Toimintasuunnitelma vuodelle 2014
Transcription
Toimintasuunnitelma vuodelle 2014
1 Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 2 Sisällysluettelo 1. Varsinainen yhdistystoiminta 1.1 Tiedotustoiminta 1.2 Yleisötilaisuudet 1.3 Yhteistyöverkostot 1.4 Jäsen- ja varainhankinta 1.5 Järjestötoiminta 1.6 Muu virkistystoiminta 1.7 Yhdistyksen talousarvio vuodelle 2014 3 3 4 4 4 5 5 5 2. Kehittämistoiminta 2.1 Ray:n kehittämisprojektit lyhyesti 2.1.1 Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus (Muistiluotsi) 2.1.2 Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut kymenlaaksolaisille 40-65-vuotiaille naisille 2011-2014 6 7 7 7 Liitteet Liite 1. Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus (Muistiluotsi) Kymenlaakso 2012–2016 8 Liite 2. Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut kymenlaaksolaisille 40–65-vuotiaille naisille vuosille 2011–2014 14 3 Kouvolan seudun Muisti ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1. Varsinainen yhdistystoiminta Kouvolan seudun Muisti ry on kolmannen sektorin aktiivinen toimija Kouvolassa ja Iitissä. Yhdistyksen perustehtävänä on sääntöjensä (2 §) mukaan toimia alueellaan muistihäiriöisten henkilöiden ja heidän omaistensa elämänlaadun parantamiseksi, tukea heidän parissaan työskenteleviä ammattihenkilöitä, edistää aivoterveyttä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (Kouvolan seudun Muisti ry:n säännöt 2013). Yhdistyksen toimintaa toteutetaan sekä yhdistystoimintana että kehittämisprojektien kautta. Kehittämisprojektit ovat yhdistyksen keskeisin ja näkyvin toimintamuoto. Yhdistystoiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja kuntien toimintaavustuksilla, projektit on rahoittanut Ray. Yhdistys on perustettu vuonna 1990. Jäseniä yhdistyksessä on 276, vuonna 2014 tavoitellaan 300 jäsentä. Yhdistys on alan kattojärjestönä toimivan Muistiliiton jäsen. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Heimo Keskitalo on toiminut Muistiliiton hallituksen varajäsenenä. Muistiliitto on muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö. Liitolla on 43 jäsenyhdistystä eripuolilla Suomea, yhdistyksillä on lähes 11 000 henkilöjäsentä. Yhdistyksen arvot ovat asiantuntijuus, eettisyys, osallisuus ja inhimillisyys. Yhdistyksen ihmiskäsitys on holistinen, ihminen nähdään tasavertaisena, aktiivisena ja vastuullisena. Yhdistyksen visio on määritelty seuraavasti: Muistiystävällinen Kymenlaakso, jossa paikalliset yhdistykset, julkishallinto, yritykset ja oppilaitokset tekevät saumatonta yhteistyötä aivoterveyden edistämiseksi, sekä muistisairaiden ja heidän läheistensä arjen toimintojen tukemiseksi. Yhdistyksen strategia 2014– 2016 jalkautuu projektien ja yhdistystoiminnan avulla käytäntöön. 1.1 Tiedotustoiminta Projektien yhtenä päätehtävänä on ajanmukaisen tiedon välittäminen niin jäsenille kuin alueen väestöllekin. Jäsenille tiedottaminen tapahtuu jäsenkirjeiden välityksellä, väestölle tiedotuskanavia hyödyntäen. Jäsenkirjeitä lähetetään 4 vuodessa projektityöntekijöiden toimesta. Projektien ja yhdistyksen tiedotuskanavina ovat erilaiset tiedotus- ja koulutustilaisuudet sekä tapahtumat, yhteistyökumppanit, kehittämishankkeet, yhdyshenkilöverkostot, esitteet, Muisti-lehti ja Internet-kotisivut osoitteessa http://www.kouvolanseudunmuisti.fi. Yhdistyksen ja projektien tapahtumista ilmoitetaan paikallislehtien järjestö/seuratoiminta- ja menovinkit palstalla. Toiminnasta tiedotetaan mahdollisesti myös paikallis- ja alueradion välityksellä. Yhdistys huolehtii osaltaan Kansallisen Muistiohjelman 2012–2020 jalkauttamisesta alueellaan. Muistiviikolla järjestetään mahd. mukaan keskustelutilaisuus, jossa keskustellaan Kansallisen Muistiohjelman toteutumisesta Kouvolassa. Yhdistyksen asioista tiedottaa tiedotusvastaava, joka valitaan hallituksesta. 4 1.2 Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuksien tarkoitus on mm. jakaa aivoterveyteen ja muistisairauksiin liittyvää tietoa. Yhdistys järjestää yleisötilaisuuksia ajankohtaisista aiheista yhteistyössä kehittämisprojektiensa ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kansainvälisellä aivoviikolla (viikko 11) ja Muistiviikolla (viikko 38) ja Maailman Alzheimer–päivänä 21.9. järjestetään muistiasioissa tiedotusta ja kampanjointia. Vuonna 2014 yhdistys tukee projektien järjestämiä yleisötilaisuuksia ja toimintaa. Vuonna 2014 yhdistys järjestää muistiseminaarin Kouvolassa. Seminaarin järjestelyitä varten haetaan apurahaa Kymin 100-vuotissäätiöltä sekä Kouvolan Sivistys- ja Urheilutalosäätiöltä. Muistiseminaarissa palkitaan vuoden 2014 omaishoitaja. 