Uusin Kuulu-miset - Pyhäjoen Kuulumiset

P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
L A U A N TA I 14 . 2 . 2 0 15 – V I I K K O 7
PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU
Pyhäjoelle kannattaa rakentaa
RAIJA PIILOLA
on 94 neliömetriä. Lisäksi on
noin kymmenen neliön lämmin
varasto ja autokatos: “Muokkasimme talon meille sopivaksi
valmiista mallista. Muutimme
esimerkiksi keittiön niin, että se
on olohuoneen kanssa yhtenäinen ja suurensimme ikkunoita.
Se toi lisää avaruuden tuntua.”
Viime vuoden aikana, Pyhäjoen Kaukon alueelle nousi uusia
omakotitaloja. Yksi niistä oli
Eeva ja Joel Nuoralan. “Raahe oli toinen vaihtoehtomme”,
he kertovat rakennusprojektin alusta. Kuitenkin Pyhäjoen
edulliset tontit, positiiviset tuJoel rakensi taloa pitkältä osin
levaisuuden näkymät ja sopiva itse. Vain sähkötyöt, lattian
määrä palveluita edesauttoivat valu, LVI-työt ja joitakin sisusvalinnassa.
tustöitä teetettiin muilla. Suurena apuna projektissa toimi
Rakennusprojekti käynnistyi Eevan isä, joka toimi vastaavana
kesäkuussa 2013. Nuoralat työnjohtajana rakennuksella.
halusivat tontin, joka olisi so“Saimme kyllä esimerkiksi katpivan lähellä palveluita, mutta topeltien asennukseen talkoosilti rauhallisella alueella. Tontti apua”, Nuoralat kertovat.
Kaukon alueella vaikutti hyvältä: “Kaavatontti oli helppo
Rakentaminen oli kokonaisuuvalita, koska halusimme päästä dessaan mukava projekti, mutta
nopeasti rakentamaan.”
myös hyvin sitova. Haastavimmiksi töiksi he kuvaavat alun
Tontin valinnan jälkeen alkoi lupa-asiat ja sopimukset: papemaatyövaihe. Jo elokuussa talo- rityöt. Niistä ei ollut juurikaan
paketti saapui rakennukselle, ja aiempaa kokemusta. “Itselle
Joel aloitti rungon pystytyksen. tutuinta olivat runkovaihetyöt”,
Talopaketti on mallistoltaan Joel toteaakin.
Kastellin Pre-cut. “Halusimme, että koti tuntuu tilavalta
Nuoraloilla ei ollut suuria
ja toimivalta, vaikka neliöitä ei odotuksia rakennusprojektista:
olekaan hirveästi”, Nuoralat “Päätimme vain alkaa rakentaa.
toteavat. Asuinneliöitä talossa Emme asettaneet projektille
Kaunis koti Kaukon alueella
kovin tiukkoja aikataulutavoit- päästä asumaan ensimmäiseen
teita.” Talo valmistui muutto- omaan kotiin.”
kuntoon kohtuullisessa ajassa,
alle vuodessa: “Oli mukava
Mieluisin paikka talossa on
- suomalaiseen tapaan - sau- tyytyväisiä. Turhalta stressiltä
na. Tulevaisuudessa odottavat välttyy, kun ei tee tarkkoja aivielä terassin viimeistely ja ul- katauluja!”
kotyöt. “Olemme ehdottoman
Myös Pyhäjoen lukiolla juhlittiin opiskelun päättymistä. Sisällä juhlittiin historian merkkihenkilöinä ja laulettiin Abilaulu.
Aurinko kun päätti retken,
Ulkona tapahtui puolestaan perinteinen riehakas abiajelu traktorilla. Illalla oli vuorossa Pyhäjoen abien oma retki Rukaltovereistaan jäi jälkeen hetken
le. Siellä sitten juhlittiin jo vapaamuotoisemmin koulun päättymistä.
abiturientti viimeinen.
Yo-lakki jo mieleen hiipi
niin Sari vastas: “Abikulta,
Niin lähti reipas abi-kulta, mutta vieläkin,
kokelaamme kultasiipi
äikkä evää lakin sulta.”
kun Sari täällä yksin tallustaa,
aikoi juuri päähän painaa sen,
Enkä toivo uusintaa
hän miettii miksi toinen täällä ällän abi on,
vaan improbaturin uhan näki vastaan tulevan,
kypsymään sun täytyy mennä
ja toinen iitä rakastaa.
sen nosti Sari Hiden luolastaan.
raamatun viereen heti lennä
Kas improbatur ennen tekstitaitoa ei voi
niin lakin joskus päähän painaa saat
milloinkaan elää päällä maan
sivu 2
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Ei juhlita!
Vietän syntymäpäivääni
perhepiirissä.
Eija Martinmäki
PIRTTIKOSKEN METSÄSTYSSEURA
HIRVIPORUKAN KOKOUS
perjantaina 27.2. klo 19
Pirttikosken koululla
Tervetuloa!
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
sivu 3
Pyhäjoen lukio – seutukunnan aatelia
istuisi ainoastaan passiivisena
pulpetissaan: “Itsenäisyys kuu“Pieni tai iso lukio, lukio voi
Ennen paikkakuntamme oman luu Pyhäjoen lukion kulttuuriin, erottua vain omilla vahvuukYrttiksen eli yrittäjyyslukion se on jotenkin tarttunut sei- sillaan. Pyhäjoen lukio erottuu
perustamista lähimmät lukiot niin.”
jo luontojaan opiskelijoillaan,
olivat Kalajoella, Raahessa, Ouheidän tavoillaan toimia ja tulaisissa ja Vihannissa. OpiskeliTauno Rajaniemi on ollut loksilla - aateluus velvoittaa”,
jat menivät yleensä joko Raa- alusta asti lukiossa töissä. Hän Rajaniemi mainitsee. Opiskeheen tai Kalajoelle.
on matematiikan opettaja, mut- lijoita voidaan houkutella luVetten laijoilta kirjassa ker- ta toimii myös apulaisrehtorina. kioon mahdollisimman hyvillä
rotaan, että kunnallisen kes- Hän kertoo, että suurin muutos olosuhteilla ja auttamalla talokikoulun perustamisen myötä tänä aikana on uusi kouluraken- udellisesti, kun se on tarpeen.
kiinnostus lukiota kohtaan kas- nus, joka rakennettiin vuonna Pakollisten kurssien kirjat ovat
voi: “Lukio-opetusta jouduttiin 1999. Rakennusta on kehuttu lukiossa ilmaisia. “Koulun henhakemaan vielä peruskouluun moderniksi, ajanmukaiseksi, toi- ki. Tekemisen meininki on myös
siirtymisenkin jälkeen lähikun- mivaksi, tehokkaaksi ja kauniik- tärkeä.”
nista.” Vuonna 1980 Pyhäjoen sikin. Lukiolaitoskin on muutlukiolaisista 28 opiskeli Kalajo- tunut tänä aikana, Yrttiksen
Lukio on muuttunut ja
ella, 25 Raahessa, 12 Saloisissa toimintatavat ovat kuitenkin
muuttuu edelleen
ja 4 Oulaisissa.
vakiintuneet. Lukion toimittama
Lukion alkuajoista tekniikan
Pyhäjoen Kuulumiset on löytäPyhäjoen omasta lukiosta on nyt paikkansa ja lukijansa, sa- ja erityisesti viestintätekniikan
valmistunut 637 ylioppilasta. moin kuin vuosittain järjestet- käyttö ovat lisääntyneet huiOpiskelijoita on tällä hetkellä tävät messut. Lukiosta on tullut masti. Sisällöt kursseissa ovat
hieman alle 70, joista osa on osa Pyhäjoen yhteisöä näiden muuttuneet, ja ajankohtaisuus
aikuislukiossa. Lukiossa pääosin vuosien aikana.
on lisääntynyt. Kansainvälisyys
opettavia opettajia on 7, lisäksi
on nykyään myös entistä tärperuskoulun opettajat pitävät
keämpää. Lukio on mukana kanMillainen on hyvä lukio?
joitain lukion kursseja.
sainvälisissä verkostoissa, kuten
Onko Pyhäjoen lukio sellai- EU:n Erasmus-hankkeessa sekä
Valtioneuvosto myönsi perus- nen? “Jälkimmäinen kysymys on kouluyhteistyössä Barcelonan
tamisluvan lukiolle toukokuussa helppo”, naurahtaa Rajaniemi. kanssa. Yrttiksen perusopis1986. Kunnan päättäjät tekivät “Pyhäjoen lukio on hyvä lukio. kelijatyyppi on pysynyt hyvin
paljon töitä luvan eteen ja vie- Hyvässä lukiossa opiskelijat samanlaisena, aktiivisena, vasrailivat opetusministeriössäkin pystyvät toteuttamaan poten- tuuntuntoisena ja itsenäisenä.
useita kertoja. Toiminta käyn- tiaalinsa, joka heissä on. Hyvä Suurin muutos on tapahtunut
nistyi vuosi perustamisluvan lukio seuraa aikaansa ja on ehkä opiskelijoiden viestintäsaannin jälkeen. Vuonna 1987 myös kiinteä osa paikkakunnan taidoissa sekä juurikin kansainkunnan päättäjät kantoivat yhteisöä.”
välisyyden lisääntymisessä.
kaikki 29 uutta lukiolaista sekä
Teknologia on nykyään tärkeä
heidän rehtorinsa ja opettajan- osa kaikkea koulutusta. PyhäjoOona Jauhiainen tuli Pyhäsa kultatuolissa sisälle. Koulu- en lukiossa kaikilla opiskelijoilla joen lukioon Merijärveltä. Hän
rakennuksessa oli aikaisemmin on mahdollisuus käyttää digi- kannattaa pieniä lukioita, koska
ollut 3-4 asuntoa, joista sa- taalisia välineitä opinnoissaan. kaikki tuntevat toisensa ja ovat
hattiin seiniä pois ja muutettiin Myös digitaalisia oppikirjoja läheisiä. Opettajat voivat myös
kouluksi. Lukio oli ainoa uusi käytetään osassa kursseissa. antaa henkilökohtaista opeSuomessa sinä vuonna. Pyhäjo- Tänä vuonna Pyhäjoki Data tusta, jolloin oppii paremmin:
en lukion silloinen rehtori Pek- Oy antoi ensimmäisen vuoden “Opiskeluympäristö on kodinka Viitanen kertoo, että monet opiskelijoille Apple iPad minit omainen, kouluun on mukava
eivät voineet lähteä kauemmak- henkilökohtaiseen käyttöön. tulla.” Opettajat ovat hänen
si lukioon, joten uusi lukio antoi Ylioppilastutkintolautakunnan mielestään ammattitaitoisia ja
yhä useammille mahdollisuu- suunnittelemat sähköiset kirjoi- mukavia. Heille voi jutella mistä
den opiskella: “Lukioon meno- tuksetkin voitaisiin Pyhäjoella vain. “Olen ollut tyytyväinen
prosentti varmaan suorastaan toteuttaa vaikka heti. Jo nyt osa päätökseeni, että tulin Pyhäräjähti. Täytyy kiittää kuntaa kokeista tehdään tietokoneilla. joelle. Täällä jaksaa opiskella,
siitä, että se haluaa kouluttaa
hyvä ilmapiiri ja mukavat opisnuorisonsa. Se on hieno piirre
Seutukunnan lukiot järjestä- kelijat takaavat sen.”
maalaiskunnassa.”
