Turun matkailu- markkinointi ja tapahtumat hyödyttävät myös

Transcription

Turun matkailu- markkinointi ja tapahtumat hyödyttävät myös
4• 2014
Matkailuyrittäjä
Marja Vaiste:
0385
Turun
matkailumarkkinointi
ja tapahtumat
hyödyttävät
myös
lähialueita
Big datalla
lisäarvoa yrityksille
Kyberturva vei
Nixun pörssiin
Innovointitarve
ohjaa IT-projekteja
manialehti.fi
Raision
kaupunginjohtaja
Ari Korhonen:
Useita
yrityslaajennushankkeita
on käynnissä
Stera investoi teolliseen
internetiin ja automatiikkaan
MAINOS
Turun Seudun
Ekonomit ry
näkyy ja kuuluu
paikallisesti
Kehity
Virkisty
Verkostoidu
Vireä ja aktiivinen Turun Seudun Ekonomit ry (TSE ry) on yksi
vanhimmista ja suurimmista Suomen Ekonomien jäsenyhdistyksistä, joka toimii kauppatieteellisen yliopistotutkinnon
suorittaneiden yhdyssiteenä Turun seudulla. Se perustettiin
vuonna 1938 ja jäseniä yhdistyksessä on tälläkin hetkellä yli
2 300. Yhdistys onkin Suomen toiseksi suurin suomenkielinen
paikallisyhdistys heti Helsingin Ekonomien jälkeen.
T
urun Seudun Ekonomit tuo
ekonomitoiminnan ja Suomen
Ekonomien palvelut ja edut
paikallisesti saataville. Jäsenilleen se
tarjoaa oivan verkoston työelämään
ja virikkeitä vapaa-aikaan elämän eri
vaiheissa. Yhdistyksen järjestämät
koulutustilaisuudet, yritysvierailut
ja muut tapahtumat antavat mahdollisuuden sekä ammatilliseen kehittymiseen että henkilökohtaisen
yhteysverkoston rakentamiseen. Yhdistys työskentelee myös ekonomien uratavoitteiden saavuttamiseksi
osallistumalla ekonomikoulutuksen
kehittämiseen ja tarjoamalla täydennyskoulutusta jäsenkunnalleen.
Toiminnasta ja monipuolisista tapah-
tumista löytyy helposti lisätietoa yhdistyksen verkkosivuilta www.turunseudunekonomit.fi
Paikallisyhdistyksen roolissa Turun
Seudun Ekonomit tavoittaa jäsenensä
myös neljä kertaa vuodessa julkaistavalla jäsenlehdellä sekä näppärällä sähköisellä jäsenkirjeellä. Nämä molemmat kanavat ovat myös erinomaisia ja
edullisia välineitä yrityksille mainostaa omia palvelujaan ja tuotteitaan.
Tarkemmat aikataulut ja hinnat löytyvät ohessa olevasta mediakortista sekä
yhdistyksen verkkosivuilta.
Aktiivisesta paikallistoiminnasta vastaavat puheenjohtaja ja johtokunta,
”Turun Seudun
Ekonomien puheenjohtajana toimii
heidi Mäkinen.”
Mediakortti2015
1. PakETTI 1300 €
•
•
Kaksi koko sivun mainosta (210 x 297 mm)
kahdessa lehdessä tai yksi aukeaman mainos
(420 x 297 mm) yhdessä lehdessä
Bannerinäkyvyys yhdistyksen sivuilla kolme kuukautta
2. PakETTI 700 €
•
•
Kaksi puolen sivun mainosta (105 x 297 mm tai
210 x 148 mm) kahdessa lehdessä tai yksi koko
sivun mainos (210 x 297 mm) yhdessä lehdessä
Bannerinäkyvyys yhdistyksen sivuilla kolme kuukautta
3. PakETTI 350 €
•
Yksi puolen sivun mainos (105 x 297 mm tai
210 x 148 mm) yhdessä lehdessä
TSE Ry:n TOIMISTO
Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku
puh. (02) 469 0680, s-posti: tsery@co.inet.fi
Toimistoajat: ma-to 9-14, pe suljettu
Puheenjohtaja
Heidi Mäkinen, puh. 040 681 4414
heidimakinen@suomi24.fi
jonka jäsenten toimikausi on kolme
vuotta. Johtokunnan jäsenet vetävät
varsinaisen johtokuntatyöskentelyn
ohessa erilaisia työryhmiä, joiden
avulla monipuolinen toiminta on
mahdollista ja mielekästä.
Turun Seudun Ekonomeissa on jo
pitkään oltu huolestuneita korkeasti
koulutettujen huonosta työllisyystilanteesta. Yhdistyksessä on myös
havaittu, että työmarkkinoilla tietämys ekonomien koulutuksesta ja
osaamisesta kaipaa päivitystä. Muun
muassa näiden pohjalta yhdistys kokosi viime vuonna työelämätyöryhmän, joka tulee pureutumaan näihin
alueellamme ajankohtaisiin haasteisiin. Ryhmää vetää Airi Kapanen tukenaan Suomen Ekonomien vahva
asiantuntijoiden joukko.
Anne-Mari Niemelä
Jäsenlehden päätoimittaja
Turun Seudun Ekonomit ry
www.turunseudunekonomit.fi
1/8 sivun mainos (90 x 65 mm) yhdessä lehdessä
5. bannERI 150 €
•
Bannerinäkyvyys yhdistyksen sivuilla kolme kuukautta
6. SähköInEn jäSEnkIRjE 225 €
•
•
•
•
•
Työpaikat vähenevät. Uusiakin yrityksiä
kuitenkin syntyy ja monet niistä tarvitsevat
lisää osaavia tekijöitä riveihinsä. Miksi näitä
vapaita mahdollisuuksia näkyy sitten
kuitenkin julkisuudessa niin vähän?
Rekrytointikäytännöt ovat muuttuneet
4. IlMOITuS 150 €
•
Osaamista tarjolla
– miten saada
työpaikka?
Ilmoitus/mainos, joka sisältää jäsenedun
Turun Seudun Ekonomit ry:n jäsenille
Mahdollisuus logoon ilmoituksen yhteydessä
Linkki ilmoittajan nettisivuille
1 jäsenetu/jäsenkirje
Jäsenkirje tavoittaa sähköpostilla n. 2000
Turun Seudun Ekonomien jäsentä
lEhDEn aInEISTOPäIVäT
1/2015 Aineisto (päätoimittajalle) 3.12.
Ilmestyy viikolla 4.
2/2015 Aineisto (päätoimittajalle) 2.3.
Ilmestyy viikolla 14.
3/2015 Aineisto (päätoimittajalle) 24.7.
Ilmestyy viikolla 34.
4/2015 Aineisto (päätoimittajalle) 5.10.
Ilmestyy viikolla 45.
Suorahakutoimeksiannot ovat kasvaneet viime vuosien aikana runsaasti ja alalle on tullut paljon toimijoita. Ne ovat
osaavan hakijankin kannalta haasteellisia, koska niistä ei
ole tietoa julkisuudessa.
Viime aikoina myös sosiaalinen media on tullut mukaan
”nykypäivänä
kuvioon rekrytointikanavana.
Joissakin tapauksissa haku- korostetaan
prosessista saattaa tulla ilmoi- verkostojen
tus, jossa yritys pyytää lupaa merkitystä. ”
käyttää henkilön LinkedIn- tai
Facebook-profiilia ja luvan saatuaan työnantajayritys imuroi tiedot sieltä. TE-toimistot ovat myös muuttuneet työnvälitystoimistosta varsin laajaa apua sekä työnantajille että
työnhakijoille tarjoaviksi keskuksiksi.
Yhä useampi yritys on ottanut käyttöönsä erilaisia traineetai career-ohjelmia. Niissä varsinainen vakituinen työsuhde alkaa vasta ohjelman päättymisen jälkeen. Työnantajalla, samoin kuin työntekijällä, on mahdollisuus päättää
työsuhde ohjelman loputtua. Usein ohjelman ajaksi on
sovittu myös traineetason palkka.
Mistä itselle työpaikka?
Varsinais-Suomi on viime vuosina menettänyt useita suurempia työnantajia ja pääkonttoritoimintoja pääkaupunkiseudulle. Vaikka tilalle on tullut paljon uusiakin yrityksiä,
ovat nämä usein pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Pienemmissä yrityksissä ei useinkaan ole erityistä henkilöstöfunktiota ja kaikki eivät suinkaan käytä ulkopuolisia rekrytointipalveluja, vaan hakuprosessit hoidetaan itse. Pienyrittäjällä
ei myöskään aina ole selvää tietoa siitä, miten esimerkiksi
eri tutkintojen sisällöt eroavat toisistaan ja laajuudeltaan.
Jos hakemuksia on vielä runsaasti, saattaa alkuvalinta tapahtua esimerkiksi pääosin palkkatoiveen perusteella, ilman tarkempaa taustojen selvittämistä.
Nykypäivänä korostetaan erilaisten verkostojen merkitystä. Oma aktiivisuus ja yritteliäs asenne ovat edelleen tärkeitä työtä etsittäessä, mutta mitä jos ei pääse edes haastatteluihin? Verkostoituminen esimerkiksi oppilaitosten tai
ammattiryhmien järjestämien vierailujen tai kontaktikohtaamisien avulla voisivat auttaa ainakin eri koulutuksien
sisältöjen esittelyssä. Joillakin yhdistyksillä on myös omia
työnhakukanavia, enimmäkseen pääkaupunkiseudulla.
Eräät konsulttitoimistot myös mainostavat anonyymisti
tarjolla olevia työnhakijoita. Jos työnantaja kiinnostuu jostakin osaamisalueesta, ottaa konsulttitoimisto ko. henkilöön yhteyttä ja tiedustelee, kiinnostaisiko häntä ko. yritys
työnantajana. Jos mielenkiintoa on, yhyttää konsulttitoimisto hakijan ja yrityksen neuvottelemaan. Voisiko näistä
malleista jalostua jotakin myös Varsinais-Suomeen?
Hannu U. Ketola
KTT, henkilöstöjohtaja
Turun Seudun Ekonomien työelämätyöryhmän
rekrytoinnin asiantuntija
I Kuva
Oskari Ketola
TÄSSÄ NUMEROSSA
Kirjoittajavieras - Ari Korhonen
Ajankohtaista
4
5
Tieto hallintaan
O
n ollut mielenkiintoista nähdä, miten tietotekniikka on vuosien varrella kasvanut yritysten
aputoiminnoista tärkeäksi menestystekijäksi.
Siitä on monia esimerkkejä tässäkin lehdessä. Teemamme: Osaaminen ja ICT osoittautui erittäin ajankohtaiseksi.
Teollinen internet tulee vastaan koko ajan. Termillä tarkoitetaan verkon yli toteutettavia edistyksellisiä
IT-ratkaisuja, joiden avulla esimerkiksi tavaravirtoja ja
työprosesseja voidaan optimoida. Sen kehittämistä korostaa myös Teknologiateollisuus ry, ja tuore esimerkki
on Stera Technologies Oy:ssä (s. 6) jo käytössä Turussa.
Big datan eli lukuisista lähteistä kerättävän massatiedon hyödyntäminen on ottanut harppauksia eteenpäin
tiedon analysoinnin kehittämisessä. Lue kansainvälistä-
Turun kauppakamarin liikennepäivässä Navigate-messuilla
merenkulkualan keskusteluja seurasi satapäinen yleisö.
Stera Technologies Oy on palkannut tänä vuonna sata uutta
työntekijää. Turun tehtaalla autonosien pistehitsauksessa
työskentelevä Kari Karonen on ollut talossa jo 18 vuotta.
kin menestystä saavuttaneesta, ex-nokialaisten perustamasta Bigdatapump Oy:stä (s. 14), jonka toimitusjohtaja,
kuinka ollakaan, puhuu myös laajentamisesta kuluttajasovelluksista teolliseen internetiin.
IT:n merkityksen kasvaessa tietoturvauhkien hallinta nousee koko ajan tärkeämmäksi. Sen oivalsi Nixu Oyj
jo kahdeksan vuotta sitten päättäessään keskittyä pelkästään kyberturvallisuuteen (s. 13). Helsingin pörssiin ja
Pohjois-Euroopan johtavaksi kyberturvayhtiöksi tavoitteleva yritys selvitti ensimmäisen tavoitteensa kirkkaasti. Nyt voimme seurata, miten toisen tavoitteen saavuttaminen edistyy. Suomesta on pitkään povattu tietoturvan
mallimaata - joko on sen aika?
Menestystä toivomme Nixun lisäksi kaikille muillekin IT:n mahdollisuudet oivaltaville yrityksille. Tie on
avoinna, sillä osaamista näyttää löytyvän. Omaa osaamistaan voi parantaa ottamalla ketterät menetelmät käyttöön (s. 12), ne ovat osoittaneet erinomaisuutensa nopeassa IT-kehityksessä.
Munax Oy Laitilassa on panostanut moderniin tuotantoon ja uusien
tuotteiden kehittämiseen, joista kananmunapohjainen
proteiinijuoma on suunnitteilla myös vientituotteeksi
Uusiin asemiin
Henkilö - Marja Vaiste
8
10
TEEMA:
ICT ja osaaminen
12
ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA
anne.kortela@manialehti.fi
11. VUOSIKERTA
Pörssiin ampaissut kyberturvayhtiö Nixu Oyj kävi esittäytymässä
Turussa, vas. Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen ja Varsinais-Suomen Osakesäästäjät ry:n puheenjohtaja Matti Vikström.
Rahan valtakunta
Salkunvartija - Veikko Karhulahti
Ilmiöitä
Tunnelmassa
16
17
18
19
JULKAISIJA / KUSTANTAJA
Business to Business Mediat Oy
Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO
TOIMITUS
Päätoimittaja Anne Kortela
Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU
Puhelin 040 590 3860
anne.kortela@manialehti.fi
TAITTO BBM Oy /
Rota-Mainos Oy / Mika Ojala
JUTTUVINKIT mania@manialehti.fi
OSOITEMUUTOKSET
mania@manialehti.fi
PAINOPAIKKA
Botnia Print, Kokkola 2014
TILAUSHINTA
Vuosikerta (4 numeroa) 36 €
PAINOS JA JAKELU
Painos 13 000 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun
MYYNTI
Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien,
Mervi Hakala 0404505578
Tarmo Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja varsinaismervi.hakala@bbm.fi
myynti@manialehti.fi suomalaisten nuorkauppakamarien
jäsenille. Lisäksi Yritys & Talous jaeKANSIKUVA Monsuuni
taan kattavan yritytysrekisterimme mukaan alueen yrityspäättäjille ja avainhenkilöille.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
ISSN 1795-326X,
verkossa 1795-3278
www.manialehti.fi
Yritys & Talous 3
Kohti parempaa taloutta
E
urooppa ei ole edelleenkään toipunut vuonna 2008 alkaneesta
taantumasta. Talous kasvaa, mutta vaatimatonta vauhtia. Korkojen ennustetaan pysyvän matalalla tasolla vielä pitkään, eikä työttömyyteen näyttäisi olevan tulossa nopeaa ratkaisua.
Vaikka maailmanlaajuisen taantuman katalysaattorina on pidetty asuntomarkkinakuplan puhkeamista Yhdysvalloissa, ovat Euroopan talousvaikeuksien syyt moninaisemmat.
