vuosikertomus 2013 - Kouvolan seudun Muisti ry

Kesäretki 2013: Paavo Aho Korian Pioneeripuistossa.
VUOSIKERTOMUS 2013
YLEISTÄ
2
Kouvolan seudun Muisti ry:n tarkoituksena on toimia alueellaan muistisairautta sairastavien henkilöiden ja heidän omaistensa hyväksi, tukea heidän parissaan työskenteleviä ammattihenkilöitä sekä edistää alueellaan muistiterveyttä.
Kouvolan seudun Muisti ry on perustettu 14.6.1990. Yhdistyksen toimialueena on
Kouvola ja Iitti. Yhdistys tarjoaa neuvontaa, ohjausta, vertaistukiryhmien toimintaa ja
ajankohtaista tietoa muistiin liittyvistä asioista. Toimintamuotoina ovat olleet yksilöja ryhmätapaamiset, luennot ja yleisötilaisuudet. Yhdistyksen palveluja ovat käyttäneet yksityiset henkilöt, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, opiskelijat, alueemme
yhdistykset sekä vanhus- ja vammaisjärjestöt. Yhdistyksen toiminnassa vuonna 2013
oli apuna myös vapaaehtoisia eri tapahtumissa.
Kouvolan seudun Muisti ry:n visio 2016 on määritelty strategiatyön tuloksena seuraavasti: Muistiystävällinen Kymenlaakso, jossa paikalliset yhdistykset, julkishallinto, yritykset ja oppilaitokset tekevät saumatonta yhteistyötä aivoterveyden edistämiseksi,
sekä muistisairaiden ja heidän läheistensä arjen toimintojen tukemiseksi.
Yhdistys on alan kattojärjestönä toimivan Muistiliiton jäsen ja maksaa keskusliitolle
vuosittain jäsenmaksutuloista 4 €/ jäsen. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Heimo Keskitalo on toiminut Muistiliiton hallituksen varajäsenenä. Yhdistys on myös Vanhustyön
keskusliiton ja Suomen Muistiasiantuntijat ry:n jäsen.
TOIMIHENKILÖT
Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut Tiina Köninki ja varapuheenjohtajana Heimo Keskitalo. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat olleet Sirkka Hiltunen, Tarja
Mustonen ja Sari Palm. Hallituksen varajäseninä ovat toimineet Terhi Kukkonen, Sirpa
Mäkelä ja Oili Valkeapää.
Projektityöntekijöinä yhdistyksessä ovat toimineet Tarja Levonen, Jenni Arola, Paula
Tommola (1.4.2013 alkaen) sekä Nonna Vanhalakka ja Nina Saarelainen.
Yhdistyksen ja projektien kirjanpidosta on huolehtinut tilitoimisto Tilihansa H. Mettälä
Ky:stä 30.11.2013 asti ja 1.12.2013 alkaen tilitoimisto Tili-Parkkinen Oy.
Yhdistyksen tilintarkastajina ovat toimineet HTM Orvokki Joutjärvi ja Terttu Halme,
varatilintarkastajina Helena Mettälä-Hasu ja Eeva-Riitta Parkkinen.
Kouvolan seudun Muisti ry:n tarkistetut säännöt tulivat voimaan 29.7.2013 (rekisteröity PRH:ssa).
YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana kahdeksan kertaa. Hallituksen jäsenille ei
maksettu kokouspalkkioita vuonna 2013.
Kevätkokous pidettiin 25.4.2013 yhdistyksen kokoustilassa. Kokouksessa hyväksyttiin
vuoden 2012 vuosikertomus ja tilinpäätös.
3
Syyskokous pidettiin 25.11.2013 yhdistyksen kokoustilassa. Kokouksessa hyväksyttiin
vuoden 2014 toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Vuonna 2014 yksilöjäsenmaksu
on 18 € / vuosi, kannatus- ja yhteisöjäsenmaksu 50 €/ vuosi.
Syyskokouksessa valittiin tilintarkastajat seuraavalle tilikaudelle. Tilintarkastajiksi valittiin HTM Orvokki Joutjärvi ja varalla HTM Reijo Haka. Hallituksen varsinaisista jäsenistä erovuorossa olivat Tiina Köninki, Heimo Keskitalo, Sari Palm, Sirkka Hiltunen ja
Tarja Mustonen. Varajäsenistä erovuorossa olivat Terhi Kukkonen, Sirpa Mäkelä ja Oili
Valkeapää. Hallituksen jäseniksi valittiin Tiina Köninki, Heimo Keskitalo, Tiina Manninen, Tarja Mustonen, Sari Palm ja Mari Partanen. Varajäseniksi valittiin Sirpa Mäkelä
ja Leena Westman.
JÄSENET
Yhdistyksessä oli 31.12.2013 yhteensä 283 maksanutta jäsentä. Jäsenmaksun suuruus oli 18,00 € jäseniltä ja 50,00 € kannattaja- ja yhteisöjäseniltä.
YHDISTYKSEN TALOUS
Yhdistystoiminnan rahoitus koostuu pääasiassa jäsenmaksuista, varainhankinnasta
sekä alueemme kuntien vapaaehtoisista yleisavustuksista.
Yhdistyksen varsinaisen toiminnan tilikauden alijäämä oli -6338,34 €. Alijäämän syynä ovat pääsääntöisesti henkilöstökulut, yhdistyksen puheenjohtaja teki Ray:lle avustusanomuksen palkkatyönä vuonna 2013. Yhdistyksen varainhankinta tuotti yhteensä
6716,00 €. Kokoustilaa on vuokrattu ulkopuolisille 15,00 €/ tunti. Kokoustilan vuokratuotto oli yhteensä 849,58 €. Yhdistyksen jäsenmaksut tuottivat yhteensä 6054,00 €,
josta yhdistys maksoi keskusjärjestölle yhteensä 1132,00 € (jäsenmäärä 283 x 4,00
€/jäsen). Sijoitustoiminnan tuotto oli 150,00 €. Yhdistyksen toimintaa on tuettu yleisavustuksilla (taulukko 1) vuonna 2013 yhteensä 3350,00 €.
4
Taulukko 1. Toiminta-avustukset yhdistystoimintaan vuonna 2013
Avustuksen myöntäjä
Kouvolan kaupunki
Haettu 2013
2000 €
Myönnetty 2013
700 €
Iitin kunta
1000 €
250 €
Kouvolan Sivistys- ja
Urheilu-talosäätiö
500 €
400 €
Kymin Osakeyhtiön
100-vuotissäätiö
3500 €
1000 €
Kouvolan kaupunki
Yhteensä
1000 €
7000 €
Käyttötarkoitus
Kesäretki 2013,
pikku joulut 2013,
jäsenkirjeen postituskulut 2013
Kesäretki 2013,
pikku joulut 2013,
jäsenkirjeen postituskulut 2013
Kuusankosken kuntosaliryhmän (kotona asuville muistisairaille) kuluihin.
Tunteet muistityössä seminaarikulut
Hakuaika
30.3.2013
toukokuu 2013
19.4.2013
31.1.2013
Kouvolan kaupunki
myönsi kaupungin
joulukorttirahat
yhdistykselle (kuva
1).
3350 €
Kuva 1. Kouvolan kaupungin johtaja Lauri Lamminmäki, apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen sekä
Kouvolan seudun Muisti ry:n väki joulukorttirahojen luovuttamistilaisuudessa 2013.
Raha-automaattiyhdistys julkisti vuoden 2013 rahoituspäätökset 20.12.2013 klo 10.
Kouvolan seudun Muisti ry:n projekti- ja kehittämistoiminta sai avustusta yhteensä
322 348,08 €.
5
TIEDOTTAMINEN
Jäsenkirjeitä on lähetetty vuoden 2013 aikana neljä projektityöntekijöiden toimesta.
Kouvolan seudun Muisti ry:n monipuolisesta toiminnasta on tiedotettu tilaisuudesta
riippuen yleisillä ilmoitustauluilla, paikallis- ja ilmaisjakelulehdissä. Kaikissa projekteihin liittyvissä yleisö- ja luentotilaisuuksissa on kerrottu myös yhdistyksen toiminnasta.
Yhdistyksen Internet-kotisivuilla julkaistiin ajankohtaista tietoa projekteista ja yhdistyksestä sekä tulevista toiminnoista. Kotisivut sijaitsevat osoitteessa
www.kouvolanseudunmuisti.fi. Kotisivulla kävijöiden määrä nousi jälleen vuoden aikana huimasti. Kävijöitä oli vuoden aikana yhteensä 18942.
TAPAHTUMAT
Yhdistyksen kesäretki
Yhdistyksen ja kehittämishankkeiden yhdessä järjestämä kesäretki tehtiin 6.6.2013.
Retki tehtiin tänä vuonna Korian varuskuntaan ja Kymijoen rantaan. Korian varuskunnan viimeinen komentaja Paavo Aho kertoi alueen historiasta ja toisen maailman
sodan pommituslennoista Korian varuskunta alueelle ja sen läheisyyteen. Retkelle
osallistui 14 yhdistyksen jäsentä. Hallituksen jäsenistä mukana olivat varapuheejohtaja Heimo Keskitalo ja hallituksen varajäsen Sirpa Mäkelä sekä projektityöntekijöistä
Paula Tommola.
Yhdistyksen kesäretken väkeä.
Tunteet muistityössä muistisairaiden omaisille ja heidän läheisilleen
Muistisairaiden läheisille suunnattu tapaaminen järjestettiin 5.9.13 teemalla Tunteet
muistityössä (16 osallistujaa) ja toinen tapaaminen Kuinka jaksan muistisairaan rinnalla 26.9.13 (18 osallistujaa). Palaute oli kiitettävä molemmista tapaamisista. Tapaamisten järjestelyitä tuki Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö.
Muistiviikon tapahtumat
6
Vuoden 2013 omaishoitajiksi valittiin Kalevi Talvala ja Raija Koskinen. Vuoden muistisairaan henkilön omaishoitajan palkitsemisperusteet ovat asuminen yhdistyksen toiminta-alueella Kouvolassa ja Iitissä, palkittava on muistisairasta omaistaan tai läheistään hoitava tai hänestä huolehtiva henkilö, palkittavalla ei tarvitse olla virallista
omaishoitajan statusta ja yhdistyksen hallitus päättää kuka tai ketkä vuosittain palkitaan.
Muistiviikolla 23.9.2013 klo 18.30 järjestettiin paneelikeskustelu Kansallisen muistiohjelman jalkauttamisen haasteista Voikkaasalissa Kuusankoskitalolla. Paikalle saapui
noin 25 henkilöä. Panelisteja olivat palveluketjun johtaja Kouvolan kaupunki, ikääntyneiden palvelut Arja Kumpu, aikuisväestön hallinto, Kouvolan kaupunki palvelupäällikkö Kirsi-Marja Karjalainen, kansanedustaja Sari Palm, toimittaja ja muistisairaan
omainen Irma Jäppinen, lehtori Marja Kero Ksao, Ikäihmisten neuvoston pj Raimo
Kinnunen sekä asiantuntija Kirsti Kuusterä Muistiliitosta. Paneelin lopputuloksena yhdistys päätti kehittää muistikoulun omaishoitajille opiskelijayhteistyönä.
Geronomiopiskelija Anna Westman osallistui Suomen Muistiasiantuntijat ry:n järjestämään koulutukseen vuoden 2013–2014 aikana. Koulutuksen pohjalta Anne Westman tekee opinnäytetyönään muistikoulun
sisällöt Kouvolan seudun Muisti ry:lle.
Yhdistyksen pikkujoulut
Yhdistyksen pikkujouluja vietettiin Kouvolan upseerikerholla 14.12.13 klo 13–15
(kuva oikealla).
7
Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi
toiminta
1 TAUSTA JA TARKOITUS
Kymenlaakson Muistiluotsi toiminta on osa Muistiliiton koordinoimaa valtakunnallista
toimintaa, jota Raha-automaattiyhdistys rahoittaa kohdennetulla toimintaavustuksella. Muistiliiton jäsenyhdistykset ylläpitävät maakunnallisia muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskuksia. Keskuksia on yhteensä 17 maakunnassa muodostaen koko maan kattavan verkoston. Valtakunnallisen Muistiluotsiverkoston tavoitteina on taata kattava ja laadukas tieto, tuki ja toiminta lähellä muistisairasta ja hänen
läheisiään, edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä osallisuutta mahdollistamalla
aktiivinen vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä vahvistaa muistisairaiden ja heidän
läheisten äänen ja tarpeiden kuulumista muistisairaiden hyvinvointia edistävissä verkostoissa.
Valtakunnallisen Muistiluotsiverkoston laatulupauksen mukaisesti Kymenlaakson
Muistiluotsi toimii alueellaan niin, että muistisairaat ja heidän perheensä saavat riittävästi tietoa muistisairauksista, ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä palvelu- ja tukimuodoista, mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin sekä vaikuttaa ja osallistua täysivaltaisena jäsenenä omassa toimintaympäristössään. Kouvolan seudun Muisti ry hallinnoi Kymenlaakson Muistiluotsi toimintaa.
Kymenlaakson Muistiluotsi on sitoutunut toimimaan yhteisen valtakunnallisen Muistiluotsien asiantuntija- ja tukikeskusten yhteisen laatulupauksen mukaan sekä toimimaan omalla alueellaan toimintaympäristöstä nousseiden tarpeiden mukaisesti.
1.1 Kymenlaakson Muistiluotsi toiminnan tavoitteet, toimintamuodot ja resurssit vuonna 2013
Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsin tavoitteena
oli vuodelle 2013 varmistaa Kymenlaaksossa, että muistisairaat ja heidän perheensä
saavat riittävästi tietoa muistisairauksista, ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä
palvelu- ja tukimuodoista ja mahdollisuuden osallistua erilaisiin toimintoihin, joiden
avulla edistetään heidän mahdollisuuttaan hyvään elämään. Perustyö jatkui vuonna
2013 vahvana henkilöstöresurssien vahvistuessa. Muistiluotsitoimintoja ovat asiakastyö, vapaaehtois- ja vertaistoiminta, vaikuttamistyö, verkottuminen ja yhteistyö sekä
tiedon levitys. Perustyön lisäksi vuoden 2013 tavoitteena oli viestintä ja Muistiseminaarin 2013 järjestäminen aiheena edunvalvonta.
8
1.2 Projektin kohderyhmät




