Lataa tästä PDF

3• 2014
19.9.2014
Pekka Kuru ja Jouni Kuru:
Yritysyhteistyö
tuo uusia
mahdollisuuksia
- nyt Food & Fun
Turkuun
Turku Seas 2020
ohjausryhmän pj.
Esa Tuomisto:
Tärkeintä varmistaa
meriteollisuuden
yritysten kehittäminen
manialehti.fi
Työhyvinvointia ei voi erottaa
- työ vaikuttaa koko elämään
MAINOS
Työhyvinvointia vanhustyöhön
paremmalla osaamisella
Töiden järjestely ja uusienkin
työntekijöiden ohjeistaminen sujuvat
sutjakkaammin, kun kaikki on
huolellisesti mietitty etukäteen.
Käytännön työtilanteiden
parempaan suunnitteluun ja
ongelmatilanteiden ratkaisuun saa
apua tiiviissä ja tehokkaassa
opiskeluryhmässä, jonka jäsenet jo
ovat alan ammattilaisia.
Ja mikä parasta, tiedot ja taidot voi
suoraan hyödyntää omassa työssään.
T
urun Aikuiskoulutuskeskuksen vanhustyön
erikoisammattitutkinnon seuraava ryhmä
starttaa syyskuussa, mutta mukaan pääsee
myöhemminkin syksyllä, sillä koulutus perustuu joustavaan, henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.
Opiskelu on käytännön läheistä, ja tapahtuu työn
ohessa. Opintoryhmä tapaa säännöllisesti kuukausittain ja tekee muun ajan täysipäiväisesti omaa työtään,
joten uusia oppeja pääsee heti soveltamaan omaan
työhön. Opiskelijat voivat myös aidosti vaikuttaa opiskelun sisältöön, sillä asiantuntijaluennoitsijat ja aiheiden painotukset valitaan opiskelijoiden keskuudessa esiin tulevien tarpeiden perusteella.
Opiskelun runkona on kolme pakollista tutkinnon
osaa: vanhustyössä vastuuhenkilönä toimiminen, asiakaspalveluverkostossa toimiminen ja ikääntyneiden
terveyden ja toimintakyvyn tukeminen. Lisäksi voi
erikoistua yhdelle valitsemalleen osa-alueelle, eli joko sairaan, muistioireisen tai kuolevan iäkkään ihmisen hoitoon tai yrittäjänä vanhustyössä toimimiseen.
– Erikoisammattitutkinnon tavoite on vahvistaa
vastuuhenkilönä ja esimiestyössä tarvittavia taitoja,
joten se sopii erittäin hyvin esimerkiksi omaa kotipalveluyritystä pyörittävälle yrittäjälle tai sellaiseksi ai-
– Meillä opiskelu on hyvin keskustelevaa ja käytännönläheistä, joten kaikki opittu voidaan siirtää
suoraan käytäntöön, Merja Nolvi kertoo.
kinto -koulutuksen, sillä vanhuksilla on usein eri sairauksiin liittyviä jalkaongelmia, jotka haittaavat
liikkumista, ja vaikuttavat siten suoraan elämän laatuun.
– Turun AKK:lla on jo pitkät perinteet aikuiskoulutuksessa, ja esimerkiksi vanhustyön erikoisammattitutkintokoulutusta on järjestetty jo useiden vuosien
ajan. Koulutukseen valitut ovat jo sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Näin ollen he ovat erittäin motivoituneita ja oppivat ja saavat myös paljon tietoa ja
kehittämisideoita toisiltaan. Yleensä heistä hitsautuu
tiivis ryhmä, joka vaihtaa vilkkaasti mielipiteitä, Merja Nolvi kertoo. ■
kovalle hoitoalan ammattilaiselle. Lisäksi se auttaa asiakkaiden hankinnassa, koska ammattipätevyyden
päivittäminen lisää luotettavuutta, koulutuspäällikkö
Merja Nolvi sanoo.
– Suurimman hyödyn saa yrittäjä tai esimies itse,
sillä hän soveltaa opittua suoraan omaan työhönsä.
Työhyvinvointi paranee, kun hyvä suunnittelu ja organisointi säästävät aikaa varsinaiseen asiakastyöhön.
Myös työntekijät viihtyvät paremmin, ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen on helpompaa, kun toimintatavat ovat selkeät.
Lisävinkkinä Merja Nolvi nostaa esiin Turun AKK:ssa jatkuvsti pyörivän jalkojenhoidon ammattitut-
JALKOJENHOIDON
AMMATTILAISEKSI
V
t
hdi
e
ielä
an!
ka
mu
Jalkojenhoidon ammattitutkinto -koulutus, alk. 3.11.
• ilta-/monimuotokoulutus
4 x 200 €
• päivä-/monimuotokoulutus
4 x 200 €
Haku 3.10. mennessä
Lisätietoja www.turunakk.fi/hyvinvointi
Vanhustyön erikoisammattitutkinto
• monimuotokoulutus
350 €
KOULUTUSINFO 22.9. klo 17 Kärsämäentie 11, Tku
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS
www.turunakk.fi
ORGANISATION
CERTIFIED BY
ISO 9001
Lisätiedot ja haku www.turunakk.fi/hyvinvointi
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS
www.turunakk.fi
ORGANISATION
CERTIFIED BY
ISO 9001
TÄSSÄ NUMEROSSA
Kirjoittajavieras - Esa Tuomisto
Ajankohtaista
Kuva: WTC Turku/Erica Andersson
4
5
Jussi Mälkiä kertoi uusiutuvan energian näkymistä WTC Turun
risteilyllä.
Ovet auki
T
uore pk-barometri (s. 6) heijastaa pienyrittäjien
epävarmuutta, jota sumuiset tulevaisuuden näkymät luovat. Kysely tehtiin kuitenkin ennen loppukesän hyviä telakkauutisia, jotka enteilevät lähes varmaa Turun telakan myyntiä saksalaiselle Meyer
Wertftille. Heti niiden tultua aktiivisimmat alihankkijat
alkoivat jo tiedustella rahoitusmahdollisuuksia Finnverasta ja apua yritysten osaamisen kehittämiseen ELY-keskuksesta. Osaamisen kehittäminen on noussut selvästi
yritysten strategiseksi painopistealueeksi.
Meriteollisuuden yritysten osaamista kehitetään pitkäjänteisesti myös TEM:n Turku Seas 2020 -meriohjelmassa (s. 4). Erityisesti mahdollisuuksia on uusiutuvan
energian hyödyntämisessä, jonka Meriaura Groupin toimitusjohtaja Jussi Mälkiä on ottanut yhdeksi konser-
ninsa ykkösasioista (s.5). Turun yliopisto on kehityksessä mukana, ja julkisti äskettäin tutkimuksen propaanin
uudenlaisesta tuottamisesta (s. 5). Yliopiston rehtori Ka­
lervo Väänänen totesikin lukuvuoden avajaispuheessaan, että yliopistokeksintöjen saamista yritysten käyttöön pitäisi kaikin tavoin edistää.
Myös yritysten pitäisi availla ovia enemmän ulospäin,
ja etsiä kumppaneita, joiden kanssa voisi toteuttaa yhteisiä suunnitelmia, ajattelee työyhteisövalmentaja ja yrittäjä Pekka Kuru (s. 10). Tuore näyttö on hänen poikansa
Jouni Kurun Turkuun tuottama uusi kaupunkitapahtuma Food & Fun. Se on toiminut jo vuosia Islannissa, Suomessa se toteutetaan ensimmäisen kerran lokakuun alussa. Tapahtumapaikkana on 9 ravintolaa Aurajoen
rannoilla. Ne lähtivät innolla mukaan hankkimaan kokemuksia kansainvälisistä keittiöistä, joiden keittiömestarit
tuovat uutta ravintolakulttuuria Turkuun.
Miljoonan ihmisen aukko tutkimuksessa?
Pk-barometrin tulos rypisti ELY-keskuksen Petri Pihlaviston ja Timo
Mäkelän otsaa, mutta he kertoivat myös uusista yrityspalveluista,
jotka auttavat osaamisen kehittämiseen.
Uusiin asemiin
Henkilöt - Pekka Kuru ja Jouni Kuru
Työhyvinvointia tutkitaan, mutta meneekö mittaus vinoon? Työterveyslaitoksen tutkimus toi myös esiin, että
henkilöstön koulutukseen panostetaan yhä vähemmän,
vaikka osaamisen kehittäminen on Suomelle strateginen
painopistealue. (s.14)
8
10
TEEMA:
12
Kuva Aboa Vetus & Ars Nova, Jani Nieminen
Terveys ja hyvinvointi
Työhyvinvointia voi tutkitusti parantaa Aboa Vetus & Ars Novan
uusien palvelujen ja taiteen avulla.
ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA
anne.kortela@manialehti.fi
11. VUOSIKERTA
Työterveyslaitoksen seminaarissa puhuttiin työhyvinvoinnista, vas.
arkkipiispa Kari Mäkinen, Ann Salin (PAM), Minna Halme (Aalto
yliopisto) ja Pekka Ekberg (yrittäjä, Finbol).
Rahan valtakunta
16
Salkunvartija - Veikko Karhulahti
17
Ilmiöitä
18
Tunnelmassa19
JULKAISIJA / KUSTANTAJA
Business to Business Mediat Oy
Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO
TOIMITUS
Päätoimittaja Anne Kortela
Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU
Puhelin 040 590 3860
anne.kortela@manialehti.fi
TAITTO BBM Oy /
Rota-Mainos Oy / Mika Ojala
JUTTUVINKIT mania@manialehti.fi
OSOITEMUUTOKSET
mania@manialehti.fi
PAINOPAIKKA
Botnia Print, Kokkola 2014
TILAUSHINTA
Vuosikerta (4 numeroa) 36 €
PAINOS JA JAKELU
Painos 13 000 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun
MYYNTI
Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien,
Mervi Hakala 0404505578
Tarmo Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja varsinaismervi.hakala@bbm.fi
myynti@manialehti.fi suomalaisten nuorkauppakamarien
jäsenille. Lisäksi Yritys & Talous jaeKANSIKUVA Monsuuni
taan kattavan yritytysrekisterimme mukaan alueen yrityspäättäjille ja avainhenkilöille.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
ISSN 1795-326X,
verkossa 1795-3278
Seuraava Yritys & Talous ilmestyy
27.11.2014, teema: Osaaminen ja ICT
Varmista ilmoitusnäkyvyys
ajoisssa, viimeistään 12.11.!
www.manialehti.fi
Yritys & Talous 3
Uudet meriteollisuuden kehityshankkeet
yritysten palveluksessa
L
ounais-Suomi ja Turun seutu ovat suomalaisen meriteollisuuden
tärkeimpiä tuotantoalueita. Meriteollisuus työllistää Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa noin 7 000 henkilöä ja alan yrityksiä on
alueella noin 330. Meriteollisuuden verkostoon pelkästään Turun seudulla kuuluu noin alan 250 yritystä, 20 suunnittelutoimistoa, 15 varustamoa ja 2 telakkaa. Turun seudulla on meriteollisuuden koulutusta ja
tutkimus- ja kehitystoimintaa 15 korkeakouluyksikössä. Toimiala työllistää
noin 5 000 henkilöä Turun seudulla ja
kaikkiaan lähes 18 000 henkilöä koko
Suomessa.
Turun alueen merihankkeissa erityisenä
tavoitteena on saada pk-yritykset
mahdollisimman aktiivisesti mukaan
kehityshankkeisiin.
MERITEOLLISUUDEN merkitys koko
Suomelle näkyy valtiovallan viime
vuosina käynnistämissä erityistoimissa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)
käynnisti 2013 lopussa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelman vuosille 2014–2016.
TEM:in Meriohjelman valtionrahoitus on yhteensä neljä miljoonaa euroa. Tavoitteena on suomalaisen
meriteollisuuden uudistaminen, uuden liiketoiminnan käynnistäminen sekä toimintamallien ja osaamisen kehittäminen. Meriteollisuuden toimialan yrityksille erittäin merkittävä on myös TEKES:in Arktiset meret –ohjelma 2014-2017. Sen kokonaisvolyymiksi
ohjelmakaudella on arvioitu n. 100 miljoonaa euroa, hankkeiden yritysrahoitus mukaan laskien.
Huhtikuussa 2014 tehdyillä päätöksillä Työ- ja elinkeinoministeriön meriohjelman valtionrahoitusta myönnettiin Suomessa viidelle
hankkeelle yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Tästä summasta yli puolet
eli 1,44 milj. euroa osoitettiin Turun seudulla ja Raumalla 2014-2016
toteutettaville kolmelle hankkeelle, joiden kokonaisvolyymi on lähes
1,9 miljoonaa euroa. Valtion lisäksi hankkeiden rahoittajina ovat Turun kaupunki, muut Turun seudun kunnat ja Rauman kaupunki. Vaikka hankkeet toteutetaan Turusta ja Raumalta käsin, ne ajavat koko
Suomen meriteollisuuden etua – toiminta ulottuu yli aluerajojen koko
Suomen mittakaavassa.
sun kynnyksellä. Siksi entistäkin tärkeämpi kysymys on, miten varmistamme julkisin varoin toteutettavan kehitystoiminnan mahdollisimman
suuren vaikuttavuuden? Miten meriteollisuuden uusista kehityshankkeista saadaan paras tulos ja mahdollisimman suuri hyöty?
Meriteollisuudessakin tulokset ja menestys syntyvät yrityksissä. Yritysten aktiivisuus on kaikkein ratkaisevin tekijä myös meriohjelman
kaltaisten julkisrahoitteisten kehityshankkeiden onnistumisessa. Julkinen valta voi omalta puoleltaan merkittävästi tukea yritysten kehittymistä ja menestymistä ja samalla rakentaa hyvää tulevaisuutta paitsi toimialalle myös koko Suomelle. Onnistumiseen tarvitaan kaikkien
osapuolten panosta ja sitoutumista. Edellytyksenä on, että kukin osapuoli kokee saavansa todellista ja konkreettista lisäarvoa yhteisestä toiminnasta. Turun alueen merihankkeissa erityisenä tavoitteena on saada
pk-yritykset mahdollisimman aktiivisesti mukaan kehityshankkeisiin.
