Pohjoisen Opas 2011 - Suomen Opasliitto ry

Transcription

1
SISÄLTÖ:
2011
N:o 21
Kemi ..........................1 – 5
Rovaniemi ..................6 – 8
Posio/Kuusamo ........9 – 11
Suomussalmi ..........12 – 13
Raahe......................14 – 15
Kalajoki .................16 – 17
Tornio ....................18 – 19
Kajaani ...................20 – 22
Oulu ......................23 – 28
2
Kemin matkailuoppaat
●
KEMI
●
KEMINMAA
●
SIMO
●
TERVOLA
Kemi
Kaupungintalon 13. krs
Town Hall 13th floor
Avoinna – Open
ma – pe (mon-fri) 9 – 15
Valtakatu 26, p. (016) 259 363
Viihtyisä
kahvila-konditoria
ihan Kemin ydinkeskustassa.
Tuoreet leipomo- ja konditoriatuotteet valmistuvat
omassa leipomossa joka päivä.
Tuotteet myös
suurempiin juhliin tilauksesta.
Tule herkuttelemaan kahvilaamme, saatavana
aidot erikoiskahvit, suussasulavat konditoriatuotteet,
runsas valikoima erilaisia suolaisia herkkuja.
Olemme avoinna
ma – pe 7.30 – 17.00, la 9.30 – 15.00, su suljettu
Vasemmalta: Sammon opas Raffaello, Juri, Sarah, Niccolo ja Monica.
Sampo-risteilyllä lumisena
tammikuun päivänä
Valtakatu 5, 94100 Kemi
Tilaukset (016) 256 811, 040 521 3679
Turistijäänmurtaja Sampo
aloitti Kemissä risteilyt vuonna 1988. Siitä lähtien kaupunkilaiset ovat tottuneet näkemään moottorikelkkaletkoja
jäällä matkalla Ajokseen päin
ja turistibusseja viemässä väkeä satamaan. Kaupungilla
on talvikuukausina liikkunut
punaisiin safaripukuihin sonnustautuneita seurueita. LumiLinna ja Sampo ovat tehneet
Kemiä tunnetuksi kaikkialla!
Tämän kirjoittaja oli mukana jo ensimmäisinä risteilyvuosina, jolloin me oppaat
opettelimme ja tentimme laivan tiedot. Ensimmäiset opastustyöt olivat heti, kun laiva oli
saatu muutettua risteilykäyttöön. Paikan päällä ei ehditty
harjoitella, mutta tulikastetta
varten meille oppaille oli nuolimerkkejä lattiassa ja seinissä.
Niiden avulla navigoitiin hienosti laivan uumenissa, eivätkä matkailijat koskaan kiinnittäneet niihin huomiota.
Risteilyn aikana oli oppaalla
kiire, jos oli monta ryhmää.
Kiireen tuntua ei saanut kuitenkaan näkyä. Ja vaikka itse
oli töissä, niin lumilakeuden
lumous tarttui oppaaseenkin.
Tehoaako Sampo-risteilyn
taika yhä? Pääsin haastattelemaan Lontoossa asuvaa nuorta
paria ja neljää italialaista Milanosta ja Novarasta. Sammolla oli myös isompi australialainen seurue, mutta koska he
tulivat ja menivät kelkoilla, ei
aikaa haastatteluille jäänyt.
Kevin ja Liu Lontoosta:
“This is our f irst time in
Finland and actually the very
first thing we do is this Sampo
icebreaker cruise. It’s really
worthwhile because you can’t
see this anywhere else in the
world. Everything outside is
white snow and ice! The staff
are friendly, and they explain
about the technology in the
interesting way. The feeling is
warm and this is altogether an
entertaining experience. We
give it ten points of ten! “
Italialaiset Sarah, Juri, Monica ja Niccolo:
” Valitettavasti viivymme
Suomessa vain pari päivää,
niistä ensimmäisen olimme
Helsingissä ja muut nyt täällä
pohjoisessa. Olemme jo Rovaniemellä syöneet poronkäristystä puolukoiden kanssa,
tosi hyvää! Haluamme nähdä
talvea ja luontoa ja ulkoilla.
Joulupukki on tietysti ohjelmassa. Täällä Kemissä näimme, kuinka LumiLinna nousee
rantaan ja olemme viettäneet
hienon päivän Sammolla.
Opas oli selkeä, ruokana taas
herkullista poroa ja lohta, ja
uiminen meressä oli parasta.
L’esperienza unica in bella
Finlandia!”
Tarttui se onnentunne jälleen oppaaseenkin. Tule itse
testaamaan!
Airi Kallinen
Kemin Matkailu Oy tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä,
jotka haluat kokea uudelleen
Toimitusneuvosto:
Helena Aro, Eija-Sinikka Juho,
Hilkka Kangastie, Kyösti
Karjalainen ja Valtteri Nevala.
Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun
Sivunvalmistus:
ja Lapin maakuntien matkailuKuhmolainen
oppaiden, eräoppaiden ja erikois- Kainuuntie 103, 88900 KUHMO
alojen oppaiden lehti.
Painaminen:
Painosmäärä 15 000 kpl
Suomalainen Lehtipaino Oy/
Kajaani
Tiedot helmikuulta 2011
Arktinen sydäntensärkijä,
Jäänmurtaja Sampo vie matkalle jäiselle ulapalle ja kellumaan hyiseen veteen. Koe
aitoa merenkulun historiaa
ja nauti pohjoisista makuelämyksistä.
Lumen valtakunta – Kemin
LumiLinna on hulppea arkkitehtuurinen lumen ja jään
kokonaisuus. Yövy LumiHotellissa, hiljenny LumiKappelissa, nautiskele LumiRavinto-
lassa ja villiinny LastenMaassa. LumiLinna on avoinna
tammikuun lopusta huhtikuun
alkuun. Talven 2011 teemana
on sarjakuvat. Tule ja löydä
suosikkihahmosi.
Säihkyvä aikamatka Kemin
Jalokivigalleriassa on tarinoita lumoavista jalokivistä ja
kruunukalleuksista maailman
eri laidoilta. Jalokivigalleria
on Suomen kuninkaan aidon
kruunun koti. Jalokivigalleria
on avoinna ympäri vuoden.
Vanhanajan herraskartano
Jänkälä tarjoaa upeat puitteet
erilaisiin tilaisuuksiin. Koe
oikeaa 1800-luvun tunnelmaa.
Jänkälä toimii tilausravintolana, lisäksi pihapiirissä on
tunnelmallinen saunatupa.
Kesäisin voit maistella ”kahvia murtojäillä” Jäänmurtaja
Sampolla Ajoksen satamassa
tai kuunnella laineiden liplatusta, auringon kimmeltäessä
Pohjoisen Opas, olkaa hyvä!
Pohjoisen Opas -lehti on taas ilmestynyt!. Lehdessä esitellään kiertoajeluitten ja opaspalveluitten lisäksi
merkittäviä matkailupaikkakuntia
ja matkailukohteita sekä oppaitten
yhteistyökumppaneita. Tällä kertaa
mukana on yhdeksän Pohjois-Suomen
alueella toimivaa Suomen opasliiton alaista opasyhdistystä. Oppaiden
varaamista helpottaa myös mukana
olevat opasluettelot ja opasvälitykset
yhdistyksittäin ja paikkakunnittain.
Suomen opasliiton alueelliset
opaskoulutuspäivät järjestetään täällä Pohjois-Suomen alueella kaksi
kertaa vuodessa. Kevään aluekoulutuspäivät ja aluekokous pidetään 26. –
27.2.2011 Kemissä ja 10. – 11.9.2011
kokoonnumme Kalajoelle. Syksyn
valtakunnalliset opaskoulutuspäivät
pidetään 15. – 16.10. Oulussa. Tänä
vuonna sekä valtakunnallisen että
alueellisen täydennyskoulutuksen
teemana on opaspalvelujen turvalli-
suus. Lisäksi perehdymme sosiaalisen
median hyödyntämiseen opaspalvelujen markkinoinnissa ja sisäisessä
tiedottamisessa. Tervetuloa mukaan
runsain joukoin.
Kiitokset kaikille lehden tekoon
osallistuneille aktiivisille pohjoisen
oppaille ja opasyhdistyksille. Kiitos
myös kaikille yhteistyökumppaneillemme ja ilmoittajillemme. Tänäkin
vuonna löydätte tämän lehden sähköisenä Suomen opasliiton internet-
sivuilta. Lehti postitetaan myös lähes
tuhannelle ryhmämatkojen järjestäjälle tai toteuttajalle. Toivomme, että
he varaavat matkoilleen aina auktorisoidun oppaan tai matkanjohtajan.
Hyvää ja menestyksellistä matkailuvuotta 2011!
Hilkka Kangastie
Suomen opasliitto ry.
Pohjois-Suomen alue-edustaja
Perämerellä ja nauttia virvokkeita LinnanAitassa Kemin
vanhassa satamassa. Kesällä
Jäänmurtaja toimii tilausravintolana.
XYhteystiedot
puh. +358 (0)16 258 878
sales@visitkemi.fi
www.visitkemi.fi
3
●
KEMI
●
KEMINMAA
●
SIMO
●
TERVOLA
Mannerheim-näytelmää ja risteilyjä Perämerellä
Simossa Perämeren rannalla sijaitsee Hotelli-ravintola
Wanha Pappila. Maittavien
aterioiden, majoituksen ja iloisen palvelun lomassa voi nauttia paikan historiasta Wanhan
Pappilan pehtori Ari Hiltulan
kertomana. Hotellitason palveluissa, entisajan rantamakasiinityylien mukaisesti rakennetuissa hotelli-makasiineissa,
viihtyy useammankin päivän.
Majoitukseen sisältyvän aamiaisen lisäksi viihtyisässä pappilamiljöössä voi nauttia myös
muut tarvittavat ruokailut.
Perämeren aalloille pääsee
risteilemään Wanha Pappilan
omalla Seksmiilar-aluksella.
Tilausristeilyjen lisäksi aluksella tehdään ”Joppaus”risteilyjä Ruotsiin. Joppausristilyllä kuulee mielenkiintoisia tarinoita joppauksesta eli
salakuljetuksesta Suomen ja
Ruotsin rajalla, sekä kieltolain
aikaisesta pirtusalakuljetuksesta Perämeren saaristossa.
Ruotsin puolella vieraillaan
Nikkalan satamassa, josta pääsee ostoksille kyläkauppaan.
Seksmiilarilla risteillään
myös perinteisenä Sarvi-päivänä heinä-elokuun vaihteessa
Perämeren kansallispuistossa
sijaitsevaan Sarvisaareen, jossa tutustutaan saaren historiaan ja nautitaan muista retken
ohjelmista. Perinteisesti Sarvipäivänä myös paikkakuntalaiset tulevat omilla veneillään
paikalle.
Wanha Pappilan pihapiirissä on yli 500-paikkainen
kesäteatteri, jossa on vuosien
aikoina ollut monia teatteriesityksiä. Vuoden 2011 elokuussa Wanhan Pappilan pihapiiri
muuttuu osaksi kesäteatteria,
jossa esitetään Mannerheimnäytelmä. Näytelmä kertoo
Mannerheimin elämästä, joka
sivuaa myös meri-lappilaista
historiaa. Alueella liikkuvat
vierailijat ovat osana näytelmää. Mannerheim näytelmän
ohjaajana on Tatu Jokinen.
Ympäri vuoden toimiva Hotelli-ravintola Wanha Pappila
palvelee monipuolisilla ohjelmapalveluilla myös muina
vuodenaikoina, kuten talvisin
poro- ja koiravaljakkoretket,
kelkkasafarit, pilkkiretket.
Toiveita esittäen voi yllättyä
monellakin tavalla. Kalastajille majoituspaikkana Wanha
Pappila sijaitsee lyhyen etäisyyden päässä monista hyvistä
kalastuspaikoista.
Tervetuloa!
XHotelli-ravintola
Wanha Pappila
Pappilantie 10, 95200 SIMO
www.wanhapappila.com
puh. -358 40 822 3400
reception@wanhapappila.inet.fi
Tilausristeilyjä
Perämeren saaristossa
toiveitten mukaan
Kyösti Karjalainen
Kemin
matkailuoppaat 2011
Opastoimintaa jo vuodesta 1980
SEKSMIILAR
Ari Hiltula, ari.hiltula@co.inet.fi, p. 040 822 3400
Autorisoituneet oppaat
Aheinen Ritva
Heikkilä Miia
Huusko-Tuohino Oili
Kangastie Hilkka
Karjalainen Kyösti
Laurila Timo
Moisanen Päivi
Riihimäki Hanna
Röksä Riitta
Sieppi Jari
suomi, ruotsi
suomi, englanti, saksa
suomi, norja, englanti
suomi, englanti
suomi, ruotsi, englanti
suomi
suomi, englanti
suomi
suomi
Kunniajäsenet
Kallinen Airi
Soinila Terttu
suomi, ruotsi, englanti, italia
Sydämellisesti
tervetuloa!
Valtakatu 12, Kemi, tel +358(0)16 257 117
www.hotellipalomestari.com, info@hotellipalomestari.com
Tiedustelut ja opasvaraukset
Kemin Matkailuoppaat ry. puh. 044 0451 156
keminmatkailuoppaat@hotmail.com
KEMIN KESKUSTASSA
Culture and sightseeing
in Kemi and in sea Lapland
Town of Kemi and the neighbouring communities in Sea
Lapland offer a lot of cultural events all year round. Our
major touristic attractions,
the icebreaker Sampo and the
SnowCastle are just awaiting
your visit. We welcome you
from close and afar to enjoy
the full variety of our different
events and attractions.
Kemi Travel Guides provide
walking tours and sightseeing
tours with different themes
in Kemi and its vicinity. On
these tours, you will see and
hear about the past, present
and future of Kemi and coastal
Lapland. If you want to visit
some of our tourist attractions,
you can plan it in advance with
our authorised guides. We can
also give you good advice on
accomodation and nice restaurants.
Kemi Travel Guides welcome you to explore Sea
Lapland´s culture and history.
You can choose touring options at our website – or we can
design your own individual
guidance tailor-made according to your wishes.
Welcome to Kemi and to
Lapland’s southern coastline.
To see and feel more, take a
guide!
XKemi Travel Guides
tel: +358 (0) 44 0451 156,
keminmatkailuoppaat@
hotmail.com
www.kemi.fi/
keminmatkailuoppaat
Tourist info about the area
also from Kemi Tourism,
Tourist Information,
Tel: +358 (0)40 568 2069.
www.kemi.fi/matkailu
GIFT SHOP
Persoonalliset lahjat
L
Matkamuistot L Hatut ja huivit
L
Ota opas, tiedät enemmän!
KEMIN MATKAILUOPPAAT
Hyvien kulkuyhteyksien tavoiteltavissa olevassa
Kemissä, matkailuoppaat tarjoavat suurellekin joukolle opastuksia myös koko Meri-Lapin
alueella.
Kevään ja kesän kävelykierrokset ja bussiretket
aikataulun mukaisin lähdöin.
Järjestetään myös tilauksesta ryhmän toivomana ajankohtana.
Lue toiminnastamme ja opastustarjonnastamme enemmän kotisivuiltamme osoitteesta www.
kemi.fi/keminmatkailuoppaat
Avoinna ma – pe 10 – 17, la 10 – 14
Keskuspuistokatu 10, 94100 Kemi, Hotelli Merihovin lähellä
p. 040 573 9841, www.satulli.kemi.fi, salme.puolakka@pp.sonera.net
KEMINMAAN KUNTA
Kulttuuritoimi
VAL MARIN MUSEO
Avoinna 1.7. – 21.8.11
MA – TI suljettu,
KE – SU 12– 18
Museo sijaitsee os.
Jokisuuntie 79,
Keminmaa,
p. (016) 271 038/museo
Valmarin suku on asunut Valmarinniemellä 1600-luvulta
lähtien. Nykyinen talo on rakennettu 1800-luvun alussa.
Talon pääelinkeinoina olivat maanviljelys, kauppa ja kalastus.
Valmarin museo on 1920 – 30-lukujen mukaisessa asussa.
Keminmaan kulttuuritoimi, Kunnantie 3, 94400 Keminmaa,
puh. 040 732 4710, 040 831 7920, www.keminmaa.fi
4
●
KEMI
●
KEMINMAA
●
SIMO
●
TERVOLA
Näyttelyt 2011
Kemin taidemuseossa
järjestetään vuoden 2011
aikana kuusi näyttelyä,
joissa kahdessa on
yhdistettynä kaksi eri
näytteilleasettajatahoa.
Moosa Myllykankaan
näyttely käynnistyi
tammikuulla, ja tässä
myöskin esimakua
tulevasta:
21.1.-5.3.
Moosa Myllykangas
”Minulla on ristiriitainen suhtautuminen talveen ja kaamosaikaan. Nautin suunnattomasti
vuodenaikojen vaihteluista,
mutta aina syksyisin tunnen
voimattomuutta ja melankoliaa, kun pimeyttä vastassa on
pimeys. Lumi helpottaa oloa,
kun siinä on valoa. Väsyn aina
pitkään talveen ja vihdoin,
kun jäät lähtevät liikkeelle
on siinä komeutta ja järeää
voimaa, mikä tulee esille esim.
teoksessani Ahtojäätä”. Esillä oululaisen Myllykankaan
uutta tuotantoa materiaalina
mm. akryyli, lyöntimetalli,
polykarbonaatti, puu, helmet,
valokuitu, lasi.
Kemi, Kauppakatu 9 – 11
Tornio, Jääkärinkatu 6
1800-luvun malliin rakennetun purjealus ”Jähdin” bongaa
Kemin sisäsatamasta. Aluksen rakentamistyylistä voi havaita
historiallisia mielikuvia sen aikakauden merenkulkijoiden
vaatimuksista aluksen navigoimisessa tyrskyävillä vesillä seilatessa.
Jähdillä tehdään tarvittaessa tilausristeilyjä mahdollisuuksien
mukaan.
Lisätietoja Perämeren Jähdin seikkailuista saa sen kotisivuilta,
sekä Kemin sisäsatamassa,
1900-luvun alkupuolella rakennetussa
rantamakasiinissa Jähti-myymälästä,
löytyy Jähti-tuotteita kotiin tai tuliaisiksi
www.peramerenjahti.fi
Kemin Liikenne Oy
Aina kun tarvitsette
bussikuljetuksia
muistakaa silloin
Kemin
Liikenteen
10 – 50-paikkaiset
bussit
Kylpylämatkoja mm. Viroon.
Tilausajoa minne vain haluatte.
Avustamme Teitä myös
matkojenne suunnittelussa,
järjestämisessä ja toteuttamisessa.
Puh. 040 544 7071,
0400 851 496
www.keminliikenne.fi
11.3.-30.4. 100 VUOTTA
Sauli Miettunen ja Jari Kylli.
Taiteilijaystävykset pitävät
50-vuotispäivien kunniaksi
yhteisnäyttelyn Kemin taidemuseolla.
ARS-Fennica -stipendin
nuorelle taiteilijalle saanut
Jari Kylli liikkuu kuvamaailmassaan vedenalaisista maisemista maanpinnalle, arkitodellisuuteen. Kaikki kuvat
jatkavat hyvin samantapaisia
aiheita, joita hän on käsitellyt
kuparikaiverruksissaan; absurdeja yhdistelmiä, merkkejä, hyönteisiä ym. Veistokset
ovat puusta tehtyjä, johon on
yhdistetty pigmenttiä ja hartsia.
Sauli Miettusen materiaaleina on mm. metallia, betonia,
lasia, valuhartsia sekä orgaanista ainesta, mm. kasveja ja
höyheniä. Aiheet muistuttavat
muinaiseen aikaan liittyviä
löytöjä ja pieneläimistöä. Vitriineihin sijoitettuina tulee
mieleen luonnontieteellinen
museo kuvitteellisine ötököineen. Esillä on myös suurempiakin veistoksia sekatekniikalla.
6.5.-4.6. Kemin Sarjakuvakeskus
Kemin sarjakuvapäivät 30 v.
(festarit 13.-15.5.2011)
Sarjakuva on elävöittänyt kemiläistä kulttuurielämää ja
kolmenkymmenen vuoden
ajan. Vuosien saatossa Suomen vanhimmilla sarkakuvafestivaaleilla on nähty niin
kansainvälisiä supertähtiä
kuin vahvoja kotimaisia nimiä ja Kemillä onkin sarjakuvamaailmassa vankka ja
arvostettu asema.
Kemin sarjakuvapäivien
kolmikymppisiä vietetään
13.-15.5.
Luvassa on sekä aikamatkoja
vuosien taakse että kiehtovia
kurkistuksia sarjakuvan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Kolme päivää sarjakuvan juhlaa,
kolmelta vuosikymmeneltä!
Näyttely jatkuu kesäkuulle.
10.6.-13.8.
Lapin läänin aluenäyttely
Kemin taidemuseo järjestää
visuaalisten taiteiden aluenäyttelyn. Aluenäyttely on laaja
katsaus pohjoissuomalaiseen
taiteeseen ja siksi taidemuseo toivoo kuvataiteilijoiden
osallistuvan mahdollisimman
aktiivisesti. Näyttelyyn voivat
osallistua Lapin läänissä asuvat tai syntyneet taiteilijat.
Näyttelyn juryttäjinä toimivat Kiasman johtaja Pirkko
Siitari ja Oulun taidemuseon
johtaja Anna-Riikka Hirvonen.
Teokset ja kirjallinen ilmoittautumislomake jätetään
Kemin taidemuseolle 16.-20
.5.2011 välisenä aikana. Myöhästyneet teokset hylätään.
Kukin osanottaja voi tarjota
kaksi teosta.Teosten tulee kuulua yleisesti kuvataiteen piiriin
ja
niiden tulee olla viimeisen kolmen vuoden aikana
valmistuneita.
Tekotapa, koko ja aihe ovat
vapaat. Mikäli teokset toimitetaan arvostelupaikalle postitse, tulee lähettäjän huolehtia
kuljetuskustannuksista perille
asti. Ilmoittautumislomakkeita saa toukokuun alusta alkaen
Kemin taidemuseon
www-sivuilta, www.kemi.fi/
taidemuseo/.
Lisätietoja:
indententti Minna Korolainen
040 700 6035,
minna.korolainen@kemi.fi;
museotoimenjohtaja Kari
Silvennoinen, 050 599 2171,
kari.silvennoinen@kemi.fi;
Kemin taidemuseo 016
258247, taidemuseo@
kemi.fi
19.8.-1.10.
Lapin senjorit:
Olli Moisio,
Reijo Raekallio,
Eero Kumpula,
Teuvo Tuomivaara ja Risto
Immonen
Pohjoisen
taiteilijaryhmä
muodostui toista vuotta sitten,
kun ensimmäin e n n ä y t t e ly
pidettiin Rovaniemen kirjastossa nimellä
”Senjorit”. Kemiin taiteilijat
tuovat esille maalauksia ja
veistoksia.
Olli Moision tekniikka on
päällimmäisenä vesivärein ja
liitupastellitekniikoin tehtyjä
kuvia autoista, luonnosta, leivoksista ym. Moisio maalaa
figuratiivisesti ja tarkasti, mutta on viime aikoina pyrkinyt
enemmän maalauksellisuuteen.
Reijo Raekallio maalaa suurikokoisia maalauksia vesiliukoisin, vahvoin värein. Kuviossa liikkuvat eläimet, ihmiset
vaikka tanssin pyörteissä. Valon ja varjon liike tuo vaikutelman elävästä elämästä.
Eero Kumpula on erikoistunut vanhan maalaismaiseman,
ja muutoinkin lappilaisen maiseman kuvaukseen, materiaalein öljy-, akvarelliväri ja
akryyli. Kumpula tekee myös
puuveistoksia.
Teuvo Tuomivaara käyttää
töissään puuta, betonia, kiveä
ja pronssia. Ympäristötaiteessa
hänellä on materiaaleina ollut
kivi, lumi, jää ja tuli. Viime
aikoina hän on työskennnellyt
kaupunki- ja taajamaveistoshankkeiden parissa, esim. Rovaniemen porontaito -projekti
ja Posion keramiikka Bulevardin suunnittelu veistosten
osalta.
Risto Immosen veistoksiin
yhdistyy perinteinen sepäntyö
ja persoonallinen pelkistynyt
muotokieli. Rauta taipuu Immosen käsissä monenlaiseen
muotoon. Veistoksissa raskas
ja jäykkä materiaali sekä teosten muotokieli muodostavat
jännitteen. Taiteilija haluaa
kertoa tarinaa, joka pysäyttää
katsojan ajattelemaan ja löytämään oman tarinansa teoksiin. Hän muotoilee veistokset
plastisesti takomalla, vasaralla
muokaten. Metallien lisäksi
myös puu, kivi, lumi ja jää
kiinnostavat taiteilijaa.
7.10.-19.11.
Anne Rossi
Taiteilija Anne Rossin teokset ovat abstrakteja öljyvärimaalauksia kankaalle. Hän ei
suunnittele teoksia etukäteen
vaan edellinen työ antaa idean
seuraavaan. Teoksissa ei ole
aihetta tai teemaa vaan väri,
pohjan muoto sekä koko ovat
tärkeitä lähtökohtia työskentelyprosessille. Maalauksen
lopputulos on yllätys, viivat ja
muodot syntyvät työskentelyn
aikana kuin itsestään.
Osuuskunta Tradekan kokoelmat
Tradeka-yhtymän kokoelmista
on esillä yli 60 suomalaista taideteosta. Näyttelyyn on valittu
herkullisimpia esimerkkejä
laajan kokoelman teemoista
1900-luvun alusta nykypäivään. Esittävän taiteen piiristä
mukana on erityisen runsaasti
työn ja arjen kuvauksia niin
maaseudulla kuin arjessakin.
Myös modernin taiteen virtaukset ovat esillä 1960-luvun
vapaamuotoisesta informalismista 1970-1980-lukujen geometrisempään modernismiin.
