Kotitilalta 2/2013

Transcription

Kotitilalta 2/2013

Kotitilalta
2/2013
Hyvä siilohygienia
varmistaa eläinten
kasvun s. 8–9
HK:n viljanvälitys
meni nettiin s. 10
Mehukasta
luettavaa lihasta
s. 22–23
Tavoitteena suuri
sato ja edullinen rehu
s. 4–6
SISÄLTÖ 2/2013
Kuva: Harri Jalli
S. 15 Vasikoiden haku sujuu
joutuisasti Maitoahon tilalla, kun
Seija Kärkkäinen tuo eläimet valmiiksi
navetan ovelle ja Ari Kokkonen
ottaa ne autoon. Tautiriski on syytä
tiedostaa eläimiä haettaessa.
Pääkirjoitus............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Tuota eläimillesi laatuviljaa... . . . . . . . . . . 4
Märkä syksy näkyy
viljan laadussa......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Helppoa ja turvallista rehujen
varastointia............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
Laadukas vilja on ostajan ja
myyjän yhteinen tavoite.. . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Lihasikojen tulokset Optipossu
netistä.. ...................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
Monta askelta nurmen
huippusatoon.......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Lisää terävyyttä tautien
torjuntaan................ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Tautivastustus alkaa tilalta... . . . . . . . . . 15
Kuva: Annika Suomi
S. 22
HK Ruokatalon
markkinointipäällikkö
Laura Lindström ja
painotuore Lihakirja.
Työryhmiltä eväät siantuotannon
kehittämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
LSO Osuuskunta: Juhlavuosi
jatkuu työn merkeissä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Hannu Kottonen rakentaa
yhtenäistä konsernia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Lihasta kirjaksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
HK Rypsiporsas® sopii
mausteiseen gulassiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
Kuva: HK Agri
Ajankohtaista.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
MTK:n kanssa käsikoukkua. . . . . . . . . . . 28
Snabbt och kort. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
Markkinakatsaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
Rehumarkkinat: Kuudes aalto. . . . . . 31
S. 26
Kansi Sato-odotukset
ovat keväällä korkeimmillaan.
Kuva: Katri Uotila
2
Kotitilalta 2/2013
Nuorten sonnien
parhaimmisto esitellään
Tammelassa lauantaina
20. huhtikuuta.
pääkirjoitus
Ruoan tuottaminen
halvalla kostautuu
mpäri Eurooppaa levinnyt skandaali ruoan virheellisistä
pakkausmerkinnöistä ei ota laantuakseen. Mielestäni näin on
hyväkin. Tapahtumat muistuttavat, että ruoan hintaa ei aina
vain voi polkea. Ruoan tuottaminen mahdollisimman halvalla
kostautuu. Ruokaskandaalin ydin lienee siinä, että pakkausmerkinnät
ja todellinen sisältö eivät ole täsmänneet. Tapauksia on niin paljon, että
kyse ei voi olla erehdyksestä.
EU-maat ovat käynnistäneet keskustelun pakkausmerkintöjä
koskevien säännösten selkeyttämisestä. Alkuperämaamerkintöjen
piti tulla voimaan ensi vuoden lopulla. Mielestäni tämä on niin meidän
kuin monen muunkin maan kannalta aivan liian myöhään. Virheelliset
pakkausmerkinnät ovat vain osa kokonaisongelmaa. Pohjimmiltaan
kyse on siitä, kuinka halvaksi hinta voidaan ja halutaan painaa.
Hyvin halpa ruoka tarkoittaa samaa kuin monimutkaiset ja
läpinäkymättömät hankintaketjut. Halpaa ruokaa ei ole myöskään
ilman ylipitkiä eläinten kuljetuksia ja muuta piittaamattomuutta
eläinten oloista, sillä näistä asioista huolehtiminen maksaa. Halvan
ruoan himo johtaa suurpiirteisyyteen.
Meillä Suomessa alkutuotantoketjusta huolehtiminen on omaa
luokkaansa. Hyvä esimerkki ketjun alusta loppuun ulottuvasta
vastuullisuudesta on HK Rypsiporsas -tuotanto, jossa melkein
grammalleen tiedetään, mitä eläin on syönyt.
Myös julkisen vallan pitää terästäytyä. Pelkkä säätely
ei riitä, myös julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys.
Laatuvaatimusten tiukentaminen ja kotimaisuuden
suosiminen maksavat, mutta nostavat laatua. Sitä varten me
kansallisesti olemme säädöksissä kovemmalla tasolla kuin muut
EU-maat. Ilman kotimaista alkutuotantoa emme saa pidettyä yllä
ruoan laatua.
Halpaa ruokaa
ei ole ilman
ylipitkiä eläinten
kuljetuksia.
Terveisin,
Veli-Matti Jäppilä
Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010 , 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimituspäällikkö Sari Järvinen
Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, raila.aaltonen@alkukirjain.fi Toimituskunta Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä , Sari
Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Eija Talvio Taitto Päivi
Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@phnet.fi Paino ForssaPrint, ISSN 2242-153X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri.fi-sivujen
palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 25.
Kotitilalta 2/2013
3
Kuva: Anne Kerminen
Tuota eläimillesi
laatuviljaa
Kotieläintilalla pyritään tuottamaan rehuviljaa niin
paljon kun mahdollista, sillä tehokkaasti tuotettuna
se on ostorehua edullisempaa. Suuri satotaso ja
korkea hehtolitranpaino kulkevat käsi kädessä.
Anne Kerminen
Kehityspäällikkö,
viljat ja öljykasvit
Yara Suomi Oy
4
Kotitilalta 2/2013
V
iljasta haetaan rehuseokseen
lähinnä energiaa, mutta viljan
valkuaisella on merkitystä siipikarjatiloilla ja vilja-tiivisteruokinnassa myös sioilla. Sopivaa rehuviljalajiketta valittaessa sadon määrän lisäksi kannattaakin katsella myös lajikkeen
Viljan jyväluku alkaa määräytyä
jo kolmannen lehden tultua
esiin. Alkukesän nopean kasvun
aikana on tärkeää, että kasvilla
on veden lisäksi kaikkia
ravinteita saatavilla.
valkuaispitoisuutta. Sopiva valkuaistaso
viljoilla on 12–13 prosenttia.
Tuhannen lihasian yksikkö tuottaa
vuodessa 3 500 teurassikaa ja käyttää
liemiruokinnassa noin 650 000 kiloa ohraa. Tarvittava peltoala vaihtelee melkoisesti satotason mukaan: kuuden tonnin sadoilla riittää 108 hehtaaria, mutta neljän tonnin satotasolla tarvitaan
162 hehtaaria. 54 hehtaarin ero omana
tai vuokrapeltona vaikuttaa keskeisesti viljelyn kannattavuuteen.
Myös viljelyn kiinteiden kustannusten
ja pellon vuokrahintojen kurissapitämi-
sellä on suuri vaikutus rehuviljan tuotantokustannukseen.
Useampaa kasvia viljelyyn
Hyvän kotoisen rehuraaka-aineen voi
tuottaa viljelemällä ohraa 75 hehtaaria,
vehnää 40 ja härkäpapua 16 hehtaaria.
Näistä saa OVR:n kanssa toimivan rehuseoksen lihasioille. Härkäpavulla voi säädellä valkuaisen lähdettä esimerkiksi jos
liemen saatavuudessa on häiriöitä. Peltoviljelyn kannalta on erittäin hyödyllistä pitää viljelykierrossa useampaa kasvilajia. Vuosittaiset satoerot tasaantuvat ja kasvitautipaine pienenee.
Esimerkkitilan sikojen tuottama lantamäärää vaatii levitysalaa 95 hehtaaria,
kun lietettä käytetään viljoille 22 kuutiota ja härkäpavulle 16 kuutiota hehtaarille. Taulukkoarvoilla laskettuna viljoille tulee 15 kiloa fosforia hehtaarille.
On erittäin hyödyllistä pitää
viljelykierrossa useampaa kasvilajia.
Näin seleeni siirtyy elintarvikkeisiin
Kaaviosta näkyy miten lannoiteseleeni siirtyy turvallisesti kasvien kautta
suomalaiseen ruokaan.
Lannoitteessa
seleeniä
Sato
Rehut
Terve eläin
Fosforia tarpeen mukaan
Lannoituksen suunnittelu on kokonaisuus, johon paneutumalla löytää kyllä
pelloilleen sopivat vaihtoehdot. Sikaja siipikarjatilojen peltojen viljavuus on
useimmiten hyvässä kunnossa. Korkeat
fosforiluvut on huomioitava jo lannoitusta suunniteltaessa; arveluttavan korkeisiin P-luokkiin ei fosforia tule käyttää.
Punaisella oleville lohkoille kannattaa
aina antaa fosforia tuleentumisen ja jyväkoon varmistamiseksi. Karjanlanta on
oiva lannoite näille lohkoille, ja käyttömäärä kannattaa laskea ympäristötuen
ehtojen mukaan.
Sopiva lannan määrä (m3/ha) saadaan,
kun ympäristötuen ehtojen sallima fosforimäärä jaetaan lantakuutiosta tulevalla määrällä. Tyydyttävään ja korkeaan fosforiluokkaan kannattaa soveltaa
kotieläintilan fosforipoikkeamaa, jolloin
viljalle voi käyttää 15 kg fosforia /ha.
Fosforilannoitusta suunniteltaessa on
muistettava satotasokorjaus kolme kiloa
fosforia/ha/1 000 kiloa viljaa kun satotaso on yli 4 000 kiloa, sekä fosforin tasaus viiden vuoden jaksoissa.
Välttämätön täydennyslannoitus
Karjanlannan lisäksi vilja tarvitsee aina
typpeä, joskus kaliumia ja useimmiten
Lannoittamaton pelto, seleenitön
lannoite tai luomutuotanto
Eläimellä seleeninpuutosta
Seleenivajetta
korjattava
Maataloustuotteet
Prosessointi elintarvikkeiksi
Tuotanto
heikkenee
Vähän seleeniä raaka-aineessa
Ravinnon mukana ihmiselle
Seleeniköyhä ruoka
tai luomuruoka
Seleeni luonnolisesti ravinnosta
Lähde: Yara Suomi Oy
Rehuviljan laatukriteerit eri eläinlajeille
Viljan laatu
Nauta
Sika
Broileri
Ohra
> 62
> 66
Kaura
> 58
> 56
Vehnä
> 76
> 78
> 78
> 13
12–12,9
> 12
alle 14
alle 14
alle 14
Tilavuuspaino, kg/hl, vähintään
Raakavalkuainen, %
Kosteus (kuivattu vilja), %
Hyvä rehuvilja on väriltään kirkasta, ei näkyvää hometta tai homeen hajua, roskia
tai rikkasiemeniä.
Kotitilalta 2/2013
5
Onnelan tilan ilmatiiviissä siilossa vilja
säilyy yleensä hyvälaatuisena kevääseen
asti, mutta nyt homeisuutta ilmeni jo ennen
vuodenvaihdetta.
mangaania, booria ja rikkiä. Kylvön yhteydessä annettu starttilannoitus varmistaa oraan kasvuunlähdön keväällä,
kun lannan typpi ei ole vielä kasvin käytettävissä.
Jos kylvölannoitus laiminlyödään tai
se jää liian pieneksi, viljan alkukehitys
on heikkoa eikä kasvusto kykene käyttämään myöskään lannan ravinteita hyödykseen. Näin ollen sato jää heikoksi.
Useimmin sian- ja kananlannan täydennykseen paras tuote on YaraBela
Suomensalpietari Se+ (185–330 kg/ha),
josta saa sopivan typpitäydennyksen lisäksi rikkiä, seleeniä, booria ja kaliumia.
Lohkoilla, joiden kaliumluku on punaisella, tarvitaan YaraMila NK -tuotteita.
Seleenittömien lannoitteiden käyttö on
huolestuttavasti lisännyt seleenin puutetta eläimillä. Lannoiteseleeni on turvallisin ja selvästi halvin tapa varmistaa tehokkaan orgaanisen seleenin saanti. Suuria lantamääriä käyttäville sopiva vaihtoehto on Lisäseleenisalpietari
(0,0025 g seleeniä/t).
Karjanlannassa on kuparia ja sinkkiä
kasvin tarpeeseen, mutta ei riittävästi mangaania ja booria. Hyvässä kasvukunnossa olevat pellot tarvitsevat näiden hivenien lisälannoituksen joko kevätlannoitteena tai YaraVita lehtilannoitteena.
Mangaanin puute on hyvin yleistä kotieläintiloilla, joiden peltojen pH on kasvin kannalta hyvässä kunnossa. Kaura
on viljoista herkin, mutta myös ohran ja
vehnän sato alenee herkästi mangaanin
puutteen vuoksi. Viime kesän kokeissa saatiin YaraVita Mantrac Pro (2 l/ha)
-lehtilannoituksella parhaimmillaan kauralta 1000 kilon sadonlisä/ha.
Lannan ja kivennäislannoitteiden oikea
yhdistelmä parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Tasapainoinen lannoitus on
tärkeä tekijä oikean kivennäistasapainon saamiseksi kotoiseen rehuun.
Kasvitautien torjunta varmistaa osaltaan ravinteiden tehokkaan käytön ja