VUOROPUHELUN yritysten kanssa on oltava jatkuvaa. Esimerkiksi
TEM:in meriohjelman Turku Seas 2020 -projektissa on ensimmäisen
neljän kuukauden toiminnan aikana kerrytetty jo toista sataa suoraa
yrityskontaktia. Näistä enin osa on koskenut yritysten kehittämistarpeiden läpikäyntiä ja yritysten sparrausta esimerkiksi tuotantoteknologian tai osaamisen kehittämisessä. Myös Turun alueen uusien merihankkeiden ohjaus ja johtaminen on ajateltu uudelleen. Meri- ja
metalliteollisuuden yrityksillä on selvä enemmistö kahden suurimman
Turun alueen TEM -hankkeen yhteisessä ohjausryhmässä. Tälläkin
halutaan varmistaa, että yritysten ääni kuuluu ja vaikuttaa: hankkeet
pysyvät koko ajan oikeassa suunnassa ja toteuttavat toimialan yritysten tosiasiallisia tarpeita.
TEMIN ohjelmarahoitus meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen on todella tuntuva, etenkin kun toisaalta huomioidaan julkisen
talouden yleinen kiristyminen, joka on heijastunut myös kehittämis- ja
innovaatiotoiminnan määrärahoihin.
Viime viikkoina Suomeen ja Turun alueelle on saatu lisää erittäin
myönteisiä uutisia meriteollisuudesta. Ne viittaavat pitkään jatkuneen
epävarmuuden ajan päättymiseen Turun telakalla ja koko suomalaisessa meriteollisuudessa. Näyttää vahvasti siltä, että olemme uuden nou-
ESA TUOMISTO
Ohjausryhmän puheenjohtaja,
TEM:in meriohjelman Turku Seas2020- ja TRIMMI -hankkeet
Turun kaupunki, Kaupunkikehitysryhmä
4 Yritys & Talous
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Kuva: WTC Turku,
Erica Andersson
Propaanikehityksen kärjessä
Jussi Mälkiä (kesk.) puhui WTC Turun lounasristeilyllä höyrylaiva Ukkopekalla,
vierellä World Trade Center Turun johtaja Mirja Kärkäs-Lainio ja Trafi:n yksikön
päällikkö Esa Saari.
Uusiutuvaa energiaa
L
aivavarustamo Meriaura Groupin toimitusjohtaja Jussi Mälkiä on tehnyt
töitä jo pitkään uusien energiamuotojen hyväksi. Hän haluaa yrityksensä
olevan alan edelläkävijä merilogistiikassa. Varustamolla on jopa oma kestävän
kehityksen ryhmä.
– Liikevaihdostamme puolet tulee jo
energia-alan kuljetuksista, kuten raaka-aineista ja kierrätysmateriaaleista. Laivastoon kuuluu 12 kuivalastialusta ja 3 erikoislaivaa, jotka on suunniteltu muun
muassa tuulivoimaloiden pystyttämiseen
ja huoltoon. Erikoislastialus Meri on todennäköisesti ensimmäinen oman kokoluokkansa laiva, joka pystyy kulkemaan
bioöljyllä. Se on tuotettu 95-prosenttisesti
kalanperkuujätteistä Uudessakaupungissa
Sybimar Oy:ssä, joka kuuluu osakkuusyh-
tiönä yritysryhmään, Jussi Mälkiä kertoo.
– Toistaiseksi bioöljy ei ole tuonut
säästöä polttoainekustannuksiimme,
mutta se ei ole myöskään lisännyt kustannuksiamme. Kun rikkidirektiivi tulee voimaan vuonna 2015, säästöä alkaa
tulla, Mälkiä sanoo.
Uusiutuvan energian, kuten biomassan sekä tuuli- ja aurinkoenergian ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi on
käynnissä paljon kehittämistoimia. Jussi
Mälkiä on käynyt puhumassa muun muassa Sitran resurssitehokkuus -tilaisuuksissa
ja on mukana ryhmässä, joka ajaa kasvua
ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla.
Ryhmään kuuluu myös professoreita ja
isoja yrityksiä, kuten ST1 ja Fortum.
– Pienenergian tuotannon esteitä on
poistettava, sillä lupakäytännöt ja viran-
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Turun yliopiston biokemian laitoksella
on kehitetty E. coli –bakteeri, joka pystyy valmistamaan polttoaineena käytettävää propaania. Se on maailman
ensimmäinen tunnettu propaanin biosynteesimenetelmä. Tutkijoiden kehittämä prosessi on julkaistu arvostetussa Nature Communications -lehdessä.
Kehitetty bakteerikanta käyttää
propaanin (C3H8) biosynteesiin solun
luonnollisia rasvahappoaineenvaihdunnan välituotteita. Keinotekoinen reaktiotie koostuu kolmesta peräkkäisestä
entsymaattisesta reaktiosta, joissa neljän hiilen mittainen rasvahappo vapautetaan, muutetaan aldehydiksi ja siitä
edelleen propaaniksi. Kaasumainen propaani siirtyy spontaanisti ulos solusta ja
eroaa kasvatusliuoksesta kaasufaasiin,
josta se voidaan kerätä talteen.
– Propaania tuottavia mikrobeita ei
tunneta ennestään. Erilaisia kemiallisia prosessitekniikoita uusiutuvan proomaismääräykset haittaavat kehittämistä
ja tekevät esimerkiksi itse tuotetun energian myymisen sähköverkkoon niin kalliiksi, ettei se kannata. Poliittista ja virkamiestahtoa siihen on jo nyt. Suomi käyttää
8,5 miljardia euroa vuodessa energiatuotteiden tuontiin ulkomailta. Niistä mer-
paanin valmistamiseksi tutkitaan parhaillaan, mutta tällä hetkellä käytettävä
propaani saadaan uusiutumattomista
lähteistä, raakaöljyn jalostuksen tuotteena. Uusiutuvaa propaania ei ennen
ole pystytty mikrobien avulla valmistamaan, Turun yliopiston tutkijatohtori Pauli Kallio kertoo.
Tutkimus osoittaa, että propaanin
biosynteesi mikrobien avulla on mahdollista, vaikka toistaiseksi tuottoteho
on niin alhainen, ettei sillä ole kaupallista merkitystä. Uusiutuvien biopolttoaineiden valmistusprosessin on oltava erittäin tehokas, se on pystyttävä
toteuttamaan suuressa mittakaavassa
ja lähtöaineiden on oltava halpoja. Propaani palaa puhtaasti, ja sitä käytetään
jo paljon polttoaineena. Turun yliopiston biokemian laitoksen tutkimus on
osa kansainvälistä yhteistyötä, joka tähtää uusiutuvien polttoaineiden kehittämiseen.
kittävä osa voitaisiin korvata uusiutuvalla
energialla. Suomi on biomassan ja hyvien
vesiyhteyksien maa, joten mahdollisuuksia on. Toimintatavasta voi myös kehittää
uusia vientituotteita, Jussi Mälkiä toteaa.
ANNE KORTELA
Yritys & Talous 5
Turun tulevaisuuden
kehittäjää haetaan
Hakuaika start-up-yrityksille tarkoitettuun Turun tulevaisuuden kehittäjä -kilpailuun on alkanut. Startup
-kilpailu on suunnattu uusille liikeideoille, joita voi lähettää 7.10.2014
asti englanninkielisenä videona. Kilpailun tavoitteena on löytää seuraava
turkulainen menestystarina. Sen järjestää Turun Nuorkauppakamari osana laajempaa Turun kehittäjä ‑tapahtumaa. Kilpailuvideolla on tarkoitus
vakuuttaa, miksi juuri kyseinen idea
on potentiaalinen tulevaisuuden menestystarina. Osallistuista valitaan viisi
finalistia, jotka pääsevät esittelemään
oman liikeideansa Turun kehittäjä ‑tapahtumaan Turussa 7.11.2014.
Kaarinan positiivisin
yrittäjä
Finnveran mahdollisuudet yritysten rahoittamiseen ovat parantuneet. Tuoreiden telakkauutisten tultua osa alihankkijoista
on jo tiedustellut rahoitusmahdollisuuksia, Seija Pelkonen sanoo.
PK-yritysten optimismi hiipumassa
V
arsinais-Suomen pk-yrityksissä
alkaa näkyä merkkejä väsymyksestä yli viisi vuotta jatkuneen
taantuman sietämisessä. Suhdannenäkymät ovat heikentyneet viime keväästä kahdeksan prosenttiyksikköä tuoreen
pk-barometrin mukaan. 24 prosenttia
yrityksistä arvioi suhdannenäkymien
huononevan ja 27 prosenttia paranevan.
Niitä kuvaava saldoluku on 3 prosenttia.
Kevään barometriin verrattuna laskua
on kahdeksan prosenttiyksikköä. Koko
maassa saldoluku on 9 prosenttia. Yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden
suhdannenäkymät kulkevat jyrkästi alaspäin, ja näkymät ovat synkemmät kuin
koko Suomen arvioissa.
– Sumeat näkymät jatkuvat, huo­
lestunut pitää olla. Onneksi henkilökuntamäärän odotukset ovat samalla tasolla
kuin keväällä, se on plusmerkkisin puoli
barometrissä. Tässä taloustilanteessakin
pk-yritykset haluavat pitää kiinni henkilökunnastaan, mikä on erittäin positiivista, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom sanoo.
KASVUHAKUISIA alueen yrityksistä on noin
kolmasosa. 53 prosenttia yrityksistä onnistui kasvutavoitteissaan. Niistä, jotka
eivät onnistuneet, 75 prosenttia arvioi
epäonnistumisen johtuvan odotettua heikommasta kotimaan kysynnästä, 29 prosenttia piti syynä kiristynyttä kilpailua.
Alueen yrityksistä valtaosa on palvelualalla, joka on kaupan alan ohella alkanut viime aikoina menettää työpaikkoja.
Varsinais-Suomen seutukuntien erilainen
elinkeinorakenne näkyy hyvin. Monipuolinen elinkeinorakenne on suojannut Turun seutua, ja vähiten on kärsinyt Loimaan seutu, jonka yritysrakenne on
joustava.
– Saloon ja Somerolle on äkillisen
6 Yritys & Talous
rakennemuutoksen yritystukea jatkettu syksystä 2009 lähtien ja ohjattu kaikkiaan toistakymmentä miljoonaa. Siellä on panostettu vahvasti pk-yritysten
innovointiin ja henkilöstön kansainvälistymiskoulutukseen, ja rakennerahaston varoja on ohjattu uusien työpaikkojen luomiseen. Lisäksi Tekes on ollut vahvasti mukana, Varsinais-Suomen
ELY-keskuksen rahoituspäällikkö Timo
Mäkelä selvittää.
Investoinneista alueella on puutetta, sillä vain neljäsosa pk-yrityksistä on
hakenut ulkopuolista rahoitusta. Eniten sitä on tarvittu käyttöpääomaksi
(27 prosenttia), mutta uusiin kone- ja
laiteinvestointeihin vain 12 prosenttia,
rakentamiseen on mennyt 20 prosenttia. Kaikki eivät ole saaneet rahoitusta,
sillä puolet yrityksistä arvioi rahoituksen saatavuuden suurimmaksi yrityksen kehittämisen esteeksi. Koko valtakunnassa 45 prosenttia yrityksistä arvioi näin. Vakuuksien puutteen näkee
esteeksi 34 prosenttia alueen yrityksistä,
mutta rahoituksen hinnan vain 12 prosenttia. Pankit ovat rahoittajia 76 prosentilla rahoitusta saaneista, Finnvera
ja rahoitusyhtiöt yhteensä 37 prosentilla, ELY-keskuksesta rahoitusta on saanut 8 prosenttia ja Tekesistä 4 prosenttia pk-yrityksistä.
– Ne yritykset, jotka ovat rahoitusta
saaneet, ovat saaneet ne hyvin ehdoin,
Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen
toteaa.
PK-BAROMETRIN vastaukset on painotettu
alueen yritysten toimialojen suhteessa.
Tiedot on kerätty kesä-heinäkuussa, joten
uutiset STX Turun telakan lähes varmasta
kaupasta Meyer Werftille eivät ole vaikuttaneet niihin. Uuden tiedon vaikutuksia
alkoi kuitenkin näkyä elo-syyskuussa li-
sääntyneenä aktiivisuutena esimerkiksi
Finnveralla ja ELY-keskuksessa. Henri
Wibom arvioi, että telakan kerrannaisvaikutus alueella on noin 2,5-kertainen
suhteessa suoraan telakan kautta työllistyviin ja alihankkijoihin.
– Meillä puhelin on soinut, ja sellaiset
telakan alihankkijat, jotka eivät pitkään
aikaan ole ottaneet yhteyttä, ovat kyselleet rahoitusmahdollisuuksista. Saattaa
olla, että heillä on suunnitelmia odottamassa, ja niitä aletaan toteuttaa, kun tilanne varmistuu, Seija Pelkonen kertoo.
ELY-keskuksesta on alkusyksyllä alettu tiedustella mahdollisuuksia yritysten
kehittämistoimiin.
– Siinä on tapahtunut selvä painopisteen muutos osaamisen kehittämiseen.
Yritykset kaipaavat erityisesti myynnin
ja markkinoinnin sekä verkostoinnin ja
kansainvälistymisen kehittämistä. Niihin olemme saaneet syyskuun alussa uusia kehittämispalveluja, joita on jo lähdetty esittelemään yrityksille, Timo Mäkelä kertoo.
– Merkille pantavaa on myös, että erilaisissa työryhmissä on pidemmän aikaa
todettu, että suunnittelijoilla on ollut töitä, vaikka niitä on puuttunut valmistavalta puolelta. Siitä voi päätellä, että yritykset ovat teettäneet suunnitelmia lamasta huolimatta, suhdanteita seuraava
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto toteaa.
