Pyhäjoen Kuulumiset

P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
L A U A N TA I 10 .10 . 2 0 15 – V I I K K O 41
P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T TA M A J O U K KO J U L K A I S U
Uusi autovuokraamo Pyhäjoella
VEERA RÖYTTÄ
Auto Pyhäjoelta -autovuokraamo vuokraa autoja niin yrityksille kuin yksityisillekin.
Viime kesänä Pyhäjoella alkunsa sai neljän kaveruksen autovuokraamo. Auto Pyhäjoelta
on Niko Rantasen, Aku Salmelan, Janne Sirkan ja Teemu
Pehkosen yhteinen yritys, joka
vuokraa autoja ja työajoneuvoja niin yksityishenkilöille kuin
yrityksillekin. Toistaiseksi autovuokraamolla ei ole toimistotiloja, vaan vuokrattu ajoneuvo
toimitetaan asiakkaan luokse.
Pikkuhiljaa toiminnan laajetessa on tarkoitus kuitenkin saada
myös vakituinen majapaikka.
Etusijalla toiminnassa on tarjota pitkäaikaisia vuokrasopimuksia Pyhäjoelle saapuville
yrityksille, mutta yhtä lailla
vaikkapa kuntalaiset voivat tehdä vuokrauksia lyhyemmille
ajanjaksoille. ”Suurin ja tärkein
asiakaskunta ovat kuitenkin
Pyhäjoelle ydinvoimalan rakentamisen seurauksena saapuvat
yritykset”, Rantanen kertoo.
Auton tai työajoneuvon vuokraus tapahtuu joko nettisivuilta
löytyvällä lomakkeella tai ottamalla yhteyttä puhelimitse. Kun
työt ydinvoimalalla lähtevät
kunnolla käyntiin, toiminta laajenee myös autovuokraamossa.
Toiveissa on lisätä työntekijöitä
sekä laajentaa myös vuokrattavan välineistön tarjontaa muun
muassa polkupyörillä, kanooteilla ja muilla harrastevälineillä.
Idea yhteiseen autovuokraamoon lähti kaikilta neljältä mieheltä. Kevään ajan he kehittivät
ideaa, kunnes se kesällä viimein
konkretisoitui ja toiminta alkoi
toden teolla. Aluksi nelikolla oli
hoidettavanaan paljon paperihommia esimerkiksi autojen
saamiseen ja huoltoon liittyen,
mutta pikkuhiljaa alkaa helpottaa.
Vuokrattavat
henkilöautot
yritys saa käyttöönsä lähialueiden autoliikkeistä yhteistyön
seurauksena.
“Työajoneuvot
sitä vastoin hankitaan koko
Suomen alueelta, sillä niiden
tarjonta on selvästi pienempää”, Rantanen kertoo. Muita
yhteistyökumppaneita
ovat
esimerkiksi korjaamot ja lisäksi
alusta asti yhteistyötä on tehty
Suvi ja Mikko Salmelan asuntoyrityksen kanssa.
Lisää tietoa toiminnasta saa
nettisivuilta ja ottamalla yh-
Janne Sirkka (vas.), Aku Salmela ja Teemu Pehkonen ovat tyytyväisiä uuteen vuokrakäyttöön saapuneeseen autoonsa.
teyttä soittaen. Tällä hetkellä mahtava porukka ja kaikilla on
autovuokraamolle tulevaisuus erikoisosaamista, jota hyödynon avoinna ja ikinä ei tiedä, tää”, hän tiivistää.
mitä yrityksestä voi vielä tulla.
Rantanen on tyytyväinen kaverusten luovuuteen. “Meillä on
150-vuotislahja kuntalaisille
ERJA SAUKKO
Pyhäjoelle on suunnitteilla
kuntalaisten oma talo, Pyhäjoki-talo. Talon idea on palvella
oman kunnan asukkaita monipuolisesti. Se tulee tarjoamaan
liikunta-, kulttuuri- ja vapaaajan palveluita sekä majoitus-,
koulutus-, ravitsemus- ja juhlatiloja.
Liikuntaan, kulttuuriin ja
vapaa-aikaan sisältyy valtavasti eri mahdollisuuksia. Niiden pohjalta rakennukseen
lähdetään miettimään erilaisia
ratkaisuja.
”Pyhäjoki-talosta
on tarkoitus tulla kunnan oma
vapaa-aikakeskus, jolla on paljon erilaisia käyttötarkoituksia.
Meillä on jo liikuntaan painottuva monitoimitalo ja Pyhäjokitalo tarjoaa sellaista, mitä monikkarilla ei voi tehdä”, kertoo
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti
Soronen.
Pyhäjoki-talo nimitys liittyy
kunnan 150 -vuotisen hallinnon
juhlavuoteen. ”Nimi tulee siitä,
että Pyhäjoki on sekä kunnan
että joen nimi. Talo-sana taas
kuvaa kansanvaltaa”, Soronen
kertoo. Alkuperäinen idea Pyhäjoki-talosta syntyi kevättalvella kunnanjohtaja Matti Sorosen ja lukion vararehtori Tauno
Rajaniemen yhteistyönä. Ideaa
jalostettiin, ja siitä tehtiin periaatepäätös Pyhäjoen kunnanvaltuuston 150-vuotisjuhlakokouksessa.
