docHK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin
download 
Report Transcription
HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin
Kotitilalta 1/2011 Satu ja Kari Alakylä: ”Neuvonta kuuluu lihayrityksen rooliin” s. 14–15 Rypsiporsas® näkyy läpi vuoden s. 25 HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin s. 4–5 pääkirjoitus HK Rypsiporsas® erilaistaa suomalaista sikamarkkinaa N yt sitä saa! HK Rypsiporsas® on jalkautunut vähittäiskauppoihin helmikuun alusta alkaen. Valikoimissa on sekä kuluttajapakattuja lihoja että lihavalmisteita. HK Rypsiporsas® muuttaa suomalaisten käsitykset sianlihasta. Sen rasvan laatu sisältää ravitsemussuositusten mukaisesti ⅔ pehmeää rasvaa ja jopa neljä kertaa enemmän omega 3 -rasvahappoja kuin tavallinen porsaanliha. Tuotteet näyttävät hyviltä, maistuvat hyviltä ja ovat terveellisempiä. HK Rypsiporsasta voi syödä hyvällä omallatunnolla. Miksi HK Rypsiporsas® on tärkeä HK:n sikaketjulle? Viime vuoden aikana suomalainen sikaketju menetti markkinaosuutta ulkomaiselle tuontipossulle. Siinä eivät auttaneet kotimaisen sianlihan salmonellattomuus, jäljitettävyys eikä eläinten hyvinvointi. Hinnan merkitys on suuri, jos kuluttaja ei koe erottuvuustekijöitä selkeinä ja itselleen merkittävinä. HK Rypsiporsas® on tässäkin mielessä ainutlaatuinen koko maailmassa. Pyrimme rakentamaan omaan sikaketjuumme selkeästi erottuvaa lisäarvoa kuluttajille, josta hyötyy ennen kaikkea oma alkutuotantoketjumme. Lisäarvoa, jolla HK ketjun sikatalous menestyy tulevaisuudessa ja josta kuluttajat ovat valmiita maksamaan sille kuuluvan arvon. Toivottavasti tämä työ luo ketjuumme sisäistä ammattiylpeyttä ja yhdistää koko ketjun tekemisen kiinteästi toisiinsa. Rypsiporsas® -tuotteiden laadukkuuden takeena on eläinten hyvä hoito tiloilla, niiden huolellinen kasvatus ja ruokinta. Laadukkuudesta viestivät myös viimeistellyt ja huolella tehdyt tuotepakkaukset. Kaupan päälle kuluttaja saa lihan rasvahappokoostumuksen muutoksen ravitsemussuositusten mukaiseksi. Työsarka on vasta alussa, mutta kaupan vastaanotto kertoo suuresta mielenkiinnosta tätä työtä ja tuotteita kohtaan. Siitä kannattaa olla ylpeä! Tämä lehti on ensimmäinen Kotitilalta-lehti. Nimen muutoksen taustalla ovat HK Agrin toiminnan laajeneminen broilereiden alkutuotantoon ja rehukauppaan. Nimellä halutaan kertoa siitä, mistä HK:n maistuvien ja houkuttelevien tuotteiden raaka-aine on peräisin – HK:n kotitilalta. Toivotan antoisia lukuhetkiä lehden parissa. Palaute on tervetullutta niin ulkoasun kuin sisällönkin osalta. Terveisin, Kari Tillanen 2 Kotitilalta 1/2011 SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin 4 Sikaketjun palvelut samalta tiskiltä 6 Sikatila arvostaa neuvontapalveluja 8 Hyödynnä heteroosi porsastuotannossa! 10 Rehutiedot avaavat uusia näköaloja 12 Sikala pystyyn kustannustietoisesti 13 HK Agrin naudanhankinta kasvaa 14 Kehitysohjelmat siivittävät tuloksiin 16 Täytä tuotantosuunnitelma Sinetissä 18 Sonneja tarjolla hyvillä papereilla 19 Siipikarjaketju hallitsee tarkan yhteispelin 20 Munittamo kaksinkertaistui, työ keveni 22 Tarvikkeita joka lähtöön 24 HK Rypsiporsas® näkyy koko vuoden 25 Herkutellaan Rypsiporsaalla 26 Palveleva LSO Osuuskunta 28 Ajankohtaista 30 Snabbt och kort 31 Kannen kuva: Merja Ojala Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Kari Tillanen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, raila.aaltonen@alkukirjain.fi Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN 1239-1603. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri.fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 16. MARKKINAKATSAUS Vientimarkkinoilla haastava tilanne Markkinatilanne sianlihassa on vuoden vaihteen jälkeen ollut tarjontavoittoinen. Varsinkin vientimarkkinoilla hinnat ovat alkuvuonna olleet laskussa. Vilkkaan joulukinkkusesongin jälkeen hiljentynyt kotimaan kysyntä on lisännyt sianlihan vientitarvetta tilanteessa, jos- Sikateurastus on toiminut täydellä teholla. sa varastot olivat jo ennestään korkeat. Ensimmäiset HK Rypsiporsas® -tuotteet ovat tulleet markkinoille helmikuun aikana. Uutuus on otettu vähittäiskaupassa positiivisesti vastaan, minkä ansiosta HK Rypsiporsaan tuottajahintaa on voitu hieman nostaa. Tammikuun aikana sikateurastus on toiminut täydellä teholla, ja ilmoitettu sikamäärä on pienentynyt 1 000–2 000 sian viikkovauhtia. Lähelle tasapainoa päästään helmikuun aikana. Keskipaino, joka oli vuoden vaihteessa 90 kilon tun- tumassa, on tammikuun loppuun mennessä laskenut puolella kilolla. Porsaat menivät joulukuun alkuviikkoina hyvin kaupaksi, mutta sen jälkeen on palattu ruuhkaisempaan aikaan. Välitämme viikoittain yli 10 000 porsasta. Pyrimme nostamaan sikaloiden verkostoitumisastetta, jotta porsaat saadaan säännöllisesti liikkeelle. Ulf Jahnsson Naudoilla hyvä kysyntä Vuodenvaihde käänsi nautatilanteen nopeasti tasapainoiseksi ja myös nuorien nautojen noudot tapahtuvat keväällä nopeaan tahtiin. Kevään aikana nautojen tasainen tarjonta on koko ketjun toiminnan kannalta ensisijaisen tärkeää, jotta pystymme vastaamaan naudan hyvään kysyntään kuluttajamarkkinoilla. Teurassuunnitelmia tekevien tilojen kannattaa miettiä nuoren naudan aikaistamista kesältä keväälle. Perinteisesti loppukevät on ollut nautojen osalta niukkaa aikaa, mutta heti juhannuksen jälkeen tilanne on kääntynyt runsaampaan tarjontaan ja tämä on heijastunut noutoaikoihin. Tammikuun viimeisten viikkojen aikana vasikoiden tarjonta jatkui runsaana. Lypsykarjatilojen kanssa on tehty runsaasti uusia tuotantosopimuksia, ja tämä näkyy nyt vasikoiden määrässä. Tilannetta on helpotettu nopeuttamalla kasvattamoiden kiertoa aina kun mahdollista. Joka tapauksessa vasikan noudot ovat kevään viikkoina jonkin verran siirtyneet ja terniä on siirtynyt perinteiseksi vasikaksi. Kevään edetessä tilanne helpottuu. Tarvitsemme ketjuumme uusia naudankasvattajia ja naudankasvatukseen investoivia tiloja. Sami-Jussi Talpila Broilerilla edelleen kasvua Broilerinlihan tuotanto Suomessa nousi vuonna 2010 noin 88 miljoonaan kiloon. Kulutus kasvoi viisi prosenttia ja Broilerinlihan kysynnän odotetaan kasvavan suotuisasti vuonna 2011. kulutuksesta noin 88 prosenttia oli kotimaista lihaa. Broilerinlihan kysynnän odotetaan kasvavan suotuisasti vuonna 2011, ja tuotanto nousee arviolta 95 miljoonaan kiloon. Rehukustannus oli keväällä 2010 alhaisella tasolla, mutta heti puintien alkaessa viljan hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Vuosi 2011 alkoi kovassa hintapaineessa. Viljan ja rehuraaka- aineiden hinnat ovat maailmanlaajuisesti epävakaat ja kustannusten ennustaminen on entistä vaikeampaa. Vuosi sitten voimaan tullut siipikarjan tuoreliha-asetus luo edelleen haasteita koko ketjun sujuvaan ja varmaan toimintaan. Alkutuotannon tehtävänä on huolehtia hyvän ja laadukkaan raaka-aineen riittävyydestä kaikissa markkinatilanteissa. Jarmo Seikola Kotitilalta 1/2011 3 HK Agri tarjoaa hyvän palvelupaketin Uusi HK Agri on valmiina tarjoamaan lihantuottajilleen parhaat mahdolliset hankinnan ja alkutuotannon palvelut. Organisaation rakenteen tiivistäminen tuo myös taloudellista hyötyä. 4 Kotitilalta 1/2011 K olmessa eri yhtiössä toimineet lihanhankinnan ja alkutuotannon palvelut koottiin vuoden alussa saman katon alle, ja syntyi HK Agri Oy. Toimitusjohtaja Kari Tillanen perustelee muutosta kahdella asialla: toimintaympäristössä tapahtuneilla muutoksilla ja tarpeella trimmata organisaation tehokkuutta. ”Tuottajat toimivat entistä ammattimaisemmin ja tekevät suuren mittaluokan investointeja. Koko tuotanto- Teksti Raila Aaltonen Piirros Kati Kelo tuista eläinainesta. Siipikarjaketju kulkee tässä etunenässä, mutta Tillanen näkee vaatimusten kasvavan myös sian- ja naudanlihan tuotantoketjussa. Raaka-aineen alkuperä kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Muutoksella koko alkutuotanto saadaan tiiviimmin osaksi HK:n brändiä. Rehukaupassa kilpailemme avoimilla markkinoilla. Ketju on yhdessä vahva Pisimmällä eläinvirtojen ohjaus on broileriketjussa. ketjun ohjauksen on oltava kunnossa, sillä suuria kasvattamoinvestointeja ei voi pitää vajaakäytöllä.” Nautatiloilla korkeat käyttöasteet vaativat katkeamatonta hyvälaatuisten vasikoiden saantia sekä ruokinnallista osaamista, jolla saavutetaan riittävän korkeat teuraspainot. Siantuotannossa eläinvirtojen ohjauksen onnistuminen on keskeisen tärkeää, ja myös siellä rehustuksen rooli kasvaa. Pisimmällä eläinvirtojen ohjaus on broileriketjussa. Kannattavuus edellyttää myös tasalaa- HK Agrin toiminnot on jaettu selkeisiin kokonaisuuksiin, joita johtavat LSO Foodsista tutut henkilöt. Ulf Jahnssonin vastuulla ovat sian hankinta ja rehuratkaisut, Sami-Jussi Talpila vastaa naudan hankinnasta ja kuljetuksista. Alkutuotannon kehittämistä ja neuvontaa johtaa Olli Paakkala. Broilerin sopimustuotantoa johtaa Jarmo Seikola. Seikola siirtyi HK Ruokatalosta HK Agriin, kuten yhtiön koko siipikarjatiimi. ”Alkutuotanto ja palvelutoiminnat ovat samantyyppisiä eri eläinlajeilla. Yhteisenä tavoitteena kaikilla on saada jalostettavaksi oikeanlaatuista raaka-ainetta oikeaan aikaan. Tämä koskee niin teuraseläinten kokoa kuin raaka-aineen muutakin laatua”, Tillanen perustelee. Hän uskoo yhtenäisen toimintatavan helpottavan ketjuohjausta. Kun aikaisemmin tuotantoketjussa kukin toimija keskittyi oman vaiheensa optimointiin, nyt pystytään tarkastelemaan koko ketjua alusta loppuun ja siten vähentämään virhekustannuksia. ”Kalliit kiinteät kustannukset ketjussa on jaettava entistä suuremmalle kilomäärälle, jotta tehokkuudessa päästään kilpailijamaiden tasolle. Sikaketju on hyvä esimerkki siitä, miten kokonaisuus muodostuu. Kilpailukyvyn rakentaminen alkaa eläinaineksesta, siihen vaikuttavat niin porsastuotannon tehokkuus kuin lihasikalan päiväkasvu ja kiertonopeus.” Tuottaja saa omalta kenttäedustajaltaan nyt entistä laajemman palvelupaketin. Kenttäedustajien rooli kasvaa mm. ruokintaneuvonnassa. Miljoonia raaka-ainekiloja Yritys liikuttelee vuosittain merkittäviä eläinmääriä. Teuraseläimiä tulee ruholi- haksi laskettuna noin 150 miljoonaa kiloa. Niiden saamiseksi tiloille on viety 30 miljoonaa untuvikkoa, 614 000 porsasta ja runsaat 34 000 vasikkaa. Lisäksi teollisuudesta kulkee tiloille erilaisia rehukomponentteja yli 200 000 tonnia vuodessa. Rehuliiketoiminta kasvoi vuonna 2010 ennätysmäisen nopeasti. Kasvu volyymissa oli noin 25 prosenttia viime vuonna. Lounaisfarmi sulautui nyt kokonaan HK Agriin. Rehuyhtiö on tuonut merkittävää lisäarvoa lihayrityksen palvelutarjontaan. ”Rehukaupassa kilpailemme avoimilla markkinoilla. Tavoitteemme on hyvä palvelupaketti, joka tuottajan kannattaa käyttää hyväkseen. Kasvu osoittaa, että olemme kyenneet tarjoamaan lihatiloille kilpailukykyisiä ratkaisuja”, Tillanen toteaa. Sisäistä tehokkuutta Uusi, tiiviimpi toimintamalli säästää hankintakustannuksia. ”Toimintojen