langat Käsissä

Transcription

langat Käsissä
Kotitilalta
3/2013
Näin pidän
lihatilan
Tilojen
yhteistyöllä
toimiva ketju
s. 24
langat käsissä
S. 6–9
Yritysjohtajan
asenteella
tuloksiin
s. 4-5
SISÄLTÖ 3/2013
Kuva: Harri Jalli
S. 6
Jukka ja Sirpa Nousiainen kasvattavat
lihakarjaa Savonlinnassa.
Välttämätön mahdolliseksi. . . . . . . . . . . . . 18
Kohti mahdotonta ja sen yli.. . . . . . . . . . . . . 4
Varajäsenet aloittavat
hallitustyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Tavoitteiden saavuttaminen
motivoi..................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Selkeä työnjako, jokaisella
vastuunsa.................. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Terveenä eläkkeelle
kotieläintöistä....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Työ näkyviin lihan arvostuksen
nostamiseksi........... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Liemitilan suunnitelma B.. . . . . . . . . . . . . . . . 14
Työryhmä on toimiva
vaikutuskanava....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Kansi
Kenttäedustaja Esa Heikkilä on tuottaja
Pertti Rantasen apuna mm. porsasliikenteen
suunnittelussa. Kuva: Pasi Leino
2
Mikko Nikula on toinen
HKScanin hallituksen
uusista varajäsenistä.
Pääkirjoitus............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Hyvä johtaminen mahdollistaa
investoinnit............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Kotitilalta 3/2013
Kuva: Pasi Leino
S. 20
Kesägrilliin HK Rypsiporsas®
Salmiakki- ja Karamellipossu .. . . . . . . 22
Kuva: HK Agri
Kokonaisuus kartalle –
– kehityssuunnitelma avuksi . . . . . . . 24
Lihasikalat ajan tasalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Ajankohtaista .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Karjasilmää ja
ihmistuntemusta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Snabbt och kort. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Markkinakatsaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Rehumarkkinat:
Ostamisen taito. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
S. 24
Kokonaisuus toimii, kun
vieroitetuille porsaille ja lihasioille
on riittävästi paikkoja suhteessa
suunniteltuihin porsimisiin.
pääkirjoitus
Kuluttajien
tunteet huomioon
L
iiketalouden teoriat on määritelty moneen kertaan ja
niitä on modernisoitu kuhunkin ajanjaksoon sopiviksi.
Tietyt perusasiat pysyvät, huolimatta meneillään olevasta
trendistä: tulojen on oltava menoja suuremmat ja kysyntään
on pystyttävä vastaamaan riittävällä tarjonnalla. Näiden
tekijöiden varassa on liiketoiminnan menestyminen, olkoon
yritysmuoto mikä tahansa.
Vain kannattava toiminta takaa yrittämiselle tulevaisuuden. On myös
selvää, että ilman investointeja ei pystytä toteuttamaan kuluttajien
vaatimuksia. Lihan hinnan on kuitenkin katettava tuotannolle
asetettujen kansallisten vaatimusten aiheuttamat kovemmat
kustannukset.
Maataloudessa olemme joutuneet entistä kovempaan kilpailuun,
jossa pärjätään huomioimalla sekä tunteet että liiketoiminnan
lainalaisuudet. Me palvelemme ruoan tuottajina koko väestöä, joten
meidän on otettava huomioon myös kuluttajien tunteet.
Suomalaisen lihan kysyntä on vakaalla pohjalla. Meidän on ketjuna
yhdessä varmistettava, että tarjonta riittää. Lisäksi on pidettävä
mielessä, että läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden merkitys kasvaa.
Tunteiden ohjatessa kuluttajien valintoja on huolehdittava erityisen
tarkkaan tuotantoketjun läpinäkyvyydestä sekä siitä, että oma
tekemisemme on lupausten tasolla. Kun puhumme ihmisten välisestä
toiminnasta, on varmaa, että erilaisia mielipiteitä riittää.
Lyhyellä aikavälillä on hyvin vaikea ennustaa raakaaineiden hintakehitystä, rahan hintaa tai edes tulevaa
satoa. Tämän ovat kansainväliset lihamarkkinat jälleen
näyttäneet. Olen aikaisemmin todennut, että halvan lihan
aika on ohi, ja olen yhä sitä mieltä. Syöjät lisääntyvät ja se tulee
vahvistamaan hintatasoa.
Läpinäkyvyyden
ja jäljitettävyyden
merkitys kasvaa.
Hyvää Juhannusta!
Veli-Matti Jäppilä
Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010 , 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimituspäällikkö Sari Järvinen
Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, raila.aaltonen@alkukirjain.fi Toimituskunta Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä , Sari
Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Eija Talvio Taitto Päivi
Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@phnet.fi Paino ForssaPrint, ISSN 2242-153X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri.fi-sivujen
palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 37.
Kotitilalta 3/2013
3
Myyttinen yritysjohtaja Steve Jobs lepää Santa
Claran hautausmaalla. Hänen toimintamalleistaan
voidaan kuitenkin edelleen ottaa oppia jopa
suomalaisessa maataloudessa.
Kohti mahdotonta
ja sen yli
Kalle Leino
Kehityspäällikkö
A
pplen perustajan Steve Jobsin
kuoltua lokakuussa 2011 The
Atlantic- lehti julkaisi tarinan
Applen kannettavan soittimen
tuotekehityksestä. Kun insinöörit toivat
Jobsille iPodin prototyypin, he kertoivat,
että sitä oli täysin mahdotonta enää pienentää ja että he olivat ”joutuneet keksimään keksimisen uudestaan” saadakseen koneen noin pieneksi. Jobs leikki
laitteella, tarkasteli sen kokoa ja punnitsi sitä kädessään. Lopulta hän nousi, käveli akvaarion luo ja pudotti iPodin
sinne. ”Sieltä tulee ilmakuplia”, Jobs sanoi. ”Se merkitsee, että kuoren alla on
vielä tilaa.”
Steve Jobs oli ilmeisesti lähes mielenvikaisuuteen asti täydellisyyden tavoittelija. Lisäksi on aina syytä olla kriittinen,
kun mitä tahansa firmaa verrataan Appleen, vertailukohde on vähän liian kaukana. Mutta esimerkki voi antaa tietyn
näkökulman myös sikatalouteen.
Miksi tyydymme tappioon
Suomalaisessa sikataloudessa – ja maataloudessa yleensä – tyydytään usein aivan liian heikkoon suoritukseen, vaikka
edellytykset parempaan ovat olemassa. Ongelma näkyy koko toimialalla tut-
4
Kotitilalta 3/2013
kimuksesta ja neuvonnasta maatiloihin
ja teollisuuteen asti.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n sivuilla voi tutustua
kannattavuuskirjanpidon tuloksiin. Ne
osoittavat, että keskimääräisen tilan yrittäjänvoitto on ollut negatiivinen kuluvan
vuosituhannen jokaisena vuotena niin
lypsykarja-, naudanliha-, sika- kuin viljatiloillakin. Uskon tähän tulokseen täysin.
Useimmat tilat todennäköisesti tekevät tappiota, mutta eivät kaikki. Olennaista olisi keskiarvojen lisäksi kertoa,
miten parasta tulosta tekevät tilat pärjäsivät ja miksi ne edelleen tekivät positiivista tulosta. Tutkijoiden soisi myös
spekuloivan, millainen olisi paras mahdollinen tulospotentiaali suomalaisella
kustannustasolla.
Kohtalonusko vie terän
Julkisesti tällaista keskustelua ei kuitenkaan käydä. Sen sijaan heikkoa kannattavuutta käytetään yleisesti perusteena tukitason tai tuotteen hinnan nostamiselle.
Samanlainen kohtalonuskoinen asenne lyö leimansa kaikkiin alan toimijoihin.
Missä on se rehuoptimoija, joka käy isäntäväen kanssa tarkkaan läpi tilan teu-
rastulokset ja kasvatuserän talouslaskelman ja pohtii, miten ruokintaa pitäisi säätää, jotta saavutettaisiin riittävä
päiväkasvu – sen pitäisi olla jokaisella lihasikatilalla 950 gramman paremmalla puolella.
Tai missä se eläinlääkäri, joka miettii
sikalan taloutta ja ennaltaehkäisee ongelmia, ottamatta ”suomalaista hyvää
terveystilannetta” itsestäänselvyytenä.
Entä missä on talousneuvoja, joka ottaa tosissaan vastuuta tilan investoinnin
kannattavuudesta, eikä naputa hihasta
revittyjä numeroita elinkeinosuunnitelmaan investointitukien varmistamiseksi.
Mitä Steve tekisi?
Entä jos Steve Jobs ei olisikaan syntynyt 1955 Kalifornian San Fransiscossa, vaan esimerkiksi Huittisissa tai Vehmaalla? Entä jos hän ei olisi nuo-
rena innostunut ohjelmoinnista vaan lihasiantuotannosta? Miten hän hoitaisi tilaansa?
Steve olisi ensinnäkin asiakkaana äärimmäisen hankala. Sikalan rakennusvaiheessa hän ei olisi tyytynyt puoliksi
säädettyihin sikalalaitteisiin vaan vaatisi, että laitteet toimivat täydellisesti kuten pitää, ennen kuin lasku maksetaan.
Viljojen ja muiden rehun raaka-aineiden laatu olisi korkealla tasolla ja täs-
i Kelo
s: Kat
o
Piirr
mälleen isännän tiedossa samoin kuin
rehunkulutus. Rehun optimoija tietäisi, että rehureseptin on pakko onnistua
parhaalla mahdollisella tavalla, koska
talous- ja kasvutulokset käydään tarkalla silmällä läpi seuraavassa tapaamisessa eivätkä pehmoiset selitykset mene läpi. Huonoa onnistumista ei pystyisi
kompensoimaan paremmalla tarjoilulla
seuraavalla ruotsinristeilyllä.
Epätasaista porsasainesta Steve ei
monta kertaa katsoisi. Jos porsasvälitys ei toimittaisi riittävän hyviä eläimiä,
hän sopisi asiasta suoraan emakkotilan
kanssa. Ensiluokkaisista porsaista hän
maksaisi listahintaa enemmän, mutta
jättäisi emakkotilalle huonoimmat 20
prosenttia. Joku toinen ne varmaan kelpuuttaisi halvalla hinnalla.
Tilan työntekijät olisivat erittäin kovilla, mutta pysyisivät talossa, koska palkka
olisi hyvä ja tilalla tekemisen meininki.
Isäntä itse osallistuisi aktiivisesti käytännön töihin ja hioisi työmenetelmiä mahdollisimman yksinkertaisiksi
ja tehokkaiksi.
Eläinlääkäri ottaisi tilan ulkonaisesti terveen oloisista sioista verinäytteitä ja yrittäisi löytää piileviä ongelmia, joita voitaisiin eliminoida. Talousneuvoja tuottaisi laskelmia ja
työkaluja tilan sisäiseen laskentaan isännän päätöksenteon tueksi. Tila menestyisi erittäin hyvin, mutta isäntä olisi tyytymätön ja pyrkisi parempaan…
Toimialalta
toiselle
Seuraavat ohjeet on sovellettu
Walter Isaacsonin artikkelista
Harward Business Review -lehdestä huhtikuulta 2012.
keskity: Kaikkea ei tarvitse eikä voi yrittää, kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Yhtä tärkeää kuin
päättää mitä tehdään, on päättää mitä ei tehdä.
ymmärrä sekä yksityiskohdat
että kokonaiskuva.
yksinkertaista: Selkeytä
tuotteita ja tuotantoprosesseja,
karsi epäolennaisuuksia, pidä yllä järjestystä.
tavoittele täydellisyyttä: Älä vertaa itseäsi keskiar-
voon, vaan parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Mieti näkemys
täydellisestä tuloksesta, jota
kohti olet matkalla.
siedä ainoastaan a-luokan pelaajia: Odottamalla
loistavia suorituksia saat ihmiset tekemään niitä.
Epätasaista porsasainesta
Steve ei monta kertaa
katsoisi.
Kotitilalta 3/2013
5
Teksti Harri Jalli, Raila Aaltonen, Ulla Ketola
Johtaja pitää langat käsissä
Kuva: Harri Jalli
”Lempeitä poikia
nämä isotkin ovat”,
Sirpa kehuu.
Hyvä johtaminen mahdollistaa investoinnit
Jukka ja Sirpa Nousiaisen tilanpito on
ollut jatkuvaa kehittämistä. He aloittivat 20 vuotta sitten 30 peltohehtaarilla ja 12 lehmällä. Vuonna 2001 vanhasta navetasta tehtiin juottamo ja rakennettiin lämmin loppukasvattamo 170
sonnille. Vuonna 2007 investoitiin pihvikasvattamoon. Peltoviljely ja rehuntuotanto ovat kehittyneet mukana ja
tila on nyt säilörehun ja viljan suhteen
omavarainen. Murskeviljaan siirryttiin
kymmenen vuotta sitten.
Työnjako tilalla on selkeä. ”Vasikat,
kaikki toimistotyöt ja huusholli ovat mi-
6
Kotitilalta 3/2013
nun vastuullani. Jukka hoitaa sonnit, peltotyöt ja metsät”, toteaa Sirpa.
Työtä isolla tilalla riittää ja kaikkea ei
tarvitse tehdä itse. Lannanlevityksen ja
ruiskutukset hoitaa urakoitsija. Säilörehu tehdään yhdessä 40 kilometrin päässä olevan lypsykarjatilan kanssa. Kaksi
vuotta sitten hankittu yhteinen itsekulkeva tarkkuussilppuri vei rehunteon tehokkuuden ja laadun halutulle tasolle.
Yhteistyössä tilojen pitää olla samalla
aaltopituudella. Molempien pitää hyötyä eikä kumpikaan osapuoli saa olla
laskemassa viimeistä euroa. Pitää ym-
märtää, että yhteistyön loppuminen olisi tappio molemmille.
Tärkeä ostopalvelu on Jukan mukaan
koko tilan talousanalyysi, joka on tehty
vuosittain jo vuodesta 2004. ”Investoinneista selviäminen vie aikansa ja analyysin avulla nähdään, ollaanko oikealla tiellä. Kahden kasvattamoinvestoinnin jälkeen on opittu, että talous on tasapainossa vasta kolmen vuoden kuluttua, vaikka myynnit tasaantuvat nopeammin.”
Sama talousasiantuntija tekee Nousiaisille välitilinpäätöksen ja täyttää veroilmoituksen.
Kuva: HK Ruokatalo
Mäntyselän tila,
Savonlinna
Jukka ja Sirpa Nousiaisen tilalla
on noin 400 pihvirotuista
loppukasvatusonnia ja 200
maitorotuista, terninä ostettua
lihanautaa. Viljelyksessä on 321
hehtaaria, säilörehua korjataan
vähän myös muilta pelloilta. Yksi
työntekijä ympärivuotisesti,
kesällä toinen. Kiireisinä
kesäkuukausina käytetään
lisätyövoimaa tarpeen mukaan.