rehuviljan korkean hehtolitranpainon.
Lisätietoa seleenistä: www.seleeni.fi.
6
Kotitilalta 2/2013
Kuva: Ulla Ketola
Muista hivenet
Märkä syksy näkyy
viljan laadussa
Puintikauden sateiset säät heikensivät viljojen
säilyvyyttä tilojen omissa varastoissa. Rehuviljan
laadusta johtuvia ongelmia esiintyy niin
porsastiloilla kuin lihasikaloissa.
Johanna Daka
Kehitysasiantuntija, Satafood Kehittämisyhdistys ry
P
orsastuotannossa on syksystä
lähtien esiintynyt monenmoisia
homemyrkkyihin viittaavia terveys- ja hedelmällisyysongelmia,
jotka pahimmillaan ovat johtaneet emakoiden ja porsaiden kohonneeseen kuolleisuuteen. Lihasioilla hometoksiinien
ainoa oire saattaa olla syönnin vähentyminen. Taloudelliset menetykset voivat joka tapauksessa olla merkittävät.
Homekasvua on havaittu niin ilmatiiviisiin kuin kuivaaviin siiloihin varastoiduissa viljoissa. Edes perinteinen lämmöllä kuivaaminen ei aina takaa viljan
homeettomuutta. Lämminilmalla kuivatuissa viljoissa on havaittu yli 15 prosentin kosteuksia. Homeisen viljan voi tunnistaa tummista tai punertavista jyvistä sekä tunkkaisesta hajusta.
Suomessa yleisimpiä, jo kasvustossa
esiintyviä homeita ovat Fusarium- eli punahomeet. Ne voivat muodostaa myrkkyjä, joista yleisin on deoksinivalenoli eli
DON. DONia ja zearalenonia muodostuu
viljaan tyypillisesti kosteissa olosuhteissa. Kuivan, kuuman kesän jälkeen kasvaa riski trikotekeenien (T-2, HT-2) muodostumiselle.
Ihan pienet määrät homemyrkkyä eivät ole sikojen rehussa ongelma, ja EU on
antanut rehuviljalle raja-arvot (ks. taulukko). Miten sitten voi selvittää, onko
viljassa homemyrkkyjä? Aivan moitteettoman näköinen vilja voi sisältää toksiineja, ja toisaalta niitä ei homeisessa viljassa aina ole.
DON-pikamäärityksen voi teettää viljoista muutamalla kympillä (mm. Suomen Viljava). Tarkempia, mutta myös
kalliimpia homemyrkkyanalyysejä tekevät mm. Eviran, MTT:n ja Eurofinsin
laboratoriot.
Edustavan näytteen saaminen siilossa olevasta viljaerästä voi olla hankalaa.
Homeet ja niiden muodostamat toksiinit voivat esiintyä pistemäisinä, jolloin
yksittäisen analyysin tulos ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta.
Siepparit avuksi?
Jos tilan viljassa homemyrkkyjä, ovat
konstit vähissä. Kuumentamalla tai
Kuva: Johanna Daka
Homeisen viljan joukossa on tummia tai punertavia jyviä.
Kylvösiemenen
lajittelu ja
peittaus ovat
avainasemassa.
muullakaan käsittelyllä myrkyt eivät
häviä, joten vaihtoehtona ovat homeisen viljan laimentaminen hyvälaatuisella (esim. suhteessa 10/90), syöttäminen
yhdistelmätuotannossa vähemmän herkille lihasioille tai ns. siepparin lisääminen rehuseokseen. Homeisen viljan myyminen voi olla vaikeaa, vaikka naudat
eivät ole aivan niin herkkiä homemyrkyille kuin siat.
Porsastuotannossa monet käyttävät
sieppareita, jos eläimet oireilevat tai vilja vaikuttaa homeiselta. Aineet ovat kyllä kalliita ja annostelu voi olla työlästä,
mutta jos oireet pysyvät poissa, on toimenpide kannattava. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että tuote on suunniteltu nimenomaan meillä esiintyvien homemyrkkyjen sitomiseen.
Viljan punahomeiden ja homemyrkkyjen ehkäisyyn kannattaa panostaa kasvukauteen valmistautuessa. Viljalajeistamme yleisimmin toksiineja esiintyy
kaurassa, mutta myös ohrassa ja kevätvehnässä voi olla punahomeita.
Koska sääriskit kasvavat korjuukauden edetessä, varhain kypsyvät viljalajit ja -lajikkeet ovat hyviä vaihtoehtoja.
Kylvösiemenen lajittelu ja peittaus ovat
myös avainasemassa homeongelmien
välttämisessä.
Homemyrkkyjen oireet ja EU:n antamat raja-arvot
Homemyrkky
µg/kg viljassa
Oireet tuotannossa
DON
8 000
syömättömyys, oksentelu, alentunut
vastustuskyky, porsailla häntäkuoliota
Zearalenoni
2 000
peräsuolen ja emättimen esiinluiskahdukset, emakoilla estrogeenivaikutukset, porsaiden heikkous (mm. hajaraajaisuus)
Kotitilalta 2/2013
7
Helppoa ja turvallista
rehujen varastointia
Mäkiperen broileritilalla
rehusiilot puhdistetaan
jokaisen rehuerän jälkeen.
Kuivaava viljasiilo tehostaa
vehnän korjuuta ja säästää
viljan kuivaamisen
kustannuksia.
Kimmo Haapanen
I
Tuotantoneuvoja
ikka Mäkipere Kiukaisista on viljellyt broilerinkasvattamiseen erikoistunutta kotitilaansa vuodesta 1987. Kahdessa kasvattamorakennuksessa on yhteensä kolme kasvatushallia. Tilalla on kerralla kasvamassa 67 000 broileria ja vuodessa kasvatetaan kuusi erää.
65 hehtaarin peltoalasta noin 50 hehtaarilla viljellään vehnää broilereiden
rehuksi. Punajuurta on runsas 10 hehtaaria sekä muutama hehtaari heinää
hevosille.
Lintujen ruokkimiseen käytetään lähes 1,7 miljoonaa kiloa rehua, josta noin
neljännes on omaa vehnää. Tehdasrehuja varten kanaloiden päädyissä on
seitsemän 15–22 tonnin rehusiiloa. Tilan kaikki rehuja viljasiilot ovat teräksestä valmistettuja ja ilma-aukoissa on
verkot, jotka estävät lintujen pääsyn
siiloihin.
Suljetun järjestelmän kaikki siilot kuivapuhdistetaan jokaisen rehuerän jälkeen. Kuivurisiilo puhdistetaan kerran
8
Kotitilalta 2/2013
vuodessa. ”Näin varmistan linnuille aina tuoreen ja puhtaan rehun, johon ei
ole päässyt taudinaiheuttajia siirtojen ja
varastoinnin aikana”, Mäkipere sanoo.
Kuivaava viljasiilo
Mäkiperen tilalla siirryttiin viljan kuivauksessa ja varastoinnissa kokonaisedulliseen kylmäilmakuivaukseen vuonna
2011. ”Kesän aikana rakensimme kanaloiden väliin kuivaavan Dancorn-viljasiilon. Siilon kapasiteetti on 400 tonnia
vehnää, halkaisija on 10 metriä. Omilta
pelloilta saamme runsaan puolet tarvittavasta vehnästä. Loput ostetaan lähinaapureilta.”
”Kuivaava viljasiilo mahdollistaa veh-
Iikka Mäkiperen kuivaava viljasiilo
rakennettiin kesällä 2011 kanaloiden
väliin, joten vehnäkuljettimet kanaloihin ovat lyhyet.
Rakenna
rehuhygienia kuntoon
Kotieläintiloilla on jatkuvasti pohdittava
toiminnan vaikutuksia lopputuotteen
puhtauteen. Jos rehu on saastunutta,
taudinaiheuttajat leviävät todella nopeasti. Hyvä
rehuhygienia on ennen kaikkea ennalta ehkäisyä.
• Kaikki rehuvarastot ovat tiiviitä ja katettuja
• Rehujen siirtolaitteet pidetään kunnossa, ei
vuotoja
• Rehuvarastojen lähialueet pidetään puhtaana
ja pusikot raivataan pois
• Jos rehuja pääsee siilon ulkopuolelle, alue
siivotaan välittömästi
• Jyrsijöiden ja lintujen torjunta pitää olla
ympärivuotista
• Jyrsijöiden syöttilaatikoissa pidetään syötit
rehustamossa ja rehuvarastojen lähellä
• Lintujen pääsy rehuvarastoihin ja
tuotantotiloihin estetään verkottamalla
kulkuaukot ja pitämällä ovet kiinni
• Rehuvarastot puhdistetaan kunnolla
säännöllisesti
• Rehusiilojen täyttöputket sijoitetaan
tuotantorakennuksen ulkopuolelle
• Rahtikirjoja varten postilaatikko rehusiilon
viereen
nän tehokkaan korjaamisen puintipäivinä. Kaikki puitu vilja mahtuu siiloon, eikä mitään tarvitse jättää peräkärryihin
odottelemaan”, kertoo Mäkipere.
Vehnän siirtäminen tasokuljettimella ja kairalla kanalaan säästää selvästi
työtä ja pitää rehuketjun suljettuna systeeminä. Nyt vehnä saapuu varastosiiloon suoraan pellolta, joten siirtotyötä
on todella vähän. Vehnän siirto kanalan päädyssä olevaan 20 kuution siiloon
kestää vain parikymmentä minuuttia.
Kuivausenergiaa hakkeesta
Kuivaava viljasiilo on ollut käytössä kahtena syksynä. Syksyllä 2011 vehnä korjattiin varsin kuivana, mutta viime syk-
synä jouduttiin puimaan todella märkää viljaa.
”Märkä vilja vaatii huomattavasti enemmän siilon toiminnan tarkkailua. Sekoituskairojen merkitys korostuu, jotta siiloon ei pääse jäämään kosteita pesäkkeitä.”
Viljan kuivumisen Mäkipere varmistaa lisälämmöllä. ”Kuivaavan siilon pu-
Vehnä saapuu
varastosiiloon
suoraan pellolta.
haltimen edessä on 150 kW:n lämmityskenno, jolla nostetaan puhallettavan ilman lämpötilaa 5–6 astetta. Tähän lämmön nostamisen säätämiseen
aion vielä asentaa automaattisen kolmitieventtiilin.”
Ostoenergian tarve kuivauksessa on
pieni. Syksyn aikana kului sähköä vehnän kuivaukseen 1 350 euron edestä, alle 3,5 euroa vehnätonnia kohti. Kuivaavan viljasiilon lisälämpö tulee tilan hakelämpökeskuksesta, josta menee lämpö myös kanaloihin.
Saapuva vehnä esipuhdistetaan tehokkaasti ennen kuivaavaa siiloa. Esipuhdistuksessa poistuvat roskat poltetaan lämpökeskuksessa.
Kotitilalta 2/2013
9
Laadukas vilja
on ostajan ja myyjän yhteinen tavoite
Kotoisten viljojen osuus sikojen
ruokinnasta on edelleen suuri.
Tästä syystä viljan laadulla
on huomattava merkitys
tuotantotuloksiin ja hyvästä
viljasta kannattaa maksaa
enemmän kuin bulkista.
Jouni Saarinen
S
Myyntipäällikkö, sianrehut
ikojen ruokinta perustuu edelleen pääosin kotoiseen viljaan,
jota täydennetään erilaisilla tehdasrehuilla ja mahdollisesti myös
elintarviketeollisuuden sivutuoteliemillä.
Rehuviljan laatu vaikuttaa selvästi päiväkasvuun, rehuhyötysuhteeseen sekä
lihaprosenttiin. Viljelyssä kannattaa siis
pyrkiä mahdollisimman hyvälaatuiseen
ja suureen satoon, jossa on korkea hehtolitrapaino ja kohtuullinen valkuaistaso. Viljan tulee olla homeetonta ja taudeista vapaata.
Samat kriteerit pätevät lihatilalle ostettavaan viljaan. Monet lihantuottajat
hankkivat säännöllisesti viljaa muualta
omien viljojen loputtua.
Keskimääräinen
valkuaistaso riittää
Vilja on ruokinnassa pääasiassa energianlähde. Siksi viljelyssä tavoitellaan
mahdollisimman korkeaa satoa ja energiatasoa. Mitä korkeampi hehtolitrapaino, sitä enemmän viljassa on energiaa.
Satotasoon ja energiapitoisuuteen päästään vaikuttamaan hyvälaatuisella siemenellä, maan hyvällä kasvukunnolla,
oikealla lannoituksella sekä tautiaineiden käytöllä kasvinsuojelussa.
Viljoista saadaan ruokintaan myös valkuaista kohtalaisesti, mutta valkuaistäydennys on edullisempaa tehdä esimerkiksi ovr-liemiruokinnassa liemen
10
Kotitilalta 2/2013
määrää säätämällä. Perinteisessä vilja-tiivisteruokinnassa viljojen valkuaisen tulisi olla keskimääräinen, sillä rehutehtaat säätävät tiivisteiden valkuaistasot vuosittain.
Viljojen valkuaistason nosto korkealle vaatisi runsasta typpilannoitusta ja
on siten kallista touhua. Ruokinnan näkökulmasta viljan valkuaispitoisuudeksi riittää direktiivien mukaisella, järkevällä lannoitustasolla saatava keskimääräinen taso.
Painava vilja kasvattaa
Painavasta viljasta voi ja kannattaakin
maksaa enemmän kuin kevyestä. Mutta paljonko enemmän siitä voi maksaa?
Otetaan esimerkki ohrasta, joka on sikojen ruokinnassa pääasiallinen vilja. Viime satokauden ohran hehtolitrapainot
ovat vaihdelleet ääripäissä 60 kilosta 75
kiloon. Kilossa kevyttä ohraa on energi-
aa 0,94 ja painavassa 1,01 rehuyksikköä.
Energiamäärissä eroa on siis noin seitsemän prosenttia. Vähintään samansuuruinen vaikutus saadaan myös sikojen
kasvuun, rehuhyötysuhteeseen ja sitä
kautta myös lihaprosenttiin.
Nykyisellä ohran hintatasolla (210 €/
tn) seitsemän prosenttia merkitsee noin
15 euroa viljantonnin hintaan. Hintaero
on siis merkittävä, mutta niin on myös
vaikutus sian kasvussa.
HK Agrin viljanvälityksessä viljaerien
laatu huomioidaan hinnoittelussa ostajalähtöisesti. Viljaa tarvitseva tila voi