1.3 Yhteistyöverkostot Yhdistyksen tavoitteena on luoda mahdollisimman monipuoliset yhteistoimintaverkostot muistityön eteenpäin viemiseksi niin toiminta-alueellaan kuin kansallisesti ja mahd. mukaan kansainvälisestikin sekä tarjota mm. muistiosaamistaan muiden toimijoiden käyttöön. Yhteistyötahoja ovat Kouvolan kaupunki, Iitin kunta, Kotkan kaupunki, Kyamk, kuntien sosiaali- ja terveystoimet, sekä julkiset että yksityiset palvelutuottajat, Muistiliitto ja sen jäsenjärjestöt, Muistiluotsiverkosto, Suomen Muistiasiantuntijat ry, Vanhustyön keskusliitto, Pohjois-Kymen sairaalan neurologian poliklinikka, Kouvolan Muistipoliklinikka, Ksao eli Kouvolan seudun ammattiopisto, seurakunnat, sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitokset, Socom, Pirkanmaan Muistiyhdistys ry sekä Kotkan Seudun Muistiyhdistys ry. Yhdistyksen kehittämisprojekteilla on lisäksi useita muita yhteistyötahoja. 1.4 Jäsen- ja varainhankinta Yhdistys tekee toimintaansa tunnetuksi ja pyrkii vastaamaan muistityön haasteisiin 3 sektorin toimijana. Yhdistys tarvitsee jatkuvasti vapaaehtoistyöhön sekä aktiivisia jäseniä että tukijoita. Yhdistyksen toiminta-avustusanomukset lähetetään toiminta-alueen kunnille Kouvolalle ja Iitille, Kymi-100 säätiölle, Kouvolan Sivistys- ja Urheilusäätiölle sekä mahdollisuuksien mukaan muille yhdistystoimintaa tukeville tahoille. Resurssien mukaan järjestetään myös arpajaisia. Yhdistyksen varainhankintaa toteutetaan myös vuokraamalla koulutustilaa yhteistyö- ja sidosryhmäkumppaneillemme. Muistiseminaari on myös yhdistyksen varainhankintaa vuonna 2014. Yhdistyksen varainhankintaan on valittu vastuuhenkilö hallituksesta. Vuonna 2014 yhdistyksen varainhankinta toteutetaan yllämainituilla tavoilla. Vuonna 2014 jäsenhankinnan vastuuhenkilönä toimii muistiluotsityöntekijä. RAY:ltä tulleen yleiskulujen kohdentamisen periaatteen ja soveltamisohjeen (29.6.2013) mukaisesti jäsenasioiden ja yleishallinnon hoitamiseen voidaan jyvittää muistiluotsityöntekijän työaikaa. Työajanseurannan mukaan jaetaan työaika sekä palkkakulut suhteessa muistiluotsitoiminnan ja projektin kesken. Esim. muistiluotsityöntekijä 80% työajasta luotsityötä, 20% jäsenasioiden ja 5 yleishallinon hoitamista, josta 20% osuus jyvitetään muistiluotseille ja projektille. 1.5 Järjestötoiminta Paikallisesti yhdistys pyrkii lisäämään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhdistys on Muistiliiton jäsen ja seuraa keskusliiton strategioita toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhdistys on myös Vanhustyön keskusliiton sekä Suomen Muistiasiantuntijoiden jäsen. Yhdistys käynnistää muistikoulun omaishoitajille ja heidän läheisilleen ensi vuoden aikana. Muistikouluidea syntyi paneelikeskustelusta, joka järjestettiin muistiviikolla 2013. Muistikoulun sisällöt toteutetaan oppilaitosyhteistyönä ja mahdollisista kustannuksista vastaa sekä yhdistys että Kymenlaakson Muistiluotsi toiminta. 1.6 Muu virkistystoiminta Aivo- ja muistiviikon tapahtumat ja muut mahdolliset virkistystapahtumat järjestetään yhteistyössä yhdistyksen, projektityöntekijöiden sekä muiden toimijoiden kanssa yhdessä. Yhdistyksen retkivastaava huolehtii yhdistyksen retkien ja pikkujoulujen järjestämisestä. 1.7 Yhdistyksen talousarvio vuodelle 2014 Kouvolan seudun Muisti ry:n (C 40) talousarvio vuodelle 2014 KULUT Henkilöstökulut Poistot Vuokrat Matkakulut Tarvikkeet Toimistokulut Ostopalvelut; muistiseminaari 2014 Muut kulut Kulut yhteesä: 0 -420 -4000 -400 -150 -4250 -7000 -500 -16720 TUOTOT Jäsenmaksut Varainhankinta Varainhankinnan kulut Vuokratuotot Muut tuotot Korkotuotot Sijoitustoiminnan tuotot Yleisavustukset Ostopalvelut; muistiseminaari 2014 5700 1370 0 1000 0 150 0 1500 15000 6 Tuloverot Tuotot yhteensä: 0 24720 Tilikauden yli/alijäämä 8000 2. Kehittämistoiminta Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on jäsennetty RAY:n avustusstrategiassa kolmeksi päälinjaksi. 1. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen 2. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen 3. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Ensimmäisessä on kyse toiminnasta, jolla vahvistetaan terveyden ja hyvinvoinnin, normaalin arkielämän, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumista. Toiseen päälinjaan sijoittuu toiminta, jolla ehkäistään erilaisia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia. Kolmannessa päälinjassa on kyse kanssaihmisten auttamisesta ja tukemisesta tilanteissa, joista omin voimin, ilman muiden apua ja tukea, ei selvitä. Avustusstrategiakaudella 2012–2015 RAY suuntaa rahoitusta erityisesti toimintaan, joka tukee ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa. Avustuksia myönnetään enemmän esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen. RAY:n tavoitetila vuoteen 2015 mennessä on tuloksellinen järjestötoiminta ihmisen hyväksi. RAY:n mukaan Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu ja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu (Ray 20.8.2012). RAY:n rahoittamat yhdistyksen nykyiset projektit ovat Ray:n strategian linjan kaksi ja kolmen mukaisia ja tukevat omilla toiminnoillaan ja tavoitteillaan toinen toistaan. Yhdistyksen ja projektien yhteinen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 hyväksytään yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2013. 