Kaupan ja ravintolan raja hämärtymässä

Transcription

2
2011
manialehti.fi
Näkökulmia työ- ja talouselämään
KIRJOITTAJAVIERAS
Maakuntajohtaja Juho Savo:
Meriklusterin yritykset kehittymässä
määrätietoisesti globaaleiksii
LIIKENNE JA LOGISTIIKKA
Tieinvestoinnit ykkösasia VarsinaisSuomen logistiselle kehittämiselle
RAHAN VALTAKUNTA
Yrityskaupan sudenkuopat
voi välttää
Citymarket-kauppias
Hannu Aaltonen:
Kaupan ja ravintolan
raja hämärtymässä
TOIMITILAVÄLITYS
Toimitilavälityksemme hyvä paikallistuntemus sekä ammattitaitoinen ja
luotettava toimintatapa tunnetaan toimialueellamme.
Oletpa sitten etsimässä sopivaa toimitilaa tai käyttäjää omistamillesi
tiloille, asiantuntijamme ovat käytettävissäsi.
TOIMITILOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS
o
o
o
o
Kohteen käyvän arvon määrittäminen
Kohteen hoitaminen alusta loppuun
Alueen kattavin markkinointi
Tarpeellisten tietojen selvittäminen
ja kaupan toteutumisen varmistaminen
TOIMITILOJEN ARVIOINTI
o Liike-, toimisto-, varasto- ja tuotantotilat
o Esim. vakuusarvojen määrittäminen
Ota yhteyttä alla oleviin numeroihimme,
niin kerromme lisää palveluvalikoimastamme.
Ilkka Teijula
Kiinteistöasiantuntija, LKV
AKA-auktorisoitu kiinteistöarvioija
010 2569 585 tai 0400 786 640
ilkka.teijula@op.fi
2 mania
Ismo Koskinen
Kiinteistöasiantuntija, LKV
010 2569 396
tai 0440 245 600
ismo.koskinen@op.fi
Brahenkatu 11, 20100 Turku
manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään
TÄSSÄ NUMEROSSA
Kirjoittajavieras – Juho Savo
Näsäviisauksia – Riku Näsänen
Uusiin asemiin
Henkilö – Hannu Aaltonen
Ajankohtaista
4
5
6
8
10
Logistiikan pyörät
pyörittävät taloutta
Työelämän tietoiskuja
Teema: Liikenne & logistiikka 15
16
Teemantuntija – Lauri Railas
Rahan valtakunta
Salkunvartija – Jani Valtonen
Liikenteessä
Vapaalla – Jana Pullinen Tunnelmassa 19
22
23
24
26
27
mania
K
un kauppa käy, liikenne on vilkasta. Logistiikka-ala on herkkä suhdannemittari, joka nyt on
ilahduttavasti osoittamassa ylöspäin, kun alalla ennen muuta talouselämää hiljeni jo vuoden 2008
lopussa.
Viimeisen päälle viritetty logistinen koneisto perustuu huipputehokkuuden ajatukseen, joka vaatii toimiakseen nopeita yhteyksiä, erikoistunutta ammattitaitoa ja älykkäitä tietojärjestelmiä. Kuljetusten ja
varastoinnin hallinnasta on kehittynyt oma toimiala,
joka yhä useammin hoitaa yritysten ulkoistamana nämä kriittiset toiminnot. Logistiikan tehokkaalla hoidolla on suora yhteys yrityksen tuloksellisuuteen, kuten Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toteuttama
tuore logistiikkaselvityskin (s. 20) todistaa.
Kauppakorkeakoulusta lähti myös alkuperäinen
ajatus Turun maantieteellisen sijainnin hyödyntämisestä luomalla logistiikkakeskittymä lentokentän
läheisyyteen. Ajatuksen esitti reilut kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt professori Jorma Taina ja sen
tuloksena syntyi nyt LogiCitynä tunnettu alue. Tainan vuonna 1999 Turun kauppakamarin kokouksessa esittämä näkökulma lähti lintuperspektiivistä, josta
Varsinaissuomalaisen liike-elämän
sitoutumaton erikoislehti
8. vuosikerta
Julkaisija
Viestintämania Oy
PL 299, 20101 Turku
kustantaja
Business to Business Mediat Oy
PL 3, 02601 Espoo
Päätoimittaja Anne Kortela,
Ydinviesti, Puhelin 040 590 3860
Myyntipäällikkö Maritta Palmula-Kuloila
Puhelin 050 323 7785
Kansikuva www.monsuuni.com
Taitto BBM Oy / Tarja Pitkänen, Amasertek Oy
Juttuvinkit mania@manialehti.fi
Painopaikka Botnia Print, Kokkola 2011
Painos ja jakelu
Painos noin 11 500 kappaletta.
Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin,
Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen
nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin.
etäisyydet Aasiaan ja Yhdysvaltoihin kulkevat suorinta tietä Turun kautta. Kun siihen liitettiin vielä ikiaikainen yhteys meritse Skandinaviaan ja sujuvat maantieyhteydet, olivat palikat valmiina.
Tänään LogiCity on vielä kesken, mutta jo nyt voi
nähdä, että ajatus oli onnistunut. Alueella toimivat
yritykset ovat erittäin tyytyväisiä sijaintiin ja lähes
kaikki kaavoitetut tontit on jo varattu. Erityisesti lentoliikenteen kansainväliset pikarahdit ovat kasvaneet
- jopa paremmin kuin rohkeissa suunnitelmissa kaavailtiin! Globaaleista rahdinkuljettajista kauemmin
Turussa toiminut TNT on keskittänyt kaikki lentopikarahtinsa Suomessa Turkuun, DHL:n liikenteessä
Turku on ohittanut Helsingin ja terminaalin laajennus
on alkamassa (s. 16–17).
Maakuljetuksia hoitava Suomen Kaukokiito
muutti sataman läheisyydestä lentokentän kupeeseen,
koska kaikki päätiet kulkevat LogiCityn vierestä ja jokainen auto säästää aikaa 40 minuuttia. Vihdoin valmistunut moottoritie Helsinkiin on ehdoton etu kumipyöräliikenteelle. Kun vielä joskus saadaan valtatie
8 kuntoon (s. 18), hoituu liikenne myös pohjoiseen nopeasti ja turvallisesti.
Satamaan asumaan?
Merimaisemat ja uljaat laivat ovat aina houkuttaneet
ihmisiä. Jos kaukokaipuun voi tyydyttää mukavasti
omalla sohvalla istuen ja lähteviä laivoja ja laineiden
liplatusta katsellen, etu on juuri sellainen joka mukavasti
nostaa asunnon hintaa ja lisää sen houkuttelevuutta.
Niinpä ei ole ihme, jos asukasta kismittää hänen herätessään joka-aamuiseen rekkaralliin, joka kuljettaa
tavaraa niihin kauniisiin laivoihin.
Asuntomainosten kauniisiin kuviin pitäisi myös liittää
liikenteen ääni ja ruuhkat lähiristeyksessä. Voipa olla,
että jättiläislaiva lähietäisyydeltä myös pimittää koko
maiseman. Ainakin toimivan talouden realiteetit
kannattaisi ottaa huomioon siinä vaiheessa,
kun asumista vasta suunnitellaan.
Kukaan ei varmaan kuitenkaan halua jarruttaa kehityksen kulkua, jota vilkas tavaraliikenne merkitsee.
OSOITEMUUTOKSET
Osoitemuutoksissa ja muissa jakelua koskevissa asioissa osoite on mania@manialehti.fi.
TILAUSHINTA Vuosikerta (7 numeroa) 36 euroa
ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278
Seuraava numero ilmestyy 21.4.2011
TEEMA: Teollisuus & alihankinta
www.manialehti.fi
Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi
Anne kortela, päätoimittaja
anne.kortela@manialehti.fi
mania 3
kirjoittajavieras
Teollinen tukijalkamme on muuttumassa –
muutos on aina myös suuri mahdollisuus
V
arsinais-Suomen vahvuus on pitkään ollut monipuolinen elinkeinorakenne. Asiaa tarkemmin selvitettäessä
on viime vuosikymmenenä helposti viitattu kolmeen
teollisuuden huippuun: Nokian Salon päätehdas, Turun telakan risteilijät ja Uudenkaupungin Porschet. Nyt maailma on
nopeasti muuttunut. Fisker tuo uuttakin loistoa Uuteenkaupunkiin, mutta muutoin talvi on ollut kova.
RCCL:n viimeisimmän risteilijätilauksen meno Saksaan
on vakava menetys STX Europen Turun telakalle. Jos ja kun
kysymys on julkisuudessa arvioidusta tehokkuudesta ja työn
tuottavuudesta Saksan ja Suomen välillä on asia erittäin vakava. Mitä ovat ratkaisut, joilla kilpailukykyämme parannetaan? Ellemme pärjää Euroopassa niin kuinka voisimme pärjätä globaalissa maailmassa? Voidaan hyvin myös ymmärtää,
että mikään yhtiö ei voi montaa vuotta peräkkäin tehdä toiminnassaan tappiota. Vain kannattava yritystoiminta kestää.
Tärkeimmät meriklusterin
toimijat ovat jo monta
vuotta systemaattisesti
hakeutuneet globaaleiksi
toimijoiksi.
Viisastelu mediassa siitä, että Työ- ja Elinkeinoministeriössä (TEM) oltaisiin jo vuosia sitten tiedetty, ettei uusia risteilijätilauksia tule ja että toiminnat tulee suunnata uusille
alueille on toisaalta totta, mutta toisaalta myös puhdasta käsienpesua ja jälkiviisastelua. Kaikki tiedämme, että esim. Vikingin alustilauksen ja toisen aluksen option syntyyn tarvittavia valtion tukitoimia ei TEM:stä olisi milloinkaan tullut
ilman alueen voimakasta vaikuttamista asiaan.
Kenellekään Varsinais-Suomessa ei ole jäänyt huomaamatta se tosiasia, että tärkeimmät meriklusterin toimijat ovat
jo monta vuotta systemaattisesti hakeutuneet globaaleiksi
toimijoiksi, joten yhden telakan toiminnan varassa ne eivät
enää ole vuosiin olleetkaan. Siihen ei neuvontaa Helsingistä
ole tarvittu. Kun toimitusjohtaja Martin Landtman jo lähes
2 vuotta sitten julkisesti ilmoitti, että telakka haluaisi ryhtyä
hitsaamaan siltapalkkeja Nauvoon, ymmärsi kyllä viimeinenkin, että nyt eletään vakavaa aikaa. Se, että sen jälkeen
on tehty hartiavoimin töitä uusien laivatilausten aikaansaamiseksi, ei ole minkäänlainen pilkanteon aihe.
Kun on kysymys yritysten
omista kehittämisratkaisuista ja
tulevaisuuden ennakoinneista on
luotettava myös siihen, että ne itse
tietävät mikä niille on parasta.
On varmasti realismia, että ko. yhteenliittymä aiheuttaa
töiden loppumista ja tarvetta siirtyä uusiin tehtäviin, mutta
pätevä ja osaava henkilöstö, joka on pärjännyt maailman johtavassa matkaviestinfirmassa osaa varmasti sopeutua myös
siihen, että yritykselle tulee kumppaniksi toinen viestintäalan ehdoton valtias. Nokian Salon tehtaan henkilöstö onkin antanut asiasta harkitsevan maltillisia kommentteja. Kun
on kysymys yritysten omista kehittämisratkaisuista ja tulevaisuuden ennakoinneista on luotettava myös siihen, että ne
itse tietävät mikä niille on parasta. Seuraamme positiivisin
odotuksin muutosten vaikutuksia Saloon ja koko VarsinaisSuomeen.
Teollisten jättiläisten muutokset ravistelevat koko maakuntaa. Miten muutoin voisi ollakaan. Yhtä selvää on, että
tällaisten murrosten kautta on aina syntynyt uutta ja kannattavaa elinkeinotoimintaa. Jos resursseja vapautuu, niin
ne voidaan suunnata uusille kehittyville ja kasvaville aloille.
Maakunnan toisen maailmanluokan yrityksen (Nokia Oyj)
liittoutuminen Microsoftin kanssa älypuhelinten käyttöjärjestelmissä on aiheuttanut ehkä vielä laivanrakennusta rankemmankin synkistelijäjoukon. Monen ministerinkin voimin
kiirehdittiin heti yhteenliittymäilmoituksen tultua kuvailemaan maassamme ennen kokemattomia henkilöstövähennyksiä. Yritys ei tällaisista ole julkisuudessa ilmoittanut?
4 mania
Juho Savo
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja.
näsäviisauksia
YRITTÄJÄ
osaat tehdä
viisaita
ratkaisuja
Kuin vierasta sikaa
N
okialta ja toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuolta odotettiin lähes koko viime vuosi reseptiä yhtiön uudelle nousulle. Myös Kallasvuon tulevaisuutta
ja kykyä johtaa Nokia takaisin matkapuhelimien ja mobiilipäätteiden suunnannäyttäjäksi epäiltiin. Syyskuussa Kallasvuon tilalle toimitusjohtajaksi nostettiin amerikkalainen, Microsoft-taustainen Stephen Elop. Häneltä odotettiin strategisia linjauksia heti valintansa jälkeen. Vihdoin helmikuussa amerikkalaisjohtaja
kertoi käytännön toimenpiteistä, joista merkittävin on kumppanuus Microsoftin
kanssa. Microsoftin kehittämästä Windows-käyttöjärjestelmästä tulee tämän vuoden lopulla tai ensi vuonna julkaistavien Nokian uusien älypuhelimien alusta.
Stephen Elopin mustamaalaus
tuntuu vastenmieliseltä ja
käsittämättömältä
Heti Elopin strategian julkistamisen jälkeen Suomessa heräsi pelko tuhansien
työpaikkojen ja etenkin vanhojen symbian- ja Meego-osaajien tulevaisuudesta. On
ymmärrettävää, että Suomen taloushistorian suurin yksittäinen menestystarina ja
sen tulevaisuus herättävät tunteita. On myös luonnollista, että työpaikkojen menettäminen herättää pelkoa. Työttömien määrillä mässäily ja suomalaisen teknologiateollisuuden lippulaivan pelastajaksi palkatun Stephen Elopin mustamaalaus
tuntuu kuitenkin vastenmieliseltä ja käsittämättömältä.
Elopia on epäilty Microsoftin kätyriksi ja amerikkalaisjohtajaa sekä Nokiaa
kohtaan tunnettua epäluottamusta revitelty medioissa uskomattomat määrät. Talouselämän 6/2011 kannessa helvetin lieskat siivittivät otsikoita ”Katkera pakkoavioliitto”, ”Helvetissä solmittu liitto” ja ”Stephen Elopista tulee Steve Ballmerin
oppipoika”. Viikkoa myöhemmin samainen julkaisu (Talouselämä 7/2011) oli jo
ehtinyt oikein Taloustutkimukselta ostetulla kyselyllä selvittää Elopin ja muutamien suomalaisjohtajien luottamusta kansan keskuudessa. Jälleen saatiin kanteen
raflaava otsikko ”Yli puolet kansasta luottaa Ollilaan – Elopille murskaluvut”. Sisäsivuilla jutun kirjoittanut toimittaja Olli Ainola oli valinnut otsikoksi ”Ei tosiaankaan unelmavävy”.
Jatka samalla linjalla.
Ota itsellesi työttömyysvakuutus.
Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.
www.syt.
Mistä moinen suhtautuminen Elopiin ja Nokiaan? En-
sin tuskaillaan Nokian näköalattomuutta ja pian uuden
strategian julkistamisen jälkeen haetaan esiin kaikki
riskit ja negatiiviset puolet, jotka tehtyihin päätöksiin
liittyvät. Onko vahingon ilo jälleen osoittautunut parhaaksi iloksi, vai mistä on kyse? Kilpailu lukijoista
ja huomiosta vaatii myös laatulehdiltä entistä myyvempiä näkökulmia. Kun siihen yhdistyy perisuomalainen kateus ja ikävillä asioilla mässäily, ei
toisenlaisia näkökulmia varmaan kannata odottaakaan.
7.-19.6.2O11
ARto Noras
Taiteellinen johtaja
www.naantalinmusiikkijuhlat.fi
Niinpä kovin vähälle huomiolle on jäänyt se
tosiseikka, että Nokialta mahdollisesti työttömäksi jäävät ovat suurimmaksi osaksi ITammattilaisia, joilla taatusti on osaamista ja
ideoita. Heidän osaamispääomansa hyödyntämiseksi tulisi nopeasti rakentaa malli, jolla sekä kokonaan uusien että etenkin jo toimivien
IT-sektorin pk-yritysten olisi houkuttelevaa rakentaa uutta liiketoimintaa ja palkata uusia osaajia mahdollisimman pienellä riskillä. Tässä on nyt
tuhannen euron paikka!
Naantalissa aurinko ja tähdet kohtaavat
Naantalin Musiikkijuhlat tarjoilee jälleen upean kattauksen kauneinta kamarimusiikkia, tuttuja suosikkeja ja uusinta uutta, orkesterivierailuja, illalliskonsertteja, puistokonsertin Kultarannan puutarhassa, musiikkiristeilyn
Utön saarelle, Makuukamarioopperaa, huipputaiteilijoita läheltä ja kaukaa.
Tervetuloa nauttimaan musiikin tähtihetkistä Naantalin auringon alla!
Katso koko ohjelma osoitteesta
www.naantalinmusiikkijuhlat.fi
RIKU NÄSÄNEN
riku.nasanen@manialehti.fi
Liput Lippupisteestä
Krzysztof
Penderecki
Arto
Noras
Elina
Vähälä
Okko
Kamu
Liput Lippupisteestä
Naantalin Matkailusta
puh. (02) 435 9800
Club for Five
Ralf
Gothóni
Monica
Groop
Läsnäoloa ja konkreettisia tekoja. Fortum lahjoittaa Jean-Babtiste Vuillaume
-arvoviulun sekä Noe Berke -jousen Sibelius Akatemian lahjakkaan opiskelijan käyttöön aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosina 2009-2010 viulua
soittaa Anssi Koskela.
FinnLink
Fortum_JeanBabtiste_142x125_JI.indd 1
5/14/10 12:11 PM
mania 5
Uusiin asemiin »
Toni Vanhala
Keittiömestari
Holiday Club Caribia
Fläkt Woods Oy
Yhtiön pääkonttorissa Turussa on tehty
seuraavat nimitykset.
Nina Järveläinen on aloittanut kotimaan myynnissä kanavatuotteiden,IVkoneiden ja -puhaltimien ilaustenkäsittelijänä 17.1.2011.
Varsinais-Suomen yrityspankin johtajaksi on nimitetty Marko Lehtosalo (45).
Yrityspankin toiminta käynnistyy toukokuussa 2011.
Perjantai Markkinointiviestintä
Yo-merkonomi Marje Laaksonen on nimitetty 1.2.2011 alkaen pääkirjanpitäjäksi.
Insinööri Oskari Suomela on 24.2.2011
alkaen nimitetty järjestelmäasiantuntijaksi tietohallintoon.
Kesko Lounais-Suomi
Maskun K-marketin uusina kauppiaina
aloittaa kauppiaspari Jarkko Wilén ja
Hennariikka Järvinen. K-market Masku työllistää 9 ruokakaupan osaajaa, jotka siirtyvät uuden kauppiasparin palvelukseen.