esittää erikoistoiveita mm. hehtolitrapainosta, viljan puhtaudesta tai vaikkapa
valkuaistasosta. Samalla sovitaan yhteisesti lisähinnasta, jonka ostaja maksaa
laatukriteerit täyttävistä eristä. Viljanvälityksen tarkoituksena on löytää viljan ostajat ja myyjät mahdollisimman läheltä toisiaan laatutoiveet huomioiden.
Hae sopiva viljaerä netistä
HK Agrin viljavälitys on jalkautunut
reaaliaikaisesti HK Agrin nettisivuille. Uudessa palvelussa ostaja tai myyjä voivat seurata olemassa olevia viljaeriä. Erät näkyvät kartalla pisteinä ja
pisteiden takaa löytää tiedot paikkakunnasta, viljan laadusta ja määrästä.
Tarkemmat tiedot saat myyjiltä.
HK Agrin viljavälityksen reaaliaikaiset nettisivut toimivat monipuolisesti. Ostajat voivat etsiä tilalleen sopivia viljaeriä käyttämällä hakupalvelua.
Nettisivuilla kartan yläpuolella löytyy
hakukenttä, josta ostaja valitsee kohdan Myyvät tilat, ja sen jälkeen viljaerän. Lisätietokenttään voi valita tuoresäilötyn viljan tai luomun. Tämän
jälkeen painetaan hakupainiketta, jolloin alla oleva kartta päivittyy.
Viljan myyjät voivat tehdä sivuilla myynti-ilmoituksen. Tämä tapah-
tuu linkistä Jätä oma ilmoituksesi palveluun. Linkki vie sivuille, josta löytyy
myyntilomake. Lomakkeen täytettyään viljan tarjoaja painaa Lähetä-komentoa. Tiedot siirtyvät sähköisesti
HK Agrin viljan myyjille, jotka hoitavat viljaerät sivuille näkyviin.
HK Agrin viljakaupassa ylimääräiset kustannukset on siivottu pois. Vilja ajetaan tilalta tilalle ilman välivarastointia. Noudettuaan viljaerän kuljettaja käy punnitsemassa sen. Tilitys
hoituu HK Agrin kautta. Viljan ostajalla on myös mahdollisuus saada 180
vuorokautta maksuaikaa. Rehurahoitushakemuksen saat rehumyyjiltä.
HK Agrin viljanvälityssivut löytyvät
osoitteesta www.hkagri.fi -> ruokinta
ja tarvikkeet -> viljavälitys.
Mirva Heikkilä
Toimenpiteet perustetaan
arvausten sijasta
todellisille tuloksille.
Optipossun netin avulla
tuottaja voi laskea tulokset
osastokohtaisesti tai
kertatäyttöisessä sikalassa
koko kasvatuserälle.
Kuva: Ulla Ketola
Lihasikojen tulokset
Optipossu netistä
Tuotantotulosten seuraaminen ja oman toimintatavan
kehittäminen on erityisen tärkeää jatkuvatäyttöisille sikaloille.
Optipossu netti -ohjelma antaa seurantaan kunnon työkalut.
Ulla Ketola
T
Tuotantoneuvoja
uotannonseuranta on porsas- ja
yhdistelmätuotannossa tänä päivänä itsestään selvää, mutta lihasian tuotannossa vain osalla
tiloista on ollut käytössä oma tuotannonseuranta. Vuonna 2012 HK Agri laski tuotantotulokset 323000 teurassialle, mikä on noin puolet lihasiantuotantoon erikoistuneiden tilojen tuotantomäärästä.
HK Agrin lihasikojen tuotannonseuranta tapahtuu nyt Optipossu netin kautta. Aiempi tuotannonseuranta Sinetissä
päättyi maaliskuun lopulla.
Sen avulla tuottaja voi laskea tuotantotulokset osastokohtaisesti tai kertatäyttöisessä sikalassa koko kasvatuserälle.
Optipossu netti löytyy Sinetistä Tuotanto-välilehdeltä.
Kun lihasikala tai sen osasto ei koskaan tyhjene, vaan aina tulee uusi porsaita kasvamaan, puhutaan jatkuvatäyttöisestä kasvatuksesta.
Kuva: HK Agri
Tähän tarvii kuvan possusta
Kehittäminen helpottuu
Optipossu netin tuotannonseuranta lihasioille perustuu WinPig.Net-ohjelmaan.
Optipossu netti -ohjelma löytyy Sinetistä.
Tuotantomallina jatkuvatäyttöinen sikala ei ole paras mahdollinen, koska sikojen tautipaine kasvaa ja sitä myötä teuraseläinten hylkäysten määrä lisääntyy.
Siksi on sitäkin tärkeämpää seurata jatkuvatäyttöisten lihasikaloiden tuotantotuloksia ja saada vertailutietoa. Tällöin kehitystoimenpiteet perustetaan
arvausten sijasta todellisille oman sikalan tuloksille.
Teurastiedot suoraan ohjelmaan
WinPig-ohjelma päivitetään seuraavan
kerran kesällä, jonka jälkeen yhdistelmäja jatkuvatäyttöisillä tiloilla on mahdollisuus saada tiedot teurastuksesta sähköisesti suoraan omalle tietokoneelle.
Kun teuraiden tiedot ovat jo valmiina
omassa tuotannon seurantaohjelmassa, on lihasikojen tuotantoseuranta helppo aloittaa.
Jotta tuottaja pääsee laskemaan tuotantotulokset, on ensin tallennettava
WinPig.Net-ohjelmaan kuukauden vaihteessa laskettujen lihasikojen määrä sekä niiden yhteispaino. Kun vielä kirjataan kuolleet siat, lääkitykset ja rehunkulutus, tuottaja saa käyttöönsä täydelliset Optipossu netti -tuotantoraportit.
Optipossu netti tullaan avaamaan vaiheittain kevään aikana ja tästä ilmoitetaan tuottajalle tekstiviestillä ja kirjeellä.
Ota yhteyttä omaan kenttäedustajaasi,
jos et vielä ole mukana Optipossu netti
-kehitysohjelmassa.
Kotitilalta 2/2013
11
Monta askelta
nurmen huippusatoon
Nurmi on aina ollut olennainen osa nautojen ruokintaa
Suomessa, eikä sen valta-asemaa ole syrjäyttänyt tukipolitiikka
eivätkä eteläiset yksivuotiset rehukasvit. Sitä on totuttu ajattelemaan yhtenä kasvina, mutta nurmi on aivan jotain muuta.
Jarkko Storberg
Erikoisneuvoja, ProAgria Satakunta
S
uomalainen nurmikasvusto on
aukkojen ja tuppaiden muodostama peltoalue. Selkeimpiä satotappioita nurmessa aiheuttaa
aukkojen suuri määrä. Aukot ovat voineet vallata yli puolet peltoalasta, mutta siihen ei osata reagoida, jos pelto on
kuitenkin tilustieltä katsottaessa tasaisen vihreä eikä selviä tyhjiä paikkoja näy.
Kasvuston aukkoisuuden havaitsee
parhaiten kulkemalla nurmilohkolla keväällä aivan kasvuun lähdön aikoihin, tai
12
Kotitilalta 2/2013
leikkaamalla kasvustoa ja tutkiskelemalla paljaan pellonpinnan suhdetta nurmituppaisiin. Hyvässä nurmessa tulee tiheyttä arvioida myös kasvuston sisällä:
onko pitkä timoteikasvusto tiheä myös
kasvuston alaosassa, vai sopisiko siihen
esim. matalakasvuisempi apila tai lehtevämpi nurminata.
Kasvu alkaa maasta
Jos pellosta halutaan saada huippusato,
pitää etenkin nurmituotannossa perus-
asioiden olla kunnossa. Pellon pinnan alla tapahtuu olennainen osa kasvin toiminnoista. Kasvi ottaa kaikki ravinteet
juuristollaan ja siksi on välttämätöntä
luoda juurille hyvät olosuhteet.
Maakuntakierroksella havaitsee helposti puutteita pellon pinnan tasauksessa. Jokaiselle syksyllä syntyvälle lammikolle voi laskea 90 prosentin sadonmenetysriskin tulevalle kesälle.
Siksi nurmea perustettaessa kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa sille, että saa
painanteet ja vesilammikoiden paikat
muotoiltua pois.
Nurmikasveja pidetään hyvinä maan
rakenteen kannalta, ja hyviä ne ovatkin. Parhaimmillaan yli kahden metrin
syvyyteen ulottuva juuristo saa aikaan
erittäin positiivisia vaikutuksia maan rakenteeseen. Ne voidaan kuitenkin tuhota toimimattomalla ojituksella ja ylisuu-
Niiton jäljiltä paljastuu, kuinka suuri
osa pellon pinta-alasta on nurmikasvien
peittämää ja kuinka paljon on aukkoja.
Olisiko tässä pellossa vielä tilaa
viljeltäville nurmikasveille?
Täydennyskylvöllä
on saatu
merkittävää
sadonlisää.
rella koneistuksella. Tämä näkyy ajourien matalakasvuisuutena ja tieliittymien
vajaatuottoisuutena.
Monta oikeaa tapaa
Nurmi voidaan perustaa monella tavalla
oikein, mutta myös monella tavalla väärin. Onnistuneen työn tunnusmerkki on
huippusato ja rikkakasveista vapaa kasvusto kylvöä seuraavana vuonna. Tieteellistä näyttöä minkään perustamistavan ylivoimaisuudesta toisiin nähden
ei ole. Jokaisen nurmiviljelijän on syytä
pohtia omaa tapaansa ja katsoa, kuinka
hyviä ensimmäisen vuoden sadot ovat.
Tilahavaintojen perusteella hyviä nurmia on saatu aikaiseksi perustamalla
nurmi puhtaana kasvustona – edellyttäen että kosteutta riittää. Hyviä kokemuksia on myös kokoviljasäilörehuun
perustetuista nurmista. Puitavan viljan
ongelmana ovat lähinnä peltoon jäävät
olki- ja akanakasat, jotka tulevina vuosi-
Ruotsissa siemenseoksissa on usein
yhdestä kasvista useampia lajikkeita
viljelyvarmuuden takaamiseksi.
na toimivat hyvinä rikkakasvien lisääntymisalueina.
Nurmen tiheyttä voidaan vielä satovuosinakin lisätä. Täydennyskylvöllä on
saatu merkittävää sadonlisää ja pidempi
ikä nurmelle. Täydennyskylvössä siemen
on saatava kosketuksiin maan kanssa ja
sille riittävästi kosteutta, jotta se itäisi.
Joskus näiden olosuhteiden saavuttaminen on hyvinkin haasteellista.
Nurmi on kuitenkin hyvä uudistaa aika ajoin, sillä lopullinen puhti hiipuu nurmesta ajan myötä.
Seos yksinkertaistaa viljelyä
Korkea kasvusto.
Markkinoilla on monenlaisia laitteita nurmen perustamiseen ja täydennyskylvöön.
Hyväksi osoittautuva täydennyskylvökone voi löytyä hyvinkin lähetä ja huokeilla
kustannuksilla.
Suomalaisessa viljelyssä on totuttu käyttämään kahden tai kolmen nurmikasvin
seosta, lajikkeista välittämättä. Timoteistä, nurminadasta tai apilasta ei kuitenkaan ole täydellistä lajiketta, jonka
kaikki ominaisuudet olisivat huippuluokkaa. Siksi kannattaa harkita siemenseoksen muodostamista useammasta lajikkeesta hyvän sadon varmistamiseksi.
Tehokkailla nurmituotantoalueilla, kuten Britanniassa, on tuiki tavallista, että usean kasvilajin seos koostuu useasta lajikkeesta. Normaali englantilainen
nurmiseos sisältää kuudesta kahteentoista lajiketta. Tällaisella seoksella saadaan tiheä ja tuottava kasvusto peltolohkon jokaiselle aarille olosuhteiden ja
maalajien muutoksista huolimatta. Jokin lajike menestyy yhdessä paikassa,
toinen taas toisessa.
Miksi myös suomalaiset nurmikasvustot eivät voisi koostua useammista lajikkeista? Tiloilta olen saanut kuulla kokemuksia, joissa viimeisiin nurmikylvöksiin on siemenen puutteessa yhdistetty
kaikki vanhat siemenseossäkit, ja saatu
hyvin satoa tuottava kasvusto.
Kotitilalta 2/2013
13
Lisää terävyyttä
tautien torjuntaan
Nautatautien torjuntatoimia on syytä tehostaa. Diagnoosit on vahvistettava
ja taudeista ilmoitettava teurastamon edustajalle nykyistä nopeammin.
Heidi Härtel
Terveydenhuoltoeläinlääkäri
K
ansallisen terveydenhuollon
Tarttuvien tautien teemavuoden ajoitus vuoteen 2012 oli
osuva. Tautitorjunnan onnistumista päästiin valitettavasti testaamaan heti alkuvuodesta laajoilla alueilla
virusripulin osalta, syyskesällä todettiin
Schmallenberg-viruksen levinneen Suomeen ja loppuvuodesta löytyi sitten Mycoplasma bovis -tartunta.
Salmonellaa, pälvisilsaa, hengitystietulehduksia ja sorkkatulehduksia esiintyi tavalliseen tapaan. Näiden ”vähemmän vaarallisten” tautien leviämistä seuratessa onkin saatu hyvää kokemusta
siitä, miten todella vaaralliset ja helposti tarttuvat eläintaudit meillä pääsisivät
leviämään.
Koska tautitilanne Suomessa on ollut
erityisen hyvä, on torjunta monella tilalla ollut puutteellista. Tautien havaitseminen ja diagnoosin varmistaminen on
tapahtunut viiveellä. Ilmoitukset ja toimenpiteet tautien leviämisen estämiseksi on valitettavan usein tehty liian myöhään tai unohdettu kokonaan.
tuu ostoeläimistä, jotka oireettominakin voivat tuoda mukanaan uusia taudinaiheuttajia. Pitoeläinten kohdalla on
erittäin tärkeää pyytää myyjältä karjan
terveystodistus ennen eläinten siirtoa.
Lisäksi kannattaa tarkastella kaikkia
oman karjan eläinten kontakteja muihin
karjoihin (kuljetukset, hiehokasvatus,