Muistisairauteen sairastuneet, omaiset, läheiset, ystävät, naapurit
Vapaaehtoistyöntekijät
Kouvolan ja Kotkan paikallisyhdistykset
Kymenlaakson kuntien asukkaat
Sidosryhmät ja yhteistyötahot:
 Yhdistyksen yhteistyökumppanit
 Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut -projekti
 Palveluntuottajat (yksityiset, kunnalliset, kolmas sektori) alueellamme
 Kaupungit, kunnat, virastot
 Muut järjestöt ja yhdistykset
 Oppilaitokset ja koulut Kymenlaaksossa, esim. Kouvolan seudun
ammattiopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
1.4 Projektin resurssit
Kymenlaakson Muistiluotsin budjetti vuodelle 2013 oli yhteensä 185 000 €. Muistiluotsityöntekijöinä työskentelivät toiminnasta vastaava geronomi AMK Tarja Levonen,
sosionomi AMK Jenni Arola ja 1.4.2013 alkaen sairaanhoitaja AMK Paula Tommola.
Paula Tommola on myös Kotkan Seudun Muistiyhdistys ry:n hallituksen jäsen. Lisäksi
toiminnan avustavissa tehtävissä on toiminut Riitta Virtanen Kouvolan kaupungin
kuntouttavasta työtoiminnasta 4.3. – 3.6.2013 ja 2.9. – 1.12.2013 välisinä aikoina.
Kymenlaakson Muistiluotsin erityispiirteenä on muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen (TunteVa, Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa).
2 TOIMINNAN TOTEUTUS JA TAPAHTUMAT
2.1 Muistiluotsi toiminnan toisen AK –kauden toteutus
Vuosi 2013 alkoi iloisissa tunnelmissa. Heti vuoden alusta pääsimme rekrytoimaan
joukkoomme kolmatta kokoaikaista työntekijää. Muistiluotsitoiminnan perustyön vahvistaminen on jatkunut ja toiminta eri yhteistyökumppaneiden kanssa on ollut aktiivista. Etelä-Kymenlaaksossa on vuoden 2013 aikana päästy lisäämään niin ryhmätoimintaa kuin ohjausta ja neuvontaa. Viestintä oli myös vuoden 2013 yhtenä painopisteenä ja Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsin
näkyvyyteen panostettiin erilaisin toimin.
Kaveri-kurssi:
Vuonna 2013 Kaveri-kurssia toteutettiin yhteistyössä Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan kanssa. Kouvolan seudun ammattiopiston yhteyshenkilönä
toimi lehtori Marja Kero ja lehtori Taija Pakarinen. Kaveri-kurssin tavoitteena oli parantaa muistisairaan ja hänen läheisensä elämänlaatua. Kaveri-kurssissa opiskelijat
kävivät opintoihinsa liittyen omaishoitajaperheissä tai yksinasuvan muistisairaan henkilön luona.
9
Opiskelijat toimivat asiakkaansa tukena arjessa, esimerkiksi tarjoten omaishoitajalle
mahdollisuuden hengähtää tai hoitaa asioitaan. Kaveri-kurssi liittyi opiskelijoiden
”Muistioireisen ikääntyneen toimintakyvyn tukemisen” –opinto kokonaisuuteen. Opiskelijat pitivät oppimispäiväkirjaa sekä tekivät yksilöllisen kuntoutussuunnitelman, jota
he käynneillään toteuttivat. Toiminta oli luottamuksellista ja opiskelijat kirjoittivat salassapitosopimuksen ennen toiminnan aloittamista. Kaverikurssi on siihen osallistuville maksutonta.
Keväällä 2013 mukana oli 29 opiskelijaa. Muistiluotsi etsi heille perheet yhteistyössä
Kouvolan kaupungin kotihoidon ja muistikoordinaattoreiden kanssa. Yhteyshenkilöinä
toimivat kotihoidonohjaajat. Osa mukana olleista perheistä löytyi myös yhdistyksen
oman jäsenistön joukosta. Kymenlaakson Muistiluotsi järjesti opiskelijoille infopäivän,
perehdytti muistisairaan kohtaamiseen ja muistisairaan ravitsemukseen sekä toimi tarvittaessa
opiskelijoiden apuna. Opiskelijat kävivät muisti
Kaverinsa luona yhteensä 5 kertaa ja viettivät
noin 2 tunnin ajan perheessä. Keväällä opiskelijoiden käynnit toteutettiin viikkojen 15 – 19 välisenä aikana. Kaverikurssin päättäjäisjuhlat pidettiin 13.5.2013 Kouvolan seudun ammattiopistolla Kuusankoskella. Kahvin ja täytekakun
lisäksi mieltä virkisti opiskelijoiden järjestämä
ohjelma ja paikallaolijoiden tanssijalan herätteli
tanssiyhtye Paritonit (kuvassa).
Syksyllä 2013 mukana oli 21 opiskelijaa. Opiskelijat kävivät muisti Kaverinsa luona
yhteensä 5 kertaa ja noin 1,5 – 2h / kerta. Käynnit toteutettiin viikkojen 42 – 47 aikana. Kaverikurssin päättäjäisjuhlaa vietettiin 27.11.2013 Kouvolan seudun ammattiopistolla Kuusankoskella. Päättäjäisjuhlassa esiintyivät opiskelijoiden lisäksi Kymenlaakson Steinerkoulun 6. luokalta neljä oppilasta.
Kaveri-kurssi: saadun kirjallisen ja suullisen palautteen mukaan sekä omaiset, opiskelijat ja opettajat kokivat kurssin antoisaksi ja tarpeelliseksi. Perheiden palautteiden
keskiarvo (asteikolla 1 erittäin huono – 5 erittäin hyvä) keväällä 2013 oli 4,5 ja opiskelijoiden 3,9. Syksyn palautteiden keskiarvot perheet 4,6 ja opiskelijoiden palaute
4,5. Keväällä palaute kerättiin sähköisessä muodossa, jolloin 29 opiskelijasta kyselyyn vastasi 12. Syksyllä palaute kerättiin paperilomakkeella palautuskuoren kera 21
opiskelijalta ja palautteen postitti 9 opiskelijaa. Kysymyksiä muokattiin syksylle vastaamaan tarkemmin Muistiluotsin toiminnan kannalta olennaisiin asioihin.
Opiskelijoiden mielestä Kaveri-kurssi on käytännönläheinen opiskelumuoto. ”Oli mukava, kun sai keskittyä muistisairaan kuntouttavaan toimintaan. Päätösjuhla oli tosi
onnistunut”, ”Kaveritapaaminen oli mielenkiintoista ja antoisaa, jatkan käymistä kaverin luona jatkossakin. Hyvä, että kaverikursseja tulee lisää.” Syksyllä 2013 palautteessa kysyttiin opiskelijoilta paras hetki kaverini kanssa: ”Ulkoilu ja tunteminen kun
kaveri oli iloinen tapaamisesta.”, ”Oli mukava huomata, että seurastani oli paljon iloa
kaverilleni. Jokainen hetki kaverini kanssa oli puolin ja toisin antoisaa.”, ”Kun sain
kaksi muistisairasta rouvaa ystävystymään keskenään.”
Perheiden palautteissa omaishoitajat saivat omaa aikaa ”kun muistisairas oli turvallisessa hoidossa opiskelijan kanssa. Sai virkistäytyä käymällä lenkillä, kaupassa ja kirjastossa.”.
10
Kymenlaakson Muistiluotsille hyvä ja toimiva oppilasyhteistyö vahvistuu yhteisen tekemisen, Kaverikurssin myötä. Palautteiden pääviesti tapaamisista on myönteinen ja
tavoitteemme on toteutunut: opiskelijat ovat päässeet opintoihinsa liittyen tukemaan
muistiperheen arkea ja muistisairaat ja heidän omaisensa ovat saaneet tukea arjessa
selviytymiseen.
Kaveri-kurssin osallistujamäärät löytyvät taulukosta 1, sivulta 25.
Muistisairaan ulkoiluystäväksi – koulutus:
järjestettiin yhteistyössä Kouvolan kaupungin Voimaa vanhuuteen –hankkeen kanssa,
hankkeesta mukana kuntakoordinaattori Mirja Michelsson. Koulutus toteutettiin Kouvolan seudun Muisti ry:n toimitiloissa 20.2.2013, 6.3.2013 ja 13.3.2013 klo 16.30 –
19.00 välisenä aikana. Koulutus oli suunnattu vapaaehtoistyöntekijöille, vertaisohjaajille, iäkkäiden omaisille ja läheisille sekä kaikille, jotka haluavat ulkoilla yhdessä iäkkään kanssa. Koulutus antoi tietoa vapaaehtoistyön periaatteista, muistisairauksista
ja turvallisuustekijöistä muistisairaan kanssa liikkuessa, valmiuksia ulkoilun avustamiseen ja kotivoimistelun opastukseen sekä sopivien ulkoilureittien valintaan. Lisäksi
koulutus mahdollisti kokemuksen vaihtoa muiden ulkoiluystävien kanssa.
Koulutus oli maksuton osallistujille ja koulutuksen käyneet saivat Ulkoiluystäväpassin.
Kouluttajina toimivat Kymenlaakson Muistiluotsista geronomi AMK Tarja Levonen,
Voimaa vanhuuteen –hankkeen kuntakoordinaattori, geronomi AMK Mirja Michelsson
ja fysioterapeutti Marita Rinne. Kevään 2013 järjestettyyn koulutukseen osallistui 17
vapaaehtoista. Syksyn 2013 vastaava koulutus oli suunniteltu järjestettäväksi
27.8.2013 alkaen, mutta vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi peruttiin. Koulutus
ajankohtaa siirrettiin 5.11.2013 alkavaksi, mutta myös tämä jouduttiin peruuttamaan
vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Muistisairaan ulkoiluystäväksi – koulutus: koulutusta mainostettiin Kouvolan seudun Muisti ry:n Toimintakalenterissa, kuntakoordinaattori Mirja Michelsson lähetti lukuisia sähköpostitse eri eläkeläisjärjestöille, vertaisohjaajille ja Kouvolassa toimiville Hyvinvointiasemille, samoin Kymenlaakson
Muistiluotsi omille yhteistyökumppaneilleen.
Ajatuksena oli saada vapaaehtoisia muistisairaan ulkoiluystäviä myös Kouvolan seudun Muisti ry:n vapaaehtoisten joukkoon. Keväällä koulutukseen osallistujista suurin
osa kuitenkin kuului esim. Hyvinvointiaseman saattajapalveluun tai oli mukana eläkeläisjärjestön ulkoiluystävänä. Kymmenen koulutukseen osallistuneista ilmoitti halukkuutensa jatkaa ulkoiluystävänä koulutuksen jälkeen.
Kuinka koulutukseen osallistujien odotuksiin pystyttiin vastaamaan: ”Koulutuksesta
olen saanut enemmän kuin osasin odottaa. Sain hyviä työkaluja omaan vapaaehtoistyöhön”, ”Neuvoa ja opastusta muistisairaan lähestymiseen, käytännön asioihin, apuvälineiden käytössä, ongelmien ratkomiseen, jumppaukseen – ja ennen muuta lisää
iloista mieltä auttamiseen. Kaiken sain mitä odotin.” Lisäksi ”Sain tietoa muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta –tarpeellista tietoa! Kiitos!”
Osallistujia pyydettiin myös kysymään ulkoiluystäviltään, miten he ovat kokeneet ulkoiluystävätoiminnan: ”On hyvä kun voi odottaa jotakuta”, ”Mukava päästä ulos kerran viikossa, näki naapuriakin koirineen pitkästä aikaa ja sai esitellä entisen kotitalon.”, ”Turvallista lähteä ulos ystävän kanssa.”
11
Ohjaus ja neuvonta:
Kymenlaakson Muistiluotsi antoi ohjausta ja neuvontaa lukuisia kertoja vuoden 2013
aikana muistiasioissa, puhelimitse, sähköpostitse tai asiakkaalla oli mahdollisuus varata aika henkilökohtaista toimistokäyntiä varten. Toimistomme on ollut avoinna Kouvolassa maanantaista perjantaihin kello 9 – 15. Etelä-Kymenlaaksossa Kotkan toimistoon on päässyt ajanvarauksella.
Kotkan kaupungin korttelikodeissa on ollut mahdollisuus tulla henkilökohtaisesti keskustelemaan muistiluotsityöntekijä Paula Tommolan kanssa 2 tunnin ajan. Näitä tapahtumia järjestettiin yhteensä 4 kertaa, 23.10. Korttelikoti Naapurissa, 24.10. Korttelikoti Muorikassa, 7.11. Korttelikoti Ratikassa ja 14.11. Korttelikoti Alvariskassa
Korttelikodeissa tavattiin yhteensä 22 henkilöä.
Yleisötilaisuudet:
Yleisötilaisuuksilla tarkoitetaan kaikille avoimia koulutuksia, muistiluentoja tai muita
tapahtumia. Seuraavassa on esitelty lyhyesti vuoden 2013 keskeisimpiä yleisötilaisuuksia.
AIVOVIIKON TAPAHTUMAT
UKK –kävelytesti naisille ”Voimavaralähtöiset terveyskeskustelu” –projektin apuna
Kouvolan jäähallilla naistenpäivänä 8.3.2013. Kymenlaakson Muistiluotsilla oli esittelypöytä paikan päällä.
Avoimet ovet yhdessä ”Voimavaralähtöiset terveyskeskustelu” –projektin kanssa
Kouvolan seudun Muisti ry:n tiloissa 12.3.2013. Paikalla kävi 18 vierailijaa tutustumassa yhdistyksen toimintaan ja projekti- ja muistiluotsityöntekijöihin. Teemana ”Aktivoi aivojasi”.
MUISTIVIIKON TAPAHTUMAT
Avoin yleisöluento Ikääntyminen ja muisti pidettiin Kouvolan kansalaisopistolla
17.9.2013 klo 18. Luennoimassa oli geriatri Sari Mäkelä.
VÄLITÄ MUISTA –info tapahtumat Tuohikotissa ja Elimäellä järjestettiin yhteistyössä Kouvolan kaupungin Ikääntyneiden varhaisen tuen kanssa. Elimäellä Välitä
muista –info pidettiin 18.9.2013 ja Tuohikotissa 23.9.2013.
Välitä -kävelytapahtuman järjestettiin yhteistyössä Kotkan Seudun Muistiyhdistys
ry:n kanssa 19.9.2013 klo 10. Tapahtuma toteutettiin sekä Kotkassa Karhulan Jokipuistossa että Kreetalla Kato Staloksen kylässä, jossa Kotkan Seudun Muistiyhdistyksen jäseniä oli lomailemassa. Kotkassa vesisateesta huolimatta osallistujia oli paikalla