Uudenkaupungin keskustassa toimivan
K-market Herkkusataman kauppias vaihtuu 28. maaliskuuta. Uutena kauppiaana
aloittaa uusikaupunkilainen Irene Heininen. K-market Herkkusatama työllistää kauppiaan lisäksi kuusi ruokakaupan
osaajaa.
Liedon Säästöpankki
Johtoryhmän jäseneksi ja henkilöstöjohtajaksi on nimitetty Päivi Nordin, joka
on aikaisemmin toiminut pankin henkilöstöpäällikkönä.
Kansanedustaja, VTM, Janina Andersson, 40, aloittaa huhtikuun lopussa yhteiskuntavastuuasiantuntijana. Hän
osallistuu markkinointi- ja viestintästrategioiden suunnitteluun sekä toteutukseen yhdessä toimiston tiimien ja
asiakkaiden kanssa. Yhteiskuntavastuu
konseptoidaan osaksi yrityksen palvelua.
Rautakesko Oy
Rautia-ketjun Lounais-Suomen (Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Länsi-Pirkanmaa) aluepäällikkönä aloittaa
myyntipäällikkö Pertti Saarikallio. Hänellä on vahva vähittäiskaupan kokemus
K-rauta-maatalous -kauppiaana ja KMaatalouskaupat Oy:ssä vähittäiskaupan
päällikkönä useissa eri toimipisteissä.
Kylpylähotelli Caribian uusi keittiömestari Toni Vanhala vaihtoi Helsingissä työskentelyn takaisin Turkuun 7. helmikuuta. Uusi koti ei vielä ole valmiina, joten työmatkat ovat toistaiseksi hoituneet Espoosta käsin, pikapuolin koko perhe pääsee
muuttamaan Lietoon.
– Lähdimme vaimoni kanssa Helsinkiin hakemaan nostetta työkokemukseen.
Takaisin oli tarkoituskin tulla, tärkein syy ovat lapset, sillä täällä on suurin osa sukulaisista ja ystävistä.
Helsingissä Vanhala työskenteli sekä suurta yleisöä vetävien viihdekeskusten että yritys- ja kokoustilaisuuksien parissa, viimeiset kolme vuotta Linnanmäen keittiöpäällikkönä. Hänen alaisuuteensa kuului kolme alueen ravintolaa ja
yksi kahvila.
– Kesällä huvipuiston suuret ja eri päivinä vaihtelevat kävijämäärät sekä pätevän kausihenkilökunnan saaminen ja perehdyttäminen olivat haasteellisinta. Ravintoloissa työskenteli 20 kokkia ja noin sata muuta henkilökuntaa. Talvikaudella
oli tilaustöitä Peacock-teatteriin ja yritysten tapahtumiin kaikkea mahdollista banketeista cocktail-tilaisuuksiin ja pikkujouluihin.
Turun Caribiassa voi hyödyntää tätä kokemusta, sillä kokous- ja muut yritystilaisuudet luovat hyvän vastapainon hotellin ravintoloiden normaaliin toimintaan.
– Halusin isoon taloon, jossa voi järjestää myös yritystilaisuuksia ja olen hyvin
tyytyväinen. Tämä on mahdollisuuksien talo ja puitteet ovat hyvät ja monipuoliset oheispalveluineen.
Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan?
– Olen opiskellut ensin kokiksi ja sitten palvelualan
restonomiksi Turussa. Koulutusmahdollisuudet ovat
kasvaneet niistä ajoista, mutta varmasti asiakaspalvelutyö ja ravintola-ala olisivat listan kärjessä.
Kaupallista alaa tarvitaan aina, joten sitä miettisin
lisäksi vakavasti ja selvittäisin työllistymismahdollisuudet eri aloilla.
Unto Tuomisaari siirtyy RAKSA-projektiin kehittämään vähittäiskaupan toiminnanohjausjärjestelmää.
Sampo Pankki Oyj Private
Banking Turku
Risk Controlleriksi on valittu Jonna Peltola.
Log Master Oy
KTM Janne Hongisto (42) on 1.2.2011
alkaen nimitetty projektipällikön tehtävään. Hänen pääasiallisena vastuualueenaan ovat asiakkaille toteutettavat
kehitysprojektit sekä uusien ohjelmistotoimitusten käyttöönotot.
Mainostoimisto Briiffi Oy
Projektipäälliköksi on nimitetty KTM Eeva Lappalainen.
Nordea Oyj
Turun alueelle on nimitetty kaksi varajohtajaa, Ilkka Saari (55) ja Juha Aitos (34). Heidän tehtävänään on alueen
konttoriverkoston johtaminen aluejohtajan alaisuudessa ja tukena.
KTM Tuukka Karhu ja VTM Tuomas
Saarinen on nimitetty Private Bankereiksi helmikuussa 2011. Vastuualueena heillä on yksityishenkilöiden, sijoitusyhtiöiden, säätiöiden ja yritysten
varallisuudenhoito.
Turun Osuuskauppa
KTM Niko Toivanen (34 v.) on nimitetty 21.3.2011 alkaen Turun Osuuskaupan
(TOK) talousjohtajaksi ja johtoryhmän
jäseneksi. Niko Toivanen siirtyy Turun
Osuuskauppaan Keskimaa Osk:sta, jossa
hän on vuodesta 2003 alkaen toiminut
erilaisissa taloushallinnon esimiestehtävissä ja vuodesta 2008 alkaen talouspäällikkönä.
Olet työskennellyt myös ulkomailla, missä ja
millaista siellä oli?
– Olen ollut Irlannissa ja Floridassa turistipaikoissa ja viihdyin
molemmissa. Irlannissa syödään
usein kotiruokaa ja käytetään
lähiseudun tuotteita, kaikki
tehdään itse. Floridassa tein
kaikkea motellin asiakaspalveluun kuuluvaa.
Mitä harrastat vapaa-aikanasi?
– Joukkueurheilua, pelaan salibändyä ja suunnistan. Kesän kohokohta on
Jukolan viesti, johon osallistun aina vanhojen lukiokavereiden kanssa joukkueena.
VMP Group Oy Turun tiimiin henkilöstökonsultiksi on nimitetty psykologian maisteri Nelli Höglund. Nimitys on osa yrityksen rekrytointiliiketoiminnan vahvistamista.
Nimitysuutiset mania@manialehti.fi
Suomalaisen työn asiantuntija ja apu kaikissa henkilöstötilanteissa.
SUORAREKRYTOINTI
PALVELURATKAISUT
S
Soita - kerromme lisää.
TESTIREKRYTOINTI
HENKILÖSTÖVUOKRAUS
UUDELLEENSIJOITUSVALMENNUS
KONSULTOINTI
Eilakaisla
Eil
Ei
lak
kaiislla T
Turku
urk
ku • Y
Yliopistonkatu
liopiisttonk
li
katu
t 2
26 • 2
20100
0100
01
00 T
Turku
urk
ku • p
puh.
uh
h 03
030
0 60
6090
60900
900
90
0
6 mania
Tiia Nevalainen
Petra Naavalinna
Projektipäällikkö
Briiffi Oy
Research Consultant
Oy Mercuri Urval Ab
Jyväskylässä syntynyt Tiia Nevalainen tuli opiskelemaan Turun kauppakorkeakouluun ja jäi kaupunkiin pysyvästi. 2000-luvun alusta lähtien hän on toiminut
puutarha-alan maahantuonnissa, viimeiset viisi vuotta Neslon Gardenilla myyntipäällikkönä vastaten myynnistä ja markkinoinnista. Monipuoliseen työhön kuului muun muassa myyntiä, markkinointia, lehdistösuhteiden hoitoa ja messujen
järjestämistä.
– Viihdyin hyvin. Tuotteet olivat kunnossa ja pidin asiakkaistani, mutta kaipasin jo jotain erilaisempaa. Kun sitten tuli mahdollisuus siirtyä markkinointiviestinnän pariin mainostoimistoon, päätös oli aika helppo.
Joulukuun alussa alkanut työ projektipäällikkönä on ollut kiireistä, mutta kiinnostavaa.
– Toimin asiakkaan ja mainostoimiston tiimin välisenä linkkinä ja pidän erityisesti siitä, että asiakkaat ovat hyvin erilaisia ja eri toimialoilta. Mainostoimiston
sisälläkin on vaihtelua, sillä tiimit muodostuvat asiakkuuksien mukaan. Täällä on
lahjakkaita ihmisiä, joiden kanssa on mukavaa työskennellä.
Nevalainen ei ota paineita projektien hallinnasta, vaikka niissä toimitaan asiakkaiden aikataulujen mukaan.
– Aikataulujen hallinta on haaste ja vastaan myös kustannuksista, mutta en
pelkää haasteita vaan toivon niitä tulevaisuudessa lisääkin. Pidän erityisesti työn
laaja-alaisuudesta ja siitä että ala muuttuu koko ajan. Asiakascaset ovat mielenkiintoisia ja pidän siitä, että kontakteja on paljon. Viihdyn täällä varmasti pitkään ja
toivon pääseväni kehittymään vielä paljon.
Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut kauppatieteiden maisteri Petra Naavalinna vaihtoi tutkimustyöstä henkilöstöalalle marraskuun puolivälissä. Uusi työpaikka löytyi työnhakuilmoituksen kautta.
– Ehdin tehdä tutkimusta yhteensä seitsemän vuotta. Ensin tein kaksi vuotta
markkinatutkimuksia Taloustutkimus Oy:lle Turun toimistossa, sitten viisi vuotta
pääasiassa mediamyyntiä tukevaa tutkimusta Turun Sanomille. Henkilöstötoiminnot olivat kuitenkin kiinnostaneet minua jo pitkään. Kun sitten näin ilmoituksen
ja työnantaja oli niin houkutteleva, en voinut olla hakematta paikkaa.
Tuore lisä ansioluetteloon tuli psykologian perusopinnoista, jotka Naavalinna
suoritti harrastuksenaan avoimessa yliopistossa viime talvena.
– Mielestäni yrityksen menestyksen ratkaisee paljolti se, että siellä on oikeat ihmiset oikeissa paikoissa. Tässä työssä oppii myös erilaisista toimialoista ja pääsee
tutustumaan monenlaisiin yrityksiin, se on hyvin kiinnostavaa. Aikaisemmin olen
perehtynyt lähinnä kuluttajapuolen toimintaan, mutta nyt olen jo tutustunut moniin business to business -liiketoiminnan yrityksiin, joita en tuntenut ennestään.
Mercuri Urvalin Turun toimistossa työskentelee kuusi henkilöä, joten henkilökemioiden yhteen sopiminen on myös tärkeää. Naavalinnan mukaan se on ollut
helppoa.
– Täällä on tosi loistavia ihmisiä töissä ja voin oppia heiltä paljon, sillä he ovat
kaikki olleet pitkään talossa.
– Alan valinta on osunut oikeaan, en osaisi kuvitella itseäni muulle alalle kuin
markkinointiin. Se selveni minulle jo lukiossa.
Mitä uusia haasteita markkinoinnissa on
tällä hetkellä?
– Sähköisen median merkitys kasvaa
ja siinä tietoturva on tärkeä kysymys. Sosiaalisessa mediassa on hyvin monipuolisia mahdollisuuksia, mutta opitaanko tätä
mediaa hallitsemaan, on mielenkiintoinen kysymys.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
– Perheen kanssa, pienten lasten ehdoilla mennään ja vietetään aikaa
jääkiekkokaukalon reunalla, jota 6- ja 8-vuotiaat poikamme pelaavat. Vanhan ammatin
myötä puutarhanhoito on myös jäänyt
harrastukseksi. Rakensimme talomme Paimioon, josta
oli mahdollista saada tarpeeksi isoja
tontteja tähän harrastukseen.
Aktia
– Olen ollut tyytyväinen kauppakorkean opintoihini,
mutta lisäisin niihin varmaan psykologiaa.
Olin siitä jo nuorena kiinnostunut, mutta kun pääsin suoraan opiskelemaan, en
miettinyt sitä sen enempää.
Miten olet aloittanut valmistautumisen suorahakukonsultin työhön?
– Olen perehtynyt konsultin
työparina hakuprosessiin. Tämä
on Turussa uusi tehtävä, joten saan
apua Helsingissä toimivilta kollegoiltani. Lisäksi on yrityksen sisäistä koulutusta ja tietysti talouselämää pitää seurata tarkkaan.
Ehditkö tekemään muutakin
kuin työtä?
– Pidän luonnossa liikkumisesta ja kulttuurista. Erityisesti
nyt kulttuuripääkaupunkivuoden
aikana yritän ehtiä mahdollisimman
moneen tilaisuuteen. Olen edelleen
mukana myös partiossa ja pääsen
luontoon sen puitteissa. Kesäisin
käyn purjehtimassa.
Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
mania 7
Jatkuvasti eteenpäin
Herkkä korva kulutusmuutosten heikoille signaaleille
on vahva ponnahduslauta kaupan kehittämiseen.
Amerikan opeista ja uuden kokeilusta on kasvanut
Suomen ehkä menestyneimmän Citymarketin voima.
K
On selkeästi
nähtävissä, että kaupan ja
ravintolan yhdistäminen ei ole
kaukana.
auppias Hannu Aaltonen Turun Kupittaan Citymarketista on värikkään uransa aikana kokeillut temppua jos toistakin. Rohkeat kokeilut ovat
usein onnistuneet, aina eivät, mutta uutuuksien
kehittämisestä on tullut talon tapa. Kauppias on
muokannut kaupan näköisekseen ja se muuttuu koko ajan.
– Kaikki mikä ei ole kiellettyä, on sallittua. Koko ajan pitää seurata, mitä uutta on tulossa ja kokeilla rohkeasti. Yksi
meidän tämän vuoden kolmesta tärkeimmästä kehittämiskohteestamme on uutuustuotteet. Kun jostain uutuudesta sitten alkaa tulla vahva trendi, siinä pitää jo olla mukana,
Aaltonen sanoo.
Hänen mukaansa uutuustuotteiden markkinointi kannattaa, koska kuluttajat ovat niistä kiinnostuneita ja haluavat kokeilla, eikä uutuuksien hintaa ole pilattu. Lisäksi kaupan myynti kasvaa suorassa suhteessa tuotteiden määrään.
Yhtenä erikoisuutena hän kertoo ruskeasta intiaanisokerista, jota tuodaan Boliviasta.
– Se on puhdasta sokeria, joka maistuu hyvältä esimerkiksi luomujugurtin kanssa tai leivonnassa. Sain maistaa sitä
ja hain sitä aluksi itse autolla maahantuojalta. Kun ihmiset
ovat tutustuneet siihen, sitä on tuotu tänne jo monia satoja kiloja.
Suomeen ulkomailta muuttaneet ihmiset muuttavat myös
kaupan valikoimaa, sillä he ostavat esimerkiksi tuontikaloja,
kuten kultapääahventa ja pangasiusta.
Aaltonen kehittää itseään jatkuvasti pysyäkseen mukana
kaupan trendeissä. Hän kävi jo nuorena USA:ssa tutustumassa sikäläiseen vähittäiskauppaan Minneapolisissa ja on jatkanut Food Executive-ohjelmassa siitä lähtien.
– Olen käynyt siellä noin viisitoista kertaa kaikkiaan.
Eniten Amerikasta saa ideoita palvelun kehittämiseen, hän
sanoo.
Kupittaan Citymarketin elintarvikeosasto, joka on Aaltosen valtakuntaa, on merkittävä työllistäjä Turun alueella.
Siellä ahkeroi kaikkiaan 95 ihmistä, koko marketissa henkilökuntaa on noin 250, mutta käyttötavaraosastot ovat ketjun
tapaan Keskon omistuksessa. Elintarvikeosaston liikevaihto
on yli 50 miljoonaan euroa vuodessa.
Ruokatarvikkeissa tuotevalikoima sisältää reilut 22 000
EAN-koodia, joista aktiivisia on noin 15 000 kerrallaan, loput ovat vaihtuvia sesonkituotteita. Koko tavaravirran hallinta on kaupan onnistumisen edellytys, sillä hyllyissä ei
saa olla aukkoja ja tiskien on täytyttävä tuoreesta tavarasta
8 mania
aamuvarhain. Kaikki aikataulutetaan tarkkaan ja koordinointia hoitaa pääasiassa 11 osastonhoitajaa.
– Kaupankäynti on periaatteessa yksinkertaista, mutta
logistiikan hallinta tekee siitä todella haastavaa. Vaikka tavaran tilaustarpeet kulkevat automaattisesti tietojärjestelmiin kassoilta, saldojen tarkistamiseen ja hintamuutoksiin
tarvitaan paljon myös käsityötä. Kun muutoksia voi olla kerrallaan jopa viitisensataa, on ymmärrettävää, että joskus sattuu virheitä.
Ehkä vielä isompi haaste kauppiaalle on kuluttaja, jonka
asenteet ja käyttäytymisen muutokset ohjaavat kaupan kehittämistä.
– Haastattelen usein perjantaisin ostoksilla käyviä asiakkaita. Moni haluaisi syödä hyvin, mutta ei jaksaisi työviikon
lopussa nähdä vaivaa. Arkipäivien kiireessä valmisruoat helpottavat, mutta viikonloppuisin haluttaisiin parempaa. On
selkeästi nähtävissä, että kaupan ja ravintolan yhdistäminen
ei ole kaukana. Niiden raja on hämärtymässä ja tulevaisuudessa kaupan yhteydessä voi hyvin toimia laadukas ravintola.
Kauppiaan silmät syttyvät hänen herkutellessaan market
kitchen -ajatuksella, jossa marketissa olisi oma ravintolatason keittiö ja sinne palkattaisiin ammattitaitoista ravintolahenkilökuntaa. Ihmiset voisivat ruokailla laadukkaasti ostoskäynnin yhteydessä.
– Se olisi helppo järjestää ja työpaikka olisi alan ammattilaisille varmasti houkutteleva, koska työajat ovat kaupassa
mukavammat kuin ravintola-alalla.
Ruoan arvostus on muutenkin noussut viime aikoina. Se
näkyy esimerkiksi luomutuotteiden kysynnän kasvussa.
– Lisäaineeton, tuore ruoka kiinnostaa todella paljon.
Meillä luomutuotteiden myynti kasvoi viime vuonna 22 prosenttia ja ne ovat tänä vuonna erityisenä kehityskohteena
uutuustuotteiden ohella. Meillä on yksi Suomen suurimmista luontaistuotevalikoimista. Myös reilun kaupan tuotteiden
ja lähiruoan kysyntä kasvoi. Samaan aikaan kevyttuotteiden
myynti laski ensimmäisen kerran, Aaltonen sanoo.
Kauppiaan mukaan kiinnostus puhtaaseen ruokaan on
nostanut pienten valmistajien mahdollisuuksia pärjätä isoille
kehittämällä laatua, jolla voi voittaa massatuotteen maussa.
Myös Kupittaan Citymarketin valikoimissa on pienten tuottajien tuotteita, sillä kauppias voi itse vaikuttaa valikoimiin
todella paljon. Toisin kun usein luullaan, ketju ei sido kauppiaan käsiä.