Pelloilla pyritään tuottamaan mahdollisimman suuri ja hyvälaatuinen sato. Viljelysuunnitelmat tekee ProAgria,
ja pakettiin kuuluu kasvustokäynti. Yhden päivän aikana kierretään kaikki lohkot, tarkistetaan rikkakasvien ja kasvitautien torjuntatarve sekä mahdollinen
lisälannoituksen tarve.
Koneitten hankinta perustuu aina laskelmiin ja huolelliseen harkintaan, samoin urakoitsijan käyttö. Paalausurakoitsija hoiti aiemmin tarkkuussilppurille sopimattomien lohkojen korjuun
sekä kuivikkeitten paalaamisen. Taksa
tuntui kuitenkin aika kovalta. Kun olkien
paalaaminen kerran viivästyi kohtalokkaasti, Nousiaiset alkoivat laskea oman
paalaimen kannattavuutta. Osoittautui,
että hankinta tulee urakoitsijan käyttöä
edullisemmaksi, kun paalaimella lisäksi
urakoidaan jonkin verran.
”Työt saa tehdä silloin kun itse haluaa
ja ellei suju, saa syyttää vaan itseään.”
Tilan kehittämiseen kuuluu myös itsensä kehittäminen. Muutama vuosi sitten Jukka ja Sirpa suorittivat yrittäjän
ammattitutkinnon. Nyt he kouluttautuvat tilan yhtiöittämiseen liittyvissä
asioissa.
Vuotuinen työmäärä on Jukan ja Sirpan mukaan mukavasti tasapainossa. Kesä on niin kiireistä aikaa, että lomalle ei paljon ehditä. Silloin tilan töistä irrottaudutaan omalla rantasaunalla. Syksyllä ja talvella ehditään rentoutumaan paremmin. Lokakuussa perinteeksi on muodostunut HK Agrin ulkomaan opintomatka ja talvella käydään
Lapissa hiihtämässä.
Aina kun on rauhallista,
pyrimme mittaamaan
omaa toimintaamme, kertovat Mervi ja Antti Pirilä.
Tavoitteiden
saavuttaminen motivoi
Mervi ja Antti Pirilä Kalannista asettavat tuotannon tavoitteet määrällisesti ja laadullisesti korkealle ja haluavat tehdä asiat hyvin. Tuottavuuden kehittäminen on keskeisin kehityskohde.
”Jatkuva rutiinien kehittäminen on meillä sitä, että koko ajan mietitään, kuinka saada enemmän aikaiseksi pienemmällä vaivalla ja työllä.”
Pirilät ovat käyttäneet konsultteja johtamisen tukena ja kokevat
heistä olleen paljon hyötyä. Molemmat ovat myös opiskelleet johtamista. Tärkein ja uusin asia on kirjanpitäjän kanssa rakennettu kustannuspaikkakohtainen kirjanpito, joka antaa parvikohtaisesti katelaskelmat
vuosittain tai kuukausittain. Pirilät tekevät kirjanpitäjän kanssa tiivistä
yhteistyötä taloushallinnon asioissa.
Kirjanpitäjän ohella tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kylvö- ja
puintiurakoitsijat, hakepuiden kuljettaja ja hakettaja, sekä kunnossapidossa ja rakentamisessa tarvittavat ammattilaiset.
”Tietenkin osaavat työntekijät
Ihalan tila Oy, Kalanti
ovat arjen pyörimisen tärkein
Broileriemoja vuodesta 1988.
tukipilari. Ja kyllä niitäkin päiMervi ja Antti Pirilä ovat
viä on, kun aika ei tunnu riittäaloittaneet tilanpidon 2001. Emoja
vän – ne vaan pitäisi osata tunon nyt 20 000. Viljelyssä on 86
nistaa ja pyrkiä tekemään asialhehtaaria, jolla viljaa, lanttua
le jotain”, Pirilät toteavat.
ja vuodesta 2010 mansikan
Lukuisat ammattimatkat ovat
taimia. Työvoimaa on vakituisesti
rakentaneet pohjaa halulle nähyksi kokopäiväinen ja yksi
dä eteenpäin. Näyttelyiden ja
osa-aikainen lomittaja, lisäksi
laitevalmistajien lisäksi Pirilät
sesonkityöntekijöitä 5–10 henkeä.
ovat vierailleet kehittyvillä tiLakisääteinen työterveyshuolto
loilla ja ottaneet innolla vastaan
on järjestetty yksityisen
vierailijoita omalle tilalleen. Antlääkäriaseman kanssa.
ti Pirilä työskenteli muutama
Kotitilalta 3/2013
7
vuosi sitten broileriemotilalla Belgiassa ja tilan isäntäpari vastavuoroisesti Pirilöillä.
”Tämä on auttanut kyseenalaistamaan omia tekemisen tapoja. On
myös opittu, että suora benchmarkkaus vieraasta maasta vaatii tarkkaa perehtymistä ja asioiden erilaisuuden ymmärtämistä.”
Toimintaan vaikuttavilta sidosryhmiltä tulee usein vaateita sellaisten
lisätöiden tekemiseen, jotka eivät nosta tuotteiden myyntihintaa, Pirilät kritisoivat. ”Tämä taitaa olla suomalaisten kansansairaus: olemme
tehokkaita luomaan toisillemme töitä, jotka eivät euroissa mitattuna
tuottavuutta paranna.”
Mervi ja Antti Pirilä kokevat työssä onnistumisen ja kovienkin tavoitteiden saavuttamisen tukevan parhaiten omaa jaksamistaan.
”Työssä jaksamisen kannalta keskeistä on mitoittaa oma työmäärä
oikeaksi, jolloin jää voimavaroja ja innostusta myös strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Pitää säilyttää taito ja halu katsoa näitä asioita 10-20 vuotta eteenpäin. Toki on hyvä nähdä myös se, kuinka paljon asiat ovat viimeisen 10 vuoden aikana muuttuneet ja hyväksyä, että
muutos ei pysähdy tähän hetkeen.”
Lomia Pirilät kertovat viettävänsä välillä kahdestaan, välillä perheen
tai ystävien kanssa, ja silloin tilalta lähdetään pois. Sunnuntait pidetään
vapaana, kanaloissa tehdään vain välttämätön muninen pakkaaminen.
”Kun yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat
aviopari, on päivänselvää että tiimin toimivuuden ylläpito vaatii enemmän panostusta kuin jos kävisimme omissa palkkatöissämme. Kaiken
pohjana kuitenkin tarvitaan yhteinen näkemys ja arvomaailma.”
Östergårdin tila,
Kristiinankaupunki
Raimo ja Seija Östergård
aloittivat maatalousyrittäjinä
1989. Tilalla on 400 emakkoa,
joiden rehu tulee 190
hehtaarilta. Osa pelloista on
vuokrattu. Metsää on noin 300
hehtaaria. Perheenjäsenten
lisäksi töissä on yksi
ulkopuolinen työntekijä.
Työnantaja­koulutusta tiloille
Siipikarjatilojen kasvu on nostanut
tarvetta ulkopuolisen työvoiman
käyttöön, muutenkin kuin kausiluontoisesti. Alan haasteellisuus ja
ammattitaitoisen työvoiman tarve
edellyttävät niin työnantajilta kuin
työntekijöiltäkin osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä.
Siipikarjatilojen työnantajakoulutus on osana MAKERA-hanketta järjestettävä täydennyskoulutus,
jossa käsitellään tilan päivittäiseen
johtamiseen, työnantajana toimimiseen sekä tuottavuuteen liittyviä kysymyksiä. Koulutuksen järjestää Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), joka on myös suunnitellut sen sisällön yhdessä Siipikarjaliiton, Maaseudun Työnantajaliiton
ja maa- ja metsätalousministeriön
kanssa.
Koulutus koostuu kuudesta lähiopetuspäivästä, joista neljä oli kevätlukukaudella ja kaksi ensi syksynä. 16 hengen osallistujaryhmäs-
8
Kotitilalta 3/2013
sä on muutama kananmunantuottaja, suurin osa on broileriketjuun
kuuluvia tuottajia. Vastaava koulutus sikatilallisille päättyi helmikuussa 2013.
Lähiopetuspäivillä HAMKissa
vierailee eri luennoitsijoita. Ensimmäisillä kokoontumiskerroilla aiheina olivat esimiehen rooli siipikarjatilalla, työnsuunnittelu ja organisointitaidot sekä erilaiset johtamistyylit. Seuraavana vuorossa
olivat työn terveysvaarat sekä työsuojelu siipikarjatiloilla. Kevään
viimeisessä tapaamisessa käsiteltiin työsuhteen ehdot ja sen lainsäädäntö työsopimuksen keskeiset
ehdot sekä eläinterveys. Syksyn aiheita ovat vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä siipikarjatilojen
haasteet ja tulevaisuudennäkymät.
Koulutus on ollut antoisaa, koska
ryhmäläiset ovat motivoituneita
sekä avoimia.
Maarit Laine
Selkeä työnjako,
Raimo ja Seija Östergård Kristiinankaupungin Metsälän kylästä ovat määrätietoisesti kehittäneet 10 peltohehtaarin ja kuuden emakon tilastaan dynaamisen perheviljelmän, jossa tuleva jatkaja Miika Östergård on mukana. Perheessä jokainen tietää vastuualueensa
tavoitteet, ja toimintoja sekä kehitystä viedään yhdessä tuumin eteenpäin.
Tavoitteet ja toimintatavat ovat selkeytyneet yhteisten keskustelujen pohjalta. Neljä vuotta sitten Miika ja Seija
ottivat vastuun sikataloudesta ja Raimo
viljanviljelystä. Tilan vakituinen työntekijä Philip Hammarberg osallistuu talvisin metsätöihin ja kesäisin peltotöihin.
Näin Östergårdit ovat voineet työllistää
hänet kokoaikaisesti.
Miika lähti kehittämään porsastuotantoa määrätietoisesti neljä vuotta sitten. Alussa sikalassa työskenteli kolme
henkilöä, mutta nyt Miika ja Seija hoi-
Kuva: ulla Ketola
Östergårdilla vastuualueet
on jaettu kolmen
perheenjäsenen kesken.
Miika ja Seija Östergård
(kuvassa) vastaavat
sikataloudesta, Raimo
Östergård viljelystä.
Optipossun
raportit tutuksi
kurssilla
jokaisella vastuunsa
tavat sikalan kahdestaan. Vapaapäivät
hoitaa ulkopuolinen lomittaja.
”Työskentelemme aamulla seitsemästä kahteentoista ja iltapäivällä puoli
neljästä puoli kuuteen. Tässä ajassa ehdimme tehdä kaikki työt.”
Ensi vuonna Miikan avovaimo Anu Jokinen aloittaa työt sikalassa. Silloin työlista tehdään koko vuodelle ja vuoroja
kehitetään työpareina siten, että Raimo
ja Seija hoitavat Miikan ja Anun lomapäivät. ”Työlista on todella hyvä, koska tiedän aina, koska on vapaapäivät ja voin
suunnitella omat menot”, kertoo Seija.
Porsastuotannon kehittämiseen Miika on hakenut tietoa näyttelyistä, kirjallisuudesta ja neuvojilta. Östergårdeilla
on aina puhuttu avoimesti yhdessä, miten tuotantoa voidaan kehittää. ”Tärkeää on aina ollut miettiä yhdessä uusia
vaihtoehtoja ja suodattaa ne meidän tilalle toimiviksi malleiksi”, kertoo Miika.
Viimeisten vuosien aikana emakoiden
tuotostaso on noussut neljällä porsaalla ja nyt vieroitetaan noin 26 porsasta
emakkoa kohden. Tavoitteena on edelleen parantaa välitysporsaiden määrää ja laatua siten, että lihasikalat ovat
tyytyväisiä.
”Tämä edellyttää vieroitettujen porsaiden kasvatuspaikkojen lisäämistä ja
porsaiden ruokinnan parantamista”, tiivistää Miika tulevia kehittämiskohteita. Apuna on HK Agrin tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen, jonka kanssa tehdään porsastuotannon kehityssuunnitelma.
”Olemme tyytyväisiä viime talvena
tehtyyn tuotantosopimukseen HK Agrin kanssa, jossa verkotuimme kahden
lihasikalan kanssa”, kertoo Miika. ”Porsaat lähtevät säännöllisesti joka viikko
ja samalla saamme tärkeää palautetta
porsaiden laadusta ja kasvukyvystä.”
Lähes 50 HK Agrin sopimustuottajaa osallistui huhtikuussa
Optipossu netin käyttäjäkoulutustilaisuuksiin.
Charlott Dahlin osallistui
koulutukseen Tampereella. Hän
hoitaa miehensä Kjell Glasbergin kanssa 900-paikkaista lihasikalaa Maalahdessa. Dahlin on
aina seurannut tarkkaan oman
sikalan tuloksia. Nyt hän on tallentanut Optipossu nettiin ensimmäisen kasvatuserän kuolleisuuden, lääkitykset sekä rehunkulutuksen.
”Alussa sisään kirjautuminen ei onnistunut, mutta nyt se
onnistuu ja ohjelmaa on mukava käyttää”, kertoo Dahlin. Optipossu netti saa häneltä kiitosta helppokäyttöisyydestään.
”Optipossu netin raporteissa on
hyvää tietoja ja varsinkin siitä
saatava tulosten vertailutieto
on mielenkiintoista.”
Optipossu netti aukeaa kaikille kehitysohjelmaan kuuluville tiloille kesän aikana. Uusille tiloille lähetetään työohjeet. Optipossun työohjetta päivitetään tarpeen mukaan ja
uusin versio on aina Sinetissä.
Ruotsinkieliset ohjeet julkaistaan kesällä.
Syksyllä HK Agri järjestää
uusia Optipossu netti -koulutustilaisuuksia. Seuraathan ilmoittelua Sinetissä!
Ulla Ketola
Kotitilalta 3/2013
9
Työuupumuksen
oireet ovat
tuttuja joka
toisella
lypsykarjatilalla.
Ihmissuhteet,
ystävät ja
perhe lisäävät
voimavaroja.
Terveenä eläkkeelle
kotieläintöistä
Viljelijän työkykyä uhkaavat niin
työtapaturmat, ammattitaudit kuin
stressikin. Yhdessä työterveyshuollon
kanssa viljelijä voi tehdä paljon oman
terveytensä hyväksi, jos vain halua on.
Raila Aaltonen
10
Kotitilalta 3/2013
V
altiovaltakin on huolissaan viljelijöiden työuran pituudesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön
(STM) alainen työryhmä etsii
parhaillaan keinoja edistää maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Se luovuttaa mietintönsä elokuun lopussa. Työryhmän sihteerinä toimii kehityspäällikkö, MMT Markus Pyykkönen STM:n työsuojeluosastolta.
Huoleen on aihetta, sillä maatilatalous on tilastojen perusteella riskialtis elin-
Kuva: Steve Baccon
useampi kuin neljä viidestä kokee työkykynsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Yli
60-vuotiaista näin ajattelee enää joka
kolmas, ja neljännes pitää työkykyään
enintään välttävänä.