Raahen seudun pääkirjoitukvät yhteisiä etäkursseja, vuosittain yli 20 kurssia. Lisäksi sessa 14. marraskuuta vuonna
“Pyhäjoen lukiossa panos- Pyhäjoen lukio on osa Pohjois- 2014 kirjoitetaan: “Oma lukio
tettiin jo alussa itsenäiseen Pohjanmaan
etälukioverkos- on Pyhäjoella sydämen asia.
työskentelyyn”, kertoo Viita- toa, joka tarjoaa opetusta ai- Opinahjoon
suhtaudutaan
nen. Opiskelija haluttiin saada kuisopiskelijoille ja halukkaille suojelevasti ja ylpeästi, ja ylaktiiviseksi sen sijaan, että hän päivälukiolaisille.
peyteen on syytäkin. Pyhäjoen
JONNA LUOTO
lukiossa on uskallettu erikoistua ja hakea opetukseen luovia
ratkaisuja, ja tuloksetkin ovat
olleet hyviä. Useana vuonna
Pyhäjoen lukio on ollut seutukunnan aatelia, kun ylioppilaskirjoitusten tuloksia on vertailtu lukioiden kesken.” Samassa
kirjoituksessa ilmaistaan myös,
että yhteistyö lukioiden välillä
saattaa olla lisääntymässä tulevaisuudessa. Hallinnolliset tai
toimipisteidenkin yhdistämiset
ovat juuri nyt aiheita, joista on
keskusteltu.
Yrttis on jo legenda
Kansanedustaja Inkeri Kerolan mielestä pienet lukiot ovat
erinomaisia syrjäytymisen ehkäisemisen oppimiskeskuksia ja
maksavat siten itsensä takaisin:
“Pyhäjoen Yrttis on legenda ja
jo sinällään brändi Pyhäjoella.
Pieni lukio pitää huolen kaikista. Lisäksi oppimistuloksetkin
puhuvat puolestaan.” Hänen
mielestään myös Kuulumiset on
saavuttanut paikkansa: “Mainio ilmoituslehti, joka on myös
palvellut hyvin. Puhun omasta
kokemuksesta.” Hän kannustaa
myös käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa.
“Lähilukio on aina edullisempi
valinta perheelle myös taloudellisesti. Mitä kauemmas lukiot
sijoitetaan, sitä enemmän koulutusmahdollisuudet eriytyvät
ja eriarvoistavat opiskelijoiden
asemaa myös koulutuksen määrässä mitaten.” Kaikille pitäisi
suoda tasavertaiset mahdollisuudet jatkokoulutukseen.
“Toisen asteen rakenneuudistuksesta on puhuttu paljon.
Leikkaukset paitsi lukioverkossa, myös rahassa ovat todella radikaalit. Jokainen lukion omaava
kunta joutuu pohtimaan, mihin
pienenevät valtionosuudet sijoittaa. Todella rajut muutokset
konkretisoituvat vasta vuonna
2018”, Kerola kertoo. “Lapsiin
ja nuoriin kannattaa panostaa
koulutuksen muodossa. Se on
pääomaa, mikä kasvaa korkoa.
Samalla juurrutamme jälkipolvet kotiseudullemme niin, että
sinne on hyvä jäädä tai joskus
Elias, Eve, Saku, Iida, Matias vierailivat Erasmus+ yhteistyökoulussammyöhemmin palata takaisin.”
me, Örstad Gymnasiumissa
sivu 4
PJK TIEDOTTAA:
III-Divisioonan ottelut
Kielosaaressa:
PJK - Kiekko Haukat (Oulainen)
La 14.2 Klo 16:00
Runkosarjan päätöspeli
PJK - Cowboys (Nivala)
Su 22.2 Klo 16:00
Liput 5/3€
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
YPPÄRIN ERÄMIEHET ry
Vuosikokous
Keskiviikkona 25.2.2015 klo 18.00
Metsästysmajalla
Tervetuloa Johtokunta
Liminkakylän Kylätoimikunta järjestää
VIRKISTYSRETKEN
Härmän Kylpylään. 27-29.3. 2015.
Ilmoittautumiset / tiedustelut Puhelimesta
471124 / 040-7283829. Muilta kyliltä myös
tervetuloa, niin monta, kuin kyytiin mahtuu.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
sivu 5
Retroa ja vintagea
- Lahnaojien unelma
OONA JAUHIAINEN
Entisöintiä, vanhaa ja uutta
sekaisin, retroa ja modernia.
Yhä useampi suomalainen koti
on täynnä menneisyyden aarteita. Kirpputorin nurkista löytyneet kuluneet ja öljyn peittämät huonekalut saavat uuden
elämän entisöijien käsissä.
Myös pyhäjokinen Juulia Lahnaoja on hurahtanut ulkorakennuksista löytyviin aarteisiin
ja sitä kautta entisöintiin.
Juulia asuu perheineen miehensä Heikin kotipaikalla. Perheeseen kuuluu lisäksi kolme
lasta. Heikin isoisän, Johan
Peter Lahnojan rakennuttama
talo on valmistunut 1800-luvun lopulla. Juulian mukaan
itse tontti on ollut samalla suvulla jo monia vuosikymmeniä,
1850-luvulta asti. Lahnaojan
perhe lunasti talon itselleen
vuoden 2012 lopussa.
Parin vuoden sisällä vanhaa
taloa on uudistettu huimasti.
Ammattilaiset rakensivat talon
uutta päätyä, tekivät katon,
vaihtoivat sähköt ja vesiputket. Myös lämmitysjärjestelmä
uudistettiin. Talon ulkoseiniä
on verhoiltu uudelleen sekä
eristeitä uusittu paremmiksi.
Pintaremontti on ollut suurinta,
tapetointi ja maalaus jokaiseen
huoneeseen. Talossa riittää vieläkin töitä lahosta päädystä ulkoseiniin, mutta kaikki tapahtuu
aikanaan.
ajan väriloistoa ja vintagea.
Lahnaojien koti on koti heidän makuunsa. Kaikilla esineillä
on jokin tarina kerrottavanaan.
Huonekaluja on pelastettu kotiin autotalleista kuin roskalavoiltakin; ja kaikilla on oma
paikkansa.
Retron ja vintagen ohella koti
on kuitenkin sekoitus kaikkien
aikakausien esineistöä. Juulia
suosii vanhaa, mutta toisaalta
uudet ja laadukkaat huonekalut
ovat tervetulleita.
”Maailmassa on aivan liikaa
huokeita ja halvalla tehtyjä
esineitä, jotka kelpaavat viiden
käyttövuoden päästä ainoastaan jätteeksi. Ennen esineet
tehtiin kestämään, joten niiden
korjaaminen on kannattavampaa kuin uuden hankkiminen. Ja
täysin uutta hankkiessa kannattaa satsata laatuun ja käsityöhön. Kannattaa muistaa, että
niiden jälleenmyyntiarvokin on
huomattavasti suurempi kuin
huonekalujättien lastulevymööpeleiden”, sanoo Juulia.
FAKTALAATIKKO:
•
•
•
•
Entisöinnillä tarkoitetaan jonkin vanhan
esineen, huonekalun tai rakennuksen korjaamista alkuperäiseen kuntoon.
Huonekalujen entisöinti on ollut
1980-luvulta asti suosittua Suomessa.
Entisöinti eli restaurointi voi olla
harrastus tai ammatti.
Työväen- ja kansalaisopistot
järjestävät kursseja harrastajille.
Sanotaan, että keittiö on
kodin sydän. Näin myös Lahnaojilla. Tuvassa eli olohuonekeittiössä tulee vietettyä eniten
aikaa. Sen keskipiste on lähes
3,5 metrinen pirtinpöytä, joka
haalattiin sisään heinätallista.
Pöydän ääressä tapahtuu lähes
kaikki.
Vanhassa talossa asuminen
kiehtoo Juuliaa. “Siellä asuneiden ihmisten elämän jäljet ja
sen hetkiseen elämään sopivat ratkaisut kiehtovat. Lisäksi
nykyrakentamisessa suositaan
paljon tekniikkaa ja eri asioiden koneellistamista, mikä ei
meistä tuntunut oikein omalta.
Vanhaa taloa on myös suhteellisen helppo itse korjailla”, Juulia
kertoo.
Viimeisin löytö on kirpputorilta. Kirkkaanpunaisella Miranolilla vedetty vanha arkku saa
ajan kuluessa kodin talosta. Juulian mielestä liika kunnostaminen on turhaa. Se pilaa esineen
ja pahimmassa tapauksessa
saattaa jopa alentaa sen arvoa.
”Entisöintiin sopii vanha neuvo:
vähemmän on enemmän”, Juulian mielestä ei myöskään kannata sortua maalaamaan kaikkea
valkoiseksi. Maalausjäljen ei
tarvitse olla ammattitasoa, tärkeintä on tee-se-itse tyyli.
Entisöinnistä Juulia innostui
opiskeluaikoina. Hän vaihtoi
suunnittelun puolelta tekemiseen ja valmisti myös asiakastöitä. Esineitä korjaillessa Juulia
pääsee omaan maailmaansa,
“flow-tilaan”. Entisöinnin hienoimpia puolia onkin työn
tuloksen näkeminen. Ideat
huonekalujen entisöimiseen ja
sisustamiseen hän poimii kirjoista, blogeista ja pinterestistä. Talo huokuu vanhaa retro-
Entisöinnin ohella Juulia lukee, kirjoittaa, kuuntelee musiikkia, katsoo hyviä elokuvia
ja televisiosarjoja. Hän toteaa,
että onhan se vähän outoa,
jos jonkun elämän sisältönä on
mööpeleiden siirtely. Koti on
kuitenkin ainutlaatuinen paikka,
josta täytyy tehdä mieleisensä.
Sen pitää kestää kulutusta ja
elää mukana. Lahnaojat elävät
unelmaansa, entisöiden ja itse
tehden.
Pirkko Valtanen
PEKKA VÄRTTÖ
Rakennus- tai toimenpideluvan vaatima isompi remontti
on myös energiatehokkuusremontti. Korjausrakentamisessa
on jatkossa otettava huomioon
myös energiatehokkuus. Uudet
energiatehokkuuden parantamisen vähimmäisvaatimukset
astuvat kuvaan mukaan, kun
rakennusta ryhdytään korjaamaan, muutetaan rakennuksen
käyttötarkoitusta tai uusitaan
rakennuksen teknisiä järjestelmiä, niin laajasti että korjaukset
tai muutokset ovat luvanvaraisia.
