docsuomalainen suunnittelu menestyy
download 
Report Transcription
suomalainen suunnittelu menestyy
a anav l an k n 2010 e t u U v uod e i. valit tiin örakenteeks t is r ä p ym WSP Uutisia WSP Finland Oy:n sidosryhmälehti Nro 2/2010 Kajaani uudistuu moni alaisella suunnittelulla 09 Design kuuluu jokaisen arkeen 12 Chileen maanjäristyksen kestäviä KATTILA RAKENNUKSIA 06 Suomalainen suunnittelu menestyy Teknologian hallintaa ja asiakaslähtöisyyttä Energia-alalla .....................................04 Puurakentamisessa ........................08 Siltasuunnittelussa .........................15 UNITED BY OUR DIFFERENCE 04 06 08 09 10 12 14 15 16 18 20 TVO / Hannu Huovila n sisällys Ydinvoimaloihin energiaalan huippusuunnittelua Suunnittelutehtävänä ydinvoimalaitos kuuluu kaikkein haastavimpiin. Turvallisuus- ja laatuvaatimukset ovat erittäin korkeat. Kevyt liikenne etusijalle Kajaanin keskustan uudistushankkeen tavoitteena on lisätä vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta. Teemu Lahtinen Metsähallituksen Pilke-talo on puurakentamisen taidonnäyte WSP suunnitteli Pilke-talon rakenteista paloturvalliset ja kustannustehokkaat. Rakenteet ovat myös tärkeä osa talon arkkitehtuuria. Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy tiia ettala Houkuttelevaa kaupunkisuunnittelua Uutelan kanava Helsingin Vuosaaressa valittiin vuoden ympäristörakenteeksi. Moottoritien alikulkutunneliin toteutettiin Hetki Kemissä -taideteos. Kehärata pääkaupunkiseudun pumppuna Kehäradan monialainen suunnittelu etenee. Aikanaan se tuo puolessa tunnissa lentokentältä Helsingin keskustaan. 3D-kalliokuvaus varmistaa louhinnan turvallisuuden 3D-kalliokuvaus paljastaa kallion raot, ruhjeet ja kivilajit. WSP on kuvausmenetelmän pioneeri. wsp Uusi Myllysilta Turun arvoalueelle ”Myllyn teräs” -silta toteutetaan nopeasti, jotta liikenne yli Aurajoen saadaan normaaliksi. Suunnittelu ja urakointi etenevät käsi kädessä. wsp Kattilarakennusten suunnittelu osataan Suomessa Saumatonta yhteistyötä ja korkealuokkaista suunnitteluosaamista kireässä aikataulussa toteutettavissa suurprojekteissa. wsp Nro 2/2010 Julkaisija: WSP Finland Oy, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki Päätoimittaja: Alpo Räinä, Mailand Communications Toimitussihteeri: Ulla Troberg Toimituskunta: Tero Anttila, Kirsi Hautala, Miia Lehmuskoski,Matti Mannonen, Mikko Muoniovaara Tuottaja: Aino Laakso, Mailand Communications Graafinen suunnittelu: Mailand Communications, Porkka & Kuutsa Painatus: DMP-Digital Media Partners ISSN: 1799-1773 Kannen kuva: Teemu Lahtinen. Kuvassa Metsähallituksen puu rakenteinen Pilke-toimitalo. Design-opintomatka Lontooseen WSP:n Design Studio räätälöi kaupunkisuunnittelun ammattilaisille opintomatkan Lontoon katutilasuunnittelun ytimeen. Uutisia WSP-päivässä Helsingissä kurkistettiin kaupunkien tulevaisuuteen. Kaksi toimialaa on saanut uudet johtajat. | WSP Uutisia Kati Leinonen 2 wsp Valoportti toivottaa tervetulleeksi Kemiin Ympäristötaideteos Kemin keskustaliittymän siltarakenteessa tuo esiin kaupungin vahvuudet: lumen, valon ja jään. WSP Uutisia WSP on monialainen rakennusja yhdyskuntasektorin tutkimus-, suunnittelu-, konsultointi- ja muotoiluyritys. Yrityksessä työs kentelee kaikkiaan 370 asian tuntijaa Helsingissä, Oulussa, Järvenpäässä, Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Liikevaihto