7 2.1 Ray:n kehittämisprojektit lyhyesti 2.1.1 Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus (Muistiluotsi) Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsi Kymenlaakso on Muistiliiton jäsenyhdistyksen, Kouvolan seudun Muisti ry:n ylläpitämä maakunnallinen asiantuntija- ja tukikeskus, joka tarjoaa apua ja tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen. Lisäksi Muistiluotsit tekevät vaikuttamistyötä sekä verkottavat alueen toimijoita. Suomessa keskuksia on yhteensä 17 ja ne toimivat yhteisten periaatteiden mukaisesti ja muodostavat koko maan kattavan verkoston. Muistiluotsi –asiantuntija- ja tukikeskuksilla on merkittävä rooli muistisairauksiin liittyvän osaamisen kehittämisessä ja alueellisen asiantuntemuksen turvaamisessa. Muistiluotseissa vahvistetaan myös muistisairauksiin liittyvää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Kymenlaakson Muistiluotsille on myönnetty ak-rahoitus vuosille 2012–2016. Vuosibudjetti on vuodelle 2014 yhteensä 191.000 €/vuosi, Muistiluotsissa työskentelee 3 työntekijää. Valtioneuvosto vahvistaa rahoituspäätöksen helmikuussa 2014. Katso liite 1. 2.1.2 Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut kymenlaaksolaisille 4065-vuotiaille naisille 2011-2014 Projekti on alkanut elokuussa 2011 kahdella työntekijällä, toimipisteinään Kouvola ja Kotka. Projektin kokonaisrahoitus vuosille 2011-2014 on 545 000 €, vuodelle 2014 yhteensä 135 000 €. Projektissa tarjotaan 100:lle ilman työterveyshuoltoa olevalle 40 - 65 -vuotiaalle naiselle, jolla on vähintään yksi muistisairauden riskitekijä, mahdollisuus osallistua terveyskeskusteluihin. Terveyskeskustelut koostuvat kuuntelusta, vuoropuhelusta, itsearvioinnista, omien toimintamallien tunnistamisesta sekä ryhmätoiminnasta. Terveyskeskustelujen tavoitteena on yksilön omaehtoinen terveyden edistäminen yhteistyössä alueen muistihäiriö-, -sairaus ja muistityötoimijoiden, alueen järjestöjen sekä terveyden edistämisen yksiköiden kanssa. Katso liite 2. 8 Liitteet 1-2: Projekti- ja toimintasuunnitelmat vuodelle 2014 Liite 1. Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus (Muistiluotsi) Kymenlaakso 2012–2016 Kymenlaakson Muistiluotsin toimintoja koordinoivat toiminnasta vastaava geronomi AMK Tarja Levonen, sosionomi AMK Jenni Arola sekä sairaanhoitaja AMK Paula Tommola (1.4.2013 alkaen). Muistiluotsin tehtävänä on varmistaa maakunnassaan, että muistisairaat ja heidän perheensä saavat riittävästi tietoa muistisairauksista, ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä palvelu- ja tukimuodoista ja mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin. Muistiluotsit toimivat maakunnassaan sen puolesta, että muistisairaalla ja hänen perheellään olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua täysivaltaisena jäsenenä omassa toimintaympäristössään. Muistiluotsitoiminnot (asiakastyö, vapaaehtois- ja vertaistoiminta, vaikuttamistyö, verkottuminen ja yhteistyö sekä tiedon levitys) jatkuvat vuosittain Muistiluotsin perustyönä (taulukko 1). Muistiluotsitoimintojen vaikuttavuutta ja sujuvuutta seurataan, suunnitellaan ja kehitetään yhteisen valtakunnallisen toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti. Asiakaspalautteiden, sidosryhmäpalautteiden ja yhteistyökumppaneilta kerättyjen palautteiden sekä toiveiden pohjalta suunnitellaan ja kehitetään toimintoja muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen maakunnallisesti. Kymenlaakson Muistiluotsin toiminta vuonna 2014 on esitetty taulukossa 1. Kymenlaakson Muistiluotsin erityispiirteenä on muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen (TunteVa®) sekä Suomen muistiasiantuntijat ry:n aluevastaavien toiminta että logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. Kymenlaakson Muistiluotsi toteuttaa yhdessä yhdistyksen kanssa oppilasyhteistyönä Muistikoulun sisällöt. Aiheesta tehdään lisäksi opinnäytetyö (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, geronomitutkinto). Muistiluotsityöntekijä Jenni Arola kerää yksilöhaastatteluina aineistoa Parisuhde-kurssi mallia etenevään muistisairauteen sairastuneille ja heidän puolisoilleen. Myös tästä työstä valmistuu opinnäytetyö (Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, ylempi Amktutkinto, terveyden edistäminen). 