toteuttama seuranta (1)

VELHO 2010–2013
OMAN VESISTÖN SEURANTAKURSSI
• Toteutusaika 1.7.2010–31.12.2013, toden
Viranomaiset ja kansalaiset
vesistöseurannan toteuttajina
• Budjetti noin 3 milj. euroa
• EU-rahoitus Manner-Suomen
Suomen maaseudun
teolla 2011 alusta
kehittämisohjelmasta Satakunnan ELY:n
kautta
• Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja
Satakunnan maakuntien alueilla
• Toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen
Suomen ELYELY
keskus, yhteistyökumppaneina vesienhoitovesienhoito
osiossa Suomen ympäristökeskus ja PyhäjärviPyhäjärvi
instituutti
• Projektihenkilöstö (10 kpl) sijoittuu Turun ja
Porin toimipisteisiin
Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni
2
VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN
VESISTÖALUEILLA (1)
•Hanke koostuu kolmesta toiminnallisesti
erilaisesta osiosta:
• Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat
– Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla
– Natura 2000 -verkostoon
verkostoon kuuluvien kosteikkokosteikko
ja vesistöalueiden osallistava hoitohoito ja
käyttösuunnittelu
– Ranta-alueiden
alueiden integroiva yleissuunnittelu ja
bioenergiahyödyntäminen
•Tiivistä yhteistyötä hankeosioiden, muiden
hankkeiden ja paikallisten toimijoiden kanssa
Kuvat: Sanna Tikander
käytännöntoimenpiteiksi
• 8 Lounais-Suomen vesistöaluetta
– Varsinais-Suomi – Pro Saaristomeri
– Satakunta – Satavesi
• Sidosryhmäyhteistyön kanavina toimivat
vesistöalueittaiset työryhmät
• Toteutetaan mm. paikallisten vesienhoitovesienhoito
toimien suunnittelua, demonstraatioita,
toimijoiden aktivointia, koulutusta ja
tapahtumia
Kuvat: Sanna Tikander
VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN
VESISTÖALUEILLA (2)
Kuvat: Sanna Tikander
Paikallisten toimien aktivointi
• Vesistöjen tilan säännöllinen seuranta tärkeää
Toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhdessä vesienhoidon
suunnittelun ja hoidon pilotteja (jokaisella vesistöalueella)
– Pilottikohteita valitaan yhdessä hankkeen muiden osioiden ja
vesistöalueryhmien kanssa (lähinnä suunnittelua)
– hitaiden muutosten todentaminen
– kunnostusten vaikutusten arviointi
– ympäristövahingot yms. erityistilanteet
• Seurannan toteuttajat
– velvoitetarkkailut (n. 300 paikkaa Lounais-Suomessa)
Lounais
– viranomaisseuranta
– projektit
– yhdistykset, kansalaiset, yms. (vesistöjen käyttäjät)
• ”Omat vedet paremmiksi”
–
–
–
–
–
–
MIKSI VESISTÖJEN TILAA SEURATAAN?
Oman vesistön tarkkailua ja tietojen keruuta
Vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä (2 kpl +2 kpl)
Elokuussa 2012 vesikasvien niittokoulutus Eurajoella?
Yleisötilaisuuksia
Kummikoulutoimintaa 2011–2012
Facebook-sivut (www.facebook.com/omatvedetparemmiksi
www.facebook.com/omatvedetparemmiksi)
5
VIRANOMAISTEN TOTEUTTAMA SEURANTA
YMPÄRISTÖHALLINN0N VESISTÖSEURANNAT 20092009
2012 LOUNAIS-SUOMESSA
• Kunnalliset seurannat
• Tuotetaan tietoa:
– uimavesitutkimukset, muut tutkimukset usein projektiluonteisesti
1. Rannikkovesien
2. Sisävesien (järvet/joet)
ekologisesta ja kemiallisesta tilasta ja niiden
muutoksista
tuloksia käytetään mm. vesien lan luoki eluun
3. Haitallisten aineiden seuranta
4. Leväseuranta
(5. Hydrologinen seuranta)
• Ympäristöhallinnolla useita valtakunnallisia ja alueellisia
seurantaohjelmia
• Vesistöjen käyttäjien toteuttama seuranta täydentää
viranomaisseurantoja
15.5.2012
7
15.5.2012
8
Rannikkovedet
Saaristomeri: 45 havaintopaikkaa, joista 3
intensiiviasemaa
Selkämeri: 13 havaintopaikkaa
Järvet
n. 90 havaintopaikkaa Lounais-Suomessa
• yli 100 ha järvien näytteenottokausi
joka 3. vuosi
• pienemmät joka 6. vuosi
Tiheämmässä tarkkailussa Säkylän
Pyhäjärvi, Karhijärvi, Sääksjärvi, Isojärvi,
Köyliönjärvi, Pomarkun ja Siikaisten
Valkjärvi, Jämijärvi ja Karvianjärvi.