– Meillä on esimerkiksi ostovapaus eli voimme hankkia tavaraa mistä haluamme. Perusvalikoima käsittää 8 000
-9 000 tuotetta, mutta mitä isompi kauppa on, sitä suurempi
osa tuotteista on omien päätösten takana. Kaupasta saa halutessaan hyvinkin omannäköisen, Aaltonen sanoo.
Toisaalta ketjuun kuulumisesta on etua. Turun neljä Citymarketia ovat yhdistäneet voimansa markkinoinnissa ja
päätyneet kampanjatuotteissa yhtenäiseen valikoimaan.
– Yhteistyö sujuu todella hyvin. Sovimme tarjoukset yhdessä, sillä haluamme tehdä ostamisen asiakkaille helpoksi.
Tämä onnistuu, vaikka marketit ovat samalla keskenään
kilpailijoita. Kupittaan Citymarketin läheisyyteen kauppakeskus Skanssiin avattiin uusi Citymarket keväällä 2009. Se
ei kuitenkaan vienyt asiakkaita Kupittaalta, jonka myynti
Uudet kaupat eivät
tapa vanhoja eivätkä isot
pieniä vaan hyvät tappavat
huonot.
kasvoi samana vuonna kun Skanssi avattiin.
– Olemme kilpailijoita, vaikka emme koe toisiamme kilpailijoiksi. Uusia kauppoja ei tietenkään toivo, mutta uudet
eivät tapa vanhoja eivätkä isot pieniä, vaan hyvät tappavat
huonot. Omaa toimintaansa pitää vain koko ajan kehittää.
Siihen kuuluu muun muassa henkilökunnan jatkuva kouluttaminen.
Aaltonen on ainoa Citymarket-kauppias Suomessa, joka
on koko kauppiasuransa työskennellyt Citymarketeissa.
– Se oli sattumaa niin kuin tavallaan kauppiasuranikin.
Vaikka isäni ja isänäitini olivat kauppiaita, en suunnitellut
uraa kaupassa vaan mainostoimistossa. Ajatukseni muuttuivat Yhdysvalloissa, jossa olin vuoden kansainvälisessä vaihdossa 1980-luvun puolivälissä. Urani alkoi Raumalla, jossa
avautui paikka 1990 juuri ollessani Keskon kauppiaskoulutuksen lopussa.
Citymarket-ketjussa kauppias ei voi itse valita kauppaansa, vaan ketju valitsee kauppiaan. Aaltonen oli Raumalla
kaksi vuotta, minkä jälkeen tuli kutsu Lahteen. Kahdeksan
Lahden vuoden jälkeen hän sai Keskolta ehdotuksen siirtyä
Turkuun.
– On aivan selvä asia, että en olisi päässyt Turkuun, jos en
ensin olisi ollut muualla, vaikka isäni oli ollut Turussa kauppiaana. Paikat eivät periydy jälkeläisille ja minusta se on oikein hyvä periaate. Muuten hiljaisemmille paikkakunnille
olisi vaikeaa saada kauppiaita.
Ketjun näkemykset ovat tulleet tutuiksi lähes koko uran
jatkuneessa ketjun kehittämistyössä. Aaltonen toimi muutaman vuoden ketjun puheenjohtajana ja on edelleen mukana
kauppiasjohtokunnassa.
– Tykkään kovasti olla siellä, on hyvä vähän tietää mitä
on tulossa. Ketjupuheenjohtajana saattoi mennä jopa 30–40
työpäivää vuodessa ja se oli kyllä liikaa.
Kupittaan Citymarket avattiin vuonna 1972. Aaltosen
aloittaessa vuonna 2000 oli aika uudistaa toimintaa.
– Marketin tiloja laajennettiin ja rakennettiin tilat myös
muille kaupoille sekä pysäköintihalli. Remontin kustannukset olivat 30 miljoonaa euroa, mutta sen jälkeen myynnissä
tapahtui tiikerin loikka. Myynti on kasvanut muutenkin koko 39 vuoden ajan remontin aikaa lukuun ottamatta. Viime
vuonnakin ruokaa myytiin enemmän kuin koskaan, vaikka
oli taantuma.
Ei ihme, että kauppias on innostunut työhönsä. Hyvä
kauppapaikka on kaiken lähtökohta, josta on hyvä rakentaa
muuta menestystä. Sitä ei kuitenkaan tehdä muun elämän
kustannuksella.
– Työtä ei voi tehdä seitsemän päivää viikossa. Sitä paitsi
veljeni on mukana tässä ja jaamme töitä keskenämme. Tosin
en oikein osaa olla pois, jos kauppa on auki, tuntuu kuin olisi omenavarkaissa. Sunnuntaisin jään kuitenkin kotiin ja kesällä ehdin mökkeilemään ja veneilemään. Lauantaisin käyn
täällä vähän harrastusmielessä tutkailemassa. Sitä en laske
työksi.
Hannu Aaltonen, s. 1962
•
•
•
•
•
•
•
•
kauppias, Citymarket Kupittaa, Turku
kauppiasura:
2000- Turku
1992–2000 Lahti
1990–1992 Rauma
koulutus:
kauppaopisto
kaupan koulutusta USA: Food Executive
program, Keskon kauppiaskoulutus,
paljon kursseja ja seminaareja
• kotipaikka: Turku, Hirvensalo
• perhe: vaimo ja 2 poikaa, sekä tytär
mania ANNE KORTELA KUVAT Monsuuni
mania 9
Ajankohtaista »
Meriteollisuusverkoston aktiivinen kehitys käynnissä
Laivateollisuuden rakennemuutos ei ole jättänyt varsinaissuomalaisia passiivisiksi, vaan jatkuva uusien toimintamallien kehittäminen on jo pitkään ollut käynnissä.
– Yrittäjät eivät jää odottamaan vaan toimivat.
Meillä on erittäin vahva yhteinen tahtotila selvitä tilanteesta. Ensimmäisessä aallossa noin sata yritystä
on jo toimenpiteidemme parissa ja tavoitteemme on
lähiaikoina kasvattaa määrä 300:aan, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen yksikön päällikkö Kimmo Puolitaival sanoo.
Yhteistyössä veturiyritysten kanssa on tarkoitus
etsiä aktiivisesti uusia toimintamalleja. Puolitaival pitää täysin mahdollisena, että niiden avulla laivatoimialan yritysten liikevaihto nousee kymmenessä vuodessa samalle tasolle kuin se oli alan parhaimpana
vuotena 2008 eli kahteen miljardiin euroon. Työ- ja
elinkeinoministeriön rakennemuutosraha auttaa kehitystyön alkuun.
– Liikevaihto tulee monista puroista. Siirrytään
pois yhden päämiehen mallista. Uusia mahdollisuuksia osaavalle verkostolle löytyy esimerkiksi offshoreja arktisen merenkäynnin aluksista, laite- ja konevalmistuksesta, kunnossapidosta ja korjauksesta sekä
pientelakoista. Nousevia trendejä ovat myös energiaja ympäristöratkaisut, joita monet yritykset ovat kehittäneet, Puolitaival sanoo.
Meriteollisuuden veturiyritysten vahvuus on kansainvälinen osaaminen ja projektinhalllinta. Ne ovat
tottuneet pitämään kiinni sovituista aikatauluista.
– Brasilialaisilla on vahva luottamus suomalaiseen
Turun yliopisto ja Neoxen kehittävät sähköistä oppimateriaalia
Yksilöllisen oppimisen sähköisiä ratkaisuja aletaan kehittää Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSEn ja turkulaisen tiedonhallintaan erikoistuneen ohjelmistotalon Neoxen Systemsin yhteistyönä.
– Tarkoitus on suunnitella oppimateriaalia, jota voidaan käyttää sähköisessä ympäristössä missä tahansa.
Siinä pitää pystyä ottamaan oppilaiden erilainen oppiminen huomioon ja näin toivottavasti parannetaan oppimistuloksia. Perinteisessä luokkaopetuksessa yksilöllistä mahdollisuutta ei ole ja erityisesti heikoimmat ja
lahjakkaimmat oppilaat kärsivät siitä. Pisa-tutkimuksen tuloksista huolimatta meillä on myös opetuksesta
putoajia, koulutussosiologian tutkimuskeskuksen johtaja professori Osmo Kivinen sanoo.
Hän pitää haasteita suurina ja edellyttävän paljon
työtä. Tavoitteena on liittää myös opettajan arviointi
osaamiseen ja tämä markkina on täysin potentiaalinen
suomalaisille yrityksille. Ensi kesänä sieltä on jo tulossa offshore -laivojen neuvottelijoita Suomeen, Puolitaival sanoo.
mania ANNE KORTELA
Terveystalo laajentaa Turussa
suoraan oppimisjärjestelmään.
– Odotukset ovat kovat. Tietokoneiden käyttäminen oppimisen apuna innostaa toivottavasti myös niitä oppilaita, joita perinteinen kirjoista opiskelu ei ole
kiinnostanut. On Ilahduttavaa, että yhteistyö on jo
käynnistynyt oppikirjojen kustantajista ainakin Otavan ja WSOY:n kanssa.
– Suomessa it-teknologian kehittäminen opetuskäyttöön on jäänyt lapsenkenkiin. Se pitää pystyä
korjaamaan. Käyttötapojen pitää muuttua, sillä koululaisten hyötyohjelmien osaaminen on olematonta,
vaikka tietokoneen käyttö on tuttua. He eivät käytä sovelluksia vaan tekevät vain tietokoneella asioita,
Neoxen Systemsin toimitusjohtaja Esa Tervo sanoo.
mania ANNE KORTELA
Ortopedian sairaala Neo aloitti Turussa
Uusi ortopediaan keskittynyt Sairaala Neo on vihitty käyttöön Turun Kupittaalla 1.3.. Sairaalan vihkivät
käyttöön sairaalan johtava lääkäri Jussi Rantanen, Neon
kirurgitiimin jäsen, professori Sakari Orava sekä ulkoministeri Alexander Stubb. Avajaistilaisuudessa puhunut ulkoministeri uskoo suomalaisen terveydenhuollon
osaamisen mahdollisuuksiin vientivalttina.
Sairaala keskittyy tuki- ja liikuntaelinvaivojen tutkimukseen ja hoitoon. Suurin osa toimenpiteistä on nivelten tähystyskirurgiaa, käsikirurgiaa sekä erilaisten
– Varsinais-Suomen laivateollisuusyritykset löytävät uusia markkinoita
esimerkiksi offshore-alusten ja energiaja ympäristöosaamisen avulla,
sanoo Kimmo Puolitaival. Terveystalo tekee mittavan laajennuksen Turun lääkärikeskussairaalaan ja vahvistaa asemaansa Turun alueen
erikoislääkäri- ja työterveyshuollon palvelutuottajana.
Tässä yhteydessä Turkuun, Puutorille ja Aninkaistenkadulle sijoittuvasta toimipaikasta tulee Terveystalon
toiseksi suurin palveluyksikkö Suomessa. Siinä on 4500
neliön lääkärikeskussairaalayksikkö, jossa työskentelee
yli 150 vastaanottavaa lääkäriä ja noin 150 muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä.
– Tavoitteenamme on kehittää yksityistä terveydenhuoltoa ja sairaalapalveluita vastaamaan paremmin niin yksityisten potilaiden kuin julkisen sektorin
tarpeita. Turussa yksityisten palvelutuottajien keskinäinen kilpailu on kovaa, mutta olemme pärjänneet
hyvin. Käyntimäärämme ovat lisääntyneet tänä vuonna 30 % viime vuoteen verrattuna. Terveystalo Turussa tehdään vuosittain noin 50 000 kuvantamistutkimusta ja lääkäreillämme asioi noin 100 000 asiakasta,
Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo. m
urheiluvammojen korjaamista. Leikkaustoimenpiteet
tehdään pääasiassa päiväkirurgisesti. Kaikki lääkärit
ovat päätoimisesti Neossa työskenteleviä, mikä takaa
sitoutumisen sairaalan potilaisiin ja mahdollistaa saumattoman potilas-lääkärisuhteen kehittämisen.
Sairaala Neon kapasiteetti on noin 3 000 leikkausta ja 25 000 vastaanottokäyntiä vuodessa. Johtava lääkäri Jussi Rantanen uskoo, että jo ensi vuonna sairaalassa tehtäisiin vuositasolla 1 500 leikkausta ja vastaanottokäyntejä olisi 15 000. m
Sairaala Neo
sijaitsee
Kupittaan
rautatieaseman
ja Helsingintien
välittömässä
läheisyydessä.
TURUN KAUPPAKAMARI KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2011
Pysy ajan tasalla – korkean tason koulutukset kauppakamarista!
Kevään 2011 koulutustarjonnastamme voit valita ajankohtaisimmat ja
kiinnostavimmat koulutukset mm. seuraavilta aihealueilta:
taloushallinto, verotus, henkilöstöhallinto, juridiikka, markkinointi.
Koulutuksissamme on
• eri alojen huippuasiantuntijoita
• viimeisimmät, päivitetyt tiedot
• käytännönläheinen näkökulma
• tuntuvasti edullisempi hinta jäsenyrityksille
• monipuolinen tarjonta
• erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet
10 mania
23.3.
28.3.
29.3.
5.4.
7.4.
13.4.
15.4.
19.4.
27.4.
28.4.
3.5.
Matkalaskut
Excelin hyötykäyttö
Hankkeet hanskaan käytännönläheisellä projektinhallinnalla
Sallitun ja kielletyn raja mainonnassa
Miksi toisen markkinointi toimii, toisen ei?
Tulli- ja arvonlisäverokoulutus
Verosuunnittelua vai veronkiertoa?
Työpaikan poissaolot
Remburssit ja Trade Finance - tunnista riskit, hyödynnä mahdollisuudet
INTRASTAT - sisäkaupan tilastoinnin perusteet
Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä
Ilmoittaudu koulutuksiin mieluiten heti, mutta viimeistään viikkoa ennen
koulutuksen alkua. Kätevimmin ilmoittaudut netissä www.turku.chamber.fi >
koulutus> koulutuskalenteri tai soittamalla puh. (02) 274 3411/koulutussihteeri
Elina Virta.
Ajankohtaista »
Kylpylähotelli Caribiaa uudistettiin
Holiday Club Caribian kylpylän ravintolamaailma Turussa uudistui sisustukseltaan, ruokalistoiltaan ja keittiöltään. Ravintolamaailma käsittää 250 asiakaspaikka
neljässä ravintolassa: kuubalaistyylinen Havanna ja
Havanna Pub, italialaistyyppinen Pizzeria Angelo ja
Hesburger. Ravintoloiden sisustussuunnittelusta vastasi Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy. Lisäksi
kylpylän ja hotellin tekniikkaa uudistettiin ja henkilökuntaa koulutettiin järjestelmiin. Koko hotelli ja kylpylä
olivat neljä viikkoa suljettuna miljoona euroa nielleen
remontin ajan.
– Olemme erityisen iloisia keittiön uudistamisesta, sillä sen ansiosta pystymme tehostamaan toimintaamme ja palvelemaan asiakkaitamme nopeammin.
Uskallan sanoa, että tuoteprosessimme on yksi Turun
tehokkaimpia, hotellinjohtaja Lorenz Salo sanoo.
Uudistuksissa ajateltiin erityisesti kylpylän pääasiallista kohderyhmää, lapsiperheitä. Siksi entisen
Club Havannan baaritiski siirrettiin nykyisen ravintola Havannan toiseen reunaan ja erotettiin ruokailutilasta. Uudistusten onnistumista testaamaan valitaan
25 kuluttajaryhmää, joiden palautetta hyödynnetään
mahdollisessa jatkokehittämisessä.
Caribian kylpylä on yksi Suomen suurimpia, sen
kävijämäärä oli vuonna 2010 noin 250 000, kasvua sii-
Myllyn myynti kasvoi
Hansalla korkea tehokkuusluku
Skanssi tukevoitti jalansijaansa
Raision kauppakeskus Myllyn myynti oli 177 miljoonaa
euroa vuonna 2010, kasvua oli 4,1 prosenttia. Myllyssä asioi
noin 4,5 miljoonaa asiakasta. Asiakasmäärä kasvoi prosentin verrattuna edelliseen vuoteen.
Eniten myynti kasvoi koti, asuminen ja vapaaaika - toimialoilla. Kasvuun vaikuttivat myös uudet
liikkeet kuten muun muassa Sony Center. Myös päivittäistavara kasvatti myyntiään hyvin. Kasvua edelliseen vuoteen tapahtui kaikilla Myllyn toimialoilla. Keskiostos oli lähes 40 euroa suhteutettuna koko
asiakasmäärään. Tällä suhdeluvulla laskettuna Mylly kuuluu Suomen tehokkaimpiin kauppakeskuksiin.
Paras myyntikuukausi oli joulukuu jolloin Myllyssä asioi 500 000 asiakasta. Toiseksi paras asiointikuukausi oli heinäkuu ja silloin asiointeja kertyi 400 000.
Myllyn parhaat myyntikuukaudet ajoittuvat kesään ja
jouluun. Vuositasolla asiakkaista noin 70 prosenttia
tulee Turun, Raision ja lähikuntien alueilta.
Myllyssä avautuu tänä vuonna uusia liikkeitä.
Myllyyn kovasti kaivattu Gina Tricot ja Suomessa uusi naisten vaatetusta myyvä norjalainen Cubus avaavat kumpikin kevään aikana. Tapas kenkäliike, uusiin
tiloihin muuttanut Brothers myymälä, upeasti uudistunut JC ja Seppälä avautuivat juuri äskettäin. m
Turun keskustan kauppakeskus Hansan myynti oli viime
vuonna 220 miljoonaa euroa. Myynti kasvoi kahdeksan
miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Parhaiten kehittyivät vapaa-ajan ja kodintuotteiden
myynnit, jotka kasvoivat 7 prosenttia. Pukeutumis- ja
muoti- sekä kauneuden- ja terveydenalan tuotteiden ja
palveluiden myynti kasvoi 2 prosenttia. Ravintoloiden,
kahvioiden ja päivittäistavaroiden myynnit kasvoivat
yhdellä prosentilla.
Kävijämäärissä mitattuna Hansa on edelleen yksi
Suomen suurimmista kauppakeskuksista, kokonaiskävijämäärä on vuositasolla noin 13,5 miljoonaa kävijää.
Keskiostos asiakasta kohden oli viime vuonna 16,30 euroa. Kauppakeskuksen tehokkuusluku oli 5997 euroa
neliömetriä kohden.
Hansan tilojen vuokrausaste pysyi hyvänä ollen
vuoden aikana keskimäärin 98,7 prosenttia vuokrattavista neliöistä mitattuna. Vuonna 2011 Hansan
myynnin kehityksen odotetaan pysyvän maltillisena
Kultatalon saneerauksesta johtuen. Kultatalo uudistetaan tavaratalomaiseksi kokonaisuudeksi ja avataan
keväällä 2012. Siihen asti kiinteistö on kokonaisuudessaan suljettu. m
Kauppakeskus Skanssin viime vuosi ylitti reippaasti
odotukset ja samalla kauppakeskus tiukensi otettaan
Turun kauppakeskusmarkkinoista. Sekä kävijämäärille että myynnille asetetut ennusteet ylittyivät. Vuoden
2010 myynti oli Skanssissa 85,1 miljoonaa euroa. Viime
vuoden heinä-joulukuussa myynti kasvoi noin 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Skanssissa kävi viime vuonna 2,7 miljoonaa asiakasta. Vuodelle 2010 asetettu ennuste ylittyi reippaasti ja heinä-joulukuun välisenä aikana asiakkaita kävi noin 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Hyvät luvut kertovat siitä, että Skanssin lanseeraus sekä liikevalikoiman kehittäminen ovat onnistuneet.
