Työelämän uusi mahdollisuus on jakamisen kulttuuri

2 • 2013
10. 5. 2013
Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti
Tutkijatohtori Matti Mäntymäki,
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu:
Työelämän uusi
mahdollisuus on
jakamisen kulttuuri
Maakuntajohtaja
Juho Savo:
Maakuntakaava on vahva
Pertti Arvonen,
Trafotek Oy:
Kasvua kansainvälisiltä
markkinoilta
Turun Seudun
Ekonomit 75 vuotta
manialehti.fi
Turun Seudun Ekonomien 75-vuotisjuhlat 9.3.2013
Useamman vuoden kestänyt juhlasuunnittelu
huipentui 9.3.2013 Radisson Blu Marina
Palacessa järjestettyihin – ja erinomaisesti
onnistuneisiin - juhliin. Valaistu jokinäköala,
täpötäysi juhlasali ja ensiluokkainen palvelu
virittivät tunnelman kattoon. Juhlapuheet
seurasivat toistaan ja pöytäseurueissa
keskusteltiin vilkkaasti ja vapautuneesti.
Musiikista huolehti loistavaääninen Mercantomieskvartetti ja tanssilattian täytti
mukaansatempaava tanssiorkesteri Slipover.
Erinomaista ja mieleenpainuvaa; kerrassaan
unohtumaton tilaisuus.
Teksti: Nina Hamburg ja Anne-Mari Niemelä | Kuvat: Risto Kuitunen
E
nnen varsinaista juhlatilaisuutta
johtokunta kokoontui Marina
Palacen kabinettiin, jossa otettiin vastaan muiden yhdistysten
ja kauppakorkeakoulun edustajia. Onnitteluja ja sekä humoristisia että
arvokkaita lahjoja Turun Seudun Ekonomeille välittivät mm. Helsingin, Porin,
Pirkanmaan, Lahden, Etelä-Hämeen ja
Rauman Seudun Ekonomit, Turun kauppakorkeakoulu sekä Turun KY ry.
ekonomeihin ja heidän seuralaisiinsa.
Monet tutut törmäsivät toisiinsa pitkänkin tauon jälkeen. Juhlien seremoniamestarina toimi Tomi Virtanen, joka sai
yleisön huomion puoleensa ja salin hiljenemään helposti kopauttamalla mahtavalla Merkuriuksen sauvalla lattiaan.
Tervetuliaismaljan jälkeen Mercan-
Mercanto –mieskvartetti.
kuutti juhlijat turkulaisella laadulla.
Juhlapuheen juhlayleisölle piti Ekonomiliiton puheenjohtaja Kasperi Launis, joka korosti puheenvuorossaan ekonomien yhteisöllisyyden merkitystä ja
verkostoitumisen tärkeyttä. Mikä olisikaan oivempi tapa molempien toteuttamiseen kuin erinomaisesti järjestetyt,
Juhlat alkakoon
Marina Palacen tunnelmallinen ala-aula oli täynnä juhlavieraita ja iloista puheen sorinaa jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden virallista alkua. Vieraat olivat
selvästi panostaneet tilaisuuteen: kauniita pukuja, upeita kampauksia, ryhdikkäitä kavaljeereja. Turun Seudun
Ekonomien puheenjohtaja Ville Niukko
tervehti ja kätteli kaikki juhlavieraat yhdessä juhlista vastanneen Heidi Mäkisen
kanssa.
Valkoisin liinoin katetut pyöreät
pöydät koristivat juhlatilaa ja selkeä pöytäkartta ohjasi juhlijat paikoilleen. Niukon tervetulosanoja odotellessa vieraat
ehtivät hyvin tutustua oman pöytänsä
Kuvassa viirien saajat Markus Granlund (Turun kauppakorkeakoulun viiri),
Airi Kapanen, Kirsi Leväpelto ja Jaakko Mäkikalli.
Turun seudun ekonomien
puheenjohtaja Ville Niukko.
2 mania
to-mieskvartetti kierteli ympäri juhlasalia virittämässä yleisöä juhlatunnelmaan.
Osuvat laulut ja taitava esiintyminen toivat iltaan oman glamourinsa; yleisö oli
innoissaan. Laulun tauottua vuorossa
oli makuhermoja kutkutteleva kolmen
ruokalajin illallinen erinomaisine viineineen. Loistava menu-suunnittelu ja erinomaiset ruokajuomavalinnat, kiittelivät
vieraat. Marina Palace todellakin va-
hienot juhlat.
Juhlien yhteydessä niin Turun Seudun Ekonomit kuin SEFEkin muistivat
jäseniään viireillä ja ansiomerkeillä. Tässä tilaisuudessa kaikkia ansiomerkkejä
ja viirejä saaneita yhdisti useamman
vuoden merkittävä työskentely yhdistystoiminnan hyväksi. Puheenjohtaja
Niukko jakoi yhdistyksen viirit yhdessä
yhdistyksen varapuheenjohtaja Paula
Kairisen kanssa. Viirit luovutettiin Airi Kapaselle, Kirsi Leväpellolle, Jaakko Mäkikallille ja Turun kauppakorkeakoululle, jonka viirin vastaanotti johtaja, professori Markus Granlund.
Kasperi Launis ja Ekonomiliiton toiminnanjohtaja Aija Bärlund puolestaan
jakoivat SEFEn myöntämät huomion­osoitukset eli hopeiset ansiomerkit ja
mitalit. Hopeiset ansiomerkit myönnettiin Turun Seudun Ekonomien hyväksi
työskennelleille Reino Koskiselle ja
Heidi Tuomiselle. Hannele Haapamäki, Eva-Maria Koslowski ja Marjatta
Postinen saivat Ekonomiliiton mitalit.
Virallisten muistamisten jälkeen ilta jatkui vapaan seurustelun ja tanssiyhtye Slipoverin tahdittamin sävelin. Tanssilattia oli tungokseen asti täynnä ja tunnelma hilpeä. Ensimmäisen setin jälkeen
vuorossa oli yksi illan odotetuista kohokohdista eli arpajaiset. Lukuisat hyvät
palkinnot olivat saaneet yhden jos toisenkin ostamaan reilusti arpoja. Juhlapöydissä jännitettiin osuuko kohdalle
Naantalin Kylpylän lahjakortti, Nordean lahjoittamia maljakoita, Yoki ravintolan illalliskortti, TPS matsilippuja,
Block-valaisimia ja tai joku muu mukava yllätys. Kun kaikki voitot oli arvottu,
Slipover jatkoi yleisön viihdyttämistä ja
illan edetessä loppua kohti yhtyeeltä toivottiin jopa lisää soittoaikaa. Juhlien
päättyessä 01:30 osa juhlijoista suuntasi kohti kotia. Innokkaimmille juhlijoille Turun Seudun Ekonomit jakoivat jatkolippuja toiseen perinteiseen turkulaisravintolaan, Hamburger Börsiin.
Historiikki
Turun Seudun Ekonomien edellinen historiikki on tehty 60-vuotisjuhlien yhteydessä. Historian ja kauppatieteiden opiskelija Tuomas Salvi aktiivisessa yhteistyössä historiikkityöryhmän kanssa
kokosi teoksen, joka hivelee silmiä ja sisältää myös tapahtumarikasta luettavaa.
Historiikkia myydään koko juhlavuoden
ajan Turun Seudun Ekonomien jäsentapahtumissa ja toimistolla (Käsityöläiskatu 17 D 79) 20 euron hintaan. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
TÄSSÄ NUMEROSSA
KIRJOITTAJAVIERAS - Juho Savo
AJANKOHTAISTA
4
5
Tilastot ja todellisuus
T
iedotusvälineet suoltavat edelleen ikäviä talousuutisia, jotka vaikuttavat kuluttajien luottamukseen ja tulevaisuudenkuvaan. Koko kuva taloudesta ei kuitenkaan välity niiden kautta. - Onneksi.
Työpaikka on edelleen säilynyt suurimmalla osalla suomalaisista ja joissain yrityksissä palkataan myös uutta
henkilökuntaa. Osa yrityksistä myös kasvaa ja investoi.
Tämän lehden teemana on teollisuus ja rakentaminen, jotka näkyvät uutisissa usein kielteisissä tulevaisuudenarvioissa. Esimerkiksi Tilastokeskus julkisti marras-tammikuun tietojen perusteella, että teollisuudenaloista liikevaihdot laskivat nopeimmin eli 17,1
prosenttia sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Teknologiateollisuus jatkoi tiedottamalla, että jäsenyritysten lähitilanne heikkenee, koska tilauskanta väheni tammi-maaliskuussa euromääräisesti 16 prosenttia viime
Yhdyskuntajätteestä saa käyttökelpoista kierrätysmateriaalia,
joka korvaa ulkomailta tuotavaa raaka-ainetta.
vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja 22 prosenttia edeltävään vuosineljännekseen verrattuna.
Kuitenkin tämän lehden teemaan löytyi helposti lähialueelta sähköteollisuuden esimerkkiyrityksiä, joiden
kehityssuunta on päinvastainen. Sekä kaarinalainen Trafotek että turkulainen Detector (ss. 14-15) ovat lupaavalla kasvu-uralla ja kumpikin on investoinut toimintansa kehittämiseen lähiaikoina. Rakennusteollisuuden
puolella ennustetaan pientä miinusta, mutta paikallisten talonrakentajien omat arviot (s. 12) eivät ole synkät,
vaikka niukkuutta onkin. Työttömiäkin alalla on, mutta toisaalta suunnittelijoista ja rakennusmestareista on
jopa pulaa.
Mediakriittisyys on siis paikallaan. Jos tyytyy massaviestinnän otsikkotasoon, hyvät asiat jäävät helposti
huomaamatta.
Passiivinen tai sitten ei
Passiivitalo on oikeastaan erittäin aktiivinen, nähdään
Raision Kodin Ykkösessä, joka on Pohjoismaiden ensimmäinen passiivimyymälärakennus. Talo säätää energiankulutustaan automaattisesti koko ajan ja pystyy
hyödyntämään kaikki tilaisuudet siihen.
Ympäristöajattelu näkyy myös energiatehokkaaseen rakennukseen
sijoittuvan tavaratalon tuotevalikoimassa
8
10
Rakentaminen & teollisuus
12
Kuva: Trafotek Oy
UUSIIN ASEMIIN
HENKILÖ - Matti Mäntymäki
TEEMA:
Trafotekin Kaarinan tehtaalla valmistuu tehomuuntajia vaativaan
käyttöön.
RAHAN VALTAKUNTA
TERVEYS JA HYVINVOINTI
ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA
anne.kortela@manialehti.fi
16
18
mania
Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti
JULKAISIJA / KUSTANTAJA
Business to Business Mediat Oy
Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO
TOIMITUS
Päätoimittaja Anne Kortela
Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU
Puhelin 040 590 3860
anne.kortela@manialehti.fi
Silmäklinikkaketju Memira perusti Turkuun ensimmäisen
toimipisteensä.
TUNNELMASSA
19
TAITTO BBM Oy /
Rota-Mainos Oy / Mika Ojala
OSOITEMUUTOKSET
mania@manialehti.fi
JUTTUVINKIT mania@manialehti.fi
TILAUSHINTA
Vuosikerta (5 numeroa) 36 €
PAINOPAIKKA
Botnia Print, Kokkola 2013
PAINOS JA JAKELU
Painos 13 000 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun
MYYNTI
Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien,
Mikko Lötjönen 040
255 045
Tarmo
Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja varsinaismikko.lotjonen@rota.fi
myynti@manialehti.fi suomalaisten nuorkauppakamarien
jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan
Tarmo Hahto 050 1275
yrityksen nimellä yli viisi henkeä
tarmo.hahto@bbm.fi
työllistäviin yrityksiin.
KANSIKUVA Monsuuni
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
10. VUOSIKERTA
ISSN 1795-326X,
verkossa 1795-3278
Seuraava Mania ilmestyy 18.6.2013
Teema: Palvelut ja matkailu
Ilmoitusvaraukset 12.6. mennessä.
www.manialehti.fi
mania 3
kirjoittajavieras
Maakuntakaava on nyt vahva!
Y
mpäristöministeriö vahvisti maaliskuun 2013 lopussa VarsinaisSuomen maakuntavaltuuston joulukuussa 2010 hyväksymät Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat. Maakuntakaavojen vahvistaminen päätti
Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavoituksen koko 2000-luvun
kestäneen seutukunnittain edenneen ensimmäisen kierroksen. Nämä
kaavat muodostavat yhdessä Turun
kaupunkiseudun (vahvistuspäätös
23.8.2004), Salon seudun (12.11.2008)
maakuntakaavojen ja Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan
(4.12.2012) kanssa Varsinais-Suomen
Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan
kokonaismaakuntakaavan. Kaava on
alarajan määrittely tulee olemaan seuraavan
nyt saman tien voimassa ja sitova.
Varsinais-Suomen maakuntakaakaavan lähtökohta.
va tarjoaa mittavan tietopaketin maakunnan erityispiirteistä ja arvoista sekä määrittelee tavoiteltavan, kestävän
alue- ja yhdyskuntarakenteen rungon, joiden varaan maakunnan seuraavat suunnittelukierrokset tulevat rakentumaan. Ympäristöministeriö toteaakin tiedotteessaan: ”Suunnittelun lähtökohtana on ollut Varsinais-Suomen erityispiirteisiin kuuluva ainutlaatuinen luonto ja rikas
kulttuuriperintö. Maakuntakaavat ohjaavat alueensa yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja liikennejärjestelmän kehittämistä vuoteen
2030 asti.”
Maakuntavaltuuston 2010 hyväksymästä kaavasta tehtiin 19 valitusta, jotka ympäristöministeriö suurimmalta osin hylkäsi. Ministeriö
jätti niiden pohjalta kuitenkin vahvistamatta muutaman yleistä mielenkiintoa osakseen saaneen merkinnän. Näistä eniten julkisuudessa on
ollut kysymys kaupan suuryksikkömerkinnästä Loimaan Niittukulmaan. Merkintä olisi ollut maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9§) vastainen, koska sijainti oli keskusta-alueen ulkopuolella eivätkä kaupunginkaan laatimat selvitykset tukeneet ratkaisua. Tämä oli selvä ja
ennakoitavissa oleva ratkaisu.
Valmisteluvaiheessa Rymättylässä ja Merimaskussa suurta julkisuutta saanut kysymys Särkänsalmeen mahdollisesta tarvittavasta läppäsillasta ratkaistiin myös vahvistuspäätöksessä. Maakuntavaltuuston hyväksymässä kaavassa oli merkitty uusi veneilyn runkoväylä Ominaisten
aukolta Naantaliin. Väylämerkintä ei suoraan olisi tuonut läppäsiltaa
Särkänsalmeen, mutta olisi ollut vahva selkänoja luoda edellytykset sille, että Naantaliin (ja sieltä) pois pääsisi myös nykyisin jo hyvin yleisillä yli 16,5 m korkeilla purjeveneillä. Ministeriö jätti väylämerkinnän
vahvistamatta perustellen sitä sillä, etteivät selvitykset hälytysajoneuvoliikenteelle aiheutuvista vaikutuksista ole riittäviä. Kaavaprosessin
osana laadittu ”Särkänsalmen meriväylän vaikutusselvitys” toki painottui väylän aluetaloudellisiin hyötyihin, mutta kyllä se myös hälytysajoneuvoliikenteen häiriöttömän kulun järjestämisen tarkkaan käsitteli.