Esillä on mm. Pekka Halosen,
Juha Rissasen, Juhana Blomstedtin, Carolus Enckellin ja
Paul Osipowin tuotantoa.
25.11.2011-14.1.2012
Ari Kakkinen
Valokuvataiteilija, tutkija
Ari Kakkisen tuleva näyttely
koostuu useammasta eriaikaan
työstetystä kokonaisuudesta, jotka kuitenkin lähestyvät
samantapaisia näkemisen ja
”näkemisen oikeuden” problematiikkoja. Teokset tuovat
pohdittavaksi valokuvan rajoja
niin suhteessa esittävyyteen
kuin muihinkin kuvallisiin
välineisiin, lähinnä maalaukseen. Esille tulee teoksia
sarjoista Inscriptions (kuvien
tekemisen lähtökohtana on
kysyä mitä tapahtuu, kun tiedon valoa on
liikaa),
Whiteness (valkoisuuden ja
valkoisen kuvaamista) ja Freudian Selfportraits (valokuvallinen muunnelma mustasta
neliöstä). Näyttely on yhteistyötä Kemin taidemuseon ja
Pohjoisen valokuvakeskuksen
kanssa.
UUSI AIKA Venäläistä taidetta (sama ajankohta kuin
edellisessä)
Severimorskilaisten taiteilijoiden Anatoly Sergienkon
ja Ivan Voronin taidenäyttely
yhteistyössä Kemin historiallisen museon kanssa. Taiteilijoiden kuvataiteen värimaailma
on erittäin voimakas. Heidän
tekniikkansa ja aihepiirinsä
on laaja-alainen: pienistä puuliitupiirroksista, akvarelleista
ym. suuriin akryyli-, öljyväri- ja sekatekniikoihin.Taiteilijoiden yhteistyö on ollut
aktiivista jopa siinä määrin,
että he tekevät teemoittain työtä samassa työtilassa ideoiden/
inspiraatioiden syöksyessä
maalauspinnalle.
Muutokset mahdollisia!
XKemin taidemuseo
Marina Takalokatu 3
94100 Kemi
(016) 258 247
taidemuseo@kemi.fi
5
●
KEMI
●
KEMINMAA
●
SIMO
TERVOLA
Kotiruokalounaat
Festivaali parhaassa iässä
Sarjakuva elää parhaillaan
Suomessa todellista kultaaikaa, niin myyntilukujen perusteella kuin yhä arvostetumpana taidemuotona. Viimeisten vuosikymmenten aikana
on tapahtunut suuri muutos,
sillä esimerkiksi ensimmäisten Kemin sarjakuvapäivien
seminaarissa vuonna 1981
pohdittiin, onko sarjakuva
ylipäätään taidetta. Nykyään,
kun sarjakuva on saanut oman
Finlandia-palkintonsakin, harva varmaan kyseenalaistaa
asiaa.
Kolmentoista osallistujan
seminaarista on kuljettu pitkä
matka kansainvälisesti tunnettuun festivaaliin, jolla on
vuosien varrella vieraillut
pitkä liuta merkittäviä sarjakuvataiteilijoita eri puolilta
maailmaa. Tulevana keväänä
maineikas festivaali täyttää jo
30 vuotta, ja juhlavuotta vietetään tietenkin asiaankuuluvan
näyttävästi. Vieraaksi saapuu
ajankohtaisia tekijöitä niin
kotimaasta kuin ulkomailta-
●
klo 10.30 – 14.30
(kotiin toimitukset kaupunkialueella)
PITOPALVELUA
Avoinna
ma – pe 8.00 – 16.00
(muina aikoina tilauksesta)
kin, ja sarjakuvan ystäville on
tarjolla kiinnostavia luentoja
ja paneelikeskusteluita. Toki
samalla voi täydentää omaa
sarjakuvakokoelmaa myyntipöytien äärellä.
Historia esillä
näyttelyssä
Sarjakuvapäiviä järjestää
Ke m i n s a r j a k u va ke s k u s ,
vapaaehtoisvoimin pyörivä
kulttuuriyhdistys. Festivaalin
lisäksi yhdistys tuottaa näyttelyitä, julkaisee sarjakuvia
ja toimii eri tavoin sarjakuvan
edistämiseksi. Esimerkiksi
tulevana kesänä Kemin sarjakuvakeskuksen tuottamat
näyttelyt nähdään Silja Linen
risteilijöillä Turku-Tukholma
-välillä. Aku Ankka seikkailee
Silja Europalla, Karvinen Silja
Galaxylla.
Näyttelyitä nähdään tuttuun
tapaan myös sarjakuvapäivillä, ja Kemin taidemuseossa on
toukokuun ajan nähtävillä 30vuotisjuhlanäyttely. Esillä on
kattava otos sarjakuvapäivien
pitkästä historiasta, vanhojen
näyttelyiden rekvisiitasta sarjakuvakilpailun parhaimmistoon. Sarjakuvapäivien aikana
voi myös tutustua suomalaisen
sarjakuvan 100-vuotiseen historiaan.
Sarjakuvafestivaaleja järjestetään nykyään monilla
paikkakunnilla, mutta Kemillä
tuntuu olevan oma paikkansa sarjakuvaväen sydämessä.
Pienessä kaupungissa viralli-
set vieraat ja festivaalikävijät
pääsevät helpommin kontaktiin toistensa kanssa, ja yhden
viikonlopun ajaksi kulttuurikeskukseen syntyy sarjakuvaihmisten oma yhteisö. Eikä
tarvitse lainkaan ujostella,
vaikkei olisi niin sarjakuviin
vihkiytynyt – sarjakuvapäivien tarjonnasta löytyy taatusti kiinnostavaa ohjelmaa,
vaikkei olisikaan sarjakuvien
suurkuluttaja. Kannattaa siis
poiketa katsomaan, mikä tekee
Kemin sarjakuvapäivistä niin
erityisen – jo kolmen vuosikymmenen ajan!
keminpaussi@gmail.com
040 861 8448
Tervetuloa!
Kauppakatu 12, 94100 Kemi
Karoliina Kemppainen
XKemin 30. kansainväliset sarjakuvapäivät 13.-15.5.2011
Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi
p. (016) 22 831
e-mail: kemi.cumulus@restel.fi
Tule
tutustumaan
Kemiin!
Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi
”Fiksut ne säästävät, mutta hupsut ne
ylimääräisiä hoitokuluja makselevat.”
KEMINMAAN KUNTA
Kunnantie 3, 94400 Keminmaa
Puhelinvaihde 227 111 palvelee ma – pe 9.00 – 11.00
fax (016) 270 400
kunta@keminmaa.fi
www.keminmaa.fi
PALVELUNUMEROT:
Hallinto
040 846 3345
Sosiaalipalvelut 040 831 7908
Sivistyspalvelut 040 831 7920
Tekniset palvelut 040 831 7854
matkatoimisto@sealapland.com
huolto Lkahvio Lpikapesu
pakettiautojen ja
peräkärryjen vuokraus
L voiteluaineet ja
autotarvikkeet
ja tietysti polttoaineet +
A- ja D-automaatit
L
L
Olitpa
minkä pankin asiakas
tahansa,
hae kilpaileva
eläkesäästösuunnitelma
Sampo
Pankista.
Sampo Pankin uusi ja verotehokas Kissanpäivät Säästämissopimus tarjoaa erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon eläkesäästämiseen.
Maksat vain normaalit sijoituskohteisiin liittyvät
palkkiot, joten saat hyödynnettyä veroedun
täysimääräisenä omaksi parhaaksesi.
Lue lisää www.kissanpaivat.com
Elämyksiä ja irtiottoja arjesta
Kemin kulttuurikeskus on yksi kaupungin kiintopisteistä, vain parin sadan metrin päässä hotelleista ja ostospaikoista. Kulttuurikeskuksessa sijaitsevat kirjasto, taidemuseo, kaupunginteatteri ja Länsi-Pohjan musiikkiopisto. Kaksi ensinmainittua ovat avoinna myös loma-aikoina.
Rakennus kaksine auditorioineen ja suurine aulatiloineen on oivallinen paikka järjestää
tapahtumia, esittelyjä ja seminaareja. Talon tekniikka on huippuluokkaa. Kulttuurikeskuksessa sijaitseva Kemin Teatteriravintola järjestää tilauksesta konferenssi- ja juhla-aterioita suurillekin ryhmille.
Kemin konttori
Kauppakatu 16
Puh. 0200-2580
Vuosittain kulttuurikeskuksessa järjestetään mm. perinteiset maalaismarkkinat ja kansainväliset sarjakuvapäivät. Katso tapahtuma-ajankohdat netistä!
Opasvaraukset
PL
AND FI
NLAND
Kemin Matkailuoppaat ry. puh. 044 0451 156
keminmatkailuoppaat@hotmail.com
MI - L
A
TERVETULOA
TEBOIL KEMINMAAHAN!
KE
Kauppakatu 29, 94500 KEMI
Marina Takalon katu 3, 94100 Kemi, tel. 016 258 202, fax 016 254 765
kulttuurikeskus@kemi.fi, www.kemi.fi/kulttuurikeskus
6
Rovaniemi
Rovaniemen
Matkailuoppaat ry
Opasvälitys:
ARCTIC CIRCLE INFORMATION
Puh. / fax +358(0)16 356 2096
aija@arcticcircle.information.fi
Opastavat oppaat
Aarrevaara Aija
Ervast Marja-Leena
Fredriksson Mari
Haakila Elina
Haapalainen Irina
Haataja Anne
Hernesniemi Tiina
Hiltunen Eva-Maria
Hirvonen Pirjo
Hyvönen Marja
Jalkanen Marja
Kauraniemi Liisa
Kina Masakazu
Lilja-Vilkko Irmeli
Loukusa Sisko
Matikainen Marika
Maunuvaara Virpi
Nivala Kati
Piironen Arja
Rasilainen Leena
Ruokanen Tuula
Ruokojärvi Pentti
Räihä Marita
Saito-Simola Kyoko
Sànchez Gérard
Sippel Ulrike
Sälevä Kaija
Talbi Abderkader
Veikkolainen Petri
Vierimaa Aila
Ylipulli Sari
Ylitalo Susanna
Op.kielet ja äidinkieli
eng su
eng su
su
eng sa ra su
ven su
eng su
eng su
sa eng
eng su
eng su
ra eng ru (esp) su
ru eng su
jpn
eng su
esp eng su
eng su
eng su
sa eng ru su
eng ru sa su
eng su
eng su
eng su
ru su
jpn eng
ra esp catala holl heprea
sa eng
eng su
arab eng ra
sa eng su
su
it ra eng su
ru eng su
Puhelin
0400 893 002
040 751 0293
040 521 4218
040 529 3355
044 576 4009
040 730 9958
040 726 9023
040 751 0738
040 576 4032
040 581 3893
0400 654 159
040 722 6773
0400 942 529
040 727 3916
0400 695 891
040 518 4699
0400 885 375
040 716 1097
050 502 0528
040 596 5541
040 5793 034
040 842 9156
040 589 3737
040 743 3941
040 847 4489
040 729 2973
040 756 9042
040 569 3714
050 320 3291
040 723 6639
0400 639 856
040 730 9531
Arctic Circle Information
sMatkailuneuvonta
s!LKUPERÊISET.APAPIIRINYLITYSTODISTUKSET
s2ÊÊTÊLÚIDYTPÊIVÊOHJELMATJARETKET
sOpaspalvelut
Arctic Circle Information
Aija Aarrevaara
96930 ARCTIC CIRCLE
Tel. +358 16 356 2096
aija@arcticcircle-information.fi
www.arcticcircle-information.fi
5BSJOB+PVMVQVLJO-BQJTUB
S
anta’s Hotels on uusi suomalainen hotelliketju, jonka tunnelmassa ovat aina läsnä
Joulupukin lisäksi myös Lapin kulttuurin
aitous, ympäröivän luonnon puhtaus sekä lappilaisen elämänrytmin rauhallisuus ja viattomuus.
p. (016) 321 321 p. (016) 681 11 p. (016) 321 321
santashotels.fi
Iloisia oppaita kojullaan. Vasemmalta Marja Jalkanen, Kaija Sälevä, Marja-Leena Ervast, Arja Piironen ja Mari Fredriksson.
Kuva Risto Jalkanen
Rillumarei hei hei!
Elokuisena viikonloppuna
Vanhalla torilla ja Kemijoen rantamilla kuhisi hienoja
rouvia, piikoja, jätkiä, herrojakin; he olivat kokoontuneet
Rovaniemen Wanhoille Markkinoille. Tarjolla oli paljon paikallisia tuotteita ja muuta kunnon tavaraa, mutta ei nykyajan
kotkotuksia. Ohjelmaa piisasi
moneen makuun. Useat markkinavieraat olivat pukeutuneet
kuin silloin ennen. Tapahtuma
toimi myös kansalaisjuhlana 50-vuotiaalle Rovaniemen
kaupungille.
Rovaniemen Matkailuoppaat olivat mukana tyylinmukaisella kojullaan. Oppaiden
ohjelmassa oli markkinaväen
neuvontaa, opastoiminnan
mainostamista, tietokilpailun
pitoa ja tietenkin oikeaa opastamista. Markkinatunnelmissa
käveltiin Elettiin ennenkin
-kierros. Maitokannuun kerty-
neet pääsymaksurahat lahjoitettiin tapahtuman yhteiseen
hyväntekeväisyyskeräykseen,
joka oli tällä kertaa Lapin keskussairaalan päihdeäitien poliklinikan FAS-kätilöt ja Lapin
Ensi- ja Turvakoti. Opastukset
menivät muuten hyvin, mutta
yksi reklamaatio tuli: asiakas
oli maksanut liian vähän suhteessa opastuksen laatuun ja
mielenkiintoisuuteen!
Opasyhdistys antoi vuoden
2009 Roima-palkintonsa Rovaniemen Wanhoille Markkinoille, koska se kokosi paikkakunnan väen omien perinteittensä äärelle. Kesän 2010
markkinakokemus osoitti taas
kerran, että yhdessä tekemisessä on roimaa voimaa!
mijoki. Kävely tarjolla usealla
eri kielellä. Kesto 1½ h.
tuttua ja oppia uutta Rovaniemen ja Lapin kehitykseen
vääjäämättömästi liittyneistä
tapahtumista. Viime vuosina
näistä kohtalon vuosista on
puhuttu ja kirjoitettu paljon.
Rovaniemen matkailuoppaat
ovat valmistaneet paljon tietoa
sisältävän ja tunteita herättävän kokonaisuuden. Kesto
3 h.
Marja Jalkanen
Rovaniemi puhuu
Rovaniemen matkailuoppaiden määrä on kasvanut huomattavasti v. 2009 järjestetyn
opaskurssin jälkeen. Meitä
uusia innokkaita oppaita valmistui reilu parikymmentä.
Olimme niin innoissamme
kaikesta siitä tietomäärästä,
mitä kurssilta saimme. Tutustuimme rakkaan kaupunkimme historiaan, opimme
rakastamaan kiviä ja niiden
kertomia tarinoita kuunnellessamme luentoa kivikautisista
asumuksista. Täällä käydyt sodat avautuivat loppumattomina tarina-arkkuina asiantuntijoiden esitelmissä. Länsirajan
mielenkiintoinen historia ei
jättänyt ketään kylmäksi. Ihan
pakko mainita kaksi luennoitsijaa, jotka jäivät lähtemättöminä mieleeni; Samuli Onnela
ja Hannu Kotivuori. Heidän
rakkaus omaan asiaansa sai
kuuntelemaan henkeä pidätellen ja tekemään muistiinpanoja kynä sauhuten. Sellaiseen intensiteettiin kun joskus
omalla kertomisella pääsisi...
Kurssilta saimme eväitä voidaksemme puhua Rovaniemestä ihmisille. Ja Rovaniemihän puhuu. Kaupungillamme on monipuolinen historia,
vaikka kaupunkina se onkin
vasta 50 vuotta vanha. Porukassamme on useampia historian rakastajia ja nykypäivän
tietäjiä. Olemme valmistaneet
jo kolme erilaista opastusta,
missä vanha ja uusi kulkevat käsi kädessä. Tässä lyhyt
esittely näistä Rovaniemen
tuotteista.
Jokikävely
Haluatko tietää uitosta? Oletko ajatellut, mitä kaikkea joki
merkitsee? Tällä opastetulla
kävelykierroksella kuljemme
kaupungin keskustassa Kemijoen rantamaisemissa. Saat tutustua Rovaniemen historiaan
ja elinkeinoihin hallintoa ja
kulttuuria unohtamatta. Kuulet
tarinoita lohesta ja metsämiehistä. Kierros päättyy jätkän
jäljille. Ja kaikessa virtaa Ke-
Elettiin ennenkin
Tämä kävellen tehty retki pyörii Rovaniemen ydinkeskustan
alueella. Millainen Rovaniemi
oli ennen? Missä vanha panimo sijaitsi ja miten elokuvateatteri liittyi siihen? Millaista oli elämä joen rannalla,
vanhassa maakunnan markkinapaikassa, tukkijätkien ja
metsämiesten keskuksessa?
Olivatko Rovaniemen markkinat maineensa veroiset? Kesto
1 h.
Rovaniemi –
Piippuniemi ennen ja
jälkeen tuhon
Tällä kiertoajelulla kuljetaan
II maailmansodan myrskyisten vuosien historiallisesti
tärkeissä paikoissa, vaikka
useimmat rakennukset ja rakenteet onkin jo hävitetty.
Tämä teemaopastus tarjoaa
hyvän mahdollisuuden kerrata
XNäitä teemallisia opastuksia
voi tilata Rovaniemen Matkailu Infosta, puh. (016) 346
270, mail: travel.info@rovaniemi.fi tai Napapiiriltä, missä
matkailijoita palvelee Arctic
Circle Information, puh. (016)
356 2096, mail: aija@arcticcircleinformation.fi
Rovaniemi puhuu – Rovaniemen matkailuoppaat toimivat tulkkinasi, jotta pääset
kuulemaan kaupunkimme monet tarinat.
Tervetuloa!
Kati Nivala
Puheenjohtaja 2011
7
Tiedekeskus Pilke avautuu kesällä 2011.
Metsähallitus, Pilke-talon asiakaspalvelu
Ounasjoentie 6, 96200 ROVANIEMI
Puh. 0205 64 7820, pilke@metsa.fi
www.tiedekeskuspilke.fi
Avoinna ma−pe 8−16
8
Pikalomalle Kreikkaan!
Ruokailu Ravintola Akropoliksessa on kuin pikaloma
Kreikkaan. Alkuperäiset maut
ja kreikkalainen tunnelma
tarjoavat herkulliset puitteet
myös bisnestapaamisille.
Rovaniemen keskustassa
sijaitseva Ravintola Akropolis
tarjoaa makumatkoja kreikkalaiseen keittiöön. Aidon
makumaailman takaa se, että
ravintolaa luotsaa Kyproksen
kreikkalainen Andreas Andreou.
– Akropoliksessa on konstailematonta kotiruokaa, ja annokset ovat riittävän
suuria. Tämä on
kuin pikaloma
Kreikkaan – sama
tunnelma, keittiössä kreikkalaisia
kokkeja ja alkuperästä kreikkalaista ruokaa. Kaikki
juustot, oliiviöljyt
ja oikeat mausteet
tulevat Kreikasta, ne
ovat aitoja makuja. Tuoreet
raaka-aineet ovat suomalaisia,
Andreas Andreou kuvailee.
Yrittäjien lisäksi töissä on
tällä hetkellä 8 vakituista työntekijää.
Rovakatu 26
96100 Rovaniemi
Puh. (016) 356 0060
www.akropolis.fi ravintola@akropolis.fi
Ota opas,
koet enemmän!
14 ruokalajia
kerralla!
Jo ensimmäisen toimintavuo-
ravintolassa monta sataa kiloa kuukaudessa. Heti perässä
tulevat perinteiset souvlakit ja
moussakat.
– Yksi suosikeista on mezeateria, jossa pöydän keskelle
kootaan 14 eri ruokalajia alkupaloista jälkiruokaan kaikkien maisteltavaksi. Tämä sopii
varsinkin isommille porukoille; he saavat maistaa siinä melkein koko ruokalistan läpi.
Toki siihen saa varata aikaa
ja suuren nälän, mutta se on
den aikana ravintolan asiakaskunta on laajentunut Rovanimen seudun tuttavista reilusti
suuremmaksi.
– Meillä on Helsinkiä myöten vakioasiakkaita, jotka
kulkevat paljon esimerkiksi
työn takia ja poikkeavat aina
Rovaniemelle tullessaan tänne
syömään. Yrityksistä tuodaan
asiakkaita bisnestapaamisille,
ja samoja kreikkalaisia herk-
Täällä on
Käsityöverstas
ja myymälä
Ryhmämatkanjärjestäjä Rovaniemellä
www.outoataikaa.fi +358405874448
3/860$5.
Pohjolankatu 25, Rovaniemi
puh. (016) 342 2501
www.lauri-tuotteet.fi
Tervetuloa, läheltä ja kaukaa!
takin nähtävää ja koettavaa: satupuiston, kotieläinpuiston, seikkailupolun, kioskit virvokkeineen ja jätskeineen, arktisten kivien näyttelyn...
Reitin varrella on myös mukavia
taukopaikkoja lepohetkiä ja eväiden
syöntiä varten! Nyt voit tulla myös
yöksi, eläinpuiston yhteydessä olevalle karavaanarialueellemme!
> www.ranuazoo.com
RUOTSI
388.27
.1,9(6
.1,9$5
0(66(5
&287($8;
&8&+,//26
Avoinna joka päivä!
Kesällä 1.6. – 31.8.
klo: 9.00-19.00
Talvella 1.9. – 31.5.
klo: 10.00-16.00
SUOMI
VENÄJÄ
LEVI
YLLÄS
PYHÄ-LUO
STO
Rovaniementie 29
97700 Ranua
puh. 016 355 1921
fax 016 355 1034
ranuan.zoo@ranua.fi
RANUA
)$&725<6+236,1529$1,(0,
0DUWWLLQL2OG)DFWRU\
9DUWLRNDWX
PRQIULVDW
XRavintola Akropolis
Rovakatu 26
96100 Rovaniemi
Puh. (016) 356 0060
ravintola@akropolis.fi
www.akropolis.fi
Kuvataidetta ja musiikkia
samojen seinien sisällä
peräpohjalaisessa
pihapiirissä
RanuaZoon eläinkunta on herännyt
kesänviettoon. Karhut ovat kömpineet talviuniltaan ja eläinperheet rakentavat paraikaa pesiään. Kesän aikana eläinyhteisöihin syntyykin paljon pienokaisia, joista monet ovat
syksyllä jo lähes täysikasvuisia.
Koko kesän eläinpuisto tarjoaa villieläinten ohella paljon muu-
ollut hyvin tykätty! Andreas
nauraa.
Kulttuuritalo Korundi
Outoa Taikaa
Kesä on NYT!
kuja saa arkisin pikkuisen
edullisempaan lounashintaan.
Lounaslista on vakiintunut asiakkaiden makua vastaavaksi
– jotkin vakioruoat pitää aina
olla listalla muutamalla vaihtuvalla aterialla höystettynä.
Ravintolan ykkössuosikki on lampaan rosvopaisti.
Lampaanlihaa syödäänkin
6DQWD&ODXV9LOODJH
$UFWLF&LUFOH
HYHU\GD\
Niille, jotka ovat vierailleet
Rovaniemen taidemuseossa,
osoite taiteen äärelle on jatkossakin tuttu. Vain pääsisäänkäynti muuttuu talon päätyyn
ja sisäpihalle.
Vanhan postiautovarikon
toisessa siivessä oleva taidemuseo saa runsaasti lisää
näyttelytilaa samasta rakennuksesta ja lisäksi pihalle
kohoaa uudisrakennuksena
kamarikonserttisali. Lisätilat
taiteelle ovatkin tarpeen, sillä
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on lahjoittanut jälleen n.
500 taideteosta Rovaniemen
kaupungille. Museon avajaisnäyttely, NATURE FORTE –
Luonnon voimia, onkin koottu
näistä uusista ja yllättävistä
teoksista. Taiteesta kiinnostunutta yleisöä hemmotellaan
siis aikaisempaa monipuolisella tarjonnalla.
Lapin Kamariorkesteri saa
ensimmäiset omat työtilat.
Konserttisaliin mahtuu kerrallaan 340 kuulijaa ja akustiikasta odotetaan loistavaa.
Lämminhenkisen salin seinäkaappeja kiertää taidemaalari
Jorma Hautalan suunnittelema
väriakustiikka. Miellyttävän
istuimen voi ostaa nimikkotuoleikseen Rovaniemen kulttuurijohtajalta.
Kulttuuritalo Korundi tarjoaa tilaa monenlaiselle virkistäytymiselle. Ravintolassa
saa nauttia välipalaa, Korundikirjastossa voi rentoutua
taidekirjallisuuden parissa ja
hankkia tietoa myös musiikista
ja Korundikaupasta voi ostaa
muistoja käynnistä. Lapsille
talossa on oma taidenurkkaus
ja uudet taidetyöpajatilat tarjoavat monenlaisia aktiviteetteja
taiteen parissa. Kaikki toiminnot on helposti kohdattavissa
ja tilat esteettömiä.
Korundi avautuu suurelle
yleisölle torstaina, toukokuun
26 päivänä 2011. Avajaisviikolla taloon voi tutustua
maksutta ja samalla seurata
monenlaista ohjelmaa.
Hilkka Liikkanen
Museotoimenjohtaja
9
Posio
Taikamaan talvi kestää parhaimmillaan 200 päivää ja
Posiolla talvisesta luonnosta
pääsee nauttimaan monella
tavalla. Lumikenkäily Karitunturin hiljaisuudessa tykkypuiden keskellä tai vauhdikas
huskysafari tunturissa ovat
elämyksiä, jotka kannattaa
käydä kokemassa.
