docaikun kaiku - Raahen Aiku
download 
Report Transcription
aikun kaiku - Raahen Aiku
aikun kaiku RAAHEN AIKUN ASIAKASLEHTI 2010 konkreettista koulutusyhteistyötä ruukin kanssa > sivu 4 Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet työllistyvät erinomaisesti > sivu 9 maahanmuuttajat raahen aikussa > sivu 12 Oppisopimuksen nice-to-know > sivu 14 KIINTEISTÖALAN PALVELUT | AIKUN KAIKU 2010 1 ••••• SISÄLTÖ • • • • • • • • • • PÄÄKIRJOITUS 9 Innostusta ja innovaatioita aikuiskoulutuksessa Aikuisopiskelijan viikkoa vietettiin lokakuussa 2010 teemalla INNOSTU OPPIMAAN. Näkymät Raahen seudun työmarkkinoilla ovatkin suurhankkeiden ansiosta varovaisen toiveikkaat, mikä herättää meissä innostunutta ja uutta luovaa ilmapiiriä. Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus markkinoi palveluitaan tästä syksystä lähtien nimellä Raahen Aiku. Tavoitteenamme on nyt tiivistää yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Olemme varautuneet muun muassa Laivakankaan kultakaivoksen henkilöstön kouluttamiseen, ydinvoimalahankkeen käynnistymiseen, tuulivoima- ja bioenergiayhteistyön käynnistymiseen, ympäristönsuojelun tehostamiseen sekä kiinteistöjohtamisen kehittämishaasteisiin. Metallialan osalta laite- ja osaamispääomaltaan uudistunut oppimisympäristömme antaa hyvät valmiudet suorittaa alan ammattitutkintoja ja osatutkintoja sekä hankkia täsmäkoulutusta osaamisen päivittämiseen ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen. Logistiikan koulutustarjontamme on laajentunut viime aikoina voimakkaasti. Tällä hetkellä logistiikka- ja kuljetusalan koulutuksia on meneillään Raahen lisäksi Oulussa, Kemissä ja Kuusamossa. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan, esimerkiksi perhepäivähoitajan, sekä laitoshuoltajan ammattitutkintoon johtavat koulutuksemme ovat suosittuja, ja niistä valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. ”Parhaimmillaan aikuisopiskelu avaa tien uudenlaiseen elämäntapaan, jossa opiskelu ja oppiminen ovat luonteva osa arkielämää.” Viime aikoina lama on koetellut yritysten ohella myös oppilaitosten kestävyyttä. Taseeltaan vahvana Raahen Aiku on kyennyt vastaamaan yritysten osaamispääoman kehittämishaasteisiin sekä ottanut vastuuta myös välityömarkkinoiden ja matalan kynnyksen oppimis- ja työympäristöjen kehittämisestä. Näin oppilaitoksemme yhtiöt ovat osaltaan kantaneet vastuuta yhteiskunnastamme. Monipuolinen koulutustarjontamme antaa aikuisopiskelijalle mahdollisuuden mielekkäisiin opiskeluvalintoihin. Opiskelun mielekkyyttä lisäävät räätälöidyt opiskelusuunnitelmat, joissa huomioidaan yksilölliset oppimis- ja kehittymistarpeet. Tietokoneen ajokorttikoulutukset tarjoavat hyvän väylän tietojenkäsittelytaitojen päivittämiseen, ja sitä kautta myös etäopiskelun tehostamiseen. Osaamisen päivittäminen on hyvä keino pärjätä työmarkkinoiden kovissa kilpailuissa. Usein aikuisopiskelu tuo mukanaan uusia, tärkeitä ystävyyssuhteita sekä myönteisiä yhdessä oppimisen kokemuksia. Parhaimmillaan aikuisopiskelu avaa tien uudenlaiseen elämäntapaan, jossa opiskelu ja oppiminen ovat luonteva osa arkielämää. Uuden kehittäminen on toimintamme johtava periaate. Tämä asiakaslehtemme ensimmäinen numero on yksi osoitus pyrkimyksestämme tiivistää yhteistyötä ja tehdä toimintaamme tutuksi alueella. Palautetta uudesta lehdestämme otamme mielellämme vastaan osoitteessa posti@raahenaiku.fi. Viihtyisiä hetkiä Aikun Kaikun parissa! Eero Takkula Rehtori, toimitusjohtaja, KTL Raahen Aiku Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy – Raahen osaamiskeskus Oy ••••• 2 AIKUN KAIKU 2010 Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankilla halutaan säilyttää vanha rakennuskanta ja edistää korjausrakentamista. 2 PÄÄKIRJOITUS 3 VISIO VUODELLE 2015 4 YHTEISTYÖKUMPPANIN TERVEISET Ruukissa arvostetaan osaamista Konkreettista koulutusyhteistyötä 5 METALLIALAN PALVELUT Metallialan osastolla myllertää Aktiivista hanketoimintaa Liisalla leikkaa Metallialan osaajat esillä Alihankinta 2010 -messuilla Simo on supermies 8 KIINTEISTÖALAN PALVELUT Ammatillisuus kasvoi koulutuksen myötä Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet työllistyvät erinomaisesti Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankki Aitoa kumppanuutta 11 MONIALAPALVELUT Tavoitteena hyvinvoivat eläimet ja tyytyväinen isäntäperhe Tietotekniikan opiskelu kannattaa aikuisenakin Unelmista totta viikossa Maahanmuuttajat joukossamme Millenniaalit – tämän päivän lapsia ja nuoria Hieromalla hyvää oloa Oma motivaatio on tärkeintä suomen kielen opiskelussa Opiskelun avulla elämästä täyttä elämää 11 Maatalouslomittajan työ on vaativaa, mutta palkitsee tekijänsä. 14oppisopimuspalvelut Oppia ikä kaikki! AIKUN KAIKU Raahen Aikun asiakaslehti Rautaruukintie 35, 92100 Raahe 040 700 7170, www.raahenaiku.fi Päätoimittaja Eero Takkula Toimituskunta Paula Snellman Maija Marjaniemi Timo Ranz Jaana Hautamäki Lehden ulkoasu ja taitto WTF Design Oy Kannen kuva WTF Design Oy. Pablo Rodriquez opettaja Reima Impolan ohjauksessa. Painatus Kalevaprint Oy Paperi Edixion Offset 100 g/m2 Painosmäärä 20 000 kpl Raahen Aikun visio vuodelle 2015 Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on tunnettu, imagoltaan vetovoimainen, kansainvälistyvä ja innovatiivinen aikuiskouluttaja erityisosaamisalueenaan ultralujat teräkset, rakentaminen, logistiset ratkaisut sekä palvelu- ja hankeosaaminen. Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on Raahen kaupungin omistama koulutuspalveluyritys, jolla on omalla toimialallaan alue- ja elinkeinopoliittisen kehittäjän rooli. Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy ylläpitää Raahen ammatillista aikuiskoulutuskeskusta, jonka tehtävänä on tarjota ja järjestää ammatillista aikuiskoulutusta sekä sitä tukevaa ja siihen läheisesti liittyvää muuta koulutusta, palvelu-, tutkimus- ja työtoimintaa. 30.11.1999 perustetun Raahen osaamiskeskus Oy:n omistaa yksin Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy. Raahen osaamiskeskuksen päätavoitteena on tukea Raahen aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitämän Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen toimintaa niin, että se voi keskittyä koulutustehtävänsä mukaiseen verottomaan koulutukseen. Osaamiskeskus puolestaan hoitaa kaiken verollisen koulutus- ja palvelutoiminnan. Verollisen koulutuksen ja palvelutoiminnan asiakkaat Raahen osaamiskeskus Oy Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy Verottoman koulutuksen ja palvelutoiminnan asiakkaat RAAHEN AIKU Raahen Aiku Rautaruukintie 35, 92100 Raahe info@raahenaiku.fi, 040 700 7170 Rehtori, toimitusjohtaja: Eero Takkula, puh. 044 439 3449 Metallialan palvelut: Leo Aho, puh. 044 439 4332 Kiinteistöalan palvelut: Timo Mähönen, puh. 044 439 4352 Monialapalvelut: Paula Snellman, puh. 044 439 4334 Tukipalvelut: Ulla Pallonen, puh. 044 439 4336 Oppisopimuskeskus: Timo Ranz, puh. 044 439 4342 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@raahenaiku.fi AIKUN KAIKU 2010 3 ••••• • • • • • YHTEISTYÖKUMPPANIN terveiset METALLIALAN PALVELUT • • • • • Ruukissa arvostetaan osaamista Metallialan osastolla myllertää TEKSTI Jaana Hautamäki ja Paula Snellman KUVA Harri Hemmilä Ruukin tutkimus- ja kehitystoiminta perustuu aina asiakastarpeisiin. Näitä ovat esimerkiksi liikkuvan kaluston polttoainetalouden ja maansiirtolaitteiden kulutuskestävyyden parantaminen sekä puomin nostokorkeuden kasvattaminen. Asiakastarpeiden taustalla on Ruukin innovaatio suurlujuusterästen valmistusteknologiasta. Teknologia ideana on suorasammutus, jossa kontrolloidusti kuumavalssattu teräsnauha tai -levy jäähdytetään erittäin nopeasti noin 900 °C:sta huoneenlämpötilaan. Koska suorasammutettujen terästen valmistusprosessi on poikkeava, eroavat myös näiden ominaisuudet muiden valmistajien vastaavien lujuusluokkien tuotteista. Jotta Ruukin asiakkaat voivat hyödyntää tehokkaasti näitä teräksiä, tarvitaan tutkimustietoa ja ymmärrystä muun muassa terästen käytettävyydestä ja sovellusmahdollisuudesta. Tätä tehostamaan on Ruukissa rakennettu laaja ulkoinen asiantuntijaverkosto, johon kuuluvat muun muassa Raahen Aiku ja Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy. Yhteistyötä on tehty jo useita vuosia keskittyen ultralujien terästen hitsattavuuteen ja särmättävyyteen. Metalliteollisuuden ja raskaan konepajateollisuuden osaamisen kasvu edellyttää aina sen keskittämistä tietyille alueelle tai verkostoon. Suomen mittakaavassa Raahen seutu määritellään usein osaamiskeskittymäksi, jossa hallitaan teräsrakentaminen arktisissa oloissa sekä ultralujat teräkset. Ruukin tulevaisuuden kannalta tällainen fokusoitu raskaan metalliteollisuuden osaamiskeskittymä on järkevä, ja sitä tulee edelleen vahvistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Raahen Aikun ja Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:n kanssa tehtävän yhteistyön laajentamista vielä nykyisestään esimerkiksi hitsattavuuden, särmättävyyden ja suunnitteluosaamisen alueille. • Jukka Kömi, tuotekehitysjohtaja Erkki Pisilä, kehitysjohtaja Konkreettista koulutusyhteistyötä Miten Ruukin tuotantolinjat ja -prosessit pyörivät? Hyvin, osaavalla henkilöstöllä tietysti! Ruukissa panostetaan osaamiseen. 