Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti

Transcription

2 • 2012
26.4. 2012
Meriteollisuuden rakennemuutos:
Ympäristöosaamisella
kansainvälisen kaupan kasvua
TEOLLISUUS JA
ALIHANKINTA
Sormat Oy kasvanut
Venäjän-kaupan
osaajaksi
TERVEYS JA
HYVINVOINTI
Sairaala Neon
ortopedian
osaamisesta
vientituote
Toimitusjohtaja Maarit Nenonen,
Interdialogi Oy:
manialehti.fi
Yrittäjän motivaatio ei säily
itsestään, sen vähenemiseen
kannattaa reagoida
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
mania 1
2 mania
TÄSSÄ NUMEROSSA
Kirjoittajavieras – Niko Kyynäräinen
Näsäviisauksia – Riku Näsänen
Ajankohtaista 4
5
6
Panostusta pieniin
P
Kuva: Meriaura
itkälti suuryritysten kasvuun perustunut hyvinvointimme on murenemassa, kun isot yritykset
jatkavat supistuksiaan. Voimakas rakennemuutos on käynnissä monella alalla yhtä aikaa ja pienten
yritysten merkitys kasvaa, sillä työpaikat siirtyvät niihin.
Toisaalta pienetkin yritykset tarvitsevat isoja markkinoita. Kansainväliseen toimintaan kasvaminen on pienelle iso ponnistus, mutta apua on nyt
tarjolla enemmän kuin koskaan. Pk-yrityksiä kannustetaan verkostoitumaan toistensa kanssa ja koko
maakunta on täynnä niiden tueksi järjestettyjä hankkeita ja koulutuksia. Tässäkin lehdessä kerrotaan meri- ja ict-alojen mahdollisuuksista ja kansainvälistymisvalmennuksesta.
Kansainvälistyminen kannattaa. Onnistuneitta
STX Finlandin Turun telakalta luovutettiin
Meriauran monitoimialus.
yritysesimerkkejä ei ollut vaikeaa löytää teollisuus ja
alihankinta -teemaamme. Ruskolaisesta Sormatista
on tullut rakennusalan Venäjän-kaupan osaaja, jonka
liikevaihdosta kertyy tänä vuonna suurin osa itänaapuristamme. Laitilalaisen Coreplastin uusi elämä alkoi toimivan johdon ostettua sen taiwanilaiselta Foxconnilta. Suomalaisessa omistuksessa muovialan
yritys on kasvanut viennin ansiosta.
Teemantuntijamme Teknologiateollisuus ry:n
Teppo Virta toteaa, että pk-yritysten osaaminen ratkaisee tulevaisuudessa viennin onnistumisen ja patistaa kouluja kehittämään opetustaan yhteistyössä yritysten kanssa, jotta se joustaa muuttuviin tarpeisiin ja
uusia osaajia saadaan.
Yhteen hiileen puhaltamalla tulevaisuudesta tulee hyvä.
Peiliin katsominen
Tyylikäs ihminen kertoo lehdissä ostaneensa paidan
Pariisista, kengät italiasta, laukun Kiinasta… Yhtään
Suomesta ostettua taminetta ei mainita. Turussa, kuten Salossa ja Uudessakaupungissakin on herätty keskustakauppojen autiuteen. Toriparkkeja tärkeämpää
on avata kaupan ovi. – Keskustan kaupat ovat oikeasti
lähellä. Ainakin vielä.
S- ja K-ryhmän kilpailu kovenee Turun Länsikeskuksen
päivittäistavarakaupassa.
Uusiin asemiin Henkilö – Maarit Nenonen
Teema: Teollisuus ja alihankinta
12
14
16
Laitilalainen Coreplast on kasvanut
kansainvälistymällä.
•Venäjän kauppa
16
•Teemantuntija – Teppo Virta
19
Rahan valtakunta 20
Salkunvartija – Christian Holmqvist
21
Rahoitusalan uutisia 22
Työelämän tietoiskuja 24
Liikenteessä 25
Terveys ja hyvinvointi 26
Anne kortela, päätoimittaja
anne.kortela@manialehti.fi
mania
Julkaisija
Viestintämania Oy, TURKU
kustantaja
Business to Business Mediat Oy
Piispantilankuja 4, 02240 Espoo
TOIMITUS
Päätoimittaja Anne Kortela
Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU
Puhelin 040 590 3860
anne.kortela@manialehti.fi
NaisDay hemmotteli naisia trendimuotinäytöksessä
mm. salolaisen Maleenan asuin.
Tunnelmassa 27
MYYNTI
Myyntipäällikkö
Maritta Palmula-Kuloila
Markkinointi Haagalund
Puhelin 040 501 7781
maritta.palmula-kuloila@manialehti.fi
Kansikuva Monsuuni
Taitto BBM Oy /
Tarja Salonen, Sininen Arkki Oy
Juttuvinkit mania@manialehti.fi
Painopaikka
Botnia Print, Kokkola 2012
Painos ja jakelu
Painos 13 000 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun
kauppakamarin, Turun Seudun
Ekonomien, Turun Yrittäjien, Turun
Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille.
Lisäksi Mania jaetaan yrityksen
nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin.
9. vuosikerta
OSOITEMUUTOKSET
mania@manialehti.fi
TILAUSHINTA
Vuosikerta (6 numeroa) 36 €
ISSN 1795-326X,
verkossa 1795-3278
Seuraava numero 7.6.2012
TEEMA: Rakentaminen ja
asuminen
www.manialehti.fi
mania 3
kirjoittajavieras
Monipuolinen elinkeinorakenne
tulevaisuuden turvana
K
ulttuuripääkaupunkivuosi oli kiistatta menestystaival alueellemme: upeita tapahtumia, paljon matkailijoita, merkittävää näkyvyyttä kansainvälisissä julkaisuissa ja pysyviä
panostuksia kaupunkimme infrastruktuuriin. Ennen kaikkea
imagomme kohentui. Hyvää täällä on ollut pitkään, eikä tulevaisuuteenkaan kannata suhtautua pessimistisesti. Ei suinkaan
Turulla huonosti mene. Turku on eurooppalainen kulttuurikaupunki.
Samaan aikaan kun vietettiin kulttuuripääkaupunkivuotta,
oli taloutemme vielä taantumassa. Monipuolinen yritysrakenne jälleen kerran piti Turun seudun suhdannevaihtelut vertailualueita maltillisempina. Yhtään ei kuitenkaan pidä vähätellä
kasvanutta työttömyyttä tai yritysten konkursseja. On kuitenkin hyväksyttävä, että rakennemuutos on käynnissä koko ajan.
Voimme panostamalla yrittämisen edellytyksiin ja luomalla
vahvaa monipuolista yrityskenttää taata sen, että alueemme suhdannevaihtelut vastaisuudessakin pysyvät suhteellisen maltillisina. Mikäli äkillisiä rakennemuutoksia ei kyetä ennakoimaan,
on niiden tukitoimiin kyettävä reagoimaan mahdollisimman
nopeasti ja riittävin resurssein. Näin on pyritty toimimaan niin
meri- ja metalliteollisuuden kuin Nokian tilanteiden osalta. Parannettavaa on varmasti ja oppi on kyettävä hyödyntämään tulevaisuudessa.
Vielä kymmenen vuotta sitten yrittäjyyttä pidettiin jopa viimeisenä vaihtoehtona uravalintoja pohdittaessa. Asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan on muuttunut näistä ajoista merkittävästi posi-
Niko Kyynäräinen
vt. elinkeinojohtaja
Turun Seudun
Kehittämiskeskus
TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2012
Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista!
Kevään 2012 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja
kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta:
taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi.
Koulutuksissamme on
• eri alojen huippuasiantuntijoita
• viimeisimmät, päivitetyt tiedot
• käytännönläheinen näkökulma
• tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille
• monipuolinen tarjonta
• erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet
4 mania
tiiviseen suuntaan. Viime vuosina Yrityspalvelukeskus Potkurin
kautta perustettujen yritysten määrä on ollut koko ajan kasvussa,
samaan aikaan on todistettavissa perustettujen yritysten hyvän
selviytymisprosentin osalta, että hyvällä neuvonnalla saadaan aikaan hyvää yritystoimintaa. Yritystoimintaa syntyy, mutta onko
niistä liian usea kasvuhaluton?
Taloustieteilijä Joseph Alois Schumpeterin (1883–1950) mukaan jokaisen innovatiivisen yrityksen kohtalona on se, että ennen pitkää markkinoille ilmaantuu kilpailija, joka toimii vielä
innovatiivisemmin ja paremmin. Talous elää jatkuvasti eräänlaisen luovan tuhon tilassa, jossa yritysten konkurssi- ja perustamisaallot seuraavat toisiaan. On siis kyettävä uudistumaan,
tunnistamaan yrityksen muutosvoimia, yksinkertaistamaan
tarvittaessa toimintaa ja keskittymään uusiin mahdollistajiin.
Omasta organisaatiosta on varmasti löydettävissä muutoksen
hetkillä uutta, mutta samalla on kyettävä poistamaan jäykkyyksiä. Uudistumisen tukemisessa on näkemykseni mukaan myös
julkisella sektorilla oma roolinsa.
Suomalaisten yritysten keskikoko on 5,7 henkilöä. Suurin osa
yrityksistämme on pieniä: 86 prosenttia on alle viiden hengen
yrityksiä. Trendi pysyy varmasti tulevaisuudessa samana, on siis
panostettava pienten yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Kansakuntamme elää jatkossakin viennistä. Luovan talouden
keskus, Logomo, tarjoaa tulevaisuudessa hyvät puitteet verkostomaiselle, kansainväliselle yritystoiminnalle. Julkisen sektorin
yhtenä roolina keskuksessa voisi olla eräänlaisen Luovan tuhon
edistämisen arviointityökalun toteuttaminen. Verkossa toimiva
arviointityökalu tarkastelisi yrityksen tuottavuutta, ja samalla
kehittäminen linkitettäisiin laajasti olemassa oleviin tai alkaviin
KIBS (osaamisintensiiviset yrityspalveluyritykset) -yrityksiin.
Uudistumiskykyisten yritysten tunnistaminen varmasti kiinnostaisi sijoittajia.
Viimeistelen kirjoitustani matkalla Kiinaan, Tianjinin kaupunkiin, joka on Turun kaupungin ystävyyskaupunki. Alueella on noin 13 miljoonaa asukasta ja se on yksi Kiinan vauhdikkaimmin kasvavista kaupungeista. Omaamme erinomaiset
suhteet kaupungin johtoon ja yritysyhteisöihin. Keskeinen kysymys yhteistyölle on kuitenkin se, millä tavalla kykenemme
konkretisoimaan hyvät suhteet yritystoiminnan kehittymiseen
Turun seudulla, on sitten kyse viennistä tai investoinneista alueellemme. Turun seudun yrityksillä on varmasti paljon tarjottavaa Kiinan markkinoille, joka voi olla yksi kasvun alusta.
7.5. Osakeyhtiön verokurssi 2012
8.5. Excelin hyötykäyttö 8.5. ja 22.5.
15.5. Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössä
29.5. Velkojan asema ja toiminta maksukyvyttömyystilanteissa
10.10. Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssi syksy 2012
1. jakso ke 10.10.2012 klo 13 - 17.15
2. jakso ti
16.10.2012 klo 13 - 17.15
3. jakso ke 24.10.2012 klo 13 - 17.15
4. jakso ti
30.10.2012 klo 13 - 19
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille
tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. HHJ -kurssi koostuu neljästä puolen päivän
mittaisesta jaksosta sekä ryhmätyöstä ja lukupaketista.
Lisätiedot: maria.lindbom@turku.chamber.fi,
puh. (02) 274 3423/Maria Lindbom
Ilmoittaudu netissä www.turku.chamber.fi > koulutus> koulutuskalenteri
tai puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri Elina Virta.
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
näsäviisauksia
Turusta lentäen
maailmalle
Suomen lentokenttäverkostoa ylläpitävä
Finavia hallinnoi tällä hetkellä 25 lentokenttää, joista Helsinki-Vantaa on ylivoimaisesti suurin. Suomen kenttiä viime vuonna käyttäneistä 19 miljoonasta
matkustajasta liki 15 miljoonaa kirjattiin
Helsinki-Vantaalle. Loput neljä miljoonaa muilta kentiltä matkustanutta olivat
lähinnä syöttöliikennettä Helsinki-Vantaalle, josta monen matka jatkui kansainvälisiin kohteisiin. Esimerkiksi maamme
kakkoskenttä Oulu keräsi lähes miljoona
matkustajaa, joista 850 000 matkusti kotimaan reittilennon ja 30 000 ulkomaan
reittilennon. Loput eli runsas 120 000
lensi lomalennon ulkomaille.
Turussa tilanne on tilastojen valossa tasapainoisempi: noin kaksi kolmannesta kentän 377 000 matkustajasta
lensi kansainvälisen reittilennon. Tukholma ja Kööpenhamina ovat KeskiEurooppaan matkaavalle luontevampia
vaihtokenttiä kuin Helsinki. Kansainvälisistä yhteyksistä meidän käy kiittäminen ennen kaikkea valtiollisen lentoyhtiömme kilpailijoita. SAS/Blue1
huolehtii yhteyksistämme Tukholmaan
ja Kööpenhaminaan, Wizz Air Gdanskiin ja Budapestiiin, Ryanair Brysseliin,
Lontooseen, Barcelonaan ja Malagaan,
AirBaltic Riikaan ja Turku Air Tallinnaan.
Finnairin yhteistyökumppani Flybe lensi syksyllä pienen hetken Turus-
Johtava markkinapaikka
ta Tallinnaan. Matkustajia ei yhtiön
mukaan kuitenkaan kertynyt riittävästi. Vaikka itse en työn puolesta kovin
montaa lentomatkaa vuodessa tee, tuntui Tallinnan yhteys erityisen hienolta
lisältä. Päivän tai parin palaveri Turusta Tallinnaan on lyhyestä maantieteellisestä välimatkastaan huolimatta mahdollisimman työlään matkustamisen
takana. Suora runsaan puolen tunnin
lento voittaa kyllä siirtymiset Helsinkiin, siellä satamaan ja edelleen laivamatkan Tallinnaan.
Kansainvälisistä
yhteyksistä meidän käy
kiittäminen ennen kaikkea
valtiollisen lentoyhtiömme
kilpailijoita.
ARVIOINTI
Olemme Suomen suurin täyden palvelun kiinteistöarviointiyritys. Kaikki lausunnot tekee yleisauktorisoitu kiinteistöarvioija. Tämä takaa puolueettoman ja luotettavan palvelun.
TOIMITILAVÄLITYS
Jos yrityksesi haluaa ulkoistaa kiinteistönsä ja jäädä niihin
vuokralle, olemme etsimäsi yritys hoitamaan koko prosessin.
Mitä haastavampi kohde, sitä paremmin asiantuntemuksemme
tulee esille.
Sami Matara
Myyntipäällikkö
KTM, LKV
puh. 0500 408 667
Riku Lehtimäki
Myyntipäällikkö
KTM, LKV
puh. 050 370 6530
Mari Rouvali
Nuorempi arviointiasiantuntija
Toimitilajohtamisen Restonomi (AMK), LKV
puh. 050 911 6110
Catella Property Oy (LKV)
Kauppiaskatu 11C, 20100 Turku
Lisätietoja palveluistamme: www.catella.fi
Nyt kaivataan oikeastaan vain kahta asiaa. Ensinnäkin, lentoyhtiöiden on
riittävän paikallisesti markkinoitava
uusia yhteyksiään. Uskon, että Flyben
lennot katkesivat lyhyeen paljolti siksi, että moni turkulainen ei koko yhteyden avautumisesta edes tiennyt – ehkä
viesti Tallinnasta jäi valtakunnallisen
ja brändi edellä edenneen markkinoinnin alle. Toivottavasti yhteyden uudelleen avannut Turku Air saa viestin paremmin perille. Toinen ja tärkein on
meidän kaikkien varsinaissuomalaisten tehtävä: käytämme Turun kenttää ja
sieltä operoivia yhtiöitä. Pidetään huoli
siitä, että Turusta on jatkossakin suoria
lentoyhteyksiä myös muualle kuin ItäSuomeen.
RIKU NÄSÄNEN
Kirjoittaja on Manian julkaisija
ja entinen päätoimittaja,
joka nykyisin työskentelee
Turku Sciece Parkin tiedottajana.
mania 5
ajankohtaista
Kasvu tähtäimessä Salossa
Salon seudulla on kerätty voimat yhteen
kaupungin elinkeinoyhtiön, Yrityssalon
johdolla rakennemuutosta vastaan ja tuloksia alkaa jo näkyä. Viimeisen puolen
vuoden aikana Saloon on perustettu 166
uutta yritystä, joista ex-nokialaisten startup-yrityksiä on 20–30. Uusille liikeideoille
nähdään mahdollisuuksia muun muassa peli- ja sovelluskehityksessä. Ideoita
kehitetään yhteisöllisesti Protomossa,
johon on jo liittynyt yli 120 jäsentä. Verkostoitumiseen kannustetaan muutenkin
ja esimerkiksi teknologia-yrityksillä on
vilkkaassa käytössä Salo-Tech-foorumi.
Yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita
on yritysten kansainvälistyminen. Yrityssalossa esitellään keväällä Venäjän
mahdollisuuksia ja pk-yritysten kansainvälistymisohjelma Saksaan käynnistyy. Uusia vientikohteita ovat Irak
ja Vietnam. Irakilaiset ovat käyneet jo
tutustumassa salolaisiin yrityksiin ja
ensimmäistä projektia käynnistetään.
Ilkka Heinilän (oik.) idea joustotoimistosta voitti IdeaSALO-kilpailun, Antero Nurmen idea umpiseinän ikkunasta palkittiin rohkeasta innovaatiosta ja
Kari Lottosen idea vammaiskahvilasta
inhimillisestä innovaatiosta.
Huhtikuussa ovat vuorossa vietnamilaiset. Yhteistyö näiden alueiden kanssa
perustuu kaupunginjohtaja Antti Rantakokon henkilökohtaisiin suhteisiin.
Astrum-keskuksessa järjestettiin
maaliskuun lopussa Askeleen edellä
Salossa -tapahtuma, jonka suuri suosio kertoo asian tärkeydestä Salon seudulle. Lähes 400-päinen yleisö verkostoitui ja vaihtoi mielipiteitä vilkkaasti
ja kuunteli mielenkiinnolla menestyneiden yrittäjien esimerkkejä. Monialainen liikemies Hjallis Harkimo kertoi oman yrittäjätarinansa.
– Olen oppinut, että pystyn tekemään sen, mitä päätän tehdä, jos teen
kaikkeni sen hyväksi. Siinä tarvitaan
yrittäjähenkeä, paloa ja halua tehdä se.
Tärkeintä on tietää, mitä ei tiedä ja keskittyä siihen, mitä osaa. Olen osannut
hankkia oikeita ihmisiä tekemään niitä
asioita, joita en itse osaa. Toinen tärkeä
asia on muistaa, että ihmisellä ja yrityksellä on vain yksi nimi, siksi uskottavuus pitää säilyttää, Harkimo opastaa.
Kansainvälistymisen esimerkkejä tarjosivat salolainen Ledil ja Marine Alutech Teijosta sekä kuopiolainen
Weego Software. 70 prosentin vuosivauhdilla kasvavan Ledilin led-valai-
simien muovilinsseistä 99 prosenttia
menee ulkomaille.
– Asiakaslähtöisyys on tärkeintä.
Kaikki tuotteemme suunnitellaan asiakastarpeisiin. Suomalaiseen insinööriin
luotetaan ja he käyvät tapaamassa asiakkaita pysyäkseen perillä heidän toiveistaan, toimitusjohtaja Rami Huovinen korostaa.
Marine Alutech on kehittänyt niche-tuotteen, huippuvarustellun Watercat-veneen, jota viedään ympäri maailmaa viranomaiskäyttöön.
– Tuotteen on oltava hyvä ja riskinottokykyä tarvitaan. Sitä voi vahvistaa
verkostoitumalla esimerkiksi osatoimittajien kanssa. Aloitimme vientimme Ruotsista, mutta nousukiito alkoi,
kun saimme kaupat Malesiaan. Se nosti selvästi uskottavuuttamme, toimitusjohtaja Niko Haro kertoo.
Weego Softwaren perusti kaksi vuotta sitten Digian ohjelmistokehitystiimi, joka jäi ilman töitä Symbianin
kehittämisen lopettamisen takia. Nyt
yritys työllistää Suomessa 15 ja Espanjassa kaksi työntekijää.
– Alussa oli vaikeuksia ja kassa ai-
na tyhjä. Sitten mietittiin, mihin maailma on menossa ja tehtiin markkinatutkimusta. Ryhdyimme suunnittelemaan
videovuokrauspalveluja mobiilinäyttöihin ja lähdimme hakemaan yhteistyökumppania ulkomailta. Teimme
pari työnäytettä Samsungille, joka on
isoin laitevalmistaja. Pian pääsimme
mukaan tarjouskilpailuun jalkapallojoukkue Real Madridille. Omakin usko oli välillä kovalla koetuksella, mutta
viikon kulutta meillä oli sopimus heidän kanssaan ja saimme myös Euroopan laajuisen kehityspartneri-sopimuksen Samsungin kanssa. Se on auttanut
todella paljon myynnissä ja sopimus
myös Barcelonan kanssa on jo neuvoteltu. Urheilun lisäksi markkinoita löytyy esimerkiksi viihde- ja vanhuspalveluista toimitusjohtaja Pasi Ollikainen
kertoo.