Vaihtelevat maastot tarjoavat murtomaahiihtoon erinomaiset mahdollisuudet sekä
kuntoliikkujille että aktiiviurheilijoille. Latuja on moneen
makuun: valaistuista laduista
Kari- ja Riisitunturin erämaalatuihin ja keväisen aurinkoisiin järvenselkiin. Hiihtolenkin jälkeen on mukava istahtaa
kahville Korpihillaan, Riisitunturin juurelle.
Korouoma on erinomainen
paikka jääkiipeilyn harrastamiseen. Rotkolaakson länsipuolen jyrkänteiltä laskevat
purot jäätyvät jääputouksiksi,
jotka säilyvät sulamatta pitkälle alkukesään. Korouoma on
loistava paikka tarkkailla kevään heräämistä ja lumien sulettua alkaa retkeilykausi myös
Lapin taikamaan
vuodenajat
POSIO tehtaanmyymälä, Kulttuurikeskus Pentik-mäki
avoinna joka päivä PENTIK verkkokauppa www.pentik.com
Riisitunturilla. Riisitunturin
kansallispuisto on erämaahenkistä tunturi- ja vaaraluontoa
parhaimmillaan, josta avautuu
näkymä yli koko Kitkajärven
ja Posion. Puisto sijaitsee lähes kauttaaltaan yli 300 metrin korkeudessa merenpinnan
yläpuolella ja Riisitunturin
molemmat laet kohoavat yli
450 metriin. Riisitunturin kansallispuisto valittiin vuoden
retkikohteeksi 2010. Lähellä
Tarinat matkailun
ytimeen
Jo vuosia on puhuttu matkailun muuttumisesta akselilla
kohteessa vierailu – elämyksellisyys. Nykypäivän asiakas hakee lomamatkallaan
elämyksiä: moottorikelkkasafareita, benjihyppyjä tai
vaellusta tunturin päälle. On
kuitenkin huomattu, että tulevaisuuden matkailija ei enää
etsi matkoillaan pelkkää elämystä, vaan enemmänkin merkitystä elämäänsä ja kasvua
ihmisenä. Tämä on luonnollisesti valtava haaste palvelun
tuottajille – miten vastata tähän tarpeeseen, varsinkin kun
asiakaskunta on yhtä kirjava
kuin ruska Korouomassa.
Posiolla haasteeseen vastataan tarinoiden kautta. Jatkossa posiolaisiin matkailutuotteisiin pyritään aina sisällyttämään tarina. Kelkkasafari ei
olekaan enää pelkkä kelkkasafari, vaan esimerkiksi matka
tutustumaan historialliseen
Posion noidan taikapaikkaan.
Matkalla voi ehkä tavata itse
noidankin. Näin käytännön
tuote pysyy enemmän tai vähemmän samana, mutta asiakas on ehkä oppinut jotain ja
kokenut jotain uutta. Ja tarina
ei toki pääty siihen. Tavoitteena on, että koko Posiolla
oloaikansa asiakas kokee olevansa yhtä posiolaisen tarinan
kanssa.
Haasteelliseksi tämä toimintatapa muuttuu siinä kohtaa,
kun itse tarina pitäisi kertoa.
Uskon, että en ole kovin väärässä, kun sanon että esiintyminen asiakkaiden edessä ei
ole se lappilaisen omin alue.
Tässä kohtaa kuvaan astuvatkin asiantuntevat ja esiintymisvalmiit oppaat. Ilman
sujuvaa tarinankerrontataitoa
jää matkailutuote vain matkailutuotteeksi; eikä asiakas koe
löytäneensä uusia merkityksiä
elämälleen.
Tällainen kokonaiskuvan
muuttaminen vaatii kaikilta
matkailun piirissä olevilta isoa
harppausta eteenpäin. Tuotteen tulee olla laadukas ja
koko tuotteen markkinoinnin
ja tuottamisen ajan on pidettävä mielessä itse tarina ja miten
se palvelee asiakasta parhaalla
mahdollisella tavalla. Asiakkaita kiinnostavat tarinat ja
Posiolla niitä riittää. Nyt vain
nämä kaksi pitää yhdistää parhaalla mahdollisella tavalla.
Jukka Punamäki
Posion matkailuyhdistys
sijaitsevat myös Oulangan ja
Syötteen kansallispuistot, joten mahdollisuudet retkeilyyn
ovat loistavat.
S y k s y n l ä h e s t ye s s ä j a
met sän antimien kypsyessä
kannattaa luontoon suunnata
ämpärin kanssa. Opastetuilla
sieni- ja marjaretkillä on saalis
taattu. Ruskan ihasteluun löytyy myös lukemattomia reittejä, joihin on mahdollisuus
tutustua omassa rauhassa tai
oppaan johdolla.
Taikamaan luonto on aivan
erityisen upea, mutta vastapainoksi on mukava piipahtaa keramiikkaostoksilla Pot Novassa tai tutustua Kulttuurikeskus
Pentikmäen museoihin, tehtaanmyymälään, näyttelyihin
ja istahtaa lopuksi kahvioon.
Piritta Liikka
Tapahtumakoordinaattorihanke/projektipäällikkö
Lounas arkisin
klo 10.30-14.00
· PIZZAT, KEBABIT, SALAATIT
· Tilauksesta myös
PIHVIT, PORONKÄRISTYS
ym. muita ruokia
· PITOPALVELUT
· RAVINTOLA A-OIKEUDET
· KARAOKE
Avoinna
ma-to klo 10 – 21 la klo 11 – 02
pe
klo 10 – 02 su klo 11 – 21
Kauppakuja 2, Posio
p. 040 3586 322
www.peikonpesa.fi
Posion oppaat:
Hämeenniemi Riitta
Mäkelä Pirkko
Pätsi Anni
040 571 1124
044 767 4401
040 821 2306
suomi
suomi, englanti
suomi
EDULLISIA
LOMATONTTEJA
POSIOLLA!
KIRINTÖVAARAN
ASEMAKAAVA-ALUEELLA
MYYNNISSÄ EDULLISIA
VAPAA-AJAN TONTTEJA
POT NOVA
käyttö- ja koristekeramiikkaa
avoinna joka päivä klo 10 – 18
Patoniementie 211 B, 97925 TOLVA
puh. (016) 353 567, 040 717 2840
s-posti: potnova@co.inet.fi
kotisivut: www.potnova.fi
– Kunnallistekniikka valmiina.
Lisätietoja:
Jani Ahola,
p. 044 767 4261
www.posio.fi
10
Kuusamo
Kalevala
Korun
Kuusamon
Kirves
The axe has a split character – it is not only a tool, but also
a powerful cult object. It was once a sign of the gods,
reflecting their power to conquer injustice and provide
protection. It is believed that the axe has heavenly power.
You might sense it when wearing this jewel.
p. (08) 853 736
www.kuusamonkorujakello.fi, www.korukeisari.fi
Kuusamon I apteekki
Kuusamon Prismassa
Avoinna: ma – pe 9 – 19
la 9 – 17
Päivystys parittoman
viikon su 12 – 17
Puh. (08) 852 2111
www.kuusamonapteekki.fi
KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA –
YHTEISTOIMINTAA KOTISEUDUN
HYVÄKSI
KUUSAMOSSA
r13*4.",VVTBNo
r4NBSLFU,VVTBNo
r4NBSLFU3VLB
"#$QPMUUPBJOFNZZOUJ
r4BMF,ÅZMÅ
"#$QPMUUPBJOFNZZOUJ
r4UFNNB
r#FBVUZ4IPQ
r43BVUB
r"#$MJJLFOOFBTFNB
r4PLPT)PUFM
,VVTBNo
r,PJMMJTNBBO"VUP
,&.*+¨37&--¨
r4NBSLFU,FNJKÅSWJ
r"#$MJJLFOOFBTFNB
4"--"44"
r4NBSLFU&SÅUVMJ
"#$QPMUUPBJOF
NZZOUJ
näytelmäohjelmaa. Työnäytösten määrä on lisääntynyt ja
vaihdellut osaajien ja taitajien
mukaan. Työnäytöksinä on
ollut villojen karttaus ja rukilla kehruu, pellavan loukutus,
mokapäiden, (kangaspaloista
tehty nukke), äikkösten (puutikusta vuoltu kattokoriste),
korupitsien ja koukkuvanttuiden teko, pyykinpesu, maidon
halkaisu ja voin kirnuaminen,
päreiden höylääminen, päreja tuohityöt, verkon kudonta,
liipan ja juuriköyden teko,
verkon ja nuotan kiveksien ja
vastojen teko ja kaikkea muuta, mitä ikinä on keksitty.
Mukaan on otettu myös erilaisia perinnetaitokilpailuja,
muun muassa kirnuamis-, vastanteko-, perunankuorimis- ja
kudontakilpailuja. Leikkimieliset kilpailut ovatkin saaneet
suuren suosion. Muutoin on
ollut mahdollisuus vapaaseen
seurusteluun, sukulaisten, ystävien ja tuttavien tapaamiseen
ja sattumalta kohtaamiseen.
Perinteisesti on haluttu pyhäpäivää kunnioittaa, ja niinpä
sunnuntain ohjelmassa ei ole
ollut työnäytöksiä. Sunnuntain ohjelmaksi 1990-luvun
alusta lähtien on vakiintunut
varsinainen kotiseutujuhla
monipuolisine ohjelmineen.
Ohjelmassa on tervehdys- ja
juhlapuheen lisäksi erilaisia
runo- ja tanssiesityksiä, musiikkiesityksiä yhteislauluineen, murrepakinoita ja niin
edelleen.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana jokaiselle kesälle
Kuusamo-Seura on valinnut
jonkin kotiseutuaiheisen teeman, jonka ympärille muu
ohjelma on laadittu. Kesän
2010 teema oli ”Kirkkaiden
vesien Kuusamo”. Tuota teemaa ilmennettiin muun muassa esittelemällä perinteisen
kuusamolaisen veneen tekoa,
vesillä liikkumista, kalastusta
ja rantarakentamista. Juhlapuhujaksi saatiin kuusamolaisista juuristaan tunnettu
oikeusministeri Tuija Brax.
Tulevan kesän 2011 teemaa ei
vielä ole lopullisesti päätetty,
mutta todennäköisesti se tulee
Tuohisormuksen tekemistä oppimassa. Kuva Heikki Rautio
Joulu 2011 lähestyy –
oletko valmis!
104*0--"
r 4NBSLFU"IPMB
MARKET
Automaatit:
Salla
Käylä
Ruka
Taiga-pelimannit johtajanaan Timo Väisänen musisoi kotiseutujuhlassa. Kuva Seija Rautio
nostamaan esiin Kuusamon
niin sanottujen syrjäkylien
elämää tai sitten jotain muuta.
Kun teema on päätetty, aletaan
etsiä juhlapuhujaa ja miettiä
muuta ohjelmaa.
Perinteeksi on muotoutumassa jo kahtena kesänä Pulkkasen talon pirtissä lauantaina
toteutettu pienimuotoinen musiikkituokio, aito pirttikonsertti. Pulkkasen pirtin jykevät,
monta elämäntarinaa kätkevät
seinähirret ovat antaneet oivallisen kaikupinnan viulun
ja kitaran kauniille soinnulle.
Tulevana kesänä Pulkkasen
pirttikonsertti saa varmuudella
jatkoa.
Molempina Kuusamo-päivien tapahtumapäivinä museovieraille tarjotaan pientä
maksua vastaan kuusamolaista
perinneruokaa, kuivalihavelliä, ja kahvia leipäjuuston ja
kampanisun kera. Kuusamopäivät kokonaisuudessaan valmistellaan ja toteutetaan talkootöinä, sekin on jatkuva perinne. Niinpä Kuusamo-Seuran emännät leipovat talkoilla
ohrarieskat ja kampanisut ja
keittävät kuivalihavellin seinäkuivatusta lampaanlihasta.
Miehet puolestaan valmistelevat pihatöitä ja lauantain perinnetöitä. Kuusamo-päiville on
aina ollut vapaa pääsy ja niin
on myös tulevana kesänä.
Kuusamo-Seuran kotiseutuväki toivottaa tulevan heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna vieraat tervetulleiksi
Kuusamo-päiville tutustumaan kotiseutumuseoon ja
kokemaan aitoa kuusamolaista
paikalliskulttuuria ja vieraanvaraisuutta.
Helena Palosaari
4"76,04,&--"
r4BMF4BWVLPTLJ
5"*7"-,04,&--"
r 4NBSLFU+PLJ+VTTJ
r "#$MJJLFOOFBTFNB
KUUSAMO
TAIVALKOSKI
KEMIJÄRVI
Kuusamon jokavuotista kotiseutuyhdistys Kuusamo-Seura
ry:n järjestämää kotiseutu- ja
paikalliskulttuuritapahtumaa
Kuusamo-päiviä vietetään jälleen tulevana kesänä heinäkuun 2. ja 3. päivä eli viikko
juhannuksen jälkeen. Tapahtumapaikkana on Kitronin
puistossa oleva perinteikäs
kotiseutumuseon pihapiiri.
Kuusamo-päiviä on järjestetty kesästä 1968 alkaen
säännöllisesti joka kesä yhtä
kesää lukuun ottamatta. Kotiseutumuseon rakennusten
kokoaminen ja pystyttäminen
oli kesällä 1968 vielä kesken,
mutta Kuusamon kotiseutuväki halusi esitellä yleisölle
tulevan museoalueen rakentumista ja näin nostattaa kotiseutuhenkeä. Vanhoja museoalueen rakennuksiksi kelpaavia
rakennuksia ei Kuusamossa
ollut kovin paljon tarjolla syksyn 1944 saksalaistuhojen ja
jälleenrakennusajan vanhojen
rakennusten purkamisen jäljiltä. Oli kiire saada kokoon
ehyt museokokonaisuus vielä
jäljellä olevista ja löytyvistä
rakennuksista.
Kun kotiseututapahtuman
ajankohdaksi valittiin viikko
juhannuksen jälkeen eli vanha juhannus, haluttiin nostaa
esiin entisaikainen kevät- ja
kesätöiden rytmitys. Näin
ollen Kuusamo-päivien ajankohta on tietoisesti ja harkiten
valittu. Juhannukseen mennessä kesän kasvu alkoi olla rehevimmillään, koivujen lehdet
täytenään ja heinäkin yleensä
valmiina niitettäväksi. Lehtimetsässä käytiin tekemässä
vastaksia, sillä tuoreessa, juuri
täyteen tulleessa oksassa lehti
säilyy parhaiten. Juhannus
oli vanhan kansan keskikesän
juhla, jolloin levättiin kevään
kiireistä, toukotöistä, työvälineiden kunnostamisista ja
lehtimetsässä käynnistä. Samanaikaisesti valmistauduttiin keskikesän kovimpaan
urakkaan, heinäntekoon. Juuri
silloin oli paikallaan kiittää
Luojaa kasvusta ja hetkeksi
pysähtyä huokaisemaan ja kaikessa rauhassa raatailemaan
naapureiden ja sukulaisten
kanssa.
Aluksi Kuusamo-päivät
oli yksipäiväinen tapahtuma,
mutta kun päärakennus, Pulkkasen talo, oli paikoillaan kesällä 1973, siirryttiin kaksipäiväisyyteen. Järjestys on siitä
lähtien ollut se, että lauantaina
on ollut perinnetyönäytöksiä, museoalueen esittelyä ja
muuta, lähinnä musiikki- ja
Kuusamo-päivillä
vaalitaan perinteitä
TORIKESKUS
RAUTA
Tapaa Joulupukki Kuusamossa!
Nu ska Du träffa Tomten i Kuusamo!
Meet Santa Clause in Kuusamo!
Rencontrez vous le Père Noël à Kuusamo!
Varaa laulava Joulupukki vieraillesi!
Laulaa – sjunger – sings –
chante – sings in Russian, too!
Contact:
+358 40 521 1933/opaspukkiwallu
Matkanjärjestäjä
Ohjelmassa ryhmämatkat
11
Kuusamon
ev.lut. seurakunta
Kuusamon Matkailuoppaat
palveluksessanne kaikkina vuodenaikoina
Opastetut kiertoajelut
vuonna 2011 asiakkaan
omalla bussilla.
Opasvaraukset KUUSAMO INFO 0306 502 540,
RUKA INFO (08) 8600
250. OMAN HOTELLISI
VASTAANOTOSTA TAI
SUORAAN OPPAALTA.
1. Kaupunkikierros
Kesto 2 h. Toteutus ympäri
vuoden. Hinta 60 e.
Kuusamo eilen ja tänään.
Kierros kaupungin keskustassa ja lähialueilla. Käyntikohteet (2-3/kierros) asiakkaan
valinnan mukaan seuraavista
vaihtoehdoista: Matkailu- ja
luontokuvakeskus Karhuntassu, Pyhän Ristin Kirkko,
Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälä, Bjarmia, Porkkatörmän näyttelytilan pienoismalli
sotia edeltävästä Kuusamosta, Kuusamotalo, Kuusamon
Tropiikki, Kotiseutumuseo,
Digigallery ja Riipisen tehtaanmyymälä.
2. Rukan kierros
vuoden. Hinta 60 e.
Tutustuminen Rukan ympärivuotiseen matkailukeskukseen. Rukan kehitys 50
vuodessa kansainväliseksi
ympärivuotiseksi Suomen joh-
tavaksi matkailukeskukseksi.
Retken pituus Kuusamon keskustasta edestakaisin n. 60 km.
Matkalla Kuusamon luontoa,
historiaa ja nykypäivää.
3. Oulanka ja
Kiutaköngäs
vuoden. Hinta 100 e.
Retki Rukan matkailukeskuksen ja Käylän kautta Oulangan kansallispuistoon ja
luontokeskukseen.Kesäisin
käynti Kiutakönkäällä, noin
kilometrin patikointi Karhunkierrosta luontokeskuksesta.
Talviaikaan sään mukaisin
rajoituksin Kiutakönkäälle.
Retken pituus kaupungin keskustasta edestakaisin noin 120
km. Matkalla Kuusamon luontoa, historiaa ja nykypäivää.
4. Juuman koski- ja
kanjonikierros
Kesto 6 h. Toteutus 1.6.30.9. Hinta 140 e.
Retki Pohjois-Kuusamon
Juumaan. Retken pituus Kuusamon keskustasta edestakaisin noin 100 km.
Matkalla Kuusamon luontoa, historiaa ja nykypäivää.
Patikointi Karhunkierrosta Jyrävälle ja takaisin. Matkaa 6-7
kilometriä. Reitillä riippusilta
ja neljä koskea: Niskakoski,
5. Pikku
Karhunkierros
Patikoidaan noin 12 km pituinen melko vaativa vaellusreitti, joka kulkee koskien ja
vuomien kautta ylittäen riippusillan. Pituus bussilla edestakaisin noin 100 km. Suosittelemme asiakkaille hyviä
jalkineita, retkivarustusta ja
retkieväitä mukaan. Bussimatkalla Kuusamon historiaa
ja nykypäivää.
6. Näränkävaara ja
Närängän erämaatila
Retki Etelä-Kuusamon Näränkävaaraan ja Närängän erämaatilalle. Pituus edestakaisin
noin 120 km. Bussissa Kuusamon historiaa ja nykypäivää
sekä rajaseudun elämää.
Suojärven pysäköintialueelta pitkosporrastusta pitkin
ylös Närängän erämaatilalle.
Reitti on vaativa. Mukaan hyvät jalkineet, retkivarustus ja
retkieväät.
7. Kuusamon
Salpalinja eli LahtelanVanttajan -polku
Kesto 3 h. Toteutus 1.6. 30.9. Hinta 80 e.
Polun varrella on jälkiä
1920-luvulla toimineesta tukinsiirtolaitoksesta sekä sotaajan 1940-1944 muistoja: Salpalinjan puolustusasemien ja
saksalaisten kenttäradan kohteita. Lahtela-Vanttajan -polun
pituus on 4,5 km. Polun alkuun
matkaa Karhuntassusta noin
13 km. Mukaan hyvät jalkineet
ja retkeilyvarustus eväineen.
Bussimatkalla Kuusamon historiaa ja nykypäivää.
Lohi-, kebab- tai poropizzat!
Kanakorit LKebab-annokset
LKevyet katrinet
L
8. Kuntivaaran retki
Retki Koillis-Kuusamon
kylien kautta n. 4 km itärajasta sijaitsevalle Kuntivaaralle.
Matkan pituus edestakaisin
n. 100 km. Perillä n. 2 km:n
patikointi vaaran laelle, jossa
on kota ja huikeat näkymät
itärajan taakse Kuusamon luovutetuille alueille. Mukaan
retkeilyyn sopiva varustus ja
retkieväät. Ennakkovarauksesta käynti ja kahvi/ruokailu
matkailupalveluja tarjoavalla
Isokenkäisten Klubilla. Bussimatkalla Kuusamon historiaa
ja nykypäivää.
L
ILMAINEN KOTIINKULJETUS YLI
10 OSTOISTA Pölkky – Tolpanniemi – Toranki – Lentokenttä välisellä
alueella. Veloitus alle 10 tilauksista
2,50 . Toimitusaika 30 – 40 min. Tilaukset 1/2 tuntia ennen sulkemisaikaa.
Hevosohjelmat ja ratsastuspalvelut!
Sleigh Rides
in Kuusamo
Make your stay in Kuusamo
even more memorable with a
magical sleigh ride.
The gentle and humble traditional Finnish horse will take
you for a sleigh ride through
quiet, white winter forests.
Kuusamo in Northern Finland truly is a winter wonderland.
Enjoy merry horse sleigh
rides.
Sleigh rides are suitable for
families and groups. We ride
through snowy landscapes and
enjoy delicious warm snacks
afterwars.
Short horseback rides after
Myllykoski ja entisöity mylly,
Aallokkokoski ja Jyrävä. Mukaan hyvät jalkineet, retkivarustus ja pieni eväsreppu.
Kirkkotie 1 B
93600 KUUSAMO
Puh. 050 310 5811
Majoituspalvelut:
Soivion leirikeskus
puh. 050 596 5348
Käylän rajaseutukeskus
puh. 050 310 5824
Lisätietoja:
www.kuusamonseurakunta.fi
- Rentouttavat rekiajelut
- Ihanat maastoretket
- Pienryhmätunnit
- Poniratsastus ja -ajelut
the tour are also possible to
reserve - for both children and
adults.
Sleigh rides at Petäjälampi
or Ronivaara. Please make
a reservation for your own
memorable sleigh ride in advance.
Ruska Laukka
Please contact us
X Web: http://www.ruskalaukka.fi
By e-mail: info@kuusanka.fi
Call: +358 40 730 3574
Kuusamon
Matkailuoppaat 2011
Nimi
Alavuotunki Maija
Puhelin
045 671 0819
Kemppainen Elja
Kemppainen Harri
Marttinen Anna
Muhonen Tuula
Mäkinen Seppo
0440 328 084
040 773 0120
040 825 0308
0400 388 883
044 360 1077
Nevala Valtteri pj.
Palosaari Helena
Palosaari Toini
Virolainen Riitta siht.
Eräoppaat:
Säkkinen Rauno
Posion oppaat:
Hämeenniemi Riitta
Mäkelä Pirkko
Pätsi Anni
040 521 1933
040 527 8164
045 639 4678
040 567 6308
opastuskielet
suomi, saksa, englanti,
ruotsi
suomi
suomi
suomi
suomi, ruotsi
suomi, saksa,
ranska, espanja
suomi, ruotsi
suomi
suomi, saksa, englanti
suomi
0400 125 123
suomi
040 571 1124
044 767 4401
040 821 2306
suomi
suomi, englanti
suomi
info@ruskalaukka.fi
gsm: + 358 (0)40 730 3574
Meskusvaarantie 79 B, Kuusamo
Kuusamon kaupunki
-luontokaupunki
www.kuusamo.fi
ruskalaukka.fi
Tapahtumakalenterista
poimittua
18. – 19.3.
6. – 10.4.
8. – 9. 4.
6. – 7.5.
19. – 22.5.
1. – 2.7.
2. – 3.7.
13. – 15.7.
9. – 11.9.
16. – 17.9.
26. – 28.11.
Iceman Kuusamo Lapland 2011
Lumilautailun SM-kisat 2011
Kuusamon kevätmarkkinat
Rakentajamessut
Senioritanssijat Atimoissa
Kuusamon Karhujuhlat
Kuusamo-päivät
Kuusamon kesämarkkinat
Nature Photo 2011
Kuusamon syysmarkkinat
Fis World Cup Ruka Nordic
Opening
Lisää tapahtumia: www. ruka.fi
12
Suomussalmi
Ota opas, koet enemmän!
Hautausmaat ovat
kiinnostavia vierailukohteita
Hautausmaat ovat paikkakuntien käyntikortteja. Satunnainen
matkailijakin poikkeaa usein
näille hyvin hoidetuille muistoja puistoalueille kuljeksimaan
kaikessa rauhassa, hiljentymään ja mietiskelemään, mutta samalla myös tutustumaan
paikkakunnan menneisyyteen.
Muistokivet ja -merkit, erilaiset
nimet ja symbolit tuovat viestejä eri aikakausilta, historian
vaiheista kertoen monipuolisesti elämästä, sen raadollisuudesta ja risaisuudesta, mutta myös
iloista. Kirkko seurakuntineen
tekee näin myös erinomaista
kulttuurityötä hoitaessaan hyvin viimeisiä leposijojamme.
Suomussalmi on kirkkojen
pitäjä, sillä paikkakunnalla sijaitsee viisi luterilaista kirkkoa
ja kaksi ortodoksista tsasounaa.
Kirkot on aikoinaan pitkien ja
vaikeiden kulkuyhteyksien
vuoksi rakennettu eri puolille laajaa seurakuntaa, ettei
kenenkään kirkkomatka olisi
muodostunut kohtuuttoman
pitkäksi.
Myös hautausmaita on Suomussalmella useita johtuen
juuri samoista seikoista kuin
kirkkojen rakentaminenkin.