”Iän myötä näkemys siitä, miten työt
jaksetaan hoitaa nykyjärjestelyin, muuttuu pessimistiseksi. Alle 40-vuotiaat uskovat jaksavansa tehdä työt nykyisin
järjestelyin myös tulevaisuudessa. Yli
Maatilalla
yrittäjän
ja perheen
jaksaminen on
ykkösasia.
keino. Vuosittain maataloustöissä sattuu
noin 5 000 työtapaturmaa. Tapaturmasuhde on lähellä toimialojen valtakunnallista keskiarvoa, mutta maatalouden
työtapaturmista joka neljäs on vakava
ja johtaa yli kuukauden työkyvyttömyyteen. Muilla aloilla vakavien tapaturmien osuus on alle 10 prosenttia.
Tapaturmariski aliarvioidaan Pyykkösen mielestä kovin helposti. ”Tilastojen
perusteella voidaan ennustaa, että 90
prosenttia maatalousyrittäjistä selviää
tulevan vuoden ilman tapaturmia, mutta
tilastot kertovat myös sen, että lähes jokaiselle sattuu uran aikana tapaturma.”
Työuupumus tuttua maitotiloilla
Suuri osa maatalousyrittäjistä arvioi
työkykynsä vähintään melko hyväksi.
Alle 40-vuotiaista maatalousyrittäjistä
60-vuotiaat epäilevät, selviävätkö he
nykyisistä töistään.”
Kotieläintyö pistää viljelijät koville, mikä näkyy eroina koetussa työkyvyssä tuotantosuuntien välillä. Maitotiloilla työkyky koetaan yleensä heikommaksi kuin viljatiloilla, ja työuupumus
on yleistä.
Lypsykarjatiloilla 16 prosenttia vastaajista ilmoitti kokevansa melko paljon tai erittäin paljon stressiä. Yhdeksällä prosentilla vastaajista oli vakavan
ja 45 prosentilla lievän työuupumuksen
oireita. Toisaalta lähes viidesosa ei kokenut lainkaan stressiä ja lähes puolet
oli täysin vapaita työuupumusoireista.
Tilakoko vaikuttaa hieman koettuun
työkykyyn. Alle 20 hehtaarin tiloilla koetun työkyvyn keskiarvo oli 4,4 ja yli 100
hehtaarin tiloilla 4,7. Pyykkönen arvioi tämän liittyvän pienten tilojen keskimäärin
alhaisempaan automaation asteeseen.
Ennaltaehkäisyyn varattava aikaa
Sairauden vuoksi eläkkeelle siirtyy noin
600 maatalousyrittäjää vuodessa. Neljässä tapauksessa kymmenestä työkyvyttömyyden syynä on tuki- ja liikuntaelinsairaus ja joka kuudennessa tapauksessa mielenterveyden ongelmat.
Työssä jaksamista edistävät eniten
säännölliset lomat, riittävä lepo ja laa-
dukas vapaa-aika. Myös ihmissuhteet,
ystävät ja perhe lisäävät voimavaroja.
Terveyttä ja hyvää psyykkistä ja fyysistä
kuntoa pidetään keskeisinä työssä jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä.
Suurimpina uhkina työkyvylle pidetään henkisiä uhkia, stressiä ja masennusta. Sairaudet, ammattitaudit ja tapaturmat koetaan myös työkyvyn uhkiksi.
Liiallinen työmäärä, kiire ja työn sitovuus ovat usein syynä siihen, että uhkien
ennaltaehkäisyyn ei jää riittävästi aikaa.
”Nämä ovat tekijöitä, jotka työterveyshuolto kyllä huomaa sekä tilakäynneillään että terveys-tarkastuksissa, mutta
itse ongelmaa työterveyshuolto ei pysty
ratkaisemaan. Ratkaisut työhyvinvointia parantavista toimenpiteistä tekee aina yrittäjä itse”, Pyykkönen muistuttaa.
Yrittäjällä vastuu itsestään
Työtapaturmat vähenevät ja työhyvinvointi paranee, kun yrityksen johto sitoutuu työolojen kehittämiseen. Tämä
tuli selvästi esille, kun Työterveyslaitos
selvitti työtapaturmien ehkäisemiseksi perustetun Nolla tapaturmaa -foorumin vaikuttavuutta. Foorumiin osallistuneilla työpaikoilla tapaturmat vähenivät 15 prosenttia, kun valtakunnallisesti työtapaturmien määrä kasvoi nelisen prosenttia.
”Hyvä tulos ei synny itsestään. Tekemistä on johdettava, myös yhden ja kahden hengen yrityksissä”, Pyykkönen korostaa. ”Johtaminen on asioiden panemista tärkeysjärjestykseen. Maatilalla
yrittäjän ja yrittäjäperheen jaksaminen
on ykkösasia.”
Viljelijä saa asiantuntevaa apua työkyvyn ylläpitämiseen työterveyshuollosta.
Pyykkösen mukaan sen palvelujen hyödyntäminen on paitsi hyvää johtamista,
myös olennainen osa tilan riskienhallintaa. Tilakäynnillä selvitetään työolosuhteet ja työhön liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit.
”Koska muut työterveyshuoltopalvelut suunnitellaan tilakäyntien tulosten
perusteella, käynneillä tulee keskittyä
yrittäjän kannalta olennaiseen. Annettujen ohjeiden tulee olla sopusoinnussa niiden mahdollisuuksien kanssa, jotka yrittäjällä on tilansa työolosuhteiden
kehittämiseen.”
Kotitilalta 3/2013
11
Teksti Raila Aaltonen
Piirros Kati Kelo
Työ näkyviin
lihan arvostuksen nostamiseksi
Sikatilat tekevät valtavasti työtä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin
varmistamiseksi. Liha-alan yhteishanke puolestaan tekee kuluttajillekin
selväksi, miksi Suomi on vastuullisen lihantuotannon edelläkävijä.
S
uomi vastuullisen lihantuotannon mallimaana, lyhyemmin Suvali -hanke, pyrkii kaupallistamaan sikojen terveyden eteen
tehdyn suururakan hyödyt. Sianlihantuotantoon luodaan selkeä laatujärjestelmä, ja asia viestitään kuluttajille. Laatujärjestelmä pohjautuu ETT:n ylläpitämään Sikava-terveydenhuoltorekisteriin.
Sianlihan alkutuotanto toimii hankkeessa pilottina. Muille eläinlajeille pyritään luomaan vastaavat laatujärjestelmät Suvalin jatkohankkeissa.
”Kuluttajien kiinnostus eläintuotantoa ja eläinten hyvinvointia kohtaan on
kasvanut huimasti viime aikoina. Läpinäkyvyydestä ja jäljitettävyydestä on
tullut jo tietyn kuluttajaryhmän ostopäätöksiä ohjaava tekijä”, kuvailee HK
Ruokatalon kehitysjohtaja Anne Terimo.
Hänen mukaansa kotimaisen sianlihan
12
Kotitilalta 3/2013
arvostus ei nykyisellään ole ansaitsemallaan tasolla. Sekä kaupan että kuluttajien
arvostus kotimaista lihaa kohtaan nousee, kun tieto ketjussa noudatettavista
käytännöistä tulee laajemmin tutuksi.
Lihan tuotantotapa näkyviin
Jotta liha-alan itse hallinnoimasta ja vapaaehtoisesta Sikavasta tulee virallisesti
tunnustettu kansallinen järjestelmä, tulee ulkopuolisen auditoijan käydä se läpi kaikilta osiltaan.Kesäkuun alussa voimaan astuneen elintarvikelain mukaan
Evira voi myöntää hyväksytyn auditoinnin jälkeen Sikavalle laatujärjestelmän
virallisen statuksen. Tämän jälkeen asiasta aletaan viestiä kuluttajille.
”Silloin kuluttajat vihdoin pääsevät näkemään eron ja tekemään tietoisen valinnan eri tuotantotapojen välillä. Tuotantotapoja voidaan erottaa ainakin neljä:
kansalliseen laatujärjestelmään perustuva tuotantotapa, laatujärjestelmän ulkopuolella tuotettava ns. perusliha, luomu- sekä tuontiliha.”
Terimon mukaan tuotantotapojen välisistä eroista tullaan viestimään laajalti
muun muassa alan yhdessä rahoittaman
kampanjan kautta sekä Lihatiedotuksen
välityksellä. Tuotantotapa voidaan merkitä pakkauksiin ja brändit voivat viestiä asiasta myös itsenäisesti.
Sikojen terveydenhuoltorekisteri Sikavan hyödyt liittyvät ennen kaikkea tuoteturvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. Muita kuluttajien tärkeinä pitämiä
asioita voidaan Terimon mielestä ottaa
mukaan myöhemmin.
”Mahdollisesti tulevaisuudessa laatujärjestelmää voidaan laajentaa ottamalla ympäristöasiat huomioon sekä kuvaamalla koko tuotantoketjua.”
Hankkeella laaja tuki
Kuluttajat eivät ole ainoita, joille lihan
tuotantotapaan liittyvää valistusta suunnataan. Terimo odottaa myös julkisten
hankintaorganisaatioiden, kuten kuntien kiinnostuvan sianlihantuotannon kansallisesta laatujärjestelmästä.
”Erityisesti julkisella puolella olisi toivottavaa, että tuotantotavasta tulisi yksi hankintakriteeri muiden joukossa, ja
että tätä kautta kotimaisen lihan merkitys korostuisi. Tällä hetkellä julkisilla
hankintaorganisaatioilla ei ole toimivaa
työkalua kilpailutukseen, jolloin hinnan
merkitys korostuu”, hän pohtii.
Kaikki isot liha-alan toimijat ovat si-
toutuneet yhteiseen hankkeeseen. Mukana ovat HK Ruokatalon lisäksi Atria,
Snellman ja Saarioinen. Hankkeen suurin
rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Terimo kertoo, että myös kauppa
suhtautuu hankkeeseen myönteisesti.
Tämä on tärkeää, sillä kaupan vastuul-
Lihan tuotanto­
tapa voisi olla yksi
julkisen hankinnan
kriteereistä.
le tulee tuotantotavan merkitseminen
hintalappuihin.
Auditoidun laatujärjestelmän ansiosta viestintään voidaan hakea rahoitusta EU:lta. ”EU:n menekinedistämisrahaa
haetaan yhteistä markkinointia ja viestintää varten Suomessa. Asia vaatii laajaa kampanjointia valtakunnan mediassa, jotta kuluttajat oppivat tunnistamaan kansallisen laatujärjestelmän nimeltä ja erottamaan eri tuotantotavat
toisistaan”, Terimo sanoo.
Kampanjassa tullaan kertomaan laatujärjestelmän erityispiirteistä ja sen tuomasta lisäarvosta. Laatujärjestelmän nimeä ei ole vielä julkistettu.
Kesän parhaat
KIVENNÄISTARJOUKSET
Tilaa kivennäiset
vaivattomasti ja edullisesti!
Komponenttiruokintaan suunnitellut
HK Agrin kivennäiset soveltuvat
parhaiten aperuokintaan. Jouheva
käytettävyys ja hyvä sekoittuvuus
helpottavat ja nopeuttavat ruokintaerän
valmistusta. Suuret suuntakuormat
sekä jakelu samalla alueella usealle
tilalle alentavat rahtikustannuksia.
Molemmat apekivennäisemme ovat
fosforivapaita ja lisäksi olemme nostaneet niiden magnesiumpitoisuuksia.
Apekivennäisistä on nyt saatavana myös
korkeammalla e-vitamiinipitoisuudella
varustettu Apekivennäinen +.
Kysy lisää ja tilaa!
Apekivennäinen
Apekivennäinen+
Rahtikustannukset kivennäisille
235 €/tn
265 €/tn
1000 kg 60 €/tn
2000 kg 55 €/tn
3000 kg 50 €/tn
Mullikivennäinen
Emokivennäinen
325 €/tn
400 €/tn
Minimitilaus 1000 kg: Suuremmat
toimituserät sovitaan tapauskohtaisesti.
Tilaukset toimitetaan tilauspäivästä
3 viikon sisällä. Hintoihin lisätään alv.
Kalsium g/kg
4000 kg 35 €/tn
5000 kg 30 €/tn
Apekivennäinen
Apekivennäinen+
Mullikivennäinen
Emokivennäinen
230
230
190
120
Fosfori g/kg
0
0
25
60
Magnesium g/kg
60
60
75
120
Natrium g/kg
100
100
100
120
A-vitamiini, ky/kg
160 000
160 000
172 000
250 000
D-vitamiini, ky/kg
50 000
50 000
54 000
40 000
E-vitamiini, mg/kg
800
1400
705
700
Jukka Kinnunen
Puh. 040 521 9516
jukka.kinnunen@hkagri.fi
Mirva Heikkilä
Puh. 040 587 7434
mirva.heikkila@hkagri.fi
HK Agri Oy | PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150
Pirjo Leva
Puh. 040 773 7290
pirjo.leva@hkagri.fi
www.hkagri.fi
Jouni Saarinen
Myyntipäällikkö, sianrehut
Elintarviketeollisuuden
sivutuotteina syntyy
käyttökelpoisia nestemäisiä
valkuais- ja energia­
rehuja sioille. Liemirehujen
käyttäjien on varauduttava
myös tuotantokatkoksiin.
Liemitilan
suunnitelma B
V
iljaa käyttävässä elintarvikeja biopolttoaineteollisuudessa
syntyy sivutuotteena valkuaispitoisia nestemäisiä rehuja, joista tutuimmat ovat Altian ja ST1:n Jokioisen ovr-liemet. St1:n muissa bioetanolilaitoksissa syntyy ovr-liemen tyyppistä leipomorankkirehua, jossa raakaainepohja on viljan sijasta leipomotuotteet. Valkuaispitoiset liemirehut ovat niin
koostumukseltaan kuin taloudellisestikin
erittäin järkevä pohja sikojen ruokintaan.
Meijeriteollisuuden sivutuotevirrat
ovat heroja ja huuhteita. Ne ovat pääosin energiarehuja, joilla korvataan osittain viljaa sikojen ruokinnassa, mutta
samalla ne monipuolistavat dieettejä ja
ovat erittäin maittavia.
Näistä syistä iso osa lihasikaloista ja
osa emakkoloistakin käyttää ruokinnoissaan liemirehuja. Liemirehuruokinnoissa
ensiarvoisen tärkeää on raaka-aineiden
tunteminen, oikeat täydennysrehut sekä
ammattitaitoinen ruokinnan optimointi.
14
Kotitilalta 3/2013
Muutostilanteessa
ruokintalaite pitää
ohjelmoida uudelleen.
Kysy sopiva ruokintaresepti HK Agrilta.
Tuotantomäärät vaihtelevat
Liemirehujen edut ovat selvät, kolikon
toinen puoli on liemirehujen tuotantomäärien vaihtelut.
Liemirehujen hinnat on sidottu valkuaisen ja ohran hintaan. Valkuaispitoisissa
liemirehuissa (ovr-liemet ja leipomorankkirehut) hinta muodostuu soijarouheen
ja ohran hinnasta, joista soijalla merkittävämpi osuus. Maitopohjaisissa liemirehuissa hinta perustuu pääosin ohran
markkinahintaan.
Säännöllisillä hinnantarkistuksilla liemirehut pidetään aina kilpailukykyisinä.
Tämä on tarpeen, jotta niiden menekki
taataan ja liemirehujen tuotantolaitokset saavat pyöriä normaalisti päätuotteiden menekkien mukaisesti.