Hankkeen laajuus pitää olla
sopusoinnussa kunnan taloudellisten voimavarojen kanssa,
eikä se saa vaarantaa kunnan
taloutta. Projektille on tarkoitus hankkia muuta rahoitusta
kunnan oman rahoituksen lisäksi. Kunta on hankkeessa rakentamassa Pyhäjoki-taloa, jonka
jälkeen se on tarkoitus vuokrata
yrittäjille, jotka ylläpitävät sen
toimintaa.
Pyhäjoki-talon paikkaa ei ole
vielä päätetty, mutta siihen on
mietitty erilaisia vaihtoehtoja.
Talon täytyy sijaita joen varrella asemakaava-alueella. ”Pyhäjoki-talon paikka ja arkkitehtuuri ovat mielestäni tärkeitä ja
ne täytyy miettiä huolellisesti”,
Soronen kertoo. Rakennuksen
sisällön ja sijainnin suunnittelu
on tarkoitus tapahtua vuosina
2016 - 2018 ja rakentaminen
2019 - 2020.
”Kuntalaiset, nyt on aika ideoida tulevaa Pyhäjoki-taloa. On
aika ottaa kantaa, millaisia palveluita puuttuu ja mitä halutaan
tehdä”, Soronen painottaa.
Projektissa ollaan siis ideointivaiheessa ja kuntalaisilta toivotaankin palautetta ja ideoita
siitä, mitä Pyhäjoki-talon halutaan sisältävän. Se, millainen
talosta lopulta tulee, on vielä
täysin auki. Nyt siihen voi jokainen vaikuttaa.
Aleksis Kivestä sanottua
Seitsemän veljestä luin perusteellisesti vasta yli neljäkymmenvuotiaana ja se nosti silloin melkein tukan pystyyn, niin
tavaton kirjallinen suoritus se on.
Erno Paasilinna
Aleksis Kiven eräs ainutlaatuinen piirre onkin hänen henkensä tavaton liikkuvuus: ihanasta jylhän remuavaan, hilpeästä naurusta ´hyrskivään´ itkuun ja alakuloisuuteen.
Esko Rahikainen
Hyvää Aleksis Kiven päivää ja suomalaisen kirjallisuuden
päivää 10. lokakuuta.
sivu 2
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15
Uusia maisemia, uusia
näkökulmia
3DXKDVDOLVVD TANJA YLIKOSKI
Pyhäjoen lukio on mukana
AVITAE -projektissa, johon kuuluu myös kuuden muun maan
kouluja. AVITAE tarkoittaa "A
Virtual Intertextual Tour Across
Ancient
Entrepreneurship”.
Hankkeen teemana on historia
ja yrittäjyys, joten Pyhäjoen
lukio on mukana muun muassa
sen takia, koska lukio on yrittäjyyspainotteinen. Tavoitteena
on lisätä oppilaille informaatiota ja kokemuksia muista kulttuureista ja laajentaa heidän
näkökulmaansa yrittäjyyteen.
Tällainen kansainvälinen toiminta tuo itsevarmuutta nuorille opiskelijoille ja lisää materiaalia oppimiseen.
panja, Italia ja Slovakia. Tammikuussa lukion väki on vieraillut
Tanskassa ja huhti-toukokuussa
Kreikassa, joten jäljellä on vielä
neljä maata.
Viikko sitten Pyhäjoen lukiosta lähti matkaan viisi toisen
vuosikurssin oppilasta Cem
Sen, Emmi Kestilä, Jonna Luoto, Oona Jauhiainen ja Taina
Keskitalo. Matkan kohteena
on Slovakian pääkaupunki Bratislava. Oppilaat majoittuvat
kaupungissa perheisiin, joissa
asuvat koko reissun ajan. Pyhäjoen ryhmä perehtyy Slovakian
kulttuuriin ja koulun toimintaan
viikon ajan.
Kyseinen hanke alkoi vuoden 2014 syksyllä ja päättyy
vuonna 2017. Hankkeen yksi
tavoitteista on vierailla noissa
kuudessa maassa tutustumassa
uusiin ja erilaisiin koulujärjestelmiin, joita voidaan hyödyntää Pyhäjoen lukiossa. Suomen
lisäksi projektissa ovat mukana
"Odotan reissulta eniten uuTanska, Kreikka, Kypros, Es- sien ihmisten kohtaamista ja
uuteen koulujärjestelmään perehtymistä, kun en ole aiemmin
kyseisessä kaupungissa edes
käynyt", kommentoi matkalle
mukaan lähtevä opettaja Tauno
Rajaniemi.
Bratislavan hotelli- ja ravintola-alan ammattikoulusta tulee varmasti uusia näkökulmia
ja vivahteita opiskeluun, koska
kulttuuri on erilainen ja kohteena jokin muu kuin lukio. Bratislavaan kokoontuu myös muiden
maiden kouluista aina viisi opiskelijaa ja kaksi opettajaa.
2QQHOLQ
MD
$QQHOLQ
7DOYL
NOR 6
/LSXW ½
1DSDSLLULQ
VDQNDULW NOR .