Hautausmaat olivat yleensä
saaria tai ainakin veden lähelle perustettuja, koska kesällä
oli veneellä vainaja helppo
kuljettaa lähelle hautapaikkaa
ja samoin talvella hevospelillä. 1700-luvun kirkkolaissa
säädettiin vainajien hautaamisesta siunattuun maahan.
Pitkistä matkoista johtuen väliaikaishautauksia jouduttiin
kuitenkin tavan takaa suorittamaan. Joskus saatiin pappi
siunaamaan vainajat näihin
tilapäisiin hautoihin, mutta ei
hetikään aina.
Suomussalmen seurakunnan
päähautausmaana on toiminut
1800-luvulta alkaen Kirkkosaari, joka sijaitsee Kiantajärvessä kilometrin päässä Roinilan
leirikeskuksesta, entisestä
kanttorin virkatalosta. Hautausmaakäytössä saari oli aina
1930-luvun alkuun saakka,
jolloin otettiin käyttöön Härkökankaan hautausmaa Suomussalmen kirkonkylän läheisyydessä. Kirkkosaareen on tosin
haudattu vielä 1954 erikoisluvalla Turjanlinnan emäntä Elsa
Maria Kianto. Hautakivessä on
seuraava teksti, jonka allekir-
dattu aivan vastasyntyneitä ja
pienenä kuolleita lapsia.
Hautausmaan vanhalla
osalla sijaitsee Hyryn ja
Viiangin partisaaniuhrien
yhteishaudat.
Ne kertovat jatkosodan traagisesta kohtaRuhtinansalmen sankarihautausmaa.
losta siviileitä
Kuva Lassi With
kohtaan Suomussalmella.
joittajina ovat tytär Maire ja Uusin hautamuistomerkki on
Ilmari Kianto: ”Elsa Maria oli uudella osalla vuodelta 2006,
räiskyvä luonne, kirskuva, kim- jolloin paljastettiin talvisomoisa karjalaisnainen. Nyt hän dan aikana Neuvostoliittoon
on kaikonnut kauvaksi tuonne, vietyjen ja siellä teloitettujen
jossa on hillitty hilpeys mainen. sekä vankileirillä kuolleiden
hautamuistomerkki. Uhrien
Oudolta tuntuu…”.
Suomussalmella on useita siunaaminen oli toimitettu
Kirkkosaaria, vaikka niissä saman vuoden maaliskuussa
ei ole koskaan ollut kirkkoa. poissaolevana Suomussalmen
Jotkut saarista ovat muodoltaan kappelissa. Katafalkilla oli
kuin teräväharjaiset, yksilaivai- kunkin vainajan kohdalla puset kirkot. Joissain saarissa on nainen ruusu.
Pesiönjärvessä sijaitsee
ollut hautausmaa ja nimitys
yksi yhä edelleen käytössä
tulee sitä kautta.
Vanhan Kirkkosaaren hauta- olevista hautausmaista. Sinne
usmaalta löytyy entivanhanen haudataan keskimäärin yksi
suomussalmelainen vaikutta- vainaja vuosittain, lähinnä Pejakaarti. Siellä on seurakuntaa siökylästä juuret omaavia vaipalvelleiden pappien ja lukka- najia, joista osa on tuotu jopa
rien hautoja, siellä on Kiannon Ruotsista saakka. Kristillisen
suvun hautoja. Saaressa on hautausperinteen mukaisesti
myös 1800-luvun puolivälissä halutaan usein vainaja haudata
nälkään ja tauteihin kuolleiden synnyinseudun multaan. Näin
ristinmuotoinen joukkohauta, aikanaan 1960-luvulla Ruotsiin
johon seurakunta paljasti vuon- Kreikasta muuttaneet ortodokna 1990 piispantarkastuksen sit halusivat tehdä myös omille
yhteydessä muistomerkin. vainajilleen.
Pesiön saareen on haudattu
Saareen on mahdollista mennä
omilla veneillä. Silloin tällöin vuonna 1984 Vienan Vuokkisaaressa pidetään myös seurat, niemestä lähtöisin ollut kaupjoihin väkeä kuljettaa Kianta- pias Venja Niemi. Hän avioilaiva sekä Ämmänsaaren että tui aikanaan Ilmari Kiannon
Kirkkoniemen laivalaitureis- Elsa-Marian tyttären, Mairen
kanssa. Saareen on haudattu
ta.
Härkökankaan hautausmaa myös Ilmari Kiannon esikuvana
on hyvin hoidettu ja rauhoit- Ryysyrannan Jooseppina ollut
tava paikka havu- ja lehtipui- Jooseppi Kyllönen Kauhalan
neen. Uuden ja vanhan osan torpasta.
Polvelan hautausmaa on
yhdistävässä reunakohdassa
on vuonna 1967 valmistunut myös yhä edelleen käytössä
siunauskappeli, jossa suurin Huutoniemessä Polvijärven
osa hautaan siunaamisista ja Naamankajärven välisellä
toimitetaan. Hautausmaata on niemellä. Kaukana kaikesta
kunnostettu ja laajennettu use- sijaitseva kylähautausmaa on
aan otteeseen. Kappelin takana vaikuttava niin kesällä kuin
on ns. syvähauta-alue, johon talvellakin. Jouluaaton hartaus
vainajat haudataan kaksiker- sinisen hämärän laskeutuessa
taan. Hautausmaalla on myös iltapäivällä ja kynttilöiden valastenhauta-alue, johon on hau- laistessa maisemaa on erityisen
puhutteleva.
Ruhtinansalmella on myös
oma hautausmaa, joka on vihitty 1936. Jo aiemmin sinne
on tosin haudattu muutamia
vainajia. Ruhtinansalmella on
myös Suomussalmen toinen
sankarihautausmaa, mikä ei ole
kovin tavanomaista missään pitäjässä. Suomussalmen pääsankarihautausmaa sijaitsee aivan
Suomussalmen kirkon vieressä
kirkonkylällä. Myös Vuokissa
on edelleen käytössä oleva hautausmaa.
Piispajärvellä sijaitsee lisäksi kaksi hautasaarta, joihin ei
ole enää viime sotien jälkeen
haudattu ketään. Toiseen saarista kyläläiset ovat pystyttäneet muistomerkin kertomaan
saaren menneisyydestä myös
tuleville sukupolville.
Luterilaisten hautausmaiden
lisäksi Suomussalmella on kaksi ortodoksista hautausmaata:
Kuivajärven Kalmosaari.
Saareen on haudattu vuonna
1963 kuollut vienalainen runonlaulaja ja itkuvirsien taitaja Domna Huovinen. Vuonna
1966 vihittiin Kuikkaniemen
kalmisto. Vanhaa kalmismaata on osa jäänyt Venäjän puolelle vanhasta Kalmosaaresta.
Sinne on haudattu mm. tietäjä
ja parantaja Miina Huovinen
vuonna 1914.
Yhden hautapaikan saari
on Ilmari Kiannon viimeinen
leposija Turjanlinnan lähellä olevassa Niettussaaressa.
Sen Kianto valitsi hautapaikakseen jo vuonna 1926 päivätyllä kirjeellä ja niin myös
tapahtui 10. päivä toukokuuta
1970. Ikin haudalla on suuri
luonnonkivi, jonka muistolaatassa tekstinä: ”Kirjailija
Kunniatohtori/ Ilmari Kianto/
syntynyt 7.5.1874 Pulkkilassa/
kuollut 27.4.1970 Helsingissä/
Yötuuli lauha puhaltaa/ mun
kotilahdeltain/ siel illan rusko
punastaa/ mun valkopurjeitain.”
Talvisin saaressa on hyvä käydä hiihtämällä, kesällä pääsee
Ämmänsaaren laivalaiturista
veneellä. Kianta-laiva kuljettaa
kesäaikaan turisteja Turjanlinnaan ja silloin haudan voi nähdä
laivasta käsin.
Risto Kormilainen
Suomussalmen kirkkoherra
ja Kajaanin rovastikunnan
lääninrovasti
SUOMUSSALMEN KULTTUURIKESÄ 2011
Suomussalmi kutsuu kesän luonto- ja kulttuurielämyksiin!
7.5. Ilmari Kiannon syntymäpäiväjuhla
patsaalla, Ilmari Kianto Seura ry
28.5. XIV Raatteen Marssi
Koko perheen marssi ja historiatapahtuma. Lisät. p. 040 707 4379.
1.6. Oilolan käsityömyyntinäyttely avautuu
Avoinna 31.8. saakka joka päivä 10-18,
1.9.-30.9. joka päivä 10-17.
12.6. Kotiseutumuseon avajaiset ja lastenpäivä Suomussalmen kirkonkylän Kirkoniemessä. Museo on avoinna 28.8.
saakka ti-su 10-18.
Tied. museovastaava, p. 0400 191 928.
24.6. Juhannusaaton tanssit Kuivajärven
lavalla. Tied. 0440 474 373.
24.6. Kotiseutumuseon juhannusjuhla
Musiikkia, ohjelmaa, makkaranpaistoa
ym. koko perheelle. Kokko sytytetään
klo 12. Tied. p. 0400 191 928.
29.6.-3.8. Ämmän Kesäillat. Lauluillat Jätkän
puistossa keskiviikkoisin klo 19.
1.-3.7.
Suomussalmen Musiikkijuhlat
Tied. p. 044 777 3074.
2.-8.7.
Suomussalmen Köhäkkä
Perinteinen kesätapahtuma,
toripäivät 4.7. ja 5.7.
2.7.
Perinteinen narikkarantatapahtuma kotiseutumuseolla
Tied. p. 0400 191 928.
2.-3.7.
Kuivajärven proasnikka
Perinteinen kyläjuhla Kuivajärven
vienankarjalaisessa kylässä.
Lisätied. p. 044 511 9871.
14.7.
Kesäteatterin ensi-ilta
Eero Schroderuksen uuden näytelmän kantaesitys Suomussalmen
kesäteatterissa klo 19.
Muut esityset 14.8. saakka
ti ja to klo 19, su klo 15.
16.-17.7. Ilmarin Soutu
Tied. p. (08) 710 770.
17.7.
Perinnepäivä kotiseutumuseolla
22.-24.7. Suomussalmi Rock 2011
Hotelli Scandic Kiannon Kuohujen
tiloissa ja piha-alueella.
www.suomussalmirock.suntuubi.com
29.-31.7. Viepperhauta Koko perheen eräkulttuuritapahtuma Jätkänpuistossa.
31.7.
Suviseurat (siioninvirsiseurat)
kotiseutumuseolla. Tarjolla lohikeittoa.
5.-7.8.
Suomussalmi Motor Show.
Tied. (08) 710 770.
20.8.
Rosvopaisti-ilta kotiseutumuseolla
28.8.
Venetsialaiset
Scandic Kiannon Kuohuissa
3.9.
Marjastuksen MM-kisat
& Suohiihtokilpailu
13
Retikka teatteri
OILOLA
Koe kokonaisvaltainen
elämys Suomussalmella
Suomussalmen kesäteatteri on
yksi Suomen suurimmista. Kesäteatterissa on parhaimmillaan
istunut yhtä aikaa 1650 katsojaa
ja vuosittainen katsojamäärä on
8 000 henkilön paikkeilla. Tätä
voi pitää melkoisena lukuna –
asuuhan paikkakunnalla noin
9 400 asukasta! Kesäteatterin
erikoisuus on paikkakuntalaisen Eero Schroderuksen kainuulaisesta elämänmenosta
aiheensa saaneet ja ympäri
Suomea sittemmin esitetyt
näytelmät. Kun keitokseen lisätään paikkakuntalaisia aitoja
ja juurevia harrastajanäyttelijöitä useassa ikäpolvessa sekä
ammattiohjaus, on lopputulos
taattu. Kesäteatteri esityskausi
on tänä vuonna 14.7. - 14.8.
välisenä aikana.
Vuonna 2010 Suomussalmen
teatteriväki toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja rakensi talviajan toimintaa varten upouuden
185 paikkaisen teatteritalon.
Rakentamisessa hyödynnettiin osittain jo olemassa olevaa - teatterin lämpiötilat sijaitsevat entisen viinakaupan
tiloissa. Uusi teatteri sijaitsee
aivan Suomussalmen keskustaajamassa ja se on suorassa
yhteydessä Scandic hotellin
ja Kylpylä Kiannon Kuohujen kanssa. Kylpylä, hotelli
ja ja teatteri muodostavatkin
Suomussalmelle uuden palvelukokonaisuuden. Kulttuuri, kylpylän palvelut, maukas
ruoka, iltamenot ja majoitus
löytyvät kätevästi saman katon
alta. Sijainti keskustaajamassa
takaa myös muiden palvelujen
löytymisen lähietäisyydeltä.
Retikka teatterissa valmistuu
3-4 ensi-iltaa vuosittain. Kokopitkien näytelmien lisäksi
tarjolla on ohjelmaa myös tilauksesta. Tilausohjelmistomme auttaa mm. matkanjärjestäjiä, kokousten organisoijia
tai juhlien, virkistyspäivien ja
yleisötapahtumien järjestäjiä
kokoamaan ohjelmaa omalle
ryhmälle. Esim. vierailun Raatteen tiellä voi pohjustaa sotatarinoista aiheensa saaneilla
esityksillä Sininen Divisioona
tai Vaiettu tarina sodasta. Kainuulaisuuden perimmäiseen
olemukseen voi perehtyä
Mustan Seppo ja muita ihmisiä -esityksen saattelemana. Se
pieni ero -esitykseen on koottu
Retikka teatterissa vuosien varrella esitettyjä itse kirjoitettuja
sketsejä, joiden keskeisenä teemana on se naisen ja miehen
välinen pieni ero.
Tilausesitysten lisäksi järjestämme myös teatteri-ilmaisun
koulutusta. Teatteriharjoitteet
voi sijoittaa esim. työpajaksi
muun koulutustilaisuuden yhteyteen tai viettää niiden parissa
kokonaisen päivän esim. yrityksen tai yhdistyksen henkilökunnan kesken. Näin yhdistyvät
mukavalla tavalla hupi ja hyöty.
Teatterimme tiloja vuokrataan
myös ilman ohjelmaa esim. kokous- tai seminaarikäyttöön.
1 km 5-tietä Ämmänsaaren keskustasta
pohjoiseen, punainen hirsitalo täynnä
laadukkaita käsitöitä.
Avoinna
1.6. – 31.8. joka päivä 10 – 18
1.9. – 30.9. joka päivä 10 – 17
7.12. – 23.12. joka päivä 10 – 18
(08) 711 707, 044 777 3146
oilola@suomussalmi.fi
Muuna aikana tilauksesta
044 777 3068, 044 571 8543
XLisätietoa toiminnastamme
saa osoitteesta www.teatteriretikka.net tai puhelinnumerosta
040 512 7301.
Kiantalaivalla
Turjanlinnaan
27.6. – 14.8.2011
päivittäin
klo 11.00 ja 15.00,
muulloin tilauksesta
Oppaan kanssa saat enemmän!
Oppaiden välitys Suomussalmen Matkailutoimisto
Puh. (08) 6155 5545
NAUTINNOLLISIA
KYLPYLÄELÄMYKSIÄ
Lähdöt Suomussalmen
keskustan laivalaiturista
(vähintään 5 hlöä)
Lönnrot-risteilyt
tilauksesta.
Ryhmäkoko
väh. 20 hlöä
Hinnat:
aikuiset
lapset 4-12 v.
-10%
Ryhmät
yli 20 hlöä
Varaukset:
Suomussalmen
Matkailutoimisto
puh. (08) 6155 5545
Kiantalinjat Oy
puh. 0400 386 265
Suomussalmen
Matkailuoppaat ry.
Oppaiden välitys Suomussalmen Matkailutoimisto
Puh. (08) 615 555 45
Pekka Eskonpekka
040 839 5487
Alpo Heikkinen
0400 186 021
Vesa Heikkinen
040 821 2866
Eija-Riitta Juntunen
Inna Kela
044 209 6499
Anneli Louhela
044 777 3040
Arja Pänkäläinen, siht.
050 538 8625
Alpo Rissanen
044 029 5389
Marketta Räihälä
050 531 3235
Olavi Seppänen
040 842 9213
Veikko Seppänen
040 531 2078
Lassi With, pj.
040 533 2666
ei merkkiopas
Anna-Liisa Helttunen, vpj. 0400 422 061
su
su
su
su
ve
su
su, eng
su, ru, eng
su, ru, eng, it
su
su
su, ru
su
Majoitu mukavasti
Scandic Kiannon Kuohuissa ja nauti
ravintolamme herkullisista
makuelämyksistä.
Viihtyisällä kuntosalillamme voit harjoitella
monipuolisilla laitteilla ja elämyksen
täydentää rentouttava kylpylähetki.
Kuntoutusosastollamme voit nauttia
virkistävistä ja hoitavista palveluista.
Käytettävissäsi ovat myös parturi-kampaajan
ja kauneushoitolan palvelut.
Nyt saman katon alla myös Teatteri Retikka!
Tervetuloa!
Parturi-Kampaamo
Aila Heikkinen
puh. (08) 713 075
050 371 0781
puh. 040 419 0901
Auki ma pe 9.30 17.00
Auki ti-pe 10 18, la 10 15 muulloin sopimuksen mukaan!
Kunnoks Oy/Kiannon Kuohut
Jalonkatu 1, 88600 Suomussalmi
p. (08) 710 380
KIANNON KUOHUT
SUOMUSSALMI
Jalonkatu 1, (08) 710 770
www.scandichotels.fi/kiannonkuohut
kiannonkuohut@scandichotels.com
Virkistyskylpylä
Jalonkatu 1
89600 Suomussalmi
puh. (08) 6155 5777
kylpyla@suomussalmi.fi, www.suomussalmi.fi
14
Raahen
matkailuoppaat 2011
Raahe
http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/index.html
Raahen matkailuoppaat 2011
Dave Bradburn, englanti
Päivi Bradburn, suomi
Satu Halonen, suomi
Elina Kippola, suomi
Jouni Kippola, suomi
Niina Korpela, suomi, englanti, italia
Merja Krekilä, suomi
Terttu Kujanpää, suomi
Anna Lackström, suomi
Auli Lackström, englanti
Hanna-Leena Mattila, suomi
Suvi Mattila, suomi
Satu Mikkola, suomi
Tuija Rajamäki, suomi, englanti
Marja-Liisa Röyskö, suomi
Virpi Stång, suomi
Kirsti Vähäkangas, suomi
Opasvälitys:
Pikkulahden Palvelut Oy
Jouni Kippola
040 519 8079
jouni.kippola@kotinet.com
RAAHE
ESTIVAL
Uudistunut
F
30.6. – 2.7.2011
Raahen satama
www.portofraahe.fi
Tutustu Raaheen oppaan kanssa,
koet enemmän!!
Helene Bergbom, Sofia Lybeckerin sisar, lahjoitti tämän Reiponkadun talon koululle vuonna 1859. Talo toimii nyt Marjaana Kojo-Eskolan
työtilana. Kuva Kirsti Vähäkangas
Sivistystä ja kädentaitoa
kohta 170 vuotta
Reiponkadulla liikekeskustan
tuntumassa sijaitsee ryhdikkään näköinen puutalo, joka
tunnetaan Raahessa Lybeckerin talona. Rakennus on lajissaan harvinainen, sillä se on
ollut käsityöläisten käytössä
yhtäjaksoisesti yli 150 vuotta. Talon viisihuoneinen pohjakaava on edelleenkin sama
kuin vuonna 1840, jolloin se
rakennettiin. Ulkoasu on myös
pysynyt alkuperäisen näköisenä edustaen Raahessa 1800-luvun arkkitehtuuria hallinnutta
puu-empireä.
Reiponkadun talon tiloissa
yli sata vuotta toimineen koululaitoksen syntysanat lausuttiin
vuonna 1843. Rikkaan raahelaisen kauppiaan tytär Sofia
Franzen oli saanut sulholtaan
häälahjaksi lupauksen perustaa
koulu raahelaisille vähävaraisten perheitten tyttärille.
Sofia Lybecker os. Franzen
oli aikansa valistuneita naisia.
Hän oli itse etuoikeutettu: paikkakunnan mamsellien opetuksen lisäksi varakkaan neitosen
maailmankuvaa oli avartanut
kolme Tukholmassa vietettyä
vuotta. Perheen tuttavapiiriin
kuului monia ajan kulttuurija merkkihenkilöitä, joilla oli
vaikutus Sofian ajattelutavan
muotoutumiseen. Hääpäivänsä kynnyksellä ja suorastaan
naimisiinmenonsa ehdoksi hän
asetti koulun perustamisen. Hänen vaatimuksensa oli rohkea
aikana, jolloin tyttöjen kouluttamista ei juurikaan pidetty
tärkeänä. Sofia oli vakuuttunut
siitä, että vähävaraiset naiset
tarvitsevat opillista sivistystä
ja jonkinlaisen ammattitaidon
selviytyäkseen haasteista, joita
elämä toi tullessaan erityisesti köyhälle kansanosalle. Kun
naisella oli taito tehdä kauniita
käsitöitä, hän pystyi elättämään
perheensä. Opillinen sivistys
tarjosi sen sijaan henkisiä
eväitä, joita tarvittiin turmiolta välttymiseen. Köyhyys ja
tietämättömyys madalsivat
kynnystä mm. prostituutioon
ja muuhun moraalisesti arveluttavaan elämäntapaan. Varsin
modernia ajattelua, jota toteutetaan edelleenkin mm. kehittyvien maiden avussa!
Säätiöidyn rahaston turvin
Sofia Lybeckerin unelma köyhien tyttöjen koulusta toteutui
vuonna 1844. Sofia Lybecker
itse muutti pian häittensä jälkeen Helsinkiin, sai neljä tytärtä lyhyessä ajassa ja kuoli lapsivuoteeseen 31-vuotiaana.
Koulun toimittua joitakin
vuosia ahtaissa vuokratiloissa Sofia Lybeckerin sisar Helene Bergbom lahjoitti miehensä kanssa Reiponkadulta
ostamansa talon Lybeckerin
koulutiloiksi vuonna 1859.
Suhteellisen uusi talo viisine
huoneineen tarjosi mainiot tilat
opetukseen.
Kansakoululaitoksen lyötyä
läpi Raahessakin 1870-luvun
alkupuolella Lybeckerin koulu
keskittyi tyttöjen käsityöopetukseen. Oppilasmäärät kasvoivat ja opintolinjat kehittyivät
vuosien varrella huipentuen
uuden rakennuksen ja modernien tilojen käyttöönottoon
vuonna 1984. Lybeckerin
käsiteollisuusoppilaitos oli
siirtynyt Raahen kaupungin
haltuun pari vuotta aiemmin.
Nykyään Lybeckerin käsi- ja
taideteollisuusopistossa voi
Suosittu
Hotelli-Ravintola
keskellä kaupunkia
Tervetuloa viihtymään!
92 hotellihuonetta
rSBWJOUPMBQBJLLBB
LBIEFTTBLFSSPLTFTTB
r4BVOBPTBTUP
IFOHFMMF
r,BVQQBQPSWBSJO
LPNFBULPLPVTKB
KVIMBUJMBUTBNBO
LBUPOBMMB
suorittaa mm. käsi- ja taideteollisuusalan, audiovisuaalisen ,
kuvallisen ilmaisun sekä verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon. Kädentaitojen lisäksi
opistossa opiskellaan yleissivistäviä oppiaineita. Yli 2000
tyttöä ja poikaa on saanut opetusta koulun liki 170-vuotisen
historian aikana.
Reiponkatu 35:n nykyinen
emäntä on tekstiilisuunnittelija
Marjaana Kojo-Eskola, joka aiemmin toimi tekstiilialan yrittäjänä Pattijoen Ylipään koulun
tiloissa. Syksyn 2009 aikana
hän lähestyi Lybeckerin säätiön hallitusta ilmaisten halunsa
vuokrata vajaakäytöllä olevat
tilat itselleen. Säätiö suhtautui ehdotukseen suopeasti, ja
niin Kojo-Eskola saattoi avata
toimi- ja myyntitilat perinteikkäässä ympäristössä vuonna
2010. Peräkamarissa on pienimuotoinen historiallinen
näyttely koulun vanhoista oppimateriaaleista, työvälineistä
ja tekstiilinäytteistä.
Marjaana Kojo-Eskola suunnittelee ja valmistaa sisustusja taidetekstiilejä tilaustyönä.
Teoksia on nähtävillä mm.
paikallisten yritysten ja Raahen kaupungin toimitiloissa.
Kojo-Eskola on pitänyt ahkerasti näyttelyjä yksin ja yhdessä
muiden taiteilijoiden kanssa.
Parhaillaan työn alla ovat mm.
uudet kirkkotekstiilit, joiden on
määrä valmistua Raahen kirkon 100-vuotisjuhliin keväällä
2012. Tekstiilisuunnittelija toivottaa ateljeensa oveen kolkuttajat tervetulleeksi.
Lähteet: A. Kananen, E. Turunen:
Lybeckerin käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen juhlajulkaisu 1994
XLybeckerin Käsi- ja taideteollisuusopiston kotisivut www.
lybecker.net
Marjaana Kojo-Eskolan kotisivut www.kojo-eskola.fi
Kangaspuut paukkuvat jälleen Lybeckerin koulussa, kun Marjaana Kojo-Eskola kutoo taidetekstiilejä.
Kuva Kirsti Vähäkangas
Hanna-Leena Mattila
15
Kävellen vanhassa Raahessa
Raahen matkailuoppaat järjestää kesäisin kävelykierroksia
Vanhaan Raaheen. Hitaasti
kävellen matkailija saa katsella
rakennuksia ja pihoja kaikessa
rauhassa. Kävelykierros alkaa
Rantakadulta Myhrbergin puistosta.
talon, joka toimii edelleen Raahen kaupungin johtavien virkamiesten työpaikkana.