Tältä osin Naantalin kaupunki on nyt päättänyt valittaa Korkeimpaan
hallinto-oikeuteen asiassa. Varsinais-Suomen liitto tukee valitusta. Perusnäkemyksemme mukaan alueen vetovoiman ja matkailun kannalta
esteetön pääsy Naantaliin tulee turvata.
Varsinais-Suomen liitto on aktiivisesti pyrkinyt edistämään myös
toista maakuntakaavan väyläasiaa, niin sanottua Örön väylää, joka mahdollistaa suoran luonnonväylän käyttämisen Örön saaren länsipuolelta pohjois-etelä -suunnassa. Väylän käytön rajoitukset ovat johtuneet
puolustusvoimien erityisalueesta linnakesaaren edustalla. Linnake on
nyt lopetettu ja saari on siirtymässä metsähallituksen haltuun tavoitteena ympäristömatkailun ja vastaavan kehittäminen.
Ministeriö jätti kyseessä olevan kauppamerenkulun väylän merkinnän vahvistamatta perustellen sitä sillä, että luontoselvitykset eivät ole
riittäviä. Tämä siitä huolimatta, että kaavaprosessin viranomaisneuvottelussa ympäristöviranomainen on todennut laadittujen erillisten vai-
4 mania
kutus- ja YVA-selvitysten (ympäristövaikutusten arviointi) olevan riittäviä väylän vaikutuksista. Varsinais-Suomen liitto valittaa KHO:een
väylämerkinnän vahvistamatta jättämisestä. Väylällä on käytännössä
erittäin suuri merkitys väyläturvallisuuden kannalta, koska se muodostaa vaihtoehdon erittäin mutkikkaalle Hangon rannikkoväylälle.
Vahvistettujen kaavojen sisällössä pidän erittäin merkittävänä linjauksena, että ympäristöministeriö vahvisti vähittäiskaupan mitoitusta
ohjaavan yleismääräyksen: ”Kaava-alueilla voidaan yleiskaavoitukseen
ja kaupan palveluverkkoselvityksiin tukeutuen toteuttaa paikallisesti
merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö tai vähittäiskaupan keskittymä, jonka yhteenlaskettu kerrosala seutukuntakeskuksissa ja toiminnallisella Turun kaupunkiseudulla on enintään 6 000 k-m2, muissa kunnissa 3 000 k-m2.” Tämä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan
alarajan määrittely tulee olemaan seuraavan kaavan lähtökohta ja jo nyt
lisää huomattavasti kuntakaavoituksen mahdollisuuksia ja siirtää tältä
osin toimivaltaa ja vastuuta maakunnan liitolta kunnille.
Kaavassa vahvistettiin myös linjaus siitä, että Parainen – Nauvo yhteysväliä kehitetään jatkossa lauttaliikenteenä. Prosessin aikana käytiin
vilkas keskustelu mahdollisesta tunnelista.
Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus on jatkuva prosessi.
Seuraavat, sekä käynnissä että valmisteilla olevat maakuntakaavat tulevat olemaan luonteeltaan tätä strategisempia, kokonaismaakuntakaavakierroksen perusselvityksiä ja -linjauksia hyödyntäviä ja täydentäviä
teemakohtaisia vaihemaakuntakaavoja. Näistä ensimmäinen, Salo-Lohja oikoratalinjan vaihemaakuntakaava vahvistettiin jo viime joulukuussa. Manneralueen ja rannikon tuulivoimavaihemaakuntakaava on tulossa hyväksymiskäsittelyyn huhtikuun maa­kuntahallitukseen ja
edelleen kesäkuun 2013 maakuntavaltuustoon. Samassa valtuustossa
tehtäneen virallinen aloituspäätös koko maakunnan kattavan taajamien
maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan aloittamisesta.
Maakuntakaavoitus on aluekehitysviranomaisroolin rinnalla maakunnan liiton toinen vahva lakisääteinen tukijalka. Edunvalvontaroolista liitto parhaiten tunnetaan, mutta suurin vaikutus tulee pitkällä
tähtäimellä näistä paperinmakuisista ja hitaasti valmistuvista yhteistoimintaprosesseista: Maakuntakaava ja maakuntaohjelma vievät maakuntaa eteenpäin.
JUHO SAVO
Maakuntajohtaja
Varsinais-Suomen liitto
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
ajankohtaista
Jätteistä uutta raaka-ainetta Uudessakaupungissa
Lassila & Tikanoja suunnittelee Uudenkaupungin Munaistenmetsän alueelle
materiaalinkäsittelykeskusta, jossa suurin
osa jätteistä ja teollisen valmistuksen sivutuotteista hyödynnetään uudelleen
käytettäviksi. Laitos rakennetaan nykyisen kaatopaikan alueelle ja jätteiden päätyminen lopullisesti kaatopaikalle käy lähivuosina erittäin harvinaiseksi, sillä vain
kymmenisen prosenttia jätteistä on hyödyntämiskelvotonta.
Kaikki kierrätykseen sopiva materiaali, kuten metalli, paperi ja muovi päätyvät uusiokäyttöön ja niillä voidaan korvata raaka-aineita. Rakennusteollisuus voi
hyödyntää esimerkiksi rengasrouhetta,
tuhkaa, tiiliä, asfalttia, betonia ja hiekkaa.
Hyödyntämiskelvottomat jätteet päätyvät
esimerkiksi kierrätyspolttoaineeksi, jolla
voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.
– Vuonna 2016 tulee voimaan jäteasetus, jonka mukaan vähintään puolet jätteistä on hyödynnettävä uudestaan ja jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille
käytännössä loppuu. Monissa kaupungeis-
sa on päädytty jätteenpolttoon, mutta Uudenkaupungin ratkaisu vahvistaa koko
Länsi-Suomen materiaalitehokkuutta ja
tukee Uudenkaupungin siirtymistä kohti
hiilineutraaliutta, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen
sanoo.
Laitoksella käsiteltävien materiaalien
määrät ja käsittelytavat täsmentyvät osana
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä
(YVA), joka käynnistyi huhtikuussa. Tämänhetkisen arvion mukaan keskuksessa
on mahdollista käsitellä yhteensä noin
180 000 kiloa jätettä vuodessa, joten kapasiteettia riittäisi Uudenkaupungin lisäksi koko Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelle. Tällä hetkellä määrä on noin
15 000 kiloa.
Valmistuttuaan materiaalikäsittelykeskus muodostaa osan Munaistenmetsän
alueen laajempaa ekosysteemiä, jossa toimivat myös Biolinja Oy ja Sybimar Oy.
Tulevaisuudessa näistä yrityksistä voi rakentua suljettuja kiertoja hyödyntävä,
Lassila ja Tikanojan myyntipäällikkö Petteri Paananen esittelee
yhdyskuntajätteestä valmistettua betoniteollisuuden raaka-ainetta.
– Uusikaupunki tähtää parempaan jätteiden kierrätykseen ja
kohti hiilineutraaliutta, Atso Vainio kertoo.
kansainvälisestikin ainutlaatuinen biotalouden verkosto.
Uusikaupunki päätti kaatopaikkansa ulkoistamisesta vuonna 2011 Suomen ensimmäisenä kaupunkina ja vuodesta 2009
lähtien kaupunki on ollut myös mukana
hiilineutraalit kunnat (HINKU) -hankkeessa. Kaupungin uuden strategian visiona on Uusikaupunki - Uutta energiaa
2016 ja sen kaikissa eri painopistealueissa yhteisinä tekijöinä ovat talous ja ympäristö.
– Haluamme olla kehityksen eturintamassa ympäristöasioissa. Tulevalla jätteidenkäsittelylaitoksella on myös työllistävä vaikutus suoraan vähintään 10–15
työpaikan verran ja välillisesti vielä
enemmän, kaupunginjohtaja Atso Vainio toteaa.
Kaupungin osuus on kehittää jätteiden paikallista lajittelua ja keräämistä, joka on myös jätelain mukainen velvolli-
suus. Kaupungissa on myös tutkittu
asenteita ympäristöhuoltoon ja järjestetty yhdessä Lassila & Tikanojan kanssa
asukastilaisuuksia.
– Kaupungilla ei olisi ollut resursseja
lisätä jätteiden kierrätystä jäteasetuksen
velvoitteen mukaisesti vuoteen 2016 mennessä, siksi oli järkevää ulkoistaa kaatopaikka. Jätteiden kierrätyksestä on tulossa kovaa bisnestä ja jätemäärän pitää
nousta, jotta investointi kannattaa. Kehitys on nyt menossa oikeaan suuntaan,
etäisyydet ovat sopivia ja kaupungin puolesta toivomme, että pääsemme hakemaan
lupaa laitokselle. Yhteistyö Lassila & Tikanojan kanssa on lähtenyt hienosti käyntiin, kaupungin rakennuttajainsinööri Mika Raula arvioi.
Suunnitelman yhdyskuntavaikutusten
arviointi pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2014 alkupuolella, jonka jälkeen lupahakemus laitokselle voidaan tehdä.
mania ANNE KORTELA
kin aina ollut liiketaloudellisesti kannattava toiminta. Vahvassa panostuksessa tulevaisuuden innovaatioihin Nextfourilla on
ollut apua myös TEKESin rahoitusinstrumenteista, jotka ovat mahdollistaneet nopeamman etenemisen. Näkyvimpiä tuotekehityksen lopputuotoksia ovat maailmanluokan asiakkaille syntyneet tuotteet, joita
on esitelty kansainvälisesti alan johtavilla
messuilla ja markkinoilla. Saavutettu menestys luo vahvaa uskoa tulevaisuuteen ja
yritys tähtää liiketoiminnan kasvun jatkumiseen uusilla innovaatioilla ja suunnitellulla laajentuneella toimikentällä. Tämän
vuoden aikana on aloittamassa myös oma
tuotantoyksikkö. m ICT-palkinto Nextfour Groupille
Turun kauppakamarin ICT-valiokunta on
myöntänyt ICT Teko -palkinnon 2013
Nextfour Groupille, joka on vuonna 2007
perustettu turkulainen elektroniikka- ja ohjelmistoalan tuotekehitysyritys. Yritys on
määrätietoisesti rakentanut toimintaansa,
toimintatapoja, osaamista ja teknologia-alustaansa kasvuaan varten ja ottanut vaati-
vat terveydenhoito-, turvallisuus- ja teollisuuslaitteiden edellyttämät erikoispiirteet
huomioon omassa suunnitteluprosessissaan. Nextfour Group on saavuttanut vankan huippuosaajan aseman kotimaassa ja
luonut samalla pohjan läpimurtoonsa myös
kansainvälisille markkinoille.
Voimakkaan kasvun ehtona on kuiten-
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
mania 5
ajankohtaista
Turku tähtää koulutusvientiin
FinnWayLearning on Turun kaupungin,
yliopiston, ammattikorkeakoulun ja aikuiskoulutuskeskuksen perustama konsortio, joka kehittää alueen koulutusvientiä. Kaupunki on vetänyt suunnitteluryhmää ja ensimmäiset koulutustuotteet ovat
valmiita esiteltäviksi maailmalle. Taustatukena ovat myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sitra.
– Kiinnostusta suomalaiseen koulutusosaamiseen on paljon. Perusajatus on
tarjota koulutuskokonaisuuksia, joissa
voidaan yhdistää usean eri koulutustason
koulutusta teoriasta ammatillisen koulutuksen käytännön työtaitoihin ja yhdistää siihen esimerkiksi erityisopetusta.
Tuotteistamme vahvuutemme kokonaisuuksiksi ja tarjoamme niitä eri kohderyhmille, kuten suoraan kouluille tai kaupunkien johdolle tai poliittisille
päättäjille, kaupungin projektipäällikkö
Matti Mäkelä kertoo.
Kohdemaista erityisesti Kiina, LähiIdän maat, Venäjä ja Aasia sekä latinalaisen Amerikan maat sekä itäinen Eurooppa ovat potentiaalisia. Hollantiin on
myyty Kiva Koulu -konseptin mukaista
koulutusta alakouluille. Parhaillaan neuvotellaan projekteista muun muassa Kanadan, USA:n Delawaren ja Viron kanssa.
– Konsortion avulla voimme tarjota
esimerkiksi peruskouluopetuksen lisäksi opettajien koulutusta, koulujärjestelmän hallintoa ja ohjausta. Kehittyvä maa
tarvitsee isoja ratkaisuja, koska niillä ei
Turun Kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja rehtorit: Turun ammattikorkeakoulun Juha Kettunen, Turun yliopiston Kalervo
Väänänen ja Turun aikuiskoulutuskeskuksen Tommi Forss odottavat paljon koulutusvienniltä lähivuosina.
ole valmista koulutusjärjestelmää, Turun yliopiston koulutuskeskus Brahean
kehittämispäällikkö Timo Halttunen sanoo.
Myös yrityksillä on mahdollisuus
päästä vientikaupoille osana koulutuspaketteja. Halttusen mukaan esimerkiksi suun terveydenhoidon projekteissa on
jo ollut mukana hammaslaboratorioyrityksiä, kielikoulutuksessa kielistudioita
Yrittäjämyönteisyys Kaarinassa
Kaarinan kaupungin elinkeinoyhtiö Kaa- vuonna se sertifioi järjestelmänsä ja tärinan Kehitys Oy tutki Turun ammatti- nä vuonna on käynnistetty ympäristökorkeakoulun oppilastyönä kaupungin sertifikaattiin valmistautuminen. Paiyrittäjämyönteisyyttä. Kaarinan sijaintia, nola on siirtymässä vähitellen omistajan
liikenneyhteyksiä ja sopivaa kokoa pidet- lapsille. Tytär Johanna Saarinen hoitaa
tiin tärkeimpinä vahvuuksina ja kaupun- markkinointia, toimistoa, henkilöstöagin ja yrittäjien välistä vahvaa, tasapuo- sioita, laatujärjestelmän ylläpitoa ja asialista ja vuorovaikutteista yhteistyötä ja kassuhteita ja hän siirtyy toimitusjohtakunnan yritysmyönteisyyttä kiitettiin. jakasi sisänsä jälkeen. Poika Janne
Osa vastaajista oli sitä mieltä, että onnis- Nieminen vastaa tuotannosta.
tumiset luovat onnistumisia ja myöntei– On todella hienoa, että lapset hanen julkisuus on parantanut imagoa. Pa- luavat jatkaa yritystä, ja se on kannustarannusta yrittäjät toivovat hankinta-asioi- nut myös uuteen laiteinvestointiin. Pääden päätöksentekoon ja kaupungin sen jo nyt paljon helpommalla, Taisto
työllistävän omia yrityksiä paremmin. Nieminen sanoo tyytyväisenä. m
Myös yrityskäyntejä toivottiin
enemmän ja niitä on jo luvattu lisätä.
– Allekirjoitan täysin, että Kaarina on juuri sopivan
kokoinen ja yhteistyö sujuu.
Kun aikoinaan haimme tonttia, se järjestyi nopeasti, kun
muuten olisimme siirtyneet
toiseen kuntaan, toimitusjohtaja Pertti Arvonen sähköalan teollisuusyritys Trafotek
Oy:stä kertoo.