Hänen mukaansa alueelta on hävinnyt viidessä vuodessa 18 000 työpaikkaa ja työttömien määrä on lisääntynyt
15 000:lla, joten korkeasuhdanteesta ollaan kaukana.
PK-barometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä Yrittäjien, Finnveran ja ELY-keskusten kanssa.
ANNE KORTELA
Yrittäjyyden päivänä Kaarinassa julkaistiin Kaarinan positiivisin yrittäjä
-valinta. Raati valitsi Kaarinan positiivisimmaksi yrittäjäksi 2014 Pertti
Ketolan Ketola Oy:stä. Hän on pitkän
linjan huoltamoyrittäjä ja Krossin yritysalueen aktiivi, sekä Kaarinan Yrittäjien Krossin alajaoston puheenjohtaja.
Jaoston ansiosta alueen tunnettuus on
parantunut, yritysten verkostoituminen on tehostunut, alueelle on saatu
edustavat yritysopastetaulut ja liikennejärjestelyjä on parannettu.
Neo Salon
toiminta kasvanut
Helmikuussa Astrum-keskuksessa
avattu Neo Salo on ensimmäisen kuuden toimintakuukauden aikana kasvattanut vastaanottotoimintaansa tasaisesti. Salossa vastaanottoaan pitää
seitsemän lääkäriä. Ortopedin ja liikuntalääketieteen erikoislääkärin lisäksi Neossa on myös muita erikoislääkäripalveluja sekä yleislääkärin
palvelut ja röntgen- ja kuntoutuspalveluita. Toimitusjohtaja Matti Mark­
kulan mukaan kapasiteettia kasvatetaan vähitellen.
Deltamarin laajentaa
Turkulainen meriteollisuuden suunnittelutoimisto Deltamarin Oy laajensi
palvelutarjontaansa rakennuttamispalveluihin. Uusi tytäryhtiö Deltamarin
Floating Construction Oy tarjoaa avaimet käteen -ratkaisuja, joihin sisältyy
suunnittelu, hankinta, rakentaminen ja
asennus sekä käyttöönotto.
– Kaikki projektit perustuvat asiakkaan tarpeisiin ja niissä hyödynnetään parasta teknologiaa, kumppaneita ja käytäntöjä. Ne toteutetaan
kustannustehokkaasti missä päin maailmaa tahansa, Deltamarin Floating
Construction Oy:n toimitusjohtaja
Rami Hirsimäki toteaa.
Hän on työskennellyt Deltamarinissa johtotehtävissä vuodesta 2001
vastaten muun muassa Aasian liiketoiminnoista ja vetänyt offshore-liiketoimintaa.
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Yrityksille
Maija Palonheimo, toimitusjohtaja, Linnateatteri
Enemmän kansaa katsomossa.
Vähemmän tyhjiä tuoleja.
Iso osa turkulaisen Linnateatterin lipuista ja illalliskorteista
varataan puhelimitse, siksi vaihteen pitää toimia takeltelematta.
Vain vastaamalla voimme voittaa
Soneran viestintäpalvelu ratkaisi ongelmat
— Toimintamme perustuu asiakaskontakteihin, joista lipunmyynti on yksi tärkeimmistä. Alle puolet kävijöistämme ostaa
lippunsa nettikaupan kautta, loput paikan päällä ja puhelimitse, kertoo Linnateatterin toimitusjohtaja Maija Palonheimo.
— Vanha vaihteemme oli valitettavan usein rikki ja korjauspalvelun kanssa oli ongelmia. Jokainen vastaamaton puhelu
saattoi merkitä myös tyhjää paikkaa esityksessä.
Palonheimo on tyytyväinen Soneran räätälöimään ratkaisuun.
— Emme käytä vaihdepalvelua niinkään puheluiden välittämiseen, vaan tärkeintä on tarjota asiakkaillemme aina tavoitettavissa oleva ja toimiva lipunmyyntipalvelu. Valitsimme Soneran,
koska yhteistyö oli aktiivista ja yhteinen ymmärrys tarpeistamme löytyi. Käyttötuki ja helpdesk-toiminta ovat olleet sujuvia ja
olemme saaneet apua aina tarvittaessa”, Palonheimo lisää.
Haluatko sinäkin parantaa yrityksesi asiakaspalvelua?
Varaa maksuton Kumppani-kartoitus osoitteesta
www.sonera.fi/kumppani
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Yritys & Talous 7
ARE Oy
Someco Oy
Talotekniikkaurakoinnnin aluepäälliköksi on
nimitetty Turun ja Porin alueelle Seppo Merimaa. Kiinteistöpalveluiden Länsi-Suomen
aluejohtajaksi on nimitetty Jaakko Niemi.
BCB Medical Oy
Jani
Lilja
Jani Lilja aloitti elokuussa johtavana konsulttina sosiaaliseen mediaan erikoistuneessa Someco Oy:ssä. Elina
Matilainen
TerhiTec Oy
KTM Elina Matilainen on nimitetty asiakaspalvelupäälliköksi (Customer Service Manager) 5.5.2014 alkaen. Matilainen vastaa
työssään asiakkuuksien hallinnasta pääkaupunkiseudulla.
DeltaLangh Oy Ab
Toimitusjohtajaksi on nimitetty insinööri Robert Segercrantz Deltamarinin myyntijohtajan paikalta. Tekniseksi johtajaksi on nimitetty insinööri Kimmo Henriksson, joka on
työskennellyt Deltamarinin koneistojärjestelmien kehityspäällikkönä. DeltaLangh Oy Ab
on Deltamarin Oy:n ja Oy Langh Tech Ab:n kesäkuussa 2014 perustama yhteisyritys.
Deltamarin Oy
DI Oskari Jaakkola on nimitetty Offshore-liiketoiminnan johtajaksi. Hän on toiminut Deltamarinissa muun muassa Offshore-myyntijohtajana.
Logomo Oy
Anu Varis on nimitetty myynti- ja markkinointipäälliköksi 1.8. lähtien. Hän siirtyi tehtävään Muumimaailma Oy:stä.
Sami
Kuivalainen
Sami Kuivalainen (43v.) on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.9.2014 alkaen. Hän vastaa
myös Rymättylän ja Ähtärin tehtaista, joissa
työskentelee noin 80 henkilöä. Kuivalainen
on ollut Terhin palveluksessa 15 vuotta ja toiminut viimeksi Terhin varatoimitusjohtajana.
Terhitec Oy kuuluu Otto Brandt -konserniin.
Turun Osuuskauppa
Sokos ja Emotion-ketjujohtajaksi on nimitetty Janne Reunanen (39). Matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja Mikko Eskelinen
vastaa 18.6.2014 alkaen myös liikennemyymälä- ja polttonestekaupasta, ja hänellä on
toimialan tulosvastuu.
Valmet Automotive Oyj
DI Esko Harila on nimitetty talousjohtajaksi (CFO). Hän on Valmet Automotiven johtoryhmän jäsen ja raportoi toimitusjohtaja Ilpo
Korhoselle.
Mandatum Life Oy
Timo
Larkela
Timo Larkela on nimitetty 4.8.2014 alkaen
yhteyspäälliköksi Turun konttoriin toimialueenaan Varsinais-Suomi. Larkelan toimenkuvaan kuuluu yrittäjien ja yritysten henkilöriski- ja eläkevakuuttamisen palvelut sekä
sijoitusratkaisut.
PR Viestintä Princeps Oy
Juhani
Heimonen
Neuvonantajaksi (Senior Advisor) on kutsuttu VTM Juhani Heimonen, joka on työskennellyt Turun Sanomissa muun muassa alue- ja
uutispäällikkönä, pääkirjoitus- ja artikkelitoimituksen esimiehenä sekä toimituksen johtoryhmän jäsenenä. NIMITYSUUTISET mania@manialehti.fi
8 Yritys & Talous
Turun AMK Oy:lle
innovaatio-osaaja
T
urun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on valinnut yhtiön rehtori-toimitusjohtajan uuteen toimeen Metropolia Ammattikorkeakoulu
Oy:n vararehtori, FT Vesa Taatilan. Valinnassa korostuivat vahva
koulutuksen ja yrityselämän tuntemus sekä monipuolinen johtajakokemus.
Hän aloittaa tehtävässään 1. lokakuuta. – Uuden osakeyhtiön tulevaisuuden menestymisen kannalta oli tärkeää
löytää paras mahdollinen vetäjä Turun ammattikorkeakoululle. Halusimme löytää tekijän ja näkijän, jolla on monipuolinen kokemus ja näyttöä onnistumisista sekä ominaisuudet kannustaa henkilökunta ja opiskelijat mukaan työhön. Nykyinen rehtori Juha Kettunen on erittäin ansiokkaasti
onnistunut lähes 15 vuotta kestäneessä rehtorin tehtävässä. Hänen aikanaan
Turun ammattikorkeakoulusta on kehittynyt yksi Suomen suurimmista ja
johtavista ammattikorkeakouluista. Jokainen aika vaatii kuitenkin erilaista
johtamista ja uudistumista, toteaa hallituksen puheenjohtaja Jouko K Leh­
musto. Turun AMK Oy korosti hakukriteereissään kokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta, vahvaa näyttöä yhteistyökyvystä työelämän ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa sekä kokemusta innovaatioympäristöjen kehittämisestä. Vesa Taatila on toiminut viimeksi kaksi vuotta
Metropolia Ammattikorkeakoulun vararehtorina, sitä ennen yhdeksän vuotta Laurea-ammattikorkeakoulussa, pääasiassa innovaatiojohtamisen yliopettajana.
Liike-elämässä Taatila on vaikuttanut muun muassa Metso-konserninhenkilöstön kehitysjohtajana, Sonerassa kompetenssijohtajana sekä Talent
Partners Oy:n liiketoimintayksikön johtajana. Vesa Taatila on kirjoittanut
Loimaan lukiosta vuonna 1988 ja asunut Loimaalla 1980–1989. 45-vuotias
Taatila on filosofian tohtori kognitiotieteestä sekä fysiikan maisteri. Turun
yliopistossa hänellä on kasvatustieteen dosentuuri, erikoisalana innovaatiopedagogiikka.
– Turun ammattikorkeakoulu on monialaisena ja vahvasti alueen elinvoimaisuuteen vaikuttavana toimijana erittäin kiinnostava osaajayhteisö.
Yli 10 000 nykyisen ja tulevan asiantuntijan porukassa on niin paljon voimaa, että uskon meidän pääsevän aiempaakin parempiin tuloksiin valtiontalouden jatkuvasta tiukkenemisesta huolimatta. On ilo päästä mukaan tähän taitajien joukkoon tukemaan koko Varsinais-Suomen kehitystä, Vesa
Taatila iloitsee. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Merja Lehtonen
Projektipäällikkö
RTC Vahanen Turku Oy
Insinööri Merja Lehtonen aloitti toukokuun lopussa
projektipäällikkönä Vahanen yhtiöiden Turun toimistossa rakennuttajaosastolla.
– Minut houkuteltiin tänne. Olen 59-vuotias, ja tässä työssä se on etu, koska olen ehtinyt nähdä ja oppia
monenlaisista. Olin rakennuttamistehtävissä myös aiemmassa työpaikassani ISS Proko Oy:ssä. Vahasella on
mielenkiintoisia hankkeita, kuten Myllyn laajennuksen
valvonta.
Rakennuttamisprojekteissa monenlaista osaamista
tarvitaan, sillä kohteet vaihtelevat uudisrakennuksista
korjausrakentamiseen ja isoista liiketiloista kerrostalojen linjasaneerauksiin. Projektien laajuudet vaihtelevat,
ja voivat laajimmillaan sisältää koko suunnittelun hankekartoituksineen ja rakennusprojektin johtamisen lopputarkastukseen asti. Vahanen Yhtiöillä on myös erikoisosaamisen alueita, kuten sisäilmatutkimukset.
– Pidän siitä, että työssä on jotain haastetta. Asiakaskunta on hyvin monenlaista, ja teen mielelläni työtä erilaisten ihmisten kanssa.
Erilaisuutta on riittänyt myös Merja Lehtosen työuralla, sillä sähköinsinöörin koulutuksen Helsingissä
hankkinut tuusulalainen aloitti työuransa Nesteellä, mutta muutti silloisen miehensä kotikaupunkiin Kemiin,
jossa ehti johtaa omaa sähkösuunnittelutoimistoa Rajaplan Oy:tä lähes 10 vuotta. Yrityksestä oli luovuttava,
kun päätös muuttaa Turun seudulle oli tehty, ja asiakaskunta oli Pohjois-Suomessa. Hän teki teollisuuden sähkösuunnittelua Turun Sähkösuunnittelu Oy:ssä (nykyinen Neste Jacobs). Välillä 3-lapsinen perhe vietti vuoden
Thaimaassa, jossa rooli vaihtui kotiäidiksi.
Merja Lehtosen mielestä uuteen työpaikkaan oli
helppo päästä sisälle, vaikka konsernilla on kaikkiaan
noin 400 työntekijää. Heistä suurin osa on Espoossa. Turussa, Salossa ja Porissa henkilökuntaa on yhteensä noin
40. Lisäksi on tytäryhtiöitä ulkomailla. Vahanen yhtiöt
on menestynyt myös Great Place to Work -kilpailussa.
– Tänne oli mukava tulla. Ilmapiiri on hyvä, ja minut otettiin hyvin vastaan. Uudet henkilöt esitellään
myös näyttävästi yhtiön intranetissä, ja meillä on yhtei-
siä tapahtumia työajan jälkeen.
Kaarinassa asuva Lehtonen nauttii vapaa-aikanaan
luonnossa liikkumisesta, kuten sienestämisestä ja marjastamisesta. Muita harrastuksia ovat jooga ja kulttuuritapahtumat, erityisesti teatteri ja tanssi.
– Uusimpana harrastuksena on golf, jossa olen todella aivan lähtökuopissa.
