2b/2013 - Kuusamon seurakunta

12
koillissanomat
KUUSAMON
SEURAKUNTAVIESTI
Kotiseurakunta
”Te ette enää ole vieraita ja
muukalaisia, vaan kuulutte
Jumalan perheeseen, samaan
kansaan kuin pyhät. Te olette
kiviä siinä rakennuksessa,
jonka perustuksena ovat
apostolit ja profeetat ja
jonka kulmakivenä on itse
Kristus Jeesus. Hän liittää
koko rakennuksen yhteen
niin että se kasvaa Herran
pyhäksi temppeliksi, ja hän
liittää teidätkin Hengellään
rakennuskivinä Jumalan
asumukseen.”
(Ef. 2:19-22)
n Kotiseurakunta on arvokas
Jumalan lahja. Juhannusaattona tuli kuluneeksi 340 vuotta siitä, kun Ruotsin kuningas Kaarle XI antoi määräyksen Kemin Lapin seurakunnan perustamisesta. Kuusamon seurakunnan täyttäessä
340 vuotta saamme nöyrästi
kiittää Jumalaa kotiseurakuntamme vaiheista ja rukoilla
seurakunnallemme voimaa
ja tahtoa julistaa Jumalan armon ja rakkauden avaruutta.
Kuusamon seurakunta on
kulkenut pitkän matkan perustamisensa jälkeen. Välillä
viestiä armollisesta ja rakastavasta Jumalalasta on viety
laajan seurakunnan eri osiin
porolla kulkien ja välillä pitkiä
korpitaipaleita suksilla hiihtäen. Toisinaan seurakuntamme elämä on ollut helpompaa ja toisinaan vaikeampaa.
Menneen vuosikymmenet
ovat jättäneet jälkeensä Kuusamon kristikansaan monien hyvien ja siunauksellisten
asioiden lisäksi myös kipua
ja pahaa mieltä. Välillä seurakunta on saanut armosta elää
rauhan aikaa ja välillä kulkea
sodan kauhuissa ja vaaroissa.
Vaikeat ajat ovat usein kirkastaneet kristikansan kestävän
turvan. Turva löytyy ajasta ja
paikasta riippumatta ikiaikojen Jumalasta.
Kuusamon seurakunta on
ajan ja paikan rajat ylittävän
Kristuksen maailmanlaajuisen kirkon edustaja Kuusamon pitäjässä. Kotiseurakunnassa jokainen jäsen on tärkeä ja arvokas. Seurakunta
on ihmeellinen yhteisö. Seurakunnassa surkeat ja syntiset ovat kelpaavia ja arvokkaita. Kotiseurakuntamme ei
rajoitu vain eläviin tämän ajan
uskoviin. Lukemattomat seurakuntamme jäsenet ovat saaneet jättää tämän ajan ja siir-
tyneet ajan rajan ylitse iloitsevaan seurakuntaan.
Seurakunnan Herra ja elämän keskus on Vapahtajamme Jeesus Kristus. Syntisen ja
vajavaisen ihmisen pelastuksen perusta on Vapahtajamme kärsimys ja kuolema Golgatan ristillä. Pyhässä kasteessa jokainen seurakunnan jäsen on liitetty Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen,
pelastuksesta osalliseksi.
Kotiseurakuntamme ja
oikeastaan koko läntinen
kristikunta elävät tällä hetkellä vaikeita aikoja, tulevaisuus vaikuttaa inhimillisesti katsottuna monella tavalla epävarmalta ja synkältä.
Taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja seurakunnasta vieraantuminen kalvavat
seurakuntaa. Tulevat vuodet
tulevat muuttamaan seurakuntaamme varmasti paljon.
Vaikka rakenteet ja toimintatavat muuttuvat, ei usko itsessään muutu. ”Jeesus Kristus
on sama eilen, tänään ja ikuisesti.” (Hepr. 13:8)
Vaikka kotiseurakuntamme olisi tässä ajassa kuinka
piskuinen, häväisty, haavoitettu ja ihmisille vieras, on
seurakunnalla ja Kristuksen
omalla kansalla ilo ja riemu
aina edessäpäin. Seurakunnan katse suuntaa aina kohti ajan rajan takana koittavaa
taivaan kirkkautta.
Kerran jokainen Kristuksen
oma saa omalla kohdallaan
vastaanottaa lahjana uskomme päämäärän iankaikkisen
elämän taivaan kodissa.