Skanssin Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan kauppakeskus näyttäisi onnistuneen asiakkuuksiensa vakiinnuttamisessa. Puolitoista vuotta avajaistensa jälkeen Skanssi on noussut
Turun talousalueen 18–69 -vuotiaiden asukkaiden
keskuudessa Myllyn ja Hansan tasolle asiakasosuuksissa. Myös vakioasiakkaiden eli vähintään kahdesti
viikossa Skanssissa asioivien määrä on tutkimuksen
mukaan kasvanut erityisesti Skanssin lähialueella Turussa ja Kaarinassa. Vakioasiakkaiden määrä kasvoi
lähes 60 prosenttia vuoden takaisesta. m
Lorenz Salo (vas.), sisustusarkkitehti Hanna Gullstén ja ravintolatoimenjohtaja
Petri Hoffrén avasivat uudistuneen ravintolamaailman ovet asiakkaille.
nä oli yli 10 prosenttia. Hotellin käyttöaste kasvoi kolmella prosenttiyksiköllä ollen 64 prosenttia.
mania ANNE KORTELA
jätä kerääminen
meille.
Plockandet i rätta
händer.
Vaasa – Helsinki – Tampere – Turku – Tallinn
Vasa – Helsingfors – Tammerfors – Åbo – Tallinn
www.okperinta.fi
okperinta@okperinta.fi
mania 11
Ajankohtaista »
Saaristosatamista palvelukeskittymiä
Saaristosatamien liiketoiminnan kehittämiseen paneudutaan kokonaisvaltaisesti FUTUMA-tutkimushankkeessa, joka on edennyt ensimmäisten alustavien
tutkimusten analysointivaiheeseen. Kehitysprojektissa kartoitetaan mahdollisuuksia luoda uusia palveluja
laajalla eri verkostojen yhteistyöllä ja pyritään luomaan
toimiva malli, jota voi soveltaa kaikilla vesialueilla Suomessa. Saaristosatamilla tarkoitetaan laajaa palvelukokonaisuutta, joka koostuu liikenteen ja matkailun palveluista sekä satamassa että sen lähialueella.
Vierassatamien palvelut ovat lähes tutkimatonta
maaperää, josta hallitusti toimien on mahdollista kasvattaa koko saaristoa hyödyttävää elinkeinotoimintaa.
Tällä hetkellä Suomessa on noin 737 000 venettä ja
1 600 venealan yritystä. Vierassatamien liikevaihto on
viisi miljoonaa euroa vuodessa. 100 000 vuotuisen yöpymisvuorokauden tuotto on 35–200 euroa venekuntaa kohti.
Taloudellisesti kannattavan toiminnan haasteena
on ensisijaisesti lyhyt lomasesonki ja kilpailu ihmisten
vapaa-ajasta sekä nykyisen toiminnan hajanaisuus.
Paljon mahdollisuuksia on kuitenkin käyttämättä.
– Esimerkiksi veneiden huolto- ja korjaustoiminnassa on iso potentiaali eikä palveluita ole riittävästi
tuotteistettu. Markkinoinnissakin on keskitytty liikaa samankaltaiseen viestiin. Missä
ovat matkailun tarinat: keskiyön aurinko,
villi luonto, kulttuuriperintö, joita matkailijat ensisijaisesti hakevat, tutkija Tom Björkroth Turun ammattikorkeakoulusta kysyy.
Pääasiallisesti veneilijöille kohdistetun,
alustavan tutkimuksen mukaan saariston vetonaula
on luonto ja puhtaat vedet, joista erityisesti ollaan
huolissaan. Eniten veneilijät arvostavat vierassataman palveluita ja käyttävät rahaa ruokaostoksiin. Toivelistalla on tuoreen kalan ja vihannesten ostomahdollisuus.
– Tutkimusta laajennetaan vielä. Aivan olennainen asia on ottaa kaikki käyttäjäryhmät huomioon,
koska niillä on erilaisia tarpeita, Björkroth sanoo.
Konsultti Jouni Vuorinen Aura Consulting Oy:stä
listaa potentiaalisista kohderyhmistä neljä pääsegmenttiä, joita ovat vesitse tulevat ja muut matkailijat,
yritystilaisuuksiin, tapahtumiin ja ohjelmiin liittyvä matkustus sekä pysyvämpi oleskelu eli vapaa-ajan
asukkaat ja paikkakuntalaiset.
– Näiden ryhmien matkailusesonkien eriaikaisuus voi pidentää saaristopalvelujen vuosittaista käyt-
Konsultti Jouni Vuorinen (kesk.) ja tutkija Veijo Pönni (oik.) Turun yliopiston
BID-keskuksesta vaihtoivat näkemyksiä saaristosatamien palvelujen
kehittämisestä Future Marina projektin puheenjohtajan Olli Lehden kanssa.
töaikaa. Nyt pitäisi luoda yhteinen käsitys siitä, miten
kaikki tavoitetaan. Kasvupotentiaalia on lähivuosina
valtavasti ja uusien kohderyhmien tunnistaminen on
tärkeää, jotta palveluja ja verkostoa osataan kehittää
oikeaan suuntaan, Vuorinen sanoo.
Tekes-rahoitteista, yli kaksivuotista saariston kehitysprojektia vetää projektipäällikkö Piia Nurmi Turun ammattikorkeakoulusta. Tutkimuskumppanina
on keskeisesti mukana myös Turun yliopiston BIDkeskus ja laaja yhteistyöverkosto käsittää muun muassa kuntien ja yritysten edustajia.
mania ANNE KORTELA
Document House osti X-Partner Turku Oy:n liiketoiminnan
X-Partner Turku on toiminut Xerox-tuotteiden valtuutettuna edustajana Turun alueella sekä toimisto- että
tuotantojärjestelmien osalta. Toimintojen siirryttyä
tammikuun alussa osaksi Document Housea asiakkailla on käytettävissään kaikki asiakirjahallintaan ja
Turun Document Housessa asiakkaita palvelevat aluejohtaja Marko
Raikasniemi ja tarvikemyynnistä vastaava Mia Vaarapuro.
12 mania
sen optimointiin liittyvät palvelut, jotka auttavat kustannustehokkaiden ja pitkäjänteisten ratkaisujen saavuttamisessa.
Laajentuminen vahvistaa entisestään Pohjoismaiden suurimman Xerox-jälleenmyyjän markkina-asemaa. Document House Oy:llä on toimipisteet neljällä paikkakunnalla, Tampereella, Porissa, Espoossa ja
Turussa.
– Tuotamme asiakkaiden liiketoimintaa tehostavia
ratkaisuja asiakirjahallinnan eri vaiheisiin ja nyt voimme tarjota entistäkin laajemmat palvelut yhä useammalla paikkakunnalla, Document House Oy:n toimitusjohtaja Jari Rinne sanoo.
– Tulostuksen ja asiakirjahallinnan ollessa yhä
kriittisempi osa nykyisiä toiminta- ja toimistoympäristöjä, asiakkaat haluavat että heitä palvellaan yhdestä numerosta. Liiketoiminnan jatkuvuus halutaan
varmistaa kaikissa tilanteissa ja kokonaisratkaisujemme avulla asiakirjojen käsittelykustannuksista voidaan leikata lähes kolmannes pois. Samalla yrityksen
ja työntekijöiden tuottavuus kasvaa, Rinne lisää. m
Yrittäjät liittyvät vilkkaasti
työttömyyskassaan
Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin
työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin
Työttömyyskassaan (SYT -kassa) on tullut alkuvuoden
aikana ennätysmäärä jäsenhakemuksia. Sen jäsenmäärä
ylittää tänä vuonna jo 20 000 jäsenen rajan.
– Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus samantasoiseen työttömyysturvaan kuin muilla suomalaisilla. Alkuvuoden
aikana on huomattu myös se, että yhä useampi siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi. Reilu kolmannes uusista
jäsenistä tulee nimittäin suoraan palkansaajien työttömyyskassoista, sanoo SYT -kassan hallituksen puheenjohtaja, yrittäjäneuvos Lars Gästgivars. m
Ajankohtaista »
OPISKELIJAREKRYTOINNIN
Kipakkaa kehittämiskeskustelua Raisiossa
Raision aikuiskoulutuskeskus Timalin 40-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetty seminaari Martinsalissa Raisiossa keskusteli Varsinais-Suomen lähitulevaisuuden näkymistä talouden ja elinkeinoelämän, työllisyyden ja hallinnon sekä
koulutuksen ja yrittäjyyden kannalta.
Yrittäjyyden merkitys tunnustettiin tärkeäksi, mutta ristiriitaisia ajatuksia syntyi siitä, missä se näkyy. Maskun Kalustetalon ja Ideaparkin perustajan,
yrittäjä Toivo Sukarin mukaan yrittäjien arvostus työllistäjinä ei ole sitä luokkaa kuin olisi paikallaan. Hän nosti esiin myös kuntien päätöksentekijöiden
suhtautumisen merkityksen yritysten sijoittumiselle.
– Kun itse aloitin yrittäjänä, minua ei otettu Aurassa lainkaan vastaan, mutta Maskussa otettiin. Kynnys saisi olla alempi, sillä yrittäjän ei aina ole helppo
mennä päättäjien luo. Lempäälässä ollaan oltu erittäin joustavia, kun perustin
Ideaparkin sinne. Tampere teki hyvin nopean päätöksen 25 miljoonan euron
sillan rakentamisesta, jotta Ikea saatiin Tampereelle. Jos Raision kaupunginjohto ei olisi ollut niin hyvin mukana, Ohikulkutien varressa ei nyt olisi sellaista kauppakeskittymää kuin on. Kaupungin johdon asenteella on erittäin suuri
vaikutus, Sukari sanoo.
Yrittäjien koulutustarve tunnustettiin myös, mutta yrittäjien koulutus ja pkyrittäjät eivät helposti kohtaa. Se ei ole Timalin yrityskoordinaattorin ja kouluttajan Markku Mobergin mukaan onnistunut edes yrittäjäjärjestöjen kautta.
– Moni olettaa, että koulutus on edelleen hyvin koulumaista, vaikka se on
hyvin joustavaa ja pääosin yrityksen omissa tiloissa tapahtuvaa ja oman yrityksen kehittämiseen liittyvää. Meillä ei ole mahdollisuuksia käydä jokaisen yrittäjän luona kertomassa siitä, eikä heitä saada houkuteltua yhteisiin esittelytilaisuuksiin, Moberg toteaa.
– En minäkään tiennyt tästä mitään ennen kuin siitä tultiin kertomaan.
Yrittäjät ovat yksinäisiä susia, joille oma tuloksenteko on aina päällimmäisenä
mielessä. Ei tällaisista tule otettua selvää, vaikka koulutusta varmasti tarvittaisiin, Sukari sanoo.
Ongelman ratkaisuksi nousi tiiviimpi yhteistyö alueen lukuisten kouluttajien kesken. Yrittäjälle olisi helpompaa, kun kaiken tiedon saisi yhdestä palvelupisteestä. Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen kehottaa Timalia osallistumaan myös säännöllisiin tapaamisiin, joita on sovittu kaupungin ja yrittäjien
kesken.
mania ANNE KORTELA
ASIAN T U N T I J AY R I T Y S
|
W W W. L E G I O O N A . F I
HUOMISEN PARHAAT KYVYT YRITYKSEESI JO NYT.
SOITA 040 510 8812.
UUSI OSOITTEEMME 4.4. ALKAEN:
BIOCITY, TYKISTÖKATU 6 A,
20520 TURKU.
WWW.LEGIOONA.FI
INFO@LEGIOONA.FI
Paikallista energiaa,
sinun eduksesi
Me Naantalin Energiassa haluamme
olla asiakkaitamme lähellä ja palvella
teitä paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Ammattitaitoisesti,
luotettavasti ja iloisella asenteella
– sinun eduksesi.
Maariankatu 2, 21100 Naantali • Puh. 02 4362 900 • www.naantalinenergia.fi
Toimitilaa
Toimitilaa
Toimistotilaa
Paneelikeskustelun vetäjä, konsuli Jukka Wihanto (vas.), Ari Korhonen ja Toivo Sukari kuuntelevat yleisön
kommentteja alueen kehittämisnäkymistä.
Turku, Pitkämäenkatu 4, n. 1400 m²
Turku, Pitkämäenkatu 4, n. 1400 m²
Vuokrataan
uokrataan liiketila Manhattanin
liiketalossa
K-Supermarket
Yliopistonkatu
14 a, Turku,
718 m²K-Supermarket
Vuokrataan
uokrataan liiketila Manhattanin
liiketalossa
Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa.
työnantaja, pidä
pyörät pyörimässä
π työterveydellisesti painotettu sairaanhoito ja
erikoislääkärikonsultaatiot
π moniammatilliset tiimit yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa
sairauspoissaolojen ja eläkeriskien hallinnassa.
Manhattanin yhteydessä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla
Manhattanin yhteydessä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla
erittäin
vilkkaan Naantalin pikatien
varrella.
Vapautumassa
jäähdytettyä
erittäin vilkkaannykyaikaista,
Naantalin pikatien
varrella.toimistotilaa.
Tiedustele myös toimisto- ja logistiikkatiloja.
Tiedustele myös toimisto- ja logistiikkatiloja.
Lisätiedot: Markku
Markku Saarinen,
Saarinen, puh.
Lisätiedot:
Lisätiedot
puh. 020
020 431
431 3060
3060
Lisätiedot: Markku Saarinen, puh. 020 431 3060
Lisätiedot
markku.saarinen@sponda.fi
markku.saarinen@sponda.fi
markku.saarinen@sponda.fi
SpondaOyj,
Oyj, Yliopistonkatu 16
C
5.5.krs,
Sponda
16
C
krs,20100
20100Turku
Turku
Sponda Oyj,Yliopistonkatu
Yliopistonkatu
166677
C 5.
krs,
20100
Turku
Asiakaspalvelu
puh.
020
355
Valtakunnallinen
asiakaspalvelu
puh.
020
355
6677
Valtakunnallinen asiakaspalvelu puh. 020 355 6677
Soita ja kysy lisää puh. (02) 41400
mehiläinen työterveys, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi
mania 13
Ajankohtaista »
Ålandsbankenin rahastot uuteen
ennätykseen
Nordean tulos Turun alueella
kohtuullinen
Ålandsbankenin rahastoilla on Suomen paras reittaus.
Sen osoittaa riippumattoman rahastovertailuyhtiö Morningstarin® tekemä vertailu. Tammikuussa pankin 11
arvosteltua rahastoa saivat keskiarvoksi 4,5 tähteä viidestä mahdollisesta Morningstarin vertailussa.
– Sillä keskiarvolla teemme uuden ennätyksen, ainakin niiden rahastoyhtiöiden joukossa, jotka tarjoavat
laajahkon rahastovalikoiman. Seitsemällä Ålandsbankenin 11 rahastosta on viisi tähteä Morningstarin
luokittelussa. Tammikuussa Emerging Markets rahasto ja Europe Valuerahasto saivat kumpikin uuden tähden, sanoo Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Tom Pettersson.
Rahastojen ja rahasto-osuustyyppien valintaperusteet olivat yksinkertaisia: Morningstar tutki kasvuosuuksia Suomessa myytävissä ja suomalaisten rahastoyhtiöiden hoitamissa rahastoissa.
Petterssonin mukaan rahastojen huippusuoritus
on tulosta asiakkaiden pitkän aikavälin sijoitustarpeisiin sovitetun rahastovalikoiman systemaattisesta
hoitoprosessista. Ålandsbankenin rahastot eivät ole
indeksisuuntautuneita vaan koostuvat hoitajien tarkoin valitsemista sijoituskohteista. m
Nordean Turun alueen vuoden 2010 koko vuoden tulos oli
12,1 M€. Rahoituskate oli 34,6 M€ ja luotonanto yrityksille ja henkilöasiakkaille oli 2,6 miljardia euroa. Tuotot
yhteensä kasvoivat 2 prosenttia. Liikevoitto oli 12,1 M€.
Vuonna 2010 uusia asuntolainoja nostettiin Nordeassa 16 prosenttia edellisvuotta enemmän ja Nordea
kasvatti loppuvuonna markkinaosuuttaan asuntolainakannasta. Turun alueella asuntolainakanta kasvoi
edellisvuodesta 8 prosenttia.
Nordea käynnisti Suomessa vuoden 2010 alussa
kasvuohjelman, jonka tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja kasvaa kannattavasti. Viimeisellä neljänneksellä uusia avain- ja private banking -asiakkaita
saatiin koko maassa 10 500 (vuositasolla kasvuvauhti
5 prosenttia), ja Turun alueella 1 267. Asiakkaat olivat viime vuonna myös entistä tyytyväisempiä Nordean palveluihin. Nordea kehittää palvelukanaviaan.
Turun alueella konttoriverkoston kehitystyö on parhaillaan käynnissä.
Talouden näkymien kohentuminen näkyi yritysasiakkaiden kohdalla vuoden 2010 lopulla pankkiluottojen kysynnän kasvuna. Myös yritystalletusmarkkinat kasvoivat ja Nordea haluaa vahvistaa
asemaansa yritysten kumppanina.
Nordean asiakkaat saivat vuonna 2010 erittäin hyvää tuottoa rahastosijoituksilleen. Suurin osa Nordean
rahastoista tuotti vuonna 2010 vertailuindeksiään paremmin ja sijoittajat saivat varoilleen keskimäärin lähes 15 prosentin tuoton.
Vahva vuosi näkyi myös markkinamenestyksessä.
Nordea Rahastoyhtiön markkinajohtajan asema vahvistui, kun sen markkinaosuus kipusi vuoden lopulla
26 prosenttiin. Nordean rahastot saivat vuoden 2010
aikana yli 35.000 uutta osuudenomistajaa, ja miljoonan osuudenomistajan raja rikkoutui joulukuussa. m
Taaleritehdas rakentaa tuulivoimaa
Suomeen
Taaleritehtaan uusin pääomarahasto rakennuttaa merkittävän määrän tuulivoimaa Suomeen. Rakennettavilla tuulipuistoilla lisätään Suomen tuulikapasiteettia
nykyisestä tilanteesta puolella. Tällä hetkellä Suomessa
on tuulivoimaa 197 MW, ja Taaleritehdas rakentaa tulevina vuosina 100 MW lisää.
– Meille on tärkeää olla mukana Suomen kasvun
edistämisessä. Tuulivoima on tulevaisuuden tärkeä
energianlähde. Me haluamme tarjota sijoittajillemme
mahdollisuuden osallistua tuulivoiman rakentamiseen, Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Elomaa
kommentoi.
Taaleritehtaan asiakkaat ovat lähteneet innolla
mukaan tuulivoimahankkeeseen. Pääomarahasto sijoittaa 150 miljoonaa euroa, Suomen tuulivoimahankkeisiin. Tämä on osoitus siitä, että yksityiset suomalaiset sijoittajat ovat erittäin kiinnostuneita tukemaan
tuulivoiman rakentamista, jos siihen vain on mahdollisuus.
