Pyhäjoen Kuulumiset

P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
L A U A N T A I 1 8 . 7. 2 0 1 5 – V I I K K O 2 9
P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T TA M A J O U K KO J U L K A I S U
Ramirentin toimintaa Pyhäjoella
Ramirent Finland Oy osti alkuvuodesta 2012 Pyhäjoen kunnalta teollisuustontin. Tontti on yhden
hehtaarin kokoinen. Se sijaitsee Parhalahden kylällä, Ouluntien ja Parhalahdentien kulmauksessa.
“Tontille on tarkoitus perustaa kone- ja laitevuokrauksen varikko sekä konevuokraamo. Sijainti on
erinomainen konevuokrauspalvelujen toteuttamiseen”, kertoo Ramirentin kiinteistöistä vastaava
päällikkö Mirja Pahkala. Tarvittavat kiinteistön rakennustyöt Ramirent käynnistää ydinvoimahankkeen etenemisen myötä. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Maatöiden osalta rakentaminen
aloitetaan kesällä 2015.
“Alueelle tulee pari isoa kevytrakenteista varasto- ja huoltohallia, joista toinen valmistuu syksyn 2015
aikana”, Pahkala jatkaa. Toimisto- ja vuokraamorakennukset toteutetaan Ramirentin omilla tilaratkaisuilla. Tiloja voidaan lisätä toiminnan kasvaessa, sillä ne ovat moduulirakenteisia. Ramirent tarjoaa
Parhalahden tontilla tilaa myös yhteistyökumppaneidensa varikko- ja toimistotarpeisiin.
Ramirent Finland Oy haluaa olla mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. He haluavat palvella
siihen osallistuvia toimijoita ja rakentajia: “Ramirentilla on vahvaa osaamista ja kokemusta isojen
projektien kone- ja laitetoimittajana. Esimerkiksi Olkiluoto 3 – projektissa Ramirent on ollut merkittävä konevuokraaja, erityisesti teline- ja sääsuojien asennustoimittajana.”
Ydinvoimaprojektin
pääs- vuorauspalveluja kaikille rakentessä vauhtiin Ramirent avaa nuskoneita ja -laitteita tarvitsekonevuokraamon Parhalahden ville, myös kuluttaja-asiakkaille.
tukikohdassa ja tarjoaa koneLisätietoja toiminnan käyn-
Faktalaatikko:
-Ramirent on johtava konevuokraamisen
yleistoimija Pohjoismaissa sekä Keski- ja ItäEuroopan maissa
-Ramirent Finland on Ramirent Oyj:n
tytäryhtiö
-Ramirent on suomalainen yhtiö, perustettu 60
vuotta sitten (1955)
-Asiakaskuntaan kuuluu rakennusala,
asennusliikkeitä, teollisuuslaitoksia,
telakoita, kunnan ja valtion viranomaisia
sekä yksityisiä kotitalouksia
-Ramirent tarjoaa vuokrausratkaisuja yhdellä
Euroopan laajimmista vuokrauskalustoista,
jonka yli 200 000 laitetta on jaettu
kahdeksaan ydintuoteryhmään
nistymisestä antaa Ramirentin
Pohjois-Suomen
aluepäällikkö Timo Saarela, puh. 0400
423255
Ramirentin toteuttamia telineratkaisuja ja -asennuksia Olkiluoto 3 ydinvoimaprojektissa
sivu 2
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5
Funky Hall tanssiyhdistys - tanssilajeja laidasta laitaan
TAINA KESKITALO
Funky Hall SODAP eli School
Of Dance And Performance on
vuonna 2009 perustettu raahelainen tanssiyhdistys. Se on
toiminut silloin tällöin myös
Pyhäjoella. Idea nimeen on alun
perin saatu tanssiryhmästä
Funky RE-mix.
Funky RE-mix tanssiryhmän
valmentaja Heini-Maria Ekoluoma sai idean omaan yhdistykseen, kun ryhmä kävi paljon
kilpailuissa ja esiintymisissä.
Silloinen yhdistys, jossa tanssiryhmä Funky RE-mix oli, ei juurikaan tukenut tämän toimintaa, joten tanssijat hoitivat itse
keikkansa ja vaatteensa.
Koko ryhmä, Anu Rytivaara, Milja Salmela, Silja Sippala,
Heli Rautio, Henna Karvonen,
Jenna Lämsä ja itse Heini halusivat mieluummin kantaa omaa
yhdistystä, kuin antaa mainetta
silloiselle tanssiyhdistykselle
Raahen Rytmikkäille. Milja Salmela ja Heini-Maria Ekoluoma
lähtivät perustamaan Funky
Hall tanssiyhdistystä. Suurimman työn tekivät kuitenkin
Heini ja hänen äitinsä Johanna
Ekoluoma.
Tanssilajeja tarjotaan laidasta
laitaan esimerkiksi showta, discoa ja monia katutanssin alalajeja. Tunteja tarjotaan 4 -vuotiaista ylöspäin. Funky Hallilla
on nykyään omat tilat Raahessa Seminaarilla. “Tila on vanha
Funky Hallin hallitus
koulurakennus, jossa meillä on
kaksi salia. Aikaisemmin salien vuokraus on ollut hieman
haastavampaa, koska Raahessa
ei ole paljoakaan treenitiloja”,
Milja kertoo.
Funky Hall pitää tunteja viikoittain kouluaikojen mukaan
sekä kesäaikaan satunnaisesti
(workshop tyyppisesti.) Kesäisin harjoittelee myös erikoiskoulutusryhmä eli kilpaileva/
esiintyvä ryhmä.
Joka kauden alussa järjestetään ilmoittautuminen haluttuun tanssiryhmään. Hinnat
vaihtelevat sen mukaan, kuinka
monta tuntia haluaa ottaa: mitä
useampi, sen edullisempi. Tarkemmat hinnat löytyvät Funky
Hallin sivuilta.
Funky Hall järjestää pieniä
matkoja jäsenille esimerkiksi
tanssinäytöksiin ja -kursseille.
Joka vuosi järjestetään myös
tanssinäytöksiä, jossa ryhmät
saavat esittää harjoittelemansa
tanssit. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa näytös järjestetään kaksi kertaa, kun tähän
asti näytöksiä on ollut vain yksi
isompi.
Funky RE-mixin aikaan kilpailuissa käytiin muutaman kerran
vuodessa. Menestys vaihteli.
Paras sijoitus SM-kisoissa oli
pääsy finaaliin. Kilpailevia ryhmiä oli hieman yli 25 ja Funky
RE-mix sijoittui 7 sijalle. Myös
yhdet pienemmät kilpailut on
tanssiryhmä voittanut sekä saanut myös kaksi kertaa pronssia
erinäisissä kilpailuissa. Aina sijoitusta ei kuitenkaan tullut.