Kaupungin perustajaa Pietari
Brahea esittävä patsas pystytettiin torille vuonna 1888.
Patsaan on veistänyt Walter
Runeberg.
Gröna Slottet,
Raahen vanhin
Idylliset Reiponkatu
ja Saaristokatu
Yksi Raahen vanhimpia rakennuksia on Soveliuksen säätiön
omistama rakennus Rantakadulla. Raahen kaupunki on
vuokrannut sen museon toimisto- ja näyttelytiloiksi.
Soveliuksen pihapiirissä säilynyt vanha karsseri saa mielikuvituksen liikkeelle. Pieni,
synkeä kellari on paikka, johon
pahantekijät teljettiin miettimään tekosiaan. Karsseriin
saattoi vanhaan aikaan joutua
jopa kirkonpenkissä nukahtamisesta.
Kävelykierros jatkuu kirkkomaan ohi Reiponkadulle, joka
oli 1800-luvulla käsityöläisten
katu. Saaristokadulla puolestaan asustivat merimiehet.
Kävelykierroksen päätteeksi
voi poiketa vuonna 1906 rakennettuun kahvila Ruiskuhuoneeseen kripukahville. Entinen
ruiskuhuone on peruskorjattu
ja muutettu rantakahvilaksi ja
veneilijöiden huoltopaikaksi.
Kahvilan yläkerrassa on kaksi
huonetta, joissa on mahdollisuus yöpyä.
Pikkulahden Palvelut välittää
oppaiden palveluja ja kertoo lisää paikallisista tapahtumista ja
nähtävyyksistä.
Heikun talo, kokousja edustustila
Brahenkatu 2:n tontilla sijaitsi
Raahen ensimmäinen 1600luvulla rakennettu sekä toinen
isonvihan jälkeen 1700-luvulla rakennettu raatihuone.
Kun kaupunki paloi 1810
lokakuussa lähes kokonaan,
päätettiin uusi keskusta rakentaa Pekkatorille. Laivanvarustaja Fredrik Sovelius
vanhempi vaihtoi Pekkatorilla
omistamansa tontin asuintonttiin tältä paikalta.
Hän rakennutti kodin kaikkiaan 11-henkiselle perheelleen
vuonna 1812. Vuonna 1923
kauppias Antti Pietilä osti talon
Soveliuksen suvulta. Kaupunki
osti talon Pietilän perikunnalta vuonna 1980. Kaupungin
edustustilojen lisäksi Heikun
talossa on toimistotiloja sekä
vuokrattavia kokoustiloja.
Raahen vanhassa
kaupungissa
Avoinna vapusta
syyskuulle joka
päivä klo 12 – 22
www.ruiskuhuone.fi
ANJA LAITINEN
Laivurinkatu 15, 92100 Raahe, p. (08) 223 6331
Kuntokeidas
Vesipekka on
paljon enemmän
kuin kylpylä
4 allasta: kunto-, lasten-, terapia- ja kylmäallas
porealtaat, hierontalaitteet, vesiliukumäki
L
kuntosali
L keilaus
L sulkapallo
L squash
L tennis
L salibandy
L solarium
L
L
Kirsti Vähäkangas
Rantakadulla on säilynyt monta upeaa vanhaa taloa.
Kuva Kirsti Vähäkangas
P. (08) 221 474, Uimahallintie 8, 92100 Raahe
Avoinna:
ark. 8 – 21, la – su 12 – 18 (heinäkuussa suljettu)
Walter Runebergin
veistämä Pietari
Brahen patsas pystytettiin Pekkatorille vuonna 1888. Kuva
Osuuskunta Kuutos-Tiimi
Paikallisten tuottajien käsityö-,
marja-, lahja-, matkamuistotuotteet sekä ompelupalvelu.
Kirsti Vähäkangas
Avoinna ma-pe klo 10 – 17 ja la 10 - 14.
Os. Koulukatu 10, Raahe p. (08) 222 023
Tervetuloa!
Umpikulmainen
Pekkatori
Kävelykierros jatkuu Pekkatorille, josta piti tulla vuonna
1810 sattuneen Raahen palon
jälkeen kaupan ja hallinnon
keskus.
Umpikulmaisen torin eräälle kulmalle oli varattu tontti
raatihuonetta varten. Hanke
ei koskaan toteutunut, vaan
Raahen kaupunki osti 1860luvulla Brunowin perikunnalta
Rantakadun varrella sijaitsevan
Raahen kirkko
on arkkitehti
Josef Stenbäkin suunnittelema. Kirkossa tehdään
parhaillaan
peruskorjausta, joten ensi
kesänä se ei
ole tiekirkkona. Kuva Kirsti
ELOKUUSSA
2011 ALKAVAT
KOULUTUKSET
Vähäkangas
PERUSKOULUPOHJAISET
YLIOPPILASPOHJAISET
Liiketalouden perustutkinto
Merkonomi 120 ov, 3 vuotta
▶ Asiakaspalvelu ja myynti
▶ Talous- ja toimistopalvelut
Liiketalouden perustutkinto
Merkonomi 120 ov, 2 vuotta
▶ Asiakaspalvelu ja myynti
Tieto- ja viestintätekniikan
perustutkinto
Datanomi, 120 ov, 3 vuotta
▶ Käytön tuki
Kysy lisää koulutuksistamme, tilaa esite
Raahen Porvari- ja Kauppakoulu
Merikatu 2, 92100 Raahe
www.rpkk.fi
Leila Kyllönen
puh. (08) 223 7900
leila.kyllonen@rpkk.fi
HAKU SUORAAN
OPPILAITOKSEEN
Katinhännän kauniit pihat ovat katseilta suojassa. Oppaan mukana pääsee tutustumaan muutamiin
pihoihin. Kuva Kirsti Vähäkangas
16
HAVULA
Kalajoki
Sahanjohtaja kauppaneuvos Oskari Santaholman koti
HAVULAN KESÄ 2011
Havula on rakennettu
v. 1912 sahanjohtaja
Oskari Santaholman ja rouva Siiri
Santaholman kodiksi.
Kalajoen kaupunki
osti talon perikunnalta
v. 1992 täydellisine
irtaimistoineen.
Rakennus on
kunnostettu vanhasta
kulttuurista kertovaksi
tutustumiskohteeksi.
Avoinna tilauksesta.
Tiedustelut ja varaukset Kalajoen kaupunki p. (08) 46 911,
Kalajoen Matkailuoppaat ry p. 050 536 5519
Havula, Plassintie 56, Kalajoki
Kuva Sari Airas, Metsähallitus
@ Kaljaasi Ansio lasketaan
vesille kesällä 2011
@ Plassin kesäjuhla ja
Kalajoki-Valssi 2.7.2011
@ Kalajoen perinteiset
markkinat Plassilla
14. – 15.10.2011
Tervetuloa!
Plassin
Kyläyhdistys ry
Meriluontokeskuksessa pääsee
muurahaisleijonan jäljille
Kalajoen hiekkasärkillä
Kalajoen meriluontokeskus
viettää tänä vuonna neljättä
vuosipäiväänsä. Asiakkaita
Metsähallituksen luontokeskuksessa käy vuosittain noin
28 000. Suurin asiakasryhmä
ovat lapsiperheet, jotka lomailevat Kalajoella kesäaikaan. Mutta yhä enenevässä määrin meriluontokeskuksen ovat löytäneet
myös erilaiset ryhmämatkailijat
– kokousryhmät, tyky-ryhmät
ja päiväretkeläiset. Meriluontokeskukseen on vapaa pääsy ja
se on avoinna ympäri vuoden.
Ryhmät voivat tilata opastetun
kierroksen, jossa syvennetään
itse näyttelyn antia tarinoiden
ja esimerkkien avulla.
Meriluontokeskuksen sydämen muodostaa päänäyttely,
Hiekka, jossa esitellään Kalajoen alueen luontoa, kerrotaan
Perämerestä, maankohoamisesta ja dyyneistä, sekä siitä kuinka
alueen kasvit, eläimet ja ihmi-
set ovat sopeutuneet jääkauden
muovaamaan luontoon. Ihmisiä
kiinnostaa erityisesti jääkausi,
ja usein opastuskierroksella
pysähdytäänkin pohtimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia
kysymyksiä nykyaikana, kertoo
Metsähallituksen erikoissuunnittelija Sari Airas.
Lapsille ja lapsenmielisille on
yhteystyössä Lapin yliopiston
ja Arteman opiskelijoiden kanssa käsikirjoitettu ja toteutettu
Särkkäin salaisuus satupolku.
Kohderyhmänä ovat eskarit ja
alakouluikäiset lapset, joiden
kanssa lähdetään tutustumaan
alueen eläimiin ja tavataan mm.
muurahaisleijona, silakkaparvi sekä Sanni ja Simo Simppu. Satupolulla lapset oppivat
tuntemaan alueen eläimiä,
liikkumaan luonnossa luontoa
kunnioittaen ja tutustuvat roskattomaan retkeilyyn.
Se on palannut.
Kuva Pauli Määttä, Metsähallitus
Turhien vakuutuslaskujen noutaja.
Uutuutena Meriluontokeskuksen ohjelmistossa on
Hylykeenpyytäjän muistelmat
teatteriesitys, joka pohjautuu
kalajokisen hylkeenpyytäjän,
Kustaa Saaren, muistelmiin.
Monologin on käsikirjoittanut
ja ohjannut Raimo Hentunen
Teatteri Villi Lakeudesta. Monologin esittää Arto Tokola ja
esitys kestää noin puoli tuntia.
Esityksen voi tilata Meriluon-
Keskitä pankkiasiasi
meille – ja hyödy!
Tervetuloa omaan Nordean konttoriisi, niin kerromme
sinulle, miten voit liittyä Kanta- tai Avainasiakkaaksi.
Tule katsomaan, mitä se tekisi sinun vakuutuslaskuillesi. Kysy lisää konttoristamme, katso
op.fi tai soita 0100 0500.
Kalajoentie 6
Kalajoki
nordea.fi
Oppaan kanssa koet enemmän!
Nordea Pankki Suomi Oyj
Kuva Sari Airas, Metsähallitus
tokeskuksesta tai Teatteri Villi
Lakeuden kautta esitettäväksi
myös omissa tilaisuuksissa.
”Kulttuuriperintö on osa meidän näyttelyä niin kuin se on
osa meitä ihmisiäkin, luonnon
lisäksi”, kiteyttää Sari Airas,
”eikä meidän tehtävä ole saarnata vaan herätellä ihmiset huomaamaan niiden rikkaus.”
Sari Airas
17
Golf on iloinen asia
Golfin harrastajia on Suomessa
tällä hetkellä n. 150 000 ja luku kasvaa kokoajan. Kenttiä on
tällä hetkellä 130 joista pohjoisin on Levillä. Kilpaurheilussa
Golf saa uuden statuksen, kun
2016 golfia pelataan jälleen
olympialaisissa n. 100 vuoden
tauon jälkeen.
Harrastuksena golfista voidaan puhua elinikäisenä harrastuksena, jossa ei ole yläikärajaa.
Kalajoella nuorimmat ”golfajokortin” suorittajat ovat olleet
alle kouluikäisiä ja vanhimmat
kilpailijatkin ovat yli 80-vuotiaita. Golf on leppoisaa liikuntaa
vaihtelevassa maastossa hyvin
hoidetulla kenttäalueella. Kilpailuvietin omaaville golf on
kilpailua itseään ja muita vastaan. Golfkierros on monelle
sosiaalinen tapahtuma, jossa
tapaa muita lajin harrastajia.
Kalajoella on golfia pelattu 1990 alusta saakka ensin
9 -väyläisellä Par3 -kentällä.
Tänä päivänä Kalajoen golfkeskus on kasvanut täyden
palvelun keskukseksi, mistä
löytyy kansainväliset mitat
täyttävä kokonaisuus. Kalajoen Hiekkasärkillä sijaitsevaan
golfkeskukseen kuuluu täysimittainen Par73 – kenttä, Par3
– kenttä, laajat harjoitusalueet,
välinemyynti eli ProShop, ravintola ja opetustoiminta. Seurassamme on 1250 jäsentä ja
pelikierroksia kauden aikana on
Myllytarinat ryhmille: Sisältäen tarinoita ja filmiesityksen
myllyn historiasta ja viljan kierrosta kylvöstä leiväksi.
Varaa tarinapaketti hyvissä ajoin numerosta 0400 689 292.
Mylly avoinna ma – pe 8 – 16.30,
kauppa avoinna 8 – 17, la 9 – 14, www.tynganmylly.fi
n. 25 000 kierrosta. Kalajoella
käy kauden aikana paljon vieraspelaajia. Varsinkin Kalajoen
matkailun huippusesonkina heinäkuussa kentällä näkyy paljon
vieraita. Golfkausi Kalajoella
alkaa toukokuussa ja päättyy
lokakuussa eli matkailukeskuksen tuotteena golf on lisännyt
matkailukauden pituutta omalta
osaltaan huomattavasti. Kenttä on hienossa kunnossa koko
kauden ajan ja varsinkin syyskaudella olosuhteet golfin pelaamiseen on parhaina päivinä
ihanteelliset.
Golfin terveydelliset vaikutukset on todettu monissa
tutkimuksissa. Pitkäkestoinen
ja matalalla teholla suoritettu
golf-kierros 2-3 kertaa viikossa on mainiota terveysliikuntaa. Kansanterveyden kannalta
golfin tekee tärkeäksi se, että
golf houkuttelee mukaan myös
sellaisia ihmisiä, jotka eivät
muuten hakeutuisi liikunnan
pariin.
Hippokrates totesi jo antiikin
aikoina, että liikunnan pitää olla
kevyttä, luonnollista ja runsasta. Tätä väitettä tukevat myös
nykyajan tutkimukset. Niiden
mukaan golfin tapainen pitkäkestoisen matalatehoinen harjoitus näyttää olevan yksilön
terveyden kannalta merkitsevämpää kuin lyhytkestoinen
tehoharjoittelu. Golfkierros
urheilusuorituksena tarkoittaa
noin 4-5 tunnin kävelyä vaihtelevassa maastossa joka kilometreiksi muutettuna on noin
10 – 12 kilometriä.
”Mikään ei ole ihmiselle niin
hyödyllistä kuin hyvä seura,
asiallinen omanarvontunto
ja reipas kävely” (René Gothoni)
Tervetuloa Kalajoelle!
Esa Takala
toimitusjohtaja
Hiekkasärkät Golf Oy
www.kalajokigolf.fi
ilat
a
a
M joitus
ma
i
avast
u muk
Majoit on lähellä
luonn joella
Kala
HUHTALAN
TALOT
Kamusentie 243,
p. (08) 466 374,
050 557 0266
PELTOLAN
LOMATILA
Tammelantie 234,
p. 040 910 1169
SALMUN
MAATILAMATKAILU
Etelänkyläntie 566,
p. (08) 466 424,
040 544 6375
Kalajoen Matkailuoppaat ry
Auktorisoidut oppaat:
Carina Grundström
Kirsi Hyyppä
Kaija Jaakola
Juhani Latukka
Eeva Lehtinen
Raili Myllylä
Tiia Priuska
Annikki Vedenoja
Kohdeopastuksia Havulassa ja
Kalajoen kirkossa.
Opastuksia myös ruotsin- ja
englannin kielellä.
Korkeapolttoista
kivitavarakeramiikkaa
vuodesta 1972
Opasvälitys
Kalajoen Matkailuoppaat,
Kaija Jaakola 050 536 5519
Suosimalla suomalaista
varmistamme käsityöperinteiden ja ammattitaidon
säilyvyyden tulevillekin
sukupolville.
Astiamme kestävät uunin,
mikrouunin, konepesun
ja pakastamisen.
Topi-Kalustaja Oy
Kalajoki, puh. (08) 469 5500, telefax (08) 460 768
0440 462 759
Keramiikka Iso-Pahkala
Kokkolantie 261
85100 Kalajoki
p. 040 562 5996
info@iso-pahkala.fi
www.iso-pahkala.fi
Lähetyskahvila
Malmbergin tupa
Jokelan pappilan pihapiirissä,
Plassintie 2, 85100 Kalajoki
Avoinna 1.7. – 31.8.2008
LÄHETYSKAHVILA ON AVOINNA
heinäkuussa ma – pe klo 12 – 15, su klo 11 – 15,
elokuussa ke ja pe klo 12 – 15, su klo 11 – 15.
KALAJOELLE
Viihtyisä ja rauhallinen
levähdyspaikka ryhmille kaupungin keskustassa
* 1 – 2 hengen huoneita 80:lle
* ruokailut seisovasta pöydästä
* pihapiirissä mm. Jussi Kurikkalan hiihtäjäpatsas,
Kalajoen käräjien muistokivi, Mikaelin kappeli
* tiedustelut ja varaukset ma – pe 8.00 – 15.45
- mainosbrodeerausta ja painantaa
- tekstiilitaidetta ja käsitöitä
- koruja ja karkkeja
- kädentaidon ohjausta
Aurinkokylpylä Sanifani, Jukupolku 3, Kalajoki
nina@ateljeeninaforss.fi www.ateljeeninaforss.fi
PL 26 (Kasarmitie 2), 85101 Kalajoki
(08) 463 9200, toimisto@kkro.fi, www.kkro.fi
Bloomit on eurooppalaisen
muodin maahantuoja.
Meiltä löydät tyylikkäät
asut ja asusteet niin
juhlaan kuin arkeen.
Tervetuloa tutustumaan
upeaan mallistoomme!!
Himanka Pajalantie 2, 68100 Himanka
ma-pe 9 – 17
Kalajoki Jukupolku 3, 85100 Hiekkasärkät ma-pe 10 – 18 la 10 – 15
18
Tornio
Pekka ja Masa Tornionlaaksossa
– kulttuuria ja kalastusta
Pohjoiseen! - ja
ulkomaille!
Viime kesänä alkoi tehdä mieli
ison kalan narraukseen. Hurahdin perhokalastukseen pari
vuotta sitten ystäväni Masan
suosiollisella avustuksella.
Hänen kanssaan katsoimme
karttaa ja etusormi pysähtyi
Tornionjokeen.
- Siitä tulee kallista kalaa,
tuhahti eukko, kun kerroin aikeistamme. Lomalupa heltisi
kuitenkin ja heinäkuussa auton
nokka kääntyi pohjoista kohti.
Kuusisataa kilometriä ajettuamme saavuimme Tornioon.
Löysimme matkailutoimiston joen rannalta ja kyselimme
yöpymispaikkoja. Yllätyimme
siitä, että Ruotsin Haaparanta
oli ihan vieressä ja että rajan
ylittäminen on niin vaivatonta.
Siispä päätimme testata naapurimaan olosuhteita.
- En minä ainakaan osaa
ruotsia, valitti Masa.
- Ei tarvitsekaan, kyllä Haaparannassa suomella pärjää.
Eurot kelpaavat myös lähes
joka paikassa, rauhoitti matkailuneuvoja meitä.
Ajoimme E-nelosta pitkin
ulkomaille. Ihmettelin miksi
tullin kohdalla olevan sillan
nimi oli Handolinin silta. Sehän
kuulosti ihmisen nimeltä.
- Se on varmaan joku paikallinen kuningas, tai sitten joku
siltainsinööri, arveli Masa loogiseen tapaansa.
Torilla Stadshotellin komea
ulkoasu houkutteli astumaan
sisään, mutta Ruotsinsuomalaisten Kansankorkeakouluakin matkailuneuvonnan tytöt
olivat kehuneet viihtyisäksi.
Emme osanneet päättää, joten
heitimme lanttia. Arpa ratkaisi
Sverigefinska Folkhögskolanin
eli Svefin eduksi. Majoituimme suureen vanhaan puutaloon,
jossa oli tunnelmallisia huoneita ja vanhoja huonekaluja. Itse
koulu sekä ravintola sijaitsivat
toisella puolen toria.
- Onpa tyylikäs rokokoosohva, ihastelin kalustusta.
- Mistä sinä sen tiedät, Masa
ihmetteli. En kertonut hänelle, että vaimo oli talvella ollut
sisustuskurssilla ja luennoinut
minullekin tyylikausista ja väriopista, niin että ne tursusivat
jo korvista. Totesin vain, että
tuollaiset asiat kuuluvat yleissivistykseen, jossa Masalla ilmeisesti on rokokoon mentävä aukko. Alvar Aallosta hän
sentään väitti kuulleensa, kun
sanoin että hotellissamme oli
Alvar Aalto-huonekin.
Päätimme mennä Stadshotelliiin syömään, jotta näkisimme
senkin.
Tämä olikin komea hotelli,
oikein viimesen päälle. Ihastelimme hotellin aistikkuutta
ja kyselimme tarjoilijalta hieman lisätietoja. Hän kertoi, että
hotelli oli valmistunut v. 1900.
Metsäyhtiöiden herroille sekä
Ruotsin että Venäjän puolella se
oli edustava paikka liiketoimia
varten. Hotellin kulta-aika oli
ensimmäisen maailmansodan
aikana, kun kaikenlainen salakuljetus kukoisti. Silloin raha
liikkui ja gulassiparonit rikastuivat. Hotellin vanhan osan
huoneet ovat yhtä tyylikkäitä
kuin aula, upea portaikko ja
juhlasali, jota saimme käydä
ihailemassa.
(OlPlRQPDWND
2SLVNHOHPDWNDLOXDODQ
SHUXVWXWNLQWR
.HPLVVl

0DWNDLOXSDOYHOXMHQWXRWWDMD

0DWNDLOXYLUNDLOLMD
<KWHLVKDNX
Tarjoilija kertoi, että hotelli
on restauroitu perusteellisesti
ja on nykyään yhtä komea kuin
loistoaikoinaan. Ruoka oli erinomaista. Nautimme päivällisen
pitkän kaavan mukaan ja pyysimme välittämään kiitokset
kokille.
- Ensi kerralla tullaankin
tänne asumaan, minä tuumasin.
Historia herää
henkiin
Tilasimme drinkit ruuan päälle ja kyselimme vähän lisää
paikkakunnasta. Tarjoilija ehdotti, että meidän kannattaisi
ottaa paikallinen opas ja tehdä kävelyretki Haaparannalta
Tornioon.
Hän soitti pari puhelua ja
kertoi meille, että opas tulee
puolen tunnin kuluttua.
Opas oli reipas nainen. Hän
totesi heti, että meillä kävi tuuri,
kun hän sattui olemaan käytettävissä ja saimme oppaan näin
lyhyellä varoitusajalla. Lähdimme tallustelemaan hotellilta ja
jo torilla hän kertoi meille niin
paljon asioita, että katsoimme
toria ympäristöineen aivan
uusin silmin. Emme olisi arvanneetkaan, että Ruotsissa on
vain kaksi vastaavanlaista toria. Majapaikkammekin tuntui
entistä mielenkiintoisemmalta,
kun saimme tietää, että se oli
alunperin ollut Ruotsin rajavartioston kasarmi Suomen
suuriruhtinaskunta-aikana.
Kuljimme Storgatania Tornioon päin ja opas kertoi meille,
miten nämä nykyiset kaksoiskaupungit ovat aikanaan synty-
neet. Kuulimme myös muinaisesta lennättimen työntekijästä,
joka asui Torniossa ja työskenteli Haaparannalla. Hän kyllästyi kiertämään Kaupunginlahtea työmatkallaan ja rakennutti
omilla varoillaan sillan keskustojen välille, kun ei kaupunki
sitä rakentanut vetoomuksista
huolimatta. Nykyinen E4-tien
silta tullin kohdalla on nimetty
hänen mukaansa.
Näimme entiset ja nykyiset
tullitalot ja kuulimme tullin
toiminnasta, salakuljetuksesta ja tielinjauksista. Näimme
silmissämme pitkät evakkojonot sodan aikana, tungoksen
lihakaupassa devalvaation jälkeen 1960-luvulla, ranskalaisten tiedemiesten kiipeämisen
Tornion kirkon torniin ja paljon
muuta. Emme olleet koskaan
tulleet ajatelleeksi, että eihän
tässä aina ole valtakunnanrajaa ollut. Saimme tietää miten
Haaparanta rajanvedon jälkeen
perustettiin ja kuningas halusi
sen sijaitsevan muutaman kilometrin lännempänä, missä oli
hyvä sataman paikka. Juuri
kukaan ei kuitenkaan halunnut
muuttaa sinne ja Haaparanta
kasvoi nykyiselle paikalleen.
Nyt kaupungit rakentavat yhteistä keskustaa ja kasvavat
fyysisesti yhteen.
suomalaisten ja ruotsalaisten
lisäksi paljon venäläisiä ja norjalaisia ostoksilla. Bussiryhmiä
käy myös paljon.
- Opastatteko te heitäkin?
- Jonkin verran, mutta paljon
useammat bussiryhmät voisivat
tilata kaupunkikiertoajelun. Se
ei henkeä kohti maksaisi juuri mitään, ja siten he saisivat
enemmän tietoa paikkakunnista
ja menovinkkejä. Ja pitempiä
retkiäkin voisimme opastaa,
esimerkiksi Tornionlaakson
retki, Ylitorniolle tai Pelloon,
meno Suomen puolta ja paluu Ruotsissa, tai päinvastoin.
Oletteko käyneet Aavasaksalla?
Övertorneålla ja Pellossa esimerkiksi on mielenkiintoisia
kulttuurikohteita...Opas innostui.
- Olemme menossa pohjoiseen päin, aiomme kokeilla
perhokalastusta Tornionjoella. Tiedä niistä kulttuurikohteista... Vaikka kyllähän tämä
sinun kerrontasikin taitaa aika
läheltä liipata kulttuuria.
Olisikohan niin, että me tavalliset pulliaiset usein suotta
karsastamme ”kulttuuri”-sanaa? aprikoi Masa. Kuuntelin
ihmeissäni hänen syväluotaavaa
analyysiään ja mietin, joko Lapin hulluus oli iskemässä, vaikka emme vielä olleet päässeet
jokivarteenkaan, saati sitten
vavan varteen.