/LSXW ½
0DDODXNVLD
Raahen teatteri esittää
Komppakujan Cityjänis ja Lehmä-Ammuu
ke 28.10. kello 13.00 Pyhäjoen kirjastossa
Eräänä päivänä Jänis lähtee maalle tapaamaan ystäväänsä Lehmää, mutta LehmäAmmuu on surullinen. Hän on kyllästynyt
olemaan tylsällä laitumella ja haluaa seikkailemaan. Jänis päättää piristää häntä ja
vie hänet tutustumaan kaupungin ihmeisiin.
Näytelmä on interaktiivinen seikkailu ystävyydestä.
Hanhikiven kiertäjät
Ohjaus: Toni Kettukangas.
Kesto 30 min
Vapaa pääsy
Tervetuloa koko perheellä
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15
sivu 3
sivu 4
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15
Tuulienergiaa läheltä ja kaukaa
OONA JAUHIAINEN
Roottorin lavat pyörivät tuulessa. Pienen matkan päähän
kuuluu säännöllinen, hieman
viheltävä ääni, on kyseessä
tuulivoimala. Yhä useammassa
paikassa niin Suomessa kuin
maailmalla näkee näitä kolmelapaisia, suuria tuulivoimaloita,
jotka muodostavat tuulipuistoja. Tuulivoimaa sanotaan
puhtaaksi, turvalliseksi sekä
suomalaiseksi,
uusiutuvaksi
energiaksi. Mutta myös tässä,
niin kuin muissakin energialähteissä on hyvät ja huonot puolensa.
Tuulivoima on tuulen eli ilman
virtauksen muuttamista turbiineilla sähköksi ja se on peräisin auringon säteilyenergiasta.
Tuulivoimahankkeen suunnittelu kestää tyypillisesti 4-5
vuotta ja rakentamisvaihe 1.52 vuotta. Sen jälkeen voimalat
tuottavat sähköä keskimäärin
parikymmentä vuotta, minkä
jälkeen ne puretaan ja alue joko
maisemoidaan tai tilalle pystytetään uusia voimaloita.
Voimalan taloudellinen käyttöikä on noin 20 vuotta. Sen
jälkeen korjaukset ja huollot
alkavat olla liian kalliita. Silloin
sähköstä ei saada enää huoltoihin tarvittavia rahoja. Joskus
päädytään voimalat vaihtamaan
uudempiin ja tehokkaampiin
jo 12 - 15 vuoden iässä. Kun
yhden voimalan elinkaari on
päättynyt, paikalle voidaan rakentaa uusi voimala tai maisema
voidaan entisöidä. Jos samalle
paikalle ei rakenneta enää tuulivoimaloita, myös sähkökaapelit
sekä perustukset kaivetaan ylös
maasta ja poistetaan.
Suomen tuulienergialla pystyttäisiin kattamaan kaikki
Suomen sähköt. Itse tuulimyllyt ovat peräisin itäisiltä mailta.
Persiassa ja Välimeren maissa
tuulivoimaa on käytetty esimerkiksi viljan jauhamiseen jo
1000- luvulta lähtien. Kun tuulimyllyistä kiinnostuttiin toden
teolla, ne yleistyivät nopeasti
koko Euroopassa. Suomeen ensimmäisen tuulimyllyn arvellaan
saapuneen vuonna 1463. Se rakennettiin Turkuun. Keskeiseksi
tuulimyllyalueeksi
Suomessa
muodostui Etelä- Pohjanmaa.
Wpd Finlandin toimitusjohtaja Esa Holttinen sanoo, että
tuulivoima työllistää Suomessa
tuhansia ihmisiä. “Tuulivoimarakentaminen tuo työmahdollisuuksia paikallisille urakoitsijoille, ja voimalat sisältävät
runsaasti suomalaisvalmisteisia
osia ja materiaaleja. Tuulivoima
vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja parantaa näin ollen Suomen omavaraisuutta ja
huoltovarmuutta. Tuuli on uusiutuva, ilmainen ja saasteeton
polttoaine, jolle ei voida asettaa tuontirajoituksia tai tullimaksuja, eikä sen saatavuus tai
hinta muutu maailmanpolitiikan
myrskyissä miksikään. Käyttökustannuksiltaan edullisena
sähköntuotantomuotona tuulivoima alentaa sähkön”, kertoo
Holttinen.
Kun tuulipuistoa aletaan rakentaa, työllistää se paikallisia
yrityksiä. Maansiirtotyöt, perustusten rakentaminen, kaapelien asennukset sekä kaikki
muut rakentamiseen ja perustuksiin liittyen pyritään teettämään paikallisilla yrityksillä.
Kun tuulivoimalaa asennetaan,
on siinä vielä yleensä ottaen ulkomaalaisia ammattilaisia. Tällä
hetkellä Suomessa on huutava
pula
tuulivoima-asentajista.
“Vaikka tuulivoimalat tulevat
ulkomailta, niiden sisällä on
paljon Suomessa valmistettuja osia ja materiaaleja, alkaen
tornin teräslevyistä aina elektroniikka-, hydrauliikka- ja automaatiojärjestelmiin”, Holttinen
sanoo.
syyttä”, Holttinen sanoo.