Tilaisuudessa palkittiin myös yhdessä Turun yliopiston BID-keskuksen
kanssa järjesteyn IdeaSALO 2012-kilpailun voittajat. Ideoiden kehittäminen
kaupallisiksi jatkuu BIDin New Venture Labissä, johon muutkin ideat ovat
tervetulleita. m
Salossa pienyritykset
työllistävät ja investoivat
Tutkimuslaitos Iro Research selvitti Yrityssalon ja Salon TE-toimiston toimeksiannosta salolaisten yritysten tulevaisuudensuunnitelmia. 16.1.–5.3.2012 välisenä aikana puhelinhaastattelulla. Vastanneista 2 173 yrityksestä 85 prosenttia
oli mikroyrityksiä, yli kymmenen hengen yrityksiä oli 163 kpl.
Yrityksistä kolmasosa ilmoittaa olevansa kasvuhaluisia tai hakevansa
erittäin voimakasta kasvua.
Positiivista virettä on erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa, informaatio- ja viestintäalalla, koulutuksessa sekä kaupan alalla. Näillä aloilla myös
kannattavuusodotukset ovat hyvät. 230 yritystä suunnittelee rekrytointia Salossa välittömästi tai tulevien kuuden kuukauden aikana. Erityisen halukkaita rekrytoimaan ovat nuoret, 2-4 hengen kasvuhakuiset yritykset.
Yrityksillä on tutkimuksen mukaan merkittäviä investointisuunnitelmia
lähimmän kahden vuoden aikana. Tämä merkitsee myös sitä, että yrityksiin
syntyy pysyvästi uusia työpaikkoja.
– Investointitukia on Salossa käytetty ahkerasti. Kahden viime vuoden
aikana on käynnistetty 79 hanketta, joihin on annettu investointitukea. Yritykset ovat aidosti kehittämässä toimintaansa, sillä investointituen määrä
on enintään 20 prosenttia, Yrityssalon toimitusjohtaja Kari Vähä toteaa. m
6 mania
Viking Linen Gracen köli laskettiin maaliskuussa. Laivasta
tulee maailman ympäristöystävällisin suuri risteilyalus.
Toimitilaa
Toimitilaa
Turku, Pitkämäenkatu 4, n. 1400 m²
Turku, Pitkämäenkatu
1400 m²
Lemminkäisenkatu
464,a,n.Turku
STX Turun telakalla uuden
teknologian merkkitapauksia
Turkulaisten laivanrakentajien
ympäristöosaaminen
kasvaa biopolttoainetta
ja maakaasua käyttävien
alusten valmistuksessa.
Torstaina 1.3.2012 STX Finland Oy:n
Turun telakalla suoritettiin Oy Gaiamare Ab:lle rakennettavan erikoislastialuksen vesillelasku. Uudisrakennus 1379 on
105,4 metriä pitkä ja 18,8 metriä leveä
monikäyttöinen alus, joka luovutetaan
tilaajalleen loppukeväällä 2012.
Maailmanlaajuiseen liikenteeseen
suunniteltu moderni ja ympäristöystävällinen erikoislastisalus soveltuu
käytettäväksi monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Valmistuttuaan se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi vaativien
projektilastien kuten offshore-tuulipuistojen rakenteiden kuljettamiseen
sekä Itämeren alueen energiapuukuljetuksiin. 1A jääluokan alus operoi tehokkaasti jääolosuhteissa myös perä
edellä. Aluksen pääkoneisto voi käyttää polttoaineena ympäristöystävällis-
tä bioöljyä. Aluksella on myös valmius
toimia öljyntorjuntatehtävissä.
Tiistaina 6.3.2012 STX Finland Oy:n
Turun telakalla suoritettiin Viking Line
ABP:lle rakennettavan ympäristöystävällisen uuden sukupolven risteilylautan,
M/S Viking Gracen kölinlasku. Uudisrakennus 1376 on valmistuttuaan kaikkien
aikojen ympäristöystävällisin suuri risteilylautta. Se käyttää polttoaineenaan
LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua ja sen
päästöt mereen on eliminoitu kokonaan
ja päästöt ilmaan ovat merkittävästi pienemmät kuin muissa aluksissa. Tilaajalleen Turun telakalta vuoden 2013 alussa
luovutettavan 218 metriä pitkän risteilylautan työllistävä vaikutus on noin 2600
henkilötyövuotta.
– Projekti on edennyt hyvin ja runsaasti uusia teknisiä innovaatioita sisältävä laiva on herättänyt jo rakennusvaiheensa aikana paljon kiinnostusta
myös kansainvälisesti, mikä on erittäin
positiivista STX Finlandille sekä yleisesti suomalaiselle laivanrakennukselle, STX Turun telakanjohtaja Jari Anttila toteaa. m
Vuokrataan
uokrataanliiketila Manhattanin liiketalossa K-Supermarket
Vuokrataan
uokrataanliiketila Manhattanin liiketalossa K-Supermarket
Manhattanin
yhteydessä.jäähdytettyä
Kiinteistö sijaitsee
näkyvällä paikalla
Vuokrataan nykyaikaista,
toimistotilaa.
Manhattanin
yhteydessä.
Kiinteistö
sijaitsee
näkyvällä
paikalla
Piha-alueella
runsaasti
pysäköintitilaa.
erittäin
vilkkaan
Naantalin
pikatien varrella.
erittäin vilkkaan Naantalin pikatien varrella.
Tiedustele
myös muita
toimistoja logistiikkatiloja.
Tiedustele
vapaana
olevia toimitiloja.
Tiedustelemyös
myös toimistoja logistiikkatiloja.
Lisätiedot
: Markku Saarinen, puh. 020 431 3060
Lisätiedot
: Markku
Lisätiedot:
MarkkuSaarinen,
Saarinen,puh.
puh.020
020431
4313060
3060
markku.saarinen@sponda.fi
markku.saarinen@sponda.fi
Sponda
Yliopistonkatu
16
C 5.
5. krs,
krs, 20100
20100Turku
Turku
SpondaOyj,
Oyj,Yliopistonkatu
Yliopistonkatu
165.C
Sponda
Oyj,
16 C
krs,puh.
20100
Turku
Valtakunnallinen
asiakaspalvelu
020
355
6677
Valtakunnallinen asiakaspalvelu puh. 020 355 6677
Asiakaspalvelu puh. 020 355 6677
TOIMITILAVÄLITYS
Toimitilavälityksemme hyvä paikallistuntemus sekä ammattitaitoinen ja
luotettava toimintatapa tunnetaan toimialueellamme.
Oletpa sitten etsimässä sopivaa toimitilaa tai käyttäjää omistamillesi
tiloille, asiantuntijamme ovat käytettävissäsi.
TOIMITILOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS
o
o
o
o
Kohteen käyvän arvon määrittäminen
Kohteen hoitaminen alusta loppuun
Alueen kattavin markkinointi
Tarpeellisten tietojen selvittäminen
ja kaupan toteutumisen varmistaminen
TOIMITILOJEN ARVIOINTI
o Liike-, toimisto-, varasto- ja tuotantotilat
o Esim. vakuusarvojen määrittäminen
Ota yhteyttä alla oleviin numeroihimme,
niin kerromme lisää palveluvalikoimastamme.
Ilkka Teijula
Kiinteistöasiantuntija, LKV
AKA-auktorisoitu
kiinteistöarvioija
010 2569 585 tai
0400 786 640
ilkka.teijula@op.fi
Ismo Koskinen
Kiinteistöasiantuntija,
LKV
010 2569 396
tai 0440 245 600
ismo.koskinen@op.fi
Juha Metsäranta
Kiinteistöasiantuntija,
LKV
010 2569 143
tai 050 3424 297
juha.metsaranta@op.fi
Brahenkatu 11, 20100 Turku
mania 7
ajankohtaista
Soijaproteiinilla hyvät hyötynäkymät


Uuteenkaupunkiin nousee soijajalostamo, joka valmistuttuaan käsittelee noin
400 000 tonnia soijapapuja vuodessa.
Tehtaasta tulee erittäin ympäristöystävällinen. Alkuvaiheessa se tuottaa noin
100 000 tonnia soijarouhetta vuosittain
lähinnä porsaiden rehuksi, myöhemmin
jalostusaste nousee ja tehdas jalostaa myös
elintarviketeollisuuden tuotteita. Finnprotein työllistää alkuvaiheessa 50–80
henkilöä, lopuksi arviolta 130. Tehtaan
ylösajo alkaa kevään mittaan ja jos kaikki menee nappiin, soijarouheen tuotanto pääsee täyteen vauhtiin vuoden 2013
elo-syyskuussa.
– Rehuteollisuuden päämarkkinat
ovat lähialueella. Olemme jo tehneet
yhteistyötä suomalaisten rehutehtaiden
kanssa ja Ruotsiin on oltu myös yhteydessä. Vastaanotto on ollut innostunutta, sillä modernissa tehtaassa hygieniataso pystytään pitämään korkeana. Tulemme korvaamaan lähinnä tuontia
Keski-Euroopan soijamurskaamoista,
toimitusjohtaja Mikko Nordberg sanoo.
Finnprotein on myös tuonnin varassa, sillä soijapavut tulevat pääasiassa
Etelä- ja Pohjois-Amerikasta. Suomessa
soijan laajamittainen viljely ei Nordbergin mukaan onnistu, koska kasvi vaatii
pimeän yön kasvaakseen.
– Soijan valkuaisainepitoisuus on
erittäin korkea ja se on hyvälaatuista.
Soijapavussa valkuaisaineita on 38 prosenttia, ja kun se kuoritaan ja murskataan soijarouheeksi, siitä poistuu rasvaa
ja valkuaisainepitoisuus nousee noin 49
prosenttiin. Soijaproteiini sisältää kaikki aminohapot, joita eläimet tarvitsevat
kasvamiseen, eikä soijalle ei ole näköpiirissä korvaajaa. Härkäpavussa on
myös paljon valkuaisaineita, mutta sitä viljellään Suomessa niin vähän, että
rehuun ei saada riittäviä määriä, Nordberg sanoo.
Finnproteinin lopullinen tavoite on jalostaa soijaa myös pidemmälle
ja tuottaa korkeimpana jalostusasteena soijaisolaattia elintarviketeollisuuden käyttöön. Tavoite on, että tehtaan
kolmen rakennusvaiheen valmistuttua vuonna 2016 tuotannosta enää puolet menee rehuteollisuuden käyttöön.
Liikevaihtoa odotetaan alkuvaiheessa noin 110 miljoonaa ja loppuvaiheessa 230 miljoonaa euroa vuodessa. Viimeisessä vaiheessa rehusoijan osuus
olisi liikevaihdosta alle puolet ja katteesta kolme neljäsosaa tulisi elintarvikesoijasta.
– Soijan jalostuksessa siitä poistetaan rasvoja, kuituja ja hiilihydraatteja
ja jokaisessa vaiheessa valkuaisaineiden
osuus kasvaa. Viimeisessä jalostusasteessa siitä saadaan valkoista soijajauhetta, isolaattia, jonka valkuaisainepitoisuus on lähes 90 prosenttia. Olemme
jo suunnitteluvaiheessa tehneet yhteistyötä israelilaisen teknologiatoimittajan kanssa, joka on perehtynyt jalostusmenetelmiin ja Turun yliopiston kanssa
on alustavasti keskusteltu tulevasta yhteistyöstä, Nordberg kertoo.
Uudenkaupungin soijatehtaasta tulee Euroopan suurin. Nordbergin mukaan liikeidean ydin on tehokkuudessa
ja korkeassa jalostusasteessa. Jalostusastetta nostamalla saa paremman tuoton kuin rehuteollisuuden raaka-aineesta.
Finnproteinista 60 prosenttia omistaa kansainvälinen Renaissance Group,
jonka pääkonttori on Moskovassa. Renaissance Groupin pääomistaja on uusiseelantilainen Stephen Jennings.
Finnprotein Oy:n hallituksen puheenjohtaja on norjalainen Hans Jochum
Horn. 40 prosenttia omistuksesta on
Suomessa. Tehtaan kokonaisinvestointi on noin 130 miljoonaa euroa. Valmistuttuaan se työllistää noin 130 henkilöä.
mania ANNE KORTELA
Parviainen Arkkitehdit
Soijatehtaan ensimmäiset rekrytoinnit alkavat syksyllä ja soijarouheen
tuotantoa käynnistetään loppukesällä
2013.Tehtaan viimeisin vaihe valmistuu
vuonna 2016.
USKO
Perspektiivikuva 2
Kesäkuun Mania ilmestyy 7.6.2012
Teema: Rakentaminen ja asuminen
Ilmoitustilavaraukset kesäkuun lehteen 23.5. mennessä
Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 16.5. mennessä
myynti puh. 040 501 7781
maritta.palmula-kuloila@manialehti.fi
mania manialehti.fi
02.11.2011
SYYSKUUN Mania ilmestyy 13.9.
Ilmoitustilavaraukset 29.8. mennessä
Advertoriaalivaraukset jo 22.8. mennessä
Teema ” Osaaminen ja työura”.
LOKAKUUN Mania ilmestyy 25.10.
Teema ”IT ja taloushallinto”.
JOULUKUUN Mania ilmestyy 13.12.
Teema ” Ympäristö, energia ja rakentaminen”
VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI
8 mania
ajankohtaista
TOK hakee markkinaosuuden kasvua Turussa
Turun Osuuskauppa avasi Länsikeskuksessa kolmannen
Prisma-tavaratalonsa kaupungin alueella. Tavoitteena
on kuroa S-ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuus kaupungissa ryhmän valtakunnalliselle tasolle,
joka on 37 prosenttia. Länsikeskuksen kilpailutilanne
on tiukka, sillä viereinen Citymarket kävi vastikään läpi suuren uudistuksen.
– Yksi syy, miksi tulimme tänne, on K-ryhmän
markkinajohtajuus Turussa. Länsikeskuksen lähialueella asuu 30 000 asukasta, joista asiakasomistajiamme on noin 60 prosenttia. Heiltä on tähän saakka puuttunut oma kauppa. Odotamme useita tuhansia
asiakkaita joka päivä ja myyntitavoitteemme on kymmeniä miljoonia euroja, TOK:n toimitusjohtaja Harri Koponen sanoo.
TOK remontoi Prisman tilat entiseen Euromarketiin ennätysajassa, neljässä kuukaudessa. Kokonaispinta-ala on 13 700 m 2 , josta Prisman käytössä on
10 500 m2, Länsikeskuksen Citymarketilla on 20 000
m2:n rakennuksesta omassa käytössään 12 000 m 2. Tietääkö alueen kiristyvä kilpailu kuluttajille edullisempia ostoksia, jää nähtäväksi. TOK luottaa asiakasomistajiinsa, mutta Citymarketilla on ollut neljä kuukautta aikaa haalia entisen Euromarketin
asiakkaita itselleen. K-ryhmän Plussa-kortti löytyy
myös monen S-ryhmän asiakasomistajan kukkarosta.
Länsikeskuksen Prismassa on noin sata S-ryhmän työpaikkaa ja rakennuksen erikoisliikkeissä 30.
Uusia rekrytointeja TOK:n on noin puolet, loput siirtyivät ryhmän muista toimipaikoista. Heidän tilalleen
tullaan tekemään uusia rekrytointeja, joten kaikkiaan
uusia työpaikkoja syntyy noin sata. m
Kesko hakee kilpailuetua keskittämällä Orikedolle
Turun Orikedolla avattiin 8.3. uusi rauta- ja maatalouskaupan keskittymä, johon yhdistyivät aiemmin Pollenkujalla toimineet K-maatalous ja Konekesko sekä Ravattulan Rautia. Kauppiaaksi Rauvattulasta siirtyi Atte
Räsänen. Kolmen liikkeen keskittymän kokonaisliikevaihdoksi kaavaillaan 30 miljoonaa euroa, josta Konekeskon osuus on noin neljännes eli 7–8 miljoonaa euroa.
– Ravattulassa ammattikaupan osuutemme oli 60
prosenttia, nyt odotamme kuluttajamyynnistä useiden kymmenten prosenttien kasvua, ammattimyynti
on meillä jo ennestään ollut vahvaa. Saamme toivottavasti myös maatalousasiakkaista rautakaupan asiakkaita, Atte Räsänen arvioi.
Liikkeen 25 hengen henkilökunta siirtyi uuteen
pisteeseen kahdesta aiemmasta liikkeestä, lisäksi Konekeskon henkilökuntaa on 10 henkilöä. Uusia rekrytointeja ei tarvittu.
Rautakauppa- ala kasvoi 4,6 prosenttia vuonna
2011. Rautia-ketju on kolmanneksi suurin alan ketju K-Raudan ja Starkin jälkeen. Se kasvoi alan kasvua
nopeammin eli 6,7 prosenttia. Maatalouskauppa kasvoi ainoastaan kohonneiden hintojen verran, ja maatalouden rakennemuutoksen takia tason arvioidaan
säilyvän samana. Konekaupassa viljan kohonnut hin-
ta on laukaissut investointitarpeita ja nousua odotetaan 20–30 prosenttia.
– Tiedostamme, että Turun alueella on armottoman kova kilpailu, mutta uskomme Rautian konseptiin. Rautian 103 liikkeestä jo 50:ssä kauppias toteuttaa yhdistettyä rautakaupan ja maatalouskaupan
konseptia, johtaja Kimmo Vilppula Rautia- ja K-maatalousketjuista toteaa. m
Atte ja Milla Räsänen uskovat,
että hyvä sijainti ja lisääntyneet
asennuspalvelut tuovat lisää
kauppaa kuluttajamyyntiin.
PIENISTÄ VIRROISTA
MÅNGA BÄCKAR SMÅ
Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn
Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn
www.okperinta.fi
www.okdebtcollect.ee
mania 9
ajankohtaista
Putiikkiviikot tuovat väriä
keväiseen Turkuun
Turun ydinkeskustan yrittäjät järjestävät
huhti-toukokuun vaihteessa Putiikkiviikot-kampanjan. Tempauksen tarkoituksena on elävöittää Turun keskustaa
ja tuoda esille keskustassa toimivia yrityksiä. Turun Yrittäjät ja Turun Ydinkeskustayhdistys ovat jo pidemmän aikaa
olleet huolissaan Turun ydinkeskustan
tilasta ja alkuvuodesta Turun Yrittäjien toimistopäällikkö Anne Aholainen
ja Turun Ydinkeskustayhdistyksen Sten
Erik Lundsten lähtivät ideoimaan Turkuun vastaava tempausta kuin Helsingin kivijalkaliikkeiden Poikkea Putiikkiin -kampanja. Ideasta innostui myös
Viidakkorummun Jari Liitola, joka on
luonut pienyrityksille edullista digitaalista mainospalvelua, Osulaa.
Ideointitiimi kutsui maaliskuun lopussa koolle keskustan alueen yrittäjiä
ja ensimmäiset Putiikkiviikot järjestetään jo huhti-toukokuun vaihteessa.
– Kampanja on tuonut ihanaa kuhinaa keskustan yrittäjin ja pääsimme
Putiikkiviikot Turun keskustassa 23.4.
-6.5.2012 erottuvat katukuvassa oransseista ostoskasseista. Slogan on: Kiva
käydä keskustassa! Torstaisin putiikeissa on pidennetty aukioloaika.
nopeasti yksimielisyyteen kampanjan
nimestä, väristä ja mainonnan suuntaviivoista. Monet yrittäjät ovat olleet
todella innostuneita Putiikkiviikoista,
Anne Aholainen kertoo.
Putiikkiviikoista kaavaillaan kaksi
kertaa vuodessa toistuvaa tapahtumaa.