Mutta missä se raja on? kysyimme kun kävelimme Tornion kauppakeskusta kohti. Se on
niin huomaamaton, että voit
ylittää rajan aivan tietämättäsi. Opas näytti meille punaisen
paalun joka pisti esiin vedestä
Kaupunginlahdella, melkein
ostoskeskuksen kulmalla.
Lahdella uiskenteli vesilintuja sankoin joukoin. Tunnistin
ainakin nokikanoja, sorsia ja
joutseniakin.
- On täällä piisameitakin, ja
paljon, totesi opas.
Kesäilta näytti parhaan puolensa, kun kuljimme vanhimman Tornion halki Rantakatua pitkin. Aurinko kimmelsi
Kaupunginlahdella. Muutamia
hölkkääjiä ja sauvakävelijöitä
eteni rannan polkua pitkin. Ehkä tuo suuri koivu on kasvanut
tässä jo silloin, kun kaupunki
perustettiin lähes 400 vuotta
sitten. Elävätkö koivut niin
vanhoiksi?
Rock’n’roll
all night long
Vapautimme oppaan tehtävästään ja kiittelimme hänen
asiantuntemustaan ja kertojanlahjojaan. Päätimme pistäytyä
kuppilassa Tornion puolella ja
kävellä sitten takaisin majapaikkaamme. Ravintolassa
laulettiin kuitenkin karaokea,
ja Masa on siinä aivan haka.
Pistäytyminen venyi useammaksi tunniksi, emmekä enää
viitsineet kävellä. Pyysimme
siis henkilökuntaa soittamaan
taksin.
Se tuli hetkessä ja vei meidät taas ulkomaille. Kuljettaja
oli kohtelias ja kuultuaan, että
olimme matkalla pohjoiseen
kalastamaan, hän antoi meille
vinkkejä hyvistä kalapaikoista.
Että sattuikin kalamies kuljettajaksi!
- Näin se on, mitä taksi ei
tiedä, sitä ei tarvitsekaan tietää,
totesimme yhteistuumin.
XSaivatko Pekka ja Masa
kalaa? Lue loppuosa heidän
seikkailustaan kotisivultamme
www.thguide.net
Mutta se raja...?
- Jaa teillä on täällä IKEAkin,
huomasi Masa. - Käykö siellä
paljon väkeä?
- Kyllä käy, totesi opas. Kun se avattiin, ensimmäiselle vuodelle odotettiin miljoona
kävijää, mutta se saavutettiin jo
puolessa vuodessa. Täällä käy
Haaparannan kaupunginhotelli.
suuskunta
ZZZODSSLDÀDR
Maariankämmen
Opastus- ja toimistopalveluja
Heidi Rannisto-Jolma
heidijaheikki.jolma@pp.inet.fi
Tel. +358 (0)40 721 0982
TornioHaparanda
matkailuoppaat 2011
Opasvälitys
Majoitu ja ruokaile
Torniossa
Reklaami
19
TornioHaparanda matkailutoimisto
Puh. +358 50 590 0562,
+46 922 120 10
tourist@haparandatornio.com
Arctic Iceroad Production
Puh. +358 40 555 8529
Kaarina Aho
Peräpohjolan Opisto Tornionjoen rannalla tarjoaa
ryhmille tasokasta majoitusta ja ruokailua ympäri
vuoden. Sijaintimme on erinomainen – vain noin
2 km keskustasta pohjoiseen. Siksi palvelut molemmin puolin rajaa ovat helposti saavutettavissa. Kaikki huoneemme ovat lähes hotellitasoisia mutta edullisia kahden hengen huoneita,
joissa jokaisessa on oma wc ja suihku.
69
alk.8,50
Huone, sisältää aamiaisen
Ruokailut
noutopöydästä
/hlö
Tiedustelut ja varaukset puh. 040 536 4423 tai myyntipalvelu@ppopisto.fi
Kivirannantie 13-15, 95410 TORNIO, www.ppopisto.fi
Ota opas - koet enemmän!
Tornio on vuosisatainen Lapin portti, jonka
menestys kauppa- ja
markkinapaikkana
perustuu edulliseen
sijaintiin Tornionjoen
ja Perämeren yhtymäkohdassa keskellä Perämerenkaarta.
Foto: Pantheon 2006
+358 400 581 498
kaarina.aho@pp.inet.fi
Eija-Sinikka Juho
+358 40 773 0735
eijasjuho@gmail.com
Sisko Kalliokoski* +358 40 762 5593
sisko.kalliokoski@gmail.com
Marianne Kangas
+358 400 436 498
makangas@hotmail.com
Marju Kostet
+46 73 833 1762
marju.kostet@live.se
Kyllikki Kurki
+358 40 721 3750
kyllikki.kurki@lappia.fi
Paula Lauri
+358 50 556 6616
paula.lauri@svefi.net
Gun-Britt Liljergren +46 70 524 2045
liljergren@gmail.com
Per Lundbäck
+46 70 328 4432
per_lundback@telia.com
Sinikka Niskanen
+358 40 726 7905
sinikka.niskanen@pp.inet.fi
Henry Ollinen
+46 730 414 788
henry.ollinen@svefi.net
Elina Paananen*
+358 50 585 3677
elina.paananen@suomi24.fi
Marjatta Pöyhtäri
+358 40 912 6652
marjatta.kunnari@pp.inet.fi
Heidi Rannisto-Jolma+358 40 721 0982
heidijaheikki.jolma@pp.inet.fi
Tuula Saaritie
+358 400 893 430
tuula.saaritie@pp.inet.fi
Kristiina Sivén*
kristiinasiven@hotmail.com
Sirkka-Liisa Stock +46 70 314 5256
sirkka-liisa.stock@haparanda.se
Vesa Vallo
+358 40 555 8529
vesa.vallo@pp.inet.fi
*tähdellä merkityt henkilöt ovat myös Pohjoiskalottioppaita.
Matkanjohtajien nimet ovat lihavoitu.
Lisätietoja oppaista kotisivuiltamme www.thguide.net
Edulliset hinnat ja hyvää ruokaa suomalaisille
bussiryhmille Haaparannan Kaupunginhotellissa!
Torget 7 - Haparanda
nda
490
Tel. +46 922-61490
info@haparandastadshotell.se
hotell.see
T
!
a
o
l
u
t
erve
20
Kajaani
Brahen perustama Kajaani 360 vuotta
ja erityisesti vapaaherrakuntansa kehittymisestä Brahelle oli
myös henkilökohtaista taloudellista hyötyä.
Brahe ehti käydä vapaaherrakunnassaan vain kerran
kevättalvella 1651 ja samalla
hän antoi Kajaanille kaupunkioikeudet. Toki Brahe tunsi
alueen, sillä hän oli vieraillut
siellä jo vuosina 1639 ja 1649.
Lisäksi hän kävi kirjeenvaihtoa virkamiestensä kanssa ja
tiesi siten vapaaherrakuntansa
olot.
Kajaanin vapaaherrakunta oli
voimassa vielä vuoden Brahen
kuoleman jälkeen ja vuonna
1681 alue palautui kruunulle,
kun läänityslaitos lopullisesti
lakkautettiin.
Kajaanin kaupungin
alkuvaiheet
Kreivi ja kenraalikuvernööri
Pietari Brahesta tuli vuonna
1650 vapaaherra, kun hän
sai ansioistaan ja kuningatar
Kristiinalle tekemistään palveluksista lahjoituksena Kajaanin vapaaherrakunnan. Se
oli Suomen alueella suurin
vapaaherrakunta käsittäen nykyisen Kainuun lisäksi myös
Pohjois-Savon Kuopioon asti.
Pari vuotta myöhemmin alue
laajeni vielä Raahen seudulta
Kajaaniin ulottuneella kaistaleella ja Pohjois-Karjalan
pitäjillä.
Pietari Brahe oli tehtävissään tavallaan Suomen varakuningas. Hän huolehti maan
monipuolisesta kehittämisestä
Kajaanin kaupungin perustaminen vuonna 1651 oli osa Suomen kehittämissuunnitelmaa.
Brahe perusti toimikaudellaan
useita kaupunkeja, joiden hän
ajatteli toimivan alueidensa
kaupallisina, hallinnollisina
ja sivistyksellisinä keskuksina.
Valitettavasti kaikki kaupungit
eivät vielä Brahen aikana nousseet kehityksen vetureiksi.
Kajaaninkin kasvua hidastivat sen etäisyys satamista
ja muista kaupungeista sekä
1600-lukua vaivanneet nälkä-
vuodet ja kulkutaudit. Vaikka
väkiluku oli vähäinen, kaupunki oli Ruotsin valtakunnalle
tärkeä Kajaanin linnan vuoksi.
Myös Brahe piti linnaa tärkeänä
ja hän antoi määräyksiä linnan
rakentamiseen ja parempaan
varustamiseen. Kaupunkioikeuksien myötä Kajaanista
tuli tärkeä kauppapaikka, jonka
markkinoille saapui ostajia ja
myyjiä hyvinkin kaukaa kaikista ilmansuunnista.
1700-luvun alussa käyty
Suuri Pohjan sota oli kuitenkin Kajaanille katastrofi. Linna
ja kirkko mukaan lukien koko
kaupunki tuhoutui ja se täytyi
rakentaa vuosisadan aikana
uudelleen. Aiemmin mainitut
kehityksen jarrut jatkuivat edelleen ja vielä 1800-luvullakin
kaupungin asukasluku oli pieni. Kuitenkin kaupungissa alkoi
jo näkyä varhaista teollisuutta,
sivistyksellisiä pyrkimyksiä ja
kansainvälisiä yhteyksiä.
Vanhin historia
nähtävyyksinä
Kajaanin vanhimmasta historiasta paras nähtävyys on Kajaanin linnanraunio, jossa saa
vapaasti kierrellä ja katsella
muurirakenteita ja kuvitella, miltä maailman pohjoisin
kivilinna on näyttänyt ennen
vuoden 1716 räjäytystä. Museoviraston laatimista opas-
tauluista matkailija voi lukea
linnan historiaa.
Linnanraunio sijaitsee pienessä Kajaaninjoen saaressa ja
joen rantamia kiertää mukava
kävelyreitti nimeltään Renforsin rantalenkki. Kauniiden
maisemien lisäksi reitin varrella sijaitsee muun muassa useita
muistomerkkejä, 1800-luvun
lopulla rakennettu nälkäkanava sekä vuosina 1846-1915
käytetty tervavenekanava, jossa
edelleen ajoittain heinäkuussa
järjestetään kanavanäytöksiä.
Kajaanin keskustassa on
voimassa edelleen ruutuasemakaava, joka kaupunkiin luotiin
1600-luvulla. Raatihuoneentori sai 2000-luvun alussa uuden
ulkoasun, mutta sen laidalla on
edelleen vuonna 1831 rakennettu empiretyylinen puinen
Raatihuone.
Keskustan ulkopuolella vanhin rakennus on Paltaniemen
kuvakirkko, joka valmistui
vuonna 1726. Hieman myöhemmin kirkon sisäseinille
maalattiin Raamatun tapahtumista laaja kuvasarja. Kirkko
on avoinna kesäkuukausina.
Kirkon vieressä on pieni talli,
jossa keisari Aleksanteri I nautti
aamiaista vieraillessaan alueella vuonna 1819.
Kajaanin ja Kainuun historiaan voi tutustua laajemmin
rautatieaseman lähellä sijaitsevassa Kainuun Museossa, jossa
vaihtuvien näyttelyiden lisäksi
on vuonna 2009 valmistunut
perusnäyttely.
Antti Mäkinen
museonjohtaja
21
Eino Leino -talo on
Oulujärven matkailijan runotalo
Eino Leino ja Elias Lönnrot
eivät koskaan tiettävästi tavanneet toisiaan. Tosin he asuivat
samassa paikassa, ohittivat
toisensa melko läheltä ja olivat
kalevalaisen runon sepittäjiä eri
vuosikymmenillä. Elias Lönnrot asui Hövelön torpassa muutettuaan Kajaaniin, Eino Leino
syntyi samassa paikassa, mutta
jo talossa, sillä isä oli tehnyt
torpasta säätyläistalon.
Elias Lönnrot kävi viimeisen
kerran Kajaanissa heinäkuussa
1881 palattuaan veljenpoikansa luota Ristijärven pappilasta,
jonne hän oli paennut Helsingistä Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran 50-vuotisjuhlia. Hän ei
halunnut olla juhlakaluna. Kajaanissa hän tosin joutui juhlinnan kohteeksi. Eino Leino
oli kolmivuotiaana Hövelössä
heinäkuun 6. päivänä oppinut
lukemaan. Seuraavana päivänä
Elias Lönnrot matkusti Hövelön
ohi Vaalaan menevällä laivalla
ja todennäköisesti pysähtyi Toivonniemen laiturissa. Mikään
muisto ei kerro, että Eino Leino olisi tuolloin tavannut Elias
Lönnrotin, joskin Einon vanhin
veli Oskari oli tiettävästi järjestelemässä Lönnrotin juhlintaa
Kajaanissa. Eino Leinosta tuli
sitten myöhemmin Lönnrotin
laulurunon perillinen ja Kalevalan sovittaja näyttämölle.
Muistettakoon, että Seurasaareen Leinon perustama Helkanäyttämö v. 1912 toi Leinon
sovittamat Kalevalan tarinat
näyttämölle.
Eino Leino -talon ostamisen
myötä Elias Lönnrot -seura ja
Kainuun Eino Leino -seura yhdistävät voimavarojaan kahden
kainuulaisen suurmiehen muiston elävöittämisessä. Vaikka
Eino Leino -talo tulee kantamaan entistä nimeään, talo tulee vähitellen muistuttamaan
myös Lönnrotin perinnön merkityksistä. Eino Leino -talossa
yhdistyy erinomaisella tavalla
kulttuuriperintö, matkailu ja
luonto. Talo on toiminut jo vuosikymmeniä matkailukohteena,
jossa matkailijat ovat voineet
tutustua Eino Leinon kotitalon
mallin mukaiseen 1800-luvun
lopun säätyläistaloon. Samalla talon valokuvanäyttely ja
esineistö ovat kertoneet Eino
Leinon elämänhistoriaa. Uudet
omistajat monipuolistavat talon
henkilöesittelyä: Elias Lönnrot, Kasimir Leino ja Oskar
Lönnbom kuuluvat myös talon
historiaan. Eino Leino -talo sijaitsee hehtaarin tontilla, joten
pohdittavana on myös se, mitä
rakentamattomalle tontille pitäisi sijoittaa. Tarvitaanko lisää
matkailupalveluja? Luovatko
Paltaniemen kulttuurikohteet,
Oulujärven läheisyys ja venesatama sellaisen kulttuurikohteen, jolla olisi erityistä
vetovoimaa?
Eino Leino -talolla on toiminut kesäisin kerran viikossa runokahvila. Joskus talolla
on ollut näytelmiä, konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia,
juhannusjuhlia ja tansseja.
Näitä perinteitä jatketaan. Talon yhteyteen sopisi mainiosti
pienimuotoinen huoneteatteri,
joka voisi tehdä esityksiä pie-
nille matkailijaryhmille. Tällä
toiminnalla on historiallista
perinnettä, sillä Eino Leinon
lapsuudessa Paltaniemen nuoret
näyttelivät kunnansihteeri Kaaperi Karjalaisen talossa, mm.
Nummisuutareita. Paltaniemen
viihtyisässä ympäristössä voisi
toimia myös kesäteatteri. Aikoinaan Oulujärveen vyörynyt
rinne antaisi luontevan tilan
nousevalle kesäteatterikatsomolle. Oulujärvi loisi näyttämölle Suomen mahtavimman
kesäteatteritaustan.
Tyhjäksi jäänyt Paltaniemen
koulu siirtyi Paltaniemen kylätoimikunnan omistukseen. Eino
Leino -talolla ja kyläkoululla on
hyvät mahdollisuudet järjestää
yhteisiä tapahtumia. Siihen velvoittaa jo historiallinen perinne,
sillä olihan Paltaniemen kylä
pitkään ison emäpitäjän keskus. Ensimmäiset Paltaniemi
-päivät ja samalla Eino Leino
-talon kirjapäivät 15.-17.7.2011
kokoavat Paltaniemestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneita
yhteen erilaisten tapahtumien
äärelle. Kylällä on rikas kulttuuriperintö eri ajanjaksoilta ja
mielenkiintoisia historiallisia
henkilöitä. Suunnittelussa on
myös Elias Lönnrot -kävely ja
perhepyöräilypäivä Paltaniemelle 7.5.2011. Tapahtumassa
voi kokeilla kävellä sitä matkaa,
jota Lönnrot käveli asuessaan
Paltaniemellä.
Eino Leino -talon ylläpitäminen on talkootehtävä. Yhdistykset koostuvat yksilöistä, jotka
käyttävät omia voimavarojaan
ja taitojaan yhteisten asioiden
hyväksi. Eino Leino -talon
ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kootaan vapaaehtoista
kummitoimijoiden rinkiä, jotka voisivat antaa omaa asiantuntemustaan ja taitojaan talon
hyväksi. Lupaa haetaan myös
varojen keräämistä varten. Talon ylläpitäminen, tontin hankkiminen seurojen omistukseen
sekä talon toiminnan kehittäminen vaativat voimavaroja, joita
seuroilla ei ole. Käännymme
yksityisten kansalaisten ja eri
yhteisöjen puoleen, jotta heillä olisi mahdollisuus osoittaa
lahjoituksin Elias Lönnrotin ja
Eino Leinon elämäntyön vaalimisen tärkeyttä.
Esko Piippo
Eino Leino -seura ry
puheenjohtaja
Tervetuloa Ranchille!
Ranch on rento ja viihtyisä ruokaravintola Kajaanin keskustassa.
Monipuolisen á la carte -listan lisäksi
tarjoilemme lounaan arkisin klo 10.30-14.00
Buffet-lounas 8,90 eur Keittolounas 6,90 eur
Sisältää salaatti- ja leipä- sisältää salaatti- ja leipäpöydän, keiton, pääruoan, pöydän, keiton, ruokajuoruokajuomat sekä kahvin. mat sekä kahvin.
Lisäksi on tarjolla päivän pihvi pöytiin tarjoiltuna.
Kysy ryhmille erikoishintaista buffet-lounasta!
Kauppakatu 26 • 87100 Kajaani • Puh. (08) 636 696 • fax (08) 639 996
asiakaspalvelu@ranch.fi • www.ranch.fi
Juhlapalvelu Runokki
¢kukkia
¢kukkien sidontaa
¢pitopalvelu
¢kahvio
¢lahjatavaroita
¢kalastus- ja metsästysluvat
¢nettipiste
¢touko-elokuussa jäätelötötteröt
Eino Leino -talon
tapahtumia:
La 7.5. 2011 Lönnrotkävely ja -perhepyöräily
Paltaniemelle (KajaaniPaltaniemi-Kajaani).
Pe - su 15. – 17.7.2011
Paltaniemi-päivät ja
Eino Leino -talon kirjapäivät.
Eino Leino -talo
kesällä:
Avoinna 13.6. – 14.8.2011
ma – pe 10.00 – 18.00
Muulloin sopimuksen
mukaisesti
Puh. 050 568 0320
Kajaanintie 1, 88270 Vuolijoki, p. 050 355 7804
Onnistumisia
yhdessä
Kainuun Opisto,
keskellä kauneinta Kainuuta!
readytogo.fi
Kainuun Opisto tarjoaa mahdollisuuden irtaantua arjesta
ja tulla virkistäytymään keskelle Kainuuta, Paltamon
Mieslahteen. Pistäydy vaikka ohikulkumatkalla!
Täyden palvelun
matkatoimisto
RTG Ready To Go Kajaani
Kauppakatu 3, 87100 Kajaani
030 624 4110
kajaani@readytogo.fi
030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 0,0821 € / puhelu+ 0,032 €/min., matkapuhelimesta 0,19 €/min.
Kainuun Opiston päärakennuksessa voi majoittua
mukavasti 1 ja 2 hengen huoneissa ja nauttia keittiöhenkilökunnan maittavista aterioista aamupalasta
iltapalaan saakka.
Tahvintie 4, 883380 Mieslahti
Puhelin: 0207 856 830
www.kainuunopisto.¿
Oppaita välittää
Kajaani Info
p. (08) 615 52555
faksi (08) 615 52664 tai
sähköposti: kajaani.
info@kajaani.fi.
MYYMÄLÄT
Kaisanet Kajaani
Kaisanet Iisalmi
www.kaisanet.fi
Pohjolankatu 20
Pohjolankatu 5
Puh. 0800 39 1234 Puh. 0800 39 8344
Sotkamo:
Kuhmo:
Suomussalmi:
Kainuuntie 15,
Kainuuntie 85,
Keskuskatu 24,
puh. 0800 39 3910 puh. 0800 39 3920 puh. 0800 39 3950
ZZZMRXWHQODPSL¿
3LGlOHSRWDXNR
K\YlQWXXOHQSDLNDVVD
MONIPUOLISET MAJOITUSPALVELUT
Joutenlampi tarjoaa majoituspalveluja moneen makuun:
viisi paritaloa kauniilla mäntykankaalla ja seitsemän lomamökkiä erämaisen lammen toisella puolella. Joutenlampi sijaitsee lähellä palveluja - vain 15 km Kajaanista
pohjoiseen. Tervetuloa viihtymään hyvän palvelun ja upean
kainuulaisen luonnon keskelle - Joutenlammelle!
Joutenlammentie 294, 87930 Salmijärvi . puh: (08) 6873 361 . toimisto@joutenlampi.fi . www.joutenlampi.fi
22
Aikamatkalla Kajaanin historiassa
.$-$$1,1.,5..2
.LUNNRNDWX
$YRLQQD²
MRNDSlLYlNOR²
982/,-2(1.,5..2
.LYLNLUNRQWLH
$YRLQQD²
MRNDSlLYlNOR²
Brahenkatu 5, 87100 Kajaani puh 6122087
www.ravintolasirius.fi kajaani@ravintolasirius.fi
Kreivillisellä kävelyllä ovat oppaina Pekka Lackman ja
Ritva Kemppainen Kajaanin matkailuoppaista.
Tule mukaan aikamatkalle Kajaanin historiaan. Siellä selviää,
miten nimet Messenius, Brahe
tai Piponius liittyvät Kajaanin
menneisyyteen.
Osaisitko kuvitella, millaista
elämä oli Kajaanin syrjäisessä
erämaalinnassa 1600-luvulla?
Miltä tuntuisi kohdata ihka elävänä Johannes Messenius, Kajaanin linnan kuuluisin vanki?
Messenius kertoo mielellään itse, mitä hän on tehnyt joutuessaan karkotetuksi Ruotsin valtakunnan syrjäisimpään kolkkaan Kajaaniin. Messeniuksen
lisäksi linnasaarella saattaa
nähdä vartijan pitämässä yllä
kuria ja järjestystä. Piikatyttö
kulkee omissa askareissaan.
Kreivi Pietari Brahe rouvineen on jo tuttu näky kesäisessä
Kajaanissa. Kreivi muistaa parhaiten ajan, jolloin kaupungissa oli vain turvekattoisia tupia,
kirkko ja linna joen saaressa.
Myös Kajaanin kaupungin
perustaminen vuonna 1651
on kreivillä kirkkaana mielessä. Kysyttäessä Pietari Brahe
voi antaa kommentteja myös
nykypäivän Kajaanin elämänmenosta. Kannattaa kysäistä!
Siirrytäänpä parisataa vuotta eteenpäin. Mitä kertoo Ida
Lönnrot, Elias Lönnrotin tytär,
Lönnrotin perheen elämästä
1800-luvun Kajaanissa? Erityisen kiehtovia tarinoita liittyy Elias Lönnrotin ja Maria
Piponiuksen ensimmäiseen
kohtaamiseen sahalla joen
rannassa. Kylmällä suihkulla
nilaisista henkilöistä ja menneitten aikojen tapahtumista
ensi kesäksi.
Tarinailloista
aloitettiin
Kainuun ammattioppilaitoksen stylistiopiskelijoiden pukusuunnitelmia esiteltiin oppaille.
ja hammassäryllä on merkityksensä tässä tarinassa.
Neiti Agnes Castrenilla, Kajaanin tyttökoulun opettajattarella, on mielenkiintoisia tarinoita Maria Renforsista. Maria
oli tehtailija Herman Renforsin sisar ja näppärä käsistään.
Perhonsidonta kuuluu olleen
Marialle suorastaan intohimo.
Maria herätti kummastusta harrastamalla valokuvausta ja kuvaamalla ihmisiä ateljeessaan.
Voi sitä kummaa!
Torimyyjä kauppaa pottuja kauppatorilla ja kertoilee
samalla kaupungin kutkuttavimmat jutut kaikille, jotka
haluavat kuunnella. Ja kuulijoita riittää! Torimyyjän jutuille vetää vertoja vain Kajaanin
yleisen saunan saunottajan
Ravintola Kisälli
Pietarin-päivän
tapahtuma Kauppatorilla 29.6.
Kajaanin kävelykierrokset
Pietari Brahen patsaalta
maanantaisin 27.6. – 1.8. klo 18.00.
Opastetut kiertoajelut
kaupunginteatterin viereiseltä pysäkiltä
tiistaisin 28.6. – 2.8. klo 18.00.
Runoviikon ilmaiset kävelykierrokset
Rantapuistosta Runovartin jälkeen 6. – 10.7.
Lue toiminnastamme ja
opastustarjonnastamme osoitteesta
www.visitkajaani>opastetut kierrokset
Tutustu myös sivuilla oleviin valmiisiin
retkiehdotuksiin.
Oppaita välittää Kajaani Info, p. (08) 615 52555
faksi (08) 615 52664 tai
sähköposti: kajaani.info@kajaani.fi.
Voit ottaa yhteyttä myös suoraan yhdistyksen
edustajiin puheenjohtaja
Riitta Auer, p. 044 500 4471 tai
sihteeri Anja Hongisto, p. 044 500 5276.