siirtäminen kolmesta yhtiöstä yhteen vähentää päällekkäistä työtä hallinnossa. Tämä muutos ei näy tuottajalle muutoin kuin yhtiön tuottavuuden paranemisena. Markkinoilta vastaavan lisärahan saaminen on haastavaa.” Tillanen toivoo palautetta uudesta toimintamallista. ”Mikään organisaatio ei ole itsetarkoitus, ja tuhatvuotisia organisaatioita ei ole. Tärkeintä on, että palvelujen saatavuus ja taso ovat tuottajien edellyttämällä tasolla.” Kotitilalta 1/2011 5 Kuva: Pasi Leino Sikaketjun Nopea kierto lihasikalassa on tärkeää porsasvirtojen sujumiseksi. Kierron nopeuttamisesta palkitaan entistä paremmin. palvelut samalta tiskiltä HK Agri tarjoaa kaikki sianlihan tuotantoneuvonnan, lihanhankinnan, logistiikan ja ruokinnan ratkaisut yhdeltä tiskiltä. HK Agrin komponenttiruokinta tarjoaa siantuotantoon edullisen ja toimivan rehustusmallin. Ulf Jahnsson Johtaja, sian hankinta ja rehuratkaisut V uoden vaihteessa HK:n lihantuotantoketjun kaikki alkutuotantoon liittyvät toiminnot yhdistettiin saman sateenvarjon alle. Yhtiön nimi vaihtui HK Agriksi. Entistä paremmalla organisoitumisella yritys haluaa edelleen vahvistaa läsnäolo- 6 Kotitilalta 1/2011 aan tuottajien arjessa. Tuotantoneuvonnan, hankinnan, logistiikan ja ruokintaratkaisujen palvelumme ovat nyt kaikki saatavana samalta tiskiltä. HK Agrin tavoitteena on omilla toimenpiteillään ja ratkaisuillaan olla vaikuttamassa siihen, että lihan tuotanto jatkossakin on kannattavaa ja kilpailukykyistä suhteessa kilpailijamaihin. Tuotoksen kasvu on välttämätöntä suomalaisen lihantuotannon kilpailukyvyn kehittämiseksi. HK Agrin ketjussa tilojen tuotantotulokset emakkoa kohti paranevat vuosi vuodelta. Vuosituotos nousi viime vuonna noin 0,6 porsaalla per emakko. Tämä johtuu emakkosikaloiden managementin ja myös eläinaineksen paranemisesta. Uusia sikalainvestointeja tehdään kohtalaisen verkkaisesti. Niiden myötä yksikkökoko kasvaa, mikä on edellytys kannattavaan tulevaisuuden lihantuotantoon. Usean hankkeen rakennustyöt ovat alkamassa keväällä 2011. Lassila Grannas Prami Rekola Heikkilä Heiskanen / Rekola Ylöstalo Heiskanen Jokaisella tuottajalla on oma kenttäedustaja ja hankintatoimihenkilö. Rehumyyntiä Heikkilän ja Pramin alueella sekä Lassilan alueen eteläosissa hoitaa Saarisen Jouni. Pirjo Leva palvelee rehuasiakkaita Ylöstalon alueella ja Lassilan alueen pohjoispuolella. Rakentamiskustannusten alentaminen on haaste, jonka kanssa HK Agri on tehnyt paljon töitä. Työ jatkuu, sillä lihasikapaikan ja emakkopaikan hinta ei voi olla Suomessa yhtään kalliimpi kuin Euroopassa. Komponenttirehustus laajenee HK Agrin strategia rehuissa on kotoisen viljan täydennys. Kannattavin rehuratkaisu löytyy, kun kotoiset raaka-aineet täydennetään mahdollisimman optimaalisesti ja kustannustehokkaasti teollisuuden sivujakeilla. Kannattavuus edellyttää, että kuljetusmatkat eivät ole liian pitkät ja logistiikka pidetään kilpailukykyisenä. Elintarviketeollisuuden kanssa solmittujen uusien sopimusten ansiosta komponenttiruokinnan osuutta HK:n lihantuotantoketjussa voidaan edelleen lisätä. Komponenttiruokinnan optimointi vaatii osaamista ja eri raaka-aineiden soveltuvuuden ymmärtämistä, oli sitten kysymys naudasta tai lihasiasta. Tässä HK Agri aikoo olla jatkossakin suunnannäyttäjä. Sianlihan hankinnan sopimuskäytäntöä vietiin viime vuonna entistä enemmän tehokkaan ketjuajattelun suuntaan. Kiertonopeuden tehostamista lihasikalassa kannustettiin paremmalla lihan hinnal- la. Vuoden alusta lähtien kierron nopeuttamisesta palkitaan entistä paremmin. Nopea kierto on tärkeä asia porsasvirtojen sujuvuudelle. Toimivassa ketjussa porsasruuhkaa voi ohimenevästi ilmetä vain poikkeustapauksissa. Tärkeätä on myös edelleen kehittää porsastuotantoa. Hyviä tuloksia on saavutettu, mutta esimerkiksi Tanskan tai Hollannin porsasmääriin on vielä matkaa. Jatkamme määrätietoisesti sikagenetiikan kehittämistä. Rehunhinnan vaihteluihin totuttava Viime vuoden markkinat olivat sianlihan osalta kaksijakoiset. Alkuvuonna ennusteet osoittivat sianlihantuotannon vähenevän koko maassa noin neljällä prosentilla, mutta syksyä kohden sikamäärä kasvoi, ja tuotanto aleni vuonna 2010 lopulta vain 1,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2009. Kokonaisvolyymi oli 203 miljoonaa kiloa. Kulutus kasvoi viime vuonna kolme prosenttia, mutta samalla kasvoi myös tuonti. Venäjän ilmoitus viljan vientikiellosta sai heinäkuun lopussa aikaan voimakkaan hintareaktion, joka vaikutti merkittävästi kaikkiin olennaisiin rehujen raaka-aineisiin, ennen kaikkea viljoihin. Raaka-ainemarkkinan tuleva kehitys on miltei mahdotonta ennustaa. Si- Lihasikapaikan tai emakkopaikan hinta ei voi olla Suomessa yhtään kalliimpi kuin Euroopassa. ka-alan toimijat saavat tottua siihen, että hinnat voivat erittäin nopeasti nousta ja myös laskea. Maailmanlaajuisesti rehuraaka-aineiden, varsinkin viljojen varastotilanne on niukka. Kysyntä on edelleen kasvussa kehittyvillä markkinoilla, kuten Aasiassa, ja näin uskotaan tilanteen toistaiseksi jatkuvan. Turbulenssi jatkuu Euroopan sikamarkkinoilla. Tammikuun alussa paljastunut dioksiinikriisi laski Saksan sianlihan hintanoteerausta kolmessa viikossa noin 40 senttiä kilolta. Kriisin vaikutukset Suomeen ovat vielä vaikeat arvioida. Toivottavasti viimeistään nyt puhtaan suomalaisen lihan arvostus kasvaa siten, että kuluttajat ovat valmiita myös maksamaan sianlihasta oikeudenmukaisen hinnan. Omavalvonta keskeistä Rypsiporsas®-tuotannossa Sianlihantuottajat ovat ottaneet HK Rypsiporsas® -konseptin vastaan erittäin positiivisesti. Tuotantosopimuksia on tehty syyskuusta alkaen suunnitellussa tahdissa. Tavoitteena oli saada jo alkuvuodesta merkittävä osa lihasikatuotannosta sopimuksen piiriin ja näin myös on tapahtunut. Rypsiporsas®-tuotannossa omavalvonnalla on keskeinen merkitys. Ruokinnan omavalvonnalla varmistetaan sovitun laadun täyttäminen. Tilat ottavat omavalvonnan osaksi rutiineja heti tuotannon aloitusvaiheessa. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat rehunäytteiden ottaminen ja analysointi säännöllisesti ja rehuseoksen kokonaisrasvojen mittaaminen. HK Ruokatalon kuluttajalupaus tuotteesta on, että sianlihan rasvan kovat rasvahapot ovat muuttuneet entistä pehmeämmiksi ja omega 3 -rasvahappojen määrä on noussut. HK Rypsiporsaan markkinointi ja myynti alkoi helmikuussa. Suomalaiset kuluttajat voivat ensimmäisinä maailmassa valita lautaselleen entistä terveellisempää porsaanlihaa. Kotitilalta 1/2011 7 Sikatila arvostaa neuvontapalveluja Sauvolaiset Satu ja Kari Alakylä ovat tottuneet luottamaan lihayrityksen neuvontaan ja alkutuotannon kehityspalveluihin. HK Agri sai heti vahvan aseman tilan yhteistyökumppanina, kun Lounaisfarmista tuli osa alkutuotantoyhtiön toimintaa. K un Alakylät kahdeksan vuotta sitten rakensivat emakkosikalan, he ottivat LSO Raksasta kaiken hyödyn irti. Suunnitelmia hiottiin huolella Kimmo Haapasen kanssa, ja silloinen tuotantoneuvoja Melina Lindegren suunnitteli uudiseläinhankinnan askel askeleelta. Talouslaskelmat saatiin samasta talosta, silloisesta LSO Foodsista. Alakylät olivat tehneet sukupolven- 8 Kotitilalta 1/2011 vaihdoksen isännän kotitilalla kolme vuotta aikaisemmin ja jatkaneet Kari Alakylän isän, Juhani Alakylän 70-luvulla aloittamaa sianlihantuotantoa. Emakkopuoli oli molemmille kokonaisuudessaan uutta. ”Neuvontakokonaisuus oli hintansa arvoinen. Oli hyvä saada tuekseen asiantuntijajoukko, jolla oli kokemusta jo monesta vastaavasta hankkeesta. Ensimmäistä emakkosikalaa rakentavina emme olisi edes pystyneet kokoamaan kaikkea tarvittavaa tietoa eri paikoista. Ehkä tilanne olisi toinen, jos vakiintunutta tuotantoa oltaisiin laajentamassa”, Kari Alakylä pohtii. Neuvonnan tuki oli tarpeen myös porsastuotannon alkuvuosina. Silloin LSO Foodsin tuotantoneuvojat kävivät sikalassa usein katsomassa, että kaikki sujuu kuten pitää. HK Rypsiporsas® innostaa Satu Alakylä kokee tuotannon kehittämisen suurena haasteena. Yhdistelmätuotannossa on paljon eri tuotantovaiheita, jotka kaikki olisi saatava hyvälle tasolle. ”Mahdollisimman hyvään pyritään, mutta käytännössä ylä- ja alamäet vuo- Teksti Raila Aaltonen Kuvat Merja Ojala Alakylän sikala tuottaa itse emakkoaineksensa Finnpigin siemenellä. Satu Alakylällä on vastuullaan sekä siitoseläinten että lihaporsaiden tuotanto. kiksi tilalla ajankohtaisen rokotusohjelman. ”Jos lääkeyritys neuvoo rokotuksissa, se pyrkii luultavasti maksimoimaan valmisteiden käytön. HK Agrilta odotan käytännönläheisiä ohjeita, joilla tuottaja pääsee hyviin tuloksiin. Lihayrityksen asiantuntijat seuraavat uusinta tietoa ja heillä on käytettävissään monien tilojen kokemukset. Haluan saada neuvot myös helposti ja nopeasti.” Alakylät lähtisivät mielellään mukaan myös pienryhmätoimintaan, jossa tuotannollisia kysymyksiä voisi ratkoa toisten samankokoisten yhdistelmätilojen kanssa. ”Vaikka tuntuu hankalalta järjestää päivän poissaolo tilalta, se on aina palkinnut vaivan.” rottelevat ja aina tulee eteen uutta selvitettävää.” Lihasikalasta on joulukuusta lähtien valmistunut terveellisemmän rasvakoostumuksen omaavia teurassikoja. HK Rypsiporsas® -sopimuksessa sikojen ruokinta on tarkasti ohjeistettu. Tuotannon alkuvaiheessa tila on tehnyt tiivistä yhteistyötä teurastamon neuvonnan kanssa. ”Ruokinnassa emme enää voi kokeilla omia ideoita. Rypsiporsaan ajatus on kuitenkin sen arvoinen, että haluamme olla mukana. Odotusarvona on sianlihan arvostuksen ja sitä kautta aikanaan myös hinnan nousu”, sanoo Kari Alakylä. Hyödyllistä neuvontaa Lihasikalassa käytetään oman ja lähiseudulta ostetun rehuohran lisäksi HK Agrin tiivisteitä, liemiä ja nyt myös rypsiöljyä. Liemirehua hörppivät myös tiineet emakot, sen sijaan porsitus- ja vieroitusosastoilla on käytössä kuiva täysrehu. Alakylät uskovat saavansa rehujen lisäksi HK Agrilta kilpailukykyiset palvelut muuhunkin tuotannon kehittämiseen. Heidän mielestään lihayrityksen rooliin kuuluu tarjota neuvontaa ilman kotiinpäinvetoa. Satu Alakylä nostaa esimer- Sinettiin lisää tietoa Lihayrityksen rooliin kuuluu tarjota neuvontaa ilman kotiinpäinvetoa. Sinetti on pariskunnan mielestä joustava tiedonsaantikanava. Palvelun käytettävyyden hiominen saa kiitosta Kari Alakylältä, mutta neuvonta-artikkeleita saisi olla enemmän. ”Kun palvelua käytetään joka tapauksessa viikoittain teuraiden ilmoittamiseen, olisi samalla vaivatonta käydä lukemassa neuvojien lyhyitä artikkeleita. Tuottajalehti ei tietokanavana ole riittävän nopea.” ”Sikapuolella terveysasiat herättävät aina uusia kysymyksiä, ja tietoakin tulee koko ajan lisää. Akuuteissa tilanteista puhelin on paras. Soitan terveysasioissa omalle eläinlääkärille tai HK Agrin tuotantoneuvojalle”, Satu Alakylä sanoo. Tilalla tuumaillaan jo seuraavaa askelta tuotannon kehittämisessä, sillä vanha lihasikala alkaa olla tiensä päässä. Ajatusta on jo hieman pyöriteltykin Haapasen Kimmon kanssa. Jos