2000-luvulla globalisaation seurauksena maailmanlaajuiselle markkina-alueelle syntyi tuotantoa, jonka työntekijäkustannukset olivat monikymmenkertaisesti halvemmat kuin Euroopassa. Myötävaikutimme
itse kehitykseen investoimalla kuljetuksen ja varastoinnin edellytyksiin,
jotta tavarat voitiin tuoda mahdollisimman nopeasti ja halvalla kuluttajien luo Eurooppaan.
ELVYTYS MUUTTUI SÄÄSTÖIKSI
Pitkäkestoisen taantuman ratkaisuna voi olla markkinoiden tasoittuminen pitkällä aikavälillä, ikään kuin hidas reset-nappulan painallus, jossa
”nollauksen” jälkeen yhteisen markkina-alueen erot kapenevat ja kasvu
käynnistyy. Myös ostovoimaisten kuluttajien määrä tulee lisääntymään,
kun Kiinaan ja Intiaan muodostuva keskiluokka ryntää markkinoille.
Toinen vaihtoehto on, että taloudellinen
tilanne ratkeaa ison kriisin kautta, joista
pahin skenaario olisi sota.
Raisiossa on käynnistynyt
tai käynnistymässä useita
yrityslaajennushankkeita monen vuoden
hiljaiselon jälkeen.
Koska voimme kuitenkin itse vaikuttaa tulevaisuuteemme, on hyvä pohtia millaisia
ratkaisuja meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme minimoida taloustilanteen kielteisiä vaikutuksia.
nuskohde - Myllyn laajennus - valmistuu vuoden 2015 aikana. Lisäksi
muutokset Turun telakan omistuspohjassa tarkoittavat laivanrakennusalan piristymistä monen huonon vuoden jälkeen.
Suomen ja koko Euroopan tulisi kääntyä pessimismistä määrätietoisten tulevaisuuden visioiden rakentamiseen. Koulutus on tulevaisuuden
panostuksista tärkein. Toimintamme on jo nyt ja tulee yhä enemmän
olemaan kansainvälistä ja verkottunutta. Parhaat osaajat pääsevät rakentamaan luksusta, ja muualla tehdään bulkia, olipa kysymys laivan
rakentamisesta, tietotekniikasta tai ympäristöteknologiasta.
Suomeen tuskin syntyy nopealla tähtäimellä uutta Nokiaa, mutta Suomessa on paljon hyvää, joka luo pohjan menestymiselle tulevaisuudessa. Suomalainen osaaminen on yhä huipussaan monilla osa-alueilla.
Suomen kouluissa lapset oppivat kieliä ja yhä suuremmissa määrin
verkottumaan internetin välityksellä eri puolille maapalloa. Perustaidot
luonnontieteistä ja historiasta ovat kunnossa. Venäjän kielen monipuolisempaa osaamista olisi Suomessakin syytä parantaa.
Suomi on yhä myös erittäin turvallinen maa. Suomi voi tarjota monille yrityksille sijoittumisen mahdollisuuden, kuten myös investoreille
varmaa tuottoa. Esimerkiksi Turun seudulla löytyy niin Turusta, Raisiosta, Liedosta, Kaarinasta ja monesta muustakin kaupungista valmiita yritysalueita, joihin tulevaisuuden työpaikkojen on helppo sijoittua.
Alueeltamme löytyy osaavaa työvoimaa, huippututkimusta ja huippukoulutusta.
Ratkaisun hetket ovat käsillämme. Täytyy olla rohkea ja uskaltaa panostaa tulevaisuuteen: lapsiin, nuoriin, osaamiseen ja investointeihin.
Taantuma on selätettävissä, mutta jonkin verran kärsivällisyyttä se vaatii.
Vielä hetki sitten koko läntinen maailma
panosti elvytykseen voimakkaasti. Tällä
hetkellä tilanne on luisumassa toiseen ääripäähän. Menoja leikataan ja
veroja korotetaan. On ennustettavissa, että jompikumpi valituista teistä on väärä. Joko elvytys lopetettiin liian aikaisin, tai sitten leikkaukset
aloitettiin liian myöhään.
VAARANTAAKO JULKINEN TALOUS KASVUN?
Erityinen huoli kohdistuu tällä hetkellä julkiseen talouteen. Huoli on
yhteinen läpi Euroopan. Suomessa leikkaukset ja veronkorotukset ovat
vasta alkamassa. Erityisesti Suomen kuntatalous uhkaa joutua lähitulevaisuudessa vaikeuksiin, muodostavathan kuntien valtionosuudet Suomen valtion suurimaan kuluerän.
Myös Turun seudulla taloudellinen tilanne on pysynyt alavireisenä.
Kuluvan vuoden aikana työttömyys on kääntynyt kasvuun. Kuntien
verotulokehitys on heikkoa, ja lisäksi valtionosuusuudistus vie seudulta useita kymmeniä miljoonia euroja valtionosuuksia.
Kuntien kannalta valtionosuuksien leikkaukset merkitsevät varmuudella ainakin julkisten investointien vähentymistä, mutta ne voivat johtaa
myös palveluiden heikkenemiseen. Suomi on voinut pitkään ylpeillä PISA-saavutuksilla, maailman parhaalla peruskoululla ja huippuosaajilla
melkein millä tahansa alalla. Jos Suomi nyt säästää vääristä kohteista,
palautuminen voi kestää vuosikymmeniä.
LUOTTAMUS TULEVAISUUTEEN PALAUTETTAVA
Vaikka alueelliset näkymät ovat lyhyellä tähtäimellä pessimistiset, on
lähitulevaisuuden näkymissä myös positiivisia piirteitä. Raisiossa on
käynnistynyt tai käynnistymässä useita yrityslaajennushankkeita monen vuoden hiljaiselon jälkeen. Varsinais-Suomen suurin kaupanraken-
4 Yritys & Talous
ARI KORHONEN
Kirjoittaja on Raision kaupunginjohtaja
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Euroopan meriturvallisuudesta vastaavan
EMSA:n johtaja Markku Mylly kertoi
rikkidirektiivin noudttamisen valvonnasta
Merikuljetuksia tehostettava
Turun kauppakamarin liikennepäivässä Turun Messukeskuksen Navigate-tapahtumassa käytiin vilkasta keskustelua ensi vuoden alussa voimaan tulevan rikkidirektiivin päästörajoitusten vaikutuksista sekä muista kilpailukyvyn osatekijöistä.
Rikkidirektiivi lisää merikuljetusten kustannuksia Itämerellä jo lyhyellä tähtäimellä, sillä polttoaineen vaihto rikittömään meridieseliin tai LNG:hen vaatii teknisiä muutoksia, tai varustamon on hankittava rikkipesureita, joiden käyttö ei vielä ole yleistä.
Myös laivainvestointeja saatetaan aikaistaa, ja 15–30 vuoden kuluessa laivakanta
todennäköisesti uusiutuu täyttämään vaatimukset. Itämeren rajoitukset voivat myös
vähentää alueella harvoin käyvien alusten vierailuja, mikä vähentää satamien tuloja. Yhdessä pienentyneen viennin kanssa on selvää, että merikuljetusten tehostamista tarvitaan kilpailukyvyn parantamiseksi.
Finnlinesin markkinointijohtaja Staffan Herlin pitää suurimpana ongelmana volyymivirtojen pienuutta. Hänen mukaansa paluurahtien ja reittien tehostaminen on
välttämätöntä. Hän korostaa myös, että vaikka aina haetaan skaalaetua, tärkeämpää
olisi kiinnittää huomiota laivojen TEU- kokoon, joka ratkaisee millaisia kontteja niihin voi lastata, ja mitä rahtia kuljettaa. Sen avulla voi kehittää tehokkuutta.
– Tärkeintä on pitää laivat liikkeessä, ja siinä tarvitaan yhteistyötä, jota on opittu
vuoden 2009 jälkeen. On pystytty kehittymään ja opittu hirveästi kilpailukyvyn kehittämisestä esimerkiksi tuotesopeutuksen kautta. On opittu hyvä yhteistyön meininki, Herlin sanoo.
ANNE KORTELA
YRITTÄJÄ, TARTU TONNIIN!
Neste Jacobs Oy:n
Thomas Schmidt
pitää LNG:n käytön
yleistymistä
varmana.
LNG:n menestykseen panostetaan
Navigate-tapahtumassa kuultiin myös LNG:n ratkaisuista ja mahdollisuuksista Turku
Seas 2020 ja Turun kaupungin järjestämässä tilaisuudessa. Tilaisuudesta välittyivät
monien mahdollisuuksien näkymät. Nesteytetyn maakaasun etuna nähdään erityisesti helppo kuljetettavuus ja rikkidirektiivin vaatimukset alittavat päästöt. Infrastruktuuria rakennetaan ja teknologioita kehitetään aktiivisesti. LNG tuo ja on jo tuonut
työtä monille korkean tason asiantuntijayrityksille.
– Vaikka markkinat ovat vielä pienet, kysymys ei enää ole siitä, tuleeko LNG:stä
tärkein polttoaine, vaan siitä, milloin se tapahtuu. Tähtäämme johtavaan asemaan
Pohjoismaiden markkinoilla, vuosittainen kasvu on noin 20 prosenttia, johtaja Tommy Mattila Gasumin tytäryhtiöstä Skangass Oy:stä toteaa.
Yhtiön LNG-terminaalit ovat Norjassa ja Ruotsissa, Suomeen on suunnitteilla terminaali Poriin. Porin projektista 2014–2016 vastaa Neste Jacobs Oy.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO
tarjoaa nyt täsmäkoulutusta
juuri sinulle, yrittäjä. Ja vieläpä
aivan ilmaiseksi – olemme
varanneet koulutukseesi
1000 euroa!
Syksyn
kat
koulutuspai
a
ss
o
ja
jo
ovat
i!
et
h
i
– toim
4900
puh. 02 2633
rku.fi
tu
oppisopimus@
Valittavana on esimerkiksi markkinointi-,
verotus- ja talouskoulutuksia. Parasta
koulutusta saamme kuitenkin tarjottua
siten, että kerrot meille itse, mitä tarvitset.
Yrittäjä, ota yhteyttä, niin teemme yhdessä
juuri sinulle sopivan suunnitelman.
Yritys & Talous 5
Teknologiateollisuudessa kansainvälinen osaaminen tärkeää
T
urkulainen elektromekaniikan sopimusvalmistaja, Stera Technologies Oy on palkannut tänä vuonna sata ihmistä, joista 70 Suomeen, 20
Viroon ja 10 Intiaan. Maalis-huhtikuussa rekrytoidaan vielä noin 20 työntekijää. Kaikkiaan henkilökuntaa on 730,
josta 510 on Turussa, 100 Virossa ja 70
Intiassa. Tänä vuonna liikevaihto kasvaa noin kymmenen prosenttia ja nousee noin 65 miljoonaan euroon. Kasvua
ennakoidaan myös ensi vuodelle, se tulee monen asian hallitsemisesta.
– Tärkeintä on asiakasstrategian hallinta. Mitä paremmin ymmärrämme asiakkaan liiketoimintaa, sitä paremmin
pystymme kehittämään heille palveluja,
toimitusjohtaja Heikki Ajanko toteaa.
Yrityksen toiminta kattaa koko valmistusketjun suunnittelusta valmistukseen ja testaukseen sekä työkaluihin asti. Tukijalkoja on useita, sillä asiakkaita
on monilla eri toimialoilla. Lisäksi pidetään huolta, ettei yhden asiakkaan
osuus nouse määrääväksi. Se onnistuu
pyrkimällä kasvattamaan myös muiden
asiakkaiden osuuksia. Steralla on sopimusvalmistuksen lisäksi omia tuotteita.
valtaosa päätyy kotimaisten asiakkaiden kautta ulkomaille. Stera valmistaa
muun muassa Koneelle hissien ohjausyksiköitä ja ovimekanismeja. Muita
SUOMESSA ON viisi tehdasta, joista kolme Varsinais-Suomessa. Turussa tehdään pääasiassa autoteollisuuden osia,
Kaarinassa ja Paimiossa sähkökaappeja. Melkein puolet tuotannosta menee
suoraan vientiin, ja muistakin tuotteista
AJANKO TOIVOISI enemmän joustoa työaikoihin, joista pitäisi voida neuvotella
suoraan työntekijöiden kanssa. Työvoimakustannukset ovat hänestä korkeat.
Stera tasaa niitä esimerkiksi vuokratyövoimalla, joka tuo joustoa. Viron tehtaalla
päästään puolta pienemmillä kustannuksilla, ja Intiassa noin kymmeneen prosenttiin.
Kustannussäästöjä on haettu viime
Turun yksikönpäällikkö Vesa Ohlsson (vas.) ja Heikki Ajanko esittelevät tuotantoa,
jota tehostaa uusi digitaalinen toiminnanohjausjärjestelmä.
isoja asiakkaita ovat Ponsse, Cargotec,
ABB ja Sandvik.
aikoina investoimalla automatiikkaan ja
teolliseen internetiin. Esimerkiksi Turussa otettiin käyttöön trukkien digitaalinen
toiminnanohjaus. Trukinkuljettajat saavat
suoraan työpisteistä tabletille tiedot materiaalin loppumisesta, ja ohjelma suunnittelee heidän reittinsä minimoimalla
odotusajat. Ajangon arvion mukaan se
säästää kahden hengen työpanoksen.
Hän toivoisi myös Saksan kaltaisen
oppisopimuskoulutuksen kehittämistä,
joka edellyttäisi ammattikoulutuksen ja
yritysten yhteistyön tiivistämistä huomattavasti.
TEKNOLOGIATEOLLISUUSYRITYSTEN KASVUVAUHTI on Suomessa hiipunut viime
vuoden tasolle. Varsinais-Suomessa tulee
noin kolmen prosentin keskimääräinen
kasvu, joka on maan korkein.
– Tässä on osittain tilastoharhaa, sillä
vertailuluvut olivat alhaiset, ja maakunnittain isojen yritysten vaikutus on suuri. Myös erot yritysten välillä ovat suuria. Varsinais-Suomessa kasvua ennakoi
noin kolmasosa yrityksistä, ja 60 prosentin näkymät ovat ennallaan. Myönteisintä kehitys on tietotekniikka-alalla, jonka
yritykset kasvoivat Suomessa 14 prosenttia, mutta se on toimialoistamme pienin.
Kaikkiaan teknologiateollisuuden osuus
Suomen viennistä on puolet, ja vienti on
selvästi jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä. Erityisesti pk-yritysten vientiä pitäisi kehittää, Teknologiateollisuus ry:n
aluepäällikkö Teppo Virta arvioi.
Hän näkee kasvumahdollisuuksia
erikoistuotteissa esimerkiksi energiansäästöön, veden puhdistukseen ja meriteollisuuteen, sekä älyn lisäämisessä eri
tuotteisiin teollisen internetin ja digitalisoinnin keinoin.
ANNE KORTELA
Telakalla töitä viidelle tuhannelle
Turun telakalla Pernossa nähdään nyt pitkästä aikaa yhtäaikaisesti kaksi valmistumassa olevaa laivaa, kun Meyer Turku
aloitti 18.11.2014 Mein Schiff 5 -risteilylaivan tuotannon. Ennestään tekeillä on
saman asiakkaan, saksalaisen TUI Cruisisen tilaama sisaralus Mein Schiff 4, jonka valmistus aloitettiin telakan edellisen
omistajan STX Finlandin aikana. Se luovutetaan asiakkaalle ensi keväänä. Tänä
vuonna toukokuussa samalle asiakkaalle
luovutettiin sarjan ensimmäinen, Turus-
sa valmistettu laiva, Mein Schiff 3. Mein
Schiff 6:n tuotanto aloitetaan noin vuoden päästä.