Tuulivoiman tuotannollinen
vaihtelu on suurta. Suomessa
talvella tuulee eniten. Tuulivoimala vaatii käynnistyäkseen
vähintään 3.5 m/s tuulen. Suurissa myrskyissä, joissa tuulee
yli 20 - 25 m/s, voimala pysäytetään, jotta vältyttäisiin
laitevaurioilta. “Voimalat pysähtyvät, kun tuulennopeus on
reilusti yli 20 m/s. Näin kovia
myrskytuulia esiintyy harvoin,
niin ettei voimaloita kannata
mitoittaa toimimaan niin kovissa olosuhteissa. Voimaloiden
rakenteiden ”ylimitoittaminen”
siten, että ne tuottaisivat sähköä myös kaikkein kovimmilla
myrskytuulilla, maksaisi moninkertaisesti enemmän kuin siitä
Tuulivoima kaikkine hyvine saatava lisätuotanto tuottaisi”,
puolineen aiheuttaa myös joi- Holttinen selittää.
takin ongelmia. Jos voimalat rakennetaan liian lähelle asutusta,
Vuoden 2014 lopussa Suone voivat aiheuttaa meluhait- messa oli 260 toimivaa tuulivoitoja. Lintukuolemat ovat myös malaa. Tuulivoima alkoi kehittyä
mahdollisia, jos voimaloita si- huimasti 1970-luvulla olleen
joitetaan lintujen muuttoreit- öljykriisin takia. Tuulivoima
tien varrelle tai muuten alueille, edistää energiaomavaraisuutta
jossa tavataan erityisen paljon ja on lähes päästötön. Kun tuulintuja. Voimaloiden rakentami- livoimalan käyttöikä tulee täysessa tulee olla tarkkana, koska teen 20-25 vuoden iässä, siitä
vaikutukset luontoon ja maa- jopa 80 prosenttia pystytään
perään ovat suuret. “TV-kuvan kierrättämään. Tuulivoimaa pija muun viestiliikenteen häiriöt detään myös vakaahintaisena
ovat myös mahdollisia. Häiriöt energianlähteenä.
voidaan yleensä korjata teknisin
toimenpitein, jos niitä ilmenee.
Kun ei tuule, eivät myöskään
Nämä kaikki voidaan siis pitää tuulivoimalan rupellit pyöri.
hyväksyttävällä tasolla, kunhan Riittävän tuuliselle paikalle sivoimaloiden sijoituspaikat vali- joitetut tuulivoimalat tuottavat
taan huolella ja suunnittelutyö sähköä lähes aina – joskaan
tehdään kunnolla. Maisemavai- eivät läheskään aina täydellä
kutus on sitten oma lukunsa: teholla. Tuotanto siis vaihtelee,
voimaloita kun ei voi piilottaa mutta niin vaihtelee kulutuskin.
vaan ne näkyvät väkisinkin kau- “Normaalistikin sähkön kulutus
as. Mutta toisin kuin esimerkik- vaihtelee vuorokauden aikana
si meluhaitat tai lintukuolemat, parin tuhannen megawatin vermaisemavaikutus ei ole samalla ran, eli paljon enemmän kuin
tavalla mitattavissa ja määri- Suomen kaikki tuulivoimalat
tettävissä: se mikä on yhdelle toistaiseksi tuottavat. Sähköjärkauhistus, on toiselle kaunistus. jestelmä tulee suunnitella siten,
Tutkimusten mukaan voima- että se pystyy sopeutumaan
loiden näkyvyys maisemassa suuriin ja nopeisiin kulutuksen
häiritsee lähinnä niitä ihmisiä, ja tuotannon vaihteluihin – oli
joiden suhtautuminen tuulivoi- järjestelmässä tuulivoimaa tai
maan on jo valmiiksi kielteinen”, ei. Jos isoon ydin- tai hiilivoiHolttinen toteaa.
malaan tulee yllättävä vika, se
on sähköjärjestelmän toiminYmpäristövaikutukset
tut- nan kannalta paljon suurempi
kitaan tarkkaan tuulivoimalaa haaste kuin tuulettomat päivät,
rakennettaessa. Kaikki ympä- jotka pystytään ennustamaan
ristövaikutukset
arvioidaan etukäteen”, toteaa Holttinen.
lakisääteisessä ympäristövai- Pohjoismaissa kaikki voimalat,
kutusten arviointimenettelyssä jotka tuottavat sähköä, ovat
(YVA). Tutkittavia vaikutuksia toistensa varavoimaloita. Sähovat muun muassa maisema- ja köä myös siirretään eri maiden
meluvaikutukset, vaikutukset välillä, esimerkiksi Suomen ja
maaperään, kasvillisuuteen ja Venäjän välillä.
eläimistöön, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tuulienergiaa on kaikkialla
jne.“YVA-menettelyn ja kaavoi- maailmassa. Meidän tuulienertuksen jälkeen voimaloille on giavaramme ovat yli kymmenyleensä tarpeen hakea vielä kertaiset koko maailman sähympäristölupa, jossa viranomai- könkulutukseen
verrattuna.