Perjantai vahvistuu Tampereella
T
urkulaislähtöinen Perjantai Markkinointiviestintä sai syyskuun alussa Tampereen toimistonsa vahvistukseksi suunnittelujohtaja, copywriter
Tuija Vesannon ja projektijohtaja Kirsti Mäkelän Mainoskentästä.
– Neuvotteluja alan ammattilaisten on kanssa käyty Tampereella jo jonkun aikaa. Nyt palaset loksahtivat kohdalleen: Tuijan ja Kirstin kokemus täydentää
hienosti Perjantai-kokonaisuutta. Asiakkaillemme on
tärkeää, että strateginen markkinoinnin, myynnin ja
viestinnän kumppani on lähellä ja pystyy reagoimaan
nopeasti sekä joustavasti, Perjantai Groupin toimitusjohtaja Kari Korpelainen, sanoo.
Kirsti Mäkelällä on laaja kuluttaja- ja b-to-b-sektorin tuntemus. Hän on toiminut Imageneeringissä ja
Mainoskentässä tiiminvetäjänä ja asiakasvastaavana
hoitaen terveydenhuollon, rakennus- ja taloteollisuuden sekä matkailun ja elämysten parissa toimivia asiakkuuksia.
– Arvoiltaan ja toimintatavoiltaan Perjantai vastaa
sitä, mikä minulle on työssä tärkeää: dynaamisuutta,
jatkuvaa uuden etsimistä, hallittua eteenpäin menemistä. On hienoa päästä rakentamaan jotain uutta Suo-
men toiseksi suurimmalla markkina-alueella, Kirsti
Mäkelä toteaa.
Tuija Vesanto on suunnitellut mainontaa Creator
Greyssä, Adsek Helsingissä ja Mainoskentässä esimerkiksi elintarvike, koti, terveys ja hyvinvointi, auto ja
media -aloille saavuttaen myös monia alan palkintoja.
– Odotan innolla, millaisiin tuloksiin pääsemme
yhdistämällä konkreettisen myynnin tuen kiinteästi
markkinointiviestintään, Tuija Vesanto sanoo.
Perjantai Markkinointiviestintä perustettiin Turkuun kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen yritys on
laajentunut Helsinkiin ja Tampereelle. Henkilökuntaa
on 28, mukaan lukien neljä omistajaa. Liikevaihto oli
2,7 miljoonaa euroa vuonna 2013, myyntikate oli 2,2
miljoonaa.
– Ideasta mitattaviin tuloksiin -palvelukokonaisuutemme toimii hyvin yhteen Tampere–Turku–Helsinki-akselilla. Meillä osaaminen kootaan aina asiakkaan
mukaan niin, että tuttu ja luotettu AD-copy-digi-tiimi
vastaa suunnittelusta yhdessä asiakasvastaavan kanssa, Perjantai Markkinointiviestinnän toimitusjohtaja,
copywriter Kati Nyberg toteaa.
Kuvassa vas.Tuija Vesanto ja
Kirsti Mäkelä Tampereelta,
Kari Korpelainen Helsingistä
ja Kati Nyberg Turusta.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Yritys & Talous 9
Murroksessa tarvitaan
Yhdessä tekemisen taito voi tuoda onnistuessaan jotain aivan uutta.
Esimerkiksi elämyksiä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja uuden
kaupunkiruokatapahtuman. Tärkeintä on tekeminen. Ja yhteiset arvot.
N
äkemys kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteuttamisesta sai organisaatioiden kehityspalveluja tarjoavan Pek­
ka Kurun toteuttamaan ideansa paikasta, jossa se olisi
mahdollista suotuisissa olosuhteissa. Kustavin Kipinä on hänen koulutuskeskuksensa, jossa luonnonläheisyys, kuvataide
ja huolella valmistettu ruoka luovat puitteet elämyksellisyydelle. Yhdistelmä antaa voimaa haasteiden kanssa painiskeleville
johtoryhmille ja muille valmennettaville.
Arkkitehti Pekka Vapaavuoren suunnittelema rakennus
sulautuu luontoon, ja pihapiiriin kootaan vähitellen ympäristöveistoksia metsänäyttelyksi. Vuonna 2011 valmistuneessa Ki-
pinässä on järjestetty työyhteisöjen kehittämiskoulutuksia, taidenäyttelyjä, konsertteja ja niiden yhdistelmiä. Ruoka on ollut
isossa roolissa, ja myös ruoanlaittokursseja erilaisille ryhmille on pidetty. Perusidea on yksinkertainen. Kun koulutuksen
ohella voi välillä keskittyä elämyksiin, joita taide ja hyvä ruoka tuovat, mieli vapautuu ja sosiaalinen vuorovaikutus tuntuu
luontevalta. Se on myös otollinen tila synnyttää uusia ajatuksia, joista voi poikia uudenlaisia innovaatioita.
Pekka Kurun poika Jouni Kuru on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun ammattikorkeakoulusta, ja hän on auttanut jonkin verran taidenäyttelyjen järjestelyissä. Ne kokoaa kuraattori
Mikko Paakkola. Esimerkiksi kesällä 2014 Kustavissa nähtiin
pohjoismaisten taiteilijoiden tuotantoa.
– Eri ihmiset kokevat taiteen eri tavalla. Siksi se tuo tavalliset ihmiset hyvin yhteen kulttuurikokemusten äärelle. Yhteisestä kokemuksesta voi keskustella tasavertaisesti hyvän aterian ääressä hyvin luonnollisessa tilanteessa, Jouni Kuru sanoo.
KANSAINVÄLISYYTTÄ KIPINÄÄN OVAT tuoneet myös jo kolmena
kesänä toteutetut Kustavin pop up -ravintolaviikot. Jokaista
viikkoa isännöi eri keittiömestari, viime kesänä yksi oli Islan-
Hienointa on ollut, kun
on istuttu saman pöydän
ääressa ja saman tien
sovittu mitä tehdään.
Jouni Kuru
Isä ja poika Kuru ovat
yritteliäitä ja uskovat
yhteistyön voimaan.
Yritysvalmentaja Pekka Kuru
yhdistää valmennukseensa
taidetta ja hyvää ruokaa.
Taiteilija Jouni Kuru tuottaa
Turkuun yhteistyössä
ravintoloiden kanssa Food &
Fun tapahtuman.
10 Yritys & Talous
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
yhteistyötä
nista ja toinen Baskimaasta, kaksi muuta olivat suomalaisia.
– Pop up -ravintolaviikot ovat kustavilaisten kesäasukkaiden toivomia tapahtumia. Lisäksi niissä yhdistyy nuorten koulutus. Viime
kesänä järjestimme myös teemailtoja. Esimerkiksi Ranskan teemassa
sekä ruoka, musiikki että taide olivat ranskalaisia, Pekka Kuru kertoo.
Hän sanoo olevansa ylpeä Kustavin Kipinästä. Hän mietti kuitenkin pitkään, haluaako antaa tämän haastattelun, sillä hän ei pidä enää
liikeideaansa niin hyvänä, että siitä pitäisi kertoa muille. Kaikki ei ole
mennyt suunnitelmien mukaisesti, sillä toimintaympäristö on ratkaisevasti muuttunut.
Kun Kipinän investoinnista päätettiin, maailma näytti kovin erilaiselta kuin nyt. Talon valmistuttua Suomen taloudellinen alamäki on
jatkunut finanssikriisin jälkeen jo yli viisi vuotta. Tällaista ei kukaan
osannut ennustaa. Koulutuksien ja valmennusten tarve eivät ole kaikonneet, päinvastoin ne ovat entistä suurempia. Halu organisaation
kehittämiseen hautautuu kuitenkin yhä useammin kiireiden ja säästöpaineiden alle.
– Ajat ovat muuttuneet aivan toisenlaiseksi. Olen paljon miettinyt pienyrittäjän asemaa, sillä yrittäjien odotetaan luovan työpaikkoja, mutta yrittäjänä olen tehnyt päätökset kuusi vuotta sitten olleesta
tilanteesta. Kukaan ei osannut ennustaa tällaista kehitystä. Nyt realiteetti on, että nousua ei ole näköpiirissä. Yrityksillä on tiukat ajat ja
ne ovat varovaisia, vaikka läheskään kaikilla ei mene huonosti. Muutos on heijastunut myös julkiselle puolelle. Koulutuksissa säästetään,
vaikka juuri hyvinvointia ja kehittämistä tässä ajassa todella tarvittaisiin, Pekka Kuru pohtii.
HÄN EI HALUA VALITTAA, mutta nostaa esiin laajemman näkökulman,
jota on miettinyt paljon.
– Missä yhteiskunnallisessa tilanteessa Suomessa ollaan juuri nyt.
Tällaista häiriötilaa ei ole ollut ennen, mutta missä siitä keskustellaan?
Tarvitaan arvokeskustelua siitä, mihin tämä oikeasti johtaa. Nyt tarvitaan toiveikkuutta ja uskoa tekemiseen, uudenlaisia ratkaisuja. Kukaan
ei selviä yksin, mutta uskallammeko ja kykenemmekö toimimaan yhdessä? Jos käperrymme itseemme, ei synny innovaatioita, ja voimme
vajota entistä syvemmälle, Pekka Kuru sanoo.
Hänen mielestään työelämä tarvitsee uutta, rohkeaa ilmaisua ja uusia ratkaisuja. Niitä on vaikea synnyttää tiukan paineen alla.
– Tarvittaisiin rohkeutta ja luottamusta välillä pysähtyä ja vain olla. Suomen henkinen ilmapiiri ei rakenna uusille luoville ratkaisuille otollista tahtotilaa. Näköalattomuus vie voimat. Suomi kipuilee, ja
on vaikea nähdä mihin se johtaa. Työorganisaatioiden sisällä ja organisaatioiden välisissä suhteissa tulee olemaan haasteita, ja henkisen pääoman menettäminen on iso riski. Pitäisi keskustella arvoista,
ettei kadoteta jotain hyvin olennaista, organisaatiovalmentaja toteaa.
Hän haluaisi nähdä uusia ratkaisuja, jotka ylläpitävät ja vahvistavat yritysten välistä yhteistyötä.
HYVÄ ESIMERKKI SELLAISESTA on lokakuun alussa ensimmäistä kertaa
Suomessa toteutettava kaupunkitapahtuma Food & Fun (ruokaa ja
huvia), joka on turkulaisten ravintoloiden ja pohjoismaisten vierailevien keittiömestareiden yhteisponnistus. Jouni Kuru markkinoi tapahtumaa.
– Idea on islantilainen. Siellä tapahtuma on järjestetty jo 14 kertaa.
Yhteinen tekijä on rakkaus ruokaan ja mukava yhdessäolo. Tuomme
Turkuun 1.-5. päivänä lokakuuta yhdeksän keittiömestaria, jotka valmistavat oman menunsa kukin yhteen ravintolaan, heistä suurin osa
on eri Pohjoismaista. Yleisö voi varata
pöydän ja käydä tutustumassa vaikka
joka päivä uuteen ruokakulttuuriin. Ravintolan oma henkilökunta oppii näin
uutta ja saa kansainvälisiä kontakteja,
Jouni Kuru kertoo.
Hänen mukaansa idea lähti liikkeelKumppanuus voi tuoda jotain lisää
le kaksi vuotta sitten kuvataiteen kautta
syntyneen yhteyden kautta messutapaakaikille, jotka siihen osallistuvat.
misesta. Mitään suurta ei aluksi suunPekka Kuru
niteltu, mutta idea kasvoi vähitellen. Islantilaiset kävivät Turussa ja ihastuivat
Aurajoen rantoja ympäröiviin ravintoloihin. Ne lähtivät innoissaan mukaan.
– Hienointa on ollut, kun on istuttu saman pöydän ääressä ideoimassa ja saman tien sovittu mitä tehdään. Tekeminen on heti ollut aivan konkreettista, ja sitten on alkanut tapahtua. Aluksi on sovittu, että tapahtuma järjestettäisiin neljänä vuotena.
Food & Fun on tuonut mukanaan myös matkailua, sillä moni on
jo käynyt tapahtumassa Islannissa, ja sinne on varattu jo 110 paikkaa
tulevalle ruokamatkalle.
– Myös Turkuun tulee matkailijoita muualta Suomesta ja lisäksi ulkomailta. Olemme esitelleet tapahtumaa myös Helsingissä, ja Turussa
tapahtuu samaan aikaan paljon muutakin, minkä takia kannattaa tulla: esimerkiksi Kirja- ja ruokamessut, Jouni Kuru kertoo.
– Ydinasia tässä on opetus verkostoissa toimimisesta. Kumppanuus voi tuoda jotain lisää kaikille, jotka siihen osallistuvat. Kukaan
ei yksin olisi pystynyt järjestämään tällaista tapahtumaa, mutta kun
päätettiin tehdä se yhdessä, alkoi tapahtua. Tiedot ja taidot voidaan
yhdistää, kun on yhteinen visio ja yhteiset arvot. Tuloksena syntyy laaja-alaisuutta, Pekka Kuru tiivistää. ■
TEKSTI: ANNE KORTELA, KUVA: MONSUUNI
Pekka Kuru
Kustavin Kipinä
•
•
•
•
•
•
• Pekka Kurun perustama koulutuskeskus Kustavissa
• Aloitti toiminnan 2011
• Järjestetään työyhteisövalmennuksia, koulutuksia, taidenäyttelyjä, ruoka- ja
musiikkitapahtumia
• Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi
s. 1959
Sosiaalityöntekijä, työnohjaaja, työyhteisökonsultti
Kehitysyhtiö Kurun perustaja ja toimitusjohtaja
Valmistunut työnohjaajaksi Turun Yliopistosta 1990
Työskennellyt työnohjaajana vuodesta 1991
Perustanut Löytöretki Oy:n 1994 ja Kehitysyhtiö Kuru Oy:n 2005 jatkamaan
Löytöretki Oy:n työtä työyhteisöjen kehittämisessä ja koulutuksessa
• Työskennellyt kehittämishankkeissa asiantuntijana teollisuudessa,
palveluyrityksissä, kunnissa, valtion hallinnossa sekä järjestöissä.