– Meyer Turku on hyvin tyytyväinen
ja innoissaan saadessaan aloittaa Mein
Schiff 5 laivan rakentamisen. Katsomme
positiivisesti tulevaisuuteen yhdessä telakan koko henkilöstön, suomalaisen meriteollisuus-verkoston ja tilaajan - TUI
Cruisesin - kanssa, Meyer Turku Oy:n
toimitusjohtaja Jan Meyer sanoi tuotannon aloitus -tilaisuudessa.
Operantes Oy:n palvelusta
Turun tulevaisuuden kehittäjä
Turun kehittäjä -tapahtuman yhteydessä käydyn Turun tulevaisuuden kehittäjä 2014 -kilpailun voitti Operantes Oy:n palvelu Vara. On-line palvelu on kohtaamispaikka sijaisopettajille ja kouluille. Turun tulevaisuuden
kehittäjä on kasvuyritys, startup, liikeidea tai henkilö, jolla on potentiaalia kasvaa seuraavaksi turkulaiseksi taloudelliseksi menestystarinaksi.
Palkitun valitsivat Turun Nuorkauppakamari ja Turku Science Park Oy.
Muut finaaliyritykset olivat Aittokoski Experience, Lakivälitys, Skene ja
Tapin Feedback.
6 Yritys & Talous
– Olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen tuleville vuosille.
Aiomme laajentaa risteilijälaivastoamme
kolmesta laivasta kuuteen vuoden 2017
loppuun mennessä, jolloin meillä on yhteensä 14 000 vuodepaikkaa, TUI Cruisesin toimitusjohtaja Wybcke Meier totesi.
Teknisesti erittäin korkeatasoiset, innovatiiviset ja ympäristöystävälliset GT
99 500 risteilijät ovat noin 294 metriä pitkiä ja noin 36 metriä leveitä. Risteilijöissä
on noin 1 250 hyttiä (2 500 alavuodetta)
ja henkilökuntaa 1 000 henkilöä. Erityistä huomiota on kiinnitetty aluksien ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkuuteen. Laivasarjan kukin alus antaa työtä
Meyer Turun telakalle noin 5000 henkilötyövuotta ja työllistää merkittävästi suomalaista meriteollisuusverkostoa. Laivojen kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia.
Turun telakan omistaja vaihtui
18.syyskuuta, kun saksalainen perheyhtiö Meyer Werft allekirjoitti siitä lopullisen kauppasopimuksen. ■
Vilperi Googleyhteistyöhön
SP-Bikeservice
kasvaa Salossa
Digimediatoimisto Vilperi on solminut Googlen kanssa Premier SMB Partner
-yhteistyösopimuksen ja saa käyttöön
viimeisimmät tiedot Adwords-tuotteista
ja työkaluista sekä tukea kampanjanhallintaan, raportointiin ja markkinointiin.
Premier SMB Partner -yritykset täyttävät
Googlen asettamat vaatimukset laadulle,
työn läpinäkyvyydelle sekä asiakaspalvelulle, ja ovat käyneet läpi laajan koulutuskokonaisuuden.
SP-Bikeservice Oy on ostanut Porin
Laitepiste Oy:n, joka on valmistanut 25
vuotta rollaattoreja. Tuotanto siirtyy ensi vuonna Saloon, jossa kootaan noin
10 000 polkupyörää vuodessa. Yhtiö
työllistää 12 henkilöä ja keväällä 7 kausityöntekijää, rollaattori tuo työtä 5-10
henkilölle. Markkinointi- ja myyntiyhteistyö on aloitettu Huntteri Oy:n kanssa ja ponnistelut viennin avaamiseen on
käynnistetty.
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Lisää tuotteita, investointeja ja vientiä
K
asitien varteen Laitilaan on noussut
jo hehtaari Munax Oy:n tuotantotiloja. Uusin tehdaslaajennus otettiin
lokakuussa käyttöön. Munanpakkaamo on
laajentanut toimintaansa uusille liiketoiminta-alueille, ja tuo markkinoille aluksi
kaksi uutta tuotetta.
– Ensimmäisenä tuomme kuluttajamyyntiin Laitilan proteiinijuomat, joissa on kananmunaa, hedelmiä ja marjoja.
Ne tulevat myyntiin ensi vuoden alussa
Toinen uutuus on aluksi suurtalouskeittiöihin markkinoitava munavoi, joka on
helposti levitettävää ja säilyy ilman lisäaineita 28 päivää, toimitusjohtaja Janne
Torikka kertoo.
Munavoi on Munaxin patentoima tuote, jossa käytetään Valion voita. Siitä on
tehty jakelusopimus Valion kanssa.
– Yhteistyö on meille erittäin merkittävä, koska kaksi kotimaista elintarvikealan yritystä voi näin yhdistää tietotaitonsa.
Proteiinijuomista on jo tehty jakelusopimuksia Suomessa keskusliikkeiden kanssa ja tähtäämme myös vakavasti vientiin.
Neuvottelut ovat jo käynnissä Skandinaviassa. Tarvitsemme myös lisää sopimustuottajia, sillä raaka-aineen tarve kasvaa
ensi vuonna noin 20 prosenttia. Nyt tuottajia on noin 60, Torikka jatkaa.
Munax Oy on investoinut vajaan yhdentoista vuoden historiansa aikana jo
yhdeksän kertaa nykyaikaisiin tuotantomenetelmiin ja tuotekehitykseen. Uu-
sin investointi on niistä suurin ja se nieli
neljä miljoonaa euroa. Yrityksen omistajat ovat kolme suomalaista tuottajaa Juha
Vento, Hannu Majander ja Janne Torikka perheineen.
– Laajennuksessa saimme uusia tiloja
ja laitteita, kuten pakkasvaraston ja pakastuslinjan. Lähivuosina on tulossa vielä investointien kierre, sillä olemme panostaneet paljon tuotekehitykseen, joten uusia
tuotteita on tulossa, Torikka jatkaa
Hänen mukaansa on aika nostaa myös
tuottajien arvostusta, ja hän lupasi laajennuksen avajaisissa nostaa luomu-, virikeja lattiakanaloiden tuottajahintaa viidellä
prosentilla. Myös henkilökuntaa arvostetaan, ja vihkiäistilaisuudessa yrityksen
tuotekehitystiimi kukitettiin kiitokseksi
hyvästä työstä.
– Olemme syksyllä palkanneet kuusi
uutta työntekijää, ja vuoden lopussa tarvitsemme vielä 3-4 uutta jalostustyöntekijää, Torikka toteaa.
Avajaisissa vieraili myös maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, joka sanoi olevansa ylpeä varsinaissuomalaisesta Munaxista.
– Yrityksen investoinneissa näkyy usko tulevaan. Myös elintarvikealan rakennemuutos on otettu hyvin huomioon, sillä
logistiikka on tehokasta ja lisäksi halutaan
hyödyntää biotalouden uudet mahdollisuudet ja luoda uusia innovaatioita, jotka
ovat todellisia vientituotteita. Myös tuo-
Laitilassa kananmunia pakataan kahdessa vuorossa nykyaikaisin menetelmin.
tannon eettisyys ja eläinten hyvinvointi
otetaan hyvin huomioon. On myös erittäin arvokasta työllistää ihmisiä, ministeri totesi puheessaan.
Munax Oy:n liikevaihto on noin 30
miljoonaa euroa, henkilökuntaa on 60.
Yritys pakkaa noin 20 miljoonaa kiloa kananmunia vuodessa. Tammikuussa 2014
yritys lanseerasi pakatun munanvalkuaistuotteen kotitalouksiin ja suurkeittiöihin.
ANNE KORTELA
MAINOS
Yrittäjän ammattitutkinto oppisopimuksella ydinosaamisen tueksi
T
urun ja Raision oppisopimustoimistot juhlivat
opiskelijoiden valmistumista yhteisessä Sadonkorjuujuhlassa Turun VPK -talolla. Tilaisuudessa palkittiin myös ansioituneita opiskelijoita.
Turun oppisopimustoimiston stipendillä palkitseman yrittäjä Maria Leinon ydinosaaminen on hioutunut kymmenen vuoden aikana henkilöstö- ja johtamiskonsultoinnissa StrateCom Oy:ssä, joka siirtyi
yrityskaupan jälkeen Maria Leinon omistukseen vuosi sitten. Yrittämisen mukanaan tuomat tehtävät tarvitsivat tuekseen yrittäjäosaamista. Oppisopimustoimiston tarjoama työn ohessa suoritettava Yrittäjän
ammattitutkinto ja mentor-tuki sopivat parhaimmin
kiireiseen arkeen.
Tutkinnossa korostuu käytäntö, jossa luennoitsijat tuovat osaamisensa suoraan yrittäjän arkeen. Leino on listannut parikymmentä kohtaa, joista on ollut
suoraan hyötyä.
– Konkreettisen opin voi käyttää hyödyksi heti.
Tämä on selkeyttänyt yrittäjän eri roolien ymmärtämistä, kuten milloin roolini on edistää yrityksen
markkinointia, tuotekehitystä tai taloushallintoa. Nyt
tiedän mikä ”roolihattu” minulla on kulloinkin päässä, pohtii Leino.
Lähiopetuksessa saatu vertaistuki muilta yrittäjiltä on tärkeää. Leinon mielestä oppisopimusopiskelu
ei syö ajallisesti liikaa resursseja. Opiskelijan motivaation ja aktiivisuuden pitää olla korkealla, koska
läsnäolopakkoja ei ole.
MENTOR YRITYSKUMMEISTA
Yrittäjän ammattitutkintoa suorittava saa tuekseen
mentorin, jolla on pitkäaikaista kokemusta ja tietoa yrityksen kehittämisen keskeisistä toiminnoista, olipa se
sitten ulkomaankauppaa tai yrityskaupan suunnittelua.
Kuvassa talousneuvos Olavi Johansson ja
yrittäjä Maria Leino.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Talousneuvos Olavi Johanssonilla on 25 vuoden
kokemus palvelubisneksen johtamisesta ja hän valikoitui StrateComin mentoriksi Yrityskummien kautta. Tapaamiskertoja on ollut noin kahdeksan.
– Kävimme läpi vaiheittain liiketoiminnan kehittämisen prosessin aina osakeyhtiön tilinpäätökseen
asti. Miten voi välttää karikoita ja miten päästä eteenpäin, kuvailee Johansson.
Johansson kehuu yhteistyötä hyväksi ja mentorointi jatkuukin vielä, vaikka yrittäjäkurssi on päättynyt.
– StrateComissa kova ydin on asiantuntemus henkilöstöasioissa. Mentorin rooli on näkökulmien ja yksinkertaistettujen mallien luonti yrittäjälle, kiteyttää
Johansson.
Yliopistonkatu 31, 4 krs. 20100 TURKU
puh 02 2633 4900
Yritys & Talous 7
Hartela-yhtiöt Oy
Hartela-yhtiöt Oy:n hallitus on kutsunut konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi DI Juha
Korkiamäen (53). Hän aloittaa tehtävässään
5.1.2015 ja siirtyy siihen NCC Housing-liiketoiminta-alueen maajohtajan tehtävistä. Hän
on toiminut NCC-konsernissa vuodesta 1999
alkaen useissa asuntorakentamisen johtotehtävissä. Heikki Hartela keskittyy jatkossa uusiin strategisiin kehityshankkeisiin ja hallitustyöskentelyyn.
Kesko Lounais-Suomi Nuorkauppakamarien vuosi 2015
Someco Oy
Aurajoen Nuorkauppakamari ry
Teija
Leino
Teija Leino on aloittanut marraskuussa 2014
myyntijohtajana. Someco Oy on vuonna
2012 perustettu sosiaalisen median erikoistunut viestintätoimisto. Someco sparraa ja
konsultoi sekä yrityksiä että asiantuntijaorganisaatioita käyttämään sosiaalista mediaa
tehokkaasti sekä tukee yrityksiä sisällöntuotannossa, kampanjatoteutuksissa sekä myös
entistä enemmän sosiaalisen median mainonnassa.
Mika ja Anne Pukkila
Turun Messukeskus Oy Turun K-market Härkämäen uutena kauppiaana aloitti joulukuun alussa kauppatieteiden maisteri Ossi Kulmala (27). Hän suoritti
Ruokakeskon Kauppiasvalmennukseen kuuluvan kauppaharjoittelun Hirvensalon K-market Delissä. Aiemmin hän on työskennellyt
Nokian ja Cargotecin palveluksessa. Ruoanlaitto ja uudet ruokatrendit kiinnostavat, ja
erityisesti läheltä tulevat tuotteet saavat lisätilaa kaupassa. K-market Härkämäki työllistää
kauppiaan lisäksi yhdeksän työntekijää, jotka
siirtyvät uuden kauppiaan palvelukseen.
Turun Messu- ja Kongressikeskuksen uudeksi
toimitusjohtajaksi on nimitetty MBA Hannele
Wolf-Mannila (44). Hän siirtyy tehtävään pitkäaikaisen toimitusjohtajan Tuomas Kytän
jäädessä eläkkeelle vuoden lopussa. Merkittävän, vuosikymmenien mittaisen messu-uran,
tehnyt Kyttä on ollut yhtiön johdossa vuodesta 2000. Wolf-Mannila tulee tehtävään mainostoimisto Briiffin toimitusjohtajan paikalta.
Hän on aikaisemmin toiminut myös näyttelypäällikön tehtävissä Helsingin Messukeskuksessa ja vastannut siten useista merkittävistä
kansainvälisistä messutapahtumista.
Someron K-supermarket Härkätien kauppias
vaihtui marraskuun alussa. Uusina kauppiaina
aloittavat Mika ja Anne Pukkila. He rakennuttavat Somerolle täysin uuden kauppakiinteistön, joka useine etumyymälöineen valmistuu keväällä 2016. K-supermarket Härkätie
työllistää kauppiasperheen lisäksi 10 kaupan
alan ammattilaista. Mika Pukkila on jo toisen
polven kauppias, ja pariskunta on hoitanut
kauppaa 12 vuotta ennen siirtymistään yrittäjiksi muualle.
Taalintehtaan keskustassa toimivan K-market Matkompiksen kauppias vaihtui 10. marraskuuta. Uusina kauppiaina aloittivat Tuulia
Nieminen ja Kaisa Varjus. K-market Matkompis työllistää kauppiaiden lisäksi neljä
ruokakaupan osaajaa.
MPS-Yhtiöt
Turun tiimiä on vahvistettu kahdella uudella
konsultilla. Mari Jokiranta keskittyy erityisesti henkilöarviointeihin ja uudelleensijoitusvalmennuksiin, Catharina Kallio rekrytointeihin ja valmentamiseen. Molemmat
konsultit tekevät asiakasyritysten kanssa
myös laajasti erilaista kehittämistyötä.
Vuoden 2015 toiminnan painopisteeksi nostetaan Itämeren tilan parantaminen. Hallitukseen on valittu: puheenjohtaja (PRES): Sarianne
Mäkelä, viime vuoden pj. (IPP): Tatu Virta, varapuheenjohtaja (DP):
Maarit Hurme, kehitysjohtaja (LOM): Marjaana Roth, kehitysjohtaja
(IND): Marjo Leino, kehitysjohtaja (COM): Urho Blom, rahastonhoitaja (TREAS): Ringa Masalin, tiedottaja (LIO): Suvi Tuomi, sihteeri
(SECY): Heidi Sarmas, kansainvälisyysvastaava (IPRO): Eve Hirvonen.