nen antaa tuulipuiston toteut- Tuulivoimaloita
sijoitetaan
tamiseen ja toimintaan liittyvät yleensä rannikoille ja muille tuulupamääräykset, joilla varmiste- lisille alueille, mutta myös sisätaan, ettei esimerkiksi lähistöllä maasta löytyy tuulivoimaloita.
asuville ihmisille aiheudu voima- Suomen tavoitteena on lisätä
loiden toiminnasta kohtuuton- tuulivoimaa siten, että sillä tuota haittaa. Ympäristöministeri- tettaisiin noin kuusi prosenttia
ön meluohjearvot alittuvat, kun Suomessa kulutetusta sähkösvoimaloiden ja asutuksen välillä tä vuoteen 2020 mennessä.
on selvästi yli kilometri etäi- Suomessa tuulivoimaan liitty-
vät kustannukset painottuvat
suunnitteluvaiheeseen. Myös
itse rakentaminen maksaa. 3-9
kuukaudessa voimala tuottaa
takaisin rakentamiseen ja voimalan elinaikana käytettävän
sähkön takaisin. Tuulivoimaloista saadaan entistä parempi
tuotto, kun tuulivoimalateknologia kehittyy ja tuulivoimaloiden elinkaarta pidennetään.
FAKTALAATIKKO
• Tuulivoima on tuulen liike-energian muuttamista turbiineilla sähköksi.
• Voimalat käynnistyvät, kun tuulen nopeus on
3.5 - 4 m/s.
• Tuulivoima on kotimaista sekä ympäristöystävällistä energiaa.
• Monta tuulivoimalaa muodostavat yhdessä tuulipuiston.
• Tuulivoimalan käyttöikä on 20 - 25 vuotta.
• Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 toimivaa tuulivoimalaa.
Tuulivoima vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Näin
ollen tuulivoima parantaa Suomen omavaraisuutta ja sitä voidaan myös huoltaa tehokkaasti.
“Tuuli on ilmainen ja saasteeton
polttoaine, jolle ei voida asettaa tuontirajoituksia tai tullimaksuja, eikä sen saatavuus tai
hinta muutu maailmanpolitiikan
myrskyissä miksikään. Käyttökustannuksiltaan edullisena
sähköntuotantomuotona tuulivoima alentaa sähkön markkinahintaa, jolloin veroina maksettu
tuulivoimatuki maksaa itsensä
takaisin pienempinä sähkölaskuina”, Holttinen toteaa.
laista työtä, ja sillä tuotettava
sähkö takaa omavaraisuuden.
Tuulivoimaloita rakennettaessa tulee kunnioittaa paikallisia
asukkaita ja hankkeiden toteutuksessa on toimittava viranomaisten määräysten mukaisesti. Niin tässä kuin muissakin
energiavaihtoehdoissa, suunnittelu on kaiken a ja o.
Holttisen mielestä tuulivoiman haittoja voidaan pitää hyväksyttävällä tasolla hyötyihin
nähden. Valtiovalta edistää tuulivoimaa, vaikka siinä on myös
huonoja puolia. Tuulivoiman
rakentaminen edistää suoma-
Tulevaisuudessa niin Suomessa kuin maailmallakin tuulivoima
on yleistymässä. Maailmalla
tuulivoimaa on rakennettu jo yli
350 000 megawattia. Suurimmat tuulivoiman hyödyntäjät
maailmalla ovat USA ja Kiina.
Euroopan maista Saksa, Espanja, Iso-Britannia ja Ranska ovat
tuulivoiman ”suurvaltoja”. EU:n
alueella jo 8% kaikesta sähköstä tulee tuulivoimasta. Vuonna
2020 osuuden ennakoidaan
olevan noin 15% ja kasvu jatkuu sen jälkeenkin. Tuulivoiman
kilpailukyky paranee ja hiilidioksidivapaan sähkön kysyntä
kasvaa, kun päästörajoitukset
tiukentuvat. Tuulivoimasta tulee viimeistään 2020-luvulla
yksi valtavirran energiantuotantotavoista maailmanlaajuisesti.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15
Uutta väriä Edustukseen
RIKU KORPELA
Pyhäjoen Joki-Kiekon 3-divisioonan miesten edustusjoukkue on viime kauden jälkeen
kokenut muutoksia kokoonpanossaan; pelaajia on tullut ja
lähtenyt. Viime kauden pelaajia on lähtenyt yhteensä neljä,
joista yksi oli puolustaja ja loput hyökkääjiä. Maalivahtiosastolla ei ole tapahtunut muutoksia, joten viime kauden samat
“tutut” maalivahdit jatkavat.
sivu 5
.DXQHLPPDWNRXOXODXOXW
VXNOR<SSlULQNRXOXOOD
Uusia pelaajia vanhojen tilalle
on tullut yhtä monta kuin niitä
on lähtenytkin eli neljä. Kaikki
he tulevat Raahen suunnalta.
Lasse Niskala, Samuli Inkala
ja Ari Ilmola ovat kaikki tulleet
vahvistamaan hyökkäysosastoa.