Koska sivutuoteliemien määrä elää
päätuotteiden tuotannon mukaan, tuotannon taso vaihtelee kaikilla tuotantolaitoksilla ja niillä on myös ennakoidut
huoltotaukonsa. Vaihtelu sivujakeen
määrissä asettaa omat haasteensa li-
Ruokinnan
vaihtoehdot
Rypsiporsaan ruokintaan
ilman liemirehuja on kolme
vaihtoehtoa:
• RP täysrehut 1 ja 2
• RP puolitiivisteet 1 ja 2
• RP tiiviste+vilja+rypsiöljy
Viljaporsaan
ruokintavaihtoehdot ilman
liemirehuja ovat:
• Täysrehut
• Puolitiivisteet
• Tiivisteet
• Soija-premix -ruokinta
Näistä jokainen tila
löytää parhaan korvaavan
vaihtoehdon oman
tuotannon lähtökohdat
huomioiden.
Kantapään kautta on jo opittu, että aina
ei korvaavia liemirehuja ole saatavana.
hantuotantoketjulle ja logistiikalle. Haastetta lisäävät vielä odottamattomat tuotantokatkokset tehtailla.
Viesti kertoo katkoksesta
Kaikista ennakoiduista tuotantokatkoksista ja tuotannon määrän vaihteluista
ilmoitetaan rehujen käyttäjille mahdollisimman ajoissa joko kirjeellä tai tekstiviestillä. Viestissä kerrotaan mahdollisen tauon kesto tai muuttunut tuotantomäärä.
Liemirehutehtaiden tuotantotaukojen aikana tiloille pyritään toimittamaan
ensisijaisesti lähinnä olevaa korvaavaa
liemirehua. Tämä saattaa aiheuttaa tarvetta muuttaa ruokintareseptejä ruokintalaitteelle.
Ensiarvoisen tärkeää on, että jokainen
asiakas reagoi viestiin ja toimii pyydetyllä tavalla. Tilojen on siis aktivoiduttava
Kuva: Eetu Mikkola
itsekin näissä tilanteissa ja otettava yhteyttä HK Agrin ruokintasuunnittelijaan,
jotta saamme mahdollisimman nopeasti tilanteeseen sopivan reseptin koneelle ja lihantuotanto voi jatkua häiriöttä.
Kuivarehua tarvittaessa
Kantapään kautta on jo opittu, että aina
ei korvaavia liemirehuja ole saatavana.
Tällöinkin jokaiselle tilalle löytyy sopiva
ruokintaratkaisu. Tarjolla on niin rypsiporsaan kuin viljaporsaankin kasvatukseen useita eri vaihtoehtoja.
Ennalta ilmoitettuihin tuotantotaukoihin pitää valmistautua ajoissa, koska tilalle todennäköisesti tarvitaan erilainen,
korvaava teollinen rehu. Teollisen rehun
vaihto toiseen saattaa kestää useamman viikonkin jos käytössä on vain yksi
siilo tai siilotilaa ei muuten ole ylimääräiselle rehulle.
Jokioinen jää
kesätauolle
ST1:n Jokioisten ovr-tuotanto katkeaa juhannuk­
sesta noin viideksi viikoksi.
Tämänhetkisen tiedon
mukaan Jokioisten liemen
käyttäjille ei saada korvaavia liemirehuja muualta
tauon aikana. Kesän tuotantotauosta on ilmoitettu asiakkaille ensimmäisen kerran helmi­kuussa ja
uudestaan kesä­kuun alussa
kirjeellä ja tekstiviestillä.
Kaikilla Jokioisten liemirehua käyttävillä tulisi
olla korvaava ruokintavaihtoehto valmiina jo nyt,
tai ainakin on toimittava
nopeasti sen saamiseksi.
Ota kiireen vilkkaa yhteyttä HK Agriin, niin hoidetaan asia kuntoon.
Liemellä saadaan sioille
energiaa ja valkuaista
kilpailukykyiseeen hintaan.
Kuivarehuja voidaan joutua
käyttämään tehtaiden
tuotantotaukojen aikana.
Kotitilalta 3/2013
15
s
Ka
at tav
uu
nn
Kannattavuuden kehittäminen on
teurasbroilerin kasvattajien mukaan
ykkösasia. Koko tuotannonalan
tulevaisuus vaarantuu, ellei kannattavuus
mahdollista investointeja, he korostavat. Työryhmä on toimiva
vaikutuskanava
B
roileritilojen yhteistyöryhmille
asetettiin ensimmäisessä palaverissa tavoitteeksi kehittää tuotannon ja hankinnan kilpailukykyä ja seurata kannattavuutta. Työryhmissä käydään läpi parhaita käytäntöjä tiloilta kauppaan asti koko konsernin
tasolla. Kannattavuutta seurataan alkutuotannon eri osissa ja verrataan tuotantotapoja ja -kustannuksia eri maissa.
Tuottajat uskovat, että ketjun analysointi konsernin koko toiminta-alueella
tuo työryhmille näkemyksiä myös tulevaisuuden uhista ja mahdollisuuksista. ”Virheellisesti tulkittuna ja huonosti
johdettuna parhaiksi käytännöiksi otetaankin halvimmat käytännöt, ja seuraukset näkyvät viime aikojen lihaskan-
16
Kotitilalta 3/2013
daaleissa”, Mika Puotunen huomauttaa.
Teurasbroilerin kasvattajat kokevat
työn alkutuotantotyöryhmissä hyväksi
vaikutuskanavaksi. ”Uudessa mallissa
yhtiö on sitoutunut kuuntelemaan tuottajien näkemyksiä, ja asioista neuvotellaan suoraan teurastamon väen kanssa”, kiittää Mika Säteri.
”Tuottajilla on
aito mahdollisuus
vaikuttaa asioihin.
Muuten en olisi
tässä mukana.”
– Jussi Oittinen
Kannattavuuskysymysten lisäksi ryhmä on työstänyt alkutuotannon neuvonnan kanssa koulutustilaisuuksia ja tuotantorakennusten olosuhdekartoituksiin
liittyviä asioita. Tuotantotulokset ja niiden kehittyminen käydään ryhmässä läpi säännöllisesti ja pohditaan, miten tuloksia voitaisiin parantaa.
Jussi Oittisen mukaan pitkään jatkuva sopimustilojen heikko kannattavuus
on uhka koko ketjun kehitykselle. Uusia investointeja ja korjausinvestointeja ei pystytä tekemään jos tuotanto ei
kannata. Tilojen korkealaatuinen toiminta on
avainasemassa, Puotunen muistuttaa.
”Edistyksellisen, jopa innovatiivisen tuotanto- ja toimitusketjun ansiosta pääs-
tään maailman turvallisimpaan siipikarjan lihaan ilman lääkitystä ja toisaalta
tehokkaaseen logistiikkaan. Työryhmien keskeinen tavoite on prosessin kehittäminen yhä kilpailukykyisemmäksi.
Eläinten hyvään elämään ja kasvuun panostamalla tuodaan eettisyyttä arvostavalle kuluttajalle entistä laadukkaampaa
kotimaista siipikarjanlihaa.”
Työryhmässä toivotaan konsernin johdon tulevan tuottajatilaisuuksiin kertomaan ajatuksiaan ja näkemyksiään tuotannon tulevaisuudesta Suomessa. Johdolle menee myös viesti, että tuotantolaitos tarvitsee kipeästi investointeja,
joilla kapasiteettia voidaan lisätä ja pysytään kehityksessä mukana.
Tuotantoa kehitetään kuluttajien ja
eläinten ehdoilla. Vastaajien mukaan pitkän tähtäimen kasvumahdollisuudet koko konsernissa edellyttävät, että koko
toimitusketju alkutuotannosta kauppaan
ja asiakkaalle toimii kannattavasti.
Vastaajat
Jussi Oittinen, Sastamala,
123 000 kasvatuspaikkaa
Mika Säteri, Köyliö,
215 000 kasvatuspaikkaa
Mika Puotunen, Nousiainen,
42 000 kasvatuspaikkaa
Teuraskasvattajien työryhmään kuuluu
myös Ari Mahlamäki.
”HK Scanilla on mahdollisuus toimia esi­
merkkinä läpinäkyvästä toiminnasta, jossa
näillä työryhmillä on oma tärkeä roolinsa.”
– Mika Puotunen
Broileriasiat kolmessa työryhmässä
Tuotannon kehittäminen sopimustuottajista muodostetuissa työryhmissä on tuttu toimintatapa broilerinkasvattajille, sillä työ aloitettiin
20 vuotta sitten. Tuottajat ovat valinneet itse edustajansa ryhmiin.
Oheiseen juttuun on koottu sähköpostihaastattelulla teuraskasvattajien työryhmän jäsenten arvioita toiminnasta.
Nuorikkokasvattajien ryhmässä asialistalla ovat olleet tuotantomäärien ja markkinatilanteen seuranta ja katelaskennan päivitys. Lisäksi työryhmä on tutustunut Suomen Broiler Oy:n toimintaan. Ryhmään kuuluvat Jaana Harjunmaa, Heikki Kurru, Hannu Uusi-Uola ja
Sanna Vainio.
Munittajat puolestaan ovat työryhmässään peranneet munittamoihn tehtävien olosuhdekartoitusten vaatimuksia ja uudisrakentamisen kriteerejä. Katelaskennan päivitys, tuotantomäärät ja markkinatilanne ovat myös tämän ryhmän työlistalla. Jäseninä ovat Paavo
Tyykilä, Sanna Kylänpää, Rami Mäkelä ja Juha Raitala.
Kerran vuodessa HK Agri järjestää työryhmille strategiaseminaarin,
jossa käydään läpi koko tuotantoketjun kehittämiseen liittyviä asioita.
”Kokonaisuuden kannalta on hyvin tärkeää, että ketjun eri vaiheissa
olevat tuottajat ymmärtävät koko ketjun haasteet ja vaikutukset lopputuotteeseen, tuoteturvallisuuteen ja kustannusten hallintaan”, korostaa broilerin sopimustuotannosta vastaava johtaja Jarmo Seikola.
Ryhmäneuvonta sopii broilerituottajille
Broilerintuottajien kokemukset ryhmäneuvonnasta ovat hyvät. Käytännönläheisiin tilaisuuksiin osallistui syksyllä 85 ja keväällä 98 prosenttia broileritiloista.
Uudentyyppistä neuvontaa lähdettiin ideoimaan teuraskasvattajien kehittämistyöryhmässä keväällä 2012.
Ryhmätilaisuuksien tavoitteena on
saada mahdollisimman suuri osa tuottajista osallistumaan ja jakamaan keskenään tietoa parhaista toimintatavoista.
Tilaisuuksia pidetään kaksi kertaa vuodessa, 4–5 kappaletta per aihealue. Tilaisuudet järjestetään eri
puolilla HK Agrin keskeisintä broilerituotantoaluetta sekä päivä- että iltaaikaan, mikä helpottaa jokaiselle sopivan ajan ja paikan löytymistä.
Syksyn tilaisuuden aiheena oli broileriuntuvikkojen vastaanotto ja ensimmäisen kasvatusviikon hoitotoimenpiteet. Kevään tilaisuudessa käsiteltiin tavoiteteuraspainoon tähtääviä
toimenpiteitä ja sitä kautta tuotannon
kannattavuuden parantamista. Ennen
tilaisuuksia tuottajat vastasivat taustatietoja kartoittavaan nettikyselyyn.
Molemmissa tilaisuuksissa osallistumisaktiivisuus oli varsin hyvä.
Tuottajat ovat antaneet ryhmätilaisuuksista runsaasti positiivista palautetta. Paras kiitos neuvonnalle on ollut,
ettei kukaan ole mieltänyt tilaisuuksia
turhanpäiväisiksi, vaan kaikki katsovat
saaneensa niistä itselleen hyötyä.
Eija Talvio
Kotitilalta 3/2013
17
LSO Osuuskunta
Välttämätön mahdolliseksi
LSO Osuuskunnan ja HKScanin yhteistyössä on vahva
hybridiorganisaation luonne. Järjestely on mahdollistanut yhtiön
voimakkaan kasvun ja kansainvälistymisen.
H
ybridiorganisaatioita ovat yritysten yhdistelmät tai liittoutumat, joissa on käytössä eri
ohjausjärjestelmiä ja -mekanismeja. Malliin on päädytty historiassa tehtyjen valintojen ja toimintaympäristön muutosten myötä.
Järjestely on mahdollistanut HKScanille välttämättömän kasvun ja kansainvälistymisen. Ilman yhtiöittämistä, listautumista pörssiin ja siitä saatua pääomaa
LSO Osuuskunta olisi jäänyt painimaan
kansalliseen sarjaan, jolloin jäsenten ja
koko suomalaisen lihantuotannon asema olisi heikompi kuin tänään.
LSO Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia sekä turvata jäsentensä lihantuotannon jatkuvuus. Näitä tehtäviä LSO
Osuuskunta toteuttaa välillisesti HKScan
Oyj:n kautta olemalla yhtiön suurin omistaja.
Työnjako LSO Osuuskunnan ja HK­Sca­
nin välillä on selvä. Osuuskunta linjaa
omistajatahdon ja yhtiö keskittyy operatiivisen toimintaansa. Menestyvän liiketoiminnan ja sen linjakkaan kehittämisen myötä yhtiö toteuttaa omistajiensa tahtoa.
Hybridiorganisaatiossa on tärkeää,
että pörssiyhtiö noudattaa omaa toiminnallista logiikkaansa ja osuuskunta omaansa. Jos roolit eivät ole selkeät,
kumpikaan osapuoli ei pysty tuottamaan
toiminnallaan lisäarvoa eikä palvelemaan
omistajiaan tehokkaasti.
Vuonna 2011 tehdyn päätöksen mukaan LSO Osuuskunnan hallintohenki-
Matti Murto
löt eivät osallistu HKScanin hallituksen
toimintaan. Aikaisemmin kaksoisroolit
aiheuttivat joskus tilanteita, joissa yhtiön omistajien ja pääomistajan jäsenten etujen tasapuolinen kohtelu vaati
huomattavaa huolellisuutta ristiriitojen
välttämiseksi.
Kirkkaat tavoitteet
LSO Osuuskunnan omistajavaikuttaminen perustuu omistajastrategiaan, jossa
on asetettu toiminnallisia ja taloudellisia
tavoitteita sekä periaatteita lihankäyttöön liittyen. Näitä tavoitteita osuuskunta toteuttaa samalla tavalla kuin minkä
tahansa yhtiön pääomistaja eli käyttämällä omistajavaltaa yhtiökokouksessa.
Yhtiöllä ja omistajilla tulee olla yhteinen näkemys myös siitä, mihin suuntaan
markkinat kehittyvät ja mitkä ovat keskeiset muutosvoimat. Myös yhtiön toiminnan riskitaso ja strategiset kasvutavoitteet kuuluvat omistajastrategian piiriin.
Osuustoiminta­pohjainen
toimintatapa erottuu massasta.
18
Kotitilalta 3/2013
Juha Kylämäki
Veikko Kemppi
Hybridimallissa HKScan on sitoutunut käyttämään paikallisesti ja vastuullisesti tuotettua lihaa ja maksamaan siitä tuotannon jatkuvuuden mahdollistavaa markkinahintaa.