Taisto Niemisen vuonna
1982 perustama Painola Oy
on pysynyt alusta lähtien
– Painolassa sukupolvenvaihdos tehdään omaan
Kaarinassa ja tähtää vahvas- tahtiin, sillä ei ole kiirettä, Taisto Nieminen ja
ti tulevaisuuteen. Viime Johanna Saarinen toteavat.
6 mania
valmistava yritys ja matematiikan opetuksessa oppimispelien kehitysyrityksiä.
Turun ammattikorkeakoulu on rehtori Juha Kettusen mukaan jo aiemmin
toteuttanut esimerkiksi yrittäjyyskoulutusta Vietnamiin ja ympäristökoulutusta
Baltian maihin. Innovaatiopedagogiikan
opetustuotteelle tiedetään myös olevan
kysyntää.
– Tutkintokoulutusta ei voi myydä,
koska olemme lainsäädännöllä rajanneet maksulliset tutkinnot pois, mutta
lakimuutoksesta on tehty aloite. Se avaisi meille markkinoita, sillä maailman
kymmenen miljardin koulutusmarkkinoista valtaosa on tutkintokoulutusta.
Suomen koulutusvienti on noin 10 miljoonaa euroa, josta Turun osuus on
noin puoli promillea, Turun yliopiston
rehtori Kalervo Väänänen toteaa. m
Urapolku Logomossa 23.–24.5.2013
Turun Nuorkauppakamari järjestää
23.–24.5.2013 Turun alueen seitsemäsluokkalaisille Urapolku -tapahtuman,
jossa esitellään ammatteja ja niihin
johtavia koulutuspolkuja konkreettisesti. Nuorilla on mahdollisuus päästä
muun muassa testaamaan siivouskoneen ajoa, tutustumaan ralliautoon ja
autourheilijan ammattiin, seuraamaan
puusepän työpäivää tai keskustelemaan
talouspäällikön kanssa. Kaksipäiväinen
tapahtuma tuo Logomoon Turun seudun yläkouluista yli 1 500 oppilasta.
Urapolku-tapahtumassa on mukana 40
ammatin edustus, 30 yritystä ja kymmeniä koulutusalojen edustajia. Se on
toteutettu yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja Turun kaupungin kanssa.
Nuorilla on ollut mahdollisuus kertoa
omista unelma-ammateistaan heille
tehdyssä kyselyssä. m
Leipomo Salonen laajentaa
Turkulainen, vuonna 1905 perustettu
Leipomo Salonen on aloittanut toimitilojensa laajennuksen Vähäheikkilässä.
Uudet tilat on tarkoitus saada käyttöön
loka-marraskuussa.
– Tilamme laajenevat tuhannella neliömetrillä ja investointi konekannan
uudistuksineen on yksi historiamme
suurimmista, arvoltaan noin kolme ja
puoli miljoonaa euroa, Leipomo Salosen toimitusjohtaja Juha Salonen kertoo.
Laajennus kasvattaa leipomon, toimiston ja kahvilan tilat kaikkiaan noin
5 500 neliömetriin. Suurin osa laajennuksesta tulee nykyisen parkkipaikan päälle
tolppien varaan, niin että parkkipaikat
jäävät paikoilleen. Leipomon yhteyteen
tehdään uusi automaattinen laatikoiden
pesu- ja varastointijärjestelmä ja uuden
kahvileipälinjaston avulla kehitetään kahvilatuotteiden valikoimaa.
Laajennus parantaa toiminnan laatua
ja tuotekehitys- ja kasvunäkymiä kapasiteetin kasvaessa. Leipomon liikevaihto
on kasvanut viidessä vuodessa 11 miljoonasta 14,5 miljoonaan euroon, vaikka
maanlaajuisesti leipomomarkkinat ovat
hieman pienentyneet. Leipomo Salosen
myyntialue kattaa Perheleipurit -yhteistyön myötä Varsinais-Suomen lisäksi Uudenmaan ja Kaakonkulman alueet. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
ajankohtaista
Putiikkiviikot 2.-11.5.
Turun Yrittäjät, Turun Ydinkeskustayhdistys ja Turun ammattikorkeakoulu järjestävät putiikkiviikot -kampanjan elävöittämään Turun kaupallista
keskustaa ja nostamaan esille siellä toimivia liikkeitä ja erikoiskauppoja.
Kampanja järjestetään kolmannen
kerran. m
Turun Yrittäjien Anne Aholainen ja
Turun Ydinkeskustayhdistyksen
Sten-Erik Lundsten ovat olleet
järjestämässä Putiikkiviikkoja.
Pohjoismaiden ensimmäinen passiiviliikerakennus Raisioon
Keskon sisustusketjun Kodin Ykkösen
uusi liikerakennus Raisiossa on ensimmäinen passiivimyymälärakennus Pohjoismaissa. Virtanen Yhtiöt Oy:n
NCC:llä rakennuttama talo on toteutettu yhteistyössä VTT:n ja Tekesin kanssa.
Sen tavoitteena on minimoida lämmityksen, jäähdyttämisen ja valaisemisen
energiankulutus. Energiaa säästyy ilmatiiviillä rakentamisella sekä vähän kuluttavilla valaisimilla, automaattisesti
säätyvällä valaistuksella, kiinteistöautomatiikalla ja hyvällä ilmanvaihdolla. Talon lasketaaan säästävän energiaa 41
omakotitalon verran vuodessa.
Idea lähti alun perin Keskon K-citymarket Oy:n ja Anttila Oy:n konseptinohjauspäällikkö Anne Jaakkolalta, joka
otti selvää, miten yhtiön vastuullisuusperiaate voisi toteutua parhaiten liikerakentamisessa. Hän löysi yhteistyökumppaniksi VTT:n ja tutkimusprojekti liitettiin
Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan.
– Passiivirakentamisessa on olennaisen
tärkeää ratkaista kaikki asiat kokonaisuuden kannalta ja ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaari. Osa-optimoinnista ei ole hyötyä. Taloudellista hyötyä saa
energiakuluissa ja yrityksen imagon paranemisena, Tekesin ohjelmapäällikkö
Virpi Mikkonen korostaa.
Pilottiprojektin luonne venytti suunnit-
Juuso Virtanen (vas.) ja tavaratalopäällikkö Jarmo Ahlgren iloitsevat passiivirakennuksen tuomasta energiansäästöstä.
teluajan kaikkineen noin neljään vuoteen,
mutta rakentaminen eteni normaalivauhtia.
– VTT:n projektissa kehitettiin passiiviliikennerakennuksen standardit Suomeen. Niitä ei ollut aikaisemmin. Nyt
meillä on asiasta erittäin paljon tietoa ja
toivomme pääsevämme hyödyntämään
sitä myös uusissa rakennusprojekteissa.
Ilman muuta halusimme lähteä tähän,
tällainen kehitystyö on mahdollista vain
Keskon tapaisten asiakkaiden kanssa,
joilla on riittävän iso organisaatio ja halua panostaa ympäristöasioihin. Suurin
riski oli siinä, saadaanko talosta tarpeeksi tiivis, mutta rakentaja NCC teki erittäin huolellista työtä ja talvella mitattu
tiiviys alitti puolella korkeimman hyväksytyn tason, toimitusjohtaja Juuso Virtanen toteaa. m
••
Laadukasta ilmoitus- ja sivunvalmistusta.
Aikakaus-, suorajakelu- ja mainoslehtien suunnittelu ja toteutus.
Kuvapankkipalvelut.
Julisteet, streamerit, ulkolakanat ym.
Painotuotteet ja jakelut.
••
Ispoisten Kiertotie 64, 20880 Turku
Puh. (02) 211 7300 • rota.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
mania 7
uusiin asemiin
Petri Lehtinen
Teknologiajohtaja CTO
Panic Marketing Oy
Asianajotoimisto Astrea
Turun Osuuskauppa Hotelliryhmä
Tradenomi Mirja Aro on nimitetty talous-/
asianajosihteeriksi.
Fläkt Woods Oy
DI Antti Meritalo on nimitetty Ventilation
Solutions liiketoimintayksikön Puolan tuotantotoimintojen johtajaksi 30.1.2013 alkaen.
Hän jatkaa myös strategisen ostotoiminnan
johtajana Suomessa.
Ins. Timo Palomäki toimii 25.2.2013 alkaen
tuotantoinsinöörinä Toijalan tehtaalla. Hänen
vastuullaan on menetelmäkehitys, työntutkimus ja tuotedatan ylläpito.
Tommi Saarinen on 4.3.2013 alkaen nimitetty tekniseksi myyjäksi Ventilation Solutions
liiketoimintayksikön kotimaan tuotemyyntiin.
Hänen vastuualueellaan on rakennuttaja- ja
suunnittelijamarkkinoinnin lisäksi myynti toimialueensa Pirkanmaan urakoitsijoille ja tukkuliikkeille.
Kesko Lounais-Suomi
Turun Skanssin kauppakeskuksessa toimivan Intersportin uutena kauppiaana 1.4.2013
aloitti Kristian Kallio (34). Hän on työskennellyt urheilukaupan parissa kahdeksantoista vuoden ajan ja siirtyi Turkuun Nummelan
Intersportista, jossa hän on toiminut kauppiaansa vuodesta 2008. Kallio on suorittanut
lukuisia K-instituutin koulutuksia, viimeisimpänä yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. Äskettäin laajennettu Skanssin myymälä
ei kaipaa isoja uudistuksia, mutta golftuotteiden valikoimaa uusi kauppias aikoo lisätä ja
vahvistaa myös jalkine- ja tekstiilivalikoimaa.
Kiilto-Clean
Restonomi Ann-Maarit Särkkä on nimitetty
vähittäiskauppamyyntiryhmän myyntiedustajaksi Etelä-Suomen alueelle.
Liedon Säästöpankki
Paimion konttorinjohtajan tehtävään on valittu OTM, varatuomari Lasse Vehviläinen, joka
on aikaisemmin työskennellyt Euran Osuuspankissa sivukonttoreiden esimiehenä, johtoryhmän jäsenenä ja hallituksen sihteerinä.
Hänen tehtäviinsä ovat myös kuuluneet pankin lainopilliset palvelut.
Perjantai Markkinointiviestintä Oy
Kenneth Westerén on nimitetty 1.5.2013 alkaen AD:ksi Perjantai Markkinointiviestintä
Oy:n Turun toimipisteessä. Westerén toimi
aiemmin Perjantai Markkinointiviestinnässä
graafisena suunnittelijana ja valokuvaajana.
Solyvent Fläkt Oy
DI Risto Erholtz on 5.3.2013 alkaen nimitetty
Solyvent Fläkt Oy:n toimitusjohtajaksi.
Ins. Marko Palmberg on 2.1.2013 alkaen nimitetty Field Technician Engineer -toimeen
teollisuuspuhaltimet -yksikköön.
Ins. Juha Palenius on 1.2.2013 alkaen nimitetty laatuinsinööriksi teollisuuspuhaltimet
-yksikköön.
Tradenomi, Hoteliér (AH&MA), viinimestari
Sanna-Liisa Byskata on nimitetty Radisson
Blu Marina Palacen hotellinjohtajaksi 1.3.2013
alkaen. Byskata on viimeksi toiminut Sokos
Hotel Hamburger Börs & City Börsin hotellipäällikkönä ja sitä ennen mm. Turun Sokos
Hotellien kaikkien siivoustoimintojen päällikkönä sekä ruoka-seurusteluravintola a´la Börsin ravintolapäällikkönä.
Turun Seudun Osuuspankki
VTM Anu Mylén on nimitetty Kaarinan konttorin konttorinjohtajaksi 11.3.2013 lähtien.
Hän siirtyi uuteen tehtäväänsä Turun Seudun
Osuuspankin Hämeenkadun konttorinjohtajan toimesta. Hän on työskennellyt Turun
Seudun Osuuspankissa jo opiskeluajoistaan,
vuodesta 1986 lähtien, useissa eri konttoreissa ja tehtävissä. Kaarina on hänen nykyinen
kotikaupunkinsa.
Vaadin Ltd.
Pekka Perälä ja Amir Al-Majdalawi on nimitetty Key Account Manageriksi.
Tanja Repo on nimitetty Marketing Coordinatoriksi.
DI Petri Lehtinen nimitettiin helmikuussa teknologiajohtajaksi (Chief Technology Officer) mainostoimisto Panic Marketing Oy:öön. Erityisesti digitaaliseen markkinointiin keskittynyt toimisto on perustettu kymmenisen vuotta
sitten. Se on viime vuosina kasvanut nopeasti ja toimii nykyisin noin 20 hengen voimin täyden palvelun toimistona. Lehtinen kehittää toisen polven ohjelmistoa markkinoinnin automaatiojärjestelmästä, josta tulee väline digitaaliseen markkinointiin.
– Ensimmäinen versio on ollut käytössä jo pitkään. Nyt on valmistumassa nopeampi ja laajempi ohjelmisto, jonka avulla asiakkaat voivat itse toteuttaa suoramarkkinointikampanjan monissa kanavissa, kuten sähköpostilla,
SMS-viesteillä ja sosiaalisessa mediassa sekä kerätä kontakteja verkosta omaan
tietokantaan.
Lehtisen lisäksi tuotantotiimiin kuuluu päätoimisesti toinenkin ohjelmoija sekä sivutoimisesti muita toimiston työntekijöitä. Lisäksi joitakin osia ohjelmistosta on kehitetty yhteistyökumppanien kanssa. Nyt kehitys on loppusuoralla, sillä pilottikäyttäjät testaavat parhaillaan toimivuutta.
– Laadunvarmistus on tärkeää ja tietysti kehittäminen jatkuu ja päivityksiä tehdään käyttöönoton jälkeenkin. Pidämme web-pohjaista ohjelmistoa yllä omalla serverillämme. Käytämme sitä myös itse ja se liittyy omaan toiminnonohjausjärjestelmäämme.
Lehtinen tulee nimityksensä myötä olemaan enemmän mukana myös asiakasrajapinnassa, mikä tuntuu hänestä mielenkiintoiselta. Hän on viihtynyt hyvin mainostoimistossa, joka on hyvin erilainen toimintaympäristö kuin aiempi työpaikka Inoi Oy:ssä sulautettujen järjestelmien ohjelmointikehityksessä.
– Mainosala tuntui hyvin kiinnostavalta ja kun ympärillä on paljon luovia
ihmisiä, kaikenlaista tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi viime kesänä olin kaksi kuukautta poissa, kun perheeseemme syntyi kolmas lapsi ja pidin isyysloman kesäloman lisäksi. Sillä aikaa työpöydälleni oli kasvanut ruohoa.
Petri Lehtinen on paljasjalkainen turkulainen, mutta opiskeli diplomi-insinööriksi viisi vuotta Tampereen teknillisessä yliopistossa ohjelmistotekniikan laitoksella. Koti on Kärsämäessä 1950-luvun rintamamiestalossa, jonka
remontointi ja perheen 1-, 3- ja 5-vuotiaat lapset pitävät huolta vapaa-ajan harrastuksista.
Michael Vogt on nimitetty GWT Expertiksi.