uusi lihasikala rakennetaan, sen yhteyteen tulisi myös emakoiden tiloja. Porsastuotantoa kehitetään yhdessä loppukasvatuksen kanssa, sillä Satu ja Kari Alakylä haluavat kasvattaa kaikki porsaansa itse myös jatkossa. Kari ja Satu Alakylä käyttävät HK Agrin tuotanto- ja talousasiantuntijoiden apua 130 emakon yhdistelmäsikalassaan tarpeen mukaan. Kotitilalta 1/2011 9 Hyödynnä heteroosi porsastuotannossa! Kannattavan porsastuotannon perustaksi tarvitaan määrätietoinen jalostustyö kolmella sikarodulla. Valkoisia rotuja risteyttämällä saadaan tuottavimmat emakot, ja kolmannen rodun karjun käyttö tuo lisäpuhtia porsaille. Timo Serenius Nordic Genetics J alostus on sikatalouden tuotekehitystä. Tehokkaan jalostusohjelman lisäksi sika-aines on myös nopeasti jalkautettava tuotantoon, sillä vasta silloin jalostusohjelmista saadaan kaikki potentiaali realisoitua sikatalouden hyödyksi, suurempina pahnueina ja parempina lihasikoina. Lihaporsaita tuottavien tilojen emakkokannasta on tällä hetkellä suurin osa muuta kuin ensimmäisen polven risteytyksiä (yorkshire x maatiainen). Monissa tapauksissa sikalassa seisoo suuri joukko lihasikalasta takaisin ”valittuja” kolmirotuensikoita, joiden perimästä isärotu kattaa puolet. Hieman parempi tilanne on niillä emakkotiloilla, jotka uudistavat eläinkantaa sik-sak menetelmällä. Jalostuksella päästään eteenpäin Finnpigin tarjoaman genetiikan taustalla on kaksi jalostusorganisaatiota. Norsvin vastaa norjanmaatiaisen ja durocin 10 Kotitilalta 1/2011 jalostusohjelmista ja vastaavasti Nordic Genetics yorkshiren ja hampshiren jalostusohjelmista. Pohjoismainen yhteistyö mahdollistaa laajan populaation molemmille emäroduille, mikä on tärkeää erityisesti porsastuotanto-ominaisuuksien jalostuksessa. Finnpig omistaa puolet Nordic Geneticsistä ja on siten oleellisesti mukana pohjoismaisessa jalostusohjelmassa. Tehokkaassa jalostusohjelmassa saavutetaan perinnöllistä edistymistä tavoiteltavissa ominaisuuksissa. Sekä yorkshiren että maatiaisen jalostusohjelmissa porsastuotannon tehokkuus ja porsaiden laatu painottuvat kokonaisjalostusarvossa. Esimerkiksi yorkshiren jalostusohjelmassa pahnuekoon perinnöllinen edistyminen on ollut noin 0,3 elävänä syntynyttä porsasta vuodessa. Vuoden 2010 tulokset osoittavat, että jo tällä hetkellä tarjolla oleva genetiikka luo potentiaalin tehokkaalle tuotannolle. Parhaan neljänneksen pahnuekokojen keskiarvo on 15,1 elävänä syntynyt- Sika-aineksen tuotanto + Norsvin maatiainen NG Yorkshire + YM risteytys Isärotu tai -linja 100% pahnueheteroosi Oikeaoppisessa kolmirotuohjelmassa sekä emakkoettä pahnueheteroosi hyödynnetään 100-%:sti. Pahnuekoko Nordic Geneticsin ja Norsvinin puhtaissa populaatioissa Yorkshire Keskiarvo Paras 25% Maatiainen Keskiarvo Paras 25% Syntyneet yhteensä Pahnue 1 12,0 15,5 13,6 17,3 Pahnue 2 13,2 17,1 14,4 18,8 Pahnue 3 14,5 18,1 15,4 20,1 Pahnue 1 10,8 14,5 12,0 15,8 Pahnue 2 12,1 16,0 12,9 17,2 Pahnue 3 13,0 17,0 13,5 17,8 Elävänä syntyneet Kuva: Merja Ojala Koko heteroosihyöty saadaan käyttöön, kun lihaporsaiden isänä käytetään lihaominaisuuksiltaan pitkälle jalostettua rotua ja emänä kahden emärodun risteytystä. tä porsasta ensikkopahnueissa ja 17,2 elävänä syntynyttä porsasta kolmannen kerran porsineilla emakoilla. Heteroosivaikutusta ei näissä puhtaista roduista lasketuissa keskiarvoissa esiinny. Heteroosi kannattaa hyödyntää Heteroosia eli risteytyshyötyä syntyy käytettäessä puhtaita rotuja suunnitelmallisesti yhdessä. Sekä risteytysemakoiden ja että yleisesti kolmirotuohjelman hyöty perustuu tälle ilmiölle. Emakkoheteroosi kuvaa risteytysemakon paremmuutta puhtaisiin linjoihin nähden ja vastaavasti pahnueheteroosi kuvaa kolmannen rodun tuomaa hyötyä verrattuna puhtaisiin pahnueisiin. Heteroosin vaikutus on suurin heikosti periytyvissä ominaisuuksissa, kuten pahnuekoko ja porsaiden elinvoimaisuus. Jälkimmäistä mitataan käänteisesti porsaskuolleisuudella. Täysimääräisen he- teroosihyödyn ansiosta kolmirotupahnueessa on vieroitettaessa keskimäärin 1,33 porsasta enemmän kuin puhdasrotuisissa pahnueissa. Sik-sak -uudistusta harjoittavilla tiloilla heteroosia ei saada täysimääräisesti käyttöön, sillä näin uudistetun ensikon emä kantaa samoja perintötekijöitä kuin sen isä. Jatkuvassa sik-sak -ohjelmassa emäheteroosi tasapainottuu 67 prosenttiin maksimaalisesta heteroosihyödystä. Kun emakkoheteroosin vaikutus on 0,84 vieroitettua porsasta / pahnue, jää sik-sak -uudistuksessa puuttumaan siitä kolmannes. Näin sik-sak -emakoiden pahnuetulos on 0,28 vieroitettua porsasta pienempi kuin ensimmäisen polven risteytysemakoilla. Kannustan kaikkia porsastuottajia hankkimaan sikalaansa laadukkaita risteytysensikoita ja hyödyntämään heteroosi sataprosenttisesti. Hyviä tuloksia Finnpigin genetiikalla HK Agrin porsastuotantotulokset kehittyivät edelleen hyvin vuonna 2010. Eläin aineksessa ja sikaloiden managementissa tehtyjen parannusten ansiosta uusia ennätyksiä rikottiin jälleen usealla saralla. Tässä esitettävät tulokset ovat alustavia ja ne ovat laskettu noin 15000 emakolta. Norjanmaatiaisen genetiikka näkyy voimakkaasti kokonaispahnuekoon kasvuna. Vuonna 2010 kokonaispahnuekoko oli 13,8 porsasta. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 porsasta. Lisäporsaat nostivat samalla luvulla elävänä syntyneiden määrää, joka oli nyt 12,7 elävää porsasta pahnueessa. Vaikka pahnuekoko on noussut, kuolleena syntyneiden määrä nousi vain 0,06 porsaalla. Keskimäärin pahnueessa oli 1,16 kuolleena syntynyttä porsasta. Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta oli 12,6 prosenttia, kun edellisvuonna luku oli 12,3. Parhaat tilat pääsevät alle 9 prosenttiin, joten panostamalla porsaskuolleisuuden pienentämiseen saadaan helposti nostettua vieroitettujen porsaiden määrää. Vieroitettujen porsaiden määrä pahnueessa nousi ensimmäisen kerran yli 11:n. Parhaat tilat pääsevät jo lähes 12 vieroitettuun porsaaseen. Vuoden 2010 kuuma kesä verotti monella tilalla emakoiden ja ensikoiden tiinehtyvyyttä. Ensimmäisen kerran tämän vuosikymmenen aikana porsimisprosentti laski 0,4 prosenttiyksikköä, 84,7:ään. Loppuvuonna porsimisprosentti nousi vuoden 2009 tasolle. Alustavien tietojen mukaan emakolta vieroitettiin keskimäärin 25,9 porsasta vuonna 2010. Määrä nousi vuodentakaisesta 0,6 porsaalla. Parhaat tilat vieroittivat yli 27 porsasta emakkoa kohti. Kuukausitasolla jotkut tilat hätyyttelivät jo 30 vieroitetun porsaan rajaa. Ulla Ketola Kotitilalta 1/2011 11 Rehutiedot avaavat uusia näköaloja HK Agri Oy:ssä on kahtena viimeisenä vuotena panostettu siantuotannosta saatavan tiedon hyödyntämiseen. Uusia, käänteentekeviä oivalluksia syntyi ensin eläinterveyden vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen. Nyt laskelmia voidaan tehdä myös rehujen käyttötiedoilla. Kalle Leino Kehityspäällikkö M erkittävä askel tiedon portailla otettiin, kun MTT:n asiantuntijat alkoivat jalostaa Sinetin lihasikalaskelmista saatavaa dataa käyttökelpoiseksi tiedoksi. Sinetti-tuotannonseurannasta esiin kaivetut tulokset ovat olleet osin yllättäviä myös HK:n asiantuntijoille. Lihasikojen kuolleisuus / lopetukset sikaloissa (keskimäärin kolme prosenttia), ja siihen liittyvä hyvinvointirajan alittaneiden kasvatuserien osuus (16–23 %) oli uusi ja tärkeä tieto. Uutta tietoa oli myös esimerkiksi keruuporsaiden suuri maksahylkäysten määrä suhteessa yhden porsastilan kasvatuseriin. Optipossu-ohjelmasta kerätyn tuotantotiedon avulla saatiin näyttöä emakkosikalan terveystilanteen vaikutuksesta sikojen kasvuun ja kuolleisuuteen lihasikalassa. Rehut mukaan laskentaan HK Agrin tuotannonseurannasta on kuitenkin tähän asti puuttunut tieto tärkeimmästä tuotannontekijästä – rehusta. Rehut yksinään muodostavat noin kolmanneksen sekä emakko- että lihasikalan kaikista kustannuksista, työ- ja pääomakustannukset mukaan luettu- 12 Kotitilalta 1/2011 na. Rehulla on vaikutusta myös muihin kustannuksiin. Ruokinta kasvuvaiheeseen sopimattomalla rehulla voi huomaamatta vähentää lihasian päiväkasvua sadalla grammalla. Pelkästään kierron hidastuminen kasvattaa kiinteitä kustannuksia noin kolmella sentillä tuotettua lihakiloa kohti. Tämä laskutapa ei vielä ota huomioon huonommasta lihakkuudesta tai rehuhyötysuhteesta aiheutuvia hitaan kasvun sivukustannuksia. HK Rypsiporsas® -tuotantosopimuksella tuottaja sitoutuu luovuttamaan rehun kulutus- ja hintatiedot HK Agrille. Tämä pykälä sopimuksessa varmistaa, että kuluttajalle voidaan aina osoittaa lihan tuotantotapa. Tuotantokustannuksia on seurattava myös siksi, että oikeudenmukainen hintaero ’tavallisen’ ja Rypsiporsaan välillä voidaan arvioida. Sopimustuottajilta kysytään sähköpostilla taustatietojen, kuten tatuointinumeron lisäksi käytettyjen viljojen (ohra, vehnä, kaura), valkuaislähteiden (OVR, tiiviste, soijarouhe, härkäpapu), täysrehun ja tietysti rypsiöljyn määrä. Komponenteista kysytään lisäksi kuiva-ainemäärä ja viljoista hehtolitrapaino. Lisäksi tuottajalta tiedustellaan teollisen rehun määrää ja rehukomponenttien hintaa. Monessa kohdassa tarkennettavaa Yleisessä HK Rypsiporsas® -innostuksessa on vähemmälle huomiolle jäänyt se seikka, että tuotannonseurannalle ja tulosten parantamiselle avautuu rehutietojen seurannan kautta täysin uusia näköaloja. Ensimmäisistä kasvatuseristä saadut tiedot näyttävät asiallisesti laadituilta ja luotettavilta. Tulevaisuudessa voimme siis selvittää esimerkiksi eri ruokintatapojen (komponentit, vilja-tiiviste, täysrehu) vaikutuksen tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen, rehuhyöty suhteeseen, lihaprosenttiin, hylkäyksiin, kasvunopeuteen ja kuolleisuuteen. Pienellä luovuudella tästä on helppo jatkaa. Tuottaja ja neuvoja voivat pohtia esimerkiksi, olisiko sikoja syytä karsia enemmän heti erän alkuvaiheessa, jos rehuhyötysuhde on aiemmissa teuraserissä näyttänyt heikolta ja jos hylkäyksiä oli paljon. Tai voisiko porsaan laatua emakkosikalassa parantaa, vaikka siellä syntyisi lisäkustannuksia, jos parempilaatuisesta porsaasta kannattaisi tulosten mukaan maksaa enemmän. HK Agrilla mietitään myös, millaiset rehuoptimointiin, analysointiin tai ruokintalaitteisiin liittyvät uudet palvelut parantaisivat tilojen tulosta. Tilat hyötyisivät myös, jos saisivat tietää sijoittumisensa rehuhyötysuhteen tai tuotantotulosten vertailussa. Vertailuja kehitetään luottamuksellisuutta ja tietosuojaa rikkomatta. Rehun tuotannonseurantaan liittyvät mahdollisuudet ovat uusia sianlihantuotantoon liittyvässä hankintayhtiön ja tilan välisessä kehitystyössä. Broileripuolella sen sijaan tarkkaa rehuseurantaa on tehty 90-luvun puolivälistä. Esimerkiksi oman viljan käytön määrätietoinen lisääminen broilerituotannossa olisi tuskin ollut mahdollista ilman systemaattista rehun seurantaa. Oma vilja pelkän täysrehun sijasta on tuonut broileriketjuun miljoonien eurojen vuotuiset säästöt. Isolaurin lihasikala valmistuu maaliskuussa 2011, mutta