Putiikkiviikot.fi nettisivut ja Facebooksivu on avattu. Nettisivuille tulee tiedot
mukana olevista yrityksistä sekä niiden
sijainti kartalla. m
Offshore-alihankintatyöstä
250 henkilötyövuotta
Turun telakalle
STX Finland Oy on saanut tilauksen kahden suuren offshore-moduulin rakentamisesta. Moduulit valmistuvat STX Turun
telakalta vuoden 2012 lopulla. Projektin
työllistävä vaikutus on noin 250 henkilötyövuotta. Moduulien rakentaminen
alkaa keväällä 2012. Moduulit ovat mitoiltaan noin 63 x 52 x 47 metriä ja 40 x
45 x 13 metriä ja niiden yhteispaino on
yli 5 000 tonnia. Vaativa projekti sisältää
terästöiden lisäksi moduulien pintakäsittelyä sekä kuumavarustelua. Valmistuttuaan moduulit kuljetetaan proomulla
Norjaan loppukokoonpanoa, varustelua
ja käyttöönottoa varten. m
Laitilan verkostopäiville
jatkoa – yrityspuiston
laajennus suunnitteilla
Hesburgerin kampanja
palkittiin
Turkulaisen mainostoimisto Satumaan
Hesburgerille suunnittelema Vuoden
Herkku -kampanja palkittiin parhaiten
sosiaalista mediaa hyödyntäneenä toteutuksena valtakunnallisessa Grand One
-digimediakilpailussa. Kampanjan avulla
Hesburgerin Facebook-fanien määrä kaksinkertaistui ja nämä lähettivät lähes 18
000 hampurilaisehdotusta. Voittajahampurilainen nousi yhdeksi hampurilaisketjun kaikkien aikojen myydyimmäksi
kampanjatuotteeksi. Facebookin organisaatio Yhdysvalloista on nostanut kampanjan ehdolle myös heidän kansainväliseen kilpailuunsa, Facebook Studioon. m
Innolink lisää omistustaan
Place Marketingista
Innolink Research Oy on kasvattanut
omistusosuutensa turkulaisesta Place
Marketing Oy:stä viidenneksestä 45 prosenttiin. Yritykset voittivat Turun seudun
kehittämiskeskuksen tarjouskilpailun rakennemuutosprojektissa toteutettavasta
alueellisesta vetovoima- ja kilpailuetuselvityksestä. Place Marketing on erikoistunut markkinointi- ja viestintäpalveluihin
kunta- ja seutukunta-asiakkaille. Sen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa vuonna
2011. Innolink Research Oy:llä on henkilökuntaa Tampereella ja Helsingissä
yhteensä noin 70. m
Logistiikan professori
Lauri Ojala palkittiin
elämäntyöstään
Deutsche Post DHL jakoi innovatiivisten logistiikkaratkaisujen kehittäjille
DHL Innovation Award -tunnustuspalkintoja DHL Innovation Day -tapahtumassa 15.3..Tunnustuspalkinnot
jaettiin neljässä luokassa: innovatiivisin
asiakas: Renault, innovatiivisin nuori
tiedemies: Tobias Reggelin, Fraunhofer Institute, elämäntyöpalkinto: professori Lauri Ojala, Turun yliopiston
kauppakorkeakoulu, innovatiivisin
työntekijä – DHL:n innovaatiotoiminnoista lähtöisin olevan spin off -yrityksen Agheera GmbH:n tekninen johtaja
Frank Josefiak.
Professori Lauri Ojala sai Senior
Scientist Award -palkinnon tunnustuksena elämäntyöstään logistiikka-alan
kehittäjänä. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan professorina
toimiva Ojala on kehittänyt Logistics
Performance Indexin, interaktiivisen
benchmarking-työkalun, joka auttaa
maita tunnistamaan ulkomaankauppansa logistisen kilpailukyvyn haasteet
ja kehitysmahdollisuudet globaaleilla
markkinoilla. m
Miljoonan ilmoittautumisen
raja rikki Lyyti-palvelussa
Tapahtumahallintaan kehitetty suomalainen Lyyti-palvelu on ohittanut miljoonan ilmoittautumisen rajapyykin.
Lyytin avulla yritykset pystyvät hallinnoimaan tapahtumakokonaisuuksia
verkossa. Palvelu automatisoi kutsuprosessin ja sovittaa yhteen ilmoittautumistietoja.
– Miljoonan ilmoittautumisen raja
rikkoutui maaliskuun lopussa. Se tuli
vastaan jopa nopeammin kuin odotin,
noin viisi vuotta toimineen yrityksen
toimitusjohtaja Petri Hollmén kertoo.
Seuraava etappi saattaa olla miljoonan loppukäyttäjän rajan rikkoutuminen jossain muussa maassa. Lyytin
tavoite on kansainvälistyä ja viedä palvelu myös muihin maihin. m
asp
r
o.fi
Laitilan kaupunki järjestää yhteistyössä
Länsirannikon koulutus Oy Winnovan
kanssa Fokus Piste verkostopäivät 7. kesäkuuta Winnovan toimitiloissa. Viime
vuonna Fokus Piste-hankkeen järjestämä tilaisuus sai niin hyvää palautetta,
että siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen
tapahtuma yrityksille.
Fokus Piste -hankkeessa edistettiin
uuden teknologian, erityisesti robotiikan ja lasertekniikan käyttöönottoa ja
edistettiin alueen yritysten verkostoitumista. Yritysten kehittymiseen toivotaan lisää vauhtia Kasitien Yrityspuiston laajennushankkeesta, joka toisi
viereisen kahdeksan hehtaarin alueen
yritysten käyttöön.
– Toivomme alueesta Laitilan ”näyteikkunaa”, joka näkyisi valtatie kahdeksalle ja houkuttelisi yrityksiä. Alueen vahva metalliteollisuus voisi
kehittyä erityisesti laserleikkauksessa ja
laserhitsauksessa yhteistyössä Winnovan Laserpro koulutustehtaan ja täällä
jo olevien yritysten kanssa, elinkeinopäällikkö Esa Buri kertoo.
Laajennukselle on haettu VarsinaisSuomen Ely-keskuksen toimintaympäristön tukea, ja päätöksiä odotetaan
kevään mittaan. Kokonaisbudjetti on
400 000, ja tonttien pitäisi olla käytössä
syksyllä 2013. m
RAKENNUSSANEERAUKSEN
AMMATTILAINEN
Rakennustoimisto Aspro Oy, Niemeläntie 3, Kaarina
10 mania
Laivanrakentajat
kansainvälistyvät nopeasti
Kuntoutuspalveluille on
kysyntää, sillä työikäiset
haluavat pitää itsestään
huolta, Tarja
Jalonen (vas.)
ja Päivi Dahl
sanovat.
Sokos Hotel Caribia ja
Kuntoutuskeskus Petrea yhteistyöhön
Turkulainen Sokos Hotel Caribia ja Kuntoutuskeskus Petrea ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena
on tarjota kuntoutuspalveluja julkisen ja
yksityisen sektorin kuntoutusasiakkaille,
S-ryhmän asiakasomistajille sekä työhyvinvointipalveluja S-ryhmän henkilöstölle.
– Tämä on meille merkittävä sopimus, sillä olemme jo jonkin aikaa etsineet strategista kumppania työikäisten
kuntoutuspalveluihin. Kehitämmme
yhdessä tämän vuoden aikana Caribian kanssa vapaa-aika ja hyvinvointipalvelukonsepteja S-ryhmän asiakasomistajille. Toivomme, että voimme aloittaa
myös S-ryhmän henkilöstön työhyvinvointipalvelut mahdollisimman pian,
toimitusjohtaja Päivi Dahl Kuntoutus-
keskus Petreasta kertoo.
S-r yhmässä henkilökuntaa on
40 000. Määrä on niin suuri, että kuntoutusten alkaessa Petrealle saattaa
Dahlin mukaan tulla tarvetta lisähenkilökunnalle. Tällä hetkellä henkilökuntaa 120 ja kuntoutettavia noin 3 000
vuodessa. Liikevaihto on 8,2 miljoonaa
euroa.
– Hotelli Caribialle hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä. Olemme tehneet jo
pitkään yhteistyötä Paavo Nurmi -keskuksen kanssa ja hotellissamme toimii
myös Sport Science Lab. Nämä palvelut täydentävät hyvin toisiaan ja tuovat
meille lisää majoittuvia asiakkaita, hotellipäällikkö Tarja Jalonen iloitsee. m
Suomalaiset meriteollisuusyritykset ovat
lähteneet nopeasti hakemaan kasvua
kansainvälistymällä laivanrakennuksen
painopisteen siirryttyä Aasiaan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Finpron
uudessa meriteollisuusyritysten kansainvälistymisohjelmassa tuetaan alan pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistä menestystä.
– Meriteollisuudelle kansainvälistyminen tuo tervetulleita mahdollisuuksia ja suomalaisilla yrityksillä on
halua ja kykyä tarttua niihin. Haluamme tarjota kaiken mahdollisen avun ja
madaltaa riskejä, meriteollisuuden rakennemuutoksen johtoryhmän puheenjohtaja ja ELY-keskuksen yksikön
päällikkö Kimmo Puolitaival toteaa.
Nyt käynnistyvä ohjelma on viides
meriteollisuusohjelma, jolla avustetaan
uusien liiketoimintamahdollisuuksien
löytämistä. Niitä tuo esimerkiksi merenkulun ympäristösäännösten ja turvallisuusvaatimusten tiukentuminen.
– Suomalaisten vahvuudet ovat laivan käyttökustannuksia säästävissä
ratkaisuissa, kuten polttoaineen kulutuksen alentamisessa ja mittaamisessa. Erotumme kilpailijoistamme myös
ääriolosuhteiden osaamisella. Esimerkiksi arktisten alueiden kaasuvarantojen hyödyntäminen ja Koillisväylän
mahdollinen avautuminen meriliikenteelle lisäävät kysyntää erikoisosaamiselle, seniorikonsultti Ulla Lainio Finprosta kertoo.
Laivanrakennuksessa suomalaisyritysten mahdollisuudet liittyvät risteilyalusten uudistuotantoon ja kauppalaivojen uudistus- ja korjaustoimintaan.
Öljyn ja kaasun offshore-tuotannossa
Brasilian lisäksi Venäjän ja Norjan arktisten alueiden kaasuesiintymät ovat
avanneet kiinnostavia mahdollisuuksia
tuotantoalusten rakentamiseen vientimaissa. Laivanrakennuksen lisäksi suomalaisten osaaminen merenkulun turvallisuudessa ja erikoisohjelmistoissa
on ainutlaatuista.
– Suomalaisten vahvuutena on toimitusvarmuus, joustavuus ja korkea
teknologia. Suomen meriklusterin yritysten keskinäisen yhteistyön ansiosta
Suomesta pystytään tarjoamaan kokonaisratkaisuja. Esimerkiksi risteilyaluksiin toimitetaan kokonaisia hytti- ja
ravintola-alueita, Lainio sanoo. m
ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Nappaa nuori töihin oppisopimuksella
Nuorten työllistämiseen on tartuttu toden teolla
Turun oppisopimustoimistossa. Yritys voi saada
oppisopimuksella pysyvän työntekijän ja nuori
itselleen ammatin.
N
appaa nuori töihin -kampanjan
tavoitteena on saada tänä vuonna 120 varsinaissuomalaiselle nuorelle työtä oppisopimuksen avulla, mutta
maaliskuun lopulla sopimuksia oli pelkästään Turussa tehty jo 70.
Oppisopimuskoulutuksessa nuori
tekee täysipainoista työtä ja saa työkokemusta sekä itselleen ammatin ja
usein vakinaista työtä koulutuksen
jälkeen. Työnantaja saa nuoren töihin
ja parhaassa tapauksessa hänestä voi
tulla pitkäaikainen työntekijä yritykseen.
Rakennuspalvelu J. Martti & Co
Oy:ssä Ravattulassa 20-vuotias Joe Simonen aloitti työnsä armeijan jälkeen
Oppisopimuksen
YLEISINFOT:
19.3. oppisopimuksella.
– Joe oli ollut meillä työharjoittelussa
tiistai klo
14ennen armeijaa ja asenne työhön oli kohdallaan. Hän on käsistään
torstai klo
16.30
taitava,
mutta koulu ei ole kiinnostunut, joten käytännön työssä opittava
ammatti sopii hänelle hyvin, toimitusTURUNOPPISOPIMUSTOIMISTO
johtaja Janne Martti sanoo.
Yliopistonkatu
31
Janne Martilla on myös aikaisem20100 TURKU
paa kokemusta oppisopimuksista ja
hän on saanut sitä kautta työntekiwww.oppisopimus.turku.fi
jöitä yritykseensä. Rakennuspalvelu J.
Martissa samat ihmiset tekevät sekä
saneerauksia että uudiskohteita alusta loppuun asti, joten opiskelija oppii
kaikki työvaiheet.
– Motivaatio on kaiken a ja o. Jos
on innokas oppimaan, työn oppii hyvin. Sitoudun oppilaaseen kahdeksi vuodeksi, mutta jos yhteistyöstä ei
tule mitään, sen voi lopettaa. Luulen,
että moni yrittäjä ei uskalla sitoutua,
mutta se voi olla tilaisuus löytää hyvä
tyyppi töihin.
Joe Simonen osallistuu työn lisäksi teoriakoulutukseen, joka on myös
käytännönläheistä. Hän saa valmistuttuaan todistuksen rakennusalan
perustutkinnosta. Työstä hänelle maksetaan rakennusalan sopimuspalkkaa
ja työnantaja saa koulutuskorvauksen.
– Tämä on tosi mukavaa, olen
päässyt tekemään jo monenlaista työtä. Työkaverit ovat ottaneet hyvin porukkaan. Ja kysymällä selviää, jos ei
tiedä mitä pitäisi tehdä, Joe Simonen
sanoo.
Työnjohtaja Aku Pesonen jakaa
työt niin, että Joe pääsee oppimaan
työvaiheita aina jonkun kokeneemman työntekijän kanssa.
– Vanhemmilta oppii ja saa oikean
ammatin. Se on paljon parempi kuin
mennä vain rakennuksille apupojaksi,
jos koulu ei kiinnosta. Apupoikana voi
olla vielä 40-vuotiaanakin, hän sanoo.
Janne Martti sanoo työnantajana
arvostavansa paljon oppisopimuksella saatua ammattitaitoa.
– Täällä tehdään todellista työtä
ammattilaisten kanssa ja työstä kannetaan vastuu. Valmistuessaan nuorella on jo kaksi vuotta todellista työkokemusta, hän toteaa.
Joe Simonen (oik.) haluaa rakennusalan ammattilaiseksi. Aku Pesonen (vas.) ja Janne Martti (kesk.) pitävät oppisopimuskoulutusta hyvänä .
Oppisopimuksen YLEISINFOT:
tiistai klo 14
torstai klo 16.30
TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO
Yliopistonkatu 31
20100 TURKU
www.oppisopimus.turku.fi
mania 11
uusiin asemiin
Marko Markkanen
Asianajotoimisto Astrea
teeriksi Jaana Murtonen. Tuotannon työnjohtajaksi on nimitetty Arto Mäkinen ja
logistiikkatoimintojen työnjohtajaksi on nimitetty Mauri Kauti. Tekniseksi suunnittelijaksi on nimitetty Hanna Pietilä. Hän vastaa myös laadunvalvonnasta.
Place Marketing Oy
Auli Tikka on nimitetty planneriksi ja copywriteriksi. Ioanna Mavromichalis on nimitetty copywriteriksi.
LL.M. Akseli Purhonen on nimitetty lakimieheksi 15.2.2012 lukien. Hän on toiminut kansainvälisen suuryrityksen in-house
lakimiehenä sekä vakuutusalalla ja valmistunut oikeustieteen maisteriksi kansainvälisessä kauppaoikeudessa Tilburgin yliopistosta Hollannista.
Tilikeskus-Yhtiöt
Tradenomi Mirva Knaapi on nimitetty Turun Tilikeskuksen palkkahallinnon palvelupäälliköksi 1.2.2012 alkaen. Merkonomi, KLT
Suvi Heinonen on nimitetty Raision Tilikeskuksen kirjanpitopäälliköksi 1.1.2012 alkaen.
Turun Messukeskus Oy
OTT Matti Urpilainen on nimitetty lakimieheksi 5.3.2012 lukien. Turun yliopistossa tutkijana työskentelevä Urpilainen on
julkaissut useita vero-oikeudellisia asiantuntijakirjoituksia.
Fläkt Woods Oy
Markku Marttala on 1.2.2012 alkaen nimitetty vientijohtajaksi Ventilation Solutions
yksikköön. Niclas Mehtonen on 1.1.2012
alkaen nimitetty markkinointiassistentiksi
kotimaan myyntiosastolle. Insinööri Eetu
Koskimäki on 12.3.2012 alkaen nimitetty
tuotekehitysinsinööriksi. Kaikkien toimipaikka on Turku.
Turun Messu- ja Kongressikeskuksen tilojen vuokrauksen liiketoimintayksikön uudeksi myyntipäälliköksi on nimitetty KTM
Kirsi Virta. Hän vastaa messukeskustilojen
myynti- ja markkinointitoimenpiteistä, uusasiakashankinnasta ja tapahtumien toteutuksesta.
Ravintolapäällikkö
TOK Ravintola Aurora
Restonomi Marko Markkanen nimitettiin 16.3. lähtien ravintolapäälliköksi turkulaisen hotellin Radisson Blu Marina Palacen ravintola Auroraan. Talo on hänelle tuttu jo viiden vuoden ajalta. Hän aloitti työharjoittelun hotellin kokousosastolla opiskellessaan Turun ammattikorkeakoulussa ja on toiminut valmistuttuaan
myös vuoropäällikkönä sekä Aurorassa että kokousosastolla. Uuteen tehtäväänsä
hän siirtyi apulaisravintolapäällikön paikalta.
– Tämä on mahtava paikka, hotellilla ja ravintolalla on niin hieno historia Turussa 1970-luvulta lähtien. Kuusi vuotta sitten se avattiin uudestaan peruskorjauksen jälkeen Sokotelin omistamana Radisson SAS -hotellina. Turun Osuuskaupan
omistukseen se siirtyi viime vuoden helmikuussa. Nyt toteutettiin myös TOK:n
muissa hotelleissaan käyttämä toimintatapa. Aiemmin koko hotellin ravintolapalveluista vastanneen yhden ravintolapäällikön sijasta uudessa toimintamallissa on
16.3. alkaen kaksi hotellin johtoryhmään kuuluvaa osastopäällikköä, jotka osallistuvat myös operatiiviseen tarjoilutyöhön.
Uusi toimintatapa tuntuu mielekkäältä ja Marko Markkanen uskoo ehtivänsä
tehdä noin kaksi päivää viikossa operatiivista työtä hallinnoinnin ja suunnittelutyön lisäksi. Alkuvaiheessa paljon aikaa on kulunut tulevan kevään ja kesän suunnitteluun liittyvissä palavereissa.
– Helmikuun alussa tuli uudet ruokalistat, huhtikuussa alkoivat parsaviikot ja
vappuna jatkamme Dancing Marina -ideaa lontoolaisella glamour-teemalla. Kesäkaudella aiomme luoda terasseille hiekkarantatunnelmaa ja ohjelmaa on neljänä iltana viikossa.
Marko Markkasella on tulosvastuu ravintolatoiminnasta ja kymmenen alaista ravintolassa. Hän kiittelee TOK:n ketjuohjausta ja yhteistyötä muiden hotellien
ja ravintoloiden kanssa. Omaa ideointia ja toteutusta tarvitaan kuitenkin paljon.
Marko Markkanen on kotoisin Keminmaalta. Hän muutti kolme vuotta sitten Rymättylään Turun keskustasta. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi pientä lasta,
2,5-vuotias poika ja 10-kuukautinen tyttö.
Vaadin Oy
Kesko Lounais-Suomi Turun K-market Pernon uusina kauppiaina
kauppiasuransa aloittavat Marko Mondolin ja Kaisa Lahtovaara-Mondolin.
Palin Granit Oy
Yritysjärjestelyn myötä Palin Granit Oy:n
Vampulan sisustuskiviyksikössä on tehty
seuraavat nimitykset 1.1.2012 alkaen. Uudeksi yksikönjohtajaksi on nimitetty KTM
Ari Valkki. Hän jatkaa myös Palin Granit
Oy:n kehitysjohtajana. Myyntijohtajaksi on
nimitetty MKT Mervi Perttu ja myyntisih-
FM Rolf Smeds, 32 v, on aloittanut Vaadin
Oy:ssä Vaadin Developerina Services-yksikössä erityisesti käyttöliittymäsuunnittelun
ja -toteutuksen parissa.
DI Samuli Penttilä, 31 v, on aloittanut Vaadin Oy:ssä Vaadin Developerina Servicesyksikössä asiakasprojekteissa.
Nimitysuutiset mania@manialehti.fi
KESKITYMME IHMISIIN
12 mania
Teppo Laaksonen
Anu Suuniitty
Business Development Manager
Turku Science Park Oy
Henkilöstöpäällikkö
Tilikeskus-Yhtiöt
Maaliskuun alussa Turku Science Park otti entistä aktiivisemman roolin Turun
alueen bio- ja ict-alojen kansainvälisen yritystoiminnan ja työllisyysnäkymien
vahvistamiseksi palkkaamalla uuden liiketoiminnan kehityspäällikön invest in
-toimintoihinsa. FM Teppo Laaksosen tavoitteena on etsiä ja houkutella ulkomaalaisia yrityksiä sijoittumaan Turun alueelle ja luomaan uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja näille aloille. Hänellä on laaja kokemustausta yritystoiminnasta ja
Life Sciences-tuotteiden kaupallistamisesta, markkinoinnista ja myynnistä maailmanlaajuisesti.
– Tämä on äärimmäisen tärkeää tulevaisuuden kannalta, koska perinteinen
liiketoiminta on vähentynyt alueelta. Päätavoite on saada tänne uutta toimintaa,
mutta myös sijoittajien ja tutkimuslaitosten kiinnostusta pyritään herättämään.
Täällä jo oleville yrityksille voi näin myös syntyä uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Laaksonen hyödyntää Science Parkin kansainvälisiä tiede- ja yritysmaailman
sekä suoria kontakteja a verkostoja sekä henkilökohtaisia yhteyksiään.