Kun taas Petri Aho kuuden
vuoden tauon jälkeen aloitti
taas kiekkoilun ja tuli vahvistamaan PJK:n puolustuspäätä.
Valmentaja Ville Korpela
odottaa uusilta pelaajilta vahvaa sitoutumista joukkueeseen
ja sen toimintatapoihin. “Pelaajat ovat otettu hyvin vastaan ja
siihen on saattanut vaikuttaa
se, että he ovat olleet jo ennestään tuttuja PJK:n muille pelaajille”, Korpela lausahtaa.
Hyökkääjä Ville Moilanen,
joukkueen viime kauden kapteeni sekä ykkössentteri, oli
suuri menetys joukkueelle, kun
hän muutti paikkakunnalta pois
työnsä perässä. Juha-Matti
Nuolioja sekä Niko Maliniemi
lopettivat jääkiekkouransa ainakin toistaiseksi. Kai YliuntiTällä hetkellä joukkueessa on
nen lähti “naapurikylän” jouk- reilut 20 kenttäpelaajaa ja kolkueeseen Kalajoen Junkkareihin me maalivahtia.
(JHT).
PJK:n seuraava kotiottelu on
lauantaina 17. lokakuuta. Silloin
vastaan asettuu Haapajärven
Kiilat. Kaikki kannustamaan PJK
voittoon!
WLNOROXNLRQ3DXKDVDOLVVD
/DXOHWDDQ\KGHVVlNRXOXODXOXMDHULYXRVLN\PPHQLOWlMDOLVlNVLNXXOODDQNXRURMHQ
HVLWWlPlQlQ\N\DMDQNRXOXODXOXMD6\NV\MRVDDKDUPDDRQPDD/HKWLSXXVWD
YDULVHHSL2RODQQLQVRWD7LULWRPEDD7DLYDVRQ6LQLQHQMDYDONRLQHQ««
0XNDQD6DDUHQNRXOXQDODOXRNNLHQNXRURMRKW.DLVD7RUQEHUJMD6DDUHQNRXOXQ
\OlOXRNNLHQNXRURMRKW5LLNND6XQL²/DMXQHQ
3llV\PDNVX½NXRURMHQK\YlNVL
7HUYHWXORDODXODPDDQ\KGHVVl
sivu 6
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15
Hyvää Pyhäjoesta
Puhtolan torimökki on upea asia! Sievä, kunnostettu talo käytettävissä erilaisiin tapahtumiin
ympäri vuoden.
Siellä on järjestetty vapputapahtumia, Marttailtoja, kirppiksiä, kokouksia, kesäkioski, käsityöpäivä, joulumyyjäisiä ja vaikka mitä tapahtumia. Tänä
syksynä kokoonnumme siellä myös ompeluseuran merkeissä.
Ja pihalla vasta onkin tapahtunut. Markkinoita,
omia ja isompiakin. Torimyyjät tuovat tarjolle
vihanneksia, marjoja, kaloja, vaatteita, imuripusseja...
Kiitos kunnalle siitä, että on antanut mökin pihoineen meidän kaikkien yhteiseen käyttöön!
Pyhäjoella toimii aktiivinen partio
lippukunta, joka tarjoaa mahtavan
ja monipuolisen harrastuksen tosi
monille kuntalaisille! Hanhikiven
kiertäjät on nyt suunnittelemassa
myös aikusille omaa toimintaa! Ihan
huippua! Innostuneet ja uteliaat,
kyselkäähän lisää Kaisa Salmulta!
Riina Salminen
††/$.,$6,$,172,0,672+(5778$,1(1††
9DUDWXRPDULHNRQRPL-RUPD+HUWWXDLQHQ
9DVWDDQRWWR3\KlMRHOODHULNVHHQVRYLWWDHVVD
9DQKDWLH)HQQRYRLPDDYDVWDSllWl
SXK
MRUPDKHUWWXDLQHQ#MRUPDKHUWWXDLQHQIL
Jutta Pyhäluoto
KUULUTUS
KUULUTUS YLEISÖTILAISUUDESTA,
jossa keskustellaan PYHÄJOEN VANHATIESTÄ
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä
Pyhäjoen kunta ovat aloittaneet Vanhatien (mt 18137 ja mt 18136) ja
Virastotien (mt 18178) toimenpidesuunnittelun.
Suunnittelualueeseen kuuluvat Vanhatie Eteläkylän Isosillalta ns. Kalifornian liittymään sekä Virastotie ja tie torilta Tiiranmaan liittymään. Lisäksi
tarkastelukohteena on tori ja sen lähialue.
Tavoitteena on esittää toimenpiteet, joilla Vanhatien liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja miellyttävyyttä voidaan parantaa liikenteen
lisääntyessä ja maankäytön muuttuessa. Suunnitelmassa esitetään tie- ja
liittymäratkaisut, mahdolliset muutokset tonttiliittymiin, jalankulku- ja
pyöräilyväylät sekä tieympäristö istutuksineen ja kalusteineen.
Suunnittelu alkoi kesällä ja muun muassa alkukesällä tehdyn helikopterikuvauksen tuloksia käytetään tässä hyväksi.