17. Kreetalla maaston mäkisyydestä johtuen osallistujia oli 22. Molemmissa tapahtumissa käsiteltiin myös muistiviikon Välitä-Muista teemaa.
Muistiseminaari 2013 – VÄLITÄMME MUISTA Kokopäivän muistiseminaari muistityön tukemiseksi järjestettiin 20.9.2013 Kotkan Höyrypanimolla valtakunnallisella
muistiviikolla. Seminaari oli avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Seminaarin aiheena
oli Muistisairaan itsemääräämisoikeuden tukeminen. Seminaarin hinta oli 70,00 € ja
se sisälsi päivän ohjelman tarjoiluineen sekä materiaalin muistitikulla. Muistiseminaarin luennoitsijoina toimivat VTT, dosentti, johtaja Päivi Topo Ikäinstituutista, OTT, dosentti Anne Mäki-Petäjä-Leinonen Helsingin yliopistosta, hoitotyön kehittäjä Taina
Semi Geroartist:sta ja sairaanhoitaja AMK, Muistiasiantuntija Diploma, muistiluotsityöntekijä Paula Tommola Kouvolan seudun Muisti ry:stä.
12
Muistiseminaariin osallistui 124 henkilöä, joista 107 antoi asiakaspalautteen. Palauteprosentti oli 86 %. Muistiseminaari onnistui ja muistitikuilla jaettu luentomateriaali sai
hyvää palautetta. Seminaarin osallistumismaksuista kertyneet tuotot kattoivat seminaarista aiheutuneet kulut. Seminaarin palautteiden keskiarvo 4,4. ”Antoisa ja mielenkiintoinen päivä”, ”Asiat erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä”, ”Ihan paras muistiseminaari tähän mennessä. Useampaan olen osallistunut.”, Seminaaripäivä oli kokonaisuudessaan mukavan rento, taukoja sopivasti.”, ”Uusi seminaari, koska tämä oli todella hyvä ja antoisa.” Muistiseminaarin ohjelma löytyy liitteenä 1.
Kansallisen muistiohjelman 2012 – 2020 jalkauttamisen haasteet –
paneelikeskustelu järjestettiin Kuusankoskella Kuusankoskitalon Voikkaasalissa
maanantaina 23.9.2013 Kouvolan seudun Muisti ry:n toimesta, Kymenlaakson Muistiluotsi oli mukana tilaisuudessa.
Muistikahvilat – muistitietoa maakuntiin
”Paljon hyviä vinkkejä ja käytännön tietoa.”
Muistikahviloiden tavoitteena oli levittää tietoa
maakunnassa muistiin liittyvistä asioista.
Muistikahvilat olivat avoimia tilaisuuksia kaikille asiasta kiinnostuneille. Muistikahviloissa
oli erilaisia muistiin liittyviä luentoja sekä kahvitarjoilu. Muistikahviloita oli vuonna 2013
Kouvolassa, Kuusankoskella, Iitissä, Kotkassa,
Haminassa, Karhulassa, Pyhtäällä ja Miehikkälässä. Muistikahviloiden aiheina oli esimerkiksi: muisti ja ravitsemus, muistin apuvälineet, muisti ja liikunta, muistisairas
ihminen ja henkisyys, milloin kiinnittää huomio muistipulmiin ja muistisairaan ja hänen läheisensä sosiaalipalvelut- ja etuudet. Muistikahviloissa kävi vuonna 2013 yhteensä n. 900 henkilöä. Karhulan lokakuun muistikahvilaa ei pidetty normaalisti, vaan
Kymenlaakson Muistiluotsi oli tavattavissa 9.10.2013 Seuratalo Sampossa, jossa järjestettiin Ikäfoorumi 2013 Hyviä Vuosia! Järjestäjinä oli Kotkan kaupungin Oppia Ikä
kaikki –yhteistyöryhmä. Kymenlaakson Muistiluotisilla oli esittelypöytä ja muistiluotsityöntekijä Paula Tommola paikanpäällä. Ikäfoorumin kävijämäärä ei ole laskettu
muistikahvilan kävijämääriin. Arviolta paikanpäällä vieraili 150 henkilöä. Muistikahvilan kävijämäärät löytyvät taulukosta sivulta 25.
Vanhustyön erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa: ”Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri toimintaympäristöissä” – asiantuntijuuden vaihtoa ja yhteistyötä Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa
Kymenlaakson Muistiluotsi teki yhteistyötä Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa
liittyen Vanhustyön erikoisammattitutkinnon tutkinnon osaan: ”Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri toimintaympäristöissä”. Muistiluotsit pitivät koulutuksessa asiantuntijaluentoja. Koulutuksessa luentoja pidettiin seuraavasti: 29.4. Tarja Levonen
ja Paula Tommola kertoivat yhdistyksen toiminnasta ja heidän aiheenaan oli muistiasiantuntijana työyhteisössä, 14.5. Paula Tommola luennoi aiheesta muistisairaan
ihmisen ravitsemus ja 24.9. Jenni Arola luennoi aiheesta TunteVa-toimintamalli muistisairaan ihmisen kohtaamisessa. Lisäksi opiskelijat tekivät opintokäynnin yhdistykseen 23.4.2013.
13
Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa on tehty kumppanuussopimus, jossa on
määritelty yhteistyön tavoitteeksi sairastuneiden ja heidän omaistensa tuen ja palveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen Kaveri-kurssin muodossa sekä muistihäiriö- ja
dementiatyön yleisen tunnettuuden ja näkyvyyden lisääntyminen alueella (asiantuntijuuden vaihtoa).
Ensitietopäivät – ensitietoa hiljattain muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen
”Päivä oli sopiva kokonaisuus asiaan liittyvistä aiheista.”
Ensitietopäivien tavoitteena on antaa tietoa muistipotilaille ja heidän läheisilleen ja
tätä kautta tukea muistisairaan kotona asumista. Ensitietopäivät järjestettiin Kouvolan muistipoliklinikan kanssa kumppanuusperiaatteella. Puolen päivän mittainen ensitietopäivä oli kohdennettu hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneelle henkilölle ja
hänen puolisolleen, lapselleen tai muulle läheiselle. Ensitietopäivän sisältönä olivat:
Kouvolan seudun Muisti ry:n yhdistysesittely, muistisairaudet ja muistisairauslääkkeet, sosiaaliasiat ja -etuudet, liikunnan merkitys toimintakyvyn tukemisessa, hyvinvointia ja toimintakykyä ravinnolla sekä loppukevennys. Ensitietopäiviä oli 4 vuonna
2013. Ensitietopäivien osallistujamäärät löytyvät taulukosta sivulta 25.
Muistiluennot – tietoa muistista
”Luento oli todella mielenkiintoinen ja hyvin ymmärrettävä.”
Muistiluentojen tavoitteena oli ajankohtaisen muistitiedon levittäminen Kymenlaakson
alueella. Kymenlaakson Muistiluotsilta sai tilata muistiluentoja, esimerkiksi omaisten
iltoihin tai erilaisiin kerhoihin. Luennoista otettiin 25,00 € luentopalkkio. Aihealueina
olivat esimerkiksi, milloin kiinnittää huomiota muistipulmiin, mitä voin itse tehdä
muistini hyväksi ja muistisairaan ihmisen kohtaaminen. Vuoden 2013 luentojen määrät löytyvät taulukosta sivulta 25.
Muistipirkot – avoin käsityö ja askartelukerho muistisairaiden henkilöiden
läheisille
Muistipirkot –kerhon tavoitteena on vahvistaa ja tukea muistisairaan läheisen voimavaroja ja jaksamista sekä löytää uusia selviytymiskeinoja vertaistuen avulla. Vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea tarjosi helmikuussa aloittanut muistisairaiden läheisille
suunnattu kerho, jossa kädentaitojen lomassa juttelua, muistelua ja kahvittelua joka
toinen maanantai yhdistyksen kokoustilassa. Vapaaehtoisten ohjaajien luotsaamana
keväällä ja syksyllä 2013 yhteensä 16 kertaa kokoontunut Muistipirkot innosti mukaan ohjaajien lisäksi 26 kävijää.
Purkupaikka – vertaistukiryhmät muistisairaiden henkilöiden puolisoille
”Siitä annan ruusuja kun tänne on niin mukava tulla. Jaksaa taas vähän aikaa paremmin. Jään kaipaamaan näitä tapaamisia.”
Purkupaikka omaisten ryhmän tavoitteena oli tukea muistisairaan henkilön omaisten
jaksamista ja voimavaroja. Purkupaikka niminen pienryhmä oli tarkoitettu muistisairautta sairastavien puolisoille. Ryhmä oli suljettu eli mukana olijat pysyivät samoina
koko käyntikertojen ajan.
14
Tapaamisia oli yhteensä 6 ja ryhmä kokoontui tiistaisin 12.3., 19.3., 26.3., 2.4., 9.4.
ja 16.4.2013 kestäen 1,5 h kerrallaan. Purkupaikka ryhmä kokoontui Karhulassa ja
ryhmään osallistui 6 henkilöä. Ryhmän ohjaajana toimi psykoterapeutti, sairaanhoitaja Merja Sillanpää. Syksyllä ryhmän oli tarkoitus kokoontua Kuusankoskella, mutta
ryhmä ei alkanut, sillä ryhmään ei tullut tarvittavaa määrää osallistujia.
Keskusteluryhmä muistisairaiden läheisille
”Ryhmä antoi paljon, pois lähtiessä oli hyvä olo aivan uudella tavalla.”
Ryhmä toteutettiin yhteistyössä Kouvolan seurakunnan kanssa ja se kokoontui torstaisin 14.11., 21.11., 28.11., 5.12. ja 12.12.2013. Ryhmä sai alkunsa erään omaisen
toiveesta hengellisestä ryhmästä muistisairaiden läheisille. Ryhmätoiminnan tavoitteena oli tarjota omaisille vertaistukea ja tukea omaisen jaksamista. Ryhmässä käsiteltäviä teemoja olivat muun muassa hengellisyys voimavarana, syyllisyys, luopuminen ja arvostava kohtaaminen. Ryhmän kokoontumisia oli yhteensä 5 ja ryhmä kokoontui 1,5 h kerrallaan. Ryhmän ohjaajana toimivat pastori Ulla Koskinen ja diakoni
Leea Piirainen. Ryhmään osallistui 7 henkilöä. Toiveista muistisairaille henkilöille tarjottiin mahdollisuutta rinnakkaisryhmään samaan aikaan läheisten ryhmän kanssa.
Muistisairaiden ryhmää ohjasivat geronomiopiskelijat Tiina Salminen-Takkinen ja Outi
Mäkelä Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Keskusteluryhmään osallistuneet läheiset jatkavat tapaamisiaan omaehtoisesti ryhmätoiminnan päätyttyä.
Urhot keittiössä – Muistisairauteen sairastuneiden miespuolisille omaishoitajille suunnattu ruoanvalmistuskurssi
Ryhmä suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson Marttojen kanssa.
Ruokakurssi kuului osana Etelä-Karjalan Martat ry:n ja Kymenlaakson Martat ry:n
Omassa kodissa –hanketta. Kurssin käytännön toteutus: Kymenlaakson Muistiluotsi
markkinoi kurssia ja otti ilmoittautumiset vastaan, käytännön ruoanvalmistus sekä
teoriaosuus ikäihmisten ja muistisairaan ravitsemukseen liittyvistä erityispiirteistä
huolehti kurssin ohjaaja erikoisneuvoja Sari Rokka, Kymenlaakson Martat ry:stä. Kymenlaakson Muistiluotsi järjesti samaan aikaan muistisairauteen sairastuneiden ryhmän. Kurssin ajankohta oli 21.10. ja 28.10. klo 10.00 – 13.00 ja suunnattu erityisesti
maaseutualueilla asuville muistisairauteen sairastuneitten yli 60-vuotiaiden miespuolisille omaishoitajille.
Kurssi toteutusta muokattiin vähäisen osallistuja määrän vuoksi (1 ilmoittautunut)
niin, että ohjaaja Sari Rokka kävi kurssipäivinä omaishoitajan kotona, jossa ohjaus
toteutettiin. Kurssi oli maksuton osallistujille. Sairastuneiden ryhmä ei toteutunut.
Omaisten ryhmien osallistujamäärät löytyvät taulukosta sivulta 25. Huomion arvoista
osallistujamäärissä on se, että omaisten ryhmät olivat suljettuja ryhmiä.
15
Yhteistä ryhmätoimintaa muistisairaille ja heidän läheisilleen – asiantuntijaja tukikeskuksesta tukea
Muistisairaille ja heidän läheisilleen järjestettiin yhteistä ryhmätoimintaa vuonna
2013. Yhteisiä ryhmätoimintoja olivat avoin jumpparyhmä, yhteislaulut sekä Tällaisena haluan tulla muistetuksi – Meidän tarina valokuvin ryhmä.
Jumpparyhmän tavoitteena oli tukea muistisairaan ja hänen läheisensä toimintakykyä. Jumpparyhmä oli avoin ryhmä eli ryhmään ei vaadittu erillistä ilmoittautumista.
Jumpparyhmä kokoontui 12 kertaa keväällä ja 13 kertaa syksyllä. Jumpparyhmää ohjasi fysioterapeutti Marita Mannonen Kouvolan Fysiotiimistä. Jumpparyhmä oli erittäin
pidetty ja kävijöitä oli keskimäärin 10 / kerta. Kävijämäärät löytyvät taulukosta s. 25.
Yhteislaulujen tavoitteena oli tarjota mukavaa yhteistä tekemistä muistisairaille ja
heidän läheisilleen. Avoimet yhteislaulutilaisuudet toteutettiin vapaaehtoisvoimin.
Tässä poiminta erään asiakkaan kirjallisesta palautteesta: ”Laulu ylläpitää muistia ja
piristää mieltä. Sen tähden tärkeää. Toivon jatkoa laulamiseen.” Kävijämäärät löytyvät taulukosta s. 25.