“Nykyään erikoiskoulutusryhmät ovat kilpailleet jonkin verran. Pienemmissä kilpailuissa on
tullut joitakin hyviä sijoituksia.
SM-kilpailuissa ei vielä ainakaan
ole kauhean hyviä sijoituksia
tullut, mutta kehitystä tulee
siihen tahtiin, että toivoa on”,
Milja lisää. Funky Hall on osallistunut myös sooloihin ja duoihin
vaihtelevalla menestyksellä.
Kilpailujen lisäksi esiintymisiä
on ollut hyvin monissa tilaisuuksissa muun muassa firmojen pikkujouluissa, messuilla,
syntymäpäivillä ja muissakin
juhlissa. Esiintymisiä on ollut
esimerkiksi Oulussa, Raahessa
ja Pyhäjoella.
Esiintymisasut vaihtelevat lajin mukaan; hip hopissa hieman
löysää, persoonallista, rentoa ja
asennevaatetta. Discossa taas
minishortsit ja tiukkaa paitaa.
Vaatteita on hankittu monesta
paikasta. Gina Tricotista, Johanna Ekoluoma on tehnyt jotkut vaatteet itse sekä joukossa
on myös muutamia Halpa-Hallin löytöjä. Osa vaatteista on
hankittu Miljan kautta hänen
Letkiä-mallistosta tai tilattu
tilaustyönä, kuten seuraaviin
SM-kisoihin.
nut yhtä ACES- juniorien kisaryhmää, joka pärjäsi hienosti
SM-kisoissa. Ryhmä pääsi semifinaaliin asti ja sijoitus oli 12.
ACES-ryhmässä oli pyhäjokisia
tyttöjä, muun muassa Sofia
Airio, Sofia Pakkanen, Reetta
Möttönen, Jasmin Hulamäki,
Hinni Viirret ja Jemina Bäckman.
Valitettavasti he lopettivat kilpailujen jälkeen, vaikka Miljan
mukaan taitoa olisi löytynyt.
Funky Hall vietti 5-vuotissyntymäpäiviä uusissa tiloissa, jossa oli hieman muutakin
ohjelmaa. “Tarjoiltiin kakkua ja
kahvia. Heini järjesti vaatemerkMilja on itse myös valmenta- kini tuotteille muotinäytöksen,
koska en olisi itse millään ehtinyt. Meillä oli puhumassa koulutettu hieroja ja myös jotkin
oppilaat tanssivat hieman esityksen merkeissä. Katselimme
vanhoja esiintymis- ja kisavideoita ja muiden lähdettyä pidimme mukavan illan hallituksen
jäsenien kanssa”, Milja kertoo.
Funky Hall tanssiyhdistyksen
suosio on noussut, laskenut ja
nyt taas noussut. Kasvua on
tietenkin alusta asti tullut koko
ajan enemmän, kun sana kiertää. Uusia tanssijoita halutaan
Funky Halliin vieläkin enemmän
ja laajemmin.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5
sivu 3
Mitä kirjastosta voi lainata?
Kirjoja
Vaikka kirjastosta voi nykyään lainata paljon kaikenlaista,
ykkösenä pysyvät toki kirjat.
Kirjastosta löytyy niin kaunokuin tietokirjatkin, opiskeluun
liittyvää aineistoa, tenttikirjoja
ja pääsykoekirjoja. Kirjojen eri
luokat ovat lueteltuna kirjahyllyjen päädyissä, ja apua voi aina
kysyä henkilökunnalta. Lasten- ja nuortenkirjat sijaitsevat
erillisinä osastoina kirjaston
etuosassa löytämisen helpottamiseksi, mutta mikään ei estä
nuorempaa väkeä etsimästä kirjoja myös aikuisten osastolta ja
päinvastoin. Esimerkiksi taidekirjojen, elokuvakirjojen, keittokirjojen, tietokirjojen tai vaikka
eläinten hoidosta kertovien kirjojen joukosta löytyy runsaasti
nuoria ja lapsiakin kiinnostavaa
materiaalia.
Etkö löytänyt hyllystä etsimääsi? Kirja jota kaipaat voi olla
lainassa, tai sitä ei ole hankittu
kirjaston kokoelmiin. Ei hätää,
haluamastasi kirjasta voi tehdä
varauksen, jolloin saat kirjan sil-
loin kun se vapautuu edelliseltä
lainaajalta. Joskus uutuuskirjojen varausjonot saattavat olla
pitkiäkin, mutta suosituimpia
teoksia hankitaan kirjastoihin
useampia kappaleita. Häntäpäässäkin kirjaa jonottelevat
saattavat saada opuksen käsiinsä hyvinkin pian. Jos kirjaa
ei löydy kokoelmista ollenkaan,
voit kaukolainata sen kirjaston henkilökunnan avulla jostain toisesta kirjastosta. Kirja
saapuu lähikirjastoosi, ja voit
noutaa ja lainata sen normaalisti. Pyhäjoella kaukolainaus on
maksutonta.
Äänikirjoja
Kirjastoon ostetaan käytännössä kaikki ilmestyvät aikuisten äänikirjat. Niitä saavat
lainata kaikki. Celia-äänikirjoja
saavat lainata lakipykälien
vuoksi vain lukemisesteiset.
Lehtiä
Lehtisali sijaitsee kirjaston perällä, näyttelytilan takana. Siellä
ovat luettavissa päivän lehdet,
sekä kattava valikoima aikakausilehtiä. Lehden voi lukea myös
muualla, missä tahansa kirjaston tiloissa. Pääsääntöisesti uusinta lehteä ei voi lainata, mutta
kurkista kaappiin uusimman
numeron takana, sieltä löytyvät lainattavissa olevat aiemmat
numerot. Jos etsimäsi numero
on lainassa, voit varata sen samalla lailla kuin kirjatkin. Kirjaston väki myös auttaa sinua
etsimään haluamiasi artikkeleita
tai ohjeita, sekä löytämään esimerkiksi opiskeluihisi liittyvää
lehtimateriaalia.
koelmiinsa kattavan määrän
uutuusleffoja, sekä vanhoja
klassikoita. DVD-hyllystä löytyvät myös monien suosittujen
tv-sarjojen tuotantokausia. Elokuvia ja sarjoja voi myös kaukolainata tai varata samalla tavalla
kuin kirjojakin. Muistathan että
kirjasto noudattaa ikärajasuosituksia, eikä elokuvia lainata rajoitusta nuoremmille asiakkaille.
Musiikkia
on varustettu K-merkinnöillä,
jota kirjasto poikkeuksetta
noudattaa. Tietokonepelien lisäksi kirjastossa on lainattavissa myös perinteisiä lautapelejä
kotona vietettäviin peli-iltoihin.
kisia tilaisuuksia varten. Näyttelytilassa on lisäksi kuukausittain vaihtuva taidenäyttely,
johon kuka tahansa voi varata
omaa näyttelyään varten ajan
ilmaiseksi.