ensimmäiset kasvatusosastot otettiin käyttöön jo tammikuussa. Sikala pystyyn kustannustietoisesti Sirkku ja Matti Isolauri ovat rakennuttaneet 3 000 lihasian sikalan Vehmaalle. Sikalassa on 16 kasvatusosastoa sekä jatkokasvatus- ja sairasosastot. Isolaurien sikala myötäilee HK Agrin Lihasikala-konseptia. Sikalan suunnittelun lähtökohtana on hyvä hygienia ja kustannustehokas siankasvatus. Tuotantorytmi on tasainen ympäri vuoden. Joka viikko sikalaan saapuu noin 190 porsasta yhdelle osastolle ja teurassikoja lähtee teurastamolle joka viikko sama määrä. Investointitukiehtojen mukainen sikala on 102 metriä pitkä ja 44 metriä leveä. Uusi tuotantorakennus sijaitsee metsätontilla talouskeskuksen ulkopuolella. Tontilla aloitettiin kallionlouhinta kesällä 2010. Perustuksia alettiin tehdä alkusyksyllä. Ensimmäiset porsaat saapuivat tammikuun viimeisellä viikolla, ja loput Sirkku ja Matti Isolaurin uusi sikala rakennettiin urakkatyönä. kasvatusosastot valmistuvat viimeistään maaliskuussa 2011. Sikala rakennetaan urakkatyönä, joten tiedämme kustannuksen ennen urakan aloittamista, kertoo Matti Isolauri. ”Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu pitää aloittaa riittävän ajoissa, jotta pystyy vertailemaan vaihtoehtoja riittävästi ennen ostopäätöksiä. Investoinnin kokonaiskustannuksen pystyin laskemaan ennen varsinaisiin rakennustöihin ryh- tymistä, ja tietysti teemme kokonaisyhteenvedon sikalan valmistumisen jälkeen.” Rakentamisen aikataulu kannattaa laatia hyvissä ajoin. Aikataulua tarkennetaan rakennusprosessin edetessä. Isolaurin mielestä aikataulun laatimiseen, urakoiden kilpailuttamiseen ja rakentamisaikaiseen projektin johtamiseen kannattaa palkata rakennusalan ammattilainen. Sikalan rakentaminen osaurakoina vaatii kunnollista suunnittelua myös rakenteista, lämmityksestä ja sähkötöistä. Hyvät suunnitelmat tarvitaan urakoiden kysymiseen ja oikeaan toteutukseen. Kaluste-, ruokinta- ja ilmanvaihtourakan tekninen toteutus suunnitellaan yhdessä tavarantoimittajan kanssa. ”Työmaakokouksia olemme pitäneet kolmen viikon välein. Näissä kokouksissa seurataan aikataulussa pysymistä ja sovitaan kaikki urakan toteuttamiseen liittyvät asiat”, Isolauri kertoo. Teksti ja kuvat Kimmo Haapanen Kotitilalta 1/2011 13 HK Agri kehittää voimakkaasti nuoren naudan tuotantoa. Vasikoita ja niiden kasvattajia tarvitaan ketjuun. Kuva: Niina Toivanen HK Agrin naudanhankinta kasvaa Naudan hankinnan tavoitteita on nostettu. Vuoden 2011 tavoitteena on hankkia nautaa noin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Teuraspainot pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Sami-Jussi Talpila Johtaja, naudan hankinta ja kuljetus N audanlihantuotanto jäi Suomessa vaatimattomalle tasolle alkuvuonna 2010. Kevään lakko lihateollisuudessa pudotti teurastusmääriä, minkä vuoksi eläimiä siirtyi loppuvuoden teurastuksiin. 14 Kotitilalta 1/2011 Koko vuoden osalta tuotannon kasvu jäi arviolta prosenttiin. Kuluttajamarkkinoilla kilpailutilanne säilyi kireänä ja naudanlihan tarjonta ylitti selvästi kysynnän, mikä näkyi kuluttajahintatasossa loppuvuonna. Jauhelihan hyvä menekki ja myös arvopalojen kaupan piristyminen kuitenkin nostivat kulutuslukuja. Vuonna 2010 hankintamäärämme kasvoi hiljaisesta keväästä huolimatta vajaat kolme prosenttia. Kasvu tuli pitkälti keskipainojen nousun kautta. Samanaikaisesti Suomessa lehmien määrän lasku näyttäisi taittuneen, mikä luo hyvät edellytykset naudanlihantuotannolle tulevia vuosia ajatellen. HK Ruokatalon investoinnit Outokummun teurastamoon mahdollistavat naudan käsittelymäärän nostamisen noin neljänneksellä. Osa hankittavista naudoista teurastetaan Paimion teurastamossa Länsi-Suomessa. Nauta 5 Simonen Jätinvuori/Laakso Nauta 6 Silvennoinen Silvennoinen Nauta 3 Öhman Seppänen Nauta 7 Tanninen Tynnyrinen Nauta 2 Jaakola Jätinvuori/Laakso Nauta 1 Nauta 4 Jätinvuori/Laakso Seppänen Vättö Karjalainen Naudanhankinta on jaettu seitsemälle palveluyksikölle. Rehuasioissa nauta-asiakkaita palvelee Jukka Kinnunen. Kaksi teurastuspaikkaa antaa hyvät edellytykset pitää eläinten kuljetusmatkat ja myös -ajat maltillisina. Kauempana teurastamoista kuormat kerätään kahdella autolla, mikä lyhentää kuljetusaikoja huomattavasti. Lisää vasikoita maitotiloilta Keskeinen tavoitteemme hankinnassa on lypsylehmien sekä vasikoiden nopea nouto. Palvelemalla lypsykarjatiloja joustavasti pyrimme kasvattamaan vasikoiden määrää, mikä antaa pohjan kehittää nuoren naudan tuotantoa ja investoida uusiin kasvattamoihin. Uusia kasvattamohankkeita on suunnitteilla ja näistä osa valmistuu jo kuluvan vuoden aikana. Hankkeen suunnitteluvaiheessa kannattaa käyttää HK Agrin asiantuntemusta. Myös tuotannon ylösajo on tärkeä vaihe, johon tarjoamme neuvontapalvelujamme. Viimeaikainen kustannustason nousu mietityttää investointia suunnittelevaa tilaa. Tuottajahintaa on kuitenkin pystytty vuoden loppupuolella korjaamaan useaan otteeseen ylöspäin, mikä on antanut positiivista viestiä laajennusta suunnitteleville. Tässä kohdin tekemistä vielä riittää varmasti jatkossakin. Koko ketjun toiminnan jatkuvuus edellyttää kustannusnousujen siirtämistä eteenpäin ketjussa. Loppuvuoden 2010 runsas tarjontatilanne ei ollut tähän paras mahdollinen. Tuotantokustannuksen osalta rehun hinta on ratkaisevalla sijalla. HK Agri tarjoaa nautatuottajille erilaisia ratkaisuja rehukustannuksen hallintaan. Teollisuuden sivujakeet ovat varteenotettava vaihtoehto, jos niitä saadaan sopivan etäisyyden päästä ja ne soveltuvat ruokintajärjestelmään. Etenkin apetta käyttäville tiloille pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja ruokintaan. Suunnitelmallisuus rutiiniksi Tuotantoketjun kustannustehokas toiminta edellyttää, että toimijoilta saadaan tietoa enemmän ja aikaisemmin kuin tähän asti on totuttu. Tiedon saannin ja suunniteltavuuden parantamiseksi Sinetin tuotantosuunnitelmat otetaan tänä vuonna osaksi jatkuvaa toimintaa etenkin erikoistuneissa nautakasvattamoissa. Ajan tasalla olevat tuotantosuunnitelmat ovat tehokas keino, jonka avulla pystytään reagoimaan ajoissa vasikoiden ja teuraiden tarjonnan muutoksiin. Sinetin tuotantoennusteeseen kannattaa tutustua ja se kannattaa pitää ajan tasalla koko ajan. Näin varmistat, että tieto tulevista suunnitelmista on hankinnan tiedossa. Emolehmiin perustuvassa tuotanto- Sinetin tuotantoennuste kannattaa pitää ajan tasalla koko ajan. ketjussa toiminnan kustannustaso on korkeampi kuin maitorotuihin pohjautuvassa ketjussa. Kustannuseron saaminen kuluttajahintoihin edellyttää, että pihviliha ohjataan erilleen. Rotukarjaketjun luominen yhdessä Lihatukku Harri Tammisen kanssa on vienyt HK Agrilta runsaat kaksi vuotta, ja tulokset alkavat jo näkyä laajasti kaupassa. Erikoislihaan perustuvassa ketjussa laadun merkitys korostuu, mikä on myös tuottajahinnoittelussa otettu huomioon. Kehitettävää on vielä paljon erityisesti vasikkavälityksen ohjaamisessa. Kun rotukarjavasikka maksaa jopa tuhat euroa, pitää sen olla laadultaan niin hyvä, että jatkokasvattaja poikkeuksetta onnistuu sen kasvatuksessa. Pienet teot iso apu eläinkuljettajille Nautojen kuljetuksessa pienillä asioilla saadaan iso hyöty koko kuljetusketjulle. Yhdessä teuraskuormassa saattaa olla nautoja yli kymmeneltä tilalta. Vaikka toimittaisiin kahdella autolla, nautojen kuljetuksessa keräilyyn kuluu aina huomattava osa kuorman kokonaisajasta. Autolla on päästävä esteettömästi lastauspaikalle niin talviaikana kuin kesälläkin. Monilla tiloilla lastauksessa on vielä kehitettävää. Yksinkertaisilla ja edullisilla aidoilla lastaustilannetta pystytään helpottamaan ja samalla työn turvallisuutta parantamaan huomattavasti. Kannattaa kysyä autoilijalta vinkkejä, hyvien lastauspaikkojen ratkaisut jäävät kuljettajien mieleen. Kuljettajan tulo sisälle navettaan eläintä noutamaan on aina riski. Eläintautien leviämisen riski pienenee, jos lastausta varten pystytään rajaamaan erilleen selkeä alue eläintilasta tai sen ulkopuolelta. Lähtevät eläimet kannattaa ottaa mahdollisuuksien mukaan valmiiksi ennen auton tuloa ja etsiä samalla käsille myös eläinten paperit. Kuljettajat ovat ajo- ja lepoaikalainsäädännön piirissä, joten pitkät lastausajat rajaavat heidän työaikaansa. Eläinkuljetuksissa työkustannus on suurin yksittäinen kustannuserä. Kotitilalta 1/2011 15 Kehitysohjelmat siivittävät tuloksiin Laatusonni ja Pihvi -kehitysohjelmatilat tuottavat jo lähes 60 prosenttia HK Agrin hankkimasta nuoresta naudasta. Kehitysohjelmassa nautatilat saavuttavat selvästi keskiarvoa parempia kasvatustuloksia. Harri Jalli Tuotantoneuvoja N euvonta oli jo 1970-luvulla tärkeä osa silloisen Lounais-Suomen Osuusteurastamon toimintaa. Yhtiön nimi ja logo ovat muuttuneet monesti, mutta edelleen HK Agrissa neuvonnalla on keskeinen rooli. Nautaneuvonta on keskittynyt kehitysohjelmiin. Ensimmäinen ja tuottajamäärältään suurin kehitysohjelma on Laatusonni. Vuonna 2002 aloitettu ohjelma on tavoittanut jo yli 200 erikoistunutta naudanlihatilaa. Sonnit yhä jyhkeämpiä Sonnien keskipaino on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana huimasti. Vuonna 1997 kaikkien sonnien keskipaino oli 272 kiloa. Laatusonnien keskipaino oli viime vuonna 355 kiloa. Nämä teuraat olivat 23 kiloa painavampia kuin muiden tilojen maitorotuiset teuraat keskimäärin. 16 Kotitilalta 1/2011 Keskipainojen ero johtuu painohajonnasta. Kehitysohjelmatiloilta ei juuri tule alle 300-kiloisia teuraita, sen sijaan niiden teuraista lähes puolet on yli 360-kiloisia. Laatusonni-kehitysohjelman alkaessa keskipaino oli 303 kiloa. Yli viidenkymmenen kilon nousu teuraspainossa kasvatusajan pitenemättä kuukautta enempää osoittaa tilojen ammattitaidon. Isoksi 18 kuukaudessa Laatusonnitilojen päiväkasvu on vakiintunut 600 gramman tasolle. Viime vuonna maitorotusonnit kasvoivat kehitysohjelmatiloilla 592 grammaa päivässä, lähes sata grammaa paremmin kuin muut maitorotuiset sonnit. Kasvunopeuden ero konkretisoituu parhaiten, kun suhteutetaan sonnien ikä ja paino molemmissa ryhmissä. 