Kasviplankton: 60 seurantapaikkaa (L-S)
Pohjaeläimet: 27 seurantapaikkaa (L-S)
Vesikasvillisuus: 15 seurantapaikkaa (L-S)
YMPÄRISTÖHALLINN0N VESISTÖSEURANNAT 20092009
2012 LOUNAIS-SUOMESSA
SUOMESSA (3)
Joet
n. 60 seurantapaikkaa Lounais-Suomessa
Suomessa
• Näytteet useimmista vuosittain (4 krt/a), osasta joka kolmas vuosi
• Tihennetyssä seurannassa Pyhäjoki, Eurajoki, Kokemäenjoki, Loimijoki,
Eteläjoki ja Merikarvianjoki (12-22
22 krt/a)
Tietoa jokien mereen kulje aman ravinnekuormituksen
arvioimiseksi, haitallisten aineiden määrittämiseksi ja
hajakuormituksen arvioimiseksi
• Pohjaeläin- ja piilevänäytteitä otetaan
n. 30 koskipaikasta Lounais-Suomessa
Suomessa
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto
15.5.2012
Leväseurannan havainnointihavainnointi
paikat Lounais-Suomessa
Sisävedet
1. Valkjärvi, Rantatie (Pomarkku)
2. Isojärvi, Saunaniemi (Siikainen)
3. Isojärvi, Eekvistinselkä (Pomarkku)
4. Isojärvi, Vähäselkä (Pomarkku)
5. Siikaisjärvi (Siikainen)
6. Jämijärvi, Markunlahti (Jämijärvi),
7. Inhottujärvi, Oravasaari (Noormarkku)
8. Joutsijärvi, Ottaluoto (Ulvila)
9. Sääksjärvi, Madekallio (Kokemäki)
10. Ilmiinjärvi (Köyliö)
11. Köyliönjärvi, Yttilän Otta (Köyliö)
12. Pyhäjärvi, Kauttua (Eura)
13. Pyhäjärvi, Katismaan uimaranta (Säkylä)
14. Pyhäjärvi, Valasranta (Yläne)
15. Ruskonjoki Merttilä (Rusko)
16. Raisionjoki vesilaitos (Raisio)
17. Maarian allas (Turku)
18. Halisten allas (Turku)
19. Littoistenjärvi (Kaarina)
20. Kirkkojärvi (Rymättylä)
21. Kirkkojärvi, kunnan uimaranta (Kisko)
22. Painionjärvi / Somerniemen kirkkoranta,
Moronperä (Somero)
23. Ylisjärvi, Pyölin alue (Muurla)
24. Dragsfjärdinjärvi (Kemiönsaari)
Merialueet
25. Reposaari (Pori)
26. Santakari (Luvia)
27. Otanlahti (Rauma)
28. Santtion uimaranta
(Uusikaupunki)
29. Kustavin intensiiviasema, Brändö
(Kustavi)
30. Lypyrtti (Kustavi) 31
31. Ströömi (Kustavi) 32
32. Laupunen, Iniönaukko (Kustavi)
33
33. Söderby (Iniö) 34
34. Kirkonsalmi, Merimasku
(Merimasku)
35. Saaronniemi (Turku)
36. Hovirinta (Kaarina)
37. Paimionlahti, Harvaluodon
uimaranta (Piikkiö)
38. Nultoviken (Parainen)
39. Mathildedal (Perniö)
40. Seili (Nauvo)
41. Seilin intensiiviasema (Nauvo)
42. Gyttja (Nauvo)
43. Genbölen uimaranta
(Kemiönsaari)
44. Taalintehtaan uimaranta
(Kemiönsaari)
45. Näsby (Houtskari)
46. Korpoström (Korppoo)
47. Aspö (Korppoo)
48. Utö (Korppoo)
10
MUITA SEURANTOJA
• Haitallisten aineiden seuranta:
– mm. raskasmetallit, orgaaniset klooriyhdisteet ja PCB-yhdisteet
– Säkylän Pyhäjärvellä seurataan sedimentin sekä muikun ja hauen
haitta-ainepitoisuuksia.
ainepitoisuuksia. Kokemäenjoesta tutkitaan ahvenen ja
hauen ainepitoisuuksia ja Pihlavanlahdella sedimenttien
ainepitoisuuksia.
