docJanne Juvonen ja muut Voiveljet
download 
Report Transcription
Janne Juvonen ja muut Voiveljet
4 2010 manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Janne Juvonen ja muut Voiveljet haluavat tuoda uusia tuulia Turun ravintolakulttuuriin RAHOITUS & TALOUSHALLINTO Talouden hallintaa taantuvilla markkinoilla KOULUTUS & OSAAMINEN Haasteena Turun telakan verkoston osaamisen säilyttäminen RAHAN VALTAKUNTA Eettinen sijoittaminen kasvussa Alkusyksyn vArmAt piristäjät! mieletön turun historiA klAssikkojen klAssikko, cAmp-henkinen pikAkelAuskomediA kotikAupunkimme historiAstA. esityspäivät: 11.9. jA 14.10. klo 19.00 sekä 15.11. klo 20.00. liput: 25/20 €. mieletön turun lähihistoriA kulttiklAssikon jAtko-osA, mukAnA mm. hAnsAnuorten soidinmenot! Alkusyksyn näytökset: 6.9, 7.9, 8.9, 4.10, 18.10, 19.10, 28.10, 29.10 klo 19.00. liput: 25/20 €. kAtso koko syksyn ohjelmisto netistä www.linnAteAtteri.fi. liput jA tiedustelut (02) 232 1215. Mania_231x167_26.8.2010.indd 1 25.8.2010 20:34:12 TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras – Marko Laiho Intro – Tarmokkaat naisyrittäjät Henkilö – Janne Juvonen Uusiin asemiin Ajankohtaista 4 5 6 8 10 Osaammeko oikeita asioita? Järjestökalenteri Teema: Rahoitus ja taloushallinto 12 14 Rahan valtakunta Rahareikiä Teema: Koulutus ja osaaminen Lounasvieras – Ann-Karin Koskinen Tunnelmassa Manian auto 18 19 20 24 25 26 mania Varsinaissuomalaisen liike-elämän sitoutumaton erikoislehti 7. vuosikerta Julkaisija Viestintämania Oy PL 299, 20101 Turku kustantaja Business to Business Mediat Oy PL 3, 02601 Espoo Vt. Päätoimittaja Anne Kortela, Ydinviesti, Puhelin 040 590 3860 Myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila Puhelin 050 323 7785 Kansikuva Markku Vitikainen, Monsuuni Taitto BBM Oy / Tarja Pitkänen, Amasertek Oy Juttuvinkit mania@manialehti.fi S uomen korkea koulutustaso ja osaaminen ovat se kallio, jonka varaan koko tulevaisuutemme näyttää rakentuvan. Osaaminen ei kuitenkaan ole pysyvä olotila, sen varaan ei voi tuudittautua, jos sen eteen ei tehdä koko ajan työtä. Myös muut oppivat, ja jos motivaatio on kova, voivat mennä jopa edellemme osaamisessa. Se, mitä meidän pitäisi osata kymmenen vuoden päästä, on kaikella todennäköisyydellä eri asia kuin se, mitä tänään osaamme. Nopeasti muuttuvassa maailmassa pitäisi pystyä ennakoimaan tulevia asioita, aavistaa esimerkiksi mitä asiakas saattaisi toivoa jo ennen kuin hän osaa sitä pyytää. Tällainen osaaminen vaatii luovaa ajattelua, irtautumista perinteisistä tavoista toimia ja uusien näkökulmien löytämistä. – Paljon vaadittu, kun miettii, miten hektistä jo päivästä toiseen selviytyminen monilla toimialoilla ja monissa yrityksissä juuri tällä hetkellä on. Toisaalta tarvittavaa tietoa on piilevänä jokaisessa organisaatiossa, kunhan se oivalletaan. Eri ihmisten tietoja yhdistämällä, muokkaamalla ja soveltamalla voidaan päästä uusien ideoiden äärelle. Vielä parempaan tulokseen voidaan yltää, jos otetaan käyttöön myös se voimavara, jota yrityksen erilaisten sidosryhmien kautta on saatavissa – tehdäänhän jo nyt monissa yrityksissä todella tiivistä yhteistyötä erilaisten verkostokumppanien ja myös asiakkaiden kanssa. Tiedon siirtämiseksi ja muokkaamiseksi tarvitaan uudenlaista osaamista, työyhteisön viestintää, jonka rooli on muuttunut radikaalisti viime vuosina kuin huomaamatta. Työkseen viestintää jo vuosikymmeniä tutkinut valtiotieteiden tohtori Elisa Juholin, joka on sekä Helsingin yliopiston viestinnän että Jyväskylän yliopiston työyhteisöviestinnän dosentti, on viimeaikaisten tutkimustensa perusteella joutunut heittämään romukoppaan vanhat käsitteet sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Hän puhuu kokonaisesta paradigman muutoksesta, joka on tullut vaivihkaa, mutta jäädäkseen työyhteisöihin. Tietoa ei enää valuteta organisaatioissa ylhäältä alaspäin, vaan sitä tuotetaan ja käsitellään jatkuvasti eri foorumeissa työyhteisön sisällä ja sen erilaisissa rajapinnoissa, kuten juuri yhteistyökumppanien ja asiakkaiden kanssa. Siihen osallistuvat kaikki, eivät vain viestinnän vastuuhenkilöt, vaikka tietty muodollinen tieto toki edelleen tulee organisaation johdolta. Tällainen muutos edellyttää avointa vuorovaikutusta, dialogia, jota työyhteisöissä vasta harjoitellaan. Tiedon jalostamisesta ja muokkaamisesta pitäisi tulla luonnollinen osa yrityksen toimintaa ja myös alaisten tulisi aktivoitua eikä odottaa passiivisesti, että asioista tiedotetaan. Vastuuta siirtyy siis myös paljon alaisille ja puhutaankin vastuullisesta dialogista. Tiedon panttaaminen ei ole kenenkään etu. Viestinnän lonkerot ulottuvat koko organisaatioon, se on puhuttua ja kirjoitettua, sisäistä ja ulkoista, se on merkittävä ilmapiirin tai paremminkin tunnelman muokkaaja. Kun ilmapiiri on hyvä ja avoin, toisten mielipiteitä arvostava, voi yritys parhaimmillaan nostaa työntekijöidensä motivaatiota ja sitoutumista sellaiselle tasolle, joka nostaa luovuuden ja uusien innovaatioiden löytämisen mahdollisuuksia – ja samalla tehokkuutta. Tärkeää on, että se hiljainenkin puurtaja uskaltaa avata suunsa pelkäämättä arvostelua. Myös johtamistavat ovat uuden haasteen edessä. Johtaminen on mitä suurimmassa määrin viestintää, sillä johtajan on osattava viestittää asiat niin, että ne ymmärretään oikealla tavalla ja oltava avoin asioiden käsittelylle ja keskustelulle, mutta pidettävä edelleen myös langat käsissään. Toisaalta johtajan ei tarvitse oivaltaa uusia asioita yksin, kun hedelmällinen ilmapiiri syntyy ja alkaa poikia oivalluksia. Asiakassuhteet syvenevät, kun tiivis yhteistyö alkaa tuottaa yhä enemmän lisäarvoa asiakkaille. Tutkimusten mukaan juuri organisaation rajapinnoilla uuden tiedon ja innovaatioiden syntyminen on otollisinta. Tehtävää on siis paljon, mutta niin on saavutettavaakin. Muutos lähtee pienistä asioista arkisen työn lomassa. Hyvä ilmapiiri työyhteisössä heijastuu kaikkeen sen tekemiseen, asiakassuhteisiin ja laatuun. Pehmeät asiat ovatkin kovaa osaamista, sillä ne luovat pohjan hyvälle tulevaisuudelle. Anne kortela, VT. päätoimittaja Painopaikka Sanomapaino Oy, Forssa 2010 Painos ja jakelu Painos noin 11 500 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin. OSOITEMUUTOKSET Osoitemuutoksissa ja muissa jakelua koskevissa asioissa osoite on mania@manialehti.fi. TILAUSHINTA Vuosikerta (6 numeroa) 36 euroa ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava numero ilmestyy 14.10.2010 www.manialehti.fi Yhdessä miettimällä voi syntyä uusia ideoita, kun yrityksessä on hyvä ilmapiiri. mania 3 kirjoittajavieras Pk-yritystoiminta on kuntatalouden selkäranka Turun seudullakin T urun Seudun Kehittämiskeskuksen tilaama ja Varsinais-Suomen Yrittäjien aloitteesta tehty selvitys paljasti, että alle 250 henkilöä työllistävät yritykset aikaansaivat Turun seudun kunnille noin 360 miljoonan euron verotulotuotot verovuodelta 2008. Summasta noin 320 miljoonaa euroa on pk-yritystyöpaikoista aiheutuvia kunnallisverotuloja, noin 30 miljoonaa euroa yhteisöverotuloa loppuosan muodostuessa kiinteistöveroista. Pk-yritysten osuus koko yritystoiminnan verotulotuotoista on arviolta 65 %, ja se kattaa runsaan kolmanneksen seudun kuntien kaikista verotuloista. Pk-yrityksiä voidaan siis syystä kutsua kuntatalouden selkärangaksi. Turun osuus seudun pk-yritystoiminnan verotulotuotoista on hieman yli 50 % Kaarinan, Raision, Liedon ja Naantalin hyötyessä seuraavaksi eniten. Turun pk-yritystoiminnan taloudellisista vaikutuksista suuri osa ”valuu” kunnallisverotuloina kehyskuntien kuntatalouksiin, joilla on toki samalla myös palvelujen järjestämisvelvollisuus kaikille asukkailleen. Kehyskunnista erityisesti Raisio on sillä tavoin omavarainen, että kunnassa on myös varsin suuri määrä pk-yritysten työpaikkoja. Uudistumiskykyinen elinkeinopolitiikka Hyvä yrittäjyysimago on kiistatta positiivisen kasvukierteen ainesosa. 4 mania Pk-yritysten ratkaiseva merkitys kuntatalouksille ja paikalliselle hyvinvoinnille näyttäisi olevan yhä enemmän tunnustettu tosiasia. Seudun yrittäjät näkevät kuitenkin paikallisessa yritystoimintaympäristössä ja elinkeinoasioiden hoitamisessa konkreettisia kehittämistarpeita. Menestyksekäs kunnallinen ja seudullinen elinkeinopolitiikka on kuitenkin monisäikeinen aihealue. Sisältyyhän siihen varsinaisten yrityspalvelujen ohella myös esimerkiksi kunnan vetovoimaisuuden kannalta keskeiset asunto- ja kaavoituspolitiikka sekä koulutuspolitiikka. Yrityspalveluja tarjoaa suuri joukko niin valtakunnallisia, maakunnallisia kuin kunnallisiakin organisaatioita, joiden tehtävät ja toiminta avautuvat usein heikonlaisesti yrittäjille, vaikka tarvetta niiden palveluille olisi. Kuntien ja seutujen on myös uskallettava tehdä valintoja panostustensa osalta sen suhteen, millä sektoreilla ja osaamisalueilla halutaan profiloitua kehityksen edelläkävijöiksi. Vaikka elinkeinopolitiikan onnistumisesta kertovat viime kädessä muut mittarit kuin kyselytutkimusten tulokset, ei kunnan yrittäjyysimagon merkitystä sovi väheksyä. Hyvä yrittäjyysimago on kiistatta positiivisen kasvukierteen ainesosa. Kyky uudistua tulisi kyetä nivomaan kiinteäksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. Positiivisen kasvukierteen yksi elementti on myös kyky uudistua. Tampereen yliopiston aluetieteen professori Markku Sotarauta on tuonut esiin aluekehitystyössä ns. itseuudistumisen kapasiteetin käsitteen. Kyky uudistua tulisi kyetä nivomaan kiinteäksi osaksi jokapäiväistä toimintaa siten, että otetaan tähänastista paremmin huomioon organisaatioiden henkilöstö, asiakkaat, yhteistyökumppanit jne. Yhtenä lähtökohtana on huoli siitä, että erilaiset kehittämishankkeet eivät valitettavasti useinkaan tuo kovin konkreettisia hyötyjä normaalin operatiivisen toiminnan päälle. Kehittämiskohteiksi voidaan nostaa yhtäältä Turun kaupungin elinkeinopolitiikan johtamisen ja toimijarakenteiden selkiyttäminen sekä siihen liittyen myös nykyistä voimallisempi elinkeinoasioiden hoitaminen seutuyhteistyönä. Onhan Turun seutu poikkeuksellisen kompakti työssäkäynti- ja talousalue. Yrityspalveluita tarjoaa Turun seudulla suuri joukko erilaisia kehittäjäorganisaatioita, josta moni kuuluu Turun kaupunkikonserniin. Ne kilpailevat väistämättä keskenään tehtävistä, rahoituksesta, huomiosta ja verkostoistakin. Esimerkiksi Tampereella tehty toimijarakenteiden tarkastelu johti siihen, että matkailuyhtiö Go Tampere fuusioitiin seudulliseen elinkeinoyhtiö Tredeaan. Ratkaisulla haetaan lisää tehoa yhä vaikuttavampaan markkinointi- ja kehittämistyöhön. Toimijarakenteiden kriittinen tarkastelu tarjoaa samalla myös hyvän väylän uudistaa toimintojen ja yhteistyön sisältöä. Marko Laiho Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosissa. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään intro Kansainvälisen maksuliikkeen kiintopisteet. Tarmokkaat naisyrittäjät Joka kolmas naisyrittäjä kokee ristiriitaa kotitöiden ja työn välillä. Tuoreet yrittäjät Kirsi Vuori (vas.) ja Kirsi Dahlbom muistuttavat äidin roolin vaativan tasapainoilua myös palkkatöissä käyviltä. P eräti neljä viidestä naisyrittäjästä kokee useita kertoja viikossa omistautuvansa työlleen ja olevansa tarmokas. Työlleen omistautuneet naisyrittäjät kokevat työnsä merkitykselliseksi, he kokevat työllä olevan selvän tarkoituksen ja he pitävät sitä inspiroivana ja haastavana. He ovat myös innostuneita ja ylpeitä työstään. Nämä tulokset ovat peräisin Työ- ja elinkeinoministeriön alkuvuonna julkaisemasta selvityksestä, jossa tutkittiin naisyrittäjien työhyvinvointia. Vaikka tulokset ovat rohkaisevia, myös ongelmia ilmeni. Taloudellinen vastuu, kiire, epävarmuus töiden riittävyydestä ja toisaalta tekemättömistä töistä aiheuttavat naisyrittäjille palkkatyössä käyviä naisia enemmän stressiä. Tutkimuksen mukaan joka kolmas naisyrittäjä koki ristiriitaa kotitöiden ja työn välillä. Kaarinassa jo vuosia toiminut naisten vaatetusliike Daniella sai tänä kesänä uudet omistajat. Yritys siirtyi Pirjo Dahlbomilta hänen tyttärensä Kirsi Vuoren ja miniänsä Kirsi Dahlbomin omistukseen. Tuore yrittäjäkaksikko on tähän asti nauttinut työstään täysillä. - Tähän asti stressi on ollut positiivista, lähinnä sen miettimistä miten ajan saa riittämään kaikkeen. Tahtomme tehdä on ollut niin suuri, Kirsi Vuori kertoo. Kirsi Vuoren perheeseen kuuluu avio- miehen lisäksi neljä omaa ja kaksi sijoituslasta, Kirsi Dahlbomin perheeseen puolestaan aviomiehen lisäksi neljä lasta. Molemmilla ainakin osa lapsista on päiväkoti-iässä, mutta äitiysloman ja kotiäitiyden vaihtuminen yrittäjyyteen ei heitä pelota. - Yrittäjyys oli haaveeni jo yhdeksän vuotta sitten jättäytyessäni kotiäidiksi, joten tämä on toteutunut haaveeni. Ehdimme miettiä yhteistä tekemistä muutaman vuoden, kunnes viime keväänä istuimme alas ja päätimme lähteä jatkamaan ja kehittämään Daniellan lii- ketoimintaa äitini valmistautuessa samaan aikaan jättäytymään eläkkeelle, Kirsi Vuori kertoo. Muutamassa kuukaudessa on tapahtunut paljon. Kaarinan liike on remontoitu ja avattu uudistettuna, Auraan avautui aivan elokuun lopulla kokonaan uusi liike ja uusia ideoita muhii jo mielessä. - Tietysti vähän mietityttää, että miten repeän kaikkeen, kun lapsetkin ovat vielä niin pieniä. Äidin rooli on jatkuvaa tasapainottelua, mutta sitähän se olisi myös palkkatyössä, Vuori toteaa. Vuori ja Dahlbom aikovat itse pysytellä yrityksessään enemmän taustalla. Pirjo Dahlbom, Kirsi Dahlbomin tytär ja Auran liikkeeseen palkattu myyjä kantavat liikkeissä päävastuun yrittäjäkaksikon keskittyessä mm. taloushallintoon ja markkinointiin. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen perusteella naisyrittäjien harrastuksista yleisin on omaehtoinen liikunta, suosittuja ovat esimerkiksi kävely, hiihtäminen ja pyöräily. Vastanneista 56 prosenttia ilmoitti harrastavansa liikuntaa säännöllisesti. Yleisintä se oli terveys- ja sosiaalipalveluissa, koulutuksessa sekä liike-elämän ja henkilökohtaisissa palveluissa yrittäjänä toimivien keskuudessa. Dahlbomin ja Vuoren lyhyellä yrittäjätaipaleella ei harrastuksille vielä ole jäänyt aikaa, mutta he toivovat liikunnasta tulevaisuudessa vastapainoa työlle. - Tähän asti työ, harrastus ja vapaa-aika ovat olleet nimeltään Daniella. Tiivis ja innostunut tekeminen ovat kuitenkin pitäneet huolen siitä, että syöminen on välillä jäänyt vähälle ja siten ainakin kilot pysyneet kurissa, Vuori sanoo. - Ja olemmehan jakaneet kesän aikana 10 000 mainosesitettä, Dahlbom muistaa. mania Riku Näsänen Kun yrityksesi harjoittaa kansainvälistä liiketoimintaa, on OP-Pohjola-ryhmä oikea valinta kumppaniksi. Huolehdimme, että yrityksesi siirtyy SEPAaikaan joustavasti. Kansainvälistyville suomalaisille yrityksille räätälöidyt SEPA-palvelumme varmistavat, että kaikki yhtenäisen euromaksualueen hyödyt ovat yrityksesi ulottuvilla. Tarjoamme yrityksesi käyttöön myös kansainvälisen yhteistyöverkostomme. Saat alueellisesti parhaiden pankkien palvelut käyttöösi kotimaasta käsin, ja yrityksesi kansainväliset maksut kulkevat nopeasti yhteistyöverkostomme sisällä. OP-Pohjola-ryhmässä yrityksesi kansainvälisen maksuliikkeen hoito on pysyvästi asiantuntevissa käsissä. Lue lisää osoitteesta www.op.fi/yritysratkaisut. Lähde: Naisyrittäjien hyvinvointi. Työterveyslaitos / Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 5/2010. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 5 Historian havinaa ja uusia tuulia Turun ravintolakulttuuriin Aurajoen rannalle Tuomiokirkkosillan tuntumaan Linnankadulle ja Läntiselle Rantakadulle on syntynyt omaleimaisten ravintoloiden keskittymä, jota kirjastokorttelin valmistuminen on vauhdittanut. Ilmiö ilahduttanee paitsi kaupunkilaisia, myös matkailijoita, joille näin tarjotaan paikallisia elämyksiä historiallisessa ympäristössä. Voiveljet Oy:ssä on neljä energistä osakasta, joista kolme ehti poseeraamaan: vas. Janne Juvonen, Mika Löfgren ja Mikko Leminen. T On oikein hyvä asia, että ympärillä on useita ravintoloita. En näe kilpailua ollenkaan pahana asiana, vaan me tuetaan toisiamme. urun historia ja kauniisti kunnostettujen talojen arkkitehtuuri ovat ilman muuta yksi joen rannan vetovoimatekijöistä. Ainutlaatuisiin tiloihin sijoitetut ravintolat ovat elämys jo ennen ruokanautintoa, sillä niihin liittyy monia mieleenpainuvia tapahtumia. Kirjastokorttelissa vielä hieman keskeneräinen kunnostaminen arkkitehti Benito Casagranden johdolla toteutuu pieteetillä vanhaa kunnioittaen. Yksi uusimmista jokirannan ravintolatulokkaista 1700-luvulla valmistuneessa talossa on Smör, jonka seinillä on muistoja turkulaisen urheilijakuuluisuuden, Paavo Nurmen huikealta kilpauralta. Ravintolan omistajat pitävät suuressa arvossa tätä Nurmen pojan Matti Nurmi Yhtiöiltä saatua kunniaa. Smörin omistaa neljän miehen muodostama yhtiö Voiveljet Oy. Tasaosuuksin siinä ovat mukana ravintola-alan ammattilaiset, sauvolainen Janne Suvanto ja turkulainen Mika Löfgren, jotka perustivat Panini-ravintolan vuonna 1998 sekä perniöläinen Janne Juvonen, joka tunnetaan Salon Seurahuoneen omistajana vuosilta 2002–2007 sekä Strömma -ravintolastaan Kemiönsaarelta. Neljäs osakas on turkulainen Mikko Leminen, joka on työskennellyt sekä Paninissa että Seurahuoneella. Paninin omistus siirtyi samalle nelikolle, kun Voiveljet-yhtiö perustettiin 2008. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Janne Juvonen. Energinen miesnelikko on tuntenut toisensa jo pitkään ja työskennellyt yhdessä eri ravintoloissa. Kaikilla on työkokemusta noin 15 vuotta. Yhteinen piirre on myös työorientoituneisuus. Kaikki neljä ovat intohimoisia hyvän ruoan ystäviä ja pulppuavat siihen liittyviä ideoita - sekä hääräävät yhtä hyvin keittiön kuin salin puolella johtamisen jäädessä Juvosen mukaan enemmän tai vähemmän retuperälle. 6 mania Ravintola Smör on juuri saanut ensimmäisen vuotensa täyteen jokirannassa, eikä uuden paikan sisäänajo ole tuottanut vaikeuksia. Sali on ollut lähes joka ilta täynnä, mikä on ylittänyt reippaasti odotukset. Juvonen näkeekin Aurajoen rannan ravintolakokonaisuuden hienona mahdollisuutena ja toivoo sen vain vahvistuvan. Mitä enemmän ravintoloita on, sitä enemmän seutu hänen mukaansa houkuttelee asiakkaita. – On oikein hyvä asia, että ympärillä on useita ravintoloita. En näe kilpailua ollenkaan pahana, vaan me tuetaan toisiamme. Ensi kesänä, kun vielä saadaan Pinella kuntoon joen toiselle rannalle, syntyy aivan mieletön kokonaisuus. Uskon, että kulttuurikaupunkivuodesta tulee myös hyvä ravintolavuosi, hän arvioi. Hän toivoisi suomalaisen ravintolakulttuurin muutenkin virkistyvän. Hyvä vertailukohde on esimerkiksi Ruotsi. – Ruotsissa ollaan ravintolakulttuurissa valovuosi edellä Suomea. Tukholmassa ravintolat ovat iltaisin aina täynnä. Jos haluaa mennä syömään, pöytä on varattava etukäteen. Suomessa on vielä liikaa sellaista ladattua odotusta, että mennään hienona tyyliin rippipuku päällä ja epämukavat kengät jalassa syömään. Ravintolassa käymisen pitäisi olla mukavaa ja rentouttavaa arjen hemmottelua, se ei saisi mennä patsasteluksi, vertaa Juvonen. Omissa ravintoloissaan Voiveljet-kvartetti pyrkii pitämään kynnyksen matalana tulla. Siinä sivussa on tarkoitus tuoda vähän uutta ravintolakulttuuriin. Lisän siihen tuo osakkaiden uusi ravintola, joka aukeaa loka-marraskuussa Smörin naapuriin. Aikatauluun vaikuttaa vanhan talon kunnostuksen eteneminen, mutta joka tapauksessa sen pitäisi valmistua tämän vuoden puolella. Talon on rakennuttanut aikoinaan kelloseppä E. Ekblom, jonka mukaan ravintola saa nimensä. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Janne Juvonen pitää Aurajokirannan ja Llinnankadun ravintolakeskittymää hyvänä asiana ja odottaa myös Pinellan avaamista täydentämään kokonaisuutta. – Talon seinässä on kylttikin, jossa lukee ruotsiksi ”grundad av E. Ekblom”. Ravintola tulee kellariin, ja sen tyhjentäminen maa-aineesta on ollut hidasta. Lisäksi kiisteltiin pitkään, täytyykö talo paaluttaa vai ei. Lopulta sitä ei paalutettu, kertoo Juvonen. Talon kunnostus tapahtuu rakennuksen ehdoilla ja mahdollisimman paljon vanhaa säilytetään. Tilaan tulee rappausta ja holvikaarta ja porttikongista tehdään sisätila ravintolan käyttöön. Sen pitäisi valaistuna näkyä sekä kadun että kirjaston sisäpihan puolelle. – Siitä tulee viiniravintola, viinit ovat siellä pääroolissa, vaikka kyllä sieltä vähän ruokaakin saa: kevyttä lounasta, tapasta, antipastoja ja pientä makeaa. Siitä tulee viinin monipalvelukeskus, olemme suunnitelleet sinne myös viini-infoa. Se on vaihtoehto olut- ja pubikulttuurille, jos saataisiin vähän myös viinikulttuuria edistettyä. Tällä hetkellä ravintolassamme suosituimpia ovat olleet perinteiset ranskalaiset viinit ja saksalaiset riesling-viinit. Kaupungissa on muitakin viiniravintoloita. Aivan lähistöllä avattiin äskettäin viiniravintola, Tintå, mikä on Juvosen mukaan hyvä asia, sillä se vahvistaa myös viinikulttuuria. Voiveljet ovat kaavailleet omaan ravintolaansa ainakin sataa eri viiniä. Itse he eivät kuitenkaan aio tuoda niitä maahan vaan käyttävät pieniä viinitiloja. – Lisäksi unelmoimme sinne samppanjabaaria, josta saisi ostaa samppanjaa laseittain niin, ettei se olisi kovin kallista. Siellä olisi pehmeä ja mukava sisustus, hän suunnittelee. Voiveljien ravintoloissa on toisistaan poikkeavat konseptit, mutta niitä ei suunnitella erityisesti tietylle kohderyhmälle. – Ajattelemme paremminkin, että samoilla ihmisillä voi eri aikoina olla erilaisia tarpeita. Välillä mennään syömään nopeasti lounasta, välillä on aikaa istua rauhassa ruoan ääressä. Meillä on aika laaja segmentti asiakkaita, ei mitään yhtä tyypillistä ryhmää, määrittelee Juvonen. Pisimpään toimineella Panini-ravintolalla on tietty erityispiirre. Siitä on jostain syystä kehkeytynyt kotiäitien lounaspaikka, jossa parhaimmillaan on ollut 18 lastenrattaat kerrallaan ”parkissa”. – Panini on enemmän pikaruokatyyppinen ravintola, se on jo vakiinnuttanut paikkansa hyvin: 80 asiakaspaikan ravintolassa käy noin 500 ihmistä päivässä. Juvosella ja muulla omistajajoukolla ei ole mitään erikoiskeinoja saada ravintoloitaan menestymään. – Kyllä kaikki perustuu hyvään ruokaan, suosimme kotimaista ja skandinaavista menua. Pyrimme pitämään sen selkeänä ja hankkimaan hyviä raaka-aineita. Ravintola Smörin nimikin oli pitkään valmiina. Voi on hyvä perusraaka-aine ja käytämme sitä paljon. Nimenä ruotsinkielinen versio vain tuntui paremmalta. Voiveljien mukaan on tärkeää, että raaka-aineen oma maku saadaan esille eikä peitetä sitä kikkailulla. Ruokatarpeita hankitaan mielellään lähialueelta, mutta se ei ole ehdoton edellytys. Kauppahallissa on luottotoimittajat tuoreelle kalalle ja lihalle. Voiveljien kaupunginvalloitus ei vielä pääty kolmeen ravintolaan. Janne Juvosen mukaan jatkoa tulee varmasti E. Ekblomin jälkeenkin, mutta vielä ei tiedetä, mitä. – Turkuun kyllä mahtuu uusia ruokaravintoloita. Taas haetaan jotain uutta, mutta ei väkisin. Katsotaan, kun jotain hyvää tulee mieleen, hän myhäilee. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Janne Juvonen, 38 v. • Hallituksen puheenjohtaja, osakas, Voiveljet Oy • Kotipaikka Perniö • Koulutus: »» kokki yo, Espoon hotelli- ja ravintolaoppilaitos »» keittiömestari, Ravintolakoulu Perho »» kondiittori, Espoon hotelli- ja ravintolaoppilaitos • Aikaisempia ravintoloita: »» 2001 -2007 Salon Seurahuone »» 2007 – 2009Ravintola Strömma, Kemiö • Voiveljet Oy »» perustettu 2008 »» 4 osakasta tasaosuuksin: »» Janne Suvanto, Mika Löfgren, Mikko Leminen, Janne Juvonen • Ravintolat: »» Panini, perustettu 1998 »» Smör, perustettu 2009 »» E. Ekblom, tulossa 2010 mania ANNE KORTELA mania 7 Uusiin asemiin » Briiffi Oy Tanja Haka on nimitetty myyntipäälliköksi, vastuualueenaan uusasiakashankinta ja uusien markkinointiviestintäpalveluiden myynti nykyisille asiakkaille. Tanja on aiemmin toiminut mediakonsulttina ja myyntipäällikkönä Fonectalla. Jussi Vanto on nimitetty System Developeriksi, vastuualueenaan tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen sekä www-sivustojen suunnittelu ja toteutus asiakkaille. Jussi on aiemmin toiminut ITalan yrittäjänä. Mari Toivonen ja Sari Salminen on nimitetty projektiassistenteiksi. Mari on toiminut aiemmin myynti- ja markkinointiassistenttina Cadmaticissa ja Huntterissa ja Sari tapahtumatuottajana Eastwaylla sekä assistenttina Nokialla. IT Mill Oy Hannu Salonen, 32, on kutsuttu User Experience Team leaderiksi. Salonen työskenteli aiemmin IT Millin palveluksessa User Interface developerina. Matti Vesa, 27, on nimitetty Software developeriksi. Vesa työskentelee pääosin Vaadin-teknologiaa hyödyntävissä asiakasprojekteissa Kesko Vesa Viljainen, 42, aloitti kauppiasuransa Turun K-market Ilpoisissa elokuun alussa. Hän on työskennellyt Keskossa useissa eri tehtävissä 23 vuoden ajan. Viimeiset 13 vuotta hän on vastannut Keskon varastotoiminnoista toimien Urusvuoren varastopäällikkönä. Mainostoimisto Moods Oy Juha Elo on nimitetty myyntipäälliköksi vastuualueenaan myynti ja erityisesti new business. Elo on turkulainen markkinointiviestinnän ja myynnin ammattilai- nen, joka siirtyi tehtävään Turun Seudun Kehittämiskeskuksen markkinointipäällikön paikalta. Hän on myös kaupannut kännyköitä Kaukoidässä ja kielistudioita Euroopassa. Nordkalk Oy Osto ja logistiikka -toiminnoissa Paraisilla on tehty seuraavat nimitykset: Anne-Maria Järvelä on nimitetty Strategic Sourcing Specialistiksi vastuualueenaan hallinnolliset tarvikkeet ja palvelut Suomessa. Tom Maxenius on nimitetty Shipping Manageriksi vastuualueenaan merikuljetukset Suomessa. Paroc Oy Ab Marja Jakola on nimitetty Building Insulation -divisioonan Central–myyntialueen johtajaksi 1.4.2010 alkaen. Hän jatkaa myös tehtävässään divisioonan markkinointijohtajana. Arkkitehti Kim Bärlund on nimitetty 1.6.2010 kehityspäälliköksi Building Insulation divisioonan kehityspäällikön tehtäviin. Hänen vastuualueina on BI divisioonan suhdetoiminnan kehittämistehtävät Parocin ydinmarkkinoilla Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean Turun aluejohtaja Martti Oksa (kuvassa keskellä) jää ensi vuodenvaihteessa eläkkeelle yli 42 vuotta jatkuneen pankkiuran jälkeen. Oksan seuraajana aloitti 1.9.2010 KTM Jan Söderholm. Vuonna 1956 syntynyt Söderholm on aikaisemmin toiminut Nordean aluejohtajana Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan alueella. Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan alueen uutena aluejohtajana on aloittanut KTM Tarja Rosama. Hän on viimeksi toiminut Turku-Kauppatorin konttorin yrityssektorin vetäjänä. Nimitysuutiset mania@manialehti.fi 8 mania Satu Astala Aluejohtaja, Länsi-Suomi Kiinteistömaailma Oy OTK Satu Astala aloitti 18.6. Kiinteistömaailma-ketjussa Länsi-Suomen aluejohtajana. Siirtyminen Sampo Pankin yksityisasiakkaiden liiketoimintajohtajan paikalta kiinteistönvälitykseen ei ollut hyppy tuntemattomaan, sillä ketju on pankin omistuksessa, ja yhteistyötä on tehty aiemminkin. Toimintatavoiltaan ketju kuitenkin poikkeaa paljon pankin toiminnasta. Kiinteistönvälityksen hoitavat franchise-yrittäjät, joita Länsi-Suomessa on nyt 21. Kaikkiaan ketjussa on viitisen sataa kiinteistönvälittäjää. – Organisaatio on kevyempi ja ala on dynaamisempi kuin pankissa. Ala on kiinnostava ja sydäntäni lähellä on työskentely yrittäjien kanssa, sillä yrittäjäperheen lapsena arvostan yrittäjiä paljon. Työn vaihto liittyy ketjun uuteen aluejakoon, sillä Länsi-Suomesta tulee oma alue ja osassa paikkakuntia siirrytään monimyymälöihin. Kiinteistömaailman ketjunohjaus on Helsingissä, johon uusi työ vie Astalan noin kerran viikossa. Kolme päivää viikossa hän arvelee viettävänsä Turussa ja yhden kentällä. Työhön kuuluu myös uusien liikepaikkojen ja yrittäjien etsintää. – Talousalue on sama kuin entisessä työssäni ja uskon paikallistuntemuksen ja verkoston auttavan. Pidän erityisesti siitä, että saan olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Heti aluksi pääsemme avaamaan uuden toimiston Linnankadulla Turussa. Lisäksi juridiikalla tulee olemaan suuri merkitys, sillä kaupankäyntiin liittyy paljon sopimuksia. Porilaisen perheen perinteitä neljännen polven juristina seurannut Astala tuli aikoinaan opiskelemaan oikeustiedettä Turkuun ja jäi kaupunkiin. Työuransa hän aloitti rakennusalalta Rauno Puolimatkan palveluksessa, siirtyi myöhemmin Aurator sijoitusyhtiön toimitusjohtajaksi ja oli perustamassa FIM-omaisuudenhoitoyhtiötä Turkuun. Sampo Pankin sijoitustehtävissä hän ehti toimia yhdeksän vuotta. – Siirryttyäni nyt kiinteistöalalle seuraan myös toista suvun perinnettä, sillä isoisäni oli kiinteistöneuvos. Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Ekonomin opinnot ainakin juridiikan lisänä voisivat tulla kyseeseen. Millaisia tavoitteita sinulla on Länsi-Suomen aluejohtajana? – Tärkeintä on onnistua liiketoimintatavoitteissamme. Ketjun alueellisen markkinaosuuden kasvattaminen on tärkeää. Noin 16 prosentin osuudellamme meillä on vielä tavoiteltavaa, sillä ketju välittää noin joka viidennen kaupan valtakunnallisesti ja markkinaosuus pääkaupungissa on yli 30 prosenttia. Mikä tavoitteiden saavuttamisessa auttaa? – Hyvä asiakaspalvelu, sillä asiakastyytyväisyys on erittäin tärkeää. Ammattitaitoa vaaditaan paljon asuntojen hinnan määrittelyssä ja sopimusten laatimisessa, siksi sen ylläpitoa mm. koulutuksella tarvitaan. manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Raimo Rytö Toomas Lybeck Toimitusjohtaja, osakas Seismo Oy, Turku Elinkeinoasiamies Turun Seudun Kehittämiskeskus Raimo Rytö teki rohkean hyppäyksen vakuutusalalta mainosalalle ja aloitti Seismo Oy:n toimitusjohtajana elokuun alussa. Vakuutusalaan hän erikoistui jo yomerkonomin koulutuksessaan ja on työskennellyt sillä lähes koko työuransa. Hän toimi pitkään Lähivakuutuksen myyntijohtajana Turussa ja viimeiset puolitoista vuotta Espoossa mm. markkinointipäällikkönä. Alan vaihto käynnistyi Seismon hallituksen puheenjohtajan, Ismo Seeven yhteydenotosta. – Olen tuntenut hänet pitkään ja ollut myös yrityksen asiakkaana, joten tiesin, mistä oli kysymys. Hetken sitä mietin, mutta ajattelin, että jos joskus elämässään aikoo tehdä jotain muuta, nelikymppisenä on siihen juuri sopiva aika. Olin ollut vakuutusalalla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Toisaalta työpaikkani myös siirtyi takaisin Turkuun. Rytö sai johdettavakseen 13 hengen organisaation, joka tarjoaa asiakkailleen räätälöityjä myynninedistämistuotteita, kuten myymälä- ja messusomisteita ja -seinäkkeitä sekä esittelytelineitä. Niistä osa suunnitellaan ja valmistetaan itse, osa tuodaan maahan. Vakuutusalaan verrattuna asiakkuudet ovat erilaisia. Asiakkaat eivät yleensä tee pitkäaikaisia sopimuksia, vaan myynti muodostuu aina oman aktiivisuuden ja asiakkaiden kulloistenkin tarpeiden mukaan. – Vakuutusalalla jatkuvuus on tyypillistä, tällä alalla asiakkaan tarpeissa on suuria kausittaisia vaihteluita. Työni tulee olemaan myyntipainotteista, myynnin johtaminen on tärkein tehtäväni. Haasteita on myös oman markkinointimme kehittämisessä, sillä laajaa palveluvalikoimaamme ei vielä tunneta tarpeeksi. Perusturkulainen Raimo Rytö kannattaa myös paikallista urheilua. Hän on TPS Turku Oy:n hallituksen jäsen. Elinkeinoasiamies Toomas Lybeck aloitti keväällä Turun seudun yritysten uutena kontaktien avaajana Venäjälle. Työhön kuuluu myös lehdistösuhteiden hoito. Kehittämiskeskus pyrkii keräämään kaiken mahdollisen tiedon yritysten käyttöön. Tavoitteena on myös saada Turun seudun koulutettujen maahanmuuttajien työvoimareservi paremmin käyttöön. – Projekteja on käynnissä jo paljon. On ollut mukava havaita jo lyhyessä ajassa, että Turusta löytyy paljon Venäjän tietoa. Olemme aloittaneet yhteistyön Pietarin pk-yritysten liiton kanssa ja pyrimme löytämään hyviä, konkreettisia toimintamalleja ja keräämään numerotietoa. Syksyn aikana avaamme myös Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toimiston Pietarin Suomi-taloon ja Turussa järjestämme workshop-kierroksen yrityksille. Pietarissa on Lybeckin mukaan aitoa mielenkiintoa yhteistyöhön suomalaisten yritysten kanssa. Erityisesti matkailu, uudet innovaatiot, pakkaukset ja teknologia kiinnostavat. Pietarin laivanrakennuksen modernisointi ja siirto lähivuosina Kronstadtiin tulee tuomaan moniksi vuosiksi markkinoita alan kouluttajille ja suunnittelijoille. Turkulaislähtöinen, sujuvasti venäjää puhuva Lybeck on asunut vuosia Moskovassa toimien STT:n ulkomaankirjeenvaihtajana ja Suomen suurlähetystön lehdistöneuvoksena. Hän aloitti myös opintonsa siellä vuonna 1993 lääketieteen parissa. Halu tehdä jotain luovempaa sai hänet kuitenkin vaihtamaan alaa kahden vuoden jälkeen ja palaamaan Suomeen. – Päätös oli vaikea, koska olin opiskellut tosissani ja viihdyin erinomaisesti Moskovassa. Kieli sujui ja olin saanut hyvän ystäväpiirin. Tampereen yliopistossa venäjän kieli ja tulkkaus täydennettynä tiedotusopilla muodosti omalta tuntuvan aineyhdistelmän. Lybeck työskenteli opiskelunsa ohessa kääntäjänä ja toimittajana ulkomaantoimituksessa Turun Sanomissa ja Aamulehdessä. Toimittajan työ jatkui myös opintojen jälkeen. Suhteitaan moskovalaisiin ystäviinsä hän on pitänyt koko ajan yllä. Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Vaikea kysymys, kun olen ihan tyytyväinen nykyisiin töihin. Mutta ehkä lähtisin tekemään jotain aivan muuta, kuten opiskelemaan historiaa ja suuntautuisin historian tutkimukseen. Mi l laisia haasteita mainosala tarjoaa vakuutusalaan verrattuna? – Se on dynaamisempi ja herkempi suhdanteille, mutta otan sen haasteena. Täytyy vain kehittää omaa toimintaa tilanteiden mukaan. Miten rentoudut vapaa-ajalla? – Pelaan golfia ja rämpytän kitaraa. Kuuntelen myös monenlaista musiikkia, kunhan se on hyvää: rockia, klassista ja jazziakin. Luen myös historiaan liittyviä kirjoja, kuten elämänkertoja. Aktia Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Valitsisin venäjän kielen ilman muuta. Millaisia venäläiset ovat, onko heidän kanssaan helppo ystävystyä? – Kieli on avain ystävyst y miseen, on tärkeää oppia ymmärtämään eri sävyjä. Venäläiset ovat erittäin sydämellisiä ja vieraanvaraisia. Heille ystävyys on todella syvää ja heidän luonaan on kuin perheenjäsen. Miten suomalaiset yritykset voisivat edistää pääsyään Venäjän markkinoille? – Yhteistyö oman alan yritysten kanssa on hyvä tapa nostaa profiilia. Esimerkiksi Moskovassa saksalaiset ovat osanneet tämän ja muodostaneet yrityshotelleja. Näin saadaan enemmän uskottavuutta ja tilat paremmalta paikalta kuin yksin toimiessa. Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 9 Ajankohtaista » Suomen Rehun Turun tehtaaseen isot investoinnit Riskihenkivakuutusten suosio kasvussa Taloudellisesti epävarmat ajat ovat lisänneet suomalaisten kiinnostusta henkivakuuttamiseen. Trendi näkyy hyvin Henki-Tapiolan alkuvuoden luvuissa. Henkilöturvaan liittyvien vakuutusten myynti on lyhyessä ajassa tuplaantunut, ja uusien riskihenkivakuutussopimusten arvo noussut Varsinais-Suomen alueella 85 prosenttia. Tapiolan Varsinais-Suomen paikallisjohtaja Matti Markkula näkee kasvun taustalla talouden epävarmana pysyneet näkymät. Hän muistuttaa, että omaisuuden vakuuttaminen on perinteisesti ajanut henkilöturvan edelle. - Epävarmuus näyttäisi muuttavan asenteita vähitellen. Suomalaisilla on perinteisesti ollut suuria puutteita omassa ja perheen henkilöturvassa. Henki-Tapiolan vakuutusmaksutulo kasvoi Varsinais-Suomessa alkuvuonna 4,3 prosenttia. Kasvua hillitsi vapaaehtoisten eläkevakuutusten myynnin romahtaminen 45 prosentilla. Koko maassa pudotus oli vielä rajumpi, sillä Tapiola solmi vuosi sitten 25 000 uutta eläkesäästösopimusta, mutta tänä alkuvuonna enää 5000. - Pitkäaikaissäästämislain odottelu ja siitä kirjoittelu ovat hämmentäneet kuluttajia. He eivät tiedä mistä siinä on kyse. Varsinais-Suomessa olemme päässeet keskimääräistä parempiin lukuihin jatkamalla perinteisten eläkevakuutusten myyntiä. Sopimuksia tehdään kymmenkertaisesti ps-sopimuksiin nähden. Tapiola-ryhmän kokonaistulos alkuvuodelta oli hyvä. Vakuutuspuolen lisäksi myös Tapiola Pankin ja Tapiola Varainhoidon asiakasmäärät ja hallinnoimat varallisuudet kasvoivat. - Pankin kasvu oli suunnitellun mukaista, mutta kiinnitämme kasvuvauhtiin jatkossa enemmän huomiota. Haluamme vauhdittaa kasvuamme, Markkula sanoo. mania Riku Näsänen Paikallisjohtaja Matti Markkula (vas.) ja palvelujohtaja Juha Anttila olivat tyytyväisiä Tapiola-ryhmän alkuvuoden tulokseen Varsinais-Suomessa. Naantaliin uusi nestekaasun jakeluyritys Heinäkuun alussa avattiin uuden yrityksen GasOne Oy:n nestekaasun jakelupiste Naantalin Luolalassa. Yrityksen perustajat Tero Kontturi, Juha Vähä-Lassila ja Mika Stenman uskovat tuovansa varteenotettavan vaihtoehdon alan isoille toimijoille. Uuden jakelupisteen toimintasäde on noin sata kilometriä. Se pystyy palvelemaan yritysasiakkaita, kuten huoltoasemia, konevuokraamoita, ravintoloita ja vähittäiskauppoja nopeasti, sillä uusilla laitteistoillaan se pystyy täyttämään 65 pulloa tunnissa. Yritys tavoittelee noin 10 prosentin markkinaosuutta. – Tällainen toiminta on luvanvaraista ja tällä hetkellä Suomessa on vain kolme toimijaa, joten tilaa markkinoilla kyllä on. Suunnitelmissamme on laajentaa myös muihin kaupunkeihin ja luoda ketju lähivuosina. Tampereen kanssa neuvottelut ovat jo käynnissä, sanoo Kontturi. Yritys on tehnyt Naantalin nykyaikaiseen laitokseen puolen miljoonan euron investoinnit. Uuden laitoksen vahvuuksia ovat pitkälle viety turvallisuus ja joustomahdollisuus, sillä esimerkiksi verotuksen muuttuessa laitteisto mahdollistaa myös biokaasun täyttämisen. GasOne hakee myös uudenlaisia jakelukanavia perinteisten tilalle ja on käynnistänyt neuvottelut jo esimerkiksi huonekaluketjun kanssa. Suomen Rehun rehutehtaalla on käynnissä kolmevuotinen kehitysohjelma, jolla pyritään parantamaan toimitusvarmuutta ja kustannustehokkuutta sekä pienentämään energiankulusta. Tehtaanjohtaja Jukka Jokisen mukaan investointeja on tehty noin neljä miljoonaa euroa. Esimerkiksi uuden raekoneen ansiosta on saavutettu noin 20 prosentin energiasäästöt rehutonnia kohden ja kapasiteetti on kasvanut 50 prosenttia. Rehun kuumennuskäsittely uudella hygienisaattorilla on parantanut merkittävästi tuoteturvallisuutta. Sikarehujen kehityspäällikkö Marjut Suokannon mukaan tehtaan vahvuutena ovat sikaruokinnan erikoistuotteet kasvukauden eri vaiheisiin. Niiden ansiosta siat ovat terveempiä ja kasvavat jopa 550 g nopeammin päivässä, mikä tuo 200 porsaan vieroituseriä kasvattaville sikatiloille vuositasolla noin 6500 euron säästöt. mania ANNE KORTELA Handelsbanken kauppatorin kulmaan Turussa Kauppatorin kulmassa pitkään tyhjänä ollut alakerta saa uuden isännän. Lokakuun alkupuolella siihen muuttaa Handelsbankenin Linnankadun konttori. Samalla konttorin nimi muuttuu Handelsbanken Kauppatoriksi. - Lopullista muuttopäivää ei vielä ole päätetty, mutta koko alakerta kauppatorin puolelta tulee käyttöömme. Meille tulee myös oma sisäänkäynti ja talon edustalla oleva patsasaukio jää siihen, sanoo pankinjohtaja Markku Ropponen Kauppatori Linnankadulta. Hänen mukaansa uusi paikka on asiakkaille sopivampi ja näkyvämpi ja sopii muutenkin kasvustrategiaan, joka 15 vuotta Turussa toimineella pankilla on. m Suunnittelemme ja valmistamme Kartano-portaat aina yksilöllisesti käytettävän tilan mukaan modernin tietotekniikan avulla. mania ANNE KORTELA Ota pohjakuvat mukaan ja tule tutustumaan malleihimme! Uuden laitoksen turvallisuusmääräykset olivat tiukat ja kaasusäiliö on turvallisuussyistä maapeitteinen. Osakkaiden Mika Stenmanin (vas.), Tero Kontturin ja Juha Vähä-Lassilan työasut ovat myös turvallisuussyistä antistaattiset. 10 mania Turun rehutehtaan johtaja Jukka Jokinen esittelee uutta hygienisaattoria, joka parantaa tuoteturvallisuutta. Se käsittelee rehun vähintään 81 asteen lämpötilassa. Turun Puujaloste Ky Rykmentintie 4, 20810 Turku e-mail: puujaloste@puujaloste.com puh. (02) 235 0998 www.puujaloste.com manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Ajankohtaista » Manialle uusi kustantaja ja päätoimittaja Ruotsalaismatkailijoita Turun seudun golf-kentille Lähivuosina odotetaan lisää ulkomaisia golfin pelaajia Turun seudulle uuden yhteistyön ansiosta, joka mahdollistaa valmiiksi paketoidut matkat peliaikojen varauksineen. Matkaillun kehittäminen alkoi Turku Touringin, Kultaranta Resortin ja konsulttina toimineen Agio Oy:n vuoden alussa tekemästä kartoituksesta. Kiinnostusta matkailun kehittämiseen on, sillä yhteensä 26 golf-kenttää: kaikki Turun seudulla toimivat 13 kenttää ja 13 kenttää Suur-Tukholman alueelta lähtivät mukaan yhteistyöhön. Matkailun edistämisessä on mukana myös alueiden majoitusliikkeitä sekä laivayhtiöt Viking Line ja Finnlinks sekä ruotsalainen, golf-matkoihin erikoistunut matkatoimisto GTM. Suur-Tukholman alueella on noin 100 000 pelaajaa ja Turun alueella 15–20 000. Varsinaisia pelimatkoja ei ole aikaisemmin järjestetty yksityisille turisteille, sillä peliaikojen varaaminen etukäteen kentiltä on ollut ongelmallista. Uuden yhteistyön tuloksena matkailijat voivat nyt varata valmiin pakettimatkan, jossa on laivayhteydet, majoitus ja peliaika valmiiksi varattuina ja hinnoiteltuina. Näin matkustaminen tulee edullisemmaksi kuin kaikki palvelut erikseen ostamalla. – Peliaikojen varaaminen netin kautta ei ole onnistunut eri maiden välillä ja järjestelmiin kirjautuminen on vaatinut kentän jäsenyyden. Nyt varaaminen onnistuu golfmatkoihin erikoistuneen matkatoimiston välityksellä, sanoo Håkan Nordström Agio Oy:stä. Ruotsalaisten jälkeen hän kaavailee samanlaisen kartoituksen tekemistä Puolassa ja Saksassa. Suomessa myös Helsingin ja Raaseporin seudut ovat kiinnostuneet golf-paketeista. Turku Touring odottaa kansainvälisen markkinoinnin päällikön Lena Suomisen mukaan golf-turismilta paljon. – Olemme tyytyväisiä uuteen yhteistyöhön ja uskomme sen houkuttelevan matkailijoita, sillä 45 minuutin matkan päässä satamasta on valittavana 13 erilaista kenttää, joista osa on saaristossa. Golf-kausi on pitkä, aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn, joten kesäsesonkimme laajenee sen avulla ja golf-matkailu tuo myös muihin alueen kohteisiin kävijöitä. Määrällisiä tavoitteita on vaikea asettaa, koska tilastointia ei ole, mutta tämä matkailijaryhmä käyttää yleensä paljon paikallisia palveluita matkustaessaan. mania ANNE KORTELA Håkan Nordström on kartoittanut kiinnostusta golf-matkailuun Suur-Tukholman alueella ja Turun seudulla. Hän uskoo myös venäläisten ja virolaisten matkailijoiden kiinnostuvan siitä. ICT-alan koulutuksen tuntemisessa puutteita Varsinais-Suomessa 60 prosenttia yrityksistä odottaa tuoreimman kauppakamarien teettämän ICT-barometrin mukaan suhdanteiden paranevan. Kannattavuus kehittyi odotuksia heikommin 30 prosentilla vastaajista. Suurin ero valtakunnallisiin tuloksiin oli alueellamme henkilömäärän kehityksessä. Kun yrityksistä keskimäärin 23,5 prosenttia ilmoitti vähentäneensä väkeä, Varsinais-Suomessa osuus oli 44,7 prosenttia. Tulevaisuudessakin vähentämistarpeita ennakoi 20,5 prosenttia alueen yrityksistä. Kuitenkin 30 prosenttia vastaajista odottaa rekrytoinnin vielä vaikeutuvan. Julkistamistilaisuudessa keskustelua aiheutti se, että 40 prosenttia yrityksistä eivät barometrin mukaan tunne oppilaitosten kouluttamien henkilöiden osaamista. Todettiin, että yritysten ja koulutuslaitosten välillä tarvitaan tiivistä keskustelua eri tasoilla, jotta tarpeet ja koulutus kohtaavat, sillä ICT:llä on alueen tulevaisuuden kehittämisen kannalta hyvin tärkeä merkitys. mania ANNE KORTELA Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Manian taustajoukko on laajentunut. Julkaisuoikeudet omistava Viestintämania Oy ja Business to Business Mediat Oy sopivat kevään lopulla kustannusvastuun siirtämisestä BBM:lle tästä numerosta alkaen. Yhteistyön myötä Mania säilyy varsinaissuomalaisena, Viestintämania Oy:n omistamana lehtenä. Muutos merkitsee kuitenkin mm. ilmoitusmyynnin siirtämistä BBM:n vastuulle. Business to Business Mediat Oy on bisneskohderyhmän aikakauslehtiin erikoistunut yhtiö, joka kustantaa mm. Kaupan Maailmaa ja toimiston ammattilehti S&A:ta. - Mania täydentää sopivasti ammattilehtiemme palettia, sanoo Business to Business Mediat Oy:n turkulainen toimitusjohtaja Tarmo Hahto. Hahto sanoo, että asiakkaille muutos ei juurikaan näy. Turun ja koko Varsinais-Suomen alueella ilmoitusasiakkaita palvelee jatkossakin myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila. Samalla myös lehden päätoimittaja vaihtui. Vt. päätoimittajana on aloittanut toimittaja Anne Kortela lehden perustaneen Riku Näsäsen siirryttyä taustalle. - Mania selvisi taantumasta ja on vakiinnuttanut asemansa varsinaissuomalaisen liike-elämän arvostettuna erikoislehtenä. Ominta osaamisaluettani ovat viestintä ja toimitustyö, joten kustannusvastuun siirto osaavalle yhteistyökumppanille keventää omaa työtaakkaani. Samalla tuli mahdolliseksi pieni hengähdystauko kuuden työntäyteisen vuoden jälkeen, Riku Näsänen sanoo. Päätoimittaja Anne Kortela kertoo, että Manian toimitukselliseen sisältöön nyt tehtävillä muutoksilla ei juuri ole vaikutusta. - Jatkamme lukijoiltamme ja asiakkailtamme positiivista palautetta saaneella linjalla. Pääroolissa ovat varsinaissuomalaiset liike-elämän ihmiset ja ilmiöt, joita syventävät teemakokonaisuutemme täydentävät. m Turun kauppakamarin ICT-valiokunnan puheenjohtaja Heikki Pylkkänen ja yhteyspäällikkö Jaana Mäkikalli tutkivat barometrin tuloksia. mania 11 Manian kalenterisivulla Mania-lehden jakelusta jäsenistölleen sopineet järjestöt tiedottavat sekä omille jäsenilleen että ulkopuolisille tarjolla olevista tilaisuuksista ja koulutuksista. järjestökalenteri TSE ry:n Yhteinen verenluovutustilaisuus, Turun Veripalvelutoimisto, Yliopistonkatu 16 C, 3.krs., ti 12.10. klo 17.00. Kaikki mukaan joukolla luovuttamaan verta! Ilmoittautuminen 5.10. mennessä www.sefe.fi. Hamburger Börs ja häntä kaikki rakastivat 21.10. klo 19.00. Turun Kaupunginteatterissa. Hinta: jäsenet 30 euroa, avecit 36 euroa. Ilmoittautuminen ja maksut 19.9. mennessä www.sefe.fi. Viitteenä: 21102. Turun Seudun Ekonomit ry:n toimintaa Turku kulttuuripääkaupunkina 2011 Kulmassa, os. Kristiinankatu 1,Turku, ti 7.9. klo 18.00. Saimme Turku 2011 – säätiön vierailukutsun tulla kuulemaan, miten kulttuuripääkaupunkivuodesta voidaan ottaa kaikki hyöty irti businessmielessä. Katso mahdollisia vapaita paikkoja www.sefe.fi ja toimistolta tsery@co.inet.fi. Yritysvierailu Aschan-kahvilassa Thaliassa, os. Aurakatu 10, Turku, ke 15.9. klo 17.00. Katso mahdollisia vapaita paikkoja www.sefe.fi ja toimistolta tsery@co.inet.fi. Koko perheen vierailu Aboa Vetus & Ars Novassa, os. Itäinen Rantakatu 4-6, Turku, ti 21.9. klo 17.30. Ilmoittautumiset 14.9. mennessä www.sefe.fi. EkonomiEsimies –päätösjakso /SEFE Lähipäivät ma 27.9., 18.10. ja 29.11 Ehdit mukaan kehittämistyöhön, jos suoritat kirjallisuustehtävät viimeistään 17. - 21.9.2010. Käy ilmoittautumassa mahdollisimman pian osoitteessa www.sefe.fi>kirjaudu jäsensivuille> tapahtumakalenteri. Hinta: 300 euroa. Lisätietoja: Birgit Lindholm, puh. 0201 299 249 tai Pirjo Mitjonen, puh. 0201 299 247 (sähköposti etunimi.sukunimi@sefe.fi). Senioreille: Retki Tuorlaan keskiviikkona 21.9.2010. Alkuun historiallinen opastuskierros kartanon maisemissa, sitten lounas Majatalon noutopöydästä ja retki huipentuu ”Tähtiin ja avaruuteen” Tuorlan planetaariossa sekä Observatoriossa. Grandellin Liikenteen bussi lähtee klo 12.00 Kaupungintalon edestä, Aurakatu 2. Sitovat ilmoittautumiset www.sefe.fi tai toimistolle tsery@co.inet.fi , puh 02 469 0680, 17.9. mennessä ja maksu: jäsenet 20 euroa ja ei-jäsenet 30 euroa yhdistyksen tilille TSOP 571004-2253932, viite 21092. Vierailu Turun Ursaan (tähtiharrastusyhdistys), Iso-Heikkilän tähtitorni, 20200 Turku, ma 27.9 klo 21.00. Katso mahdollisia vapaita paikkoja www.sefe.fi ja toimistolta tsery@co.inet.fi. SEFE:n kaksikielinen tunneälyseminaari Tunteet peliin - Perkele! Ta det lugnt i stressade tider! Turussa 29.10 klo 11:30-16:00 Marina Palace Hotel. Tule kuulemaan erilaisia näkökulmia tunteistamme FT, PsL Mikael Saarisen ja FM, psykolog Tony Dunderfeltin esittämänä, Tony D:n osuus on ruotsinkielinen. Maksuton jäsentapahtuma (sisältää kahvitarjoilut) VAIN JÄSENILLE. Ilmoittautumiset www.sefe.fi > tapahtumat ja koulutukset. Ilmoittaudu heti, paikkoja rajoitetusti Kultaranta Resort/Muumimaailma Naantalissa ti 2.11. klo 17.00. Katso mahdollisia vapaita paikkoja www.sefe.fi ja tsery@co.inet.fi. SEFEn valtakunnallinen Nuoret Ekonomit –tilaisuus Helsingissä 12.11. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Seuraa nettisivuja www.sefe.fi ja www.turunseudunekonomit.fi Aamiaisseminaari 17.11. yhdessä Turun Kauppakorkeakoulun kanssa, klo 8.30. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Turun Seudun Ekonomit ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2010 klo 17 Palvelutalo Wilen (Ukkokoti), Multavierunkatu 5, 20100 Turku. Ilmoittauduthan ystävällisesti 1.11. mennessä www.sefe.fi tai toimistolle tsery@co.inet.fi Les Misérables, Alain Boublilin ja Claude-Michel Schönbergin maailman suosituin musikaali, 2.12.2010 klo 19.00 Åbo Svenska Teater. Ilmoittautuminen 1.11. mennessä www.sefe.fi, hinnat ilmoittautumisen yhteydessä. SEFEn Nuoret Ekonomit –tilaisuus Turussa 30.9. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Seuraa nettisivuja www.sefe.fi ja www.turunseudunekonomit.fi . Tutustuminen Pieneen Kirjapuotiin, os. Yliopistonkatu 26, Turku, ke 6.10. klo 17.30. Ilmoittautuminen 28.9. mennessä www.sefe.fi. Investoi tulevaisuuteen – huolehdi voimavaroistasi Kisakallion Urheiluopisto, keskiviikkona 29.9.2010 Yhtenäinen euromaksualue Sepa on entistä ajankohtaisempi Turun kauppakamari, torstaina 30.9.2010 klo 13-16 Myynnin valmentava johtaminen 1.osa (2. osa 26.10.) Turun kauppakamari, tiistaina 5.10.2010 klo 9-19 Hyödynnä sosiaalinen media markkinoinnissa live online-koulutus, tiistaina 5.10.2010 klo 16.30-17.30 Englantia kirjanpidon ja talouden ammattilaisille Turun kauppakamari, torstaina 7.10.2010 klo 9-16 Sähköpostiviestintä englannin kielellä 1. osa (2. osa 13.10.) Turun kauppakamari, perjantaina 8.10.2010 klo 9-16 Excelin hyötykäyttö 1. osa (2. osa 18.10.) Turun kauppakorkeakoulu, maanantaina 11.10.2010 klo 14-18 Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) – koulutuskokonaisuus. Aikataulu: 1. jakso 6.10.2010 klo 13 - 17.15 2. jakso 11.10.2010 klo 13 - 17.15 3. jakso 20.10.2010 klo 13 - 17.15 4. jakso 28.10.2010 klo 13 - 19 Kurssin hinta: Kauppakamarin jäsenetuhinta 1100 € + alv. 22 %. Normaalihinta 1500 € + alv. 22 %. Kurssille otetaan max. 24 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Koulutuspäällikkö Maria Lindbom, Turun kauppakamari maria.lindbom@ turku.chamber.fi, puh. (02) 274 3423, 050 5730 370 Katso lisätiedot: www.turku.chamber.fi/koulutus Ilmoittautuminen koulutuksiin: mieluiten heti, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen joko netissä www.turku.chamber.fi/koulutus, puhelimitse (02) 274 3411/Elina Virta tai sähköpostitse elina.virta@turku.chamber.fi Opiskelijoille Pupujen illanvietto 26.1. 2011 / TSE ry/ TuKY ry / TOP. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Turun kauppakamari kouluttaa syksyllä 2010: Yrityksen omistajan verosuunnittelu Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, keskiviikkona 8.9.2010 klo 9-16 Kirjanpidon peruskurssi, 4-osainen (24.9., 4.10.,15.10.) Turun kauppakamari, Puolalankatu 1, perjantaina 17.9.2010 klo 9-12.30 Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Turun kauppakamari, tiistaina 21.9.2010 klo 9-15 Nuorkauppakamarien tulevia tapahtumia Syyskuu 1.9.2010 START-koulutus, Espoo. Järjestäjä: Espoon Nkk, ilmoittautuminen Eira Vatanen esv@ovi.com 7.9.2010 Roopen Ruletti-koulutus, Salo. Järjestäjä: Salon Nkk, lisätietoja henna.kaariluoto@sandvik.com 8.9.2010 Wednesday Club, Helsinki. Järjestäjä: JCI Cosmopolis 24.-26.9.2010 Aluekokous, ”Linnunradan laidalla - menestyksen raidalla”, Vihti. Järjestäjä: Vihdin Nkk, lisätietoja marika@vonwehrt.fi 28.9.2010 Elämän ruuhkavuodet -seminaari, Porvoo. Järjestäjä: Porvoon Nkk, lisätietoja Marika Rauma Lokakuu 2.10.2010 Sosiaalisen median -seminaari, Espoo. Järjestäjä: Espoon Nkk 13.10.2010 Wednesday Club, Helsinki. Järjestäjä: JCI Cosmopolis 15.-17.10.2010 Kansallinen vaalikokous, ”JC Go Green”, Maarianhamina. Järjestäjä: JCI Mariehamn. www. vaalikokous.fi 30.10.2010 Naisyrittäjyysseminaari, Helsinki. Järjestäjä: Havis Amanda Nkk Punaisen ristin Varsinais-Suomen piirin toimintaa Uuden palvelupisteen avajaiset maanantaina 6.9.2010 klo 10 osoitteessa Kristiinankatu 10 Yrityskannatusjäsenillemme juhlavuoden lahja jäsenkorttia esittämällä avajaisviikolla Kauhea Nälkä! Operaatio Nälkäpäivä täyttää 30 v. Nälkäpäivä keräys 16-18.9.2010. Lisätietoja www.nälkäpäivä.fi tai www.redcross.fi/varsinais-suomi Turun Filharmoninen orkesteri esittää – Perinteinen joulukonsertti 17.12.2010 klo: 19:00. Tule nauttimaan kauniista joululauluista! Ilmoittautuminen 2.11. mennessä www.sefe.fi, hinnat ilmoitettu ilmoittautumisen yhteydessä. Vierailu kenkäliike Zapatoon, os. Turuntie 2, Salo, ti 28.9. klo 18.00. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä www.sefe.fi. Aamiaisseminaari Julkishallinto – mitä oppia yrityksiltä ja yrityksille, Turun Kauppakorkeakoululla, ke 29.9. klo 8.30. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä www.sefe.fi. Työsuhteen perusteet Turun kauppakamari, tiistaina 28.9.2010 klo 9-16 Turun Yrittäjänaiset ry:n tulevia tapahtumia Uudet Yrityskannatusjäsenet: Sisustussuunnittelu Päivi Aaltonen, Aallotar, www.aallotar.fi Sijoittaminen naisnäkökulmasta, varaa osuutesi tuotoista! Finlandia Group Oyj Kauppiaskatu 8, 2.syyskuuta 2010 klo 18.30. Ilmoittaudu info@turunyrittajanaiset.fi tai 02 245 1252. Hyväntekeväisyysgaala Turun Ensi- ja Turvakodin hyväksi Kårenilla, Hämeenkatu 22, 11. syyskuuta 2010 kello 19. Tuo puolisosi ja ystäväsi mukaan iloiseen juhlaan, tilaisuus on tarkoitettu avoimesti kaikille. Illalliskortin hinta on 70 euroa. Sitovat lippuvaraukset ja maksuohjeet info@turunyrittajanaiset.fi tai 02 245 1252 Illan ohjelma ja menu nähtävissä www.turunyrittajanaiset.fi /hyväntekeväisyysgaala. Kävely sauvoilla tai ilman joka maanantai kello 18 Vesijumppaa Verkahovissa keskiviikkoisin Lisätietoja www.turunyrittajanaiset.fi Turun Yrittäjänaiset onnittelukäynnillä Saku Sammakko -tunnelmissa vas. Miia Aaltonen, Siiri Silvan, Eija Aaltonen ja Terttu Lilja. Tuo aarteesi turvaan Tallelokero – vuokraa omasi. Ålandsbankenin tallelokero on turvallinen ja varma säilytyspaikka aarteillesi, ovat ne sitten asiapapereita, valokuvia, koruja tai jotain muuta arvokasta. Kysy meiltä tai lue lisää osoitteesta www.alandsbanken.fi/tallelokero TURKU - Hansakortteli, Eerikinkatu 17 - puh. 0204 293 100 12 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään ILMOITUS TULOKSeLLISTA PerInTää InHIMILLISeLLä OTTeeLLA Ammattitaitoinen asiantuntija on luotettava apu, kun saatavien kiertoon kaivataan ripeyttä. Yksilöllinen palvelu varmistaa kuhunkin tilanteeseen sopivimman menettelyn. M aksujen kotiuttaminen on viime vuosina hidastunut, vaikka suomalaiset moneen muuhun kansallisuuteen verrattuna vielä ovatkin melko nopeita maksajia. Saatavien pitkät kiertoajat kuitenkin heikentävät yrityksen omaa kannattavuutta, joten niiden ei kannattaisi antaa pitkittyä. On myös aina riski, että velallinen ei pysty lainkaan maksamaan, varsinkin jos velkojia on useita. Ammattimainen perintä on kustannustehokkain ja onnistumiseltaan varmin tapa hoitaa erääntyneet saatavat maksuun. Siihen erikoistuneet henkilöt osaavat parhaiten arvioida tilanteen ja valita sopivimman toimintatavan. Kun perinnästä aiheutuneet kulut vielä peritään pääosin velalliselta, ei ole mitään syytä viivytellä toimeksiannoissa. OK Perinnän Turun TOimisTO on viiden toimintavuotensa aikana saanut vahvan jalansijan alueella. Yhteistyö suomalaisomisteisen yrityksen kanssa näyttää olevan juuri sitä, mitä moni on kaivannut alaa hallitsevien isojen kansainvälisten yritysten vastapainoksi. Toimistossa työskentelee alalla jo parikymmentä vuotta pätevöityneen Mikko Mattilan johdolla kolme asiansa osaavaa ammattilaista: Reija Palomäki, Richard Mollgren ja Elina Vainio. Palvelu onnistuu myös ruotsiksi. OK Perinnän juuret ovat Vaasassa, johon Kaj Ollila ja Kennet Kronman perustivat yrityksen vuonna 1991. Molemmat ovat edelleen pääomistajia yhdessä Juhani Ollilan kanssa, joka tuli mukaan yritykseen vuonna 1993. Pääkonttori on Vaasassa ja hallitsee 90 hengen organisaatiollaan Pohjanmaan kaksikielisen markkina-alueen. Muut toimipaikat ovat Turun lisäksi Tampereella ja Helsingissä sekä Tallinnassa. Kaikkiaan yrityksessä työskentelee 110 perintäalan ammattilaista. Mikko Mattila (vas.) ja Richard Mollgren ovat todenneet, että saatavat maksetaan nopeammin, kun perintätoimisto tulee mukaan niiden perintään. YhTiön asiaKasmääräT ovat kasvaneet ripeästi 2000-luvulla. Samalla markkinaosuus on noussut viiteen prosenttiin ja liikevaihto 12 miljoonaan. OK Perintä on Suomessa toimivista yrittäjävetoisista perintäalan yrityksistä suurin kooltaan. Viime vuonna se hoiti pelkästään haastehakemuksia noin 40 000. Toimeksiantojen käsittelyn lisääntymisen on mahdollistanut tietotekniikan huima kehitys. OK Perintä on Suomessa toimivista yrittäjävetoisista perintäalan yrityksistä suurin kooltaan. – Taidamme olla juuri sopivan kokoinen yritys, sillä saamme usein positiivista palautetta siitä, että asiointi kanssamme on yksilöllisempää kuin isojen yritysten kanssa. Tästä seikasta hyötyvät sekä toimeksiantajamme että heidän asiakkaansa, sanoo Mattila. Asiakkaat opitaan tuntemaan hyvin ja näin voidaan tarjota kullekin juuri sopivinta palvelua. Myös velallisia voidaan pienemmässä yrityksessä lähestyä yksilöllisemmin kuin isoissa. Tärkeintä on tietysti perinnän tuloksellisuus, OK Perintä Oy • Tierankatu 4 B • 20520 TURKU Puhelin: 030 603 5600 • Faksi: 030 603 5699 w w w . o k p e r i n ta . f i Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi joka on aina etusijalla. Siihen pyritään asiallisesti, myös perinnän kohdetta kuunnellen, mutta tiukasti, jotta saatavan kotiuttaminen ei turhaan pitkity. Tehokas keino maksun vauhdittamiseen on puhelinperintä, jota käytetään paljon. – erityisesti, jos velallisella on paljon velkojia, maksun saa helpommin se, joka soittaa hänelle. Suora kontakti tuntuu henkilökohtaisemmalta ja siinä on mahdollisuus neuvotella vielä yksityiskohdista. Lisäksi maksu tulee yleensä vielä nopeammin kuin muilla keinoin lähestyttäessä. Olemme saaneet tästä palvelusta hyvää palautetta myös velallisilta, sanoo Mattila. YriTYKsessä PYriTään perintätoimiin riittävän nopeasti, jotta periminen onnistuu vapaaehtoisin keinoin, kuten juuri puhelinperinnän tai maksusuunnitelman avulla. Se on asiakassuhteen jatkuvuuden kannaltakin paras vaihtoehto ja aiheuttaa vähiten kuluja. Jos on ryhdyttävä oikeudellisiin toimiin, asiat pitkittyvät ja mukaan tulee oikeudenkäyntilaitoksen kuluja. Haastehakemuksia on käräjäoikeuksissa niin paljon, että ne ruuhkautuvat ja saatavan kierto pitenee jopa kuukausia. On myös aina epävarmaa, saako maksua lainkaan. Aina ei viimeisin keino, ulosottokaan tuota enää tuloksia, jos velallinen on ehtinyt velkaantua pahasti. Luottamuksellisuus on meille erittäin tärkeää kaikessa toiminnassamme. – Pyrimme aina pitkiin asiakassuhteisiin, silloin asiakas saa osaamisestamme parhaan hyödyn. Luottamuksellisuus on meille erittäin tärkeää kaikessa toiminnassamme. Voimme auttaa myös muilla taloushallinnan alueilla kuin perinnässä. Palveluihimme kuuluvat esimerkiksi, laskutus ja muistutuspalvelut, kertoo Mattila. mania 13 teema rahoitus ja taloushallinto Talouden hallintaa taantuvilla markkinoilla Kun talouden suhdanteet muuttuvat nopeasti, yritykset joutuvat reagoimaan väistämättä. Kustannussäästöt käyvät ensiavuksi, mutta muitakin keinoja on. L iikkeenjohdon konsultti Antti Lehtimäen osaamisella on viime aikoina ollut kysyntää, sillä hänen erikoisalueensa on yritysten terveyttäminen. Siinä työssä konsulttiyhtymä Ajan partneri on oppinut luotaamaan yrityksen tilannearvion nopeasti, sillä toimiin on useimmiten ryhdyttävä välittömästi. Toisaalta aivan hyvässäkin tilanteessa olevat yritykset voivat äkkiä joutua sopeuttamistoimiin, jos markkinoiden kysyntä pysähtyy tai muuttuu ennalta arvaamattomalla tavalla. - Ei välttämättä kannata ensimmäiseksi puhua säästöistä. Jos yrityksen toimintaa on kehitetty hallitusti, löysiä kuluja ei edes pitäisi olla. Jos puolet liikevaihdosta tipahtaa pois, toimintaa on sopeutettava. Pienemmissä, alle 10 -20 prosentin kysynnän muutoksissa on aivan yhtä hyvä vaihtoehto valjastaa resurssit siihen, että haetaan uutta liikevaihtoa ja säilytetään positiivinen vire yrityksessä, sanoo Lehtimäki. Hänen mukaansa sopeuttamisen aloittaminen vaikuttaa heti negatiivisesti henkilöstöpuolella, ja näkyy yrityksen toiminnassa, siksi siihen ryhtymistä kannattaa harkita. Aivan ensimmäiseksi pitäisi arvioida minimi liikevaihdon taso, johon voidaan päästä ja sopeuttaa kustannukset sille tasolle. Reagoinnin välttämättömyyteen vaikuttavat yrityksen vakavaraisuus ja riskinottokyky sekä omistajan näkemys asiasta. Jos takana on hyviä vuosia ja taloudellinen tilanne on hoidettu hyvin, voidaan päästä vähilläkin toimenpiteillä. - Paljon riippuu myös yrityksen kustannusrakenteesta. Esimerkiksi asiantuntijayrityksissä henkilöstökustannukset ovat niin iso erä, että niitä voi olla pakko lähteä sopeuttamaan, mutta siinäkin voisi harkita esimerkiksi palkkausrakenteen muuttamista yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Se on kyllä aika vaativaa ja edellyttää herkkyyttä tilanteen arvioimiseen, sanoo konsultti. Lehtimäki kehottaa yrityksiä oman toimintansa tarkkaan analysointiin, jotta pystyy priorisoimaan asioita. On tärkeää tuntea oma toimittajarakenteensa ja asiakaskuntansa ja tunnistaa, mitkä yhteistyökumppaneista ovat strategisesti merkittävimmät. - Erään asiakkaan kanssa kävimme läpi tärkeimmät tavarantoimittajat, kun toimiala oli laskussa ja saimme neuvoteltua paremmat ostoehdot. Myös tärkeille asiakkaille pitää pyrkiä tuottamaan mahdollisimman paljon lisäarvoa, mikä saa heidät säilymään uskollisina. Antti Lehtimäki kehottaa yrityksiä kehittämään uusia liiketoimintaideoita ja hoitamaan hyvin olemassa olevat strategiset yhteistyökumppaninsa, jos markkinat laskevat. Asiakkuuksien kannattavuuden arviointi koko niiden elinkaaren ajalta voi avata silmät näkemään paremmin eri asiakkaiden merkityksen yritykselle. Erityisesti Lehtimäki neuvoo pitämään silmänsä auki uusille mahdollisuuksille. Jos alalla tapahtuu konkursseja, voi hyviä liiketoimintaosia ja asiakkuuksia olla tarjolla. Pitäisi myös aktiivisesti miettiä mahdollisuuksia liiketoimintamallin uudistamiseen