Raisio-Naantalin Nuorkauppakamari ry
Vuonna 2015 toiminnan linjana on alueen, paikallisten yritysten sekä
oppilaitosten yhteistyön kehittäminen. Vietetään myös 40-vuotisjuhlavuotta. Hallitukseen on valittu: puheenjohtaja Pekka Vieno, varapuheenjohtaja Sofia Lindholm, kehitysjohtaja (yksilö) Stella Tallqvist,
kehitysjohtaja (yhdistys) Matias Ojala, kehitysjohtaja (yhteiskunta)
Mikko Ruhtinas, rahastonhoitaja Niina Virtala, sihteeri Heidi Hirviniemi, tiedottaja Aurora Nieminen, edellisen vuoden puheenjohtana, Tero Mikola.
Turun Nuorkauppakamari ry
Vuoden 2015 toiminta keskittyy Turun keskustan elävöittämiseen. Hallitukseen on valittu: puheenjohtaja Janne Puurunen, varapuheenjohtaja Daniela Knif-Kiviniemi. Kehitysjohtajat: Joonas Korhonen, Katariina Räike, Jori Salama ja Joonas Suominen. Rahastonhoitaja Aleksi
Naatula ja sihteeri Anna Hakala. Mukana hallituksessa jatkaa myös
vuoden 2014 puheenjohtaja Jaakko Saari. Hallitus kutsui tiedottajaksi Jaana Hildénin ja lainopilliseksi neuvonantajaksi Juhani Ekurin.
Turun Osuuskauppa
Marketkaupan toimialajohtajaksi on 23.9.2014
alkaen nimitetty Mikko Rauhanen. Hän jatkaa myös Turun Osuuskaupan johtoryhmän
jäsenenä. Rauhanen on toiminut vuodesta
2001 lähtien useissa johto- ja esimiestehtävissä TOK:n market-toimialalla, viimeksi S-market- ja Sale-ketjujohtajana.
KTM Hannamaija Reunanen on nimitetty talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi
1.1.2015 alkaen. Reunanen toimii tällä hetkellä
Aina Group Oyj:n talousjohtaja.
Vilperi Digimediat Oy
Toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.12.2014 alkaen Mikko Hallanoro. Entinen toimitusjohtaja ja perustajaosakas Petri Elovaara siirtyi
liiketoimintajohtajaksi vastaamaan Vilperin
palveluiden ja kumppanuuksien kehittämisestä. Muutos yritysjohdossa on osa Vilperin
kasvustrategiaa. Vuonna 2009 perustettu yritys on kasvanut nopeasti startupista 70 hengen digimediatoimistoksi. Tavoitteena on jatkaa kasvua kotimaassa valtakunnalliseksi 200
hengen yritykseksi ja laajentua kansainvälisille markkinoille.
Innovaatio-osaamisen
arviointia kehitetään
Turun ammattikorkeakoulu koordinoi EU-hanketta, jossa kehitetään
menetelmiä opiskelijoiden innovaatio-osaamisen arviointiin. Korkeakoulussa sovelletaan innovaatiopedagogiikkaa, jolla valmiuksia kehitetään koko opiskelun ajan, mutta niiden mittaamiseen ei ole ollut
riittävästi välineitä. Nyt kehittämiseen on saatu Erasmus+ -ohjelmasta miljoonan euron rahoitus. FINCODA-hankkeessa kehitetään tietokonesovellus innovaatio-osaamisen arviointiin, ja siinä on mukana
sekä korkeakouluja että yrityksiä viidestä maasta. Sovelluksesta hyötyvät sekä oppilaitokset että yritykset. Turun AMK menestyi tiukassa
kilpailussa, sillä vain vajaa neljä prosenttia hakijoista sai rahoituksen.
Nordkalk
Talonrakentamisen näkymät
tyydyttävät
Jarkko
Kaplin
Nordkalkin hallitus on nimittänyt diplomi-insinööri Jarkko Kaplinin (47) Nordkalkin toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Hän raportoi Rettig Groupin toimitusjohtajalle Hans
Sohlströmille. Kaplin on toiminut Nordkalkin PulpPaper & Finland divisioonan johtajana vuodesta 2012 ja vastaa toistaiseksi myös
tästä divisioonasta. Hän on Rettig Groupin
johtoryhmän jäsen.
Lounaisen Suomen rakennuttajien mielestä viimeisen puolen vuoden
talonrakentamisen suhdannetilanne on ollut tyydyttävä ja teetettävien töiden määrä seuraavana puolivuotiskautena pysyy ennallaan.
Uusasuntotuotanto ja toimitilarakentaminen supistuvat, mutta korjaustoiminnan arvioidaan kasvavan.
- Tarjouspyynnöt ovat vähissä uudisrakennuspuolella, mutta onneksi on korjausrakentamista. Mitään kasvua ei ole indikoitavissa. Hyytävä, jäinen talvi on tulossa, kun kohteet vähenevät, työttömyyttä tulee,
Talonrakennusteollisuus ry:n Turun yhdistyksen puheenjohtaja Jari
Lainio Rakennustoimisto Lainio & Laivorannasta toteaa.
Yhdistyksen jäsenyritysten tilanteet vaihtelevat. Joillakin on täystyöllisyys, osalla on kohteita valmistumassa vuoden lopussa, eikä uusia ole paljon tarjolla. Rakentajat toivoisivat, että julkisen puolen kohteista tulisi päätöksiä, jotka auttaisivat tilannetta.
NIMITYSUUTISET mania@manialehti.fi
8 Yritys & Talous
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Aurajoen Nuorkauppakamari ry
Raisio-Naantalin Nuorkauppakamari ry
Turun Nuorkauppakamari ry
Naiset ja valta
Onko naisjohtajilla valtaa, pohtivat naisjohtajien
Gaia-verkoston keskustelijat.
G
aia Network Association ry on
johtavassa asemassa olevien
naisten yhteistyöverkosto, joka
on toiminut Suomessa kymmenen vuotta. Turkulaiset jäsenet kokoontuivat keskustelemaan siitä, tuoko johtajuus naisille valtaa. Paneelissa olivat mukana
Nesteen Naantalin jalostamon johtaja
Elina Herrala, FLS Finlandin toimitusjohtaja Helena Korte, Turun yliopiston
kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Maija
Vähämäki sekä Katariinan seurakunnan
uusi kirkkoherra Leena Kairavuo. Keskustelua moderoi Humapin organisaatiokonsultti Seija Raesola, ja siihen osallistui noin 20 yhdistyksen jäsentä.
Kaiken kaikkiaan keskustelu oli aktiivista. Yleisenä mielipiteenä voi sanoa,
etteivät naisjohtajat erityisemmin pidä
naisten ja miesten vastakkainasettelusta. – Vaikka eroja sukupuolten kohtelussa myönnettiin edelleen olevan.
Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että valta tulee henkilön, ei automaattisesti aseman tai sukupuolen kautta.
– Valta pitää ansaita, pitää osoittaa olevansa sen arvoinen. En koe sitä välttämättä
sukupuoliasetelmana. Johtajuus on muuttunut, ja johtajaan kohdistuu enemmän
vaatimuksia kuin aikaisemmin. Ennen vallan käyttö on perustunut enemmän auktoriteettiin, nykyisin tapa johtaa ratkaisee
enemmän, Elina Herrala toteaa.
– Valta on jossain, jos se ei ole johtajalla, niin joku muu ottaa sen käyttöönsä. Pelkkä asema ei riitä, vaan täytyy olla
kiinnostunut muun muassa henkilöstöhallinnosta ja hyvinvoinnista, Leena Kairavuo miettii.
– Tutkittu asia on, että naiset eivät tue
toisiaan, se on jotenkin kummallista. Esimerkiksi yliopistoissa hierarkkisissa rakenteissa on valtaa. Harva lähtee muuttamaan rakenteita, mutta vasta sitten on
valtaa, kun pystyy muuttamaan niitä. Val-
ta ei ole vain aseman tuomaa, Maija Vähämäki toteaa.
Naiset eivät aina myöskään halua valtaa, vaikka sitä tarjottaisiin heille, totesi
useampi keskustelija. Syynä nähtiin esimerkiksi ylitunnollisuus ja oman osaamisen aliarvioiminen, sekä haluttomuus
vastuunottoon.
Mehiläisen yksikönjohtaja Kirsi Leväpelto näkee, että miesjohtajien verkostot ovat vahvemmat jo historiallisesti.
Hän on tehnyt omalla kohdallaan tietoi-
Valtaa on silloin, kun osoittautuu sen arvoiseksi, Helena Korte (vas.), Elina Herrala,
Maija Vähämäki ja Leena Kairavuo toteavat, keskustelua moderoi Seija Raesola.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
sen päätöksen tukea aina naiskollegoitaan
ja toivoo että tapa yleistyy.
Leena Kairavuon mielestä naista ei pidä tukea vain siksi, että hän on nainen.
Koska naisia on kuitenkin vielä vähemmän johtajina, niin heitä on hyvä tuuppia
eteenpäin. Hän toteaa, ettei olisi tullut itse valituksi kirkkoherraksi ilman tukijoukkoja.
Millaisia asioita johtajuuteen sitten
liittyy, ja onko eroja mies- ja naisjohtajien välillä?
– Pitää hyväksyä, että kaikki eivät aina tykkää. Monelle naiselle on kehittymisen paikka, että pystyy ottamaan vastaan negatiivista palautetta, Elina Herrala
sanoo.
Helena Korte kokee epäonnistuneensa, jos joutuu käskyttämään alaisiaan. Hänen mielestään asiantuntijaorganisaatiota
pitää johtaa muilla keinoin. Myös Leena
Kairavuo pitää motivointia ja ilmapiirin
rakentamista tärkeänä, mutta toteaa, että johtaja tekee tiukan paikan tullen lopulta päätökset.
Kaiken kaikkiaan naisten pitää uskaltaa ottaa vastuuta, jos haluaa johtajaksi.
– On myös rohkeasti uskallettava
mennä epämukavuusalueelle. Harvoin näkee epäonnistumisia, mutta menetettyjä
tilaisuuksia kyllä, Elina Herrala tuumaa.
ANNE KORTELA
Yritys & Talous 9
Mahdollisuuksia m
Marja Vaiste näkee matkailualalla
potentiaalia, jonka hyödyntäminen
ei ainakaan jää kiinni yrittäjästä.
Innostus, rohkeus ja aktiivisuus sekä
hyvät yhteistyötaidot ovat vieneet
häntä eteenpäin.
MARJA VAISTE ei epäröi tarttua tilaisuuteen, kun se tulee kohdalle.
Asenne on vienyt hänet Kaarinassa yrittäjäksi jo kolmeen matkailu- ja ravintola-alan yksikköön.
Tuorlan Majatalo Piikkiössä oli alkusysäys. Vaiste oli ollut viestintätoimistonsa kautta mukana maa- ja metsätaloushallituksen
hankkeessa, joka oli juuri päättynyt, ja mietti, mitä seuraavaksi, kun
hän kuuli että Tuorlaan etsittiin yrittäjää lähiruokahankkeen vetäjäksi. Hankkeeseen liittyi myös puodin ja kahvilan perustaminen.
– Se kolahti, sillä minulla oli juuri sitä kokemusta, mitä haettiin: markkinointia ja maatalouden sekä ruoka-alan tuntemusta.
Lisäksi lähiruoka on aina kiinnostanut minua. Näin siinä mahtavan mahdollisuuden, uskoin ideaan ja päätin tehdä töitä täysillä.
Tuorla vei sydämen ja ajan, hän sanoo.
Uskoin ideaan ja päätin
tehdä töitä täysillä.
0414
KAIKKI LOKSAHTI PAIKOILLEEN, ja viestintätoimisto siirtyi pöytälaatikkoon, kun sen kaksi työntekijää työllistyi muualle. Tuorlan lähiruokapuotiin panostettiin, ja sille muodostui vakiintunut asiakaskunta. Yhteistyö tiivistyi alueella toimivan ammattiopiston,
planetaarion ja observatorion kanssa, ja matkailijoita käy kymmeniä tuhansia vuodessa.
Siksi Marja Vaiste ei ollut lainkaan kiinnostunut, kun hotelli Kivitaskun lounasravintolan yrittäjä tarjosi hänelle Kaarinan Tähti -ravintolaa Kaarinan keskustasta. Omistaja asui
itse Porvoossa, ja koki sen hoitamisen hankalaksi.
– Onneksi hän puhui minut ympäri. Ravintolan sijainti on keskeinen, Tähden konsepti toimii hyvin, ja meillä on
loistava henkilökunta.
KOLMAS TULOKAS YRITYKSEEN oli juhla- ja kokouskartano
Kaarinan Ala-Lemun alueella meren rannalla.
– Se oli ollut tyhjillään pari vuotta, ja sinne haettiin
vuokraajaa. Ajattelin, että minä en ainakaan lähtisi. Mutta projektipäällikkö sai houkuteltua minut katsomaan,
ja paikka oli tosi hieno. Kohtalo johdatti minua, ja taas
minä suostuin. Nyt olen kyllä sanonut, että se on sitten
tässä, Marja Vaiste nauraa.
Hän nimesi kartanon Piispankartanoksi, koska haluaa tuoda
erityisesti sen historiaa esille. Kartano on kuulunut muun muassa Armfeltin suvulle, ja se mainitaan jopa Vänrikki Stoolin tarinoissa. Kartanoon tavoitellaan asiakkaiksi yrityksiä, yhdistyksiä ja
ryhmiä. Se on myös suosittu juhlapaikka.
10 Yritys & Talous
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
matkailussa
– Olen miettinyt paljon sen vetovoimaa. Yksi ominaisuus on hiljaisuus, jota ihmettelen joka kerta kun menen sinne. Siellä on jotenkin tosi hyvä tunnelma, ja siellä onkin järjestetty mindfullness-koulutuksia ja vastaavia. Sinne sopisivat myös hyvin luontoon liittyvät
hyvinvointitoiminnot.
Marja Vaiste sopii erinomaisesti yrittäjäksi, sillä hän on aina pitänyt työnteosta. Työssä tärkeintä on hänen mielestään asiakassuhteiden hyvä hoitaminen, jota hän korostaa myös henkilökunnalleen.
– Arvostan todella asiakkaita, ja olen ikionnellinen, kun saan tavata heitä. Siitä saa sellaista iloa, mitä paperibyrokratia ei koskaan tuota.
Olisi mukavaa, kun voisi aina olla vastaanottamassa vieraita.
TALOUSSUHDANTEISTA HUOLIMATTA Marja Vaisteen mielestä matkailualalla on ollut aika tasaista. Myös ravintolapalveluja käytetään koko ajan,
vaikka osa asiakkaista näyttää valitsevan ruokapaikan pelkästään hinnan, ei laadun tai ympäristön, perusteella. Matkailuyritysten sijainti
Turun vieressä on haastava, mutta se tuo myös etuja, ja yhteistyö Turku Touringin kanssa toimii hyvin. Turussa panostetaan tapahtumiin
ja markkinointiin, jotka hyödyttävät koko aluetta, ja esimerkiksi perhematkailijat majoittuvat usein mielellään Kaarinaan. Myös saariston
läheisyys on matkailullisesti hyvä.
– Pidän myös mahdollisena, että lähivuosina esimerkiksi Aasiasta
voi alkaa vyöryä massoja tänne, kunhan aluetta osataan markkinoida
ja järjestää heille sopivia palveluja. Esimerkiksi puhdas luonto voi houkuttaa. Venäläiset matkailijat ovat myös mahdollisuus, vaikka matkustus sieltä on vähentynyt. Meillä on ollut heille esimerkiksi kielikursseja.