Taidetta
Mitä kirjastossa voi tehdä?
Kirjojen, lehtien, elokuvien ja
pelien lainaamisen lisäksi kirjastossa voi myös viettää aikaa.
Kirjasto ei nykyään ole mikään
hiljaisuuden tyyssija, vaan siellä voi normaalisti jutella, tavata
ystäviä, pelata lauta- tai tietokonepelejä tai ihan vain katsella
ja viettää aikaa. Totta kai kirjastossa voi myös lukea ja selailla,
sekä opiskella, tehdä läksyjä ja
tutkia opintomateriaalia. Kirjastosta löytyy tietokoneita ja
tarvittaessa opastusta. Kirjaston tiloissa on Wi-Fi -yhteys
asiakkaitten omia läppäreitä ja
tabletteja varten.
Kahviautomaatti näyttelytilan
vieressä palvelee pientä korvausta vastaan.
Pyhäjoen kirjaston erikoisuus
ja ylpeys on täysin ilmainen
taidelainaamo. Lainattavat taideteokset ovat esillä kirjaston
tiskin takana. Kysy myös luetteloa koko kokoelmasta, voit varata mieleisesi teoksen ja varata
sen edellisen laina-ajan umpeuduttua. Piristystä sisustukseen,
katseenvangitsija juhliin, harjoituskappale ennen oman taideteoksen hankkimista? Taideteoksen lainan voit uusia samalla
tavalla kuin kirjan lainan, teos
ehtii ihastuttaa seinälläsi useitakin kuukausia.
Musiikkiosasto löytyy näyttelytilan vierestä. CD-levyjen
lisäksi kirjaston valikoimissa on
myös jonkin verran lp-levyjä,
sekä muutamia c-kasetteja. MuElokuvia
siikkiosastolta löytyvät myös
Kirjaston valikoimista löytyy nuotti- ja laulukirjat. Lasten
eniten DVD-levyjä, mutta myös levyt löytyy lastenosastolta,
Blu-ray-levyjä, sekä muutamia tiskiä vastapäätä.
VHS-kasetteja. Lasten elokuvat
löytyvät lastenosaston sivul- Pelejä
la olevasta hyllystä, nuorten
Konsoli- ja tietokonepelit sielokuvat nuorten osastolta
Muuta lainattavaa
ja aikuisten elokuvat lehtisa- jaitsevat nuorten osastolla. LasSatukasetit, kartat, äänikirjat,
lin vieressä olevista keltaisista ten CD-rom-pelit ovat samassa kannettava tietokone, lukulaipyörivistä telineistä. Kirjasto hyllyssä kuin lasten elokuvat. te. Myös kirjaston tilat, kuten
pyrkii hankkimaan elokuvako- Kuten elokuvatkin, myös pelit näyttelysali on lainattavissa jul-
Lahjakellon paljastustilaisuus
Pyhäjoen kunnantalolla 20.7.2015 klo 11
Martti Jukkola näki päivänvalon ensimmäistä kertaa lähes kahdeksankymmentä vuotta sitten (29.09.1935) savusaunassa myrskylyhdyn loisteessa Jukonperällä. Kun poika-alkoi käydä
miehestä, niinpä hän sai työskennellä Pyhäjoen pengerrystöissä. Mieleen jäi, kun Pääministeri Urho Kekkonen ajoi jeepillä pengertä pitkin.
Laulu Satumaa oli vielä tuntematon 1959, mutta minä lähdin sinne satumaahan Australiaan. Ajatus oli että semmoiselle kahden vuoden reissulle, mutta kas kummaa se venähti reiluun
puolenvuosisataa pitkäksi. Hyvät ovat muistot. Nyt olen niinsanottu paluumuuttaja kotisuomeen. Tampereella asustan, mutta Pyhäjoella ovat juureni.
Kotikuntaani haluan muistaa (minun) syntymäpäivälahjalla, ja se on kello, joka asennetaan Pyhäjoen kunnantalon seinään kaikkien nähtäväksi. Tehdään yhdessä historiaa. Tulkaa sankoin joukoin juhlistamaan kellon paljastustilaisuutta maanantaina 20.07.2015 kello 11.00.
Nähdään kellon alla Martti Jukkola - Suomen Valkoisen Ruusun Ritari
Messut 2015 roolit: Looshitiimi
Elias Hirvikoski
looshi/markkinavastaava, Pyhäjoen Messut
elias.hirvikoski@edu.pyhajoki.fi
puh. 0445464788
Looshit ja markkinapaikat
ovat osa messujen ydintä.
Niistä eivät hyödy pelkästään
messutiimi; ne tuovat mainosta
ja jopa tuottoa yrityksille. Hyödyn lisäksi ne tuovat messuille
viihtyvyyttä ja monipuolisuutta. Jos ei ole myyjiä ja esittelijöitä, ei ole messuja.
jöitä tämän vuoden messuille.
Heidän tavoitteenaan on saada
looshi- ja markkinapaikat täyteen.
Jos haluatte looshi- tai markkinapaikan tämän vuoden messuille 19.9, ottakaa yhteyttä
Oonaan tai Eliakseen. Paikkojen
myynti loppuu elokuun lopulla.
Tänä vuonna looshivastaavia
on kaksi: Oona Jauhiainen ja
Toivotamme kaikenlaiset myyElias Hirvikoski. Kuten yleensä, jät ja esittelijät tervetulleiksi
myös he ovat aktiivisia ja mää- messuille!
rätietoisia. He hankkivat laajan
kattauksen myyjiä ja esitteli-
Oona Jauhiainen
looshi/markkinavastaava, Pyhäjoen Messut 2015
oona.jauhiainen@edu.pyhajoki.fi
puh. 0443177528
Perinteinen Merikirkko
Pyhäjokisuulla su 26.7.
klo 18
On jälleen Merikirkon aika. Merikirkkoon ajetaan taas veneillä
joen ja meren kohtaamispaikalle. Toimitusalus Raahen Fiia saapuu
Raahesta ja sen kannelta pidetään merellinen hartaus musiikin ja
sanan kuulossa. Merikirkkoon lähdetään Tervon kalasatamasta klo
17.30. Mahdollisimman monia veneitä toivotaan mukaan ja toivotaan, että veneettömätkin voivat päästä mukaan. Omia pelastusliivejä on hyvä ottaa mukaan.
Kirkkokahvit Tervon satamassa Merikiron jälkeen.
Kesän säät ovat olleet viileitä ja sateisia, mutta me tiedämme,
etteivät luonnon ja sään vaihtelut ole ihmisen päätettävissä.
Saamme ottaa vastaan Luojamme ja Jumalamme antamat säät hänen parhaaksi näkemällään tavalla. Jumala pitää huolta elämästämme niin merellä kuin maallakin.