Kuluttajan arvostamalla tavalla tuotettu liha on yhtiön toiminnan merkittävä kulmakivi, joka turvaa niin osuuskunnan lihantuottajajäsenten kuin sijoittajienkin edut. Kasvollinen, vastuullinen ja pitkäjänteisesti yhtiön kehittämiseen sitoutunut pääomistaja luo ennustettavuutta ja turvaa myös yhtiön
muille omistajille.
Hybridimallin myötä HKScan on ainutlaatuinen liha-alan elintarvikeyritys Pohjois-Euroopassa. Yhtiöllä on omaa tai sopimuspohjaista alkutuotantoa kaikilla
keskeisillä markkina-alueillaan.
Yhtiön osuustoimintapohjainen toimintatapa erottuu massasta ja on yhä
enemmän myös asiakkaiden ja kuluttajien arvostama.
Kirjoitus on lyhennelmä kesäkuussa ilmestyvästä
PTT 1/2013 katsauksesta Osuustoiminta
liiketoimintamuotona, artikkelin kirjoittajat ovat
Matti Murto, Juha Kylämäki ja Veikko Kemppi.
Osuuskunnan
seuraavat kokoukset
Osuuspääoman korko
Hallitus ehdottaa edustajistolle, että osuuspääomalle maksetaan
korkoa 5 prosenttia eli yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2011
korko oli 6 prosenttia. Tavoitteena on maksaa osuuspääomalle
kilpailukykyistä ja tasaista korkoa vaarantamatta osuuskunnan
omavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Viimeisen kymmenen vuoden
aikana keskikorko on ollut 10 prosenttia.
Osuuspääoman korkoon vaikuttaa se, että HKScanin maksama
osinko on alentunut kahdessa vuodessa 22 sentistä 10 senttiin
osakkeelta. Koronmaksukykynsä tukemiseksi osuuskunta on
myynyt joitakin kiinteistöjä ja kasvattanut vuokratuottojaan.
Osuuskunnan oman toiminnan liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä parani 0,6 miljoonaa euroa vuonna 2012.
HKScan odottaa konsernin koko vuoden liikevoiton
paranevan vuodesta 2012. Tämä luo edellytyksiä paremmalle
osingonmaksulle.
• 9.8. puheenjohtajat,
Turku/Vantaa
• 22.8. hallitus, Turku
• 19.9. hallitus, Hollola
• 16.10. puheenjohtajat,
Turku/Vantaa
• 22.10. hallitus, Outokumpu
• 8.10. hallintoneuvosto, Turku
LSO Osuuskunta
www.lso-osuuskunta.fi
PL 50, 20521 Turku
puh. 010 570 4000
S-posti: osuuskunta@lso.fi
ä
Oletko sin
Rehun teon välissä
ODOTETTAVISSA VILKASTA
KAUPANKÄYNTIÄ
Kesä, kärpäset ja Viljo ovat pian täällä!
Etäkohteita
TUTUSTU MESSUOHJEMAAN!
Hingunniemen
hevostalousoppilaitos
Torstai 25.7.2013
- nykyaikainen rumpukompostori
- eläinsairaala
Mikko Elovaaran
Naudanlihan tuotantoyksikkö
- Suomen suurin yksityisomisteinen tila
- HK-Agrin sopimustuottaja
Päivitämme tuoreimmat uutiset ja uudet
etäkohteet www-sivuillemme, Facebookiin
ja Twitteriin - tule ja tykkää!
SUOMEN
VIN
VAH
JELIJÄ?
VIL
ukaan pian:
Ilmoittaudu m
ainen
matti.lappal
i.fi
@jyvajemmar
Messut avoinna klo 12.00 -17.00
Perjantai 26.7.2013
Messut avoinna klo 10.00 – 16.00
klo 11.00
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila avaavat messut
klo 18.00 – 20.00
Näytteilleasettaja VIP- tilaisuus
klo 20.00 – 00.30
Messutanssit: Juha Vartiainen ja Virpi Piippo & Elixir
Lauantai 27.7.2013
Messut avoinna klo 10.00 – 16.00
klo 12.00
klo 11.00
Valio maitojuoksu 13 km
Valio maitomaili
Suomen vahvin viljelijä -kisa
www.viljelijankonemessut.fi
Kotitilalta 3/2013
19
Kuva: Nils Jirsell
Varajäsenet
aloittavat hallitustyössä
HKScanin hallitukselle valitut
kaksi varajäsentä varmistavat,
että lihantuottajan arki
ymmärretään talossa yhtiön
ylintä johtoa myöten.
Raila Aaltonen
P
er Nilsson viljelee vanhaa Esplundan sukutilaa noin 100 kilometrin päässä Tukholmasta yhdessä vaimonsa Charlotte Bonden
kanssa. Hän ottaa roolinsa hallituksen
varajäsenenä erittäin vakavasti.
”Arvostan korkealle tulevan tehtäväni
ja toivon voivani auttaa HKScanin hallitusta työssään. Haluan ehtiä paneutua
asiakysymyksiin, mikä on haaste, kun kyseessä on useissa maissa toimiva suuryritys. Mitään erityisiä asioita, joita haluan ottaa esille, en voi vielä mainita, kun
olen tehtävässä niin tuore”, hän linjaa.
Nilsson näkee hyvänä lihantuottajien mukana olon yrityksen hallituksessa. ”Koko HKScanin toiminta perustuu
kotieläintuotannosta saatavaan raakaaineeseen. Raaka-aineen tunteminen on
erittäin tärkeä perusta onnistuneelle toiminnalle.”
HKScanilla on Per Nilssonin mielestä
laaja ja hyvä tuotesortimentti, mutta hänestä sen arvoa on edelleen kyettävä parantamaan, jotta markkinoilta saadaan
parempi tuotto. Lihateollisuuden tulevaisuuden hän näkee erittäin positiivisena.
”Täällä Pohjolassa huolenpito eläimistä ja ympäristöstä on hyvällä tolalla, mitä kuluttajat arvostavat yhtä enemmän.
Eläinten hyvinvoinnin ja ympäristöasioiden lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että kotieläintuotannossa työskentelevien
työympäristö on kunnossa.”
Tuottajat osa ketjun menestystä
”Kansainvälinen työura on totuttanut
laajempiin näkökulmiin kuin mitä koti-
20
Kotitilalta 3/2013
Per Nilsson tuottaa
rapsiporsasta ja
naudanlihaa.
tila voi yksin tarjota. On motivoivaa olla
siellä, missä tapahtuu, eikä siellä missä
puhutaan”, Mikko Nikula tiivistää odotuksensa. Varajäsenyyden myötä hän haluaa kasvattaa ymmärrystään siitä, miten ruokayhtiön ”paketti toimii”.
Hän pitää tärkeänä sitä, että hallituksessa on lihantuottajia. ”Strategisissa linjauksissa on pystyttävä ymmärtämään
koko ketju alusta loppuun. Ellei yhtiö
hahmota oman raaka-aineen tuotannon lainalaisuuksia, se voi pahimmassa
tapauksessa kuristaa sen hengiltä vain
tietämättömyyttään.”
Nikula vertaa lihantuotantoa teollisuuden alihankintaan: elävän materiaalin
kanssa toimiminen ei ole yhtä yksioikoista kuin vaikka ruuvien teko. ”Strategisissa päätöksissä tuottajat on ymmärrettävä osana ketjun menestystä. Ellei raakaainetta saada, ei pian ole yhtiötäkään. ”
HKScanista ollaan rakentamassa yhtenäistä toimijaa uuden johdon alaisuudessa. Nikulan mukaan alkutuotanto näyttää
hyvää esimerkkiä jämpteistä menettely-
per nilsson (s. 1973), Enköping
Maatalousyrittäjä, lihantuottaja.
Vuosituotanto 300 sonnia ja 8 000
teurassikaa, rypsiporsastuotanto alkoi
2013. Viljelyssä 600 ha peltoa, josta
puolet omaa. Naimisissa Charlotte
Bonden kanssa, lapset Einar, Edit ja Erik.
Koulutus: lantmästare, Ruotsin
maataloustieteellinen yliopisto (SLU),
Master’s programme, Agriculture
University of St. Paul, Minnesota.
Työura: toiminut myyjänä Lantmänne­
nillä ja työskennellyt useilla maatiloilla.
Luottamustehtävät: Hallitusjäsenyyksiä
paikallisissa organisaatioissa, aiemmin
mm. Swedish Meatsin ja LRF:n
johtokunnassa.
tavoista. ”Alkupää on hyvin organisoitu.
Konsernin muu toiminta on saatava yhtä toimivaksi ja tehokkaaksi. Tarvitaan
bisnesfokusta läpi koko konsernin, jotta konsernihyödyt saadaan käyttöön.”
HK:n tuoterepertuaaria Nikula pitää
Kuva: Pasi Leino
mikko nikula (s.1972), Rusko
Maatalousyrittäjä, broilerinlihan tuottaja
vuodesta 2003. Myllymäen Broileri Oy:n
kasvattamossa 55 000 broileria. Yritys
tuottaa rehuvehnää vuokrapelloilla,
viljelytyöt on ulkoistettu.
Koulutus: fysiikan maisteri.
Työura: työskennellyt mm.
pankkiiriliikkeen operatiivisena
johtajana, TuTo Hockeyn
toimitusjohtajana ja eri tehtävissä
Nokialla. Avopuoliso: Elina Santala.
Luottamustehtävät: LSO Osuuskunta,
hallituksen jäsen (2012–), Suomen
purjelaivaosakeyhtiö, hallituksen jäsen
(2012–), Suomen Siipikarjaliitto ry:n
valtuuston varapuheenjohtaja vuosina
2010–2011.
Broilerien hyvinvointidirektiivin
vaatimat muutokset
jäivät Suomessa
melko pieniksi, Mikko Nikula sanoo.
vähintäänkin riittävänä, mutta kaipaa
uutta ajattelua erityisesti pakkauksiin.
”Arvot suosivat nyt lähiruokaa, ja liian
teollisen näköiset, tylsät pakkaukset eivät myy. Volyymituotteellakin pitää olla
houkutteleva pakkaus.”
Perustuotteen rinnalla yhtiöllä olisi Nikulan mielestä hyvä olla toinenkin, premiumkategoria. Hyvänä esimerkkinä
HK:lla toimii Tammisen Rotukarja -konsepti. Rypsiporsaan hän näkee lupaavana todisteena yhtiön kyvystä nosta tuotteet kokonaan uudelle tasolle.
Konsernin tulevaisuuden näkymät Nikula arvioi hyviksi. ”HK on Itämeren alueen suurin lihatalo ja sen rooli paikallisena tuottajana vain vahvistuu. Vielä nyt
ollaan vaikeassa tilanteessa ja suurempien kilpailijoiden prässissä, mutta kun
elintaso nousee kasvavissa talouksissa,
paikallinen elintarvikeomavaraisuus tulee tärkeämmäksi.”
”Kilpailu tulee olemaan kovaa, mutta se pitää mielen virkeänä ja innovaatiot pinnassa.”
Vastuullisuudesta kilpailuetu
Per Nilsson uskoo, että lihantuottajat
voivat rakentaa lisäarvoa tuotannolle
vastuullisuuden avulla. ”Vastuullisuus
käsittää myös voimassaolevien ympäristösääntöjen noudattamisen. Tässä ei
voi fuskata eikä käyttää oikoteitä”, hän
sanoo.
Yrityksen esiintuoma vastuullisuus ei
hänestä vielä riittävästi vaikuta kulutta-
jien valintoihin. ”Tässä meillä on tiedossa suuria haasteita.”
Nikula arvioi, että vaikka vastuullisista kulutusvalinnoista puhutaan paljon,
toistaiseksi puhetta on enemmän kuin
tekoja. ”Ei se vielä ostokäyttäytymisessä näy, mutta suunta on selvä. Ruokakriisit nopeuttavat muutosta. Kuluttajalle on viestittävä entistä paremmin,
miksi vastuullinen tuotantotapa nostaa
tuotteen hintaa yli kaupan merkkien. ”
Lihantuottajalle vastuullisuus on arkisia asioita, kuten eläinten hyvinvoinnin
varmistamista ja toimintatapojen kehittämistä. ”Vastuullinen eläintenkasvatus merkitsee samalla hyvää tuotelaatua. Siksi tuotanto ei voi olla muuta
kuin vastuullista. Huonoilla tuotteilla ei
pysy kisassa mukana!”
Varamiehet hallinnon uutuus
HKScanin hallitus sai kevään yhtiökokouksessa tuekseen kaksi varajäsentä,
Mikko Nikulan ja Per Nilssonin. Hallituksen puheenjohtaja Juha Kylämäen mukaan järjestely mahdollistaa potentiaalisten jäsenehdokkaiden kouluttautumisen pörssiyhtiön hallitustyöskentelyyn. Varajäsenet tuovat myös vakautta päätöksentekoon poikkeuksellisissa tilanteissa.
Varajäsenet voivat osallistua hallituksen kokouksiin, jos joku varsinaisista on
estyneenä, tai heidät voidaan kutsua muutoin tarvittaessa. He ovat hallitukselle tapahtuvan raportoinnin piirissä ja sisäpiirisääntelyn alaisia. Heidät voidaan
myös nimittää hallituksen valiokuntien jäseniksi, mikä tuo uutta dynamiikkaa
hallitustyöskentelyyn” toteaa Kylämäki.
Kotitilalta 3/2013
21
HK Rypsiporsas® Grillipihvi (370 g)
on pintamaustettu perinteisellä
grillimausteella ja soveltuu sellaisenaan
grilliin tai paistettavaksi pannulla. Rasia
sisältää kolme 123 g:n ulkofileepihviä.
Isompaan nälkään sopii HK Rypsipor­sas®
Grillipihvi, Extraiso (n. 1300 g). Rasiassa
on 6 pihviä ja yhden pihvin paino on
mahtavat 215 g.
HK Rypsiporsas® tarjoaa kesägrilleihin
valmiiksi kypsennettyä tuotteita. HK
Rypsiporsas® Kasslerpihvi (n. 500 g)
on harmaasuolattuja ja viipaloituja kasslerpihvejä. Punasuolattuna kypsennetty
HK Rypsiporsas® Grillipekoni sisältää
400 g viipaloituja pekonipihvejä.
HK Rypsiporsas® Salmiakkipossu
-pihveissä maistuu tumma salmiakki.
HK Rypsiporsas® Karamellipossu
-pihvit on maustettu marinadilla,
jossa on häivähdys vaahterasiirappia.
Mureasta Rypsiporsaan ulkofileestä
valmistetut pihvit on pakattu
uudelleensuljettavaan kilon ämpäriin,
josta riittää syötävää isommallekin
porukalle. Pakkaus sisältää seitsemän
120 gramman pihviä.
Kesän makeimmat
grilliherkut:
HK Rypsiporsas
Salmiakkipossu ja Karamellip
®
HK Ruokatalo tarjoaa kesän kunniaksi makoisan mureita pihvejä ja muita
grilliherkkuja. Maista salmiakilla tai karamellilla maustettuja Rypsiporsas®pihvejä tai sujauta grilliin perinteisen makuisia Rypsiporsas® -uutuuksia. Toki
myös makkara ja broileri kuuluvat oleellisesti kesägrilliin!