Tällaisena haluan tulla muistetuksi – Meidän tarina valokuvin ryhmä oli kohdennettu muistisairaalle henkilölle puolisoineen. Ryhmän tavoitteena oli valokuvia
apuna käyttäen etsiä tärkeimpiä muistoja näkyville ja koostaa kuvista muistokirjanen
muistin ja parisuhteen tukemiseksi. Ryhmässä hyödynnettiin albumikuvia ja voimauttavan valokuvan metodia. Ryhmän oli tarkoitus kokoontua Kouvolassa keväällä 2013,
mutta osallistujien vähäisyyden vuoksi ryhmä ei alkanut. Syksyllä 2013 ryhmä kokoontui Kotkassa ja ryhmä oli kohdennettu muistisairaalle henkilölle ja hänen omaishoitajalleen. Ryhmä oli suljettu ja se kokoontui 10 kertaa 7.10 -9.12.2013 välisenä
aikana. Ryhmään osallistui 3 omaishoitoperhettä. Ryhmän ohjaajana toimi valokuvaaja Marja Seppälä ja apuohjaajana Kotkan kaupungin Hovinsaaren hoivakoti 2:sta lähihoitaja/virikeohjaaja Marjo Tolsa. Lisäksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 2
sairaanhoitajaopiskelijaa Anna Kukkola ja Tommi Raskinen olivat havainnoimassa
ryhmän toimintaa opintojensa pohjalta. Ryhmä koettiin voimaannuttavana, opettavana ja mielenkiintoisena. Eräs ryhmäläinen kirjoitti palautteessaan; ”Marjalle ruusuja,
veti hyvin kurssin ja oli muutenkin persoonana erittäin mukava ja ammattitaitoinen,
Opiskelijat aktiivisesti taustalla, miellyttävää. Saimme hyvää oppia valokuvaamisesta,
olin ihan noviisi tällä saralla, Saatiin ihania kuvia”.
Vertaistukiryhmä muistisairauteen sairastuneelle henkilölle ja hänen omaishoitajalleen järjestettiin Kotkan kaupungin Omaishoidon tukikeskuksen tiloissa keskiviikkoisin
klo 13–14:30 huhtikuussa 2013 yhteistyössä omaishoidon tukitiimin lähihoitajien
kanssa. Suljettuun ryhmään osallistui 5 perhettä. Tapaamiskertoja ryhmällä oli 4.
Omaishoitajien tiedollisen ryhmän ohjaajana toimivat Paula Tommola 3 kertaa ja Jenni Arola kerran. Sairastuneiden ryhmää ohjasivat omaishoidon tukitiimin työntekijät.
Omaishoitajien ryhmän tavoitteena oli tiedollisen tuen avulla tukea omaishoitajien
jaksamista. Muistisairauteen sairastuneiden ryhmän tavoitteena oli vertaistuki keskustelun ja toiminnan avulla. Ryhmää osallistui säännöllisesti 3 perhettä ja 2 perhettä
epäsäännöllisesti. Suullisena palautteena ryhmästä koettiin saadun tietoa ja voimia
arkeen. Omaishoitajat kertoivat myös muistisairaan puolisoiden olevan tyytyväisiä ja
tulevan mielellään ryhmään.
Toiminnalliset vertaistukiryhmät muistihäiriöisille asiakkaille – voimaa vertaisuudesta
16
Vuonna 2013 muistihäiriöisten vertaistukiryhmien määrää lisättiin, ja tällä tavoin
vahvistettiin Muistiluotsin roolia sosiaalisen tuen ja osallisuuden mahdollistajana.
Ryhmien tavoitteena oli tukea muistisairaiden henkilöiden toimintakykyä sekä tarjota
vertaistukea ja onnistumisen kokemuksia. Vuoden 2013 aikana vertaistukiryhmiä järjestettiin seuraavasti: Toiminnallinen vertaistukiryhmä varhaisella iällä muistisairauteen sairastuneille järjestettiin Kouvolassa ja Iitissä, Virkeyttä sanoin ja sävelin –
ryhmä järjestettiin syksyllä Kouvolassa ja kuntosaliryhmä muistisairaille henkilöille
järjestettiin Kuusankoskella. Elämänkaaripiiri henkilöille, joilla on alkavia muistiongelmia, järjestettiin Kouvolassa.
”Meille tämä kerhopäivä on aina ollut viikon kohokohta.”
Toiminnalliset vertaistukiryhmät varhaisella iällä muistisairauteen sairastuneille toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden kanssa. Ryhmän tavoitteena oli tuottaa iloa ja mukavia hetkiä ja ohjelma
koostui paljolti ryhmäläisten toiveista. Ryhmä kokoontui keväällä Iitissä tiistaisin 5.2.
– 14.5.2013 ja syksyllä keskiviikkoisin 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11., 27.11. ja
11.12.2013. Kouvolan ryhmä kokoontui keväällä perjantaisin 1.2. – 3.5.2013 ja syksyllä perjantaisin 6.9. – 22.11.2013. Kouvolan ryhmää ohjasivat keväällä 2013 geronomiopiskelijat Kirsi Korhonen, Outi Mäkelä, Tiina Orava, Katri Rauhamäki, Katriina
Seppälä, Pia Talvala ja Sari Vatto. Syksyllä ryhmänohjaajina toimivat samat opiskelijat kuin keväälläkin ja uutena ohjaajana aloitti Marja Sutinen. Iitin ryhmää ohjasivat
keväällä 2013 Kirsi Korhonen ja Satu Salonen. Syksyllä Iitin ryhmän ohjaamisen aloittivat Salla Ojala ja Satu Tiira.
Opiskelijat vastasivat ryhmän suunnittelusta, ohjauksesta ja esitteen teosta. Muistiluotsityöntekijä Jenni Arola toimi ryhmän yhteyshenkilönä. Iitissä tehtiin tiivistä yhteistyötä muistikoordinaattori Eva Koskimaan kanssa asiakkaiden ryhmään ohjautumisessa. Iitin ryhmästä Kirsi Korhonen ja Satu Salonen tekevät geronomiopintoihinsa
liittyen opinnäytetyön, joka valmistuu vuonna 2014. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa
toimi erinomaisesti. Palautteissa kiitosta ryhmäläisiltä tuli erityisesti ryhmän monipuolisesta toiminnasta ja sopivan kokoisesta ryhmästä. Eräässä palautteessa mainittiin,
että opiskelijoiden asenne ja motivaatio on kohdallaan. Omaiset kiittivät ryhmästä
myös siitä näkökulmasta, että he saavat tärkeän pienen hetken asioiden hoitamiseksi
tai ”jalkojen ylös sinkauttamiseksi”.
”Toimiva sopivankokoinen ryhmä, vetäjät asiansa osaavia.”
Toiminnallinen vertaistukiryhmä varhaisella iällä muistisairauteen sairastuneille syksyllä 2013 Kotkassa yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden kanssa. Ryhmän tavoitteena oli tuottaa iloa ja mukavia hetkiä,
kuunnellen ryhmäläisten toiveita. Ryhmän ohjaajina olivat geronomiopiskelijat Tarja
Autio, Minna Elo, Pia Mikkola, Jaana Penttilä, Suvi Piensalo - Seppälä, Nina Vihavainen, Birgitte Vähä - Impola. Ryhmään ei kuitenkaan saatu rekrytoitua osallistujia riittävästi. Geronomiopiskelijoilla ja Kymenlaakson Muistiluotsin yhteyshenkilön Paula
Tommolan kanssa pidettiin yhteisiä palavereita 4 kertaa sekä 1 suunnittelu palaveri,
mihin osallistuivat edellisten lisäksi Tarja Levonen ja Jenni Arola. Ryhmää yritetään
käynnistää uudelleen alkuvuodesta 2014.
17
Virkeyttä sanoin ja sävelin –ryhmä muistisairaille henkilöille järjestettiin yhdistyksen toimitiloissa syksyllä 2013. Ryhmän tavoitteena oli tarjota muistisairaille henkilöille toimintakykyä ylläpitävää, kuntouttavaa musiikkitoimintaa sekä tukea kielellistä tuottamista. Ryhmä kokoontui keskiviikkoisin 2.10. – 4.12.2013 yhteensä 9 kertaa
ja ryhmään osallistui yhteensä 9 henkilöä, joista yksi ryhmän jäsen ohjattiin kesken
ryhmän yhdistyksen muuhun toimintaan. Ryhmän ohjaajina toimivat KK, musiikkiterapiaopiskelija Katri Kurri-Almgrén ja puheterapeutti Eija Seppälä. Ryhmässä tehtyjen
harjoitteiden tavoitteena oli parantaa asiakkaiden toimintakykyä seuraavilla alueilla:
muistelu, puheentuotto, oman toiminnan ohjaaminen ja mieliala.
Kaikki harjoitteet olivat helposti siirrettävissä asiakkaiden arkeen. Palautteissa kiiteltiin välittömästä tunnelmasta ja hyvistä ryhmänohjaajista.
"Mieltä virkistäviä muisteluita ja ajatuksia lapsuudesta nykypäivään.”
Elämänkaaripiiri toteutettiin yhteistyössä Kouvolan seurakunnan kanssa. Suljettuun
ryhmään otettiin mukaan 6 henkilöä, joilla on alkavia ongelmia muistin kanssa. Ryhmän tavoitteena oli tuottaa iloa ja mukavia hetkiä ja samalla työstää itselle ”Omat
muistot” -vihko. Vapaaehtoisen ohjaajan Hilkka-Helinä Hartikaisen ideoima muisteluryhmä, jossa käsiteltiin myös hengellisiä asioita. Ryhmä kokoontui Kouvolan seudun
Muisti ry:n toimitiloissa yhteensä 11 kertaa 5.2. – 23.4.2013 välisenä aikana. Osallistujia oli 6. Ryhmässä käsiteltiin myös hengellisiä asioita ja muisteluryhmän kulun
apuna jokainen osallistuja sai Vivamo –opiston ”Omat muistot” -vihkon. Ryhmää mainostettiin Kouvolan seudun Muisti ry:n jäsenkirjeessä sekä järjestöpalsta ilmoittelulla
ja yhteistyökumppaneiden välityksellä. Lainauksia osallistujien palautteista: ”Virsien
laulut ja keskustelut toivat hyvää mieltä”, ”Tällaisia kursseja toivotaan lisää!”
Kuntosaliryhmä muistisairauteen sairastuneille järjestettiin Kettumäen palvelukeskuksen kuntosalilla Kuusankoskella keväällä maanantaisin 15.4. – 3.6.2013 ja syksyllä maanantaisin 23.9.2013 alkaen. Ryhmä kokoontui 10 kertaa keväällä ja syksyllä.
Ryhmän tavoitteena oli muistisairaan toimintakyvyn tukeminen ja ryhmässä oli voima- ja tasapainoharjoittelua. Kevään ryhmä järjestettiin yhdistyksen rahoittamana
muistiseminaarista 2012 saaduilla varoilla. Muistiluotsi teki yhteistyötä yhdistyksen
kanssa ja vastasi ryhmän koordinoinnista keväällä 2013. Syksyn kuntosaliryhmä toteutettiin Muistiluotsin toimintana.
Ryhmä oli suljettu. Ryhmää ohjasivat keväällä fysioterapeutit Inga Frimodig ja Johanna Laurell ja syksyllä Johanna Laurell ja Kati Kunnaala. Kevään ryhmään osallistui 3
ryhmäläistä ja syksyn ryhmään 6 henkilöä. Syksyn ryhmäläisistä 1 henkilö jätti ryhmän kesken terveydellisten syiden vuoksi. Ryhmä sai kiitosta ryhmäläisiltä rennosta
ilmapiiristä ja ryhmälle toivottiin jatkoa. Ryhmänohjaaja Johanna Laurellin mukaan
ryhmäkoko on hyvä pitää 6 henkilössä, jotta kaikkia pystytään avustamaan ja neuvomaan ilman, että jää turhaa luppoaikaa. Selvimmin kunnon ja lihasvoiman paranemista oli nähtävissä huonompikuntoisilla. Lihasvoiman lisäämiseksi kerta viikossa
on liian vähän, mutta ylläpitävänä harjoitteluna sopiva. Fysioterapeutti Johanna Laurellin arvion mukaan kaikilla tapahtui lihasvoiman lisääntymistä, mutta mitä parempi
alkutilanne sitä vähemmän lihasvoima lisääntyi suhteessa.
”Hyvät laitteet. Kunnon opastus.”
18
Vuoden 2013 toiminta taulukkomuodossa:
Sisältö
Asiakastyö
Vapaaehtois- ja
vertaistoiminta
Vaikuttamistyö
Verkottuminen ja
yhteistyö
Tiedon levitys
Toimintojen sisällöt Kymenlaaksossa
Ohjaus ja neuvonta puhelimitse, sähköpostilla tai ajanvarauksella toimistokäynnit
Mittari(t)
Omaisten ryhmät: vertaistukiryhmä ja
Purkupaikka
Kaveri-kurssi yhteistyössä Kouvolan
seudun ammattiopiston (Ksao) kanssa
Avoin jumpparyhmä muistisairaalle ja
hänen läheiselleen Kouvolassa
Yhteislaulut yhdistyksen toimistolla
Toiminnalliset vertaistukiryhmät muistihäiriöisille asiakkaille.
Kuntosaliryhmä muistisairaille
Virkeyttä sanoin ja sävelin ryhmä
muistisairaille
Meidän tarina valokuvin ryhmä muistisairaalle puolisoineen
Muistisairaan ulkoiluystävä – koulutus
Kouvolan kaupungin Voimaa vanhuuteen –hankkeen kanssa
Elämänkaaripiiri Kouvolan seurakunnan kanssa
Urhot keittiössä –Muistisairauteen sairastuneiden miespuolisille omaishoitajille suunnattu ruoanvalmistuskurssi
Kymenlaakson Martat ry:n kanssa
Hoito- ja palveluketjut: Ensitietopäivät
yhteistyössä Kouvolan muistipoliklinikan kanssa hiljattain diagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen
Maakunnan muistityön koordinointi
Muistiluotsiverkosto
Muistikahvilat maakunnassa
Tutustumiskäynnit, vierailut, messut,
yleisötapahtumat, konferenssit, tutustumiskäynnit
Muistikahvilat Kouvolassa, Kotkassa,
Iitissä, Miehikkälässä, Pyhtäällä, Haminassa, Karhulassa ja Kuusankoskella.
Luennot yhdistyksissä ja omaisten
illoissa 25 € korvausta vastaan
Aivo- ja Muistiviikon tapahtumat yhdessä eri toimijoiden kanssa
Asiakas- ja sidosryhmäpalaute, itsearviointi
Asiakaspalaute, itsearviointi
Asiakas- ja sidosryhmäpalaute sekä itsearviointi
Asiakas- ja sidosryhmäpalaute ja itsearviointi
Asiakaspalaute, itsearviointi
sekä kotisivuilla kävijöiden
määrät
19
Yhteistyöverkostojen kokoontuminen vuonna 2013:

Hallituksen kokouksia ja vuosikokouksia oli vuoden aikana yhteensä 10,
kaikkiin osallistuttiin. Hallitus järjesti myös strategia- ja arvokeskustelu palavereita kaksi lokakuussa, johon osallistuivat kaikki kolme muistiluotsityöntekijää.

Yhteisiä viikkopalavereita ”Voimavaralähtöisten terveyskeskustelujen” –
projektin työntekijöiden kanssa järjestettiin yhteensä 26 kertaa, joista osa
toteutettiin skype-palavereina.

Kymenlaakson Muistiluotsit kokoontuivat pitämään omia ”luotsipäiviä” yhteensä 24 vuoden 2013 aikana. Osallistuimme 25.10.2013 Kotkassa Terveyskeskustelu projektin työntekijöiden kanssa yhteiseen puolen päivän mittaiseen vertaisarviointipäivään.

Vuoden 2013 aikana oli valtakunnallisia ja alueellisia Muistiluotsi verkoston
tapaamisia yhteensä 7 päivää Muistiliiton järjestämänä.

Kotka-Pyhtää alueen Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmä on kokoontunut 5 kertaa vuoden 2013 aikana ja järjestänyt alueen vapaaehtoistoimijoille 2 yhteistapaamista. 23.9. tapaamiseen Monikulttuurinen toimintakeskus Myllyssä tapahtumaan osallistui 25 vapaaehtoistoimijaa ja pikkujoulu tapahtumassa Kymin seurakunnan alasalissa 4.12. oli osallistujia 37. Kymenlaakson Muistiluotsista mukana Paula Tommola.

Keväällä 2013 järjestettiin ideariihi Kouvolan seudun Muisti ry:n jäsenille
(23.5.2013). Ideariihestä ilmoitettiin jäsenkirjeessä sekä kotisivuilla. Paikalla
olivat ainoastaan Kymenlaakson Muistiluotsit Jenni Arola ja Tarja Levonen.

Kymenlaakson Muistiluotsit vierailivat Kouvolan Muistipoliklinikalla 21.2.2013
sekä Neurologian poliklinikalla 7.3.2013. Sekä Kouvolan kaupungin Ikääntyneiden varhaisen tuen palvelupäällikkö Kirsi Kiisken ja muistikoordinaattoreiden luona 15.3.2013. Kotkan muistipoliklinikalla yhteistyötapaaminen
7.11.2013.

Yhteistyökumppaneiden kanssa on järjestetty lukuisia työryhmä- ja suunnittelupalavereita vuoden 2013 aikana.

RISTO -hanke, Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Muistisairaan alkuvaiheen kuntoutuspolkujen kehittäminen Etelä-Kymenlaaksossa
työryhmän kokoukseen Paula Tommola on osallistunut 11.12. sekä osallistui
Risto-kehittämishankkeen työpaja 1, Lappeenrannassa 5.12.2013.

Kotkan kaupungin Hyvinvointityöryhmän järjestöedustajana on Paula Tommola osallistunut sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämiseen 3 kertaa
vuoden aikana syksystä 2013. Työryhmässä on määritelty Hyvinvointikertomuksen seuraavan vuoden painopistealueet, mittarit ja vertailu paikkakunnat.
20

Kotkan kaupungin Hoivakoti hoitajaverkosto on kokoontunut vuoden 2013
aikana 3 kertaa (12.9., 17.10. ja 14.11.). Verkoston vetäjänä on toiminut
osastonhoitaja Maritta Helin. Paula Tommola on osallistunut verkoston tapaamisiin asiantuntijajäsenenä. Teemoina verkostossa on käsitelty mm.
muistisairaan ihmisen kohtaamiseen liittyviä asioita sekä muistisairauksia.