Tyypillisiä rakennusluvan tarvitsevia korjauksia ovat esimerkiksi rakennuksen vaippaan ja
teknisiin järjestelmiin kohdistuvat korjaus- ja muutostyöt. Toimenpidelupaa tarvitaan tyypillisesti esimerkiksi rakennusosan
uusimiseen. Lupakynnys vaih-
telee kunnittain. Pientaloissa
tyypillisimpiä ovat ikkunoiden
ja ovien uusiminen. Suomessa
energian kokonaiskulutuksesta
40 prosenttia kuluu rakennuksissa. Siksi korjausrakentamisen
yhteydessä päästään käsiksi
energiatehokkuuden kannalta
isoon asiaan.
Suomessa tehdään vuosittain arviolta noin 80 000
korjausta, joiden yhteydessä
energiatehokkuutta
voidaan
parantaa. Ympäristöministeriön
helmikuussa antama korjausrakentamisen energiatehokkuutta koskeva asetus on yksi osa
2000-luvulla koottua palapeliä, jolla rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta parannetaan. Asetuksen valmistelu
alkoi Suomessa vuonna 2010.
Se on osa rakennusten energiatehokkuutta koskevan, vuonna
2010 uudistetun EU-direktiivin
toimeenpanoa.
Tukiryhmä
Korjausrakentamiselle
energiatehokkuusmääräykset
Mikä mieltä painaa? Mikä askarruttaa?
Pirkon Porinapirtti avoinna ke klo. 14 - 18,
Metalli 55 tiloissa, Vilpuntie 1, Raahe,
Tervetuloa
sivu 6
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Paluu kotikulmille
Näin rakentuu paluumuuttajan talo Yppärin Kiviniemeen
KATJA KESKITALO
Anni ja Ville Pirkolan puolitoistavuotinen odotus palkitaan tämän vuoden puintien
jälkeen. Silloin valmistuu heidän
omakotitalonsa Yppärin Kiviniemeen.
1½-kerroksinen hirsitalo on
valmiista talopaketista muokattu. Talon tärkein osa on
tietenkin iso tupa, joka on talon sydän. Neliöitä löytyy noin
240. Sen lisäksi talolta vaaditaan suurta arkieteistä ja tilaa
työvaatteille. Taloon muuttaa
Annin ja Villen lisäksi myös
Valtteri, joka on vuoden ja 8
kuukautta vanha. Pihassa pyörii myös vaihtelevasti kolmen
koiran sirkus, joten oma tila on
tärkeää.
Vaikka omakotitalo olikin molempien haave, alun perin he
etsivät Tampereelta rivitaloa
tai remonttikohdetta. “Kun
saimme lapsen, tärkeäksi tuli
myös oma rauha”, Anni sanoo.
Kerrostaloelämä oli liian rauhatonta. He päättivät muuttaa
Yppäriin, jolloin omakotitalo
Kiviniemeen oli ainoa vaihtoehto. Jos Yppärissä on hyvä asua,
miksi ei rakentaa? Pyhäjoelta
löytyvät tarvittavat rakennusalan ammattilaiset läheltä ja asiantunteva rautakauppa.
Jokainen
talonrakennusta
seurannut tietää, että rakentaminen ei käy hetkessä. Myös
Annin ja Villen projektissa on
ollut monta vaihetta. Ensin pitää hakea luvat ja suunnitella.
Maatyöt ja perustukset he tekivät itse. Tuttavat, ystävät ja
sukulaiset ovat antaneet monia
kullanarvoisia vinkkejä ja apua.
Myös vastaava mestari Mika
Niemelä on ollut korvaamaton
apu. Mikan porukka pystytti
hirsirungon, kattotuolit ja teki
katon sekä muut rakenteet.
Vaikka ammattilaisille onkin
annettu ne hommat, joita itse
ei osaa tehdä tai ei ole aikaa
opetella, Anni ja Ville ovat olleet lisäapuna. Siivoamista on
joka ilta, ja viimeistelyn he aikovat tehdä itse. “Saadaan omaa
kädenjälkeä kotiin”, perustelee
Anni. Ilman ylimääräistä stressiä
selviää, kun hommat toimivat
ammattilaisten kanssa.
Omaan kotiin muuttaminen
tuntuu tietenkin mahtavalta.
“Muuttopäivä on kyllä todella
odotettu päivä”, Anni kertoo.
Omat tavarat ovat olleet laatikoihin pakattuina noin vuoden;
sillä välin he ovat asuneet Annin
vanhempien yläkerrassa. Ulkoväritys tulee olemaan harmaa,
sisällä seinät maalataan kuultavan valkoisiksi; hirsiä ei siis
maalata piiloon. Takka-leivinuunista suunnitellaan tumman-
harmaata. “Sitten voi revitellä
esimerkiksi verhoilla, jahka sinne asti päästään”, Anni toteaa.
Talon sisustusta he eivät ole
vielä miettineet sen tarkemmin.
Todennäköisesti siitä tulee melko maalaistyylinen, mutta silti
oman maun mukainen; vanhoja huonekaluaarteita ja muuta
kierrätystavaraa. Annilla ei ole
aikomusta juosta trendien perässä.
Rakentajat ja ammattilaiset
ovat olleet iso osa projektia.
“Me koetaan tosi tärkeäksi,
että on saatu työmaalle tutut ja
osaavat, luotettavat tekijät joka
hommaan“, Anni kertoo. Omaa
taloa rakentaessa pääsee näkemään jokaisen vaiheen. On ollut
mielenkiintoista nähdä, mitä
takkaan tulee tai miten rakenteet tehdään. “On paljon, mitä
ei itse voi tehdä tai kannata
opetella, jos ei ole kokemusta
tai ei aio rakentaa useampaa taloa“, Anni pohtii. Rakentamisen
lisäksi pitää hoitaa myös oma
elämä; perhe ja työt eivät katoa
mihinkään, vaikka elämässä tapahtuukin suuri muutos.
Entä mikä tulee olemaan talon
paras paikka? Varmasti suuri
tupa. ”Jos ehtis paistaa muutaman harjoituskinkun omassa
uunissa ennen joulua”, Anni
naurahtaa.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
sivu 7
Juha Sipilä
Pyhäjoella
Tänään lauantaina
14.2. klo 18.30
Kahvitarjolu
klo 18.00 alkaen
Maksaja: Keskustan Pyhäjoen kunnallisjärjestö
Hanna-Leena Mattila
Elinvoimaa ja tulevaisuutta nuorten ja lapsiperheiden maakuntaan!
Minulle on tärkeää:
• Parantaa työllisyyttä Pohjois-Suomessa edistämällä
teollisuuden toimintamahdollisuuksia ja energiahankkeita
• Tukea Pohjois-Pohjanmaata nuorten ja lapsiperheiden
maakuntana hyvällä koulutus- ja perhepolitiikalla
• Saavuttaa mahdollisimman suuri omavaraisuus
ruuantuotannossa
• Edistää yrittäjyyttä oikeudenmukaisella verotuksella ja
helpottamalla lisätyövoiman palkkaamista
Ota yhteyttä
Hanna-Leena Mattila
puh. 040 588 5534
hanna-leena.mattila@raahe.fi
fb: hannaleenamattilaeduskuntaan
twitter: @MattilaHanna
instagram: MHannaLeena
sivu 8
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Rakennamme asuntoja Pyhäjoelle. Vastapäätä Valikkaria.
Rakennustyöt alkavat
keväällä 2015
Ota yhteyttä: Vesa-Matti Tervonen
vesa-matti.tervonen@temotek.fi
puh. 050-3438857
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Kirkonrakennukselta
omakotitalojen tekijäksi
Kansakoulu, kansalaiskoulu ja
Raahen ammattikoulun rakennuspuoli sekä armeija olivat Pyhäjoen Rakennus Oy:n yrittäjän
takana, kun hän pyöräili Pyhäjoen kirkon rakennustyömaalle
töitä kyselemään. Töitä luvattiin ja alkuun tultiin vanhoille
timpureille lautapojaksi. Eikä
aikaakaan, niin mestari sanoi
Timo Impolalle: Tuoppa naulapussi ja vasara, ja ala hommiin.
Työmaalla oli aluksi vain kolme miestä. Tehtiin aluksi parakit ja suojatyöt. Sitten alettiin
kohottaa kirkkoa. Niin alkoi
työura Ylivieskalaisen Yrit Oy:n
leivissä.
Työura jatkui Raahen Rakennus oy:llä, Pyhäjoen kunnalla ja
yksityisten omakotitalojen rakennuksilla. Raahelaisen timpurin, Niilo Sorvarin opissa kului
kymmenkunta vuotta. Omakotitalojen työmaista seurasi palJoskus pääsee rakentajakin nauttimaan työnsä tuloksista. Timo Impola kohentelee takkatulta
jon paperityötä. Käytännössä
Sorsatielle valmistuneessa omakotitalossa.
joutui itse tekemään veronpidä- Ei kai sitä muuta voi sanoa, puolisesti plusmerkkistä, on
Työkuvaa ei taustan muuttystodistukset ja paljon muuta.
kun
kaikki pojatkin ovat käy- yrittäjälle siitä myös omat murtuminen
paljoa
muuttanut.
Oli siis lyhyt matka itsenäiseksi
Toiminta jatkui edelleen oma- neet rakennuspuolen ammatti- heensa.
yrittäjäksi.
- Työntekijät ovat osaavaa ja
kotitalojen rakentamisena ja koulutuksen. Ja yksi heistä jopa
alkanut
itsekin
yrittäjäksi.
tuttua
porukkaa. Se on moneserilaisissa
korjaustöissä.
Jo
Niin syntyi v. 1988 Rakennussa suhteessa positiivista, mutta
palvelu Timo Impola KY, joka vuonna 1997 kuvioon tullut
Perheessä on ollut voimaa, hiljaisena aikana lomauttaminen
merkittiin yritysrekisteriin hel- yhteistyö Matti Korpelan ja
mikuussa. Selkeänä tavoitteena Jukka-talojen kanssa jatkuu kun on kiireet ajat. Pojan yrityk- ei ole helppoa.
- Kuitenkin on ollut mahtava
oli yksinkertaistaa paperitöitä. edelleen. Tietysti yhteistyö- sen kanssa on voinut lainailla
Nyt riitti kun osasi laskea ura- kumppaneina olivat olleet jo miehiä ja hankkia työvälineitä. tunne, kun on pystynyt työllispitemmän aikaa monet paikalli- Kun remonttitarpeita tulee yl- tämään.
kan ja kirjoittaa laskun.