Suomen on EU:n velvoittamana kymmenkertaistettava tuulivoimansa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on 2500 MW tuulienergiaa. Tuulivoiman osuuden sähkönkäytöstä pitäisi Suomessa kasvaa vuoteen
2020 mennessä nykyisestä 0,3 prosentista 6 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden uuden tuulivoimalan rakentamista joka viikko. m
14 mania
Yhdistelmärahastot kiinnostavat
Tapiola Pankin näkemyksen mukaan sijoittajien kannattaa nykyisessä markkinatilanteessa sijoittaa hyviä
osinkotuottoja jakavien, vakaiden yhtiöiden osakkeisiin. Tapiola Pankin pääanalyytikko Kim Gorschelnikin mukaan osakemarkkinoiden perustekijät ovat
edelleen kunnossa ja parantunut yleinen taloustilanne
kasvattaa yhtiöiden tuloksia. Hyvää kehitystä uhkaa
kustannusten nousu.
Tapiolan tarjoamat uudet sijoittamisen palvelut
kiinnostavat myös varsinaissuomalaisia. Esimerkiksi vuonna 2010 yksityishenkilöt tekivät Tapiolan Varsinais-Suomen liiketoiminta-alueella kaksinkertaisen
määrän varainhoitosopimuksia edelliseen vuoteen
verrattuna. Sijoituksia tehtiin erityisesti yhdistelmärahastoihin.
– Tapiolan yhdistelmärahastot ovat pärjänneet
erittäin hyvin puolueettomien tahojen tekemissä vertailuissa. Esimerkiksi rahastoluokittaja Lipper valitsi
Tapiola Maailma 20 -rahaston parhaaksi 20 pohjoismaisen rahaston keskuudesta, toteaa Tapiolan Varsinais-Suomen alueen paikallisjohtaja Matti Markkula.
Tapiolan Maailma -rahastot ovat pärjänneet tiukassa taloustilanteessa hyvin. Vuonna 2010 Tapiola
Maailma 20 -rahasto tuotti 10,23 prosenttia, kun vertailuindeksi samalla ajanjaksolla oli 5,7 prosenttia.
Tapiola täydensi vuoden alusta pankki-, säästö- ja
sijoituspalvelujaan arvopaperivälitystoiminnolla sekä
omalla sijoitustutkimuksella. Tapiola hallinnoi jatkossa itse koko osakepalvelua sekä asiakkaiden arvopaperien ja arvo-osuustilien säilytystä. Osakkeiden lisäksi
asiakkaita palvellaan korkotuotteissa, hyödykesijoituksissa (ETC) ja pörssinoteeratuissa rahastosijoituksissa (ETF). m
Veritas Eläkevakuutus onnistui
sijoituksissaan
Liedon Säästöpankki kasvoi
Liedon Säästöpankin 115. toimintavuosi sujui hyvin.
Yritysten ja yhteisöjen luotot kasvoivat 21 prosenttia,
kotitalouksien asuntolainat lisääntyivät 8,4 prosenttia.
Liikevoitto oli 7,3 miljoonaa euroa. Oma pääoma oli
75,4 miljoonaa euroa. Pankin vakavaraisuusaste on 24,8
prosenttia. Se on säilynyt korkeana koko 2000-luvun.
– Vältämme tarpeettomia riskejä tarjoamalla asiakkaillemme heidän mittoihinsa sopivia luototuksia,
mikä näkyy luottotappioiden vähyytenä. Säätiömuotoisena pankkina meillä ei ole osingonjakovelvoitetta ja siksi voimme suunnata liikevoittomme palveluidemme ja organisaatiomme kehittämiseen.
Liedon Säästöpankilla on 53 500 asiakasta ja 14
konttoria kahdeksan kunnan alueella. Markkinapeitto on 14 prosenttia. Henkilökuntaa on 110.
Liedon Säästöpankki laajentaa kiinteistövälitystoimintaan perustamalla alueellista franchising-verkostoa. Se tulee olemaan osa Sp-Koti Oy (Sb-Hem)
–ketjua, joka on säästöpankkien perustama kiinteistövälitysketju. m
Veritas Eläkevakuutuksen sijoitukset tuottivat 11,5 prosenttia vuonna 2010. Osakesijoitukset tuottivat 23,8 ja
kiinteistösijoitukset 7,4 prosenttia, korkosijoitukset 6,1
prosenttia. Korkeimman tuoton toivat noteeratut osakkeet: 24,6 prosenttia. Yhtiön sijoitussalkun arvo nousi n. 2,1 (1,9) miljardiin euroon vuoden 2010 lopussa.
Veritas on myös pitkällä aikavälillä onnistunut sijoituksissaan hyvin. Viimeisten kymmenen vuoden
keskituotto on yhtiössä ollut 5,6 prosenttia (reaalituotto 3,9 %).
– Veritas Eläkevakuutuksen maksutulo nousi 380,4
miljoonaan euroon edeltävän vuoden 371,6 miljoonasta eurosta. Kasvua tuli siis 2,4 prosenttia. TyEL-palkkasumma kasvoi 1 429,2 miljoonaan euroon eli 4,5
prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maksutulossa
mitattuna yhtiön myynti lisääntyi TyEL-vakuutuksissa 6 ja YEL-vakuutuksissa 32 prosenttia vuonna 2010,
toimitusjohtaja Jan-Erik Stenman sanoo.
Veritas Eläkevakuutuksen vakavaraisuus vahvistui
viime vuonna. Vakavaraisuusaste oli 27,3 prosenttia.
Myös asiakkaat hyötyvät Veritas Eläkevakuutuksen
hyvästä tuloksesta. Yhtiö maksaa 5,2 miljoonaa euroa
asiakashyvityksiä vuodelta 2010, toisin sanoen 0,33
prosenttia vakuutetusta TyEL-palkkasummasta. m
TYÖELÄMÄN TIETOISKUT
Työterveys ja -hyvinvointi
Taloushallinto, tilintarkastus ja verotus
Myynti, markkinointi ja johtaminen
Liikejuridiikka ja saatavien hallinta
Liikunta on lääke myös
työhyvinvointiin
Sukupolvenvaihdos
vastikkeettomana tai
vastikkeellisena
Selkeät asiakaspalvelun
pelisäännöt lisäävät myös
myyntiä
Osakassopimuksella
osakasasiat kuntoon
Liikunnan hyödylliset vaikutukset huomaa jokainen hyvänolontunteena. Liikunta kohentaa itsetuntoa, luo myönteistä mielialaa sekä vähentää masennusta ja
ahdistuneisuutta.
Tavallisella lääkkeellä on positiiviset vaikutuksensa sekä haittavaikutuksensa, jotka molemmat lisääntyvät annoksen kasvaessa. Liikuntalääkkeellä
on samanlainen annosvaste: liikunnan
määrän kasvaessa kohtuuttoman suureksi, lisääntyvät erilaiset haitat (esim.
nivel- ja lihasvaivat).
Säännöllisesti liikkuvilla on 50-60 %
pienempi vaara sairastua sepelvaltimotautiin. Liikunta vaikuttaa taudin
vaaratekijöihin, kuten kohonneeseen
verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin, ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen. Hyvä lihaskunto ehkäisee niska-,
selkä- ja nivelvaivoja. Liikunta tarjoaa
myös keinon rentoutua, virkistyä ja kokea mielihyvää. – Ja koskaan ei ole liian
myöhäistä aloittaa liikuntaa! Liikuntatavan voi itse valita, edellytys on, että
sen tulee olla kohtuullisesti rasittavaa
eli aiheuttaa puheen sallivaa hengästymistä (PPP= pitää pystyä puhumaan).
Suurten ikäluokkien edustajien harteilla
on edelleen suuri joukko yrityksiä. Näiden yritysten jatkuvuus on yhteiskunnalle tärkeä asia. Sukupolvenvaihdokseen
tuleminen on haasteellista. Siinä aloitetaan omasta elämäntyöstä luopuminen.
Sukupolvenvaihdos voidaan teknisesti jakaa kahteen tyyppiin: Vastikkeeton luovutus on lahjaa tai ennakkoperintöä, vastikkeellinen on kauppa.
Myös vastikkeellisen ja vastikkeettoman yhdistelmä on mahdollinen. Vastikkeettoman vaihdoksen verotus on
luovutuksen saajalle huojennettua perintö- ja lahjaverotusta. Mikäli luovuttaja pidättää itselleen tuotto-oikeuden,
tämä alentaa lahjan arvoa. Vastikkeeton sukupolvenvaihdos edellyttää verojen rahoittamista, kauppana toteutetussa vaihdoksessa on rahoitettava
kauppahinta. Rahoitus ja omistusrakenne suunnitellaan tapauskohtaisesti.
Yritystä voidaan muokata rahoitustarpeen alentamiseksi.
Yrityksen jatkuvuus on tärkeää silloinkin, kun perheessä ei ole jatkajaa.
Jatkajaksi voi löytyä avainhenkilö tai
saman toimialan osaaja, mutta myös
asiakas, kumppani tai toimittaja, jopa kilpailija. Myynti suurempaa yritystä rakentavalle pääomansijoittajalle
voi tarjota mahdollisuuden jatkaa liiketoiminnassa vaikuttamista hallituksen jäsenenä, neuvonantajana ja osarahoittajana. Myynti kilpailijalle tai
ulkomaiselle alan yritykselle voi olla tilanteen sanelema ja usein myös taloudellisesti hyvä ratkaisu.
Kun erään yrityksen työntekijät kävivät
asiakkaan luona asentamassa, huoltamassa tai korjaamassa, kukin toimi omalla
tavallaan. Asiakkaalta tuli kielteistä palautetta, kun asioita jäi välillä tekemättä
tai jopa loppuun saattamatta.
Toimitusjohtajan toimesta kaikki asianosaiset istahtivat miettimään
asiakaspalvelua. Ensin tarkennettiin
yrityksen tavoitteet. Sitten purettiin
asennus- ja huoltoprosessi auki: mitä
on tärkeää muistaa ennen lähtöä (mm.
kootaan työkalut ja tarvikkeet hyvissä
ajoin), miten toimitan asiakkaan luona
(mm. ilmoittaudutaan, siivotaan omat
jäljet, miten asioidaan puhelimessa) ja
mitä tulee muista tehdyn työn jälkeen
(mm. raportointi tehdystä työstä ja havainnoista, kehittämisideoita). Lopputuloksena saatiin selkeät asiakaspalvelun pelisäännöt, joiden avulla kaikille
muodostui yhtenäinen käsitys siitä, miten asiakastilanteissa jatkossa toimitaan. Kaikki myös sitoutuivat toimimaan pelisääntöjen mukaan, koska
olivat itse olleet niitä luomassa. Pelisäännöistä painettiin vielä taskuun sopiva ”Asiakaspalvelun käsikirja”, josta saattoi tarvittaessa tarkistaa asioita.
Yritys nosti näin asiakaspalvelunsa tasoa merkittävästi.
Mikä tärkeintä, asiakaspalvelukäsikirja ei ollut tässä tapauksessa se varsinainen tavoite, vaan yhdessä luodut ja
sovitut pelisäännöt! Kun et voi erottua
hinnalla tai tuoteominaisuuksien avulla, hio asiakaspalvelusi kuntoon. Se lisää myös myyntiä!
Osakeyhtiön perustaminen on nykyisin
helppoa. Netistä voi löytää ohjeita ja valmiita asiakirjapohjia tarvittavien dokumenttien tekemiseen.
Valmiita pohjiakin käytettäessä
osakkaiden tulee kuitenkin ymmärtää, mitä osakkuus tarkoittaa ja mitkä
ovat osakkaiden keskinäiset oikeudet
ja velvollisuudet. Niihin ei ole saatavissa suoranaista apua yhtiön perustamisasiakirjoista, jotka säätelevät pääasiassa
vain yhtiön ja osakkaan välistä suhdetta.
Yhtiön muiden osakkaiden kannalta saattaa olla hyvinkin merkityksellistä, jos yksi osakkaista lopettaa
osakeomistuksestaan huolimatta toimintansa yhteisen yhtiön hyväksi tai
ryhtyy kaupittelemaan osakkeitaan.
Toisen osakkaan myöhemmin aloittama kilpaileva toiminta voi tuhota hyvinkin alkaneen yhteisen yrityksen liiketoiminnan. Riitaa syntyy helposti
varsinkin rahasta.
Valitettavan usein osakkaiden väliset asiat jäävät yhtiötä perustettaessa
sopimatta, vaikka se olisi helpompaa ja
halvempaa ennen riitojen syntymistä.
Vaikka yhteinen yritystoiminta
vaatii aina osakkaiden välistä luottamusta, on yhteiset pelisäännöt syytä
sopia etukäteen. Huolella mietityllä ja
laaditulla osakassopimuksella voidaan
ratkaista osakkaiden välisiä ristiriitoja
ennalta. Parhaimmillaan osakassopimus onkin asiakirja, johon laatimisen
jälkeen ei tarvitse palata. Tällöin jo kukin osakas tietää, mitkä ovat yhteiset
tavoitteet ja odotukset, joiden mukaan
tulee toimia.
Veli-Matti Leinonen
Ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri
Timo Helle
KHT
Erica Selin
Liikkeenjohdon konsultti LJK
Yritysvalmentaja, coach
Jari Suominen
Asianajaja, varatuomari
Senior Partner
Kuntoutuskeskus Petrea
Grant Thornton
SelinSelin®
Asianajotoimisto Astrea
•Heikkokuntoinen: arkiliikunnan eli
noin 5 000 askeleen lisäksi voi tavoitteena olla 3 kertaa viikossa vapaaajan liikuntaa: työmatkaliikuntaa,
pyöräilyä, uintia, kävelyä, hölkkää,
juoksua, hiihtoa tai soutua. Jokainen
30-minuuttinen tuo noin 2000 askelta lisää päivässä.
• Kun tavoittelee hyvää kuntoa, voi
asettaa tavoitteekseen 10 000–13 000
askelta 4–6 päivänä viikossa.
Kuntoutuskeskus Petrea
- Vaikuttavaa kuntoutusta Peltolantie 3, 20720 Turku
Puh. 020 754 7200
www.petrea.fi

Tilintarkastus • Yritystalouden konsultointi
Verokonsultointi • Yrityskaupat ja –järjestelyt
Veistämönaukio 1-3, 20100 TURKU
Salorankatu 5-7, 24100 SALO
Yhteyshenkilö: KHT Timo Helle
040 502 3423, timo.helle@gtfinland.com
www.gtfinland.com

Liikejuridiikka
parasta paikallisesti



Audit • Tax • Advisory
A S I A N A J O T O I M I S T O
www.astrea.fi
mania 15
teema liikenne ja logistiikka
Nopeaa kasvua LogiCityn alueella
Turun lentokentän läheisyyteen kaavoitettu
logistiikka-alan keskittymä on osoittautunut
toimivaksi. Sekä lento- että maaliikenteen
yritykset ovat tyytyväisiä sijaintiin.
T
NT Express siirtyi sataman läheisyydestä lentokentän
kupeeseen jo vuonna 2003 ja pikarahtitoiminta lähti
siellä hyvin käyntiin. Viisi vuotta toiminnan aloittamisesta terminaali laajennettiin kaksinkertaiseksi. Yhtiö on keskittänyt kaiken Suomen lentopikarahdin Turkuun, josta lennetään kerran päivässä Euroopan liikenteen solmukohtaan
Belgian Liegeen. Lisäksi yhtiö kuljettaa pikarahtia rekkaliikenteessä Naantalin sataman kautta.
– Olemme olleet todella tyytyväisiä. Sijainti on meille hyvä ja yhteydet ovat nopeat sekä satamaan että moottoriteille
ja lennot Euroopasta ovat täällä jo puoli kahdeksalta aamulla
valmiina jaettavaksi. Lisäksi kaikki tarvitsemamme palvelut
ovat helposti saatavilla, aluejohtaja Petteri Aaltonen sanoo.
TNT:llä on lentokenttäalueella omaa henkilökuntaa noin
Suomen Kaukokiidon terminaalissa käy noin 350 autoa vuorokaudessa kellon ympäri lauantaita ja sunnuntaipäiviä lukuun ottamatta.
50, lisäksi työllistetään saman verran vuokratyövoimaa.
Liikenne tiellä lisääntyy, kun naapuritonteilla aletaan rakentaa. (kuva: Suomen Kaukokiito)
Lentorahtiyhtiö DHL Express sijoittui Logicityn alueelle
syyskuussa 2008. Yhtiön pikarahtiliikenne hoidetaan Turun
väksynnän terminaalimme laajentamissuunnitelmalle. Uusi terminaali kasvattaa
sekä Helsinki Vantaan kautta, joihin lennetään omalla kalustolla. Turussa liikentilat moninkertaisiksi ja mahdollistaa entistä paremmat jako- sekä noutoajat asiakne on kasvanut nopeasti ja ohittanut tänä vuonna pääkaupunkiseudun liikenteen.
kaillemme Turun alueella, myynti- ja markkinointijohtaja Peter Ervasalo sanoo.
Yhtiön kasvu viimeisten kahden vuoden aikana on ollut markkinoita voimakHänen mukaansa Turun logistinen sijainti länsirannikolla on selvä etu pikakaampaa ja markkinaosuus on kasvanut noin 20 prosenttia.
rahtitoiminnalle.
– Kasvu on ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin optimistisissa tavoitteis– Saamme tavarat Turkuun ja edelleen jakeluun jo ennen kahdeksaa aamulla.
samme ajattelimme. Kokonaisvolyymeistä jo yli puolet eli 53–54 prosenttia tulee
Myös noutoajat ovat hyvät, sillä esimerkiksi Vaasasta voidaan noutaa tavaraa vielä
Turun liikenteestä. Nykyisen Turun terminaalin kapasiteetin oli tarkoitus riittää
16–17 aikaan ja saadaan se lähtemään samana iltana Suomesta.
vuoteen 2012 asti, mutta nyt on jo selvää, että se ei riitä ja olemme saaneet juuri hyNopea kasvu on tuonut myös lisää työpaikkoja Turkuun. DHL aloitti 6-7 hengen voimin, kun nykyinen henkilöstön vahvuus on 35. Siitä puolet on omaa, puolet
vain yhtiölle työskentelevää vuokratyövoimaa. Yhtiö on pystynyt lisäämään myös
myyntihenkilökuntaa.
– Aivan tuore päätös on hankkia Turkuun omaa kuljetuskalustoa ja kuljettajia
jakeluliikenteeseen, kun tähän asti olemme käyttäneet alihankkijaa. Sinne hankitaan yhdeksän autoa, joista yksi on sähkökäyttöinen. Se on täysin päästötön auto ja
toimii pilottina jakeluliikenteessämme, Ervasalo sanoo.
Maaliikenteen puolella Suomen Kaukokiito siirsi toimintonsa satamasta lentokentän läheisyyteen vajaa vuosi sitten. Se on toistaiseksi ainoa uudelle alueelle jo
sijoittuneista yrityksistä. Kymmenen hehtaarin tontille on noussut 10 000 neliön
terminaali ja 2 000 neliön halli raskaan tavaran käsittelyä varten. Rakennusten sijoitus tontilla ottaa huomioon tulevaisuuden laajennustarpeet.