vuonna 2009 oli 27 miljoonaa euroa, mistä viennin osuus oli 15 %. Kuulumme kansainväliseen WSP Groupiin, jossa työskentelee 9000 asiantuntijaa 200 toimistossa kuudessa eri maanosassa ja 35 eri maassa. WSP Group on listattu Lontoon pörssiin. n pääkirjoitus Menestyksen eväät uusiksi ■■ Viime aikoina on kuultu huolestuttavia viestejä suomalaisen teollisuu den ulosmarssista. Tuotanto valuu ulkomaille, kasvun painopiste siirtyy länsimaista BRIC-maihin eli Brasiliaan, Venäjälle, Intiaan ja Kiinaan. Myös suunnittelusektorilla näyttää työpaikkoja karkaavan Suomesta. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi ja korkean osaamisen säilyttämiseksi maassa tarvitaan uusia toimia. Menestyksen eväät on haettava vahvuuksis tamme. On satsattava osaamisiin, joissa me suomalaiset olemme erityisen hyviä, kohdistettava panokset oikein. Elinkeinoelämän Keskusliitto julkaisi juuri pamfletin, jossa kerrattiin vahvuuksiamme, ja niitä löytyykin paljon: koulutusjärjestelmä, teknologian hallinta, suomalaiset naiset työelämässä, joustavuus, nopea muuntautumiskyky, johtamisen matala hierarkia. Myös paljon puhuttu maabrändityöryhmä julkaisi näkemyksensä Suomen erityis piirteistä. Löytyi hyvä peruskoulutus, puhdas luonto ja rauhanvälitys. WSP aikoo jatkossakin työllistää, kasvaa ja menestyä Suomessa. Menes tyksen eväistä on helppo valita myös meille sopivaa syötävää. Pärjäämme jatkossakin korkean osaamisen alueilla, ja sen vuoksi lisäämme voimava roja kehitykseen ja uusiutumiseen. Tiivistämme myös globaaleja verkosto jamme, jotta pysymme maailman kehityksen kärjessä. Moderni johta minen sopii suomalaiselle erinomaisesti, joten haemme yhä enemmän tätä roolia. Kehitämme kestävien yhdyskuntamallien ja energiatehokkaan rakentamisen osaamista, ja löydämme ratkaisut kaupungistumisen haas teisiin Suomessa ja maailmalla. Varmistamme tulevaisuutemme tarjoa malla nuorille asiantuntijoillemme koulutusta ja mahdollisuuksia päästä kansainvälisiin tiimeihin. Ja ammennamme poikkitieteellisyyden tuomasta innovatiivisuudesta sekoittamalla luovia aloja, tekniikkaa ja taloutta yhteen, kuten yliopistokoulutuksen lippulaivamme Aaltokin tekee. Mutta tähän pystymme vain yhdessä. Haluankin nostaa esille myös suunnittelutyön ostajien roolin. Pelkkä hintakilpailu näivettää suunnitte lun – miten tilauspäätöksen tekijöitä kannustetaan haluamaan parempaa suunnittelua ja sitä kautta kokonaistaloudellisesti parhaita ratkaisuja? Hyviä esimerkkejä rohkeammista hankintamenettelyistä löytyy: kun tilaaja ja suunnittelija asettavat yhdessä tavoitteet ja tekevät yhdessä töitä niiden saavuttamiseksi, fiksuja ratkaisuja myös syntyy. Lopputulos palvelee tilaa jan tavoitteita paljon paremmin kuin halpa suunnittelu. n Ain o ov io Hu Matti Mannonen Toimitusjohtaja WSP Finland Oy WSP Uutisia | 3 n MONIALAINEN SUUNNITTELU Ydinvoimalat testaavat suunnitteluosaamisen Valmiina jättihankkeisiin Olkiluodon uudet hankkeet ovat luoneet Suomeen ydinvoimalasuunnittelun huippuosaamista. Tosin referenssejäkin tärkeämpää on turvallisuuskulttuuri, sanoo WSP:n Kirsi Hautala. Teksti: Alpo Räinä Kuvat: Juha Sarkkinen ja TVO / Hannu Huovila 01 Varatoimitusjohtaja Kirsi Hautala uskoo ydinvoimala projektien lisäävän suomalaisen suunnitteluosaamisen kilpailu kykyä merkittävästi. 