Valmet Automotive
DI, MBA Robert Blumberg on nimitetty
COO-tehtävään (Chief Operating Officer) 1.
tammikuuta 2013 alkaen. Hän seuraa ja tukee kolmea liiketoimintalinjaa sekä laadun
ja toimitusketjun hallintaa. Hän vastaa myös
käynnissä olevista konsernitason muutosprojekteista. Robert Blumberg raportoi toimitusjohtaja Ilpo Korhoselle ja on Valmet Automotiven johtoryhmän (Executive Team) jäsen.
Liiketoimintalinjojen johtajat sekä laadusta ja
toimitusketjusta vastaava johtaja raportoivat
Robert Blumbergille.
VMP Group
Henkilöstöpäälliköksi on nimitetty Matti Vuohiniemi. Viimeiset neljä vuotta hän
työskenteli henkilöstöpäällikkönä Vierumäki
Country Clubilla ja Suomen Urheiluopistossa. Kaikkiaan hän on työskennellyt henkilöstöjohtamisessa yli kymmenen vuotta. Vuohiniemi uudistaa VMP:n henkilöstöstrategiaa
vastaamaan liiketoiminnan ja henkilöstön tarpeisiin. Esimerkkinä HejaHeja-projekti, jossa
VMP on haastanut henkilöstönsä liikkumaan
maailman ympäri.
Åbo Akademi
VTM Mika Wulff on valittu Åbo Akademin
uudeksi henkilöstöjohtajaksi. Hän seurasi
tehtävässä eläkkeelle jäänyttä Margita Vainiota. Mika Wulff on valmistunut Åbo Akademista ja hänellä on eMBA-tutkinto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Vuodesta 1995
hän on luonut uraa Aktia Henkivakuutus -yhtiössä, jossa hän on vuodesta 2006 tuotantojohtajana vastannut vakuutustuotannosta ja
vuodesta 2011 lähtien hän on toiminut Aktiakonsernin henkilöstöjohtajana.
Matti Karvinen on 11.2.2013 alkaen nimitetty hitsausasiantuntijaksi teollisuuspuhaltimet
-yksikköön.
NIMITYSUUTISET mania@manialehti.fi
8 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Henna Heinänen
Henri Hormalainen
Hotellipäällikkö
TOK Hotelliryhmä, Sokos Hotel Hamburger Börs & City Börs
Senior Business Architecht
Cerion Solutions Oy
Restonomi Henna Heinänen nimitettiin Turun Osuuskaupan kahden hotellin, Sokos Hotel Hamburger Börsin & City Börsin hotellipäälliköksi 25.3.2013
alkaen. TOK Hotelliryhmään kuuluvat myös Radisson Blu Marina Palace
Hotel ja Sokos Hotel Seurahuone. Heinänen siirtyi tehtävään Naantalin kylpylän hotellipäällikön paikalta.
– Olin Naantalissa 12 vuotta siitä lähtien, kun valmistuin Turun ammattikorkeakoulusta. Olen kiitollinen, että sain todella monipuolista työkokemusta, mutta kaipasin uutta ja halusin kehittää kilpailukykyäni. Täällä minua kiinnosti erityisesti ketjuosaaminen ja erilaiset raportointitavat.
Raportoinnista saatava tieto on osoittautunut hyvin monipuoliseksi ja
sen perusteella voi esimerkiksi arvioida eri asiakassegmenttien liikkumista
ja omien hotellien menestymistä kilpailijoihin verrattuna.
– Tieto auttaa räätälöimään myös paikallisia hotellipaketteja. Niitä voi
kehittää esimerkiksi jonkun tapahtuman yhteyteen, teatterien ja konserttijärjestäjien tai Turku Touringin kanssa. Lisäksi ketjun kautta tulee valtakunnallisia kampanjoita.
Hotellipäällikkönä Heinänen vastaa hotelliryhmänjohtajan alaisuudessa
406 huoneen hotellikokonaisuuden vastaanotto-, aulaisäntä- ja siivouspalvelutoiminnoista. Kokous- ja ravintolapäälliköt ovat erikseen.
– Vastaan toiminnasta ja olen tulosvastuullinen. Pyrin olemaan mahdollisimman paljon apuna ja tukena kaikissa toiminnoissa. Johtaminen on mielestäni paljon valmentamista ja johdon esimerkki on tärkeä. Kaikki asiakaspalaute kulkee kauttani ja myös kiinteistöjen kunnon seuranta sekä
remonttien käytännön toteuttamisen organisointi kuuluvat minulle.
Johtamista Henna Heinänen kehittää työnsä ohessa myös ylemmän tradenomitutkinnon opinnoilla, jotka jatkuvat kunhan hän pääsee kunnolla sisään uuteen työhönsä. Matkailuala on imaissut hänet kokonaan, siitä hän
varmistui tehtyään pienen hypyn kiinteistöalalle vuonna 2010 ja palasi nopeasti takaisin.
– Mielestäni on myös tärkeää verkostoitua ja olen mukana matkailualan
SKÅL -järjestössä, jossa voimme vaihtaa alan ammattilaisten kanssa kuulumisia. Se on erittäin hedelmällistä.
Henna Heinänen asuu Naantalin Viluluodossa omakotitalossa rakentajamiehensä ja perheen kolmen lapsen kanssa, lenkkeilee koiran kanssa ja
harrastaa sisustamista.
KTM Henri Hormalainen aloitti 1.4. turkulaisessa Cerion Solutions Oy:ssä
nimikkeellä Senior Business Architecht työskenneltyään yli 12 vuotta Nokialla. Hän otti vastaan Nokian tarjoaman irtisanoutumispaketin, koska tarjotut
työtehtävät Espoossa eivät houkutelleet eikä Salossakaan ollut sopivaa työtä.
Erään entisen kollegan kautta hän kuuli Cerionin paikasta ja kiinnostui heti.
– Työpaikan vaihdos tuli sopivaan aikaan, odotan erityisesti, että pääsen
hyödyntämään tietoa ja aidosti ratkaisemaan asiakkaiden tietojärjestelmiin
liittyviä raportointi- ja analysointitarpeita. Tietysti Turku-akseli kiinnosti myös,
sillä asun Liedossa eikä haluja pääkaupunkiseudulle muuttamiseen ole.
Asiakasnäkökulma on paitsi kiinnostava, myös uusi Hormalaiselle, sillä
Nokialla hän on suunnitellut ratkaisuja yhtiön omiin tarpeisiin.
– On mielenkiintoista päästä nyt näkemään monia erilaisia toimintamalleja sekä tutustua erilaisiin toimialoihin. Cerionin toiminta liittyy erityisesti
toiminnanohjausjärjestelmiin ja asiakkaina on paljon isoja julkisen puolen toimijoita, kuten kaupunkeja, kuntia, yliopistoja ja muita oppilaitoksia.
Hormalainen valmistui kauppatieteen maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2000 pääaineenaan tietojenkäsittely ja sivuaineena markkinointi. Koulutus on osoittautunut työtehtäviin erittäin sopivaksi. Työura pääsi alkuun jo opiskelun loppuvaiheessa osa-aikaisena Silja Linella, jossa
kehitettiin kanta-asiakasohjelman CRM-järjestelmää ja siihen raportointia ja
analysointia. Projekti muuttui kokopäivätyöksi ja työllisti häntä kolmisen vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi Nokialle.
Ensimmäiset viisi vuotta Nokialla vierähtivät IT-tehtävissä business intelligence -alueella muun muassa asiakastiedon hallintajärjestelmien kehittämisessä myynnin ja markkinoinnin käyttöön. Jossain vaiheessa hän halusi vaihtelua pelkän tietotekniikan tilalle ja pääsi siirtymään Nokian lisälaitepuolelle.
– Siellä työskentelin viisi vuotta kilpailija- ja markkina-anlyysien sekä portfolion hallinnan parissa. Vuonna 2010 siirryin takaisin IT-puolelle program
manageriksi myynnin ja markkinoinnin raportointiin.
Nokian jälkeen Cerionin 43 hengen organisaatio on pieni, mutta Hormalainen sanoo sopeutuneensa hyvin.
– Alussa hämmästytti, että näin pienessäkin yrityksessä henkilöstöasiat,
kuten perehdyttäminen ja asioiden seuranta on niin ammattimaista. Cerion
osallistuu Great Place to Work -kilpailuun ja saa sitä kautta tietoa henkilöstötyytyväisyydestä.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
mania 9
Virtuaalimaailma
Nykynuorille virtuaaliset ympäristöt ovat olennainen osa jokapäiväistä elämää
ja jopa heidän aivonsa ovat sopeutuneet toimimaan sen mukaisesti.
Diginatiivien eli verkon ja sosiaalisen median käyttöön syntymästään asti
tottuneiden tulo työelämään herättää tulevina vuosina viimeistään myös
muut sukupolvet huomaamaan sen merkityksen.
T
urun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtori
Matti Mäntymäki puhuu ”virtuaalivirtahevosta”. Hän
vertaa näin nuorten ikäluokkien erilaista käyttäytymistä vanhempiin polviin verrattuna assosioimalla ajatuksen kirjailija ja psykoterapeutti Tommy Hellstenin
tunnettuun kirjaan Virtahepo olohuoneessa. Kirjassa virtahepo on
perheen alkoholismi, joka on läsnä, mutta liian ahdistava kohdattavaksi. Nuorille sukupolville virtahepo olohuoneessa voi sen sijaan tarkoittaa esimerkiksi suloista virtuaalilemmikkiä, jolle on
viikkorahoilla ostettu sänky omaan Habbo Homeen.
Mäntymäki kehottaa miettimään nuorten käytöksen hiljaisia
signaaleja ja varautumaan muutokseen, joka väistämättä hiipii vähitellen työelämäänkin uusien sukupolvien mukana. Hän tutki
väitöskirjaansa varten 30 000 nuoren käyttäytymistä yhdeksässä
maassa maailman suosituimmassa virtuaalimaailmassa, suomalaisessa Habbo Hotellissa, joka perustamisestaan vuonna 2000 tähän
päivään on houkutellut käyttämään 278 miljoonaa nuorta.
ensimmäinen hilJainen signaali on aivojen muuttuminen.
– Aivotutkijat ovat todenneet, että internetin käyttö muuttaa aivojen toimintaa solutasolla. Kun tietoa on rajaton määrä
jatkuvasti saatavilla, sitä ei paineta mieleen, vaan tarkistetaan hakukoneesta tarvittaessa. Nuoren Z-sukupolven, milleniaalien, diginatiivien tai miten heitä kutsutaankin, tiedon lukeminen on
usein pintapuolista silmäilyä ja he käsittelevät jatkuvasti montaa
asiaa yhtä aikaa. Asioiden mieleen painaminen on kuitenkin tärkeää syvemmän ymmärtämisen ja asiayhteyksien havaitsemisen
kannalta. Mieleen painaminen on ponnahduslauta ymmärtämiselle, Mäntymäki kuvailee.
Selvitäkseen tiedon ja ärsykkeiden tulvassa nuoret pystyvät
sulkemaan pois asioita, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että netin
mainoksia ei havaita. Toisaalta pelaamalla nettipelejä havainnointikyky ja reaktionopeus paranevat.
Toinen hiljainen signaali on Mäntymäen mukaan nuorten sosiaalinen elämä, joka on erittäin aktiivista ja kietoutuu vahvasti
digitaaliseen ympäristöön. Se ei tarkoita, että nuoret eläisivät epätodellisessa virtuaalimaailmassa.
– Inhimillinen kontakti on tärkeä. Habbo Hotellissa oltiin,
koska siellä on hauskaa ja kavereita. Virtuaalimaailma on nuorille todellinen, sillä se linkittyy muuhun sosiaaliseen elämään
koko ajan ja kaikki kommunikoivat keskenään. Z-sukupolvi ei
ole passiivinen vastaanottaja, vaan muokkaa ja välittää tietoa
ja tuottaa jatkuvasti uutta sisältöä, jota jakaa ja jalostaa
edelleen monissa medioissa. Esimerkiksi suositut televisiosarjat, kuten Big Brother saavat uuden elämän
Habbo Hotellissa. Käyttäjät tallentavat virtuaalisen
BB-talonsa touhuja ja jakavat näitä videoita edelleen You Tubessa. Näin luodaan uutta kulttuuria
ja uusia merkityksiä.
Matti Mäntymäki kehottaa yrityksiä
miettimään, miten digitaalisiin verkostoihin tottuneiden nuorten tulo
työelämään pitäisi ottaa huomioon.
10 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
on jo täällä
on hyVä miettiä, mitä Jakamisen kulttuuri vaikuttaa elämään.
Ainakin näyttäisi siltä, että suuri osa nuoren elämästä on avointa,
mutta onko se hyvä vai huono asia?
– Tulevaisuudessa yksityisyydestä saattaa tulla niukka hyödyke, kun digitaalisista medioista löytyy käytännössä kaikista ihmisistä paljon tietoa. Esimerkiksi 92 prosentilla alle kaksivuotiaista
amerikkalaislapsista arvioidaan olevan jo digitaalinen jalanjälki.
Julkisuudessa eräänä sosiaalisen median riskinä nuorille nähdään esimerkiksi, että Facebookissa joskus julkaistut bilekuvat vaikeuttavat myöhemmin työpaikan saamista. Kun sosiaalinen elämä on digitaalisissa verkostoissa, olisi pikemminkin epäilyttävää,
jos yhtään bilekuvaa nuoresta ihmisestä ei löydy. Tämä huoli yksityisen ja julkisen sekoittumisesta kuvaa kiinnostavalla tavalla sukupolvien välisiä eroja. Vanhemmat sukupolvet ovat hahmottaneet todellisuutta erottelun kautta, esimerkiksi yksityinen ja
julkinen, työ ja vapaa-aika tai virtuaalinen ja ”todellinen”. Z-sukupolven kokemusmaailman ytimessä sen sijaan on juuri kokemusten sekoittuminen ja jakaminen, Mäntymäki toteaa.
toisaalta hän olisi hyVinkin huolissaan siitä, mitä kaikella ilmaisissa palveluissa kerätyllä käyttäjätiedolla tehdään.
– Ilmaisia palvelujahan ei oikeasti ole, sillä palvelujen ylläpitäjät keräävät käyttäjistä jatkuvasti tietoa ja kaikki on kauppatavaraa. Digitaalinen jalanjälki voi olla myös hyvin pysyvä. Vaikka luulisi poistaneensa profiilinsa jostain palvelusta, omat tiedot voivat
olla jo kolmannen osapuolen hallussa.
Kolmas hiljainen signaali on organisaatioiden muutostarve.
Yrityksissä olisi hyvä miettiä, miten nuoret sukupolvet muuttavat
työelämää ja päinvastoin.
– Nuorille, joiden sosiaalisesta elämästä iso osa on digitaalisissa verkostoissa, tiedon jakaminen niin olennaista, että esimerkiksi kielto käyttää Facebookia työaikana voi tuntua jopa ihmisoikeusloukkaukselta. Z-sukupolvelle ominainen jakamisen
kulttuuri voi johtaa parempaan vuorovaikutukseen asiakkaiden ja
muiden sidosryhmien kanssa ja vahvistaa yrityksen sisäisiä suhteita. Toisaalta jakamiseen voi sisältyä myös tietoturvariskejä, Mäntymäki pohtii.