PUUHAKKAIDEN TYÖPÄIVIEN JÄLKEEN Marja Vaisteen vapaa-aikaa täyttävät paljon luottamustoimet. Hän on mukana sekä Kaarinan että Varsinais-Suomen Yrittäjissä ja lisäksi Kaarinan kaupunginvaltuustossa.
– Kalenteriin ei helposti jää tyhjää, se vain täyttyy. Joskus mietin,
että se on elämänhalu, tietty nälkä olla mukana ja päästä vaikuttamaan asioihin. Toisaalta osaan myös rentoutua esimerkiksi teatterissa tai jossain hoidossa. En shoppaile, mutta kokeilen sen sijaan erilaisia palveluja. Tai luen dekkaria ja poljen samalla kuntopyörää, yrittäjä
kertoo hymyillen.
Kaarinan Yrittäjien puheenjohtajana hän oli viisi vuotta, vaikka kasvatti samaan aikaan omaa yritystään. Sitten hän ajoi läpi sääntömuutoksen, jolla puheenjohtajan pesti muutettiin maksimissaan 5-vuotiseksi. Nyt hän on enää hallituksen jäsen.
– Halusin pois, sillä puheenjohtajan tehtävä vei niin paljon aikaa
omalta työltä. Kaarinan Yrittäjien toiminta on todella aktiivista, koska järjestämme paljon tapahtumia ja teemme yhteistyötä monien eri
tahojen kanssa. Mielestäni yhdistykselle on myös parempi, että samat
ihmiset eivät ole aina päättämässä asioista.
VIIME VUOSINA KAARINAN kaupunki on usein arvioitu erilaisissa mittauksissa hyvin yrittäjämyönteiseksi jopa valtakunnan tasolla. Marja
Vaiste on hieman kriittisempi.
– Itse koen, että kysymys on osittain mielikuvasta, eikä juuri ole
eroa, onko yrittäjänä Turussa vai Kaarinassa. Esimerkiksi isommissa
päätöksissä pitäisi aina tehdä yritysvaikutusten arviointi, mutta sinä
aikana, kun olen ollut Kaarinan kaupunginvaltuustossa, yritysvaikutuksia ei ole arvioitu yhdessäkään asiassa. Kaarinassa näkee jopa yrittäjävastaista ajattelua. Hyvä esimerkki on Kuusiston Kruunun alue, josta yrittäjä on jo tehnyt 50 vuoden vuokrasopimuksen ja suunnitellut
sinne loma-asuntoja ja uimarantaa. Nyt sitä sitten alettiin vastustaa.
Ala-Lemun alueen ja samalla Piispanrannan tulevaisuus on vielä
avoin, koska kaavoitusprosessi on kesken. Alueen omistajat suunnittelevat sinne golf-kenttää.
– Toivoisin poliittisten päättäjien ymmärtävän, ettei kaikkea aina
ensimmäiseksi tarvitsisi vastustaa, vaikka on demokratia. Töistä on
pulaa, ja kun joku tarjoaisi töitä kesäaikaan 50:lle, luulisi, että se kiinnostaa. Koko alue tulee muuttumaan paljon.
MARJA VAISTE ON MÄÄRÄTIETOISELLA asenteellaan pystynyt ohjaamaan
elämäänsä haluamaansa suuntaan. Hän aloitti oman yrittäjänuransa viestintäyrittäjänä toimittuaan ensin Raisio-yhtymässä 14 vuotta
markkinointi- ja viestintätehtävissä. Hän kieltäytyi nimityksestä tuo-
tepäälliköksi, koska työhön olisi kuulunut paljon ulkomaanmatkoja.
– Lasten takia en halunnut yksinhuoltajana matkustaa paljon, sillä poikani oli vasta kuusivuotias. Perustin viestintätoimiston, koska siitä työstä minulla
oli kokemusta. Minusta yrityksen pitää
aina perustua omaan ammattitaitoon.
Yrittäjyys vei hänet täysin, ja yrittäjähenki on tarttunut myös hänen poikaansa. Tämä perusti oman yrityksen jo 18-vuotiaana. Poika on myös sanonut, että voisi jatkaa äitinsä yrityksiä myöhemmin, mutta tulevaisuus on vielä auki. – Sitä paitsi
Marja Vaiste on niin hyvässä vauhdissa, ettei loppu hänen omalle yrittäjänuralleen edes häämötä vielä pitkään aikaan. ■
Kuva: Piispankartano
TEKSTI: ANNE KORTELA, KUVA: MARKKU VITIKAINEN
Marja Vaiste
•
•
•
•
Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjä
Kotipaikka: Kaarina
s. 1954 Turussa
Koulutus: kauppatieteen maisteri (KTM), Turun kauppakorkeakoulu
Työura
• 1984–1998 Raisio Oyj, markkinoinnin suunnittelutehtävissä viestintäosastolla
• Omat yritykset:
• 1998–2005, Viestintäfree Oy, viestintätoimisto
• 2005- Tuorlan Majatalo Oy
Luottamustoimia/tunnustuksia:
• Kaarinan Yrittäjät ry, puheenjohtaja 2008–2013, hallituksen jäsen 2014• Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, varapuheenjohtaja 2013
• Kaarinan kaupunginvaltuuston jäsen 2013• Kaarinan kaupunginhallituksen varajäsen 2013• Kaarina mitali 2012
Perhe:
• 2 aikuista lasta
Harrastukset:
• Teatteri, konsertti, liikunta
Tuorlan majatalo Oy
• Matkailu- ja ravintola-alan yritys Kaarinassa
• Yritykseen kuuluu kolme yksikköä: Tuorlan Majatalo, Kaarinan Tähti ja
Piispanranta
• Liikevaihto 1,3 milj. e (2013)
• Henkilökuntaa 12, sesonkiaikana 40–50
Tuorlan Majatalo, Piikkiössä Tuorlan alueella, 2005• Kahvila-ravintola, majoitusta, kokous- ja juhlapalveluja
• Vanhanajan puoti: lähiruokaa ja eettisesti valittuja lahjatavaroita
• Tiivis yhteistyö: ammattiopisto Livia, Turun yliopiston observatorio ja Tuorlan
planetaario
• Tuorlassa käy noin 50 000 vierailijaa vuodessa
Kaarinan Tähti, Kaarinan keskustassa, 2009• Lounasravintola, kokous- ja juhlapalveluja
Juhla- ja kokouskartano Piispanranta, Ala-Lemussa, 2012• Kokous- ja juhlapalveluja, ravintola ja majoitusta
• Viereen suunnitteilla golfkenttä (Lemon Golf)
Yritys & Talous 11
ICT JA
OSAAMINEN
IT-projekteissa ihmisten
panos ratkaisee
Turbulentti ympäristö
edellyttää innovointia, jota
ei pitäisi kahlita
projektinohjauksella.
jektijohtamista esimerkiksi Tekesin Työ ja
johtajuus liminaalitilassa -hankkeessa. Siinä keskityttiin erityisesti innovatiivisuutta
edellyttäviin teknologiaprojekteihin, joissa nopea toimintaympäristön muutos on
käynnissä koko ajan.
-projektit ovat arkipäivää, mut– Koska projektien tavoitteet ovat erita niiden onnistuminen vaihte- laisia, pitäisi heti alussa päättää, mitkä asiat
lee. Ainakin projektin johtamis- pitää säätää tietylle tasolle. Jos tuloksista
tavoilla siihen voidaan vaikuttaa. Åbo toivotaan hyvin innovatiivisia, vapauksia
Akademin tietojärjestelmätieteen lehtori pitäisi antaa enemmän ja pystyä luomaan
ja dosentti Eija Karsten on tutkinut pro- luottamuksen ja innovatiivisuuden ilmapiiri, Karsten sanoo.
Hänen mukaansa pitäisi välttää rajoittamasta
ongelman ratkaisua siinä
pelossa että se menee pieleen. Epävarmuutta pitää
pystyä hallitsemaan, kun
toimitaan monimutkaisissa tai muuttuvissa ympäristöissä. Ainutkertaisissa
projekteissa toimintatavat
pitäisi miettiä projektin tavoitteiden kannalta, mutta varsinkin isoissa organisaatioissa on taipumus
luoda aiemmin hyviksi koetuista käytännöistä
sääntöjä, joita pitäisi aina
noudattaa.
Eija Karstenin mielestä ohjelmistojen kehittäminen
– Projektitiimille on
vielä lapsenkengissä, joten parannettavaa on paljon.
IT
hyvin turhauttavaa esimerkiksi seurata
yrityksen projektinhallintaohjeistoa, jos
heidän pitäisi kehittää jotain aivan uutta.
Eija Karstenin mukaan IT-alalla on
kahta koulukuntaa. Vanhemman koulukunnan ohjelmistotalot kannattavat perinteisiä projektimalleja, nuoremmat innovoivat enemmän.
PROJEKTIN ONNISTUMISEEN vaikuttaa myös
viestinnän onnistuminen tiimin sisällä.
– Tietotekniikan välineet ovat yleensä kunnossa, ja ne mahdollistavat etäkommunikoinnin ja testaamisen. Monikansallisissa hankkeissa on kuitenkin edelleen
ratkaisematta aikaero-ongelma, ja yllättävän suureksi tekijäksi on noussut kielitaito. Vaikka englantia osataan hyvin, harva
koodaajaa osaa tarpeeksi hyvin pystyäkseen syvälliseen keskusteluun. Myös kulttuurieroja tulee esiin.
Uuden ohjelmiston käyttöönotto kangertelee usein aikapulan takia.
– Oppiminen on yllättävän hidasta,
eikä siihen varata tarpeeksi aikaa. Työntekijät ovat usein hyvin kuormittuneita,
eivätkä innostu uuden sovelluksen opettelusta, varsinkaan jos ohjelma ei aluksi
toimi hyvin. Hyvä esimerkki onnistuneesta projektista on sähköinen veroilmoitus.
Vaikea asia on toteutettu niin hyvin, että
kansalaiset käyttävät sitä mielellään, Kars-
ten sanoo.
Kaiken kaikkiaan IT-projektin tavoitteet ja sisältö pitäisi miettiä ja niistä pitäisi keskustella riittävästi ennen projektin
aloittamista. Tämä pätee myös tilattaessa
projekti ulkopuoliselta toimittajalta.
IT-HANKINTOJEN ONNISTUMISTA tutkittiin
ensimmäisen kerran Tietojärjestelmien
hankinta Suomessa 2013 -tutkimuksessa yhteistyössä Celkee Oy:n, Tietotekniikan liitto ry:n ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n
kesken. Tutkimus osoitti, että kolmasosa
tilaajista on kokenut IT-projektin epäonnistuneen. Tutkimuksen tekijät pitävät sitä hälyttävänä.
Suurin syy epäonnistumiseen oli tilaajan ja toimittajan välisen viestinnän
epäonnistuminen ja toiseksi suurin syy
tilaajan puuttuva hankintaosaaminen ja
resurssipula. Merkittävä ongelma oli myös
tulosten mittaamisen vaikeus. Vaikka tilaajat pitivät selvästi tärkeimpänä tavoitteena
IT-hankinnan arvoa liiketoiminnalle, sitä
ei yleensä kyetty mittaamaan. Tutkimuksen tekijät korostavat, että IT-projektien
toteuttaminen on yhteistyötä, jossa keskustelu osapuolten kesken asioiden sisällöstä on tärkeää, ja sille on varattava riittävästi aikaa.
ANNE KORTELA
Ketterä käsikirja kaikkien käyttöön
Yritysten pitäisi nopeasti muuttuvassa
ympäristössä pystyä reagoimaan nopeasti ja kehittämään eri asiantuntijoiden
kesken yhdessä monimutkaisia tietoteknisiä järjestelmiä. Apua siihen voi löytyä ketteristä menetelmistä, jotka ohjelmistosuunnittelijat tuntevat hyvin. Niitä
voitaisiin soveltaa myös laitteistoriippuvaisessa sulautettujen järjestelmien kehittämisessä. Ketterissä menetelmissä
projektit jaetaan lyhyisiin jaksoihin, joissa tuotetta kehitetään eteenpäin.
TYÖTERVEYSLAITOS ja Turun yliopisto kehittivät Tekesin tukemana AgiES-projektissa Sulautettujen järjestelmien ketterän
käsikirjan. Se valottaa ketterien menetelmien taustoja sekä opastaa käytännön
läheisesti, miten niitä voidaan soveltaa
sulautettuja järjestelmiä suunniteltaessa. Kirja kuvaa tosielämän kokemuksia
yrityksistä, joissa sitä käytettiin. Pilottiyrityksiä olivat Ericsson, Nordic ID ja
Nextfour Group.
– Ketterät menetelmä on interaktiivinen tuotekehitysprosessi, jossa itsenäiset
kehitystiimit toimivat tiiviissä asiakasyhteistyössä läpi projektin. Olennaista
on jatkuva seuranta ja nopea reagointi. Ketterät menetelmät mahdollistavat
kokonaiskuvan ja riippuvuussuhteiden
ymmärtämisen ja niiden avulla voidaan
reagoida nopeasti muuttuvaan ympäristöön, erikoistutkija Ville Rantala Turun
yliopistosta kertoo.
12 Yritys & Talous
sujuvoittavat ketterän kehityksen periaatteet ja toimintakäytännöt edistävät
työhyvinvointia. Ne voivat lisätä työn
ymmärrettävyyttä, mielekkyyttä ja hallittavuutta, erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitoksesta kertoo.
Tuomas Mäkilä esittelee uutta opasta, jota ei tarvitse lukea kokonaan, vaan
hyödyt voi ottaa heti käyttöön. Kirjaa saa vapaasti yritysten käyttöön (netissä:
embedded.utu.fi/kasikirja).
KETTERIEN menetelmien käsikirja on tarkoitettu kaikkien käyttöön johtoportaasta
suunnittelijaan. Yritykset voivat hankkia
sen painettuna, ja se on netissä vapaasti saatavilla.
– Kirjaa ei tarvitse lukea kokonaan,
vaan sieltä voi hakea tarvitsemansa tiedon ja sivuja voi myös kätevästi irrottaa
kopioitaviksi. Opasta kehitetään myös
jatkossa, kommentteja voi antaa sähköpostissa, Facebookissa, Twitterissä
ja LindedINissä, erikoistutkija Tuomas
Mäkilä Turun yliopistosta sanoo.
ANNE KORTELA
PILOTTIYRITYKSISSÄ koettiin, että kehittämisessä mentiin oikeaan suuntaan, mutta
uusien toimintatapojen omaksuminen vei
aikaa, ja se aiheutti jonkin verran myös
vastustusta.
– Meillä sprintin pituus oli kaksi
viikkoa. Tiimit eivät olleet tottuneet palavereihin, joten niistä ei pidetty yhtään
ja jotkut kokivat edistyksestä raportoimisen stressaavana. Toisaalta läpinäkyvyys johti siihen, että kaikki tiimit tiesivät enemmän toistensa tekemisestä.
Itselleni oli esimiehenä paljon helpom-
paa hallita kokonaisuutta, kun tiesin tilanteen koko ajan, jaostopäällikkö Jari Roos Ericssonilta kertoo.
Työterveyslaitos tutki
työmenetelmiä työterveyden kannalta. Tulokset olivat hyvinkin myönteisiä. Tiedonkulku projektin sisällä ja
aikataulujen hallinta kehittyivät. Esimerkiksi dokumentaation tarve väheni, kun tiedonkulku parani.
