
Nuorten mielestä kaupungin talous on pidettävä vakaalla
pohjalla. Käyttötaloutta ei tule
rahoittaa velanotolla. Tämän
päivän velka on kulutusjuhlaa
tulevaisuuden veronmaksajien
kustannuksella.
– On tosin erotettava toisistaan käyttötalous ja investoinnit: kotitaloudenkaan ei pidä
tehdä ruokaostoksia velaksi,
mutta harva kykenee hankkimaan asunnon ilman lainaa.
Ei julkinen talous ole mitään
rakettitiedettä, vaan siihen pätevät taloudenpidon lainalaisuudet: on ansaittava se, mitä
syödään.
sein toistellaan,
että nuorissa on
tulevaisuus. Petri
Rajalan mielestä tämä pitää
monella tapaa paikkansa.
– Nuorina haluamme vaalia rohkeutta ja näkemystä
tarkastella kunnallispoliittisten päätösten vaikutuksia
yhtä vaalikautta pidemmälle.
Keskeistä eri hankkeita, kuten
Suomen hallintomallissa kunnilla on varsin laaja tehtäväkenttä. Peruspalvelut on hoidettava ikääntyvästä väestöstä
ja kiristyvästä taloustilanteesta
huolimatta. Tämä vaatii joustavia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Käyttäjälle keskeistä
on palvelun laatu ja saatavuus,
veronmaksajalle puolestaan
tehokkuus.
– Nämä eivät ole ristiriitaisia
tavoitteita. Monituottajamallia
ja palveluseteliä hyödyntämäl-
U
Peruspalvelut
hoidettava
lä palvelutuotantoa voidaan
tehostaa laadusta tinkimättä.
Tuottajataho on sivuseikka.
Jossakin palvelussa tarkoituksenmukaisin tuottaja on
kaupunki, toisessa yksityinen
yritys tai kolmannen sektorin
toimija. Lisäksi on pyrittävä
siihen, että yhden oven takaa
löytyy yhä enemmän palveluita – se on kaikkien etu, Petri
Rajala huomauttaa.
Nuorten syrjäytyminen on
herättänyt runsaasti keskustelua viime aikoina. Syrjäytymiskehitystä voidaan ehkäistä
myös kunnallispoliittisen päätöksenteon keinoin. Laadukas
koulutus on tulevaisuuden tae
sekä nuorelle että koko yhteiskunnalle.
– Tästä syystä pidämme
tärkeänä, että laatua ja monipuolisuutta vaalitaan kaikilla
koulutusasteilla. Hyvä koulutus edesauttaa työllistymistä
ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Työpaikkoja
saatava lisää
Erityisen pahana asiana nuoret ehdokkaat pitävät nuorisotyöttömyyttä. Tampereelle on
saatava lisää työpaikkoja. Kaupunki voi tehdä oman osansa
muun muassa huomioimalla
kaavoituksessa elinkeinoelämän tarpeet ja osallistumalla
järkeviin, työpaikkoja ja verotuloja luoviin investointeihin.
Yrityksiä tulee kannustaa kaikin mahdollisin tavoin palk-
kaamaan ja ottamaan harjoitteluun nuoria.
– Syrjäytymisen estämisessä
korostamme ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä. Kaupungin tulee tarjota riittävästi
matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, jotta nuorille
tarjottaisiin apua, ennen kuin
ongelmat ehtivät kasvaa. Kolmannen sektorin rooliakaan ei
voi vähätellä. Monet urheiluseurat ja muut järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta
työtä nuorten parissa. On hienoa, jos kaupunki voi parantaa
vapaaehtoistyön edellytyksiä ja
tällä tavoin lisätä kansalaisaktiivisuutta, Petri Rajala toteaa.
Liikenne on tärkeä osa sujuvaa arkea. Enemmistö nuorista ja opiskelijoista käyttää
joukkoliikennettä. Linja-autoverkosto on nykyiselläänkin
jo melko kattava. Sitä tulee
kuitenkin jatkuvasti kehittää
vastaamaan alati muuttuvia
tarpeita.
– Erityisen tärkeinä pidämme hyviä liikenneyhteyksiä
alueille, joilla sijaitsee opiskelija-asuntoja. Myös kuntarajat
ylittävää joukkoliikennesuunnittelua on lisättävä, jotta Tampereelle on entistä helpompi
tulla naapurikunnista.