– Seurataan aikaisempaa enemmän
• SYKE vastaa hydrologisesta seurannasta yhdessä alueen ELY-keskuksen
kanssa
15.5.2012
11
VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (1)
• Yhdistykset ym. voivat teettää halutessaan vesistötutkimuksia ja saada
lisätietoa lähivesistön tilasta
– Tutkimuksia tekemään luotettava taho
– Näytteenotto mieluiten lopputalvesta ja loppukesällä, pinnan ja
pohjan läheisistä vesikerroksista
– Analyysivalikoima vesistöstä riippuen (yleensä tutkitaan ravinteet:
kokonaisfosfori ja kokonaistyppi, happitilanne, pH, a-klorofylli
a
(kesällä) ja sameus)
– Tietoa tulosten tulkintaan esim. www.kvvy.fi > vesistötulosten
tulkitseminen)
VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (3)
•Omat vedet paremmiksi -kampanja
kampanja käynnistyi vuonna 2004
ja on vakiintunut jatkuvaksi toimintamuodoksi
•Kampanjaan on ilmoittautunut noin 60 satakuntalaista
vesistökohde a pääosa järviä
•Tavoitteena on jatkuva vedenlaadun seuranta
•Vesistöjen käyttäjät toteuttavat itsenäisesti
•Satavesi-ohjelma kokoaa tulokset
tulokset kaikkien nähtävillä Lounaispaikassa ja Järviwikissä
VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (2)
• Myös itse toteutettu seuranta on tärkeää
– Viranomaisilla ja yhdistyksillä ei riittävästi resursseja kattaviin
vesistötutkimuksiin, velvoitetarkkailut keskittyvät
pistekuormitetuille alueille.
– Omatoiminen vesistöseuranta tiheästi toistuvaa
Vuosi ain toteute una täydentää hyvin muita tutkimuksia ja
vesistöjen tilan muutokset voidaan havaita aiemmin
– Omatoiminen vesistöseuranta lisää havainnoitsijoiden tietoa
omasta vesistöstä ja motivoi vesiensuojelutoimenpiteiden tekoon
Uusia innostuneita ihmisiä mukaan vesistöjen hoitotyöhön!
VESISTÖN KÄYTTÄJIEN TOTEUTTAMA SEURANTA (4)
•Seurattavat muuttujat:
• Näkösyvyys
• Veden lämpötila
• Levätilanteen tarkkailu
• Vedenpinnan korkeuden havainnointi
• Kalastuskirjanpito
PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (1)
• Käsittele asunnon tai loma-asunnon
asunnon jätevedet. Suosi kuivakäymälää ja
muista kompostoida kuivakäymälän jätteet maanparannusaineeksi.
• Käytä fosfaatittomia ja ympäristömerkittyjä pesuaineita.
• Älä pese mitään vesistössä vaan maalla ja mieluiten viemäröidyllä
pesupaikalla.
• Suosi lähiruokaa ja lähellä tuotettuja tuotteita.
• Vältä jätteen tuottamista sekä kierrätä.
• Suosi joukkoliikennevälineitä sekä ympäristöystävällisiä kulkuvälineitä.
• Vältä veneenpohjien myrkkymaalausta ja suosi mekaanisia
menetelmiä, kuten painepesua, harjausta ja nosta vene välille maalle.
Kiitos!
Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto
15.5.2012
19
PIENIÄ VESIENSUOJELUN ASKELIA (2)
• Muista tarkastaa kunnasta lupakäytännöt ja suositukset, jos aiot tehdä
rannassasi ympäristöä muuttavia toimia, kuten ruoppausta tai
vesikasvien niittoa.
• Yhdessä toimimalla saadaan enemmän aikaan. Perusta vesistöllesi
suojeluyhdistys tai liity jo olemassa olevaan.
• Muista, että mittavatkaan hoitotoimet eivät paranna vesistöä hetkessä.
Pitkäaikaisilla toimilla ja eri tahojen yhteistyöllä saadaan tehokkaimmin
aikaan pysyviä muutoksia.