– Oikein sovellettuna työtä
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Kyberturvallisuus vei
Nixun vauhdilla pörssiin
Tietoturva-aukkojen hallinta
on mahdollisuus kasvavalle
liiketoiminnalle.
S
uomalaiset sijoittajat uskovat kyberturvayhtiö Nixu Oyj:n kasvumahdollisuuksiin vahvasti, sillä yhtiön
listautumisannissa osakkeiden merkintä jouduttiin keskeyttämään ylimerkitsemisen vuoksi. Kaikkiaan listautumisanti
merkittiin 1,7-kertaisesti kuudessa päivässä. Annissa haettiin viiden miljoonan
pääomaa yhtiön kasvutavoitteiden vauhdittamiseksi. Listautumisanti alkoi 20.
marraskuuta, ja sen oli tarkoitus jatkua 4.
joulukuuta asti, mutta anti keskeytettiin
26. marraskuuta.
– Olemme erittäin tyytyväisiä listautumisantimme tulokseen. Kerätyt varat mahdollistavat Nixun kasvustrategian toteuttamisen. Listautumisannin onnistuminen
indikoi, että kyberturva koetaan kiinnostavana toimialana ja Nixun kasvustrategiaan uskotaan. Kiitän kaikkia merkintäsitoumuksen jättäneitä luottamuksesta.
Petri Kairinen kertoi Turussa, että kyberturvamarkkina ei juuri notkahtanut
vuoden 2009 finanssikriisin yhteydessä.
ICT JA
OSAAMINEN
Tervetuloa osakkeenomistajiksemme ja
tekemään kanssamme kyberturvasta totta,
Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen kommentoi yhtiön sijoittajatiedotteessa 27.11..
Nixu kävi Turussa 24. marraskuuta
esittäytymässä Varsinais-Suomen osakesäästäjät ry:n kokouksessa. Sielläkin kiinnostusta oli paljon, ja yhtiön esitepino hupeni nopeasti osakesäästäjien mukaan.
– Missiomme on pitää digitaalinen yhteiskunta toiminnassa. Tietoturvan uhka
kasvaa sitä mukaa, kun toimintojen etäkäyttöä ja mobiilikäyttöä lisätään verkon
yli. Erikoistumalla pystymme säilyttämään
osaamisemme korkealla tasolla, Kairinen
sanoi Turussa.
NIXU OYJ:N tavoite on kasvaa Pohjois-Euroopan suurimmaksi kyberturvayhtiöksi. Yritys toimii Espoossa, ja se
on perustettu vuonna 1988. Se on kehittänyt pääasiassa internetpalveluja, ja ollut mukana esimerkiksi Nokian Meego
-hankkeessa. Vuonna 2006 yritys muutti strategiaansa ja päätti keskittyä yksinomaan kyberturvallisuuteen. Sen jälkeen
yrityksen kyberturvallisuuden liikevaihto on kasvanut vuosittain keskimäärin
27 prosenttia. Yritys on hoitanut yli 400
asiakasprojektia 20 maassa. Asiakkaista
60 prosenttia on Suomen sadan suurim-
man yrityksen joukossa.
Lokakuussa 2014 yhtiö hankki yrityskaupalla Panorama Partners Oy:n. Nyt
henkilökuntaa on yli 140, ja Nixu on Pohjoismaiden suurin kyberturvaan erikoistunut asiantuntijayritys. Yrityksessä on 12
erikoistunutta tiimiä, ja kaikki sen tuotteet ovat palveluja. Tälle vuodelle yhtiölle
ennakoidaan 16,5 miljoonan euron liikevaihtoa ja ensi vuodelle 18,6 miljoonaa.
Analyytikko Mikael Rautanen Inderes Oy:stä arvioi, että Nixulla on edellytykset lähivuosina yli 10 prosentin orgaaniseen kasvuun pelkän markkinakasvun
turvin.
– Lisäksi yhtiön korkean tason asiantuntijapalveluilla pitäisi olla edellytykset
muita IT-palveluyhtiöitä korkeampiin
marginaaleihin. Kannattavuutta kuitenkin
rajoittavat panostukset kasvuun. Markkina
on vielä epäkypsä, ja kilpailu tulee hakemaan muotoaan. Nixulla on mielestämme
suurimpana erikoistuneena yhtiönä hyvät
edellytykset hyötyä markkinan tulevasta
konsolidaatiopaineesta, Rautanen arvioi.
Kaupankäynti Nixu Oyj:n osakkeilla
tapahtuu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n
ylläpitämällä First North Finland -markkinapaikalla, kaupankäyntitunnus on NIXU.
ANNE KORTELA
Turku Science Park Oy
vauhdittaa
innovatiivista kasvua
Me Turku Science Park Oy:ssä edistämme korkeakoululähtöisen
osaamisen hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi
sekä jo toimivien yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.
POHDITKO YRITYSTAI TUOTEIDEASI
MENESTYMISMAHDOLLISUUKSIA?
KAIPAATKO NEUVOJA
LIIKETOIMINTASI
KASVATTAMISEEN JA
KEHITTÄMISEEN?
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
KIINNOSTAVATKO
KANSAINVÄLISTYMISEEN
LIITTYVÄT KYSYMYKSET?
www.turkusciencepark.com
Toimintaamme hyödyntämällä säästät aikaa, vaivaa ja rahaa
sekä saat verkostomme käyttöösi.
Marika Parvinen totesi tutkimuksessaan,
että johto voi uskoa formaaliin
johtamiseen vaikka alaisten toiminta
perustuu arvoihin, joita johto ei edes
tunnista.
Yritys & Talous 13
ICT JA
OSAAMINEN
Big datasta hyötyä monenlaiseen
liiketoimintaan
Analytiikka auttaa
siirtymään yhä
tehokkaampaan
tietomassojen
hyödyntämiseen.
B
ig data on käsite, josta parin viime
vuoden aikana on puhuttu paljon.
Aivan täsmällistä määritelmää siitä
ei ole, mutta termi on yhteisnimitys suurille, jatkuvasti kerättäville ja nopeasti muuttuville tietomassoille, joita kerätään useista
eri lähteistä. Kerääminen on sinänsä helppoa, ja hyödyn saaminen siitä on synnyttänyt big dataan erikoistuneita yrityksiä.
Turkulainen Bigdatapump Oy on
ex-nokialaisten perustama yhtiö, joka
lähti kaksi vuotta sitten vauhdikkaasti alkuun erityisesti kuluttajakäyttäytymistä peilaavan tiedon hyödyntämisestä. Asiakkaat ovat suuria yrityksiä, joilla
usein on toimintaa myös ulkomailla. Parhaan hyödyn big datasta saa juuri skaalaedun kautta.
– Kahdessa vuodessa maailma on jo
muuttunut paljon. Viime aikoina olemme lisänneet tuotteisiimme analytiikkaa,
ja päässeet alkuun myös teolliseen internetiin liittyvien palvelujen tuotteistamisessa. Big dataa voidaan käyttää teollisuudessa sekä laitteiden että ihmisten
käyttäytymisen älykkääseen ennakointiin, jonka avulla tuotanto- ja logistiikkaprosesseja pystytään tehostamaan ja
optimoimaan investointeja, toimitusjohtaja Martti Reilander kertoo.
MUUTOS on tapahtunut panostuksilla entistä tarkempaan analytiikkaan, jota tuotetaan matematiikan, esimerkiksi toden-
näköisyyslaskennan ja soveltavan fysiikan jektia parhaana, jossa on ollut mukana. ja Pohjois-Afrikan (MENA) alueelle.
avulla. Niihin liittyvää osaamista on sekä Etuna tulee myös asiakkaan tiimin sitou- Bigdatapumin yhteistyökumppani Duhankittu omaan yhtiöön että ostettu ali- tuminen jo kehitysprojektin aikana uu- bizzle operoi MENA-alueen johtavaa
hankintana.
teen menetelmään, Reilander toteaa.
verkon vertaiskauppapaikkaa, joka muisAsiakastyöskentelyssä olennaista on
Bigdatapumpin liiketoimintakonsep- tuttaa Suomen Huuto ja Tori -palveluja
pitkälle tuotteistetut menetelmät, nopea ti näyttää onnistuneen, sillä tuore yritys tai maailmanlaajuista eBay’tä. Dubizzle.
eteneminen ja jäntevä toiminta. Koko- on kasvanut nopeasti, vuoden 2014 liike- com toimii 14 maassa ja 22 kaupungissa
naisprojekti voi kestää kuusi viikkoa, ja vaihto tulee olemaan noin miljoona eu- Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, ja on
se on jaettu kahden viikon sprintteihin.
roa. Liikevaihdosta jo 30–50 prosenttia osa monikansallista sähköisen kaupan– Kun aikaisemmin tavoitteena oli tulee ulkomailta, kolmelta mantereelta. käynnin ja median brändien ryhmittytiedon varastointi ja raportointi, nykyisin Pääpaino on ollut kuluttajamenetelmis- mää, Naspers Groupia, joka toimii yli 130
tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Pi- sä, mutta Reilanderin mukaan teollinen maassa. Bigdatapumpin on tarkoitus tuottää olla ketterä. Hyvin tyypillistä on, että internet tulee kasvattamaan osuuttaan.
taa Dubizzlelle edistykselliset liiketoiminlähdemme ratkaisemaan jotain asiakkaan
nan analytiikka- ja business intelligence
ongelmaa. Alussa pidetään suunnitteluTOSIN kuluttajapuolellakin tapahtuu pal- -ratkaisut.
palaverit, toteutus tehdään vaiheittain, ja jon. Marraskuun puolivälissä käynnisANNE KORTELA
päivittäin käydään työtehtävät ja tavoit- tettiin ensimmäinen projekti Lähi-Idän
teet läpi. Palaverit ovat usein
virtuaalisia, ja tarkkaan jäsennettyjä. Toimintamme on asiakkaalle päin hyvin läpinäkyvää. Ja kaiken lähtökohta on,
että saamme mitattavia tuloksia, jotka tuovat asiakkaan liiketoimintaan todellista lisäarvoa, Reilander selvittää.
Hänen mukaansa kuudessa viikossa opitaan koko ajan
lisää ja saadaan jo paljon aikaan. Ja vaikka ketterät menetelmät ovat monelle asiakkaalle uusi tapa toimia, he alkuun
päästyään yleensä pitävät juuri
siitä, että ovat koko ajan tilanteen tasalla ja tietävät mitä on
tulossa. Se ei läheskään aina
toteudu perinteisissä IT-projekteissa.
– Jopa 25 vuotta IT-projekteja hoitanut konkariasiakas on kiittänyt tällaista pro- Martti Reilander pitää työtään niin mielenkiintoisena, että joka päivä on kiva tulla töihin.
Tablettipelien uranuurtaja kehittää moninpeliä
14 Yritys & Talous
siirtojen vaihdon. Tarkoituksenamme
on luoda skaalautuva moninpeliarkkitehtuuri, jota voidaan käyttää asynkroniseen sarjaliikkeeseen pohjautuvissa
mobiilimoninpeleissä. Käytännössä se
tarkoittaa, että kun teen liikkeen pelissä, vuoron siirtymisestä lähtee ilmoitus
serverillemme. Sieltä tieto lähtee taas
toisen pelaajan puhelimeen tai tablettiin
push-ilmoituksena, Jernstörm kertoo.
Yritys on oppinut pelinkehityksestä
paljon. Suurin hitti Benji Bananas syntyi kymmenen pelin jälkeen pitkällisen
kehitystyön tuloksena.
– Benji Bananas on selkeä hitti verrattuna muihin tekemiimme peleihin
– sen suosio on oikeastaan yhtä suurta kuin kaikkien muiden peliemme lataukset yhteensä. Teimme Benjin soft
launchin keväällä 2012, jonka jälkeen
jatkoimme mittauksia ja tuotekehitystä
yli puolen vuoden ajan. Kehitystyöhön
panostaminen toi tuloksia: ensimmäisessä versiossa 0,5 prosenttia käyttäjistä sanoi pelaavansa peliä enemmän kuin
100 pelikertaa ennen lopettamista, kun
taas loppupään versioissa sama luku kasvoi 20 prosenttiin. Tämä osoittaa, kuinka huikean tärkeää on kehittää peliä viimeiseen saakka, Jernström kuvailee. ■
Kuva: Tribeflame
Turkulainen Tribeflame oli mukana
tablettipelimarkkinoilla jo ennen kuin
yhtäkään laitetta oli myyty, ja se on yksi
ensimmäisistä yrityksistä, joka on kehittänyt pelejä iPadille.
– Näimme 2000-luvulla, että kosketusnäytölliset laitteet olivat nousseet hyvin suosituiksi kännyköiden kautta, ja
ruudut kasvoivat suosion myötä. Kosketusnäytöt sopivat nimenomaan peleille,
joten perustimme Tribeflamen ja loimme pelejä laitteille, joita alettiin kutsua
tableteiksi, yrityksen toimitusjohtaja Torulf Jernström kertoo.
Tribeflame on nyt Tekesin rahoituksella päässyt parantamaan omaa pelimoottoriaan moninpelaamisen suuntaan
Skene-peliohjelmaan. Rahoituksen lisäksi Tribeflame on hyötynyt Skenen tarjoamasta verkostosta.
– Skenessä kehitämme pelimoottoria, joka mahdollistaa pelaajien välisten
Torulf Jernström pitää pelin tuotekehityksen viimeistelyä hyvin tärkeänä
sen menestykselle.
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
MAINOS
Yrityksillä mahdollisuus jopa miljoonan euron
Tuotto-osuusmerkintään - tuottotavoite 3,25 %
aikaista ja kohtuullisen riskin sijoitusta. Tuottotavoite on erinomainen suhteutettuna vallitsevaan korkotasoon.
Tuottotavoite on 3,25 prosenttia
vuosille 2014 ja 2015, mutta lopulli-
sesti se määräytyy pankin edustajiston kokouksessa. Korko maksetaan sijoittajille jälkikäteen kerran vuodessa
kesäkuussa.
– Tuotto-osuus on kivijalkasijoi-
S
uuren kiinnostuksen vuoksi Turun Seudun Osuuspankki on
aloittanut uuden Tuotto-osuusannin ja nostanut asiakaskohtaisen ylärajan 200 000:sta miljoonaan euroon.
Yhden Tuotto-osuuden arvo on sata
euroa, joten enimmillään niitä voi merkitä 10 000 kappaletta. Merkintä alkoi
3.11.2014 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun asti, mikäli pankin hallitus ei päätä keskeyttää antia aiemmin.
Tuotto-osuus on oman pääoman
ehtoinen sijoitus eli sijoitus osuuspankkisi ydinpääomaan. Tuotto-osuus
sopii yritykselle, jonka kassaan on kertynyt likvidejä varoja, jotka voidaan sitoa pidemmäksi aikaa. Tuotto-osuus
on mainio vaihtoehto, kun etsit pitkä-
Tuotto-osuuksista saa lisätietoja Turun Seudun Osuuspankin asiantuntijoilta,
vas. sijoituspäällikkö Olavi Junttila, sijoitusasiantuntija Olli Haataja ja sijoitusjohtaja Juha Hauhtonen.
tus, joka on lähtökohtaisesti pitkäaikainen. Sen arvo ei heilahtele, ja tuotto päätetään kerran vuodessa, joten
sijoituksen seuraaminen on vaivatonta. Tuotto-osuus ei ole talletus, joten
sillä ei ole talletussuojaa eikä pääomaturvaa, sijoitusjohtaja Juha Hauhtonen Turun Seudun Osuuspankista
kertoo.