Johtamisen käytäntöJä kehitettäessä kannattaisi ajatella, miten
tulevat työsukupolvet suhtautuvat esimerkiksi auktoriteetteihin ja
hierarkioihin. Sukupolvien väliset erot eivät ole syntyneet tyhjiöstä, vaan heijastavat yhteiskunnallisia muutoksia. Z-sukupolvi on
kasvanut lapsikeskeisessä perhemallissa, jossa heidät kuljetetaan
harrastusten pariin ja heidän mielipiteillään on suuri vaikutus perheen ajan- ja rahankäyttöön ja päätöksiin. Tästä lähtökohdasta
auktoriteettien, vaikkapa opettajan kanssa, voi tulla pieniä töytäisyjä puolin ja toisin.
– Heräsin tutkimusta tehdessäni huomaamaan, miksi netti on
niin tärkeä nuorisolle. Se voi olla nuoren ainoa oma paikka, jossa
saa olla ilman vanhempia ja siellä on aina kavereita. Huono puoli
on, että myös todella huonot ideat saavat kaikupohjaa ja virtuaalimaailmassa esiintyy samoja ilmiöitä kuin reaalimaailmassakin, kuten kiusaamista.
Jos ikäpolvien kulttuurien kohtaamiseen
paneudutaan yrityksissä, se voidaan kääntää voimavaraksi, joka synnyttää myönteistä kehitystä, mahdollisuuksia on paljon.
Teknologiakehitys on jo johtanut työn ja vapaa-ajan eron ja työn tekemisen paikan
muuttumiseen. Mitä tulevaisuudessa ymKielto käyttää Facebookia
märretään työajalla ja työyhteisöllä, onko
työaikana voi tuntua jopa
edes nykyisen kaltaisia yrityksiä ja työsuhteita, vai ostetaanko työsuoritteita verkosta
ihmisoikeusloukkaukselta.
tarpeen mukaan? Tätä tehdään jo nyt jossain määrin esimerkiksi tietotyössä ja graafisessa suunnittelussa.
– Organisaation kilpailuetu markkinoilta ostettaviin työsuoritteisiin nähden voivat olla työpaikan sosiaaliset suhteet. Kahvipöydän sijaan suhteita rakennetaan digitaalisissa ympäristöissä. Esimerkiksi maailmanlaajuisissa organisaatioissa tämä voi lisätä
yhteenkuuluvuutta ja helpottaa yhteistyötä maantieteellisten rajojen yli.
mäntymäki on aloittamassa australiassa tutkimusta sosiaalisen
median käytöstä monikansallisten yhtiöiden tietotyöläisten keskuudessa ja kertoo, että parhaimmillaan sosiaalisen median työkalut synnyttävät aivan uusia tapoja tehdä työtä organisaation sisällä.
Yrityksen omat kommunikointialustat voivat tarjota esimerkiksi johtamiseen uusia ulottuvuuksia, kun johtaja voi päästä seuraamaan, mitä työntekijät oikeasti ajattelevat ja miten he ratkovat
ongelmia.
– Virtuaalikeskusteluissa olisi tärkeää tiputtaa pois hierarkiat
ja imagonluomiset, jotta ideat voisivat lennellä vapaasti. Tässä mielessä pomon esimerkki on tärkeä. Jos esimerkiksi on tarkoitus kehitellä uusia ideoita, pomon heittämä erittäin huono idea voi rohkaista kaikkia osallistumaan. Tyhmät ideat ja epäonnistumiset ovat
osa jakamisen kulttuurin ideologiaa. Pitäisi ymmärtää, että sosiaalisen median arvo yritykselle syntyy nimenomaan vuorovaikutteisesta oppimisprosessista ajan kuluessa, Mäntymäki miettii.
Hän muistuttaa, että sosiaalinen media muokkaa myös yritysten julkisuuskuvaa ja brändejä.
– Jakamisen kulttuuri kannustaa läpinäkyvyyteen ja rankaisee
armotta kaikista ristiriidoista puheiden ja käytännön tekojen rinnalla. Tämä pätee niin yksilöihin kuin organisaatioihinkin.
mania ANNE KORTELA kuva MONSUUNI
Matti Mäntymäki
Virtuaalimaailmat
• tutkijatohtori Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
• KTT 2011, tietojärjestelmätiede, väitöskirja: Continuous Use and
Purchasing Behvaiour in Social Virtual Worlds (Sosiaaliset
virtuaalimaailmat: palvelun toistuva käyttö ja ostokäyttäytyminen)
• s. 1979, Kuru
• 1998 ylioppilas, Tampereen lyseon lukio
• 2003 kauppatieteen maisteri, Turun kauppakorkeakoulu
• 2004-2006 Nokia, SAP sovellusasiantuntija
• 2007-2011, tohtorikoulutettava, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
• 2011 kauppatieteen tohtori
• 2011- Suomen Akatemian tutkijatohtori, johtamisen laitos,
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
• verkkoympäristössä toimivia kolmiulotteisia ympäristöjä, joissa käyttäjät
esitetään animoituina hahmoina, avatareina
• yhteensä noin miljardi käyttäjää maailmassa
• puolet käyttäjistä alle 16-vuotiaita
Habbo Hotel
• suomalaisen Sulake Corporationin verkkoselaimella toimiva nuorten
virtuaalinen ajanviettopaikka
• maailman suosituin virtuaalimaailma, v. 2000 lähtien kerännyt yhteensä
273 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää
• 90 % käyttäjistä iältään 13-18
• jokaisella käyttäjällä virtuaalinen hotellihuone, jota voi sisustaa ja johon
voi kutsua muita palvelun käyttäjiä
• 11 kieliversiota
mania 11
teema
RAKENTAMINEN
ja TEOLLISUUS
Rakentamisen näkymät
tasoittuneet
Talonrakentajien suhdannetilanne on talvella ollut tyydyttävä
eikä suuria muutoksia odoteta.
R
akentamisen suhdannetilanne parani vuoden 2012 lopulla, mutta se on
edelleen selvästi tavanomaista huonompi. Varsinais-Suomessa rakennustöitä
aloitettiin 12 prosenttia vähemmän kuin
edellisenä vuotena ja myös uusia rakennuslupia myönnettiin 12 prosenttia vähemmän. Kaikkiaan rakennusmarkkinat
olivat noin 2,9 miljardia euroa ja rakentaminen työllisti alueella noin 17 400 henkilöä.
Varsinais-Suomen suhdannenäkymät
heijastavat yleisiä talousnäkymiä. Kuluttajien luottamus on laskenut, mutta asuntokauppa on edelleen käynyt alhaisten korkojen ansiosta. Rakennusteollisuus ry:n
alueen jäsenkysely huhtikuussa toi erittäin
yksimieliset vastaukset. Tilanne on puolen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna tasoittunut, koska silloin yrityskohtaiset erot olivat suuremmat.
Niukkuutta jaetaan kaikille, sillä alueyhdistyksen jäsenet toteavat kuin yhdestä suusta tarjolla olevien urakoiden pienentyneen ja kilpailun niist ä
koventuneen. Nyt on rakennuttajan
markkinat, sillä pieneenkin urakkaan
saattaa tulla 10–20 tarjousta, mikä on kiristänyt hintakilpailua. Rakentajat toivoisivat lisää julkisia tarjouspyyntöjä.
– Isot urakoitsijat, joilla on omaa asuntotuotantoa, pärjäävät kyllä. Asuntokauppa on käynyt yllättävän hyvin, mutta se
huolettaa, jatkuuko se samanlaisena. Kapasiteettia olisi enempäänkin, Turun yksikön johtaja Esa Lehmusvuori NCC Rakennus Oy:stä arvioi.
Myös Turkuun viime aikoina raken-
netut, kalliimmat kohteet Kupittaalla ja
Telakanrannassa ovat käyneet hyvin kaupaksi, mutta ostajina arvellaan olleen paljon sijoittajia. Myös SRV-Rakennus Oy:n
syyskuussa alkava kohde aivan meren tuntumassa on aluejohtaja Heikki Kallion
mukaan herättänyt kiitettävästi ennakkokysyntää, vaikka sen hintataso tulee olemaan vielä korkeampi.
Pienet rakennusyhtiöt saavat yleensä
urakan kerrallaan ja aina kilpailutuksen
kautta. Osa on lähtenyt hakemaan töitä
myös Varsinais-Suomen ulkopuolelta.
– Uudet isot urakkamme ovat Satakunnassa: kolmevuotinen Euran terveyskeskuksen saneerausprojekti ja vanhainkoti. Raaseporista saimme koulun
laajennusurakan, mutta työmatkoista tulee aika pitkiä, projektijohtaja Jori Salama
Rakennus-Salama Oy:stä kertoo.
Korjausrakentaminen on ainoa alue,
jossa nähdään pientä kasvua, sillä alueella rakennuskanta on vanhaa ja tarvetta linjasaneerauksiin ja ulkosivuremontteihin
on paljon. Pankkien tiukentuneet lainaehdot jarruttavat kuitenkin taloyhtiöiden
päätöksiä. Laina-ajat tuntuvat lyhentyneen
25 vuodesta noin 10–15 vuoteen.
Rakennusalan työttömyysaste on liiton
tietojen mukaan noin 22 prosenttia. Alalla on kuitenkin jatkuva pula suunnittelijoista, sillä Turussa koulutetaan ainoastaan rakennesuunnittelijoita. Arkkitehti-,
sähkö-, LVI- ja pohjarakennesuunnittelijoita on houkuteltava muualla valmistuneista.
– Tämä on todella suuri murhe jo nyt,
vaikka suhdanteet ovat alhaalla. Siitä voi
tulla todellinen pullonkaula, jos suhdanteet paranevat, Rakennusteollisuus ry:n
aluepäällikkö Markku Leppälehto toteaa.
Lisäksi työnjohtajista ja rakennusmestareista on puutetta, sillä heitä on eläköitymässä paljon ja koulutuksen yli kymmenen vuoden tauko näkyy saatavuudessa.
Viime joulukuussa Turun ammattikorkeakoulusta valmistui ensimmäinen erä uudelleen aloitetusta koulutuksesta. Rakentajien mukaan heillä on ollut hyvä
motivaatio ja joukossa on myös pitkän kokemuksen omaavia ammattilaisia, joita
otetaan mielellään töihin.
mania ANNE KORTELA
Rakennuttajien suhdannetilanne Varsinais-Suomessa,
huhtikuu 2013
Talviajan talonrakentamisen suhdannetilanne on ollut melko hyvä.
Arvio teetettävien töiden määrästä nyt loppukeväällä ja ensi kesänä
verrattuna talviaikaan.
Arvio asuntotuotannon määrästä nyt loppukeväällä ja ensi kesänä
verrattuna talviaikaan.
Arvio toimitilarakentamisen määrästä nyt loppukeväällä ja ensi kesänä
verrattuna talviaikaan.
Arvio korjausrakentamisen määrästä nyt loppukeväällä ja ensi kesänä
verrattuna talviaikaan.
Tärkeimpinä toimintaan vaikuttajina tekijöinä rakennuttajat pitävät
talonrakentamisen heikkoa suhdannetilannetta ja tarjousten vähyyttä.
Vähenee
Pysyy samana
Kasvaa
Tulokset perustuvat Rakennusteollisuus RT:n tekemään kyselyyn huhtikuussa 2013
Varsinais-Suomessa rakentajien lähimmän puolen vuoden näkymät ovat kohtuulliset.
Kodin remontit kasvattavat rautakauppaa
R
akentaminen on viime vuosina hieman vähentynyt, mutta korjausrakentaminen työllistää rakennusalaa
ja rautakauppaa. Rautakauppaa hallitsee
Kesko, jonka ketjujen yhteenlaskettu
osuus alan myynnistä oli 39 prosenttia
vuonna 2012. S-ryhmä ylsi 14,2 prosenttiin, mutta luvuissa on mukana Prismojen
rautakauppatuotteiden myynti, kun Keskon luvuista puuttuvat Citymarketit ja
Kodin Ykköset. Keskon suurin ketju Krauta on markkinajohtaja 17,3 prosentin
osuudellaan, kakkonen on Starkki 14,8
prosentilla ja kolmonen Keskon Rautiaketju, jonka osuus on 14,3 prosenttia.
– Olemme kehitykseemme tyytyväisiä, vaikka rakennusalan näkymät ovat
laskeneet. Vielä 2011 ala kasvoi, mutta
viime vuona se laski 3,2 prosenttia ja tänä vuonna hienoinen lasku jatkuu. Meille on hyvä asia, että omakotirakentamisen miinus on pienempi kuin kerrostalo-
12 mania
ja rivitalorakentamisessa ja korjausrakentamisen ennakoidaan kasvavan kolme
prosenttia. Se on näkynyt jo selvästi rautakaupassa viimeisen puolen vuoden aikana, K-rauta -ketjun johtaja Jani Karotie toteaa.
Suomen suurin K-rauta avattiin Turun Skanssiin maaliskuussa. Itäharjun Krautaa aiemmin vetänyt kauppias Juha
Huunonen odottaa 16 000 neliömetrin
myymälästä noin 17 miljoonan euron liikevaihtoa ensimmäisenä vuotena. Liike
työllistää kauppiasparin lisäksi 70 työntekijää, joista 17 on uusia.
– Lähivuosina liikevaihdon täytyy
nousta jo seuraavalle kymmenelle. Eniten kasvua odotamme sisustuspuolelta,
sillä viime vuonna tapettien, maalien ja
lattiapäällysteiden myynnit kaksinkertaistuivat ja niiden esillepanoon ja asennuspalveluihin on erityisesti panostettu.
Meillä on 30 yhteistyökumppania ja oma
Naisia toivotaan K-raudan asiakkaiksi, sillä he käynnistävät usein kodin remontit,
mikä nostaa sisustuspuolen ja remonttipalvelujen myyntiä.
asennuspalveluvastaava sekä energiaratkaisuihin koulutettu henkilö, kauppias
kertoo.
Ammattilaisille Skanssin K-raudassa
on oma PRO-Center, jossa asioinnin nopeus varmistetaan omalla sisäänkäynnillä ja palvelupisteellä.
mania ANNE KORTELA
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
teema
Linnafälttiin yhteisöllistä
puutaloasumista
RAKENTAMINEN
ja TEOLLISUUS
Rakentaminen on vihdoin alkamassa Turun linnan
ympäristöön suunnitellulla Linnafältin alueella, jossa vanhan
kunnostaminen yhdistyy uuteen puurakentamiseen.
A
lueen konsultoiva arkkitehtitoimisto on ollut Schauman Arkkitehdit
Oy. Arkkitehti Janne Helinin mukaan alueen tunnistettavuus, omaleimaisuus ja yhteisöllisyys halutaan säilyttää ja
luoda haluttu asuinalue. Tunnusomaista
on kaupunkikeskustamaisuus, johon kuuluu umpikortteleita ja sisäpihoille on tarkoitus suunnitella viihtyisiä oleskelualueita. Autot piilotetaan maan alle.
Ympäristöasiat ja kestävän kehityksen periaate ovat yksi tärkeimpiä suunnittelua ohjaavia tekijöitä, toinen teema
on asumisen uudet mahdollisuudet.