355-kiloinen Laatusonniteuras on keskimäärin 19,4 kuukauden ikäinen, eli ternivasikasta kasvatettuna kasvatusaika on alle 18 kuukautta. Muiden tilojen sonnit ovat parikymmentä kiloa kevyempiä ja pari kuukautta vanhempia. Kun katsotaan päiväkasvujen jakaumaa, Laatusonneista 13 prosenttia kasvaa alle 500 grammaa päivässä kun muista maitorotusonneista näin heikosti kasvaa 46 prosenttia. Vaikka nykyisin tuki sonneille maksetaan rekisteripäivien mukaan, ei kasvatusaikaa ole perustelua pidentää, ellei teuraspaino samalla nouse selvästi. Karkeasti voidaan todeta, että jos keskipaino on alle 330 kiloa 18 kuukauden iässä, kannattaa kasvatusaikaa pidentää kuukaudella tai jopa kahdella. Kun teuras- Teuraspainot,kg % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Laatusonni <280 Muu maitorotu 280–319 320–359 >360 Päiväkasvut , g Laatusonni % 30 Muu maitorotu 25 20 15 10 5 0 <450 450 500 550 600 650 >700 –499 –549 –599 –649 –699 Luokituksen jakauma % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 <P P+ Laatusonni Muu maitorotu O- R- O O+ R >R Holappalan sonnien kasvutulokset olivat huipputasoa jo ennen seosrehuvaunun hankintaa. Uudella ruokinnalla sonnien selät levenevät yhä. Holoppalan sonnit rikkovat ennätyksiä Kuva: Harri Jalli Koskaan ennen ei E- ja U-luokkaisia sonneja ole tullut näin paljon. painoon saadaan 40 kiloa lisää, päästään teurashinnastossa painon ja luokituksen osalta parempaan tulokseen. Ja kun vielä tukipottikin kasvaa, taloudellinen tulos paranee selvästi. Yli 22 kuukauden kasvatusaika taas ei ole taloudellista millään päiväkasvulla. Näin vanhat sonnit syövät aina enemmän kuin tienaavat. Luokituskin paranee Hyvä kehitys näkyy myös sonnien luokitustilastossa etenkin pihvisonnien kohdalla. Koskaan aikaisemmin ei E- ja U-luokkaisia sonneja ole tullut näin paljon. Kun vuonna 2009 parhaisiin luokkiin meni 3,3 prosenttia, viime vuonna niihin luokittui lähes kuusi prosenttia kaikista sonneista. Vierotettuja pihvivasikoita kasvattavilla tiloilla E- ja U-luokkiin meni yli viidennes, joillakin tiloilla yli 30 prosenttia sonneista. Tätä voidaan pitää hienona tuloksena. Maitorotuisissakin sonneissa on eroja. Laatusonneilla O –luokka on selvästi hallitseva, O- ja O+ ovat aika tasaväkisiä ja viitisen prosenttia jää P-luokkiin. Muissa sonneissa O+ :n osuus on selvästi pienin, ja 15 prosentilla luokitus jää P:hen. Rasvaisuudessa ei tilaryhmien välillä ole merkittävää eroa. Keskiarvot ovat aina keskiarvoja. Jotta keskiarvo voidaan laskea, jonkun pitää olla aina keskiarvon alapuolella. Mutta samalla se osoittaa, että jos toiset pääsevät keskiarvoa parempiin tuloksiin, on muillakin mahdollisuus niihin päästä. Hyvät tulokset lähtevät vasikasta Niin kestävä lehmä kuin hyvin kasvava sonnikin lähtevät alkuun hyvästä vasikasta. Kuluva vuosi on vasikoitten teemavuosi. HK Agrin Vasikkakisassa kilvoitellaan, keneltä löytyvät parhaat vasikat, kenellä on pienimmät vasikkamenetykset ja kuka parantaa tuloksiaan eniten. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: harri.jalli@ hkagri.fi. Kiteen kaupungin Ruppovaaran kylässä Esko ja Anne Pietarinen viljelevät Holoppalan tilaa. Esko alkoi jo ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä viljellä kotitilan läheltä ostettua maatilaa. Muutaman vuoden kuluttua hän aloitti naudanlihantuotannon vanhoissa rakennuksissa, ja viimeisten kymmenen vuoden kuluessa tuotantoa on laajennettu harkitusti. Vuonna 2001 rakennettiin kylmäpihatto, sen jälkeen vanhasta navetasta saneerattiin juottamo ja teiniosasto. Kolme vuotta sitten vanha lantala katettiin ja muutettiin nautakasvattamoksi. Nyt tilan eläinmäärä pyörii 125:n ja 130:n välillä. Karjan hoidossa on mukana koko perhe, 4- ja 6-vuotiaat pojan mukaan lukien. Viime vuonna teurastettujen 79 sonnin keski-ikä oli 18 kuukautta ja keskipaino yli 360 kiloa. Laatusonnien keskiarvoon verrattuna sonnit olivat yli kuukauden nuorempia ja kymmenen kiloa suurempia. Tulokset todistavat, että tarkalla toiminnalla päästään huipputuloksiin myös ilman seosrehuvaunua. Viime syksynä tilalla siirryttiin huolellisen harkinnan jälkeen seosrehuruokintaan. Eskon ja Annen mielestä uusi rehustus parantaa edelleen tuloksia. Nuoret sonnit olivat Annen sanoin ennen ”siimakoita” ja nyt leveäselkäisiä. Ennen kuin uuteen ruokintamuotoon siirryttiin, Anne suoritti Pohjois-Karjalan Aikuisopistossa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ja tutki siihen liittyvässä lopputyössä tilan siirtymistä seosrehuruokintaan ja siitä saatavia hyötyjä. Tilan tarkasta toiminnasta kertoo myös hylkäysten vähäisyys: koko viime vuonna vain kaksi maksahylkäystä. Kotitilalta 1/2011 17 Täytä tuotantosuunnitelma Sinetissä Kun nautatila tekee tuotantosuunnitelman Sinetissä, se rakentaa samalla tehokkaan työkalun koko nautaketjun toiminnan hallintaan. Suunnitelmaa kannattaa päivittää, jos kasvatusajat tai vasikkatarve poikkeavat arvioidusta. Teurasilmoituksia ja vasikkatilauksia tuotantosuunnitelma ei korvaa. Jouko Jaakola Kenttäedustaja T uotantosuunnitelmaan pääsee Sinetin Tuotanto-välilehdeltä. Välilehden ensimmäisestä alasvetovalikosta valitaan tilatyyppi, joko Nautatila tai Maitotila. Jos maitotila myös ostaa vasikoita kasvatettavaksi, kannattaa tuottajan tehdä erikseen maitotilan ja nautatilan suunnitelmat. Näin tilan vasikkatarve tulee yksiselitteisemmin selville. Tilatyypin valinnan jälkeen pääsee täyttämään teuraiden myyntisuunnitelmaa valitsemalla viereisestä alasavetovalikosta vaihtoehdon Teuras. Valitsemalla alasvetovalikosta Välitykseen pääsee täyttämään vasikoiden myyntisuunnitelmaa. Vasikoiden ostosuunnitelmaan pääsee valitsemalla Välityksestä. Klikkaamalla Muuta riviä -painiketta halutun eläinlajin rivin kohdalta pääsee syöttämään myyntimääriä eri kuukausille. Kun suunnittelukuukausien kohdalle on kirjoitettu arvoidut myyntimäärät, tiedot siirtyvät järjestelmään Päivitä rivi -painiketta klikkaamalla. Peruuta-painikkeen klikkaaminen pyyhkii muutetut arvot riviltä. Miksi tuotantosuunnitelma? Tuotantosuunnitelmien avulla kerätään tietoa naudan tarjonnasta sekä vasikoiden tarpeesta. Nautatilojen kasvatus- olosuhteet vaihtelevat, ja viime kädessä tuottajalla on paras tieto eläintensä teuraaksi tulosta sekä tilan vasikkatarpeesta. Tuotantosuunnitelmien perusteella HK Agri pystyy reagoimaan etukäteen kysynnän ja tarjonnan muutoksiin ja siten tarjoamaan sopimustuottajille parempaa palvelua. Suunnitelma ei korvaa ilmoitusta Suunnitelma tehdään aina sen hetkisen tiedon valossa niin myyntien kuin ostojenkin osalta. Arviota käyttävät kenttäedustajat, ajosuunnittelijat ja kuormantekijät konttorilla. Ajan tasalla oleva suunnitelma mahdollistaa sujuvan teuraiden hakusuunnitelman ja antaa aikaa reagoida muutoksiin. Suunnitelmaa voi muuttaa ja tarkentaa heti kun tarvetta ilmenee. Muutoksia voi tehdä seuraavasta kuukaudesta eteenpäin, kahteentoista kuukauteen asti. Tuotantosuunnitelmien avulla kerätään tietoa naudan tarjonnasta sekä vasikoiden tarpeesta. Tuotantosuunnitelma täytetään Sinetti-palvelussa, Tuotanto-välilehdellä. 18 Kotitilalta 1/2011 Puhdasrotuinen vai kantakirjakelpoinen? Käyttötarkoitus ratkaisee sonninvalinnan kriteerit. Kuva: Raila Aaltonen Sonneja tarjolla hyvillä papereilla Astutussonni on edelleen lihakarjan tärkein eläin sekä teuraseläintuotannossa että uudistusainesta tuottavissa karjoissa. Sonninostaja ratkaisee, haluaako puhdasrotuisen kantakirjasonnin vai kantakirjakelpoisen sonnin. Sonnille on pääasia, että pääsee töihin. Juhani Numminen tuotantoneuvoja K arjan kehittämisessä ajatellaan aina vuosien päähän. Järkevillä kriteereillä hankittu hyvä sonni palkitsee kasvattajan tulevaisuudessa – päinvastainen tapaus pitkään käytettynä aiheuttaa harmia vuosikausiksi. Kasvattajalla pitää olla näkemys siitä, mihin suuntaan hän karjaansa kehittää. Tasalaatuiselta näyttävä karja kertoo kasvattajan ajatusmaailmasta. Sonnin hankinnassa on itse eläimen lisäksi pohdittava myös sen taustaa. Eläimen perimään viittaavia termejä riittää: puhdasrotuinen, täysverinen, kantakirja- kelpoinen. Jatkuvasti kehittyvä tutkimus tuottaa eläimille myös yhä uusia indeksejä. Amerikkalaisessa keinosiemennyssonnijulkaisussa angus-sonneilta löytyy 24 eri lukua ja indeksiä kertomaan paitsi tuotanto-ominaisuuksien jalostuksellisista eroista, myös eri indeksien taloudellisesta vaikutuksesta suoraan dollareiksi laskettuna. Niihin suhtautuminen kylläkin vaihtelee. Eräs kuuluisa kanadalainen jalostaja sanoi hänellä olevan niille yhteinen termi: ”bullshit”. Oli miten oli, tietoa löytyy ja tuska lisääntyy. Suuri periaatteellinen kysymys on kuitenkin kaikkialla se, kuinka puhtaita perintötekijöitä sonnilta halutaan. Vaihtoehdot ovat 100-prosenttisesti puhdasrotuinen sonni, kantakirjakelpoinen sonni tai mikä lie -risteytyssonni, jonka taustoista ei ole varmaa tietoa. Kantakirjakelpoisuus edellyttää puhdasta rotupohjaa vähintään neljässä edeltävässä polvessa. Kolmatta mainituista vaihtoehdoista ei kannata harkita. Kahden ensin mainitun välillä on suuri periaatteellinen ero: toisella on 100 prosenttia saman rodun geenejä, toisen rotupuhtaus on 93,75 prosenttia. Molemmat ovat kantakirjakelpoisia. Kun puhutaan puhdasrotuisuudesta ja kantakirjakelpoisuudesta, termien käytössä on oltava huolellinen. Suurin osa todellisista karjanjalostajista varmasti ajattelee, että jalostuksen täytyy perustua suljettuun populaatioon, jossa eläinten kaikki perintötekijät ovat samasta rodusta ja joiden kantakirja on suljettu. Yksittäisen eläimen sukua taaksepäin tarkasteltaessa pitää päätyä rodun alkuperämaahan ja alkuperäiseen kantakirjaan. Lihantuottaja voi ajatella toisin. Kantakirjakelpoisuus riittää sonnille, ja itse tuotantoon voi muutamalla ulkopuolisella geenillä olla suotuisakin vaikutus. Maailmaan syntyy jatkuvasti uusia ’rotuja’, jotka on tuotettu risteyttämällä aiempia rotuja halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Uusia karjarotuja luodaan kaupallisissa tarkoituksissa, mutta niillä voi olla jopa poliittisia taustoja. Erään tarinan mukaan blonde d´Aquitane-rotu tehtiin kolmea alkuperäisrotua risteyttämällä Ranskan silloisen presidentin, Charles de Gaullen määräyksestä, hänen kyllästyttyään jatkuvaan väittelyyn rotujen paremmuudesta. Myös kaikista valtaroduista on nykyään olemassa nupot versiot. Nupous on dominoiva ominaisuus, joka on tuotu alkujaan sarvellisiin rotuihin käyttämällä parituksiin nupoja rotuja. Monista roduista on olemassa myös eri väriversioita. Olisi hyvä, jos Suomessa voisi suoraan nähdä jokaisen eläimen polveutumistiedoista sen puhdasrotuasteen vaikkapa prosenttilukuna. Avoimuutta lisäisi myös se, että ainakin kantakirjaeläinten polveutumistiedot olisivat vapaasti kaikkien nähtävillä. Kotitilalta 1/2011 19 Broileripoikaset kuoriutuvat kolmen viikon haudonnan jälkeen. Heti kuoriutumispäivänä ne siirretään kasvattamoon. Kuva: Tero Heino Siipikarjaketju hallitsee tarkan yhteispelin Broilerin alkutuotanto siirtyi vuoden alusta HK Ruokatalolta osaksi HK Agrin toimintaa. Broileriketjun suunnittelussa tarvitaan reilun vuoden etumatka, jotta tarvittava määrä lintuja on joka päivä ajallaan oikeassa paikassa. Jarmo Seikola Johtaja, broilereiden sopimustuotanto K ariniemen kananpojat kasvatetaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella noin 140 sopimustilalla. Kasvatus on tarkkaan säädeltyä sopimustuotantoa, jossa neuvontatiimi antaa vahvan 20 Kotitilalta 1/2011 tuen sopimustuottajalle. Tilojen toiminnan systemaattinen seuranta takaa sen, että toimintatapoja ja tuotannon kehitystyötä pystyään tekemään nopealla aikataululla. Siipikarjan alkutuotantoa ohjataan HK Ruokatalon myyntiennusteiden mukaan. Ennusteet annetaan neljän kuukauden jaksolle ja vuositasolle, lisäksi HK Ruokatalon strategia päivitetään vuosittain