”Näin seurakunta Herran
melskeessä taistelun
tähyää täyttymystä
rauhansa luvatun.
On kerran juhlariemu
silmissä voittajan,
ja kilvoituksen kirkko
on kirkko kunnian.”
(virsi 164:4)
Pyhäkoulu
on perheiden kristillisen
kasvatuksen tukemista.
Pyhäkouluja pidetään
arkipäivinä päiväkodeissa
ja esikouluissa.
Pyhäkouluhetkessä lapsi
saa olla aktiivinen osallistuja. Lapsi saa kokea
erilaisia kirkkohetkiä ja
oppii arvostamaan yhteistä jumalanpalvelusta.
Pyhäkouluhetki on päiväkodin ja esikoulujen oma
jumalanpalvelus. Jokaisella lapsella on oma pyhäkoulutaulu, johon laitetaan merkki osallistumisesta.
Pyhäkouluhetki sisältää:
–
–
–
–
–
Kutsu kirkkohetkeen eli kellon soitto
Alttarin kynttilät sytytetään ja laulu samalla
Laulu, jonka aikana lapset soittavat
Rukous
Kirkkovuoden mukainen aihe, joka toteutetaan
havainnollistaen lattiakuvien, nukkien tai muun
rekvisiitan avulla
– Lasten kysymyksiin vastaaminen
Leikkiä
Iloa
Rukouk
sia
Kavereita
Hiljaisu
a
utta Askar telu L
aulua
ä oloa
Yhdess
Taivaan Isän huolenpitoa
Lasten ideoiden toteutusta
3
3-vuotiaat
ti t Tiitiäi
Tiitiäisett kokoontuvat:
k k
t
t
– ma tai to klo 13.15–15.15 keskustan kerhopiste,
Kirkkotie 1 c 4
4-vuotiaat Varpuset kokoontuvat:
– ti klo 12.30–14.30 ja pe klo 9–11 keskustan
kerhopiste, Kirkkotie 1 c 4
– ti klo 9–11 ja to klo 13.15–15.15 Nilon kerhopiste, Katekeetantie 1 c 14
Tuomo Törmänen
Seurakuntapastori
Lastenohjaajien yhteystiedot:
Anja Lämsä ja Paula Haverinen p. 050 3105881
Paula Pesonen ja Marjatta Karvonen
p. 050 3105882
Mirja Oikarainen ja Arja Ronkainen
p. 050 4424685
Pirkko Jaurakkajärvi p. 050 3105883
Satu Koski p. 050 5965349
s-posti muoto: etunimi.sukunimi@evl.fi
Kerhopisteiden yhteystiedot:
Keskustan kerho Kirkkotie 1 c 4, p. 050 3105881
kuusamo.keskusta@evl.fi
Nilon kerho Katekeetantie 1 c 14, p. 050 3105882
kuusamo.nilo@evl.fi
5-vuotiaat Peipposet kokoontuvat:
– ma ja to klo 9–12 keskustan kerhopiste,
Kirkkotie 1 c 4
– ma ja to klo 9–12 Nilon kerhopiste,
Katekeetantie 1 c 14
Vapaita kerhopaikkoja voi kysellä suoraan kerhopisteestä.
Perhekerhossa toimitaan
lapset ja aikuiset yhdessä
Perhekerhot kokoontuvat:
kerho lapsille ja aikuisille perjantaisin
* avoin
klo 9.30–11.30 Nilolla
* parkkikerho perjantaisin klo 13–15 Nilolla
ja pienokaisten ryhmä kokoontuu
* ensiäitien
maanantaisin klo 13.15–15.15 Nilolla
avoin kerho tiistaisin
* perhepäivähoitajien
klo 9–11 keskustassa
perheen iltakerho tiistaisin
* koko
klo 17–18.30 keskustassa
Päiväkoti UllaKaisan lapset kuuntelevat ja katselevat kuinka Jeesus oli temppelissä 12-vuotiaana.
Kuusamon seurakunnan
kuorotoimintaa
syyskausi 2013 ja kevätkausi 2014
Veteraanimieslaulajat
syyskauden toiminta alkaa
torstaina 19.9. srk-talolla klo 11.00
Uudet laulajat tervetulleita!
kevätkauden toiminta alkaa
torstaina 9.1.2014 srk-talolla klo 11.00
Eläkeläisten Musiikkipiiri
syyskauden toiminta alkaa
torstaina 19.9. srk-talolla klo 12.00.