Tervetuloa Merikirkkoon
Pyhäjoen Meripelastusyhdistys ja Pyhäjoen seurakunta
Jukka Malinen
sivu 4
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5
YPPÄRIN KONEISTUMINEN VUOSINA 1950-1970
Yppärin maanviljelyn nopea koneistuminen alkoi vasta 1950-luvulla. Siihen aikaan
aloittivat Yppärissä maanviljelyn
tiloillansa tässä haastatellut Petäjäsoja Juhani ja Impola Sauli.
Käsittelemme Yppärin koneistautumista näiden tilallisten
muistojen ja kokemusten pohjalta.
Sauli Impola aloitti maatyöt
vuonna 1955: “Hevosella tehtiin
kaikki maatyöt, joten se oli hyvin
pienimuotoista. Hevosvehkeet
olivat pieniä ja tilojen pinta-alat
olivat vielä pieniä. Koska silloin
oli karjaa lähes joka talosa, niin
peltopinta-alasta piti olla pieni
osa ketona eli heinällä, josta saatiin elukoille talveksi heinä. Yksi
osa peltoalasta oli viljalla, josta
saatiin jyvät ja jauhot talveksi.
Nykyään ostetaan kaupasta leipä ja särvin. Perunaa oli vain kotitarveperunaksi ja annettiin sitä
vähän karjallekin. Ohra ja kaura
olivat pääviljelykasvit. Vielä alkualkoina viljeltiin ruista. Pienesä mittakaavasa viljeltiin vehnää.
Maanviljely oli pienimuotoista ja
hirviän työvaltasta.” Silloin oltiin
kuitenkin pitkälle omavaraisia
ruoan suhteen ja emännät taitavia taloudessaan.
Sauli kertoo, että hevosia oli
enintään kaksi kerrallaan. “Aikaisemmin isäukko varsotti. Joka
kevät oli pikkuvarsa. Ne kasvatettiin ja myytiin. Siitä saatiin
leivän jatkoa.” Saulilla ehti olla
kaiken kaikkiaan viisi hevosta.
Juhani Petäjäsoja aloitti maanviljelyn 12-vuotiaana keväällä
1954, kun hänen isänsä Arvo
sairastui. “Tuollon kaikki peltotyöt ja mehtäajot tehtiin hevosella. Hevosharavakoneita oli
jo olemasa, mutta ei läheskään
joka talosa. Niittukone oli yhteinen Pirkolan Yrjön kanssa. Yhdessä tehtiin niittutyöt. Meijän
hevonen oli hyvä niittukoneen
vetäjä.”
Impolassa oli Saulin ryhdyttyä
isännäksi ainoana maatalouskoneena niittokone: “Isäukon
ostama vanha niittukone. Se oli
yhden hevosen vetämä. Se oli
sellanen kone, jota piti lähes
joka käyttökerran jälkeen korjata. Haravakone tuli jokusen
vuoden päästä, mutta raha oli
kaikilla tiukasa. Pyhäjoen osuuskaupasta ostettiin uutena haravakone.” Sauli painottaa kuinka
suuri edistysaskel haravakonekin jo oli, kun ei tarvinnut enään
käsin haravoida heiniä palteille,
vaan hevospelillä onnistui.
Koneistuminen alkoi kokonaisvaltaisesti vasta, kun hevoset
jäivät pois 1960-70-lukujen
vaihteessa. Sauli Impola muistaa, että ensimmäiset traktorit
tulivat Yppäriin vuonna 1954.
Kauppias Väinö Nikki oli suuri
maatalouskauppias Yppärissä.
Hän myi vain Nuffieldiä. Sauli
muistelee huvittuneena, että
joku oli ilkikurisesti sanonut tästä, että Yppäristä tulee Nuffettien hautausmaa. Ensimmäinen
traktori oli kuitenkin Fordson
major ja heti sen jälkeen tuli
kaksi uutta Nuffieldiä Yppäriin.
Traktoreita rupesi v. 1954 jälkeen tulemaan Yppäriin paljon.
totraktoreita.
Juhani Petäjäsoja muistelee,
että Perälän Arvolla oli ensimmäinen rautapyöräinen traktori. Perälän Arvolla oli sittemmin
myös kylän ensimmäinen kumipyöräinen traktori Fordson. Pisilän Fransilla oli Massey Ferguson
25. Matti Pietari Pirkolalle tuli
ensimmäinen traktori Nuffield
vuonna 1955. Luoman Aimo osti
vuonna 1956 Zetor 25A:n. Koskelassa oli Zetor 25K, joka oli
25A:ta korkeampi traktorimalli
. A-malli oli nopeampi traktori.
Zetorit olivat tuolloin 2-sylinterisiä, mutta Nuffetit olivat nelisylinterisiä jo 1950-luvulla.
Sauli Impola ihmettelee kovasti, jos maatalous kehittyy vielä
yhtä radikaalisti seuraavan 70
vuodena aikana: ”Kaikki alkoi
suosta ja kuokasta. Kaikki tehtiin käsin, kaikki pellon ojat ja
mehtätyöt kirveellä ja pokasahalla. 1950-luvulla, kun Ruotsin
siirtolaiset tulivat kesälomalle,
pyydettiin heitä tuomaan kaarisahoja. Se tuntui, että jo nyt on
heleppua, kun kaarisaha mahtu
niin pienestä puuvälistä liikkumaan.”
Yppärissä oli kaksi merkittävää laitosta: “Oli Pisilä paja ja
Tekevän mylly. Jos joku olisi siihen aikaan ennustanut, että ne
kuolevuu tältä kylältä, niin ei
ois’ uskottu. Niin tärkeät ne oli
Yppärin arjesa. Vaan niin ovat
molemmat ajat sitten menettäneet taloudellisen merkityksensä,“ Sauli kertoo. Pisilän paja
on nykyään nähtävillä Oulaisten
Perinnekeskuksessa.
Wanhan
Woiman konepäivillä pajassa on
näytöksiä. Sepälle vietiin työvuoden mukaan välinekorjaukset
ja teroitukset: viikatteita, karhinpiikkejä, rekien raudoitukset
ja hevosen kengitykset. Pajassa
oli valtavat viikateniput monta
viikkoa ennen niittoaikaa, kun
viikatteen terät oli kallitettavana. Pisilän Matti kengitti parhaana päivä kaksitoista hevosta.
”Se vaati jo selekää sepältä”,
tunnustaa Sauli kovasta työstä.
Saulin mukaan koneet toivat
helpotusta työhön siten, että
”hartiapankki keveni” ja koneiden perässä käveleminen väheni.
Maanviljelijä joutui kävelemään
kevään mittaan useita kymmeniä kilometriä päivässä hevosen
perässä, koska hevosvehkeet
olivat niin kapeita. Koneistumisen myötä työpäivät lyhenivät
paljon ja vapaa-aika piteni. Traktorit valtasivat nopeasti maanviljelyn ennen vuotta 1970.