laidunkontaktit ym.). Selkeän riskin aiheuttaa välitys- tai teuraseläinten haku
tilalta. Lastaukset kannattaakin miettiä
erityisen tarkasti ja mieluiten niin, että
eläimet tuodaan itse ulos tai kuljetuskujan päähän.
Kuva: Harri jalli
Vaaralliset yhteydet
Kukaan muu ei voi tehokkaasti estää
tarttuvien tautien tuloa tilalle kuin tilanväki itse. Ensisijainen tautivaara aiheu-
14
Kotitilalta 2/2013
Maitoahon tilalla vierailijoiden sisäänkäynti on varustettu tautisululla, jossa
vaihdetaan talon varusteet.
Jos eläinkuljettaja joutuu käymään
sekä karjasuojassa että eläinkuljetusautossa, riski tautien leviämisestä kasvaa. Tautisulku ja suojavaatetus vierailijoille kannattaa myös järjestää hyvin,
sillä kaikki useilla tiloilla käyvät voivat
kuljettaa taudinaiheuttajia mukanaan.
Muita huomioitavia riskikohtia ovat
haitta- ja tuhoeläimet, rehu, vesi ja kuivikkeet sekä koneet ja laitteet.
Suunnittele bioturvallisuus
ETU terveydenhuolto valmistelee parhaillaan tiloille ohjeita bioturvallisuussuunnitelman laatimisesta. Bioturvallisuudella tarkoitetaan sekä tilan ulkoista tautivastustusta että sisäistä suojautumista eli toimenpiteitä, joilla ehkäistään tautien tuloa tilalle ja leviämistä
tilan sisällä.
Erityisen tärkeää suunnitelman laatiminen on ”riskitiloille”, mutta suositeltavaa se on kaikille. Suunnitelma kannattaa laatia omistajan, eläinten hoitajien
ja eläinlääkärin yhteistyönä.
Oman karjan terveyden turvaamisen
lisäksi tulisi kaikkien karjanomistajien
tuntea vastuunsa myös muiden karjojen suojaamisessa. Tarttuvasta eläintaudista omalla tilalla tulee aina ilmoittaa meijerille ja teurastamolle sekä muille tilalla kävijöille, jotta taudin leviäminen voidaan estää.
Lisätietoa eri tautien torjunnasta ja
sairauksien esiintymiseen liittyvistä varoajoista saa ETT ry:n sivuilta, Nasevasta
ja terveydenhuoltoeläinlääkäriltä.
Tarttuvasta
eläintaudista tulee
heti ilmoittaa
meijerille ja
teurastamolle.
Maitoahon tilalle ei osteta lainkaan eläimiä, sillä omat hiehot riittävät. Ulkoistettu
hiehokasvatus tuottaa paljon eläinliikennettä.
Tautivastustus alkaa tilalta
Kuvat: Harri jalli
Eläintaudit ovat lisääntyneet ja yleistyneet. Tilan toimilla voidaan kuitenkin
estää tai ainakin hidastaa niiden leviämistä. Maitoahon tilalla tautivastustusta on mietitty tarkoin ja saatu hyviä tuloksia.
Maitoaho Ay harjoittaa maidontuotantoa Kiuruvedellä 160 lehmän pihatossa. Yhtiön osakkaina ovat Jarno Kämäräinen, Hannu Kemppainen ja Matti
Kämäräinen. Osakkaitten lisäksi työvoimana ovat Matin vaimo Seija ja Hannun poika Matti.
Navetta valmistui vuonna 2002 ja jo
suunnittelussa tautivastustus huomioitiin tarkoin. Siementäjälle, eläinlääkärille ja muille vieraille on oma sisäänkäynti, jonka ovessa on selkeät toimin-
Vierailijoiden sisäänkäynnissä on
selkeä ohje.
taohjeet ja oven takana tautisulku. Tulijan omat kengät ja ulkovaatteet jäävät penkin toiselle puolelle ja toisella
puolella puetaan tilan varusteet. Seija Kärkkäinen kertoo tautisulun toi-
mineen hyvin ja kävijöitten ymmärtäneen sen tarpeellisuuden.
Välitysvasikoiden tai teuraiden haun
yhteydessä auton henkilökunnan ei tarvitse astua lainkaan navetan puolelle.
Navettaan tulevilla eloeläimillä ja lähtevillä vasikoilla ja teurailla on omat ovet.
Tautivastustukseen kuuluvat myös
säännölliset eläinlääkärikäynnit aina
kahden viikon välein. Silloin hoidetaan
tiineystarkastukset, nupoutukset sekä akuutit hoidot. Tarkkailu navetassa on monivaiheista ja sairaat eläimet
hoidetaan luonnollisesti heti eikä odoteta eläinlääkärin seuraavaa käyntiä.
Sorkkahoitaja käy joka toinen kuukausi. Kun sorkkia hoidetaan joka lehmältä muutaman kerran vuodessa, työtä on kerralla vähemmän ja päivässä
ehditään suuri määrä eläimiä. Tilalla
on myös oma hoitoteline ja kokemusta
sorkkien hoidosta, joten akuutit tapaukset voidaan leikata nopeasti.
Hiehojen kasvatus on ulkoistettu
kahteen navettaan. Seija Kärkkäinen
pitää tautivastustuksen kannalta ehdottoman tärkeänä, että niissä ei kasvateta muiden tilojen eläimiä. Vasikat
lähtevät kasvatukseen 4–5 kuukauden ikäisinä ja palaavat pari kuukautta ennen poikimista.
Helmikuisena aamuna seitsemältä
Veljekset Silvennoinen Oy:n eläinvälitysauto kaartaa tottuneesti navetan
oven eteen. Parissa minuutissa Kärkkäinen on taluttanut vasikat ovelle ja
kuljettaja Ari Kokkonen vienyt ne autoon ja punninnut. Kokkonen kertoo
jo monen tilan tuovan vasikat ovelle ja
soisi tavan edelleen yleistyvän.
Rupattelun ja paperien täytön kanssakaan aikaa ei mene kymmentä minuuttia enempää. Päivän päätteeksi
välitysauto pestään ja desinfioidaan.
Myös narut vaihdetaan puhtaisiin.
Harri Jalli
Kotitilalta 2/2013
15
Työryhmiltä eväät
siantuotannon
kehittämiseen
Kaikissa kolmessa sikatalouden
työryhmässä nostettiin tärkeimmäksi
kehityskohteeksi tuotannon kannattavuus.
Se on saatava tasolle, joka rohkaisee
uusinvestointeihin ja mahdollistaa
korvausinvestoinnit.
Kustannustehokas tapa toimia
Yhdistelmätuotannon ryhmän mukaan kustannustehokkuus on keskeinen menestystekijä. Se edellyttää mm.
tehokasta tuotannonohjausta ja järkeviä laajennusinvestointeja. Työn organisointi, perehdyttäminen ja motivointi ovat avainasemassa. Kustannusten minimointi
ei saa heikentää tuottavuutta. Tuotannon tehokkuuteen
vaikuttavat tekijät on tunnistettava ja niihin puututtava.
Kehittämisessä otetaan huomioon kuluttaja, ympäristö
ja eläinten hyvinvointi.
Sujuva eläinliikenne on erittäin tärkeä kannattavuustekijä. Tarvitaan myös alkutuotannon brändäystä ja lisää koulutusta esimerkiksi porsitusosaston managementista. Hankinnassa tulee keskittyä olennaiseen ja
tarkentaa hankinnan strategia. On tärkeää myös välittää kuluttajille alkutuotannon tarina.
Konsernin johdolle ryhmä muistuttaa, että kustannukset ja paperityöt ovat lisääntyneet valtion, EU:n ja teurastamon vaatimusten vuoksi. Logistiikkaan kaivataan
lisää sujuvuutta, jotta pystytään suunnittelemaan viikon
työt ja työntekijöiden vapaapäivät.
Porsastiloilla korostettiin kehittämiskohteista erityisesti lihaketjun häiriötöntä toimintaa; rehujen, porsaiden
ja sikojen on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Kannattavuutta parantaisi vastaajien mielestä myös
porsaskuolleisuuden vähentäminen ja kaikkien lihasikaloiden sitoutuminen verkostoon, sekä välitysporsaan
painohajonnan pienentäminen.
Vastauksissa korostettiin tarvetta saada maksuvalmius ja kannattavuus kuntoon ja alalle sitä kautta uusia investointeja ja uskoa tulevaisuuteen. On löydettävä
kustannustehokas tapa toimia markkinoilla. Tuotannon
on oltava tehokasta, laadukasta ja toimintavarmaa.
Tuotekehitys ja uudet innovaatiot ovat tärkeitä menetystekijöitä edelleen, Rypsiporsasta pidettiin hyvänä alkuna. Kuluttajalähtöisyyttä haluttiin lisätä esimerkiksi tekemällä ympäristö ja eettisyys brändiksi ja korostamalla tuotannon jäljitettävyyttä. HK:n liha pitää saada
erilaistettua massasta esimerkiksi maatilojen brändäämisen ja tilojen tarinoiden kertomisen kautta. Nykyisen
tilanteen esiintuomisessa täytyy tuottajien mielestä onnistua nykyistä paremmin, jotta kuluttajat ymmärtävät
laajasti, miksi kotimaista kannattaa suosia.
Konsernilta edellytetään lisätoimia kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Yhtiön pitää tehdä tulosta, jotta se pystyy maksamaan parhaan tilityshinnan ”parhaasta” lihasta. Hinnalla luodaan uskoa tulevaisuuteen
ja investointeihin ja turvataan kotimainen tuotanto. Nykyinen johto tuntuu tuottajien näkökulmasta etäiseltä;
luottamusta ja avoimuutta kaivataan lisää. Lisäksi ryhmä muistuttaa, että elintarviketeollisuus pystyy vaikuttamaan alkutuotantoon kohdistuvan byrokratian karsimiseen (esim. rautapistosten kirjaaminen Sikavaan).
Vastaajat
Kari Kivinen, Hämeenkoski, lihasikala n. 1 000 sikapaikkaa,
osakkaana emakkosikalassa jossa 950 emakkoa.
Jarmo Kontulainen, Loimaa, 120 emakkoa ja
650 lihasikapaikkaa
Juha Kouvo, Punkalaidun, 800 emakkoa ja 2500 lihasikaa
Vastaajat
Juha Penkkala, Uusikaupunki, 180 emakkoa ja
450 lihasikapaikkaa
Juha Turto, Huittinen, 500 siitossikaa. Emomylly Oy:n (2 600
em.) toim.johtaja, osakkaana neljässä muussa sikayhtiössä.
Arto Ylilammi, Karvia; Porsastuotantotilalla 200 emakkoa
Järkeviä laajennuksia
16
Kotitilalta 2/2013
Ketjun sujuva toiminta
Lihasikatuotantoa pohtiva ryhmä vaatii sikatalouden
supistumiskierteen katkaisemista. Tärkeässä asemassa
ovat suunnitelmallisuus ja ketjun sujuva toiminta. Nykymallin mukainen tuotanto sietää entistä vähemmän häiriöitä. Porsaat on saatava liikkeelle muutaman päivän
aikaikkunassa ja myös teuraiden pitää liikkua sovitusti.
Jatkuviin häiriöihin pitäisi vastaajien mielestä pystyä
varautumaan paremmin ja muutoksiin sopeutumaan
nopeammin.
Yllättävien tilanteiden aiheuttamat virhekustannukset rasittavat liiaksi alkutuotantoa. Esimerkkinä mainittiin sikojen kasvun häiriintyminen sivutuoterehujen saatavuuden heiketessä äkillisesti. Pitkä tuotantoprosessi
emakoiden kasvatuksesta valmiiseen lihasikaan johtaa
siihen, että lyhyetkin häiriöt heijastuvat pitkälle jaksolle.
Sikojen päiväkasvuun ja terveyteen tulisi kiinnittää vielä
enemmän huomiota, ja ottaa lihasian kasvattajan näkökulma paremmin huomioon jalostuksessa.
Lihasikaloiden viesti konsernin johdolle on painava.
Sikasektori on ollut juoksuhiekassa syksystä 2007 ja
sikafarmarin työstä on tullut ”halpatyötä”, jota kukaan
ei viitsisi enää tehdä. Tällaiset signaalit ovat vaarallisia yhtiönkin kannalta. Alalle kaivataan kokonaan uutta otetta, jotta kotimaista lihaa riittää jatkossakin. Tulee koko ketjulle huomattavasti kalliimmaksi rakentaa
uutta kapasiteettia kuin ylläpitää toimivaa, siksi tuotannossa olevia tiloja ei tulisi päästää kylmäksi.
Vastaajat
Matti Isolauri, Vehmaa, 3000 lihasikapaikkaa
Marko Onnela, Alastaro, 1600 lihasikapaikkaa
Juha Wikström, Salo, lihasikalassa 425 paikkaa,
ketjutettu porsastilan kanssa
Tuotannon on oltava
tehokasta, laadukasta ja
toimintavarmaa.
Tuotannon
jäljitettävyys
kunnossa
Alkutuotannon yhteistyöryhmät aloittivat
Jokaisesta tuotantosuunnasta nimetyt eturivin
lihantuottajat pohtivat työryhmissä keinoja
kehittää HK:n lihantuotannon ja -hankinnan
kilpailukykyä, seurata kannattavuutta sekä
varmentaa tuotannon jatkuvuus toimintaansa
aktiivisesti kehittävillä tiloilla. Sikatuotannon
työryhmiin valitut tuottajat vastasivat
sähköpostilla Kotitilalta-lehden kysymyksiin
oman tuotantosuuntansa tärkeimmistä
kehityskohteista ja vahvuuksista.
Naudantuotannon ja broilerituotannon
työryhmät esitellään Kotitilalta-lehden
tulevissa numeroissa.
at
taj t
t
u
Kul t tava en
luo maise
.
i
kot ihaan
l
Lihasikalan
tasainen
viikkorytmi
Pahimmat
sikataudit
vältetty
järkevät
tilakoot
Viljelijät
omistavat
tuotannon
Sikayrittäjät
ovat hyvin
koulutettuja
Kotitilalta 2/2013
17
LSO Osuuskunta
Juhlavuosi jatkuu työn merkeissä
V
uonna 2012 oli liha-alalle ominaista hintojen nousu. Nousu
alkoi rehuraaka-aineiden hinnoista, vastoin yleistä olettamusta. Lihan tuottajahinta nousi merkittävästi kuten myös lihan ja lihajalosteiden hinta kaupassa. Tämä tapahtui