Kotkan kaupungin Kotihoidon muistihoitajaverkosto on kokoontunut 2 kertaa
(30.5. ja 3.10.) vuoden 2013 aikana Kotkan Muistipoliklinikan muistineuvoja
Milena Vanhalan vetämänä. Paula Tommola on osallistunut tapaamisiin asiantuntijajäsenenä. Tapaamisissa on käsitelty mm. Muistisairaanihmisen hoitopolkua ja tuotu terveiset Suomen Muistiasiantuntijoiden tekemästä Hollannin matkasta.

Voitas -koulutus, vertaisveturi koulutustapahtuma tarpeesta ja järjestämisestä yhteistyössä Kotkan kaupungin liikuntatoimen kanssa pidetty kolme
tapaamista. Kaksi ensimmäistä tapaamista muistiluotsityöntekijät Paula
Tommola ja Tarja Levonen sekä Kotkan kaupungin liikunnanohjaaja Vesa
Suuronen ja kolmas tapaaminen järjestelyistä pidettiin liikuntapäällikkö Marjo Vainion kanssa. Tapaamisessa olivat mukana Nina Saarelainen ja Paula
Tommola.

Kotkan kaupunki, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä EteläKymenlaakson ammattiopisto järjestivät jo neljättä kertaa suositun 60+ liikuntapäivän 24.4. klo 10–14. Järjestettävän päivän tarkoituksena oli tutustuttaa ikäihmiset erilaisiin liikuntamuotoihin osana toimintakyvyn ja terveyden ylläpitoa. Paikkana tapahtumalle oli Steveco -areena (Karhuvuoren urheilutalo). Tapahtumaa osallistuin n. 500 henkilöä. Paula Tommola oli paikan
päällä.

Haminan kaupungin vanhustyö järjesti SENIORIMESSUT 2013 Haminan liikuntahallilla 8.5.2013. Päivän teemana oli ”Liikunta on lääkettä”. Paikalla olivat Tarja Levonen ja Paula Tommola. Paikan päällä messukävijöitä reilusti,
150 – 200 välillä. Kymenlaakson Muistiluotsi pöydän äärelle pysähtyi useita
muisti asioista kiinnostuneita. Kymenlaakson Muistiluotsi ohjasi paikan päällä
myös aivojumppaa.

Kotkan kaupunki järjesti +70 tapahtuman vuonna 2013. 70 vuotta täyttäville
henkilöille suunnatun ennakoivan terveystapahtuman 15.5. Tapahtumapaikkana Kotkansaarella oli Kotkan pääkirjasto. Paikan päällä kutsuttuna oli Paula Tommola. Paikan päällä n. 100.

29.5.2013 Elimäellä vanhan ajan markkinat järjestetty Vaskirinteen palvelukeskuksen pihalla, paikalla Tarja Levonen.

Kotkan kaupungin Hyvinvointipalvelut ja Yksillä purjeilla -hanke järjestivät
järjestöjen yhteistapaamisen Merikeskus Vellamossa 21.8, johon kutsuttuna
osallistuimme. Paula Tommola oli paikalla.

Kotkassa järjestettiin Työn päivänä, 5.10. klo 10 -14 työhyvinvoinnin teemapäivä "Hyvä olo tuntuu arjessa". Tilaisuus oli Merikeskus Vellamossa. Puhujavieraina olivat työministeri Lauri Ihalainen, toimitusjohtaja Petteri Kilpinen
ja toimittaja Maarit Tastula. Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma tarjosi
21
puhujien kokemuksia ja näkemyksiä hyvinvoinnin rakentumisesta sekä
jaksamisesta työelämässä ja oman elämän varrella. Lisäksi Vellamon aulassa
oli hyvinvointialan toimijoiden tori, joka on avoinna koko tapahtuman ajan.
Paula Tommola oli paikalla.

Oppia Ikä Kaikki yhteistyöryhmä ja Kotkan kaupunki järjestivät Ikäfoorumin
Karhulassa Seuratalo Sampolla 9.10. klo 12–15. Paikalla oli Paula Tommola.

Kymenlaakson Martat ry kutsuivat Kymenlaakson Muistiluotsit ”Oma koti paras paikka” –hankkeen ohjausryhmän jäseneksi. Tarja Levonen mukana.

”Elinvoimaa ikääntyville” –messu tapahtuma Kuusankoski talossa 9.10.2013.
Järjestäjänä Kymenlaakson Martat ry. Paikalla Jenni Arola ja Tarja Levonen.

”Senioreiden suhinat” –tapahtuma Kouvolassa 15.10.2013, Ikäasemalla Tarja Levonen.

Suomen muistiasiantuntijat ry, ALVA-toiminnan 15-vuotis juhlatapahtumaan
18.10.2013 Turussa osallistui Paula Tommola.

Suomen muistiasiantuntijat ry, ALVA-toiminnan jouluinen tapaaminen Helsingissä, 9.12.2013, Jenni Arola ja Paula Tommola osallistuivat.
2.2 Muistiluotsien koulutus
Muistiluotsin työntekijät osallistuivat vuoden 2013 aikana seuraavasti:
1. Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Dementiatyön passi koulutuksen. Kouluttajina
dementiatyön asiantuntijat Maija Käyhty ja Taina Semi sekä professori Raimo
Sulkava. 40 oppitunnin viimeinen lähiopetuspäivä pidettiin 10.1.2013, Tarja Levonen osallistui.
2. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle –kouluttaja koulutus 21.3.2013, Tarja Levonen osallistui.
3. Kouvolan Vammaisjärjestöjen yhdistys ry, Parisuhde ja sairastuminen/vammautuminen luento. Luennoitsijana Kouvolan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Sirkka Laine-Haimi. 9.4.2013, Jenni Arola osallistui.
4. Suomen muistiasiantuntijat ry, Valtakunnallinen muistikävelypäivä Helsingissä,
Itsemääräämisen tukeminen on osa ammattitaitoa ja kanssaihmisyyttä
25.4.2013, kaikki Muistiluotsit osallistuivat.
5. Suomen muistiasiantuntijat ry, Muistisairaan ihmisen yksilökeskeinen elämänsuunnittelu – koulutus 14.5.2013, Paula Tommola osallistui.
6. RAY:n järjestämä tilaisuus Muistiluotseille Espoossa 5.6.2013, Tarja Levonen
osallistui.
7. Valtakunnaliset Gerontologian päivät Helsingin yliopistolla 5. – 7.6.2013, Tarja
Levonen osallistui.
8. Ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelma Etelä-Suomessa: Kotona kokonainen
elämä 2013 – 2015 seminaari Kouvola-talolla, 12.9.2013, Tarja Levonen ja
Jenni Arola osallistuivat.
9. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Valtakunnallinen muistifoorumi asiantuntijoille XVII: Muistisairauksien monet kasvot. 4.10.2013, kaikki Muistiluotsit
osallistuivat.
22
10.
RAY:n järjestämässä Vaikuttavaa –koulutuksessa 16.10.2013 oli Paula
Tommola.
11.
Kymenlaakson Kesäyliopiston järjestämä, muistisairaan haitallisten käytösoireiden hoito koulutus Kotkassa. 18.10.2013, Jenni Arola osallistui.
12.
Etelä-Suomen aluefoorumi Kouvolan kaupungintalolla 29.10.2013 Tarja
Levonen osallistui.
13.
Suomen muistiasiantuntijat ry, jäsenristeily: Hyvä arki muistisairaalle ihmiselle tarvitsee tekoja – pelkkä puhe ei riitä, 31.10. – 1.11.2013, kaikki Muistiluotsit osallistuivat.
14.
Suomen Psykologisen Instituutin järjestämä Muistisairaanhoidon asiantuntijapäivät, 27.11.2013, Jenni Arola osallistui.
ARVIOINTI
3.1 Pohdintaa ja arviointia vuoden 2013 toiminnasta
Vuodelle 2013 asetetuttuja tavoitteita oli mm. muistiluotsitoimintojen jatkuminen ja
toteutuminen Kymenlaaksossa perustyönä sekä toiminnallisten vertaistukiryhmien
koordinoiminen muistisairastuneille asiakkaille. Muistiluotsin tehtävänä on varmistaa,
että muistisairauteen sairastuneet ja heidän läheisensä saavat riittävästi tietoa muistisairauksista ja ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä palvelu- ja tukimuodoista sekä edistää ja tarjota mahdollisuuksia osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin. Kymenlaakson Muistiluotsissa on toiminnassaan erityispiirteenä
muistisairaan kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen (TunteVa ja logoterapeuttinen
ajattelu muistisairaanhoidossa).
Vuoden 2013 toimintaa on helpottanut kolmannen kokoaikaisen työntekijän saaminen
joukkoomme huhtikuun 2013 alusta. Hän toi mukanaan kattavan yhteistyöverkosto
osaamisen, jonka avulla ja voimin on eteläisen Kymenlaakson toimintaa päästy voimistamaan ja laajentamaan. Tämä näkyikin jo syksyn 2013 tapahtumissa sekä ryhmä- ja muistikahvilatoiminnassa. Näin ollen muistiluotsitoiminnan perustyön juurruttaminen on saavuttanut vankan jalansijan koko Kymenlaaksossa ja yhteistyökumppaneiden määrä on kasvanut.
Toimintamme näkyvyyttä on lisännyt valtakunnallisen yhtenäisen Muistiluotsimateriaalien ja -logon käyttöönotto sekä loppuvuodesta 2013 valmistunut Toiminnanohjauksen käsikirja. Syksyllä 2013 hankimme käyttöömme uudet atk-laitteet, joiden
avulla toiminta ja käytännön työ on sujuvampaa sekä tehokkaampaa. Käytössämme
on jaettu kalenteri sekä Sharepoint –pilvipalvelu.
Vuonna 2013 saimme mukaamme uusia vapaaehtoisia ryhmän ohjaajia. Toimintakauden päättymistä juhlistettiin vapaaehtoisten kanssa joulupäivällisellä Moision kartanossa joulukuun 12. päivä. Mukana vapaaehtoislaulattajia 6, vapaaehtoiset Muistipirkot 3 sekä muistiluotsityöntekijät Jenni Arola ja Tarja Levonen. Suullinen palaute
vapaaehtoiselta: ”Tuntee olevansa tarpeellinen.”
Otimme vuonna 2013 käyttöömme Surveypal.fi –järjestelmän, jonka avulla kerättiin
mm. kevään Kaveri-kurssi palautteet sekä kerättiin Muistiseminaari 2013 ”VÄLITÄMME MUISTA” ilmoittautumiset. Surveypal.fi – kyselytyökalun mahdollisuutta tiedonkeruuseen, tiedon analysointiin ja raportointiin ei pystytty vielä hyödyntämään vuoden
2013 aikana. Vuoden 2013 aikana asiakaspalautteita on kerätty systemaattisesti pää-
23
asiallisesti perinteisin keinoin käyttäen paperilomakkeita ja suullisen palautteen kirjaamista. Asiakaspalautteiden keskiarvo on ollut 4,4 (arvoasteikko 1 – 5) ja kirjallista
palautetta kerättiin sadoilta tilaisuuksiin osallistujilta.
Muistikahvilat: Muistikahvilat ovat saaneet hyvän vastaanoton maakunnassa.
Kymenlaakson Muistiluotsi on tarkastellut Muistikahviloiden osallistujamääriä ja huomioinut Pohjois-Kymenlaaksossa, että Muistikahvilatoimintoja kannattaa keskittää
keskustan ulkopuolelle sekä Etelä-Kymenlaaksossa sen, että hoivakoti (Miehikkälä)
ympäristönä on haastava. Vuonna 2014 Kymenlaakson Muistiluotsi pyrkii kehittämään
Muistikahvila toimintaa vuoden 2013 arvioinnin pohjalta. Toimintaa kehitetään saatujen asiakaspalautteiden pohjalta.
Kaveri-kurssi: Yhteistyö on toiminut Kouvolan seudun ammattiopiston sekä Kouvolan kaupungin kotihoidon kanssa hyvin. Toiminnan kysyntä on myös kasvanut ja Kymenlaakson Muistiluotsilta tiedustellaan vapaaehtoisia kotiin. Toiminta on laajennettavissa koko Kymenlaakson alueelle.
Kymenlaakson Muistiluotsin järjestämä ryhmätoiminta: Kymenlaakson Muistiluotsin järjestämä ryhmätoiminta on saanut hyvää palautetta ja toimintaa on pystytty
laajentamaan ja monipuolistamaan. Ryhmätoimintaa on markkinoitu monipuolisesti
järjestöpalstailmoituksin, jäsenkirjeessä sekä yhteistyökumppaneiden kautta. Ryhmätoiminnan kannalta tärkeintä on kuitenkin, että löydämme yhteistyökumppaneita kentälle, jotka tekevät henkilökohtaista markkinointia muistisairauteen sairastuneille
henkilöille ja heidän läheisilleen. Pohdinnassamme on myös ollut muistisairaiden ihmisten kulkeminen ryhmään ja erilaiset mahdollisuudet kulkemisasian ratkaisemiseksi. Muistisairaiden henkilöiden omaiset ovat myös kertoneet palautetta, etteivät pysty
osallistumaan ryhmään, sillä eivät pysty jättämään muistisairauteen sairastunutta yksin kotiin. Tähän on pyritty vastaamaan järjestämällä resurssien puitteissa muistisairauteen sairastuneille oma ryhmä samanaikaisesti omaisten ryhmän kanssa.
Luennot, muistiseminaari, ensitietopäivät ja yleisötapahtumat:
Vuoden 2013 aikana muistiluennoilla olemme tavoittaneet 1100 kymenlaaksolaista.
Luentopyyntöjen määrä on kasvanut, etenkin Etelä-Kymenlaaksossa. Pyydetyimmät
aiheet ovat olleet milloin kiinnittää huomiota muistipulmiin ja mitä voin itse tehdä
muistini hyväksi. Toiminnan näkyvyys on myös lisääntynyt, sillä kysyntä on kasvanut.
Ensitietopäiviä on järjestetty 4 vuoden 2013 aikana kumppanuusperiaatteella Kouvolan kaupungin muistipoliklinikan kanssa. Asiakkaat ovat kokeneet ensitietopäivät tarpeellisiksi ja toimintaa on kehitetty yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa asiakaspalautteiden pohjalta. Vuonna 2013 ensitietopäivät sovittiin myös Kotkaan vuodelle
2014 yhteistyössä Kotkan muistipoliklinikan kanssa.
Erään yhteistyökumppanilta saadun palautteen mukaan muistiseminaari on jo tavaramerkki ja alueella tiedetään, että kun Kouvolan seudun Muisti ry järjestää seminaarin, niin se on laadukas. Olemme osallistuneet useisiin yleisötapahtumiin ja erilaisille
messuille, sillä koemme, että on tärkeää olla paikalla siellä missä ihmiset liikkuvat.
Tämä on tärkeä väylä viedä tietoa toiminnastamme. Näissä tapahtumissa on liikkunut
satoja kävijöitä, joten emme ole saaneet tarkkoja kävijämääriä tilastoihimme. Olemme olleet myös haluttu yhteistyökumppani.
24
Verkostot ja yhteistyökumppanit: Koemme tärkeänä yhteistyön merkityksen ja
verkostoitumisen maakunnallisen muistityön koordinoinnin kannalta. Yhteistyö Kotkan
Seudun Muistiyhdistys ry:n kanssa on lisääntynyt huomattavasti, muun muassa eri
tapahtumien muodossa. Lisäksi muistiluotsityöntekijä Paula Tommola oli kirjoittamassa Kohtaamisia vai ohituksia –Vuorovaikutuksen ja toimintatapojen merkitys käytösoiretilanteissa projektihakemusta Ray:lle. Yhteistyö Kotkan kaupungin eri toimijoiden kanssa on tiivistynyt. Tämän yhteistyön myötä Muistiluotsitoiminta on tullut näkyvämmäksi ja saanut vankkaa jalansijaa Etelä-Kymenlaaksossa. Kaikki Muistiluotsit
ovat Suomen muistiasiantuntijat ry:n Alva-toiminnassa, joka osaltaan vahvistaa Muistiluotsin verkostoa ja asiantuntijuuden vaihtoa.
Muistiluotsiverkosto on toiminut tukena ja verkostotapaamiset ovat olleet antoisia
toiminnan kehittämisen kannalta. Yhteinen valtakunnallinen Muistiluotsi ilme sekä valtakunnallinen Muistiliiton Välitä Muista –kampanja on vahvistanut osaltaan toiminnan
näkyvyyttä. Ylipäätään verkostoja on tullut lisää ja ne ovat vahvistuneet.
Muuta:
Toimintamme on kiinnostanut ja innostanut myös opiskelijoita työharjoitteluiden,
ryhmien ohjaamisen ja opinnäytetöiden muodossa. Kymenlaakson Muistiluotsi kokee
opiskelijat tärkeinä yhteistyökumppaneina ja toiminnan kehittäjinä. Opiskelijoita työharjoittelussa oli 2. Geronomiopiskelija Kirsi Korhonen työharjoittelujakso 11.3. –
22.3.2013 ja geronomiopiskelija Anna Westman 23.9. – 1.11.2013.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Kymenlaakson Muistiluotsi on jatkanut iloista
menoaan ympäri Kymenlaaksoa. Yhtenä suurena vahvuutena työtiimissämme koemme moniammatillisuuden sekä sen, että olemme syntyneet eri vuosikymmeninä. Ideointi ja arviointityö, ammattiosaamisen lisäksi, on kantanut hedelmää varsin nopeasti.
Työn kehittäminen jatkuu, uutena työkaluna vuoden 2013 lopussa saimme Toiminnanohjauskäsikirjan ja Surveypal –tilastointilomakkeet käyttöömme. Vuoden 2014
aikana tulemme tilastoimaan uuteen järjestelmään niin neuvonta- ja ohjauskontaktit
kuin ryhmistä ja luennoilta kerätyt palautteet. Mottona ”Tämä on sellainen paikka
minne on hyvä tulla” pitää edelleen paikkansa ja moni käytännön työn uudelleen järjestely on tuonut työhön lisää sujuvuutta.
Taulukko 1. Muistiluotsin toiminta lukuina 1.1.–31.12.2013
Toimintamuoto
Kerrat
Osallistujat (lkm)
Neuvonta ja ohjaus sis. käynnit,
puhelut sekä sähköpostineuvonnan
useita
useita
1x3
17
40
1
1101 (ka 4,4)
18
Aivo- ja muistiviikon tapahtumat:
avoimet ovet 12.3.2013
1
18
Muistiseminaari 20.9.2013
1
124 (ka 4,4)
Muistikahvilat
64
880 (4,5)
Omaisten ryhmät
3 ryhmää
18 (ka 4,2)
Muistisairaiden ryhmä
8 ryhmää
42
Muistipirkot
16
26
Jumpparyhmä
25
241 (ka 5)
Yhteislaulut
9
n. 90
Meidän Tarina valokuvin-ryhmä
1 ryhmä
6 (3 pariskuntaa)
Elämänkaaripiiri
1 ryhmä (kokoontumisia 11)
6 (ka 4)
Ensitietopäivät
4
64 (ka 4,5)
Koulutus, infot ja luennot kuntalaisille:
Muistisairaan ulkoiluystäväksi
koulutus
luennot
vierailut
Kaverikurssit
Verkostotapaamiset, kaikki yhteensä
Opiskelijat
Henkilöstöhallinto:
 strategia- ja arvokeskustelu palaverit
 työpaikka palaveri käytännöt koulutus
 sairaslomat