Jouni Kuru
• s. 1989
• Kuvataiteilija, valmistui Turun AMK:n Taideakatemiasta v. 2013
• Markkinointipäällikkö, tuottaja Food & Fun Finland
Food & Fun
•
•
•
•
Kaupunkitapahtuma, järjestetään Turussa 1. kertaa 1.-5.10.
Saanut alkunsa Islannissa v. 2000
Idea yhdistää pohjoismaisen ruokakulttuurin kokeminen mukavaan seurusteluun
Mukana 9 turkulaista ravintolaa, joihin vierailevat keittiömestarit laativat menun
ja ohjaavat sen valmistuksessa
Yritys & Talous 11
TERVEYS JA
HYVINVOINTI
Täsmälääkitystä geenitestien avulla
Turkulainen Abomics Oy on
kehittänyt palvelun, joka tuo
geenitutkimusten uusimmat
tulokset käytännön
lääkärityön avuksi.
L
ääketiede kehittyy niin nopeasti, että
uusimpien geenitutkimusten edistysaskelien soveltaminen ei tahdo pysyä
perässä. Turkulainen Abomics Oy perustettiin juuri tähän tarpeeseen vuosi sitten.
Nyt yritys on julkaissut Geenitaltio -palvelun, jossa hyödynnetään uusinta tietoa.
Lääkärit saavat tiedot käyttöön keskitetystä verkkopalvelusta, mikäli potilas antaa
siihen luvan.
Geentaltio on potilaskohtainen tietopankki, johon kerätään tiedot henkilön
genotyypistä eli siitä, miten hänen elimistönsä reagoi lääkeaineeseen. Se vaihtelee
eri ihmisillä perinnöllisten ominaisuuksien mukaan - kysymys ei ole mistään sairaudesta.
GENOTYYPPI on helppo selvittää yksinkertaisella veritestillä laboratoriossa. Genotyypit jaetaan neljään ryhmään, ja erityisesti niiden ääripäissä lääkevasteen erot
ovat suuret. Jos lääkettä saavalla henkilöllä on hidastunut metabolianopeus, hän
voi saada lääkkeestä voimakkaita sivuvaikutuksia. Sen sijaan nopeutuneen metabolianopeuden omaava ei hyödy lääkkeestä, koska se ei ehdi vaikuttaa.
Esimerkiksi yleinen kipulääke kodeiini ei sovi tai on jopa vaarallinen kymmenelle prosentille suomalaisista. Jotkut ma-
sennus- ja sydän- ja verenkiertolääkkeet
taas ovat tehottomia osalle ihmisistä.
- Genotyypin avulla lääkäri voi määritellä potilaalle lääkkeen täsmäannostuksen. Hoito nopeutuu ja tehostuu, ja
lääkkeiden haittavaikutukset vähenevät.
Lisäksi säästyy rahaa, sillä noin kymmenen prosenttia Suomessa määrättävistä
50 miljoonasta reseptilääkkeestä on tehottomia. Geenitestejä ei ole aikaisemmin
paljon käytetty, koska ne ovat olleet niin
kalliita. Nyt hinnat ovat laskeneet normaalien laboratoriotestien tasolle, noin 100–
200 euron hintaan, joten niiden käytettävyys voi lisääntyä, toimitusjohtaja Jari
Forsström sanoo.
Koska genotyyppi säilyy samana koko
eliniän, tarvitaan vain yksi testi, ja tieto on
järkevää säilyttää varmassa paikassa, josta
kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien on
mahdollista saada se käyttöön. Geenitaltio-verkkopalvelun käyttäminen on potilaalle maksutonta. Laboratoriot maksavat
palvelusta, mutta saavat myös tuloa, kun
testejä tilataan niiltä.
Palvelu on jo käytössä joissakin yksityissairaaloissa ja esimerkiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratoriossa,
joka palvelee lähialueen terveyskeskuksia.
Geenitaltion ohjelmisto on Abomicsin itse kehittämä. Sen helppokäyttöisyyteen on
kiinnitetty erityistä huomiota, ja ohjelmisto toimii jo mobiililaitteissa.
– Geenitestaus on herättänyt paljon
kiinnostusta. Suomessa sillä saatetaan
päästä kansalliseen rooliin, ja tarkoitus on
viedä konseptia myös ulkomaille. Ruotsiin
ja Japaniin on jo neuvotteluyhteys. Tällä hetkellä geenitestejä on kehitetty noin
Klaus Elenius ja Jari Forsström näkevät geenitiedon hyödyntämiseen sähköisissä
palveluissa hyviä vientimahdollisuuksia. 5-6 lääkeaineelle, mutta uutta tietoa tulee
viikoittain, ja seuraava askel on luultavasti
geenipaneelit, joihin kerätään useita geenitestejä, Forsström kertoo.
ABOMICSISSA on laskettu, että noin 10 000
testiä vuodessa riittää kattamaan toiminnan kulut, mutta tulevaisuuden suunnitelmat ovat paljon pidemmällä.
– Geenitiedon ja hyödyntämisessä lääketieteessä noustaan lähivuosina exponentiaalisesti, joten uusia sovelluskohteita syntyy jatkuvasti. Sairauksia voidaan parantaa
nopeammin ja tietoa voidaan hyödyntää
esimerkiksi sairauksien ehkäisemisessä,
hallituksen puheenjohtaja, syöpätutkija
Klaus Elenius kertoo.
Hän on Forsströmin kanssa Abomi-
csin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Miesten suunnitelmissa yrityksen ydinosaaminen säilyy Turussa, jossa
nyt työskentelee kuusi henkilöä. Lisäksi käytettävissä on laaja kansainvälinen
asiantuntijaverkosto, jonka avulla uusimpia tutkimustuloksia voidaan seurata ja
saada käyttöön. Kaikkiaan yrityksen toiminnoille riittää noin 30 henkilön organisaatio. Niihin maihin, jotka lähtevät mukaan, voidaan perustaa kansalliset, noin
20 hengen organisaatiot.
– Suomi voisi olla edelläkävijä nimenomaan tällaisen, korkean osaamisen välittämisessä, joka hyödyntää sähköisiä palveluja, Forsström ja Elenius suunnittelevat.
ANNE KORTELA
Hyvä johtaminen edistämään
hyvinvointia
O
rganisaatioiden johtamisongelmat
näkyvät usein työterveyshuollossa, koska henkilökunnan sairastaminen lisääntyy. Turkulainen lääkäriasema Eloni on päättänyt auttaa asiakkaitaan
tässä asiassa sopimalla yhteistyöstä organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen
erikoistuneen konsulttitoimiston, Romana
Managementin kanssa.
– Meillä on samat arvot kuin Romanalla, joten yhteistyö tuntui luontevalta.
Olemme yhdessä luoneet konseptin, jonka
avulla voimme luoda Europan parhaat työpaikat Turkuun, kuten hallitusohjelmassa
on tavoitteena vuodelle 2020. Sitoudumme tähän toimintaan pitkällä tähtäimellä
ja haluamme yhteistyöstä kiinteää, Elonin toimitusjohtaja Timo Talvio sanoo.
Eloni ja Romana tarjoavat yrityksille
yhdessä palveluja rekrytoinnista kuntoutukseen. Niihin kuuluu työterveyshuolto,
työhyvinvointipalvelut, työyhteisö- ja johtamistaitojen kehittäminen sekä yhteistyö
työeläkeyhtiöiden kanssa.
Johtava lääkäri Minna Talvio koros-
12 Yritys & Talous
taa Elonin ennakoivaa otetta työterveyshuollossa.
– Voimme tunnistaa työn kuormitusja voimavaratekijöitä ja aika ajoin työterveyshuollossa nousee esiin asioita, jotka
johtuvat johtamisesta ja organisoinnista.
Yhteistyömme yritysten kanssa perustuu
luottamukseen. Meidän pitää tunnistaa,
onko yrityksellä valmius kehittämiseen
ja voimme ottaa yhteyttä Romanaan, jos
asiakasyritys antaa siihen suostumuksensa. Terveystietojen käsittely on aina ehdottoman luottamuksellista, eikä yksilöä
koskevia tietoja voi lain mukaan luovuttaa kolmannelle osapuolelle.
Romana Management on toiminut 16
vuotta organisaatioiden ja johdon kehittämisessä ja valmentajana. Toimintaa ohjaa
professorineuvosto.
– Jos henkilökunta voi pahoin, yrityksessä tarvitaan todennäköisesti kehittämistoimia, esimerkiksi uudelleen organisointia ja valmennusta. Yhteistyö tuntuu
luontevalta, sillä työterveyshuolto on jo
pitkään ollut mukana lähes kaikissa kehi-
Minna Talvio, Timo Talvio ja Seppo Romana kokevat uuden yhteistyön
luontevaksi, sillä se tähtää yritysten kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
tysprojekteissamme. Yritykset ovat nykyisin hyvin kriittisiä sen suhteen, mitä kehitystoimet vaikuttavat, toimitusjohtaja
Seppo Romana sanoo.
Timo Talvion mielestä olennaista on,
että onnistumista voidaan mitata, kun
käynnistetään inhimillisen pääoman kehittämisprosessi. Sairauspoissaolot ovat
yksi mittari.
– Sairauspoissaolot ovat yrityksille
suuri kustannus. Jo 0,25–0,5 prosentin
vähennys sairauspoissoloissa kattaa hy-
vin työterveyshuollon kustannukset. Kun
työntekijät voivat paremmin, työsuoritukset ja työturvallisuuskin paranevat ja pitkällä aikavälillä voidaan vaikuttaa työurien pidentämiseen, Timo Talvio sanoo.
Keväällä 2013 toimintansa aloittanut
Eloni on kasvanut nopeasti erityisesti yritysasiakkaissa. Lääkäriasema vastaa noin
400 yrityksen ja 8 000 henkilön työterveyshuollosta.
ANNE KORTELA
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
TERVEYS JA
HYVINVOINTI
Aboa Vetus & Ars Nova
-museon
taideohjaajaja Elli
Liippo, museonjohtaja
Johanna Lehto-Vahtera
ja palvelumuotoilija
Jenny Honka ovat
kehittäneet
työyhteisöjen käyttöön
työhyvinvointipalveluja,
joista on pilotoinnissa
saatu hyviä
kokemuksia.
Työhyvinvointia museosta
M
useokokemuksella on myönteistä vaikutusta työhyvinvointiin, osoittavat Aboa Vetus &
Ars Nova -museon toteuttamat kaksi hanketta. Sekä historiaa että uutta taidetta
esittelevä museo on kehittänyt yritysten
käyttöön työhyvinvointipalveluja, joita
on jo pilotoitu hyvällä menestyksellä.
Työyhteisöt voivat saada niihin myös tukea työsuojelurahaston kehittämisavustuksesta.
– Palveluja on kolme, ja kukin kestää
2-4 tuntia. Tärkeintä niissä on yhdessä
kokeminen. Esimerkiksi Minuuttitaidetreffeillä katsellaan taideteoksia yhdessä,
ja kokemuksista keskustellaan yhdessä.
Kierroksia vetää siihen koulutettu opas
ja apuna voidaan käyttää tiettyjä teemoja, museon palvelumuotoilija Jenny Hon­
ka kertoo.
Molemmissa hankkeissa havainnoitiin kävijöiden kokemuksia, ja niiden mukaan museopalvelut tukevat työpaikan
yhteisöllisyyttä ja ilmapiiriä. Lisäksi työntekijä oppii taiteesta ja voi yhdessä työkavereiden kansa irtautua arjen työstä.
Osallistujat kommentoivat tunnelmiaan esimerkiksi näin: ”Kuvat toivat
meidät yhteen”. ”Positiivinen, yllättävä
museokäynti”. ”Poikkeus kiireiseen työpäivään”. ”Loistava vaihtoehto keilailulle”. ”Laskee kynnystä lähteä taidenäytte-
lyihin”. Tunnelmat käyvät ilmi myös
erään ryhmän ennen - jälkeen kuvista,
joissa suupielet olivat kääntyneet ylöspäin, puhe pulppusi, ja koko olemus oli
ryhdistynyt.
Taide jää mieleen -hankkeessa vuonna 2012 Turun kaupungin kotihoitajayhteisö kävi Aboa Vetus & Ars Nova
-museolla säännöllisesti vuoden verran.
Kevään 2014 ESR-hankkeessa pureuduttiin yritysten ja yhteisöjen liikuttamiseen: kolmen eri yrityksen työyhteisöt
kävivät museolla säännöllisesti puolen
vuoden ajan, kukin kolme kertaa, pilotoimassa tuotteistettuja työhyvinvointipalveluja.
Yrittäjät
voivat hyvin
Ensimmäistä kertaa toteutettu Yrittäjien
Hyvinvointibarometri toi myönteisen tuloksen. Vaikka yrittäjät tekevät paljon
työtä ja pitävät vähänlaisesti lomia, kaksi kolmasosaa arvioi jaksavansa töissä hyvin. Sitä selittää innostus työhön ja mahdollisuudet kehittää omaa työtään.
Yrittäjät ovat myös alkaneet kiinnittää
huomiota hyvinvointinsa vaalimiseen.
Eniten työssä jaksamista haittaavat vaikeudet töiden ennakoinnissa ja työn ja
muun elämän yhteensovittamisessa.
– Osa yrittäjistä kokee pahaa stressiä.
He tarvitsevat tukea jaksamiselleen ja
neuvoja yritystoimintaansa. Heitä pitää
ohjata hakemaan apua ajoissa, työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Susanna Vi­
suri huomauttaa.
Suomen Yrittäjien hyvinvointibarometri on osa HYVE: Yritykset yhteistyötahojen tuella hyvinvointiin -hanketta.
Aiemmin yrittäjien hyvinvoinnista ei ole
ollut mitattua tietoa.