tuleville kolmelle vuodelle. Tämän perusteella alkutuotannon suunnittelupäällikkö Anu Leino varaa tarvittavat emountuvikot Suomen Broilerilta, Maskusta. Kolmella nuorikkotilalla emountuvikoista kasvatetaan emokanat 20 munittamoon. HK Agrin kahdessa hautomossa munista tuotetaan untuvikkoja tarkan suunnitelman mukaiset määrät. Untuvikkojen tullessa kasvattamoon niiden Broilerinumeroita • 3 nuorikkotilaa ➞ 70 000 lintupaikkaa • 20 munittajaa ➞ 200 000 emopaikkaa • 116 teuraskasvattajaa ➞ 5 000 000 lintupaikkaa teuraspäivä ja jopa Euran tuotantolaitokseen saapumisen kellonaika tiedetään. Broilerin sopimustuotanto poikkeaa muista tuotantomuodoista juuri siinä, että koko ketjun toimintaa aikatauluja myöten johdetaan alkutuotannon ohjauksesta käsin. Sopimustilat ovat sitoutuneet toimimaan teurastamon ohjauksen mukaisesti. Hautomo toimii tarkassa rytmissä 21 vuorokautta kestävän haudonnan aikana alkio kehittyy elinkelpoiseksi untuvikoksi. Kuoriuduttuaan untuvikot siirretään kasvattamoon vielä saman päivän aikana. Ketjun untuvikkotarve on tänä vuonna noin 31 miljoonaa. Tuotantoketjun kummassakin päässä on kaksi tehokasta, volyymiin perustuvaa tuotantolaitosta. Hautomoissa syntyy untuvikkoja kuutena päivänä viikossa ja viikoittainen tuotantomäärä on 500– 650 tuhatta. Teurastusmäärät Euran laitoksella ovat 110–130 tuhatta lintua päivässä. Näiden yhteensovittaminen on koko alkutuotannon tärkein haaste. Ympäristö huomioon tiloilla Untuvikkojen toimitus kotitilalle on tarkkaan suunniteltu. Ne siirretään autosta kasvatushalliin viivyttelemättä ja lintuja stressaamatta. Vastaanotossa erityishuomio kiinnitetään oikeiden olosuhteiden saavuttamiseen kasvatuksen ensitunneista alkaen. Tärkeimmät asiat kotitilan kananpojille ovat lämpö, ruoka, vesi ja huolenpito. Noin 40 vuorokauden kasvatuksen jälkeen linnut kuljetaan Euran tuotantolai- HK Agri on sitoutunut broilereiden hyvään suomalaiseen kasvatustapaan. tokselle. Keskimääräinen kuljetusmatka on 45 kilometriä. HK Agri on sitoutunut hyvään suomalaiseen kasvatustapaan. Kariniemen tuotantoprosessissa kaikki osapuolet sitoutuvat kansalliseen laatujärjestelmään. Sen antamat ohjeistukset siipikarjan tuotannolle ovat monessa kohtaa tiukemmat kuin mitä EU:n ja Suomen lainsäädäntö edellyttävät. Tuotantotavan toimivuudesta kertoo mm. se, että Suomessa on maailman tervein lintukanta. Kariniemen tuotantoketjussa pyritään myös mahdollisimman pieniin ympäristöpäästöihin. Toiminnan jatkuvalla parantamisella vaikutetaan energian- ja vedenkulutukseen, jäteveden ja jätteen määrään ja laatuun sekä sisäisen henkilöliikenteen ja kuljetusten aiheuttamiin päästöihin. Kotitiloilla tuotetaan yli 70 prosenttia lämmitysenergiasta bioenergialla, ja sähköstä yli viisi prosenttia on tilalla tuotettua tuulivoimaa. Molemmat energiantuotantomuodot kehittyvät jatkuvasti, ja varsinkin tuulivoima kiinnostaa tuottajia. Suomen johtava broilerin tuotantoketju • 1920-luvulla LSO harjoitti kanalihan vientiä • 1974 LSO osti Huhtamäki-yhtymän siipikarjaliiketoiminnan ja Turun siipikarjateurastamon • 1981 LSO ja SOT perustivat Broilertalo Oy:n Säkylään • 1993 Broilertalo osti Kariniemi Oy:n siipikarjaliiketoiminnan • 1996 Broilertalo osti Kariniemen tuotemerkin Cultorilta • 2005 Broilertalo sulautettiin HK Ruokataloon • 2011 Broilerin alkutuotanto osaksi HK Agri Oy:tä Broilerijalostus isoissa käsissä HK:n broileriketju on käyttänyt ulkolaista genetiikkaa jo 1980-luvun puolivälistä asti. Genetiikan toimittaa Suomeen skotlantilainen Aviagen Ltd. Suomen Broiler Oy tuo Suomeen Ross-rotuisen broilerin isovanhempaispolvea. Lintuja tuodaan noin kolme kertaa vuodessa, 20 000 lintua kerrallaan. Maahantuoja vastaa untuvikkojen karanteenikasvatuksesta ja vanhempaispolven untuvikkojen tuotannosta. Suomen Broilerin tuottamat untuvikot siirtyvät HK:n ketjuun ja sen neljälle nuorikkokasvatukseen keskittyneelle tilalle. Sieltä nuorikot jatkavat munitustiloille. HK Ruokatalon sopimustuottajilla on 2000-luvun alusta ollut käytössään Ross 508 -linjan lintuaines. Nykyinen linja on aikaisempaa 208-linjaa lihaksikkaampi ja erityisesti vaalea rintalihas on suurempi. Näin se soveltuu paremmin teollisuuden käyttötarkoituksiin ja myös ruoanvalmistukseen kotona. Maailmalla on jo käytössä seuraava linja, Ross 708, mutta kokemukset siitä ovat vielä puutteellisia. Kotitilalta 1/2011 21 Kuvat: Essi tuomola Munittamo kaksinkertaistui, työ keveni Kalkkunahalli vaihtui broileriemojen munittamoksi, kun Heli ja Kari Simula alkoivat tuottaa broilerin siitosmunia Köyliön Yttilässä vuonna 1994. Vanhan hallin laajennus vuonna 2006 on viimeisin investointi broileriemotuotantoon. Essi Tuomola Satafood Kehittämisyhdistys ry B roilerituotanto on laajentunut nopeasti, mutta emopuolella kehitys on hidasta. Vain harvoin lähdetään rakentamaan täysin uutta rakennusta. Vanha munittamo ja tilan muu rakennuskanta asettavat usein vaatimukset tulevalle laajen- 22 Kotitilalta 1/2011 nukselle, kuten Heli ja Kari Simulankin tapauksessa. Vanha halli oli piirun verran liian pieni ja ilmastointi suunniteltu erilaiseen tuotantoon. Lisätilaa tuotannolle oli hankittu vuokraamalla tyhjilleen jäänyt munittamo lähistöltä. Simulat päätyivät jatkamaan vanhaa hallia hoitotilan päästä ja rakentamaan toisen osaston L-muotoon vanhan osan kanssa. Nyt neliöitä on kahdessa hallissa yhteensä kaksituhatta ja emoja runsaat 10 000 kappaletta. Tilalta toimitetaan hautomoon keskimäärin 1,7 miljoonaa haudontamunaa vuodessa. HK Ruokatalon neuvonta osallistui munittamon mitoituksen sekä ilmastoinnin ja valaistuksen suunnitteluun. Hallista haluttiin riittävän leveä, jotta sinne voitiin asentaa erikseen omat ruokkijat kukoille. Hygieniasuluille ja munahuoneen koolle HK asetti selvät tavoitteet. Remontti valmiiksi erätauolla Vuoden 2006 syksyllä uuden hallin pohjat tehtiin valmiiksi seuraavan vuoden rakennusprojektia varten. Simulat päätyivät rakentamaan hallin seinät pitkästä puutavarasta peltivuorauksin. Rakennushommia jatkettiin kesällä. Kiireisin aika rakentamisessa ajoittui 2007 lop- Heli ja Kari Simula siirtyivät kalkkunoista broileriemoihin ja investoivat moderniin kasvattamoon. puvuoteen, sillä vanhan hallin muutoksia päästiin tekemään vasta lintuerien välisellä tauolla. Kolmen kuukauden erätauolla saatiin molemmat osastot kuntoon ja valmiiksi seuraavia lintuja varten. Kari Simula osallistui hyvin tiiviisti itse rakentamiseen. Mahdollisessa seuraavassa laajennuksessa tiettyjä asioita tehtäisiin toisin. ”Tilan eläinmäärä on jo sen verran iso, että avaimet käteen -projekti kuulostaisi hyvin mielenkiintoiselta. Erityisesti investointisuunnitelmiin, erilaisten laskelmien tekemiseen ja rakennusprojektin kokonaishallintaan olisi hyvä saada maatalouden rakennusprojekteihin erikoistunut ihminen.” Nyt kun broilerin alkutuotantoketju on osa HK Agria, apu rakentamishankkeeseen löytyy lähempää kuin aikaisemmin. Uusi tekniikka haltuun Simuloiden uuden hoitohuoneen ja munien pakkaustilan ikkunoista aukeaa rauhallinen maisema Köyliönjärvelle. Sinne saavat ajatukset rauhassa lentää munien pakkaamisen ohessa. Aikaisemmin munat pakattiin käsin 30 munan pahvikennoihin. Nyt automatiikka pakkaa munat muovisiin 150 munan seuloihin, joissa ne voidaan siirtää suoraan haudontakoneeseen. Haudontamunien pakkauskoneista Simuloita kiinnosti laite, jollaisia ei ollut Suomessa käytössä. Pikaisen, Norjaan suuntautuneen tutustumismatkan jälkeen tilalle hankittiin Staalkatin hautomopakkeri. Munien pakkauskone lyhentää pakkaamiseen kuluvaa aikaa jopa yli puolella, ja munien laadun tarkkailulle jää enemmän aikaa. Ylimääräistä aikaa on vaatinut myös kukkoruokkijoiden käyttöönotto. Vasta kolmannen parven jälkeen Simuloista alkaa tuntua siltä, että ruokkijoiden käytön voi jopa oppia. Parvi toisensa jälkeen he ovat miettineet uusia rehukäyriä ja yrit- Automatiikka helpottaa munien pakkaamista ja antaa lisää aikaa lintujen tarkkailulle. Pakkaustilan ikkunoista aukeaa rauhallinen maisema Köyliönjärvelle. täneet ymmärtää enemmän lintujen sosiaalisia suhteita. Kukkoruokkijoita on vain muutamalla HK:n tuottajalla, ja se mikä toimii yhdellä tilalla, ei välttämättä toimi toisella. Kari Simulan mukaan kukkoruokkijoiden käytössä ei juuri mikään ohje päde, vaan kunkin on tehtävä omat johtopäätökset. Myös ilmastoinnin oikeita säätöjä on jouduttu hakemaan. Hallin käyttöönottohetkellä ilmastoinnin ohjausyksikön oikeat säätöarvot jäivät tekemättä, mikä aiheutti melkoisesti harmia ensimmäisten parvien kanssa. Tuotantotulokset parantuneet Tulokset paranevat parvi parvelta. Halleissa on nyt menossa neljäs parvi investoinnin jälkeen. Nykyisellä parvella on vielä yli puolet tuotantokaudesta edessäpäin. Alkukauden tulokset ovat lupaavat, ja odotukset ovat korkealla parven loppukaudelle. Tuotantotulokset ovat parantuneet joka vuosi investoinnin jälkeen. Haastetta riittää vielä hedelmällisyyden ja sen myötä haudontatulosten parantamisessa. Näihin panostetaankin tilalla parhaillaan. Parven lopputuotantokausi on kokonaishedelmällisyystuloksen kannalta ratkaisevin ajanjakso. Kotitilalta 1/2011 23 HK Agrilta kaikki tarvikkeet sikalatöihin HK Agri tarvikemyynnistä saa lähes kaikki sikojen hoitoon tarvittavat tuotteet. Yrityksen yhteistyökumppanin, hollantilaisen MS Schippersin valikoimassa on noin 15 000 eri tuotetta. Tuotevalikoiman tärkeänä osana ovat tatuointitarvikkeet, kuten vasarat, numerot, musteet, tatuointivärirasiat sekä pikkuporsaiden tatuointipihdit ja -numerot. Näitä tuotteita on jatkuvasti HK Agrin varastossa Forssassa, ja ne kulkevat tiloille kätevästi vaikka teurasautojen kyydissä. HK Agrin tuottajat saavat Schippersin tuotteista 10 % alennuksen. Emakkotiloille tarjolla on monipuolinen valikoima katetreja ja muita siemennyksen apuvälineitä. Porsaiden hoitoon on edelleen saatavilla suuren suosion saavuttanut hoitokärry. Kääntyvien pyörien ansiosta sitä on helppo liikutella kapeilla käytävillä ja kulmauksissa. Omaa tilasiementä ottava tila löytää valikoimasta kaiken tarvitsemansa. Jos siementä otetaan paljon, kannattaa ehdottomasti harkita pussituskoneen hankintaa. Sillä siemenannosten teko käy sujuvasti ja hygieenisesti. Myös tislatun veden ja antibioottijauheet hankit kätevästi HK Agrilta. Puhdistus- ja desinfiointitarvikkeet Siivous ei ole koskaan ollut yhtä helppoa! A on syytä pitää ajan tasalla jokaisessa sikalassa. Karsinoiden pesuun on hyviä vaahtoavia pesuaineita, jotka liottavat tehokkaasti lannan. Desinfiointiin sopivia tuotteita ovat Virkon, Neopredisan ja Topfoam. Jokaisella kotieläintilalla on myös oltava välineet eläimen lopettamista varten. Pulttipyssyn ja eri vahvuiset panokset hankit kätevästi HK Agrilta. Schippersin tuotteita tilaat kätevimmin soittamalla meille tai tutustumalla ruotsinkielisiin kotisivuihin osoitteessa www. schippers.se/SWED. Hoitamalla toimitukset suoraan Hollannin keskusvarastosta saamme tuotteiden hinnan pysymään järkevänä ja säästämme turhia kuluja. Mirva Heikkilä Hankintatoimihenkilö, rehut Eeva Veräväinen Hankintatoimihenkilö, rypsiporsas Alkaen € 695,- Greenline vaahtoyksikkö, liikkuva (A) Greenline vaahtoyksikkö + seinäkiinnitys (B) Saatavana niin liikkuvana kuin seinäkiinnitteisenäkin yksikkönä. Greenline toimii liitettynä suoraan korkeapainelaitteeseen ja kykenee vaahdottamaan, huuhtelemaan ja desinfioimaan. Kaikki toiminnot saman laitteen kautta. Tuotteet kuten MS Topfoam LC ALK ja MS Megades B voidaan ruiskuttaa suoraan kanistereista ja ohentaa tarvittavan väkeväksi liuokseksi. Ei kaatamista, ei säätämistä, ei käsittelemistä, vain yksinkertainen vaihto vivusta. Greenline on kestävä, tarkka, helppo käyttää ja ylläpitää, nopea, turvallinen ja aina käyttövalmiina. 