– Mahdollisuudet ovat hyvät, kun oikeat kohderyhmät löytyvät. Suomi eurooppalaisena valtiona, Turun maantieteellinen ja logistinen sijainti ja kaupungin hyvät
suhteet Pietariin ovat selviä etuja yrityksille, jotka suunnittelevat Euroopan tai Venäjän markkinoille laajentumista. Turku voi toimia välietappina, sillä täällä lainsäädäntö vastaa EU:n vaatimuksia, yhteiskunta ja talous ovat vakaita ja alueella on
runsaasti tarvittavaa tietotaitoa. On myös alalla jo menestyneitä yrityksistä, kuten
Perkin Elmer Wallac ja Bayer Oy.
Alkuvaiheessa lähestytään erityisesti voimakkaasti kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla, kuten Venäjällä ja Aasiassa toimivia kansainvälisyyshakuisia yrityksiä.
– Venäjällä Pietari on innovatiivinen lääketeollisuuden keskittymä, Moskovan
yliopisto modernisoi toimintojaan uuden yritystoiminnan edistämiseksi. Aasiassa
painopiste on Kiinassa, jossa erityisesti
sisämarkkinat kehittyvät ja EteläKoreassa, joka tähtää voimakkaasti maailmanmarkkinoille.
Alussa tavoite on herättää
kiinnostus ja luoda neuvotteluyhteys, seuraava tavoite on
konkreettinen yhteistyö. Bioaloilla yritysten etabloitumiseen voi mennä vuosia, mutta
ICT-alan dynaamisuuden takia
markkinoille tähdätään nopeasti.
Tilikeskus-Yhtiöt on Suomen suurimpia yksityisiä tilitoimistoja, ja Varsinais-Suomen alueellinen markkinajohtaja. Lähes 50 vuotta sitten perustetulla yrityksellä on
henkilökuntaa noin 90 yhteensä neljässä toimipisteessä Turussa, Raisiossa ja Kaarinassa. Henkilökunnan kasvettua näin suureksi ja henkilöstöasioiden strategisen
merkityksen kasvettua konserniin perustettiin henkilöstöpäällikön toimi. VTM
Anu Suuniitty nimitettiin tehtävään talon sisältä henkilöstöasiantuntijan paikalta, jossa hän aloitti vuosi sitten.
– Henkilöstön urasuunnittelun merkitystä ja sisäisen urapolun ja laaja-alaisen asiantuntijuuden kehittämistä halutaan vahvistaa. Aikaisemmin viisi esimiestä ovat hoitaneet henkilöstöasiat muiden töidensä ohella, nyt teemme sitä tiiminä yhdessä.
Anu Suuniityn toimenkuvaan kuuluu myös sidosryhmäyhteistyön kehittäminen, HR-strategian suunnittelu ja sisäisten prosessien ja työkalujen kehittäminen,
kuten ilmapiirin kehittäminen ja kartoitukset sekä henkilöstön koulutus- ja työhyvinvointiasiat. Lisäksi hän hoitaa muun muassa rekrytointeja ja työsuhdeasioita.
– Tehtävä on monitahoinen ja äärimmäisen mielenkiintoinen, koska kyseessä
on koko konsernin henkilöstöasiat. Työ on vaihtelevaa ja saan olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Välillä kehitetään suuria linjoja ja suunnitellaan tulevaisuutta, välillä paneudutaan pieniin yksityiskohtiin, kuten lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin liittyviin asioihin.
Anu Suuniitty sai kipinän henkilöstöasioihin työskenneltyään ensin matkailualalla yhdeksän vuotta.
– Henkilöstöasioissa yhdistyy moni asia, joista pidän ja siirryin toiselle uralle.
Olin kuusi vuotta henkilöstöpalvelualalla myynnillisissä tehtävissä ja opin tuntemaan paljon alueen yrityksiä. Myös tilitoimistoissa myydään ulkoistettuja palveluita, joten siitä on hyötyä myös täällä.
Tilitoimistoalan mielenkiintoa lisää myös alan viimeaikainen kehitys
sähköisten palveluiden lisääntyessä ja paikallisten toimistojen rinnalle tulleiden valtakunnallisten
ketjujen yleistyessä. Moni toimisto erikoistuu tietylle toimialalle tai
tiettyihin palveluihin. TilikeskusYhtiöillä on myös valtakunnallisia asiakkaita erityisesti säätiötoiminnan erikoisosaamisensa
kautta.
Aktia
Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa.
SUORAREKRYTOINTI
PALVELURATKAISUT
S
Soita - kerromme lisää.
TESTIREKRYTOINTI
HENKILÖSTÖVUOKRAUS
UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS
KONSULTOINTI
Eilakaisla
Eil
Ei
lak
kaiislla T
Turku
urk
ku • Y
Yliopistonkatu
liopiisttonk
li
katu
t 2
26 • 2
20100
0100
01
00 T
Turku
urk
ku • p
puh.
uh
h 03
030
0 60
6090
60900
900
90
0
mania 13
Rohkeita irtiottoja
Mitä yrittäjä voi tehdä, jos työstä ei saa enää kipinää, vaikka
yrityksellä menee hyvin? Liiketoiminnasta luopuminen voi olla
parempi vaihtoehto kuin odottaa lopullista turhautumista.
M
aarit Nenonen tunnetaan omien polkujensa tallaajana, joka on luonut menestyvää liiketoimintaa itse keksimistään ideoista. Hän on muun
muassa kehittänyt messutapahtumia, joista tunnetuimpia ovat Häät, Relax, Naisday, Sisäpiiri
sekä BB&Kidz. Lisäksi hänen yrityksensä, Interdialogi Oy, on
myynyt tapahtuma- ja markkinointipalveluja sekä koulutuksia
muille yrityksille.
Hän on ollut edelläkävijä tapahtumillaan, jotka ovat perustuneet kohderyhmäajatteluun.
– Valitsin kohderyhmämarkkinoinnin, kun se ei ollut vielä
rantautunut Suomeen. Perustin Interdialogin 1995 ja juuri päättynyt lamakin vakuutti minut opettamaan ja myymään markkinoille ideaa siitä, että on kannattavampaa ampua jousipyssyllä kuin konekiväärillä, hän sanoo.
Yrittäjyydestä tuli elämäntapa. Ideoiden työstäminen toimiviksi konsepteiksi vaatii määrätietoisuutta, riskinottoa ja tinkimätöntä työtä ennen kuin satoa voi alkaa korjata.
– Haasteet ja sopiva stressi ovat minulle energianlähde. Joko
olen mukana tai en, mielestäni on turha mennä johonkin mukaan, jos siihen ei ole paljon annettavaa. Tavoitteet tarvitaan aina, mutta niiden täytyy olla realistisia ja läpinäkyviä sekä mitattavissa koko organisaatiossa. Uudelle tapahtumalle voi parina
ensimmäisenä vuotena odottaa sadasta asiakaskontaktista vain
noin kymmentä onnistunutta. Tekemiseen pitää sitoutua, sillä
investointeja voi odottaa takaisin vasta 2-3 vuoden kuluttua.
Nenonen on pitänyt tärkeänä myös, että henkilökunnassa on
vastuunkantajia, mutta jonkun sairastuessa yrittäjä on usein venynyt paikkaajaksi. Mikrokokoisissa asiantuntijaorganisaatioissa ei vuokratyövoimasta ole apua. Lomista ei kuitenkaan ole tingitty.
– Olen aina sanonut, että sinä päivänä, jos en itse pystyisi lomiani pitämään, olen johtajana epäonnistunut. Olen itse vastuussa myös itsestäni, asioiden ja töiden oikeanlaisesta kuormituksesta ja organisoinnista. Pitkät kesälomat Turun saaristossa ja
talvisin pari-kolme viikkoa Aasiassa antavat asioihin etäisyyttä.
Maarit Nenosen lunki työkaveri on kääpiösnautseri Martta, joka
seuraa kääpiömäyräkoira Kertun
kanssa usein työpaikalle.
14 mania
Maarit Nenonen on oppinut lomien tärkeyden kantapään kautta.
Hän oli ennen Interdialogi Oy:n perustamista kahdeksan vuotta palkkatyössä luetteloliiketoiminnassa rakentamassa TeleMedia Finlandin maaorganisaatiota, josta tuli myöhemmin Eniro.
Henkilökunta kasvoi nopeasti 20:stä satoihin ja hän laskee haastatelleensa yli tuhatta työnhakijaa, joista noin puolet hän koulutti
myyntityöhön. Työnteko oli jo siellä yrittäjämäistä.
– Tein siellä niin paljon töitä, että se meni jo työnarkomanian puolelle. Huomasin, että en enää erottanut linnunlaulua. Havahduin myös siihen, että en enää tuntenut kaikkia työntekijöitä. Työ oli ollut mielenkiintoista, mutta olin jo saanut paljon ja
sieltä oli helppo lähteä.
Irtiotto oli rohkea, sillä uudesta työstä ei ollut mitään tietoa.
Maarit Nenonen vietti paljon aikaa mökillä saaressaan ja neljän
kuukauden kuluttua uusia ajatuksia alkoi tulla.
– Halusin pistää pystyyn yrityksen ja pitää sen sellaisena, että tunnen kaikki ihmiset. Työ ja yrittäjyys ovat upeita asioita.
Saa olla mukana jossain suuremmassa ja kokea yhteisöllisyyttä. Itse olen lisäksi saanut kokea myös ainutlaatuisia onnistumisia työssäni – läpilyöntejä. Silloin tietää tehneensä asioita oikein.
Onnistumista olen myös aina mitannut työntekijöiden kehityksen ja kasvun myötä. Sen näkeminen palkitsee, Maarit Nenonen toteaa.
Riskit ja vastuu toimivat hänelle positiivisina kannustimina,
mutta menestyksen myötä mieleen alkoi vaivihkaa hiipiä tunne,
että työssä ei enää ole riittävästi haastetta.
– Elämässäni on aina ollut tärkeimpinä sisäisinä arvoina itsenäisyys, intohimo ja kehitys. Kun huomasin intohimoni työtä
kohtaan kadonneen ja oman kehitykseni pysähtyneen, koin että
on aika astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja muuttaa elämääni ja työn sisältöä. Luovuus ja intohimo eivät ole pysyviä, vaan
niitä tulee ruokkia. Uudistushakuisuus on ainakin minulle tärkeä edellytys jaksamiselle.
Vuoden verran kului muutoksen toteuttamistavan mietinnässä. Yrittäjä kartoitti myös henkilökunnan kykyä ja halua ottaa vastuuta. Kykyjä oli, mutta ei haluja, joten yhdeksi vaihtoehdoksi nousi yrityksen myyminen. Yrittäjä valitsi kuitenkin
toisen tien.
– Vuonna 2008 kirjasin tahtotilani ja päätökseni ja tein neljävuotissuunnitelman muutoksista ja toiminnan hallitusta alasajosta. Päätin kasvattaa yritykseni taseen niin vahvaksi, että
yritys voisi niin sanotusti itse ostaa itsensä. Asiat etenivät kuitenkin suunniteltua nopeammin ja syksyllä 2010 olin jo tavoitteessani. Lopuksi vielä, tosin ei suunnitellusti, tapasin Turun
Messukeskuksen johtoa. He olivat kiinnostuneita ostamaan tapahtumiani ja BB&Kidz sekä NaisDay Turku ja Tampere tavaramerkit siirtyivät heille. Oli todella hyvä, ettei hyviä tapahtumia tarvinnut jättää pöytälaatikkoon, Maarit Nenonen kertoo.
Muut tapahtumansa hän tallensi sinne. Vain Häämessuja
hän organisoi edelleen itse.
– Kun olin tehnyt päätökseni, toimin läpinäkyvästi, joten
henkilökunnalla oli aikaa valmistautua. Muutos ei ollut heille
toivottu, mutta kerroin irtisanomisista noin puoli vuotta etukäteen ja kaikki tekivät töitä sitoutuneesti loppuun asti. Järjestin meille myös yhteiset läksiäiset, joissa mielestäni oli hyvä tunnelma.
Maarit Nenosen ratkaisua voi pitää rohkeana ja ainutlaatuisena. Toiminnan alas ajaminen on yrittäjälle vaikea päätös eikä
sitä juuri tehdä, jos yritys on kannattava.
– Jos työntekijä kaipaa muutosta työhönsä, hän voi vaihtaa
työpaikkaa. Yrittäjälle muutos on paljon vaikeampi, mutta olisi hyvä muistaa, että ei tarvitse epäonnistua tehdäkseen muutoksia. Vapaaehtoisesti ja suunnitellusti tehdyt muutokset ovat
varsin paljon mukavampia kuin pakotetut tai vääjäämättömät
ratkaisut, kuten konkurssi tai sairaseläke tai pahimmillaan kuolema. Yrittäjän turhautumisen tunteisiin ja niihin liittyviin oireisiin olisi syytä reagoida heti, sillä kun innostus ja energia katoavat, syntyy pysähtynyt tila ja alamäki alkaa nopeasti.
Maarit Nenonen vietti liiketoimintansa alasajon jälkeen sapattivuoden, mutta se ei ollut syy alasajoon, vaan hän halusi pysyvän muutoksen. Sapattivuodelle ainoa suunnitelma oli pitkään haaveiltu kuntoloma Thaimaassa.
– Kahden viikon kuntolomalla ihaninta oli, kun olin täysin toisten ohjailtavana eikä itse tarvinnut päättää mitään. Olin
myös iloinen löydettyäni vielä itsestäni entisen urheilijan. Suomeen palattuani opettelin myös syömään säännöllisesti ja otin
usein päivätorkkuja. Luin kymmeniä kirjoja ja vietin aikaa saaristossa. Jos mieleen tuli jokin työhön liittyvä idea, kirjoitin sen
paperille ja laitoin saman tien laatikkoon ja laatikon kiinni.
Ihan helppoa tällainen toimettomuus ei aina liikkeellä olleelle yrittäjälle ollut. Syksyllä 2011 hän aloitti kauppakamarin
Hyvä hallitusammattilainen (HHJ) -koulutuksen ja alkoi hahmotella uutta liikeideaansa, Yritysklinikkaa.
– Olen koko urani opettanut organisaatioita ja nyt se voi
nousta päätyökseni. Uskon, että minulla on myös paljon annettavaa muille yrittäjille. Minulle voi tulla puhumaan asioista,
jotka painavat yrittäjän mieltä. Ulkopuolisena tilanteen näkee
usein selvemmin kuin asioita yksin miettiessä. Uskon sen olevan hyödyllisempää kuin puhua puolisolle tai terveydenhoitajalle, jotka eivät osaa ratkaista ongelmaa.
Maarit Nenonen on palannut töihin vähitellen ja hän uskoo
työtahdin säilyvän jatkossa maltillisena.
– Täytän ensi vuonna 50 vuotta ja tiedän tehneeni jo 25
vuodessa 40 vuoden työt. Energiataso laskee iän myötä, mutta
know-how lisääntyy. Olen ajatellut, että kolmisen päivää viikossa kello 10–19 on minulle sopiva tahti, hän suunnittelee.
Aika näyttää, miten suunnitelma etenee. Uteliaisuus elämään on säilynyt, eikä aina voi tietää, mitä se tuo mukanaan.
– Never say never, hän toteaa hymyillen.
mania ANNE KORTELA kuva monsuuni
Luovuus ja
intohimo eivät ole pysyviä,
vaan niitä tulee ruokkia.
Maarit Nenonen
Toimitusjohtaja,
Interdialogi Oy, Turku
• Syntynyt 24.8.1963 Turussa,
Heidekenillä
• Asuinpaikka: Littoinen, Lieto
• Harrastukset: Turun saaristo,
matkailu, avantouinti,
sienestys ja vespailu
Koulutus:
Järjestötoiminta:
Interdialogi Oy
• Merkonomi, Raision Kauppaopisto 1982
• Swedish Institute of Management,
Stockholm 1990–1991
• Toimitusjohtajakoulutus, KTM
Yrityspalvelu 1995–1996
• HHJ-kurssi, Kauppakamari 2011
Turun Palloseura 1975–1989
• jalkapalloilija SM-sarjassa1975–1986
• joukkueenjohtaja 1987–1989
Suomen Markkinointiliitto, Turun jaosto
1997–2000
• hallituksen jäsen 1997–1998
• hallituksen puheenjohtaja 1999–2000
Turun Liikemiesyhdistys 2002–
Turun kauppakamari 2005–
• Kauppavaliokunnan jäsen 2007–2010
Turun Yrittäjänaiset 2012–
• Perustettu 1.8.1995
• Myynnin, markkinoinnin ja johtamisen
asiantuntijayritys
• Henkilökuntaa 6–12 vuosina 1995–2010, 2012: 1
- Yritysklinikka: strategiasuunnittelu,
johdon valmennus, myynnin sparraus.
- Turun Häämessut -tapahtuman organisointi.
- Karkki: tapahtuma- ja markkinointipalvelut yrityksille.
• Taloudelliset tiedot: Quick Ratio, Gearing -% ja
omavaraisuusaste: erinomainen. Rating: AAA
(2005–2010), AAA-Gold 2011
Työura:
• Bel Air Motel, New York 1983
• Mainostoimisto Finnad-Bates, Turku
1984–1986
• TeleMedia Finlad Oy Ab, Turku 1987–1994
• Interdialogi Oy, Turku (oma yritys) 1995–
mania 15
teema
Teollisuus ja
alihankinta
PK-yritykset tähtäävät
Venäjän markkinoille WTC:n
kansainvälistymisohjelman
avulla.
V
enäjän markkinat kiinnostavat yrittäjiä, mutta aloittaminen
siellä koetaan usein vaikeaksi.
Nyt siihen saa apua WTC (World Trade
Center) -organisaation hallinnoimasta Kestävää myynnin kasvua Venäjälle
-hankkeesta.
– Viennin kumppanuushanke on
tarkoitettu pienten ja keskisuurten
yritysten kansainvälisen toiminnan
käynnistämiseen ja pysyvän markkina-aseman saavuttamiseen Venäjällä.
Kiinnostus siihen on ollut suurta, sillä jouduimme jättämään noin hyvää 20
yritystä ohjelman ulkopuolelle. Se jatkuu kuitenkin kolme vuotta, joten mukaan voi päästä seuraavilla kierroksilla,
WTC Turun päällikkö Mirja KärkäsLainio kertoo.
Yrityksiä valmennetaan vuoden
Kestävää kauppaa Venäjälle
ajan Venäjän kauppaan, avustetaan
kontaktien luomisessa ja markkinoiden kartoittamisessa sekä valmistetaan
niille omaa markkinointimateriaalia.
Konsulttiyrityksiksi valittiin kilpailuttamalla naantalilainen Lumo Consulting Oy Hanna Aanila yhteistyössä pietarilaisen Zet Group Ky Peter Zashevin
kanssa. Kriteereinä olivat pitkäaikainen, yritysten etabloitumista paikallisille markkinoille avustanut toiminta,
jolla on saavutettu tuloksia sekä toimipiste Venäjällä.
Mukaan valitut seitsemän yritystä ovat eri aloilta, yli puolet on mikroyrityksiä. Konsulttiyritykset laativat
yhteistyössä yritysten kanssa niille tavoitteet ja toteuttamissuunnitelman.
Kohdealue märitellään alkuvaiheen jälkeen.
Turkulainen mikroyritys PE-Product lähtee hakemaan kasvua Venäjältä. Vuonna 2009 perustettu yritys on
kolmessa vuodessa kehittänyt sairaalakäyttöön anatomisesti muotoillun
tyynyn, jonka materiaali on patentoitu. Tuote on saanut kaikki tarvittavat
Ismo Paananen saa apua Venäjän-toimintojensa käynnistämiseen Hanna
Aanilalta ja Mirja Kärkäs-Lainiolta pk-yritysten kansainvälistymisohjelmassa.
16 mania
hyväksynnät ja rekisteröinnit ja sen
myynti alkoi viime vuoden lopulla Suomessa. Kysyntä alkoi räjähdysmäisesti,
ja tälle vuodelle liikevaihtotavoite on jo
miljoona euroa.
– Tyyny on kehitetty oman 15-vuotisen leikkaussalikokemukseni pohjalta. Sen etu on isot kustannussäästöt.
Tuote kestää käytössä 50 tuntia ja materiaalin voi kierrättää biopolttoaineeksi. Vielä tärkeämpää on, että tyyny estää potilaille leikkauksesta aiheutuvia
haittoja, kuten hiertymiä ja rakkuloita,
jotka pidentävät usein sairaalahoitoa.
Muotoiltuja tyynyjä valmistetaan kaikille 20 kirurgian osa-alueelle ja erikokoisille potilaille, toimitusjohtaja Ismo
Paananen kertoo.
Kysyntä on yllättänyt jopa hänet itsensä, vaikka alkuun pääsyä nopeuttivat hänen omat suhteensa sairaaloihin.
Suomessa lähes kaikki sairaalat on jo
käyty läpi ja kaupankäynti on viriämässä muihin Pohjoismaihin. Paananen on
avannut yhteydet Tanskaan ja Ruotsiin
ja Düsseldorfissa lokakuussa järjestettäville ammattimessuille on jo sovittu
tapaamiset 12 potentiaalisen asiakkaan
kanssa, jotka ovat itse ottaneet yhteyttä.
– Työ on haastavaa, mutta nyt kannattaa toimia, koska kilpailevia tuotteita ei ole. Venäjällä on paljon potentiaalia ja sinne tuntuu mielekkäältä lähteä
heti. Aion katsoa loppuun asti, minne siellä päästään. Pietarista lähdetään
liikkeelle ja Moskovasta on jo soitettukin pari kertaa, Paananen sanoo.