Pienmaatilalliset ostivat traktoritilallisilta peltotyön. Traktorit
olivat usein yötäpäivää työssä. “Toiset olivat rohkeampia
ottamaan lainaa ja laittamaan
koneita. Oli niitä päivittelijöitäkin. Sitä piti kasvattaa mulleja
ja maitotilistä tuli pikkuhiliaan
kaikki maksettua. Neiti ei uskaltanut Ylivieskan aseman luukulla
ottaa puimurirahoja vastaan ja
Impolaan ostettiin ensimmäikuitata vastaanotetuksi. Naapuriluukulla kuitenki otettiin rahat seksi traktoriksi Nuffield, joka
vastaan, että saatiin puimuri hankittiin uutena kauppias Väinö Nikiltä. Hautalan Vilho haki
ajettua kotia.”
sen kuorma-autolla Kokkolasta.
Petäjäsojan tilan ensimmäinen Se ostettiin helmikuussa 1969,
traktori ”pikkuvalametti petrooli koska heinäkuun ensimmäisenä
15”, oli vielä vanhaisäntä Arvon päivänä -69 tuli olla siitä päiväsnimissä. Se ostettiin vuonna tä lähtien kaikissa traktoreissa
1961 käytettynä Tähjänjoen turvahytti. Kopittoman sai vieVäinöltä. ”Valmet Tourulan teh- lä hieman halvemmalla. Viimeidas luki kyljessä”, Juhani muis- nen hevonen myytiin Impolassa
telee. Se maksoi haravakoneen, pois samaan aikaan helmikuussa
niittokoneen, karhin ja auran 1969, kun traktori ostettiin.
kanssa 80000 sen ajan mark- Seuraava traktori oli v. 1977 oskaa. Peräkärry tehtiin itse puus- tettu Ursus, joita ei kylällä vielä
ta. Juhani osti vuonna 1966 ollut yhtään. Se vaihdettiin -85
Nuffied 460, jolloin hän aloitti nykyiseen punaiseen Ursukseen.
minkin rehun ajamisen viljelyn Se palvelee vieläkin hyvin, Sauli
ohella. Sen jälkeen oli talossa kertoo.
v. 1969 hankittu uusi Nuffield
10/60. Sitten ”friisiläinen Nuf- Viljan puinti ennen ja nyt
field” ja Massey Ferguson 165
multipower. Internationaaleja Ennen vanhaan vilja seiväsoli peräkkäin 574, 684 ja 475. tettiin kuivumaan ja puitiin
Näiden jälkeen ostettiin nelive- riihessä. Sitten käytettiin esi-
merkiksi Petäjäsojilla Olympiamaamoottoria pyörittämään
ryskyä eli puimakonetta.
Myöhemmin puimakoneita pyörittivät traktorit. Sitten kylälle
ostettiin puimureita, joissa oli
oma moottori. Yppäriin tuli
ensimmäiseksi puimuri Esko
Björkmanille vuonna 1960. Se
oli Fahr-merkkinen, ja se ostettiin Nikiltä. Seuraava puimuri
Yppärissä oli Sauli Impolalla
vuonna 1962. Hän hankki sen
yhdessä Raimo Kaivosojan ja
Eero Luoman kanssa. Maaseudun tulevaisuudessa nähtiin
ilmotus käytetystä puimurista ja
kolmessa mentiin junalla Helsinkiin Hankkialle. Puimuri haettiin
Rengon pitäjästä. Se oli Massey
Harris 780 -merkkinen. Siinä oli
suurena edistysaskeleena oljen
paanaaja. Puimurilla oli suuri
kysyntä, koska irto-olkia ei tarvinnut koota, kun puimuri sitoi
ne tukevasti kahdella narulla
paanuiksi. Sillä puitiin kaikkiaan
15 vuotta. Sitä ennen Raimo
Kaivosoja laittoi oman puimurin
ja jätti Massey Harris porukan.
Me puitiin Massey Harrisilla vielä pari vuotta. Yli kaksikymmentä vuotta vanha Massikka alkoi
tuntumaan jo vanhalta peliltä
jopa siinä määrin, että “laulu on
vaikeinta”, veistelee Sauli. Sillä
välin oli konetekniikka kehittynyt raskaasti. Harris vaihdettiin
pois Pyhäjoen osuuskaupalta
Fahr 600S:ään vuoden 1992
paikkeilla. Sauli Impolan pellot
vuokrattiin vuonna 1992.
Pumureiden aikaan tuli viljan
kuivaus ongelmaksi. Niinpä perustettiin tällekin kylälle kuivausyhtymä. “Ostettiin kaksikin
härmäläistä siilokuivaajaa, kuten
Tekevän kankaan kuivaaja, josta
on edelleen rakennus jäljellä. Se
oli sen ajan kehitystä, päivittelee Sauli. ”Kuivaamot oli hitaita
ja puimurit lisääntyivät nopeasti kylällä. Kuivaamolle oli pitkät
jonotusajat. Sitä joutui odottamaan lähelle kaksi viikkoa kuivausvuoroa tuoreen viljan kanssa.” Nykyään kuivaamot ovat
niin automaattisia, ettei siellä
isännän tarvi aikaansa viettää.
Sauli kertoo: “Koneistautumiseen alkamiseen vaikutti se, että
yleinen hyvinvointi alkoi nousta.
Ihmiset näkivät, että ammatinharjoitus on helpompaa, kun
saatiin koneita avuksi. Raskaat
työt helpottuivat. Ihmiset kokeilivat aluksi puintia siten, että
puittivat vain muutaman saran
pellostaan nähäkseen kuinka
kalliksi työ käy. Näin he huomasivat sitten, että koneistus
kannattaa. Martti Björkmanin
uusi puimuri Fahr maksoi siihen
aikaan melko tarkkaan 10 000
vanhaa markkaa.” Saulin viisi
vuotta vanha kone maksoi 90
000 sen ajan markkaa. Juhanin
ja Saulin aikaan rahan arvo on
muuttunut kolmeen kertaan.
Traktoreita käytettiin luonnollisesti peltojen muokkaukseen ja puunajoon. Ensi alkuun
traktoreista ei ollut apua metsässä, koska kellään ei ollut
kettinkejä renkaissa. Sitä mukaan kuin vauraus nousi, saatiin
myös kettingit. Myöhemmin tuli
nelivetotraktorit ja kulku vain
parani. Paljon muutakin koneis-
Hevosten rooli maanviljelyssä oli tärkeä aikaan, jolloin Juhani Petäjäsoja ja Sauli Impola
aloittivat maahommat. Vuonna
1955 oli Pyhäjoella noin 400
hevosta. Sotien jälkeen perustettiin Yppärin oriosuuskunta,
jonka tarkoituksena oli määrätietoinen hevosten kasvattaminen ja jalostaminen osuuskunnan alueella. Ensimmäinen ori
oli nimeltään Solun Hoppu. Sitä
hoiti Aatu Hautala ja Antti Grekula. Vuonna 1946 ostettiin ori
nimeltä Paasi Kausalasta Kaarlo
Partaselta. Paasi-oria käytettiin
paljon siitokseen tällä alueella ”jopa yli sadalle tammalle
parraana kevväänä” (RaaheYlivieska-Kalajoki
-akselilla).