0809871 0809872 PAKETTITARJOUS; • Osta 1 x MS Topfoam, 230 kg • Osta 1 x MS Megades, 210 kg 24 Kotitilalta 1/2011 ja saat 40% alennuksen Greenline vaahtoyksikköön! Schippers Export BV katja.export@msschippers.com +358 400 654080 • www.schippers.eu Rypsiporsas® TV-mainoksissa on lämpöä ja pehmeää huumoria. HK Rypsiporsas® näkyy läpi vuoden Tänä vuonna kenellekään Suomessa ei pitäisi jäädä epäselväksi, mikä on HK Rypsiporsas®. Sehän on se HK Ruokatalon sydämelle parempi porsaanliha! Vihreä valloittaa – oletko valmis? L ehdissä, TV:ssä ja netissä näkyy Rypsiporsas®-mainoksia ja maanteillä Rypsiporsas®rekkoja. Lisäksi myymälöissä ja yleisötilaisuuksissa maistatetaan Rypsiporsas®-tuotteita. Rypsiporsaan mainonta alkaa toden teolla viikolla 6 ja jatkuu koko kevään. Televisio TV:ssä näkyy kevään aikana useampia filmejä, jotka kertovat Rypsiporsaan tarinaa ja avaavat sen taustoja. Lisäksi mainontaa tukevat tuotefilmit, jotka kertovat Rypsiporsaan laajasta tuotevalikoimasta. Lehdet Sanomalehdissä on useita erilaisia Rypsiporsas®-mainoksia ja -tietoiskuja. Aikakauslehdissä kerrotaan jo hieman tarkemmin siitä, mistä tässä suuressa innovaatiossa on kyse. Internet Tiesydameen.fi -sivustolle avataan helmikuun alussa oma Rypsiporsas®osio, jossa aihetta käsitellään perusteellisesti sekä kotitilan, ravitsemuksen että maun kannalta. Lisäksi mtv3.fi, kaksplus.fi sekä tohtori. fi -nettisivuilta voi lukea Rypsiporsaasta kertovia artikkeleita. Internetissä näkyy toki myös Rypsiporsas®mainoksia. Myymälät Myymälöissä Rypsiporsas® on esillä monella tavalla: hälytysporteissa, ostoskärryn mainoksissa, myymäläjulisteissa ja tarroissa. Myymälöissä ympäri Suomen on myös hyvä mah- dollisuus päästä maistamaan Rypsiporsasta. Rosso-ravintoloissa on kevään aikana Rypsiporsasta tarjolla useina erilaisina ruoka-annoksina. Lisäksi Rypsiporsaasta valmistettu HK Popsi on mukana lopputalven aikana myös Suomi Slalom -laskettelukeskuskiertueella. Sydämelle parempi HK Rypsiporsas® siis näkyy ja maistuu. Kotitilalta 1/2011 25 Uunileivät porsaan fileepihvistä 1 pkt HK Rypsiporsas® (360 g) Fileepihvi, maustamaton suuria paahtoleipäviipaleita sinappia suolaa mustapippuria Kuorrute 2 tomaattia 1 punasipuli 1 purkki ananasmurskaa valutettuna 150 g juustoraastetta 1 kananmuna 1 tl kuivattua basilikaa 1 tl paprikajauhetta ½ tl suolaa Kuutioi tomaatit ja hienonna sipulit. Sekoita kaikki kuorrutteen ainekset keskenään. Paista Rypsiporsaan fileepihvit kuumalla pannulla tilkassa rypsiöljyä ja mausta ripauksella suolaa ja mustapippuria. Sipaise leipäviipaleiden pintaan sinappia, aseta fileepihvit leipien päälle ja kruunaa kuorrutteella. Kuorruta leivät 250 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Nyt herkutellaan Rypsiporsaalla Ruokakaupoissa on alkanut näkyä vihreää! Kyseessä ei ole vihannestiski tai aikainen kevät, vaan HK Ruokatalon uudet sydämelle paremmat Rypsiporsas®-tuotteet. 26 Kotitilalta 1/2011 R ypsiporsas®-lihat lihat on tuotu markkinoille helposti erottuvissa vihreissä rasioissa. Muissa tuotteissa, kuten leikkeleissä, on sini-vihreä Rypsiporsas®-merkki uuden raaka-aineen tunnisteena. Muutoin pakkausilmeet säilyvät ennallaan. Yhä useammat kuluttajat haluavat maustaa lihan itse. Rypsiporsas® -fileestä on poistettu näkyvä rasva ja kalvot, joten se on kevyttä ja kypsyy nopeasti. Maustamattomat HK Rypsiporsas® Fileeviipaleet (300 g) on ohuet, halkaistusta fileestä leikatut viipaleet. HK Rypsiporsas® Fileepihvi (360 g) −rasiassa on kolme maustamatonta, ohutta ja mureaksi nuijittua ulkofileepihviä. Mausta mielesi mukaan ja paista sellaisenaan, leivitettynä tai vaikka täytettyinä herkkurullina. Nyt lihan voi maustaa myös ’nappituntumalla’. Rasiassa on maustamattoman lihan lisäksi 2–3 paistonappia, jotka pannulla paistettaessa maustavat lihan. Muita erillisiä mausteita tai paistoöljyä ei tarvita! Rypsiporsas® tuotteet Nämä tutut tuotteet valmistetaan helmikuusta 2011 lähtien Rypsiporsaasta: • HK Rypsiporsas® Kinkkusuikale, maustamaton (300 g) • HK Rypsiporsas® Kinkkusuikale, tomaatti-basilika (300 g) • HK Rypsiporsas® Lihasuikale, maustamaton (400 g) • HK Rypsiporsas® Lihasuikale, kermapippuri (400 g) • HK Rypsiporsas® Ulkofileepihvi, kermapippuri (480 g) • HK Rypsiporsas® Ulkofileeleike, leivitetty (600 g) • HK Rypsiporsas® Sisäfilee, maustettu (n. 600 g) • HK Rypsiporsas® Kasleripaisti, pippurinen (n. 1,2 kg) • HK Rypsiporsas® Sisäpaisti, hunajapippuri (n. 1,2 kg) • HK Rypsiporsas® Herkkupaisti (n. 1,2 kg) • HK Rypsiporsas® Piknikpaisti (n. 1,5 kg) • HK Rypsiporsas® Kyljys, miedosti suolattu (n. 550 g) HK Rypsiporsas® Fileepihvi + tomaatti-basilika paistonappi (400 g) Pakkauksessa on kolme miedosti suolattua ja mureutettua ulkofileepihviä sekä paistonappeja. HK Rypsiporsas® Fileeviipale + valkosipuli-persilja paistonappi (330 g) Pakkauksessa on ohuita nopeasti kypsyviä, miedosti suolattuja viipaleita ja paistonappeja. Kokeile myös valmiiksi maustettuja HK Rypsiporsas® Pippuripihvejä (370 g). Rasiassa on kolme suola-pippuriseoksella maustettua ja mureutettua ulkofileepihviä. • HK Rypsiporsas® Kyljys, maustettu (n. 1 kg) • HK Rypsiporsas® Talouskyljys, maustamaton (n. 600 g) • HK Rypsiporsas® Vähärasvainen jauheliha (400 g) • HK Rypsiporsas® Kylkiviipale (n. 400 g) • HK Popsi Grillinakki (300 g) • HK Popsi Kevyt 10 (300 g) HK Ohut 100 % Leppäsavukinkku (150 g) ja HK Ohut 100 % Paahtokinkku (150 g) ovat täyttä kotimaista Rypsiporsaan lihaa ja erinomainen lisä terveelliseen ruokavalioon. • HK Popsi Iso Kevyt 10 (600 g) • HK Popsi Iso Viitonen (900 g) • HK Amerikan Pekoni Original (340 g) Kotitilalta 1/2011 27 LSO Osuuskunta HKScanin uusi hallituksen puheenjohtaja esittäytyy Tero Hemmilä Niels Borup Kylämäki, Borup ja Hemmilä HKScanin hallitukseen HKScanin ylimääräinen yhtiökokous valitsi 4.2. 2011 hallituksensa uusiksi jäseniksi LSO Osuuskunnan esityksestä Juha Kylämäen, Niels Borupin ja Tero Hemmilän. KTM Niels Borup on maatalousyrittäjä ja sianlihan- sekä maidontuottaja. MMM Tero Hemmilä on Yara Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja maanviljelijä. Uudet hallituksen jäsenet esitellään yhtiön internet-sivuilla www.hkscan.com. Tulevat LSO OSUUSKUNNAN hallinnon kokoukset • 14.3. hallituksen kokous, Turku • 21.3. hallintoneuvoston kokous, Turku • 4.–5.4. edustajisto, Rakvere • 12.4. hallituksen kokous, Vantaa • 28.4. edustajiston kokous, Loimaa • 5.5. hallituksen kokous, Vantaa 28 Kotitilalta 1/2011 K otitilani on Varsinais-Suomessa, Marttilassa, Härkätien varrella. Talonpoikainen tilamme, alkuperäiseltä nimeltään Unki, tuli suvun omistukseen 1703, samana vuonna kun Pietarin kaupunki perustettiin. Broilerinlihan tuotannon aloitimme 1974, USA:ssa elettiin silloin Nixonin aikaa. Aloitin maanviljelijänä vuonna 1992, yhdessä sisareni Elinan kanssa. Sitä ennen olin opiskellut lakia Turussa ja Lontoossa. Suomessa elettiin pankkikriisiä ja korot olivat 20 prosentin kahta puolta. Broilerinlihantuotannon ohessa aloimme valmentaa ravihevosia. Sillä alalla paras saavutuksemme on Pette, josta tuli ravikuningas ja Pohjoismaiden mestari parinakin vuonna. Nyttemmin olemme panostaneet jalostus-, kasvatus- ja siittolatoimintaan ja asiakkaista enemmistö tulee ratsastusharrastuksen parista. Lisäksi olemme aloittaneet kokous- ja matkailupalvelujen tarjoamisen. Viimeisenä projektina kunnostimme naapuritilan entisen päärakennuksen tilausravintolaksi, perinnerakentamisen hengessä. HK:n ketju on tullut tutuksi sekä alkuettä loppupäästä, osuuskunnan kautta tapahtuvaa omistajaroolia unohtamatta. Olen ollut LSO Osuuskunnan hallinnossa HK:n kansainvälistymisen ajan eli 90-luvun puolivälistä lähtien, suurimman osan aikaa hallintoneuvoston varapuheenjohtajana. Pitkäaikainen HK Ruokatalon puheenjohtaja Marcus Borgström harrasti purjelentoa, minä varjoliitoa. Molemmissa pitää lukea sekä maastoa että säämerkkejä, jotta löytäisi parhaat nostepaikat. Tunne uudessa tehtävässä on sama kuin vuoren päältä lentoon lähtiessä: tuuli on vastainen, remmit ovat kiinni, varjo ylhäällä ja sitten juosten, sydän hakaten, reunan yli ilmaan… HKScan on investoinut voimakkaasti Tunne uudessa tehtävässä on sama kuin vuoren päältä lentoon lähtiessä. kaikilla päämarkkina-alueillaan – myös Suomessa – paikallisen liharaaka-aineen jalostamiseen ja lisäarvon tuottamiseen. Toimimme paikallisesti, alueen liharaaka-aineita jalostaen ja alueen kuluttajia palvellen. Toivomme, että tätä arvostavat myös jatkossa niin tuottajat kuin kuluttajatkin. Juha Kylämäki Hallituksen puheenjohtaja HKScan Oyj Kannattavan lihantuotannon puolesta L SO Osuuskunta toimii tuottaakseen omistajajäsenelleen, lihantuottajalle, mahdollisimman suuren lisäarvon. Osuuskunta tukee jäsentensä lihantuotantoa käyttämällä omistajavaltaa Euroopan viidenneksi suurimmassa lihatalossa HKScan Oyj:ssä. Omistajana osuuskunta asettaa tulostavoitteet ja sitouttaa yhtiön kehittämään koko lihaketjun kilpailukykyä. Lihantuotannon jatkuvuus ja kehittyminen edellyttää HKScanilta kykyä maksaa kilpailukykyistä tuottajahintaa, tuottaa toimivaa välitys- ja teuraseläinlogistiik- HKScanin keskeiset taloudelliset tavoitteet • Liikevoitto: > 5 % liikevaihdosta • Oman pääoman tuotto: > 15 % • Omavaraisuusaste: > 40 % • Osingonjako: vähintään 30 % nettotuloksesta kaa sekä tarjota kilpailukykyisiä alkutuotannon kehittämispalveluita ja tuotantopanoksia. Lihantuotannolla on edessään monia maatalous- ja elinkeinopoliittisia haasteita, joiden kansallinen peruslinja asetetaan huhtikuun eduskuntavaaleissa. Vastassa ovat mm. EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen, 141- ja 142-tukien kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen sekä investointituen saatavuuden varmistaminen. Tarkista, onko kansanedustajaehdokkaasi kanssasi samaa mieltä suomalaisen lihantuotannon toimintaedellytysten turvaamisesta! LSO Osuuskunta ajaa aktiivisesti jäsentensä toimintaedellytyksiä tukevia kantoja ja tuo esiin lihantuotannon yhteiskunnallista merkitystä. Elintarviketuotanto on Suomen neljänneksi suurin teollisuuden ala. Lihaketju on merkittävä työllistäjä ja pitkäjänteinen investoija