kuitenkin viiveellä eikä tuottajan asema juuri helpottunut.
Tuottajan asema elintarvikeketjussa
on edelleen heikko. Valmisteilla olevalla kilpailulain uudistuksella on tarkoitus
parantaa niin tuottajan kuin elintarviketeollisuudenkin kilpailuasemaa. LSO
Osuuskunta on riippuvainen molempien
menestyksestä, joten lain uudistuksella
on merkittävä vaikutus meille.
Alkuperä esiin
Elintarvikkeiden alkuperämerkinnät ovat
tulossa pakollisiksi tänä vuonna. Uudis-
tus tulee osaltaan parantamaan kotimaisten elintarvikkeiden näkyvyyttä ja
asemaa kaupassa. Raaka-aineiden alkuperän merkitseminen kuluttajapakkauksiin on etu paikalliseen lihantuotantoon vahvasti sitoutuneelle HKScanille sen kaikilla toimialueilla.
Alkuvuonna 2013 hevosenlihakohu on
tuonut esille vastuuttoman toiminnan
pitkissä lihan toimitusketjuissa. LSO-lainen lihaketju on aina perustunut osuuskunnan jäsenten tuottamaan kotimaiseen lihaan. Se on varmasti ollut vuosien varrella lisäkustannus, kun kilpailussa toiset toimijat ovat hankkineet raaka-aineensa mistä halvimmalla ovat saaneet. Tuontiraaka-aineesta tehdyt tuotteet on sitten voitu myydä suomalaisella tuotemerkillä ja samalla häivyttää lihan alkuperää.
Tulevaisuus on toimijoiden, jotka pys-
Hyvä toimintaympäristö
kannustaa tuottajia
investoimaan
tuotantoonsa.
tyvät ohjaamaan koko elintarvikeketjua
rehuntuotannosta aina kaupan hyllylle
saakka. Tällaisen ketjun toiminta edellyttää tuottajien, teollisuuden ja kaupan
tiukkaa sitoutumista. LSO Osuuskunnalla on jäsentensä ja omistuksensa kautta HKScanissa mahdollisuus pitää yllä
ja kehittää osaltaan tällaista läpinäkyvää ja vastuullista ketjua.
HKScanin uudessa alkutuotannon vaikuttamismallissa lihantuottajat ja yhtiö
kehittävät alkutuotantoa yhdessä, osana
koko konsernia. LSO Osuuskunta on kehittänyt mallin yhdessä yhtiön kanssa.
Enemmän vuoropuhelua
Lakot HK Ruokatalon teurastamoilla
ovat aiheuttaneet ongelmia etenkin sikatiloilla. Ruuhkat, joiden purkautumiseen kuluu taas viikkoja, ellei kuukausia,
hankaloittavat eläinten hyvinvoinnista
huolehtimista tiloilla. On välttämätöntä, että omassa lihaketjussamme turhat häiriötekijät saadaan eliminoitua.
Osana juhlavuoden tekemisiä LSO
Osuuskunta kutsuu teurastamojen työntekijöitä ja muita lihaketjun toimijoita tutustumaan tavallisten tilojen arkeen ja
keskustelemaan sujuvan eläinlogistiikan
Aktiivisten tilojen osuuskunta
LSO Osuuskunta on 1 500 suomalaisen, aktiivisesti lihaa sekä välityseläimiä tuottavien ja tuotantoaan kehittävien tilojen
yhteisö. Sen vahvuutena ovat selvä omistajatahdon linjaava
toimintastrategia, toimiva omistajavaikuttamismalli, sitoutuneet jäsenet sekä aktiivinen, osaamistaan kehittävä hallinto.
Osuuskunta kohtelee jäseniään tasapuolisesti edistäen niin
sika-, nauta- kuin siipikarjanlihantuotannon toimintaedellytyksiä ja tulonmuodostusta. Osuuskunnan perustehtävä, tuottaa lihantuottajajäsenelleen lisäarvoa, on ollut muuttumaton
koko 100-vuotisen historian ajan ja näin on myös jatkossa.
välttämättömyydestä tiloille. Hyvä toimintaympäristö kannustaa lihantuottajia investoimaan tuotantoonsa. Samalla se varmistaa ja luo työpaikkoja koko
lihantuotannosta riippuvalle elintarvikesektorille.
Tulevat haasteet
HKScanin uusi toimitusjohtaja aloitti
tehtävänsä vuosi sitten maaliskuussa.
Hannu Kottonen on lähtenyt kehittämään yhtiötä määrätietoisesti tavoitteenaan toiminnan tehostaminen ja konsernin synergian parempi hyödyntäminen. Yhtiön johtoa on myös uudistettu
voimakkaasti.
Yhtiön hallituksen näkemyksen mukaan vuosi 2013 tulee olemaan edellisvuotta parempi. Ison yhtiön tuloksentekokyky ei parane nopeasti, joten uudelle johdolle on annettu aikaa näyttää taitonsa. Merkkejä tuloksen kohenemisesta on silti perusteltua odottaa jo kuluvan
vuoden aikana. Parantunut tuloksentekokyky on edellytys LSO Osuuskunnan
ja sen lihantuottajajäsenten menestykselle jatkossa.
LSO Osuuskunnan hallinnossa on viime vuosina ollut vaihtuvuutta. Osuuskunnan ja yhtiön hallintojen eriyttäminen aiheutti sen, että osuuskunnan hallinnon jäseniä siirtyi yhtiön puolelle. Tuotannon loppumisen, sukupolvenvaihdosten ja muiden syiden takia hallintohenkilöitä on myös jäänyt pois hallintopaikoilta. Uusia hyviä päätöksentekijöitä
on kuitenkin löydetty heidän tilalleen.
Vuosi 2014 on LSO Osuuskunnan edustajiston vaalivuosi. Uusille liha-alasta
kiinnostuneille osuuskunnan jäsenille
avautuu jälleen hyvä mahdollisuus päästä vaikuttamaan oman tuotannonalan
asioihin näköalapaikalta ja etenemään
hallintouralla.
Matti Murto
Hallituksen puheenjohtaja
Osuuskunnan
seuraavat kokoukset
• Puheenjohtajat 17.4., Turku
• Hallitus 25.4., Turku
• Hallintoneuvosto 12.6., Turku
• Edustajisto 12.6., Turku
LSO Osuuskunta
www.lso-osuuskunta.fi
PL 50, 20521 Turku
puh. 010 570 4000
S-posti: osuuskunta@lso.fi
Pärinää ja pulinaa rennolla otteella!
Työnäytöksistä ja ammattimaisista näytteilleasettajista messutapahtuma kokoaa Kiuruvedelle
tiedonjanoiset isännät ja emännät, parhaat näytteilleasettajat ja oikean, aidon konemessutunnelman - ammattilaisilta ammattilaisille.
VILJO
25.-27.7.2013:
JOA!
PEUKUTA VIL
että Viljo
Voi olla
nulle
lahjoittaa si
...
VIP-paketin
- Alan ammattilaisten
ykköstapahtuma
- Laadukkaat
näytteilleasettajat
- Messutanssit
- Suomen Vahvin
Viljelijä- kilpailu
- Valion Maitojuoksu
Ä NYT!
MYYNNISS
10,(norm. 15 ,-)
Myynti: Itä-Maidon myymälät,
K-Maatalous Heiskanen tai
info@viljelijankonemessut.fi
NÄYTTEILLEASETTAJA!
Joko varasit paikkasi?
www.viljelijankonemessut.fi
Kotitilalta 2/2013
19
M
iten kuvailisit ensimmäistä
vuottasi HKScanin toimitusjohtajana?
Takana on työntäyteinen ja
tiukka vuosi, joka on kulunut ajoittain
myös melkoisessa vastatuulessa. Haasteita toi esimerkiksi Tanskan Vinderupin
tuotantolaitoksella viime kesänä sattunut tulipalo. Konsernista löytyy paljon
hyvää osaamista, mutta parannettavaa
on vielä mittavasti. Koko joukko erittäin
tarpeellisia ja HKScanille isoja ensimmäisen vaiheen muutoksia on parhaillaan toteutuksessa.
Olet kertonut rakentavasi entistä
yhtenäisempää konsernia. Mitä se
tarkoittaa käytännössä ja miksi se
on tärkeää?
HKScanilla on tuotantoa kuudessa maassa. Konserni on muodostunut lukuisten
yritysostojen myötä, mutta siltä on puuttunut yhtenäinen ja parhaita käytäntöjä tukeva toimintamalli. Olemme toimineet paikallisten yhtiöiden ja toimipisteiden toimintatapojen sekä kulttuurien mosaiikissa.
Uudistetun toimintamallin ja organisaatiorakenteen mukaisesti liiketoiminnot ja kaikki tukitoiminnot kattavat koko konsernin. Olemme jalkauttaneet yhtenäisiä toimintatapoja kaikissa maissa,
ja pääsemme nyt hyödyntämään synergiaetuja, karsimaan kuluja ja luomaan
konsernihenkeä. Voimme esimerkiksi vertailla entistä tehokkaammin tuotantoprosesseja eri maissa ja hyödyn-
Kuluttajalle tuotteen raaka-aineen alkuperä on tärkeä tieto, Hannu Kottonen korostaa. HKScan tuntee tuotteidensa alkuperän tarkoin.
Hannu Kottonen
rakentaa yhtenäistä konsernia
Teksti Marja-Leena Dahlskog Kuva HKScan
20
Kotitilalta 2/2013
Hannu Kottonen kehittää
kansainvälistä ruokakonsernia
muuttuvilla markkinoilla.
tää parhaita käytäntöjä. Synergiat syntyvät arjessa niin pienistä kuin isoistakin puroista.
Mitkä ovat HKScanin päivitetyn
strategian kulmakivet?
Seuraavan kolmen vuoden aikana parannamme konsernin suorituskykyä merkittävästi rakentamalla brändiarvoa ja kysyntää sekä tehostamalla toimintaa. Lisäksi johdamme tulevaisuuden liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä entistä aktiivisemmin. Konsernin pääomarakennetta ja raportointia kehitetään edelleen.
Mitkä ovat konsernin
tuloksentekokyvyn haasteet ja
mahdollisuudet?
Tuloksentekokyky täytyy valjastaa käyttöön paremmin. Työtä on tehtävä toimialan koko pitkässä ja haastavassa arvoketjussa. Harva kuluttaja ymmärtää, että liha-alan arvoketju alkaa käytännössä
rehukomponenttien maailmanlaajuisista satonäkymistä. Rehun saatavuuden
ja hintatason nopeat muutokset vaikuttavat niin tuottajien kuin HKScaninkin
tuloksentekokykyyn.
Lihateollisuuden perinteinen tuotantolähtöinen tapa toimia on, yhdessä ylituotannon ja suurten kausivaihteluiden
kanssa, ajanut alan vaikeaan asemaan.
Kasvaneita kuluja on ollut vaikea siirtää
asiakashintoihin. Pienessä alituotantotilanteessa hintoja ja muita kaupan ehtoja
voidaan korjata vastaamaan todellista
kustannustilannetta. Toisaalta liian korkeat hinnat voivat pienentää kulutusta.
Aasian ostovoima ja väkimäärä kasvavat vauhdilla, joten proteiinille on ottajansa jatkossakin. Vapaan kaupan esteitä on maailman elintarvikekaupassa
kuitenkin edelleen paljon. Eurooppa puolestaan uhkaa vanheta ja säädellä itsensä vaikeuksiin.
Yksi haasteistamme on kilpailu kuluttajien suosiosta erilaisten ravitsemussuositusten, mielikuvien ja uskomusten
maailmassa. Itse uskon, että liha säilyttää asemansa tärkeänä osana terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Meidän täytyy pysyä vastuullisesti toimiva-
”Tarvitsemme vastuullisesti
valmistettuja menestystuotteita.”
na, innovatiivisena ja tuottajansa hyvin
tuntevana vahvojen tuotemerkkien lähiruokatalona.
Mistä olet ylpeä?
HK Ruokatalolle myönnettiin vuoden
2012 kansanterveyspalkinto tunnustuksena pitkäaikaisesta tuotekehitystyöstä, jota yhtiö on tehnyt vähentääkseen
suolan ja kovan rasvan määrää tuotteissaan. Alkutuotannon yhteistyömalli, jossa pyritään parantamaan kilpailukykyä
koko arvoketjussa, on toinen merkittävä askel hyvään suuntaan. Luonnollisesti myös HKScanin ja LSO Osuuskunnan
yhteinen juhlavuosi on merkittävä virstanpylväs. Se on merkki pitkäjänteistä
työstä, ei kvartaalihötkyilystä.
Mitä hevosenlihakohu merkitsi
HKScanilla?
Mediamylläkkä toi paljon aikaa vieviä
asiakas- ja mediakyselyjä. Toimialalla
on arvioitu uusien rutiinien käyttöönottoa, kuten DNA-testausten lisäämis-
”Toivon, että
lihaketjun
kilpailukyky säilyy
yhteisin toimin.”
tä ja pakkausmerkintämuutoksia. Tämä
kaikki voi johtaa kustannusten nousuun.
Keskustelulla oli myös hyvät puolensa.
Viestimme siitä, että HKScan on vahva ja
vastuullinen toimija, vahvistui ja kiteytyi. Omien sopimustuottajiemme ansiosta tunnemme tuotteidemme alkuperän usein jopa eläinten genetiikasta ja
ravinnosta alkaen kaikilla kotimarkkinoillamme. Käyttämämme lihan kotimaisuusaste Suomessa on 97 prosenttia.
HK-tuotteissa oleva sian, naudan ja siipi-
karjanliha ja Kariniemen-tuotteissa oleva siipikarjanliha on täysin suomalaista.
Miten näet lihantuotannon
tulevaisuuden Suomessa?
Toivon, että omavaraisuus säilyisi yli 95
prosentissa ja koko lihajalostusketjun
kilpailukyky vahvistuisi yhteisin toimin.
Rypsiporsas-konseptille toivon myös lihavia aikoja.
Tuottajahintojen vaihtelu tulee jatkumaan kysynnän kausivaihteluista johtuen. Esimerkiksi kesä ja joulunaika ovat
merkittäviä myyntisesonkeja. Rehukomponenttien hinnat muuttuvat omaan globaaliin tahtiinsa ja vaikuttavat kokonaisuuteen. Lisämausteensa hintojen kehitykseen tuo myös kova kilpailu.