Mehtäkylän maantien pitkällä
suoralla pidettiin raveja. Isoimmat ajot olivat helluntaipyhinä
toukokuun lopulla. Paasi juoksi
suoralla tähtiajani 2,59. Tähtiajan sai kun hevonen juoksi
alle 3 minuutin. Paasi myytiin
Kauhajoelle Kauko Ylikorhoselle vuonna 1950. Sauli muistaa
tämän jännittävän hevoskaupan
nuoruudestaan, kun Yppärin
hevosmiehet aluksi suunnittelivat Paasin hinnaksi peräti 400
000 markkaa. Hintaa laskettiin
kuitenkin rehellisyyden merkeissä, koska Paasi ”paino vähän
puuta”. He saivat Paasista noin
360 000 markkaa. Vuonna
1953 Seinäjoen kuninkuusraveissa orien sarjassa Paasi sijoittui kuudenneksi.
tusta alkoi tulla 1970-luvun
vaiheessa. Siihen asti oli ollut
sorminiittokoneet. Sitten tuli
lautaniittokoneet. Sitten tuli
heinämurskaimet, jossa heinän
kuitu särjettiin, jotta ne kuivuisivat nopeammin.
Sitten tuli pienpaalaajat, joilla
heinät paanattiin pienpaanuihin.
Siihen asti oli pantu kaikki heinät seipäälle kuivumaan. Niistä
ajettiin irtoheinänä heinälatoihin. Sauli muistelee: ”Siinä se
tuli hirviä työnsäästö, kun seivästys jäi pois. Pienpaanausaika
oli liian ilmoista riippuvainen,
koska piti olla aina kolme-neljä
hyvää poutapäivää, jotta niitä
pystyi paanaamaan.“Locomobliili
pyörittää ryskyä. Locomobliilit ja
maamoottorit vedettiin paikalle
hevosella.
Ravirata tehtiin talkoilla Merimajalle. Kenttä saatiin tyhjennettyä miesvoimin. Siihen
aikaan ei ollut oikein Yppärissä
traktoreita. Mehtäkylän puolelta Nikulan Frans kävi Fordson
Mayorilla tasaamassa kentän.
Hän kävi hinattavilla auroilla
välttäämässä
metsänpohjan.
Puut kaadettiin siten, että ohjapiilulla lyötiin puiden juuret
poikki. Sitten joku miehistä vei
köyden puun latvaan ja suurella
mieslaumalla vedettiin petäjiä
nurin. Sitten kun kenttä oli tasattu, niin keikauskärryillä haettiin savea ja hietaa radan pohjaksi. Vuonna 1954 oli radan
vihkiäiset ja ensimmäiset kilpailut. “Hevosia tuli Raahesta,
Oulusta, Nivalasta, Kalajoelta
ja taisi olla Kokkolasta asti. “Ne
oli valtavat juhulat Yppäristä.”
Oriosuuskunta osti Paavolasta Ojantakaselta seuraava ori
nimeltä Soihtu, jota käytettiin
pari vuotta siitokseen, mutta
pienemmässä määrin, koska oli
alkanut jo pikkuhiljaa hevostalouden lasku. Soihtulla vaihdettiin Kurikasta sellainen suurjuoksija ori nimeltä Markus. Sen
ennätys oli 3,04. Kun vuonna
1957 oriosuuskunnan hevosenhoitaja Aato Pisilä lähti perheineen Amerikkaan, niin viimeinen osuuskunnan hevonen
myytiin huutokaupalla pois.
Sauli Impola osti Markus-orin
itselleen. Neljän vuoden päästä
hevoselle tuli suolitukkeuma, ja
Mehtäkylän maantien raveista se kuoli pois.
syntyi idea omasta raviradasta.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5
sivu 5
Pyhäjoen palveluhakemisto
Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki
OSTAMME JA OTAMME VASTAAN
ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA
ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA
MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40 - 140 mm
LISÄTIETOJA
0400 189 018
AVOINNA MA - PE 8 - 17
rannikon.varaosa@yritysnet.com
08 - 434 333
JALKAHOITO PIRJO KANGAS
VANHATIE 31 PYHÄJOKI
PUH: 045-1956429 / 050-4919321
Palvelemme joka päivä klo 21 asti!
ark. 8-21 la 8-21 su 12-21
EVÄSKONTTI Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki, Puh. 433186
ERILAISET JALKAHOIDOT
JALKOJEN VYÖHYKETERAPEUTTINEN HIERONTA
HOT STONE TERAPIA
KESTOVÄRJÄYKSET
RTV-huolto
Tmi Kari Kivimäki
SÄHKÖPALVELU
0400 181785
Anttila Oy
Antenniasennukset
ja antennitarvikkeet
Wz,:KEWd<</
ǀŽŝŶŶĂŵĂͲƉĞϵͲϭϳ͕ůĂϭϬͲϭϰͬƉƵŚ͘;ϬϴͿϰϯϰϬϱϬϬ
ǁǁǁ͘ƉLJŚĂũŽĞŶĂƉƚĞĞŬŬŝ͘Į
DZ/:ZsE^/shWd<</
ǀŽŝŶŶĂŵĂͲƉĞϵ͘ϯϬͲϭϲ͘ϯϬͬƉƵŚ͘;ϬϴͿϰϳϳϮϮϬ
ǁǁǁ͘ŵĞƌŝũĂƌǀĞŶĂƉƚĞĞŬŬŝ͘Į
Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat
Antenniasennukset
Puh. (08) 433 087
0400 586 441
Viirretjärventie 7
86170 YPPÄRI
JUMPPA- JUSSIN
FYSIOTERAPIA
FT: Vesa Mikkonen
Satu Mikkonen
puh 433 921, Kuntatie 4,
86100 Pyhäjoki
3$5785,.$03$$027$1-$
3XK.XQWDWLH
$YRLQQD
WL²OD
NORDONDHQ
7DQMD6LUSD
6LUSDOWDP\|VPHLNNDXNVHW
MDKLXVWHQSLGHQQ\NVHW
PARTURI-KAMPAAMO
Johannan Hiuspalvelu
TI-PE 10 - 17 | LA 8 - 13
TIISTAISIN ILMAN AJANVARAUSTA
08 - 433 750
TERVETULOA
johannanhiuspalvelu.fi
sivu 6
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5
Messut 2015 roolit: Lehtitiimi
“Toimintani perustuu kestäviin perusarvoihin ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Kannamme yhdessä vastuuta perhearvoista, työllisyydestä, yrittäjyydestä, koulutuksesta ja heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevista lähimmäisistämme”, Tölli kertoo kotisivuillaan
Yrittäjyys on tärkeää Töllille. Hän määrittelee yrittäjyyden asenteeksi: “Työn tekeminen koetaan
mielekkääksi, oltiinpa sitten toisen töissä tai itse yrittäjinä.” Paneelikeskustelussa tänä vuonna keskustellaan yrittäjyydestä - läheinen ja ajankohtainen aihe monelle.