Timo Impolalla on kohta nelV. 1990 Kuvioon tuli mukaan set yrittäjät. Rakennuksella tar- lättäen, on voitu toimia yhteisTero Kestilä, jolloin nimeksi vitaan LVI ja sähköpuolen asian- työkumppaneina. Kun omaakin jänkymmenen vuoden työura
vaihtui Pyhäjoen Rakennus KY. tuntijaa. Anja- vaimo huolehtii porukkaa on 6 miestä, voi jol- takanaan. Silloin yrittäjä miettii,
Joka muutettiin osakeyhtiök- toimistotöistä, ja tilitoimisto tili tain työmaalta lähes aina siirtää miten yrityksen käy.
kiireellisempiin.
-Toiveissa on, että jatkaja löysi 1994. Ja v. 2000 Pyhäjoen - ja kirjanpitoasioista.
tyy omasta porukasta, tuumaiRakennus Oy siirtyi kokonaan
Vaikka sukulaisporukan kans- lee Timo rauhalliseen tapaansa.
Timo Impola on ollut tyytyAnja ja Timo Impolan omistuksa
työskentely onkin voittoväinen
uraansa
yrittäjänä.
seen.
sivu 9
PYHÄJOEN KUNTA
Valtuuston kokous pidetään keskiviikkona
18.2.2015 alkaen klo 18.00 kunnantalon
valtuustosalissa.
Kokouksessa käsiteltävät asiat:
- Pyhäjoen kunnan osakkuus Fennovoima Oy:ssä /
Hanhikivi I –ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen
- Puhuri Oy:n Parhalahden tuulivoimahanke /
Kaavoittajan hyväksyminen / Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma / Osayleiskaavaluonnos /
Osayleiskaavaehdotus läntinen osa-alue /
Osayleiskaavan hyväksyminen läntisellä
osa-alueella
- Puhuri Oy:n Parhalahden tuulivoimahanke /
Kaavoittajan hyväksyminen / Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma / Osayleiskaavaluonnos /
Osayleiskaavaehdotus itäinen osa-alue /
Osayleiskaavan hyväksyminen itäisellä osa-alueella
- Pyhäjokisuun Vesi Oy:n
kuntayritystodistusohjelma
- Hanhikivi jatkoyhteyshanke
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti
nähtävänä hallinto-, elinkeino- ja
perusturvaosastolla perjantaina 19.12.2014 klo
9.00-16.00.
Risto Kittilä
valtuuston puheenjohtaja
Kuntatie 1, Postilokero 6, 86101 Pyhäjoki
Puhelin: 040 359 6000, Faksi: (08) 439 0266
www.pyhajoki.fi
Myytävänä Sorsakuja 4 Pyhäjoki
UUDISRAKENNUKSET
PERUSKORJAUKSET
ELEMENTTIASENNUKSET
Timo Impola
0400 668758
www.pyhajoenrakennus.fi
pyhajoen.rakennus@omanetti.fi
sivu 10
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Hanhikiven niemelle rakennetaan ydinvoimala
ARVO HELANTI
Ydinvoimalan rakennustyöt
käynnistyvät tulevan kesän
aikana. Samalla alkaa työmaa
vähitellen kasvaa. Vaikka nyt ollaan vasta aloittamassa voimalan rakentamista valmistelevia
töitä, on suuruusluokka Pyhäjoen näkökulmasta merkittävä.
- Perustyöt jakaantuvat kohtalaisen tasan Fennovoiman ja
Rosatomin kesken, kertoo rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen Fennovoimasta. Hän arvioi,
että syksyllä 2015 Pyhäjoella
työskentelee tusinan verran
Fennovoiman väkeä. He ovat
lähinnä rakennusvalvonnassa,
vastaavat turvallisuudesta tai
ovat sihteerityövoimaa. Lukemista voi päätellä, että varsinaisia töitäkin on tekemässä melkoinen joukko. Työt aloitetaan
meren päältä, jossa tehdään
uomia veden otolle ja purulle.
Työ tulee olemaan tyypillistä
teollisuusrakentamista, joten
paikallinen työvoima on aivan
riittävästi koulutettua tähän
työhön.
syksynä muutoksia, sillä kulku
- Fortum sekä tukevoittaa osalaitosalueelle rajoitetaan. Itse kaspohjaa että tuo mukanaan
Kun tietyömaalla työvoima- Hanhikivelle järjestetään kui- merkittävästi ydinvoimaosaavahvuus on ollut kolmisen- tenkin kulkumahdollisuus.
mista. Onhan sillä vuosikymmekymmentä, on tekijöitä reilun
nien kokemus ydinvoimalaitokvuoden päästä todennäköisesti
Sipiläinen on tyytyväinen sista, hän toteaa tyytyväisenä.
satoja. Fennovoiman omaksi rakennushankkeen etenemisvahvuudeksi hän arvioi syksylle vauhtiin. Ikäänkuin bonuksena
2016 kaksi tusinaa.
voidaan pitää Fortumin muAlueella tapahtuu jo ensi kaantuloa projektiin.
RAOS Voima Oy
tulee Pyhäjoelle
RAOS Voima Oy on se osa
Rosatomia, joka edustaa Rosatomia Suomessa Fennovoiman
osakkeenomistajana.
RAOS
Voima Oy omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia.
Suomessa kasvot yhtiölle
antaa maajohtaja Alina Haapalainen-Kamenev. Sujuvasti
suomea puhuva nainen on rakennusprojektissa paljon vartijana.
Kun Fennovoiman suoraan antamat urakat ovat tasolla 250
miljoonaa eruroa, on Rosatomin vastuulla oleva urakkataso
noin kaksikymmentäkertainen.
Kun puhutaan näistä tavalliselle
ihmiselle käsittämättömistä rahasummista, tarvitaan pysyvää
henkilökuntaa myös Pyhäjoelle.
Haapalainen-Kamenev arvioi,
että ensimmäiset rosatomilaiset
saapuvat töihin heinäkuussa.
Syksyllä väkeä on paikalla jo
kymmenkunta.
- Yli kymmenen, hän naurahtaa lehtemme tiedusteluun syk-
syn 2016 työvoiman määrästä.
Hieman vakavammin hän toteaa, ettei halua vielä tässä
vaiheessa arvioida tämän tarkemmin tulevia vuosia. Varmaa
on vain se, että tarvittavan työvoiman määrä kasvaa.
Kun alueelle tulee vaiheittain
yhä kasvava määrä työntekijöitä, tarvitaan heille monenlaisia
palveluita. Nyt on siis kaikilla
lähialueen yrittäjillä etsikkoajat.
Ne, joilla ovat valmiudet kunnossa, nappaavat parhaat palat.
Itse rakennustyö on niin valtavaa, etteivät pienten yrittäjien kynnet siihen pysty. Mutta
sivuvirratkin ovat suuremmat
kuin osaamme arvata.
Jonkinlaisen vertailun tarjoaa
meille Rautaruukin rakentaminen viitisenkymmentä vuotta
sitten. Tämän päivä työntekijät
eivät kuitenkaan tyydy Rautaruukin aikaiseen palvelutasoon.
Siksi muistin virkistämiseksi:
Kannattaa takoa, kun rauta on
kuumana.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
sivu 11
Maastorakentajille voimalarakentamisen ensimmäinen urakka
Mikko on Maastorakentaja
Hanhikiven niemellä alkaa piakkoin valtava rakennusurakka. Pienen aavistuksen työn suuruudesta antaa kuva
voimalaitosalueelle johtavan tien rakennustyömaasta
ARVO HELANTI
Varsin lyhyen ajan sisällä Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisessa on tapahtunut paljon.
Eduskunta on hyväksynyt Fennovoima oy:n täydennyshakemuksen. Fortum on tulossa
yhtiön suomalaisen omistajaosapuolen osakkaaksi, koneet
ovat alkaneet myllätä maata
voimala-aluelle johtavalla tiellä
ja Parhalahden osakaskunta on
hyväksynyt omalta osaltaan
voimalaitosalueen maakaupat.
Tien osalta tahti on ollu kiivas.
- Kesällä urakka tuli laskentaan. Urakkasopimus allekirjoitettiin 9.9. ja melkein heti
aloitettiin työt, kertoo Suomen
Maastorakentajat oy:n Länsi-
Suomen aluejohtaja Antti Nissinen.
Vaikka tienkin rakentaminen
on iso urakka, on sen kustannus
vain vajaa promille voimalan rakennuskustannuksista. Ja maaja vesirakennusta tulee alueelle
hinnaltaan noin satakertainen
määrä tien rakennuskustannuksiin verrattuna.
harteissaan.
- Asiaa on valmisteltu reilusti
parin vuoden ajan. Havaitsimme
olevamme yksin liian pieniä, jos
urakoita todella halutaan saada. Kun koottiin mukaan useita
paikallisia toimijoita, uskotaan
kokoon ja luotetaan menestykseen kilpailussa. Tavoitteena on
saada Atomi Infralle töitä muualtakin kuin ydinvoimala-alueelKilpailuun on varauduttu
ta, kertoo yrityksen hallituksen
Näistä töistä käydään vielä puheenjohtaja Jukka Juola.
kova kilpailu. Alueemme kannalta on hyvä, että yrittäjät ovat
Paikallisista yrityksistä Atomivarautuneet kisaan. Yksittäiset Infrassa ovat mukana raahelaipaikalliset toimijat ovat autta- set E Helaakoski oy ja Pentti
matta liian pieniä kovassa kil- Hämeenaho oy sekä kalajokipailussa. Siksipä on perustettu nen Andament Groupin jäsenyhteinen yritys: Atomi Infra, yritys Suomen Maastorakenjonka kahdeksan yrityksen yh- tajat oy.
teenliittymällä on jo leveyttä
Mikko Keskitalon työvälineenä on usein tietokone. Ja joskus Risto- isä pääsee olan takaa kurkkimaan,
mitä poika puuhaa. Molemmat työllistää tätänykyä Suomen Maastorakentajat oy.
ARVO HELANTI
Peruspyhäjokinen
Mikko
Keskitalo on varsin tuore Suomen Maastorakentajat oy:n
työntekijä. Rajaniemessä syntynyt Mikko muutti perheensä
mukana Paltusmäen kupeeseen,
kävi peruskoulunsa Yppärissä
ja Pyhäjoen Yläasteella. Sieltä
matka jatkui Raahen ammattikouluun autonasentajalinjalle.
Armeijassa ajettu rekkakortti
antoi työpaikan siviilissä. Työura alkoi Oulussa, josta alettiin
valua vähitellen alaspäin. Ensin
töihin Korsulle sitten Toni
Kapakalle ja Heikki Kärjälle.
Oman talon rakennus teetti
puoli vuotta päätoimista puuhaa, jonka jälkeen taas Kärjälle.