– Linnafältistä tulee noin tuhannen
asukkaan koti ja kerrosalaa on yhteensä
noin 50 000 neliömetriä. Tavoite on saada alueelle myös palveluja ja toimintaa
päiväsaikaan, joten sinne tulee myös liiketiloja ja esimerkiksi kotitoimistoksi soveltuvia tiloja ja alueelle on kaavoitettu
päiväkoti. Pääosa rakennuksista on suojeltavia puutaloja, joista ensimmäisiin
Linnankadun varrella asukkaat ovat jo
muuttaneet. Uudisrakennukset on kaavassa mitoitettu täydentämään olemassa
olevaa rakennuskantaa, niiden korkeus
on 2-3 kerroksesta viiteen riippuen sijainnista. Kattopinnat ovat eheitä ja yleisilme
on uusissa rakennuksissa moderni, Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen
arkkitehti Mika Rajala kertoo.
Linnafältin suojeltuihin taloihin tulee
15 asuntoa, kooltaan 38–135 neliömetriä
ja niiden ajatellaan soveltuvan eri sukupolville. Asuntojen myyntihinta asettunee
arviolta noin 3 000 euron tasoon.
Heinäkuussa kaava saa lainvoiman ja
uudistaloja pääsee rakentamaan syksyllä.
Rakentajia ovat NCC, PSJ, YIT ja PEAB.
Suunnitelmat ovat osin vasta alustavia,
mutta suurin osa kohteista tulee olemaan
omistusasuntoja. Vain YH-Kotien suunnitelmissa on myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.
Linnankadun varrella muutama entisöity talo on jo saanut asukkaat.
Linnafältistä on tulossa puutalorakentamisen pilottialue, sillä puutalot ovat modernissa rakentamisessa Suomessa vielä
paljon harvinaisempia kuin vaikkapa
Ruotsissa ja Tanskassa.
– Ruotsissa esimerkiksi Wäxjön kaupunki on hyvä esimerkki. Puutalot ovat
kestäviä ja muuntautumiskykyisiä. Lisäksi niiden hiilijalanjälki on 60 prosenttia
pienempi kuin muiden rakennusmateriaalien. Puukerrostalon paloturvallisuuskin on parempi kuin betonitalossa, koska
huoneistokohtainen springler-järjestelmä
on pakollinen. Asukastutkimuksessa on
kiitetty myös asuntojen hyvää äänieristystä, Metsä Wood Oy:n johtaja Esa Kosonen kertoo.
mania ANNE KORTELA
Yleisilmeessä vanha ja uusi
yhdistyvät samanhenkisinä.
Uusia koteja
erilaisiin
elämäntilanteisiin
Mitä ikinä etsitkin, löydät sen osoitteesta
www.skanska.fi/kodit
Kiinnostuitko?
Lisätietoja saat
asuntomyynnistämme
Itäinen Rantakatu 60, Turku,
p. 0800 155 511 (maksuton),
ma-pe 8-16,
asuntomyynti.turku@skanska.fi
Visualisointi
Visualisointi
Turku, Telakkaranta
Raisio, keskusta
Turun Androksenranta, Unioninkatu 20
www.skanska.fi/androksenranta
Kaikista kodeista näkyy Aurajoki.
Oma tontti. Myynnissä. Arv. valm. 2/2014.
Huoneistoesimerkkejä mh. € vh. €
1h+kt 35,5 m2 2. krs 51.240 170.800
2h+k+s 62,5 m2 2. krs 89.190 297.300
3h+k+s 80 m2 3. krs 102.090 340.300
4h+k+s 97 m2 8. krs 167.190 557.300
Raision Valonsäde, Soliniuksenkuja 24
www.skanska.fi/valonsade
Koteja valmiiseen ympäristöön. Oma tontti.
Ennakkomarkkinoinnissa. Arv. valm. 6/2014.
Huoneistoesimerkkejä mh. € vh. €
1h+kk+s 45,5 m2 2. krs 43.740 145.800
2h+k+s 65 m2 2. krs 60.990 203.300
3h+k+s 75 m2 1. krs 64.440 214.800
3h+k+s 85,5 m2 1. krs 67.440 224.800
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Mietitkö uuden kodin
hankintaa?
Saat erikoisedun.
Jos vanhan asuntosi
myynti takkuilee, Skanskan KotiTurvaTM korvaa
uuden kotisi asumiskuluja
jopa 1000 € kuukaudessa
vuoden ajan. Lue lisää
www.skanska.fi/kotiturva
mania 13
teema
RAKENTAMINEN
JA TEOLLISUUS
K
aasunvalvontalaitteiden suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut
turkulainen Detector Oy on kehittänyt toimintojaan päämäärätietoisesti ja
tähtää voimakkaaseen kasvuun viiden
vuoden tähtäimellä. Lupaavaan alkuun on
jo päästy, sillä alkuvuoden liikevaihtolukemat osoittavat reilut 20 prosenttia ylöspäin. Vuonna 2012 liikevaihtoa kertyi yli
1,3 miljoonaa euroa.
Detector valmistaa asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä mittauslaitteita, ratkaisuja ja ohjelmistoja. Laitteiden käyttömahdollisuuksia on paljon, niinpä
asiakaskuntakin koostuu monen toimialan yrityksistä.
– Tuoterepertuaarimme on erittäin
laaja. Erilaisia kaasuja valvotaan esimerkiksi lääke-, kemian- ja elintarviketeollisuuden prosesseissa, ja niitä syntyy
myös energia- ja bioenergia tuotannossa, rakennusteollisuudessa, konepajoilla, sairaaloissa, laboratorioissa ja monissa yleisötiloissa, kuten jäähalleissa.
Laitteillamme voi valvoa myös niiden tilojen ilmanlaatua, joissa käytetään erilaisia ajoneuvoja, kuten varastot ja pysäköintilaitokset. Mittarit ovat niin herkkiä,
että esimerkiksi pienetkin häkäpitoisuudet voidaan havaita, toimitusjohtaja Pentti Maunu kertoo.
korkeat laatuVaatimukset ohjaavat
kaikkea suunnittelua, sillä kaasunvalvontalaitteiden on täytettävä ATEX -hyväksyntäkriteerit. Ne on laadittu tiloihin,
joissa käsitellään räjähdysherkkiä aineita
ja niissä on myös ympäristönäkökohdat
otettu huomioon. Tämä vaatimus edellyttää, että henkilökunnan ammattitaidon
on oltava korkea. Lisäksi heitä koulutetaan myös itse. Huoltotehtäviin tarvitaan
vähintään vuoden perehdytysjakso.
Detector on valmistanut kaasuvalvontalaitteita jo yli 30 vuotta, joten osaamista on kertynyt myös erittäin vaativien laitteiden kehittämiseen. Digitaalitekniikan
tulon jälkeen vuodesta 2000 lähtien mahdollisuudet erilaisten versioiden kehittä-
Erikoistujalla hyvät kasvunäkymät
miseen ovat moninkertaistuneet aiempaan analogiseen tekniikkaan verrattuna.
Yritys pystyy hyödyntämään useita erilaisia mittausteknologioita, joista kuhunkin käyttötarkoitukseen valitaan sopivin.
Viime aikoina kilpailukykyä on vahvistettu investoimalla testauslaboratorioon
ja kehittämällä toimintatapoja, tuotteita
ja henkilökuntaa. Lähtökohtana on
asiakkaan näkökulma, asiakkaiden saamaa hyötyä halutaan vahvistaa kaikin
keinoin. Lisäksi tuoterakenteita on käyty läpi ja kehitetty laskentatapoja ja raportointia.
– Nyt pystymme tekemään päätöksiä
ja ohjaamaan toimintaamme sekä hin-
noittelemaan tuotteemme entistä tarkemman tiedon pohjalta. Pystymme myös toteuttamaan entistä isompia kokonaisuuksia ja meillä on esimerkiksi arktisiin
oloihin soveltuvaa erikoisosaamista.
Voimme tuottaa asiakkaille lisäarvoa kehittämällä heidän tarvitsemiaan palveluja ja konsultointia. Pystymme räätälöimään tietyistä perusmoduuleista ohjelmoimalla uusia tuoteversioita ja lisätä
niihin esimerkiksi etävalvontaominaisuuksia. Myös huolto ja ylläpito on otettava huomioon, Maunu selittää.
Viime aikoina Detectorin tuotteiden
kysyntää on lisännyt erityisesti päästöjen
vähentämistarve. Myös ympäristöliiketoiminta ja bioenergiaratkaisut ovat kas-
vava käyttökohde. Uusia markkinoita
haetaan aktiivisesti Suomen lisäksi ulkomailta. Pohjoismaissa ja Hollannissa on
jo pitkään ollut jälleenmyyjät, nyt on solmittu yhteistyösopimus myös Indonesiaan ja Brasilian mahdollisuuksia tutkitaan. Lisäksi yritys on mukana Salon
vientirenkaassa, jossa tähdätään LähiIdän markkinoille.
– Tavoitteemme ovat realistiset, mutta korkealla ja niin pitää ollakin. Tällä
hetkellä näyttää hyvältä ja olemme sitouttaneet koko henkilökuntamme niihin. He
saavat onnistumisesta myös konkreettista hyötyä bonuspalkkioina, Pentti Maunu toteaa.
mania ANNE KORTELA
Pentti Maunu kertoo, että kaasumittauslaitteiden ATEX -hyväksyntävaatimukset on otettava huomioon
tuotekehityksessä. Hyväksyntätauluja on jo mittava määrä.
Teknologiateollisuuden tilaukset vähenivät
Teknologiateollisuuden tilausten kehitys on ollut heikkoa ja
vienti on pohjalukemissa. Yritysten tilanteet vaihtelevat
merkittävästi.
Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna
hieman ja oli noin 67 miljardia euroa.
Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto
oli neljä prosenttia pienempi kuin vuosi
sitten samaan aikaan. Talouskriisin seurauksena liikevaihto on supistunut 14
14 mania
miljardia euroa. Ala vastaa 60 prosenttia
Suomen koko viennistä, ja liikevaihdosta
yli 70 prosenttia kertyy globaaleilta markkinoilta.
Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset
Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-
maaliskuussa euromääräisesti 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2012 ja 22 prosenttia
vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa, joten alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina alemmalla tasolla kuin
viime vuonna vastaavaan aikaan.
– Viennin romahtaminen ja jääminen
matalalle tasolle on Suomen taloushistoriassa poikkeuksellista. Aikaisemmin ei
ole koettu kehitystä, jossa vienti ei palau-
dukaan taantumaa tai lamaa edeltävälle
tasolle, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen. Noin neljännes Teknologiateollisuuden
jäsenyrityksistä on tuloslaskelman mukaan tappiollisia, määrä on lähes kaksinkertaistunut talouskriisin alun jälkeen.
– Meillä on kuitenkin myös kasvuyrityksiä
ja kasvualoja. Yritysten menestyminen
Suomessa edellyttää kilpailukyvyn jatkuvaa vaalimista, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko toteaa. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
teema
Innovaatioita energiatuotantoon
RAKENTAMINEN
JA TEOLLISUUS
– Öljynporauslautalle suunniteltu tehomuuntajamme pystyy toimimaan erittäin vaativissa olosuhteissa, Pertti Arvonen kertoo. (kuvat: Trafotek Oy)
Porauslautan ja tuulimyllyn
olosuhteet ulkomerellä
ovat ehkä ankarimpia
testausympäristöjä
sähköjärjestelmille, mutta
kaarinalainen Trafotek
pärjää niissä.
T
änä vuonna 30 vuotta täyttävä Trafotek Oy on erikoistunut vaativien
sähkölaitteiden, kuten sähkövirran
siirtoa tasaavien muuntajien ja kuristimien
suunnitteluun ja valmistukseen. Yrityksen
valmistamia sähkölaitteita arvioidaan olevan ympäri maailmaa noin 650 laivassa ja
16 000 tuulimyllyssä.
Viime aikoina öljy- ja kaasutuotanto
sekä aurinkoenergian hyödyntäminen ovat
nousseet suurimmiksi kasvualoiksi. Tuulivoimalahankkeet ovat edenneet hitaasti ja
STX Turun telakan Ranskaan menettämän
laivatilauksen myötä meni todennäköisesti myös Trafotekin urakka. Laivateollisuus
on yritykselle edelleen tärkeä, mutta se ei
ole siitä niin riippuvainen kuin monet muut
alueen yritykset. TUI-varustamon laivoihin toimitetaan myös tilauksia.
traFotek kilpailee asiakkaista maailmanlaajuisilla markkinoilla ja myös
oma toiminta on hyvin kansainvälistä.
Yhtiöllä on tuotantoa Kaarinan lisäksi
myös Kiinassa ja Virossa sekä aivan uusi myyntikonttori Saksassa Bremenissä.
Brasiliaan ollaan myös vakavasti lähtökuopissa, mutta vielä ei lähtölaukauksen käynnistävää suurta tilausta ole
saatu.
– Jos haluaa kasvaa ja pärjätä kilpailussa, on oltava siellä, missä markkinat ovat, siitä on huomattavaa etua
ja Brasilian lainsäädännön takia se on
lähes välttämätöntä. Meillä oli siellä
suuri kauppa vetämässä, mutta valitettavasti emme saaneet sitä. Tähtäämme sinne kuitenkin vakavasti, koska
siellä on kiinnostavat markkinat öljyja kaasutuotannossa, toimitusjohtaja
Pertti Arvonen sanoo.
Hänen mukaansa Trafotekin kansainvälistyminen ja tuotannon siirto
osittain ulkomaille on ollut ratkaisevaa
siinä, että yhtiö on voinut kasvaa jo 65
miljoonaan liikevaihtoon. Vaativimmat
tuotteet tehdään Suomessa ja sarjatuotanto ulkomaisilla tehtailla.
– On hyvä huomata, että osaaminen ei kehity, jos ei ole riittävästi kotimarkkinoita ja vaikka tuotantoa siirretään ulkomaille, kasvu poikii yleensä
työtä myös Suomen tehtaille. Suomessa teknologiateollisuuden kilpailukyky
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
on jäänyt rämpimään finanssikriisin
jälkeen, kun esimerkiksi Saksa on jo
toipunut. Pitäisi herätä siihen, ettei
Suomi voi enää kehittyä pelkästään perinteisten teollisuudenalojen avulla.
arVosen mukaan kehittyvissä maissa
tehdään kaikki mahdollinen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Esimerkiksi Brasiliassa rakennetaan parhaillaan 15 telakkaa, sillä vuoteen 2018 mennessä on
arvioitu rakennettavan yli 500 kuljetusalusta öljynporaukseen.
– Kaupoissa voisi myös vetää kotiinpäin, kuten Saksassa ja Brasiliassa.
Suomesta hyvä esimerkki on tuulimyllyt, joita tilattiin Koreasta, vaikka niitä olisi voinut valmistaa täälläkin.
Arvosen mukaan suorat palkkakustannukset ovat Suomessa noin kolminkertaiset Viroon verrattuna ja seitsenkertaiset Kiinan kustannuksiin nähden.
Lisäksi työn tuottavuus kehittyy ulkomailla nopeasti ja koulutustaso nousee.