Hän ei ole venäjänkielentaitoinen,
mutta Lumo Consultingin Hanna Aanilan mukaan se ei haittaa.
– Suurin osa ei puhu venäjää. Minulla on asiakkaita, jotka ovat toimineet menestyksekkääsi Venäjällä jopa
17 vuotta, eivätkä puhu venäjää. Uskon, että Ismo Paanasellekin löytyy pian neuvottelukumppani, jonka kanssa voi puhua englantia. Venäläiset ovat
myös tottuneet tulkin käyttöön. Nyt on
paras mahdollinen hetki mennä Venä-
jälle tällaisella tuotteella, sillä siellä panostetaan paljon hyvinvointiin, Aanila sanoo.
Hän korostaa, että tärkeintä Venäjälle suuntaavalle yritykselle on kärsivällisyys.
– Venäjällä kaupankäynti on ihmisten välistä toimintaa ja kun on oikea
asenne, saavuttaa etuja. Suomalaisilla
yrityksillä on joskus ongelmia sitoutua
asiakkaaseen, mutta henkilökohtaisten suhteiden kehittäminen ja palveleva asenne ovat tärkeitä. Yrittäjän pitää
uskoa tuotteeseensa, ja sen on ehdottomasti oltava täysin kunnossa, varsinkin
jos tähtää terveydenhuoltoalalle. Markkinat ovat suuret, mutta kilpailu on kovaa.
Aanilan mukaan terveydenhuoltoala ei ole selkeä kokonaisuus, vaan se
on pirstaloitunut sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. PE-Productin
kannattaa siksi aloittaa Pietarista, jossa on esimerkiksi Moskovaa helpompi
löytää oikeat kanavat ja päästä alkuun.
Sen jälkeen voisi toisena vuotena edetä
Moskovaan ja sieltä muihin miljoonakaupunkeihin, joita on yli 10.
– Ohjelmassa mukana oleville yritykselle räätälöidään tämän vuoden lopussa alkukartoitusten jälkeen vientistrategia. Jos he tarvitsevat apua vielä
toisena vuotena, he voivat vielä jatkaa
ohjelmassa, Mirja Kärkäs-Lainio sanoo.
– Tuotteemme my ynnissä korostuu asiantuntijuus. Siihen kuuluu
myös koulutus, joka annetaan tuotteita ostaneen sairaalan henkilökunnalle. Tyynyjä tehdään NMC:n tehtaalla Laitilassa ja kapasiteettimme riittää
Pohjoismaihin. Olemme myös harkinneet Itävallassa olevan tehtaan hankkimista ja sopimusneuvottelut siitä ovat
pitkällä. Se olisi myös lähellä Keski-Euroopan markkinoita, Ismo Paananen
toteaa.
mania ANNE KORTELA
Kansainvälisyys kasvattaa
Rakennusalan osaajan tie kansainväliseen
menestykseen perustuu laadun lisäksi
suunnitelmalliseen etenemiseen.
M
etallituotteiden alihankkijana reilut 40 vuotta sitten aloittanut Sormat Oy on kasvanut
hallitusti. 1980-luvulla kasvua lähdettiin hakemaan Skandinaviasta, 1991
avattiin markkinoita myös Venäjälle.
Nyt vientiä on myös Baltiaan sekä Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Metallin lisäksi tehdas hallitsee myös muovituotteet
ja on Pohjois-Euroopan ainoa rakennusten kiinnitysankkureiden valmistaja. Lähes kaikki valmistus on Suomessa
Ruskon tehtaalla. Teknisille tuotteille tärkeät laatukriteerit on varmistettu
useilla sertifioinneilla.
– Liikevaihdostamme yli 70 prosenttia tulee ulkomailta. Venäjä on tärkein alue, tänä vuonna Venäjän myyntimme ylittää jo kotimaan kaupan.
Noin 20 miljoonan euron liikevaihdostamme 6,2 miljoonaa tulee Venäjältä,
toimitusjohtaja Ismo Laitakari toteaa.
Hänen mukaansa kohdemaiden ja
paikallisten tarpeiden tunteminen on
kansainvälisessä kaupassa tärkeää. Saksan-, ranskan- ja venäjänkielen taitoisia
henkilöitä onkin hyvä olla useampia.
Venäjällä kauppaa käydään paikallisten
jakelukanavien kautta. Alkuun lähdettiin Pietarista, nyt yrityksellä on kaksi strategista kumppania: Partner Pietarissa ja F-Expert Moskovassa. Viime
vuonna aloitettiin Sormat Center-hanke, jonka avulla yrityksen tuotevalikoimaa viedään suurten liikkeiden sisälle
omana kokonaisuutena. Lisävauhtia toi
Suomessa vuonna 2011 solmittu sopimus Rautakeskon kanssa. Samaa mallia pyritään laajentamaan myös Venäjän K-Rautoihin.
Sormat osallistuu myös Venäjän
ammattimessuille, joilla pyritään lisäämään tunnettuutta yrityksen turvallisuusajattelulle. Moskovan lähellä on
tontti rakennuslupineen tehtaalle ja varastolle, mutta toistaiseksi suunnitelma
on jäissä.
– Olemme premium-brändi ja olennaista asiakkaille ovat lisäarvopalvelumme. Tarjoamme ilmaisena etuna
koulutusta, jossa painotamme ankkurointitekniikan osaamista. Koulutamme kaikkia asiakasryhmiä: suunnittelutoimistoja, jakelukanavia ja
loppukäyttäjiä, jotta asiakaskunnan tietotaitotaso saataisiin vastaamaan yhä
vaativampia kiinnityshaasteita, Laitakari sanoo.
Sormatilla on omia patentteja, mutta kaikkia tuotteita ei pysty patentoimaan.
– Kopioita näkee tämän tästä. Testaamme niiden kestävyyttä, joka on
yleensä osoittautunut ala-arvoiseksi.
Oma tuotekehitys on vahvuus ja kehitämme myös omia niche-tuotteita, kuten matalaenergiatalon kiinnitysjärjestelmiä Skandinavian markkinoille.
Sormat selvisi vuoden 2008 lopulla alkaneen finanssikriisin pudotuksesta nopeasti. Henkilökuntaa on noin 75,
joista 45 työskentelee tuotannossa. Laitekanta on uutta ja kapasiteettia riittää,
sillä yritys on investoinut paljon pakkaus-, kokoonpanoja varastologistiikan
automaatioon. Tällä hetkellä tilauskan-
Venäläinen asiakasryhmä Pietarista
koulutuksessa Sormatilla. Ismo Laitakari seuraa koulutusta, joka hoidetaan
oman henkilökunnan tulkkaamana.
ta on hyvä ja yritys on palkkaamassa
yhtä uutta tuotekehitysinsinööriä sekä
kausityövoimaa kesäsesongille.
Sormat on hakemassa kasvua myös
uusilta alueilta. Viennin aloitus Saksaan on käynnissä, mutta alan kilpaillummalta alueelta ei odoteta nopeaa tulosta.
– Olemme pärjänneet Sveitsissä, joten miksei myös Saksassa. Sveitsissä
aloitimme 2007 ja nyt se on jo merkittävää kauppaa. Täytyy asennoitua siihen, että 2–3 vuoteen ei uudella alueella vielä tapahdu paljon, Laitakari sanoo.
mania ANNE KORTELA
ILMOITUS • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Petteri Reunanen ja Aki
Toivio esittelevät kartonkipakkauksia
Newprintin
modernissa
painosalissa.
Painotyöt joustavasti ja
kustannustehokkaasti
Tilaatpa painotöitä usein tai harvoin, voit hyötyä
Newprintin asiantuntevista ja monipuolisista
palveluista. Moderni painotalo on viime vuosina
kehittänyt töiden tilaamista, sekä asiointia helpottavia
palveluita ja ratkaisuja erikokoisille yrityksille.
N
ewprint on monipuolinen painotalo, jonka palvelut joustavat
kaikenkokoisten yritysten tarpeisiin.
Erityisesti kiinnitetään huomiota painopalveluiden sujumiseen helposti,
nopeasti ja kustannustehokkaasti.
– Jos asiakkaalla on usein toistuvia painotöitä, kuten käyntikorttien,
julisteiden, lomakkeiden ja esitteiden
tilauksia, on joustavinta sopia painotöiden yksityiskohdat ja tilausprosessi valmiiksi, jotta niiden tilaaminen
käy helposti. Asiakas voi luottaa, että
tulos on aina sovitun mukainen ja hänelle nimetään oma vastuuhenkilö,
jonka kanssa asiat hoituvat jouhevasti, myyntijohtaja Aki Toivio toteaa.
Newprint pystyy hoitamaan myös
vaativat erikoispainotyöt, kuten kampanjamateriaalit, pakkaukset, myymäläsomisteet ja kirjojen painamisen sekä yksilöityjen suoramainosten
tai asiakaslehtien postituksen. Joillekin asiakkaille myös painotuotteiden varastointi- ja logistiikkapalvelut
ovat hyödyllisiä lisäpalveluita. Silloin
Newprint pitää huolta, että painotuotteita on aina saatavilla, ja asiakasta pystytään näin palvelemaan hyvinkin joustavasti.
– Olemme halunneet kehittää erikokoisille yrityksille painopalveluiden
hankintaa ja tilaamista nopeuttavia
ratkaisuja ja palveluita. Pk-yritykset
voivat ostaa www.painokone.fi verkkokaupan kautta perustuotteita, ku-
ten kirjekuoret, julisteet, lomakkeet
ja esitteet helposti ja edullisesti. Palvelu on auki kellonajasta tai päivästä
riippumatta ja tilaaminen on tehty todella helpoksi.
– Mainostoimisto-asiakkaille pyritään tuomaan uusia tuotteita ja ratkaisuja, jotka auttavat mainonnan
suunnittelijoita erottumaan painotuotteilla massasta.
– Suuremman kokoluokan yrityksille meillä on tarjota hyvinkin pitkälle
vietyjä kokonaisratkaisuja ja palveluita, jotka tuovat huomattavia kustannussäästöjä vuositasolla. Newprintin
rooli onkin näissä tapauksissa konsultoida yritystä painotöiden hankinnoissa ja samalla tehostaa yrityksen
tilaus/toiminta prosessia, toimitusjohtaja Petteri Reunanen toteaa.
Newprint on varmistanut toimintansa korkean laadun sekä
ISO 9001-laatusertifikaatilla että
ISO 14001-ympäristösertifikaatilla yhtenä harvoista painotaloista.
Yrityksellä on myös pohjoismaisen
ympäristömerkin, Joutsenmerkin
käyttöoikeus. Halutessaan asiakas
saa merkin myös omiin painotuotteisiinsa.
– Haluamme olla asiakkaillemme
laadukas ja joustava yhteistyökumppani, jonka kanssa asiointi on mahdollisimman vaivatonta ja sujuvaa,
myyntijohtaja Aki Toivio tiivistää.
Newprint Oy • Tuijussuontie 1 • 21280 RAISIO
Puhelin 010 231 2600 • www.newprint.fi • www.painokone.fi
mania 17
teema
Teollisuus ja
alihankinta
Coreplast valmistaa vaativia teknisiä muovituotteita
teollisuuden eri aloille ja heijastimia kuluttajille.
Hän korostaa myös kansainvälisen
toiminnan merkitystä. Yritys on kasvanut nimenomaan viennin ansiosta.
– Nykyisin pitäisi ajatella, että EU
on kotimarkkinat ja lähteä senkin ulkopuolelle. Meillä on vientiä noin 35
maahan. Pelkästään Suomessa toimien
markkinat ovat pienet.
Monta tukijalkaa
Entinen ulkomaalaisomisteinen muoviteollisuuden
alihankkija on seisonut vuodesta 2004 lähtien
tukevasti omilla suomalaisilla jaloillaan.
M
uovitehdas Coreplast Laitila Oy kävi reilut kolme vuotta
sitten läpi mittavan investointiohjelman, jonka tuloksena tehdasta
laajennettiin kahdella tuhannella neliöllä 9 500 neliömetriin ja talon konekanta täydentyi uusilla ruiskuvalukoneilla. Kolmen hehtaarin tontilla on
vielä tilaa ja laajentumaan mahtuu vielä
viereisillekin tonteille, jos tarvetta on.
Tehdas pyörii viitenä päivänä viikossa
kolmessa vuorossa ja valmistaa kymmeniä miljoonia muoviesineitä vuodessa. Tuotannosta yli 40 prosenttia menee
ulkomaille.
– Uusien koneiden ansiosta meillä on nyt valmistuksessa erittäin laaja
skaala, sillä pystymme tekemään sekä
äärimmäistä tarkkuutta vaativia pieniä, jopa 0,01 gramman muovituotteita että isompia, jopa 9,5 kilon teknisiä
muovituotteita ja yhdistämään niihin
jopa useita eri komponentteja. Tehdas
on skandinaavista kärkeä ruiskuvalutekniikassa, toimitusjohtaja Mikko
Koivisto sanoo.
Hän on yksi yrityksen neljästä suomalaisesta omistajasta, jotka ostivat
tehtaan sen taiwanilaiselta omistajalta Foxconnilta vuonna 2004. Koivisto ja toinen omistaja, nykyinen myyntijohtaja Kauko Kämäräinen olivat
työskennelleet yrityksessä pitkään,
tuotantojohtaja Keijo Parviainen tuli
omistajaksi ulkopuolelta vahvalla muovialan taustalla. Toimiva johto omistaa
yrityksestä 75 prosenttia, neljäs omistaja on suomalainen pääomasijoittaja
18 mania
Aboa Venture Oy, jonka edustaja osallistuu hallitustyöskentelyyn.
Foxconn oli ostanut vuonna 1968 perustetun Eimo Oyj:n Laitilan tehtaan vain
vuotta aiemmin. Tehdas toimi pääasiassa
kotimaan markkinoilla. Se oli aiemmin
valmistanut kännykän kuoria, mutta
vuonna 2000 kännyköiden alihankinta
jäi pois Laitilan tehtaalta, kun se päätti
keskittyä muihin tuotteisiin. Tehdas toimi
itsenäisenä osana Eimo-konsernin sisällä.
– Yrityskauppa oli meille suuri askel
siirtyä työntekijästä omistajaksi, mutta
tärkeintä oli siinä vaiheessa tehdä perusteelliset suunnitelmat. Tavoitteena oli saada yritykselle useita tukijalkoja, jotta emme olisi riippuvaisia vain
yhdestä alasta. Suomalaiseen omistukseen siirtyminen toi yritykselle kasvot
pörssiyhtiön omistukseen verrattuna.
Olemme pystyneet hyödyntämään tätä etua ja paljon on tapahtunut kaupan
jälkeen. Liikevaihto on kasvanut noin
seitsemästä miljoonasta 12 miljoonaan
ja henkilömäärä 85:een. Kasvu on tullut
viennistä, Koivisto kertoo.
Kauppa oli mieleinen päätös työntekijöille ja myös Laitilan kaupungille,
joka on tehnyt parhaansa tukeakseen
työpaikkojen säilymistä paikkakunnalla. Koivisto arvostaa kaupungin myötämielistä tukea, joka on merkinnyt yritykselle paljon. Kaupunki on auttanut
tontin saamisessa ja taannut muun muassa Coreplastin lainoja uusimman laajennuksen alkaessa.
Coreplast on nykyisin merkittä-
vä sopimusvalmistaja monelle teollisuuden alalle, kuten ajoneuvoja
elektroniikkateollisuudelle, sekä terveydenhuoltoon ja liikuntaan liittyvälle
teollisuudelle. Yritys valmistaa esimerkiksi työkoneiden ja ajoneuvojen osia ja
monitorien koteloita sairaalakäyttöön.
Kaikki tuotanto on sertifioitua ja laatu
ja toimitusvarmuus ovat tärkeimpiä kilpailukeinoja.
– Olennaista on, että olemme pystyneet laajentamaan omaa osaamistamme ja oppineet käyttämään erilaisia tekniikoita, kuten kaasuavusteista
ruiskuvalua ja eri painatus- ja pinnoitusmenetelmiä sekä toteuttamaan kohtalaisen vaativia kokoonpanoja. Erityisen tärkeä alue meille on tuotekehitys
ja projektinhallinta, jotka ovat vaativia
ja edellyttävät asiakkaiden toimialojen syvää tuntemista. Monta eri toimialaa on meille haaste, koska joka alalla
on omat erityispiirteensä, mutta se on
myös mahdollisuus, Koivisto sanoo.
Uusimpana toiminta-alueena Coreplast
aloitti oman heijastimien tuotannon, jonka se osti Salosta Hella Lighting Oy:ltä
vuonna 2006.
– Hella tarjosi heijastimia meille ja
päätös tehtiin nopeasti. Yhtään työntekijää emme onnistuneet Salosta saamaan Laitilaan, joten työtä riitti aluksi.
Uudistimme samalla koko liiketoiminnan brändiä ja jakeluorganisaatiota
myöten, Koivisto kertoo.
Heijastimet ovat siitä mielenkiintoinen tuote, sillä niiden tunnettuus on
Pohjoismaiden ulkopuolella vähäinen.
Niinpä niiden markkinoimiseksi on kehitetty muun muassa myymälätelineitä,
joissa pyörii video siitä, miten heijastin
toimii liikenteessä pimeällä. Coreplast
päätti astua askeleen vielä paremman
tunnettuuden kehittämiseen ja valjasti
käyttöönsä Angry Birds -hahmot. Vihaisten lintujen suosiolla on tarkoitus
herättää kiinnostus myös heijastimiin.
– Ajattelimme yhdistää tässä markkinoinnissa kaksi suomalaista originaalia ja maailman isointa tuotetta.
Coreplast on suurin heijastimien valmistaja ja Rovio on eniten ladattu peli.
Meillä on hyvä yhteistyösopimus Rovion kanssa. Tuotamme myös You tubeen
Angry Birds -heijastinvideon, jolle toivomme miljoonia katsojia, Mikko Koivisto kertoo.
Heijastinkauppa on lähtenyt hyvin
käyntiin ja jo kymmeniä miljoonia Coreplastin heijastimia on viety ympäri
maailmaa. Linnut toivottavasti lennättävät luvut vielä korkeammalle.
mania ANNE KORTELA
Kohdataan EDE:ssä!
Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä Logomossa 6.6.2012.
Varmista paikkasi vuoden parhaassa yrittäjätapahtumassa!
Ilmoittautuminen on avoinna osoitteessa
www.edeturku.fi
teemantuntija
Vientiteollisuus kasvaa
kehittämällä pk-yritysten osaamista
T
eknologiateollisuuden yritysten
liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna, mutta se oli silti selvästi alhaisempi kuin ennen talouskriisiä vuonna 2008. Suomen viennin
tasopudotus finanssi- ja talouskriisin seurauksena on paljastumassa jopa suuremmaksi kuin pelättiin. Riskinä on, että se jää pysyväksi. Vastaavaa
ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa.
Tavara- ja palveluvienti on tällä hetkellä koko vuoden tasolla vajaat 20 miljardia euroa pienempi kuin mitä se oli
ennen talouskriisiä. Jos vientiteollisuuden kilpailukykyä ei palauteta, hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen
käy ylivoimaiseksi. Suomessa tehtävien päätösten on tuettava uudistumista ja kasvun lähteitä. Tulevaisuutemme
kannalta vientiteollisuus on aivan keskeisessä asemassa. Vienti tuo arviolta
puolet suomalaisten hyvinvoinnista ja
teknologiateollisuuden osuus viennistä
on yli 60 prosenttia.
Suomen viennin kasvattaminen tulee vaatimaan lisää kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Jatkossa vientimme ei
voi olla niin riippuvaista suurista yrityksistä kuin aiemmin on ollut. Pk-yritykset tulevat menestymään kansainvälisessä kilpailussa vain osaamisellaan.
Kasvuun tarvitaan erityisesti investointeja huipputuotteiden ja -palveluiden tutkimukseen ja kehittämiseen.
Hallitus onkin maaliskuisessa kehysriihessään päättänyt tuotekehitys-verokannustimen käyttöönotosta. Mallissa
yritys saa yhteisöverosta veronhyvityksen, joka riippuu tuotekehityksen palkkakustannuksista. Yksityiskohdat ovat
sopimatta, mutta uudistus pyritään
saamaan voimaan jo vuoden 2013 alusta. Kannustimen käyttöönotto tuleekin varmasti aktivoimaan erityisesti
pk-yrityksiä lisäämään panostuksiaan
tuotekehitykseensä.