– Muutos oli meille iso, mutta tarpeellinen. Satamassa ei ollut riittävän isoa
tonttia ja suurin osa jakeluliikenteestämme jatkaa tähän suuntaan, joten ajansäästö
on merkittävä. Edestakainen matka täältä tekee 40 minuuttia. Lisäksi päätökseen
vaikuttivat kustannustaso ja ympäristöasiat, aluejohtaja Jarmo Lilja sanoo.
Jarmo Lilja on tyytyväinen LogiCityn nopeisiin liikenneyhteyksiin ja pitää etuna tulevia
yhteistyömahdollisuuksia alueella.
www.vuokra-auto.fi
KUORMA - JA PAKETTIAUTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS
Rydöntie 24, 20360 TURKU
0400-440 171 ● 0400-583 033 ● 02-210 5000 ● Fax 02-210 5050
www.mattila.com
16 mania
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry järjestää
liikennelupien anomiseen vaadittavia liikennelupakurssin
Lilja pitää LogiCityn sijaintia maantieliikenteen risteyskohdassa suurena etuna ko-
timaan liikenteen kuljettajalle.
– Tästä pääsee suoraan ykköstielle, Hämeenlinna-Tampereen suuntaan ja Pohjoiseen valtatie 8:lle. E18-tien parannus auttaa tavoittamaan Länsi-Uudenmaan nopeasti Turun satamasta. Se on etu verrattuna Vuosaaren satamaan.
Liljan tyytyväisyydelle löytyy myös taloudellista tosiasiaa.
– 2010 oli historiamme paras vuosi, aika nopeasti nousimme talouden notkahduksesta, joka kuljetusalalla alkoi jo 2008 vuoden lopulla. Koko 2000-luku on ollut
meille selvää kasvua.
Kaukokiidolla on LogiCityn alueella terminaali-, liikenteenohjaus- ja myyntihenkilökuntaa noin 40. Yhtiön osakkaat ovat liikennöitsijöitä, jotka hoitavat kuljetukset omalla kalustollaan.
– Kaupungin kanssa neuvottelut sujuivat hyvin ja kaava-asiat olivat kunnossa,
joten pääsimme rakentamaan nopeasti. Kunnallistekniikka on vielä hieman kesken
ja kylmä talvi on viivästyttänyt tietäitä, mutta kaikki toimii jo. Odotamme paljon
tänne sijoittuvien yritysten yhteistyöltä, sillä tänne tulee monia meidän palvelujamme täydentäviä toimijoita, hän sanoo.
Turun kaupungin osalta LogiCityn kehityksestä vastaa kiinteistöliikelaitos.
– Taloudelliset suhdanteet ovat vähän hidastuttaneet yritysten päätöksentekoa,
mutta hanke etenee suunnitelmallisesti. SRV Yhtiöiden hanke on lähdössä liikkeelle. He ovat vuokranneet 32 000 neliön tontin ja toteuttavat pk-yrityksille räätälöitäviä Smart Tech Center (STC) -konseptin mukaisia tiloja. Käymme neuvotteluja
myös usean muun toimijan kanssa, liikelaitosjohtaja Jouko Turto sanoo.
Lähes kaikkiin tontteihin on jo varaukset, parista tontista voidaan vielä neuvotella. Parhaillaan haetaan strategista yhteistyökumppania. 12 kandidaatin joukosta
loppusuoralle on selviytynyt 2-3 toimijaa.
– Eri neuvottelijoilla on omat vahvuutensa, mutta kaikki ovat logistiikka-alalla toimivia yrityksiä. Haemme nimenomaan pitkäaikaista yhteistyökuviota, Turto
sanoo.
Liikennelupakurssi
T U R U S S A
mania ANNE KORTELA
Turun lentopikarahtiliikenteen kasvu on ylittänyt DHL:n optimistiset odotukset. (kuva: DHL)
Trukit, varasto-,
teollisuus- ja
arkistokalusteet
Turun Hylly- ja Trukkitalo Oy
Tuijussuontie 6
21280 Raisio
myynti@thtt.fi
Puh. (02) 431 0400
Faksi (02) 437 1422
www.thtt.fi
mania 17
Tieverkon kehittäminen ykkösasia logistiikalle
Suomen ja Skandinavian välisestä liikenteestä yli 80 prosenttia
kulkee Turun seudun satamien kautta. Tieinvestoinnit eivät
etene riittävän ripeästi tukemaan alueen logistiikkatarpeiden
kasvua.
V
arsinais-Suomen logistinen asema on vahva, sillä Turku ja sen naapurisatama
Naantali on luonnollinen linkki Skandinaviaan. Varsinais-Suomen kautta
kulkee erityisesti arvokasta kappaletavaraa, joka on saatava nopeasti eteenpäin. Siinä tärkeä osuus on kumipyöräliikenteellä, jonka kehittymisen jarruna ovat
investointien hitaat käynnistämiset. Turun kauppakamari esitti äskettäin hallitusohjelmatavoitteensa, joista yksi tärkeimpiä on valtatie 8:n parantaminen.
– Liikenteen nykyinen välityskyky ei vastaa tien merkitystä osana Suomen tärkeimpiä ulkomaankaupan kuljetusreittejä. Valtatie 8:n suurinvestointi on koko läntisen Suomen kehityksen kannalta tulevan hallituksen merkittävimpiä päätöksiä,
Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki totesi lausunnossaan.
Kauppakamarin asiamies Jarkko Heinonen täsmentää tilannetta.
Valtatie 8:n pitäisi olla jo viimeistelyvaiheessa,
kaikki suunnitelmat ovat valmiina, mutta
investoinnit odottavat päätöksiä.
– Valtatie 8:n pitäisi olla jo viimeistelyvaiheessa, kaikki suunnitelmat ovat valmiina, mutta investoinnit odottavat päätöksiä. Suurin riski on, ettei parannusta ole
lainkaan varaa toteuttaa. Tieparannukset pitäisi nähdä mieluummin investointeina
Suomen kilpailukykyyn kuin vain kuluerinä.
Kauppakamarit ovat merkittävin julkinen toimija, joka voi viedä elinkeinoelämälle tärkeää viestiä puolueettomasti eteenpäin. Suomen 19 kauppakamarin kuljetusvaliokunnissa asioita käsitellään elinkeinoelämän kanssa paikallisella tasolla.
– Infrastruktuurikysymyksissä on tärkeää löytää laaja yhteinen näkemys ja
välttyä aluepoliittisilta tai keskittämisen aiheuttamilta ylilyönneiltä. Helppoa se
ei ole, se on kovaa vääntöä. Tunnen hyvin oman työni kautta tuskan, joka siihen
liittyy, sillä Suomi on iso maa ja liikenneinvestoinnit ovat pieniä. Jotta asioita saataisiin eteenpäin, on kuitenkin pystyttävä poimimaan kaikkein olennaisin, Heinonen sanoo.
Valtateiden lisäksi Turun satamaliikenteen sujuvuutta voisi parantaa myös kaupunkiliikenteen kehittämisellä. Suikkilantien suunniteltu parantaminen odottaa
kuitenkin myös päätöksiä.
– Infrarahoituksen rakenteellinen perusongelma on tällaisten pieninvestointien hoitaminen. Ne eivät koskaan pääse hallituksen liikennepoliittiseen ohjelmaan, mutta alueilla niihin ei ole riittävästi varoja. Kuitenkin kyseessä on erittäin
Turun sataman liikennettä hidastaa Valtatie 8:n ja Suikkilantien parannusten viivästyminen. Uhkana on myös
Linnakaupungin tulevan asumisen ja rekkaliikenteen sovittaminen. (kuva: Turun kaupunki)
Kuudensadan rekan liikenne aamuin
illoin ei asukkaille ole mukavaa, mutta
satamaan ei ole muutakaan reittiä.
kustannustehokas ratkaisu, Heinonen toteaa.
Turussa on jo sovittu, että kaupunki tulee mukaan ja voisi jopa aikaistaa suunnitelman toteuttamista, mutta ensin tarvittaisiin valtiovallan päätös rahoituksesta.
– Tämä on tosi harmillista ja olemme kauppakamareissa paljon keskustelleet,
mitä tällaisissa hankkeissa voisi ylipäätään tehdä. Turussa on vielä toinenkin epäkohta, sillä valtion pitäisi rakentaa maantietason yhteydet satamiin, mutta Turku
on ainoa merkittävä ulkomaankaupan satama, jossa näin ei ole tapahtunut.
Myös sataman välittömään läheisyyteen suunnitellun Linnakaupungin asuntorakentaminen saattaa hankaloittaa sataman liikennevirtoja.
– Kuudensadan rekan liikenne aamuin illoin ei asukkaille ole mukavaa, mutta satamaan ei ole muutakaan reittiä. Siksi sille olisi varattava puskurialue. Juhana
Herttuan puistokatua pitäisi leventää, jotta raskas liikenne pääsee sujuvasti Pansiontielle. Vaarana on risteysalueen tukkeutuminen ja Juhana Herttuan puistokadun ruuhkautuminen, Heinonen sanoo.
Joulukuussa 2010 Suomen kauppakamarit olivat luovuttamassa liikenneviraston pääjohtajalle Juhani Tervalalle kauppakamareiden yhteisen kannanoton Liikenneviraston vuoteen 2035 asti ulottuvasta pitkäntähtäimen strategiasta. Maanteiden lisäksi on tärkeää merkittävästi kehittää myös rautatieliikenteen
edellytyksiä. Espoo-Salo -rautatieyhteyden parantaminen auttaisi muodostamaan
laajemman työssäkäyntialueen, joka turvaisi työvoiman kysynnän ja tarjonnan
tehokkaamman kohtaamisen. Sillä olisi suuri merkitys yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytysten kannalta.
Jarkko Heinonen tuntee infrastruktuurin kehittämisen rajoitteet.
18 mania
mania ANNE KORTELA
teemantuntija
Incoterms ® 2010 nyt käytössä – mikä muuttui?
T
avarakaupan kanssa toimivat omaksuivat jo satoja vuosia sitten tavan kuvata kauppatapojaan lyhyin sanallisin määrein, jotka kertoivat osapuolten
velvoitteet. Lausekkeiden yhtenäistämiseksi Kansainvälinen kauppakamari
ICC julkaisi ensimmäisen Incoterms-lausekekokoelman 1936.
Kun ensimmäiset toimituslausekkeet heijastelivat sen ajan elinkeinoelämää,
joka oli paljolti raaka-aineiden kauppaa, keskittyivät myös toimituslausekkeet merikuljetuksiin. Myöhemmissä lausekekokoelmissa myös muut kuljetusmuodot ja
lopulta yhdistetyt ja konttikuljetukset tulivat katetuiksi.
Vuodesta 1980 Incoterms on uudistettu aina kymmenen vuoden välein. Vuoden 1990 ja 2000 laitokset olivat lähes samansisältöiset. Lausekkeita oli 13 kappaletta, ja ne tuotiin esille toimitusketjun mukaisessa järjestyksessä lähtöpäästä tulopäähän.
Vuonna 2006 ICC:n kauppakäytäntövaliokunta käynnisti varsin kiivaaksi muodostuneen keskustelun mahdollisesta tarkistuksesta. Tämän artikkelin kirjoittaja
ajoi keskusteluissa uudistuksen käynnistämistä. Suomi sai kannalleen liittolaisia
aluksi erityisesti Saksasta ja Itävallasta. Uusi laitos julkaistiin viime syksynä ja lausekkeisiin tuli mukaan ICC:n tavaramerkkiä ilmaiseva ®-merkki, jolla ei ole oikeudellista merkitystä sopimuksen kannalta. Uudet lausekkeet tulivat voimaan tämän
vuoden alusta, mutta vanhoja voidaan toki edelleen käyttää ja soveltaa.
Keskeisiä syitä uudistukselle olivat mm. syyskuun 11. päivän 2001 jälkeiset tapahtumien jälkeiset turvallisuusvaatimukset, terminaalimaksut (THC) sekä alati
kehittyvät sähköiset menettelyt. Tärkeä poliittinen syy oli kuitenkin päästä Amerikan markkinoille lainsäädäntömuutoksen mahdollistamana. ICC halusi edistää Incotermsin soveltamista myös sisäisessä kaupassa Yhdysvalloissa ja samalla muualla.
Lausekkeiden korvaaminen uusilla on muodostunut
ongelmia tulleissa, koska nopeasti uudistetut
tietokoneohjelmat ovat saattaneet hylkiä vanhoja
lausekkeita, jotka oikeudellisesti ovat täysin
käyttökelpoisia.
Lauri railas
Perinteiset merikuljetuslausekkeet FAS, FOB, CFR ja CIF on nyt ryhmitetty lop-
puun omaksi osastokseen. Samalla kuitenkin FOB:tä, CFR:ää ja CIF:ää yhdistävä
ja muista lausekkeista erottava tekijä – laivan parras riskin siirtymispisteenä – on
korvattu tavaran toimittamisella alukseen.
Sähköisiä asiakirjoja koskevat vaatimukset ilmaistaan nyt yleisesti kaikkia asiakirjoja koskevina vaatimuksina eli edellytetään sopimusta tai kauppatapaa sähköisten asiakirjojen käytölle. Sähköiset menettelyt korostuvat, kun EU:ssa siirrytään
pakolliseen sähköiseen tullaukseen 2013.
Turvallisuustarkastukset on nyt otettu nimenomaisesti huomioon lausekkeiden
tekstissä ja ne rinnastetaan tulli- ym. muodollisuuksiin. THC-maksujen osalta pyritään siihen, etteivät ne tulisi kahta kertaa maksetuiksi. Sanamuodot johtavat kuitenkin siihen, että D-ryhmän lausekkeissa DAP ja DDP riski ja kustannukset eivät
siirry ostajalle välttämättä enää samaan aikaan. Riski siirtyy näissä lausekkeissa siten, että ostajan velvollisuus on purkaa tavara. Kuitenkin myyjä saattaa
kuljetussoopimuksen perusteella kantaa kulut purkauksesta, joka sisältyy rahtiin.
Vakuutusmääräysten osalta ostajalla on nyt oikeus vaatia CIP- ja CIF-myyjältä A-ehtoista vakuutusta eli myös lastille esim. tavaran käsittelystä aiheutuneet vahingot korvataan.
Asianajaja, OTT Lauri Railas Asianajotoimisto
Krogerus Oy:stä oli kansainvälisen Incoterms ®
2010-valmistelyryhmän jäsen 2007 - 2010.
Tästä uudistuksesta tuli lopulta laajempi kuin kummastakaan edellisestä. D-lausekkeet kokivat suurremontin. Kokoelmasta poistuivat Delivered at
Frontier (DAF), Delivered Ex Ship (DES) ja Delivered Ex Quay (DEQ) sekä
laajasti käytössä oleva Delivered Duty Unpaid (DDU). Näistä DAF:n, DES:n
ja DDU:n korvaa uusi lauseke Delivered at Place (DAP), joka on käytännössä
pitkälle DDU:n toisinto. Lausekkeiden korvaaminen uusilla on muodostunut
ongelmia tulleissa, koska nopeasti uudistetut tietokoneohjelmat ovat saattaneet hylkiä vanhoja lausekkeita, jotka oikeudellisesti ovat täysin käyttökelpoisia. Samalla luotiin täysin uusi lauseke Delivered at Terminal (DAT), joka
eroaa DAP:stä siinä, että myyjän tulee luovuttaa tavara purettuna kuljetusvälineestä. Suomen kanta asiaan oli, että toimituslausekkeiden tulisi vaieta siitä, purkaako myyjä vai ostaja, koska asiaa säännellään kuljetussopimuksessa.
INCOTERMS ® 2010
Kaikille kuljetusmuodot
Ex Works (EXW) nimetty toimituspaikka
Free Carrier (FCA) nimetty toimituspaikka
Carriage Paid To (CPT) nimetty määräpaikka
Carriage and Insurance Paid To (CIP) nimetty määräpaikka
Delivered at Terminal (DAT) nimetty terminaali
Delivered at Place (DAP) nimetty määräpaikka
Delivered Duty Paid (DDP) nimetty määräpaikka
Vesitiekuljetukset
Free Alongside Ship (FAS) nimetty laivaussatama
Free On Board (FOB) nimetty laivaussatama
Cost and Freight (CFR) nimetty määräsatama
Cost, Insurance & Freight (CIF) nimetty määräsatama
mania 19
Logistiikan merkitys yrityksen kannattavuudelle suuri
Logistiikan kustannukset on saatu hyvin hallintaan ja
ulkoistaminen jatkuu. Kehittämistä on erityisesti pienten
yritysten varastonhallinnassa.
S
uomalaisyritysten logistiikkakustannukset vuonna 2009 olivat keskimäärin
11,9 % liikevaihdosta. Vuonna 2008 vastaava osuus oli 14,2 %. Muutosta selittää erityisesti kuljetuskustannusten osuuden tuntuva lasku. Kansainvälisissä
vertailuissa Suomen kilpailukyky ja logistinen toimivuus on edelleen erittäin hyvät. Nämä tulokset selviävät liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemasta Logistiikkaselvitys 2010:stä. Yli 90 prosentille suurista ja keskisuurista yrityksistä logistiikan merkitys kannattavuudelle ja asiakaspalvelun tasolle oli suuri.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toteuttama tutkimus on aihepiirin kattavin maailmassa. Tutkimuksen vetäjä oli logistiikan professori Lauri Ojala. Tämän vuoden tutkimuksessa painopistealueina ovat teollisuuden ja kaupan logistiikan kustannukset, tunnusluvut, logistiikan ulkoistaminen sekä yrityksen sijainnin
merkitys toiminnalle. Kyselytutkimukseen saatiin noin 1800 vastausta.
Logistiikkakustannusten taso on kääntynyt laskuun erityisesti suurilla yrityksillä ja mikroyrityksillä. Sen sijaan pienten ja keskisuurten yritysten logistiikkakustannukset näyttävät nousseen hieman edellisen vertailuvuoden 2008 tasosta.
Erityisesti pienissä yrityksissä varastoon sitoutuneen pääoman kustannukset ovat
kohonneet.
Logistiikkaprosessien tehokkuuden tunnusluvut ovat edelleen varsin hyvät ja
henkilöstön logistiikkaosaaminen vastaa hyvin yritysten tarpeita. Tulevien vuosien
uhkina yritykset näkevät kustannusten nousun, kilpailun kiristymisen ja osaavan
henkilöstön saatavuuden. Vuonna 2008 vastaajat pitivät suurimpana uhkatekijänä
kysynnän heikkenemistä.
Myös logistiikkapalvelujen ulkoistaminen yleistyy edelleen; erityisesti logistisen tiedonhallinnan ulkoistaminen.
Tyytyväisyys sijaintipaikkakunnan logistiseen toimivuuteen on kasvanut.
Erojen toimintaedellytyksissä etelän ja muun Suomen välillä koettiin kasvaneen.