Yrittäjä, tartu tonniin!
MAINOS
Paranna osaamistasi – ratkaisuja projektiin
O
Yrittäjä voi saada omaan arkityöhönsä hyötyä.
Moni on innostunut ja palannut uudelleen,
Pekka Koivisto (vas.) ja Esa Anttila kertovat.
nko mielessäsi uusi projekti, johon tarvitsisit
lisäsparrausta? Onko yrittäjä- tai ammatillisessa osaamisessasi jotain parannettavaa?
Turun oppisopimustoimiston kampanja tarjoaa tonnin yrittäjän täsmäkoulutukseen.
Oppisopimustoimiston sivuilla on esitelty useimmin kysyttyjä koulutusaloja, mutta oma tarve on hyvä lähtökohta kertovat Pekka Koivisto ja Esa Anttila
Turun oppisopimustoimistosta.
- Olisi hyvä lähteä liikkeelle konkreettisesta yritystä koskevasta asiasta. Kurssitus ei ole pääasia, vaan
vastaus arjen työskentelyyn. Usein ne liittyvät markkinointiin tai taloushallintaan, sanoo johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto.
Oppisopimustoimisto on aiemmin käyttänyt vastaavaa kampanjaa menestyksellisesti. Kampanjan
kautta yrittäjä saa oppisopimuksesta omakohtaista
kokemusta.
- Kun yrittäjä saa hyötyä itselleen, ovat he parhaita markkinamiehiä. Olemme havainneet, että kun
yrittäjä on kokeillut oppisopimusta, tulevat he mukaan uudelleenkin, uskoo Koivisto.
Kampanjassa on ollut mukana yrittäjiä monelta
alalta, esimerkiksi korjausrakentajia, asentajia tai hoiva-alan yrittäjiä. Mitään toimialaa ei suljeta ulos.
- Tyypillisesti mukana olevat ovat pieniä 1-2 hengen yrityksiä. Meillä on esimerkiksi verkostossa toi-
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
miva yrittäjä, joka hakee ratkaisua verkoston työnjakoon, sanoo Koivisto.
Oppisopimus on marginaalista valtavirran koulutukseen suhteuttaen, mutta etuna on koulutuksen
ja työn räätälöinti yritykselle sopivaksi. Vuotuisesti
oppisopimuksessa Turussa onkin mukana noin tuhat
yritystä.
MITÄ ON OPPISOPIMUSKOULUTUS – MIHIN SE SOPII
• oppisopimuskoulutus on reitti uuteen ammattiin
tai osaamisen syventämiseen
• on työsuhdeperusteinen, jossa oppiminen
tapahtuu suurimmaksi osaksi työpaikalla
• yrittäjän liiketoiminnan kehittämiseen
esimerkiksi sukupolven vaihdostilanteissa
• alan vaihtoon
• puuttuvan ammattikoulutuksen hankkimiseen
Marika Parvinen totesi tutkimuksessaan,
että johto voi uskoa formaaliin
Yliopistonkatu 31,johtamiseen
4 krs. 20100vaikka
TURKU
alaisten toiminta
puh 02perustuu
2633 4900
arvoihin, joita johto ei edes
tunnista.
Yritys & Talous 13
TERVEYS JA
HYVINVOINTI
Onko Suomen työhyvinvoinnin
hoito ajan tasalla?
Työterveyslaitoksen työhyvinvointipaneelissa keskustelivat mm. Anna Kontula, Kari Mäkinen
ja Palvelualojen ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Ann Salin.
T
yöterveyslaitos julkaisi vuosittaisen
Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimuksensa ennakkotiedot heinäkuussa Suomi Areenalla Porissa. Niiden mukaan työterveyshuoltoon
on panostettu kymmenen prosenttia
enemmän kuin vuosi sitten, mutta säästötoimet ovat puraisseet erityisesti henkilöstön koulutusta, josta on leikattu 14
prosenttia viime vuodesta.
– Tutkimus aloitettiin vuonna 2009,
ja koulutukseen on panostettu jatkuvasti vähemmän. Tämä on huolestuttavaa,
koska osaamisen kehittäminen on nostettu Suomen strategiseksi painopiste­
alueeksi. Valitettavasti myös sairaanhoitoon panostetaan enemmän kuin
ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon,
Työterveyslaitoksen Tiedolla vaikuttami-
nen -toiminta-alueen johtaja, professori
Guy Ahonen sanoo.
VASTUUNJAKO työntekijöiden työhyvinvoinnista on tutkimuksen mukaan yrityksissä selkeytynyt, sillä se on nimetty
vähän yli puolessa yrityksistä esimiehille. Esimiehet ovat siihen myös motivoituneita, mutta ainoastaan 12 prosenttia
esimiehistä uskoo aikansa riittävän siihen. Myös koulutusta tarvittaisiin, sillä
vain reilu neljännes katsoo nykyisen
osaamisensa riittävän. Panelistit pohtivat asiaa monelta kannalta kritiikkiä
unohtamatta.
– Tässä on paljon kysymys asenteista. Meillä henkilökunta on investointi, ja
siksi koulutukseen panostetaan, myös
kaikki vuokratyöntekijät koulutetaan. On
kuitenkin muistettava, että
työntekijän on myös oltava
valmis ottamaan vastaan
koulutusta, aina se ei kiinnosta. Tutkimus antaa tiedoksi vain keskiarvon, siinä
eri tavalla tekevät eivät erotu, porilaisen perheyrityksen Fiblonin yrittäjä Pekka
Ekberg sanoo.
Arkkipiispa Kari Mäki­
nen muistuttaa, että hyvinvointia pitäisi ajatella kokonaisuutena.
– Työ on osa elämää. Se
mitä työssä tapahtuu, heijastuu koko elämään, eikä
sitä voi mitata taloudellisesti. Se on iso ja tärkeä asia,
hän toteaa.
– TÄMÄ tutkimus on 20 vuotta ajasta jäljessä. Pitäisi tutkia hyvinvointia eikä työhyvinvointia, koska niitä ei voi
erottaa. Vakituisessa työsuhteessa olevat
ovat hyväosaisin kansanosa. Tutkimus ei
tavoita niitä miljoonaa suomalaista, jotka
eivät ole vakituisessa palkkatyössä. He
eivät kuulu työterveyshuollon ja koulutuksen piiriin. Esimerkiksi ne, jotka tekevät työtä joustavasti, kuten itsensä työllistäjät, freelancerit, harjoittelijat,
pätkätyön tekijät, kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula huomauttaa. Hän on
tutkinut kahdeksan vuotta epävirallista
työtä.
– Minusta on koko Suomen asia, ei
pelkästään työelämän pohdittava, että
miljoona ihmistä joutuu täällä jatkuvasti markkinoimaan itseään saadakseen töi-
tä. Se on identiteetille erittäin rasittavaa.
Myös hitailla ja kömpelöillä on vaikeaa,
Kari Mäkinen jatkaa.
Kontula pohtii myös vajaatyökykyisten tilannetta.
– Työelämässä pitäisi olla sataprosenttisesti mukana, se on muuttunut armottomammaksi kuin 50 vuotta sitten.
Kriisejä voi tulla nuorillekin, mutta niiden aikana voi olla vaikea saada joustoa.
Puhutaan työurien pidentämisestä, mutta jos kuolee ennen, ura ei pitene.
Guy Ahonen myöntää, että ihminen
voi hyvin, kun hän on töissä. Ihmisiä siirtyy kuitenkin koko ajan vakituisen työn
ulkopuolelle, esimerkiksi tutkijat on tällainen suuri ryhmä. Hyvinvoinnin kannalta olisi hänen mielestään tärkeää, että
työn ja vapaa-ajan suhde olisi sopiva.
KESKUSTELUSSA nousi paljon esiin myös
hyvä johtaminen, jossa ihmisiä ei lannisteta, vaan tuetaan kasvuun ja annetaan
mahdollisuus kehittyä. Hyvä vuorovaikutus työyhteisöissä koettiin myös tärkeänä.
– Johtaminen ei ole lääke kaikkeen,
ei myöskään koulutus. Pitäisi miettiä,
ovatko esimerkiksi kaikki organisaationmuutokset välttämättömiä. Työn ja vapaa-ajan sopiva suhde on ihmisille hyvin
tärkeä, sillä ihminen tarvitsee työtä ja lepoa, arkkipiispa muistuttaa.
Yrittäjä Pekka Ekberg tähdentää, että esimiehen vastuu ulottuu myös työn ja
vapaa-ajan suhteeseen. Hänen yrityksessään puututaan asiaan heti, jos huomataan, että joku tekee ylitöitä.
ANNE KORTELA
Yrityksille uusia kuntoilupalveluja
M&M Kuntotalo laajensi Turussa Koulukadun ABC:n kiinteistöön avaamalla
syyskuun alussa uuden liikuntakeskuksen. Se tarjoaa muiden palvelujen ohella
uutuutena yrityksille räätälöityjä liikuntapalveluja. Toinen liikuntakeskus säilyy
Itäharjulla. Yksityishenkilöiden omistama M&M aloitti toimintansa keskustassa vuonna 1987, mutta siirtyi sieltä pois
vuonna 2003.
– Turussa on valtakunnalliseen tasoon
verrattuna varsin vähän tarjontaa, joten
uusia paikkoja kyllä mahtuu. Vasta noin
viisi prosenttia ihmisistä käy kuntokes-
kuksissa, kun Helsingin seudulla määrä
on kaksinkertainen ja muualla Euroopassa keskimäärin 15-20 prosenttia. Viime
vuonna onnistuimme kasvattamaan asia-
– Koulukadulla panostamme voimakkaasti yritysten palvelujen kehittämiseen
järjestämällä esimerkiksi tyky-päivien ohjelmaa. Yrittäjänä koen tärkeäksi, että
myös yritysten työntekijät saadaan liikkumaan ja voimaan hyvin. Tärkein kohderyhmä on kuitenkin tavalliset kuntoilijat, joille voimme nyt tarjota modernin
24 h-harjoittelupaikan, toimitusjohtaja
Jani Hurme sanoo.
M&M:N hallituksen puheenjohtaja Tommi
Metso ei pelkää alan kilpailua, vaikka uusia kuntokeskuksia on avattu viime aikoina useita.
14 Yritys & Talous
kasmääräämme puolella, eikä se ollut pois
muilta, vaan saimme markkinoinnilla uusia harrastajia mukaan. Itäharjulla meillä on ollut noin 1 500 asiakasta, ja uudella salilla tavoittelemme noin 50
prosenttia lisää. Voimme myös tarjota
ympärivuorokautisen harjoittelumahdollisuuden turvallisesti, koska kiinteistössä
on muitakin 24 h -palveluja, Metso kertoo.
ASIAKKAISTA noin 10 prosenttia kuntoilee
yrityssopimusten kautta. Metson mielestä paras ratkaisu on, että työntekijä maksaa itse osa kustannuksista, koska täysin
ilmaiseen liikuntaan ei sitouduta samalla
tavalla kuin itse maksettuun.
– Parhaita asiakkaita ovat keski-ikäiset, jotka haluavat parantaa terveyttään.
Koulukadulla voimme räätälöidä yritysten ryhmille tykypäiväohjelmaa, johon
voi sisältyä luentoja, ruokailua ja liikuntaa, sillä kaikki tilat ovat samassa kiinteistössä, hän sanoo.
Jani Hurme pitää yrittäjänä tärkeänä, että yritysten henkilökunta voi hyvin.
ANNE KORTELA
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
MAINOS
Henkilöstön hyvä terveydenhoito hyödyttää kaikkia
OP-Pohjola on tarttunut
tositoimiin hoitoketjun
lyhentämiseksi ja
sairauskustannusten
hallitsemiseksi.
Vakuutusyhtiö auttaa
yrityksiä pitämään
henkilöstön terveenä ja
tuottavana. Hyödyn siitä
korjaavat sekä työntekijät
että yritykset, ja
vakuutuskulut pysyvät
aisoissa.
Y
Petteri Laurila ja Anne Saha tutustuvat Turun Uuniseppien uutuustakkaan, jota
Janne Nielikäinen ja Sanna Raivonen esittelevät. Lumi-takan sisällä on kotimaista Oliviini-kiveä ja testattua tekniikkaa, pinta on himmeää kaakelia.
yhteyspäällikkö Anne Saha lisää.
Turun Uunisepät Oy työllistää suoraan noin 70 ihmistä ja välillisesti toisen mokoman. Yritys päätti laajentaa
yhteistyötään OP-Pohjolan kanssa.
– Henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen on ollut yksi pääpainopisteasioistamme jo pitkään. Hyvä terveys
on meille todella tärkeä asia, ja olemme
jo aiemmin panostaneet siihen enemmän kuin laki säätää. Kun henkilökun-
ta pysyy terveenä, työtkin sujuvat paremmin, toimitusjohtaja Atso Raittio
toteaa.
Yrityksessä on kehitetty erityisesti
ergonomiaa, koska päätuotteet ovat tulisijaelementtejä, joiden käsittely on raskasta. Uunisepät on varaavien tulisijojen
markkinajohtaja, ja pyrkii mahdollisimman korkeaan kotimaisuusasteeseen.
Siksi myös kotimaisen vakuutuskumppanin valinta oli luonnollinen.
Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min
€/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min.
€/min. (Hinta sisältää ALV:n.)
ritysten henkilökunnan poissaolot työpaikalta ovat keskimäärin 11 päivää (4,2 prosenttia)
vuodessa, ja kustannukset noin 3 300
euroa henkilöä kohden. Poissaoloista
82 prosenttia aiheutuu sairauksista, ja
kustannuksista valtaosan tuovat menetetyt työpäivät. Lakisääteinen turva korvaa vain työtapaturmat, joiden
osuus työstä poissaoloihin on keskimäärin vain 4 %. Siksi se ei yksinään
tehosta henkilökunnan kuntoutumista
työkuntoon.