Yrityksen henkilöstön korkeatasoinen osaaminen on toinen keskeinen tekijä tavoiteltaessa menestystä
kansainvälisessä kilpailussa. Kannattaa muistaa, että Suomessa myös maan
eri alueet kilpailevat yritysten sijoittumisesta osaavan henkilöstön saatavuudella. Onkin mielenkiintoista
nähdä miten Varsinais-Suomi me-
nestyy tässä kisassa. Koulutuspuolella on viime vuosina tapahtunut paljon
positiivista kehitystä: yliopistouudistus on jo nyt selvästi lisännyt tutkijoiden ja yritysten välistä vuoropuhelua, Turun ammattikorkeakoulukin
ollaan vihdoin osakeyhtiöittämässä,
Turussa toimii oppilaitosten yhteisenä oppimisympäristönä ajanmukainen koneteknologiakeskus, muutamia
mainitakseni. Haasteita riittää tulevaisuuteenkin. Uskalletaanko osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu myös
organisoida joustavaksi työ- ja elinkeinoelämää palvelevaksi nykyaikaiseksi koulutusorganisaatioksi? Se edellyttää muun muassa osakeyhtiölle vahvaa
hallitusta, jossa työ- ja elinkeinoelämän
edustajilla on enemmistö. Kyetäänkö
Varsinais-Suomessa tarttumaan selvitysmiehen vastavalmistuneessa raportissa esittämiin ehdotuksiin hajanaisen
ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi? Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen edustajat ovat yksissä
tuumin kannustaneet oppilaitosten ylläpitäjiä tarttumaan haasteeseen, jotta
maakuntaan lähdettäisiin rakentamaan
teppo
virta
muutamaa taloudellisesti riittävän vahvaa, joustavasti muuttuviin vaatimuksiin vastaavaa tehokasta ammatillisen
koulutuksen järjestäjää. Näin on jo aiemmin rohjettu tehdä esimerkiksi Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Kirjoittaja on
Teknologiateollisuus ry:n
asiantuntija Lounais-Suomen
alueella
Moni herkku olisi
vähemmän tuore
ilman Turun Satamaa.
mania 19
rahan valtakunta
Lama ei näy
kotimaan
venekaupassa
Kotimaan venekaupan hiljaiselo on
kääntynyt positiiviseen vireeseen.
Alkuvuoden kaupan perusteella venealalle
odotetaan kymmenen prosentin kasvua.
V
aikka venemessujen kävijämäärät ovat laskeneet, kävijät ovat ostoaikeissa. Venealalla odotetaan
noin 10 prosentin myynnin kasvua.
Viime vuonna Suomessa myytiin Finnboat ry:n tilastojen perusteella 131,3
miljoonalla eurolla pien- ja moottoriveneitä. 6-8 metrin veneiden kokoluokassa oli pientä kasvua, mutta muissa
myynti väheni selvästi. Purjeveneiden
kappalemääräinen myynti kasvoi 15
prosenttia, 90 veneeseen, mutta moottoriveneiden yli 8 400 kappalemyyntiin
verrattuna sillä ei ole suurta vaikutusta alalle.
Molempiin alkuvuoden messutapahtumiin, Helsingin Vene 2012 ja Turun Meri Kutsuu -messuille osallistuneet Astrum Vene ja Kone-Wuorio
onnistuivat ylittämään myyntitavoitteensa.
– Helsingissä myimme 22 venettä, kun vuosi sitten myytiin 15, joten
kasvua oli reilut 40 prosenttia. Turussa tehtiin kaupat viidestä veneestä. Sen
lisäksi osa kaupoista päätetään vielä myöhemmin. Erityisen ilahduttavaa
oli, että 27–35-jalkaisissa matkaveneissä 150 000 euron hintaluokassa kävi
kauppa, myyntijohtaja Henri Jokinen
sanoo.
Hänen mukaansa kaupan ratkaisee
sopiva tuote. Monet arvostavat hyviä
varusteita, koska veneilykaudesta halutaan pidempi. Kotimaisuus näyttää olevan entistä tärkeämpi asia.
– Olemme erittäin iloisia, siitä että
suomalaiset moottoriveneet pärjäävät
kilpailussa ja töitä riittää nyt pitkäksi aikaa. Grandezzan kapasiteetti tälle kesälle on jo lähes täynnä. Ennakkokauppa on alalla erittäin tärkeää, koska
Jos haluaa ylellisyyttä, voi sijoittaa 964 000
euroa Meri kutsuu -messujen
kalleimpaan
veneeseen,
48-jalkaiseen
Sunseeker Portofinoon.
A-Laiturit Oy:n
kelluvat laiturit kiinnostivat
Meri kutsuu
-messuilla,
lisäetuna siihen voi valita haluamansa värin, kuten
punamullan.
20 mania
veneitä ei enää tehdä varastoon. Nyt
myydään jo ensi vuottakin, Jokinen lisää.
Turun Venemaailma osallistui Meri Kutsuu -messuille, joilla kauppa kävi hyvin.
– Hiljaiselo on päättynyt, vaikka
kaikkia kauppoja ei ole vielä päätetty. Viime vuotta ollaan edellä joka tapauksessa, jopa 30–40 prosentin kasvu
on mahdollinen. 6-8 metristen 40 000
– 100 000 euron hintaluokka myy eniten, mutta myös isoissa on kasvua. Jopa kalliimmat Bavaria-moottoriveneet
kävivät kaupaksi messuilla kokoluokassa 28–31 jalkaa, myyntipäällikkö Jirka
Sottinen sanoo.
Hänen mukaansa talouden parantuminen näkyy myös siinä, että veneet
ostetaan useimmiten omalla rahalla,
vaikka yritys on lisännyt kiinteäkor-
6-8 metrin moottoriveneet kiinnostavat eniten ostajia, mutta myös isommista matkaveneistä on tehty kauppaa
alkuvuoden venemessuilla.
koisen rahoitusmahdollisuuden palveluihinsa.
Raisiolainen A-Laiturit odottaa ennätyskevättä laiturikaupassa Tapanimyrskyn vaurioiden takia.
– Saimme Turun messuilla tilauksia ja tarjouskantamme on jo nyt todella iso. Moni on herännyt siihen, että
kelluva laituri kestää myrskyjä arkkulaituria paremmin, myyntijohtaja Raimo Koskinen sanoo.
mania ANNE KORTELA
Rahastopääoma jatkoi
kasvua maaliskuussa
Sijoitusrahastojen pääoma kasvoi Finanssialan keskusliiton tietojen mukaan
maaliskuussa 59,6 miljardista eurosta 59,9 miljardiin euroon. Hienoinen kasvu
perustui sekä vakaaseen markkinakehitykseen että positiivisiin nettomerkintöihin.
Vuoden alusta rahastopääoma on kasvanut 8,2 prosenttia eli 4,5 miljardia euroa.
Osakerahastojen pääoma laski maaliskuussa 200,2 miljoonaa euroa päätyen 21,2 miljardiin euroon. Uutta pääomaa osakerahastoihin sijoitettiin 14,6
miljoonaa euroa, josta suurin osa Pohjois-Amerikan rahastoihin.
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin maaliskuussa 139,8 miljoonaa euroa.
Eniten varoja sijoitettiin euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin
rahastoihin sekä globaaleiksi luokiteltuihin yrityslainoihin. Euroalueen valtionriskiä sisältävistä rahastoista sen sijaan lunastettiin 283,8 miljoonaa euroa.
Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin maaliskuussa uutta pääomaa 84,4
miljoonaa euroa. Erityisesti rahamarkkinarahastot ja muut lyhyen koron rahastot kiinnostivat sijoittajia. Käteisrahastoista sen sijaan nostettiin pääomia
37,4 miljoonaa euroa. Vuoden alusta lyhyen koron rahastoista on lunastettu yhteensä 951 miljoonaa euroa.
Yhdistelmärahastot keräsivät maaliskuussa uutta pääomaa 26 miljoonaa
euroa. Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot (vipu-, raaka-aine ym. rahastot) puolestaan menettivät pääomia 25,2 miljoonaa euroa.
Kuukauden tuottoisin rahastoluokka oli teknologiaan ja telekommunikaatioon sijoittavien rahastojen luokka 3,5 prosentin kuukausituotolla. Vuoden
tarkasteluvälillä parhaiten tuottanut rahastoluokka oli terveydenhoitoalalle sijoittavien osakerahastojen luokka. Tähän luokkaan kuuluvat rahastot tuottivat
keskimäärin 16 prosenttia.
Viiden vuoden tarkastelujaksolla tuottoisin rahastoluokka on ollut kehittyvien markkinoiden Latinalainen Amerikka -luokka 5,9 prosentin vuotuisella tuotolla. Sharpen luvulla mitattuna paras rahastoluokka on ollut pitkän koron rahastojen Euroalueen valtionriski (Sharpe 1,3). m
salkunvartija
Maailmanloppu peruutettu
K
esällä 2011 alkanut Euro-alueen
talousodotusten syöksykierre pysähtyi tammi-helmikuussa. Sen
jälkeen Saksan, Ranskan, Englannin
ja jopa Espanjan ennusteita on korjattu
positiiviseen suuntaan.
Tunnelman muutoksen takana on
suuri joukko tärkeitä päätöksiä. Kansallisella tasolla tehdyt päätökset Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa olivat ennakkoehto etenemiselle.
Ne tekivät mahdolliseksi Kreikan velkasaneerauksen. Yhteisötasolla päätettiin tukimekanismien vahvistamisesta ja finanssipolitiikan toimintatapoja
koskevista parannuksista. Ne loivat tilanteen, jossa Euroopan Keskuspankin
likviditeettiä lisäävät ratkaisut rauhoittivat markkinoiden epäluuloja. Vaikka markkinat haluavat edelleen testata
tilanteen kestävyyttä aggressiivisesti,
tulevaisuuden miinakentässä on turvallisempi edetä kuin vielä muutama
kuukausi sitten näytti mahdolliselta.
Nyt näyttää siltä, että eurokriisin
aiheuttama eurotaantuma jää kohtuullisen lieväksi siitäkin huolimatta, että
kriisimaissa alamäki jatkuu ja kasvun
käynnistyminen on kaukana. Eri maiden tilanne on hyvin erilainen.
Se, että pahin on takana, ei tarkoi-
ta sitä, että velkaongelma olisi ratkaistu. Nyt velkavuorten sulattamiseen on
kuitenkin helpompi keskittyä pitkän
tähtäimen projektina eikä lyhyen tähtäimen kriisipäätösten sarjana. Velkaongelmien ratkaiseminen on monissa maissa ainakin kahden olympiadin
mittainen savotta.
Velkataakan sulattamisen tärkein
tekijä on pitkän aikavälin talouskasvu.
Hätäiset, paniikissa tehdyt päätökset
vaikeuttavat ongelman ratkaisemista
silloin, kun ne vahingoittavat talouden
kasvupotentiaalia siinä mitassa, etteivät verotulot kasva toivotulla tavalla ja
työttömyysmenot jäävät pitkäkestoisesti suuriksi.
Kiristämispolitiikan kilpajuoksu,
jossa naapurivaltiot kiristävät kilpaa
toistensa kanssa, tekee mahdottomaksi
maakohtaisten budjettitavoitteiden toteutumisen. Kun erilaisessa tilanteessa olevat euromaat käyttäytyvät kaikki
samalla tavoin, budjettien tasapainottamisesta koituvat hyvinvointitappiot
maksimoituvat.
Vielä muutama viikko sitten näytti siltä, että Suomi on menossa kiihkokiristäjien letkaan. Pahimmillaan
ilmassa roikkui 5 miljardin euron säästöpaketti. Siksi hallituksen toissa vii-
kolla tekemä päätös 2,5 miljardin euron säästöistä oli suurten linjojen osalta
positiivinen yllätys. Ensinnäkin, hallitus ei lähtenyt ylisäästämisen tielle.
Toiseksi, veronkorotusten rinnalla päätettiin tehdä merkittäviä menosäästöjä.
Vahvan tutkimusevidenssin mukaan
menoleikkauksilla velkatrendi korjautuu vähemmillä hyvinvointitappioilla
nopeammin ja kestävämmin kuin veronkorotuksilla. Suomen hallituksen
paketti ei ole optimaalinen, mutta kaukana pahimmista peloista.
Euroalueen taantuma alkoi viime
vuoden lopulla. Silti näkyvissä on jo
vihreitä versoja eli merkkejä talouden
vakautumisesta. Tämä kertoo uskosta siihen, että Italian, Espanjan, Portugalin ja Kreikan säästöpäätökset, euroalueen yhteiset ratkaisut ja Euroopan
Keskuspankin toimet ovat katkaisseet
kriisin syvenemisen.
Suomen BKT-luvut loka-joulukuulta kertoivat maamme välttäneen taantuman pienimmällä mahdollisella marginaalilla, kun talous kasvoi edellisestä
neljänneksestä 0.1 prosenttia. Työllisyystilanne on pysynyt siinä määrin
vakaana, että talouden syöksykierteen
alkamisesta ei enää ole pelkoa, vaikka
BKT todennäköisesti supistui päätty-
neen kevään aikana. Notkahdus on jäänyt sen verran vähäiseksi, että vuoden
jälkipuoliskolla tapahtuva elpyminen
pitää BKT:n vuosikasvun 2012 nollilla
tai jopa marginaalisesti plussalla. Vuodelle 2013 Aktia odottaa runsaan 1,5
prosentin kasvua.
Christian Holmqvist
Konttorinjohtaja
Aktia Pankki, Turku Kauppatori
AssetMaster – Joustava
ja helppo tapa investoida
Yritykset tarvitsevat toimintansa pyörittämiseen monenlaisia laitteita ja koneita sekä myös muuta irtainta käyttöomaisuutta. Tämän laitekannan tarve muuttuu kaiken
aikaa ja sen hallinnointi aiheuttaa sekä työtä että kustannuksia.
Nordean AssetMaster on yrityksen kaikkien laitehankintojen rahoitus- ja hallintapalvelu. Se yhdistää joustavan
leasingrahoituksen ja käyttöomaisuuden hallinnan rutiinit
helposti toimivaksi kokonaisuudeksi aikaa ja kustannuksia
säästäen.
AssetMasterin avulla yrittäjä pääsee toteuttamaan hankintojaan ilman rahoitusneuvotteluja ja voi keskittyä itse
liiketoimintaan. Hankittava kohde toimii vakuutena eikä
lisävakuuksia näin tarvita.
”AsserMaster on toiminut joustavasti ja nopeasti yrityksen investointitarpeissa.
Lisäksi aina käytössä oleva limiitti tukee investointien suunnittelussa. Myös asiakaspalvelun ripeys on ollut erittäin positiivinen kokemus.” kertovat Teija Stade ja
Petri Vainio.
Tervetuloa Nordeaan juttelemaan sinulle tärkeistä yritysasioista.
Soita Yrityspalveluumme 0200 2121,
ma–pe 8–18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille.
Lisätietoja saat yrityskonttoreistamme tai osoitteesta
nordea.fi
Nordea Pankki Suomi Oyj
Kuvassa Rakenneverkko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teija Stade ja toimitusjohtaja Petri Vainio,
Asiakasvastuullinen myyntijohtaja Tommi Tuomi Nordea Rahoituksesta sekä Asiakasvastuullinen
johtaja Arja Nevasalo Nordeasta.
nordea.fi
mania 21
Liedon Säästöpankille hyvä tulos
Liedon Säästöpankin liikevoitto viime
vuodelta oli 8,3 miljoonaa euroa, joka
on 1,3 prosenttia taseen vuosikeskiarvosta. Vakavaraisuus oli 23 prosenttia ja
taseesta myönnetyt luotot ovat vain 85
prosenttia talletuksista.
– Olemme äärimmäisen tyytyväisiä
tulokseen. Vakavaraisuus on lähes kolminkertainen lain vaatimuksiin verrattuna. Lisäksi henkilöasiakkaiden
asuntoluottojen markkinaosuutemme on kasvanut markkinoita nopeammin. Kasvumme oli 7,6 prosenttia, kun
markkinat kasvoivat 6,6. Luotot yrityksille kasvoivat 11,6 prosenttia, toimitus-
johtaja Jussi Hakala sanoo.
Liedon Säästöpankilla on yhteistyökumppanina Turun Lähivakuutusyhdistys, jonka kanssa pankilla on myös
yhteinen toimitalo Turussa kauppatorin laidalla. Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistyminen ensi vuoden alussa
asettaa asian uuteen harkintaan.
– Olemme luonnehtineet kumppanuutta strategiseksi ja olemme olleet hyvin tyytyväisiä yhteistyöhömme.
Yhteistyösopimus on vuoteen 2016 asti, ja se voi jatkuakin, mutta siinä tapauksessa yhteistyö tulee olemaan enemmän kaupallista. Koemme olevamme
vahvoilla, sillä pankkisuhde on asiakkaille vakuutussuhdetta voimakkaampi. Vahinkovakuutusyhtiö voi tuottaa
pankille vakuutuspalveluja alihankkijana, Hakala toteaa.
Hän ei kritisoi Lähivakuutuksen
ratkaisua, vaan sanoo ymmärtävänsä sen hyvin, koska Tapiola oli pilkkomassa rakennettaan. Liedon Säästöpankin kannalta merkittävää mahdollisen
tulevan yhteistyön kannalta on se, miten Tapiola Pankille käy.
– Suhtaudumme tilanteeseemme
luottavaisesti, vaikka tulisi pankkikilpailija, sillä olemme alueellisesti vah-
voja. Vahinkovakuutusyhtiöt ovat tällä hetkellä kovassa puserruksessa, kun
korkotaso on ollut niin alhaalla pitkään. Meille hyvä vakuutuskumppani
on sellainen, joka pystyy kilpailemaan
pohjoismaisella tasolla vahinkovakuutuksissa, hän jatkaa. m
Tapiola vahva Varsinais-Suomessa
Tapiolan henkivakuutusten maksutulo
kasvoi vuonna 2011 lähes 28 prosenttia
edellisvuoteen verrattuna. VarsinaisSuomessa kasvu on ollut selvästi muuta
maata kiivaampaa: valtakunnallisesti koko
Tapiolassa henkivakuutusten maksutulo
kasvoi hieman alle 9 prosenttia. Eläkevakuutusten maksutulo kasvoi alueella hieman yli 11 prosenttia, kun valtakunnallinen nousu oli reilu 6 prosenttia.
– Kasvumme on kovempaa kuin
Tapiola-ryhmässä valtakunnallisesti.
Olemme erityisesti pystyneet kasvattamaan osuuttamme yrityksissä, sillä
lakisääteisten eläkevakuutusten maksutulo kasvoi viime vuonna yhdeksän
prosenttia. Tämä kertoo osittain myös
siitä, että paikalliset yritysasiakkaamme ovat kehittyneet ja menestyneet hyvin, Tapiolan Varsinais-Suomen paikallisjohtaja Kristian Nygrén kertoo. Vahinkovakuutusten maksutulo
kasvoi Varsinais-Suomessa vuonna 2011
hieman yli kolme prosenttia. Maksutu-
lo suhteessa maksettuihin korvauksiin
pysyi suhteellisesti samalla tasolla kuin
vuonna 2010.
Tapiola Pankki kasvatti VarsinaisSuomessa asiakasmääräänsä viime
vuonna 10 prosenttia. Varsinais-Suomessa laina- ja tiliasiakkaita on kolmanneksi eniten Tapiolan paikallisalueisiin
verrattuna ja noin kolmannes vakuutusasiakkaista käyttää myös pankkipalveluita.
Nygrenin arvion mukaan vuoden
2013 alussa toimintansa aloittava Lähivakuutus-Tapiola tulee ottamaan alueellisen markkinajohtajan aseman vahinkovakuuttajana lähes 35 prosentin
markkinaosuudella. Asiakkaita muodostettavalla yhtiöllä on noin sata tuhatta ja työntekijöitä noin 150. m
Kuva: Valtteri Kantanen
saimi Hoyer
Kesän HuipputapaHtuma!
Varaa paikkasi
www.bbm.fi
Mukana menossa:
Patr ik B
or g
Ke 6.6.2012
Lasipalatsin Bio Rex, Helsinki
Heli sutela
Kesähappening
ohjelma
klo 13.30 – n. 19.30
KouLutus
• Alkudrinkki ja
ilmoittautuminen
• Saimin avaimet
menestykseen,
saimi Hoyer
• Syötkö jaksamistasi?
Patrik Borg
ILtA-oHjeLmA
• Kesäinen buffet,
2 drinkkikuponkia/
osallistuja
• Stand up -esitys, Heli Sutela
• Iki-ihana Scandinavian
Hunks
• Arvonta ja lahjakassien
jakaminen
Ilmoittaudu heti!
Tule S & A -lehden järjestämään, kaikille avoimeen
kesäiseen iltapäivään! Luvassa mielenkiintoista asiaa
ja hulvatonta hauskaa!
hinta
Hinta 95 euroa + alv
Paikka: Lasipalatsi, Helsinki
Aika: 6.6.2012 klo 14.00 – n. 19.30
Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 | Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p. +358 9 5421 0100 | info@bbm.fi | www.bbm.fi
22 mania
Liedon Osuuspankki ylsi
kohtuullisen tulokseen
POP Pankki -ryhmään kuuluva Liedon
Osuuspankki saavutti viime vuonna
kohtuullisen hyvän tuloksen huolimatta siitä, että kansantalouden alkuvuoden
kasvu hidastui loppuvuotta kohden. Liedon Osuuspankin vakavaraisuus oli 20,33
prosenttia ja luotonannon kokonaismäärä
kasvoi 7,4 prosenttia. Kotitalouksien osalta kasvu oli 11 prosenttia, kun kaikkien
pankkien keskiarvo oli 5,2 prosenttia.
Asuntolainojen kasvu oli vastaavasti 14
prosenttia, kun muiden pankkien kasvuprosentti oli 6,6 prosenttia. Vaikka
maatalouden luotonannoissa tapahtuikin
laskua, yritysten luotonannot kasvoivat
9 prosenttia. Talletukset kasvoivat viime
vuonna kolme prosenttia ja 383 000 euron liikevoitossa oli kasvua yksi prosentti.