Kun yritys päättää liittyä asiakasomistajaksi ja merkitä Tuotto-osuuksia, asiakkaan sijoittajakuva kartoitetaan pankin edustajan kanssa. Myös
Tuotto-osuuden ominaisuudet ja riskit käydään tarkasti läpi, jotta sijoitus
ja odotukset asettuvat sopivaan suhteeseen muutaman vuoden tähtäimellä.
Tuotto-osuuksia voi myös ostaa useassa
erässä ylärajaan asti. Irtisanominen on
mahdollinen vuoden irtisanomisajalla
pankin tilikauden päättymisestä.
– Yritysten liittyessä asiakasomistajiksemme antaa se heille myös samalla mahdollisuuden merkitä pankkimme Tuotto-osuuksia. Olen varma,
että tämä vaihtoehto kiinnostaa alueen
yrityksiä, Hauhtonen toteaa.
*Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.)
Myös yritykset voivat liittyä
Turun Seudun Osuuspankin
asiakasomistajiksi ja hyötyä
pankin vakaasta asemasta
sijoittamalla Tuottoosuuksiin.
Asiakasomistajuus on nyt erityisen hyvä valinta:
Voit sijoittaa vaikka heti Tuotto-osuuteen, jonka tuottotavoite* on peräti 3,25 %.
Asiakasomistajana voit vaikuttaa pankkisi toimintaan sekä hyötyä rahanarvoisista keskittämiseduista.
Kysy lisää p. 010 256 9115 tai vieraile osoitteessa op.fi/turunseutu.
*Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja osuuspankkisi vahvistaa koron maksamisen sekä määrän vuosittain jälkikäteen. Saadaksesi lisätietoja Tuotto-osuuden ominaisuuksista, riskeistä ja
takaisinmaksamisen ehdoista tutustu pankkikohtaiseen merkintäesitteeseen ja muuhun Tuotto-osuuden liitemateriaaliin verkossa op.fi/turunseutu tai Turun Seudun OP:n konttoreissa.
Tuotto-osuusanti päättyy vuoden 2015 lopussa, mutta pankki voi keskeyttää annin jo aikaisemmin.
Yhdessä hyvä tulee.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Yritys & Talous 15
rahan valtakunta
Varjopankki lainaa yrityksille
ja yrittäjille
T
urussa avattiin lokakuun lopussa
Suomen ainoan varjopankin GF
Money Oy:n toimisto. Rahoitusalan yhtiö on toiminut Suomessa vuodesta
2012 lähtien, muut toimistot ovat Helsingissä ja Tampereella. Asiakkaita Turussa
on jo ollut. GF Money ei ole pankki, eikä se voi ottaa talletuksia. Sijoituksille ei
myöskään saa talletussuojaa, eikä Finanssivalvonta valvo yrityksen toimintaa, vaikkakin seuraa sitä.
Yhtiön toimintaideana on lainata rahaa lyhytaikaista rahoitusta tarvitseviin
kohteisiin, joilla on hyvät tuottonäkymät.
Lainan korko on kiinteä, ja huomattavasti
pankkikorkoa korkeampi mutta kysymys
ei ole vippilainasta, sillä huonoilla luottotiedoilla lainaa ei saa, ja siihen tarvitaan
aina vakuudet.
Yhtiön pääomistajat ovat omien yhtiöidensä kautta Kari Keskitalo (GF & Sons
Oy), Mikko Kemppi (Kempinvest Oy) ja
Marko Laine (MIL Holding Oy), jotka
myös muodostavat hallituksen ja tekevät
lainapäätökset.
YHTIÖN liiketoiminta perustuu korkeasta
korosta saatavaan tuottoon. Rahan lainaa-
jat maksavat korkoa 18 prosenttia, ja sijoittajat saavat lainaksi antamastaan rahasta
korkoa 6-8 prosenttia. Lainahakemukset
seulotaan toimitusjohtaja Keskitalon mukaan hyvin tarkasti
– Haluamme hallita riskin mahdollisimman hyvin, sillä myös omat rahamme
ovat kiinni yrityksessä. Yli 92 prosenttia
hakemuksista hylätään. Syynä ovat yleensä riittämättömät vakuudet. Hyväksymme
vakuuksiksi kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, joiden arvon tarkastamme itse käymällä paikan päällä. Yrityskiinnitykset,
koneet ja kalusto eivät kelpaa vakuuksiksi. Emmekä lainaa rahaa keksintöjen kaupallistamiseen, tuotekehitykseen tai konkurssi- tai velkasaneerausyrityksille, Kari
Keskitalo selvittää.
TYYPILLINEN laina-asiakas on yritys, joka
tarvitsee siltarahaa esimerkiksi silloin,
kun omien vakuuksien muuttaminen rahaksi olisi liian hidasta.
– Kappalemääräisesti eniten lainoja myönnetään asuntosijoittajille, jotka
haluavat ostaa useita keskusta-yksiöitä
vuokrattaviksi, mutta pankki ei lainaa
rahaa kuin yhteen asuntoon kerrallaan.
Varjopankin Turun toimistossa asioita hoitavat vas. Juha Koivurinta ja Ville
Lehtimäki, keskellä toimitusjohtaja Kari Keskitalo.
Laina-aikamme on yleensä yksi vuosi, ja
keskimääräinen laina on 300 000 euroa.
Yleensä lainat myös halutaan maksaa nopeasti pois, koska korko on korkeampi
kuin pankkilainoissa.
Pääoman sijoittajalle ei anneta vakuutta, mutta mikäli lainaaja ei maksaisi lainaa takaisin, se perittäisiin ensisijaisesti lainaajan vakuuksista. Seuraavaksi
lainasta vastaisi GF Moneyn osakkaiden pääoma, joka on 1,2 miljoonaa eu-
roa. Erikoinen piirre on, että lainaajat
ovat yhteisvastuullisia lainatuista varoista, vaikka eivät yleensä tiedä, kenelle niitä on lainattu. Riski siis jakautuu lainanottajien kesken.
– Rahasta ei ole pulaa, sitä Suomessa on paljon saatavilla, ja maksamme siitä parempaa korkoa kuin monista muista
sijoituksista saa. Myös kysyntää rahalle
on näiden parin toimintavuoden aikana
ollut hyvin, Keskitalo sanoo. ■
Asuntokaupassa pientä elpymistä
A
suntokaupassa on juuri nyt kaksi
ääripäätä: keskustayksiöt viedään
käsistä, mutta omakotitalot ja isot
asunnot käyvät kaupaksi hitaasti.
Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto (SKVL) ry :n puheenjohtaja Pertti Heikkilä
uskoo, että asuntokauppa on vähitellen vilkastumassa Turun seudulla, sillä viime aikoina asuntojen näytöissä on käynyt alkuvuotta enemmän katsojia.
Ehkä omakotitalon ostoa suunnittelevat ovat havainneet, miten edullinen tilanne on heille: tarjontaa on paljon, ja hintatasokin on hieman laskenut. Omakotitalojen
ja isojen kerrostaloasuntojen kauppa on
viime aikoina hidastunut, joten tarjontaa
riittää. Vanhojen omakotitalojen kauppa
Turun seudulla on tämän vuoden kolmannella neljänneksellä laskenut noin 25 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta, joka ei edes ollut aiempiin vuosiin verrattuna
kaupallisesti hyvä. Tiedot on saatu kiinteistönvälittäjien käyttämän CGI:n hintaseurantapalvelun vuosineljännestilastosta.
MYYNTIAJAT ovat vaihdelleet alkuvuoden
puolesta vuodesta syksyn kolmeen kuukauteen, ja hintataso on hieman laskenut.
Tilastot eivät kuitenkaan anna täydellistä
kuvaa tilanteesta, sillä osa kohteista jää
myymättä, eivätkä ne näy tilastossa lainkaan. Osa myös vaihtaa välittäjältä toiselle,
mikä vääristää myyntiaikoja.
– Osa talon myyntiä suunnittelevista odottaa selvästi otollisempaa aikaa, eikä laita taloaan vielä myyntiin. Jos päättää myydä, hinnan on oltava maltillinen,
muuten ostajia ei saa lainkaan kiinnostumaan. Suurilla taloilla ei juuri ole kysyntää,
16 Yritys & Talous
eikä yli 350 000 euron kauppaa oikeastaan
tehdä. Myös sijainnilla on suuri merkitys,
eniten kiinnostavat keskustan lähituntumassa sijaitsevat talot, Heikkilä tuumaa.
Osa omakotitalojen kysynnästä on
siirtynyt rivitalo-asuntoihin, joita on tammi-syyskuussa myyty hieman enemmän
kuin kahtena edellisenä vuotena. Vaikka
niiden myyntiajat ovat hieman pidentyneet, myyntiaika on edelleen selvästi alle
kolme kuukautta. Keskineliöhinnat ovat
hivenen laskeneet.
– Tässä näkyy myös asenteiden muuttuminen. Omakotitalo ei enää ole välttämättä perheiden tavoite, vaan katsotaan
että rivitalo täyttää toiveet, Varsinais-Suo-
men Kiinteistönvälittäjät ry:n puheenjohtaja Tuula Lindström sanoo.
VANHOJEN kerrostaloasuntojen, erityisesti isojen, myynti on laskenut 16 prosenttia viime vuoden jo heikosta myynnistä.
Laman lisäksi suuri yksittäinen myynnin
vaikeuttaja on tulossa oleva putkiremontti.
Sen kustannuksia on myös vaikeaa saada
takaisin asunnon myynnissä pieniä asuntoja lukuun ottamatta.
Nykyinen tilanne on suotuisin pienestä asunnosta isoon vaihtavalle. Pienet asunnot käyvät suuria paremmin kaupaksi, ja
erityisesti yksiöistä on kova kysyntä. Niitä
ostavat myös sijoittajat vuokra-asunnoiksi.
– Usein yksiöt eivät edes ehdi myynti-ilmoituksiin, sillä kiinteistönvälittäjillä on valmiina ostajia, joille soitetaan heti uusista kohteista. Keskustayksiöt voivat
mennä parissa päivässä, Tuula Lindström
toteaa.
Kaupan hidastumiseen vaikuttavat
kiinteistönvälittäjien näkemyksen mukaan laman lisäksi pankkien lainaehtojen
tiukentuminen. Se näkyy ensiasuntojen ostajien vaikeutuneessa lainansaannissa sekä siinä, ettei asunnonvaihtaja saa lainaa
ennen kuin vanha asunto on myyty. Tämä
hidastaa koko kauppaketjua.
ANNE KORTELA
Turku, ilmoitetut kaupat vanhat omakotitalot
120
100
80
60
40
20
0
Omakotitalojen kauppa on vähentynyt, eikä yli 350 000 taloja käytännössä tule edes myyntiin tällä hetkellä.
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Lähde:CGI
kamari
N U O R K A U P PA
Katseet vuoteen 2015
V
uoden lähestyessä loppuaan on
aika suunnata katseet jo vuoteen
2015. Perusskenaariossa maailmantalouden kasvu jatkaa piristymistään, mutta absoluuttisesti kasvu jatkuu
verrattain hitaana, ja alueelliset erot
kasvuvauhdissa pysyvät suurina. Yhdysvaltain talouden voittokulku näyttäisi jatkuvan myös ensi vuonna, paikoin
ennätyksellisen korkeiden luottamuslukujen sekä selvästi odotuksia parempien yritystulosten saattelemana. Vahva
talouskehitys mahdollistaa keskuspankin rahapolitiikan asteittaisen normalisoimisen ja konsensusennusteen mukaan FED:n ensimmäiset ohjauskostot
ajoittuvat ensi vuodelle. Euroopan näkymät vuodelle 2015 ovat edelleen selvästi vaisummat. Euroopan komissio laski tuoreessa ennusteessaan ensi vuoden
kasvuennusteen prosentin tuntumaan.
Suomen osalta ennustetta laskettiin 0,6
prosenttiin. Suomen osalta vaatimaton
ennuste heijastelee hiipuvaa Venäjän
kauppaa. Kehittyvissä talouksissa talouskasvu jatkaa vahvana, joskin erot
eri maiden välillä muodostuvat suuriksi.
Menneinä viikkoina voimakkaasti laskenut öljyn hinta tukee laajasti talouskasvua erityisesti useissa kehittyvissä
talouksissa.
ENSI vuoden sijoitusstrategiaa hahmoteltaessa sijoittaja voi valita kolmesta kehitysskenaariosta itselleen sopivimman ja
allokoida sijoitukset valitsemansa skenaarion mukaisesti.
osakesijoitukset kehittyville markkinoille antavat parhaan tuoton. Kiinteistörahastot antavat myös hyvää tuottoa korkojen pysyessä nollan tuntumassa. Euro
jatkaa heikkenemistään, ja kehittyvien
maiden paikallisessa valuutassa noteerattavat korkorahastot antavat parhaan
korkotuoton.
Kehitämme yhteiskuntaa ja johtajuutta
paremman tulevaisuuden turvaamiseksi.
nuorkauppakamarit.fi
TAANTUMASKENAARIOSSA euroalueen
julkiset vajeet kasvavat entisestään, ja
heikko talouskasvu ei riitä paikkaamaan
alijäämiä. EKP elvyttää lisää, mutta toimet tulevat myöhään ja ovat riittämättömiä estääkseen taantuman. Talouden
piristyminen Yhdysvalloissa lykkääntyy,
ja kasvu jää vaatimattomaksi. Heikko
maailmantalous jarruttaa myös Kiinan
ja muiden kehittyvien maiden taloutta. Venäjän ja Ukrainan kriisi syvenee
laajamittaiseksi aseiden kalisteluksi, ja
länsimaat lisäävät Venäjän vastaisia pakotteita. Ainoastaan Yhdysvaltain osakemarkkinoilta saadaan positiivista tuottoa
ja lähes kaikki korkorahastot valahtavat miinukselle. Kiinteistörahastot ovat
sen sijaan markkinoiden voittajia vuokra-asumisen lisääntyessä.
HENKILÖKOHTAISESTI uskon perusskenaarion mukaiseen tulemaan. Vuoden päästä tiedämme osoittautuuko näkemykseni oikeaksi.
u
k
a
h
n
Jäse ssä
i
n
n
y
kä
e
l
l
e
d
o
vu
2015!
VAHVASSA skenaariossa globaali talouskasvu yllättää positiivisesti. USA:ssa talouskasvu ylittää selvästi viime vuosien
kasvuvauhdin ja ohjauskoron nostot onnistuvat häiriöittä. Euroalueen kasvu elpyy kevyen rahapolitiikan seurauksena
ja Venäjä-pakotteita aletaan asteittain
purkaa. Samanaikaisesti kehittyvien
maiden kasvu kiihtyy globaalin kasvun
vauhdittamana ja rakenneuudistusten
edistyessä. Tässä skenaariossa osakkeet
ovat ylivoimaisesti paras sijoitusvaihtoehto, ja kehittyvien talouksien osakemarkkinat tuottavat parhaiten. Koroissa saadaan muutaman prosentin tuottoa
korkeariskisissä yrityslainoissa ja kehittyvien maiden yrityslainoissa.
Kysy lisää jäsenyydestä Varsinais-Suomen nuorkauppakamareista
PERUSSKENAARIOSSA maailmantalous elpyy, mutta kasvu on eritahtista. USA:n
kasvu ylittää kolme prosenttia, kun euroalueella jäädään prosentin tuntumaan.