Uudet laulajat tervetulleita!
kevätkauden 2014 toiminta alkaa
torstaina 9.1.2014 srk-talolla klo 12.00
Kuusamon kirkkokuoron
syyskauden toiminta alkaa
keskiviikkona 18.9. srk-talolla klo 18.30.
kevätkauden 2014 toiminta alkaa
keskiviikkona 8.1.2014 srk-talolla klo 18.30
Uusia nuorekkaita laulajia kutsutaan
kuorotoiminnan harrastukseen
Kirkkokuoron 90-vuotisjuhla kevätkaudella 2014.
Juhlaa varten perustetaan PROJEKTIKUORO, joka
harjoittelee kolme laulua juhlakonsertissa esitettäväksi.
Projektikuoron harjoitukset ovat kerran kuukaudessa.
Ilmoitt. kuoroon kanttori Raimolle puh. 050-3308574.
Tervetuloa !
13
Keskiviikko 14. elokuuta 2013
KUUSAMON
SEURAKUNTAVIESTI
Kuusamon seurakunnan synty
n Jos seurataan muinaista ku-
ningas Kaarle XI:ta ja Turun
silloista piispaa ja seurakunnan syntyvuotena pidetään
vuotta 1673, niin Kuusamon
seurakunta täyttää tänä vuonna 340 vuotta. Olisi siis kymmenen vuotta aikaa todella
suuriin juhliin! Erkki Vaaramon aikaan juhlittiin vuotta
1675 seurakunnan perustamisvuotena. Sillekin vuodelle on vahvat perusteet.
seurakunnan
synty liittyy lapinkylien kohtaloihin ja ’lantalaisten’ tuloon
alueelle 1600-luvulla. Ruotsin
kruunu (alkaen Kaarle IX:stä,
hallitsijana 1599-1611) tahtoi myös kirkkopolitiikan keinoin ulottaa valtansa Jäämerelle asti. Lappalaiset haluttiin käännyttää ja kirkollinen
vaikutus ulottaa lapinkyliin.
Samalla käytiin valtataistelua
Upsalan arkkihiippakunnan
ja Turun hiippakunnan välillä. Tornion Lappi oli Alatornion kirkkoherran alaisuudessa
ja kuului Upsalan arkkihiippakuntaan (myös Teno ja Utsjoki), mutta Kemi ja Kemin Lappi kuuluivat Turun hiippakuntaan. Kemin Lappi ei ollut vielä itsenäinen pastoraatti, vaan
kuului Kemin alaisuuteen.
Kuusamon
Idässä oli suuri Venäjän keisarikunta. Jo 1500-luvulla vaikutti Jäämeren rannalla Petsamon luostari. Trifon Petsamolainen oli perustanut luostarin Petsamon vuonon pohjukkaan vuonna 1533, siis jo
kolmisen vuotta ennen kuin
Mikael Agricola oli Lutherin
jalkojen juuressa.
Kemin Lapin kuuluminen
Turkuun päätti jo keskiajalta
alkaneen kiistan hiippakunnasta. Piispa Isac Rothovius
(1572-1652) ja Kemin kirkkoherra Johannes Pictorius saivat voiton 1600-luvun alkupuolella. Kuusamon lappalai-
set olivat pääasiassa kastettu Pictoriuksen aikana. Kuusamossa oli kaksi lapinkylää,
Kitka ja eteläisempi Maanselkä. Kemin Lappiin tuli vuoden 1646 vaiheilla kaksi kirkkoa: Inari ja Kemijärvi, tarkoituksella Lapin puolelle aluetta. Itse Kemijärvi ei ole koskaan kuulunut Lappiin, kuten piispa Hannes Leinonen
totesi aikanaan kirkolliskokouksessa Kemijärveltä kotoisin
olleelle edustajalle.
Kemin rovastina oli 1648
alkaen Johannes Tuderus ja
hänen kuoltuaan 1672 samanniminen vanhempi poika ja toinen poika Gabriel Tuderus oli Kemin Lapin sielunhoitaja. ”Ilmeisesti noin vuonna 1663” (Seppo Ervasti) hänet nimitettiin Inarin kappalaiseksi Esaias Mansvetuksenpoika Fellmanin jälkeen.
Länsipohjan maaherra Jo-
han Graan teki kuningas Kaarle XI:lle v. 1670 ehdotuksen
Kemin Lapin irrottamisesta
Kemin seurakunnasta. Myöhemmin maaherran suunnitelmissa oli kaksi seurakuntaa keskuksina Inari ja Sompio, molemmat sekä lappalaisille että uudisasukkaille.