OP-Pohjola on tarttunut asiaan
tarjoamalla asiakasyrityksilleen laajan hyvinvointikartoituksen maksutta
käyttöön ja lisäturvaksi vapaaehtoisia
turvia, joiden avulla hoitoon pääsy ja
henkilön kuntoutuminen alkavat mahdollisimman nopeasti. Lisäksi asiakkaille on tarjolla paljon erilaisia työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä
palveluita.
– Ensimmäinen askel oli Omasairaalan perustaminen Helsinkiin, se on
kaikkien asiakkaidemme käytössä. Lisäksi olemme solmineet sopimuksia
paikallisten, yksityisten lääkäritalojen
kanssa Turun seudulla. Ensihoitoa voi
hakea mistä tahansa suomalaisesta hoitolaitoksesta. Yritys voi valita eritasoisista sairauskuluturvista itselleen sopivimman, myyntijohtaja Petteri Laurila
kertoo.
Sairauskuluturva on siinäkin mielessä edullinen, että se ei edellytä terveysselvitystä ja kattaa myös vanhojen
sairauksien hoidon, kun se otetaan koko henkilökunnalle. Lisäksi siitä on tehty hyvin helppokäyttöinen.
– Henkilökunta saa käyttöönsä henkilökohtaiset vakuutuskortit, erillisiä
vahinkoilmoituksia ei tarvitse tehdä,
Ovatko teillä tänään kaikki paikalla?
Pohjolan Hyvinvoivan työpaikan ratkaisu auttaa pitämään henkilöstön terveenä ja tuottavana ja työyhteisön turvallisena.
Varaa aika vakuutusasiantuntijallemme numerosta 010 256 9213 tai lue lisää osoitteesta pohjola.fi/tyo.
Yhdessä hyvä tulee.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Yritys & Talous 15
rahan valtakunta
Miljoonalla suomalaisella
rahastosijoituksia
​S
uomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin elokuussa nettomääräisesti 864 miljoonaa euroa
uutta pääomaa. Lisäksi markkinakehitys kasvatti rahastopääoman arvoa noin
miljardilla eurolla. Rahastojen yhteenlaskettu arvo nousi elokuun lopussa uuteen
ennätykseen, lähes 85 miljardiin euroon.
NOIN MILJOONALLA SUOMALAISELLA on rahastosijoituksia. Kotitalouksien omistamien rahastosijoitusten arvo on sijoitussidonnaiset vakuutukset mukaan lukien
33 miljardia euroa, eli noin 40 prosenttia
koko rahastopääomasta. Suomeen on rekisteröity 32 rahastoyhtiötä. Kotimaisten
sijoitusrahastojen lukumäärä on yhteensä noin 518 kpl.
ENITEN UUTTA PÄÄOMAA sijoitettiin elokuussa pitkän koron rahastoihin, joihin on sijoitettu vuoden alusta lähtien
yhteensä 3,3 miljardia euroa. Erityisesti
Euroopassa pitkät korot ovat laskeneet
matalien inflaatiolukujen ja odotettujen
EKP:n toimien vuoksi.
Kehittyvien talouksien markkinoille sijoittavat osakerahastot keräsivät
elokuussa 45 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Keski- ja Itä-Eurooppaan sijoittavista osakerahastoista lunastettiin
edelleen pääomia mutta Kaukoitään sijoittavat osakerahastot keräsivät uusia
sijoituksia.
– KEHITTYVILLE MARKKINOILLE SIJOITTAVAT
rahastot kiinnostavat jälleen sijoittajia.
Pelot Yhdysvaltojen keskuspankin elvytyksen supistamisen vaikutuksista ovat
vähentyneet, arvostustasot ovat houkuttelevat ja tuotot ovat parantuneet, Finanssialan Keskusliiton analyytikko Elina Salminen arvioi.
Osakerahastoluokissa eniten uutta
pääomaa sijoitettiin globaalisti sijoittaviin osakerahastoihin, joiden netto-
75,1
70
66,3
66,0
60
55,4
54,3
milj. euroa
90 000
�
80 000
60 000
Muut rahastot
50
50 000
44,7
41,3
40
10,2
10
0,1
0,6
1,0
0,9
1992
1993
1994
1995
1,9
1996
3,1
1997
13,5 14,5
1999
Yhdistelmärahas
tot
Osakerahastot
20 000
15,7
10 000
4,9
1998
Pitkän koron
rahastot
30 000
22,1
20
Lyhyen koron
rahastot
40 000
31,1
30
0
PITKÄN KORON RAHASTOISTA eniten uutta pääomaa keräsivät euroalueen luokitellut yrityslainat, joiden nettomerkinnät olivat yhteensä 273 miljoonaa euroa.
Vuoden tarkastelujaksolla mitattuna pit-
70 000
61,5
60,9
Toimialarahastoista
parhaiten tuotti
terveydenhoitoala, jossa
vuosituotto oli keskimäärin
30,1 prosenttia.
31.12.1999 - 31.12.2001
85,0
80
kän koron rahastoista menestyi parhaiten kehittyville markkinoille sijoittava rahastoluokka. Sen keskimääräinen
vuosituotto oli 10,2 prosenttia. Sharpen
mittarilla vuoden aikajänteellä parhaiten menestyi euroalueen korkeariskisiin
yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka
(Sharpe 12 kk 6,6).
Rahastopääoman jakautuminen
suomessa
31.07.2014
Rahastopääoman
jakautuminen
Suomessa 31.7.2014
Rahastopääoma suomalaisissa
Rahastopääoma suomalaisissa sijoitusrahastoissa
sijoitusrahastoissa
Mrd. euroa
merkinnät olivat elokuussa 54 miljoonaa euroa. Eurooppaan, Pohjoismaihin
ja Suomeen sijoittavat osakerahastot sen
sijaan menettivät pääomia. Vuoden aikajänteellä mitattuna osakerahastoista
parhaiten tuottivat toimialarahastot 23,1
prosentin vuosituotolla. Toimialarahastoista parhaiten tuotti terveydenhoitoala, jossa vuosituotto oli keskimäärin
30,1 prosenttia. Tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen mittarilla osakerahastoluokista parhaiten menestyi teollisuuteen ja infrastruktuuriin sijoittava
rahastoluokka (Sharpe 12 kk 2,4). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013 08/2014
0
09/04
03/05
09/05
03/06
09/06
03/07
09/07
03/08
09/08
03/09
09/09
03/10
09/10
03/11
09/11
03/12
09/12
03/13
09/13
03/14
Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma nousi uuteen ennätykseen elokuussa. Eniten sijoitettiin pitkien korkojen rahastoihin.
(Lähde: Finanssialan keskusliiton markkinakatsaus 31.8.2014)
Mikä ohjaa pörssikäyttäymistä?
Suomalais-italialainen tutkimus on selvittänyt, mitkä tekijät ohjaavat vahvimmin eri toimijoiden pörssikäyttäytymistä.
Kotitalouksien ja yritysten toimiin vaikuttavat erityisesti osakkeen voimakkaat
hinnan heilahtelut eli volatiliteetti. Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt puolestaan ovat herkempiä kuuntelemaan yrityksistä kertovia uutisia ja
toimimaan niiden innoittamana.
Tutkimusryhmään kuuluneen Turun
yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen yliopistotutkija, dosentti Jyrki Piilo
toteaa, että tulos ei ole yllättävä, mutta
yllätyksen tuottaa volatiliteetin ja uutisten lukumäärän erilainen yhteys eri sijoittajaluokkiin.
– Kotitaloudet ja yritykset ovat her-
16 Yritys & Talous
kimpiä osakkeesta kertovien uutisten lukumäärään ja volatiliteettiin, erityisesti
volatiliteettiin. Julkisyhteisöt ja voittoa
tavoittelemattomat yhteisöt päinvastoin
ovat herkempiä uutisille kuin volatiliteetille, kuitenkin näiden tekijöiden merkitys on pienempi kuin muissa sijoittajaluokissa, Piilo sanoo.
Rahoituslaitokset puolestaan asettuvat edellä esitettyjen ryhmien välimuodoksi. Volatiliteetti on merkittävämpi
kuin uutisvirta tarkasteltaessa päivän aikana kauppaa käyvien sijoittajien lukumäärää.
Aikaisemmin luotettavaa ja tarkkaa
dataa yksittäisten sijoittajien kaupankäyntihistoriasta on ollut tutkijoiden
käytettävissä erittäin vähän. Nyt tutki-
jaryhmä sai käyttöönsä sekä dataa Nokian osakkeella vuosina 2003–2008 tehdyistä kaupoista että Thomson-Reuters
toimiston NewsScope-uutistietokannan.
Aineisto käsittää 140 000 sijoittajan kaupankäyntihistorian (yhteensä 8 500 000
osakekauppaa) sekä 11 500 Nokiaan liittyvää uutista.
– Työssä on käytetty myös tietoa osakkeen päivänsisäisestä tuotosta ja uutisten
sentimentistä eli miten positiivinen tai negatiivinen uutinen on. Tutkimus näyttää
miten tuotto ja sentimentti selittävät osaketta ostavien ja myyvien sijoittajien lukumäärien erotusta kussakin sijoittajaluokassa. Tässäkin tapauksessa herkimpiä ovat
kotitaloudet ja yritykset, lisäksi osakkeen
päivänsisäisellä tuotolla oli näihin ryhmiin
huomattavasti suurempi merkitys kuin uutisten sentimentillä, Piilo sanoo.
Tiedon merkitys osoittautui myös
käänteiseksi: mitä enemmän osakkeen
hinta putosi, sitä enemmän osaketta ostavia kotitalouksia ja yrityksiä oli markkinoilla myyjiin nähden. Ja päinvastoin:
mitä enemmän osakkeen hinta nousi päivän aikana, sitä enemmän osakkeita myyviä oli ostajiin nähden. Julkisyhteisöille
ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille päivänsisäisellä tuotolla on pienin merkitys tarkasteltaessa ostajien ja myyjien
lukumäärien erotusta eikä uutisten sentimentti käytetyn analyysin mukaan korreloi erotuksen kanssa. Rahoituslaitokset
ovat tässäkin tutkimuksen osassa kahden
edellisen ryhmän välimuoto. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Ohjauskorko nollassa, EKP otti järeämmät
aseet käyttöön
G
eopoliittiset jännitteet ovat hallinneet uutisvirtaa kesän aikana.
Erityisesti Ukrainan kriisin käänteet ovat pitäneet sijoittajia varpaillaan.
Tätä kirjoittaessani on ensimmäinen todellinen tulitauko juuri astunut voimaan.
Nähtäväksi jää, johtaako tulitauko kriisin
pysyvämpään lieventymiseen vai onko
kyseessä vain hetkellinen tyven ennen
myrskyä.
REAALITALOUDESSA kasvukuva Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on eriytynyt
voimakkaasti kesän aikana. Yhdysvaltain
talous kasvaa ripeästi, asuntomarkkinat
jatkavat elpymistään ja työllisyyskehitys
on ollut myönteistä. Näyttää vahvasti siltä, että Yhdysvaltain keskuspankki tulee
jatkamaan määrällisen elvytyksen leikkaamista alkuperäisen suunnitelmansa
mukaisesti. Käytännössä määrällinen elvytys päättyy syksyn aikana ja seuraavaksi keskuspankki normalisoi rahapolitiikkaansa nostamalla ohjauskorkoa ensi
vuoden alkupuolella reaalitalouden vahvan kehityksen mahdollistamana. Euroopassa reaalitalouden kehityksen ylle on
kesällä kasautunut tummia pilviä alkuvuoden optimismin jälkeen. Toisella vuosineljänneksellä euro-alueen talouskasvu
tyrehtyi, eikä kuluva vuosineljännes näy-
tä julkistetun informaation valossa juuri
paremmalta. Italia on uudestaan taantumassa, ja jopa Saksan talouskasvu painui
negatiiviseksi toisella vuosineljänneksellä.
Eurooppa maksaakin taloudellisesti kovaa hintaa Ukrainan kriisistä sekä pakotteiden suorien vaikutusten että erityisesti
yleisen luottamuksen kokeman kolauksen
kautta. Heikkenevän talouskehityksen lisäksi harmaita hiuksia aiheuttaa äärimmäisen matala inflaatio. Tätä taustaa vastaan EKP:n julkistamia toimia ei voida
pitää yllätyksenä, vaikkakin ajankohta
oli konsensusta aikaisempi alleviivaten
toimien kiireellisyyttä.
EKP laski syyskuun ensimmäisellä viikolla ohjauskoron 0,05 prosenttiin aikaisemmasta 0,15 prosentista ja kertoi
aloittavansa lokakuussa kaksi yksityisen
sektorin velkakirjojen osto-ohjelmaa. Lisäksi EKP laski edelleen pankkien keskuspankkirahalle maksettavaa korkoa
-0,2 prosenttiin. Päätöksillä pyritään ensisijaisesti kiihdyttämään lainanantoa ja
nostattamaan inflaatio-odotuksia sekä
toissijaisesti heikentämään yhteisvaluuttaa. Suurin reaktio onkin nähty juuri valuuttamarkkinoilla euron heikentyessä
voimakkaasti tärkeimpiä valuuttoja vastaan. Ohjauskoron laskuvara on nyt syöty,
ja EKP:n keinovalikoima painottuu jatkossa yksinomaan epätavallisiin toimiin.
Syyskuun kokouksen yhteydessä keskusteltiin Yhdysvaltain keskuspankin kaltaisesta määrällisen elvytyksen ohjelmasta,
mutta toistaiseksi tähän ei oltu valmiita.
KORKOMARKKINOILLA tuottotasot ovat jatkaneet painumistaan Saksan 10-vuoden
joukkovelkakirjalainan tuottotason painuessa jo alle 1 prosentin. Myös Etelä-Euroopan maiden lainojen tuottotasoissa
on edelleen nähty laskua. Osakemarkkinoilla kesän parhaasta kehityksestä on
vastannut Yhdysvallat elpyvän talouskasvun ja hyvien yritystulosten tukemana.