– Tulevaisuudessa näemme
mieluusti ratikan osana kaupunkimme joukkoliikennettä,
kunhan ensin saadaan selvyys
riittävästä käyttäjämäärästä ja
rahoituksesta. Mitä pyöräilyyn
tulee, lienee jokaisen osapuo-
len etu, että mahdollisimman
suuri osa pyöräilijöistä pääsee
kulkemaan pyöräteitä pitkin.
Tällöin itse kunkin matkanteko on sujuvampaa ja turvallisempaa. Kaiken kaikkiaan uskomme, että eri liikkumistavat
tukevat toisiaan. Tampereella
on tilaa monille kulkumuodoille. Elinkeinoelämän tuomien
työpaikkojen kannalta hyvät
liikenneyhteydet ovat elintärkeässä asemassa, Rajala sanoo.
Valinnanvapautta
vaalittava
Julkisen hallinnon tulee vaalia
kansalaisten valinnanvapautta.
Tämä pätee myös kaavoitukseen, jonka on nuorten näkemyksen mukaan perustuttava
tamperelaisten kysyntään.
Kaupunkimme tarvitsee monenlaista kaavoitusta. Tällä
hetkellä Tampereella voidaan
sanoa vallitsevan opiskelijaasuntopulan, jota tulee lievittää kaavoittamalla enemmän
opiskelija-asuntoja hyvien liikenneyhteyksien päähän.
– Siisti ja viihtyisä kaupunkiympäristö on merkittävä vetovoimatekijä. Kaupungin julkiset tilat ovat meidän kaikkien
yhteinen olohuoneemme. Kuka
haluaisi asua epäsiistissä tai
kolkossa olohuoneessa? Elävä ja tapahtumarikas keskusta
hyödyttää kaikkia tamperelaisia: tapahtumat ja festivaalit
tuovat vaihtelua arkeemme ja
matkailijoita kaupunkiimme,
mikä puolestaan kerryttää
verotuloja ja luo työllisyyttä,
Petri Rajala muistuttaa.
Kaikenlainen järkevä politiikka on itsestäänselvästi myös
nuorten etu. On tietysti olemassa monia erityisesti nuoria koskettavia aiheita, mutta suurin
osa asioista on tärkeitä kaikille
ikäryhmille.
– Vetovoimainen Tampere on kaikkien tavoitteena;
yhdelle vetovoimaisuuden
merkitys saattaa olla hieman
erilainen kuin toiselle. Emme
voi myöskään liikaa korostaa,
että nuorten etu ei ole muilta
pois. Emme usko yhteiskunnallisen päätöksenteon olevan
nollasummapeliä.
Nuorten ääni
kuuluviin
Tamperelaisista likimain joka
kuudes on opiskelija, ja nuoria vielä useampi. Tämän tulee näkyä päätöksenteossa ja
-tekijöissä.
– Me nuoret ehdokkaat
olemme erityisen sopivia ajamaan nuorten asiaa, koska
olemme itsekin nuoria. Meidän
ei siis tarvitse erikseen eläytyä
nuorten asemaan, koska olemme siinä jo valmiiksi.
– Pidämme tärkeänä, että
valtuustossa on ihmisiä erilaisista ryhmistä ja taustoista
tuomassa päätöksentekoon
monenlaista näkökulmaa. Tärkeämpää kuin päätöksentekijän
nimi on päätöksen sisältö.
12
Asumisen polku
Pohjolassa
>>>
s/MISTUSASUNNOT
s%LOISAKODIT
s6UOKRAASUNNOT
s4OIMITILAT
Ihanaa olla kotona
Haluaisitko viettää enemmän aikaa omassa
kodissa? Meistä se on maailman paras paikka
sekä arkena että juhlana. Uusia NCC Tähtikoteja
on jo muuttovalmiina rantamaisemissa Pyynikillä ja Vehmaisissa, jonne tulee myös lisää uutta.
Tutustu myös Kalevan pian valmistuviin
Aktiivikoteihin ja sovi esittely.
NCC Rakennus Oy
ASUNTOMYYNTI
puh. 050 593 6172 ja 050 593 6166
Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 C, Tampere
ncc.fi/asunnot
0
1
2
ET
PPK var.
uhyll
y
metri
ä
laukk
PH
S
HK
SIIV.
JK
peili
ALKOVI
tehosteseinä
MU
AP
KT
OH
valokuvataulu
tehosteseinä
Itsenäisyydenkatu 17 A, PL 825
33101 Tampere
Puh. 020 775 9600
pohjola@pohjolarak.fi
www.pohjolarak.fi
Katso myös:
ncc.fi/
asuntoturva