Hanhikivi 1:n rakentumisaikataulu
Sitten tulivat kuvaan työt rau- varsin kovaa, ehkä kuitenkin vätateillä.
hän helpompaa kuin maanteillä.
Toimintakonsepti on nykyään
Rautateillä työt koostuivat sellainen, että yritetään ensin
urakoitsijoiden ja Destian hom- saada urakka. Ja työt teetetään
mista. Sai tuntuman sekä rato- pääosin aliurakoitsijoilla. Kaljen rakentamiseen että kunnos- liiden koneiden takia tämä on
sapitoon eri puolilla Suomea. kustannustehokas ratkaisu.
Työn- ja prosessinjohtamisen
erikoisammattitutkinto toi työMikko Keskitalo katsoo tulehön lisää vaativuutta ja antoi vaisuuteen luottavaisesti. Urakajan myötä Destialla ratapuolen kalaskentaa on saanut tehdä
kouluttajan pätevyyden.
tasaisesti. Välillä on jopa pitänyt kiirettä. Seinäjoki-Oulu väReilu vuosi sitten tuli mietin- lin parannus on merkinnyt sen,
nän paikka.
että lähialueella on töitä. Ja uu- Pistin Nissisen Antille säh- tena tullee kuvaan Kontiomäen
köpostia. Antti vastasi, ja niin ja Oulun välinen rataosa.
minut pestattiin Andamentille
töihin.
Kotinsa viereen rakentanut
Elokuusta lähtien on työnjoh- Mikko on tyytyväinen asuintajan hommissa toimivan Mikon paikkaansa. Erityisesti Yppäri
palkan maksajana ollut Maas- on hänen mielestään sopiva
torakentajat. Talvisin työt ovat asuinpaikka.
paljolti urakkalaskentaa, mutta
- En osaa moittia. Kavereita
työmaille mennään tarvitta- on kylässä mukavasti. Ja Kaessa. Työ on varsin itsenäistä: resuvannosta kotoisin oleva
urakkalaskentaa voi ihan hyvin emäntäkin on ollut tyytyväitehdä myös kotikonttorissa.
nen, tuumailee kahden tytön
ylpeä isä.
Kilpailu on ratapuolellakin
sivu 12
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Rakentaminen ei lopu koskaan
JARI FORS
Kalajoen ammattiopiston talonrakennuslinja pyörii omaa
samaa vauhtiaan. Omakotitaloja
ja muita rakennuskohteita valmistuu tasaiseen tahtiin, vaikka
yleisesti rakennusalalla on hiljaisinta vuosikymmeniin. Asuntojen myynti on hidastunut selvästi viimeisen vuoden aikana.
Varsinkin uusien, pinta-alaltaan
suurien ja kalliiden talojen kysyntä on pienentynyt valtavasti.
Esimerkiksi kaksi- kolme vuotta
taaksepäin ammattiopiston taloja haluttiin ostaa jo keskeneräisenä, mutta periaatteena on
ollut, että talot myydään vasta
täysin valmiina. Näin saamme
turvattua, että saamme tehdä
kaikki työvaiheet, joka on opetuksen kannalta erittäin tärkeää.
Rakennusalan hiljeneminen on
näkynyt myös siinä, että oppilaille ei tahdo löytyä työssäoppimispaikkoja. Kolmannen vuosikurssin oppilaat ovat lähdössä
lähiviikkoina 14 viikon mittaiselle työssäoppimisjaksolle ja tällä
hetkellä vain muutamalla on tiedossa harjoittelupaikka. Tämä
tarjoaa mahdollisuuden myös
yksityisille ihmisille, sillä he voivat ottaa oppilaita työssäoppimaan esimerkiksi heidän omakoti- tai kesämökkityömailleen.
Ehtona on vain se, että työtä
on ohjaamassa joku rakennusalan ammattilainen. Oppilaille ei
makseta palkkaa työssäoppimisen ajalta.
Ydinvoimalasta odotetaan
piristysruisketta
Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan
varaan lasketaan rakennusalalla
paljon. Sen toivotaan piristävän
rakentamista sekä samalla varmistavan rakennusalan opetuksen ja opiskelun tarpeellisuuden
myös Kalajoella ja lähiseudulla.
Ydinvoimarakentaminen on itsessään erikoisrakentamista ja
tarkoin lailla säädeltyä, että sen
opettamiseen meillä rakennusosastolla eivät resurssit riitä.
Talonrakentajan perustutkinto
antaa opiskelijoilleen kuitenkin
perustaidot- ja tiedot rakentamisesta, joiden pohjalta on hyvä
erikoistua sitten työelämässä
eteenpäin.
Todennäköisesti
ydinvoimalan rakentaminen tuo
kuitenkin mukanaan niin paljon
myös muuta rakentamista muun
muassa
asuntorakentamisen
puolella, että siitä on hyötyä
sekä alueen rakennusliikkeille
kuin ammattioppilaitoksillekin.
Kalajoen ammattiopiston rakennusosaston motto onkin ”Rakentaminen ei lopu koskaan!”
Talo valmiiksi asteittain
Oppilaitoksen
rakennustyömaalla pyritään ottamaan oppimishyöty irti työvaiheiden
alusta loppuun. ”Raksapuolen”
oppilaat aloittavat perustustöistä, tekevät rungon, eristystyöt, vesikaton, ulkovuoren valmiiksi ja sisältä ns. levyvalmiiksi.
Tämän jälkeen sisustusrakentajaopiskelijat tekevät sisäpuoliset
pinta- ja viimeistelytyöt; tasoitetyöt, maalaukset, tapetoinnin,
lattiamateriaalien asennukset,
laatoitukset ja niin edelleen.
Rakentamisen
aikataulutus
suunnitellaan siten, että rakennusosasto satsaa syksyyn paljon työmaatunteja, jotta rakennus saadaan ns. säältä suojaan.
Näin varmistamme myös sen,
että pystymme hallitsemaan rakennusaikaisen kosteuden. Riittävät kuivumisajat ovatkin etu
hieman normaalia pidemmällä
rakennusaikataululla.
Valmiit
kohteet myydään markkinahinnoilla. Näin varmistamme sen,
että emme ”polje hintoja” ja
näin ollen olemme tasapuolisia
Kalajoen ammattiopiston rakennusosaston oppilaat harjoittelevat oikeilla työmailla. Kuvassa toisen vuosikursiin oppilaat tekevät vesikaton
ruodelaudoitusta. Rakennusosaston lehtori Jari Fors tarkistaa, että jako on pysynyt oikeana.
rakentajia
nähden.
muihin
rakentajiin laaja-alaiset
perusvalmiudet
rakennusalan työmaatehtäviin.
Opiskelija oppii käyttämään
Millainen koulutus?
rakennusalan
ammattilaisten
Talonrakentajan
perustut- työvälineitä sekä valitsemaan
kinto kestää kolme vuotta. oikeat työmenetelmät ja mateOpinnot voi suorittaa nopeam- riaalit.
mallakin aikataululla mahdolliOpiskeluaikana
päästään
suuksien mukaan. Mahdolliset myös tutustumaan mielenkiinaikaisemmat opinnot voidaan toisiin rakennuskohteisiin ja
lukea myös hyväksi opintojen alan yrityksiin sekä työskenalussa. Lukio-opinnoista kiin- telemään
oppilaitoksemme
nostuneet voivat suorittaa Ka- työmailla. Kolmantena opiskelajoella myös kaksoistutkinnon, luvuonna järjestettävä työsjolloin opiskelija saa valmistues- säoppimisjakso
suoritetaan
saan myös ylioppilastutkinnon. rakennusalan yrityksissä rakenOpintojen aikana opiskelija saa nustyömailla. Ammattiosaami-
sen näytöistä annetaan erillinen
näyttötodistus.
Opinnoissa
menestyminen
ja talonrakennusalalla viihtyminen edellyttää kiinnostusta
rakentamiseen, yhteistyökykyä,
järjestelykykyä, joustavuutta
ja täsmällisyyttä. Työtehtävät
vaativat myös hyvää fyysistä
kuntoa.
Saat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Työllistyminen
Suurin osa rakennusalan am-
mattimiehistä on rakennusmiehiä, muurareita tai kirvesmiehiä.
Rakennusalan opiskelu oppilaitoksessamme on vaihtelevaa.
Talonrakentajat työskentelevät
uudis- ja korjausrakennustyömailla rakentaen ja korjaten
pientaloja, kerrostaloja sekä
liikerakennuksia. He tekevät
eri työvaiheita perustustöistä
sisustus- ja viimeistelytöihin
saakka. Talonrakentajat voivat
sijoittua myös elementtiteollisuuteen valmistamaan esimerkiksi betoni- tai puuelementtejä.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
sivu 13
Hyvät pyhäjokiset ja raahelaiset!
”Maksaja Avoimesti-Yhdessä-Vaikuttaen ry”
Kalajokinen, Alavieskan kirkkoherra Eija Nivala oli ehdolla vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja saavutti
hyvän, 3642 äänen tuloksen. Sen jälkeen hänet on valittu kirkolliskokousedustajaksi kaudelle 2012 2016. Kirkolliskokous on valinnut Nivalan myös kirkkohallituksen täysistunnon jäseneksi.
Eija Nivala on saanut luottamusta oman ammattikuntansa keskuudessa. Suomen kirkon pappisliitto
valitsi hänet vuonna 2011 puheenjohtajaksi ensimmäisenä naisena liiton 93-vuotisen historian aikana.
Vuonna 2012 Nivala valittiin Kirkon akateemiset AKIn puheenjohtajaksi.
Eija Nivalalla on vahva kansainvälinen työkokemus sisällissotaa käyneessä Angolassa. Monivuotinen
työ lapsiperheen äitinä vaikeissa olosuhteissa kertoo rohkeudesta ja sitoutumisesta.
Eija tuntee perheen arjen. Papin työn kautta hän on elänyt ihmisten arjessa ja juhlassa, iloissa ja suruissa.
Hänellä on vahva kansainvälinen työkokemus ja hän on saavuttanut arvostusta valtakunnallisena päättäjänä.
Seuraavat eduskuntavaalit käydään kahden kuukauden kuluttua. Nyt meillä on mahdollisuus saada
alueemme kansanedustaja, jota kuunnellaan myös Helsingissä.
Eduskuntavaalien vaalisauna on nyt
valmistunut. Voit voittaa Eijan pihasaunan itsellesi osallistumalla suuriin
vaaliarpajaisiin. Voittojen arvo on yli
5500 euroa.
sivu 14
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
KATRUUSAN
ETUSETELI
KATRUUSA
Vanhatie 33; 86100 Pyhäjoki
Etuseteli on voimassa
28.2.2015 asti. Etu koskee
yhtä normaalihintaista
tuotetta / talous.
Yksi
normaalihintainen
tuote
Probiootti plus
kaps.
90 125
(ovh 30,75)
20
Ei leimoja.