”Kemin Lapin kirkollisen
organisaation kehittäminen
kulki siis käsi kädessä Lapin
uudisasutussuunnitelmien
kanssa” (Ervasti).
Gabriel Tuderus anoi vuoden 1672 lopussa Kemin Lapin erottamista omaksi seurakunnakseen ja itseään sen
kirkkoherraksi.
Kuningas Kaarle XI (hallitsijana 1660-1697) antoi
21.6.1673 määräyksen Turun
piispalle muodostaa Kemin
Lapin kylistä oma seurakunta ja nimittää Gabriel Tuderus
seurakunnan kirkkoherraksi. Piispa Johannes Gezelius
vanhempi määräsi 3.9.1673
lapinkylät Inarin, Sompion,
Sodankylän, Kittilän, Kemiky-
ELÄKELÄISTEN KERHOT
syyskaudella 2013
Kokoonnumme joka II keskiviikko kuukauden
parillisina viikkoina srk-talon pienessä salissa klo
13–14.30. Hartaushetken, asiantuntijavierailujen
ja muun ohjelman ohella kahvittelemme, rupattelemme ja pidämme pienet arpajaiset. Lämpimästi
tervetuloa mukaan myös uudet kerholaiset!
Kerhoajat: 4.9., 18.9., 2.10., (16.10. ei kerhoa),
30.10. vieraana Käylän kerholaiset, 13.11., 27.11.,
11.12. kirkkohetki kerhokauden päättyessä.
Käylän kerhot: 25.9., 9.10., 23.10. yhteinen kerho, 30.10. srk-talolla keskustassa, 6.11., 20.11.,
4.12., 18.12.
Huomaathan muuttuneet alkamisajat!
Kuusamon Pyhän Ristin kirkon tornissa soi ”Forbuksen kellon” ja ”Uumajan kellon” rinnalla myös ”Kuninkaan kello”, kellotornissa pohjoispuolella. Kello on valettu tukholmalaisessa tykkivalimossa 1698, kuninkaan
määräyksestä.
län, Kuolajärven (nyk. Salla),
Kitkan ja Maanselän erotettavaksi omaksi seurakunnakseen ja nimitti sen kirkkoherraksi Gabriel Tuderuksen.
Tuderus ei koskaan aset-
tunut asumaan seurakuntansa alueelle. Vasta kolmas kirkkoherra tuli Kuusamoon, josta tuli uuden pastoraatin keskus. Kun pappilan rakennuttaja Cajanus kuoli 1691, käytti
Turun tuomiokapituli ilmoittaessaan kirkkoherran kuolemasta seurakunnasta nimitystä ”Kuusamon Lapin seurakunta”.
Kuningas antoi 1675 määräyksen Kemin Lappiin rakennettavista kirkoista ja pappiloista. Kuusamon Lapin seurakunnan perustamisvuotena
pidetään vuotta 1675 tai 1673.
Seurakunnan alue oli valtava,
koko itäkaira Suomussalmen
rajalta aina Utsjoen rajaan asti. Siitä se sitten pirstoutui ja
pieneni, ollen nykyisin vain
Suomussalmen ja Sallan välissä.
Kuusamo oli ns. kuninkaan
pitäjä, regaalinen seurakunta:
kuningas sai valita kirkkoherran ja nimityksen antoi sitten
Turun tuomiokapituli. Venäjän alaisuudessa seurakunta oli konsistoriaalinen. Vasta
Antti Adolf Valtavaara (vuoteen 1906 Gummerus), kirkkoherrana 1895-1917, oli kansan vaaleilla valitsema esipaimen.
Nykyisessä Kuusamon Py-
hän Ristin kirkon tornissa soi
”Forbuksen kellon” ja ”Uumajan kellon” rinnalla myös ”Kuninkaan kello”, kellotornissa
pohjoispuolella. Kello on valettu tukholmalaisessa tykkivalimossa 1698, kuninkaan
määräyksestä, vaikkakin vuosi Kaarle XI:n kuoleman jälkeen. Kellossa lukee ruotsiksi:
”Tämä kello on lahjoitettu hänen korkeimman autuutensa, kuninkaallisen majesteetin. suurivaltaisen kuninkaan
Kaarle XI:n kunniakkaimmaksi muistoksi korkeimmin
ylistettävästä kuninkaallisesta armosta Kuusamon seurakunnalle Lapissa.”