22
Kotitilalta 3/2013
Makkaroita moneen makuun
Grillimakkaroiden ykkösbrändi on Kabanossi®. HK Ruokatalon
100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kesägrillissä kypsyy kolme uutta
Kabanossi®-makua sekä uusi tuttavuus suomalaisten rakastamaan
Camping-grillimakkaperheeseen.
HK Kabanossi® Spesiaali (300 g) on ohut, nopeasti rapeaksi
kypsyvä, luonnonkuorinen ja erittäin lihaisa (90 %) grillimakkara.
Rypsiporsas®-lihasta valmistetun makkaran maku on täyteläisen
mausteinen ja savuinen BBQ.
HK Kabanossi® Sinihomejuusto on rapeaksi grillautuva luonnonkuorinen makkara, joka sisältää 5 % sinihomejuustoa. Uutuusmakkara valmistetaan Rypsiporsas®-lihasta ja sen lihapitoisuus on 63 %.
HK Kabanossi® Grillibalkan Mustapippuri & valkosipuli -makkara valmistetaan suomalaisesta Rypsiporsas®- ja naudanlihasta.
Lihaisa (82 %) ja kuoreton uutuusmakkara myydään viiden kappaleen vakuumipaketissa.
HK Camping Savupitkä (390 g) on perinteistä Camping-makkaraa hieman ohuempi ja pitempi, ja sen lihapitoisuus on korkeampi,
57 %. Tuote on valmistettu suomalaisesta viljaporsaasta ja pakattu
suojakaasuun 3 kpl pakettiin.
Grilliherkkujen seurana
maistuu HK salaatti
Salmiakkipossua ja
grillattua fenkolia
7 annosta
1 ämpäri (n. 1 kg, 7 x 120 g)
HK Rypsiporsas® Salmiakkipossu
öljyä grilliparilan voiteluun
vettä
suolaa
7fenkolia
Fenkolin marinadi
1 dl öljyä
1/2 dl vadelma- tai punaviinietikkaa
3
valkosipulinkynttä
hienonnettuna
1 tl kuivattua timjamia
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
ossu
Keitä fenkolit suolalla maustetussa
vedessä ja valuta. Poista pala kantaa
ja leikkaa puolikkaiksi.
Sekoita marinadin ainekset ja laita fenkolit joukkoon maustumaan.
Kääntele maustumisen aikana. Anna
maustua mielellään muutama tunti.
Ota liha huoneenlämpöön noin
tunti ennen grillaamista. Grillaa molemmin puolin kuumassa öljytyssä grillissä. Grillaa myös marinoidut
fenkolit molemmin puolin. Tarjoa
murean Salmiakkipossun kanssa.
Nauti pihvin tai makkaran seuraksi
valmista salaattia, tai syö sellaisenaan.
Ruokaisa HK Lounassalaatti (400 g) sisältää
makaronia, suolakurkkua ja balkanmakkaraa
mausteisessa majoneesikastikkeessa. Suosittu
HK Aurinkosalaatti saa rinnalleen ripauksella
chiliä maustetun HK Tulinen Aurinkosalaatti
-uutuuden. Uusi raikas porkkana-kaaliraaste­
salaatti on pakattu 380 gramman rasiaan.
Kariniemeltä perheen herkkuhetkiin
Grillaa kotona tai nappaa mökille mukaan omat suosikkisi Kari­
niemen isosta grillivalikoimasta. Kariniemen Kananpojan XL
Minuutti­pihvi® + Lime-maustekastike (450 g) sisältää kaksi kananpojan fileestä valmistettua isoa 190 g:n pihviä. Ohuet maustamattomat pihvit on helppo maustaa omaan makuun sopiviksi pakkauksessa mukana olevalla Limekastikkeella.
Uudet Kariniemen Kananpojan Maustetut grilliluut
(n. 900 g) on valmistettu kananpojan luullisista paistipa­
loista ja maustettu grillimausteella. Kananpojan grilliluut tarjoavat
vähärasvaisemman
vaihtoehdon perinteisiin grilliluihin.
Kotitilalta 3/2013
23
Kokonaisuus kartalle
– kehityssuunnitelma avuksi
Sikatilan kehittäminen
ja yhteistyöverkot
varmistavat sikayrittäjän
työmotivaation ja
auttavat kokonaisuuden
hallinnassa.
Kimmo Haapanen
Tuotantoneuvoja
E
makkosikalan kumppanina on tuotantoketjussa aina lihasikala, joka
kasvattaa porsaista teurassikoja.
Usein ketjuun kuuluu myös ensikoiden kasvattaja, joka kasvattaa hybridiporsaista ensikoita emakkosikalaan.
Näiden kaikkien tilojen yhteisillä tavoitteilla ja kehitysohjelmalla parannetaan
siantuotannon tehokkuutta sekä varmistetaan ketjuun sijoitetun rahan ja työpanoksen tehokas käyttö.
Yhteistyöverkon tilat päättävät yhdessä selkeät tavoitteet 3–5 vuoden päähän
ja lähiajalle, ja laativat HK Agrin asiantuntijoiden kanssa suunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
Eläinvirta sujuvaksi
Kehittämissuunnitelmaa varten kartoitamme kaikkien eläinosastojen mitoitukset ja paikkamäärät sekä ehdotamme tarvittavan lisärakentamisen sikalakohtaisesti. Sujuva emakoiden ja porsaiden siirtyminen osastolta toiselle sekä osastojen oikeat mitoitukset toisiinsa verrattuna varmistavat emakkosikalan tehokkaan toiminnan.
Emakkosikalan eri osastojen mitoittaminen aloitetaan viikossa myytävien porsaiden lukumäärästä. Jos sikalassa porsii noin 20 emakkoa joka viikko, myytäväksi tulee vajaat 250 porsasta viikos-
24
Kotitilalta 3/2013
sa. Tällöin sikalassa on tuotannossa noin
450 emakkoa. Kertatäyttöisiä porsitusosastoja tarvitaan viisi, joissa kussakin
on 22 porsituskarsinaa.
Vierotetut porsaat siirretään kertatäyttöisiin välikasvatusosastoihin. Välikasvatusosastolle pitää sopia viikon vieroitusmäärä, joten niitä tarvitaan vähintään kahdeksan, mutta mieluummin yhdeksän. Noin 30-kiloisina lähteville porsaille on oltava ympäri vuoden kasvatuspaikka lihasikalassa, jotta porsaat eivät
ruuhkaudu välikasvatusosastoille.
Vieroitetut emakot siirretään tiineytysosastolle. Esimerkin sikalassa tarvitaan paikka noin 150 emakolle tai ensikolle. Tiineet emakot siirretään myös viikoittain joutilasosastolle, paikkoja tarvitaan noin 240. Näiden lisäksi sikalassa on
paikat karjuille sekä saapuville ensikoille.
450 emakon tuottamien porsaiden
kasvattamiseksi tarvitaan lähes 3 500
lihasikapaikkaa. Emakkosikalan ja lihasikaloiden välinen sujuva eläinvirta saadaan siirtämällä joka viikko vajaa 250
porsasta välikasvattamosta lihasikalaan.
Tautipaineen pienentämiseksi ja töiden
sujumisen vuoksi porsitus-, välikasvatus- ja lihasikaosastojen pitää olla osastoittain kertatäyttöisiä. Siat siirretään
aina pestyyn, desinfioituun ja kuivaan
osastoon.
Tavoitteesta maaliin
Jotta sikala toimisi ja työt tulisi tehtyä
ajallaan, eläinvirran sikalan sisällä ja yhteistyösikaloiden välillä tulee toimia hyvin. Mahdollinen lisärakentaminen aikataulutetaan selvästi myös tavoitteisiin
sekä määritetään tulevat eläinmäärät
ja paikat kullekin sikalalle.
Porsastuotannon onnistumista ja tuotantotehokuutta mitataan myytyjen tai
vierotettujen porsaiden määrällä emakkoa kohti vuodessa. Nyt HK Agrin Optipossu maxi -kehitysohjelmatilojen kes-
Tärkeää on vaihtaa
tietoa tuotannosta
sekä antaa ja
vastaanottaa
palautetta.
kituotos on 27,9. Useimmilla porsastuotantotiloilla tuotostaso nousee 0,2–0,3
porsaalla vuosittain.
Lihasikalan tehokkuutta mitataan
useimmiten päiväkasvulla ja rehun kulutuksella lisäkasvukiloa kohti. Tuotannon tehokkuutta kuvaa hyvin myös lisäkasvukilojen määrä sikapaikkaa kohti vuodessa.
Sikalan tavoitteet keskustellaan aina
tuottajan kanssa ja useimmiten samalla löytyvät tuotantoa eniten rajoittavat
ongelmakohdat. Keskipitkän ajan tavoit-
teet, esim. sikojen lukumäärästä, asetetaan 3–5 vuoden päähän. Lisäksi tarvitaan lyhyen ajan tavoitteet noin puolen vuoden päähän. Ne ovat useimmiten
konkreettisia päätöksiä toimintatapojen
muutoksista tai uusien työtapojen käyttöönotosta. Pitkän ajan tavoitteet asetetaan 10–15 vuoden päähän, ja myös tämä suunnitelma on hyvin tärkeä.
Kehittämistoimet ajallaan
Sikalan alkukartoituksen ja tavoitteiden
sopimisen jälkeen tehdään emakkosikalalle ja sen porsaita kasvattaville lihasikaloille kehityssuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan sikalakohtaisesti toimintamallien muutokset, työn tekemisen
käytännön toimenpiteet ja tarvittavat
investoinnit tuleville vuosille.
Hyvään suunnitelmaan sisältyy aina
toimenpiteille yhdessä sovittu aikataulu. Investointien toteuttamisessa viljelijää avustaa HK Agrin Raksa-palvelu.
Emakkosikalan ja lihasikaloiden muodostaman ketjun kehittämisessä on tärkeätä vaihtaa tietoa tuotannosta sekä
antaa ja vastaanottaa palautetta. Palautteen pohjalta emakkosikala voi parantaa
esimerkiksi porsaiden laatua ja tasaisuutta. Yhdessä keskustelemalla löytyy keinot eläinpaikkojen tehokkaalle käytölle.
Kehityssuunnitelmaan kuuluu myös
sikalan managementin kehittäminen.
Tuotantotulosten jatkuva seuraaminen
ja analysointi sekä korjaavien toimenpiteiden sopiminen ovat kehityssuunnitelman päivittämistä jatkuvana toimintona.
Kuvat: Kimmo
Haapanen ja Ulla
Ketola
Sikalat
asetusten
mukaisiksi
Sikojensuojeluasetuksessa, joka tuli voimaan vuoden 2013
alusta, valtioneuvosto antoi
selkeitä määräyksiä karsinoiden pinta-aloista. Näiden
määräysten pitää täyttyä kaikissa toimivissa sikaloissa viimeistään vuoden 2018 alussa.
Välikasvattamot on mitoitettu useimmissa sikaloissa
noin 10 vuotta sitten, jolloin
keskimääräinen porsastuotos
oli selvästi nykyistä matalampi. Siksi monet välikasvattamot ovat nyt liian pieniä.
Nykyinen asetus edellyttää
alle 30-kiloista porsasta kohti 0,4 neliötä vapaata karsinaalaa. 30–60 kiloa painavalle
porsaalle pitää olla 0,6 neliötä alaa. Näiden mitoitusvaatimuksien täyttämiseksi useimmissa emakkosikaloissa pitää
rakentaa lisää välikasvatustilaa ennen vuotta 2018.
Lihasikakarsinoiden pintaala vaatimus 110–130-kiloisille on 1,0 neliötä vapaata karsina-alaa sikaa kohti. Kymmenenä viime vuotena rakennetuissa lihasikaloissa tilaa on
usein noin 0,9 neliötä. Nyt voimassa oleva asetus pakottaa
vähentämään yhden sian jokaisesta karsinasta viimeistään vuoden 2018 alussa. Tuotantoketjun kasvatuspaikkojen säilyttämiseksi tarvitaan
uusia lihasikapaikkoja.
Voimassa olevassa eläinsuojeluasetuksessa on myös lukuisia muita määräyksiä, jotka
edellyttävät sikaloiden rakenteiden muuttamista. Näillä on
siirtymäaika vuoden 2028 alkuun.
Kotitilalta 3/2013
25
Kuvat: esa Heikkilä
Retulaisella talviaikaista remonttia puolsivat työvoiman parempi
saatavuus ja kesäajan muut kiireet. Kustannukset olivat noin 200
euroa eläinpaikkaa kohti.
Jouni Talven sikalassa remontti toi lattialämmityksen vanhaan
lihasikaosastoon.
Lihasikalat ajan tasalle
Remontti toi lihasioille
paremmat olot kahdella
tilalla. Kustannukset olivat
noin 200 euroa sikapaikkaa
kohden sekä Retulaisen että
Talven tilalla.
R
Esa Heikkilä
Kenttäedustaja
isto Retulainen Oripäästä remontoi vanhimman lihasikaosastonsa viime vuoden lopulla. Lakisääteiset vaatimukset
täyttyivät vuonna 1986 remontoidussa
osastossa, mutta kalusteet ja pinnat eivät enää vastanneet nykyisiä tarpeita.
Vanhat kalusteet kannettiin ulos ja
kaukalot ja päällimmäinen lattiavalu
piikattiin irti. Vanhojen lattiakerrosten
päälle valettiin uusi noin 10 senttimetriä paksu laatta, jonka sekaan lisättiin
Mastertop-pinnoite. Retulainen arvioi
karkeusasteen olevan nyt hyvä.
Ransucon toimittamien uusien muovisten karsina-aitojen ja rosterikaukaloiden asennus sujui vaivatta. Aitojen sijoitus ja karsinamitat määräytyivät ka-
26
Kotitilalta 3/2013
ton kannatustolppien mukaan. Muovielementit katkaistiin oikean mittaisiksi
ja pultattiin lattiaan kiinni samoin kuin
kaukalot. Materiaalien hukkaprosentti
jäi hyvin pieneksi.
Vanhat muoviritilät vaihdettiin betoniritilöiksi, joissa on 18 millin raot poikittain
karsinan pituussuuntaan nähden. Uudet
muoviset vesilinjat sijoitettiin karsinoiden väliin molemmin puolin karsinoiden
päätyjä keskelle samoin kuin painepesulinja, joka jatkuu myös muihin osastoihin.
Seinät maalattiin ja sisäkattoon lisättiin 50 millin vaahtoeriste, lautakoolaus
ja maalattu pelti ruuvattiin 120 millin
ruuveilla kiinni sisäkattoon. Uusien loisteputkivalaisimien hyvä valoteho ja vaaleat ja heijastavat pinnat antavat erittäin valoisan vaikutelman.
Myös alipaineilmastointi uusittiin. Säädettäviä tuloyksiköitä on osaston keskellä kolme ja poistohormeja kaksi. Tulo- ja poistohormit asennettiin korkeuteen, jolla ilma kiertää mahdollisimman
tasaisesti.