koulutuspäiviä
kehityskeskustelut
Tyky -päiviä
2
50 (ka 4,5)
useita
kaksi ryhmää + 3
12
3
1
8 Jenni, 10 Tarja
8 Jenni, 6 Paula, 7 Tarja
pidetty
2 x puolipäivä
Vuosikertomuksen laatijat:
Kouvolan seudun Muisti ry
Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi
Toiminnasta vastaava Tarja Levonen
Muistiluotsityöntekijä Jenni Arola
Muistiluotsityöntekijä Paula Tommola
Hallituskatu 7 B, 45100 Kouvola
Puh. 040 523 9697 / Tarja
Puh. 045 270 4003 / Jenni
Puh. 045 858 2333 / Paula
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kouvolanseudunmuisti.fi
25
26
Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut kymenlaaksolaisille 40 – 65 vuotiaille naisille 2011 - 2014 -projekti
1. TAUSTA JA TARKOITUS
Käypä hoito -suosituksen mukaan muistisairaudet ovat suomalaisten kansantauti. Yli
65 -vuotiaista joka kolmas ilmoittaa muistioireista. Vuosittain ilmaantuu 13 000 uutta
dementian asteista muistisairaustapausta. Työikäisistä etenevä muistisairaus on noin
7000 – 10 000:lla (www.kaypahoito.fi). Tämä projekti on käynnistynyt Tiina Köningin
opinnäytetyöstä, joka tehtiin KyAMK:n Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa
aiheesta ”Muistiterveyden riski- ja suojatekijät sekä aiheeseen liittyvä tiedonsaanti
keski-ikäisillä naisilla”.
Projektin tavoitteet
1. Yksilön omaehtoinen terveyden edistäminen yhteistyössä alueen muistihäiriö, sairaus ja -työtoimijoiden, alueen järjestöjen sekä terveyden edistämisen yksiköiden kanssa
2. Voimavaralähtöisten terveyskeskustelujen toteuttaminen keski-ikäisille, ilman
työterveyshuoltoa oleville naisille joilla on jokin muistiterveyden riskitekijä
3. Pysyvän terveyskeskustelumallin visiointi
4. Muistiterveyden/aivoterveyden edistämisen alueellinen tiedonkeruu ja tiedon
tuottaminen muun muassa terveyden edistämisen suunnittelun pohjaksi
5. Aivoterveyden edistämisen yleisen tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääntyminen alueella (esimerkiksi yleisötilaisuuksilla ja – seminaareilla)
6. Projektin myötä toivotaan lisää toimijoita yhdistyksen ryhmä-, kerho- ja harrastustoimintaan
Tärkeimmät tavoitteet olivat vuonna 2013 yksilön terveiden puolten vahvistaminen,
omaehtoisen terveyden korostaminen sekä elintapamuutosten mahdollistaminen (tavoitteet 1 ja 2). Aivoterveyden yleistä tunnettavuutta lisättiin avoimilla yleisöluennoilla yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa sekä järjestettiin kaksi seminaaripäivää
Kymenlaaksossa (tavoite 5).
2. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ, TOTEUTUS JA TAPAHTUMAT
Kohderyhmä
Projektin pääasiallinen kohderyhmä ovat kymenlaaksolaiset keski-ikäiset 40 -65vuotiaat naiset ilman työterveyshuollon palveluita. Mukana vuoden 2013 lopussa oli
82 naista jotka olivat sitoutuneet projektiin kahden vuoden ajaksi 2012˗2013. Avoimien tapahtumien, luentojen ja jaettavan materiaalin myötä tavoitettiin laajempi
kohderyhmä ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Toteutus ja tapahtumat
Kohderyhmän terveiden puolten ja omaehtoisen terveyden vahvistamiseen sekä elintapamuutoksen mahdollistamiseen valittiin monipuoliset interventiokeinot. Erilaisten
interventiokeinojen yhdistämisen on tutkimusten perusteella todettu olevan tehokkain
vaikuttamiskeino elintapamuutoksiin ohjaamisessa. Interventiokeinot vuonna 2013
on kuvattuna kaaviossa 1. Taulukosta 1 löytyvät osallistujamäärät interventioissa.
27
Kaavio 1. Interventiokeinot vuonna 2013
INTERVENTIOKEINOT 2013
KEVÄT 2013
a) RYHMÄTAPAAMISET
Kevään aikana ydinryhmät (projektiin osallistuville
naisille) kokoontuivat viisi kertaa.
Ryhmäkäynneillä käytiin läpi Miina Sillanpää –säätiön
materiaalia.
b) BONUSRYHMÄT
SYKSY 2013
h) YKSILÖKÄYNNIT
Vuoden 2013 lopussa tavattiin kaikki naiset
(N=82)henkilökohtaisesti. Tapaamisen tarkoitus oli
käydä läpi asetettujen tavoitteiden toteutuminen
sekä selvittää, minkälainen tuki toimi parhaiten
elintapamuutoksessa.
Terveyskeskusteluun osallistuneille naisille tarjottiin
mahdollisuus osallistua bonusryhmiin.
i) REPOVESI-RETKI
Bonusryhmiä olivat mm. voimauttava valokuvaus,
liikuntaryhmät, teatterikäynnit. Osa Kotkan bonusryhmistä oli kaikille yleisölle avoimia.
j) AIVOTERVEYS- julistekampanja
c) AIVOTERVEYSLUENNOT
Kaikille avoimet luennot Kouvolan kansalaisopiston
kanssa yhteistyössä
1
d) Kaavio
AIVOVIIKKO
Liiku muistisi hyväksi! teemalla tapahtumia ja luentoja kaikille kiinnostuneille
e) ELINTAPAMUUTOKSIIN OHJAAMINEN MUISTITERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ- seminaari
Kaikille projektiin osallistuville naisille
k) UNI MUISTIN TUKENA –seminaari
Yhteistyössä Carean kanssa
Kaikille kiinnostuneille avoin
l) AIVOKOPLAT
Aivokopla-toiminta aloitettiin jo mukana olleiden
naisten toiveesta. Samalla mahdollistettiin uusien
osallistujien mukaanpääsy. Aivokoplissa ajatuksena
on, että asiantuntijat alustavat aivoterveyteen
liittyvän aihealueeseen ja keskustelulle jää runsaasti aikaa.
Yhteistyössä Kyamk:n kanssa
Kaikille kiinnostuneille avoin
f) TERVEYSTREFFIT KOTKASSA
Projektiin osallistuneille naisille mahdollisuus osallistua
g) KESÄKIRJE
Kaikille projektissa mukana oleville (N= 108) lähetettiin henkilökohtainen kirje jossa kerrottiin tulevan
syksyn ohjelmasta
a) Ryhmätapaamiset
Vuonna 2012 mukaan tulleiden naisten vertaistapaamiset jatkuivat suljetuissa ryhmissä (=ydintapaamiset) kevään 2013. Ydinryhmätapaamisia oli kevään aikana viisi,
joissa käytiin läpi Miina Sillapää -säätiön Muista Pääasia- materiaalia. Valmiiseen materiaaliin lisättiin muun muassa tietoisuustaitoharjoituksia, arvokeskusteluja ja niihin
liittyviä tehtäviä. Edellä mainituista aineistoista saatiin kattava ja monipuolinen tuki
elintapamuutoksen tukemisessa. Sitoutuminen ryhmäkäynteihin oli erinomainen.
Ryhmät muodostuivat 5-12 henkilöstä ja ennalta ilmoittamattomia poissaoloja ryhmistä oli vain muutaman kerran.
Oman ryhmänsä muodosti Kouvolan työvoimanpalvelukeskuksesta ohjatut naiset
(7), joille toteutettiin oma pienryhmä helmi-maaliskuussa. Ryhmäläisillä oli lupa olla
pois tuetusta työtoiminnastaan ryhmäpäivinä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa pohtimaan aivoterveysasioita. Muutama naisista jäi kevään ajaksi mukaan toimintaan,
mutta osa ei pystynyt irtautumaan työtoiminnastaan päiväaikaisiin tapahtumiin.
28
b) Bonusryhmät
Ydinryhmien lisäksi Kouvolassa ja Kotkassa projektiin osallistuvien naisten oli mahdollisuus osallistua bonusryhmiin, joiden aiheet ja toiminta perustuivat naisten omiin toiveisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Aiheina olivat muun muassa voimauttava valokuvaus, harmonisesti soivat äänimaljat, naurujooga, liikuntaryhmät, teatterissa käynnit
ja tunneäly- luennot. Bonusryhmissä oli keskimääräisesti 15 osallistujaa.
c) Aivoterveysluennot
Keväällä 2013 Kouvolassa toteutettiin aivoterveysluentosarja yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Kouvolan kansalaisopisto tarjosi tilat ja mainonnan, projekti nimesi,
kutsui ja kustansi luennoijat. Luennoille osallistui keskimäärin 50 henkilöä/luento.
Kotkassa aivoterveysluentosarja suunnattiin jo projektissa mukana oleville naisille,
joskin luentotilaisuudet olivat avoimia kaikille aivoterveydestä kiinnostuneille.
d) Aivoviikko
Aivoviikolla 2013 pidettiin avoimet ovet Kouvolassa, yhdistyksen tiloissa Hallituskadulla, yhdessä Muistiluotsien ja yhdistyksen kanssa. Päivän aikana oli mahdollisuus
täyttää muistiterveyden riskitesti (alle 65 -vuotiaat) sekä saada henkilökohtaista neuvontaa aivoterveyteen liittyen. Lisäksi saatavilla oli aivoterveystietoa, aivojumppaohjeita ja tietoa Kouvolan seudun Muisti ry: tarjoamasta toiminnasta. Kävijöitä avoimien
ovien päivänä oli lähes 30. Aivoviikolla toteutettiin Kouvolan kansalaisopistolla iltaluento aiheesta ”Liiku muistisi hyväksi” asiantuntijana Heidi Härmä Muistiliitosta. Lisäksi Kouvolan kirjastossa puhuttiin aivoviikolla muistinhuollosta ja projektiin osallistuneet naiset jakoivat kokemuksiaan terveydenedistämisestä. Kotkan kirjastolla Nina
Saarelainen luennoi Muistiliiton kokoaman aineiston ”Liiku muistisi hyväksi” pohjalta.
Aivoviikko käynnistyi jo edellisellä viikolla naistenpäivän UKK-kävelytestillä Kouvolan
jäähallilla, joka toteutettiin yhdessä Kouvolan kaupungin, Sotaveteraanien ja Marttojen kanssa. Tapahtuma sai näkyvyyttä paikallislehdessä ja kuuluvuutta paikallisradiossa, jossa sitä päästiin mainostamaan. Kävelytestiin ilmoittautui 60 kävelijää ja sen
käveli 55. Aivoviikolle osuivat sairaanhoitajapäivät Helsingissä, jonne terveyskeskusteluprojektin työntekijät osallistuivat. Nonna Vanhalakka oli yhdessä Muistiliiton Heidi
Härmän ja Tampereen Meva – hankkeen Sirpa Kotisaaren kanssa luennoimassa aivoterveydenedistämisestä, luentoa oli seuraamassa noin 100 terveydenhuoltoalan ammattilaista.
e) Elintapamuutoksiin ohjaaminen muistiterveyden edistämisessä – seminaari
Seminaari 3.5. suunniteltiin yhteistyön välineeksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Seminaarissa esiteltiin projektin kulku suunnittelusta toteutukseen ja haluttiin innostaa opiskelijoita tekemään opinnäytetyönsä projekteihin liittyen. Opiskelijat joiden opinnäytetyöt projektista kerätystä aineistosta olivat valmistuneet, esittelivät tuloksensa. Seminaarissa luennoi aivoterveydestä asiantuntija Heidi Härmä Muistiliitosta ja Heta Periviita kertoi Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Meva- hankkeesta.
Kouvolan seudun Muisti ry:n puheenjohtaja Tiina Köninki puhui vapaaehtoisjärjestöistä muistiterveyden edistäjinä. Kokonaisuus arvioitiin hyväksi mutta osallistujamäärä
oli pettymys, opiskelijoita ei saatu osallistumaan. Mukana oli 30 kuulijaa.
29
f) Terveystreffit
Kotkan Höyrypanimolla järjestettiin projektiin
osallistuneille naisille 29.5 kokopäivän tapahtuma. Kouvolasta oli linja-autokuljetus paikanpäälle. Mukaan osallistui 56 naista. Ohjelmassa oli
psykologi, psykoterapeutti VET Jouko Lestisen
luento, Helena Alm veti aivojen aktivoimishetken
aurinkoisessa kesäsäässä, syötiin aivoterveellisesti ja iltapäivällä naiset pääsivät pohtimaan
kolmessa työpajassa seuraavia aiheita:
Terveyslotto, onko hyvä muistiterveys sattumaa?
Miten projekti on vaikuttanut elämääni?
Mitä olisit tehnyt toisin 20 vuotta sitten jos
sinulla olisi ollut tämä tieto aivoterveydestä mikä nyt?
Kymen sanomien toimittaja oli paikalla ja tapahtuma sai hyvin paikallista näkyvyyttä lehdessä. Jokainen osallistuja sai Terveyssijoittaja- kunniakirjan. Naisten palaute päivästä oli pelkästään positiivista.
g) Kesäkirje
Kaikille projektissa mukana oleville naisille lähetettiin henkilökohtainen kesäkirje. Osa
naisista on jäänyt elämäntilanteensa (esimerkiksi töihin pääsy tai sairastuminen)
vuoksi pois projektin aktiivisesta puolesta. Osa heistä on halunnut pysyä postituslistalla ja voi osallistua mahdollisuuksien mukaan muun muassa luentoihin. Kirje sisälsi
syksyn ohjelman ja palautteen Terveystreffien työpajoista.
h) Yksilökäynnit
Viimeisessä henkilökohtaisessa tapaamisessa syksyllä 2013 (syys-marraskuu) kuultiin
projektiin osallistuneiden naisten kokemukset projektista kokonaisvaltaisesti sekä
kartoitettiin miten henkilökohtaiset tavoitteet on saavutettu. Lisäksi asiakkaat täyttivät terveyskeskustelujen loppukartoituskyselyn sekä RAND-36 kyselyn. Näiden tulosten vertaaminen vuoden 2012 alkukyselyihin tullaan toteuttamaan yhteistyössä Kyamkin ja Kuopion yliopiston opiskelijan kanssa. Analysoiminen tapahtuu 2014 vuoden
aikana ja näiden tulosten perusteella voidaan kertoa projektin onnistumisesta elintapamuutoksen näkökulmasta.
i) Repovesi-retki
Naisten toiveista lähti ulkoilupäivä Repovedellä 6.9. Päivään oli mahdollisuus osallistua sekä Kotkasta että Kouvolasta ja paikalle siirryttiin omin kyydein. Päivään osallistui 12 naista. Määrä oli ennakoitua alhaisempi ja johtui todennäköisesti mökkikauden
jatkumisesta kauniina syksynä.
j) AIVOTERVEYS- julistekampanja
Kyamk:n graafisen suunnittelun opiskelija Noora Kuusela suunnitteli julistesarjan jonka tarkoitus oli havahduttaa ajattelemaan aivoterveysasioita. Yhteistyö ja suunnittelu
alkoivat syksyllä 2012 ja elokuun 2013 lopussa julisteet saatiin painatettua. Julisteita
jaettiin yli 50:lle sosiaali- ja terveysalan yhteiskumppanille laitettavaksi esiin heidän
kohderyhmälleen. Julisteet ovat kaikkien saatavissa Muistiliiton sivuilla ja nähtävissä
tämän vuosikertomuksen sivuilla.
30
k) Uni muistin tukena seminaari
Kotkan Höyrypanimolla toteutettiin avoin ja ilmainen seminaari 15.11. kaikille aivoterveydestä kiinnostuneille yhteistyössä Carean kanssa. Carea hoiti ilmoittautumiset
ja palautteen keräämisen. Palautta ei saatu ja seuraavassa yhdessä järjestetyssä seminaarissa palaute kerätään paikanpäällä. Seminaari oli aamupäivän kestävä ja luennoitsijoina olivat lääkäri Tarja Stenberg ja uniterapeutti Susan Pihl. Päivästä saatu
suullinen palaute oli positiivista ja päivän anti sopi hyvin kaikille ammattilaisista uniongelmista kärsiviin. Päivään osallistui 88 kuulijaa.
l) Aivokoplat
Aivokopla -opintopiirit käynnistyivät projektissa vuodesta 2012 mukana olleiden naisten toiveista ja tarpeesta kuulua edelleen ryhmään. Aivokoplissa eri asiantuntijat luennoivat aivoterveyteen liittyvistä aiheista, joista keskustellaan alustuksen jälkeen
vapaasti kahvinjuonnin lomassa. Syksyllä toiminnan alkaessa Aivokoplissa oli osallistujia keskimäärin 15 naista. Aivokoplien kautta myös uusien naisten oli mahdollisuus
tulla mukaan keskustelemaan omista aivoterveyden riski- ja suojatekijöistä.
31
Taulukko 1. Voimavaralähtöiset terveyskeskustelut lukuina
1.1.–31.12.2013
Toimintamuoto
KOUVOLA
KOTKA
Neuvonta ja ohjaus, henkilökohtainen tapaaminen
Luennot
167 kuulijaa
Ryhmätapaamiset:
Tammikuu - toukokuu
BONUSRYHMÄT
296 käyntiä
192 käyntiä
Muistikahvila
2x
Tilatut aivoterveysluennot
3x
Aivoviikko 2013
3x
68 kuulijaa
.
Eri tapahtumat
Elintapamuutoksiin
ohjaaminen muistiterveyden edistämisessä –seminaari
3.5. yhdessä Kyamkin kanssa
Terveystreffit 29.5.
Osallistujat (lkm)
93 tapaamista
185 käyntiä
30 osallistujaa
Kotkan Höyrypanimolla
56 naista
Aivokoplat
104 käyntiä
Paremman Muistin
Vihkonen
-kuinka ylläpidän
muistiterveyttäni
Aivoterveys julisteet
AivoPääOmaa – Uni
muistin tukena seminaari 15.11.
Jaettu
600kpl
Ei uutta
painosta.
Kotkan Höyrypanimolle puolen päivän koulutus unen
vaikutuksesta muistin toiminnalle. Luennoitsijoina
Tarja Stenberg ja Susan Pihl
300 kpl
88 osallistujaa
32
3. PROJEKTIN RESURSSIT
3.1 Yhteistyö sidosryhmien kanssa
Kyamkin ylemmän AMK:n opiskelijat tekivät opinnäytetöitä projektiin. Tämän myötä
tavattiin opiskelijoita ja opettajia vuoden aikana erilaisissa kokoonpanoissa useita
kertoja ja sähköpostitse käytiin jatkuvaa keskustelua. Opiskelijavastaavana toimi Nina Saarelainen. Vuoden 2013 keväälle järjestettiin seminaaripäivä Kyamkin kanssa,
jossa opiskelijat pääsivät esittelemään projektiin tehtyjä opinnäytetöitä sekä niistä
saatuja tuloksia.
Kymenlaakson terveysliikuntastrategian työryhmään pyydettiin edustusta ja Nina
Saarelainen aloitti työryhmässä joulukuussa 2012. Terveysliikuntastrategiatyöryhmän
tavoitteena oli kirjoittaa Kymenlaakson terveysliikuntastrategia vuosille 2013 - 2020.
Kymenlaakson terveysliikuntastrategia tulee pohjautumaan maakunnalliseen terveyden edistämisen toimenpidesuunnitelmaan ja se tullaan julkaisemaan 2014 vuoden
alussa.
Muistiluotsien kanssa tehtiin yhteistyötä Muistikahviloiden toteuttamisessa, keväällä
puhuttiin aiheesta ”Aivoterveyden suojatekijät” ja syksyllä ”Aivot ja muisti”. Muistiluotsit antoivat työpanoksensa vastaavasti Aivokoplien luento-osuuksiin syksyllä
2013. Yhteistyö Pirkanmaan muistiyhdistyksen Meva -hankkeen kanssa alkoi projektin
alussa 2011. Yhteistyö jatkui maaliskuussa 2013 yhteisellä luennolla sairaanhoitajapäivillä ja toukokuussa Heta Periviita kävi Kouvolan seminaarissa kertomassa heidän
projektinsa toiminnasta.
Kotkassa työllisyysyksikkö oli mukana kävelytestin toteutuksessa ja Kotkan kaupungin liikuntatoimi auttoi erilaisten liikuntamuotojen tarjoamisessa projektin naisille.
Maistiaisia saatiin muun muassa aqua-zumban, vesijumpan ja kuntosalin kautta. Liikuntaryhmä kokoontui Kotkassa viisi kertaa. Kouvolassa vastaavanlainen ryhmä oli
saatu syksyllä 2012 mutta jatkoa vuodelle 2013 ei saatu toivomuksista huolimatta.