Ota yhteyttä, laadimme juuri ryhmällesi
sopivan retken Kajaaniin ja Kainuuseen!
Tuokiokuvia Kajaanin
historiasta -hanke
Kajaanin matkailuoppaat toteuttavat Suomen kulttuurirahaston Kainuun rahaston
apurahan turvin Tuokiokuvia
Kajaanin historiasta -hanketta.
Tavoitteena on luoda rooleja ja
pienimuotoisia esityksiä kajaa-
Käsikirjoituksia ja
pukuja
Esitysten käsikirjoituksia ja
puvustusta tehdään parhaillaan. Kainuun ammattiopiston stylistiopiskelijat ovat
suunnitelleet näyttäviä pukuja
roolihahmoille. Puvuista tulee
roolihenkilöille sopivia ja kullekin aikakaudelle tyypillisiä.
Seuraavaksi harjoitellaan ilmaisua ja rooleja ammattilaisten
opastuksella.
Ensi kesänä Kajaanin Matkailuoppaat ry täyttää 35 vuotta.
Tervetuloa mukaan aikamatkalle Kajaanin historiaan!
Seija Karjalainen
Kajaanin matkailuoppaat ry
Laa a ja palvelua
35 vuotta!
Naisten ja miesten vaatteiden
erikoisliike Kajaanin keskustassa
KAJAANIN MATKAILUOPPAAT
35 vuotta 6.7.2011
Kajaanissa on yhteensä 17 matkailuopasta, joista kaksi on erä- ja luonto-opasta.
Opastuskielemme ovat suomi, ruotsi, saksa,
englanti, ranska, venäjä ja unkari.
Voimme tarjota suurellekin joukolle
opastuksen vaikkapa teatterimatkan,
kokouksen tai seminaarin yhteydessä
ammattitaitoisesti mutta edullisesti.
mehevät juorut. Mitä tapahtuukaan, kun pottukauppias ja
saunottaja ovatkin yhdessä ja
samassa persoonassa?
Näitä henkilöitä voi tavata
tulevana kesänä opastetulla
kävelykierroksella Kajaanin
rantapuistossa. Kajaanin matkailuoppaat johdattavat sinut
Aikamatkalle Kajaanin historiaan.
Hanke aloitettiin viime syksynä
Kaukametsän opistossa pidetyillä Tarinailloilla. Tarinailtojen teemoja olivat torielämä,
kulkuneuvot, terveydenhoito,
koulunkäynti ja yleinen sauna.
Iltoihin oli vapaa pääsy ja siellä
kuultiinkin monia kiinnostavia
tarinoita lähihistorian tapahtumista. Ainakin torielämään ja
yleiseen saunaan liittyvät jutut
ovat kirvoittaneet käsikirjoittajien mielikuvitusta.
Tervetuloa palvelukauppaan!
ymään!
timaan ja viiht
Tervetuloa naut
Avoinna ma-to klo 11-14
ja pe klo 11-13
Edullisia lounaita ryhmille.
Tilauksesta myös juhla- ja (ilta)kokouspalveluja
puh. (08) 6165 6742.
KatVo lounaVliVtamme ZZZkao¿
Ketunpolku 1 ł Tieto 2 ł Kajaani
ZZZNDR¿
Palvelumme:
● Lounasravintola
● Tilausravintola
● Pitopalvelusta
maukkaat kaakut
Kauppakatu 40
87100 KAJAANI
Puh. (08) 628 870
www.vanhakerho.fi
Ma – pe 10 – 16
La
10 – 15
Muina aikoina toimimme tilausravintolana,
pienetkin ryhmät tervetulleita.
Kauppakatu 9, Kajaani, p. (08) 622 124
Ota opas, koet enemmän!
23
●
Hailuoto
Oulun
seutu
●
Haukipudas
●
Ii
●
Kempele
●
Kiiminki
●
Liminka
●
Lumijoki
●
Muhos
●
Oulu
●
Oulunsalo
●
Tyrnävä
●
Vaala
●
Ylikiiminki
●
Pohjois-Pohjanmaan liitto
matkailun alueorganisaationa
on Pohjois-Suomen
vilkkain kesämatkailukaupunki.
Lentoliikenteen
laajenemisen myötä
matkailijavirrat tulevat lisääntymään.
Ouluun on myös
erinomaiset juna- ja
autoliikenneyhteydet.
Pohjois-pohjanmaan liitto on yhteistyöorganisaatio,
joka koordinoi ja
seuraa matkailun
kehitystä sekä antaa
rahoitus- ja asiantuntija-apua uusien
matkailuyritysten
perustajille. Vuoden
2011 valtakunnallisilla matkamessuilla
Pohjois-Pohjanmaan
osasto esiintyi ensimmäistä kertaa yhdessä Oulun uuden
”Matkailubrändin”
väreissä. Sen avulla
Pohjois-Pohjanmaan
alue antaa yhtenäisen ja selkeän kuvan
matkailualueensa
mahdollisuuksista
asiakkailleen.
Pohjois-Pohjanmaan liitto
toimii matkailun alueorganisaationa, jonka keskeinen
tehtävä on koordinoida alueellaan matkailutoimintaa
yhteistyössä matkailua kehittävien tahojen ja toimijoiden kanssa. Tärkeimmät
yhteistyötahot ovat kauppa- ja teollisuusministeriö,
Matkailun edistämiskeskus
ja kuntaorganisaatiot.
Toimintaa ohjaamaan liitossa on tehty matkailustrategia ja sen pohjalta laadittu
matkailun toimintaohjelma.
Operatiiviset toimenpiteet
toteutetaan erillisinä hankkeina. Alueorganisaatio vastaa tehtävistä, joilla edistetään
matkailukeskusten tunnettavuuden ja vetovoimaisuutta
sekä kehitetään kansainvälistä
matkailutoimintaa.
Matkailutoimikunta
Pohjois-Pohjanmaan liiton
matkailutoimikunta ohjaa
matkailun alueorganisaatiota ja vastaa alueensa matkailustrategian toteutumisesta.
Sen tehtävänä on edistää
yhteistyötä eri toimialojen
välillä sekä koordinoida alan
kehittämishankkeita.
Matkailutoimikunnassa ovat
mukana matkailuun liittyvien
liikelaitosten, alueen matkailuyritysten, yliopiston, kauppakamarin ja kuntien edustajat.
Toimikunnan puheenjohtajana toimii Pekka Mäntynen
Finavia Oulun lentoasemalta
ja varapuheenjohtajana kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi PohjoisPohjanmaan liitosta.
Toimikunnassa on kaksitoista jäsentä. Lisäksi toimikunnan
työskentelyyn osallistuu myös
eri matkailutahojen asiantuntijoita.
Matkailustrategia
Matkailun edistäminen PohjoisPohjanmaan alueella tapahtuu
vuosien 2006 - 2013 matkailustrategian ohjaamana. Strategiaa päivitetään parhaillaan
seuraavalle kaudelle. Sen suuntana on Suomen matkailun visio
aina vuoteen 2020 saakka.
Pohjois-Pohjanmaan matkailuvision mukaan ”matkailu koostuu neljästä matkailukeskuksesta. Menestyvät
ympärivuotiset ja kansainväliset matkailukeskukset luovat
edellytyksiä koko maakunnan
matkailuelinkeinon kehittymiselle”.
Maakunnan kolme suurta
matkailualuetta ovat Koillismaa, Oulun seutu ja Oulun
eteläinen matkailualue. Näiden alueiden sisällä tärkeim-
mät matkailukeskukset ovat
Rukan, Syötteen, Oulun, Kalajoen Hiekkasärkien ja Rokuan
keskukset.
Antti Pönkkö
Oulun seudun
oppaat ry
Oulu – portti
pohjoiseen
Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja ja matkailutoimikunnan varapuheenjohtaja Ilkka
Yliniemi kertoi että, Oulun lentoasema on matkailun kannalta
ensiarvoisen tärkeä. Lentoaseman laajennus on parhaillaan
käynnissä. Nykyisin Helsingistä tulee Ouluun 15 lentovuoroa.
Laajennuksen jälkeen myös
suorat lennot Eurooppalaisiin
kohteisiin lisääntyvät. Oulu
Ilkka Yliniemi.
Iissä äänetkin ovat taidetta
Iin Taidekeskus KulttuuriKauppila tuo kansainvälisyyttä
Pohjois-Suomen kevään taidetarjontaan esittelemällä kuvataiteilijapariskunnan Jason Burtonin Yhdysvalloista ja Reima
Hirvosen Enosta. Nämä taiteen
moniottelijat ovat kutsuttuina
KulttuuriKauppilan taiteilijaresidenssiin maaliskuuhun saakka ja luvassa on niin perinteistä
piirustustaidetta kuin mediateoksia ja uutta kuvanveistoakin.
Taiteilijoiden yhteisnäyttely
O. Jauhiaisen museossa Kiimingissä avataan 2.3. ja se on
avoinna 2.4. saakka. Avajaisissa
on luvassa ennenkuulumaton,
innoittava performanssi.
Äänitaidetta Iihin tuo Lontoon Middlesexin professori
Dave Lawrence, joka viettää
residenssissä huhti-toukokuun
messa vielä pitkälti tuntematon
äänitaiteen ala
kiehtoo uudenlaiseen taiteen
tulkintaan: Mitä ääniä kuulut
juuri nyt? Olisiko niissä aineksia taiteeseen,
tai ainakin arjen
luovuuteen?
Taiteilijavieraita voi tulla
Kuvanveistäjä Sanna Koivisto on KulttuuriKaup- tapaaman taidekeskukseen,
pilan perustajajäseniä.
josta löytyy
sekä syyskuun. Lawrence tutkii myös kotitaiteilijoiden Sanna
iiläistä äänimaailmaa eri vuo- Koiviston, Helena Kaikkosen
denaikoina ja valmistaa siitä ja Antti Ylösen studiot. Aiääniteoksen. Ohjelmassa on ää- nutlaatuinen ateljeeympäristö
nityöpajoja niin ammattilaisille vapauttaa luovuuden irti paakuin lapsillekin. Pohjois-Suo- tuneimmastakin taulujenkat-
sojasta. KulttuuriKauppilaan
voi saapua katsomaan taidetta
tai tutustumaan taiteilijoihin.
Kuten kuvataiteilija Sanna Koivisto kertoo taitelijoiden perustamasta keskuksesta: Tämä on
taiteen koti, jonne kaikki ovat
tervetulleita.
Kotimaisten taiteilijoiden
kutsunäyttely avataan kesäkuussa. Vielä salaisuutena
pidettävä näyttely tuo Iihin
Suomen kansainvälisesti tunnetuimman taiteilijan. Kesänäyttely on avoinna 10.6.-14.8. ti-su
klo 12-17.
Eikun Iihin!
6XRPHQDLQRDRLNHD
SDQQXNDNNXUDYLQWROD
2XOXQNDXSSDWRULOOD
$UYRPPH
½PDWNDODKMDNRUWLQ
DUYRQWDNXSRQJLQMlWWlQHLGHQ
DVLDNNDLGHPPHNHVNHQ
9LHOlHKGLWRVDOOLVWXD
Leena Vuotovesi, toiminnanjohtaja, KulttuuriKauppila
3DQQXNDNNXWDOR
XLisätietoa: www.kulttuurikauppila.fi ja www.artii.fi
$LWWDWRUL2XOXSWDL
$YPDVXOMHWWXWL²SH²OD²VX²
Oulun Kesä 2011 viikko-ohjelma 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi ● Oulu Summer 2011 weekly programme 20.6. – 28.8.: www.goarctic.fi
24
Oulun lentoasema pohjoisen porttina
Kesäkahvila
Tilausravintola
Tervetuloa Villa Hannalaan!
Café Villa Hannala / Oulun Aikuiskoulutuskeskus
Kahvelitie 1, Oulu. Myyntipalvelu: 044 703 7888
;qPSXW[\Q"^QTTIPIVVITI(WISSÅ
1V\MZVM\"___WISSÅ^QTTIPIVVITI
Oulun lentoasema on muutosten kourissa. Keväällä 2010
alkaneet 21 miljoonan euron
laajennustyöt ovat täydessä
käynnissä ja valmista pitäisi
olla alkuvuodesta 2012. Matkustajamäärältään Suomen
toiseksi vilkkaimman lentoaseman terminaalirakennus
laajenee pinta-alaltaan lähes
kaksinkertaiseksi samalla,
kun myös vuotuisen matkustajamäärän uumoillaan kaksinkertaistuvan noin 1,4 miljoonaan matkustajaan. Uudistettu
lentoasema on suunniteltu 1,5
miljoonalle vuotuiselle matkustajalle. Oulun lentoasemasta on
siis tulossa todellinen Arctic
Gateway eli portti pohjoiseen,
mutta samalla siitä tulee myös
Pohjois-Suomen portti maailmalle.
Laajennuksen myötä lentoasemalle rakennetaan tilat ja
palvelut sekä Schengen-alueen
sisäisille että sen ulkopuolisille
lennoille ja vaihtomatkustajille. Tähän saakka Oulun lentoasema on ollut vain Ouluun
päättyvän ja täältä lähtevän
liikenteen kenttä. Laajennuksen jälkeen vaihtomatkustajan
ei välttämättä tarvitse poistua
turvatarkastetulta alueelta vaihtaakseen lennolta toiselle.
Uusia palveluja ja
lentoyhteyksiä
Uudistetulla lentoasemalla on
Oulun lentoasema kasvaa ja kehittyy. Kuva Finavia
entistä enemmän tilaa myös
matkustajia palveleville toiminnoille. Jatkossa lentoaseman ostos-, kahvila- ja ravintolapalvelut ovatkin nykyistä
monipuolisempia ja täyttävät
myös kansainvälisen liikenteen
vaatimukset. Lisäksi koneeseen
nousut ja poistumiset sujuvat
jatkossa säältä suojassa matkustajasiltoja pitkin.
Suurimman kasvun Oulun
lentoasemalle tuonee AirBaltic. AirBalticin maajohtaja Jyrijaakko Ritamiehen
mukaan kysyntää Oulusta
lähteville lennoille on ollut.
- Vastataksemme kysyntään avasimme tammikuun
lopussa toisen reitin Oulun, Turun ja Riian välille.
Viime syyskuussa AirBaltic
päätti perustaa uuden solmu-
liikennekentän Ouluun, kunhan
lentoaseman laajennustyöt ovat
valmiit. Solmukenttäkisassa
Oulun lentoasema päihitti Tampereen ja Turun lentoasemat.
- Ennakoin, että Oulusta voitaisiin lentää 10 – 15 lentoreittiä,
kun solmukenttätoiminta on
täydessä käynnissä. Kyseessä
on merkittävä satsaus myös alueen elinkeinoelämän kannalta,
Ritamies toteaa.
Myös norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian Air Shuttle on
aloittelemassa Oulun ja Helsingin välisiä lentoja maalis-huhtikuun vaihteessa. Norwegianin
ennakoidaan tuovan neljällä
päivittäisellä lennollaan aivan
uudenlaisen hintakilpailun Suomen vilkkaimmalle kotimaan
reitille, kun se myy näitä lentoja
alkaen 29 eurolla per suunta.
Vanhat kilpakumppanit Finnair
ja Blue1 ovat nekin edelleen
kilpailemassa samoista markkinoista. Tällä hetkellä Blue1
lentää arkisin Oulun ja Helsingin välillä jopa 11 edestakaista
vuoroa. Finnairilla vuoroja on
10 suuntaansa.
Reittilentojen ohella Oulusta
on tullut myös monen pakettimatkalaisen lähtölentokenttä,
kun matkanjärjestäjien tilauslentoja Oulun kentältä lähtee
sesongista riippuen useita
kertoja viikossa. Säännöllisiä
lomalentoja on niin Välimeren
kohteisiin, Kanarian saarille
kuin myös Thaimaahan.
Sami Niemelä
Oulun seudun oppaat ry
Varjakka – historian havinaa saaressa ja kartanossa
3$/9(/87
7RULNDWXRXOX#RXNDÀ
ZZZRPDRXOXÀ
(GXOOLVWDPDMRLWXVWD
PHUHQllUHOOl
OXRQQRQKHOPDVVD
3XK
www.goarctic.fi
Varjakan saari sijaitsee Oulunsalon Varjakassa, 5 km
Oulusta meriteitse ja 20 km
maanteitse. Näin läheltä urbaania ympäristöä löytyy lähes
taianomainen maailma, jonka
tunnelmaa yleensä lähdetään
etsimään Lapin erämaista tai
jopa kaukomailta. Saareen
mennään kapulalossilla, joka
kulkee mantereen Varjakannokan ja Vähävarjakan saaren
välillä. Kapulalla vedetään lossia eteenpäin niin paljon kuin
hartioista lähtee, juostaan äkkiä uudelleen keulaan ja taas
vedetään.
Senaattori Oy:n toimitusjohtaja Maija Ijäs otti Varjakan Kartanon yrittäjyyden
harteilleen ja päätti muuttaa sen
toimintakonseptia. Uuteen kon-
Konttori. Kuva Pirkko Kukkohovi
septiin kuuluu mm. kartanon
kahvilatoiminta ja opastettuja
kierroksia saaressa.
Taianomaista
tunnelmaa
Saarella avautuu satumainen
näky. Saaressa 1900-luvun alus-
Täyden palvelun
matkailutalo Oulussa!
Yritystilaisuudet | Opasvälitys
Oulun kesän viikko-ohjelma
info@goarctic.fi |+358 (0)44 022 4060
sa sijainneen sahan lautatarhan
alueen rajan näkee selvästi, kun
kävelee kohti Konttoria, saaren päärakennusta. Lautatarhan
alue on tiheää kuusikkoa, joka
loppuu sentilleen samaan linjaan. Saarella on kauniita sahanaikaisia rakennuksia, joista
osa on kunnostettu Oulunsalon
kunnan toimesta ja osa odottaa vielä uutta kukoistusta.
Vaikuttavan näköisessä Konttorissa on nimensä mukaisesti
pidetty sahan pääkonttoria.
On siinä ollut melkoista meininkiä, kun talon portailta on
jaettu työntekijöiden tilipussit
nimeltä huutaen.
Vanha punainen paloasema
seisoo komeana hieman konttorin jälkeen; sen kulmikas
letkutorni kohoaa puiden lomasta. Paloasemalta on ennen
vanhaan lähdetty hälytykseen
hevoskärryjen kanssa, joiden
kyydissä on ollut käsin pumpattava vesiletku. Kaksi palomiestä on käyttänyt pumppua,
kolmas on pidellyt letkua ja
muutama kantanut lisää vettä
pumppuämpäriin.
On saarella muutakin mystistä kuin rakennukset, joiden
ikkunaverhot tuntuvat heilahtelevan kuin sieltä joku
kulkijaa seuraisi. 90-luvulla
saarella pidettiin taideleiri ja
sen tuloksena tehtiin erilaisia
luonnon taideteoksia. Suurimman osan materiaalit ovat jo
aikapäiviä sitten maatuneet ja
teokset kadonneet, mutta muutama on vielä jäljellä. Suurin ja
tunnetuin lienee ”Sun Gate”,
Aurinkoportti. Portin läpi kulkiessa tuntuu kuin menisi joko
menneisyydestä nykyisyyteen
tai toisinpäin… vai mennäänkö
siitä todellisuudesta eri ulottuvuuteen?
Kartanoon kahville
Saareen ja sen elämään läheisesti liittyvä Varjakan Kartano
sijaitsee mantereella pittoreskin
kujan perällä. Kartano on rakennettu 1900-luvun alussa Jori
ja Ida Elise Franzénin uudeksi
kodiksi. Jori oli ammatiltaan
merikapteeni, Oulun merikoulusta valmistunut, mutta jäi
maihin viljelijäksi 1870-luvun
alussa. Uudessa kartanossaankin hän viljeli maata ja kalasti.
Jori kuoli jo 1903, mutta ei ole
vieläkään täydellisesti jättänyt
kartanoa, mutta se on jo ihan
eri tarina se!
Kartanon omistaa Oulunsalon kunta ja yrittäjänä tiloissa
toimii Senaattori Oy. Kartanossa toimii kahvio, joka on
kesäaikaan auki päivittäin ja
keväthankien aikaan viikonloppuisin. Tiloja voi myös
varata erilaisiin tapahtumiin.
Yläkerrassa on majoitustilat
noin kymmenelle hengelle ja
rannassa lämpiää romanttinen
rantasauna. Kesällä paikka
herää henkiin ja laulu raikaa
merelle, kun pihan paviljongissa järjestetään yhteislaulutapahtumia sekä mm. Varjakka
Rock. Kesällä 2011 järjestetään
myös kävelykierroksia Vähävarjakan saareen. Myös privaattikierroksia voi varata omalle
porukalle.
Maria Nyman
25
HOTELLI- RAVINTOLA SIITARI
Vaalantie 12, 91700 Vaala
Puh.(08) 563 9000
www.siitari.fi
KASSU HALONEN TAIDETALO
Taidenäyttelyt, konsertit, kahvila-ravintola,
juhlapalvelu
Kivarinperäntie 24, 88340 Manamansalo
Puh. (08) 874 202, 040-7096157
www.kassuhalonentaidetalo.com
LOMAKYLÄ KULTAHIEKAT
Manamansalontie 3881, 88340 Manamansalo
Puh. 040 505 3883
www.kultahiekat.com
MANAMANSALON LEIRINTÄALUE
Leirintäalue*****, virkistyskalastusalue ja
opastuskeskus
Teeriniementie 156, 88340 Manamansalo
Puh. (08) 874 138
www.manamansalo.fi
Melomaan Oulujärvelle
Järvimelonta Suomen suurimmilla järvenselillä Oulujärvellä
on kokemus, joka jää mieleen.
Merimäinen Oulujärvi haastaa
kokeneemmatkin melojat, mutta on parhaimmillaan mukava
elämys leppoisaan retkeilyyn.
Oulujärven retkeilyalueen
saaret taukopaikkoineen sekä
järvenrannan leirintäalueet Manamansalossa ja Säräisniemellä
mahdollistavat mielenkiintoiset
ja vaihtelevat retkireitit palveluineen useamman päivän
retkille, joiden tukikohtana ja
lähtöpisteenä toimii uusi Oulujärven Melontakeskus Vaalassa.
Melonta ei ole vielä massojen
harrastus Oulujärvellä, mutta
nyt on aloitettu aktiivinen työ
uusien harrastajien ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi
Oulujärven retkeilyalueella.
Oulujärven Melojat ry on
uusi, aktiivinen melontaseura,
joka toimii koko Oulujärven
alueella. Seuran keskuspaikkana ja tukikohtana on Vaalassa
sijaitseva Oulujärven Melontakeskus, jonka toiminnan käyn-
nistämiseksi Vaalan kunta on
aloittanut kaksivuotisen Oulujärven melontakeskushankkeen.
Hankkeen tehtävänä on lisätä
melontaharrastusta alueella ja
tehdä Oulujärveä tunnetuksi
melontaharrastajille. Melontakeskuksen käyttöön on hankittu eri toimittajilta Oulujärven ”merellisiin” olosuhteisiin
sopivia kajakkeja, 8 yksikköä ja
kaksi kaksikkoa. Kajakit ovat
kaikki erilaisia, sillä ideana on
tarjota myös oman kajakin ostoa
suunnitteleville mahdollisuus
kokeilla eri malleja ja kokoja
alueella, josta kajakkikauppiaat ovat suhteellisen kaukana.
Kajakkeja voi kokeilla Oulujärven Melojien opastuksella.
Melontakeskuksen kanoottitallissa on tilaa myös yksityisten
kajakeille.
Oulujärven melojat yhteistyökumppaneineen tarjoaa
retkiä ja koulutusta Oulujärvellä. Melontakeskuksessa
järjestetään kaksi peruskurssia,
viikonloppukurssi 11. - 12.6.
ja iltakurssi 18. - 20.7. sekä
ohjaajakurssi 19. - 21.8. Kesäelokuussa Oulujärven Melojat
vetää säännölliset maanantai- ja
torstaimelonnat. Maanantairetki on aloittelijoille ja torstain
retket kokeneemmille melojille. Maanantaisin on mahdollista
tulla kokeilemaan kokeneen oppaan avustuksella testikäytössä
olevia kajakkeja sekä tutustua
lajiin jo klo 12 alkaen. Oulujärven Melontakeskuksen kesä
huipentuu Vaalasta Vesille -tapahtumaan, jota vietetään 30.7.
Päivän aikana on erilaista vesiretkeilyyn liittyvää ohjelmaa
sekä tuotetori Uiton rannassa.
XOulujärven Melontakeskuksen toimintaan voit tutustua
Oulujärven Melojat ry:n kotisivuilla www.oulujarvenmelojat.com. Oulujärven Melojat
ovat myös Facebookissa.
Sinikka Rantalankila
kulttuurija elinkeinosihteeri,
Vaalan kunta
Haaveillen hautausmaalla
Oulun rauhaisassa puutarhamaisessa kalmistossa Intiössä
voi kesäisin juhannuksesta
elokuun puolelle tutustua hautausmaan historiaan, kasvillisuuteen, muistomerkkeihin ja
merkittävien henkilöiden hautoihin Oulun seudun oppaiden
ja Oulun seurakuntien järjestämillä kierroksilla.
Oulun seudun oppaissa aloitettiin hautausmaan mielenkiintoisten hautojen kartoitus
opintopiireissä kymmenkunta
vuotta sitten. Vuosien saatossa oppaat ovat saaneet kerättyä niin sanotusti lihaa luiden
päälle, eli kaivettua esiin tietoa
Oulussa eläneiden ja vaikuttaneiden ihmisten kohtaloista.
Aluksi kierrokset noudattivat
yhteisesti opeteltua reittiä,
kohta reittejä oli jo kaksi, ja
sen jälkeen oppaat ovat kehitelleet erilaisia variaatioita ja
teemoja.