Toimivat karsinat vanhojen tilalle
Loimaalla Jouni Talvi päätti kunnostaa
vuonna 1978 rakennetun lihasikaosaston, jossa alun perin oli kasvatettu 350
lihasikaa. Vain seinäpinnat ja välikatto
jäivät entiselleen.
Teuraspainojen kasvaessa ja sikatihe-
yden optimoinnin kautta on osaston kapasiteetti asettunut 304 sikapaikkaan.
Tämän osaston lisäksi lihasioille on neljä
300 sian osastoa vuosilta 1996 ja 2010.
Remontoitavaan osastoon vaihdettiin
Pellonpajan toimittamat muoviset karsinakalusteet. Kalusteiden valinnassa painottui sikalaosaston nopea pesu ja sikojen helppo siirrettävyys osastolta lastaustilaan. Väliseinien päätyjen kapean muotoilun takia siat on helppo ottaa
pois karsinoista.
Pellonpajan kautta osastoon hankittiin nopealla aikataululla myös uudet betoniritilät 18 millin raoilla. Lattiapinnan
karkeudesta tuli isännän arvion mukaan
sopiva. Lattiavalun yhteydessä lisättiin
lattialämmitys, mutta vanhat lämmitysputket jätettiin sivuseinille.
Remontin yhteydessä ovet ja ikkunat
vaihdettiin paloturvallisiksi ja valaistus
uusittiin. Uudet ilmastoinnin tuloluukut
sijoitettiin keskikäytävän ylle niin, että
tuloilma ohjautuu osaston reunoilla olevien ritilöiden päälle. Seinien viereen lisättiin kesän varalle muutama lisäluukku.
Muoviset vesilinjat sijoitettiin sivuseinille ja rosteriset alastulot väliaitojen päähän, niin ettei putkiston ylemmistä pehmeistä muoviosista synny ylimääräisiä virikkeitä sioille. Vesikatto uusitaan kesällä ja myöhemmin mahdollisesti pinnoitetaan karsinoiden päätyseinät.
ajankohtaista
Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka
Rapsikuorma kahdessa viikossa
Seosrehuruokinta on yleinen tapa ruokkia naudat nykyaikaisissa navetoissa.
HK Agrin rehuvälityksessä tämä trendi
on näkynyt rapsirouhe- ja viljakaupan
kasvuna. HK Agrilla on rouhevarastot
Vaasassa ja Kuopiossa. Rouheen ja rehuviljojen kysyntä on kasvanut etenkin
Savossa ja Pohjois-Karjalassa
”Karjakoon kasvaessa jaettavat rehumäärät kasvavat dramaattisesti. Seosrehuruokinta on helppo koneistaa ja
näin työhön saadaan kevennystä. Lisäksi ruokintatyö on lähes pölytöntä”,
kertoo tuotantoneuvoja Harri Jalli.
Vanhastaan HK Agrilla on ollut rou-
hevarasto Vaasassa, nyt varastopaikaksi on vakiintunut myös Kuopio. Kahden
varastopaikan mallilla HK Agri pystyy
palvelemaan asiakastiloja kustannustehokkaasti. Rehukauppa kuuluu yrityksen palvelupakettiin sopimustuottajille.
Sopimusliikennöitsijät kuljettavat
rapsirouheen ja viljat kippi- tai puhallusautoilla. Kuorman toimitusaika asiakkaan siiloon on noin kaksi viikkoa.
Tuottajia palvelevat rehuasioissa
tutut paikalliset kenttäedustajat sekä
rehutiimi: Mirva Heikkilä, p. 040 587
7434 , Pirjo Leva, p. 040 773 7290 ja
Jukka Kinnunen, p. 040 521 9516
Astutussonnit huutokaupattiin
Huhtikuun lopulla pidettiin yhdestoista HK Agri Sonnihuutokauppa Tammelassa MTY Ali-Lekkalan tilalla. Kasvatukseen otettiin syksyllä 270 ehdokassonnia, joita mm. punnittiin talven aikana kuukausittain.
Jalostusneuvoja Eija Rinta-Piirto yhdessä Faba-tiimin kanssa rakennearvosteli sonnit keväällä. Huutokauppaan
Kuva: Harri Jalli
valikoitui 75 lupaavaa nuorta sonnia
valmiina kesän töihin. Kiinnostunutta
karjaväkeä kertyi paikalle runsaasti
ja kauppa kävi odotusten mukaisesti tuotantoneuvoja Juhani Nummisen toimiessa tottuneesti meklarina.
Noin kolmenkymmenen myydyn
sonnin keskihinnaksi tuli 3 700 euroa. Kärkihinta 5 200 euroa maksettiin hereford-sonni JJ Jesse Jameksesta, joka jatkaa sukuaan nyt Toivomäen tilalla Nurmijärvellä.
Kasvatusasemalle jäi vielä runsaasti
hyviä sonneja kesän myyntiin.
Rotujen parhaat palkittiin
Seppälän Haraldin uusi koti on Janakkalassa. Meklari Juhani Nummista avustivat
Heidi Härtel ja Johanna Jahkola.
Kunkin rodun parhaan kokonaisarvostelun saanut sonni palkittiin, ja
palkinnot menivät seuraaville:
Aberdeen angus: Kestin Jurmo, kasvattaja Leo Juntunen, Suomussalmi
Charolais: Karppilan Hoopo, kasvattaja Hannu Karppila, Kangasala
Hereford: Piittalan Joel, kasvattaja
Samuli Naaralainen, Orivesi
Limousin: Tuulivaaran Herra, kasvattaja Paavo Karttunen, Outokumpu
Rakennearvostelijoiden suosikki oli
hf-sonni JJ Jamie Oliver RE, kasvattaja MTY Jahkola, Urjala.
Urpo Tanninen (vas.) tilakäynnillä Matti
Lehikoisen luona.
Osku Upin tehtäviin
Hankintavastuu Pohjois-Karjalan alueella
siirtyi Urpo Tanniselta Osmo Könöselle, kun
Urpo jäi viettämään eläkepäiviä huhtikuun
lopulla. Urpo oli suunnitellut jättävänsä tehtävänsä jo vuodenvaihteessa, mutta hankintatilanteen muuttuminen Itä-Suomessa
toi työhön vielä mielenkiintoisen haasteen.
Muutaman kuukauden jatkopetistä tulikin
kovin antoisa, lukuisten uusien asiakassuhteiden myötä.
Nyt Urpo haluaa keskittyä vastikään alkaneeseen vaarin tehtävään ja kiittää kaikkia asiakkaita hyvästä yhteistyöstä kuluneina vuosina.
Osmo Könöselle asiakaskunta on tullut jo
pitkälle tutuksi kuljetussuunnitelijan töissä,
joita hän on tehnyt kymmenen vuoden ajan.
Osmon tavoittaa numerosta 040 831 4475.
HK Agri
mukana menossa
HK Agri on mukana viljelijöiden konemessuilla eli Viljossa Kiuruvedellä 25.–27.7. Viljo 2013 on uusi ja erilainen konemessutapahtuma Kiuruvedellä. Etäkohteena on Mikko Elovaaran naudanlihan tuotantoyksikkö.
Tila on Suomen suurin yksityisomisteinen
tila ja HK Agrin sopimustuottaja.
MTK:n uudet tuulet -tapahtuma järjestetään Tallinnassa 7.–8.11. Avoin keskusteluja ajatustenvaihtotilaisuus kokoaa yhteen
MTK:n jäseniä, luottamus- ja toimihenkilöitä sekä järjestön yhteistyökumppaneita. Tapahtuman teemana on hyvinvointi.
Kotitilalta 3/2013
27
Hankintamiesten matkassa
Teksti Raila Aaltonen
Eero Pyyhtiä suunnitteli
koko joukon ternijuottamoita
vanhoihin navetoihin.
Karjasilmää ja
ihmistuntemusta
SOK:laiset osuuskaupat myivät oman lihateollisuutensa
OK-Lihan, aikaisemmalta nimeltään Karjakunta, TLK:lle
vuonna 1989. OK-Lihan Etelä-Suomessa toimivat yksiköt tulivat
LSO:lle, ja silloin taloon tuli myös hankintamies Eero Pyyhtiä.
sänsä jalanjälkiä aikanaan Karjakuntaan tullut Eero Pyyhtiä olisi kaupan
yhteydessä jäänyt kokonaan isännäksi
maitotilalleen, mutta Antero Huuskonen sai kuin saikin miehen puhuttua jatkamaan kentän kiertämistä uuden työnantajan palveluksessa.
Moni OK-Lihalle myynyt karjatila karsasti alkuun LSO:ta lihanostajana, mutta Pyyhtiän tinkimätön palveluasenne toi
nopeasti uusia asiakkaita.
”Puhelin oli aina auki ja lähdin yölläkin
hakemaan sairasta elukkaa tai auttamaan
poikimisessa. Eero soitettiin vetämään
vasikkaa, kun ei raaskittu soittaa eläinlääkärille”, aktiivisia eläkepäiviä Sysmässä
viettävä Pyyhtiä muistelee hymyssä suin.
Hän muistaa kotiutuneensa LSO:lle hyvin,
28
Kotitilalta 3/2013
vaikka työ oli erilaista. ”Enää ei kuljettu
karja-auton mukana. Aluksi meitä oli hankinnassa hirveä määrä, kokouksessa saattoi olla satakin henkeä.”
Uusia asiakkaita saatiin usein nuorista
isännistä, jotka halusivat tehdä muutoksia. ”Kun isäntä vaihtui, me rynnättiin heti
paikalle ja ruvettiin puhumaan. Nopeasti huomasi kuka oli tekijä ja kenen kanssa
kannatti päästä kauppoihin. Toiset olivat
avoimia toiminnan muutoksille ja halukkaita oppimaan.”
Taitavalta isännältä, joka myy hyvää
tavaraa, on ostettava teuraat vaikka joutuu palvelemaankin, oli Pyyhtiän motto.
Kun sai asiakkaaksi menestyjätilan, pian
kylän muutkin tilat alkoivat myydä samalle ostajalle.
Hankintamiehen ammatissa kysyttiin
karjasilmän lisäksi ihmistuntemusta. Piti
silmäillä tarkoin, millaista väkeä talossa oli, ja valita kullekin sopiva asioimistapa. Vitsiä ei sopinut heittää missä tahansa. Eniten Pyyhtiä sanoo oppineensa niiltä
isänniltä, jotka sanoivat suoraan ja kiertelemättä, miksi eivät myy LSO:lle.
”Silloin oli helppo parantaa omaa osuuttaan ja kohta ruvettiin tekemään kauppaa.
Sanoin myös aina, että soittavat heti jos
tulee jotain ongelmaa tai epäonnistumista, niin minä katson millä siitä päästään
yli. Tuottajaa ei sovi jättää pulaan.”
Hankintamiehet tunsivat asiakkaansa
hyvin ja tiesivät, mistä talosta piti hakea
lehmä nopeasti ja kenelle sopi väljempi
aikataulu.
Kun Lihakunta aloitti ternivasikan välityksen, sinne soitti pian ”asiasta kiinnostunut isäntä Sysmästä”. Käytännön miehenä Eero Pyyhtiä valmisti omassa pajassaan
hapanjuottolaitteen prototyypin, joka esiteltiin Karjatila-messuilla Tampereella.
Pian Pyyhtiä kiersi Etelä-Suomea suunnitellen juottamoita ja välittäen niille tarvikkeita. Ajokilometrejä tuli 60 000 vuodessa. ”Suunnittelin tilat aina niin, että
kuivikkeet sai koneellisesti ulos. Paljon
pahnaa ja hyvät olosuhteet vasikalle.”
Uusia ternikasvattajia löytyi kehityskelpoisiksi tiedetyistä kavereista. ”Oli
ihan ykkösjuttu että tiesi, mitä kunnassa
tapahtuu. Aina kun ajoin ohi, soitin paikallisille tutuille ja sain uutta tietoa. Paneuduin töihin täysillä ja oli se tietyllä tavalla
hauskaakin, vaikka tietysti takaiskujakin
välillä tuli.”
Vuonna 1994 alkanut EU-aika aloitti
pienen alkutunnustelun jälkeen karjataloudessa rakennusbuumin. LSO:n miehet
eivät saaneet asettua minkään tavarantoimittajan puolelle, ja heidän riippumattomuuttaan seurattiin tarkasti.
”Nyt on moni silloin laajentaneista
navetoista jo tyhjillään”, Pyyhtiä pohtii.
”Silloin oli kova innostus asiaan ja tekemiseen – olisiko nykyinen paperiruljanssi
vienyt sitä intoa pois.”
Snabbt och kort
Bra ledarskap gör
investeringar möjliga
På Jukka och Sirpa Nousiainens nötgård i
Nyslott har gödselspridningen och sprutningen getts åt entreprenörer och ensilaget görs tillsammans med en mjölkgård. I
samarbetet måste gårdarna vara på samma våglängd. Båda bör dra nytta av verksamheten och ingendera får räkna den sista euron, säger paret Nousiainen.
Ekonomianalysen för hela gården är en
viktig köpt tjänst. ”Det tar tid att klara av
investeringarna och med hjälp av analysen ser vi om vi är på rätt väg. Efter två
investeringar i uppfödningsanläggningar har vi lärt oss att ekonomin kommer i
Plan B för gårdar
med blötutfodring
balans först efter tre år, även om försäljningen jämnar ut sig snabbare.”
Samma ekonomiexpert gör Nousiainens mellanbokslut och skattedeklarationen. Odlingsplanerna görs av ProAgria.
Till paketet hör ett besök för inspektion
av växtbeståendet, då man granskar bekämpningen av ogräs och växtsjukdomar
samt behovet av eventuell tilläggsgödsling.
Till utvecklingen av gården hör också
att utveckla sig själv. För några år sedan
avlade Jukka och Sirpa yrkesexamen för
företagare. Nu utbildar de sig i frågor som
gäller bolagisering av gården.
Svingårdarna i skick
enligt förordningarna
En förordning som trädde i kraft i början av 2013 innehåller nya bestämmelser om ytorna i boxarna. Bestämmelserna ska uppfyllas i alla svinhus senast i början av 2018.
Förordningen förutsätter 0,4 m2 fritt
boxutrymme per gris under 30 kg och 0,6
m2 per gris mellan 30 och 60 kg. De flesta
suggårdar är tvungna att bygga till mellanuppfödningsutrymme, eftersom suggornas genomsnittliga grisavkastning har
ökat avsevärt med tiden.
I slaktsvinsboxarna ska det finnas 1,0 m2
fritt boxutrymme per svin mellan 110 och
130 kg. I slaktsvinshus som är under tio
år gamla finns det ofta ungefär 0,9 m2 per
svin. Det innebär att man måste ta bort ett
svin ur varje box senast i början av 2018
för att uppfylla bestämmelserna i förordningen. Därmed behövs det nya slaktsvinsplatser i produktionskedjan.
Enligt den gällande djurskyddsförordningen finns det också många andra bestämmelser som innebär förändringar i
slaktsvinshusens struktur. Övergångsperioden för dem löper ut i början av 2028.