– Talletusten kasvussa oli nähtävissä asiakkaiden turvahakuisuus. Tal-
letukset kiinnostivat, vaikka tuotto ei
kovin korkea ollutkaan. Korkokatteeseen tuli parannusta 4,5 prosenttia ja
tuottoja kasvatettiin 7 prosenttia. Kulut kasvoivat 7,8 prosenttia, mihin pääosin vaikuttivat kehittämiseen liittyvät
toimenpiteet eli henkilöstölisäys, uuden markkinointinimen käyttöönotto
ja mittava arkistointijärjestelmän uusiminen., Liedon Osuuspankin toimitus-
johtaja Juha Niemelä kertoo.
Pankki viettää tänä vuonna 110vuotisjuhlavuottaan ja Turun konttori
muuttaa Hämeenkadulta Kauppatorin
laidalle alkukesällä. Liedon Osuuspankilla on Liedon keskustassa toimivan
pääkonttorin ja Turun toimipisteen lisäksi konttori myös Liedon asemalla. m
Esitykset Lähivakuutus-Tapiolan
Varsinais-Suomen alueen johtoryhmään selvillä
Tapiolan ja Lähivakuutuksen yhdistyessä
uudeksi keskinäiseksi finanssiryhmäksi
keskusyhtiön lisäksi muodostetaan 19 keskinäistä alueyhtiötä. Varsinais-Suomeen
muodostuu vuodenvaihteessa 2013 alueyhtiö, joka tarjoaa omalla toimialueellaan
kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa. Alueyhtiön
henkilöstömäärä on noin 140 ja sillä on
asiakkaita noin 100 000.
Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistymisen ohjausryhmä esittää Varsinais-Suomen alueen uuden keskinäisen
vakuutusyhtiön johtoryhmään seuraa-
via henkilöitä: Toimitusjohtajaksi varatuomari Olli Aakula, joka on toiminut
toimitusjohtajana Varsinais-Suomen
Lähivakuutuksessa. Henkilöasiakkaista vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi
ja toimitusjohtajan sijaiseksi KTM Olli Alho, joka on toiminut Tapiola-ryhmän paikallisjohtajana Salo-Lohjan
alueella. Yritys- ja maatila-asiakkaista vastaavaksi liiketoimintajohtajaksi MMM Pasi Aakula, joka on toiminut myynti- ja markkinointijohtajana
Varsinais-Suomen Lähivakuutuksessa.
Hallintojohtajaksi sosionomi Juha Ant-
tila, joka on toiminut Tapiola-ryhmän
yksityisasiakasliiketoiminnassa liiketoimintaryhmän suunnittelupäällikön
tehtävässä. Korvausjohtajaksi agrologi
Marko Erkkilä, joka on toiminut Varsinais-Suomen Lähivakuutuksen vakuutustoimenjohtajana.
Varsinais-Suomen alueen uuden
keskinäisen vakuutusyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi esitetään varatuomari Ulla-Maija Moisiota. Moisio
toimii lakiasiainpäällikkönä Teollisuuden Voima Oyj:ssä ja on VahinkoTapiolan hallintoneuvoston jäsen. Toi-
minnallisen organisaation nimitykset
edellyttävät yhdistymisen hyväksymistä Lähivakuutuksen ja Tapiolan toukokuun yhtiökokouksissa, joiden jälkeen
alueyhtiön hallitus vahvistaa nimitykset. Vakuutuksenottajina asiakkailla on
oikeus osallistua alueyhtiön yhtiökokoukseen. m
mania 23
Deltamarinin irtolastialusten
rakentaminen käyntiin
Kiinassa
Raisiolainen meriteollisuuden suunnittelutoimisto Deltamarin on saanut sopimuksen kymmenen 180-metrisen irtolastialuksen (4 + 4 +2) rakentamisesta
Chengxin telakalla Kiinassa singaporelaiselle The China Navigation Companylle (CNCo).
– Suunnittelutyön arvo on noin 35 miestyövuotta. B.Delta-irtolastialuksissa on erittäin alhainen polttoaineen kulutus, joka on herättänyt
monen varustamon kiinnostuksen. Parannukset on saatu aikaan runkomuodon, potkurin, peräsimen ja pääkoneratkaisujen uudenlaisella yhdistämisellä, myyntijohtaja Markku Kanerva kertoo.
Deltamarin hoitaa alusten perus- ja työkuvasuunnittelun sekä teknisen ostotoiminnan ja lähettää oman tiimin telakalle avustamaan suunnittelun koordinoinnissa tuotantoon. Suunnittelutyö tehdään Deltamarinin
toimistoissa Euroopassa ja Kiinassa ja myös Deltamarinin partneriverkostoa hyödynnetään.
Toinen kiinalainen telakka, Tianjin Xingang Shipbuilding Heavy Industries Co. rakentaa parhaillaan B.Delta37 “handysize” bulkkereita kahdelle varustamolle: ranskalaiselle Louis Dreyfus Armateursille (LDA) ja
singaporelaiselle M.T.M. Ship Management Pte Ltd./Strategic Shipping
Inc:lle. Lisäsopimuksia bulkkereista odotetaan lähikuukausien aikana.
Parhaillaan käydään keskusteluja B.Delta-sarjan muiden aluskokojen
rakentamisesta. B.Delta37-sarjaa on myös edelleen kehitetty useissa vaihtoehtoisissa järjestelyissä ja erittelyissä, joiden erityispiirteinä ovat muun
muassa laatikkomallinen lastiruuma, avoin lastiluukkujärjestely, jääluokka, puutavarakansi. m
Turku on Suomen toiseksi
suosituin kongressikaupunki
Matkailun edistämiskeskuksen Finland Convention Bureaun uusimman tilaston mukaan Turku on Suomen toiseksi suosituin kansainvälisten kongressien
kaupunki heti Helsingin jälkeen. Vuonna 2011 Turkuun saapui 68 kongressiin
yhteensä 8 633 osanottajaa. Kongressien määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Delegaattien määrä on ollut korkeampi vain kerran, vuonna 2007. Kansainvälisten kongressien mukanaan tuoma matkailutulo on Turun alueelle noin
14,1 miljoonaa euroa.
– Vuosi 2011 oli pienten ja keskisuurten kongressien vuosi, suurimmassa
osassa kongresseista oli 100–400 osanottajaa. Mutta kongresseja oli lukumääräisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin kymmenvuotisen toimintamme
aikana. Muutamalla kongressilla oli suora sisällöllinen kytkös kulttuuripääkaupunkivuoteen, mutta kaikki tieteellisetkin kongressit halusivat kulttuuripitoista sisältöä joko iltajuhliinsa tai oheisohjelmiinsa, Turku Touringin
kongressiyksikön kongressipäällikkö Sari Ruusumo kertoo.
Hän iloitsee erityisesti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tuomasta
kansainvälisestä medianäkyvyydestä, josta on merkittävää etua tulevaisuuden
kongressimarkkinoinnille.
– On laskettu, että Turussa vuonna 2011 käyneiden kansainvälisten toimittajien kirjoittamien Turku-artikkeleiden media-arvo oli 19,7 miljoonaa euroa.
Se tarkoittaa kongressiyksikön 82 vuoden budjetin verran näkyvyyttä kaupungillemme, hän toteaa.
Kongressikaupunki Turun valttikortteja ovat persoonalliset kokoustalot,
2100 hotellihuonetta ydinkeskustassa sekä historialliset juhlatalot, kuten VPKtalo, Turun linnan juhlahuoneisto, ravintola Samppalinna sekä Aboa Vetus &
Ars Nova -museo. Myös Naantali ja Turun saaristo liitetään usein kongressiohjelmaan. m
TYÖELÄMÄN TIETOISKUT
YMPÄRISTÖHUOLTO
YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Tutustu uuteen jätelakiin
ympäristöakatemiassa
Salo nousuun
yrittäjyydellä
Toukokuun alussa voimaanastuva uusi
jätelaki johtaa moniin muutoksiin paitsi yritysten jätehuollossa myös kuntapuolella. Laki edellyttää, että vanhat
sopimusperusteiset jätteenkuljetukset
käsitellään uudelleen uuden lain perusteiden mukaisesti. Uusi päätös on tehtävä
vuoden kuluessa lain voimaan tulosta.
Kunnat voivat edelleen jatkaa ns.
sopimusperusteista (uudessa laissa
kiinteistön haltijan järjestämä) kuljetusjärjestelmää vastuullaan olevan
jätteen kuljetuksissa. Tällöin sopimus
jätteen kuljetuksesta solmitaan suoraan kiinteistön ja jätehuoltoyrityksen välille, jolloin kunnan tai kunnallisen jätehuoltoyhtiön ei tarvitse ottaa
aktiivista roolia kuljetusten järjestämisessä.
Turun seudulla useat kunnat ovat
päätyneet sopimusperusteiseen kuljetusjärjestelmään. Hyvin toimivaa järjestelmää ei ole tarpeen muuttaa. Nyt
myös niillä kunnilla, jotka ovat aikaisemmin valinneet kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksen, on mahdollisuus harkita päätöstään uudelleen.
Kunnan vastuulla olevien jätteiden kuljetuksen säilyminen vapailla
markkinoilla auttaa jätehuoltoyrityksiä kehittämään palveluitaan paikallisiin tarpeisiin. Se turvaa jatkossakin
valinnan vapauden jätehuollon palveluiden ostamisessa ja kilpailuttamisessa. Parhaimmillaan Turun seutu
vahvistaa asemaansa kierrätysyhteiskunnan ja materiaalitehokkuuden
suunnannäyttäjänä, mikä tukee myös
muuta yritystoimintaa alueella.
Tähän liittyen kannattaakin ilmoittautua Turun Ympäristöakatemiaan kuulemaan lisää jätelaista: www.
ymparistoakatemia.com. Ilmoittauduthan viimeistään 27.4.
Elektroniikkateollisuuden rakennemuutos ravistelee Salon talousaluetta
kovalla kouralla. Nokian tuoreiden irtisanomisten lisäksi tuhansia työpaikkoja hävisi jo aikaisemmin. Mutta Salossa
usko huomiseen on aito ja ratkaisu on
erittäin selkeä! Uudet työpaikat syntyvät liikevaihtoaan kasvattaviin ja kannattaviin yrityksiin ja yritysten menestys parantaa alueen elinvoimaa. Kaikki
siis hyötyvät!
Salo palkittiin syksyllä EK:n yritysilmapiiritutkimuksessa Suomen
yrittäjämyönteisimmäksi seutukunnaksi. Yrittämisen ”hulluus” on toisinaan käsin kosketeltavaa ja kaikkia
kannustavaa. Sitä sopii tulla ihmettelemään kauempaakin!
Salon rakennemuutosstatus mahdollistaa monipuoliset kehittämis- ja
investointituet pk-yrityksille vuoden
2013 loppuun saakka. Yrittäjyyden
ja innovatiivisuuden katalysaattorina toimii kaupungin elinkeinoyhtiö
Yrityssalo. Moni yritys on jo lähtenyt toteuttamaan investointejaan tai
ryhtynyt pohtimaan uutta suuntaa liiketoiminnalleen. Uusia yrityksiä syntyy lähes joka päivä: viime vuonna
329, tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana jo 80.
Kaikista ei kuitenkaan voi leipoa
yrittäjiä. Tarvitaan ideaa, tahtoa ja riskinottokykyä, jossain määrin myös
hyvää päättely- ja ongelmanratkaisukykyä sekä uusien tilanteiden hallintaa ja omaksumista.
Yritysten kasvulle täytyy antaa hyvät mahdollisuudet. Turha byrokratia
on poistettava ja monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia, yrityshautomoita
ja sparraajia on innovatiivisesti järjestettävä. Avarakatseisuus on valtti kasvuyritykselle, kun kilpaillaan parhaista tulevaisuuden markkina-alueista.
Riikka Kinnunen
Ympäristöhuollon asiantuntija
Maija Pirvola
Kehittämispäällikkö
Lassila & Tikanoja
Yrityssalo Oy
Me huolehdimme, jotta sinä voisit olla huoleton.
Turun linna on yksi kaupungin vetovoimaisimmista
juhlapaikoista kongresseille.
24 mania
liikenteessä
Kauan jatkunut yhteistyö kasitien parantamiseksi tuotti vihdoin tulosta.
Taloudellinen ajotapa
säästää energiaa
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien välinen yhteistyö ja Turun kauppakamarin tukema tiehanke on vihdoin saavuttanut tuloksia. Kummallekin
maakunnalle tärkeän valtatie 8:n parannustyöt päästään aloittamaan, sillä hallitus on osoittanut kehysriihessä kehittämiselle sata miljoonaa euroa. Se on vajaa
puolet hankkeen kokonaisbudjetista, joka on 210 miljoonaa.
– Tämä on alku tien kehittämiselle ja iloitsemme myönnetyistä varoista. Työtä on kuitenkin vielä paljon edessä. Rahoituksen elinkaarimalli ei toimi kuin Turun ja Nousiaisten välillä. Muut osat on hoidettava budjettirahoituksella. Meille kriittinen kohta on Masku, jonka ympäristölupa on voimassa
vuoteen 2014 asti. Asialla on kiire, kun ottaa huomioon tarjouskilpailun ja
mahdollisten valitusten vaatiman ajan, maakuntajohtaja Juho Savo totesi Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen yhteiskokouksen tiedotustilaisuudessa.
Maakuntahallituksen puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan työn aloitus on mahdollista saada vuoden 2013 budjettiin.
– Liikennevirasto tekee suunnitelman ja esityksen liikenneministeriölle.
Tavoitteena on saada se hallituksen budjettiriihen käsittelyyn elokuussa.
Julkisuudessa on ollut esillä, että nyt saatavat varat käytettäisiin RaisioNousiainen -tieosuuden parantamiseen. Maakuntien yhteiskokouksessa kuitenkin todettiin kiireellisiä tarpeita olevan myös Satakunnan puolella, joten
on mahdollista, että osa varoista osoitetaan sinne. m
Autoveron korotus aiheutti
myyntipiikin maaliskuussa
Uusia henkilöautoja rekisteröitiin Autoliiton keskusliiton mukaan maaliskuussa
22 924 kappaletta, mikä on 82,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Rekisteröintipiikki johtuu 1.4.2012
voimaantulleesta autoveron muutoksesta.
Kaikkien niiden henkilö- ja pakettiautojen autovero nousi, joiden CO2 -päästöt ylittävät 110 g/km. Vastaavasti alle
110 g/km päästävien autojen autovero laski, mutta tällaisten autojen osuus tarjolla olevista autoista on tällä hetkellä vain
10 eniten rekisteröityä
henkilöautomerkkiä 03/2012
10 eniten rekisteröityä henkilöautomerkkiä 03/2012
Merkki
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
TOYOTA
VOLKSWAGEN
FORD
SKODA
AUDI
VOLVO
NISSAN
MERCEDES-BENZ
KIA
OPEL
YHTEENSÄ
Muut
KAIKKI YHTEENSÄ
MATKAILUAUTOT
Henkilöautot yhteensä
Markkina03/2012 osuus (%)
3 096
2 328
1 777
1 723
1 681
1 502
1 298
1 125
1 090
898
16 518
6 264
22 782
142
22 924
13,6
10,2
7,8
7,6
7,4
6,6
5,7
4,9
4,8
3,9
72,5
27,5
100,0
Taulukko ei sisällä Ahvenanmaalla rekisteröityjä
ajoneuvoja.
noin viisi prosenttia.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöautoja on rekisteröity
47 818 kappaletta, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Maaliskuun myyntipiikki ei aiheuta muutoksia kuluvan
vuoden myyntiennusteeseen, joka on
edelleen 110 000 uutta henkilöautoa.
Pakettiautojen rekisteröinti kasvoi
vielä enemmän kuin henkilöautojen.
Maaliskuussa niitä rekisteröitiin 2 686,
mikä on 100,1 prosenttia enemmän
kuin viime vuoden maaliskuussa ja yli
puolet alkuvuoden rekisteröinneistä.
Tammi-maaliskuussa pakettiautokauppa on kasvanut 47,7 prosenttia viime
vuodesta ja uusia pakettiautoja ensirekisteröity 5 190.
Uusien kuorma-autojen rekisteröinti sen sijaan väheni. Niitä rekisteröitiin
maaliskuussa 297 kappaletta, mikä on
0,7 prosenttia vähemmän kuin viime
vuonna. Alkuvuoden rekisteröinnit
kuitenkin lisääntyivät viime vuoteen
verrattuna kahdella prosentilla viime
vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Ensirekisteröintejä oli 871. Linja-autoja on rekisteröity tänä vuonna 85 kappaletta, mikä on yhdeksän prosenttia
enemmän kuin viime vuonna tammimaaliskuussa. m
Taloudellisen ajotavan vinkit:
1. Hyödynnä auton liike-energia.
2. Aja tasaisesti ja vältä liian korkeita kierroksia.
3. Vaihda ajoissa suuremmalle vaihteelle.
4.Tarkista rengaspaineet vähintään kerran
kuukaudessa.
5. Käytä ilmastointia ja auton sähkölaitteita harkiten.
EU-yhdistetty ajosykli on laskettu siten, että kaupunkiajoa on 36,8 %
ja maantieajoa 63,2 %
New European Driving Cycle "EC2000"
140
ajoaika 1180 sekuntia, ajomatka 11,087 km, max. nopeus 120 km/h
120
ajonopeus [km/h]
Vihreää valoa kasitielle
Koeajon suorittaa koulutuettu testikuljettaja tai siinä voi käyttää ajorobottia.
Olosuhteet on vakioitu. EU-kulutustiedon saa esimerkiksi auton energiamerkinnästä, jonka voi tulostaa Trafin Ekoautoilu-verkkopalvelusta.
Vähän kuluttavan auton hankinta
on monessa mielessä kannattavaa. Sen
polttoainekustannukset ja päästöt alenevat, ja jälleenmyyntiarvon parempi
säilyminen alentaa myös pääomakustannuksia. Täyden hyödyn saamiseksi taloudellisen ajotavan omaksuminen
on välttämätöntä. Ennakoiva ajotapa ja liian korkeiden kierrosten ja ajonopeuksien välttäminen voivat alentaa
polttoaineenkulutusta 10–20 prosenttia. Ilmastointi nostaa keskikulutusta
kesäaikaan jopa 1–2 l/100 km. Talvella
taas lämpötila, keli ja istuinten ja takalasin lämmitys nostavat kulutusta. Sitä
nostavat myös ylimääräinen kuorma ja
liian pienet rengaspaineet. m
Ajotapa ja olosuhteet aiheuttavat eroja
autolehtien testien kulutuslukemien ja
laboratorio-olosuhteissa saatuihin EUkulutuslukemien välillä. Niitä selittävät
olosuhteiden ja ajotavan aiheuttamat erot.
– Hyvissä olosuhteissa sykliä muistuttavassa ajossa on mahdollista päästä
ilmoitettuun EU-yhdistettyyn kulutukseen. Jos oma ajo painottuu enemmän
kaupunkiin, kulutus on suurempi kuin
EU-yhdistetty kulutus, samoin jos päivittäiseen liikkumiseen liittyy pätkäajoa. Maantiellä taas päästään helposti
alle ilmoitetun yhdistetyn kulutuksen,
johtava asiantuntija Vesa Peltola Motivasta sanoo.
EU-kulutustieto auttaa vertailemaan eri automalleja ja saman automallin eri versioita. Se perustuu EC 2000
-ajosykliin (European Driving Cycle).
Mittaustapa on pakollinen osa autojen
tyyppihyväksyntää ja sama kaikille autoille. Se perustuu EU:n CO2-asetukseen, jonka tavoite on saada myytyjen
henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö laskemaan 130 g/km
vuonna 2016 ja 95 g/km vuonna 2020.
EU-kulutuslukemat mitataan dynamometrissä noin 11 kilometriä pitkällä lenkillä, josta kolmasosa on kaupunkiajoa
ja loput maantie- ja moottoritieajoa.
4052 m,
18,7 km/h
100
6955 m,
62,8 km/h
kaupunkiajovaihe = urban
80
maantieajo = extra-urban
näytteenotto alkaa välittömästi moottorin käynnistyttyä
60
40
20
0
0
20.5.2010
200
400
EU-yhdistetty kulutus:
- 11 007 m, 33,6 km/h
600
800
1000
1200
aika [s]
Vesa Peltola, Motiva Oy
Ryanair aloitti lennot Turusta
Ryanair avasi Suomen kesäkautensa Turussa 27. maaliskuuta avaamalla kolmannen Suomen lentokenttänsä. Ryanair,
Turun lentoasema ja Turku Touring järjestivät juhlallisuudet ensimmäisen lennon kunniaksi.
Ryanair aloitti Turun lentoasemalta
neljä uutta reittiä. Lontoon Standstediin
ja Brysselin Charleroihin lennetään kolme kertaa viikossa: tiistaisin, torstaisin
ja lauantaisin. Espanjaan Barcelonan
Gironaan lennetään maanantaisin ja
perjantaisin ja Malagaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kesäkaudella.