Sanna Halunen
päätoimittaja, Pyhäjoen messut 2015
sanna.halunen@edu.pyhajoki.fi
puh. 044 2772116
5DQWDOHLUL9HWHUDDQLPDMDOOD
astaan edes tunnu roolilta; rooli
kuulostaa maskilta, jonka taakse naamioidutaan. Kätketään
todellinen minä. Päätoimittajuus tuntui niin omalta, että sitä
ei oikeastaan tarvinnut miettiä.
Lehti on sopivan vastuullinen ja
haastava tehtävä kunnianhimoiselle ihmiselle. Päätoimittajan
vastuuseen kuuluu painon ja
jakelun hoitaminen sekä juttujen kirjoittaminen. Messuvieraalle siis varsin näkymätöntä
hommaa; tykkään ajatella, että
te ette huomaa meitä, ellemme
tee virheitä. Se pitää ihmisen
motivoituneena.
Messulehti on ehkä yksi koko
messujen tärkeimmistä elementeistä. Harvoin tulisi ajatellen
niin, mutta se on fakta. Messulehden työstäminen ja luominen on ajatusten heittelyä,
uuden ideointia ja omien mielipiteiden kertomista. Messulehti
saa tekijöiksi aina tiimin työläisiä: päätoimittajat, joita tänä
vuonna on siis kaksi, ja taittotiimin. Yleensä mukaan valitaan
kokeneita ja innokkaita nuoria,
jotka ovat valmiita antamaan
kaikkensa onnistuneen lehden
Tänä vuonna päätoimittajia
puolesta.
on kaksi; minä ja Sanna Halunen. Tämän vuoden tavoite
Minulle roolin valinta tuntui onkin lyödä kaksi viisasta pääselkeältä ja helpolta. Se ei oike- tä yhteen ja luoda jotain uutta.
Suosittelen siis lukemaan Messulehden ajan kanssa! Sen lisäksi henkilökohtainen tavoitteeni
on kasvaa ihmisenä, kehittää
organisointikykyä ja hankkia
uusia kokemuksia.
Lehtitiimiin kuuluvat myös
taittajat Elias Hirvikoski, Henri
Petäjäsoja ja Jeremia Toppari.
He ovat leikkaa-liimaa-askartelutyylin ammattilaisia ja kokoavat lehden luettavaan muotoon.
Heidän lisäksi Mikko Muikkula
suunnittelee messujen graafista
puolta. Esimerkiksi Messublogi
on hänen suunnittelemansa ja
koodaama.
Tervetuloa messuille meidänkin puolesta!
7HDWWHULUHLVVX2XOXQ
NDXSXQJLQWHDWWHULLQ
SHUMDQWDLQDNOR
3DXOLLQD5DXKDODQ
7DLYDVODXOX
/LSXW½HQQDNNRHVLW\VN\\WL½
6LWRYDWLOPRLWWDXWXPLVHWPDNORPHQQHVVl
3\KlMRHQNXOWWXXULWRLPLVWRRQSXKNORWDL
NXOWWXXUL#S\KDMRNLIL
/lKWLMlWRWHWDDQLOPRLWWDXWXPLVMlUMHVW\NVHVVl
/LSXWOlKHWllQMDODVNXWHWDDQHWXNlWHHQ
$LNDWDXOX
.DODMRNLPKNOR
<SSlUL1HVWHNOR
3\KlMRNL6DOHNOR
5DDKHPKNOR.RWLLQOlKW|KHWLHVLW\NVHQMlONHHQ
2OWDYDOlKWLMllHWWlWHDWWHULUHLVVXWRWHXWXX
-lUM3\KlMRHQ5DDKHQMD.DODMRHQNXOWWXXULWRLPHW Keskustan kansanedustaja - entinen hallinto- ja kuntaministeri - Tapani Tölli avaa tämän vuoden
messut lauantaina 19. syyskuuta. Avaaja tuo omaa näkökulmaansa tämän vuoden teemaan, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyen.
Tölli aloitti kansanedustajana vuonna 2003. Hän toimi vuosina 2010-2011 Kiviniemen hallituksessa hallinto- ja kuntaministerinä. Nykyään hän on perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen, puolustusvaliokunnan ja Suomen Pankin tilintarkastajien varajäsen. Ennen
uraansa eduskunnassa Tölli työskenteli Tyrnävän kunnanjohtajana vuodesta 1991.
Katja Keskitalo
päätoimittaja, Pyhäjoen messut 2015
katja.keskitalo@edu.pyhajoki.fi
puh. 044 2785780
Kuulumisten taittopiste
kuulumiset@pyhajoki.fi
puh. 040 359 6166
Tapani Tölli avaa messut
2KMHOPDVVDRQPPDVNDUWHOXDSHOHMĖOHLNNHMĖMDXLQWLD2WD
XLPDNDPSSHHWMDRPDWHYĖĖWPXNDDQ$ODLNĖUDMDV\NV\OOĖ
NRXOXXQPHQHYĖWMD\OĖLNĖUDMDNXXGHQQHOWDOXRNDOWDSĖĖVVHHW
+LQWDHXURDVLVN\\GLQMDPDWHULDDOLW
$LNDWDXOX3LUWWLNRVNHQNRXOX3DUKDODKGHQ NRXOX
.LUNRQN\OĖQ6KHOO<SSĖULQ 1HVWH/ĖKWIJWDNDLVLQMRND
SĖLYĖ
6LWRYDWLOPRLWWDXWXPLVHW PHQQHVVĖSXK
WDLDVWLVĖKNIJSRVWLOODRVRLWWHHVHHQWLWWDKLQNXOD#S\KDMRNLIL
/HLULOOHPDKWXXOHLULOĖLVWĖLOPRLWWDXWXPLVMĖUMHVW\NVHVVĖ
,OPRLWWDXWXQHLOOHOĖKHWHWĖĖQODVNXMDOHLULNLUMHMRVVDWDUNHPSLD
RKMHLWD
-ĖUM9DSDDDLNDWRLPL+\KGLVW\V MDVHXUDNXQWD
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5
Seurakunta tiedottaa
Kastettu: Emmi Katariina
Heikkilä
Avioliittoon kuulutettu: Risto Kustaa Laukkola ja Anniina Anna Aleksandra Fors
Jumalanpalvelus su 19.7. klo
10
Kesäillan hartaus, Heleena
Kittilälällä (Isorannantie 16) ke
22.7. klo 19.