Inom mjölk- och spannmålsindustrin uppstår restprodukter såsom OVR-foder, drankfoder, vassle och sköljrester. Biprodukterna
uppkommer i samma takt som anläggningens huvudprodukt och anläggningarna har också underhållsstopp som är planerade på förhand.
Det här leder till att blötfodret inte
alltid kan levereras till gårdarna i
jämn takt. De som använder fodren
får information per brev eller sms
om alla förutsebara produktionsavbrott och variationer i produktionsmängderna.
Under blötfoderfabrikernas produktionspauser försöker man i första hand leverera ersättande blötfoder till gårdarna. Då måste gården ändra receptet för utfodringsapparaten. Gårdarna måste också
ha en plan för ersättning av blötfodret med industriellt torrfoder. Det
finns flera olika alternativ att tillgå
för uppfödning av både rybsgrisrar
och sädgrisar
OVR-produktionen vid ST1 i Jokioinen avbryts vid midsommar för
ungefär fem veckor. Alla som använder Jokioinens blötfoder borde
ha ett ersättande utfodringsalternativ. Om ett sådant ännu saknas
ska gården kontakta HK Agris foderteam med det snaraste.
I pension från husdjursarbete med hälsan i behåll
Odlarens arbetsförmåga hotas
av såväl olycksfall i arbetet och
yrkessjukdomar som av stress.
Tillsammans med företagshälsovården kan odlaren göra
mycket för sin egen hälsa.
Det sker årligen ungefär
5 000 olycksfall i arbetet inom
lantbruket och av dem leder
vart fjärde till mer än en månads arbets­oförmåga. Inom andra branscher är andelen allvarliga olycksfall under 10 procent.
Odlarna är speciellt utsatta
inom husdjursarbetet. Arbetsförmågan upplevs i allmänhet
som sämre på mjölkgårdar än
på spannmålsgårdar och det
förekommer mycket arbetsutmattning.
Att orka i arbetet gynnas
mest av regelbundna semestrar, tillräcklig vila och högklassig fritid. Också vänner och familj ökar resurserna. Hälsa och
god psykisk och fysisk kondition upplevs som viktiga faktorer
som bidrar till att man orkar i
arbetet. För stor arbetsbörda,
brådska och det att arbetet är
bindande är ofta orsaken till att
det inte finns tillräckligt tid för
att motverka hoten.
Hos företagshälsovården får
odlaren sakkunnig hjälp med att
upprätthålla arbetsförmågan.
Kotitilalta 3/2013
29
MARKKINAKATSAUS
Euroopan taloustaantuma tuntuu
Lihankulutus peilaa hyvin taloussuhdanteita. Pitkään jatkunut kysynnän kasvu Suomessa on pysähtynyt ja kulutus
kääntynyt alkuvuoden aikana selvään
laskuun. Miinusta on noin kaksi pro-
Euroopan sian­
lihavarastot ovat
ennätys­suuret.
senttia ja kulutus painottuu edullisempiin ruhonosiin. Vaikka olemme menossa kesään, vuoden kulutushuippua kohti,
markkinat pysyvät yllättävän hiljaisina.
Euroopan tuottajahintataso on laskenut joulukuusta lähtien. Ero Suomeen on
jo 10–15 senttiä kilolta. Alkuvuoden ennusteiden mukaan hintatason tuli palautua ennen kesää, mutta näin ei käynyt.
Syynä ovat vähentynyt kulutus, vientiesteet Venäjälle sekä Aasian kasvun hiipuminen. Euroopan ennätyssuuriksi kas-
vaneet lihavarastot hakevat markkinaa.
Vaikeaksi tilanteen tekee se, että tuotantokustannukset eivät ole laskeneet.
Tämä tietää ongelmia lihaketjun kannattavuudelle ja toimivuudelle. Suuria
muutoksia ei ole odotettavissa ennen
uutta viljasatoa.
Taantumasta huolimatta luonto kukoistaa ja edessä on valoisa Suomen suvi. Nautitaan siitä ja grillilihan tuoksusta. Hyvää kesää kaikille!
Olli Paakkala
Naudan arvo-osia ostetaan harkiten
Kuluvan vuoden alkukuukausina naudanlihan kulutusluvut jäivät edellisvuoden
vastaavaa ajankohtaa vaatimattomammiksi. Talouden heikko suhdanne heijastuu kuluttajien käyttäytymiseen: ostoskoriin päätyvän elintarvikkeen määrää
ja hintaa pohditaan tarkoin. Muutokset
näkyvät selvästi naudan arvo-osien kulutuksessa. Ajan hengen mukaan ruokaa
päätyy vähemmän roskakoriin, mikä sinänsä on myönteinen kehitys.
Tässä tilanteessa jauhelihan hintaa pitäisi saada ylös. Reilukin korotus jauhelihan hintaan vaikuttaisi vain vähän kauppalaskun loppurivillä, mutta tuotantoket-
Kuva: Merja Lepistö
jun alkupäälle korotus olisi kovin tärkeä
jatkuvuuden turvaamiseksi.
Kulutuksen takapakista huolimatta
suomalaisten naudanlihan kulutus nojaa tukevasti kotimaisen tuotannon varaan. Tämän varaan on hyvä rakentaa
tulevaisuutta.
Tulevaisuudessa yhteisen nautaketjumme haaste on vastata lihan kysynnän vaihteluihin vuoden mittaan. Lihan
kierrättäminen pakkasen kautta on kallista, joten sitä joudutaan jatkossa miettimään entistä tarkemmin.
Sami-Jussi Talpila
Broilerintuotannossa hyvät kesänäkymät
Kesä ja grillien ilmestyminen pihoille ja
mökeille tietää broilerituotannossa vuoden työntäyteisintä aikaa. Alkuvuoden
tuotantotulokset ovat olleet tasaisen hyviä verrattuna edellisiin vuosiin. Tuotantoketjussa tehty työ tuotanto-olosuhteiden ja hoitokäytäntöjen suhteen kantaa
hyvää tulosta.
Broilerin fileen kysyntään alkuvuosi
on tuonut maltillisen kahden prosentin
kasvun, kun taas luuttomien koipireisituotteiden kysyntä kasvoi viisi prosenttia. Liekö taloudellisella taantumalla ollut
30
Kotitilalta 3/2013
osansa kehitykseen? Kesä näyttää joka
tapauksessa kaupallisesti varsin hyvältä.
Vuoden ensimmäisessä numerossa kirjoitin kuivikepulasta ja uusien materiaa-
Broilerin
jalkapohjien
kunto on ollut
erittäin hyvä.
lien kokeiluista. Nyt voidaan todeta, että
niukkuudesta huolimatta kasvattamoissa selvittiin talvesta hyvin. Broilerin jalkapohjien kunto on ollut erittäin hyvä:
tammi–maaliskuun tulosten mukaan
98,3 prosentilla linnuista ei ollut niiden
suhteen huomauttamista. Kutterilastun
lisääminen turpeen joukkoon osoittautui toimivaksi ratkaisuksi.
Hyvää ja lämmintä grillikesää kaikille tuottajille!
Jarmo Seikola
Rehumarkkinat
Ulf Jahnsson
Johtaja, rehuliiketoiminta
Ostamisen taito
L
iiketoiminnan peruskivet ovat hyvin yksinkertaiset. Lause ”Osta halvemmalla, myy kalliimmalla, myy enemmän, leikkaa kustannuksia ja paranna tuottavuutta” sisältää
periaatteessa kaiken olennaisen.
Yllä olevista osista on kysymys niin lihan tuotannossa kuin kaikissa muissakin liiketoiminnoissa. Määrätyt asiat ovat toki annettuja. Ne perustuvat lainsäädäntöön tai muihin asioihin, joihin yrittäjä ei itse
pysty vaikuttamaan.
Lihatilalla kannattaa erityisesti tutkia kehotusta
”Osta halvemmalla”, sillä siinä yrittäjän omalla osaamisella on suuri merkitys. Samalla kun ostat halvemmalla, parannat myös tuottavuutta jatkuvasti. Rehuissa kannattaa pyrkiä optimoimaan kotoisten
rehujen käyttö, miettiä sivujakeiden järkevät logistiikkakustannukset, varmistaa ruokinta-automaatin säädöt ja oikea jauhatuskarkeus. Aina ei kannata
tuijottaa ainoastaan rehun tonnihintaa. Ruokinta on
laaja kokonaisuus ja olennaista on sen hallinta kaikilla tasoilla.
Lihantuotannossa rehujen osuus kustannuksista vaihtelee 40:stä 65 prosenttiin. Käytännössä 150
euron hintaisen teurassian kasvatukseen on siis voinut kulua rehua jopa sadan euron edestä. Rehun
osuus kustannuksista toki vaihtelee riippuen lihan
markkinatilanteesta ja rehuraaka-aineiden hinnoista. Viime kesästä lähtien rehujen hinnat nousivat
nopeassa tahdissa loppuvuotta kohti yli 30 prosenttia. Vuoden vaihteen jälkeen tilanne taittui parempaan suuntaan ja nyt kevään aikana
suunta on edelleen ollut laskeva. Syitä on useita, mutta tärkein niistä on entistä paremmat kylvöalaja satonäkymät suurilla rehuraaka-aineiden
tuotantoalueilla.
Toukokuun puolivälissä USDA julkaisi
satovuoden 2013 /14
ensimmäisen rapor-
Maailman viljantuotanto
Milj. tn
1950
1925
1900
1875
1850
1825
1800
1775
1750
1725
1700
1675
1650
2010/112011/122012/132013/14
Huhti Touko Kesä Heinä Elosyyslokamarrasjouluhelmimaalis
LÄhde: Agronomics.se
tin, ns. WASDE-raportin. Alkuvuonna on indikoitu kasvavia maissin kylvöaloja, pienempiä talvehtimisvaurioita Mustanmeren alueella ja parempia kasvusääolosuhteita viime vuoteen verrattuna. Näiden
havaintojen perusteella satojen on arvioitu muodostuvan paremmiksi kuin viime vuonna, jolloin USA:n
maissi ja Venäjän vehnä kärsivät kuivuudesta.
Raportti ennustaa ennätyssatoja. Satoennusteen
pohjana ovat tiedossa olevat kylvöalat ja olettama
normaaleista sääolosuhteista.
Huomattavat erot raaka-ainefutuureissa uuden ja
vanhan sadon välillä ovat trendi, joka oli nähtävissä
hyvissä ajoin vuoden alkupuolella. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että vanhan sadon hinnat ovat selvästi korkeammat kuin uuden. Varsinkin soijassa ero
on ollut merkittävä, ja syy on erinomaisen markkinalähtöinen: markkinat ovat sitä mieltä, että tarjonta
uudella sadolla riittää vastaamaan kysyntään.
Hyvä näin, koska tämän perusteella syksylle on
odotettavissa maltillisia rehun hintoja. Tämä tietysti edellyttää normaaleja kasvukauden säitä pääkylvöalueilla. Huolestuttavaa on se, että analyytikoilla on
kohtalainen konsensus rehuraaka-aineiden hintojen
laskusuunnasta. Hyvin useasti on nimittäin käynyt
juuri päinvastoin.
150 euron hintaisen teurassian
kasvatukseen on voinut kulua rehua
jopa sadan euron edestä.
Kotitilalta 3/2013
31
Kenttäedustajat
ja yhteystiedot
Sika koko maa
Nauta länsi ja etelä
Paakkala Olli
sian hankintajohtaja
Haapanen Kimmo rakennussuunnittelu
Jouppi Helena
uudistuseläinmyynti
Jukola Elias
eläinten terveydenhuolto
Ketola Ulla
porsastuotannon neuvonta
Vugts Jan
tuotantoneuvoja
Heiskanen Jutta
porsasvälitys
sikojen kuljetussuunnittelu, teuraat
0400 521 709
0400 83 1288
0400 611 310
040 764 8510
0400 420 898
0400 868 664
0400 727 233
010 5701 812
Sika länsi
Heikkilä Esa
Prami Tauno
Lassila Olli
Partala Jari
kenttäedustaja
kenttäedustaja
kenttäedustaja
kenttäedustaja
0400 303 854
0500 927 317
0400 740 451
040 573 3442
Sika itä
Leva Pirjo
Ylöstalo Antti
kenttäedustaja
kenttäedustaja
040 773 7290
0400 716 717
040 865 2270
0400 740 451
040 573 3442
0400 833 307
0400 716 717
050 395 7172
010 570 1810
Broileri
Seikola Jarmo
Kaukonen Eija
Laine Maarit
Santavuori Elina
Talvio Eija
Tuomola Essi
Kari Elina
siipikarjan hankintajohtaja
terveydenhuoltoeläinlääkäri
broilerineuvonta
broilerineuvonta
kehityspäällikkö, broilerituotanto
kehityspäällikkö, emotuotanto
emoneuvonta
040 527 0339
040 559 7278
040 559 7218
040 801 0395
050 502 8210
040 513 1473
040 674 1754
Rehu
Nauta koko maa
Talpila Sami-Jussi
Härtel Heidi
Jalli Harri
Numminen Juhani
Vanhalakka Juha
Vättö Katja
kenttäedustaja
Lassila Olli
kenttäedustaja
Partala Jari
kenttäedustaja
Simonen Reijo
kenttäedustaja
Ylöstalo Antti
kenttäedustaja
Jätinvuori Liisa
asiakasneuvottelija
nautailmoitukset ja kuljetussuunnittelu
naudan hankintajohtaja
terveydenhuoltoeläinlääkäri
tuotantoneuvoja
tuotantoneuvoja, pihviliha
vasikkavälitys
040 515 1373
040 823 2076
040 772 1991
0400 854 911
0400 558 412
Nauta itä
Öhman Mika
kenttäedustaja
Silvennoinen Jukka kenttäedustaja
Koppi Jouni
kenttäedustaja
Leva Pirjo
kenttäedustaja
Karjalainen Matti
kenttäedustaja
Tynnyrinen Herkko kenttäedustaja
Könönen Osmo
kenttäedustaja
Väisänen Markku
kenttäedustaja
Seppänen Jaakko
asiakasneuvottelija
nautailmoitukset ja kuljetussuunnittelu
0400 241 690
040 558 9000
0400 302 481
040 773 7290
0400 376 716
0400 373 581
040 831 4475
0400 192 423
0400 153 723
010 570 1811
Heikkilä Mirva
Kinnunen Jukka
Saarinen Jouni
Leva Pirjo
tuotepäällikkö, nautarehut
040 587 7434
040 521 9516
0400 874 575
040 773 7290
tuottajarahoitus
010 570 1715
010 570 5211
040 521 9515
010 570 4322
viljakauppa
nautarehut, viljakauppa
sikarehut, viljakauppa
Tilitys ja laskutus
Sika, Nauta
Broileri
Rehut
Juha Levonen
Muut
Liisa Jätinvuori
Jaakko Seppänen
Sari Järvinen
Sinikka Reväsmäki
Sinetin tunnukset
HK Agri Tuottajamyymäläkortit
Kotitilalta-lehti
LSO Osuuskunta, jäsenasiat
050 395 7172
0400 153 723
0400 620 199
010 570 6117
sähköposti: etunimi.sukunimi@hkagri.fi
HK Agri Oy | PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150 | palvelu@hkagri.fi
www.hkagri.fi