Tyytyväisimpiä logistisiin edellytyksiin oltiin Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä,
Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Tyytymättömimpiä puolestaan oltiin Lapissa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Kustannusten nousu, kilpailun kiristyminen ja osaavan
henkilöstön saatavuus seuraavan 5 vuoden suurimmat
uhkatekijät, huoli kysynnän heikkenemisestä
vähentynyt
80 %
Teollisuus
70 %
Kauppa
Logistiikkapalvelut
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
Kustannusten
nousu
Kilpailun
kiristyminen
Osaavan
henkilöstön
saatavuus
Tuottavuuden
Kysynnän
lasku
heikkeneminen
Tulokset tukevat havaintoa, että yritykset eivät koe logistiikkaa pelkästään kustannuksia aiheuttavana toimintona. Logistiikka on myös keskeinen tekijä yrityksen
asiakaspalvelulle, kannattavuudelle ja kilpailukyvylle.
mania ANNE KORTELA
Lähde: Logistiikkaselvitys 2010, Lauri Ojala
(http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1199036)
Uusi lossi Houtskarin Kivimon reitille toukokuussa
S
uomen lauttaliikenteestä vastaava Finferries aloittaa liikennöinnin Houtskarissa Kivimon reitillä toukokuussa uudella lossilla. Lossi on tilattu SPXMetallin Teijon telakalta ja se luovutetaan Kivimoon viikolla 18. Myös
Mossalan reitille on tilattu uusi lossi, joka saadaan käyttöön viikolla 42.
Uusien lossien pituus on noin 37 metriä ja kantavuus 60 tonnia, joten kapasiteetti kasvaa merkittävästi, sillä vanhat lossit olivat 27 metriä pitkiä ja kantavuus oli 44 tonnia. Uusilla lautoilla voi kuljettaa painavammatkin rahdit, kuten
työkoneet ja talopaketit yhtenä osana ja yhden auton kyydissä. Kaiken kaikkiaan Finferriesin investointi on 4 miljoonaa euroa ja käsittää kolme lossia, joista yksi alkaa liikennöidä Saimaalla. m
Finferries-nybyggen
Klaff
Ny typ av styrhytt
Mellannivå & fot
Sektion
Styrhytten snett nerifrån
Styrhytten snett uppifrån
Maskin
Drev
Maskin
Drev
Lossijonot lyhenevät Houtskarin Kivimossa, kun uusi lossi otetaan käyttöön. Se on 10 metriä vanhaa pitempi.
20 mania
Voita
1000 €:lla
polttoainett
a!
PAKETTI, JONKA
KULJETTAMINEN
KANNATTAA AINA.
UUSI IF KULJETUSYRITTÄJÄ
-VAKUUTUSPAKETTI SÄÄSTÄÄ
SELVÄÄ RAHAA.
Uusi If Kuljetusyrittäjä -vakuutuspaketti kattaa
kaikki kuljetusyrityksen vakuutustarpeet ja huomioi
hinnoittelussa jopa yrityksen autoilla ajettavat kilometrimäärät. Nyt saat uutena asiakkaana turvallisen
ja taloudellisen ajon palvelun, jolla voit säästää polt-
toainekuluissa jopa 10 %. Ja jos jotakin sattuu, saat
korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.
Pyydä tarjous ja voita 1000 eurolla polttoainetta.
if.fi/kuljetus
if.fi/kuljetus
010 19 15 00
mania 21
rahan valtakunta
Yrityskaupan sudenkuopat
voi välttää
Yksityiskohtien unohtaminen voi tulla kalliiksi
yrityskaupoissa, siksi kaikkien sovittujen asioiden
tarkka määrittely kauppakirjaan maksaa vaivan.
Y
rityskauppa on iso päätös sekä ostajalle että
myyjälle ja vaatii onnistuakseen oikean ajoituksen. Molempien osapuolten kannalta on tärkeää olla yhtä mieltä siitä, mitä sopiessa tarkoitettiin,
siksi ehtojen kirjaamisessa on oltava huolellinen. Yksi merkittävimmistä sovittavista asioista on kauppahinta.
– On kriittistä tiedostaa tarkoin, mistä tosiasiallisesti sovitaan. Vallitseva käytäntö on määritellä kauppahinta yrityksen velattoman arvon kautta, jota on
vaikeinta manipuloida. Velattoman hinnan määrittämisen keskeisimpiä osatekijöitä ovat nettovelka ja nettokäyttöpääoma. Ne on määriteltävä kauppakirjassa,
investointipankkitoiminnan johtaja Tommi Salunen
Carnegie Investment Bankista korostaa.
Myös osakas Sami Laine Asianajotoimisto Krogeruksen Turun toimistosta on velattoman arvon kannalla, vaikka se on sopimusteknisesti melko haasteellinen mekanismi.
Antti Lehtimaja ja Sami Laine kehottavat huolellisuuteen kauppakirjan ehtojen laatimisessa.
– Hintaehdot on kyettävä määrittelemään sopimuksessa tarkasti tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi. Kauppahintamekanismi on yksi kauppakirjan
keskeisimmistä osista ja sen laatimiseen kannattaa
käyttää riittävästi aikaa, Laine sanoo.
Hinta voidaan määritellä myös kiinteäksi ja silloin määräytymisajankohta sidotaan yleensä viimeiseen vahvistettuun tilinpäätökseen. Kauppahintamekanismeihin liittyen on myös syytä edellyttää myyjän
vakuutus muun muassa siitä, että kauppahinnan perusteena olevan taseen tiedot ovat paikkansa pitävät ja
antavat yhtiön taloudellisesta tilanteesta oikean kuvan.
– Kiinteässä kauppahinnassa on mahdollisuus
manipulointiin, jos ei esimerkiksi ole sovittu, saako
myyjä nostaa yhtiöstä varoja. Lisäksi kaupanteon jälkeen myyjän ja ostajan keskinäinen suhde muuttuu
eikä kumpikaan yleensä ole halukas tinkimään eduistaan, jos sopimuksessa on epäselvyyttä, Laine toteaa.
Salunen kehottaa myös siirtämään yhtiöstä pois
sellaisen omaisuuden, jota ei ole tarkoitus myydä kaupassa. Tällaista omaisuutta ovat muun muassa lomamökit tai muut liiketoimintaan liittymättömät omaisuuserät.
Yrityksen arvonmääritykseen on monia menetelmiä.
Tommi Salunen on todennut, että ostetun yrityksen integrointi jää usein
puolitiehen huonon suunnittelun takia.
On tärkeää perehtyä yrityksen tulospolkuun ja kassavirtalaskelmiin ja selvittää luotettavasti myös nettovelkoamäärä. Määrittämiseen sisältyy kuitenkin aina
epävarmuustekijöitä.
– Yrityskauppa on epävarmuuden sietämistä.
Suurin yksittäinen tekijä kaupan epäonnistumiseen
on ennustamisen vaikeus. Toimialan vakiintuneita
arvostusperiaatteita on hyvä käyttää, mutta hintaan
vaikuttaa myös, onko ostajan vai myyjän markkinat.
Kun viitekehys on arvioitu, hinta on neuvottelukysymys, Salunen sanoo.
Asiantuntijoiden käyttäminen ja yksityiskohtainen tulospolkuun perehtyminen nostavat onnistumisen mahdollisuutta. Kauppaan on syytä valmistautua
huolella ja suunnitella myös ostetun toiminnan integroiminen. Siinä yritysten avainhenkilöiden sitouttaminen on olennaisen tärkeää.
Yrityskaupan jälkeistä toimintaa voivat hankaloittaa myös veroseuraamukset, mikäli niitä ei ole etukäteen osattu ottaa huomioon.
– Henkilömyyjän myyntivoitto on verotettavaa
pääomatuloa ja myynnistä aiheutuvat kulut hänen
omia kulujaan. Yhtiölle myyntivoitto on lähtökohtaisesti veronalaista tuloa, mutta tytäryhtiöosakkeiden
myyntivoitto on yhden vuoden omistuksen jälkeen
tietyin edellytyksin verovapaata, veroasiantuntija
Antti Lehtimaja Krogeruksesta sanoo.
– Jos osakekannan kaupassa käteisen sijaan annetaan osakkeita, verottaja tulkitsee sen verottomaksi
osakevaihdoksi, mutta silloin käteisvastikkeen määrä
voi olla korkeintaan 10 prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden nimellisarvosta.
Ostaja maksaa 1,6 prosenttia varainsiirtoveroa
kahden kuukauden kuluessa sitovasta kaupantekopäivästä. Jos lopullinen hinta määräytyy myöhemmin, on
tässä vaiheessa maksettavan varainsiirtoveron määrä
arvioitava sen hetkisen tiedon perusteella, mitä lopullisen kauppahinnan voidaan katsoa olevan.
Kaupan kohteena olevalle yhtiölle voi koitua yllättäviä veroseuraamuksia vielä usean vuoden kuluttua
kaupasta, joten niihin kannattaa varautua jo kauppakirjaa tehdessä.
Yrityskaupan yksityiskohtiin perehdyttiin ensimmäisessä Krogeruksen Turun toimiston järjestämässä
Yrityskauppapäivässä.
Kaksoispiste vai puolipiste? Miten se nyt meni
mania ANNE KORTELA
Ilmoittaudu
osoitteessa
www.bbm.fi!
kään? Pisteet, välimerkit ja yhdyssanat tuottavat
joskus päänvaivaa. Tule virkistämään muistiasi
kielenhuollon koulutuspäivään! Keskitymme
käytännön kielenhuollon asioihin, joiden päivit
täminen vapauttaa työaikaasi tärkeämpiin teh
täviin ja antaa varmuutta työhösi. Oikeaoppinen
Lisätietoa www.bbm.fi.
Tutustu koulutustarjontaamme ja valitse
niistä sinulle sopivin!
kieli on osa yrityksesi asiakasviestintää.
Kielenhuollon päivä 24.3.2011 Turku
Business to Business Mediat Oy toteuttaa asiakas- ja koulutustapahtumia ammattitaidolla ja kokemuksella.
22 mania
salkunvartija
Varjoja markkinoiden syrjäisimmissä kolkissa
A
lkuvuonna sijoitusmarkkinoilla on ollut aistittavissa pientä epävarmuutta tulevasta, vaikka yritysten
viimeisen neljänneksen tulosraportit olivat melko
hyviä. Myös talouskasvuennusteita on hilattu ylöspäin ja
teollisuuden sekä kuluttajien luottamus ovat jatkaneet paranemistaan. Suurimman varjon markkinoiden ylle tällä
kertaa luovat Arabimaiden levottomuudet, jotka ovat nostaneet öljyn hintaa rajusti. Euroopan Brent-laadun hinta
on noussut alkuvuodesta noin 25 prosenttia. Tällä hetkellä
suurin riski öljyn hinnan suhteen on levottomuuksien leviäminen Saudi-Arabiaan, joka tuottaa noin 12 prosenttia
maailman öljystä.
Rauhattomuudet eivät kuitenkaan liiemmin ole hermostuttaneet sijoittajia päämarkkinoilla. Maailman osakemarkkinat
(MSCI World) nousivat noin 5 prosenttia tammi-helmikuussa.
Kehittyvillä markkinoilla ja joillakin reunamarkkinoilla, kuten
Suomessa, osakemarkkinoiden kehitys ei ole ollut vastaavanlaista. Katkerinta kalkkia sijoittajat ovat syöneet Arabimaiden omissa
pörsseissä ja joissakin Aasian maissa, joiden talouksien rattaat
nojautuvat vahvasti öljyn tuontiin. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta maasta on Intia. Intia kärsii raaka-aineiden hinnan noususta ja
rahapolitiikan kiristystoimista. Kiristystoimet ovat aiheuttaneet
hermostuneisuutta myös muissa kehittyvien markkinoiden maissa. Yhdysvalloissa rahapolitiikan kiristyksestä ei ole vielä saatu
viitteitä, mutta Euroopan keskuspankki antoi ymmärtää 0,25
prosenttiyksikön koronnoston olevan edessä lähikuukausina.
Nouseeko aurinko idästä vai lännestä?
Omat näkemykseni osakemarkkinoiden suhteen ovat tällä hetkellä positiiviset. Suomen osakemarkkinoilla hermostuneisuutta saattavat aiheuttaa tulevat vaalit, mutta ainakin molemmat
naapurimaamme vaikuttavat houkuttelevilta. Venäjän talous
on hyvin riippuvainen öljyn hinnan kehityksestä ja öljyn hinnan pysyessä näillä tasoilla arvostustaso näyttää houkuttelevalta. Ylimääräistä hyvää voi tuoda mahdollinen ruplan vahvistuminen. Myös Ruotsin talous näyttää nyt kilpailukykyiseltä ja
arvostustasot pörssissä ovat mielenkiintoisia. Työllisyystilanne
ja tuottavuus ovat länsinaapurissa matkalla oikeaan suuntaan ja
bruttokansantuotteen kasvu oli viimeisellä kvartaalilla vuoden
takaiseen verrattuna 7,3 prosentin nousussa. Uskon, että sijoittajia palkitaan riskinotosta loppuvuonna.
Korkopuolelta on korkojen noustessa vaikeampi löytää mielenkiintoisia kohteita. Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto riskiä sietävälle sijoittajalle voisi olla Irlannin valtion obligaatiot. Irlannin
tilanne on mielestäni jollakin tapaa rinnastettavissa Suomen tilanteeseen 90-luvun alkupuolella. Irlannilla ei ole mahdollisuuksia
devalvoida valuuttaansa, mutta esimerkiksi työttömyystilanne on
paljon parempi kuin Suomessa aikoinaan. Lainojen tuotot ovat
tällä hetkellä niin korkealla tasolla, että ainakaan pidemmissä
lainoissa kohtuulliset lainojen pääomien leikkauksetkaan eivät
aiheuttaisi isompaa murhetta sijoittajille. Keskipitkien lainojen
juoksevat tuotot ovat tällä hetkellä noin kahdeksan prosentin
tasoilla. Irlannin talous on dynaaminen ja vaihtotase on parhaillaan kääntymässä positiiviseksi. Maaliskuun lopun huippukokouksessa EU:n päättäjät pyrkivät löytämään ratkaisua Irlannin
ja muiden ongelmamaiden tilanteeseen. Tulokset siitä sekä tulevista stressitesteistä ja Arabimaiden tilanteen seuraaminen ovat
suurennuslasin alla pohdittaessa loppukevään toimenpiteitä.
Sijoitusjohtaja Jani Valtonen
Nordea Private Banking Turku
liikenteessä
Suomalaiset sähkö- ja hybridiautot
esillä Genevessä
A
utoteollisuudelle suunnittelu- ja valmistuspalveluja tarjoava Valmet Automotive esitteli Geneven autonäyttelyssä 1.-13. maaliskuuta
osaamistaan sähköautojen valmistajana valmistautuessaan verkosta ladattavan hybridiloistoauto Fisker
Karman tuotannon aloittamiseen.
Premiumluokan hybridi Fisker Karman tuotanto aloitetaan Uudenkaupungin tehtaalla maaliskuun
aikana. Ensimmäiset autot toimitetaan maahantuojien ja jälleenmyyjien käyttöön, asiakastoimitukset
Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin alkavat huhtikuun lopulla. Tuotanto saadaan täyteen vauhtiin kesän jälkeen. Fisker Karmalla on tällä hetkellä yli 3000 ennakkotilaajaa, ja tavoitteena on toimittaa auto kaikille
ennakkotilaajille mallivuoden
2011 aikana.
”Olemme ylpeitä voidessamme ilmoittaa, että
Valmet Automotive aloittaa Fisker Karman tuotannon. Me edustamme vahvaa brändiä ja tuotetta, joka perustuu innovatiivisiin teknologioihin. Siksi me
hyväksymme vain sellaiset kumppanit, jotka voivat
vakuuttaa meidät referensseillään, kokemuksellaan
ja osaamisellaan. Valmet Automotiven kanssa yhteistyömme on toiminut loistavasti”, kertoo Fisker Automotiven varatoimitusjohtaja Bernhard Koehler.
Sähköautojen sarjatuotannon edelläkävijänä
maailmanlaajuisesti ainutlaatuista osaamista yritys
on kerännyt vuonna 2009 alkaneesta THINK Cityn
Nissan Esflow urheilukonseptiauto
N
issan Esf low konseptiauto esiteltiin 3.–
13.3.2011 Geneven autonäyttelyssä. Se on täysin sähköllä toimiva auto, joka antaa viitteitä
tulevaisuuden päästöttömästä urheiluautosta. Autossa hyödynnetään Euroopan Vuoden Autoksi valitun
Nissan Leafin tekniikkaa. Leaf on ensimmäinen täysin sähköllä toimiva Vuoden auto.
Sähköauto voi olla nykyisin tämän näköinen, Nissan Esflow esiteltiin
Genevessä. (Kuva: Nissan)
Sähköllä toimiva urheilukonseptiauto Nissan Esflow on lähtökohtaisesti päästöttömäksi suunniteltu urheiluauto. Sen voimansiirto ja akut on sijoitettu
optimaalisesti auton käsittelyä, suorituskykyä ja ajomukavuutta ajatellen. Se näyttää urheiluautolta, käyttäytyy kuin urheiluauto, ja siinä on urheiluauton suorituskyky.
Esflow-malli on takavetoinen, ja siinä on
kaksi moottoria. Sähkömoottorit on sijoitettu
takapyörien akselin päälle rungon keskivaiheille. Toinen moottoreista ohjaa vasemmanpuoleisia ja toinen oikeanpuoleisia pyöriä, jolloin
vääntö on optimoitu niin, että auto pysyy vakaana ja helposti hallittavana ja voimansiirto
toimii tehokkaasti. Tehokkaat moottorit saavat
auton kiihtymään 100 km:n tuntinopeuteen alle 5 sekunnissa.
Moottoreiden tehon tuottavat Nissan LEAF
-mallissa käytetyt laminoidut litiumioniakut,
jotka on sijoitettu etu- ja takapyörien akselin
suuntaisesti. Tämä keskittää auton massan ja
kääntöpisteen kuljettajan lantion tuntumaan. Auto
kulkee yli 240 kilometriä yhdellä latauksella. m
Helkamapyörän uusi runko helpottaa pysähtymistä
P
yöränvalmistaja Helkama Velox on kehittänyt
uuden runkorakenteen, jonka ansiosta pyöräilijän ei tarvitse nousta pois pyörän istuimelta pysähtyessään. Helkaman Suomessa kehittämässä
STOP//STEP -rungossa keskiötä on siirretty perinteisestä ratkaisusta poiketen muutama senttimetri
eteenpäin. Myös pyörän istuinputkea on kallistettu
perinteisestä hieman taaksepäin.
– STOP//STEP-tekniikka tekee pyöräilystä helpompaa ja turvallisempaa, kun jalat ulottuvat tarvit-
Liikennevaloissa
ei tarvitse nousta
pyörän selästä uuden
runkokeksinnön
ansiosta. (Kuva: Helkama)
24 mania
taessa koko ajan maahan. Pyöräilijä istuu hieman perinteistä ajoasentoa pystymmässä ja havainnoi näin
ympäristöä helpommin. Polkimet ovat tavanomaista
hieman edempänä ajamisen säilyessä edelleen mukavana ja kevyenä, Helkama Velox Oy:n tuotekehityspäällikkö Markku Autero kertoo.
STOP//STEP-tekniikka on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen keksintö. Auteron mukaan uusi runkogeometria on saanut testiryhmiltä innostuneen vastaanoton.