-20%
A
KK
LEI
A
Kaupan päälle
20 kaps. matkapakkaus (arvo 6,35)
N!
TEE PUREFISH Omega-3
L
TA
Fosfoser Memory
RegulatPro Bio tai
Metabolic
22 90 45 00
100 kaps.
(ovh 28,00)
133,15 e/kg
®
59
120 kaps.
(ovh 52,50)
95
350 ml
(ovh 66,85)
387,95 e/kg
171,30 e/l
Hainrusto+Vihersimpukka
Mivitotal Flex
160 kaps.
(ovh 52,25)
1L
(ovh 40,15)
35 90
560,95 e/kg
35 90
YLI -30 %
Bio-Qinon Q10 GOLD
100mg
79
90
150 + 30 kaps.
(ovh 97,70)
Arthrobalans Plus
35 00
120 tabl.
(ovh 44,55)
182,70 e/kg
624,20 e/kg
+33% enemmän!
Vain Luontaistuntijalta
BIO luomua.
Candida Forte
Aurinko D 50 tai 100 µg
60 tabl.
(ovh 27,75)
50 µg 300 kaps tai
100 µg 200 kaps
(ovh 29,90)
18 90
YLI -30 %
21
90
Omega7
47 90
150 kaps.
(ovh 62,80)
Lähialueen
- Luomuhiutaleita
- Kuningatarhunajaa
Teetä moneen makuun
- kamomilla
50 µg 185,60 e/kg ja
100 µg 277,20 e/kg
- pakurikääpä
- fenkoli
Huipputarjous!
-25 %
- punopensas
- ym.
Hinnat voimassa 26.2.2015 asti. Voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää.
457,20 e/kg
Tervetuloa
Meiltä myös
- Isopahkalan
keramiikkaa
- Paanukivikelloja
- Taidetta
- Käsitöitä
- Pesulapalvelu
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Sisustusbloggaaja Anni Riihimäki
HEIDI MANKISENMAA
Viime syksynä bloggaamisen
aloittanut Merijärveltä kotoisin
olevan kahden lapsen äiti Anni
Riihimäki, omaa sukua Nuorala, toimii luokanopettajana
Hausjärvellä. Hän sai idean sisustusblogin
perustamiseen,
kun piti läksyblogia oppilailleen. Siinä hän huomasi, kuinka
helppoa ja vaivatonta blogin
pitäminen on. Anni on kysynyt
luvan kuvien julkaisemiseen
perheenjäseniltään, sillä onhan
heidän kotinsa julkisen tarkastelun alla.
Jo vuosia ennen blogin perustamista Anni oli sisustanut
kotiaan tavoitteellisesti: “Olin
pohtinut pitkään sisustusblogin
perustamista. Tykkään valokuvauksesta ja tunnelman luomisesta kotiini.”
Annin oma ehdoton henkilökohtainen suosikkisisustaja on
sisustussuunnittelija SirkkaLiisa Hietaniemi: “Hän on
suunnitellut meidän kotiimme
sisustuksen värien päivityksen
ja auttoi meitä järjestelemään
huonekalujamme
uudelleen.
Hänestä on tullut myös ystäväni.”
Anni on ollut aina kiinnostunut käsitöistä. Hän on ommellut
pienestä pitäen paljon erilaisia
vaatteita. “Kiinnostuin sisustamisesta konkreettisesti, kun rakensimme ensimmäisen kotimme. Sittemmin myimme sen ja
tämän kodin olemme suunnitelleet itse yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Kotimme pääsi
myös talotehtaan mallikodiksi.
Meillä on käynyt useita ihmisiä
tutustumassa kotiimme rakentamiseen liittyen.”
Annin mies työskentelee rakennusalalla ja on myös puuseppä. Niinpä heidän kotonaan
tulee kädenjälki esiin, joka
korostaa kodin lämminhenkistä ilmapiiriä. “Kodissamme on
paljon esineitä ja huonekaluja,
jotka ovat hänen entisöinnin
taidonnäytteitään. Lapsemme
nukkuvat isänsä tekemissä sängyissä ja myös meidän sängynpääty on hänen käsialaansa.”
Perheessä harrastetaan myös
musiikkia ja musikaalisuus tulee
näkyviin sisustuksessa. Soittimia on esillä melkein joka huoneessa ja niitä on mahdollisuus
soittaa silloin, kun siltä tuntuu.
Pauha-Maija ja- Mattiehdokkaita haetaan
Annin sisustustyyli yhdistelee tällä hetkellä vanhaa ja
uutta: “Vanhat esineet tuovat
sopivasti rouheutta selkeään
tyyliimme. Emme kuitenkaan
sisusta minimaalisesti. Sisustuksessamme on huomioitu
kaikkien perheenjäsenten toiveet.” Annin mielestä kodissa
pitää näkyä elämä; heilläkin on
monia huonekaluja, jotka ovat
kulkeneet mukana muutosta
toiseen. Heidän kodistaan löytyy myös nostalgisia esineitä.
Esimerkiksi tuoli, jonka he ovat
tuoneet häämatkaltaan ja entisöineet yhdessä. “En sisusta
trendin mukaan, mutta seuraan
kyllä trendejä ja otan ehkä pieniä pilkahduksia niistä omaan
sisustukseen.”
Tänä syksynä Anni on suosinut paljon hillittyjä värejä:
kuten harmaan ja valkoisen eri
sävyjä. Pehmeyttä sisustukseen hän on kumminkin onnistunut tuomaan taljojen avulla.
Anni on käyttänyt paljon myös
kynttilänjalkoja ja erimuotoisia
kynttilöitä. Ne toimivat ikään
kuin sisustuksen väripilkkuina.
Onhan esimerkiksi keltainenkin
mieltä piristävä väri. Hän haluaa kodin olevan persoonallinen.
Eihän koti muuten tuntuisikaan
omalta.
Kaisa Tornberg on vuoden 2014 Pauha-Maija.
Kotiseutupäivää
vietetään
sunnuntaina 5. heinäkuuta ja
kotiseutujuhla on Annalan museolla. Kotiseutujuhlan yksi ohjelmanumero on Pauha-Maijan
tai Pauha-Matin julkistaminen.
Tittelin saamiselle on kirjattu
seuraavat kriteerit: henkilö on
toiminut vapaaehtoisena pitkään jollakin kulttuurin tai kotiseututyön alueella, on edelleen
aktiivinen kulttuurin tekijä, asuu
Pyhäjoella ja tuo tunnetuksi kotikuntaansa myönteisesti. Pau-
Heidän lapsensa ovat oppineet jo hyvin pieninä, että
koriste-esineisiin ei saa koskea: “Enää lapsia ei ole tarvinnut kieltää, sillä he ovat jo sen
verran isoja.” Lasten urheiluvälineet toimivat myös osana
sisustusta.
“Uudet ideat syntyvät ihan
tavallisissa tilanteissa. Usein
tekee mieli vaihtelun vuoksi
muuttaa jotain pientä. Erilaisten tunnelmien luominen kotiimme on tärkeää. Se on ollut
minulle tärkeää jo pienenä.
Mietin tarkkaan värisävyt ja
tunnelmat”, kertoo Anni. Hän
on sisustanut myös luokkansa
oppilaiden kanssa inspiroivaksi
oppimisympäristöksi.
gillaan saavuttanut, on unelma
- unelma, josta hän oli haaveillut jo pitkään. Hänen tavoitteenaan on jakaa hyvää mieltä
ja kauniita asioita - positiivista
energiaa. Anni on tehnyt omat
facebooksivut blogilleen, jossa
jakaa linkkejä postauksiin: “Sivu
Kotona heillä on tällä hetkellä on saanut jo muutamassa päikäynnissä hieman isompi pro- vässä paljon tykkäyksiä.”
jekti: pihasaunan suunnittelu,
jonka rakentamisesta Annin Anni pyrkii välttämään niin
puuseppämies vastaa.
kutsuttuja
heräteostoksia: kuukausi ja ostan leikkokukkia
“Käytän kuitenkin tuoreiden iloksemme – tekemään arjesta
Suurin asia, mitä Anni on blo- kukkien hankintaan rahaa joka juhlaa.”
Hierojia tarvitaan ja koulutetaan
Koulutetun hierojan työnantajana voivat olla esim. erilaiset
sosiaali- , terveys-, liikunnan
ja hyvinvointialan yhteisöt tai
yritykset. Työ on itsenäistä ja
vaatii eettisten periaatteiden
noudattamista sekä hyvää vuorovaikutuksen ja kommunikaatiotaitojen hallintaa.
Hierojan ammattitutkinto antaa myös yleisen kelpoisuuden
ammattikorkeakouluopintoihin.
Sosiaali- ja terveysalojen sisäänpääsykokeisiin voi päästä
hierojan
ammattitutkinnolla,
mutta valintamenettely on aina
koulukohtainen.
Hierojan työssä vaadittavia
ominaisuuksia ovat palvelualtti-
sivu 15
us, sosiaalisuus, erilaisien ihmisten kanssa toimeen tuleminen,
rytmitaju ja hyvä fyysinen kunto. Hierojan ammattitaitovaatimuksiin voit tutustua tarkemmin Opetushallituksen sivuilla
www.oph.fi.
Koulutuksen toteutuminen
Opinnot suoritetaan monimuoto-opiskeluna
soveltuen
näin myös työssäkäyville. Lähijaksoja on 1-2 kertaa kuukaudessa iltasin tai viikonloppuisin sisältäen teoriaosuuden
sekä käytännön harjoittelua.
Ammattiosaaminen osoitetaan
näyttötutkintona, mutta mikäli
2. Hieronta hoitotapahtumaammattitaito on hankittu esim. na
työelämässä, voi osallistua ai3. Hieroja yrittäjänä
noastaan tutkintotilaisuuksiin.
Itsenäinen opiskelu ja harjoitValinnainen tutkinnon osa vatelu sekä motivaatio korostuvat litaan seuraavista:
etäopiskelutoteutuksessa olen• tutkinnon osa hierojan erinaisesti.
koisammattitutkinnosta
• tutkinnon osa sosiaali- ja
terveysalan perustutkinnosta
Opintojen sisältö
(vaihtoehtoisesti kasvun tukeHierojan ammattitutkinnon minen ja ohjaus, kuntoutumisen
suorittajan on toteutettava kol- tukeminen tai hoito ja huolenme pakollista tutkinnon osaa ja pito)
vähintään yksi valinnainen tut• tutkinnon osa liikunnanohjakinnon osa.
uksen perustutkinnosta
Pakolliset ammattitutkinnon
• tutkinnon osa liikunnan amosat ovat:
mattitutkinnosta
1. Hierojana toimiminen
ha-Maija tai Pauha-Matti saa
kotiseutujuhlassa tunnustukseksi pyhäjokislähtöisen Anja
Kantorin os. Pihlajamaan
suunnitteleman ja toteuttaman
kansallispukuisen keramiikkanuken.