Miksi kuluttajahinnat eivät nouse
tuotantokustannusten kohotessa?
HKScan ei määrittele kuluttajahintoja,
sen tekevät asiakkaamme. Kaupan kanssa hinnoista neuvotellaan vain muutaman kerran vuodessa ja tuotteet hinnoitellaan monta kuukautta etukäteen.
Toimialamme on ollut valitettavan usein
hinnankorotuspyyntöineen myöhässä.
Hintoihin vaikuttavat myös tuotteen
laatu, innovatiivisuus ja brändien vahvuus. Tarvitsemme jatkossakin tasaisen
virran uusia, vastuullisesti valmistettuja ja omilla merkeillä myytäviä menestystuotteita.
Mitä terveisiä lähetät kotitiloille?
Tarvitsemme hyvää yhteistyötä, toisiamme ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.
Tunnemme tuottajamme ja tuottajamme tuntevat meidät – se on vahvuus.
Se on saatava entistä paremmin kuluttajien ja asiakkaiden mieliin!
Kirjoittaja on HKScanin viestintäjohtaja
Kotitilalta 2/2013
21
Valokuvaaja Tommi
Anttonen kävi kameroineen sikaloissa ja
navetoissa, teurastamolla ja keittiössä.
Toimittaja Mika Remes tutustumassa yhteen kirjan
kohteista, highland-rotuiseen lehmään.
Lihasta kirjaksi
HK Ruokatalo juhlistaa vuosisataista taivaltaan
perusteellisella lihasta kertovalla tietokirjalla. ”Liha –
kaikki lihasta laitumelta lautaselle” on kunnianosoitus
suomalaisille tuotantoeläimille ja koko pitkän lihaketjun
parissa puurtaville ammattilaisille.
Teksti Mika Remes Kuvat Tommi Anttonen, Mika Remes
S
ain vuoden 2012 alkaessa kiinnostavan yhteydenoton HK Pro:n johtajalta Mikko Karellilta. HK Ruokatalo haluaisi juhlistaa merkkivuottaan lihasta kertovalla tietokirjalla, ”oikein sellaisella syötävän hyvällä
liharaamatulla, jota jokainen alalla toimiva ja lihasta kiinnostunut voisi käyttää työkalunaan”.
Muutaman palaverin jälkeen tekijätiimi oli koossa. Minä toimittajana laatisin
asiaosuuden, ruokatoimittaja Mikko Takala reseptiikan ja valokuvaaja Tommi
Anttonen kuvaisi kirjan. Apuna tiimillä
olisi HK Ruokatalon ja HK Agrin asiantuntijaosaaminen ja markkinointipäällikkö Laura Lindströmin organisointitaidot.
Kun tietokirjaa lähdetään tekemään,
huolellinen aihepiirin määrittely on avain
onnistuneeseen lopputulokseen. Päädyimme jo alkupalavereissa siihen, että kirja kertoisi vain Suomessa tuotet-
22
Kotitilalta 2/2013
tavasta lihasta, sillä juuri sellaista kirjaa
ei ole tarjolla ollut.
Lihan syvin olemus?
Vietin muutaman vähäunisen yön miettiessäni, miten lähestyä isoa aihetta. Lopulta asia kirkastui filosofian kautta kysymällä: miksi syömme lihaa? Yksinkertaiseen kysymykseen löytyy yksinkertainen vastaus: syömme lihaa pysyäksemme itse hengissä.
Silloin tarvitaan eläin, joka kasvatetaan, tapetaan, teurastetaan, paloitellaan, kypsennetään ja syödään ruokana. Nyt tarinan pystyi jakamaan neljään
ydinajatusta kuljettavaan päälukuun:
eläin, liha, ruoka ja elämys. Niistä syntyi kirjan alaotsikko ”kaikki lihasta laitumelta lautaselle”.
Kevään päättyessä kirjan lähde- ja
taustamateriaali alkoi olla koossa. Vaikka kaikki oleelliset tiedonsirpaleet oli löy-
dettävissä kirjallisuudesta sekä internetin ihmemaailmasta, pidimme oleellisena jalkautua sinne, missä suomalaista lihaa tuotetaan ja jalostetaan sekä kuunnella, mitä ihmiset kertovat työstään.
Kesäkuussa aloitin valokuvaaja Tommi Anttosen kanssa pitkän maakuntamarssin, jonka aikana vierailimme eri
puolilla Suomea kuudella lihakarjatilalla, kahdella maitotilalla, broileri- sekä
kalkkunatilalla, porsastilalla, lihasikatilalla sekä Suomen maatiaisrotuja säilyttävällä Ahlmanin ammattiopistolla.
Lisäksi tutustuimme pariinkin otteeseen HK Ruokatalon toimintaan Vantaalla sekä teurastamoihin Eurassa, Forssassa ja Outokummussa.
Yksinäistä puurtamista
Varsinainen kirjoitustyö vaatii tekijältään pakaravoimaa, keskittymistä ja
omaan maailmaan vetäytymistä. Lihan
tarina oli itsessään helppo kirjoittaa, koska juoni on selkeä. Tiedonmurusten kerääminen oli kuitenkin yllättävän työlästä. Talven tullessa loppusuora kuitenkin
jo häämötti horisontissa.
Samaan aikaan reseptiikasta vastaavalla Mikko Takalalla ja HK Ruokatalon
keittiömestari Risto Mikkolan vetämällä
keittiötiimillä tuntui olevan paljon hauskempaa. HK Ruokatalon tuotekehityskeittiössä Vantaalla olivat pannut ja kattilat kuumina viikon verran aamusta iltaan kokkien loihtiessa lihaista annosta
annoksen perään Tommi Anttosen kameran ikuistettavaksi.
Ruokakuvauksissa pelkkä hyvä ruoka
ei riitä. Kuvien astiat ja muu rekvisiitta vaikuttavat yhtä lailla siihen, millainen vaikutelma kuvista syntyy. Kirjaan
haluttiin herkullisuuden lisäksi maanläheisyyttä. Tavoite oli, että jokainen kuva herättää katsojassa halun itse kokeilla ohjetta.
Vakuuttava järkäle
HK Ruokatalon ja HK Agrin asiantuntijoiden avulla tekstistä muotoutui sujuva kokonaisuus. He lukivat jokaisen
lauseen läpi ja arvioivat sitä oman ammatillisen osaamisensa kautta. Korjasin
kirjasta korvat punaisina monta virhettä tai väärinkäsitystä. Se oli helppo kestää, koska jokainen tarkastuskerta paransi lopputulosta.
Kirja ei ole kirja ilman hyvää taittajaa. Liha-kirjan graafisesta suunnittelusta vastasi Suomen eturiviin graafikoihin kuuluva Jukka Aalto. Hänen varma typografian ja muodon hallinta sekä oivaltava kuvien käyttö antoivat Liha-kirjalle arvokkaan olemuksen.
Tiesin, että sivuja kirjassa oli 512, mutta kansissa nähtynä ja kädessä koettuna sen 2,1 kiloa painava olemus yllätti
massiivisuudellaan. Kirjan julkaisujuhla
pidettiin 14.2. Vanhalla ylioppilastalolla
Helsingissä. Tilaisuudessa tarjottiin kokonaisena palvattua sikaa, ja se maistui
sinä iltana paremmalta kuin koskaan.
Kirjaa myyvät Suomalainen Kirjakauppa, Akateeminen ja Prismat, sekä nettikirjakaupat Adlibris ja
Bookplus. Hinta noin 30–40 euroa.
Kotitilalta 2/2013
23
Gulassikastike
porsaasta
3–4 annosta
HK Rypsiporsas® Suikaloitu filee
mausteöljyssä (300 g)
1
iso sipuli silputtuna
½ tl
suolaa
2 tl
paprikajauhetta
ripaus chilijauhetta
3valkosipulinkynttä
hienonnettuna
1
punainen paprika kuutioina
70 g
tomaattipyreetä
5 dl
vettä
1 dl
hillosipuleita
1 dl vettä + ½ dl vehnäjauhoja
Ota liha huoneenlämpöön noin puoli
tuntia ennen kypsennystä. Paista
liha paistokasarissa, mausta suolalla,
paprikajauheella ja chilijauheella.
Lisää joukkoon hienonnetut
valkosipulinkynnet, paprikakuutiot,
tomaattipyree, vesi ja hillosipulit.
Anna kiehua hiljalleen noin 40
minuuttia. Lisää tarvittaessa joukkoon
hieman vettä.
Sekoita vesi ja vehnäjauhot
keskenään ja lisää seos höyryävään
liemeen sekoittaen. Anna jauhojen
kypsyä 5–10 minuuttia miedolla
lämmöllä kiehuen. Tarkista maku.
Tarjoa gulassikastikkeen seuraksi
keitettyjä perunoita tai perunasosetta.
HK Rypsiporsas
®
sopii mausteiseen
gulassiin
Hieman mausteinen gulassi lämmittää mukavasti, jos
ulkona on vielä viileää. Viikonlopun leffahetkeen sopivat
mainiosti Kariniemen Kananpojan Rapeat pikkufileet.
Jos ruuanlaittoon ei ole aikaa, niin hetkessä lämpiävät
valmisateriat vievät isommankin nälän.
24
Kotitilalta 2/2013
Kantonin keittiön makuja
Via-sarjan uusin ateria tulee suoraan EteläKiinan makumaailmasta, Kantonin alueen
keittiöstä. Via Kantonin nuudeleita
(320 g) sisältää mureita porsaansuikaleita,
porkkanaa, valkokaalia, bambuversoja,
mustasientä, soijapapuja ja nuudelia
herkullisessa hapanimeläkastikkeessa.
Tuotteelle on myönnetty Sydänmerkki, eli
se on omassa tuoteryhmässään parempi
valinta suolan ja rasvan kannalta.
Valmisruokauutuuksissa
runsaasti proteiinia
HK:n uusissa valmisruoka-aterioissa on
runsaasti lihaa ja kasviksia, ja ne ovat
kooltaan reiluja. Ne sopivat myös niille,
jotka haluavat ostaa valmiin aterian ja lisätä
siihen esim. pastaa tai riisiä.
HK Mummon jauhelihapihvit juustokastikkeella ja kasviksilla (360 g) -uutuusateria
sisältää kaksi Mummon jauhelihapihviä ja
kasviksia: oranssia ja keltaista porkkanaa,
paprikaa, romanopapuja sekä palsternakkaa juustokastikkeessa. Proteiinipitoisessa ateriassa hiilihydraatteja on 6 g /100 g.
Toinen runsaasti proteiinia sisältävä
ateriavaihtoehto on HK Kananpojan paahdetut sisäfileet
ja papumuhennosta (360 g). Ateriassa broilerin sisäfileiden
seurana on mausteinen papumuhennos. Tässäkin
annoksessa hiilihydraatteja on vain 7 g /100 g.
HK Rypsiporsas® Suikaloitu filee mausteöljyssä
(300 g) on valmistettu puhdistetusta
porsaanfileestä. Laadukkaat suikaloidut
fileet ovat totuttua ohuempia, joten ne myös
kypsyvät nopeammin pannulla.
HK Jauheliha 15 % (400 g) on
valmistettu suomalaisesta
sian- ja naudanlihasta ja
sisältää nimensä mukaisesti
rasvaa vain 15 prosenttia.
Illanistujaisten hitti, Kariniemen Kananpojan
Rapeat pikkufileet (n. 600 g, 8–10 kpl) valmistetaan
suomalaisesta kananpojan sisäfileestä, joka on
kuorrutettu gluteenittomalla perunapaneroinnilla.
Pikkufileet paistuvat rapeiksi uunissa tai pannulla
ja niitä voi dipata pakkauksessa mukana tulevaan
kurkkumajoneesiin.
Kotitilalta 2/2013
25
ajankohtaista
Kuva: HK Agri
Liha-alan viesti
selkeämmäksi
Liha-ala tuntuu olevan jatkuvasti median suurennuslasin alla. Alan yhteisellä hankkeella vaikutetaan suomalaisen lihantuotannon imagoon ja kitketään vääriä mielikuvia.
Liha-ala on kahden vuoden ajan yhdessä työstänyt mallia, jolla kertoa
kuluttajille luotettavasti suomalaisesta tuotannosta. Suomi vastuullisen lihantuotannon mallimaana, lyhyemmin Suvali-projektissa järjestelmälle
haetaan kansallisen laatujärjestelmän
statusta. Asiasta kerrotaan laajemmin seuraavassa Kotitilalta-lehdessä.
Kuluttajaviestintä alkaa vuoden 2013
lopulla.
Julkisuudessa käytävässä keskustelussa faktat sekoittuvat mielikuviin ja
lopputuloksena on usein vääristynyt
kuva alan todellisesta tilasta. Suuret
lihatalot ovat valitettavasti aina syytetyn penkillä, vaikka suomalainen
sianlihan tuotanto kestää kaikki katseet ainutlaatuisen kansallisen terveydenhoitojärjestelmän ansiosta.
Motoristit
suuntaavat Viroon
HK Agrin perinteinen moottoripyöräreissu ajellaan tänä vuonna 4.– 6.6.
Virossa. Lähtö Helsingistä tiistaina
kello.10.30 M/s Superstarilla Tallinnaan, josta Haapsalun kautta Pärnuun. Majoitus on hotelli Kanali Villassa. Keskiviikkona ajellaan Viron
maaperällä ja palataan yöksi Pärnuun.
Matka jatkuu torstaina kohti Tallinnaa ja Helsinkiä, jonne saavumme
kello 15.30.
Matkan hinta on 187 euroa per henkilö, ilman pyörää 154 euroa. Paikkoja
on varattu kolmellekymmenelle, ja ne
täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja matkasta ja ilmoittautumiset: Antti Ylöstalo, p. 0400 716717
tai Tauno Prami, p. 0500 927317.
26
Kotitilalta 2/2013
Nuorten rotusonnien valiot huutokaupataan Tammelassa 20.4.
Tammelassa rakennetaan
rotulihalle tulevaisuutta
Tammelan Teurolla sijaitsevan Ali-Lekkalan kasvattamon pihalle järjestäytyy
60–70 parasta sonnia tarjolle 20. huhtikuuta. Kyse on muustakin kuin huutokaupasta. Astutuskäyttöön valikoituvat sonnit asettavat jalostuksellisen tason HK Agrin ja Lihatukku Harri Tammisen käyttöön aikanaan tulevalle teuraseläinainekselle. Onnistuneilla valinnoilla rakennetaan myös tulevaisuuden