– STOP//STEP helpottaa polkupyöräilyä erityisesti
kaupungeissa, joissa joutuu usein ruuhkien tai liikennevalojen vuoksi pysähtymään. Pyöräalalla esitellään
harvoin isoja uutuuksia, ja siksi uusi runkogeometriamme puhuttaa myös ulkomaalaisia jälleenmyyjiämme, Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo
lisää.
Helkaman kevään aikana julkistettavista uutuuspyöristä neljässä mallissa on STOP//STEP-runko. Valikoimassa on omat mallinsa niin naisille, miehille
kuin nuorillekin. m
Premiumluokan hybridiauto Fisker Karman tuotanto alkaa maaliskuussa.
(kuva: Valmet Automotive)
sekä Garia-golfauton valmistuksesta. Pian alkavan
hybridiauto Fisker Karman tuotannon myötä sähköautojen valmistus nousee Uudenkaupungin tehtaalla
teknisesti ja määrällisesti uudelle tasolle.
Valmet Automotive esitteli Geneven autonäyttelyssä myös ensimmäistä kertaa osaamistaan avoautojen kattojärjestelmissä. Osastolla olivat esillä avoautot
Renault Mégane Coupé Convertible E95 ja Mercedes E
Class convertible A207. Vuodenvaihteessa toteutunut
saksalaisen Karmannin kattoliiketoiminnan osto oli
tärkeä strateginen askel Valmet Automotivelle ja yhtiö
on noussut maailman kolmen suurimman avoautojen
kattojärjestelmien valmistajan joukkoon. m
Garia-golfauton myynti
aloitettu Suomessa
V
almet Automotive on allekirjoittanut jälleenmyyntisopimuksen Green Eagle Oy:n kanssa
Garia-golfautojen jälleenmyynnistä Suomessa.
Yhtiö kuuluu yritysryhmään, jossa on myös 50 vuotta
toiminut täyden palvelun konepaja Oy Kart Ab. Kart
valmistaa ja myy muun muassa edistyksellisiä ympäristöteknologian ratkaisuja. Green Eagle Oy keskittyy
toiminnassaan golf- ja kentänhoitokaluston myyntiin,
markkinointiin ja huoltoon.
”Edustamme vahvoja golf-maailman brändejä, ja
tarjoamme Suomessa uusia tuotteita. Painotamme
tarjonnassamme huippulaatua ja pitkälle vietyä tekniikkaa”, kertoo Green Eagle Oy:n toimitusjohtaja
Jarmo Mononen.
Valmet Automotive toimii liiketoimintapalvelujensa kautta tanskalaisen Garia A/S:n edustajana Suomessa ja Garia-golfautot valmistetaan Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla.
Sähköllä toimiva Garia-golfauto edustaa alansa huippua ja se tulee Suomessa markkinoille alkavan golfkauden kynnyksellä. Auto esiteltliin GoExpo.
fi messuilla/ Golf 11.-13.3.2011 Helsingin Messukeskuksessa. m
Sähkökäyttöinen golfauto Garia valmistetaan Uudenkaupungin
autotehtaalla. (kuva: Valmet Automotive)
Tasoita tahtia tietoisesti
Pää ei kestä eikä sielu siedä ”sata lasissa” -tahtia jatkuvasti.
Luovuus lisääntyy ja jatkuvan tehokkuuden tavoite täyttyy
parhaiten, kun oppii huokoistamaan työtään hallitusti.
H
ektisen työelämän paineet ovat johtaneet jatkuvan huipputehon vaatimuksiin, jotka syövät ihmistä pidemmän päälle.
– Jos ihmiset polttavat itseään jatkuvasti liikaa, uusia ideoita ei enää
synny, vaan toistetaan vanhoja rutiineja. Se on kuin ravihevonen juoksisi vain samaa rataa katsomatta sivuilleen. Se on varmin tapa tuhota kilpailuasemiaan, jos
kilpailijat samaan aikaan kehittävät toimintaansa, Työterveyslaitoksen tutkija
Tomi Hussi sanoo.
Jos ihmiset polttavat itseään jatkuvasti liikaa,
uusia ideoita ei enää synny, vaan toistetaan
vanhoja rutiineja.
Mielipidettä tukevat laajat tutkimukset, joissa on todettu fysiologisia haittavaikutuksia psykologisten vaikutusten lisäksi.
– Stressiä ja työuupumusta on tutkittu paljon, mutta tulokulmia on viime aikoina laajennettu ja neurologisissa tutkimuksissa on havaittu muutoksia aivojen
toiminnassa. Kognitiivinen suorituskyky heikkenee jatkuvan paineen alaisena. Havainnointi vähenee jo yksinkertaisissa laboratoriokokeissa. Vaativassa, muuttuvassa työympäristössä vaikutukset näkyvät aivan varmasti, Hussi toteaa.
Hänen mukaansa työn huokoistaminen parantaisi ihmisten hyvinvointia ja
suorituskykyä. Sillä tarkoitetaan työn sopivaa rytmittämistä vaativien ja rutiininomaisempien tehtävien välillä. Myös pienillä tauoilla on suuri merkitys.
– Pohjimmiltaan asia on yksinkertainen. Kukaan ei jaksa tehdä töitä jatkuvasti
ylikierroksilla, vaan voisi ajatella, että normaaliteho on noin 80 prosenttia, josta sitten tarvittaessa voi nostaa tehoa sataan prosenttiin. Olennaista on työn sisällöllinen
rytmittäminen haastavan ja helpomman työn vuorottelemisella. Ihminen tarvitsee
onnistumisen tunteita. Kun on saanut vaativan työn valmiiksi, voi hakea vauhtia
seuraavaan tekemällä välillä jotain helpompaa, turvallista työtä.
Olennaista on työn sisällöllinen rytmittäminen
haastavan ja helpomman työn vuorottelemisella.
Huokoistaminen ei tarkoita, ettei välillä pitäisi rutistaa huipputehoja, mutta ylitöiden paiskominen ei voi olla sääntö, vaan poikkeus. Sen jälkeen pitäisi voida hiukan hellittää. Sopiva suhde vaativien ja vähemmän vaativien tehtävien kesken on
Hussin mukaan yksilöllinen asia, mutta neljä viidesosaa tai kaksi kolmasosaa työajasta on aika sopiva arvio vaativimmille töille.
Vain muutaman sähköpostin lukeminen viikonloppuna voi viedä ajatukset pitkäksi
ajaksi työasioihin ja katkaista omien voimavarojen lataamisen.
Jatkuva huipputehon ylläpitäminen ei ole ihmisille mahdollista. Tuore stressi- ja työuupumustutkimus
on havainnut neurologisia muutoksia aivojen toiminnassa.
Huokoistaminen ei myöskään tarkoita, että työpäivän mittaan pidettäisiin ylimääräisiä taukoja.
– Lakisääteiset tauot riittävät, mutta on vähän myytti, että taukojen pitäminen
olisi tehotonta. Mielestäni niihin liittyvä sosiaalinen toiminta on todella tärkeää,
sillä se rakentaa yhteisöllisyyttä. Jos kiritetään koko ajan, kaikki ovat kuin viulun
kieliä, Hussi sanoo.
Eikä tässäkään pidä olla liian mustavalkoinen. Joskus lounaallakin voi puhua
työasioista, jos siltä tuntuu.
Avustavissa työtehtävissä työn huokoistaminen ei ole vain
omissa käsissä, kun tehtäviä voi tulla monelta taholta.
– Työn näkyväksi saaminen on iso haaste, siinä hyvä esimiestyö on tärkeintä. Esimiehen pitäisi olla täysivaltainen henkilö, joka yksiselitteisesti kantaa kokonaisvastuun ja tuntee työn
sisällön. Silloin hän voi antaa ohjeita päällekkäisten työtehtävien
tärkeysjärjestyksestä, Hussi sanoo.
Työpaikalla voi hyvin esittää aloitteita keskustelusta laajemminkin yhteisistä pelisäännöistä, kuten jatkuvasta tavoitettavuudesta ja sähköpostikäytännöistä.
– Palautumista tarvitaan ja lyhytkin työtehtävä viikonloppuna voi viedä ajatukset työasioihin pidemmäksi aikaa. Jos esimiehen oma työn tekemisen maailma hämärtyy, kerrannaisvaikutukset voivat kaatua alaisille. Yhteiset pelisäännöt auttaisivat
tässä, Hussi sanoo.
Työterveyslaitos suosittelee, että sähköpostiviesteihin vastataan keskitetysti vain muutaman kerran päivässä.
– Sähköposteja on kätevä lähettää milloin vain, mutta niihin
pitäisi myös voida vastata milloin vain. Jos saa kymmeniä viestejä päivässä ja säpsähtää aina sähköjäniksenä vastaamaan, työhön
voi keskittyä vain muutaman minuutin kerrallaan. Kiireellisissä
asioissa voi käyttää puhelinta, Hussi sanoo.
Kaiken kaikkiaan huokoistaminen hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää. Kun yhteisiä voimavaroja käytetään oikein,
ihmiset voivat paremmin ja jaksavat kehittää yritystä, joka saavuttaa hyviä tuloksia pitkällä tähtäimellä.
mania ANNE KORTELA
mania 25
vapaalla
Lähetä vinkki mielenkiintoisen henkilön
harrastuksesta: mania@manialehti.fi
Tanssia voi suositella kenelle vaan
Kuka: Jana Pullinen, tuntiopettaja,
tietojenkäsittely, Turun ammattikorkeakoulu
Harrastus: kilpatanssi
J
ana Pullinen tuli Kokkolasta opiskelemaan tietotekniikkaa Åbo Akademiin. Työelämässä hän
hyödynsi oppejaan monessa yrityksessä, viimeksi
ElanIT:ssä, kunnes parisen vuotta sitten siirtyi opettamaan ammattikorkeakoulussa. Viikonloppuisin bitit häipyvät mielestä, kun urheilullinen nainen vetää
satiinikengät jalkaansa ja lähtee kimaltavissa vaatteissaan kilpailemaan tanssiparketille.
Milloin ja miksi aloitit tanssiharrastuksen?
– Tutustuin nykyiseen mieheeni, joka oli ehtinyt
tanssia jo parikymmentä vuotta. Hän sai minut innostumaan ja aloitimme kilpailemisen kymmenen
vuotta sitten suoraan aikuisten seniori 1 -sarjassa (yli
35-vuotiaat). Olin aikaisemmin kilpaillut diskotanssissa ja tanhunnut Kokkolassa sekä hiihtänyt kilpaa.
Muuten tuttuja olivat vain lavatanssit.
Voiko aikuisena vielä oppia hyväksi tanssijaksi?
– Minulla oli harhakuva, että täytyy aloittaa nuorena, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. Jos haluaa
menestyä kilpailussa, täytyy kyllä harjoitella paljon.
Me tanssimme ensimmäiset viisi vuotta vakiotansseja. Vasta sitten siirryimme latinalaistansseihin. Edelleen pärjäämme kilpailuissa paremmin vakioissa.
Millainen harrastus kilpatanssi on?
– Meillä se on pitkälti koko perheen harrastus.
Myös tyttäreni tanssivat, tällä hetkellä vain toinen.
Kuulumme tanssiseura Boleroon, joka toimii Raisiossa ja Turussa ja on Suomen isoin tanssiseura, siihen
kuuluu noin 60 kilpailevaa paria. Ikähaitari on laaja,
nuorimmat aloittavat noin viisivuotiaina, vanhimmat
ovat eläkeläisiä. Seuran ydinjoukko hitsautui tiiviiksi
ryhmäksi kun remontoimme porukalla harjoittelusalimme Raisiossa. Henki on todella hyvä, tämä ei ole
ollenkaan tiukkapipoista! Sama pätee myös muihin
harrastajiin, joihin olemme tutustuneet kilpailuissa.
Paljonko aikaa ja rahaa harrastukseen kuluu?
– Alkuun pääsee pienellä rahalla ja alkeiskurssia pidetään kerran viikossa. Jos alkaa harjoitella enemmän ja ottaa yksityistunteja, aikaa ja rahaa alkaa kulua. Me harjoittelemme
viitenä päivänä viikossa puolitoista-kaksi tuntia, lisäksi on yksityistunteja ja viikonloppuisin kilpailuja. Rahanmenoa emme laske, toisaalta emme kyllä ehdi käymään ravintoloissa
tai muissa huvituksissa. Puvut ostamme käytettyinä, naisten lattaripuvut maksavat noin
200–700, miesten 150 euroa käytettyinä, vakiopuvut
500:sta alkaen, miesten frakki 800–900, mutta sitä voi
käyttää useamman vuoden. Kilpailukenkiä menee 1-2
paria vuodessa, harjoituksissa käytetään kisakenkien
lisäksi tossukoita.
Onko kilpaileminen välttämätöntä?
– Ei ole, mutta siinä voi mitata, onko mitään kehitystä tapahtunut. Ja minusta on tosi kivaa pukeutua
hienoihin pukuihin ja laittautua kisoihin. Alussa tuomarointi joskus harmitti, mutta sitten
alkoi ymmärtää,
että he katsovat
asioita omalta
kannaltaan.
Mikä kilpatanssissa viehättää?
– Jotain urheilua pitää harrastaa, olen aina harrastunut ja tämä on tosi monipuolista. Kroppa pysyy
kunnossa ja lihakset kehittyvät. Jos on vähänkään kilpailullinen, sen saa myös tyydytettyä. Parasta on, kun
muut ajatukset katkeavat koreografioita miettiessä.
Voin suositella kilpatanssia ihan kenelle vaan!
mania ANNE KORTELA
Suoria lentoja Kreetalle
Huhtikuun Mania ilmestyy 21.4. 2011
Teema: Teollisuus ja alihankinta
Ilmoitustilavaraukset huhtikuun lehteen 6.4. mennessä
Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 28.3. mennessä
myynti puh. 050 323 7785
maritta.palmula-kuloila@manialehti.fi
mania manialehti.fi
NÄKÖKULMIA TYÖ- JA TALOUSELÄMÄÄN
26 mania
Apollomatkat aloittaa suorat lennot Turusta Kreetalle. Kesäkuussa on kaksi lähtöä Kreetan Haniaan. Lennot operoi laadukas espanjalainen tilauslentoyhtiö Iberworld. Vaasa ja Turku
ovat uusia kaupunkeja Apollomatkoille. Aikasempia lähtökaupunkeja ovat Helsinki ja Oulu.
- Olemme saaneet paljon kyselyjä kyseisten kaupunkien
alueelta ja haluamme näin osaltamme vastata asiakkaidemme
tarpeisiin. Lennot operoidaan moderneilla Airbus A320 lentokoneilla, kertoo maajohtaja Eva Torra.
Apollomatkat on osa maailman suurimpiin matkajärjestäjiin kuuluvaa sveitsiläistä Kuonia. Kuoni Scandinaviaan
kuuluu Apollomatkat Suomessa, Apollo, Kuoni ja Golf Plaisir Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, Falk Lauritsen Tanskassa
sekä lentoyhtiö Novair. Apollolla on myös Pohjoismaiden kattavin lomavalikoima: yli 1600 hotellia, 150 matkakohdetta ja
28 eri maata. Suomessa Apollomatkojen valikoimaan kuuluvat kesällä 2011 Kroatia, Kreikka ja Tunisia. m
Lähetä kuvia iloisesta yritystapahtumasta:
mania@manialehti.fi
Työelämän porkkanoita
Emäntä, kamreeri, työmies, kantaja, päällikkö,
timpuri, puhuja, paimen, myyjä, päivystäjä,
renki, hitsaaja. Mikä on teidän tarpeenne?
tunnelmassa
Osaavia työntekijöitä oikeisiin töihin!
Carrot Henkilöstöpalvelut Oy, Puistokatu 8, 20100 TURKU
Juha Oksanen
p. 0400-946 007
Samu Salminen
p. 0400-462 452
Valoisia aikoja kohti
Messut
Kulttuuri ja kauneus kiinnostavat yhtä hyvin matkailun kuin sisustuksenkin yhteydessä.
Kauppakeskus heräsi varhaiseen kevääseen kukkien ja kauniiden kuosien voimin.
Matkailun Oskari
Turku Touringin vuosittainen Matkailun Oskari vuoden parhaasta matkailuteosta 2010 myönnettiin teatteriesitykselle Les Misérables , jonka tuotti Åbo Svenska Teater.
- ÅST:n ja Turku Touringin markkinointiyhteistyö
on jatkunut jo vuosia. Korkealuokkainen ja koskettava
musikaaliesitys on matkailun kannalta hieno paketoida myös kansainväliseen markkinointiin, sanoo Turku Touringin matkailujohtaja Anne-Marget Niemi.
Rakentaminen & Sisustaminen -messut Turussa keräsivät 21 200 kävijää ja yli 450 yritystä. Tapahtuma on
yksi Suomen suurimmista alan tapahtumista. Starkkihallin paneelikeskustelut auditoriossa olivat erittäin
suosittuja, ja yleisöä kiinnostivat myös turkulaisen Sisustuksen Koodi -liikkeen yrittäjän, sisustussuunnittelija Tomi Kouvolan luennot ja sisustusvinkit.
ÅST:n markkinointipäällikkö Sanna-Maria Sarelius,
näyttelijä Lasse Fagerström ja teatterinjohtaja
Joachim Thibblin ottivat vastaan Matkailun
Oskarin 4.2.2011. (kuva: Miia Alhanen)
Kuvateksti: Tomi Kouvola antoi vinkkejä ja ratkoi yleisön sisustusongelmia
Rakentaminen & Sisustaminen -messuilla. (Kuvaaja: Arto Takala)
Kevään Kukka 2011 -näyttely
Top Management Forum
Yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja Pirjo
Vuokko muistutti Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exen kutsuseminaarissa, että paras tulos tulee yhdistämällä jotain uutta, vanhaa,
sinistä ja lainattua.
- Sinisiä ajatuksia tarvitaan kun lähdetään ”siniselle merelle” eli hakemaan yritykselle uusia mahdollisuuksia. Kaikkea ei kuitenkaan pidä uudistaa, vaan
vanhaa aineistoa voi aktivoida välillä, Vuokko sanoo.
Raisio Jokilaakson Rotaryklubi järjestää yhteistyössä
Suomen Kukkakauppiasliitto Varsinais-Suomen piirin ja taiteilija Jukka Rintalan kanssa Kevään Kukka
2011 näyttelyn Myllyntorilla, Kauppakeskus Myllyssä.
Näyttelyssä on esillä yli 3.000 kukkaa ja teemaan on
yhdistetty ainutlaatuisella tavalla taiteilijan kankaat ja
juhla-asut. Näyttelyn loputtua 20.3. kukat myydään ja
varat lahjoitetaan SPR nuorten turvatalolle.
Turku 2011 säätiön puheenjohtaja, ministeri Christoffer Taxell korosti, että
myönteisen talouskehityksen ja vahvan kulttuurin välillä on aina ollut
selvä yhteys.
mania 27

Kaupan ja ravintolan raja hämärtymässä

Transcription

Similar documents

Lataa tästä PDF

Lataa tästä PDF

Työelämän uusi mahdollisuus on jakamisen kulttuuri

Lähiruoasta on tullut eettinen ruokatrendi ja sen

Pääosassa NaiNeN!

Lataa tästä PDF