27 maassa toimivan yrityksen jokainen työntekijä osallistuu koulutukseen keskimäärin yli kahden päivän verran vuodessa. Suomessa ruukkilaiset osallistuvat koulutukseen tätäkin enemmän ja erityisesti Raahen terästehtaalla on vahva osaamisen kehittämisen perinne. Koulutus ei ole ruukkilaisille pakkopullaa, vaan henkilöstö ottaa osaa koulutusten suunnitteluun eikä osallistujia koulutuksiin tarvitse houkutella. Määrällisesti eniten Ruukissa on erilaisia turvallisuuteen liittyviä koulutuksia, mutta kunnossapitoon liittyvät koulutukset ovat tilastoissa hyvänä kakkosena. Kunnossapidon koulutus tulee olemaan Ruukilla Raahessa esillä tulevana vuonna myös Teollisuusoppilaitoksen rekrytoivassa koulutuksessa. Ruukin Teollisuusoppilaitoksessa aloittaa tammikuussa kunnossapitoon keskittyvä oppilasryhmä. Suuri osa Ruukin henkilöstökoulutuksista toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa ja Raahessa Raahen Aiku on jo sijaintinsa vuoksi läheinen yhteistyökumppani. Viime aikoina yhteistyötä on tehty varsin konkreettisissa merkeissa, kun Ruukin hydrauliikkakoulutuksen laitteet siirrettiin kesällä 2010 Raahen Aikun tiloihin. Nyt Ruukilla on käytössään ajanmukaiset hydrauliikan ••••• 4 AIKUN KAIKU 2010 koulutustilat Raahen Aikulla ja monet hydrauliikkakoulutukset toteutetaan Raahen Aikun kanssa. Oman henkilöstön osaamisen lisäksi yhtiölle on tärkeää yhteistyökumppanien ammattitaito ja osaaminen. Siirtämällä hydrauliikkakoulutuksen laitteet Raahen Aikulle Ruukki on halunnut tukea alueen koulutustarjontaa laajemminkin. Yhteiset koulutukset, joihin osallistuu hydrauliikan ammattilaisia terästehtaan ulkopuoleltakin, ovat luonteva tapa verkottua eri yritysten osaajien kesken. Ruukissa koulutusten suunnittelun lähtökohtana on tuotannon ja tuotantolaitteiden tuntemus. Siksi Ruukin henkilöstön kehittämisen asiantuntijat ja kunnossapidon osaajat osallistuvat yhteistyössä koulutusten sisältöjen suunnitteluun. Usein myös ulkopuoliset koulutuksen asiantuntijat ovat pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena hyvin perillä tehtaan prosesseista ja tuotantoympäristöstä. Kaikessa koulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon niin alan ajankohtainen teoreettinen tietämys kuin käytännön työn vaatima osaaminenkin. Juuri käytäntöjen ja tiedon soveltamisen vuoksi koulutuksen oppimisympäristö on tärkeä. Ilman käytännön harjoitteita, jotka | YHTEISTYÖKUMPPANIN TERVEISET toteutetaan todellisia tuotantolaitteistoja mallintavien koulutuslaitteistoilla, oppiminen jää helposti kaipaamaan liittymäpintaa työn käytäntöihin. Koulutuksen käytännönläheisyys edistää opitun soveltamista omalla työpaikalla. Nyt Raahen Aikulle rakennettu hydrauliikan oppimisympäristö tarjoaa hyvät puitteet mekaanisen kunnossapidon teoreettiselle ja käytännölliselle oppimiselle. Ruukilla on koettu, että hydrauliikkalaboratorion laitteiston ja harjoitusten sisällön kehittäminen laajemmalla pohjalla tuottaa hyötyä koko alueelle. Oppiminen on tietämyksen ja osaamisen jakamista, ja siihen yhteistyö Raahen Aikun kanssa tarjoaa Raahessa hyvät puitteet. • Hanna Salovaara, henkilöstön kehittämispäällikkö Raahen Aikun metalliosastolla on menossa myllerrys. Investointi- ja kehittämishankkeet ovat keskeisessä roolissa metallialan toiminta- ja palveluympäristön muutoksen mahdollistajana. Metallialan koulutusta tarjoavat oppilaitokset ovat olleet viime vuosina suurten haasteiden edessä. – Uusien ultralujien ja kulutusta kestävien terästen kehitys ja markkinoille tulo on ollut nopeaa ja voimakasta, metallin toimialavastaava Leo Aho kertoo. Oppimis- ja palveluympäristöjen sekä tuotantokoneiden ajan tasalla pitämiseksi aikuiskoulutuskeskuksessa onkin aktiivista hanketoimintaa. Uudistunut oppimisympäristö Vuoden 2009 aikana toteutetun Tuotantostudio II -vaiheen aikana osastolla investoitiin lujien terästen särmäykseen soveltuva laitteisto Baykal APHS ja uusittiin perinteiset levytyöstökoneet numeerisiksi. Meneillään olevan Ultra-hankkeen kautta kehitetään erityisesti lujien terästen hitsaukseen liittyvää laitteistoa ja hitsausympäristöä. – Vuoden aikana toteutetut, osanvalmistukseen liittyvät investoinnit ovat parantaneet myös hitsauksen laatua ja kappaleiden mittatarkkuut- ta huomattavasti, hitsauksen opettaja Seppo Ukonsaari toteaa. Ultra-hankkeessa suunnittelut investoinnit parantavat hitsauksen dokumentointia ja laaduntarkkailua sekä hitsausprosessien hallintaa kokonaisuutena. Tukea muutoksen hallintaan Protek-rahoitteisella Metka-hankkeella tuetaan metallialan yritysten työyhteisöjen muutoksen hallintaa, työssä olevan työvoiman työssä pysymistä sekä työurien pidentämistä. Hankkeeseen liittyviä teemaseminaareja on järjestetty muun muassa konepajojen tuotantomenetelmien kehittämiseen, lujien terästen hyödyntämiseen, konedirektiivien muutoksiin ja työhyvinvointiin liittyen. Projektipäällikkö Jaana Hautamäen mukaan yritykset ovat hyödyntäneet tarjolla olevia ulkopuolisia asiantuntijapalveluita erityisesti akuuttien tuotannollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen, yrityskohtaisten strategioiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä markkinoinnin tehostamiseen. Alueen TE-toimisto on aktiivisesti mukana hankeyhteistyössä erityisesti metallialan ennakointien, innovatiivisten työvoimakoulutusten ja yritysten yhteishankintakoulutusten osalta. – Hanke jatkuu maaliskuuhun 2011 saakka, joten vielä ehdit hyödyntää Metkat mahdollisuudet, Jaana muistuttaa. • Lisätietoja osoitteessa www.metka2010.net. Aktiivista hanketoimintaa Raahen ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella on aktiivinen ote kehittämiseen. Raahen Aiku on mukana muun muassa aikuiskoulutusverkoston työelämän kehittämishankkeissa sekä erilaisissa EU-rahoitteisissa hankkeissa. Aikuiskoulutusverkoston toiminnan pohjana on myös Suomen Yrittäjien kanssa solmittu yhteistyösopimus. EU-hankkeet METKA Metallitoimialan ennakointi ja työelämälähtöisten koulutustarpeiden arviointi. Parannetaan metallitoimialan yritysten muutosvalmiuksia ennakoinnin, asiantuntijapalveluiden, verkostojen sekä koulutus- ja hankesuunnittelun kautta. www.metka2010.net Osaavat työmarkkinat Uusien oppimisympäristöjen ja koulutusmallien kehittäminen erityisesti työssä oppimisen näkökulmaa korostaen. www.osaavattyomarkkinat.fi SYLI Sosiaalisen yrittäjyyden liiketoiminnan innovaatiot välityömarkkinoilla. Tavoitellaan saumattomien oppimis- ja työllistymispolkujen sekä matalan kynnyksen työllistymis- ja kouluttautumismallin rakentamista tiiviin verkostoyhteistyön avulla. www.syli.eu EU-hankkeet, osatoteutus KALSKE Kannattavaa liiketoimintaa seutukunnan kehittämiseen. OPINTORI Ammatillisen aikuisopiskelun ja täydennyskoulutuksen hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluverkoston luominen Raahen seudulle. EAKR-hanke ULTRA Ultralujien terästen hitsauksen ja konepajakäytettävyyden edistäminen. OPH:n ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämishanke VIRVE Vireyttä vertaisarvioinnilla näyttötutkintotoimintaan. Etsitään hyviä käytäntöjä näyttötutkintojärjestelmän eri osapuolten toimintaan. Työelämän kehittämishankkeet Kaivostoiminnalla elinvoimaa Selvitetään kaivostoiminnan aloittamisen vaikutusta alueen yrityksiin, elinkeinoihin ja osaamisvaatimuksiin. Kiinteistöjohtaminen omistamisen, suunnittelun ja kunnossapidon välineenä Luodaan kiinteistöjohtamiseen uusia välineitä. Kumppani – Pohjois-Pohjanmaa Luodaan konsultatiivisen työotteen valmennusohjelma, jonka avulla syvennetään henkilöstön osaamista. ProMetal Pohjois-Suomi 2010 Edistetään uusien, erittäin lujien terästen konepajakäytettävyyttä (hitsaus, numeerinen osavalmistus, särmäys). Ympäristöalan verkosto 2010 Matalan kynnyksen työpaikkojen hyödyntäminen ympäristöliiketoiminnassa sekä tietoisuuden lisääminen sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä ja taajamametsien hoidossa. EU komission myöntämä Leonardo Da Vinci -rahoitushanke LeGaQual – Access to gualification throught training and recognition of skills and abilities acguired in the workplace – Kansainvälinen liikkuvuushanke. Osatoteuttajina myös Belgia, Italia, Portugali ja Espanja. • METALLIALAN PALVELUT | AIKUN KAIKU 2010 5 ••••• • • • • • METALLIALAN PALVELUT METALLIALAN PALVELUT • • • • • Metallialan osaajat esillä Alihankinta 2010 -messuilla TEKSTI Jaana Hautamäki Kansainväliset Alihankinta-messut järjestettiin 21.