emoainesta.
Meidän pitäisikin edelleen kehittää
ketjumme eläinainesta. Tavoitteena tulee olla tilanne, jossa kaikkien astutussonnien laatu täyttää jalostavan teollisuuden asettamat kriteerit. Vain näin toimien päästään siihen, että lihan ostaminen ei kuluttajalle ole ”tuurinkauppaa”.
Sonnihuutokaupassa ostaja saa runsaasti tietoa valinnan tueksi. Jalostusarvojen lisäksi sonneille on tehty rakenne- ja luonnearvostelut, kivesten mitta-
us sekä tarvittavat terveystutkimukset.
Joka punnituksessa olemme kirjanneet
sonneista mahdollisimman paljon havaintoja, joiden luotettavuus paranee
kerta kerralta.
Sonnin valinnassa on myös kyse sukulinjoista. Suomessa lähes joka rodussa uusia sukulinjoja on niukasti. Siemennyksien ja alkionsiirtojen määrän lisääminen jalostavilla tiloilla tekisi Suomesta
kiinnostavan markkinoinan kansainvälisille toimijoille ja avaisi vientinäkymiä
– sijaitsemmehan tulevaisuuden suurien eläinostajien naapurissa.
Tämän vuoden sonnien laatu on tasaisen hyvä. Viime vuoden tapaan joku onnekas saattaa lähteä Tammelasta kotiin
onnellisempana kuin aamulla arvasikaan.
Juhani Numminen
Lisätietoja: www.hkagri.fi ja tuotantoneuvoja Juhani
Numminen, puh. 040 085 4911.
Rehutestausta käytännön olosuhteissa
Kuvat: Päivi Volanto
Vastuullinen sikatalous -hanke testaa
yhteistyössä HK Agrin ja Raisioagron
kanssa sopivinta käyttömäärää bioetanolituotannossa syntyvälle ohrarankille, joka yleisemmin tunnetaan Jokioisten OVR:nä.
Käytännön sikalassa tehtävän testin
ensimmäisessä vaiheessa yhden osaston sioille syötettiin Jokioisten lientä 25
prosenttia kuiva-aineesta 1-rehussa, 2ja 3-rehussa hieman vähemmän. Raisioagro valmisti kullekin käyttötasolle optimoidun tiivisteen. Siat kasvoivat noin kilon päivässä ja rehuhyötysuhde oli 2,60
ry/lihakilo.
Testin seuraavassa vaiheessa ohrarankin käyttömäärä on nostettu 1-rehussa
35 prosenttiin. Tätäkin seosta porsaat
alkoivat heti syödä hyvin ja kasvu lähti ripeästi vauhtiin. HK Agrilta käyttöön
saatu vaaka rekisteröi 20 sian painoa ja
piirtää painokäyrää. Näin päästään seuraamaan painon kehitystä kasvukauden
Myös testin toisen vaiheen rehu maistuu
porsaille hyvin, vaikka seoksessa on
normaalia isompi annos sivutuotetta.
Karsinoiden välille sijoitettu vaaka punnitsee sen kautta kulkevat siat ja tuloksena syntyy kasvukäyrä.
eri vaiheissa. Toukokuussa toisen erän
sikojen teurastuksen jälkeen verrataan
tuotantotuloksia ja taloudellista tulosta
ohrarankin eri käyttötasoilla.
Brittisikalat johtavat keuhkoterveydessä
Britanniassa rekisteröidään
kaikki teurastuksen yhteydessä havaittavat sikojen keuhkomuutokset samoin kuin HK
Ruokatalolla. Keuhkokalvontulehduksen esiintyvyys teurastuksessa on Britanniassa
12 prosenttia. HK:lla esiintyvyys on 35 prosenttia.
Siantuotannon neuvottelukunta BPEX laskee keuhkokalvontulehduksen kustannukseksi tuottajille sikäläisellä
kustannustasolla noin seitsemän euroa sikaa kohti, jos tautia esiintyy joka kolmannella
sialla. Teurastamon lisäkustannuksiksi lasketaan noin euro
per sika, johtuen linjan hidastumisesta ja ruhon puhdistustyön lisääntymisestä.
BPEX:n mukaan keuhkokalvontulehdus lisääntyy, jos samassa rakennuksessa pidetään
sekä porsaita että lihasikoja
tai jos tontilla on sikoja, joiden
ikäero on enemmän kuin yksi
kuukausi. Sama vaikutus on sikojen siirtelyllä ja sekoittelulla
kasvatusaikana.
Keuhkokalvontulehduksen
vähentämisessä keskeiset keinot ovat karsinoiden pesu ja
Kuva: Riikka Huhtaniemi
Britanniassa sikojen keuhkokalvontulehdus on harvinaisempi kuin HK:lla.
desinfiointi aina ennen uusia
sikoja ja lihasikalan tyhjänä
oloajan pidentäminen erien välillä. Myös siirtyminen jatkuvatäyttöisestä tuotantomallista
kertatäyttöiseen vähentää sairastumisia.
Vuonna 2011 brittiläisissä sikaloissa vieroitettiin 22,5 porsasta emakkoa kohti. sikojen päiväkasvu oli välikasvattamoissa 489 ja lihasikaloissa
784 grammaa, ja kuolleisuus
vastaavasti 2,6 ja 2,9 prosenttia. Neuvottelukunta BPEX rahoittaa sikatalouden tehokkuuden, osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämistä tuottajien
ja teurastamoiden maksamalla
sikakohtaisella maksulla.
Lisätiedot: www.bpex.org.uk/
Kotitilalta 2/2013
27
Hankintamiesten matkassa
MTK:n kanssa käsikoukkua
Erikoistuminen sikatalouteen alkoi 1960-luvulla ja
seuraavalla vuosikymmenellä alkoi kehittyä nautojen
teuraskasvatus. LSO Osuuskunnan teurashankintaa tuki
tiivis yhteistyö tuottajayhdistysten piirimiesten kanssa.
inä sen yhteistyön taisin
keksiä”, muistaa armoitettu kauppamies Veikko Viitaniemi. Hän tuli vuonna
1951 ostajaksi Etelä-Suomen Osuusteurastamolle, joka sulautui Lounais-Suomen
Osuusteurastamoon maaliskuussa 1971.
”Yhdessä käytiin läpi pitäjän jokainen
karjatila ja mihin kukin myy. Sitten merkittiin paikat, joissa käytiin piirimiehen
kanssa tekemässä tarjous. Tuottajayhdistysten kokoukset olivat tärkeä kanava pitää yhteyttä, ja MTK vetosi voimakkaasti
osuusteurastamolle myymisen puolesta.”
Kilpailutilanne kentällä oli kireä ja ostajia edelleen runsaasti. Merkittävimmäksi kilpailijaksi nousi Helsingin Kauppiaat
Oy, joka oli alkanut ostaa teuraita suoraan
tiloilta 50-ja 60-lukujen vaihteessa. Viitaniemen mukaan HK:n Salonoja tuli alueelle vauhdilla ja kovilla hinnoilla. Vuonna
1968 HK julkisti Keskon kanssa suunnitelman oman teurastamon rakentamisesta Forssaan.
28
Kotitilalta 2/2013
Viimeistään tässä vaiheessa osuusteurastamoleirissä kirkastui käsitys siitä, että
jotain oli tehtävä ennen laitoksen valmistumista. Tavalla tai toisella HK ja Salonoja
oli pysäytettävä.
HK oli taitavalla toiminnallaan saavuttanut ”hyvän maksajan maineen”, mutta
monilla muilla alan yrittäjillä meno oli villiä. ”Yksityiset ostivat härskisti, vielä konkurssipäivän aamuna, jolloin tilalta jäi rahat saamatta. Osuusteurastamon tilitykset olivat varmat ja hintataso pysyi huononakin aikana”, kertoo Viitaniemi.
Teuraskauppojen yhteydessä väännettiin joskus tiukastikin kättä tuottajapalautuksista ja palautuslihan hinnasta. Lihantuottaja sai vielä 70-luvulla ottaa omasta eläimestä palautuslihan verovapaasti omaan käyttöön. Liha oli arvossaan raskaassa maataloustyössä. Viitaniemi muistaa yhden asiakastilan, jossa ruokapöytään istui päivittäin 14 miestä.
Useimmilla maatiloilla oli 60-luvulle
tultaessa lypsykarjan ohessa pienimuo-
Teksti Raila Aaltonen
Kuva LSO Osuuskunta
toista siankasvatusta, usein myös kanoja
ja lampaita. Kun pienet maitotilat kävivät
kannattamattomiksi ja lypsylehmien määrä alkoi laskea, tuli maataloudessa tilaa
erikoistuneelle siankasvatukselle.
Porsasvälitystä suunnittelemaan ja toteuttamaan palkattiin 1964 agrologi Taisto Tähkämaa, josta tuli sittemmin kansanedustaja ja maatalousministeri. Vielä
samana vuonna LSO ryhtyi toimittamaan
porsaita emakkotiloilta osuuskuntaan
kuuluvien sianlihantuottajien kasvatettavaksi. Kertatoimitus oli aluksi viisi porsasta ja porsaan alin välityspaino 15 kiloa.
Tähän asti pieninä teurastetut sonnivasikatkin alettiin kasvattaa lihantuotantoon. Osa maidontuotannon lopettajista siirtyi nautojen teuraskasvatukseen, ja
monet maitotilat järjestivät kasvatustilaa
omille sonnivasikoille. Vuonna 1971 LSO:n
palvelukseen tullut Jouni Ritala alkoi kehittää tuotantomenetelmiä erikoistuneelle naudanlihantuotannolle.
”Silloin ruvettiin säästämään hyvää vasikkaa. Ritala aloitti nautapiirit ja ruokintaneuvonnan sonnikasvattajille. Pohjanmaalta kävi osuusteurastamojen retkikuntia tutustumassa etelän hyviin nautakasvattamoihin.”
Kursivoidut tekstit LSO Osuuskunnan 100-vuotisjuhlateoksesta Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä.
Snabbt och kort
Egen spannmål är förmånligt foder
Effektivt producerad egen fodersäd är
förmånligare för husdjursgårdarna än
köpt foder. Hög skördenivå och hög hektolitervikt går hand i hand. Då man väljer spannmålssort lönar det sig att inte
bara tänka på mängden utan också på
proteinhalten. En lämplig proteinhalt för
svin och broiler är 12–13 procent.
Den åkerareal som behövs för fodersäd
varierar en hel del beroende på skördenivån. För en enhet med tusen slaktsvin
räcker 108 hektar med skördar på sex ton,
men med en skördenivå på fyra ton behöver man 162 hektar. Skillnaden har en
stor inverkan på lönsamheten i odlingen.
Man når en lämplig gödsling (m3/ha)
genom att dividera den fosformängd
som tillåts enligt miljöstödsvillkoren
med den mängd som erhålls ur en kubikmeter gödsel. Det lönar sig att tillämpa fosforavvikelsen för husdjursgårdar
om fosforklassen är tillfredsställande eller hög. Då kan man använda 15 kg fosfor per hektar. På skiften som klassificerats som röda ges fosfor för att trygga mognaden och fröstorleken.
Utöver djurgödsel behöver spannmålet alltid kväve, ibland kalium och oftast
mangan, bor och svavel. Startgödsling i
samband med sådden tryggar att brodden spirar på våren, då växten inte ännu
kan uppta kväve ur gödseln. Otillräcklig
gödsling vid sådden leder till att spannmålsutvecklingen är svag i början och till
att växtligheten inte heller förmår utnyttja näringsämnena i gödseln.
Flera sorter i gräsblandningen
Anläggningen av gräsvall har lyckats om
växtligheten året efter sådden är fri från
ogräs och ger en god skörd. Det går att
anlägga en bra vall såväl som ren gräsvall som med skyddssäd. Problemet med
spannmål som ska tröskas är främst de
halmrester som blir kvar på åkern, eftersom ogräsen frodas i dem.
Man ska skapa goda förhållanden för
växtrötterna. Som bäst kan vallväxternas rotsystem sträcka sig till över två
meters djup, men sänkor, dikning som
inte fungerar och överstora maskiner
förstör den luckra strukturen. Om det
bildas vattensamlingar på åkern under
hösten skvallrar det om att det kommande årets skördeavkastning kan vara i fara.
I områden med effektiv vallproduktion, såsom Storbritannien, är det vanligt att gräsblandningen består av flera
växtarter och sorter. En viss sort klarar sig bra på en del av åkern, en annan
på en annan del. På det sättet försäkrar
man sig om att få en skörd och odlingen är enklare.
Täpp till smittvägarna
på nötgården
Det är skäl att effektivera bekämpningen av sjukdomar som drabbar nötdjur.
Om en smittsam djursjukdom uppdagas
på gården ska man alltid meddela mejeriet, slakteriet och andra som besöker
gården för att spridningen ska kunna
förhindras. Det är bara djurägarna som
effektivt kan förhindra att smittsamma
sjukdomar kommer in på gården. Också
symtomfria köpta djur kan ha med sig
nya sjukdomsalstrare. Därför är det ytterst viktigt att be säljaren om ett hälsointyg innan djuret flyttas.
Hämtningen av förmedlings- eller
slaktdjur från gården innebär alltid en
risk. Det lönar sig därför att ordna lastningen så att djurhållaren själv för ut
djuren eller för dem till ändan av transportgången. Det är också viktigt att ha
en sjukdomsspärr och att besökare bär
skyddsdräkt, eftersom alla aktörer som