Suunnitelma valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Se on pohjana
jatkossa tehtäville tie- ja rakennussuunnitelmille.
Valtatie 8 tiejärjestelyt välillä Rannanmäentie-Petäjäsojantie, Pyhäjoki
Yllämainittu tiesuunnitelma pidetään yleisistä teistä 23.6.2005/503
annetun maantielain 27 §:n mukaisesti yleisesti nähtävänä 30 päivän
ajan Pyhäjoen kunnantalolla, osoitteessa Kuntatie 1.
Mahdolliset muistutukset tiesuunnitelmaa vastaan on osoitettava
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja ne on toimitettava Pyhäjoen
kunnalle ennen nähtävänäoloajan 14.10. – 15.11.2015 päättymistä
osoitteeseen:
Pyhäjoen kunta, Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki.
Tekninen lautakunta
Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality
Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | kunta@pyhajoki.fi
www.pyhajoki.fi
Suunnittelu on luonnosvaiheessa. Lähtökohtaisesti Vanhatie säilyy
nykypaikallaan. Virastotielle on löydetty muutama kehittämismalli,
samoin nykyiselle torille.
Ratkaisuideoita esitellään yleisötilaisuudessa, joka järjestetään torstaina
15.10 kello 18:00 alkaen kunnantalon valtuustosalissa (Kuntatie 1).
Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua tämän hetken luonnoksiin,
keskustella suunnittelijoiden kanssa ja antaa palautetta suunnitelmasta.
TIEDOKSIANTO KUULUTUKSISTA
Lisätietoja
Marjo Paavola, puh. 0295 038 348, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Pirkko Tuuttila, puh. 040 359 6050, Pyhäjoen kunta
Erkki Sarjanoja, puh. 040 576 0484, Ramboll Finland Oy
(suunnittelijakonsultti)
Pyhäjoen kuntaan on tullut vireille Puhuri Oy:n kalliokiviaineksen
louhinnan ja ottamisen lupahakemus sekä kivenlouhimon ja siirrettävän
kivenmurskaamon ympäristölupahakemus Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylän Korilehtoon (tila: Kalliosneva 625-403-4-119).
Maa-aineslupahakemuksen kuulutus ja hakemusasiakirjat nähtävillä
Pyhäjoen kunnassa sekä Raahen teknisessä palvelukeskuksessa 22.9.21.10.2015 välisen ajan. Mahdolliset muistutukset ja mielipiteet hakeemuksesta tulee jättää 21.10.2015 klo 15.00 mennessä Pyhäjoen kunnantalolle os. Kuntatie 1 86100 Pyhäjoki tai asiaa valmistelevalle
ympäristösihteerille.
Ympäristölupahakemuksen kuulutus ja hakemusasiakirjat nähtävillä
Pyhäjoen kunnassa sekä Raahen teknisessä palvelukeskuksessa 24.9.23.10.2015 välisen ajan. Mahdolliset muistutukset ja mielipiteet hakeemuksesta tulee jättää 23.10.2015 klo 15.00 mennessä Pyhäjoen kunnantalolle os. Kuntatie 1 86100 Pyhäjoki tai asiaa valmistelevalle
ympäristösihteerille.
06.10.2015
Pyhäjoen kunta
Lisätietoja ympäristösihteeri Jonna Partanen puh 044 130 3810 tai
sähköpostilla jonna.partanen@raahe.fi
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus
Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality
Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | kunta@pyhajoki.fi
www.pyhajoki.fi
Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki Municipality
Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | kunta@pyhajoki.fi
www.pyhajoki.fi
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15
Järjestöt toimivat
Seurakunta tiedottaa
Kuollut:
Anttila
Perttu Matias
Jumalanpalvelus kirkossa su
11.10. klo 10.
Syystunnelmia –konsertti
ma 12.10. klo 19 seurakuntatalolla; Ylivieskan seudun
musiikkiopiston oppilaat.
Syksyn päiväkerhoissa
3-vuotiaiden kerhoon ja 4-5
vuotiaiden iltapäiväkerhoon
mahtuu vielä mukaan. Tiedustelut puh. 050 4416 095
(päiväkerho) tai sini.hukka@
evl.fi
Avoin raamattupiiri joka
toinen maanantai, parittomilla
viikoilla Sarpatissa klo 18.
Ystäväkerho ke 14.10. klo
12. Ruokailu. Virsivisa, Outi.
Sählykerho yläasteikäisille
tiistaisin monitoimitalolla klo
16.20 – 17.30.
Perhekerho Sarpatissa keskiviikkoisin 10-12.
Lapsikuorot: Parhalahden
koululla keskiviikkoisin klo
12.15 ja Yppärin koululla torstaisin klo 11.
Kirkkokuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo 18.30
– 20. Uudet laulajat tervetulleita !
Kasvuryhmä rippikoulun
käyneille keskiviikkoisin Sarpatissa klo 18.
sivu 7
Hartaus Jokikartanossa ti
13.10. klo 13.30.
Sählyilta nuorille aikuisille
torstaisin monitoimitalolla klo
19-21.