−23. syyskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Vuoden 2010 messuilla vieraili Tampereen messujen tiedotteen mukaan 15 637 alan ammattilaista. Metka-hankkeen koordinoimalla Raahen alueen metallialan yritysten osastolla olivat tänä vuonna esillä R-taso Oy, Tevo Oy, Rannikon Konetekniikka Oy, Finn Special Steel Oy, Miilux Oy, Miilukangas Ky ja Finnblast Oy. Perinteisen 100 m2 osaston lisäksi alueen toimijoille oli varattu ylimääräinen, pieni osasto, jotta mahdollisimman moni alueen yritys saattoi edullisin kustannuksin esittäytyä messuilla. Tämän vuoden näyttävän messuosastokokonaisuuden toteutuksesta vastasi kilpailutuksen voittanut 100C. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja Raahen teollistamisyhtiö osallistuivat messuihin sponsoroimalla osaston näkyvyyttä parantaneen banderollin. Tulevan vuoden messujärjestelyt on jo käynnistetty. Kannattaakin merkitä kalenteriin, että Alihankinta 2011 -messut järjestetään 13.–15.9.2011 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. • Liisa ja CNC-ohjattu polttoleikkauskone Suprarex SXE-P 2. SIMO ON SUPERMIES TEKSTI Jaana Hautamäki KUVA Simo Saarenpään arkisto Simo Saarenpää on rauhallinen mies. Pitkän konepaja- ja opettajakokemuksen kautta miehelle on kertynyt runsain mitoin hiljaista tietoa. LIISALLA LEIKKAA TEKSTI Jaana Hautamäki KUVA Harri Hemmilä Polttoleikkauksen ja erilaisten korttikoulutusten opettajana toimiva Liisa Vares yllätti haastattelijansa todella pitkällä koulutustaustalla sekä laajaalaisella ammattitaidolla. Liisan mukaan monialaisesta opiskelusta on ollut hyötyä nykyisessä työssä. Voiko tämä olla mahdollista? Päätä itse… Liisa Vares valmistui 1980-luvun lopulla mallipukineiden valmistajaksi. Hän työskenteli muun muassa palolaitoksen vaatehuoltajana ja myyjänä tekstiiliosastolla, kunnes tekstiilialaan liittyvät työt katosivat vähitellen näköpiiristä. Tilalle piti kehittää jotain uutta. 1990-luvun elektroniikka-alan nopea kehitys ohjasi Liisan useiden muiden naisten esimerkin mukaisesti tekstiiliteollisuudesta elektroniikan kokoonpanotöihin, joiden parissa työtä riittikin lähes vuosikymmeneksi. Laman koittaessa oli jälleen ammatinvalintakysymysten ja koulutusmahdollisuuksien miettimisen aika. Kaukonäköisen Liisan tulevaisuudenkuvissa tietotekniikan vallankumous vyöryi päälle, ja hän suuntasikin opiskelutarmonsa tietojenkäsittelyn pariin. Tietojenkäsittelyn valmentavan koulutuksen innostamana hän jatkoi suoraan tietojenkäsittelyn asiantuntijakoulutukseen. ••••• 6 Kun töitä ei ollut näköpiirissä, Liisa päätyi miettimään Raahen seutukuntaa ja siellä olevia työmahdollisuuksia. Hän päätti testata metallialaa, jolla erityisesti Raahessa oli lupaavasti töitä. Metalli vei mukanaan Metallialan valmentava koulutus oli innovatiiviselle Liisalle maailmoja laajentava kokemus. Hän näki selvän kytköksen kankaiden ja metallin levymateriaalien käsittelyn välillä. Levymateriaalien hukkapalat pyritään minimoimaan, ja siinä hommassa Liisan kokemus mallipukineiden valmistajana oli valttia. Leikkauspiirustusten sovitus levylle ja materiaalin käytön maksimointi kävi häneltä leikiten. Hän ymmärsi helposti eri materiaalien ominaisuudet ja perehtyi niiden käyttäytymiseen, käsittelyyn ja leikkaustapoihin. Metalliala vei Liisan mukanaan. Hän suoritti metallialan perustutkinnon, heti perään AIKUN KAIKU 2010 | METALLIALAN PALVELUT ammattitutkinnon sekä osia levytyömestarin ammattitutkinnosta. Aiemmin hankittu tietojenkäsittelykoulutus tuki CAD/CAM-suunnitteluohjelmistoihin perehtymistä ja pian Liisa hallitsikin kappaleiden suunnittelun sekä työstökoneiden ohjainlogiikat. Vakituisen työpaikan myötä hän perehtyi polttoleikkaukseen ja laajensi ammattitaitoaan myös henkilösertifikaattien kouluttajaksi. Kesäkuussa 2010 hän lisäsi ansioluetteloonsa koneja metallitekniikan erikoisammattitutkinnon. Elinikäistä oppimista Nykyisin Liisa tekee Raahen Aikussa plasma- ja polttoleikkausta sekä pitää tulityö-, trukki- ja työturvallisuuskoulutuksia. Hänen ammattitaitonsa on laaja-alaista ja opetettavina on niin opiskelijoita, yksityishenkilöitä, yrityksiä kuin alueen oppilaitoksiakin. Elinikäisen oppimisen periaatteet sisäistäneen Liisan tulevaisuudensuunnitelmissa siintää ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyys. Siirtymistä metallialalle hän pitää hyvänä ratkaisuna ja rohkaisee muitakin naisia kokeilemaan metallin mahdollisuuksia. • Simo Saarenpään europassimuotoinen ansioluettelo on kahdeksan sivua pitkä. Siihen perehtyessään tuntee nöyryyttä ja kunnioitusta henkilön työ- ja opiskeluhistoriaa kohtaan. Väkisinkin herää miettimään, mitä kaikkea hän vielä tulevaisuudessa tekeekään. Simo opiskeli 60-luvulla hitsaus- ja levytyötä. Hän työllistyi alalle ensin P-S insinööritoimistoon hitsaajaksi ja sitten Rautaruukille levysepäksi. Ura jatkui muun muassa Raahen Metalli Oy:n ja Raahen Levypajan palveluksessa hitsaajana, levyseppänä ja työnjohtotehtävissä. Myös reppumieskokemusta löytyy Norjan telakalta saakka. Ansioluettelossa vilahtaa myös palanen Raahen metallialan historiaa. Esimerkiksi Raahen levypaja tunnetaan nykyisin nimellä Tevo Oy ja Pohjois-Suomen insinööritoimisto on entinen Pointo Oy, nykyinen Alstom Oy. Opetustehtävät kutsuivat 80-luvulla Simo siirtyi muutamaksi vuodeksi teollisuudesta metallialan koulutusten ja opetustehtävien pariin ensin Kalajoen aikuiskoulutuskeskukseen ja sitten Raaheen. Opettajan työhön liittyen hän opiskeli samalla kasvatustieteitä ja pedagogiikkaa. Teollisuus veti puoleensa vielä muutamaksi vuodeksi, mutta lopulta ammatillinen opetus vei voiton. Metallialan opetustehtävissä ja yritysyhteistyöhön liittyvissä asiakastöissä aikaa on nyt vierähtänyt jo yli 20 vuotta. Työhön liittyvien standardien ja pätevyysvaatimusten sekä tutkintojen järjestämisoikeuksien vuoksi oman ammatillisen osaamisen ylläpito on ollut välttämätöntä. Esimerkiksi hitsausosaamiseen liittyen Simo on pätevöitynyt ensin hitsausneuvojaksi (IWS) ja heti sen perään myös hitsausteknikoksi (IWT). Käytännön konepajakokemus on tukenut Simon opetustyötä ja hänellä on edelleen vahva rajapinta yrityksiin. Hän tuo opetuksessaan esille yritysten toimintatapoja ja käytännön esimerkkejä. Työ- ja opetuskulttuuri muuttuu Nykyään osa-aika eläkkeellä oleva Simo vastaa Raahen Aikun levyalan ja osavalmistuksen opetuksesta ja asiakastöistä. Hänen mukaansa työkulttuuri on muuttunut 40 vuodessa todella paljon. Eräänä suurimmista muutoksista Simo pitää ruumiillisen työn katoamista metallialan töistä. Lähes kaikki asiat voidaan nykyään toteuttaa erilaisilla koneilla ja kaikissa koneissa on tietotekniikka mukana. Myös tilat ja erilaiset apuvälineet ovat vuosien saatossa kehittyneet huimasti. Oman työnkuvan osalta hän näkee suurimpien muutosten liittyneen juuri tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa ja etenkin opettajan tehtäviin kuuluvissa taustatöissä, kuten oppilashallin- Muistatko, kun Finlandia-talosta purettiin marmorit? Tiesitkö, että japanilainen taiteilija lastasi marmorit Simon tekemiin harjateräskoreihin? toon, tutkintoasiakirjoihin, erilaisiin seurantoihin ja raportointiin liittyen. Simo suoritti Raahen aikuiskoulutuskeskuksen henkilökunnasta ensimmäisenä henkilönä tietojenkäsittelyn ajokortin. Tulevaisuuden suunnitelmien osalta Simo on vaitonainen. Pari lomamatkaa ainakin pitää tehdä ja eihän sitä tiedä, mitä sitä sitten keksiikään… • METALLIALAN PALVELUT | AIKUN KAIKU 2010 7 ••••• • • • • • KIINTEISTÖALAN PALVELUT KIINteistöALAN palvelut • • • • • ammatillisuus kasvoi koulutukseN myötä TEKSTI Paula Snellman KUVAT Heikki Airikainen ja Kari Sämpi Opinnot Raahen Aikussa veivät Kari Sämpin kulttuurialan yrittäjäksi, työnopettajaksi ja restaurointimestariksi. Kalajokinen Kari Sämpi aloitti opiskelun Raahen Aikussa vuonna 2007. Sitä ennen Kari ehti toimia armeijan harmaiden jälkeen nelisen vuotta erinäisissä työtehtävissä, muun muassa Topi-Kalustajalla trukkikuskina. Vuoden varastoalaa opiskeltuaan Kari pääsi erilaisiin yrityksen tarjoamiin työtehtäviin niin sanottuna kiertävänä työntekijänä. Mieli veti uuteen ja rakentaminen kiinnosti yhä enemmän, erityisesti vanhan korjaaminen. Keväällä 2007 Kari sai kuulla perinnerakentamisen