– Suomessa esimerkiksi sairauspoissaoloja on 5-6 prosenttia palkkakustannuksista, mutta Kiinassa ei ole
ollut yhtään yli yhden prosentin kuukautta. Karenssipäivän kustannusten
siirto työntekijälle olisi Suomessa hyvä, sillä Ruotsissa se vähensi välittömästi poissaoloja, Arvonen toteaa.
traFotekin kiinan tehdas aloitti toimintansa vuonna 2006 ja Viron vuonna 2011. Niissä valmistetaan sarjatuotantona kuristimia. Kasvu on ollut
nopeaa ja Viroon suunnitellaan jo laajennusta. Vaativat muuntajat suunnitellaan ja valmistetaan Kaarinassa, jossa on samalla tontilla kaksi tehdasta.
Kaarinaan on juuri tehty kolmen miljoonan investointi ja tehtaan laajennus
on käynnissä.
– Kun saamme asiakkaita ulkomailta, myös vaativien tuotteiden menekki kasvaa, mikä parantaa työllisyyttä Suomessa. Meillä on henkilökuntaa
kaikkiaan nelisensataa, joista reilut 230
on Suomessa. Viime vuonna meillä oli
historiamme toiset yt-neuvottelut ja
jouduimme vähentämään nelisenkymmentä työntekijää, mutta nyt on toiveita saada taas uusia työpaikkoja.
Tänä vuonna kasvuvauhtimme on ollut 20 prosenttia, Arvonen sanoo.
Trafotekin paras kilpailuetu on
oma suunnittelu ja etulyöntiasema vaativien tehomuuntajien valmistajana.
Kilpailijat seuraavat kuitenkin nopeasti perässä ja koko ajan on kehitettävä
uutta. Brasilian lisäksi töitä kauppojen saamiseksi tehdään koko ajan myös
Venäjällä ja Koreassa.
mania ANNE KORTELA
mania 15
rahan valtakunta
Hajontaa venekaupassa
Yli puolet venealan
yrityksistä odottaa kaupan
kasvavan tänä vuonna ja 20
prosenttia uskoo lisäävänsä
henkilökuntaa.
V
uonna 2012 alan yhteisjärjestön
Finnboatin jäsenkunnan kokonaisliikevaihto oli 477,6 miljoonaa euroa, jossa laskua oli 14,9 prosenttia. Valtaosa veneistä meni vientiin, kotimaan kaupan liikevaihto oli 104,1
miljoonaa ja laskua vielä enemmän, 20,7
prosenttia. Eniten väheni keskikokoisten veneiden myynti kokoluokassa 8-10
metriä, jossa vähennys oli 36 prosenttia,
6-8 metrin luokka putosi 15 prosenttia.
Sen sijaan yli 10 metrin moottoriveneissä myynti kasvoi reippaasti, peräti 33
prosenttia ja myös pienimmässä kokoluokassa, alle kuuden metrin moottoriveneissä oli kasvua yhdeksän prosenttia.
Eniten myydyt venemerkit olivat Buster,
Yamarin, Silver, Suvi ja Terhi.
Myös purjeveneiden myynti parani, niitä myytiin 14 prosenttia enemmän kuin
edellisenä vuonna, eniten myynti kasvoi
33–40 -jalkaisten kokoluokassa. Myydyimmät merkit olivat Dufour, Beneteau ja Jeanneau. Kappalemääräinen
myynti on kuitenkin moottoriveneisiin
verrattuna pientä, vajaat 80 kappaletta,
kun moottoriveneitä myytiin lähes
4 000.
Veneiden tuonti puolestaan kasvoi
viime vuonna 12,5 prosenttia, kasvua
oli eniten Ruotsista ja Saksasta tuoduissa veneissä. Kaikkiaan veneitä tuotiin
2 072 kappaletta. Suomessa venekauppiaiden tilanne on kauden alkaessa kohtuullinen. 52 prosenttia alan yrityksistä
uskoo kaupan kasvuun ja viidesosa ennakoi lisäävänsä henkilökuntaa tänä
vuonna.
Venevalmistajan pakettiin voi sisältyä
myös vakuutusta ja huoltoa, Jirka Sottinen Venemaailmasta Turusta kertoo.
Hänen mukaansa monien liikkeiden
liikevaihto on noussut koko ajan, eikä
hätää ole, jos on tarjota sitä, mitä asiakkaat haluavat ostaa. Alalle on myös tullut uusia harrastajia ja uusi ilmiö on, että moottoriveneistä halutaan siirtyä
purjeveneisiin. Lisäksi veneiden vuokraaminen on lisääntynyt.
– Kauppiaskunta voi pääsääntöisesti hyvin, vaikka viime vuonna joitakin
valmistajia meni konkurssiin. Nyt jokaisella valmistajalla on tarjota uutuuksia
esimerkiksi kuuden metrin kokoluokkaan, erityisesti retkeily- ja kalastuskäyttöön sopivia veneitä, Sottinen arvioi.
– Ennakkomyynti on viime vuoden tasolla, mutta hajontaa on. Kauppaa lisäävät erityisesti palvelut, sillä nyt on ollut
aikaa miettiä miten vastata kysyntään.
Asiakkaat ovat nykyisin entistä vaativampia. Veneen ostamisen kynnystä halutaan myös mataloittaa tarjoamalla uusille veneilijöille valmiita paketteja, joihin sisältyy vaikkapa ajokoulutusta,
käyttökoulutusta ja jopa laituripaikka.
Saare-purjeveneitä maahan tuovan
Blue Ocean Oy:n toimitusjohtaja Seppo
Sutela pitää myös kaupan näkymiä kohtuullisina. Hänen mukaansa erityisesti
käytettyjen purjeveneiden saatavuus on
parantunut ja niille on kysyntää.
– Päätöstä harkitaan kuitenkin todella pitkään ja yhtä kauppaa kohden
näyttöjä on runsaasti, hän toteaa.
mania ANNE KORTELA
Purjeveneiden kauppa on kasvanut ja
moni moottoriveneilijä siirtyy
purjehtijaksi. Seppo Sutela esitteli
veneitä Meri kutsuu -messuilla.
AssetMaster – Joustava
ja helppo tapa investoida
Yritykset tarvitsevat toimintansa pyörittämiseen monenlaisia laitteita ja koneita sekä myös muuta irtainta käyttöomaisuutta. Tämän laitekannan tarve muuttuu kaiken
aikaa ja sen hallinnointi aiheuttaa sekä työtä että kustannuksia.
Nordean AssetMaster on yrityksen kaikkien laitehankintojen rahoitus- ja hallintapalvelu. Se yhdistää joustavan
leasingrahoituksen ja käyttöomaisuuden hallinnan rutiinit
helposti toimivaksi kokonaisuudeksi aikaa ja kustannuksia
säästäen.
AssetMasterin avulla yrittäjä pääsee toteuttamaan hankintojaan ilman rahoitusneuvotteluja ja voi keskittyä itse
liiketoimintaan. Hankittava kohde toimii vakuutena eikä
lisävakuuksia näin tarvita.
”AsserMaster on toiminut joustavasti ja nopeasti yrityksen investointitarpeissa.
Lisäksi aina käytössä oleva limiitti tukee investointien suunnittelussa. Myös asiakaspalvelun ripeys on ollut erittäin positiivinen kokemus.” kertovat Teija Stade ja
Petri Vainio.
Tervetuloa Nordeaan juttelemaan sinulle tärkeistä yritysasioista.
Soita Yrityspalveluumme 0200 2121,
ma–pe 8–18 (pvm/mpm) ja varaa aika meille.
Lisätietoja saat yrityskonttoreistamme tai osoitteesta
nordea.fi
nordea.fi
16 mania
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
Nordea Pankki Suomi Oyj
Kuvassa Rakenneverkko Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teija Stade ja toimitusjohtaja Petri Vainio,
Asiakasvastuullinen myyntijohtaja Tommi Tuomi Nordea Rahoituksesta sekä Asiakasvastuullinen
johtaja Arja Nevasalo Nordeasta.
salkunvartija
Kevät on arvaamatonta aikaa?
U
SA:n talousluvut ovat alkuvuodesta
vakuuttaneet markkinat siinä määrin, että SP-500 -osakeindeksi saavutti historiallisen huippunsa huhtikuun
toisella viikolla. Teollisuuden luottamus on
ollut vahvalla tasolla ja talouskasvuennuste
on nostettu jopa 3 prosenttiin. Asuntomarkkinoiden elpyminen jatkuu ja työllisyystilanne kohenee. Kuluttajat voivat paremmin ja yksityinen kulutus on hyvässä
vauhdissa. Keskuspankki FED on pitänyt
kiinni elvyttävästä politiikasta ostaen kuukausittain 85 miljardilla joukkovelkakirjalainoja lisäten näin likviditeettiä markkinoilla. Yhdysvaltain talouskehityksen
kannalta tärkeää roolia näyttelevät jatkossa
finanssipoliittiset päätökset. Yhdysvaltojen
valtapuolueet eivät ole pystyneet ratkaisemaan liittovaltion talouden julkisia menoja. Presidentti Obaman julkistaman budjetin mukaan hallinto velvoitetaan etsimään
merkittäviä uusia lisäsäästöjä aikaisempien
lisäksi. Tämä merkitsee mm. sitä, että liittovaltion työntekijöiden palkankorotukset
peruttiin jo kolmatta vuotta peräkkäin. Seuraava koetinkivi viranomaisille on velkakatosta sopiminen, jota koskeva jatkoaika
päättyy 19.05.2013. Nyt jo toteuttavien leikkausten ja sovittujen veronkorotusten arvioidaan heikentävän USA:n talouskasvua
puolen prosentin verran tänä vuonna. Nähtäväksi jää leikkausten ja säästöjen lopullinen vaikutus yksityisen kysynnän kasvuun
ja sitä kautta heijastukset yritysten tuloksiin.
Euroalueen tilanne on hyvin kaksijakoinen. Eteläisimmässä Euroopassa ongelmat jatkuvat edelleen Italian vaalituloksen ja Espanjan ongelmapankkien
siivittämänä. Saksan tilanne taas on kohtuullisen hyvä kotimarkkinan elpyessä ja
vientikysynnän säilyessä hyvänä. Ylivelkaantumisen ohella suurimmat euroalueen ongelmat ovat kasvun puute ja yhtenäisen politiikan puuttuminen. Maiden
erilaisuus vaikeuttaa yhtenäisen linjan
löytymistä. Uusia pilviä taivaalle lisäsi
päätös Kyproksen tukemisesta, jonka yhteydessä päädyttiin leikkaamaan talletussuojan ylittäviä talletuksia. Lisäksi senioribondien ja osakkeiden arvot
leikattiin. Heikkojen pankkien asema voi
vaikeutua entisestään, koska kyproslaisia
pankkeja koskeva päätös voidaan tulkita
siten, että kaikkia Euroalueen pankkeja
ei enää pelastetakaan automaattisesti.
Näin ollen ainakin Välimeren maiden
heikoimmista pankeista on siirtynyt suurempia talletuksia turvallisempiin kohteisiin.
kehittyVillä markkinoilla kasvu on jatkunut selvästi länsimarkkinoita vauhdikkaampana. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt osakemarkkinoiden kehityksessä.
Sijoittajat ovat alkuvuonna hakeneet tuottoja USA:sta ja voimakkaasti elvyttävästä
Japanista kehittyvien markkinoiden sijaan.
Kiinassa ensimmäisen kvartaalin talous-
luvut jäivät hieman alle odotusten. Kasvu
on edelleen infrastruktuuri- ja asuntorakentamisen varassa. Asuntojen hintojen
nousu jatkuu ja Kiinan asuntokuplasta on
jo puhuttu pitkään. Myös lintuinfluenssan
uusi tuleminen vaikeuttaa tällä hetkellä
lähinnä Kiinan matkailuelinkeinoa. Eristäytynyt Pohjois-Korea kiristää myös
omalla tavallaan tunnelmaa Korean niemimaalla. Kyseessä lienee pääosin sisäpoliittinen pyrkimys kiristää maalle apua,
mutta panokset ovat suuret. USA on pyrkinyt toimimaan alueella Kiinan kautta ja
markkinoilla uskotaankin, että tilanne
rauhoittuu ennen pitkää. Kohtalokkaan
politiikkavirheen mahdollisuus on kuitenkin olemassa Pohjois-Korean kokemattoman uuden hallitsijan vuoksi.
osakemarkkinoilla totuuden hetki lähestyy, mikäli globaali makrodata jatkaa
pehmenemistä. Meneillään oleva tuloskausi on nyt erittäin tärkeässä roolissa.
Toistaiseksi yritysten johdon ohjaukset
ovat olleet analyytikkoennusteita pehmeämpiä. Myös kullan viime päivien hintaromahdus murtaa opittua turvasatamadynamiikkaa. Toisaalta osakepositioiden
pienentäminen on sekin vaikea päätös,
koska vaihtoehtona on koroista saatava
nollatuotto. Mikäli talouden fundamentit
kuitenkin jatkavat heikkenemistä, sijoittajien on lopulta otettava kantaa osakepainoon.
Veikko Karhulahti
Sijoitusstrategiajohtaja
OP-Private, Turku
Mikäs tässä on päätöksiä tehdessä,
kun kerran toisemme tunnetaan.
Yrittäjän elämässä tulee eteen monenlaisia pulmia ratkottavaksi. Ja useimpiin
niihin liittyy olennaisena osana raha. Tarvitsetpa sitten rahoitusta yrityksesi
kasvuun ja kehittämiseen tai vakuutusturvaa vastoinkäymisten varalle,
helpointa on jutella sellaisen kanssa, jonka jo tuntee entuudestaan. Etenkin
kun se joku tuntee myös ympäristön, jossa toimit.
Tervetuloa Osuuspankkiin. Laitetaan rahoitus ja vakuutusasiasi kertaheitolla
kuntoon. Se käy sukkelaan tuttujen kesken.
Lue lisää yrityksen pankki- ja vakuutusasioinnista op.fi ja pohjola.fi
Yhdessä hyvä tulee.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
mania 17
terveys ja
hyvinvointi
– Odotamme tänä vuonna noin 15 prosentin kasvua eli 20 000 asiakaskäyntiä ja
1 800 leikkausta, Jussi Rantanen ja toimitusjohtaja Matti Markkula sanovat. Silmäkirurgiaketju Turkuun
Pohjoismainen Memira-ketju aloitti Suomen toimintansa huhtikuussa Turusta, toukokuussa avataan toinen klinikka Vaasan. Turusta tulee myös Suomen pääkonttori ja myöhemmin avattavien klinikoiden henkilökunta koulutetaan Turussa. Turku
valittiin, koska kaupungin yritysilmasto tuntui suotuisalta ja koulutusmahdollisuudet ja ruotsinkielen taito ovat hyvät ja lentoyhteydet toimivat Tukholmaan, josta
Suomen toimintoja johdetaan.
Kapealle sektorille silmäleikkauksiin erikoistunut ketju perustettiin Ruotsissa vuonna 2007 liittämällä siihen Norjassa ja Tanskassa 1990-luvulta asti toimineet kaksi
yritystä sekä Ruotsissa vuonna 2004 aloittanut Opticare. Memira on kasvanut nopeasti ja sillä on yhteensä 51 klinikkaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Liikevaihto oli vuonna 2012 noin 700 miljoonaa Ruotsin kruunua. Ketjun omistaa sijoittajaryhmä, josta 40 prosenttia on institutionaalisia sijoittajia, osakkaina on myös
työntekijöitä. Memira tekee silmien taittovirhe- ja laserleikkauksia sekä ikänäkökorjauksia.