Jumalanpalvelus ja HPE su
26.7. klo 10.
Merikirkko su 26.7. klo 18
merellä Pyhäjokisuulla. Toimitusaluksena Raahen Fiia. Lähtö
Tervon satamasta n. klo 17.30..
KOULUIKÄISET:
-Rantaleiri Veteraanimajalla
ma 3.- pe 7.8. Leiriohjelmaa
alakouluikäisille.
Leirimaksu
30€. Linja-auton aikataulu:
Pirttikosken koulu 8.45, Parhalahden koulu 8.55, Kirkonkylän
Shell 9.05, Yppärin Neste 9.20.
Ilmoittautuminen 3.7. mennessä p. 0403596104 tai 24.7.
asti titta.hinkula@pyhajoki.fi.
Mukaan mahtuu 45 leiriläistä.
Järjestää Pyhäjoen seurakunta,
4H, Pyhäjoen kunta.
TULOSSA:
-Lohdutuksen säveliä –konsertti kirkossa su 2.8. klo 16.
Naiskuoro Merikosken laulu,
ohjelma 10€.
-Kesäinen retki ke 5.8 Rautioon ja Kalajoelle (huom.ystäväkerholaiset ja muut). Lähtö
seurakuntatalolta linja-autolla
Järjestöt toimivat
klo 11 ja paluu n.klo 17. Vierailu
Vääräjoen elämystilalla Rautiossa, jossa ruokailu ja kahvit.
Käynti Tyngällä AntiikkiMakasiinissa ja Havulan pihapiirissä
Plassilla (Siiri-kahvila, Havulan
kierros
omakustanteisesti).
Retken hinta 20 € ystäväkerholaiset, muut 30€. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon
keskiviikkoisin klo 10-13 p. 08433119, 29.7 mennessä . Ilmoita myös ruoka-allergiasi ja halukkuutesi Havulan kierrokselle.
-Diakonia- ja lähetystyön
vapaaehtoisten kiitosjuhla jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla su 9.8. Ruokailu,
kahvit ja ohjelmahetki. Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen
virastoon keskiviikkoisin klo 1013 p. 08-433119.
RY: Seurat/rantailta su 19.7.
klo 18 Veteraanimajalla, Eero
Pisilä
Seurat su 2.8. klo 13 Yppärin
rukoushuoneella, Ilpo Tikkanen,
Paulus Veteläinen
Kirkkoherranvirasto p. 08433119. Avoinna kesä – elokuussa keskiviikkoisin klo 1013. Tarvittaessa voitte ottaa
yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505
0016 tai seurakuntapastori Kai
Juvila p. 050-328 8107.
Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta:
www.pyhajoenseurakunta.fi
Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry Liikunta ja ulkoilupäivä
pidetään ti 21.7. klo 12.00
alkaen Merimajalla. Kisaillaan
mm. tikan, hevosenkengän ja
kettingin heitossa. Arvotaan
herkkukori. Tervetuloa joukolla
mukaan viettämään mukavaa
iltapäivää. Jos haluat osallistua
yhteiseen pyöräretkeen Merimajalle, yhteislähtö ent. Shell
21.7. klo 11.00. Säävaraus. Lisätietoja toiminnastamme www.
elakeliitto.fi/pyhajoki
Pyhäjoen Martat ry. Ouluun
teatteriin su 26.7 lähtijät.Lähtö entinen Shell klo 10.45.
Pyhäjoen SILMU: Kesätapaaminen Kalajoella Lokkilinnassa ti 21.7. klo 12.00.
Lähtö entisen Shellin pihalta
klo 11.15 kimppakyydein. Tervetuloa! Hilkka Koutonen 0405918482
.88/80,67(1-$.(/8+b,5,g7
3\KlMRHQ.XXOXPLVHWOHKGHQMDNHOXVWDYDVWDD5DDKHODLQHQ
,OPRLWXNVHWMDNHOXKlLUL|LVWlSXK6DQQD7MlGHU
Aihetta kiitokseen
Kuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -palstaa.
Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä
viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja
tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lähettää sähköpostilla
osoitteeseen sari.hiden@edu.pyhajoki.fi tai käydä
tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi.
Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä.
YPPÄRIN ERÄMIEHET ry
Syyskokous
Metsästysmajalla keskiviikkona
29.7.2015 klo 19.00
käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa!
Pihakirppis Halusen Annikilla
Minkintie 5
Pe 24.7 klo 12- 18
La 25.7 klo 10- 16
Astioita, mattoja, huonekaluja, naisten ja miesten vaatteita
ja paljon muuta! Tervetuloa!
.DWXVĖKO\WXUQDXV
-DONDSDOORNHUKR8UKHLOXNHQWĖOOĖ
VDWHHOOD0RQLNNDULOOD
0RQLNNDULQ SLKDOOD
3HUMDQWDLQD
sivu 7
.HVĖ MDKHLQĖNXXQDMDQ
PDDQDQWDLVLQMDSHUMDQWDLVLQ
YXRWLDLOOHNOR
YXRWLDLOOHNOR
NOR
YXRWLDLOOH
,OPRLWWDXWXPLQHQHQQDNNRRQ9LOMDOOHWHNVWLYLHVWLOOĖQXPHURRQ
2VDOOLVWXPLQHQPDNVXWRQWD
(LHQQDNNRLOPRLWWDXWXPLVWD
LOPRLWDMRXNNXHHQQLPLMDNRNRYĖKSHODDMDDMRXNNXH
2KMDDMLQD9LOMDMD+LQQL
MĖUM3\KĖMRHQYDSDDDLNDWRLPL
/LVĖWLHWRMD9DSDDDLNDWRLPLVWRVWDQXPHURVWD
P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
PÄÄTOIMITTAJAT
Sari Hidén
Arvo Helanti
TOIMITUS
http://kuulumiset.pyhajoki.fi
kuulumiset@pyhajoki.fi
Puh. 040 359 6166
Toimitus:
Päätoimittaja:
Taloussihteeri:
040 359 6166
040 359 6165
040 359 6160
Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy
ISSN 0788-6071
Seuraava lehti
(nro) ilmestyy
>> lauantaina dd.mm.yyyy
Aineisto toimitettava
>> tiistaina dd.mm.yyyy
klo 17.00 mennessä
Painosmäärä
>> vko n: - kpl
>> vko n: - kpl
Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)
>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm
>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €
>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi
Ilmoitusehdot
Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi
toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu
myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat
ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi
taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten
virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu
enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Sanna Tjäder)
sivu 8
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 8 . 7. 2 0 1 5