9 Viestintäsuunnitelma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 2014 - 2016 Vuosi 2014 Kymenlaakson Muistiluotsi toiminnan painopiste on vuonna 2014 viestintä. Viestintää sekä tiedottamista tullaan selkeyttämään ja tehostamaan. Viestintään panostus tulee näkymään valtakunnallisen yhtenäisen Muistiluotsi-ilmeen mukaisesti. Muistiliitto ry:ltä on tilattavissa jaettava materiaali Kymenlaakson Muistiluotsille. Viestinnässä ja tiedottamisessa noudatetaan Kouvolan seudun Muisti ry:n sääntöjä ja strategiaa sekä valtakunnallista Muistiliitto ry:n graafista ohjeistusta. Kymenlaakson Muistiluotsi tiedottaa Kouvolan seudun Muisti ry:n kotisivuilla ja pitää sivut ajan tasalla. Sisäinen viestintä Pääkohderyhmämme sisäisessä viestinnässä ja tiedottamisessa on yhdistyksen jäsenet. Jäsenistössämme on muistisairauteen sairastuneita, heidän läheisiään sekä ammattihenkilöstöä, opiskelijoita että yhteisöjäseniä. Jäsenkirje lähetetään 4 x vuodessa. Jäsenkirjeiden sisältö yhteistyössä hallituksen ja projektien kanssa. Kaikki tuottavat jäsenkirjeeseen artikkelin. Muistiluotsityöntekijä muokkaa tekstin ja jäsenkirjeen ulkoasun sekä jäsenkirjeeseen tulevat kuvat. Monistus, painatus ja postitus tapahtuu muistiluotsityöntekijän toimesta. Vuoden ensimmäisen jäsenkirjeen mukana lähtee kevään 2014 toimintakalenteri, josta löytyy keväällä 2014 tapahtumat, ryhmätoiminnat ja muut järjestettävät tilaisuudet. Pikatiedottamisen mahdollisuuksia ovat järjestöpalsta ilmoitukset sekä Muistiliitto ry:n uudistuneen jäsenrekisterin hyödyntäminen, joka mahdollistaa pikatiedotteiden lähettämisen esim. sähköpostilla. Toiminnasta vastaava vie Kymenlaakson Muistiluotsi toiminnasta ja taloudesta tiedot hallituksen kokouksiin ja toimii yhteyshenkilönä. Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma työstetään Muistiluotsi toiminnan osalta muistiluotsityöntekijöiden kesken. Muistiluotsi kokoaa aineiston yhtenäiseksi kertomukseksi vuosikokoukseen sekä viedään verkkosivuille yleisölle. Muistiluotsityöntekijöiden ja Terveyskeskustelu –projektin työntekijöiden välinen viestintä tapahtuu viikkopalavereissa sekä skype-palaverit + sähköpostitse myös jaetun kalenterin kautta. Ulkoinen viestintä Pääkohderyhmämme on muistisairauteen sairastuneet ja heidän läheisensä. Muita kohderyhmiämme ovat muut paikalliset yhdistykset, julkishallinto, yritykset sekä oppilaitokset. 10 Ulkoisen viestinnän tavoitteena: 1. Tiedottaa järjestettävistä ryhmistä ja muista toiminnoista sekä välittää ajantasaista tietoa, joiden avulla tuemme muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä elämänlaatua. 2. Vaikuttaa muistisairaan tasavertaiseen asemaan maakunnassa. 3. Aivoterveyden edistäminen. 4. Tukea alan ammattilaisia, jotka työskentelevät kohderyhmien parissa. Ulkoisen viestinnän välineinä ovat Kouvolan seudun Muisti ry:n kotisivut www.kouvolanseudunmuisti.fi ja Kotkan Seudun Muistiyhdistys ry:n kotisivut www.kotkanmuistiyhdistys.fi sekä alueen ja kuntien kotisivujen tapahtumakalenteri. Painettavat tapahtumakalenterit, järjestöpalstailmoitukset, s-posti, lehtimainonta, Muisti -lehti, Muistiliiton tapahtumakalenteri, ilmoitustaulut, jaettavat esitteet erilaisissa tilaisuuksissa sekä osallistuminen niihin ja eri työryhmiin. Viestintää ja tiedottamista ovat myös julkiseen keskusteluun osallistuminen, muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja etujen turvaamiseksi esitettyjen kannanottojen julkaiseminen. Ulkoisen tiedottamisen avulla etsitään myös yhteistyömuotoja muiden toimijoiden kanssa. Viestinnän välineinä käytämme myös muuta jaettavaa materiaali, jota on Muistiliitto ry:ltä tilattavissa. Muistiluotsi roll-up, käyntikortit, kirjepohjat, julisteet, folderit, founderit ym. Lisäksi Kymenlaakson Muistiluotsilla on Välitä Muista tpaitoja, joissa tekstin lisäksi yhdistyksen logo. Paitoja voidaan tarpeen mukaan painattaa pienissä erissä lisää viestinnän avuksi. Viestintään on budjetoitu 5000,00€ vuonna 2014. Viestintäsuunnitelmaa tarkistetaan ja päivitetään vuosittain ja tarpeen mukaan. 11 Taulukko 1. Kymenlaakson Muistiluotsi toiminnat vuonna 2014 Sisältö Asiakastyö Vapaaehtoisvertaistoiminta ja Vaikuttamistyö Verkottuminen ja yhteistyö Tiedon levitys Toimintojen sisällöt Kymenlaaksossa Ohjaus ja neuvonta puhelimitse, sähköpostilla, korttelikodeissa tai ajanvarauksella toimistokäynnit Omaisten ryhmät Kaveri-kurssi yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa (Kouvolan seudun ammattiopiston (Ksao), EteläKymenlaakson ammattiopiston (Ekami) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kyamk) Yhteiset ryhmätoiminnot muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheiselleen Toiminnalliset vertaistukiryhmät muistihäiriöisille asiakkaille Vertaisohjaaja ja muut vapaaehtoisten koulutukset Muistisairaan ihmisen ulkoiluystävä koulutukset Hoito- ja palveluketjut: Ensitietopäivät yhteistyössä Kouvolan sekä Kotkan muistipoliklinikan kanssa hiljattain muistisairaus diagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen Lehtikirjoitukset Eri työryhmiin osallistuminen Maakunnan muistityön koordinointi Muistiluotsiverkosto Muistihoitajakoulutus yhteistyössä Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa Ulkoiluystäväksi muistisairaalle vapaaehtoisulkoiluystävien koulutus yhteistyössä ”Voimaa vanhuuteen Kouvolassa 2012 – 2014” –hankkeen toimijoiden kanssa Muistikahvilat maakunnassa Osallistuminen eri työryhmiin Verkostojen rakentaminen ja osallistuminen Suomen muistiasiantuntijat ry ALVA – verkosto RISTO -hanke Tutustumiskäynnit, vierailut, messut, yleisötapahtumat, konferenssit