Huttu-Uula hurmaa ulkomaita myöten

O18 // PÄIVYRI
Lapin Kansa // Lauantaina 22. marraskuuta 2014
TE RTTU P O H TI L A
22.11.
TÄNÄÄN
N I M I PÄ I VÄT
Silja, Selja, (ortod.) Cecilia, Silja, Mikael, Mikko,
(saam.) Seljo, (ruots.) Cecilia.
MIETE
Minun ei tarvitse hakea
hyväksyntäänne, olen jo
hyväksynyt itseni.
6 Pheul
PÄ I VÄ N S A NA
Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme
iloita elämämme päivistä. Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo yhtä
monena vuotena kuin vaivamme kesti.
6 Ps. 90: 14–15
AU R I N KO
nousee laskee
Nuorgam 10.55 12.53
Ivalo
10.10 13.41
Sodankylä 9.49 14.10
Rovaniemi 9.37 14.29
Kemi
9.31 14.44
Helsinki 8.36 15.36
S A N OT T UA
”Odottele Matti rauhassa meidän vastausta. Meillä on muuta
kiireellisempää työn
alla. Lue vaikka Koirien Kalevalaa vastausta odotellessa...
liittyy aiheeseen.”
ARTO TOLONEN
Metsähallituksen aluejohtaja kehotti Greenpeacen metsävastaavaa Matti Liimataista etsimään
tietoa lastenkirjasta. Liimatainen
oli pyytänyt Metsähallitukselta
selvitystä hakkuusuunnitelmista niin kutsutulla Vienan reitillä Suomussalmella. Kalevalan
koonnut Elias Lönnrot kulki Vienan reittiä runonkeruumatkoillaan. (www.hs.fi 21.11.)
YRITTÄJÄ Ahti Isojärvi, kokki Niko Iinatti, yrittäjä Auli Isojärvi ja tarjoilija Hilkka Kukko avasivat ravintolan talvikaudelle eilen perjantaina.
Huttu-Uula hurmaa ulkomaita myöten
Auli ja Ahti Isojärvi
ravintola Huttu-Uulasta
saivat Pelkosenniemen
yrittäjäpalkinnon.
Terttu Pohtila
Yrittäjät Auli ja Ahti Isojärvi
•toivovat
pienyrityksille laajempaa
arvostusta.
–Ne ovat kokoaan merkittävämpiä. Perheyritykset pitävät yllättävän paljon valoja palamassa alueilla. Niiden liikevaihto ei ehkä ole
kovin suuri, mutta merkitys tulee
siitä, että asiakkaat tulevat alueelle
laajemman tarjonnan takia.
Isojärvet palkittiin vuodesta
1996 jatkuneesta yrittäjyydestä,
joka on sisältänyt jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja laajentamista. Merkkinä korkeasta laadusta
on Paistinkääntäjien yritykselle
myöntämä Rôtisseurs-kilpi.
Paikalla on paljon vakioasiakkaita, jotka palaavat vuosi toisensa jälkeen.
–Eräs italialainen kertoi, että Huttu-Uula oli yksi syy hänen
palaamiseensa Pyhälle. Jos joku
vakioasiakas ei tulekaan jonain
vuonna, tulee mieleen, mitähän
heille kuuluu, Ahti Isojärvi kertoo.
LÄHIRUOKAA ON yrityksessä käy-
tetty jo kauan ennen kuin siitä tuli muotia. Ruokalistaa on vuosien
mittaan muokattu ajan henkeen,
perinteitä kunnioittaen.
–On vähän erikoista, että etelän
mestarit ovat ruvenneet lausunnonantajiksi Lapinkin lähiruokaasioissa, jotka on tiedetty täällä
aina, Ahti Isojärvi huomauttaa.
Isojärvet suosivat paikallisuutta
myös esiintyjissä, koska osaamista
löytyy läheltä.
Pariskunta tapasi toisensa aikoi-
naan ravintolatöissä Aulin kotipaikkakunnalla Kiteellä. Sieltä he
muuttivat Pyhälle ja vuokrasivat
Huttu-Hipun vuonna 1996. Oman
ravintolan, Huttu-Uulan, he rakensivat vuonna 2002. Laajennus
valmistui vuonna 2011.