Kouvolan kaupungin Terveyden ja liikunnan edistämisen yksikön kanssa tehtiin yhteistyötä naistenpäivän kävelytapahtumassa sekä pidettiin yhteinen aamupäivä jossa
purettiin UKK-kävelytestin tuloksia. Kotkan kaupungin Terveyskioskilla tehtiin muistisairauksien riskitestiä aivoviikolla ja Kouvolan uudella Hyvinvointivointipisteellä oltiin
samoissa merkeissä lokakuussa.
Vuonna 2013 yhteistyötä toteutettiin Kouvolan Suunnistajien, Kouvolan kaupungin
Terveyden ja liikunnan edistämisen yksikön, Kouvolan Taitopajan, Kouvolan työvoimanpalvelukeskuksen, Kouvolan kansalaisopiston, Kymenlaakson Sotaveteraanien,
Kouvolan Marttojen, Kotkan liikuntatoimen ja Kotkan Terveyskioskin kanssa. Ostopalveluita hankittiin Tmi Valmennussampolta, valokuvaaja Marja Seppälältä, terveyden
ja hyvinvointialan yrittäjä Helena Almilta, uniterapeutti Susan Pihliltä, lääkäri Tarja
Stenbergiltä, asiantuntija Heidi Härmältä, Psytechiltä ja Medi-Sound Oy:ltä. Osittain
yhteistyöstä sopiminen onnistui sähköpostitse, osaa kumppaneista tavattiin yhteistyöpalavereissa. Kouvolan Jymps -tapahtumaan (kokosi paikalliset järjestöt Kouvolatalolle) osallistuttiin 12.9. ja luotiin uusia suhteita vuotta 2014 silmällä pitäen.
3.2 Projektityöntekijöiden koulutus vuonna 2013
33
Keskeisen tiedon hallinta molemmilla projektityöntekijöillä, eli koulutuksiin osallistuminen, kirjallisuuteen perehtyminen sekä uusimman tutkimustiedon hankkiminen
muistiterveydestä on jatkuva prosessi. Seuraaviin koulutuksiin osallistuttiin:
Psykologiainstituutin koulutus, 24.1. Hki (Nonna, Nina); Sairaanhoitajapäivät, 1415.3. Hki (Nonna, Nina); Vaikuttava potilasohjaus, Kotka (Nina); Arviointifoorumi,
Soste, 5.-6.6. Helsinki, (Nonna, Nina); Liikuntakiertue, UKK-instituutti, 11.9.Lpr
(Nonna, Nina); Ray:n Vaikuttavaa -koulutus, 16.10. Hki (Nonna); Hyvä arki muistisairaalle ihmiselle, Suomen Muistiasiantuntijat, 31.10-1.11 Tallinna (Nonna, Nina).
3.3 Projektin ohjausryhmän kokoonpano vuonna 2013
Projektin ohjausryhmää tavattiin kolme kertaa, helmi-, kesä-, ja joulukuussa. Ohjausryhmän kanssa keskusteltiin myös sähköpostitse suunnittelu- ja pulmatilanteissa.
Ohjausryhmään kuuluivat: Heidi Härmä, asiantuntija, Muistiliitto; Pirkko KouhiaTurklin, terveydenedistämisen koordinaattori, Kouvolan kaupunki; Hilkka Dufva, yliopettaja, KyAmk; Ari Toropainen, naprapaatti, yrittäjä; Nina Ropponen, kuntoutussuunnittelija, Carea; Heidi Uitto, projektipäällikkö, Kouvolan kaupunki; Heimo Keskitalo, liikkeenjohdon valmentaja, KTM, Kouvolan seudun Muisti ry:n hallitus.
3.4 Työnohjaus
Työnohjaus toteutettiin psykologi, psykoterapeutti VET Jouko Lestisen ohjauksella
kerran kuukaudessa 1,5 tuntia kerrallaan Lahdessa. Molemmat työntekijät osallistuivat työnohjaukseen. Käynnit tukivat työntekijöitä elintapamuutoksen ohjaamisessa ja
auttoivat arvioimaan interventiokeinoja. Työnohjauksessa löydettiin monia ratkaisuja
ja saatiin uusia näkökulmia eri tilanteisiin lähinnä projektin jatkoa visioitaessa.
3.5 Sosiaalinen media
Projektin alkuvaiheessa perustetut nettisivustot lopetettiin marraskuussa, sillä niiden
käyttö oli vähäistä ja sivustojen päivittämiseen ei löydetty luontevia aikaresursseja.
Muistiliiton luotsaamat HeiaHeia ˗ sivut liikuntasuoritusten kirjaamiseen olivat saatavilla ja niihin annettiin vuoden aikana perehdytystä Kouvolassa sekä Kotkassa ryhmäkäynnin aikana. Liikuntasuoritusten ylöskirjaamisesta sosiaalisessa mediassa innostui
10 naista.
3.6 Taloudellinen tilanne
Terveyskeskusteluprojektin budjetti oli vuodelle 2013 135 000€. Rahaa haettiin rahoittajalta (RAY) vuonna 2013 täysimääräisenä (135 000€) ja rahaa käytettiin
138 662,38€. Vuoden 2013 kuluista (138 662,38€ ) menot jakaantuivat henkilöstökuluihin 95 171,39€ ja toimintakuluihin 43 490,99€. Henkilöstökulut ylitettiin koska
aiemmasta tavasta poiketen korjattiin lomapalkkajaksotuksen (sosiaalikuluineen)
maksutapa kirjanpidollisesti oikein. Aikaisemmin lomapalkkajaksotus sosiaalikuluineen on haettu kesä-elokuun 3:n kuukauden ennakoissa, nyt vuonna 2013 kertyneet
lomapalkat jaksotettiin tilinpäätökseen.
4. ARVIOINTI
Projektin tavoitteiden näkökulmasta vuoden 2013 aikana saavutettiin kohdat 2 (voimavaralähtöisten terveyskeskustelujen käynnistäminen keski-ikäisille naisille) ja 5
(muistiterveyden edistämisen yleisen tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääntyminen
alueella, esimerkiksi yleisötilaisuuksilla ja – seminaareilla), sekä osittain kohta 1 (yksilön omaehtoinen terveyden edistäminen yhteistyössä alueen muistihäiriö, -sairaus
34
ja -työtoimijoiden, alueen järjestöjen sekä terveyden edistämisen yksiköiden kanssa). Naiset ovat olleet sitoutuneita toimintaan ja pitävät aivoterveyttä tärkeänä. He
ovat ottaneet aktiivisen roolin omassa elämässään ja haluavat vaikuttaa omaan terveyteensä. Arviointikeinoksi aivoterveystiedon laadun ja tarpeellisuuden suhteen nimettiin osallistujamäärät ryhmäkäynneillä ja luennoilla. Ryhmäkäynneiltä oli vain satunnaisia ilmoittamattomia poissaoloja, joten niiden katsotaan toteutuneen hyvin ja
aihepiirien valinnan onnistuneen. Avoimille luennoille osallistui jopa odotettua enemmän kuulijoita. Jokaisesta ryhmäkäynnistä ja luennosta kerättiin osallistujien numeraaliset ja sanalliset palautteet. Sekä ryhmäkäynneiltä että luennoista palaute osallistujilta oli hyvää, numeraalisesti reilusti yli 4:n asteikolla 1-5:een.
Alla olevasta kaaviossa (kaavio 2) näkyy minkälainen tuki toimi parhaiten elintapamuutoksessa. Vastaajista 59 % vastasi, että lähipiirin ja projektin vetäjän tuki vaikutti erittäin paljon asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Muut nimetyt tukikeinot
olivat vertaistuki ja ryhmäkäynnit (42 %), luennot (38 %), oma tahto muutokseen
(30%) ja jaettu materiaali (28 %). Kyselyyn vastasi 75 naista, jotka tavattiin henkilökohtaisesti syksyllä 2013. Projektista jäi vuosien 2012-13 aikana pois naisia, joiden
poisjäämisen syyt näkyvät kaaviossa 3.
Kaavio 2. Mitkä asiat auttavat projektissa asetettujen tavoitteiden toteutumista?
N= 75
Kaavio 3. Projektista poisjäännin syyt
35
 Toiminta ei vastaa odotuksia (odotettiin muistitutkimuksia, laboratoriokokeisiin
ohjausta, hoitoa, meni mukaan muuhun yhdistyksen toimintaan)
 Muuttunut elämäntilanne (vakava sairastuminen, uusi työ)
 Liian pitkä sitoutuminen (omaishoitajana ei voimavaroja eikä aikaresursseja
osallistua)
 Ei kykene ryhmätoimintaan (keskustelun taso liian henkilökohtainen, ryhmässä
toimiminen koettiin liian haasteelliseksi)
 Työesteet (töiden takia päivätoiminta koettiin mahdottomaksi, yksityisyrittäjänä
ei pysty irrottautumaan
 Elämänkatsomus (uskonnolliset ristiriidat)
36
Naisia ohjattiin elämäntapamuutokseen ja omien valintojen tärkeyden huomioimiseen. Muutokset lähtevät pienistä asioista ja pienet asiat voivat olla liikkeelle panevia
voimia. Projektin 1. tavoitteen toteutumisesta kertovat naisten omat kokemukset alla
olevassa taulukossa. Kokemukset on kerätty työpajoista Terveystreffeillä toukokuussa
2013.
Työpaja 1
Aiheena: Terveyslotto, onko hyvä muistiterveys sattumaa?
(huomenna)
PÄÄVOITTO:kuolet terveenä
elämästä kylliksi saaneena.
Projekti on jo itsessään koettu olevan lottovoitto. Projektin myötä on tullut ymmärrys,
että aina kannattaa panostaa.
Tietoisuus oman toiminnan
vaikutuksesta muistisairauden siirtämiseen on lisääntynyt.
Projektista on saanut ajan
tasolla olevaa tietoutta aivoterveyteen liittyen.
Ryhmä on ollut hyvä vertaistuki ja kokoontumiset pienryhmissä on koettu tärkeiksi.
Ryhmästä on saanut uusia
ystäviä ja ryhmätapaamiset
ovat antaneet uskallusta ja
innostusta uusien asioiden
kokeilemiseen.
Vetäjät ovat olleet kannustavia ja yhteisöllisyyden tunne
on ollut vahva. Tietoutta on
saanut paljon ja projekti on
tarjonnut monipuolista ohjelmaa. Eri liikuntamuotojen
esittely on koettu erittäin
hyödylliseksi ja tärkeäksi.
Työpaja 2
Aiheena: Miten projekti on
vaikuttanut elämääni?
(tänään)
Työpaja 3
Aiheena: Mitä olisit tehnyt
toisin 20 vuotta sitten?
(eilen)
Ryhmissä on voinut keskustella avoimesti omista ja muiden kokemuksista. Tämän
kautta on löytynyt erilaisia
selviytymiskeinoja ja saatuperspektiiviä omiin ”ongelmiin”. Projektin avulla on voinut pohtia omia voimavaroja
ja se on vahvistanut itsetuntemusta. Itsetuntemuksen
lisääntymisen myötä on pystynyt miettimään omia rajojaan ja pysymään tehdyissä
päätöksissä.
Kaksikymmentä vuotta sitten
vastaajat olisivat halunneet
olla suvaitsevaisempia ja
joustavampia ja ajatella toisia
enemmän. Osa olisi halunnut
olla empaattisempi ja ihmisrakkaampi. Liiallista kokeilunhalua olisi voinut rajoittaa.
Mutta kaikelle on kuitenkin
tarkoituksensa. Ja sen myötä
olisi voinut ajatella, että:
Vertaistuki on koettu tärkeäksi. Tiedostaminen, että
elämä on rajallinen ja terveys
ei ole itsestäänselvyys ovat
herättäneet osan pohtimaan
omia valintoja arkielämän
tilanteissa.
Projektin myötä on saanut
paljon uutta faktatietoa ja
vahvistusta omille aikaisemmille ajatuksille. Samalla tiedonhalu on lisääntynyt.
Omien arvojen pohdinta sekä
pysähtyminen tähän hetkeen
ovat antaneet uutta suuntaa
elämälle. Iloa ja huumoria on
tullut enemmän elämään.
Nukkumista ja lepoa osaa
arvostaa toisella tavalla.
Ystäviä ei olisi saanut unohtaa. Ja olisi kannattanut pitää
parempaa huolta omasta terveydestään.
Olisi voinut rakentaa tervettä
itsetuntoa ja itseluottamusta.
Olisi voinut paremmin pitää
kiinni omista taidoistaan ja
arvostaa enemmän omaa
osaamistaan. Suomalaisesta
perisynnistä olisi voinut pyrkiä pois ja ottaa vastaan palautetta ja tunnustusta jos
sitä sai.
Kaksikymmentä vuotta sitten
olisi voinut ja saanut erota.
Toisaalta miehen olisi voinut
ottaa mukaan harrastukseen.
Olisi voinut pitää paremmin
puolensa ja uskoa enemmän
itseensä. Lomaakin olisi voinut pitää. Suorittaminen on
nyt loppunut mutta nuorempana kaikki tuntui suorittamiselta.
Ja kesällä voi saunoa tuntikausia kerralla, jotta mielikin
puhdistuu!
Projektiin osallistuvat naiset täyttivät kahden vuoden aikana lukuisia kyselylomakkeita. Opiskelijat Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta ja Itä-Suomen yliopiston opiskelija hyödyntävät opinnäytetöissään kerättyjä aineistoja ja samalla projektiin saadaan tietoa asiakkaiden elintapamuutoksesta ja projektin vaikuttavuudesta. Kerättyä
tietoa käytetään uuden projektihakemuksen tukena ja loppuraportin tietona 2014.
37
Kymenlaakson terveysliikuntastrategiatyöryhmään pääseminen toteuttaa osaltaan
projektin tavoitetta numero 4 (muistiterveyden edistämisen alueellinen tiedonkeruu ja
tiedon tuottaminen muun muassa terveyden edistämisen suunnittelun pohjaksi). Projektin tuloksia päästään myös käyttämään Kouvolan Hyvinvointistrategian luomisessa. Muistiterveyden edistäminen saadaan näin osaksi alueellista terveysliikuntaa.
Projektin tavoitteista kohta 6 (projektin myötä toivotaan lisää keski-ikäisiä toimijoita
yhdistyksen ryhmä-, kerho ja harrastustoimintaan) on haastavin. Ryhmiä haluttaisiin
työstää itseohjautuvampaan suuntaan niin, että jo ryhmän käyneistä voisi tulla vertaistukivetäjiä uusille tulokkaille. Halukkuutta vapaaehtoistyöhön on tarjottu avoimien
ovien ja luentotilaisuuksien myötä. Ihmisten mukaan saaminen vaatii suostuttelua ja
senkin jälkeen on saatu kokoon minimimäärä edustusta. Kotkassa saatiin vuoden
2013 vuoden lopussa ryhmä kokoon VOITAS-koulusta varten. Tähän ryhmään osallistuu 22 terveyskeskustelujen naista ja koulutuksen jälkeen heillä on mahdollisuus ja
tarvittava koulutus toimia vertaisohjaajina esimerkiksi kuntosalissa. Tätä kautta toivotaan, että tavoitteiden kohta 6 toteutuisi paremmin kuin aikaisempina vuosina.
Vuoden lopussa päästiin mukaan ensi vuonna käynnistyvään Muistiliiton Pilottiin. Pilotissa tavoitteena on tarkoitus pohtia valtakunnallisessa kokoonpanossa keinoja osallistaa ihmisiä vapaaehtoistoimintaan ja luoda yhdistyksille pysyviä toimintamalleja.
Bonusryhmiin osallistuttiin kiitettävästi ja palaute oli hyvää. Erityisesti palautetta sai
bonusryhmien tavanomaisuudesta poikkeavat aiheet, kuten esimerkiksi voimauttava
valokuvaus, naurujooga ja harmonisesti soivat äänimaljat.
Vuonna 2013 valmistui projektista viisi opinnäytetyötä, joiden tuloksia hyödynnetään
loppuraportin kirjoittamisessa. Tällä hetkellä projektiin on tekeillä neljä opinnäytetyötä sekä yksi gradu Kuopion yliopistossa ja todennäköisesti lisää tullaan tekemään.
Opinnäytetöitä varten on vuoden 2013 aikana haastateltu 10 naista. Haastattelut tapahtuivat englanninkielellä, sillä opiskelijat opiskelevat ylemmän AMK kansainvälisellä
linjalla.
Työnohjaus on edelleen ollut tärkeä rajojen asettamisen sekä työnsuunnittelun näkökulmasta. Esikuva-analyysi/vertailuanalyysi eli benchmarking tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan käytäntöön.
Perusidea on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen. Tämä on toteutunut Tampereen Meva – projektin kanssa. Myös toimintatapojen kyseenalaistaminen on olennaista uutta toimintamallia luodessa ja tätä pohdintaa tapahtuu sekä
työnohjauksessa, että yhteistyössä Mevan kanssa.
Projektin taloudelliset ja materiaaliset resurssit ovat olleet riittävät ja mahdollistaneet
monimuotoisen toiminnan ja erilaisten luentojen järjestämisen. Henkilöstöresurssit
ovat ajoittain tuntuneet rajallisilta. Todellisuudessa aikaresurssit ovat riittävät, riittävän hyvällä suunnittelulla ja kokemuksella aikataulutus toimii. Henkilöstön hyvinvointi
ja työssä jaksaminen ovat olennaisia tekijöitä toiminnan toteutumiseksi. Taulukossa 2
näkyvät toteutuneet toimenpiteet työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
38
Taulukko 2. Toteutuneet toimenpiteet työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi
Henkilöstöhallinto:
strategiapalaverit
4.3, 13.5., 28.11.
työpaikkapalaveri käytännöt
6.5.
sairaslomat
Nonna 4 pvä, Nina kehityskeskustelut
18.3.
työnohjaus 17.1, 7.2., 21.3., 17.4., 23.5., 29.8., 17.10, 28.11., 19.12. (vain Nina)
tyky-päivä
22.5. ja 16.12. (1/2+1/2 pv)
vuosilomat
Nonna 36pv ja Nina 30pv, pidetty heinäelokuussa
hallituksen kokoukset
21.1, 18.3., 30.9., 28.10., 25.11.
vertaisarviointipäivä
25.10.
Vuosikertomuksen laatijat:
Kouvolan seudun Muisti ry
Projektityöntekijät Nonna Vanhalakka ja Nina Saarelainen
Hallituskatu 7 B, 45100 Kouvola
puh.050 5187630 / 050 5187640
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kouvolanseudunmuisti.fi
Vuosikertomus käsitelty yhdistyksen hallituksessa 24.3.2014 sekä hyväksytty kevätkokouksessa 28.4.2014.
Tiina Köninki
Kouvolan seudun Muisti ry:n pj
39
Liite 1
Muistiseminaari 2013
VÄLITÄMME MUISTA
Muistisairaan itsemääräämisoikeuden tukeminen
Kotkan Höyrypanimolla
(Metsontie 41, 48220 Kotka)
perjantaina 20.9.2013
klo 8.30 – 15.30
klo 8.30
Ilmoittautumiset ja aamukahvit
klo 9.00
Seminaarin avaussanat
Sari Palm, kansanedustaja ja Kouvolan seudun Muisti ry:n hallituksen
jäsen
klo 9.15
Itsemäärääminen on osa elämänlaatua
Päivi Topo, VTT, dosentti, johtaja, Ikäinstituutti
klo 10.30
Tauko
klo 10.45
Muistisairaan etujen turvaaminen
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, OTT, dosentti, Helsingin yliopisto
klo 12.00
Lounas (sisältyy seminaarimaksuun)
klo 13.00
Luovuuden käyttö, esimies ja hoitaja muistisairaan itsemääräämisen tukijana
Taina Semi, Hoitotyön kehittäjä, GeroArtist
klo 14.00
Kahvitauko
klo 14.30
Muista välittää myös perheestä
Paula Tommola, sairaanhoitaja (AMK), Muistiasiantuntija Diploma,
Muistiluotsityöntekijä, Kouvolan seudun Muisti ry
klo 15.15 – 15.30
Seminaarin päätössanat ja Kouvolan seudun ammattiopiston
todistusten jako: Vanhustyön erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa
”Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri toimintaympäristöissä”
Ilmoittautumiset:
Ilmoittautumiset perjantaihin 6.9.2013 mennessä seuraavan linkin kautta
https://my.surveypal.com/Muistiseminaari2013Kymenlaakso tai puhelimitse
040 523 9697.
Osallistumismaksu:
Osallistumismaksu 70,00 € sisältää päivän ohjelman tarjoiluineen sekä materiaalin muistitikulla. Osallistumismaksu tulee suorittaa Kouvolan seudun Muisti ry:n tilille
FI83 5750 4640 0124 67 perjantaihin 13.9.2013 mennessä. Maksusuorituksen viitteenä
tulee olla muistiseminaari/osallistujan nimi. Mikäli tarvitset erillisen laskun, pyydäthän sen
ilmoittautumisen yhteydessä.