Maata näkyvissä -festarit
Turussa 13.-15.11. Pyhäjokisten reissulle mahtuu 33
nuorta. Hinta 87€ sisältää
huikean Festariohjelman, majoituksen, ruokailut festareilla
ja majoituksessa sekä matkat.
Ohjelmaan voit tutustua www.
maatanakyvissa.fi. Majoitus
Lomahyppäyksessä Rymättylässä http://www.poikkea.
com. Ilmoittaudu Hannulle
välittömästi p. 0500 766031
tai viimeistään ma 26.10. (heti
syysloman jälkeen)!
Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry
ma 12.10. klo 12.00 Naisten
juttutupa Iltaruskossa.
ma 12.10. klo 18.00 Äijäkööri Iltaruskossa.
ma 19.10. klo 18.00 Harmaahapset Iltaruskossa
ti 20.10. klo 12.00 Päiväkahvit Seurakuntatalolla.
Asiaa omaishoidosta. Arvontaa.
Lisätietoja toiminnastamme
www.elakeliitto.fi/pyhajoki
Keskusta. Yppärin paikallisyhdistys ja Yppärin Keskustanaisten yhdistys. Syyskokoukset Helvi ja Markku Kestilällä
ma 12.10. klo 19. Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa.
RY: Raamattuluokka la 10.10.
klo 19.30 Hannu Nuoralalla.
Seurat su 11.10. klo 16 ry:llä,
Risto Lumiaho, Juha Isomaa.
Kerho to 15.10 klo 17 ry:llä
HUOM päivä !. Ompeluseurat
pe 16.10. klo 19 ry:llä, Hannu
Rantala. Pyhäkoulut su 18.10.
klo 12 Esa Impolalla ja Jukka
Nuoralalla.
Pirttikosken maaseutunaiset
Hallituksen kokous torstaina
15.10 klo 18 kökkätuvalla. Tervetuloa!
Pyhäjoen Silmu
Seuraavat päiväkaffeet juodaan 13.10 klo 12 Aino Pyhäluodon luona Etelänkylässä.
Kaikki joukolla mukaan. Myös
uudet jäsenet tervetuloa.
Yppärin kyläyhdistys ry
Syyskokous
torstaina
15.10.2015 klo. 19.00 pörkässä kylämajalla. Tervetuloa!
;,;7Bx;H,aaaH,A,BaBZ
2OHPPHSHUXVWDQHHWNDKYLWXV\ULW\NVHQ/LOMD1<
.DKYLWDPPHQLLQSLHQLlHWWlVXXULDNLQWLODLVXXNVLD
/HLYRPPHPDNHDDMDVXRODLVWDWLODXNVHVWD
2WD\KWH\WWlQ\OLOMD#JPDLOFRP
9LOPD.XQQDVPlNL6RQMD6HSSlMD+DQQD6RILD/XRWR
Kirkkoherranvirasto p. 08433119.
Avoinna ma 8-12, ti 12-16
ja ke 11-14. www.pyhajoenseurakunta.fi
Vanhus- ja vammaisneuvosto
järjestää ikäihmisten tupaillan
Palvelukeskus Jokikartanossa kerhotiloissa 20.10 klo 17-18.30.
Ohjelmassa laulua ja kahvitarjoilu.
LUKIO TIEDOTTAA
Tervetuloa mukaan!
Lukion ykkösten vanhempainilta
maanantaina 12. lokakuuta klo 18.
KOKOUSKUTSU
Seuraava tupailta 3.11 klo 17.
Tervetuloa lukion ykkösten kotiväki.
PYHÄJOEN POHJANKYLÄN JAKOKUNNAN
YLIMÄÄRÄINEN OSAKASTEN KOKOUS
Aika: Torstaina 27.10.2015 klo 18:00
Paikka: Kunnantalo
Avoimet ovet
Käsiteltävät asiat:
Jehovan todistajien valtakunnansalilla
lauantaina 24. lokakuuta klo 11.0017.00
Kahvitarjoilu
- Syölätin mökkien (2 kpl) ostotarjouksien hyväksymisestä päättäminen.
- Syölätin tien varrella olevan peltopalstan ostotarjouksen hyväksymisestä päättäminen.
- Matinsaaresta saadun Pyhäjoen kunnan tekemän ostotarjouksen hyväksymisestä päättäminen.
Hoitokunta
Tervetuloa
P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
PÄÄTOIMITTAJAT
Sari Hidén
Arvo Helanti
TOIMITUS
Lassi Krank
Julius Yrjänä
http://kuulumiset.pyhajoki.fi
kuulumiset@pyhajoki.fi
Puh. 040 359 6166
Toimitus:
Päätoimittaja:
Taloussihteeri:
040 359 6166
040 359 6165
040 359 6160
Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy
ISSN 0788-6071
Seuraava lehti
(nro) ilmestyy
>> lauantaina 17.10.2015
Aineisto toimitettava
>> tiistaina 13.10.2015
klo 17.00 mennessä
Painosmäärä
>> vko n: 41- 1820kpl
>> vko n: 42- 1820kpl
Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)
>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm
>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €
>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi
Ilmoitusehdot
Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi
toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu
myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat
ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi
taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten
virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu
enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Sanna Tjäder)
sivu 8
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 10 . 10 . 2 0 15