ja kokonaan uuteen liiketoimintaan. Esimerkiksi teollinen valmistusyritys voi tarjota tuotteen elinkaareen liittyviä palveluita, kuten koulutusta tai huoltoa. mania ANNE KORTELA Sopimusvalmistuksen ehdoilla S alolainen Sanmina SCI jakaa monen suomalaisen tehdasyrityksen tyypillisen tilanteen: Pienellä mekaniikan alihankkijalla on suuria asiakkaita, joiden mukaan toimitustilanne nousee ja laskee nopeasti. Vuonna 2007 se laski niin, että jouduttiin yt-neuvotteluihin, mutta nyt yrityksen sadalle työntekijälle riittää töitä. Isot asiakkaat kilpailuttavat toimittajia jatkuvasti ja sopimuksia tehdään usein vain vuodeksi kerrallaan. – Kun Suomen kustannustaso on korkea ja globaali kilpailu vetää hinnat tiukoiksi, on oltava tarkkana talouden kanssa. Meille välttämätön joustovara on vuokratyövoima, sillä ylimääräisiä henkilöresursseja ei ole mitään mahdollisuutta pitää talossa. Se ei ole paha työntekijöillekään, sillä esimerkiksi viime keväänä palkattiin noin 10 vuokratyöntekijää yrityksen palkkalistoille, kun markkinatilanne alkoi taas näyttää lupaavammalta, sanoo toimitusjohtaja Johnny Nyman. Henkilöstökuluja pidetään kurissa myös maltillisella palkkapolitiikalla. Nyman toivoo henkilökunnan ymmärtävän sen ja arvostavan työpaikkansa pysyvyyttä. Viime syksynä alettiin miettiä, että teke- mällä asiat kuten aikaisemminkin, ei tulla pärjäämään. – Suomessa on hyvä työmoraali, mutta vielä enemmän tarvittaisiin itsekriittisyyttä ja jokaisen pitäisi pohtia, mitä voisi parantaa omassa työnteossaan. Kun jatkuvaa tehostamista haetaan, suurin haaste on tehdä oikeita asioita kerralla oikein ja parantaa näin laatua jatkuvasti. Näen välttämättömänä, että henkilökunta osallistuu keinojen löytämiseen, koska he tuntevat eri työvaiheet parhaiten, miettii Nyman. Yrityksessä on aloitettu LEAN-periaatteen mukaista toimintaa. Japanin autotehtaista lähteneen ajattelutavan tarkoituksena on parantaa tehokkuutta mm. selkeyttämällä työskentelytapoja ja poistamalla niitä tekijöitä, jotka vievät aikaa tuottavalta työltä. Se edellyttää työohjeiden ja vastuiden tarkkaa määrittelyä. – Jokaisen liikkeen, jonka työntekijä tekee, pitäisi tuottaa lisäarvoa yrityksen asiakkaalle. Tutkimuksissa on todettu että käytetystä työajasta jopa 90 prosenttia voi kulua varsinaisen työn valmisteluihin ja muihin oheistoimintoihin, joten potentiaalia on paljon. Asian ydin on siinä, että löytää vaihtoehtoisia tapoja suorittaa jokin työvaihe. Esimerkiksi työpisteiden ja materiaalin sijoittelu ja kaikki logistiset toiminnot ovat myös tärkeitä, ja olemme jo toteuttaneet layout-muutoksia. Sanminalla on perustettu pienryhmä, jonka tarkoitus on kehittää osastojen työolosuhteita. YhdesJohnny Nyman on tyytyväinen Sanmina SCI:n nykyiseen tilauskantaan, mutta kehittää tehtaansa tehokkuutta jatkuvasti. 14 mania Salossa on rakennemuutoksesta huolimatta myös yrityksiä, joissa on hyvä työtilanne tällä hetkellä. sä työntekijöiden kanssa mietitään sen pohjalta parannuksia. Aika pienilläkin muutoksilla saavutetaan miellyttävämpi työympäristö, joka lisää työmotivaatiota, ja sitä kautta voidaan saavuttaa jopa 20–30 prosenttia parempi tehokkuus. Nymanin mukaan uusi ajattelutapa edellyttää entistä avoimempaa vuorovaikutusta henkilökunnan kanssa. Sen saaminen osaksi normaalia toimintaa vie aikansa, mutta henkilökunta on hänen mukaansa yhteistyöhaluista. – Valmistavalla teollisuudella on Suomessa suuret haasteet, mutta uskoa löytyy. En vielä ole valmis heittämään kirvestä kaivoon, toteaa Nyman. Salon rakennemuuutostuki yritykseen ei ulotu, koska sen emoyhtiö on amerikkalainen. Yhtiö olisi esimerkiksi ollut valmis tilaamaan konsultointitöitä Yrityssalon tiloissa aloittavilta yrityksiltä, mutta ESR tukirahoitusta ei tähänkään ulottunut. Nyman toivoisi, että soveltamista pohdittaisiinkin enemmän sen kannalta, että tuki käytetään alueen hyödyksi ja yritys tuo verotuloja Saloon työllistämällä sata ihmistä. mania ANNE KORTELA manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teema rahoitus ja taloushallinto SaloShops puhaltaa henkeä kaupan pienyrityksiin Putiikin piristysruiske K enkäkauppana reilut 20 vuotta tunnettu Zapato keskellä Saloa on kokenut muodonmuutoksen. Keväällä liikkeen valikoimaan otettiin myös vaatteet. Nyt asiakas voi löytää kaupasta todellisia asukokonaisuuksia, kun myös laukkuja ja koruja on tarjolla. Puotia pitää kauppias Ulla Mattsson kaksine tyttärineen. Näistä Kristiina Nyberg oli vaateidean alullepanija. – Olen aina ollut kiinnostunut vaatteista ja kävin pukeutumisneuvojakurssin. Sieltä innostus lähti. Tarkoitus on myydä merkkituotteita, mutta ei mitään pinta- tai nuorisomuotia, vaan ajatonta ja kohtuuhintaista, linjaa Nyberg. Nyt kauppaan tulvii italialaista, ranskalaista, ruotsalaista, englantilaista ja amerikkalaista muotia ja pääasiassa italialaisia kenkiä ja saapikkaita. Näyteikkunan ääreltä sisään putkahtaa tuon tuostakin uutuustuotteita huomannut ohikulkija. – Tämä on minulle aivan uutta, mutta mielenkiintoista, ja nyt on kenkienkin ostaminen helpompaa, kun näkee myös vaatemuodin jo ennen sesonkia, sanoo Mattsson. Zapato tuo itse maahan kenkiä, joita ostetaan Milanon messuilta. Uusi tuoteryhmä lisää liikevaihtoa, mikä on hyvä asia, sillä edellinen vuosi ei Salossa ollut loistava. – 2008 marraskuussa alkanut lama oli katastrofi ja koko talvi oli huono. Onneksi kesällä alkoi jo näkyä elpymistä, sanoo Nyberg. Hän on myös uudistanut liikkeen markkinointia laajentamalla sitä nettiin ja Facebookiin, joka hänen mukaansa oli uskomaton menestys. – Saimme Facebookissa melko nopeasti 500 fania. En olisi ikinä uskonut, miten uskomaton voima siinä on. Voimme kertoa uutuuksista suoraan faneille ja saamme heiltä suoraan palautetta, se on todella hienoa. Zapato on lähtenyt myös mukaan Yrityssalon käynnistämään SaloShops-hankkeeseen, jonka tarkoitus on auttaa pienyrityksiä verkostoitumaan. – Ihan mielenkiintoista sitä on kokeilla, kaikki lisä on hyvää, mutta katsotaan nyt miten se lähtee, miettii Nyberg. mania ANNE KORTELA Vaatteet ovat uusi lisä kaupan valikoimiin. Ulla Mattson esittelee syksyn muotia. Salossa on lähdetty osana rakennemuutoshankkeita kehittämään pienten kauppa- ja palveluyritysten verkostoitumista ja yhteistä näkyvyyttä. Yrityssalon koordinoima hanke pyrkii säilyttämään elinvoimaiset kaupan ja palvelualan palvelut Salossa. - SaloShops on otettu hyvin vastaan, ydinkeskustan liikkeistä jo noin 60 on lähtenyt mukaan. Elokuun alussa avattiin nettisivusto, josta löytyvät kaikkien liikkeiden yhteystiedot ja yhteinen markkinointi käynnistyi Kuutamokeikkatempauksella 26.8. Hankkeeseen kuuluu myös kehittämisvalmennusta, sanoo yritysasiamies Riikka Nurmi Yrityssalosta. Jatkossa yhteisiä tapahtumia tulee lisää ja toimintaan pyritään saamaan myös muiden kaupan alueiden yrityksiä. Kauppojen lisäksi mukaan houkutellaan myös palveluliikkeitä, kuten kampaamoita, kuntosaleja ja ravintoloita. Nurmen mukaan projekti jatkuu vuoteen 2012, mutta sen tavoitteena on luoda yhteistyöstä pysyvää esimerkiksi perustettavan kauppiasyhdistyksen muodossa, jollaista kaupungissa ei vielä ole. Lisätietoja: www.saloshops.fi Oletko ryhtymässä yrittäjäksi? Tarvitset luotettavan kumppanin! Johtava markkinapaikka ARVIOINTI Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun. TOIMITILAVÄLITYS Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin. Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme tulee esille. Nousiaisten Osuuspankin yritysasiakkaana olet kadun aurinkoisem malla puolella. Anna talousasiasi varmoihin käsiin, tule meille yrittäjä asiakkaaksi. Oikealla hetkellä saatu rahoitus voi avata merkittäviä mahdollisuuksia. Olemme myös asiantunteva kumppanisi, kun tarvit set jokapäiväisiä pankkipalveluja tai vakuutus ja lakipalveluja. Pidä huoli itsestäsi, sillä oma osaamisesi ja intosi on tärkein pääomasi, sitä et voi ulkoistaa. Poikkea konttoriimme tai soita p. 02434 9200. Janne Alho DI,LKV,LVV,AKA (yleisauktorisoitu) puh. 010 5220 403 Antti Tunturi Myyntipäällikkö ekonomi, LKV puh. 010 5220 405 Sami Matara KTM puh. 010 5220 402 Catella Property Oy (LKV) Kauppiaskatu 11C, 20100 Turku Lisätietoja palveluistamme: www.catella.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 15 teemantuntija leena juusela rahoitus ja taloushallinto Melkoisia muutoksia tulossa Korttimaksuihin kaivataan pelisääntöjä osinkoverotukseen V erotuksen kehittämistyöryhmän väliraportin merkittävin muutosehdotus on osinkoverotuksen radikaali kiristäminen luonnollisten henkilöiden osalta. Yhteisöjen osinkotulojen verotukseen ei esitetä muutoksia. Yhteisöverokantaa ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 26 %:sta 22 %:iin, pääomatulojen verotus puolestaan kiristyisi nykyisestä 28 %:sta 30 %:iin. Nämä molemmat vaikuttavat myös osaltaan yrityksestä saatavan tulon kokonaisverorasitukseen. Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta on tällä hetkellä verovapaata 30 % lopun 70 % ollessa pääomatuloa, jota verotetaan 28 % verokannalla. Verotusta esitetään kiristettäväksi niin, että koko osinkotulo olisi veronalaista pääomatuloa. Kun pääomatulon verokannan nousu huomioidaan, nousisi verotus nykyisestä (28 % *70 %) 19,6 %:sta 30 %:iin. Listaamattomasta yhtiöstä saadut osingot ovat nyt verovapaita 90 000 euroon asti, kunhan osingon määrä ei ylitä 9 % osakkeen matemaattisesta arvosta ja 90 000 ylittävältä osin 70 % pääomatuloa (vero 28 %). Jos osinko ylittää 9 % vuotuisen tuoton, on ylittävältä osalta saatu osinko ansiotuloa, josta 70 % on veronalaista ja sen verotus määräytyy progressiivisesti muista tuloista riippuen. Työryhmä esittää, että listaamattomasta yhtiöstä saaduista osingoista ns. normaalituottoa (esityksen esimerkkilaskelmissa 3,9 %) vastaavasta osasta 35 % olisi veronalaista pääomatuloa. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan veronalaista pääomatuloa. Nykyisestä 90 000 euron verovapaasta osuudesta luovuttaisiin. Osinkotulon verotus kiristyisi, vaikka yhteisöverokannan alentuminen vaikuttaisikin kokonaisverorasitukseen lieventävästi. Muutoksen vaikutus ei ole yhtä yksinkertaisesti nähtävissä kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen kohdalla, vaan se on laskettava tapauskohtai- V sesti, sillä siihen vaikuttavat niin nettovarallisuuden määrä, yhtiön tulos ja jaettavan osingon määrä kun myös saajan muut tulot. Muutoksen vaikutuksesta on esimerkkejä työryhmän esityksessä, mutta seuraavassa pari erittäin yksinkertaista ääritapausta, joissa myös esitetyt prosenttiluvut ovat reilusti pyöristettyjä. arsinais-Suomen Yrittäjien jäsenilleen teettämä kysely SEPA-uudistuksesta toi esille yrittäjien kritiikkiä uudistusten yksityiskohdista. Moni 450:stä vastaajasta ihmetteli, miksi niin monia uudistuksia tulee peräkkäin. Erityisesti pienet yritykset ovat kokeneet vaikeaksi pysyä muutosten perässä. Yhtenäisen SEPA-alueen käyttöönotto on vaikuttanut taloushallinnon ohjelmistoihin, joihin on tarvittu päivityksiä. Vastaajista 57 prosenttia arvioi saaneensa riittävästi tietoa muutoksista. Eniten sitä on tullut pankista, toiseksi eniten lehdistä ja televisiosta. Ohjelmistopäivityksiä kaikki eivät ehdi toteuttaa tämän vuoden puolella, vaan 20 prosenttia vastaajista ilmoittaa niiden siirtyvän ensi vuodelle. Maksupalvelulain mukaan yrityksillä on mahdollisuus periä sirukorttimaksujen provisiot asiakkaalta. Menettely jakaa mielipiteet, sillä 45 prosenttia korttimaksuja käyttävistä yrityksistä aikoo sisällyttää kulut hintoihinsa, 42 prosenttia maksaa kulut itse ja 10 prosenttia perii ne erikseen asiakkaalta. - Useat yrittäjät toivovatkin, että löydettäisiin yhtenäinen käytäntö ja vältyttäisiin kaupanteon yhteydessä syntyviltä yllätyksiltä, sanoo toimitusjohtaja Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjistä. Sopiva sirumaksupääte on jo 75 prosentissa niistä yrityksistä, jotka käyttävät kortilla tapahtuvaa laskutusta, mutta 10 prosenttia niistä ei aio hankkia päätettä, vaan aikoo siirtyä käteiskauppaan. Wibomin mukaan yksinyrittäjät kokevat tiuhaan tapahtuvien muutosten vievän liian suuren osan työajasta. Lisäksi yrittäjiä huolestuttaa rahojen siirron kestäminen yrittäjän tilille. m Oletetaan, että yhtiön verotettava tulo on 120 000 ja jaettava osinko 90 000 eikä osingonsaajalla ole (muita) ansiotuloja. Yhtiövero on nykysäännösten mukaan 26 % eli 31 200 ja esityksen mukaan 22 % eli 26 400. Jos nettovarallisuus on 1 000 000, osinko on nykyisen järjestelmän mukaan kokonaan verovapaa ja ainoa maksettava vero on yhteisövero, joka on kokonaisverorasituksena laskettuna yhtiön tulosta 26 % ja osingosta 35 %. Muutosesityksen mukainen kokonaisverorasitus olisi yhtiön tulosta 38 % ja osingosta 51 %. Suurin korotus tulisikin juuri tilanteissa, joissa nykyään voidaan hyödyntää 9 %:n ja 90 000 euron verovapausmahdollisuuksia. Jos nettovarallisuus on 100 000, on osingosta nykyisen järjestelmän mukaan verovapaata vain 9 000 ja loppuosasta verotettavaa ansiotuloa 70 %. Tällöin kokonaisverorasitus on noin 41 % laskettuna yhtiön tulosta ja 55 % osingosta. Muutoksen jälkeen kokonaisverorasitus mukaan lukien yhteisövero olisi yhtiön tulosta 44 % ja osingosta 58 %. Verotuksen kiristyminen tässä on jo lievempää, muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Jos taas nettovarallisuus on suhteessa tulokseen ja osinkoon vielä vähäisempi, saattaa verotus jopa lieventyä joitakin prosenttiyksiköitä, erityisesti, jos osingonsaajalla on ansiotuloja. Nämä esimerkit näyttävät vain hieman suuntaviivoja ja yrityksen/yrittäjän olisikin syytä varautua muutoksiin ja selvittää muutoksen vaikutukset omaan verotukseensa hyvissä ajoin ennen muutoksen voimaantuloa, todennäköisesti vuoden 2012 verotuksessa. Tulevaisuus vasta näyttää, miten muutokset sitten vaikuttavat sijoitushalukkuuteen ja tapoihin kotiuttaa voittoja. Lähdetiedot: Verotuksen kehittämistyöryhmän 21.6.2010 julkaisema väliraportti Kirjoittaja on diplomiekonomi ja Tuokko Tilintarkastus Oy:n veroasiantuntija. TILIKESKUS-YHTIÖT KIRJANPITO-, VEROTUS-, PALKANLASKENTA- JA LASKUTUSPALVELUT PL 1234 20101 TURKU puh. 02 – 281 4300, www.tilikeskus-yhtiot.fi 16 mania Käteinen raha tuntuu houkuttelevalta korttimaksujen provisioiden perinnän sekavuuteen kyllästyneistä. Ratkaisut yrityksesi taloushallinnon vaativiin tarpeisiin !URA +VESTOR/Y www.aurakvestor.fi 020 7768 240 manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Pasi Heininen yritysvakuu kset puh. 010 19 tu 15 00 Risto Katila yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Nina Kuukkala yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Sami Rinne yritysvakuu kset puh. 010 19 tu 15 00 Teemu Suominen yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Hannu Vir tanen yritysvakuu kset puh. 010 19 tu 15 00 Seppo Hellsten yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Timo Kiiski yritysvakuu kset puh. 010 19 tu 15 00 Aki Lahti yritysvakuu kset puh. 010 19 tu 15 00 Kari Robertsson yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Ilpo Syväperä yritysvakuu kset puh. 010 19 tu 15 00 Michael Isaksson yritysvakuu kset puh. 010 19 tu 15 00 Krisse Koivunen yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Kim Lehtonen yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Timo Seppä yritysvakuu kset puh. 010 19 tu 15 00 Mika Wallenius yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Meiltä toimialasi oikeat vakuutusratkaisut. Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää valita kumppaniksi vakuutusyhtiö, joka todella tuntee toimialasi riskit. Saat heti käyttöösi parhaimmat asiantuntijat sekä laajan kokemuksemme kotimaisesta ja kansainvälisestä riskienhallinnasta. Valitse oikea kumppani, me valitsemme yrityksellesi oikeat vakuutukset. www.if.fi Puh. 010 19 15 00 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 17 rahan valtakunta Eettinen sijoittaminen kasvussa Sijoittajan kannalta epävarma sijoitus voi olla yritys, jonka toiminta ei ole eettisesti kestävällä pohjalla. Ympäristöongelmat, lapsityövoiman käyttö ja muu epäeettinen toiminta voi julkisuuteen noustessaan pilata yrityksen maineen ja sitä kautta sijoitusnäkymät. V iime aikoina yritysten toimintatapoihin on usealta taholta vaadittu enemmän läpinäkyvyyttä, sillä hyvämaineisinakin pidettyjen yritysten taustalta on voinut paljastua ennalta arvaamattomia epäkohtia. Ilmastonmuutoksen eteneminen on myös saanut aikaan yleisen mielenkiinnon kasvamisen siihen, miten yritykset huolehtivat vaikutuksestaan ympäristöön ja Suomessa Itämeren ongelmat ovat vaikuttaneet asenteisiin. Sijoittajat ovat yhä enemmän sijoittaneet varojaan sellaisiin kohteisiin, joita voi pitää eettisesti hyväksyttävinä. Euroopassa eettisten sijoitusten osuus on noin 20 prosenttia kaikista sijoituksista. Suomessa erityisesti institutionaaliset sijoittajat, kuten kirkko ja eläkevakuutusyhtiöt, tuntevat vastuunsa sijoittamistaan varoista ja ovat halunneet varmistua sijoituskohteidensa toiminnan vastuullisuudesta. Toistaiseksi sen varmistaminen on ollut melko vaikeaa, koska yhteiset tavat kirjata ja raportoida vastuullisuutta ovat vasta kehitteillä, eikä niille ole puolueetonta valvontaa. Nadia Laine (vas.) ja Marthe Nordby edustavat maailmanlaajuista, puolueetonta EIRISorganisaatiota, joka tutkii yritysten vastuullisuuden toteutumista ja luokittelee yrityksiä sen perusteella. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet, PRI (The Priciples for Responsible Investment) pyrkivät yhtenäistämään käytäntöjä, mutta ne ovat olleet käytössä vasta vuodesta 2006. Niiden allekirjoittajat sitoutuvat noudattamaan eettisiä periaatteita ja sisällyttävät ne osaksi yritysten hyvää hallintotapaa. Suomessa joukko allekirjoittajia perusti vastuullista sijoittamista edistävän yhdistyksen FINSIF ry:n (Finland’s Sustainable Investment Forum)tämän vuoden kesäkuussa. Sen tavoitteena on hankkia ja levittää tietoa vastuullisesta sijoittamisesta Suomessa. Eettisten sijoitusten suosiota kuvaa FINSIFiin liittyneiden toimijoiden hallinnoima sijoitusvarallisuus, joka nousee yhteisarvoltaan yli 300 miljardiin euroon. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteista vastaava johtaja James Gifford sanoi uuden yhdistyksen järjestämässä seminaarissa, että vastuullinen sijoittaminen on hyvää vauhtia siirtymässä niche-toiminnasta sijoittamisen valtavirtaan. Kyse ei hänen mukaansa ole vain eettisy ydestä, vaan sijoittajat haluavat myös hallita riskejä ja turvata sijoitustuotot. Ilmastonmuutos ja Suomessa erityisesti Itämeren tila on saanut ihmiset ajattelemaan myös sijoituksia ympäristön kannalta. Maailmanlaajuisesti toimiva, voittoa tuottamaton tutkimuslaitos, EIRIS (Experts in Responsible Investment Solutions) on 25 vuoden ajan tutkinut yritysten toiminnan eettisyyttä ja luonut sille luokitusjärjestelmän. Järjestö on tutkinut 3000 yrityksen toiminnan ja määritellyt niille lukituksen asteikolla A – E. Luokitus tehdään täysin läpinäkyvästi, joten sen oikeellisuus on helppo jäljittää käytettyjen mittareiden, asteikoiden ja eri kriteerien painotusten suhteen. Ilmastonmuutosvaikutusten arviointiin EIRIS on kehittänyt kolmiosaisen mittariston, jolla sijoittajat voivat arvioida ja vertailla sijoituskohteita tästä näkökulmasta. Markkinoilla on jo eri sijoituslaitosten useita eettisiä rahastoja. Uusin tulokas on Ålandsbankenin Eco Performance -rahasto, joka tulee avustamaan Itämeren tilaa edistäviä ympäristöhankkeita. Rahasto on tarkoitus avata lokakuussa merkinnöille. Rahastolle perustetaan asiantuntijapaneeli, johon kutsutaan Ahvenanmaalta, Suomesta ja Ruotsista henkilöitä, jotka ovat aidosti sitoutuneita ympäristöasioihin. Asiantuntijapaneelin tehtävänä on analysoida yhteiskunnan trendit ja tunnistaa ideat, joita voidaan käyttää rahaston varainhoidossa sekä avustaa rahaston salkunhoitajaa asiantuntemuksellaan. Vastuullinen salkunhoitaja on Marcus Lundqvist, jonka tehtävä on valita menestyksekkäimmät sijoitukset ympäristöluokiteltujen yritysten joukosta. Puolueettoman ympäristöanalyysin tekee asiantuntijaorganisaatio EIRIS. Rahaston tavoite on pitkällä tähtäimellä ylittää osakemarkkinoiden kehitys ja olla näin tuottoisa sijoituskohde. mania ANNE KORTELA ILMOITUS Kannattaako edelleen luottaa vain omaan osaamiseen? Maailmantalouden haasteet, kuten velkaantuminen, kaksoistaantuman mahdollisuus ja deflaation pelko varjostavat tunnelmia. Valtioiden velkaongelmat vaikuttavat luonnollisesti osakkeisiin, etenkin kun USA:n talous on elpynyt odotettua hitaammin. Tapiolan näkemyksen mukaan osakemarkkinoiden plussiksi voidaan silti laskea yritysten hyvät toisen kvartaalin tulokset ja näkymien parantuminen sekä se, että katsomme nykyisen talouskasvun riittävän osakkeille. Korkopuolella suositamme yrityslainoja ylipainossa. Maltillisen talouskas- 18 mania vun oloissa yritykset yleensä lisäävät tehokkuuttaan ja parantavat taseitaan, mikä tukee yrityslainamarkkinoita. Toisaalta lainasijoittajien on oltava entistä varovaisempia, jos yritykset tai pääomasijoittajat osoittavat merkkejä kiinnostuksesta velkarahoitteisiin suuriin yrityskauppoihin. Näkemyksemme mukaan vakaista yrityslainoista saatavaa lisätuottopotentiaalia kannattaa kuitenkin hyödyntää. Näinkin turbulentteina aikoina, kun voimakas markkinaheilunta tulee to- lemme ammattitaitoisen varainhoitajan pestaamista. Tapiola Private perustettiin asiakkaiden toiveesta selkeään tarpeeseen. Sijoitussalkkujen tuotot ovat olleet asiakkaita tyydyttävät ja asiakas- ja euromäärät ovatkin näin ollen kasvaneet voimakkaasti heti perustamisesta alkaen. Asiakkaamme ovat lisäksi olleet tyytyväisiä ja luottavat Tapiolan ammattitaitoon hoitaa heidän varojaan yhtä hyvin kuin Tapiola-ryhmän omia varoja. dennäköisesti jatkumaan ja markkinat keskittynevät makrotalouteen suositte- Kun haluat kuulla lisää, ota yhteyttä! Tapiola Private -sijoituspäälliköiden käyntiosoite on Eerikinkatu 6 B. Jussi Suoyrjö Lounais-Suomi, Turku p. 0400 671 954 Kari Heikkinen Lounais-Suomi, Turku p. 040 823 3499 Tutustu toimintaperiaatteisiimme ja jätä yhteydenottopyyntö tapiolaprivate.fi manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään rahareikiä YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI= Principles of responsibLe Investment), hyväksytty 2006 (lisätietoja: www.unipri.org) 1. Sijoittajat ottavat ESG*-asiat osaksi sijoitustoiminnan analyysejä ja päätöksentekoa. 2. Sijoittajat ovat aktiivisia omistajia ja sisällyttävät ESG-asiat omistajapolitiikkaansa ja käytäntöihinsä. 3. Sijoittajat edistävät vastuullisen sijoittamisen periaatteiden hyväksymistä ja käyttöönottoa rahoitusalalla. 4. Sijoittajat lisäävät yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa vastuullisen sijoittamisen periaatteiden tehokasta käyttöönottoa. 5. Sijoittajat raportoivat toiminnastaan ja edistymisestä vastuullisen sijoittamisen periaatteiden käyttöönotossa. *ESG (Environmental, Social, Governance) = Ympäristöön, yhteiskuntaan tai sijoituskohteena olevien yritysten hyvään hallintotapaan liittyvien asioiden ottaminen kiinteäksi osaksi sijoitustoimintaa ja omistajuutta. Miten markkinat muuttuivat kesän aikana? Sijoitusmarkkinat tuntuivat kesän aikana unohtaneen Kreikan, Irlannin ja muiden ylivelkaantuneiden maiden ongelmat, jotka eivät ole mihinkään poistuneet ja tulevat todennäköisesti uudelleen lisäämään epävarmuutta sekä korko- että osakemarkkinoilla. Keväällä julkistetut makroluvut olivat jo verrattain lupaavia, mutta ovat nyt pääosin negatiivisia. Etenkin USA:n teollisuustuotannon hiipuminen ja muut huonot talousluvut, massiivisesta velkaelvytyksestä huolimatta, ovat tulleet negatiivisena yllätyksenä ja kääntäneet osakekurssit laskuun kesän nousun jälkeen. Toisaalta Saksasta on saatu myönteisiä uutisia, samoin Kiinan kasvu jatkuu vahvana. Monet yritykset ovat myös raportoineet hyvistä tilauskannoista, parantuneesta kannattavuudesta ja liikevaihdon kasvusta. Lukuisista epävarmuustekijöistä johtuen on kuitenkin todennäköistä, että osakemarkkinoilla nähdään syksyllä voimakkaitakin hintaheilahteluja. Sijoittajilta vaaditaan jälleen kerran kärsivällisyyttä. FINSIF - Finland’s Sustainable Investment Forum ry, suomalainen vastuullista sijoittamista edistävä yhdistys ,jonka tavoitteena on hankkia ja levittää tietoa vastuullisesta sijoittamisesta Suomessa. (Lisätietoja: www.finsif.fi) Eettisiä sijoitusrahastoja: • Handelsbanken Uusi Energia • Nordea Ilmastomuutos indeksilaina • OP-Ilmasto • Sampo Kestävä Arvo Korko • SEB Östersjöfond/WWF • Tapiola Hyvinvointi • Ålandsbanken Eco Performance (alkaen lokakuussa 2010) Kaj Autio Toimitusjohtaja Aurator Varainhoito Oy Osakemarkkinat ovat heiluneet voimakkaasti edestakaisin erilaisten markkinatietojen ja huhujen siivittäminä. Näitä ovat olleet mm. valtioiden velkaantumiset ja pankkien riskitestit. Sijoittajat ovat kuitenkin reagoineet näihin tietoihin aivan liian lyhytjänteisesti, ja se on heiluttanut kursseja normaalin kesäpudotuksen lisäksi. Tosiasiassa varsinkin eurooppalaiset yritykset, suomalaiset siinä mukana, ovat tehneet hyvää tulosta, ja se tulee näkymään ennemmin tai myöhemmin myönteisenä kurssikehityksenä. Olen seurannut maailman osakeindeksin kehitystä ja verrannut sitä sen keskimääräiseen n. 8 % vuotuiseen kehitykseen. Viime vuoden alkupuolella käytiin syvemmällä kuin milloinkaan ennen ja vaikka nousua siitä on reippaasti, ollaan vielä keskimääräisen kehityksen alapuolella 43 %, joten nousuvaraa on edelleen runsaasti. Tilanne antaa nyt mahdollisuuden tehdä hyviä sijoituksia ja odotankin pysyvämpää nousua syksyllä. Lähtötaso nimenomaan pitkäaikaiselle sijoittamiselle on hyvä. Epävarmuutta voidaan pienentää sijoittamalla pääomaturvattuihin tuotteisiin, toisissa niissä on jopa osakemarkkinoita parempi tuottomahdollisuus. Lisäksi on tuotteita, joissa tarjoutuu mahdollisuus hyvään tuottoon, vaikka markkinat laskisivatkin. Paavo Salonen Toimitusjohtaja Finanssitutka Oy Turku Nordean etuyrittäjyys helpottaa arkeasi Kokonaisvaltaisia markkinoinnin ratkaisuja tarjoavan KMG Turun yrittäjä Jukka Kari ja taloushallinnosta vastaava Laura Kari sekä yrityksen pankkineuvoja Anne Suvinen ovat yhdessä miettineet parhaat ratkaisut yrityksen kasvaviin tarpeisiin. Etuyrittäjänä saat oman yhteyshenkilön Etuyrittäjyys takaa yrityksesi käyttöön Nordean laajan asiantuntemuksen ja monipuoliset palvelut. Etuyrittäjänä saat oman yhteyshenkilön, jonka kautta hoidat kaikki yrityksesi pankki- ja vakuutusasiat. Saman henkilön kanssa hoidat myös oman ja perheesi asioinnin. Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea palvelee yrittäjiä yksilöllisellä tavalla. Keskittämällä asiointisi meille säästät aikaasi varsinaiselle yritystoiminnalle. Meiltä saat tehokkaat ja laadukkaat palvelut kaikkiin yrityksesi tarpeisiin. Samalla saat muita rahanarvoisia etuja ja ajankohtaisia tarjouksia. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18 ja varaa aika konttoriimme. nordea.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 19 teema koulutus ja osaaminen Kaikkien aikojen haaste voitettavana Turun telakan ja jopa 21 000 ihmisen työpaikan yllä on synkkä pilvi. Paljon osaamista tarvitaan valtavan verkoston voimavarojen ohjaamiseksi eteenpäin. T urun kauppakamarin asiamies Jarkko Heinonen pukee yhteisen huolen sanoiksi: – Telakan tulevaisuus on äärimmäisen tärkeä kysymys koko alueelle, sillä telakka ylläpitää alihankintaketjua, jolla on jopa suurempi työllistämisvaikutus kuin telakalla itsellään. Täytyy kovasti toivoa, että sille saataisiin tilaus, jolla toimintakyky voidaan pitää yllä. Osaamisen häviäminen pitäisi estää. Heinosen mukaan Viking Linen mahdollinen laivatilaus olisi äärimmäisen tärkeä tästä syystä, mutta myös koko Suomen logistisen kehityksen kannalta, sillä vientiteollisuus tarvitsee lisää kapasiteettia kumipyöräliikenteelle nopeisiin yhteyksiin Ruotsin kautta Skandinaviaan. Julkishallinto on tullut apuun ja kaikki voitava pyri- tään tekemään. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen perustama Kompassi-työryhmä on käynnistänyt kaksivuotisen rakennemuutoshankkeen, jolla pyritään edesauttamaan meriteollisuussektorilla toimivien verkostoyritysten kehitystä ja menestymisen edellytyksiä. Rakennemuutosjohtajaksi laivateollisuuden kansainvälisen osaamisen edustajana Cargotec Oy:stä nimitetty Ari Nousiainen näkee tilanteen huolestuttavana. – Marraskuussa risteilijä valmistuu, ja ainakin taukoa työllisyyteen tulee. Telakka työllistää suoraan 1800 ihmistä ja telakan suorat alihankkijat noin 14 000, mutta heidän allaan on vielä tiivis alihankintaverkosto, joten puhutaan kaikkiaan jopa 21 000 ihmisen työllisyydestä. Suomen historiassa ei ole ollut vastaavaa tapausta, jonka kerrannaisvaikutukset ovat niin suuret, eikä yritys itse suoraan ota eettistä vastuuta tilanteesta, sanoo Nousiainen. Alihankkijoiden kannalta tilanne on hänen mukaansa kaksijakoinen, sillä osa yrityksistä on vahvoja maailmalla ja pystyy löytämään oman verkostonsa kautta korvaavaa toimintaa. Toinen osa alihankkijoista on pulassa, sillä ne eivät tunne kuin yhden päämiehen. Useiden loistoristeilijöiden toimittaminen Turun telakalle on pitänyt alihankkijat vuosia niin kiireisinä, että vielä viime ja toissa -vuonna kaikki palkkasivat ja kouluttivat lisää henkilökuntaa. Kun tilanne nyt näyttää muuttuvan, näillä yrityksillä on suuria haasteita kohdata tilanne. – Työ heidän auttamisekseen on jo aloitettu ja 140–200 yritysten työntekijää käy keskustelemassa tähän toimintaan nimetyn organisaation – TOOLI:n – kanssa eri mahdollisuuksista päivittäin. TROOLI:n kautta ihmiset saavat henkilökohtaistsa ohjausta ja tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Muiden kanavien, kuten esim. PROOMU:n kautta yrityksille pyritään järjestämään lyhytkestoista täsmäkoulutusta, mm. kansainvälisyys- ja yritysjohdon koulutusta ja muuten pyritään löytämään kanavia uusien toimintatapojen, toimintasektorien ja liikesuhteiden luomiseen. Yritykset ovat olleet siitä erittäin kiinnostuneita, sanoo Nousiainen. Nousiainen on jatkuvassa yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön ja toteaa, että useita tahoja on valjastettu auttamaan uusien kanavien löytämiseksi kaikin keinoin. Kompassi-ryhmän tukena ovat kaikki julkiset tahot ja koulu- ja yliopistomaailma. Hän näkee laivasektorilla olevan kysyntää laivatekniselle ja kylmätekniselle eli jääolosuhteisiin liittyvälle osaamiselle. Potentiaalisia asiakkaita voi löytää Brasiliasta ja Venäjältä sekä offshore-teollisuudesta. – Täytyy muistaa, että risteilijän tekemiseen tarvitaan myös monenlaista muuta erityisosaamista, jolle voi olla useita mahdollisia segmenttejä. Esimerkiksi lasin ja puun käsittelyyn, sisustukseen ja kaikenlaiseen huvitoimintaan liittyvien toimittajien kohdalla voi olla paljon vaihtoehtoja, jos vain osataan lähteä oikeaan suuntaan. Nousiaisen mukaan nyt edetään monella tasolla, koska tilanteen lopullisuudesta ei vielä ole tietoa. Ensi vaiheessa, kun yritykset joutuvat lomauttamaan henkilökuntaansa, pyritään löytämään korvaavaa työllisyyttä. Seuraavan vaiheen toimenpiteitä ovat uusien strategioiden hakeminen eri sektoreilta. Kaikkein pisimmällä tähtäimellä koulutetaan ihmisiä uusiin ammatteihin. – Joka tapauksessa taukoa tulee noin vuodeksi. Jollain lailla osaaminen pitäisi pystyä säilyttämään täällä. Suomalaisten tekninen osaaminen on korkeatasoista, ja uusia kasvualueita ovat esimerkiksi ekologisiin arvoihin liittyvä osaaminen, jonka kysyntä lisääntyy niin laiva- kuin muillakin sektoreilla. Näitä mahdollisuuksia pyritään nyt löytämään. Nousiainen on nähnyt jo toivon pilkahduksia joidenkin alihankkijoiden kohdalla, jotka ovat jo itse aktivoituneet ja hakeneet uusia mahdollisuuksia. mania ANNE KORTELA Vuoden tauko haastava alihankkijoille Raisiolaisen Orsap Oy:n liikevaihdosta 90 prosenttia tulee laivapuolelta. Toimitusjohtaja Kari Makkonen näkee tulevan vuoden haasteellisena. - Kyllä tämä kouraisee pahasti, mutta toivoa ei ole menetetty. Uskomme, että tämä vielä lähtee, mutta ensi vuosi on haasteellinen. Pyrimme löytämään korjausprojekteja, että pystymme pitämään henkilökunnan kunnes risteilijäinvestoinnit taas uudelleen lähtevät käyntiin. Tilanne on aivan uusi, sillä laivapuolella projektit ovat olleet hyvin pitkiä. Käynnissä on projektien hankintaa myös ulkomailta, mutta mitään konkreettista ei vielä ole valmiina. Perheelliset työntekijät eivät välttämättä ole halukkaita myöskään lähtemään ulkomaille. Uudessakaupungissa toimivan Shippax Oy:n tilanne on toimitusjohtajansa Tapio Kordelinin mukaan kohtuullinen. Risteilijän valmistumisen jälkeen on projekti Birka Paradise -laivalla vuodenvaihteen yli. Sen jälkeen on maapuolen toimituksia. - Olemme viimeiset kolme-neljä vuotta pyrkineet systemaattisesti viemään omaa osaamistamme myös muuhun kuin laivanrakentamiseen. Onneksi rakennuspuoli on piristymässä ja pystymme toimittamaan saniteettimoduuleja, teräskennorakenteita ja hissikuiluja maapuolelle. Sellainen käsitys minulla on, että vuoden tauko on monille alihankkijoille aika tappava. Korjausrakentamistakin on ollut vähemmän ja markkinat ovat aika kaluttuja. Kordelin ei odota nopeaa apua uusilta markkinoilta, sillä varsinaiseen sopimukseen pääseminen kulkee tutustumisen ja koetoimitusten kautta, mikä vie aikaa. 