Euroalueella saadaan joitakin rakenteellisia uudistuksia aikaiseksi ja EKP:n elvytystoimet tukevat kasvua ja heikompi
euro kilpailukykyä. Kiinan talous pysynee vakaasti alustavassa tavoitevauhdissa. Perusskenaariossa osakkeet ovat hyvä
vaihtoehto, ja myös tässä skenaariossa
Aurajoen Nuorkauppakamari – pres@aurajokijc.fi, aurajokijc.fi/koejasenhaku | Kaarinan
Nuorkauppakamari – pasi.tocklin@gmail.com, kaarinajc.fi | Loimaan Seudun Nuorkauppakamari – loimaajc.com | Raisio-Naantalin Nuorkauppakamari – pres@jcraisionaantali.fi, jcraisionaantali.fi/liity-jaseneksi | Salon Nuorkauppakamari – elna.jokinen@gmail.com, jcsalo.fi
| Turun Nuorkauppakamari – jaakko.saari@igence.fi, jciturku.com | Vakka-Suomen Nuorkauppakamari – info@jcvakkasuomi.fi, jcvakkasuomi.fi
Veikko Karhulahti
Johtaja
OP-Private, Turku
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Yritys & Talous 17
Kirjan tulevaisuus
Turun Kirjamessuilla pohdittiin kirjan
tulevaisuutta, johon yleisö otti kantaa tulemalla sankoin joukoin messuille. Kävijöitä oli 23 700, eli 1 700 enemmän kuin
viime vuonna. Paneelikeskustelijat eivät
nähneet kriisiä. Tässä joitakin kommentteja:
– Kirja ei ole kriisissä. Kirja-ala on
kriisissä, sillä henkilökuntaa on liian vähän ja heillä on liikaa työtä. Kirjakauppa-alalla näkyy Akateemisen ja Suomalaisen kirjakaupan tilanne, ja marketeissa
kirjat ovat usein sisäänheittotuotteina hyvin edullisin hinnoin. Minusta on hyvin
ikävää, että kirjakierto on nykyisin niin
nopeaa, etteivät lukijat ehdi huomata uutta kirjaa, kun se jo poistuu myynnistä,
kirjailija Sofi Oksanen kommentoi.
– Turhaa saivartelua kriiseistä. Kyse on laadusta. Jos kirja on hyvä, se käy
kaupaksi. kirjailija Jörn Donner toteaa.
– Kirjan kriisi, mikä se on? Vuonna 2013 myynti laski 2,8 prosenttia, eikä miinus ole suurempi kuin muunkaan
erikoiskaupan. Kirja elää hyvästä sisällöstä, se ratkaisee. Kirjakauppa-alalla on
kyllä tiukkaa, sillä kirjojen hinnat laskevat ja kulut kasvavat. E-kirjamyynti on
vielä ihan marginaalista. Oppikirjojen
sähköistäminen ehkä nostaa sitä, Kirjakauppiasliiton toimitusjohtaja Katriina
Jaakkola toteaa.
– Kirja-ala on itsekritiikitön. Omia
virheitä ei tunnusteta. Alalla on itsepohdiskelun paikka. Mitä tulee interaktiivisuuteen, kirjahan luodaan lukemisen
kautta, ja se juuri on interaktiivisuutta,
Savukeidas kustantamon kustannuspäällikkö johtaja Ville Hytönen sanoo.
Bonnier Booksin Leena Majander-Reenpää puhuu mieluummin kirjan uudesta elämästä kuin sen mahdollisesta kuolemasta.
– Lukeminen muuttaa muotoaan ja
myös kirja tuotteena voi muuttua. Se on
myös ainutlaatuinen mahdollisuus viedä maailmalle kirjan uusia muotoja. Sitä voidaan lukea myös sähköisesti, mutta
suomen kielellä ja kulttuurilla on suuri merkitys kansalliselle identiteetillemme vastapainona globaalille kulttuurille.
Vanhat mallit eivät päde, mutta luotan
että painettu kirja säilyy, mutta sitä ostetaan myös netistä, hän sanoo.
Varsinaissuomalaisen
teollisuuden ja
osaamisen tarina
Turun Seudun Kehittämiskeskuksen
(TSEK) toimesta on julkaistu kirja Telakoita, telefooneja ja troppeja, joka avaa
maakuntamme elinkeinoelämän ja koulutuksen tarinaa. Mitä osaamista alueellamme on, ja miten se on syntynyt, on
nyt helppo esitellä esimerkiksi yrityksen
vieraille.
– Tarina on tarkoitettu pohjaksi yritysten markkinoinnille. Osaamispohjan
merkitystä ei ole aina tunnistettu, mutta
työasioissa täällä vierailevat eivät välttämättä tiedä, miten pitkät perinteet täällä
on esimerkiksi yliopistokoulutuksessa ja
meriteollisuudessa, johtaja Niko Kyynäräinen TSEK:stä sanoo.
Kirjaa varten on tehty laaja selvitystyö, johon osallistui vahvasti myös eme-
ritusprofessori Paavo Okko.
– Tausta on tärkein talouden kehittämisessä ja alueen pärjäämisessä. Liikkumattomat resurssit täällä pysyvät, mutta
on tärkeää houkutella osaajia, koska innovointi on koko yhä tärkeämpää. Varsinais-Suomessa on valtavan rikas tutkimus- ja osaamishistoria, ja erityisesti
elektroniikkateollisuus on ollut vahvaa.
Myös kulttuuri on vahva, ja näen, että
teollisuus on yksi kulttuurin hedelmistä, Okko sanoo.
Kirja on osa Vierailukeskus -hanketta, jonka tarkoitus on tuoda seudun vahvuuksia esille. Kirja on luettavissa myös
netissä suomen- ja englanninkielisenä, ja
sitä on painettu 2 000 kpl.
KULT TUURIVINKKI
ANNE KORTELA
HILLITÖN ELÄMÄN SIRKUS
Juuri kaksikymmentäviisivuotisjuhliaan viettänyt Tanssiteatteri ERI tuo iloa kevääseen. Tammikuussa saa kantaesityksensä Zirkkeli, joka lupaa viiltävää naurua
ja kimakkaa laulua. Luvassa on hillitön sukellus elämän sirkukseen, jossa huumori on villiä ja vinoa, ilo haurasta ja haihtuvaa. Kaiken yllä kohtalon sormea
huojuttaa näyttelijä-kontratenori Jouko Enkelnotko sekä ikivihreiden hittiparaati Elviksestä Abbaan ja Helismaasta Malmsténiin.
Jos tanssijalkaa lähtee vipattamaan, Zirkkeli jatkaa
sointiaan ryhmille myös esityksen jälkeen. Yleisö
saa vallata lavan ja tanssia solisti Jouko Enkelnotkon tahdittamana. Tanssiteatteri ERIn baari palvelee janoisia tanssijoita vielä valomerkin jälkeenkin!
Kirjakeskustelussa vas. Jörn Donner, Leena Majander-Reenpää, Ville Hytönen ja
Katriina Jaakkola.
Koreografia ja ohjaus:
Lassi Sairela ja Eeva Soini
Kantaesitys
23.1.2015 klo 19
Näytökset
23.1.- 12.5.2015
KIRJAVINKKI
Pomon paikalla ei ole helppo olla. Häntä arvostellaan sekä alaisten että esimiesten suunnalta ja vaatimuksia riittää. Nykyisin
esimiehen pitää olla sekä asia- että ihmisjohtaja, ja lisäksi vielä oman alansa asiantuntija.
Psykologi Tony Dunderfelt käsittelee kirjassaan erityisesti johtajan itsetuntemus- ja ihmissuhdetaitoja. Helppolukuinen,
pienikokoinen opus on palasteltu neljään osioon, joissa lähestytään esimiestä ja hänen ominaisuuksiaan eri näkökulmista.
Tapa vaikuttaa toimivalta, koska useinhan esimerkiksi alaiset näkevät asiat vain omalta kannaltaan, kun itsellä ei ole
johtamiskokemusta. Jo ensimmäisessä luvussa ”Pomon maailma” lukijakin alkaa nähdä asiat laajemmin. Kirjassa vertaillaan
myös erilaisia persoonallisuusominaisuuksia ja opastetaan vaikeissa asioissa, kuten seksuaalinen häirintä työpaikoilla.
Kirjan ansiona voi pitää selkeää kieltä, josta pitkät teoriat ja vaikeat ammattitermit on siivottu pois. Lisäksi mukana on huumorin
pilkettä, joka houkuttelee lukemaan, esimerkiksi luku ”Pomon kesytys”. Kirjassa erityisesti käytännönläheisyys toimii, on helppo
lukea esimerkiksi ”Viisi vinkkiä hyvään yhteistyöhön”. Myös työntekijöille tulee vinkkejä, miten pärjätä vaikean esimiehen kanssa.
Heti kirjan alussa pomo saa myös kehotuksen ryhtyä treenaamaan, sillä kukaan ei synny hyväksi johtajaksi, vaikka lahjoja
siihen olisikin! Harjoitus tekee mestarin, eikä koskaan voi olla valmis, koska aina tulee vastaan uudenlaisia tilanteita. Opusta
voi suositella näppäränä ohjekirjana, johon voi helposti palata aina tarpeen tullen.
Tony Dunderfelt: Hyvä paha pomo (Kauppakamari 2014), 91 s.
18 Yritys & Talous
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Kuva: Taina Kannus
Käsistään kätevä Eija
Aaltonen vaihtoi elintarvikealalta käsityöläiseksi, ja
on ollut tyytyväinen
valintaansa.
Bisnestreffit Raisiossa
Raisio-Naantalin Nuorkauppakamari järjesti Raision Martinsalissa Bisnestreffit -tapahtuman, jossa oli tilaisuus lähialueen yrityksiin tutustumiseen. Seminaarissa kuultiin
muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) yrittäjyysasiantuntija Jari Huovisen
esitys pk-yritysten näkymistä. Yhtenä pullonkaulana hän pitää Suomen lupajärjestelmiä, joissa päätöksiä odottaa 36 miljardia investointeja. Toinen ongelma on rahoituksen saatavuus, joka on vaikeutunut. Kasvutavoitteita yrityksillä on huolestuttavan
vähän, ja pk-yritysten vientiin pitäisi panostaa. Huovinen näkee mahdollisuuksia erityisesti clean techissä ja peliteollisuudessa. Hän kannustaa myös sarjayrittäjyyteen.
EK valmistelee parhaillaan viiden vuoden yrittäjyyslinjausta.
Vuoden 2014 Turun Yrittäjänainen
Turun Yrittäjänaiset ovat valinneet vuoden yrittäjänaiseksi Eija Aaltosen. Korjausompelimo Vaatesuutarit Humalistonkadulla on yritys, jossa voi korjauttaa vaatteensa,
vaihdattaa vetoketjun, lyhennyttää housut, kaventaa mekon tai muokata vanhasta
uutta. Eija Aaltonen aloitti yrityksensä vuonna 2002 entisen yrittäjän jäädessä eläkkeelle ja valitessa hänet seuraajakseen. Nykyisin myös vaatetusalan ammattilaiseksi
valmistunut tytär Miia työskentelee saman katon alla. Vuoden yrittäjänainen arvostaa yrittäjyyttä, mutta 24 prosentin arvonlisävero kismittää käsityöläistä. Asiakkaista
hän saa paljon iloa ja motivaatiota työpäivään ja ammentaa energiaa osallistumalla
aktiivisesti Turun Yrittäjänaisten ja yrittäjien tapahtumiin.
Raision kauppaopiston
avajaistarjoilut oli
valmistettu
aikuiskoulutuskeskus
Timalissa, kuten
normaali
kouluruokakin.
Raision kauppaopisto
Deltamarinin entisiin tiloihin
Suunnittelutoimisto Deltamarinin entiset tilat Purokadulla Raisiossa remontoitiin kevään ja kesän aikana Raision kauppaopiston käyttöön. Avajaisia vietettiin 22. lokakuuta. Rehtori Reijo Rantanen on tyytyväinen nykyaikaisiin tiloihin. Uudessa paikassa
opiskelee 312 merkonomiopiskelijaa sekä koulutusyhtymä Rasekon artesaani-, somistus- ja vaatetusopiskelijat. Lisäksi siellä on Rasekon hallinto ja oppisopimustoimisto.
Avajaisissa nykyiset opiskelijat esittelivät koulun historiaa, ja opiskelijoita kannusti
omien unelmiensa toteuttamiseen valmentaja Juhani Tamminen.
Kuva: Skills Finland
Nuoret IT-taitajat Niklas Lindgren, Pekka Tuukkanen ja Ville Vuorinen
tuulettivat EM-hopeaa ammattitaitokisoissa Lillessä.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Nuorkauppakamarin Timo Larkela keskusteli seminaarissa puhuneen Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen kanssa.
Varsinais-Suomen
osakesäästäjät ry 35 vuotta
Varsinais-Suomen osakesäästäjien toiminta on jatkunut
Turussa jo 35 vuotta. Yhdistyksen tavoite on suomalaisten osakesijoittamisen edistäminen. Puheenjohtaja Matti
Vikström totesi sijoittamisen
tukevan suomalaisia yrityksiä ja toivoisi yksityissijoittamisen verotuksen poistuvan,
koska muutkaan sijoittajat ei- Veronmaksajain keskusliitto palkitsi edustajansa
vät maksa sijoituksista veroa. Antti Lahtisen (vas.) välityksellä kaksi yhdistyksen
aktiivijäsentä: sihteerin Ulla Vihervaaran ja
Yhdistyksessä on yli 1 500 jäpuheenjohtajan Matti Vikströmin.
sentä, jotka kokoontuvat kuukausittain, lisäksi tehdään yritysvieriluja ja käydään sijoitustapahtumissa. Kokouksessa vieraillut ministeri Petteri
Orpo sanoi pitävänsä hyvänä asiana, että suomalaiset sijoittavat yrityksiin. Kokouksessa esittäytyi myös pörssiannin järjestänyt Nixu Oyj, josta lisää sivulla 13.
Nuoret Turun seudulta Euroopan
IT-specialist mestareiksi
Kolme Turun seudulta lähtenyttä voitti nuorten EuroSkills -ammattitaitokilpailujen
EM-kisoissa Ranskassa hopeaa IT-Specialist eli IT-asiantuntija -lajissa. Kilpailuissa
joukkueen piti rakentaa kolmessa päivässä kuvitteelliselle yritykselle toimiva IT ratkaisu verkon, palvelinten ja työasemien osalta huomioiden tietoturvallisuus sekä etäyhteydet. Kullakin kilpailijalla oli myös oma vastuualueensa. Niklas Lindgren (Open
Source Specialist) ja Pekka Tuukkanen (Cisco Specialist) ovat valmistuneet Turun
ammatti-instituutista, Ville Vuorinen (Microsoft Specialist) Liedon ammatti- ja aikuisopistosta. Kaikki jatkavat opintojaan seuraavalla asteella. Tuukkanen työskentelee
lisäksi Helsingissä ja on yhden IT-yhtiön osakas.
Yritys & Talous 19
24/7
Lemmikin
ensiapu - emergency - akut vård
Päivystys
p. 0600 12444
ELÄINSAIRAALA - TURKU
Satakunnantie 162, 20320 Turku, www.elainsairaalaturku.fi
Vastaanotto päivisin ajanvarauksella p. 020 799 9800, info@elainsairaalaturku.fi
Lisäksi lemmikin hyvinvointipalvelut sekä erikoismyymälä.
Hoidamme 1.1.2015 alkaen Varsinais-Suomen pieneläinpäivystyksen!