Lisätuottoja Yhdysvaltoihin sijoittanut
on saanut valuuttakurssin kautta. Pitäisinkin edelleen merkittävän painon Yhdysvaltain osakemarkkinoilla, varsinkin
kun dollarin voi olettaa vahvistuvan myös
jatkossa. Runsas, edelleen kasvava likviditeetti, heikkenevä euro ja Ukrainan tilanteen mahdollinen rauhoittuminen voivat aiheuttaa erittäin positiivisen vireen
Euroopan osakemarkkinoille, jos luottamus Eurooppaan palautuu. Suomessa tuloskehitys on yleisesti ollut vaisua,
mutta arvostuksia tukee yritysten antelias osinkopolitiikka yhdistettynä alhaiseen korkotasoon.
Veikko Karhulahti
Johtaja
OP-Private, Turku
YRITTÄJÄ, TARTU TONNIIN!
Johtava markkinapaikka
ARVIOINTI
Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys.
Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija.
Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun.
TOIMITILAVÄLITYS
Myynti, vuokraus ja neuvonanto. Mitä haastavampi kohde,
sitä paremmin asiantuntemuksemme tulee esille.
Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin
vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin.
Sami Matara
Myyntipäällikkö
KTM, LKV, AKA
puh. 0500 408 667
Riku Lehtimäki
Myyntipäällikkö
KTM, LKV
puh. 050 370 6530
Mari Rouvali
Arviointiasiantuntija
Toimitilajohtamisen Restonomi (AMK), LKV
puh. 050 911 6110
Catella Property Oy (LKV)
Linnankatu 11 B, 20100 Turku
TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO
tarjoaa nyt täsmäkoulutusta
juuri sinulle, yrittäjä. Ja vieläpä
aivan ilmaiseksi – olemme
varanneet koulutukseesi
1000 euroa!
Syksyn
kat
koulutuspai
a
ss
o
ja
jo
ovat
i!
et
h
i
– toim
4900
puh. 02 2633
rku.fi
tu
oppisopimus@
Valittavana on esimerkiksi markkinointi-,
verotus- ja talouskoulutuksia. Parasta
koulutusta saamme kuitenkin tarjottua
siten, että kerrot meille itse, mitä tarvitset.
Yrittäjä, ota yhteyttä, niin teemme yhdessä
juuri sinulle sopivan suunnitelman.
Katso lisätietoja nettisivuiltamme: www.catella.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Yritys & Talous 17
KULT TUURIVINKKI
KIERRÄTYSTAIDETTA
Turkulainen NaNi Group Oy on tuonut
markkinoille uuden lemmikkien Olo -pedin, joka on valmistettu laadukkaasta
kangasteollisuuden ylijäämästä.
– Peti on suunniteltu sekä täyttämään
lemmikin vaatimukset mukavuudesta että miellyttämään lemmikin omistajan silmää, Tanja Kiviniemi NaNista kertoo.
NaNin kaikki tuotteet, joihin kuuluu
myös vaatteita pienille koirille, suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Jo
aiemmissa tuotteissa on pyritty materiaalien ekologisuuteen. Olo-peti on en-
simmäinen teollisuuden ylijäämästä valmistettu tuote.
Petiä on testattu usean koiratestaajan voimin. Täytteen määrää voi lisätä tai vähentää koiran koon ja mieltymyksen mukaan.
Kangas on konepestävää 60 asteessa. Se on
suuren tanskalaisen verhoilukangasvalmistajan laadukasta ylijäämää, ja sillä on
korkeat palo- ja kulutusluokitukset.
Kuva: Aboa Vetus & Ars Nova
Lemmikkipeti teollisuuden ylijäämästä
Vuoden nuori taiteilija 2014 on taiteilijapari Nabb + Teeri, Janne Nabb ja
Maria Teeri Ylimarkusta Pohjanmaallta. He ovat tehneet yhteisteoksia vuodesta 2008 lähtien. Vuoden nuoren taiteilijan palkintonäyttely nähdään toistamiseen Turussa Aboa Vetus & Ars Novan ja Tampereen taidemuseon yhteistyön myötä.
Näyttelyn nimi Tuntemattomien juhlien jäänteet on suora lainaus ranskalaisen filosofin Maurice Merley-Pontyn esseestä Cézannen epäilys. Nimi viittaa esseen kohtaan, jossa kuuluisa maalari näkee työhuoneessaan lojuvat
kokeilunsa epäonnistuneina ja vieraina. Nabb + Teeri tarkastelevat teoksissaan jäänteitä ja ylijäämää kuluttamisen ja materiaalisen ylitarjonnan näkökulmasta.
Työparin taiteessa keskittynyt, pohdiskeleva ja keskusteleva työskentelytapa
kohtaa leikkisyyden, jossa värit ja materiaalit pursuilevat runsaina. Näyttelyssä on esillä installaatioiden ja esinekoosteiden lisäksi muun muassa videoita, 3D-animaatioita, tekstiä sekä taidokkaita vesivärimaalauksia.
Petiin mahtuu oloilemaan kaksi pientä
tai yksi hieman suurempi koira. Peti esiteltiin Jyväskylän Asuntomessuilla koiratalo HauHausissa.
Pekka Hyysalo toteutti
tavoitteensa ja pystyi juoksemaan
2,6 kilometriä Turussa vetäen 1 500
juoksijan letkaa Aurajoen
rannoilla. Ensi vuonna tavoite on
kaksinkertaistaa matka.
Vuoden nuoren taiteilijan näyttely tuo kierrätystaidetta Ars Novaan
monessa muodossa.
Vuoden Positiivisin Suomalainen 2014
Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi ex-freestylelaskija Pekka Hyysalon. Raati nosti
esille Hyysalon asenteen: sen kuinka ihminen voi rankoissakin olosuhteissa itse
valita tapansa tarkastella mahdollisuuksiaan. Maailman huipulla urheileva Pekka
Hyysalo, vammautui vakavasti 19-vuotiaana hiihtomäessä keväällä 2010. Lääkäreiden ennusteet aivovammapotilaalle
olivat synkät.
– Mietin pitäisikö minun vain takertua
itsesääliin. Samalla ajattelin, että jos jään
makaamaan, en ole mitään, Pekka kertoo vammautumisensa jälkeisestä ajasta.
Hän päätti taistella ja perusti myös
FightBack-yhteisön, jonka tavoitteena on
kerätä varoja päähän loukkaantuneiden
urheilijoiden kuntouttamiseen. Samalla hän asetti itselleen tavoitteen juosta
seitsemän vuoden kuluessa New Yorkin
maraton. Syyskuun 6. päivänä Hyysalo
järjesti Turussa 2,6 kilometrin juoksutapahtuman Fight Back Runin. Se keräsi
Aurajoen rannoille 1 500 juoksijaa ja li-
säksi runsaan kannustusjoukon.
– Haluan esimerkilläni kannustaa ihmisiä liikkumaan ja haastamaan itsensä.
Jos minä pystyn siihen, niin varmasti pystyvät muutkin. Olen iloinen, jos pystyn
kannustaan jonkun sellaisen liikkumaan,
joka ei sitä tavallisesti tee. Jokainen askel
kohti asetettua tavoitetta on tärkeä, sekä
urheilussa että muilla elämän osa-alueilla, Pekka kertoo.
Positiivisin Suomalainen on valittu vuodesta 1993 lähtien. Pekka Hyysalo
on valittu myös Vuoden turkulaiseksi.
KIRJAVINKKI
Mentorointi on ollut jo pitkään yksi työelämän kehittämismuotoja. Sen rinnalla käytetään myös esimerkiksi coachingia ja työnohjausta.
Mikä menetelmä sitten sopii mihinkin tilanteeseen, ei aina ole selvää. Lisäksi mentorointi on myös muuttunut ja kehittynyt vuosien
varrella. Työelämä muuttuu, siksi mentoroinninkin on muututtava, kirjan tekijät päättelivät, ja näkivät 2010-luvulle päivitetyn opuksen
tarpeelliseksi.
Kirja käy läpi mentoroinnin historiaa valaisten, millaisia mentoroinnin muotoja on käytetty, ja mitä uusia tapoja on kehitetty.
Perinteisimmillään mentorointi on vanhan ajan kisälliperinteen kaltaista vanhemman ammattilaisen tietotaidon siirtämistä nuoremmalle,
ja sitä on käytetty myös eläkkeelle siirtyvän hiljaisen tiedon jakamiseen. Nykyisin ehkä isoin muutos on siinä, että mentorin tietoja
ei ole edes tavoitteena sellaisinaan siirtää aktorille eli opastettavalle. Tarkoitus on, että tämä oivaltaa itse asian, ja pystyy soveltamaan
tietoa omassa työssään. Mentorointi voi yksilön sijaan kohdistua myös ryhmälle ja yksi toimintatapa on vertaismentorointi, jossa
pyritään kehittämään työmenetelmiä yhdessä.
Mentoroinnin käyttämistä harkitsevalle kirja on selkeä ja helppolukuinen opas, joka kannattaa käydä läpi ajatuksella. Se on helposti
sovellettavissa käytäntöön ja siinä on myös esimerkkejä. Yksi kirjan ansio on siinä, että se painottaa erilaisten henkilöiden sopivuutta
mentoreiksi. Ei ole itsestään selvää, että pystyy välittämään tietoa toiselle, vaikka itse olisi kuinka hyvä asiantuntija. Mentoroinnin
nykyaikaisille muodoille on todennäköisesti paljon käyttöä asiantuntijaorganisaatioissa, joissa osaamisen kehittäminen on jatkuvaa.
Päivi Kupias - Matti Salo: Mentorointi 4.0 (Talentum 2014), 273 s.
18 Yritys & Talous
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Nuorkauppakamari Puuvillapuistossa
Porin Nuorkauppakamari viritti Suomi
Areenalla vilkkaan keskustelun nuorten
asenteista työtä kohtaan. Yleisön ja paneelin
osallistuessa todettiin, että nuorilla saattaa
olla vääristynyt kuva työnteosta, eikä eri ammattien työn sisältöä tunneta, lisäksi nuorten
arvot ovat muuttuneet, ja reppureissaamista
saatetaan arvostaa työntekoa enemmän. Tu-
run Nuorkauppakamarin järjestämää Urapolku-tapahtumaa, jossa 7-luokkalaiset nuoret voivat kysyä suoraan ammattilaisilta,
pidettiin oikeansuuntaisena toimintana, jo-
ta kaivattaisiin lisää. Myös vanhempien panosta tarvittaisiin enemmän. Porin nuorkauppakamari aikoo kehittää nuorten
avuksi esimerkiksi mentrointipalveluja.
Syksyn suurimmat messut
Turun Kansainväliset Kirjamessut ja samaan aikaan pidettävät Ruoka- ja viinimessut sekä Tiedemessut täyttävät Turun
Messukeskuksen hallit 3.-5. lokakuuta.
Ohjelmapäällikkö Jenni Haukion luotsaamien Kirjamessujen teemat ovat Ranska
ja Sastamala. Ranskasta nähdään kirjailijat
Andreï Makine, Katherine Pancol, Mi­
chèle Lesbre ja Katrina Kalda, Sastamalan
osastolla muun muassa Mauri Kunnas
sekä Tatun ja Patun luojat Aino Havukai­
nen ja Sami Toivonen. Kaikkiaan esiinty-
jiä on noin 700.
Turun Ruoka- ja Viinimessuilla teemana on pohjoismainen ruoka. Messuilla esitellään ruokakirjailijoita, lähiruokaa, juustoja, suklaata, viiniä ja olutta.
Lisäksi on suuri juustonäyttely. Tiedemessujen yhteistyökumppaneina ovat Turun Yliopisto, Åbo Akademi, Heureka ja
Suomen Akatemia. Turku Science Parkin
ja Turun Ammattikorkeakoulun osastoilla pääsee mm. kokeilemaan uusia pelialan sovelluksia.
Lounasristeily Loistokarille
WTC Turun perinteinen kesäristeily
elokuun viime päivinä suuntautui tänä
vuonna höyrylaiva Ukkopekalla Loistokarille, jonka historiasta kuultiin
Pentti-Oskari Kankaan värikäs selostus. Sää ei tänä vuonna suosinut, mutta
sadettakaan ei tummista pilvistä huolimatta saatu. Meriaura Groupin toimitusjohtajan Jussi Mälkiän esitelmä
Energiapollitiikan uusista tuulista kiinnosti runsaslukuista yleisöä (tarkemmin s. 5).
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Yritys & Talous 19
Jaravet
Pieneläinklinikka, Rauhankatu 14
Laajennamme
aukioloaikoja!
Varaa aika
Iltavastaanotto
15.10. alkaen
ma 8-19
ke 8-19
puh. 02 2325 799
Edullinen.
Keskellä Turkua.
Yksilöllinen.
Joustava.
Avoinna:
ma-to 8-16
pe 8-15.30
www.jaakkorasi.fi
Pieneläinklinikka Jaakko Rasi on nyt Jaravet Oy
Tarjoamme vaihtoehdon kaikille, jotka haluavat kohtuuhintaisia eläinlääkäripalveluja pieneltä
yksilöllisen palvelun eläinklinikalta Turun keskustassa.
Hoidamme kaikki tavanomaiset eläinlääkintätyöt, esimerkiksi koirien ja kissojen rokotukset,
hammaskiven poistot ja sairauksien hoidon. Teemme myös monenlaisia kirurgisia toimenpiteitä
kuten sterilointi- ja kastraatioleikkauksia.
Klinikka sijaitsee aivan Turun keskustassa, joten julkisilla liikennevälineillä pääsee kätevästi lähelle. Autojen parkkeeraus: Kadulla on mittaripaikkoja ja sisäpihalla kolme parkkipaikkaa, jotka ovat
asiakkaidemme käytettävissä.
Facebook “f ” Logo
Rauhankatu 14 B, 20100 Turku. Puhelin 02 2325 799.
www.jaakkorasi.fi
RGB / .ai
Facebook “f ” Logo
RGB / .ai