Muistikahvilat Kouvolassa, Kuusankoskella, Inkeroisissa, Virojoella, Kotkassa, Karhulassa, Iitissä, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Haminassa Luennot yhdistyksissä ja omaisten illoissa 25 € korvausta vastaan Aivo- ja Muistiviikon tapahtumat vuosittain yhdessä eri toimijoiden kanssa Muistiseminaarit suurelle yleisölle Mittari(t) Asiakaspalaute, itsearviointi Asiakas- ja sidosryhmäpalaute, itsearviointi Asiakas- ja sidosryhmäpalaute sekä itsearviointi Asiakas- ja sidosryhmäpalaute ja itsearviointi Asiakaspalaute, itsearviointi sekä kotisivuilla kävijöiden määrät Kymenlaakson Muistiluotsin alustava aikataulusuunnitelma vuosille 2012–2016 on esitetty kuvassa 1. Taulukossa 2 on esitetty Kymenlaakson Muistiluotsin talousarvio vuosille 2014. 12 Asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakso 2012-2016 Aikataulutus Vaihe 1 Vaihe 2 -perustyö jatkuu, juurrutus, sopimukset, verkottuminen ja yhteistyö jatkuu Vaihe 3 Vaihe 4 -perustyö jatkuu -perustyö jatkuu -painopisteenä viestintä -painopisteenä viestintä 2012 2013 -paino-pisteenä vaikuttaminen Vaihe 5 - perustyö jatkuu -painopisteenä vaikuttaminen -muistiseminaari: -muistiseminaari: edunvalvonta Hakemus Ray:lle 30.9.2011 -perustyö jatkuu Omaisnäkökulma arviointi 2014 2015 2016 Kuva 1. Aikataulusuunnitelma vuosille 2012–2016 Taulukko 2. Kymenlaakson Muistiluotsin talousarvio vuosille 2014 Ray tuotot 191.000 € +20.000 € siirtymä arvio vuosi 2013 +500€ vuokratuotot yhteensä 211.500 € Vuosi 2014 Kuluerittely: 1. henkilöstökulut sivukului- neen* sis. vapaaehtoiset henkilösivukulut 2. vuokrat (sis. sähkökulut (0,47€/m2, sähkö yhteensä 87,18 €) sekä Muistiluotsin osuuden kopiokoneen leasing vuokrasta. 3. matkakulut 3 työntekijää, valtion matkustussäännön mukaan: 0,45 €/km 4. tarvikkeet** 147.500 5. toimistokulut***,johon sisältyvät hallintokulut 6. ostopalvelut***** 18.000 € 7. muut kulut 4.000 € Kaikki kulut yhteensä 211.500 € € 12.000 € 11.000 € 5.000 € 14.000 € Henkilöstökulut* sivukuluineen sisältävät lakisääteiset sekä vapaaehtoiset henkilösivukulut: Lakisääteiset: palkat, palkkiot, lomapalkat, sosiaaliturvamaksut, työeläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksut, tapaturmavakuutukset, ryhmähenkivakuutukset, muut sosiaalikulut (139.500 €). Vapaaehtoiset: työterveyshuolto (1500 €), henkilökunnan koulutus (5500 €) sekä tyky-toiminta (1000 €). Henkilökun- 13 nan koulutuskuluihin on laskettu mahdollisuus osallistua yhteen ulkomailla järjestettävään Muistiluotsitoiminnan kannalta tärkeään ja perusteltuun koulutustai seminaari matkaan 1- 2 muistiluotsityöntekijä / vuosi. Tarvikkeet eli materiaaliostot + kalusto ym. hankinnat** sisältävät: tarvikeostot opetus,- kurssi- ja koulutusmateriaaleja: esim. virikekirjallisuus, pallot, tasapainolaudat, kuvakortit, ohjaajan oppaat, musiikki Cd:t ym. materiaali liittyen omaisten ja/tai muistisairastuneitten ryhmätoimintoihin, muistikahvila materiaalit. Toimistokalustohankintoihin (työtuolit/-pöytä, hyllykö, matto ym. yhteensä 2.000€) Toimistokulut*** sisältävät sekä asiakaskulut että kokous- ja neuvottelukulut: puhelin- ja toimistokulut (3000 €), tilitoimistopalvelut (3000 €), asiakaskulut eli tarjoilukulut, sisältäen toimintaan osallistuvien virkistystoimintakuluja (7000 €), ATK-ohjelmistokulut (1500€), puhelin- ja ATK-laitehankinnat (1500€), kokous- ja neuvottelukulut eli yhteistyö- ja suunnittelupalaverit eri yhteistyökummppaneiden kanssa (2000 €). Ulkopuoliset eli Ostopalvelut***** sisältävät: Muilta järjestöiltä ostettavaa työtä, ulkopuolelta ostettavaa arviointia, kouluttajien ja esiintyjien palkkiot, muille kuin työntekijöille maksettuja palkkioita tai työkorvauksia, mainos- tai viestintätoimistolta ostettavia palveluita, painatuskuluja, ostettuja asiantuntija palkkioita. Omaisten ryhmät (yhteensä 4000 €/vuosi), sairastuneiden toiminnalliset vertaistukiryhmät (yhteensä 4000 €/vuosi) sekä virkistysohjelma muistikahviloihin, ensitietopäiviin ja Kaveri-kurssille (1000 €/vuosi). Viestintäkulut**** sisältävät: yhteisen valtakunnallisen Muistiluotsi materiaalin hankkimisen, esitteen tekemisen Kymenlaakson Muistiluotsi toiminnasta, lehtimainonta kampanjat näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi, verkkoviestinnän kehittäminen: kotisivujen uudistaminen, viestintäsuunnitelman tekeminen ym. viestintään liittyvä materiaali (5000 € / vuosi). 14 Liite 2. Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut kymenlaaksolaisille 40– 65-vuotiaille naisille vuosille 2011–2014 Projektin taustaa Käypä hoito -suosituksen mukaan muistisairaudet ovat suomalaisten kansantauti. Vuosittain ilmaantuu 13 000 uutta dementian asteista muistisairaustapausta. Työikäisistä etenevä muistisairaus on noin 7000 – 10 000:lla (www.kaypahoito.fi.) Keväällä 2012 julkaistu Kansallinen muistiohjelma (www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1800855) nostaa esiin ennaltaehkäisyn merkityksen aivoterveyden ylläpitämiseksi ja tukee tämän projektin tarpeellisuutta. Projektin tavoitteet 1. Yksilön omaehtoinen terveyden edistäminen yhteistyössä alueen muistihäiriö, -sairaus ja -työtoimijoiden, alueen järjestöjen sekä terveyden edistämisen yksiköiden kanssa 2. Voimavaralähtöisten terveyskeskustelujen toteuttaminen keski-ikäisille, ilman työterveyshuoltoa oleville naisille joilla on jokin muistiterveyden riskitekijä 3. Pysyvän terveyskeskustelumallin visiointi 4. Muistiterveyden/aivoterveyden edistämisen alueellinen tiedonkeruu ja tiedon tuottaminen muun muassa terveyden edistämisen suunnittelun pohjaksi 5. Aivoterveyden edistämisen yleisen tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääntyminen alueella (esimerkiksi yleisötilaisuuksilla ja – seminaareilla) 6. Projektin myötä toivotaan lisää toimijoita yhdistyksen ryhmä-, kerho- ja harrastustoimintaan Projektin resurssit, yhteistyötahot ja kohderyhmä Projekti on alkanut elokuussa 2011 kahden työntekijän voimin ja toimistot sijaitsevat Kouvolassa ja Kotkassa. Työnjaosta on sovittu seuraavasti: Projektivastaava: asiakkaiden henkilökohtainen ohjaus, ryhmänohjaus, luennot, seminaarien koordinointi, talouden seuranta, Ray:n avustushakemuksista huolehtiminen Projektityöntekijä: asiakkaiden henkilökohtainen ohjaus, ryhmänohjaus, luennot, seminaarien koordinointi, opiskelijaohjaus. Kohderyhmänä ovat kymenlaaksolaiset 40-65-vuotiaat naiset, sekä seminaarien ja luentojen osalta kaikki asiasta kiinnostuneet henkilöt, myös ammattihenkilöt. Yhteistyötä tehdään Kouvolan ja Kotkan kaupunkien kanssa, esimerkiksi hyvinvointipalveluiden (sisältää terveydenedistämisen, työvoimapalvelut ja liikuntatoimen) kanssa. Sairaanhoitopiiri Carean kanssa järjestetään seminaari Kouvolassa. Kymenlaakson liikunta ry:n kanssa on tavattu projektin jatkoa suunnitellen ja keskusteltu mahdollisuudesta ohjata projektissa pidempään olleita 15 naisia Liikuttaja -koulutukseen. Tähän liittyisi myös taloudellinen tuki koulutukseen. Kotkan kaupunki käynnistää vuoden 2014 alussa VOITAS- koulutuksen, jossa koulutetaan vertaisohjaajia liikuttajiksi. Tätä kouluttautumismahdollisuutta tarjotaan Kotkan seudun pidempään projektissa mukana olleille naisille. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveydenhuollon opiskelijat ovat tehneet projektiin liittyen 5 opinnäytetyötä ja 5 on työn alla. Kyamk:n graafisen suunnittelun opiskelija on tehnyt seminaarityönä julistesarjan projektin käyttöön. Julisteita on näkyvillä terveysasemilla, työpalvelukeskuksessa, ammattiopistoissa (Kotka, Kouvola) sekä korttelikodeissa Kotkassa. Julisteista tehtiin lisätilaus hyvän menekin vuoksi ja niiden jakelua jatketaan. Kuopion yliopiston hoitotieteen opiskelija on tehnyt kirjallisuuskatsauksen ”Voimavaralähtöiseen tai motivoivaan haastatteluun perustuvan terveyden edistämisen vaikuttavuudesta elintapamuutoksissa” ja tekee myös gradun projektiin liittyen. Yhteistyö Pirkanmaan Meva -hankkeen kanssa ylläpitää yhtenäistä tietotaitoa terveydenedistämisestä. Turun Muistiliiton kehittämishankkeen ” Aivoterveys ja muisti työikäisillä 2012-2014” kanssa on sovittu yhteistyötapaaminen tammikuulle 2014. Tapaamisen tavoitteena on saada tietoa heidän kokemuksistaan aivoterveyden edistämisestä sekä heidän toimintamallistaan. Muistiliitto toimii opastajana tarvittaessa, esimerkiksi aivoterveydenedistämisen uusimmissa suuntauksissa. Samoissa toimitiloissa toimivien Muistiluotsien kanssa toimitaan moniammatillisesti tietoa ja taitoa vaihtaen viikoittain. Toiminta ja tulosten seuranta vuonna 2014 Terveyskeskustelut Projektin tavoitteena on vuonna 2014 terveyskeskustelujen juurruttaminen: - Aivokoplat toimivat avoimina opintopiireinä keski-ikäisille naisille Kouvolassa ja Kotkassa, syksyllä alustavasti Kuusankoskella ja Haminassa - Avoimet yleisöluennot aivoterveydestä ovat avoimia kaikille kuntalaisille. Luennot järjestetään yhdessä Kouvolan kansalaisopiston ja Kotkan opiston kanssa - Uudet kohderyhmän naiset pääsevät henkilökohtaiseen terveyskeskusteluun jossa kartoitetaan henkilökohtaiset aivoterveyden suoja- ja riskitekijät sekä kannustetaan omaehtoiseen terveydenhoitoon Mukana olleet naiset ovat saaneet kahden vuoden ajan tukea elämäntapamuutokseensa yksilö- ja ryhmäkäyntien muodossa. Vuoden 2014 aikana heillä on mahdollisuus osallistua kerran kuussa sekä opintopiiriin että kansalaisopistoilla toteutettaviin luentoihin. Lisäksi heillä on mahdollisuus varata yksilöaikoja myös vuodelle 2014 tarpeen mukaan. Samaan aikaan projektin avoimiin toimintoihin ovat tervetulleita uudet kohderyhmän naiset. Uusille osallistujille tarjotaan henkilökohtaista terveyskeskustelukäyntiä jossa kartoitetaan yksilölliset aivoterveyden riski- ja suojatekijät riskitekijöihin (liikunta, uni ja lepo, ravinto, aktiivisuus, sosiaalisuus, mieliala sisältäen stressin ja itsetuntemuksen, ylipaino, alkoholin ja tupakan käyttö, pään vammat, kolesteroli, sokeriarvot ja verenpaine, ikä, perinnöllisyys, kipu