20 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teema koulutus ja osaaminen Osaamisen kehittäminen tie kasvuun Asiantuntijayrityksissä tarvitaan osaamisen jatkuvaa kehittämistä, mutta uusia tekijöitä ei valmistu suoraan oppilaitoksista. T urkulainen Neoxen Systems on Turku Science Parkin yrityshautomossa vuonna 2002 perustettu ohjelmistoyritys, joka perustajiensa pitkän työkokemuksen ansiosta pääsi nopeasti mukaan isoihin projekteihin ja tarvitsi lisää henkilökuntaa. Pienen startup-asiantuntijayrityksen henkilöstön rekrytointi on vaativaa, siinä ei ole varaa erehtyä, sillä yhdenkin henkilön työpanos on niin merkittävä. - Valitettava tosiasia on, että ohjelmistotalon käytännön työhön ei ole suoraa koulutusta. Siksi olemme räätälöineet täsmäkoulutusta alunperin ESR High Tech Way -projektina yhteistyössä TE-keskuksen työvoimakeskuksen, ja nykyään ELYkeskuksen kanssa, sanoo toimitusjohtaja Esa Tervo. Työvoimatoimiston messujen ja ELY-keskuksen avoimen valtakunnallisen haun kautta koulutukseen on löydetty potentiaalisia työntekijöitä, jotka ovat suorittaneet koulutuksensa täysin yrityslähtöisesti Neoxenille räätälöitynä. Työntekijä saa täsmäkoulutuksen ja mahdollisuuden ehkä työllistyä yrityksessä, mutta hän voi työllistyä muuallekin. Yrityksellä on mahdollisuus palkata työntekijä koulutuksen jälkeen, mutta ei velvollisuutta siihen. - Meillä on ollut valtavan hyviä kokemuksia näistä koulutuksista. Jo ensimmäisen koulutuksen työntekijät palkattiin meille ja myöhemminkin suurin osa henkilökuntaamme on tullut meille tätä kautta. Kaikissa koulutuksissa on hyödynnetty sähköisiä toimintaympäristöjä, työkaluja ja materiaaleja, sanoo Tervo. Hän näkee osaamisen kehittämisen merkittävänä tekijänä yrityksen kasvulle. - Tämän toimialan perussääntö on: kasva tai kuole, sillä elämme kassavirrasta. Me olemme kasvaneet tasaisesti ja kannattavasti, liikevaihtomme on nyt noin 1 miljoona vuodessa ja kasvu jatkuu taantumasta huolimatta. Tervolla on itselläänkin 15 vuoden aikuiskoulutustausta, sillä nuorena aloitetut klassisen filologian opinnot jäivät kesken ja hän suuntautui työelämässä tietokoneharrastuksensa viitoittamaan suuntaan sekä opiskeli työn ohessa. - Aloitin Raision aikuiskoulutuskeskuksen mikrointensiivikurssilta ja jatkoin ammatillisilla ohjelmistonsuunnittelukursseilla. Tämä reitti vei innovaatioihin, patentteihin, tietokirjailijaksi ja kansainväliseen ohjelmistobusinekseen. Aikuiskoulutus on lähellä sydäntä, ja lähes alusta saakka olen toiminut ammatillisten näyttötutkintojen arvioijana opetushallituksen työryhmissä. Koulutuksen kehittäminen on laajentanut myös Neoxen Systemsin liiketoimintaa. Yritys voitti TEKESin valtakunnallisen kilpailun ja kehittää nyt sähköistä verkko-oppimisympäristöä yhdessä kuntien ja kustantajien kanssa. Avoimen e-oppimisen standardia kehittävä järjestelmä on jo pilottikäytössä Naantalin kouluissa. - Sähköinen oppiminen virtuaalimaailmoineen on luonnollista nykyiselle ”diginatiiville” sukupolvelle ja ehdottomasti tulevaisuuden juttu kaikessa opiskelussa, mutta sen esteenä on ollut yhteisen ja kaikille toimijoille avoimen kansallisen alustan puute, johon esimerkiksi kaikki kirjankustantajat pääsisivät. Nyt sitä toteutetaan, sanoo Tervo. Palvelumme yrityksille - haku- ja haastattelupalvelut - henkilöstövuokraus - soveltuvuuden arvioinnit - uudelleensijoittumisvalmennukset - työyhteisön kehittämisratkaisut HRV-palvelut on työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöpalveluihin erikoistunut maanlaajuinen asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa yrityksille apua haasteellisissa henkilöstötilanteissa. HRV-Palvelut Turun työ- ja elinkeinotoimisto Linnankatu 50, PL 836, 20101 TURKU puh. 010 19 4391 faksi 010 60 43 185 turku.hrv-palvelut@te-toimisto.fi Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere, Vaasa LOMAENERGIA HYÖTYKÄYTTÖÖN TUTKINTO-/PITKÄT KOULUTUKSET Johtamisen erikoisammattitutkinto ▪ alk. 11.11. ▪ oppisopimus 50,50 € Myynnin ammattitutkinto ▪ alk. 5.11. ▪ oppisopimus www.tuakk.fi mania ANNE KORTELA 50,50 € Pienyrittäjän kehittämisohjelma ▪ alk. 14.9. ▪ oppisopimus 50,50 € Sähköisen median ja markkinoinnin asiantuntija ▪ alk. 19.10. ▪ oppisopimus 50,50 € ▪ aamukahvit ja info 23.9. klo 8.30 Kaarina ▪ ilm. 0207 129 250, nea.nolvi@tuakk.fi Taksiliikenneyrittäjäkoulutus ▪ alk. 27.9. ▪ päiväkoulutus 1400 € LISÄTIEDOT JA HAKU Keskus 0207 129 200 www.tuakk.fi Hae syksyn koulutuskalenteri kirjastosta, toimipaikoistamme tai tilaa puhelimitse. YRITYKSET! Räätälöityjä koulutuspalveluja. Kysy lisää tai pyydä tarjous osoitteesta asiakaspalvelu@tuakk.fi TEHOKKAAT LYHYTKOULUTUKSET Alaistaidot työyhteisön muutoksen tukena ▪ 22.9. klo 8.30–13 400 € Esa Tervo suosittelee henkilökunnan täsmäkoulutusta yrityksissä, sillä oppilaitosten koulutus ei valmenna suoraan kaupallisen ohjelmistotuotannon tehtäviin. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Esiintymis- ja neuvottelutaitojen virikeillat (4 iltaa) ▪ alk. 15.9. 480 € Myynnin tehopaketti (3 krt) ▪ alk. 23.9. klo 9–12 360 € Sähköinen markkinointi matkailualalla ▪ alk. 20.9. klo 12–15.30 alk. 450 € TYÖELÄMÄN LUPAKORTIT Päivitä työelämän lupakortit meillä! Tarkista aikataulut tuakk.fi/kortit ja ilmoittaudu mukaan! Turun Aikuiskoulutuskeskus Turku ▪ Kaarina ▪ Paimio Keskus 0207 129 200 www.tuakk.fi mania 21 teemantuntija essi saru koulutus ja osaaminen Osaamisen kehittäminen pienessä yrityksessä – tiedettä ja taidetta P ieni yritys on ainutlaatuinen. Sen henkilöstön osaamisen kehittämiseen tai ylläpitämiseen tarvitaan avuksi sekä luovuutta että tietoa. Luovuutta tarvitaan, jotta pienet resurssit ja suppeampi henkilöstön johtamisen osaaminen saadaan hyödynnettyä. Tietoa taas tarvitaan, jotta olemassa olevia käytäntöjä osataan soveltaa ja räätälöidä oman yrityksen tarpeisiin ja ympäristöön sopiviksi. Valmiit suurten yritysten mallit tai käytännöt sopivat vain harvoin suoraan pienen yrityksen toimintaan, mutta niiden joukosta voi poimia ja muokata omiin tarkoituksiin sopivia käytäntöjä. Osaamisen kehittämiseen ja henkilöstön johtami- seen liittyvien käytäntöjen ei tarvitse olla virallisia ja suunniteltuja, vaan usein epäviralliset, päivittäiseen johtamiseen nivoutuneet käytännöt toimivat parhaiten. Monet tutkimukset osoittavat, että pienissä yrityksissä työntekijöiden työtyytyväisyys on korkeampi kuin suurissa yrityksissä. Tämä kuvastaa sitä, että näissä yrityksissä tehdään asioita hyvin, vaikka ei suoraan puhuttaisikaan henkilöstön osaamisen kehittämisestä tai johtamisesta. Osaamisen kehittäminen nivoutuu luonnolliseksi osaksi yrityksen päivittäistä johtamista epävirallisten käytäntöjen kautta. Näitä ovat esimerkiksi avoin tiedon välittäminen, yhteisten tavoitteiden asettaminen, oman työn merkityksen ja roolin pohtiminen ja avoin vuorovaikutus yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä. Päivittäisessä kanssakäymisessä henkilöstölle voidaan välittää viestiä yrityksen arvoista, asenteista ja luoda kuvaa oikeudenmukaisesta yrityksestä, jossa jokaisen työpanoksella on oma arvonsa. Yrittäjän persoona ja henkilökohtainen ote asioiden hoitamiseen ja omaan osaamiseen perustuva auktoriteetti ovat keskeisessä asemassa. Niiden kautta muodostuu yrityksen ilmapiiri, joka parhaimmillaan on kannustava yhdessä tekemisen ilmapiiri ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Perinteinen, luonnollinen tapa johtaa yritystä ja kommunikoida työntekijöiden kanssa on keskeistä myös henkilöstöjohtamisen kannalta, koska motivoivan ja osaamiseen perustuvan johtamisen merkitys on suuri silloin, kun resursseja on niukasti. On hyvä kuitenkin muistaa, että myös työntekijöillä on rooli ilmapiirin muotoutumisessa. Avainasia on vuorovaikutus yrittäjän ja työntekijöiden välillä. Osaamista voidaan pienessä yrityksessä kehittää joko rekrytoimalla sellaisia henkilöitä, joilla on tarvittavaa osaamista tai kouluttamalla jo olemassa olevaa henkilökuntaa. Onnistuneen rekrytoinnin merkitys korostuu pienessä yrityksessä, koska niissä on tärkeää, että uudet työntekijät sopivat yrityksessä jo olevaan tiimiin. Yksi huono rekrytointi saattaa pilata koko yrityksen ilmapiirin ja heikentää myös muiden työtyyty- Työyhteisöviestintä haastaa osallistumaan A rvostettu viestinnän tutkija, VTT Elisa Juholin luennoi viestinnän opettajille järjestetyssä seminaarissa Turussa työyhteisöviestinnän suurista muutoksista. Romukoppaan ovat hänen mukaansa joutaneet vanhat käsitteet sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, sillä koko työyhteisön on osallistuttava siihen jatkuvaan vuoro- puheluun, tiedon tuottamiseen ja jakamiseen, joka on nykyisin elinehto yritysten toiminnalle. Viestinnän ammattilaisilta vaaditaan liiketoiminnan ja yhteiskunnan ymmärtämistä sekä hyvää mediaympäristön tuntemista. Turun AMK:n kielikoulutuskeskuksen päällikkö Minna Scheinin toteaa, että viestinnän opetus vaatii myös opettajilta uuden viestintäkulttuurin omaksumista. – Yritykset toivovat, että koulutamme rohkeita viestijöitä, joilla on valmius kohdata erilaisia kulttuureita. On tärkeää pystyä osallistumaan keskusteluun myös muusta kuin omasta Minna Scheinin pitää tärkeänä, että ammattialastaan. vuorovaikutustaidot ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen kehittyvät jo opiskelun Opettajien työyhteisötietoa on kehi- väisyyttä ja sitä kautta koko yrityksen tuloksellisuutta. Vastaavasti yhden avainhenkilön menetys saattaa olla pienelle yritykselle kohtalokas. Näihin tilanteisiin varautumisessa osaamisen jakaminen muiden kanssa ja työssä oppimisen merkitys korostuvat. Jos työntekijöiden ei tarvitse olla huolissaan oman asemansa menettämisestä, tiedon ja osaamisen jakaminen ja toisten opettaminen helpottuu. Monesti myös haastavat työtehtävät ja niiden kautta oman osaamisen kehittäminen korvaavat muodollisen koulutuksen kautta tulevaa uutta osaamista. Osaamisen kehittäminen pienessä yrityksessä on haastavaa, mutta sitä ei pitäisi kiireen keskelläkään unohtaa. Kirjoittaja on ma. tutkijatohtori Turun yliopiston,Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin laitoksella. Hänen keskeiset asiantuntijuusalueensa ovat pienten yritysten henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön kehittäminen. tetty esimerkiksi kaksivuotisen OSAKE-hankkeen avulla, jossa Turun ammattikorkeakoulun, Raision aikuiskoulutuskeskus Timalin ja Turun ammattiinstituutin viestinnän opettajat jalkautuvat pk-yrityksiin 250 työtunnin panoksella. He tutustuvat yritysten viestintäkäytäntöihin ja pyrkivät kehittämään niitä sekä laativat esimerkiksi viestintäsuunnitelmia yrityksille. Toiminnasta hyötyy sekä opetus että työyhteisö. – Olemme lisänneet myös sosiaalisen median opetusta ja interaktiivisuutta opetuksessa ja käytämme paljon sähköisiä oppimisalustoja. Myös yritykset kaipaavat tietojensa päivittämistä, ja siksi viestintäkoulutuksen kysyntä on selvästi lisääntynyt, sanoo Scheinin. aikana ja syventyvät työelämässä. TOIMISTO. TALOUS. PALVELU. IT. VARASTO. TEOLLISUUS. > WWW.LEGIOONA.COM LEGIOONA OY, Rehtorinpellonkatu 4 B, 20500 Turku Puh. (02) 2333 378 Fax (02) 2337 303 Laitteet ja tarvikkeet leimasimista värinauhoihin, maksupäätteistä kopiokoneisiin. Myös huollot. mania ANNE KORTELA Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. työnantaja, pidä pyörät pyörimässä π työterveydellisesti painotettu sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatiot π moniammatilliset tiimit yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa sairauspoissaolojen ja eläkeriskien hallinnassa. Soita ja kysy lisää puh. (02) 41400 mehiläinen työterveys, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi Humalistonkatu 16, Turku 22 mania www.lasku-laite.fi Puh. 231 1420 manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään ILMOITUS Kehittäjäkumppani yrittäjälle – täsmäkouluttaja henkilökunnalle Nykyaikaisen koulutuksen monimuotoisuus on jotain, jota ei osaa kuvitellakaan, jos itse on kuluttanut koulunpenkkejä kymmeniä vuosia sitten. Moni Timalin kynnyksen ylittäneistä on yllättynyt – ja saanut uusia eväitä työhönsä ja elämäänsä. Y ritysten tarpeet kiinnostavat aidosti raisiolaisen Aikuiskoulutuskeskus Timalin henkilökuntaa. Ne ovat pohja koko toiminnalle, sillä tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoista työvoimaa juuri niihin tarpeisiin, joita lähialueen elinkeinoelämällä on. Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä ja syvää, sitä on hiottu jo 39 vuotta. – Meidän toimintamme on oikeasti työelämälähtöistä ja olemme kehittäneet joustavuutta. Pystymme vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeimmät kumppanimme, sanoo rehtori Marjatta Lennala. Timalin koulutusalat ovat tietotekniikka, markkinointi ja liiketalous, jotka näkyvät koulun nimessäkin, sekä ravitsemispalvelut. Moni opiskelija on perustanut yrityksen hankkimansa ammattitaidon avulla ja työllistänyt itsensä lisäksi muitakin. – Koulutus on erittäin voimaannuttavaa aikuisille. Aikuisopiskelijat ovat hyvin motivoituneita ja motivoivat myös kouluttajia, joiden on osattava ottaa huomioon opiskelijoiden aikaisempi osaaminen koulutusta suunnitellessa, sanoo Lennala. OppIMISpOLKU OMan yrITyKSen KehITTäMISeen Yrittäjät ovat oman ammattialansa huippuasiantuntijoita, mutta kaipaavat usein tukea liiketoiminnan suunnitteluun, johtamiseen ja riskinhallintaan. Yrittäjille suunnatuissa koulutuksissa on aina sama tavoite: vahvistaa käytännön osaamista oman yrityksen kehittämiseen. Yrittäjä saa mahdollisuuden laajentaa näkökulmiaan, tilaisuuksia tutustua muiden alojen yrittäjiin ja apuvälineitä pitkän tähtäimen suunniteluun. – Osaava yrittäjä -koulutuksessa kehitetään yrittäjän valmiuksia tulokselliseen liiketoimintaan: täsmennetään liikeideaa, laaditaan liiketoimintasuunnitelma ja toimitaan sen mukaan. Lähikoulu- ”Yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen on ollut aina tärkeä osa Timalin toimintaa”, toteavat rehtori Marjatta Lennala (vas.), koulutuspäälliköt Päivi Viksten ja Sari Jokinen sekä kehittämisasiantuntija Markku Moberg. tuspäiviä pidetään noin kerran kuukaudessa, silloin asioita pohditaan ryhmässä. Välillä tapaan yrittäjiä kahdestaan ja silloin suunnitellaan yrittäjän oman yrityksen kehittämistä, sanoo kouluttaja Markku Moberg. Opiskeluun saattaa myös ’jäädä koukkuun’, kun valmennusten myötä avautuu foorumi oman yrityksen kehittämiseen. Yrittäjyystutkinnot tarjoavat mahdollisuuden jäsentää oman yritystoiminnan haasteita erilaisista näkökulmista vuorovaikutuksessa valmentajien ja toisten yrittäjien kanssa. Timalilla on tarjota oppimispolku, jossa on paljon vaihtoehtoja lyhytkoulutuksista eritasoisiin tutkintoihin. Yrittämisen ja johtamisen koulutuspäällikkö päivi Viksten kertoo, että yrittäjä voi syventää osaamistaan esimerkiksi tuotekehityksessä ja johtamisessa. Lisäksi on mahdollisuus osallistua eri alojen lyhytkoulutuksiin ja Timalin seminaareihin. – Syksyllä käynnistyvät taas uudet Tulisoihtu- ja Sammon Takojat –valmennukset, jotka toteutetaan Raision aikuiskoulutuskeskus Timali ”En oikeasti osannut odottaa paljon yrittäjäkoulutukselta, yllätyin positiivisesti. Opetus on keskustelevaa, ja siitä saa paljon irti. Joka kerta tulee jotain uutta, ja olen saanut uusia ideoita markkinointiin. Kun Juhaninkuja 1 ideoidaan ryhmässä, huomaa, 21200 RAISIO että toisilla on yllättävän palPuhelin (02) 434 4000 jon samoja ongelmia. LisäkSähköposti: info@timali.fi si on vielä henkilökohtaisia www.timali.fi tapaamisia, joissa keskityRaision aikuiskoulutuskeskus (perustettään juuri minun yritykseetu 1971) on osa Raision seudun koulutuskunni. Samalla kun teen tutkintayhtymää (RASEKO). Timali – nimi otettiin toa, saan materiaalia omaan käyttöön vuonna 2001. yritykseeni - ja aikatauluisVuosittain aikuisopiskelijoita on noin 1600 sa on otettu huomioon, että yritysten henkilöstökoulutuksessa, työvoion yrittäjä”, sanoo yrittäjän mapoliittisessa ja oppisopimuskoulutukammattitutkinnon suorittaja sessa. Mervi Lehtonen Kukkea Piha Oy:stä. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian kanssa. Moni yrittäjä ei tiedäkään, että Yrittäjän oppisopimus tarjoaa hienon mahdollisuuden rahoittaa oman yrityksen kehittämistä. Tutkintojen rahoitus hoidetaan yhteistyössä Raision oppisopimustoimiston kanssa, Päivi Viksten iloitsee. TaLOUShaLLInnOn TIedOT KUnTOOn TäSMäKOULUTUKSeLLa – Me olemme täällä yrityksiä varten. Meille voi soittaa, niin autamme. Itse ei tarvitse ottaa selvää. Esimerkiksi jos yrityksessä on hiljaisemmat ajat, voi olla hyvä tilaisuus järjestää henkilökunnalle koulutusta. Autamme myös rahoituksen järjestämisessä, siihen on tällä hetkellä paljon vaihtoehtoja, kannustaa liiketaloustiimin koulutuspäällikkö Sari Jokinen. Jos tarvitsee uutta työntekijää taloushallintoon tai sihteeri-/toimistotyöhön, Timalin kouluttajat voivat suositella osaavia ihmisiä tai järjestää yritykseen harjoittelijan. Syksyllä alkavat mm. palkanlaskijan ja taloushallinnon koulutukset. – Pitkään alalla toiminut voi saada todistuksen ammattitaidostaan näyttötutkintona joko kokonaan ilman koulutusta tai suorittaa itseltään puuttuvia osia valmistavassa koulutuksessa työn ohessa, hän sanoo. Syksyllä alkavia koulutuksia (lisätietoja netissä:www.timali.fi) Osaava yrittäjä - Yrittäjän ammattitutkinto Sammon Takojat -valmennus - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Tulisoihtu-valmennus - Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Kirjanpidon perusteet vasta-alkajille 3.- 4.11. ja 10.–11.11. (4 pv) Palkanlaskennan perusteet 27.10. ja 3.11. (2pv) Talouden perusteet 2.-3.12. (2 pv) mania 23 www.ravintolaaurora.fi lounasvieras ”Koko alueen vetovoima kasvaa, kun tulee uusia matkailukohteita” Ann-Karin Koskinen odottaa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden hyödyttävän koko aluetta matkailullisesti. K aunis kesä on suosinut kotimaan matkailua, vaikka kovat helteet ovat karsineet joidenkin kohteiden kävijöitä. Muumimaailmassa päästiin lähes viime vuoden tasolle, noin 205 000 kävijään. Siellä helteet ovat tasoittaneet kävijöiden määrää. Markkinointijohtaja Ann-Karin Koskisen mukaan ihmisiä on käynyt katsomassa Muumeja tasaisesti kaikkina päivinä, kun taas sateisempina kesinä harvat aurinkoiset päivät aiheuttavat kävijäpiikkejä. Buffetlounas vihreä salaatti + krutonkeja mozarellasalaatti lihakeitto lohikiusaus kahvi Millainen kesä oli Muumimaailmassa? Asiakkaiden tyytyväisyydellä mitattuna se oli erinomainen. Muumimaailma on aina saanut hyvää asiakaspalautetta, mutta tänä kesänä se on ollut vielä parempaa. Uskoisin, että yksi tekijä on juuri kävijöiden tasainen jakautuminen kaikille päiville, sillä kävijäpiikit voivat saada aikaan ruuhkia, jotka aiheuttavat kiirettä henkilökunnalle. Lisäksi henkilökuntamme on tänä kesänä ollut erityisen hyvää. Palaute on meille erityisen tärkeää, koska kävijöistä suurin osa on aivan pieniä lapsia ja tarjonta on suunniteltava heille sopivaksi. Esimerkiksi tämän vuoden Itämeri-teemassa keskityttiin pienen lapsen ymmärtämiin ympäristötekoihin, kuten roskaamisen välttämiseen. Panostimme myös turvallisuusasioihin ja uusi yhteistyömme lääkäriasema Pulssin kanssa ensiavussa onnistui hyvin. Entä muut kohteenne? Myös Väskin saaressa riitti kävijöitä aivan arvioidemme mukaisesti eli noin 23 000. Emma-teatterin Seitsemän veljestä on ollut menestys sekä arvostelujen että katsojamäärien kannalta. Näytökset ovat olleet usein loppuunmyytyjä ja kaikkiaan näytelmän on nähnyt noin 30 000 ihmistä. Mikä merkitys ympäristön tarjonnalla on oman matkailutuotteenne menestykseen? Naantalin hyvällä matkailuimagolla ja muulla lähialueen tarjonnalla on tietysti merkitystä. Ne vaikuttavat erityisesti siihen, kuinka pitkän aikaa matkailijat täällä viipyvät. Esimerkiksi uusi vesipuisto Jukupark on hyvä lisä alueen tarjontaan. Teemme paljon yhteistyötä muiden matkailuyritysten, kuten Naantalin kylpylän, Turun ja Naantalin hotellien ja Kultaranta Resortin kanssa ja tietysti kaupunkien matkailutoimen kanssa. Me hyödymme toinen toisistamme. on valittu vuoden 2010 LOUNASRAVINTOLAKSI Lounas noutopöydästä Ma - Pe klo 11 - 14 Hinta 8,60 € / 6,40 € Onko Turun kulttuuripääkaupunkivuodella vaikutusta Naantaliin? Uskon, että on. Ehkä Naantali voisi olla lastenkulttuurikaupunki Muumimaailman johdolla! Suunnittelua on jo osittain käynnistetty siitä, miten se näkyisi meillä. Turun Marja Tyrni -kampanja on saanut erittäin hyviä tuloksia. Se on huomattu hyvin. Syksyllä Turku markkinoi kulttuurikaupunkia omalla osastollaan Matkailumessuilla, me olemme vieressä Naantali-osastolla ja kolmantena on saariston tarjonta. Yhdessä ne muodostavat jo monipuolisen kokonaisuuden. Pienet yritykset hyötyvät isojen kohteiden vetovoimasta, sillä niiden imussa pienetkin saavat asiakkaita. Mitä uutta tarjontaa on tulossa matkailuun? Suuri haaste erityisesti Naantalille on saada matkailukautta pidennettyä, kesällähän matkailijoita riittää. Muumimaailman kautta on jo joinkin vuosina jatkettu elokuun lopulle hiukan lyhyemmällä aukioloajalla. Talvitapahtumia kehitämme jo tutun Taikatalven lisäksi. Syksyllä meillä käy yritysryhmiä. Väskissä on syksyllä esimerkiksi tiimitoiminnaksi sopivaa kumiveneohjelmaa, järjestämme myös haluaatessa jousiammuntaa, kiipeilyä ja kullanhuuhdontaa. Suuri hanke on Kultaranta Resortiin liittyvä yhteistyön käynnistäminen 13 ruotsalaisen golf-kentän kanssa. Mitä tarjottavaa ulkomaalaisille matkailijoille tarvitaan? Monipuolisuus on tärkeää. Tarvitaan paljon erilaisia kohteita ja paljon tapahtumia, ne houkuttelevat matkailijoita. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi on markkinoinnissa erittäin hyvä, koska tapahtumia on paljon. Lisäksi eri maiden matkailijat hakevat vähän eri asioita. Esimerkiksi aasialaiset vieraat arvostavat designia ja arkkitehtuuria. Venäläisiä ja virolaisia houkuttaa kalastus. Saunakulttuuri on aina suosikkilistalla ja erikoisen mieleistä on, jos voi päästä tutustumaan siihen yksityisellä kesämökillä. Turussa historia ja museot kiinnostavat ja saaristossa houkuttelee luonto. mania Anne Kortela Muinaislinnojen aatelia! Ammattitaidolla yritysjuhlat, häät ja syntymäpäivät. t Pikkujoulupäivät myynnissä nyt, ohjelmasta vastaa turkulainen TEHDASTEATTERI! Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Á LA CARTE Ke - To klo 18 - 22 Pe - La klo 18 - 23 Tervetuloa maistamaan syksyn uusia makuja! Yliopistonkatu 29 C Turku p. (02) 4808 4000 www.kiitorata.fi 24 mania Puh. (02) 856 017 www.louhenlinna.com manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Lähetä kuvia iloisesta yritystapahtumasta: mania@manialehti.fi Yhdistää parhaimmat pankkipalvelut ja elämännautinnot. Langh Ship henkilökuntajuhla tunnelmassa EDE-päivä Eurooppalainen yrittäjyyden päivän järjestettiinTurussa kesäkuussa kahdeksannen kerran. 350 osanottajaa osallistui keskusteluun mm. eettisyyden ja luovuuden merkityksestä yritystoiminnassa. Tilaisuudessa palkitttiin yritykset : VAK Oy, Axel Technologies LTd, Oversol Oy sekä Elomatic Oy. EDE-pä ivässä pu huneen Laitilan wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtajan Rami Aarikan mukaan aloittavan yrityksen kehitys on usein onnistumisten, erehdysten ja virhearvioiden summa. Kun tekee niin kuin itsestä tuntuu hyvältä, se saattaa riittää varsin pitkälle. m Langh Ship juhli työntekijöitään 15.8. järjestetyssä henkilöstöjuhlassa Alas- kartanon tilalla Piikkiössä. Keskuskauppakamarin myöntämiä ansiomerkkejä pitkään jatkuneesta ansiokkaasta työstä tai luottamustoimesta sai 19 henkilöä. Seitsemää eläkkeelle lähtijää muistettiin kiitoslahjoilla, tunnustuksen saaneista paikalla olivat: (vas.) Hannu, Soinila, Risto Laakso, Juha Forsman, Veikko Tamanen, Reino Verosaari, Hanne Hinders, Tapani Salonen, Ari Alatalo, Sam Walldén, Esko-Juhani Hänninen ja Sten-Olof Hansén. m Operaatio Nälkäpäivä 16.-18.9.2010 30-vuotias nälkäpäiväkeräys kutsuu kaikki mukaan! Tule tutustumaan Punaisen Ristin avustusketjuun. Turun kävelykadulla on esillä SPR:n avustustoiminnasta kertova valokuvanäyttely sekä esittelyteltta kenttäsairaalan osasta. Näyttelyyn voi tutustua Yliopistonkadulla 16.-17.9.2010 klo 10-18. Tervetuloa! Auta Punaista Ristiä auttamaan – pienikin hetki ajastasi riittää! Minne tänään lounaalle? Kaikki viikoittain vaihtuvat lounaslistat yhdestä paikasta. u.fi www.lounasturk MUISTA ATERIAPASSI www.tokravintolat.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 25 Ihmisille, jotka pitävät autostaan. www.k1katsastajat.fi manian auto BMW 530d A Sedan Uudistunut BMW:n 5-sarja saapui keväällä Suomeen. Alkaneen syyskuun puolivälissä saapuvat myös farmari- eli Touring-mallit. Dieselmallien parhaimmistoa edustaa 530d A, jossa arvokkailla ja edistyksellisillä lisävarusteilla kuljettajan tehtäväksi jää lähinnä kääntää rattia. S eitsemän vuotta sitten viimeksi uudistunut BMW:n 5-sarja koki täydellisen uusiutumisen viime keväänä. Uusi mallisto on – kuten yleensä – hieman edeltäjäänsä isompi. 490 sentin pituudessa lisäystä on kuutisen senttiä ja leveyttäkin on tullut lisää puolitoista senttiä. Aiempaa sirompi muotoilu piilottaa kasvaneet mitat kuitenkin tehokkaasti. Sisätilat ovat väljät. Vaikka BMW:n mallistossa vasta 7-sarja sijoittuu edustusluokkaan, myös 5-sarjan takatilat kelpaavat myös omistajan istuttavaksi. Jalkatilaa on riittävästi ja istuin miellyttävä, vaikka lisävarusteena myytävä vaalea nahkaverhoilu ei aina kaikkein käytännöllisin vaihtoehto olisikaan. Luultavasti vain harva auton ostavista kuitenkaan suunnittelee esimerkiksi lasten turvaistuimen asentamista takapenkille. Ajamisen iloa kaikilla herkuilla Uuden BMW:n moottorivalikoima tarjoaa kolme die- sel- ja neljä bensiinivaihtoehtoa. Myydyimmäksi malliksi tulee ehdottomasti muodostumaan perusdiesel 520d, jonka 184 hevosvoiman moottori riittää isolle autolle hyvin. Auton verollinen hinta on 49 505 euroa. Bensapuolella edullisin vaihtoehto on 523i, joka on mainittua edullisinta dieseliä runsaat 4000 euroa kalliimpi. Koeajoauto 530d:n kohdalla hinnastossa mainitaan 67 231 euroa, mutta herkuilla on hintansa: lisävarusteita on autossa vajaan 40 000 euron edestä, joten lopulliseen auton hintalappuun olisi kirjoitettava 103 375 euroa. Runsas lisävarustelu on omiaan hämärtämään kuvaa vakiovarusteisesta perusautosta. On silti hyvä, että asiakkaalla on mahdollisuus tutustua niihin ennen kuin päättää ostaa esimerkiksi yli 3000 euron navigaatiojärjestelmän tai 1000 euron arvoisen Surround View -kameratoiminnon. Monelle varusteisiin tutustuminen koeajoautossa tietysti merkitsee totista paikkaa, kun hienous toisensa perään osoittautuu kukkaron kestävyyttä koettelevaksi valinnaisvarusteeksi. Vaikka jo pienetkin autot kulkevat nykyisin vakaasti, on uusi 5-sarja moottoritienopeuksissa kuin juna. Automaattivaihteisto on 8-portainen, eikä vaihtamista juuri huomaa. Suorituskykyä riittää, joten ohitukset onnistuvat turvallisesti myös kaksikaistaisilla väylillä. Tekninen kehitys on tehnyt autoilusta vaivatonta. Liikkeelle lähtiessä auton käynnistämiseksi riittää, että avaimet ovat taskussa ja painaa start-nappulaa. Ovien sulkeutumisen varmistaa SoftClose -automatiikka ja istuimen ja peilien asetukset löytyvät muistista. Ajossa aktiivinopeudensäädin säätää vauhdin ja etäisyyden edellä ajavaan, auto valvoo kaistalla pysymistä ja pysäköintiavustin sekä Surround View auttavat pysäköimisessä. Miten pitkään kuljettajaa siis vielä tarvitaan? Sivupeilien alle on kätketty pysäköintiä helpottavat Surround View -kamerat. Kaikista hienouksista huolimatta ihmisen on kytkettävä osa automaattisista toiminnoista päälle ja valvottava autoa. Penkin ja ratin välissä istuva on edelleen se, joka halutessaan kyttää toisen peräpuskurissa ja lähtee ohittamaan sulkuviivasta välittämättä. BMW 530d A osoittautui kokemuksena yhdeksi hienoimmista ajamistani autoista. Manian autopalstalla tämä on järjestyksessä 44:s autoesittely, ja tämä auto sijoittuu ehdottomasti kärkikastiin. Hieman jää vaivaamaan se, miten suuri rooli on auton varusteilla – olisiko kokemus ollut sama ilman niitä? Uudistunut mallisto on piristänyt 5-sarjan myyntiä. Yritysmyynnin osuus on selvästi lisääntynyt ja noin 60 prosenttia autoista on myyty yrityskäyttöön. Myös lähipäivinä esiteltävä Touring on kiinnostanut ja ennakkotilauksia on tehty kesän aikana runsaasti. Esimerkiksi Audi A6, Mercedes-Benzin E-sarja ja Volvo S80 ovat saaneet kovan haastajan. Myöhemmin haastajien joukkoon liittyy myös uusi Saab 9-5, jota toivottavasti pääsemme kokeilemaan vielä alkaneena syksynä. mania Riku Näsänen Lisävarusteiden myötä 10,2 tuuman kokoiseksi kasvavaa värinäyttöä ei tarvitse tihrustella. BMW 530d A Sedan Teho 180 kW/245 hv Keskikulutus 6,2 l/100 km Co2 g/km 162 Vapaa-autoetu 1 160 €/kk Käyttöetu 995 €/kk Hinta 67 231 € 26 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Lokakuun Mania ilmestyy 14.10. ”Tutkimus ja Innovaatiot” ja ”Matkat ja Kokoukset” Ilmoitustilavaraukset lokakuun lehteen 29.9. mennessä Advertoriaali eli yritysesittelyvaraukset jo 20.9. mennessä Marraskuun Mania ilmestyy 25.11. "Ympäristö, energia ja rakentaminen" ja "Verotus ja juridiikka" Ilmoitustilavaraukset marraskuun lehteen 10.11. mennessä Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 1.11. mennessä. myynti puh. 050 323 7785 maritta.palmula-kuloila@manialehti.fi mania manialehti.fi NÄKÖKULMIA TYÖ- JA TALOUSELÄMÄÄN www.vuokra-auto.fi KUORMA - JA PAKETTIAUTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Rydöntie 24, 20360 TURKU 0400-440 171 ● 0400-583 033 ● 02-210 5000 ● Fax 02-210 5050 www.mattila.com Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 27 audicenter_turku_mania 9.8.2010 13:57 Page 1