Ruska-ajan konsertteja
Pyhän Ristin kirkossa
Sunnuntaina 15.9. klo 15.00
Ohjelmasta vastaa:
Sofia Magdalena -Kamarikuoro
johtaa kanttori Raimo Paaso
Ohjelma 5 euroa
Sunnuntaina 22.9. klo 15.00
Ohjelmasta vastaa:
Tuomo Nikkola, laulu • Risto Ainali, urut
Ohjelma 5 euroa
Sunnuntaina, Mikkelinpäivänä
29.9. klo 15.00
Ohjelmasta vastaa:
kanttori Laura Kumpula
Ohjelma 5 euroa
Tervetuloa !
Tiedustelut: kanttori Raimo Heikkilä 050-3308574
SAMAA TIETÄ
OULUN HIIPPAKUNNAN
LÄHETYSJUHLAT
TAIVALKOSKI 24.–25.8.2013
Raimo Karvonen,
kirkkoherrana 1978-2007
Hennariikka hämmentyneenä ja innostuneena
TaruTiina-kanttorimme
lähdettyä muille maille Kuulas-juniorit saavat uuden vetäjän Hennariikka Tornbergista. Hennariikka on viiden
lapsen äiti Nissinvaarasta. Kotihulinan lisäksi Hennariikka
opettaa kansalaisopiston pianopiirejä neljällä eri koululla.
n
distelmä. Pyynnöstä tulla vetämään Kuulas-junioireita ei
voinut kieltäytyä. TaruTiinan
isoihin saappaisiin astuminen
on hivenen jännittävää mutta
Hennariikka aikoo vetää kuoroporukkaa omalla tyylillään.
Syksyllä Kuulas-juniorei-
Kahdeksanvuotiaana
Hennariikka aloitti viulunsoiton opiskelun Kuusamon
musiikkiopistossa. Soittimista
piano on ollut kaikkein lähinnä sydäntä. Aikuisiällä urut
ovat tulleet mukaan soitinvalikoimaan. Hennariikka on
toiminut sijaiskanttorina Sallan seurakunnassa. Musiikki
on aina ollut merkittävä osa
Hennariikan elämää.
Hennariikasta pienet lap-
set ja musiikki ovat hieno yh-
Hennariikka Tornberg on sekä innostunut että hämmentynyt tilaisuudesta saada ohjata pieniä kuorolaisia.
den touhussa tutustutaan
mm. uuden Lasten virsikirjan lauluihin. Kuulas-juniorit
tulevat Hennariikan johdolla
esiintymään muutamia kertoja syksyn aikana.
Terveiset pienille laulajille:
Hennariikka toivoo, että
musiikki ja musiikin oppiminen voisivat olla hauskaa. Musiikkia voi tehdä monella tavalla. Olisi hienoa, että kuorolainen voisi oivaltaa, että minäkin opin ja osaan.
Terveiset laulajien vanhemmille:
Iloitkaa lastenne kuoroharrastuksesta!
Terveiset seurakuntalaisille:
Tulkaa kuuntelemaan ja
nauttimaan hienosta kuorolaulusta!
Kuusamon seurakunta järjestää yhteiskuljetuksen.
Lähtö lauantaina 24.8.2013 klo 8.45 seurakuntatalon parkkipaikalta. Paluumatka alkaa n. klo 20.00
yläkoululta kirkon kautta Kuusamoon.
Päivän aikana jokainen osallistuu valitsemaansa
ohjelmaan lähetysjuhlilla.
Juhlaohjelma www.oulunhiippakunnanlahetysjuhlat.fi
Kuljetuksen hinta 10 € aikuiset ja lapset 5 €.
Ilmoittaudu 19.8.2013 mennessä kirkkoherranvirastoon. p. 050 310 5811 tai 050 310 5812. Retki
toteutuu, jos ilmoittautuneita vähintään 20 henkilöä.
Lähetystyö yhteystiedot:
lähetyssihteeri Pirkko Jaurakkajärvi p. 050 310 5883
Museoseurat su 18.8. klo 17 museolla. Seppo
Ervasti ja Mirjami Virtanen puhujina. Tarjolla kampanisukahvit klo 16.30 alkaen lähetystyön tukemiseen.
Lähetyspiiri ke 21.8. Kyllikki ja Juhani Pölkin mökillä. Lähtö srk-talon parkkipaikalta omilla autoilla klo
17.30. Vierailijana lähetyspiirissä nimikkolähettimme
Jukka ja Leena Helle Thaimaa.