Järvien poisto- ja hoitokalastus: tarve, mahdollisuudet

Järvien poisto- ja hoitokalastus: tarve, mahdollisuudet

Järvien poisto- ja hoitokalastus:
tarve, mahdollisuudet, rajoitukset?
Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus
ilkka.sammalkorpi@ymparisto.fi
Koekalastussaaliit verrattuna fosforitasoon, ekologiseen
luokitukseen (viivat)ja suomalaisjärviin (neliöt):
Painoyksikkösaalis g/koeverkko:
Karvianjärvi välttävä, Karhijärvi, huono, Isojärvi: hyvä
Lukumääräyksikkösaalis kpl/koeverkko:
Karvian- ja Karhijärvi huono, Isojärvi: tyydyttävä
Kalaston koostumusta ja määriä on arvioitu
koeverkkokalastuksilla (RKTL, KVVY).
Verrattuna muihin suomalaisiin järviin on
Karvianjärvessä ja Karhijärvessä paljon särkikaloja. Erityisesti Karhijärven yksikkösaaliit
veden fosforipitoisuuteen nähden ovat suuria.
g/ koeverkko .
5000
Petokalojen osuus on vastaavasti pieni, joskin
hauen osalta koeverkot antavat aliarvioita.
3000
Allas1
Allas 2
Järvi
110
pitkäjänteistä ja petokaloja on myös suosittava (istutus, kalastuksen ohjaus)
- edes tehokas kalastus ei vähennä järveen tulevien ravinteiden määrää eikä
korvaa ulkoisen kuormituksen vähentämistä, vaikka kalabiomassan mukana
voi poistaa edullisesti järveen tulleita ravinteita (fosfori alle 100 €/kg)
Karvianjärvelle ja Karhijärvelle fosforipitoisuudesta arvioitu saalistavoite (kg/ha=
16.9*fosforipitoisuus0.51) ja kalojen mukana poistuvasta fosforista laskettuna 10 vuodelle
Vuosi
1
2
3
4
5
6-10
Yht.
Karhijärvi
SaalisSaaliin mukana Saalistavoite poistuva fosfori tavoite
(kg)
(kg P)
(kg/ha)
513 374
4 107
148
308 024
2 464
89
181 147
1 449
49
135 860
1 087
24
135 860
1 087
24
135 860
1 087
24
1953565
15629
454
60
90
120
Kokonaisfosfori µg/l
Kalattomien koealtaiden
piempien levämäärien
perusteella (ellipsin alue
kuvan alaosassa)
särkikalat vaikuttavat
Karvian- ja Karhijärven
levämääriin
- poistettavien kalamäärien on oltava riittävän suuria, toiminnan on oltava
Saalistavoite
(kg/ha)
154
92
54
41
41
41
587
Isojärvi
Olin ym. 2002
Huono
Välttävä
150
100
Tyydyttävä
Hyvä
0
150
30
60
90
120
Kokonaisfosfori µg/l
150
Poistokalastus on tarpeellista, kun levien
määrä fosforipitoisuutta kohti on suuri
Poistokalastus rehevien järvien hoidossa:
Karvianjärvi
200
Kun pienten särkikalojen tiheys on suuri, leviä tehokkaasti syövä eläinplankton vähenee ja levämäärä kasvaa veden fosforipitoisuuden myötä
(yhtenäinen viiva). Levämäärä kasvaa loivasti kun kaloja on vähän (katkoviiva)
Karvianjärven ja Karhijärven levämäärä edustaa suuren kalatiheyden tasoa.
80
Isojärven kalaston
tiheys on tällä mittarilla
Karvianjärvi
60
arvioituna pienempi.
140
90
30
Saaliin
Saalismukana
tavoite
poistuva
(kg)
fosfori (kg P)
493 966
3 952
296 380
2 371
163 197
1 306
81 599
653
81 599
653
81 599
653
1524736
12200
A-klorofylli (µg/l)
Näkösyvyys (cm)
Allas 1
Allas 2
Järvi
Karhijärvi
0
0
5.6.
15.6.
25.6.
5.7.
15.7.
25.7.
4.8.
14.8.
24.8.
3.9.
12.8.
5.8.
29.7.
22.7.
15.7.
8.7.
Näkösyvyys (cm)
60
250
↑521
50
0
20
80
Tyydyttävä
Hyvä
1000
• Karvianjärvelllä 2009 ja Karhijärvellä 2010 tehdyissä
allaskokeissa arvioitiin särkikalojen vaikutusta veden
laatuun 5 m² koealtaissa pitämällä yhtä allasta
kalattomana (A1) lisäämällä toisen altaaseen
särkikaloja (A2). Näkösyvyyttä mittasivat Pekka
Hietakoivisto ja Marko Leppänen
• Kalattomissa altaissa alkoi näkyä pohjaan saakka
kuukauden sisällä, mutta kalojen kuollessa
(Karhijärvi) myös särkialtaat kirkastuivat.
30
Välttävä
2000
Allaskoe:
särkikalojen
poisto
kirkasti
Allaskoe: särkikalojen poisto kirkasti
Karvianjärven
ja
Karhijärven
vettä
Karvianjärven ja Karhijärven vettä
50
Karvianjärvi
Karvianjärvi
Karhijärvi
Isojärvi
4000
Järvien nykyinen kalataloudellinen arvo on
aikaisempaan verrattuna vähäinen
0
300
kpl/koeverkko .
Poistokalastus on tarpeellista kun
särkikaloja on yli ”direktiivitason”
40
20
Kalattomat
koealtaat Karvianja Karhijärvessä
0
0
20
40
60
80
Kokonaisfosfori (µg/l)
Karhijärvi
Isojärvi
Suuri kalatiheys
Hyvä kalasto
E/H
H/T
T/V
100
Karvianjoen järvet poisto- ja
hoitokalastuksen kohteina?
• Poisto- ja hoitokalastukselle on yhtenä
hoitokeinona perusteita useimmilla
vesistöalueen järvillä
•Syysnuottauksissa on ajoittain saatu
erittäin suuria saaliita, joiden perusteella
tehokas kalastus järvissä on mahdollista:
Karvianjärvellä 2009 41 t/3 päivää ja
Karhijärvellä 2011 26 t/ 3 päivää.
•Karvianjärvellä on perinteitä ja
Karhijärvellä kiinnostusta paikallisin
voimin tehtävään rysäkalastukseen
• Kalastusta vaikeuttavia tekijöitä ovat
olleet kovat tuulet, sateiden aiheuttama
veden pinnan nousu (Karvia), nuottaa
tukkiva piileväkukinta (Karhi) ja
rahoituksen vähyys, joka helpottaisi
saaliin hyötykäytön edistyessä.