Voit jättää ehdotuksesi perusteluineen kulttuuritoimistoon
maaliskuun loppuun mennessä
puh. 040 3596102 tai kulttuuri@pyhajoki.fi (Marjo Luokkanen)
sivu 16
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Jari Yrjänä
- rautakauppaa neljännessä polvessa
Juhanilla ja Tertulla on aihetta hymyyn. Oma poika Jari Yrjänä on tarttunut puikkoihin jatkaen sukupolvien mittaista perinnettä.
ARVO HELANTI
Kaikille pyhäjokisille on itsestään selvää, että kunnassa
toimii rautakauppa. Aikanaan
Pyhäjoen Osuuskaupassa oli
rautaosasto ja myös kyläkaupat
välittivät rauta-alan tavaroita
asiakkailleen. Nuo ajat ovat vain
kaukainen muisto, sillä rautakauppa on Pyhäjoella vuosikaudet mekinnyt samaa kuin
Yrjänän Rauta.
Juhani Yrjänä rantautui Pyhäjoelle v. 1973. 1980 rakennettiin oma liikekiinteistö aivan
kunnan keskustaan, josta muutto nykyiselle paikalle tapahtui
viime vuonna.
Nimi vaihtuu, kauppa
jatkaa
Kaupan nimi on aikojen myötä vaihdellu: Rauta ja Talous J
Yrjänä, K Rauta Yrjänä, Yrjänän
Rauta. Aloitettiin toiminimellä, joka muuttui ajan mukana
ky:ksi. Nykyään toimintamuotona on oy. Kauppa on kuiten-
kin säilynyt koko ajan saman
perheen hallinnassa.
Aluksi kauppa teki Juhani Yrjänä yhdessä vaimonsa Tertun
kanssa. Lapset tulivat kauppakuvioihin sitten ajan mukana.
Perheen poika Jari sananmukaisesti kasvoi kaupassa.
Koulun jälkeen näet aika kului
kaupan takahuoneessa. Varsinaisesti ura kaupassa alkoi kuitenkin vasta armeijan jälkeen
1989.
Peruskoulun jälkeen Jari Yrjänä opiskeli Raahes Porvari- ja
kauppakoulussa merkonomilinjalla. Ja koulutus jatkui ja jatkuu
edelleen ketjujen puitteissa:
rakennustarvikkeiden myyjän,
työvälineiden myyjän ja yrittäjän ammattitutkinto valmistivat
tulevaan.
Ja kauppias vaihtuu
seen. Jaria ei yrittäjyys pelottanut. Mutta kun velkaa joutuu
ottamaan, niin kyllä sitä mietti,
miten niistä selviää.
Rautakauppa on Pyhäjoella tasaisen varmaa. Jos ei ole
ollut supersesonkeja, ei sitten ihan hirveän huonoakaan.
Rautaruukki on tuonut alueelle
ostovoimaa ja maalaiskunnassa on aina jotain rakentamista.
Elementtitalot eivät työllistä
kovinkaan paljoa, mutta maattilarakennuksesta saattaa irrota
paljonkin kauppaa.
Yrjänän Raudassa on uudessa
toimitilassa todella laaja valikoima. Tätä tukee vielä kuuluminen
IKH- ketjuun. Ja jos jotain ei ole,
sitä saadaan tilaamalla. Yhteistyötä oli tehty ennenkin, ja ketjun esitti tiiviimpää yhteistyötä. IKH:lla on kohtalaisen hyvä
markkinointi, joka tukee oman
kaupan menestystä.
2003 Juhani Yrjänällä tuli täyteen 30 vuotta kauppiaana. Ja
Ydinvoimala hyödyttää
Jussi tuumasi, että on nuorem- pyhäjokisia
man aika siirtyä vetovastuu-
Mammuttimainen rakennusprojekti Hanhikivellä antaa
rautakauppiaalle uskoa. Vaikka
voimalan rakentajat eivät tekisikään ostoksia suoraan kauppaan, hän uskoo liikevaihdon
kasvavan. Urakoitsijat tulevat
pääosin muualta. Ja kaikilla tulee olemaan pienempiä tarpeita,
jotka hankitaan paikkakunnalta.
Toki remontointi lisääntyy ja se
näkyy liikevaihdossa.
Jari on yhteisten asioiden
hoitaja
Jari Yrjänällä on takanaan
myös pitkä ura Pyhäjoen yrittäjien yhteisenä edunvalvojana.
Kahdeksan vuotta Pyhäjoen
yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana on tuonut perspektiiviä
myös omaan yrittämiseen. Monelle yrittäjälle kunnan asukasmäärä tuottaa tuskaa. Tuhat
asukasta lisää merkitsee paljon,
kun kiikutaan kannattavuuden
rajamailla.
Aloitamme monimuotokoulutuksena
HIEROJAN
ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen 13.4.2015.
VUOSIKOKOUS
26.2.2015 klo 18.30
Merikadun kolun auditoriossa
os. Merikatu 3 Raahe
Käsitellään vuosikokoukselle säädetyt asiat.
Jäsenkorttien tarkastus alkaa klo 17.30.
Lähiopetusta 1-2 kertaa kuukaudessa iltasin tai viikonloppuisin, sisältäen teoriaosuuden
sekä käytännön harjoittelua. Hakuaika on 9.2.15.3.2015.
Lisäohjeet löydät sivustoilta www.opintopolku.
fi sekä http://www.raahenaiku.fi. Osa hakijoista
valitaan hakemuksen perusteella haastatteluun,
jonka jälkeen suoritetaan opiskelijavalinta.
Lisätiedot:
opettaja Mia Ahinko 044 439 4379
terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti,
koulutettu hieroja
Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Majoituksen tarve kasvaa Pyhäjoella
AILA LAITILA
Tilapäistä asuntoa tarvitsevien määrä lisääntyy merkittävästi lähivuosina. Asunnon tarvitsijat edellyttävät asuinpaikaltaan hyvää kuntoa
ja nykyajan mukavuuksia. Nyt on siis mainio aika remonttiin, jos aiot
vuokramarkkinoille.
olemme perustaneet pääosin
paikallisten henkilöiden kanssa
yrityksen Sarhapat Oy. Uuden
yrityksen kautta vuokraamme
ja kalustamme asuntoja Pyhäjoella ja lähialueilla. Yhteisellä
yrityksellä pystymme hallitsemaan suurempaa asuntomäärää
kysynnän kasvaessa.”
Lähikuukausina
Pyhäjoella
käynnistyy monta asuinrakentamisen hanketta. Uusien asun-
tojen rakentuminen lisää myös
mahdollisuuksia kiinteistösijoittamiseen.
- Etsimme hyväkuntoisia asuntoja välitykseen tai vuokralle
koko ajan. Nyt kannattaa sijoittaa asuntoihin, jos pääomaa on.
Kysyntää tulee riittämään pitkäksi aikaa. Jo ensi kesästä kylänraitilla tulee olemaan liikettä
enemmän kuin pitkään aikaan
on ollut, Salmelat ennakoivat.
Vapaa-aikatoimen
maksuttomat
yleisöluisteluvuorot
sunnuntaina 22.2.
poikkeuksellisesti
9.30-10.30 mailato
10.30-11.30 mailallinen
alakoulu
11.30-12.30 mailallinen
yläkoulu
Oppisopimus
– työtä tekemällä tutkinto ja ammatti
JYRI LAAKSO
Väliaikaismajoitusta tarvitsevien henkilöiden määrä on kasvanut Pyhäjoella viime kesästä
lähtien. Tästä vuodesta odotetaan edellistä vilkkaampaa.
Pyhäjokiset Suvi ja Mikko
Salmela ovat välittäneet asuntoja Pyhäjoella usean vuoden
ajan.
- Meillä on yrityksemme
Asuntopyhajoelta.fi:n kautta
välityksessä noin 30 asuntoa
Pyhäjoella. Asuntojen kysyntä
on kasvanut merkittävästi viime
keväästä lähtien. Majoittujat
ovat olleet pääosin ydinvoimahankkeeseen ja tuulivoimahankkeisiin liittyviä henkilöitä.
Viime aikoina olemme saaneet
majapaikkoja välitykseen myös
Raahesta ja Kalajoelta, Salmelat
kertovat.
Salmelat ovat varautuneet
kysynnän kasvamiseen yhdessä muiden alueen toimijoiden
kanssa. ”Uskomme, että maaliskuusta lähtien työntekijöitä
tulee taas uusi aalto. Tavoitteemme on välittää noin sataa
asuntoa Pyhäjoelta ja lähiseudulta tulevan kesän aikana.
Tulevaisuutta silmällä pitäen
sivu 17
Pyhäjoki: puh (08) 433 781; Raahe puh. (08) 222922
Eduskuntavaalien lähestyessä
kaikkia puolueita kiinnostavat
taas koulutusasiat. Monet ehdokkaat haluavat taas kerran
kehittää koulutusta ja nimenomaan oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus on
ristiriitaisia mielipiteitä keräävä
koulutusmuoto monessa mielessä. Henkilöt, joilla on vähän
tietoa tästä koulutusmuodosta,
esittävät kritiikkiä ja kehittämisideoita.
Oppisopimuskoulutus on vaativa koulutusmuoto. Oppisopimusopiskelijan täytyy olla itse
erittäin aktiivinen jo aloitusvaiheessa, koska oppisopimustyöpaikka täytyy hankkia itse,
jos työsuhdetta ei ole. Lisäksi
oppisopimuksella
tutkintoa
hankkiva henkilö hoitaa työnsä
työyhteisössä.
Työpaikan täytyy olla oppisopimuskoulutukseen sopiva.
Työpaikalla täytyy olla henkilö,
joka voi ja haluaa toimia opiskelijan ohjaajana. Työpaikkaohjaajalla täytyy olla vähintään sama
tutkinto tai pitkä työkokemus
alalta, jolta oppisopimusopiskelija suorittaa tutkintoa.
Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijan työajalta palkkaa, joka on alan työehtosopimuksessa. Palkan vastineeksi
työnantaja haluaa aktiivisen,
aloitekykyisen ja kehityskelpoisen henkilön koulutettavaksi.
Oppisopimus solmitaan määräajaksi, mutta harvoin työnantaja luopuu kouluttamastaan
työntekijästä oppisopimuksen
päättyessä.
Oppisopimuksella
voidaan
täydentää ammatillista osaa-
mista tai suorittaa ammatillinen
perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Yleensä oppisopimuksen tarkoituksena on
suorittaa ammatillinen tutkinto.
Myös yrittäjät voivat täydentää omaa osaamistaan oppisopimuksella omassa yrityksessään.