ofta besöker boskapsgårdar kan bära
med sig sjukdomsalstrare. Det lönar sig
dessutom att kontrollera alla kontakter
som de egna djuren har med annan boskap (transport, uppfödning av kvigor,
betesgång osv.). Inom ETU-hälsovården
bereds som bäst anvisningar för gårdarna om att göra upp en biosäkerhetsplan. Det är bäst att planen görs upp i
samarbete mellan ägaren, djurskötarna
och veterinären.
Närmare information får man på ETT rf:s
webbplats, hos Naseva och av hälsovårdsveterinären.
Hygienen börjar i fodersiloerna
En god foderhygien förutsätter att foderlagren är täta och täckta och att de rengörs regelbundet. Fodersiloerna ska fyllas på från utsidan av produktionsbyggnaden. Det lönar sig att fästa en postlåda
bredvid silon för fraktböcker.
Buskage ska röjas från området när-
mast foderlagren och foder som hamnat
utanför silon ska städas undan omedelbart.
Gnagare och fåglar ska bekämpas året
om. Man hindar fåglar från att komma
in i foderlagren och produktionslokalerna genom att lägga nät för öppningarna
och hålla dörrarna stängda. Det ska finnas bete i råttlådorna i foderanläggningen och i närheten av foderlagren.
Foderhygienen på en husdjursgård är
en av de faktorer som påverkar hygienen
i slutprodukten. Sjukdomsalstrare sprids
väldigt snabbt i kontaminerat foder.
Kotitilalta 2/2013
29
MARKKINAKATSAUS
Teurasruuhka vaikeuttaa sikaketjun toimintaa
Vuoden alun teurastus- ja leikkuuongelmat ovat vaikeuttaneet ketjun toimintaa ja vaarantaneet eläinten hyvinvointia tiloilla. Koko HK Ruokataloa koskevien YT-neuvotteluiden aikana työntekijäliitto SEL järjesti laittomia työtaistelutoimia sekä Forssan että Mellilän laitoksilla. Ne hidastivat teurastusta ja aiheuttivat viikkojen teurasruuhkan.
Pahoittelemme tilannetta. Olemme
mahdollisuuksien mukaan muuttanet
kärkiväliä ja lisien määräytymisperus-
Tehostamisen
keskeinen
edellytys on
toimiva ketju.
teita, jotta taloudelliset vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Tilanne on
meille kiusallinen, koska olemme kannustaneet tiloja tehostamaan toimin-
taansa. Sen keskeinen edellytys on kuitenkin toimiva ketju.
Toiminnassa katsomme eteenpäin.
LSO Osuuskunnan nimeämät sian alkutuotannon työryhmät aloittavat työnsä maaliskuun lopulla. Olemme saaneet
kentältä arvokasta palautetta ketjun toiminnan kehittämiseen. Uskon, että niin
tuottajien kuin meidänkin odotukset kehitystoiminnalle ovat suuret.
Olli Paakkala
Katse tulevaan kasvukauteen
Naudan myönteinen hintakehitys on
kevään mittaan jatkunut ja kotimaisen
naudanlihan kysyntä antaa uskoa tulevaan. Positiivinen kehitys on polkaissut monella tilalla investointisuunnitelmia eteenpäin. Mukaan naudanlihantuotantoon mahtuu myös kokonaan uusia
Tuotantoon
mahtuu mukaan
uusia yrittäjiä.
yrittäjiä, sillä investoinneissa riittää kirittävää. Viime vuosina investointitahti on jäänyt tavoitteista useita tuhansia paikkoja.
Osin riittämättömän loppukasvatuskapasiteetin takia emme ole kyenneet
noutamaan vasikoita toivotussa aikataulussa. Teemme töitä kotimaisen nuoren naudan kasvatusketjun kehittämiseksi, ja kasvatuspaikkojen lisääntyessä pystymme parempaan palveluun vasikoiden noutojen osalta.
Kevätauringon näyttäytyessä on aika
lyödä kiinni tulevan kasvukauden suunnitelmat ja reseptit huippusatoihin. Vaikka viljan hintataso hieman laskisikin, matalan hinnan aikaa ei viljalle ole odotettavissa. Nautatilalla korostuukin omalta pellolta saatavan rehusadon määrä ja
laatu. Heikon säilörehun paikkaaminen
ostovalkuaista lisäämällä lohkaisee nautatilan tilipussiin ison loven. Hyvän säilörehusadon hehtaarikustannus ei merkittävästi poikkea huonon rehusadon tuotantokustannuksesta.
Sami-Jussi Talpila
Rehun hinnoissa viimein helpotusta
Broilerien kasvut ovat olleet keskimääräistä alemmalla tasolla, mikä on tavanomaista tammi–maaliskuussa. Lintujen
terveys ja hyvinvointi ovat pysyneet hyvinä, vaikka kuivikkeen saannissa on ollut haasteita ja kosteuden poistamiseen
on tarvittu normaalia enemmän lämmitystä. Kevään kuukaudet, jolloin vuorokauden lämpötilavaihtelut eivät ole suuria ja ilmankosteus on alhaisimmillaan,
ovat parasta kasvun aikaa.
Rehuissa ensimmäiset hinnanlaskut
ovat viimein toteutuneet. Kustannuspaine broilerin tuotantoketjussa on edel-
30
Kotitilalta 2/2013
Kuva: Pasi leino
leen suuri ja eri vaiheiden tehostamisen
eteen tehdään hartiavoimin töitä. Tuotantoketjua on tarpeen kehittää entistä toimitusvarmemmaksi. Broilerituotannon kolme kehitystyöryhmää ovat
aloittaneet työnsä.
Broilerin tuotantomäärä ylittää tänä
vuonna ensi kertaa 100 miljoonaa kiloa.
Tämä on merkittävä virstanpylväs nuorelle tuotantosuunnalle. Voimme kaikki
onnitella toisiamme hyvin tehdystä työstä alan hyväksi. Toivotan kaikille aurinkoista kevättä!
Jarmo Seikola
Rehumarkkinat
Ulf Jahnsson
Johtaja, rehuliiketoiminta
Kuudes aalto
Kondratieffin hyvinvoinnin aallot
%
24
20
1880–1930
Sähkö,
1830–1880
16
kemian
Rautatie,
teollisuus
teräs
12 1780–1830
Höyryvoima
1930–1970
Auto,
petrokemian
teoll.
1970–2010
2010–
InformaatioÄlykäs
teknologia teknologia
8
4
0
-4
-8
-10
Vuoden 1837
paniikki
1837–1843
Pitkä
taantuma
1873–1879
Suuri
talouslama
1929–1939
1. ja 2.
öljykriisi
1974–1980
Talouskriisi
2007–2009
182918491869 18891909 1929 19491969 19892009
Lähiajan näkymät raaka-ainemarkkinassa ovat
suhteellisen rauhallisia. Helmikuun alussa ilmestynyt
USDA:n raportti povaa ennätyskorkeita maissi- ja soijasatoja. Suuri sato tarkoittaa, että hinta ei ainakaan
nouse. Perinteisesti maissin hinta korreloi voimakkaasti vehnän hintaan.
Soijasato on ennusteiden mukaan Etelä-Amerikassa
hyvä. Korjuuolosuhteet Argentiinassa ovat olleet vaikeat, mutta Brasiliassa sato on erinomainen. Samanaikaisesti kysyntä varsinkin Kiinassa on erittäin vahvaa ja
tästä syystä soijan hinta on pysynyt alkuvuonna melko
vakaana. Ongelmana on ollut saada soija liikkeelle Etelä-Amerikan ylikuormitetuista satamista. Soijan hintataso on selvästi alhaisemmalla tasolla verrattuna viime
syksyyn. Raaka-ainehintojen odotetaan olevan melko
vakaat kevään aikana, olettaen että kasvuolosuhteet
pääviljelyalueilla ovat normaalit.
Ruoan tuottaminen tulee jatkossa olemaan entistä
enemmän uutisissa ja ihmisten mielessä, olivatpa kyseessä sitten laadulliset, hinnalliset, eettiset, jäljitettävyyteen tai ruoan tuottamiseen liittyvät kestävän kehityksen haasteet. Olennaista on suhtautua asiaan riittävällä ammatillisella vakavuudella ja ylpeydellä. Suomalainen lihaketju on pieni, mutta sillä on oma roolinsa globaalissa ruokamarkkinassa.
Olemme jo siirtyneet uuteen aikakauteen,
eikä paluuta vanhaan ole.
Kotitilalta 2/2013
31
Lähde: datastream
ondratieffin aaltoteoria on nimetty 1900-luvun alussa vaikuttaneen venäläisen ekonomistin mukaan. Sen mukaan talouden nousu- ja laskukaudet voidaan jakaa pitkiin, 4060 vuoden pituisiin aaltoihin. Tätä teoriaa tukevat monet tieteelliset tutkimukset.
Kirjallisuuden ja taloudellisten tosiasioiden perusteella
viidennen ja kuudennen aallon saumakohdan oletetaan
olleen vuosi 2008, jolloin maailmantalouden kriisi alkoi.
Olemme siis juuri aloittaneet matkan kuudennessa aallossa. Olennaista on yrittää havainnoida, mitä ympärillämme tapahtuu - ja mielellään pitkällä kaukoputkella.
Kuudennen aallon megatrendejä ovat ruoan tuottaminen kestävän kehityksen mukaisesti, resurssitehokkuus, ruoan riittävyys ja sen hinta. Teknologian kehitys
tulee olennaisesti vaikuttamaan siihen, onnistummeko
vastaamaan haasteeseen vai syntyykö jopa sotia, kun
ruoka ei kaikille riitä. YK:n ja Maailmanpankin mukaan
vuonna 2050 ihmisiä on maapallolla reilusti yli 9 miljardia. Lähitulevaisuudessa noin kolmea miljardia voidaan kutsua keskiluokkaisiksi. Heidän ruokatottumuksensa ja halunsa syödä ovat kuten meillä suomalaisilla.
Raaka-ainemarkkinoiden kehitys 2000-luvulla osoittaa ongelman laajuuden. Kiistatta olemme jo siirtyneet
uuteen aikakauteen, eikä paluuta vanhaan ole. Kysymys on viime kädessä hyvin yksinkertaisesta asiasta:
kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, jolloin hinnat vääjäämättä nousevat.
Raaka-ainemarkkina rauhoittui hetkeksi 2008/09,
todennäköisesti kysyntää hetkellisesti leikanneen talouskriisin vuoksi. Nyt maailman talous on pari vuotta ollut kasvussa ja raaka-ainemarkkina kehittynyt sen mukaisesti. Suuretkin hintavaihtelut hyödykemarkkinassa tulevat olemaan
arkipäivää, mutta päätrendi ei muutu. Olemme pysyvästi siirtyneet
kalliimman ruoan aikakauteen, ja ruoan hinta
nousee edelleen.
HK Agrin kenttäedustajat esittäytyvät
Kilpailukyky vaatii kehittymistä. Olemme tarkentaneet hankinnan toimintamalliamme ja
organisoitumistamme. Tavoitteenamme on vastata nykyistä paremmin lihanhankinnan ja
alkutuotannon haasteisiin, parantaa kilpailukykyämme ja palvella teitä hyvät asiakkaamme
mahdollisimman hyvin.
Teuras- ja välityseläinlogistiikassa sekä rehutarjonnassa teitä palvelevien kenttäedustajien
ja kuormasuunnittelijoiden yhteystiedot löydätte alta.
SIKAKENTTÄ:
1
2
3
4
5
6
Heikkilä Esa
Prami Tauno
Lassila Olli
Partala Jari
Ylöstalo Antti
Leva Pirjo
0400 303 854
1 Heikkilä
0500
927 317 Esa
0400
451Tauno
2 740
Prami
040 573 3442
3 Lassila Olli
0400 716 717
Partala
0404 773
7290Jari
5
4
6
3
Ylöstalo Antti
Sikatilojen teuras- ja vasikkailmoitukset
ja kuorman suunnittelu 010 5701
812 Pirjo
6 Leva
5
2
1
© MML, 2013
NAUTAKENTTÄ:
1
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
Vättö Katja
Lassila Olli
Partala Jari
Simonen Reijo
Ylöstalo Antti
Öhman Mika
Silvennoinen Jukka
Koppi Jouni
Leva Pirjo
Karjalainen Matti
Tynnyrinen Herkko
Könönen Osmo
Väisänen Markku
Vättö Katja
2 5652
Lassila270
Olli
040
0400
740 451
3 Partala
Jari
040
573
3442
4 Simonen Reijo
0400
833 307
5 Ylöstalo
Antti
0400
716 717
6 Öhman
Mika
0400
241 690
7 Silvennoinen Jukka
040 558 9000
8 Koppi Jouni
0400 302 481
9 Leva Pirjo
040 773 7290
10 Karjalainen Matti
0400 376 716
11 Tynnyrinen Herkko
0400 373 581
12 Könönen Osmo
040
8314 475
13 Väisänen
0400
192 423Markku
13
7
4
11
12
6
3
10
2
5
8
9
1
© MML, 2013
Nautatilojen teuras- ja vasikkailmoitukset ja kuorman suunnittelu
Länsi-Suomi 010 5701 810, Itä-Suomi 010 5701 811
HK Agri Oy | PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150
www.hkagri.fi

Kotitilalta 2/2013

Transcription

Similar documents

Ohjelma - HK Agri

langat Käsissä

Kotitilalta 5/2011

Kotitilalta 1/2013

VAKOLA - Jukuri

HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin

täältä - LSO Osuuskunta

PehuTecGrainMeter

Pirjo Väliahon ja Marko Onnelan esittely - HKScan

Primalcon kirje

Liittymisohjeet - Saukonojan vesihuolto

EHK: kysymyksiä ja vastauksia (8.5.2015)

Viestintäviraston katsaus

Parikkalan Puutarhayhdistys Jäsentiedote 1 / 2014 Vihreitä Helmiä

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Osuuskunnan perustajan opas

1000 suurinta maatilaa 2011

1000 suurinta maatilaa 2013

1000 suurinta maatilaa 2009

Osuuskuntalaki Suomessa 110 vuotta 1901 - 2011

URN:NBN:fi:jyu-20 - Jyx