suomalaiseen toimeentuloon ja hyvinvointiin. LSO Osuuskunta ajaa näitä asioita • Lihantuotannolla tulee olla yhtäläiset toimintaedellytykset koko maassa. • Suomalaisen tuotantotavan erityispiirteet pitää huomioida ja turvata EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä. • Parhaita käytäntöjä hyödyntävän, kannattavan ja vastuullisen lihantuotannon kehittämiseen pitää olla rahoitusjärjestelmiä. • Veropolitiikan tulee edistää aktiivilihantuottajien tulonmuodostusta. Lihantuotanto ja -jalostus hyödyntävät suomalaisia vahvuuksia ja antavat pitkäjänteisen lupauksen palvella kuluttajaa vastuullisesti tuotetulla laadukkaalla lähiruoalla. Veikko Kemppi Toimitusjohtaja, LSO Osuuskunta Jäsenyydessä on järkeä, vauhtia ja voimaa Antti ja Mervi Pirilä, broilerin siitosmunien tuottajat Uudestakaupungista. Osuuskunnan jäseniä vuodesta 2009: ”Palvelemme HK Agrin broilerikasvattajia tuottamalla haudontamunia untuvikkotuotantoa varten. Osuuskunnalta odotamme vahvaa vaikuttamista ja lihantuotantomme toimintaympäristön tulevaisuuden turvaamista. Taloudellisesti jäsenyys on meille kannattava ratkaisu.” Kiinnostaako LSO Osuuskunnan jäsenyys? Ota asia puheeksi oman alueesi kenttäedustajan kanssa tai tutustu jäsenhyötyihimme osoitteessa www.lso-osuuskunta.fi ajankohtaista Kuva: Kimmo Haapanen Nimikisa innosti Lähes 900 vastaajaa äänesti vuoden vaihteessa Jokasorkalle uutta nimeä. Kolmesta annetusta vaihtoehdosta suosituin oli HK Kotitila. Lisäksi tuli parisataa uutta nimiehdotusta, joiden joukosta löytyi uusi nimi – Kotitilalta. Holiday Club -kylpylälahjakortin voitti Paavo Kumpula Jämsänkoskelta. HK tuotelahjakortit menivät Sandra Kailalle Joensuuhun, Kari Keinäselle Keravalle, Matti Kuismalle Vaskioon, Juha Kunilalle Hämeenlinnaan ja Jyrki Valtoselle Rajamäelle. Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille osallistuneille! Finnpig laajentaa karjuasemaa Siemenen hyvän kysynnän vuoksi Finnpig Oy laajentaa karjuasemaansa Sastamalassa. Eläinpaikkojen määrä kasvaa maaliskuussa 64:llä ja siemenen tuotantokapasiteetti nousee 350 000 annokseen vuodessa. HK Agrin puoliksi omistama Finnpig käynnisti karjuasematoiminnan vuonna 2007. Sonnihuutokauppa taas huhtikuussa HK Agri järjestää perinteisen sonnihuutokaupan Tammelassa 16. huhtikuuta 2011. Edustettuina ovat rodut aberdeen angus, charolais, hereford, limousin ja simmental. Tutustu punnitustarkkailussa oleviin sonneihin Sinetissä. Kannustelisä kierron nopeuttajalle Vuoden alussa HK Agri otti käyttöön uuden sopimuslisän, joka kannustaa lihasian kasvattajia toimimaan yhdessä tehtyjen tuotantosuunnitelmien mukaan. Vuodessa kolme erää kasvattavalle maksetaan sopimuslisänä edelleen 8 senttiä. Kun kierto nopeutuu 3,25 erään vuodessa, maksetaan sen päälle vielä 3 senttiä. Uusi tavoiteporras HK Agrin Tehokkuuslisä-sopimuksessa varmistaa lihasikaloiden tasaisemman täytön ja näin edesauttaa porsaiden tasaista kysyntää. 30 Kotitilalta 1/2011 Avoimia ovia broilerikasvattamoissa Kahden uuden broilerikasvattamon avajaiset vetivät väkeä Köyliössä ja Oripäässä. Kävijät olivat kiinnostuneet erityisesti kasvattajien valitsemista teknisistä ja rakenteellisista ratkaisuista. Ratkaisuja pohdittiin käytännön ja taloudellisuuden kannalta. Pasi Ala-Kokilla Köyliössä pidettiin joulukuun toisella viikolla 1 600 neliön suuruisen hallin avajaiset. Kiinnostuneita kä- Koko Kössin perhe osallistui avoimien ovien järjestelyihin. vi paikalla noin 100 henkeä. Seuraavalla viikolla pidettiin avajaiset Kari Kössi Oy:n tilalla Oripäässä. Kössin rakennuttamassa hallissa on pinta-alaa 1 632 neliön edestä ja hallin sisäkorkeus on kuusi metriä. Outi ja Kari Kössin tyttäret olivat laatineet tapahtumaan visaisen tietokilpailun. Paikallaolijat pääsivät myös nauttimaan harmonikansoitosta. Avajaisissa kävi noin 250 vierailijaa. Uudistuseläinten rokotussuoja kasvaa HK Agrin toimittamille ensikoille ja karjuille annetaan rokotteet vahvisteineen nyt myös sirkoa ja influenssaa vastaan. Täysi rokotussuoja saadaan voimaan kaikilla myytävillä uudistuseläimillä kevään aikana, viimeisimpänä hybriditiineillä. Uudistuseläimille annetut rokotukset selviävät eläinten mukana seuraavista myyntilomakkeista. Rokotuksilla halutaan varmistaa, että uudiseläimet eivät levitä tartuntoja, ja edesauttaa niiden selviytymistä uudessa ympäristössä. Sirkosuoja parantaa ensikoiden tiinehtyvyyttä ja estää infektion vaikutukset syntyviin porsaisiin. Sikainfluenssarokotus on myös pe- rusteltua, sillä ohimenevän kuumeaallon lisäksi influenssan lisätautina voi kehittyä bakteeriperäisiä keuhkotulehduksia. Hinnoitteluun tehdään kustannuksia vastaava muutos, +6€/eläin. Ismo Saari kiittää Lämmin kiitos muistamisesta siirtyessäni eläkkeelle! Olen otettu! (näin muurlalaisittain sanottuna) Terveisin, Ismo Saari, entinen kenttäedustaja Snabbt och kort HK Agri erbjuder ett bra servicepaket Det nya HK Agri erbjuder sina köttproducenter mångsidig service inom inköp och primärproduktion. Servicen vid tre olika bolag sammanfördes i början av 2011 under ett tak. Enligt verkställande direktör Kari Tillanen är den nya organisationen effektivare än den tidigare, men också förändringarna i omvärlden krävde en organisation av ny typ. ”Producenterna är allt mer professionella och de gör stora investeringar. Styrningen av hela produktionskedjan måste vara i skick.” Vid HK Agri ansvarar Ulf Jahnsson för svininköp och foderlösningar, Sami-Jussi Talpila för nötinköp och transporter medan Olli Paakkala leder utvecklingen av primärproduktion och rådgivning. Broilerkedjan leds av Jarmo Seikola. Fältombudens roll växer bl.a. inom utfodringsrådgivningen. Företaget levererar kalvar, grisar och kycklingar till gårdarna och slaktar årligen 150 miljoner kilogram kött. Foderhandelns volym ökade med + 25 % året 2010. Vi levererade över 200 000 tn foder. Bra nötresultat i utvecklingsprogrammet Inom ramen för HK Agris utvecklingsprogram når nötgårdarna betydligt bättre tillväxtresultat än medeltalet. Slaktdjuren på Laatusonni-gårdarna vägde i fjol i medeltal 355 kilogram vid 19,4 månaders ålder och tillväxten var ungefär 600 gram om dagen. Tjurarna på andra gårdar var ett tjugotal kilogram lättare och ett par månader äldre. Klassificeringen för tjurar av biffras har blivit bättre. År 2009 nådde 3,3 procent av alla tjurar upp till de bästa klasserna, i fjol nästan sex procent. På gårdar som föder upp avvanda biff kalvar nådde över en femtedel upp till Eoch U-klasserna. Smidig lastning av nötdjur På många gårdar behöver lastningen av nötdjur ännu utvecklas. Man måste komma fram hinderfritt med bil till lastningsplatsen såväl vintertid som om somrarna. Lastningen kan underlättas med enkla och förmånliga stängsel och samtidigt förbättras säkerheten i arbetet. Risken för att djursjukdomar sprider sig minskar om ett område för lastning kan avgränsas tydligt i djurhägnet och utanför. Om det är möjligt lönar det sig att avskilja de djur som är på väg färdigt innan bilen kommer och samtidigt ta fram djurens papper. En god idé är att be föraren i djurbilen om tips för utveckling av lastningen. Bättre resultat på grisgårdarna HK Agris grisproduktion visade rekordsiffror år 2010. Man nådde bättre resultat än tidigare tack vare förbättringar i djurmaterialet och i driften av gårdarna. Genom inverkan av norsk lantras ökade den totala kullstorleken med 0,4 grisar till 13,8 grisar. Antalet levande födda grisar var 12,7 per kull och antalet avvanda grisar steg för första gången över 11 per kull. Grisdödligheten före avvänjningen ökade något, till 12,6 procent. På de bästa gårdarna hölls siffran under 9 procent. Därmed går det enkelt att öka antalet avvanda grisar genom att satsa på att få grisarna att klara sig. Enligt preliminära uppgifter avvandes i medeltal 25,9 grisar från en sugga år 2010. De bästa gårdarna avvande över 27 grisar per sugga och på månadsnivå närmade sig en del gårdar redan gränsen på 30 avvanda grisar per sugga. Tjurauktion i april HK Agri ordnar den traditionella tjurauktionen i Tammela den 16 april 2011. De tjurar som auktioneras ut representerar raserna Aberdeen Angus, Charolais, Hereford, Limousin och Simmental. Läs på förhand i Sinetti om tjurarnas resultat vid kontrollvägningen. Kotitilalta 1/2011 31 HK Agri yhteystiedot Vaihde 010 570 150 Sikahankinta Nautahankinta Kenttäedustaja Antti Ylöstalo Kenttäedustaja Esa Heikkilä Kenttäedustaja Olli Lassila Kenttäedustaja Tauno Prami 0400 716 717 0400 303 854 0400 740 451 0500 927 317 Hankintatoimihenkilö Anders Grannas Hankintatoimihenkilö Jutta Heiskanen Hankintatoimihenkilö Päivi Rekola 010 570 1702 010 570 1704 010 570 1703 Rypsiporsas® Hankintatoimihenkilö Eeva Veräväinen 050 395 7153 Sikaneuvonta Team Leader Ulla Ketola Tuotantoneuvoja Jan Vugts Tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen Eläinlääkäri Elias Jukola 0400 420 898 0400 868 664 0400 831 288 040 764 8510 Uudiseläinmyynti Uudistuseläinmyyjä Helena Jouppi Kenttäedustaja Jukka Silvennoinen Kenttäedustaja Jouko Jaakola Kenttäedustaja Katja Vättö Kenttäedustaja Matti Karjalainen Kenttäedustaja Mika Öhman Kenttäedustaja Reijo Simonen Kenttäedustaja Urpo Tanninen Kenttäedustaja (rotukarja) Jouni Koppi 040 558 9000 0400 699 142 040 8652 270 0400 376 716 0400 241 690 0400 833 307 0400 295 606 0400302481 Hankintatoimihenkilö Herkko Tynnyrinen Hankintatoimihenkilö Jaakko Seppänen Hankintatoimihenkilö Janne Silvennoinen Hankintatoimihenkilö Liisa Jätinvuori Hankintatoimihenkilö Olli Laakso 010 570 1711 010 570 1708 010 570 1710 010 570 4382 010 570 6330 Nautaneuvonta Team Leader Harri Jalli Tuotantoneuvoja Juhani Numminen Eläinlääkäri Heidi Härtel 040 772 1991 0400 854 911 040 823 2076 0400 611 310 Rehuratkaisut Siipikarja Kehityspäällikkö Eija Venäläinen, broilerituotanto Tuotantoneuvoja Elina Häkänen, broileriemotuotanto Tuotantoneuvoja Maarit Laine, broilerituotanto Terveydenhuoltoeläinlääkäri Eija Kaukonen 050 502 8210 Myyntipäällikkö Jouni Saarinen, sianrehut 0400 874 575 Myyntipäällikkö Jukka Kinnunen, naudanrehut 040 521 9516 Myyntipäällikkö Pirjo Leva, sianrehut 040 773 7290 Hankintatoimihenkilö Mirva Heikkilä, myynti 020 355 222 040 559 7294 040 559 7218 040 559 7278 Tilitys ja laskutus Sika, Nauta (klo 9–15) Siipikarja Rehut 010 570 1715 010 570 5211 040 521 9515 Tuottajarahoitus, Juha Levonen 010 570 4322 LSO Osuuskunta, jäsenasiat Sinikka Reväsmäki 010 570 6117 Uudistuseläimiä HK Agrilta! Norjanmaatiaisensikoita • myynti-ikä 6 kk • omaan uudistukseen tuottamaan hybridiensikkoa Duroc-norjanmaatiaiskarjuja Hybridiensikoita • myynti-ikä 6,5 kk • myynti-ikä 5,5–6kk • lihasikaporsaiden isäksi • tehokkaan tuotannon ylläpitämiseen • toimitetaan myös tiineytettynä, 5. tiineysviikosta lähtien Pidä porsituspaikat täynnä ja tee emakoiden uudistamissuunnitelma, jotta saat haluamasi eläimet ajallaan. Kerro se meille soittamalla numeroon 0400 611 310.