ja lääkkeet). Yksilökäynti ja muutosta kuvaavat kyselyt voidaan uusia puolen vuoden päästä eli vuoden 2014 lopussa. Uusia osanottajia tulee mukaan jo mukana olleiden naisten kautta. Lisäksi tarjotaan yhteistyökumppaneille (Kouvolan kaupungin hyvinvointipiste, Kotkan 16 kaupungin terveyskioski, terveydenedistämisen yksiköt ja terveydenhoitajat, työvoimanpalvelukeskukset, maahanmuuttajakeskus Saga) mahdollisuutta ohjata asiakkaitaan terveyskeskusteluun. Aivokopla-opintopiirit kokoontuvat neljä kertaa kevään ja syksyn aikana sekä Kouvolassa että Kotkassa. Aivokoplien toteuttamista Kuusankoskella ja Haminassa suunnitellaan syksyksi 2014. Suunnitteluun, liittyen tilaratkaisuihin ja markkinointiin ryhdytään keväällä 2014. Kuusankoskella ja Haminassa toteutettavien Aivokoplien ohjelma perustuisi Miina Sillanpää- säätiön Muista Pääasia – ohjaajan oppaaseen jonka sisältö on toteutettu muokattuna pienryhmissä vuosina 2012- 2013. Aineisto työstetään lyhyempään muotoon. Tampereen Meva-hanketta konsultoidaan heidän Muista pääasia- aineistostaan, jota he ovat toteuttaneet pienissä lähikunnissaan. Lisäksi järjestetään asiakkaiden toiveista bonusryhmiä, esimerkiksi kävelytestit yhteistyössä kaupungin kanssa. Kouvolassa toteutetaan ilta geokätköilyn merkeissä, mikäli saadaan ohjauksesta sovittua. Kaikille avoimet luentosarjat aivoterveydestä, yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa, on suunniteltu pidettäväksi neljä kertaa kevään aikana. Taulukossa 1 on terveyskeskustelujen toiminnat tiivistetyssä muodossa. Syksyn luennot suunnitellaan kevään 2014 aikana. Tuloksena tavoitellaan, että Aivokopliin osallistuu keskimäärin 20 naista/kerta, luennoille osallistuu 30 -40 kuulijaa/luento ja uusia terveyskeskusteluja käydään Kymenlaaksossa 50:n naisen kanssa vuonna 2014. Henkilökohtaisissa terveyskeskusteluissa mitataan yksilön muutosta suhteessa aivoterveyden. Alkuhaastattelussa mittarina ovat käytössä projektin oma ” Muistiin liittyvien riskitekijöiden alku- ja loppukartoitus”, muokattu Rand-36 ja muistiriskitesti. Mittareiden uusimista suositellaan aikaisintaan puolen vuoden kuluttua. 17 Taulukko 1. Terveyskeskustelujen toiminnat vuonna 2014 Sisältö Asiakastyö Opintopiirit ja tiedon jakaminen Toiminta - Yksilökäynnit eli terveyskeskustelut - Yhteistyö - Vaikuttamistyö - Aivokoplat Kouvolassa ja Kotkassa, syksyllä mahdollisesti Haminassa ja Kuusankoskella Bonusryhmät Luennot yhteistyössä kansanopistojen kanssa Seminaarit x 2 Aivoviikko (vk11) 2014 Muistiluotsit Kouvolan kaupungin eri yksiköt Kotkan kaupungin eri yksiköt KYAMK Carea KYMLI ry Kouvolan Taideseura Meva-hanke Aivoterveys ja muisti työikäisillä 2012-2014-hanke Muistiliitto Monikulttuurikeskus Saga Lehtikirjoitukset Kymenlaakson terveysliikuntastrategiatyöryhmään osallistuminen Sisältö ja mittari(t) - Uusille osallistujille tarjotaan henkilökohtaista terveyskeskustelukäyntiä jossa kartoitetaan yksilölliset aivoterveyden riski- ja suojatekijät - Projektissa 2012 vuodesta mukana olleet naiset voivat varata yksilöaikoja tarpeen mukaan - Asiakaspalaute, itsearviointi - - - Aivokoplissa Kotkassa ja Kouvolassa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Uusissa paikoissa kuten esim. Haminassa ja Kuusankoskella käytettäisiin Miina Sillanpää Muista pääasiaaineistoa Aivoviikosta on erillinen tapahtumakalenteri Asiakaspalaute, itsearviointi Muistiluotsien kanssa yhteisiin tapahtumiin osallistuminen sekä mahdollinen uusi ”Tyttäret ja äidit” -ryhmä Opinnäytetöiden kautta tiivis yhteistyö KyAmkin kanssa Seminaarien järjestäminen yhdessä Carean kanssa Vertaisliikuttaja –koulutus yhteistyössä KymLin kanssa Haku Muistiliiton pilottiin Aivoterveystiedon vieminen maahanmuuttajille. Asiakas- ja sidosryhmäpalaute ja itsearviointi Asiakas- ja sidosryhmäpalaute sekä itsearviointi Terveyskeskustelu -projekti hakee mukaan Muistiliiton pilotointiin (vielä ilman nimeä), jossa kehitetään aivoterveyden edistämisen työkaluja kolmelle eri ikäryhmälle. Terveyskeskustelut ilmoittautuvat mukaan työikäisten pilottiin. Jos pilotointiin päästään mukaan, Muistiliitto tarjoaa mukaan lähtijöille koulutusta, pienimuotoista avustusta tilavuokriin ja tarjoiluihin sekä pilotointeja tukevia materiaaleja. Lisäksi pilointiin osallistuminen mahdollistaa yhteisen työskentelyn ja kehittämisen muiden yhdistystoimijoiden kanssa. Tulosten seurannasta kokonaisvaltaisin otos saadaan loppuraportin muodossa, jonka kirjoittamiseen varataan aikaa syksyllä 2014. 