koulutuksesta, mikä johti restaurointikisällin ammattitutkinnon tavoittelemiseen. Kou- lutus oli tarkoitettu sellaisille vanhojen rakennusten korjaustöistä kiinnostuneille henkilöille, joilla oli rakennusalan tai puusepänalan koulutus sekä alan työkokemusta useampi vuosi. Hakijoilta edellytettiin ominaisuuksia toimia työnohjaajana ja ryhmän esimiestehtävissä. Koulutuksen tavoitteena oli suorittaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukainen perinnerakentamisen kohdentuva restaurointikisällin ammattitutkinto. Opinnoissa käsiteltiin restauroinnin perusteita, puurakenteiden restaurointia sekä yrittäjyyttä. Yritysvisio kirkastui Restaurointikisällikoulutuksen aikana Kari innostui oman yrityksen perustamisesta ja rohkeasti hän toteuttikin unelmansa toiminimellä Restaurointi K-P Sämpi. Yritys keskittyy vanhojen rakennusten restaurointiin ja korjaukseen sekä tekee myös saneerauksia. Toimintaalueena yrityksellä on koko Suomi. Yksin Karin ei toki tarvitse työskennellä, vaan opiskelun ja töiden Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet työllistyvät erinomaisesti TEKSTI Paula Snellman kautta verkostoon on tarttunut luotettavia yhteistyökumppaneita. – Mieli on erittäin valoisa, koska töitä on tehdä asti ja välillä pitää myydä ”eioota”, Kari kertoo. Ammatinharjoittajasta työnopettajaksi Kun Raahen aikuiskoulutuskeskuksessa alkoi syyskuussa 2010 rakennusten purku ja kierrätys -työvoimakoulutus, Kari Sämpi pyydettiin koulutukseen työnopettajaksi. Hän vastaa siitä, että kohteena oleva rakennus puretaan mahdollisimman paljon vanhaa rakennetta säilyttäen. Muun muassa vanhat irrotetut rakenteet, esimerkiksi ikkunat ja väliovet, kunnostetaan ja siirretään koko Pohjois-Suomea palvelevaan Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankkiin tulevaa uusiokäyttöä varten. Työvoimakoulutuksen sisältöön kuuluu myös muun muassa hirsiveisto, vanhojen rakennusten kengittäminen sekä vanhojen hirsirakennusten siirto- ja pystytystyöt. Nyt Karin tavoitteena on suorittaa restaurointimestarin erikoisammattitutkinto. Tutkintovaatimukseen kuuluu yrittämisen lisäksi vaativissa korjauskohteissa esimiehenä toimiminen. Yrittäjätyön opettaminen kasvattaa Karin ammatillista osaamista ja samalla ohjaustehtävistä syntyy dokumentit hänen omaan, meneillään olevaan koulutukseensa. • Sairauslomitusten ja eläkkeelle jäämisten myötä ammattitaitoisista siivoojista on nyt ja tulee jatkossakin olemaan pula. Työnantajat eivät tahdo löytää koulutettuja työntekijöitä lähtijöiden tilalle. On vähintään viisi kertaa kalliimpaa palkata kouluttamaton laitoshuoltaja kuin koulutettu laitoshuoltaja. Koulutetun laitoshuoltajan tulee hallita esimerkiksi työn suunnittelu sisältäen muun muassa aseptiikan, aineiden, välineiden ja materiaalien tuntemuksen, ajankäytön, annostelut, työturvallisuuden, ergonomian ja jätehuollon sekä muut tutkintoon kuuluvat osa-alueet. Laitoshuoltajan ammattitutkinto tarjoaa siis työtä, mutta lisää myös työn arvostusta. Ammatti soveltuu erinomaisesti myös miehille. Tutkinnon suorittaminen monipuolistaa, laajentaa ja päivittää siivoojan ammattitaitoa niin, että valmistavan koulutuksen jälkeen siivooja voi työskennellä erilaisissa toimintaympäristöissä ja yrityksissä laitossiivoojana, laitoshuoltajana, kerroshoitajana sekä itsenäisenä yrittäjänä. – Siikajoen kunnan siivoojien laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaminen on näkynyt työhyvinvoinnin lisääntymisenä. Muutostilanteessa osaamisen päivittäminen yhdessä on vahvistanut me-henkeä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisen merkitystä, Siikajoen kunnan siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Tuula Nevala kertoo. Siivoojien ammatillisuutta ovat Tuulan mukaan nostaneet koulutuksessa hankittu tieto ja taito sekä uudet käyttöönotetut työmenetelmät. Koulutuksen tuoma itseluottamus on näkynyt siivoojien työssä muun muassa itseohjautuvana, kehittävänä työotteena ja työn mielekkyyden kokemisena. – Perinteisesti on ajateltu, että siivoustyö on raskasta, mutta työnvaativuuden arvioinnissa fyysistä rasittavuutta ei nyt nostettu esille. Viime vuoden henkilöstökertomuksen indikaattorien mukaan siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin merkitys kasvaa entisestään henkilöstön ikääntyessä. Yksi keskeinen tavoite Siikajoella oli saattaa alan työtä tekevien siivoojien ammattitaito vastaamaan nykyisiä tarpeita ja tällä tavalla myös jatkossa mahdollistaa omana työnä toteutettu siivous pysymään kilpailukykyisenä. Raahen Aikun laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmistava koulutus toteutetaan monimuotoopintoina oppilaitosympäristössä ja työpaikoilla. Koulutuksen voi halutessaan suorittaa myös oppisopimuksella. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelu- ja näyttösuunnitelma, eli aikaisempi osaaminen otetaan huomioon opiskeluja suunniteltaessa. Koulutukseen sisältyy sekä lähi- että etäopetusta. Ammattiosaaminen osoitetaan käytännön työnäytöissä osallistumalla työpaikoilla päivärytmin mukaisiin työtehtäviin. • Sanastoa Rakennusten restauroinnin tarkoituksena on säilyttää rakennuksiin ja niiden osiin tallentunut menneiden tekijöiden osaaminen osana viihtyisää, virikkeellistä ja toimivaa elinympäristöä. Konservointi tarkoittaa rakennuksen, rakennusosien tai pintakäsittelyjen säilymisen turvaamiseksi tarvittavia teknisiä toimenpiteitä. Rekonstruointi taas on kokonaan tai osittain hävinneen rakennuksen, rakennusosien tai pintakäsittelyn tekemistä uudelleen tai täydentämistä säilyneiden osien tai asiakirjojen pohjalta. Entistäminen on rakennuksen, rakennusosien tai pintakäsittelyiden palauttamista aikaisempaan asuunsa. ••••• 8 AIKUN KAIKU 2010 | KIINTEISTÖALAN PALVELUT Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankki TEKSTI Timo Mähönen Korjausrakentamisella ja perinteisellä kunnostamisella tarkoitetaan vanhojen, 1960-luvulle asti rakennettujen rakennusten korjausta. Useimmiten vanhojen kohteiden rakentamisessa on käytetty kestävää ja valikoitua materiaalia ja ne on tehty käsityönä. Rakennusten huoltaminen on ollut jatkuvaa ja kunnossapito on pääsääntöisesti tapahtunut itse tekemällä. Laajoihin remontteihin ei ole tarvinnut ryhtyä ja kustannuksissa on säästetty. Rakennukset ovat kestäneet kymmeniä vuosia. Ajan myötä korjaustarpeitakin ilmenee ja rakennukset halutaan korjata usein alkuperäisen kaltaisia varaosia käyttämällä. Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankilla halutaan säilyttää vanha rakennuskanta ja edistää korjausrakentamista. Käytännössä Korjausrakentamisen Varaosapankki vastaan- ottaa vanhaa ja käyttökelpoista materiaalia ja myy sitä eteenpäin. Yleisimmin vastaanotetaan vanhoja ikkunoita ja ovia tarvikkeineen sekä erilaisia tulisijoja. Myynnissä on erilaisia vanhoja listoja, lattialankkuja ja kattolautoja. Useat varaosapankit ovat ottaneet myyntiin myös käyttämättömiä, mutta perinteisiä materiaaleja, kuten pinkopahveja ja ikkunaliimapapereita. Tuotteiden ekologisuus on usein tärkeää. Varaosapankeissa on paljon alan kirjallisuutta ja osaavaa henkilökuntaa, joten asiakkaat löytävät monipuolisesti tietoa ja saavat apua tarvitsemansa aikakauden ja tyylin materiaalien löytämisessä. Asiakas voi myös saada neuvoja korjausrakentamiseen. Varaosapankki voi tallettaa tietoja alueen osaajista ja antaa osaajien yhteystietoja niitä kaipaaville. Varaosapankkien toiminta on usein osa paikallisen, kulttuuriperintöä vaalivan ja tietoa jakavan rakennuskulttuuriyhdistyksen toimintaa. Rakennusperinteen ystävät ry toimii varaosapankkien valtakunnallisena yhteistyökanavana ja pyrkii edesauttamaan perinteisen rakennustaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle sekä soveltamaan vanhoja taitoja uudisrakentamiseen. Yhdistys tekee julkaisuja, kouluttaa ja neuvoo sekä on mukana rakennuskulttuurista ja uudisrakentamisesta käytävässä julkisessa keskustelussa. Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankki on tarkoitus saada toimintakuntoon keväällä 2011. • KIINTEISTÖALAN PALVELUT | AIKUN KAIKU 2010 9 ••••• • • • • • KIINteistöALAN palvelut monialapalvelut • • • • • Tavoitteena hyvinvoivat eläimet ja tyytyväinen isäntäperhe TEKSTI Paula Snellman KUVA Marjut Autio Pablo Rodriquez muutti Suomeen keväällä 2009 suomalaisen kihlattunsa kanssa. Nyt 26-vuotias, syntyperältään espanjalainen Pablo opiskelee logistiikan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka päättyy toukokuussa 2011. Hänellä on suoritettuna BECE-kortit. Tavoitteena on hankkia myös linja-autonkuljettajan pätevyys. Kuljettajaosaamistaan Pablo voi tulevaisuudessa hyödyntää pitkin Eurooppaa, sillä hänen kielitaitonsa on laaja. Hän osaa espanjaa, englantia, suomea, portugalia ja vähän italiaa. Pablon mottona onkin: ”Opiskelu kiinnostaa. Mitä enemmän opiskelee, sitä avoimemmat ovat ovet”. • Viihdytkö eläinten parissa maaseudulla? Jos arvostat itsenäistä työskentelyä ja päätöksentekoa, tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa, olet kiinnostunut maatalouskoneiden käytöstä, etkä pelkää ottaa vastuuta, voisit pitää maatalouslomittajan työstä. Kotieläimet tarvitsevat hoitoa viikon jokaisena päivänä. Maatalouslomittaja on henkilö, joka antaa maatalousyrittäjäperheille heidän tarvitsemansa hengähdystauon niin vuosilomien kuin sairauslomienkin aikana. Yrittäjien on helppo lähteä lomalle tai toipua rauhassa sairaudesta, jos tilan voi jättää osaaviin ja luotettaviin käsiin. Työ lomittajana on vaativaa, mutta palkitsee tekijänsä. Lomittajaksi voi ryhtyä, vaikkei olisikaan kotoisin maaseudulta, sillä koulutukseen kuuluvat työssäoppimisjaksot vietetään maatiloilla. Erinomainen työllisyystilanne Ammattitaitoisten maatalouslomittajien työllisyystilanne on erinomainen. Työllisyystilanne voi vaihdella paikallisesti, mutta yleensä lomittajia ei ole kunnissa läheskään riittävästi ja työpaikkoja on hyvin tarjolla. Reima Impola ohjaa ratissa olevaa logistiikan opiskelijaa Pablo Rodriquezia. Aitoa kumppanuutta Aikuisille soveltuva näyttötutkinto Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu, joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on opiskelijalähtöisyys. Ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Osaaminen osoitetaan joko tutkintotilaisuuksissa tai normaalin työpäivän puitteissa videoimalla työtehtävät. Karjatalouden ammattitutkinnon suorittaminen antaa mahdollisuuden täydentää ja laa- jentaa ammatillista osaamista. Koulutus antaa myös jatko-opintokelpoisuuden alan ammattikorkeakouluopintoihin. Suuntaudu lomittajaksi tai yrittäjäksi Maatalouslomittajan suuntautumisessa pakollinen tutkinnon osa on maatalouslomitus. Tämän lisäksi opiskelija voi valita kaksi valinnaista tutkinnon osaa ammatillisen osaamisensa päivittämiseksi. Maatalouslomittajan työ on asiakaspalvelutyötä ja edellyttää uusien tekniikoiden hallinnan lisäksi kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa. Maatalousyrittäjän suuntautumisessa pakollinen tutkinnon osa on tilan hoito ja kehittäminen. Opinnoissa käydään läpi yrityksen liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma, budjetointi, maatilan EU-tukihakemukset, verokirjanpito sekä paneudutaan tuotannon suunnitteluun ja kannattavuuteen. Karjatalousyrittäjän tutkinnon suorittaminen täyttää tilanpidon jatkajalle asetetut koulutusvaatimukset ja koulutuspäiviltä MYEL-vakuutettu voi hakea maatalousyrittäjien opintorahaa. • TEKSTI Terho Saari KUVA WTF Design Oy Antin Autokoulu ja Raahen Aiku ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2005. Laatu koetaan Antin Autokoulussa verbinä. Antin Autokoulu perustettiin Raaheen vuonna 1964 Antti Niemen toimesta. Arvi Saari osti koulun perheelleen vuonna 1988. Sukupolvenvaihdos yrityksessä toteutettiin vuonna 2004. Tällä hetkellä Antin Autokoulu toimii Raahen, Oulun, Kemin, Kuusamon, Tampereen ja Helsingin talousalueilla. Vuodesta 2005 lähtien Antin Autokoulu ja Raahen Osaamiskeskus Oy ovat tarjonneet yhteistyössä työvoimakoulutuksia Pohjois-Suomessa. Logistiikan koulutuksia on parhaillaan käynnissä Raahessa, Oulussa, Kemissä ja Kuusamossa. Koulutuksissa opiskelijat suorittavat näyttötutkintoperusteisena logistiikan perustutkinnon. Koulutuksen kesto vaihtelee muutamasta kuukaudesta reiluun vuoteen. Opiskelijat ajavat opintojensa aikana muun muassa yhdistelmäajokortin. Lisäksi koulutuksiin kuuluvat kaikki kuljetusalan työelämässä tarvittavat kortit ja koulutukset, kuten ADR, tieturva, työturva, hygieniapassi ja ensiapu. Logistiikan perustutkinnon suorittaneiden työllistymisprosentti on ollut hyvä ja osa opiskelijoista on hakeutunut jatkokoulutuksiin. ••••• 10 Tavoitteena vastuunsa tunteva kuljettaja Antin Autokoulun ja Raahen osaamiskeskus Oy:n periaatteena on kouluttaa asenteiltaan liikenneturvallisuutta edistäviä, vastuun oivaltavia kuljettajia ammattiliikenteeseen. Tarkoitus on auttaa opiskelijoita ratkaisemaan henkilö- ja tavarankuljetuksiin liittyviä tarpeita moottoriajoneuvoilla turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. Viime vuosina yhteistyökumppanit ovat tuotteistaneet ja jalostaneet koulutuksia luomalla muun muassa organisaatioihin sopivan, perustoimintaa tukevan ohjaus- ja johtamisjärjestelmän. Tämä mahdollistaa tietoisen keskittymisen asiakkaan laadukkaaseen valmentamiseen koulutustilanteessa. Opiskelijan ainutlaatuisuus halutaan huomioida, joten opetus ei tapahdu automaattiohjauksella, vaan yksilöllisellä, asiakkaan oppimista tukevalla menetelmällä. Opiskelijoita kannustetaan oivaltamaan mahdollisuutensa valita lukuisista vaihtoehdoista turvallinen ja ympäristöystävällinen tapa toimia tieliikenteessä. Hyvä asenne, joka muotoutuu yksilön löytäessä koske- AIKUN KAIKU 2010 | KIINTEISTÖALAN PALVELUT tuksen ja kokemuksen omaan arvokkuuteensa, on tärkeintä liikenteessä. Opetustilanteissa on luontevia mahdollisuuksia kohdella opiskelijaa arvostavasti. Tätä kautta myös opiskelija arvostaa toisia liikenteessä. Tällä on merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuden parantamisessa. Yhteistyökumppaneiden tavoitteena on jatkossa ylläpitää jo saavutettu, hyvä laatumielikuva toiminnassa. Verkostot ja suhteet eri toimijoiden kanssa ovat hyvässä kunnossa. Antin Autokoulu ja Raahen osaamiskeskus Oy tullaan tuntemaan myös tulevaisuudessa esimerkillisenä toimijana logistiikka-alalla. • Tietotekniikan opiskelu kannattaa aikuisenakin TEKSTI Paula Snellman Tietotekniikan opiskelu kannattaa, sillä taitojen kehittämisen avulla työntekijä voi saavuttaa jopa 10–15 prosentin kustannus- ja työaikasäästöjä. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myös työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Monet työnantajat edellyttävätkin nykyisin todistusta tietoteknisestä osaamisesta. Todistuksesta on hyötyä myös opiskelupaikkaa hakiessa tai eri alojen tietotekniikkaopintojen hyväksilukemisen yhteydessä. Tietokoneen ajokortti on todiste tietotekniikkaosaamisesta. Tutkintojen suorittamisen voi aloittaa Kansalaisen @-kortista, joka on hyödyllinen kaikille tietoyhteiskunnan jäsenille. Siitä on helppo jatkaa Tietokoneen käyttäjän A-kortin perustutkintoon, joka sopii hyötykäyttäjille, jotka käyttävät tietokonetta työssä ja vapaa-aikana. Tietokoneen käyttäjän AB-kortti puolestaan mittaa tehokäyttäjän valmiuksia. Tutkinnot suoritetaan moduulikohtaisina näyttökokeina. Kaikki moduulit läpäistyään opiskelija saa virallisen, kaksikielisen tutkintotodistuksen. Mikäli tutkinto jää kesken tai sitä tenttii useammassa organisaatiossa, saa osasuorituksista todistukseksi opintokortin. Keskenjäänyttä tutkintoa on siten helppo jatkaa tauonkin jälkeen. Internet mahdollistaa opiskelun ajasta tai paikasta riippumatta. Raahen Aikun verkko-opinnot on rakennettu Moodleen, verkkopohjaiseen oppimisympäristöön, jossa voi hakea tehtävät, palauttaa tehtäviä, esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluihin. Verkko-opiskeluna voi suorittaa Kansalaisen @-ajokortti- tai Tietokoneen A-ajokortti -tutkinnot. • Unelmista totta viikossa STO-ennakointi™ on menetelmä, jonka avullavoidaan nopeasti ja kustannustehokkaasti tuottaa toimenpideohjelma organisaation strategisen, taktisen ja operatiivisen tason toimijoille. Osana menetelmää on erilaisia testattuja ennakoinnin ja vaikutusten arviointimenetelmiä. Osallisuuden ja yhteisön asiantuntijuuden avulla laaditaan päätöksentekosarjat sekä tuotetaan selkokieliset toimintaohjeet ja tuloskortit, joissa toimijat tunnistavat itse kriittiset vastuunsa ja tehtävänsä. STO-prosessi voidaan viedä läpi organisaatiossa yhden viikon aikana niin, että yhteisö käyttää yhteistä kokoontumisaikaa korkeintaan yhden työpäivän verran.Vaikutusten arviointityökalujen avulla ihmiset rohkaistuvat arkityössään tekemään ne päätökset, jotka edellyttävät nopeaa reagointia. Lisätietoja STO-ennakointimenetelmästä antaa menetelmäasiantuntija, opettaja Maija Marjaniemi, 044 439 3282, maija.marjaniemi@ raahenaakk.fi. • MONIALAPALVELUT | AIKUN KAIKU 2010 11 ••••• monialapalvelut • • • • • • • • • • monialapalvelut maahanmuuttajat joukossamme TEKSTI Saara Al-Khanji KUVA Tiina Tiirola Raahen Aikussa opiskelee maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksissa tai muissa koulutuksissa huomattava määrä ulkomailta tulleita opiskelijoita. Tilastokeskuksen lukujen mukaan maahanmuutto Suomeen oli vuonna 2007 koko itsenäisyyden ajan suurin. Maahan muutti ulkomailta 22 450 henkilöä. Siirtolaisuus eli maasta toiseen muuttaminen väliaikaisesti tai pysyvästi on ollut tavallista kautta aikojen. Syyt siirtolaisuuteen ovat vaihdelleet maasta ja aikakaudesta riippuen, mutta usein siirtolaisuuden taustalla ovat taloudelliset vaikeudet sekä kotimaassa tapahtuneet muutokset väestössä, taloudessa tai elinkeinoelämän rakenteessa. Ulkomaalaisten määrä Suomessa on vuodesta 1995 yli kaksinkertaistunut. Tuolloin maassamme asui noin 68 000 ulkomaalaista. Vuoden 2008 lopussa heitä oli noin 143 000. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on kuitenkin huomattavasti suurempi, kun otetaan huomioon ulkomailla syntyneet ja Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt. Vietnamilainen Hgop Rahla ja thaimaalainen Natthaporn Koskenkangas opiskelivat MAMU4-koulutuksessa. Kuvassa olevat autot valmistuivat leikkaamalla ensin kappaleet plasmaleikkauskoneella, puhdistamalla jäysteet kulmahiomakoneella ja hitsaamalla autot kasaan. Autot viimeisteltiin vielä hiekkapuhaltamalla ja pohjamaalaamalla ennen varsinaista väriä. Kuka on maahanmuuttaja? Maahanmuuttaja eli siirtolainen voi olla työn, opiskelun tai puolison vuoksi Suomeen muuttanut henkilö. Siirtolaisuus on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkea kansainvälistä liikkuvuutta, erittelemättä liikkeellelähdön syitä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset, virolaiset ja ruotsalaiset, seuraavina tulevat somalialaiset, kiinalaiset ja thaimaalaiset. Suomeen muuttanut maahanmuuttaja voi olla myös henkilö, joka on omassa kotimaassaan joutunut vainon kohteeksi rodun, kansalaisuuden tai poliittisen mielipiteensä vuoksi ja hakee sen vuoksi Suomesta turvapaikkaa. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain tietyn määrän ihmisiä, joille on myönnetty pakolaisstatus, mikä tarkoittaa sitä, että he ovat kiintiöpakolaisia. Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on 750. Siirtolaisuutta pyritään ohjaamaan sekä kansainvälisin sopimuksin että kansallisella lainsäädännöllä. Maahanmuuttajat oppilaitoksissa Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa noin 35 000, ja määrä kasvaa vuosittain. Suomen opetusministeriö haluaa kehittää Suomen koulutusjärjestelmää sellaiseksi, että se ottaa huomioon maahanmuuttajien erityistarpeet sekä maahanmuuttajaopetuksen opettajatarpeet. Opetuksen henkilökohtaistamisen mahdollisuudet tulee hyödyntää varhaiskasvatuksesta alkaen. Kotouttamisessa ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Perusopetusta vailla olevien aikuisten mahdollisuutta peruskoulun suorittamiseen tuetaan. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota. Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet koskaan koulua. Myös Raahen Aikun järjestämissä maahanmuuttajakoulutuksissa opiskelee eritasoisia opiskelijoita lukutaidottomista koulutettuihin. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja koulutus Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7–17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita, mutta samalla huomioidaan oppilaiden taustat ja lähtökohdat, kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Opetuksen tulee myös tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Kotoutumisen tavoitteena puolestaan on, että maahanmuuttaja saavuttaa sellaiset tiedot ja taidot, jotka ovat tarpeen suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, ja säilyttää samalla oman kielensä ja kulttuurinsa. Jokainen maahanmuuttaja, joka on asunut Suomessa alle kolme vuotta, joka on työtön työnhakija ja on oikeutettu saamaan toimeentulotukea, laatii yksilöllisen kotoutumissuunnitelman työvoimatoimiston ja kunnan kanssa. Työikäisten suunnitelmasta päävastuussa on työvoimatoimisto, mutta iäkkäät, kotiäidit sekä nuoret tekevät suunnitelmansa sosiaalitoimiston kanssa. Suunnitelmaan voi sisältyä muun muassa erilaista koulutusta, kuntoutusta ja työharjoittelua. Maahanmuuttajan velvollisuus on osallistua toimenpiteisiin, joista on sovittu suunnitelmassa. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan kolmen vuoden ajan, jos hän ei saa sitä ennen vakinaista työpaikkaa tai tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. • Millenniaalit – tämän päivän lapsia ja nuoria TEKSTI Tarja Väisänen 1980-luvun jälkeen syntyneitä nykypäivän lapsia ja nuoria voidaan nimittää Millenniaali- sukupolveksi. Millenniaalit ovat taitavia ja motivoituneita kokeilijoita teknologian palveluiden käytössä. He tavoittelevat uudenlaista julkisuutta ja osallistumista. Samalla he haastavat kaikki entiset nuoret oppimaan uusia vuorovaikutustaitoja ja modernia yhteisöllisyyttä. Lasten ja nuorten perustarpeet ••••• 12 ovat pysyneet samoina sukupolvelta toiselle. Ihminen tarvitsee kasvaakseen ruokaa, juomaa, puhtautta, lepoa, liikuntaa, hoivaa, huolenpitoa sekä luovaa ja mielekästä tekemistä turvallisissa ja oppimista edistävissä ympäristöissä. Kasvunsa tukemiseen ja ihmisenä olemiseen lapset ja nuoret tarvitsevat turvaverkkoa, joka ei petä tai kaadu sähkökatkoksen sattuessa. Raahen Aikussa olemme AIKUN KAIKU 2010 | MONIALAPALVELUT Hieromalla hyvää oloa Kotouttaminen tarkoittaa niitä toimia, joilla viranomaiset auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan. Jokainen suomen kunta laatii kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimatoimiston, kelan sekä maahanmuuttajien omien ja muiden järjestöjen kanssa. Ohjelmassa sovitaan, mitä kaikkea voidaan tehdä, jotta maahanmuuttajat kotoutuisivat. ottaneet Millenniaalien haasteet vastaan. Olemme opetelleet uusia vuorovaikutustaitoja, kuten Moodle-oppimisympäristössä työskentelyä. Lisäksi olemme panostaneet moniammatilliseen yhteisöllisyyteen yhdistämällä perhepäivähoitajan, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan sekä lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoihin johtavat koulutukset yhdeksi koulutuskokonaisuudeksi. Tavoitteenamme on jo kouluttautumis- ja tutkinnonsuorittamisvaiheessa löytää yhteinen kieli eri ammattikuntien välille ja yhdistää ammatillinen osaaminen ja voimavarat. Yhdessä työskentelemällä toimimme lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin puolesta, syrjäytymistä ja pahaa oloa vastaan. • TEKSTI Paula Snellman KUVA Tita Haapajoki Raahen Aikussa voi suorittaa hierojan ammattitutkinnon oman työn ohessa opiskellen. Useat opiskelijat ovat valmistuttuaan vaihtaneet entisen, asiakeskeisen leipätyönsä uuteen, ihmisläheiseen ammattiin. Hyväksytyn tutkinnon suoritettuaan opiskelija saa ammattinimikkeen koulutettu hieroja. Koulutetun hierojan nimike mahdollistaa arvolisäverovapauden hierojan toimen osalta sekä oikeuden rekisteröityä Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) alaisuuteen, mikä taas mahdollistaa potilasvakuutuksen saamisen. • Sively, taputus, vanutus ja täristys ovat osa hierojan jokapäiväistä arkea. Hierontatekniikoita löytyy maailmasta noin 200 erilaista. Yleisimpiä hierontatyylejä ovat klassinen hieronta, urheiluhieronta, intialainen päähieronta, japanilainen shiatsu-hieronta, klassinen ruotsalainen hieronta sekä suklaa- ja hunajahieronta. Hierontapalveluita käytetään esimerkiksi erilaisten kehon jännitystilojen laukaisuun. Oma motivaatio on tärkeintä suomen kielen opiskelussa TEKSTI JA KUVA Paula Snellman Georgialainen, suomen kieltä opiskeleva farmaseutti Ija Nachkepija opiskeli ammattiinsa Pietarissa. Työkokemusta apteekkialalta hänelle on kertynyt Venäjällä kuusitoista vuotta. Ija osaa äidinkielensä georgian lisäksi sujuvasti venäjää. Suomeen Ija muutti perheensä kanssa kaksi vuotta sitten. Hänen miehensä työskentelee Siikajoen Betonitukku Oy:n palveluksessa. – Mieheni työnantaja ja hänen vaimonsa ovat olleet ihanan ystävällisiä. He ovat auttaneet kaikessa mahdollisessa koko perhettä, Ija kertoo. Muuttaessaan Suomeen perhe osasi vain muutaman sanan suomea. Ijan alakouluikäinen poika oppi kielen nopeasti ja toimikin usein alkuaikoina tulkkina Ijan mukana eri virastoissa ja laitoksissa. Tänä päivänä Ija voi olla ylpeä myös omasta kielitaidostaan, sillä hän on suorittanut yleisen kielitutkinnon suomen kielessä. – Opiskelussa suurin työ on ollut itsellä. On täytynyt olla riittävän motivoitunut jaksaakseen harjoitella ja harjoitella. Ija kävi ensimmäisen kerran kielitestissä pyrkiessään keväällä ammattiopistoon. Silloin hän oli opiskellut suomea maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa noin kahdeksan kuukautta. Testi oli liian vaativa ja Ija tunsi itsensä hermostuneeksi. Elokuussa