Raahen seutukunnan oppisopimuskoulutuksesta vastaa
Raahen
oppisopimuskeskus
Raahen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Raahen oppisopimuskeskus suunnittelee koulutuksia
yksittäisille opiskelijoille, työyhteisöille tai ryhmille. Lisäksi
oppisopimuskeskus vastaa kaikista oppisopimukseen liittyvistä viranomaistehtävistä.
Kirjoittaja vastaa oppisopimuskoulutuksesta Raahen Aikuiskoulutuskeskuksessa.
sivu 18
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15
Seurakunta tiedottaa
Kastettu: Miika Matias Niemelä,
Ninnu Sofia Pirttimaa, Nona Eliisa
Pirttimaa,Valtteri Niku Olavi Ruotsalainen, Onni Erik Ilmari Illikainen
Matkalaulumessu kirkossa su
15.2. klo 10. Kirkkokuoro, Riikka
Suni-Lajunen ja Olli Lajunen. Lähetyskahvila seurakuntatalolla jp:n
jälkeen.
Musiikkiopiston oppilaskonsertti ”Helmikuun Serenadi” seurakuntatalolla ma 16.2. klo 19.
Perhekerho Sarpatissa ke 18.2.
klo 10-12. Laskiainen, mäenlaskua
ja makkaranpaistoa.
Lapsikuoro Parhalahti ke 18.2.
klo 10.45.
Ystäväkerho ke 18.2. klo 12, vieraana Raahen Tähkäkerho.
Viikkomessu kirkossa, ruokailu
ja ohjelmahetki seurakuntatalolla.
Ruuan ja kahvin hinta 6 €, ei arvontaa.
Kirkkokuoro keskiviikkoisin seurakuntatalolla klo 18.30.
Lapsikuoro Yppäri to 19.2. klo
11.
Hartaus Jokikartanossa to 19.2.
klo 13.30.
Lapsikuoro seurakuntatalo to
19.2. klo 16.30.
Kinkerit, Pohjankylä, Jari ja Niina
Yrjänällä to 19.2. klo 18.
Raamattupiiri peruttu, tervetuloa kinkereille.
SarpattiÄXÖN
toimintailta
alakouluikäisille pe 20.2. klo 18.
Pelejä, leikkejä, tarjoilu hoidetaan
nyyttäri-periaatteella: halutessasi
voit tuoda jotain pientä yhteiseen
tarjoilupöytään.
Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su 22.2. klo 10. Lähetyskahvila
kotiseutuyhdistyksen järjestämänä
jp:n jälkeen seurakuntatalolla.
Kinkerit, Parhalahti, Helena ja
Paavo Haapakoskella su 22.2. klo
14.(huom! päivä ja aika)
Kinkerit, Pirttikoski, Tuulikki
Mattilalla su 22.2. klo 18.
Rippikoululaiset ja vanhemmat:
- Riparisunnuntai su 22.2. kaikille Pyhäjoen seurakunnan rippileirille lähteville alkaa jumalanpalve-
sivu 19
Järjestöt toimivat
luksella klo 10:00. Riparisunnuntai
jatkuu srk-talolla klo 13:00 asti. Riparisunnuntaihin toivotaan mukaan
riparilaisten vanhempia! Rippikoululaisten saadessa opetusta vietämme srk-talolla vanhempainkahvilaa keskustellen yhdessä kanssa
nuorten elämästä, vanhemmuuden
haasteista, arjen iloista ja suruista.
TULOSSA:
-Pisara-omaishoitajien vertaistyhmä Sarpatissa ma 23.2. klo 13.
Varhaisnuorisotyö:
- Tekstaritupu tekstiviestipalvelu
5-6 luokkalaisille päivystää koulupäivinä numerossa 044-7118638.
Palveluun voi lähettää nimettömiä
viestejä mieltä painavissa asioissa
tai vain juttukaverin puuttuessa.
Nuorisotyö:
- Sählykerho yläasteikäisille monitoimitalolla tiistaisin klo 16.20 17.30 (Jesse ja Viljami)
- Kasvuryhmä rippikoulun käyneille nuorille Sarpatissa torstaisin
klo 18. ”Tule ja katso!”
- Sählyä nuorille aikuisille monitoimitalolla torstaisin klo 19-21.
- facebook: Liity jäseneksi ”Pyhäjoen seurakunnan nuoret”.
Kirkkoherranvirastossa myynnissä seurakunnan adresseja 10
€/kpl.
RY:
Raamattuluokka la 14.2 klo
19.30 Esa Impolalla
Vuosikokous ja seurat su 15.2. klo
16 ry:llä
Lähetysseurat to 19.2. klo 19
ry:llä, Erkki Pirnes, Johannes Pigg
Ompeluseurat pe 20.2. klo 19
ry:llä
Pyhäkoulut su 22.2. klo 12 Valtteri Ilolalla ja Jukka Nuoralalla
Kirkkoherranvirasto p. 433119
avoinna ma 8-12, ti 12-16 ja ke
11-14. Tarvittaessa voitte ottaa
yhteyden papistoon: kirkkoherra
Jukka Malinen p.040-505 0016
tai seurakuntapastori Kai Juvila p.
050-328 8107.
Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta:
www.pyhajoenseurakunta.fi
Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry. ma 16.2. klo 12.00
Naisten juttutupa Iltaruskossa
ma 16.2. klo 18.00 Äijäkööri Iltaruskossa ma 23.2. klo 18.00
Harmaahapset Iltaruskossa. ti
24.2. klo 12.00 Kevätkokous
seurakuntatalolla. Käsitellään
sääntömääräiset asiat. Mukana
on piirin puheenjohtaja Eero
Rauhala. Yhdistys tarjoaa kokouskahvit. Tervetuloa!
Lisätietoja toiminnastamme
www. elakeliitto.fi/pyhajoki.
Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry. Lippukunnan vuosikokous 15.2.2015
klo.14 Sarpatissa. Kokous on
kaikille lippukunnan jäsenille,
äänioikeus kaikilla yli 15-vuotiailla jäsenillä. Partiomammat
suunnittelevat vuoden toimintakalenteria 15.2.2015 klo.13
alkaen Sarpatissa, tervetuloa
uudet ja vanhat mammat paikalle. PartioMammojen ohella isille
ja papoille perustetaan KalustoKärpät -ryhmä, jonka tarkoituksena on huoltaa, kunnostaa
ja hallinnoida lippukunnan kalustoa, kokoontumiset tarpeen
mukaan keskittyen leirien ja
retkien yhteyteen. Ilmoittaudu
mukaan 040-5496418/Kaisa.
Hanhikiven Kiertäjät järjestää
partioperheiden Talvitempauksen partiolaisten muistelemispäivänä 22.2.2015 klo.13
alkaen Roskarukalla. Luvassa
mäenlaskua hyvässä seurassa sekä partioryhmien välinen
mäkiautokisa. Tervetuloa koko
perheellä! Lippukunta on päässyt mukaan Arinan kannustajat
yhteistyöhön, tue sinäkin paikallisen lippukunnan tekemää
nuorisotyötä ja klikkaa itsesi
omalla s.kanavalla lippukunnan
kannustajaksi. Kannustaja yhteistyöstä huolimatta bonus
maksetaan normaalisti.Maksettava tukipotti määräytyy sen
mukaan, kuinka paljon seura
kerää Kannustajia. Lue lisää
osoitteesta s-kanava.fi/arina ja
liity lippukunnan Kannustajaksi.
Perhepartio Kissat kokoontuu kololla la 14.2. klo 14.3016.30 ja seuraavan kerran su
22.2. Roskarukalla klo 13.
Pirttikosken maaseutunaiset. Päiväkahvit kökkätuvalla
ma 16.2 klo 12. Kahvit ja ”arvoituksia”. Emäntinä Eliisa ja
Hilkka. Tervetuloa!
Pyhäjoen
Kaatuneitten
Omaiset ry:n Sääntömääräinen vuosikokous pidetään
Pe.27.2.2015. Klo.13:00.Puhtolassa (Torimökki )
Esillä sääntömääräiset ym
toiminnan jatkumiseen liittyvät asiat.
Pyhäjoen Silmu Kahvitellaan Toini ja Voitto Hourulalla
17.2.2015 kello 12.00 osoitteessa Peräntie 12. Tervetuloa!
SAAREN KOULU TIEDOTTAA
http:/saarenkoulu.pyhajoki.fi
Valinnaisaineilta
7. luokkalaisille ja vanhemmille
maanantaina 16.2. klo 17.30 alkaen ruokalassa
Tervetuloa!
PYHÄJOEN
MERIPELASTUSYHDISTYS RY.
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS
keskiviikkona 25.2.2015 klo 19.00
Pyhäjoen Metsästysseuran majalla.
Sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa !
Hallitus
Hanhikiven Kiertäjien Muistelemispäivän
TALVITEMPAUS 22.2.Roskarukalla klo 13:00
Luvassa mäenlaskua ja makkaranpaistoa hyvässä seurassa sekä
partioryhmien välinen mäkiautokisa.
Ota mukaan, oma laskuväline, oma muki (lpk tarjoaa mehun,
makkaran), mahd pientä rahaa (laskiaspullaa+kaakaota myynnissä ”kaakaobaarissa!”), säänmukainen vaatetus, reipasta mieltä ja
partiohuivi kaulaan.
Tervetuloa mukaan koko perheellä!
Diakoniatoimisto
Sotainvalidien Veljesliiton
Pyhäjoen osasto ry:n
avoinna helmi-maaliskuun ajan
parittomilla viikoilla.
sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona
25.2.2015 klo 13.00 Jokikartanossa. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi osaston
toiminnan purkaminen.
Tervetuloa! Johtokunta
Puh. 050-492 9250 / Diakoniatyöntekijä Marianne Joensuu
Muulloin voitte olla yhteydessä
kirkkoherra Jukka Malinen
p. 040-505 0016.
P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
PÄÄTOIMITTAJAT
Sar Hidén
Arvo Helanti
TAITTAJA
Arvo Helanti
http://kuulumiset.pyhajoki.fi
kuulumiset@pyhajoki.fi
Puh. (08) 4390 244
Fax (08) 4390 282
Taittaja:
Päätoimittaja:
Taloussihteeri:
040 359 6166
040 359 6165
040 359 6160
Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy
ISSN 0788-6071
Seuraava lehti
(nro 8) ilmestyy
>> lauantaina 22.2.2014
Aineisto toimitettava
>> tiistaina 18.2.2014
klo 17.00 mennessä
Painosmäärä
>> vko 7: 16 150 kpl
>> vko 8: 1 810 kpl
Ystäväkerho
ke 18.2. klo 12, vieraana Raahen
Tähkäkerho.
Viikkomessu kirkossa, ruokailu ja
ohjelmahetki seurakuntatalolla.
Ruuan ja kahvin hinta 6 €,
ei arvontaa.
Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%)
>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm
>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €
>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi
Ilmoitusehdot
Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi
toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu
myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat
ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi
taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten
virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu
enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Minna Lattunen)
sivu 20
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15