Kierroksilla pääsee tutustumaan teatterin kuohuvaan
elämään 1700-luvun Oulussa,
tervaporvarien perheiden arkeen ja juhlaan, kirjailijoiden
monenlaisiin elämänvaiheisiin, sotien murhenäytelmiin
ja sankareihin, kirkon edus-
LISÄTIETOJA:
MANAMANSALON HELMI
Kauppa, ravintola, caravan alue, lomakylä
Manamansalontie 3187, 88340 Manamansalo
Puh. 044 066 3005
Kuva Sinikka Rantalankila
tajien saavutuksiin ja musiikin tai kuvataiteen tekijöihin.
Heidän elämänsä punoutuvat
Oulun kaupungin kehitykseen
ja Suomen valtion vaiheisiin.
Samalla katsellaan, millaista
kasvillisuutta ympärillä kasvaa
ja kuullaan, miten kasvillisuus
hautausmaalla on vuosien saatossa muuttunut. Mielenkiintoiset hautamuistomerkit kertovat
myös omaa tarinaansa. Siellä
täällä puikkelehtivat hautausmaan vakioasukit, oravat, kärkkyen mahdollisia makupaloja
ja tilaisuuden tullen kipaisten
vaikka olkapäälle istumaan.
Hautausmaalla on kuljettu
sateessa ja tuiskussa, auringon
paahtaessa ja tuulen tuivertaessa. Joskus sateenvarjot ovat
olleet tosi tarpeen ja joskus taas
vesipullot ovat helteellä tyhjenneet. Parina viime vuonna
kierroksia on järjestetty myös
Oulujoen hautausmaalla. Tervetuloa hetkeksi menneeseen
aikaan, rauhallisiin tarinahetkiin Oulu hautausmaille!
Leena Kontiokari
OULUJÄRVEN LOMAKYLÄ
Leirintäalue
Vuolijoentie 891, 91760 Säräisniemi
Puh. 040 501 1439
www.oulujarvenlomakyla.fi
www.vaala.fi
www.oulujarvenmelojat.com
www.oulujarvi.fi
www.kainuu.fi / ulkoilukartta
RUUNUNHELMI
Leipomo, maisemaravintola, caravanalue
Ruununtörmäntie 1,91760 Säräisniemi
Puh. (08) 810 7700
www.ruununhelmi.fi
RUUNUNKARTANO
Pienhotelli ja tilausravintola
Säräisniementie 250, 91760 Säräisniemi
Puh. 040 501 1439
SUVIRANTA
Retkeilymaja ja leirikeskus
Aittoniementie 225, 91760 Säräisniemi
Puh. 050 463 0994
KAHVILA- RAVINTOLA IHME
Kotiruokaa paikallisista raaka-aineista
Kajaanintie 1184, 91740 Jaalanka
Puh. (08) 810 9262
TERWARAITTI
Matkailun ohjelma- ja majoituspalvelut
Haminatie 4, 91700 Vaala
Puh. 050 587 0814
www.terwaraitti.fi
TONTTIPÖRSSI
OSOITTEESSA
www.vaala.fi
P&R
À LA
MAKI
sanoi ranskalainen
Piuhatie 10, 90630 Oulu
Puhelin (08) 562 9100
Telefax (08) 562 9111
Internet: www.v-alamaki.fi
e-mail: info@v-alamaki.fi
Opastetut tilausretket
Oulun seudulla
Oulun seudun oppaat tarjoavat sinulle unohtumattomia
hetkiä, olipa toiveenasi rauhallinen maaseuturetki, tarinoita
ja tositietoa sisältävä kaupunkikiertoajelu tai kulttuurilla ja
historialla ryyditetty kävelykierros. Lisätiedot: www.oulunseudunoppaat.fi
Kuva Sami Niemelä
TILAA
VESILLÄ
JA
RANNOILLA
OPASVÄLITYS
Go Arctic!
Puh. 0440 224 060
info@goarctic.fi
www.goarctic.fi
www.oulunseudunoppaat.fi
:KLWH1LJKW7UDYHOV
Travel & Memory Makers
Valmismatkat edullisesti
Suomessa ja ulkomaille.
Kulttuurimatkat
Venäjälle, Saksaan, Bulgariaan.
www.revonturistiliikenne.fi
26
Ainutlaatuinen
kokonaisuus
Rokua Geopark
kertoo jääkauden tarinan
Hienoja luontokohteita • Elämyksellistä kulttuuria • Monipuolisia palveluja• Luontoa ja yksilöllisyyttä arvostaville
Rokua Geopark on noin
1300 neliökilometrin suuruinen upea alue, joka yltää
Oulun lähistöltä Muhokselta Oulujoen vartta pitkin
Oulujärvelle asti. Se kertoo
komealla tavalla jääkauden
tarinan: kuinka liikkuva jää
on muovannut luontoa, miten ihminen on seurannut
sulavaa jäätä ja vetäytyvää
merenrantaa sekä jättänyt
oman jälkensä ympäristöön.
Alueen ainutlaatuisuudesta kertoo, että se on ensimmäisenä kohteena Suomessa ja pohjoisimpana maail-
020 7819 200
h e a l t h &s p a
WWW.ROKUA.COM
Kuntoraitti 2, 91670 ROKUA
massa kelpuutettu Unescon
suojeluksessa toimivaan
Geopark-verkostoon. Tällä hetkellä verkostossa on
kaikkiaan 77 kohdetta eri
puolilla maailmaa. Rokua
hyväksyttiin mukaan vuoden
2010 syksyllä. Geopark-verkostoon pääsy vaatii alueelta
paitsi geologista erikoisuutta
myös esimerkiksi hyvin toimivia matkailupalveluja.
Rokuan luonnon muodot,
kasvit ja eläimet sekä kulttuuri kumpuavat ikivanhoista
geologisista tapahtumista ja
alueen historiasta. Kokonaisuus on näkemisen ja kokemisen arvoinen. Alueen
peruskallio on 2,7 miljardia
vuotta vanha. Sen yläpuolella olevissa muodostumissa näkyvät selvästi vain
10 000 vuotta sitten vallinneen jääkauden merkit. Tämän päällä on kerrostumia,
jotka kertovat muun muassa
maanviljelyksen, tervan ja
lohen historiasta sekä arkkitehtuurista.
Kolme kohdetta kiteyttää
Rokua Geoparkin luonteen
ja tarjonnan: Rokua on jääkauden oppikirja ja tarjoaa
erinomaiset palvelut matkailijoille. Muhos on upea
maisema-alue harvinaisine
arkkitehtuurikohteineen.
Manamansalo on hieno
kulttuurikohde, jolla on myös
mielenkiintoinen geologinen
historia.
Rokua Geoparkin ovat
perustaneet syksyllä 2009
Muhoksen, Utajärven ja
Vaalan kunnat, Metsähallitus sekä Rokuan Terveys ja
Kuntouttamissäätiö.
Puheluiden hinnat:lankapuhelimesta 8,28 snt/puh
+ 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh +
17snt/min, hinnat sis alv. 23%
27
Antellilta mukaan paremmatkin eväät
Katri Antellin yhden naisen
yritys on kasvanut konserniksi,
jonka toimintaan kuuluu leipomon ja kahviloiden lisäksi yli
sata henkilöstöravintolaa. Katri
Antellin tarina on valtakunnallinen menestystarina, mutta se
on myös tiivis osa oululaista
kulttuurihistoriaa.
Heinäkuussa 1880 Katri eli
Catharina Henrika Antell (o.s.
Pyhtilä) sai Oulun maistraatilta elinkeinoluvan harjoittaa
leipomotoimintaa kaupungissa.
Alkuun yrityksen puitteet olivat vaatimattomat. Merkittävä
käännekohta yhtiön alkutaipaleella oli kansakoulunopettaja Johan Nikon ja mamselli
Hilma Konstantia Granrothin
jouluhäät, joihin nuoripari tilasi
tarjoilun Antellilta. Laadukkaat
leivonnaiset tekivät vieraisiin
sen verran suuren vaikutuksen,
että Katri Antellista tuli Oulun
Antellilta voi siepata evääksi vaikkapa maankuulua omenahyvettä.
seurapiirien ”hovitoimittaja”.
Sinnikäs yritteliäisyys ja kova
työ tuottivat tulosta: Katri Antell avasi ensimmäisen leipomomyymälänsä vuonna 1883
ja oululaiseksi instituutioksi
muodostuneen, edelleen Ro-
tuaarilla toimivan, kahvilan
vuonna 1899.
Tänä päivänä Katri Antell
-konsernin ollessa yli 130vuotias, Antell kahviloita ja
leipomomyymälöitä löytyy
kaupungista jo neljä ja lisää
on tulossa. Viimeisin on Antell
Kahvila ja leipomomyymälä
Rautatienkadulla vastapäätä
Oulun Rautatieasemaa, josta
matkailijat saavat kätevästi
reissulle mukaan paremmatkin
eväät ja tuliaiset. Valikoimassa on päivittäin eväspaketteja,
täytettyjä leipiä, kakkuja, leivoksia ja muita lämpimäisiä.
Lähialueen asukkaille kahvilaleipomomyymälä tarjoaa jo
aamuvarhaisella tuoreita leipomotuotteita edulliseen hintaan! Antellin Rautatienkadun
kahvilaan on mukava istahtaa
vaikka junaa odotellessa nauttimaan Antellin herkuista ja aistimaan historian havinaa itsensä
Katri Antellin ajoilta.
www.matkaseniorit.fi
Nina Keinänen
Katri Antell Oy
Lähde: Jukka Ukkolan Antellin
Juhlakirja
Sata vuotta museotoimintaa Ainolassa
Pohjois-Pohjanmaan museo
sijaitsee Oulun kauneimmalla
paikalla, Hupisaarilla, Ainolanpuistossa. Kulttuurihistoriallinen museo on toiminut
samalla paikalla jo noin sadan
vuoden ajan kertoen Oulun ja
maakunnan monivaiheisesta
menneisyydestä.
Oululaiset, museoaatteesta
kiinnostuneet henkilöt perustivat vuonna 1896 museoyhdistyksen, jonka tehtävänä oli
hankkia kokoelma alueen historiasta kertovista esineistä. Museo sijaitsi aluksi vuokratiloissa
kaupungin keskustassa.
Museo sai pysyvät tilat,
kun leskirouva Maria Åström
yhdessä tyttärensä Hannan
kanssa päätti lahjoittaa kotinsa
museon ja kirjaston käyttöön.
Muuttotoimiin ryhdyttiin syksyllä 1911. Piparkakkutaloksi
kutsutun koristeellisen Ainolahuvilan alakertaan tuli kirjasto, ja museo sijoitettiin toiseen
kerrokseen.
Huvila sekä osa museon
kokoelmista ja kirjaston kirjavarasto tuhoutuivat tulipalossa
vuonna 1929. Palon jälkeen
huvilan paikalle rakennettiin
kolmikerroksinen kivirakennus, johon sijoitettiin kirjasto, arkisto ja museo. Uuden
kaupunginkirjaston-maakuntakirjaston valmistuttua Vänmanninsaareen ja arkiston siirryttyä
väljempiin tiloihin 1980-luvulla
rakennus jäi yksistään museon
käyttöön.
Pohjois-Pohjanmaan museossa on vuosittain useita
vaihtuvia näyttelyitä. Pysyvät
näyttelyt sijaitsevat rakennuksen kolmessa kerroksessa sekä
kellarissa, jossa on museon pieniä vieraita kiinnostava, Mauri
Kunnaksen kirjoihin pohjautuva Koiramäki-näyttely.
Ensimmäisen kerroksen
vetonaula on vuonna 2002
valmistunut 18 neliömetrin
laajuinen Oulun pienoismalli.
Tuhansia rakennuksia käsittävä
malli esittää Oulua sellaisena
kuin kaupunki oli vuonna 1938.
Mallin tutkimus- ja suunnittelutyön on tehnyt arkkitehti, tutkija ja opas Kaarina Niskala.
Pienoismallin on rakentanut
mikkeliläinen Malliakopio
Ky.
kenties hiukan varttuneempaa
väkeä.
Riossa halutaan saada ihmiset viihtymään ja nauramaan
tarjoamalla heille laadukkaita
esityksiä ja elämäniloa. Keväällä 2011 on luvassa myös stand
up -iltoja, musta komedia Täti
ja minä, Janne Katajan Isyyspakkaus, Juoppohullun päiväkirja Linnateatterin versiona
sekä Matti ja Mikko Rasilan
musiikkinäytelmä Veli ja sen
veli. Riemukkaita iltoja Riossa
on siis tiedossa.
Teatterista ei tarvitse nauttia
kuivin suin eikä nälkä kurnien,
sillä pikkupurtavaa tarjotaan ennen illan ensimmäistä esitystä.
Etukäteen voi tilata Rauhalan
menun, joka toimitetaan Rioon
Ravintola Rauhalasta kivenheiton päästä. Kattavamman
aterian voi nauttia Rauhalassa
teatteriesityksen jälkeen. Paketteja kannattaa tiedustella Riosta
ja Rauhalasta. Rion tiloja voi
myös vuokrata erilaisia tilaisuuksia varten.
Kaarina Niskala
Lähde: Kaarina Niskalan kirja
Hurmaavat Hupisaaret.
Oulun tuomiokirkko
Avoinna ma–pe klo 12–13,
kesä-, heinä- ja elokuussa klo 10–21 joka päivä.
Jumalanpalvelus pyhäpäivinä klo 10
The Evangelical Lutheran Cathedral
Open Monday - Friday from noon - 1 pm
In June, July and August 10 am - 9 pm every day
Sunday Service and Communion 10 am
www.oulunseurakunnat.fi
Riemukas Rio
Oulussa toimi kaupungintaloa
vastapäätä pitkään elokuvateatteri Rio, jossa monet ovat
nähneet ikimuistoisia eläviä kuvia. Elokuvateatterin muutettua
pois 2008 tiloissa on toiminut
teatteriravintola Rio.
Teatteriravintola on sisustettu kohoavassa tasossa olevilla
pöytäryhmillä, joista kaikista
on hyvä näkyvyys näyttämölle.
Mika Nuojuan mukaan uuden
teatterin perustamisvaiheessa
kolmas vuosi on usein ratkaiseva. Näyttää siltä, että kolmas
vuosi on ratkaissut Rion tulevaisuuden positiiviseen suuntaan. Toimitusjohtaja Jorma
Yypänaho tuumailee, että teatteritoiminnalla ei miljonääriksi
tulla, mutta se on mukavaa.
Nuori yleisö on ilahduttavasti
löytänyt Rion, osittain varmasti stand up -komiikan ansiosta, jota Riossa ovat esittäneet
eturivin taiteilijat kuten Andre
Wickström, Ismo Leikola ja
Pekka Jalava. Alle 18-vuotiaatkin pääsevät vanhempien
mukana katsomaan useimpia
esityksiä. Tammikuussa 2011
aloittanut Kvartetti houkuttelee
Kuva Teatteri Rio
Leena Kontiokari
Vain muutama askel Oulun torilta Pikisaareen ja
olet 150-vuotta vanhan makasiinin kansallisromanttisessa tunnelmassa. Sokeri-Jussin
Kievarissa voit nauttia suomalaisen maalaiskeittiön parasta antia ja paikallisia erikoisuuksia
kohtuulliseen hintaan.
Avoinna joka päivä
ma - to 11 - 23
pe - la 11 - 24, su 12 - 22
Pikisaarentie 2, 90100 Oulu
puh. 08 376 628
www.sokerijussi.net
Oulun historialliset museot
Pohjois-Pohjanmaan museo
Turkansaaren ulkomuseo
Merimiehenkotimuseo
Pateniemen sahamuseoeoe
Tiedustelut puh. 044-7037 161
www.ouka.fi/ppm
28
iso alue ja nettisivut päälle
KESKIPISTE
24.–27.3.
5.3.
9.6.
Ouluon.fi on osoite, josta
helpoiten näkyy koko komeus: uusi Oulun Matkailu Oy:n
johdolla tehtävä markkinointiyhteistyö kokoaa nimittäin
yhteen noin 50 matkailualan
toimijaa, joilla on palava halu
palvella Pohjois-Pohjanmaalle saapuvia vieraita. Itse
alueen kiertämiseen tarvitaan enemmän kuin yksi
matkailuvuorokausi – niin
paljon toimintaa, nähtävää
ja koettavaa OuluOn.
Oulun seudulta löytyy toisiaan täydentäviä vastakohtaisuuksia, joihin et muualla
näin helposti pääse käsiksi.
Ison kaupungin, Pohjolan
Metropolin, palvelut ja hiljainen erämaa vieri vieressä.
Kaamoksen hiljainen hämärä ja valoisan kesän kiihkeä
rytmi.
Tai shoppailua Oulussa
ja rentouttavaa rantalomaa
vaikkapa Kalajoella, talvella
kulttuurielämyksiä kaupungissa ja hiihtoa tykkylumen
kuorruttamalla Syötteellä.
Hemmottelua luonnonhelmassa Rokuan kylpylässä,
päälle piipahdus johonkin
alueen lukuisista tapahtumista!
– Tapahtumatarjonnastamme huomaa koko sen
rikkauden, joka Oulun seudulla avautuu matkailijalle. Esimerkiksi elokuussa
tarjolla on niin maailmankuulua ilmakitarointia kuin
tasokasta klassista musiikkia. Supersuosittu Rotuaari
Piknik puolestaan tuodaan
tänä kesänä Rotuaarin remontin takia torille. Luvas-
sa on taatusti kokemisen
arvoinen toteutustapa, joka
näkyy myös syötävän hyvässä Roviantti-tapahtumassa,
paljastaa Oulun Matkailu
Oy:n toimitusjohtaja Kaisu
Laurila-Seluska.
Voimavarat
käyttöön
OulunOn-matkailumarkkinoinnin ja yhteistyön moottorin muodostavat mukana
olevat alan toimijat ja heidän
ammattitaitonsa. Kun operatiivista työtä tehdään itse
kunkin vahvuuksista lähtien, saadaan muodostettua
matkailijoita kiinnostavia ja
innovatiivisia palveluita ja
kokonaisuuksia.
– Meidän vahvuutemme
on myös helppo saavutettavuus, tulitpa sitten autolla,
junalla tai lentokoneella. Oulun lentoaseman laajennus
mahdollistaa matkustajamäärän kaksinkertaistumisen. Uusien lentoyhteyksien
myötä onkin odotettavissa
runsaasti uusia matkailijoita myös ulkomailta, LaurilaSeluska muistuttaa.
AirBaltic käynnistää reitin
Tromssaan jo kesällä 2011 ja
Tukholmaan mahdollisimman
pian. Lisäksi suunnitteilla on
10–15 suoraa reittiä Oulun ja
Euroopan kohteiden välille.
Mikä on paikka, jossa on
Suomen eteläisin tunturi ja
maailman pohjoisin Geopark, Suomen pisimmät
hiekkarannat ja suurin polliisi? Vastaus: OuluOn.
Ouluon.fi
– täältä matka alkaa
Ouluon.fi kertoo parhaat tarjoukset ja majoituspaketit eri
tapahtumiin. Myös ryhmän
kanssa matkaavan kannattaa
tarkistaa pakettihinnat ja tutustua monipuoliseen
ohjelmatarjontaan. Lentomatkan päästä tuleva voi
varata sivustolta myös matkat ja majoituksen!
Kysy Matkailuneuvonnasta
Oulun kaupungin matkailuneuvonnasta löytyvät faktat,
kartat ja esitteet sekä tiedot tekemisestä, näkemisestä ja
majoituksesta Oulussa ja ympäristössä.
Oulun kaupungin
matkailuneuvonta
Torikatu 10
p. 08 558 41330
touristinfo@ouka.fi
ma–to klo 9–17
pe klo 9–16
www.visitoulu.fi
Oulun tori on vilkas läpi kesän. Tänä vuonna sinne tuodaan
myös Rotuaarin tapahtumat.
OuluOn täynnä tapahtumia!
OULU
Kevät-Folkit
Helenan hiihdot Pyhäjärvellä
Mainariooppera Rockland,
muut näytökset 10.–13.6.
10.–12.6.
Soitellen Suveen -tapahtuma, Pyhäjärvi
27.6.–3.7.
Haapavesi Folk
Heinäkuu: Ateljeekoti Villa Havun III Taidekesä
Elämäntarinafestivaali,
Tarinaniskennän SM-kisat
Musiikkia Paanukirkossa -musiikkijuhla
Täydenkuuntanssit
8.–10.7.
Akselin Soitto
30.–31.7.
Piippolan Vaarin Lastenlaulufestivaalit
Elokuu:
Elmus-rock
13.8.
Hiijen Soutufestivaali, Pyhäjärvi
Koko kesä: Keskipisteen alueellista kesäteatteria
Piippolan Leskelässä
HAILUOTO
8.–9.10.
30. Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaali
RAAHE
Kempeleenlahden matkaluistelureitti
18.–19.6.
XXI Oulun Musiikkijuhlat
29.6.–3.7.
TUL Joy Games -nuorisotapahtuma
28.–30.7.
48. Pohjola-ralli
122. Oulun Tervahiihto
ROKUA
Floretin PM-kisat
23.–29.5.
MusiXine – kansainvälinen
musiikkielokuvakilpailu
28.–29.5.
25.–27.3.
37. Maratonpilkki
17.–18.6.
25.–27.3.
Arktiset Askeleet – valtakunnallinen
17.–18.6.
laaja tanssikatselmus
24.–26.6.
15.–17.4.
Rakentajamessut
23.–24.7.
4.–8.5.
Lumotut sanat – lasten ja nuorten
24.7.
sanataidefestivaali
7.–8.5.
XXXII American Car Show
30.–31.7.
19.–22.5.
Pohjois-Suomen Erämessut
6.–7.8.
20.–22.5.
Nuori Kulttuuri Moves -tanssitapahtuma
21.5.
Terwahölkkä ja -maraton
20.8.
11.–12.6.
Pohjois-Suomen Kirjamessut
27.8.
17.–18.6.
Oulujoen 27. Tervasoutu
18.6.
Keskiyön auringon purjehdus
SYÖTE
18.–19.6.
Zoom SM-Ranking & Melges 24 Ranking
-purjehduskisat
1.3.
24.–29.6.
Tervanpolttoviikko
3.–5.3.
29.6.–2.7. Nallikari Beach Soccer
19.–20.3.
2.7.
Keskiyön Golf
2.–3.7.
Kansainvälinen rotukissanäyttely
1.–3.4.
8.–10.7.
Herättäjäjuhlat
2.4.
13.–16.7.
Rotuaari Piknik -kaupunkifestivaali
1.5.
15.7.–7.8.
Meri Oulun kesäteatteri: "Alivuokralainen"
16.–17.7.
Kansainvälinen koiranäyttely
23.-24.7.
Sporting SM-ammuntakilpailu
27.–30.7.
Roviantti – Syötävän hyvät päivät
29.–30.7.
Qstock-rockfestivaali
4.–7.8.
Elojazz – 23. kansainvälinen jazzfestivaali
6.–10.8.
Oulunsalo Soi – Oulun seudun
XIV musiikkijuhlat
12.–13.8.
Jalometalli 2011 – metallimusiikin festivaali
13.–14.8.
Oulun Regatta
18.8.
11. Korttelihaipakka
18.–21.8.
Traditional Market – Kansainvälinen tori
20.8.
Likkojen Lenkki -kuntoliikuntatapahtuma
24.–27.8.
16. Ilmakitaransoiton MM-kisat
24.–28.8.
XVIII Oulun Musiikkivideofestivaalit
26.–28.8.
XXXIV Hailuotoajo motoristeille
27.8.
Moniottelun nuorten SM-kisat
2.–4.9.
50. Oulun Päivät -kaupunkifestivaali
2.–4.9.
Travel Oulu 2011 -matkailumessut
11.9.
Turkansaaren Syysmarkkinat
12.–14.9.
Syysmarkkinat torilla
29.9.–2.10. The Irish Festival of Oulu
2.–7.10.
XIX Tulindberg-viikko – konsertteja
8.–9.10.
Kädentaitomessut
8.–9.10.
Hyvinvointimessut
12.–13.10. Eteenpäin – koulutus- ja työelämämessut
21.–27.11.
XXX Kansainvälinen lastenja nuortenelokuvien festivaali
26.11.–21.12. Kansainvälinen seiminäyttely
Tapahtumien kirjo
21.–27.2.
21.2.–3.4.
25.2.–24.3.
26.–27.2.
26.2.
12.3.
12.–13.2.
17.–19.3.
Muutokset mahdollisia. Katso tarkemmin osoitteesta Ouluon.fi!
yltää perinteistä
nykyaikaan, hullunrohkeiksikin
on joitakin ideoita
kutsuttu.
Siikamarkkinat
Saappaanheiton SM-kisat
Pekanpäivät
Raahen Rantajazzit
Rokua Geopark -viikko
Hauki EM Säräisniemen Ruununhelmessä
Oulujoen Tervasoutu
Untorock
Juhannusjuhlat Ruununhelmessä
Rokua Geopark Challenge
Perinteinen Manamansalon saaripäivä
Taidetalolla ja kaupalla
Mutafutis SM Merilän kartanossa
Vetouistelun SM-kilpailu,
Ruununtärmän satamasta
Kuvien virta – jokielokuvatapahtuma
Merilän kartanossa
Venetsialaiset Ruununhelmessä
K2 Tour Iso-Syötteellä
Lumilautaliiton Parkkikoulu ja Parkkiskabat
Iso-Syötteellä
ForrestCamp – Mettälaskut
Syöte Central Parkissa
Syöte UG Pikku-Syötteellä
Syötehiihto
Jokamiehen kelkkakisat Pikku-Syötteellä
OuluOn monipuolista
luontoa ja elämyksiä
mereltä tunturiin ja kansallispuistomaisemiin.
Lämminhiekkaista
merenrataa löytyy
Kalajoelta, Oulun
Nallikarista tai vaikkapa Hailuodosta.