hän osallistui yleisen kielitutkinnon keskitason testiin. Testissä arvioitiin kuullun ja luetun ymmärtämistä, puhumista, kirjoittamista, kielioppia ja sanastoa. – Kysymyksiä oli paljon, mutta asiasta ei tarvinnut tietää kaikkea, vain sopivasti. Testi meni läpi. Onnistuneista kieliopinnoistaan Ija haluaa antaa suuren kiitoksensa Raahen Aikun suomen kielen opettajille. Hän jatkaa edelleen ahkerasti suomen kielen opintojaan ja toivoo jatkossa pääsevänsä vielä takaisin apteekkialalle. Ammatissa tarvittava latinan sanasto ja matematiikka ovat hänellä hallussa, mutta suomen kielen apteekkialan ja terveydenhuollon sanastoa täytyy vielä opiskella. – Haluan jäädä perheeni kanssa pysyvästi asumaan kauniiseen ja turvalliseen Suomeen. • Opiskelun avulla elämästä täyttä elämää Lapsuus on onnen aikaa, lyhyttä ja virvoittavaa. Ympärillä on paljon kiinnostavaa ja kaikki on mahdollista. Lapset ovat meidän tulevaisuutemme. Heidän välitön luonteensa tuo hoitajan ja kasvattajan työhön mielenkiintoa ja innostusta. Olen valmistunut fysiikan ja matematiikan opettajaksi Venäjällä. Muutettuani Suomeen mietin, mitä haluan tehdä. Olen aina halunnut toimia lasten kanssa ja hakeuduin sekä valmistuin perhepäivähoitajaksi Raahen aikuiskoulutuskeskuksesta. Kaikki opettajat ovat ammattilaisia ja taitavia. He tuntevat hyvin oman työnsä. Nyt toimin Ruukissa perhepäivähoitajana ja tykkään kovasti ammatistani. Toimintatuokion jälkeen lasten silmissä oleva loiste antaa lisävoimaa ja auttaa rakentamaan uusia luovia toimintoja. Työni vastapainoksi halusin kehittää lisää ammatillisia taitojani ja aloitin opiskelut lasten ja nuorten erityisohjaajaksi. Tätä kirjoittaessani opintoni ovat jo loppuvaiheessa. Perhepäivähoitajan sekä lasten ja nuorten erikoisohjaajan ammattitutkinnot tuovat yhdessä laaja-alaisen näkemyksen siitä, miten voin auttaa lasta ja hänen perhettään. Koulutuksessa on aina mahdollisuus kehittää ja realisoida itseään. Opiskeluaikana olemme järjestäneet erilaisia tapahtumia, jotka suunniteltu lapsille ja nuorille perheineen. Ei voi olla parempaa palkintoa tehdystä työstä, kuin tyytyväinen katse lasten silmissä. Elämässä on paljon asioita, joita kannattaa oppia. Opiskelu rikastaa ja raikastaa elämää sekä antaa uusia mahdollisuuksia ja ystävyyssuhteita. Maahanmuuttajalle haluan sanoa, että jos haluat muuttaa omaa elämääsi ja haluat tehdä lempityötäsi, mene rohkeasti opiskelemaan ja kehittämään kykyjäsi. Henkilökunta Raahen Aikussa on aina valmiina auttamaan sinua, antaa tukensa ja selventää asioita tarvittaessa. Irina Parfentieva MONIALAPALVELUT | AIKUN KAIKU 2010 13 ••••• oppisopimus • • • • • Timo ja Tiina auttavat sinua oppisopimukseen liittyvissä asioissa. Oppisopimus on pääsääntöisesti työpaikalla tapahtuvaa koulutusta. Kuvassa Timo Ranz ja tuotantopäällikkö Seppo Kenakkala Rautaruukki Oyj:n voimalaitoksella. ria kutsutaan työpaikkakouluttajaksi. Rooli on todella merkittävä ja vastuullinen, eikä sitä voi antaa kenelle tahansa. oppia ikä kaikki! TEKSTI Timo Ranz KUVAT Tiina Tiirola ja WTF Design Oy Kiinnostaako sinua hankkia omassa ammatissasi alan tutkinto tai lisäkoulutusta? Oletko kenties esimiesasemassa ja harkitsemassa uuden työntekijän palkkaamista? Tarttuisitko opiskelumahdollisuuteen, jos sellaista tarjottaisiin, omassa työyhteisössäsi ja palkallisena? Oppisopimuskoulutus tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja työntekijöiden rekrytointiin yrityksen näkökulmasta ajateltuna. Oppisopimus on ammatillisen koulutuksen yksi muoto suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, ja sen perusteella se on suorittajalleen maksutonta koulutusta. Mitä oppisopimus sitten pitää sisällään? Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään jossakin sopivassa oppilaitoksessa suoritettavilla teoriaopinnoilla. Tässä on pähkinänkuoressa oppisopimuksella tapahtuvan opiskelun ajatus. Oppisopimusmuotoinen opiskelu ei ole uutta, mutta asiaa kannattaa vielä katsoa aivan perusteista lähtien. ••••• 14 Opiskelijana töissä Oppisopimuskoulutuksessa oleva opiskelija on työntekijä, jota koskevat samat velvollisuudet ja vastuut kuin muitakin työntekijöitä työpaikalla. Oppisopimus on työnantajan ja työntekijän suhde, joka rinnastetaan määräaikaiseen työsuhteeseen. Työntekijä tekee työehtosopimuksen mukaisten ehtojen mukaan työtä ja saa siitä palkan. Suurin osa oppisopimuksen ajasta ollaan töissä. Yleensä noin 20 % ajasta on opiskelua työpaikan ulkopuolella. Työnantajallakin on erityinen rooli silloin, kun yrityksessä on sopimusopiskelijoita. Työssä tapahtuva oppiminen ei tietysti tapahdu itsestään, vaan se tarvitsee onnistuakseen vahvaa ja sitoutunutta ohjaamista. Opiskelijaa ohjaa kokenut ammattiosaaja yrityksestä. Ohjaavaa konka- AIKUN KAIKU 2010 | OPPISOPIMUSPALVELUT Edut työnantajalle Oppisopimuksen kautta yritys saa palkkaa nauttiville työntekijöilleen maksuttoman koulutuksen. Sen lisäksi oppisopimusta puoltavat seuraavat seikat: – Työntekijää koulutetaan juuri oman talon tarpeisiin. – Työntekijän ohjaamisesta työnantaja saa kuukausittaisen koulutuskorvauksen. – Työsuhde on määräaikainen ja se voi olla kestoltaan neljästä kuukaudesta aina noin kolmeen vuoteen saakka. Oppisopimus tarjoaa siis yhden tavan hallittuun ja matalan riskin rekrytointiin. – Työnantajan palveluksessa olevat kokeneet ”konkarit” pystyvät siirtämään uudelle työn tekijälle omaa osaamistaan riittävän pitkän ajanjakson aikana. Edellä mainitun työ paikkaohjaajan rooliin kannattaa siis valita osaavaa ja kokenutta henkilöstöä. – Oppisopimus tarjoaa oivallisen tavan toteuttaa yrityksen sukupolvenvaihdosta. Mikäli työntekijä on ennen oppisopimukseen tulemista työttömänä, työnantaja voi hakea palkkatukea uuden työntekijänsä palkkakuluja kattamaan. Tukea haetaan TE-toimistosta eli entisestä työvoimatoimistosta. Edut opiskelijalle Opiskelijan näkökulmasta oppisopimus tarkoittaa työssä olemista ja työtehtävien opettelua oman luottohenkilön eli työpaikkakouluttajan avustuksella. Yksinkertaisen nyrkkisäännön mukaan kuitenkin 1/5 oppisopimusajasta on teoriakoulutusta jossakin muualla kuin työpaikalla. Työnantajan tulee järjestää työaika siten, että oppisopimuskoulutuksessa oleva työntekijä pääsee suorittamaan opintojaan opintosuunnitelman mukaisesti. Teoriaopintojaksot voivat olla esimerkiksi yhdestä päivästä yhteen viikkoon kerrallaan. Tämä teoriaopiskelu tukee työssä tapahtuvaa oppimista. Esimerkiksi kaukolämpöasentaja tekee työssään erilaisia käytännön työtehtäviä vanhemman ammattimiehen ohjauksessa ja oppilaitoksessa teoriajakson aikana puolestaan opiskelee kaukolämpöverkkojen suunnittelua ja mitoitusta. Oppisopimuksella opiskelija pystyy hankkimaan tutkinnon ollessaan palkkatyössä. Valmistuessaan opiskelija on hyvissä asemissa työmarkkinoilla, koska opinnot ovat tarjonneet toisaalta vahvan taustan teoriaopintojen muodossa ja samaan aikaan opiskelija on saanut arvokasta, oikeaa työkokemusta. Opiskelija saa teoriakoulutuspäiviltä päivärahaa, matkakorvauksen ja mahdollisesti perheavustuksen, jos hänellä on alaikäisiä huollettavanaan. Työnantajan ei siis tarvitse maksaa palkkaa opiskelijan teoriaopintopäivien ajalta ja saa silti kaiken hyödyn itselleen osaavasta työntekijästä. Toki työnantaja halutessaan voi maksaa palkkaa opiskelupäiviltäkin, mikä yleensä on opiskelijalle parempi korvaus kuin edellä luetellut ns. opintososiaaliset etuudet. Teoriajaksot tai tietopuolinen opetus, kuten sitä myös nimitetään, on opiskelijalle maksutonta. Oppisopimusyhteistyö Oppisopimusmuotoiseen opiskeluun tarvitaan useita osapuolia, jotka yhdessä suunnittelevat, rahoittavat ja toteuttavat opinnot. Suomessa on noin 90 eri tahoa, kuten oppilaitoksia tai kuntayhtymiä, joita nimitetään useimmiten oppisopimustoimistoiksi tai oppisopimuskeskuksiksi. Jotta kokonaisuus onnistuu ja toimii, tarvitaan siis aina seuraavat osapuolet: – opiskelija eli työntekijä, – työnantaja, joka ohjaa oppimista työtehtävissä, – oppilaitos tai koulu, jossa opiskelija käy suunnitelman mukaan täydentämässä osaamistaan, – oppisopimustoimisto, joka hallinnoi oppisopimusta kokonaisuudessaan ja rahoittaa sen. Oppisopimuksen nice-to-know – Vuositasolla oppisopimuskoulutukseen käytetään noin 130 miljoonaa euroa Suomessa. – Oppisopimuksia saa laatia vain luvan saanut koulutuksenjärjestäjä. Niitä on 91 kappaletta Suomessa, meillä Raahen oppisopimuskeskus. – Erilaisia opiskeltavia tutkintoja on yli 350 kappaletta. – Yliopisto- ja ammattikorkeaopinnot jäävät vielä oppisopimuksen ulkopuolelle. – Mahdollisia opintoja on laajuudeltaan erilaisia: • perustutkintoja • ammattitutkintoja • erikoisammattitutkintoja • ei-määrämuotoista lisäkoulutusta – mikäli oppisopimukseen liittyy palkkatuen myöntäminen työnantajalle, TE-toimisto on yhtenä osapuolena mukana. Omassa seutukunnassamme oppisopimukseen liittyviä asioita hoitaa Raahen oppisopimuskeskus, joka sijaitsee Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa. Oppisopimuskeskuksessa on kaksi työntekijää: Timo Ranz ja Tiina Tiirola. Timo Ranz aloitti oppisopimuskoordinaattorina elokuussa 2010 ja Tiina Tiirola toimii oppisopimussuunnittelijana. Timo ja Tiina auttavat mielellään kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät oppisopimukseen. He toimivat alueella oppisopimustoimintaa valvovina ja ohjaavina henkilöinä. Raahen oppisopimuskeskus tekee päätöksen oppisopimuksen aloittamisesta ja sen keskeisestä sisällöstä, kun työnantajana toimiva yritys sijaitsee Raahen seutukunnassa. Oppisopimus on koko ajan kasvattanut suosiotaan. Oppisopimusten määrä on kuitenkin osittain rajoitettu, joten omasta kiinnostuksesta asiaa kohtaan kannattaa kertoa hyvissä ajoin Timolle tai Tiinalle. • Oppisopimuksella voit opiskella MUUN MUASSA: – automaalariksi – floristiksi – hitsaajaksi – karjatalouden ammatti- tutkinnon – kiinteistönhoitajaksi – koneistajaksi – lastenohjaajaksi – autonkuljettajaksi – putkiasentajan erikois ammattitutkinnon – sirkusalan perustutkinnon Ota siis yhteyttä, niin autamme sinua! Opiskelija saa – työpäiviltä palkkaa – opiskelupäiviltä palkkaa tai opintososiaalisia etuuksia, kuten • päivärahaa ansiomenetystä korvaamaan • perheavustusta, jos lapsia • matkakorvausta, jos yli 10 km matkaa • mahdollisesti majoitus korvausta Yritys saa – koulutuskorvausta opiskelijan ohjaamisesta – mahdollisesti palkkatukea – maksuttoman opetuksen työntekijälleen RAAHEN OPPISOPIMUSKESKUS Missä voi opiskella oppisopimuksella? Yrityksessä, jossa pystytään ohjaamaan ammatin opettelussa. Maksaako opiskelu minulle? Opinnot ovat suorittajalleen ilmaisia. Milloin voin aloittaa? Joustavasti, tilanteen mukaan, soita ja kysy! Kuka myöntää opiskeluluvan? Kirjallisen sopimuksen tekee paikallinen viranomainen eli Raahen oppisopimuskeskus. Paljonko saan palkkaa työstä? Työehtosopimuksen mukaan. Timo 044 439 4342, timo.ranz@raahenaakk.fi Tiina 044 439 4338, tiina.tiirola@raahenaakk.fi Mikäli et heti tavoita, niin infomme palvelee: 040 700 7170. Tavataan oppisopimuskeskuksessa, yrityksessä, kahvikupposen ääressä, missä vain! Tie oppisopimuskoulutukseen 1. Paikanna yritys, jossa haluaisit opiskella! Toimitusjohtajan kommentti oppisopimuksesta: Linkkejä - osaan.fi - raahenaiku.fi - oph.fi - nayttotutkinnot.fi FAQ ”Meillä on erinomaisia kokemuksia uusien työntekijöiden kouluttamisesta nimenomaan oppisopimuksella. Työntekijät pääsevät heti kunnon töihin ammattilaisen opastuksessa. Kyllä tämä on meille ollut paras ratkaisu rekrytointiin!” 2. Soita tai lähetä sähköpostia Raahen oppisopimuskeskukseen tai tule kahville juttelemaan toiveistasi! 3. Aloittaminen onnistuu joustavasti. toimitusjohtaja Jarkko Sarkkila, Raahen Autopelti Oy OPPISOPIMUSPALVELUT | AIKUN KAIKU 2010 15 ••••• Kahvia ja opiskelutehtäviä Lataan kahvinkeittimen toimintavalmiuteen ja katsahdan kalenteriini. On Yrittäjän päivä, 5.9. On tässä elämässäkin kaikenlaista yrittämistä, huomaan naurahtavani. Minussakin asuu sisäinen yrittäjä, sillä olen aina halunnut oppia uutta elämässäni, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Sitähän opiskelukin on: oppimista uuteen ammattitaitoon tai opin syventämistä. Tosin nyt opiskeluni on erilaista kuin ennen – motivaationi on parempi. Olen jo huomannut minkä sortin oppija olen, joten osaan hyödyntää itsetuntemustani. Onhan opiskelu kieltämättä hektistäkin perheen pyörittäjälle, mutta samalla antoisaa, sillä se antaa hengähdyshetken kotiympyröistä. On myös suuri nautinto, kun kahvinsa ja ruokansa saa nauttia lämpiminä ja aikuisessa seurassa. Se onkin todella hyvälaatuista, se seura nimittäin. Luokassamme on todella hyvä henki. Jokainen saa olla oma itsensä ja kokemuksia jaetaan käsiteltävistä asioista. Oppimista tapahtuu siis myös muiden kautta. Tänä etäkurssien auvoisana aikana ei voi mielestäni kylliksi korostaa sosiaalisen kanssakäymisen tarpeellisuutta. Ihminen on sosiaalinen eläin ja tarvitsee toista ihmistä kanssakäymiseen, yksin ei töitä tehdä. Tällainenhan minä kyllä itsekin olen, sosiaalinen pärpättäjä, joka touhottaa siellä sun täällä. Taidan siis olla aivan omalla alallani. Katselen kalenteriviikkoa eteenpäin. Opiskeluviikonloppu tulossa, ihanaa! Taas saan opiskella uutta ja tavata jo niin tutuksi tulleita ystäviä. Etätehtäviäkin taitaa tulla, tiedossa on siis kahvin täyteisiä öitä tietokoneen ääressä, kun muu talo nukkuu. Ammattitutkinto on aina ammattitutkinto, ei se ilmaiseksi tule. Kyllä sen eteen pitää töitä tehdä plus tutkinnot päälle. Mutta kun urakka on ohi, ei tunnetta hienosta saavutuksesta voita mikään. Tutkintojen arvostus on onneksi noussut myös yhteiskunnassamme. Pappani on korostanut minulle pienestä pitäen opiskelun tärkeyttä. Opiskelu ei ole koskaan turhaa, eikä se tieto, mikä päähän jää. Sitä ei kuulemma kukaan voi viedä pois, ellei vie koko päätä. Tottahan se on. Kulkekaamme siis pystypäin kohti uusia tuulia ja haasteita! Sonja Haarakangas, lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon opiskelija Raahen Aiku mukanasi kehittämässä ja kehittymässä TEKSTI Paula Snellman Raahen Aiku eli Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus keskittyy työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän saaneena yksikkönä Raahen seudun uusitun elinkeinostrategian ja alueen toimialarakenteen tarpeitten mukaisiin osaamisalueisiin. Panostamme arjen innovaatiotoimintaan, kansainvälistymiseen ja ultralujien metallien käsittelyyn. Aikuiskoulutustarjontamme lisäksi palvelemme seudun työ- ja elinkeinoelämää lukuisten hankkeidemme avulla. Raahen Aikun päämääränä on toimia aktivoijana yritysten ja yhteisöjen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteenamme on henkilöiden sekä yritysten ••••• 16 verkostoituminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen kumppanuusajattelun avulla. Henkilöstömme vastaa muun muassa kokonaisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan, turvallisuuden, informaatio- ja viestintäteknologian, luonnonvaran ja yrittäjyyden, kiinteistöpalvelu- ja rakennustoiminnan, logistiikan, laaja-alaisen metalliosaamisen sekä välityömarkkinoiden haasteisiin. Koulutustarjontaamme kuuluvat myös eri ammatteihin ohjaavat sekä maahanmuuttajille suunnatut koulutukset. Raahen aikuiskoulutus Oy toimii lisäksi seutukunnan alueella oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä. AIKUN KAIKU 2010 | KIINTEISTÖALAN PALVELUT Näyttötutkintojen vastaanotto Raahen ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella on voimassa olevat, omat järjestämissopimukset seuraaviin tutkintoihin: • Perhepäivähoitajan ammattitutkinto • Koululaisten aamu- ja iltapäivä ohjaajan ammattitutkinto • Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto • Laitoshuoltajan ammattitutkinto • Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto • Karjatalouden ammattitutkinto • Hitsaajan ammattitutkinto • Koneistajan ammattitutkinto • Levytekniikan ammattitutkinto • Levytyömestarin erikoisammattitutkinto • Kone- ja metallialan perustutkinto • Talonrakennusalan ammattitutkinto • Talonrakennusalan erikoisammatti tutkinto • Rakennusalan perustutkinto Vuoden 2011 aikana haemme uusia sopimuksia logistiikan, hieronnan sekä koulunkäynnin toimialueille. Lisätietoja: 040 700 7170 / info. Palvelutarjonta Kiinteistöpalvelut • hankesuunnittelun kustannuslaskenta • kiinteistöautomaatio ja turvallisuus • korjausrakentaminen • rakennusalan asiakastyöt • toimialakohtaiset konsultointi- ja asiakaspalvelut • yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja koulutus • asiantuntijaluennot ja seminaarit Metallialan palvelut • CAD/CAM-suunnittelu ja sähköinen dokumentointi • hitsausmenetelmät ja luokkahitsaukset • metallialan asiakastyöt • mittatarkkojen osien plasmaleikkaus ja -viisteytys • toimialakohtaiset konsultointi- ja asiakaspalvelut • yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja koulutus • asiantuntijaluennot ja seminaarit • tuotantostudio Monialapalvelut (it, sosiaali- ja terveys, luonnonvara, liiketalous) • maatilojen työturvallisuuskartoitukset • toimialakohtaiset konsultointi- ja asiakaspalvelut • yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja koulutus • asiantuntijaluennot ja seminaarit • kansainvälisyys (esim. tulkkipalvelut, vieraiden kulttuurien kohtaamiseen liittyvät palvelut)