PERHEEN LAPSET olivat yrittäjyy-
den alkaessa 1-, 4- ja 11-vuotiaita.
Perhe-elämän ja yrittäjyyden yhdistäminen vaati melkein taikatemppuja varsinkin lasten sairastamisten aikaan.
Muistona noilta ajoilta Ahti Isojärvi muistuttaa edelleen
kunnanvaltuutettuna toimiessaan
päivähoidon järjestämisestä myös
tunturikeskukseen.
Kaikki pojat ovat työskennelleet
yrityksessä, ja aika näyttää, jatkaako joku heistä toimintaa.
Yrittäminen on Isojärville elämäntapa. Levolle ja luontoharrastuksille on aikaa vapun jälkeen ja
lokakuussa. Keväällä maisemat
vaihtuvat viikoksi Välimeren rantanäkymiin.
PA L K I T T U
Ravintola
Huttu-Uula
• Yhtiönimi Claudipal Oy.
• Sijaitsee Pyhätunturin
pohjoisrinteiden juurella.
• Ravintola- ja catering-toimintaa.
• Tilaa 230 ruokailijalle sisällä, ja
lisäksi sadan henkilön terassi.
• Yrittäjien lisäksi 4 - 8 työntekijää.
• Keittiössä valmistetaan
kiivaimpana sesonkina 400 – 500
ruoka-annosta päivässä.
Ruokia kuljetetaan tilauksesta
myös alueen mökkeihin.
•
Kadonneen sampoon metsästäjä
PÄIVÄKIRJA
Antti Kokkonen
@lapinkansa.fi
H O O N PÄ Ä LTÄ
TALREEKKI
eli lautanen
Martti Annebergin Rovaniemen
murrekirjan mukaan
K
uulun ihmisryhmään, joka ei ehtinyt menettää
aivan kaikki hiuksiaan,
ennen kuin ikänäkö iski koko voimallaan. Siitä ei ole hyvää seurannut.
Reissaan paljon ja joudun usein
käymään suihkussa muualla kuin
kotona. Ongelmat alkavat vieraassa suihkussa.
Suihkuun ei voi ottaa mukaan
lukulaseja. Yleensä valaistuskin
on heikko.
Sampoopullon löytäminen ritilälaatikoiden pullomerestä on osoittautunut ikänäköiselle mahdottomaksi tehtäväksi.
Sampoo-, hoitoaine-, kosteusaine ja kasvovesiteollisuus on yksissä tuumin päättänyt pyhittää sen
pienimmän kirjasintyypin keskeisimmälle informaatiolle: tiedolle
siitä, mitä purkki sisältää.
Toki pesuaineteollisuus tuntee isot kirjaimet. VITALIZING.
ENERGISING. REFRESHING.
Ensi sijassa en halua suihkussa
vitalisoitua, energisoitua tai virkistyä.
Haluan löytää pullojen ja purkkien viidakosta ainetta, joka soveltuu pään pesuun.
EI NYT JUUTUTA vain valittamaan.
Tässä ratkaisu, joka helpottaisi tässä arjen murheessa.
Teollisuus voisi yhdessä sopia
värikoodit tuotteisiin. Punainen
Suomesta löytyy
runsaasti virkakuntaa,
joka tarjoaa tällaiseen
ongelmaan ilomielin
säätelyapua.
sampoo, sininen hoitoaine, keltainen kosteusvoide ja niin edespäin.
Muitakin koodaustapoja on. Numero vakiopaikkaan. Kirjainkoodi.
Keksiköön itse lisää.
Älypuhelimella luettava koodi
olisi nykyaikaa, mutta suihku lienee ainoa paikka, johon puhelin ei
vielä mukana kulje.
Mikäli teollisuus ei kykene itse
sopimaan, löytyy Suomesta runsaasti virkakuntaa, joka tarjoaa tällaiseen ongelmaan ilomielin säätelyapua.
Ratkaisua odotellessa jatkan
hiustenpesua hoitoaineella ja kosteusvoiteella. Jokseenkin puhdasta niilläkin tulee.