– Näiden neljän reitin myötä enna-
koimme kuljettavamme Turun reiteillä
yli 100 000 matkustajaa vuodessa, uusia työpaikkoja matkailusektorille Turun alueella syntyy noin 100, Ryanairin
Pohjoismaiden myynti- ja markkinointijohtaja Elina Hakkarainen sanoo. Turun neljän reitin lisäksi Ryanair aloitti myös kaksi uutta kesäreittiä Tampereelta Budapestiin ja Palma
de Mallorcalle. Kesäkauden aikana Ryan-air lentää yhteensä 12 reittiä Tampereelta ja kaksi reittiä Lappeenrannasta.
Ryanair ennakoi kuljettavansa lähes 700
000 matkustajaa vuodessa kaikkien kolmen Suomen lentokenttänsä kautta. m
mania 25
terveys ja
hyvinvointi
Ortopedian osaamisesta vientituote
Röntgenhoitajat Heli Kanttikoski ja Rami Rauttamo esittelevät Sairaala Neon
uusinta investointia, magneettikuvausyksikköä, joka sisään käden tai jalan voi
asettaa kuvattavaksi sen sijaan, että asiakkaan pitäisi maata kuvauslaitteen sisällä.
Ortopediaan erikoistuneen turkulaisen
yksityissairaala Neon kapean toimialan
syvällä osaamisella on hyvät näkymät
vientituotteeksi. Jo sairaalan ensimmäisenä toimintavuotena asiakaskunnasta
ulkomaalaisia on ollut noin seitsemän
prosenttia ja neuvottelut laajemmasta
yhteistyöstä ovat jo pitkällä Dubain, Romanian ja Pietarin kanssa. Johtava lääkäri Jussi Rantanen pitää mahdollisena,
että viennin osuus lähivuosina olisi jo 20
prosenttia liikevaihdosta.
– Voimme viedä ulkomaille toimintamalliamme, sillä olemme noin 15
vuotta edellä esimerkiksi Itä-Euroopan
osaamistasosta. Yhteistyösopimus Romanian kanssa on tekeillä lähiviikkoina. Aluksi potilaita tuodaan Turkuun
leikattavaksi, myöhemmin suunnittelemme yhdessä yksikön perustamista
Bukarestiin ja koulutamme sinne henkilökunnan Turussa. Dubaihin on ta-
voitteena perustaa oma yksikkö vuoden 2013 aikana, hän kertoo.
Ensimmäisenä toimintavuotenaan
Sairaala Neo on omien arvioidensa
mukaan saavuttanut 30–35 prosentin
markkinaosuuden alueella, toiselle toimintavuodelle tavoite on nostaa osuus
40 prosenttiin. Asiakkaista kaksi kolmasosaa tulee Varsinais-Suomesta.
– Taloudellinen tulos ei vielä ollut
positiivinen, sillä investoinnit ovat olleet suuria, mutta määrälliset tavoitteet
ylittyivät noin 15 prosenttia. Toiselta
vuodelta odotetaan jo positiivista tulosta. SairaalaNeossa on ollut 11 500 vastaanottokäyntiä ja leikkauksia on tehty
1 450. Hammas-Neossa oli 11 500 asiakaskäyntiä. Sairaalan bruttomyynti oli
noin 5,6 miljoonaa euroa kymmenessä kuukaudessa, toimitusjohtaja Matti
Markkula sanoo. m
Allergiaa niskasta kiinni
Kannusta
työpaikkasi
työpyöräilemään!
Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energian palvelutoimisto Valonia
haastaa työpaikat pyöräilemään. Työpaikoille lainataan kuukaudeksi kerrallaan
taiteilijoiden tuunaamia pyöriä, jotka
on tarkoitettu työajoon lyhyillä ajomatkoilla toukokuusta lokakuun loppuun (ei
heinäkuussa).
Lainausjakson aikana työpaikkaan
tehdään neuvontakäynti, johon sisältyy
parin tunnin infotilaisuus henkilökunnalle kestävien kulkutapojen merkityksestä. Samalla katsotaan pyöräpaikat ja sosiaalitilat sekä keskustellaan
kestäviin kulkumuotoihin kannustavista käytännöistä ja mahdollisuuksista ja tehdään työmatkaliikkumiskysely.
Kampanjaan osallistuminen edellyttää
työpaikalta pyörän käyttöä sekä kokemusten jakamista vähintään kerran viikossa Facebookissa kampanjan sivulla.
Lisäksi lainaajia voidaan haastatella eri
medioihin. m
Allergiaa aiheuttavan tekijän täydellinen välttäminen ei terveydenhoidon
nykysuuntauksen mukaan ole tarpeen,
mikäli oireilu ei ole voimakasta. Ainoastaan kontakti- eli kosketusallergiassa
sekä ammattiallergioissa allergeenin välttäminen on tärkein hoitokeino.
– Allergian hoidosta pyritään siirtymään vahvemmin ennaltaehkäisyn
suuntaan. Ohjattu omahoito on tärkeää. Allergiaa ei kannata liioitella, mutta
ei myöskään vähätellä. Suurin osa pystyy elämään oikean lääkityksen avulla
suhteellisen normaalia elämää allergiasta huolimatta, erikoislääkäri, professori Erkka Valovirta Terveystalosta sanoo.
Hänen mukaansa kaikkien allergeenien välttäminen on mahdotonta ja oireilu voi rauhoittua, kun allergeenille
altistutaan säännöllisesti.
– Ihmisiä tulisi rohkaista immuunipuolustusta vahvistavaan toimintaan, kuten luonnossa liikkumiseen ja
siedätyshoitoihin. Vaikka perheessä olisi allergiaa, oireet eivät välttämättä estä hankkimasta lemmikkieläintä, Valovirta muistuttaa.
Luontaisen immuniteetin kehitys
jää vaajaksi liian hygieenisessä ympäristössä. Sietokykyä voi lisätä eri keinoin. 3–5 vuotta kestävällä pistos- ja
kielenalussiedätyshoidoilla on saavutettu hyviä tuloksia: allergiset oireet ja
lääkkeiden tarve vähenevät jopa 80–90
prosentilla. Siitepölyallergikon siedätyshoito kannattaa aloittaa ajoissa ennen seuraavaa siitepölykautta, eli usein
jo syksyllä.
– Kielenalussiedätyshoito alkaa valvotusti lääkärin vastaanotolla. Sen jälkeen asiakas jatkaa hoitoa päivittäin
kotona. Allergiset oireet lieventyvät vähitellen. Pistossiedätyshoito toteutetaan
aina terveydenhuollon toimipisteessä,
Valovirta kertoo. m
Terveyttä apteekista
Kasken, Nummenmäen ja Kaarinan apteekit erottuivat Turun Messukeskuksen
NaisDayssä yhteisellä osastollaan. Tarjolla oli terveyttä ja hyvinvointia edistäviä
tuotteita, joista monet ovat luonnontuotteita. Esimerkiksi kaviaarivoiteen luontaisten ravintoaineiden pitäisi parantaa
silmänympärysihon nestekiertoa, jonka
heikkeneminen tuo turvotusta ja tummia silmänalusia. Temppelikäärmeseerumin puolestaan pitäisi silottaa kasvoja
rentouttamalla pintalihaksia. Laihdutusvalmisteiden oheen apteekit suosittelevat
omegahappoja ja vitamiineja. m
Työpaikka voi
saada iloista
julkisuutta lainaamalla pyörän lyhyitä työajoja varten ja
jakamalla kokemuksia Facebookissa (www.
valonia.fi/tyopyoraile ).
Proviisori Ingrid Sandberg (vas.) Kaarinan apteekista ja
apteekkari Leena Hellén Kasken apteekista esittelivät
hiuksia ja kynsiä vahvistavaa biotiinia ja ihoa silottavaa
etanaseerumivoidetta NaisDayssä.
26 mania
tunnelmassa
Kevään ensi merkit
Retail Awards
Turkulainen Citymarket Kupittaa sai suomalaisen vähittäiskaupan Retail Awards
2012 -palkintogaalassa Helsingin Messukeskuksesssa kunniamaininnan vuoden
myymälä –kategoriassa. Kaupan Maailma -lehti ja tapahtumanjärjestäjä EasyFairs myöntävät palkinnot vuosittain Myymälä -tapahtuman yhteydessä, tänä
vuonna kolmannen kerran. Kunniamaininta tuli Market Kitchen –konseptista.
Palkinnon perusteluina olivat muun muassa rohkeus tehdä ketjussa poikkeavia
tekoja ja ruokakulttuurin arvostaminen sekä konseptin taloudellinen menestys.
Kauppias Hannu Aaltonen palkintoineen Market Kitchen -miljöössä
kokki Tuomo Näsen ja keittiömestari Katja Vuorisen kanssa.
Top Management Forum
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun
johtamiskoulutusyksikkö TSE exe valitsi
30-vuotisjuhlalseminaarissaan 16.3. vuoden johtajaksi yrittäjä Mauri Konnun.
Kontu on kasvattanut Vahterus Oy:n
pienestä kalantilaisesta perheyrityksestä
kansainväliseksi teknologiayritykseksi.
Turun kauppakorkeakoulun yleisliikkeenjohdolliseen JOKO-ohjelmaan on
osallistunut 30 vuodessa yli 700 henkilöä,
eMBA Turku -ohjelmasta valmistuneita
on 167. Tilaisuudessa palkittiin myös kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko vuoden johtamiskouluttajana.
Pia Jalkanen
Alkukevään tapaamiset sujuivat iloisissa merkeissä
tunnustusten ja palkintojen parissa. Myös ensimmäiset
kevään väriläikät ilahduttivat ja toivat uutta energiaa.
Palkintoraati arvostaa Mauri
Konnun visionäärisyyttä ja verkostoitumistaitoja.
Muotokuva tunnustukseksi
Huippukirurgi Sakari Oravan muotokuva
paljastettiin 1.3. Sairaala Neossa Turussa
tunnustuksena mittavasta elämäntyöstä
ortopedina, urheilukirurgina, opettajana
ja tutkijana. Kokkolassa syntynyt Orava
on Oulun ja Turun yliopiston dosentti ja
espanjalaisen Murcian yliopiston kun-
niaprofessori. Hän sai professorin arvonimen vuonna 2001 ja on kirjoittanut
yli 700 tieteellistä artikkelia sekä suorittanut yli 25 000 kirurgista toimenpidettä. Kuuluisimpia hänen operoimistaan
huippu-urheilijoista ovat Haile Gebrselassie, Merlene Ottey ja David Beckham.
Sakari Oravan
muotokuvan
maalasi taidemaalari Pentti
Pullinen.
Askel kesään
Kevään kepeät helmat hurmasivat turkulaisen Muotikuun näytöksessä. Jaana
Varkki-Terhon yritys on tänä vuonna toiminut 20 vuotta. Muotikuussa työskentelee 35 ihmistä, sillä on oma tehdas Turussa ja seitsemän myymälää eri
kaupungeissa. Muotinäytöksessä nähtiin Varkki-Terhon suunnittelemia juhla- ja arkiasuja, joihin vaikutteita oli saatu 1960-, 1970- ja 1980-luvuilta. Kesän
värejä ovat hiekan ja veden sävyt, puhdas valkoinen ja punainen.
Kesän muoti on naisellista ja kevyttä. Pitsiä näkyi sekä
arki- että juhla-asujen somisteena.
Puutarhan Kevät
Puutarhan Kevät -messujen 22.–25.3.
järjestelyissä oli mukana satoja talkoolaisia ja puutarha-alan ammattilaisia. Siksi
yleiskoristelu oli poikkeuksellisen runsas
ja koristeellinen. Messuihin tutustui noin
16 500 kävijää, johon järjestäjät olivat tyytyväisiä. Näytteilleasettajia oli yli 120 ja
kauppa kävi mukavasti. Turun Messu- ja
Kongressikeskus järjesti messukokonaisuuden yhdessä Kauppapuutarhaliiton
V-S piiri ry:n, Aura Trädgårdsvänner
rf:n, Lounais-Suomen Puutarhayhdistys
ry:n ja Suomen Kukkakauppaliiton V-S
piiri ry:n kanssa.
Väri-iloa ja huumaavaa tuoksua
alkukevään harmauteen.
mania 27
LUOTETTAVAA VENEKAUPPAA
YLI 100:N VAIHDOKIN VALIKOIMASTA LÖYTYY!
Tutustu: WWW.MASIMP.FI
Sea Ray 400 Sundancer
166.000 €
2 x Caterpillar a`350 hv -98. Yksilöllinen ja hieno.
PERHEVENEET/JAHDIT dieselkoneella
Masmar 47J
243.000 €
14 x 3,20 m.- 98 Caterpillar 800 hv (juuri remontoitu)
Sea Ray 370 DA
134.000 €
2 x Cat 425 hv AIVAN UUDET, vene -97. Hieno.
Masmar 33
129.600 €
Volvo Penta D6, 350 hv -06. 1.omistajalta. TEE TARJOUS!
Sea Ray 390 Express Cruiser
98.000 €
12, 34 x 4,24 m -88, 2 x Cat 420 hv - 97.
Sunseeker Tomahawk 41, 2 x Mercruiser 300 hv
Birchwood 37 Commando, 2 x VP KAD 44,a`260 hv
Chris Craft 400 EC, 2 x Volvo Penta a`305 hv
Masmar 33, Volvo Penta D6, 350 hv
Lady Cruiser 9003,Volvo Penta TAMD31P,150 hv
Sunmar Midnine, Cummins 300 hv
Sun Cruiser 333 , 2 x Volvo Penta 200 hv
Sunmar Midnine, Yanmar 230 hv
Sea Ray 340 DA , 2 x Volvo Penta 200 hv
Tresfjord 303 Ultra, 2 x 200 hv Volvo Penta
Triton 36, Volvo 190 hvT 100
Princess Riviera 266, Volvo Penta KAD44, 260 hv
M/S Gabriella,teräsketsi, MB 55 hv
Albatross 32,Perkins 73 hv
Wellcraft 28 Monte Carlo, Volvo Penta 300,285 hv
Nordic 77, Volvo Penta KAD 32, 170 hv
Yamarin 850 Big Game, Mercruiser 180 hv
Marino 8000, Volvo Penta 200 hv
Bayliner 2556 FB, Volvo Penta 230 hv
M/S White Star, 2 x 140 hv Ford
Finmar Commodore,Yanmar 250 hv
Bella 655 Mecruiser 2,8, 165 hv + Bravo III
Regal 265 Commodore, 2 x Mercruiser a`150 hv
Chaparral 278, Volvo Penta 165 hv
Bella 685, Volvo Penta 150 hv
Bella 7500, Volvo Penta 130 hv
Finmar Family, Volvo Penta 110 hv
Flipper 700, FNM 155 hv
Flipper 700, Volvo Penta 130 hv
Koskelo 25,Nanni Kubota 30 hv
Marino 725, Yanmar 77 hv
Moottorivene 8,35 x 2,95 m, Mersu 132 hv
Haiveli 900, Kaspia 23 hv
Caprice, Mercruiser 150 hv
Caprice. Volvo 170 hv
Fiskari 25(venev.Valkonen)Ford 82 hv
PERHEVENEET/JAHDIT bensakoneella
Bavaria 32 Sport HT, 2 x Volvo 4,3 a`225 hv
Bayliner 285, Mercruiser 320 hv
Monterey 270/295, Volvo Penta 270 hv/DP
Sea Ray 260,Mercruiser 5.0 EFI , 260 hv
Bayliner 2556 Ciera, Mercruiser 6,2 MPI, 320 hv
Chaparrall 29 Signature, 2 x Mercr. 5.0 a`245 hv
Yamarin 850 BG, Mercruiser 5.0 MPI 260 hv
MV Marin 6600 FC, Mercury Optimax 135 hv
Slickcraft 279 SC, OMC 260 hv(makeavesi)
Four Winns 245, OMC 260 hv
Four Winns 245, OMC 260 hv, (makeavesi)
Yamarin 5800 BC, Honda 90 4-tahti
Bayliner 2155, OMC 230 hv(peruskorjattu -10)
Sea Ray 21 Midcabin, Mercruiser 175 hv
Finnsport 700 AC, Volvo Penta AQ 250 SP(sisäp.)
Bayliner 2155,OMC 150 hv
Seven 7, Chrysler 224 hv(makeav.)
Belmar 575 CA, Yamaha 80 hv
TAKAHYTTIVENEET
Haiveli 900, Kaspia 23 hv dsl.
Atlantic Fisherman 670, Suzuki 100 hv
HT JA DC MALLIT
Wellcraft 32 St.Tropez
63.600 €
10,10 x 3,56 m. 2 x Volvo Penta 200 hv-90 Upeasti varusteltu.
Nimbus 21 DC, GM 5,7 l, 300 hv(makeavesij.)
Cranchi 224 Clipper, Volvo Penta 200 hv
Sea Ray 19 Cuddy Cabin, Mercruiser 135 hv
Belmar 755 HT, Evinrude 140 hv
Fjord 21 HT, Volvo Penta(makeav.) 151B/290
Sterna 600 HT, Volvo 146 hv
Sea Ray 19 Seville CC, Mercruiser 130 hv
Scantic Bella 600 HT, Mercury 80 hv
Terhi 520 HT ,Mercury 60 hv
Scantic 575, Johnson 70 hv
Marino 14 Sport, Mercury 40 hv
Flipper 470 GT, Johnson 30 hv
PULPETTI- JA AVOVENEET
Sea Doo Islandia, Mercury XR 200 jetti
Nimbus 19 Nova, Johnson 115 hv
Sea Ray 195 Bowrider, Mercuiser 135 hv
Scand 29 Baltic
43.600 €
Volvo TAMD41B -85, moottori -91. Hyvät varusteet.
PURJEVENEET
Melges 24(ready to race)
H-vene,
Bayliner 4087
169.000 €
2 x Cummins 330 hv -00. Tilava ja hieno jahti.
-96/04/06
-01
-90
-06
-02
-02
-91
-00
-89/90
-90
-81
-99/01
-76
-79
-88/03
-84/99
-92
-87/93
-89/96
-71
-75/01
-01(02)
-90
-85/84
-85/00
-89
-77/85
-81/04
-76/86
-84/88
-81/88
-81/70
-82
-72/92
-68/86
-83
Huom.tekniikka 159.000 €
146.000 €
129.000 €
129.600 €
88.700 €
88.600 €
84.000 €
79.600 €
79.000 €
76.700 €
69.500 €
54.000 €
53.800 €
55.600 €
47.800 €
47.500 €
43.900 €
43.300 €
41.900 €
39.800 €
38.900 €
37.800 €
34.800 €
27.800 €
26.500 €
24.800 €
21.800 €
19.900 €
18.500 €
18.000 €
17.900 €
16.500 €
15.400 €
14.400 €
9.900 €
9.900 €
-06
-05
-04
-01
-90/08
-99
-94/09
-09
-88
-90
-88
-96/97
-88(-10)
-88
-82/92
-89/93
-75/86
-88/89
109.000 €
78.000 €
58.700 €
49.500 €
49.300 €
48.000 €
44.600 €
43.600 €
23.900 €
23.600 €
21.900 €
17.800 €
14.900 €
13.800 €
13.800 €
13.600 €
10.800 €
9.200 €
-82
-83/95
15.400 €
13.800 €
-86/11
-87
-85/11
-83/85
-72/88
-86
-87
-88
-75/-92
-78/86
-61/85
-87
18.900 €
12.800 €
12.400 €
11.900 €
10.500 €
9.900 €
9.900 €
8.600 €
6.900 €
6.800 €
3.300 €
2.700 €
-01/02
-97
-95/99
24.800 €
18.900 €
9.800 €
-95
-75
20.000 €
5.900 €
Sea Ray 335 DA
149.500 €
Penta D4 , a`260 hv -06. vain 260 t. TEE TARJOUS!
Flipper 999
133.000 €
Volvo KAD 300 -03. Vene kuin uusi. Lähes täydelliset varusteet.
Suncruiser 32
109.000 €
Volvo Penta TAMD 63, 370 hv, -99. Kotimainen akselivetoinen.
Sea Ray 310 DA
89.500 €
2 X MERCR. 250 HV DIESEL- 99. SUOMI VENE, VARUSTELTU.
Nidelv 690 Sport
59.900 €
7,14 x 2,5 m, paino n. 2000 kg, Volvo Penta 270 hv GXI. Vain 196 t., 1 om.
Imperial Rappallo
38.800 €
8 x 3,05 m, TÄYSREMONTOIDULLA Volvo Penta 200 hv dieselillä.
TERVETULOA HYVILLE VENEKAUPOILLE!
Meillä on joustavat palvelut, hinnat ja maksuehdot
VENEKAUPPIAASI
• OSTAMME VENEITÄ
• TEHOKASTA VENEVÄLITYSTÄ
Puh.0400-222 256 • Fax 02-4355 686
Venevarikot: Härjänkurkuntie 26, 21250 Masku
myynti@masimp.fi • www.masimp.fi
• VAIHTO (myös kalliimpaan,
autot, jetit ja mp:t)
• RAHOITUS JÄRJESTYY

Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti

Transcription

Similar documents

Lataa tästä PDF

Lataa tästä PDF

Lataa tästä PDF

Lähiruoasta on tullut eettinen ruokatrendi ja sen

Lataa tästä PDF

Kuluttajien pitäisi omalta osaltaan pitää talouden

Pääosassa NaiNeN!

Turun matkailu- markkinointi ja tapahtumat hyödyttävät myös