Suomen ja Ruotsin toimitusjohtaja Michael Lagerbäck ei paljasta Suomen tavoitteita, mutta odottaa alan kasvavan Suomessa yhtä nopeasti kuin muissa Pohjoismaissa. Suurinta kysyntää odotetaan ikänäköleikkauksille, joita tehdään yli
45-vuotiaille. Leikkauksessa poistetaan silmien mykiöt ja niiden tilalle asetetaan
linssit, joten leikkauksen vaikutus on pysyvä.
Suomen toimintojen käynnistämiseen Memira sai apua työ- ja elinkeinoministeriön
alaiselta Invest in Finland -organisaatiolta. Turun Seudun Kehittämiskeskus avusti
sopivien tilojen löytymisessä. Turun klinikalla työskentelee alkuvaiheessa viisi henkilöä. m
Sairaala Neo laajentaa
Turkulainen ortopedian sairaalana tunnettu Neo laajensi maaliskuussa toimintaansa yleis- ja erikoislääkärien päivystykseen. Taloon tuli seitsemän uutta lääkäriä. Syksyllä tilat laajenevat tuhannella neliöllä sairaalarakennuksen viereisen Intelligate IItalon valmistuessa.
Tarve kolme miljoonaa euroa nielevään laajennukseen on tullut melko nopeasti, sillä Neo aloitti toimintansa vasta keväällä 2011. Se on turkulaisen lääkäriryhmän perustama ja lähes kokonaan turkulaisessa omistuksessa. Henkilökunta omistaa sairaalasta yli puolet. Toiminnan pääperiaate on, että valtaosa lääkäreistä
työskentelee päätoimisesti Neossa.
– Aloitimme ortopedian yksikkönä, koska halusimme erottua, mutta alalla on tapahtunut dramaattinen muutos, kun pääosa alueen yksityisistä lääkäritaloista on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Kotimainen omistus näyttää olevan asiakkaille tärkeä asia ja meiltä on jatkuvasti kysytty myös muita palveluja. Meihin ovat ottaneet
yhteyttä myös lääkärit, jotka haluavat työskennellä täällä, johtava lääkäri Jussi Rantanen kertoo.
Onko Suomessa käynnissä laajempi yksityissairaalamarkkinoiden uusjako, on vaikea arvioida, mutta eri puolilla Suomea on viime aikoina syntynyt useita yrittäjävetoisia lääkäritaloja. Julkisen puolen osuus terveydenhoidosta on niin suuri, että sitä koskevat päätökset heijastuvat nopeasti myös yksityispuolelle ja voivat lisätä kysyntää.
Päivystyspotilaista yksityinen sektori hoitaa tällä hetkellä noin 20 prosenttia.
Neon uudistus toi sairaalaan päivittäisen yleis- ja erikoislääkärin päivystyksen tapaturmapäivystyksen rinnalle. Neon osuudeksi ennakoidaan 4 000 päivystyskäyntiä
ja tulevaisuudessa noin 15 prosenttia Varsinais-Suomen yksityisen päivystyksen potilaista eli noin 10 000 vuodessa.
Vuonna 2012 Neossa oli 14 000 vastaanottokäyntiä ja noin 1 600 leikkausta. Kokonaismyynti oli 8,4 miljoonaa euroa ja liikevaihto 5,5 miljoonaa euroa. Operatiivinen toiminta kääntyi viime vuonna voitolliseksi ja tulos jäi hienoisesti plussalle. Yritys tähtää myös ulkomaille ja neuvottelee muun muassa päiväkirurgiakonseptin
viennistä Dubaihin. m
Tietotekniikka apuun terveydenhoidossa
Turku Science Parkin, Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston järjestämä
Monitori-seminaari paneutui terveydenhuollon innovaatioihin osana Turku ICT
Weekin ohjelmaa. Lehtori Teppo Saarenpää Turun ammattikorkeakoulusta esitteli
eMedic-hanketta, joka tähtää etälääketieteen sovellusten kehittämiseen diabetes-potilaiden omahoidossa, haavanhoidossa ja lastentaudeissa. Mukana on kuusi toimijaa
neljästä Itämeren ympärysmaasta, Suomesta Turun Ammattikorkeakoulu, Turku Science Park ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri.
– Tavoitteena on luoda sekä asiakas- että henkilökuntanäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioivia käytäntöjä. Pyrimme löytämään koti- ja itsehoidon tueksi laadukkaan ja kustannustehokkaan virtuaalisen palvelumallin, joka on yhtenäinen neljässä maassa. Se helpottaa käytäntöön vienti ä ja henkilökunnan koulutusta, Saarenpää
kertoo.
Uusia käytäntöjä kehitetään Suomessa kolmessa pilottikunnassa: Kaarinassa, Loimaalla ja Forssassa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös e-terveys-ratkaisujen tutkimuksessa. m
18 mania
Optikko Aimo Paksuniemi (vas.), sairaanhoitaja Paula Koskinen ja klinikan
päällikkö Kyösti Kärkkäinen työskentelevät Kultatalossa Memiran klinikalla.
Eloni luottaa paikalliseen omistukseen
Yksityisten terveyspalvelujen kilpailu kiristyi Turussa huhtikuussa, kun uusi
lääkäriasema Eloni aloitti toimintansa ydinkeskustassa. Hansa-korttelin kolmanteen kerrokseen tulee vähitellen noin sadan ihmisen työpaikka, joka tarjoaa asiakkailleen monipuoliset työterveys- ja lääkäriasemapalvelut. Eloni on
Minna ja Timo Talvion omistama perheyritys. Lääkäri Minna Talviolla on
pitkä kokemus sekä työterveyslääkärinä että työterveysliiketoiminnan johtamisessa. Timo Talviolla on useamman vuoden yrittäjäkokemus.
− Ideat ja ajatukset, jotka ovat syntyneet vuosien kuluessa, ovat nyt kypsiä toteutettavaksi Elonissa. Kotimaisen omistuksen ja paikallisuuden ansiosta meillä on mahdollisuus tarjota palveluja juuri täkäläisten asiakkaiden tarpeisiin, Minna Talvio sanoo.
Toimitusjohtaja Timo Talvion mukaan tavoitteena on nousta merkittäväksi alueelliseksi terveyspalvelujen tarjoajaksi sekä yksityisasiakkaille että yrityksille työterveyshuollossa.
− Tavoittelemme noin 10 prosentin markkinaosuutta eli noin 10 000 työntekijän työterveyspalveluja Turun talousalueella muutamassa vuodessa. Tämän kokoisessa yksikössä toiminta on joustavaa ja kaikki palvelut ovat samassa paikassa. Elonissa on työterveys-, yleis- ja erikoislääkäreiden ja muiden
terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotot, oma laboratorio ja röntgen sekä palveluja tukeva tutkimus- ja toimenpidetarjonta, toimitusjohtaja kertoo.
Työterveyspalveluja tarjotaan valtakunnallisesti toimiville yrityksille yhteistyössä Diacorin kanssa. Myös Kuntoutuskeskus Petrean kanssa kehitetään
palveluja. m
manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI
tunnelmassa
Kevät täynnä toimintaa
Vuoden Mestari 2012
Seminaarissa puhui vuorineuvos Maarit ToivanenKoivisto, joka on äskettäin julkaistun Talouselämälehden 500 päättäjänaisen listalla 9. vaikutusvaltaisin nainen Suomessa.
Talonrakennusteollisuuden Lounais-Suomen piiri
ry:n ”Vuoden Mestariksi 2012” valittiin rakennusmestari Risto Salomaa. Tunnustus perustuu pitkäaikaiseen
arvostettuun toimintaan ja viimeksi eritoten Valtion virastotalo-hankkeen sisäpuolisen peruskorjauksen vastaavana työnjohtajana. Risto Salomaa on valmistunut
rakennusmestariksi Turun teknillisestä oppilaitoksesta
vuonna 1974 ja työskenteli pitkään Perusyhtymä Oy:n
palveluksessa, oman kustannuslaskentatoimiston hän
perusti vuonna 1987 ja hänelle on myönnetty Suomen
Yrittäjien Kultainen Yrittäjäristi vuonna 2008.
Tutkimus ja elinkeinoelämä
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Tiede, rahoitus
ja elinkeinoelämä -seminaarissa todettiin tiiviin vuorovaikutuksen tarpeellisuus. Ulkopuolisina puhujina
vierailivat muun muassa Liikesivistysrahaston hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto, joka on myös perheyhtiö Onvest Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja sekä Perheyritysten liiton
toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Liikesivistysrahasto
tukee noin 3,5 miljoonalla eurolla vuodessa suomalaisia tieteentekijöitä ja siinä alueyhdistystyöllä on suuri
merkitys. Yksityiset tukijat voivat varsin pitkälle määritellä, mitä toivovat tuettavan. Rahaston tuki painottuu väitös- ja post doc -tutkimuksiin, viime aikoina
kansainvälisen verkostoitumisen ja muun yhteisöllisen
kehityksen tukeminen on ollut nousussa.
Seminaarin tuoreinta tietoa toivat kauppakorkeakoulun nuorten tutkijatohtorien, Ewald Kiblerin,
Salla Laasosen ja Matti Mäntymäen esitykset ajankohtaisia tutkimustuloksistaan sosiaalisen arvostuksen merkityksestä uusien yritysten syntymiselle,
vuoropuhelusta ja vastuullisuudesta sekä Z-sukupolven virtuaalimaailmasta.
Risto Salomaa (oik.) sai Vuoden Mestari -lautasen
piirin puheenjohtajalta, Jari Lainiolta.
Pilvi, BYOD ja etätyö
(vas.) Riku Reimaa (Microsoft), Mikko Hyppönen (F-Secure)
ja Sami Kuusisto (Aurajoki Oy) pohtivat muun muassa
turvallisuusriskejä laitteiden ristiin käytössä ja etätyön
mahdollisuuksia ja vaikutuksia.
Turun Tietokeskuksen seminaarin paneelikeskustelussa haettiin erilaisia näkökulmia tietotekniikan ajankohtaisiin ilmiöihin. Esimerkiksi pilvipalvelut vähentävät investointien
tarvetta ja helpottavat ohjelmistojen ylläpitoa,
mutta palveluntarjoajan luotettavuudesta on
syytä varmistua, jotta tieto ei vuoda minnekään
eikä sitä menetetä, jos palveluntarjoaja lopettaa
toimintansa. Tiedon pitäisi nykyisin muokkautua monenlaisiin kiinteisiin ja mobiililaitteisiin,
sillä BOYD eli ”Bring Your Own Device” on
lisääntynyt, kun työntekijät tuovat töihin omia
laitteitaan tai työskentelevät niillä etänä kotonaan ja käyttävät niitä ristiin työnantajan laitteiden kanssa. Asia nähtiin ilmiönä, johon on
käytännössä sopeuduttava esimerkiksi luomalla listan laitteista, joita on lupa käyttää.
Kevät heräsi Artukaisissa
Turun Messukeskuksessa kukki ja viheriöi, kun ulkona oli vielä lunta ja jäätä. Myöhäinen kevät sai viherpeukalot aktiivisesti liikkeelle jokavuotiseksi muodostuneeseen Piha- ja Puutarha -messutapahtumaan. Puutarha
on muuttanut muotoaan ja tullut osaksi myös kaupunkiasuntoa parvekkeilla ja keittiöissä. Uusiin suuntauksiin pystyi tutustumaan esimerkiksi kulinaristin pihalla, jossa salaattia voi napata suoraan ulkokeittiön viherseinästä tai kestävän kehityksen pihalla, jossa käytettiin luonnonkiviä, monivuotisia kasveja ja sadevesi otettiin
talteen kastelua varten. Pihoilla yleistyy myös siirtovarvikko eli kuntta, jota voi käyttää esimerkiksi rinteissä
ja kivikoissa, joissa puutarhakasveja on vaikea saada menestymään. Messukeskuksessa tarjottiin myös perinnetalojen kunnostukseen liittyvää tietoa.
Lars Knifsund (vas.) Restatopista vaihtoi ajatuksia
organisaatiokouluttaja Pertti Niskansen kanssa WTC
Turun koulutuksessa.
Arvot ja vastuu
Tänä keväänä puutarhan väriloistoa on päässyt toistaiseksi ihailemaan vain sisätiloissa.
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
WTC Turku järjesti koulutuksen ajankohtaisesta aiheesta,
jonka merkitys on nykyisenä jatkuvan muutoksen aikana
aivan olennainen yritysten menestykselle. Jokainen meistä on vastuussa omasta asennoitumisestaan kulloiseenkin
muutokseen ja juuri asenteella on merkitystä siinä, miten
muutoksesta hyödytään tai ei hyödytä. Päätä ei auta pistää pensaaseen tai vedota kiireeseen, vaan jokainen on
vastuussa omasta ajankäytöstään ja velvollinen priorisoimaan oikeasti tärkeät asiat kuormittavan kiire-tekemisen
edelle. Kiireen keskellä olisi aiheellista aina kyseenalaistaa, onko kiireellinen asia myös tärkeä. Kriteeri perustuu
omiin ja yrityksen yhteisiin arvoihin.
Organisaatiokouluttaja Pertti Niskanen korosti, että ikävät asiat on parasta hoitaa heti, koska ne syövät energiaa,
kun taas päätös tehdä jotain saa heti aikaan toimintaa.
Siispä ohjeena oli ”syödä raaka sammakko” heti aamiaiseksi, sen jälkeen päivä ei voi enää muuttua ikävämmäksi.
mania 19
KUN TARVITSET OIKEITA
OSAAJIA OIKEILLE PAIKOILLE,
SOITA TAI TÄYTÄ
YHTEYDENOTTOLOMAKE
NETTISIVUILLAMME.
Henkilöstöliiga on Turun alueen suurimpia henkilöstön vuokraukseen
erikoistuneita yrityksiä. Välitämme osaavia ammattilaisia mm. teollisuuteen,
logistiikkaan, toimistotyöhön ja rakentamiseen. Autamme sinua kokoamaan
yritykseesi huippujoukkueen, jossa on ajan vaatimaa monipuolista osaamista.
Pitkän kokemuksemme ansiosta hoidamme kaikki toimeksiannot nopeasti ja ammattitaidolla.
Olemme Henkilöstöpalveluyritystenliiton jäsen ja noudatamme alakohtaisia työehtosopimuksia.
Olemme mukana myös Tilaajavastuu.fi –palvelussa, josta löytyvät kaikki tilaajavastuulain
mukaiset tiedot yrityksestämme. Yrityksenä täytämme AAA-luokan vakavaraisuusvaatimukset.
Kun tarvitset taitureita yrityksesi haasteisiin, ota yhteys Henkilöstöliigaan.
Löydät kauttamme pelityyliisi sopivat tehokentälliset.
HENKILÖSTÖLIIGA
TAITUREITA KAIKILLE KENTILLE
Seuraa myös
Facebooksivuamme
PERINTEINEN TYÖVOIMANVUOKRAUS
SUORAT REKRYTOINNIT
Henkilöstöliiga Oy | Multavierunkatu 4, 20100 Turku | puh. 0207 129 601 | fax 0207 129 609 | www.henkilostoliiga.fi