18 Alueellinen yhteistyö sidosryhmien kanssa vuonna 2014 ja pysyvän terveyskeskustelumallin visiointi Seminaareja järjestetään kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Aivoviikolla Kouvolassa Kouvola-talolla (13.3.14) aiheesta: ”Tiedostava ikääntyminen”, luennoitsijoiksi on saatu psykologi, psykoterapeutti Marja Saarenheimo, erikoislaboratoriohoitaja, uniterapeutti, unipolygrafiateknologi Susan Pihl, perheoikeuden dosentti, tutkija Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, unitutkija Tarja Stenberg ja gynekologi Maija Kajan. Seminaari järjestetään yhdessä Carean kanssa. Syksyn seminaari on vielä yksityiskohdiltaan avoin, ajankohta syys- lokakuu 2014. Tavoitteena seminaarin järjestämisessä on yhteistyö yhdistyksen ja Muistiluotsien kanssa. Projektista saatavat tulokset ovat kaikkien yhteistyötahojen käytettävissä. Projektin loppuraportti kirjoitetaan vuoden 2014 aikana, jolloin kootaan tieto saaduista kokemuksista pysyvän terveyskeskustelumallin saamiseksi. Apuvälineenä käytetään muun muassa opiskelijoiden opinnäytetöistä saatuja tietoja. Projektiin haetaan jatkoa keväällä 2014. Raha-automaattiyhdistyksen avustusvalmistelijoiden kanssa on sovittu tapaaminen Kouvolassa 25.2.2014 yhdistyksen tiloissa, tarkoituksena on keskustella jatkohakemuksesta. Aivoterveyden tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen Kymenlaaksossa Aivoterveyttä pyritään tuomaan kansalaisten tietoisuuteen luentojen, julisteiden ja opasvihkosen ”Paremman Muistin vihkonen” avulla. Kyamk yhteistyön kautta vihkoselle haetaan opiskelijatyönä ulkoasun kehittäjää. Avoimilla ja ilmaisilla yleisöluennoilla ja tapahtumilla annetaan kaikille kymenlaaksolaisille mahdollisuus kuulla aivoterveydestä. Asiakkaiden toivotaan myös osallistuvan ja vaikuttavan projektin jatkosuunnitelmiin palautteiden muodossa. Yhteistyötä tiedottamisessa kaupunkien ja sairaanhoitopiirin kanssa jatketaan. Sairaanhoitopiirin hyvis.fi sivujen kautta on tiedotettu esimerkiksi luennoista. Kouvolan kaupungin kanssa järjestetyistä tapahtumista ilmoitetaan kaupungin omilla tiedotuskanavilla. Projektin oma www.terveyskeskustelut.fi -sivusto on lopetettu marraskuussa 2013. Se ei tuottanut toivottua käyttöastetta. Muistiliiton markkinoiman HeiaHeia – sivuston on osa projektiin osallistuneista naisista (N=12) ottanut käyttöönsä. HeiaHeiaan kirjataan kaikki aktiivisuutta vaatineet arkiliikunta-, liikunta-, kulttuuri-, ja opintosuoritukset, kannustetaan toisia ja voidaan keskustella ryhmässä. Tavoitteena on, että yhdistykselle ja kaikille yhdistyksen toimijoille ja projekteille saadaan vuoden 2014 aikana yhteiset, uudet ja helppokäyttöiset nettisivut. 19 Projektin seuranta, valvonta ja arviointi Ohjausryhmän ensimmäinen tapaaminen on suunniteltu helmikuulle 2014, toinen tapaaminen suunnitellaan myös keväälle jolloin tarvitaan kaikki kokemus ja tietotaito projektin jatkohakemuksen visiointiin. Ohjausryhmän jäsenet ovat sähköpostitse hyvin tavoitettavissa ja käytettävissä akuuteissa tilanteissa myös muuna aikana. Keskeisen tiedon hallinta molemmilla projektityöntekijöillä on olennaista. Yhteisellä tiedolla ja ymmärryksellä vältetään yksin puuhastelua joka voi olla näköalatonta tai epäolennaisiin asioihin painottuvaa. Projektin arviointia työntekijöiden taholta tapahtuu joka kuukausi työnohjauksessa, jolloin on lähinnä pohdittu vaihtoehtoja toimimattomiin tilanteisiin ja toisaalta todettu toimivat asiat projektin kokonaisuudessa. Työnohjaus jatkuu psykologi Jouko Lestisellä vuoden 2014 ajan. Tyky-päiviä pidetään vuoden aikana 2 puolikasta työpäivää, lisäksi tuetaan työntekijöiden työkykyä Smartum- liikuntaseteleillä, joita voi käyttää itse valitsemassaan aktiviteetissa vapaa-aikana. Kouvolan seudun Muisti ry:n hallituksen kokouksissa esitetään projektin eteneminen ja saadaan palautetta suunnitelmista. Kehityskeskustelut käydään johdon kanssa kerran vuodessa. Suoraa palautetta toiminnasta kerätään asiakkailta joka ryhmässä, luennossa ja seminaarissa. Viestintäsuunnitelma Tilaisuuksista ja luennoista tiedotetaan paikallislehdissä sekä järjestöpalstoilla, että maksullisilla ilmoituksilla. Seminaarien ilmoitukset näkyvät Carean koulutuksissa, Hyvis-sivuilla ja tarvittaessa niistä voidaan ilmoittaa maksullisilla lehti-ilmoituksilla. Aivoterveyttä ja omien valintojen korostamista halutaan tuoda kansalaisten tietoisuuteen myös julistekampanjan avulla. Näkyvyys paikallislehdissä on selkeästi huomattu tuloksia tuottavaksi joten lehdistöä tiedotetaan tapahtumista ja seminaarista. Aivoviikon näkyvyyteen maaliskuussa panostetaan. Yhteistyökumppaneiden tiedottamista jatketaan henkilökohtaisilla yhteydenotoilla. 20 Talousarvio 2014 Projektin kulujen erittely vuodelle 2014 Henkilöstökulut - palkat - päivärahat - koulutus - tyky - työnohjaus 85 000 400 2 000 1 000 1 600 yht. 90 000 Vuokrat - toimistotilat Kouvola toimistotilat Kotka kopiokoneen leasing muut vuokrat yht. 15 000 Matkakulut - Kotka – Kouvola koulutus + työnohjausmatkat muut projektiin liittyvät yht. 6 000 Toimistokulut - puhelin ja internet postituskulut tilitoimisto+tilintarkastus tarjoilut ilmoituskulut painotuotteet 1 000 1 000 4 000 3 000 2 000 3 000 yht. 14 000 Ostopalvelut - seminaarit (aivoviikko + lokakuun seminaari) avoimet yleisöluennot yht. 7 000 Tarvikkeet ja kalusteet yht. 1 000 Muut kulut - siivous merkkipäivät/huomionosoitukset/stipendit yht. 2 000 Kulut vuonna 2014 yhteensä: 135 000