4 | WSP Uutisia WSP:n viimeaikaisia ydinvoimalaprojekteja ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ Olkiluoto 3 Loviisa I ja II Ydinjätteen loppusijoituksen tutkimustila Onkalo Oskarshamn I+II+III, modernisointiprojekteja, Ruotsi Oskarshamn, kapselointilaboratorio, Ruotsi Capenhurst, uudelleenkäsittelylaitos, Iso-Britannia Sellafield, purkuprojekteja, Iso-Britannia Ringhals I+II+III+IV, modernisointiprojekteja, Ruotsi Grafenrheinfeld, Saksa Kysy lisää WSP:n palveluista: kirsi.hautala@wspgroup.fi 02 Olkiluoto 3 -projektissa WSP on tehnyt yhteistyötä TVO:n, Siemensin, Arevan, Posivan ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. ■■ Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ydinvoima on kokenut renessanssin viime vuosina, kun fossiilisista energianlähteistä on luovuttava ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Marraskuussa 2010 julkaistun WNA:n raportin mukaan eri maissa on rakenteilla 58, suunnitteilla 148 ja valmisteluvai heessa 331 reaktoria. Suomessa TVO:n Olkiluodon kolmos- ja nelosyksiköiden lisäksi rakenteille on tulossa Fennovoiman voimalaitos joko Pyhäjoelle tai Simoon. Suunnittelutehtävänä ydinvoimalaitos kuuluu kaikkein haastavimpiin, koska turvallisuus- ja laatuvaatimukset ovat erittäin korkeat. Vaati mustaso heijastuu myös terminologiaan ja perin teisen turvallisuusjohtamisen lisäksi puhutaan turvallisuuskulttuurista. Turvallisuusosaaminen luodaan koulutuksella Mihin sitten verrataan, kun vastaavia laitoksia ei edes Euroopassa rakenneta kovin usein? Kysymme asiaa varatoimitusjohtaja Kirsi Hautalalta, joka vas taa WSP:n teollisuus- ja talonrakennussektoreista. ”Myös muissa energia-alan kohteissa vaatimukset ovat erittäin tiukat. Viime vuosina olemme päässeet tutustumaan Norjan-yhtiömme öljy- ja kaasualan kohteisiin ja oppineet, että niissä turvallisuuskult tuuri on aivan yhtä tärkeää”, Kirsi Hautala kertoo. Monet ydinvoima-asiantuntijat ovat olleet vaikut tuneita kuinka vaativan turvallisuuskoulutuksen öljy- ja kaasulaitosten suunnittelijat suorittavat. Vastaavaa tarjoaa Suomessa ydinvoimasuunnitteli joille FinNuclear. ”WSP:llä on Suomessa noin 50 ydinvoima koulutuksen läpikäynyttä ja koulutusta jatketaan edelleen. Suurissa projekteissa päteviä ammatti laisia pitää riittää vuosien pitkäjänteiseen työhön”, Kirsi lisää. Olkiluodossa kansainvälisellä joukkueella Kirsi Hautala kertoo, että WSP:n kansainvälinen organisaatio on tottunut tarjoamaan monialaisia // WSP:LLÄ ON SUOMESSA NOIN 50 YDINVOIMA KOULUTUKSEN LÄPIKÄYNYTTÄ JA KOULUTUS JATKUU. // huipputiimejä yli rajojen. Samalla tavalla kuin suomalaisten johdolla suunnitellaan siltoja tai vesi huoltoa Intiaan ja Vietnamiin tai hiilivoimalaitosta Saksaan, on Olkiluodossa toiminut monialaisia tiimejä eri maista. ”Esimerkiksi WSP:n Saksan-yhtiö vastaa reaktori saarekkeen merkittävästä rakennesuunnitteluko konaisuudesta, jopa 60 prosentin osuudesta. Me WSP Finlandissa taas vastasimme pääosin turpii nisaarekkeen perussuunnittelusta. Uusia ydinvoi maloita ei Saksassakaan ole tehty pitkään aikaan, heidät valittiin vaativien rakenteiden huippuosaa jina”, Kirsi kuvaa. Ydinjätteen loppusijoituspaikka, jota kutsutaan Onkaloksi, edustaa kiinnostavinta uutta kalliora kentamista Suomessa. Siitä julkaistiin laaja artikkeli Suomen Kuvalehden numerossa 21/2010. ”Kalliorakentamisen suunnittelu pääsee harvoin otsikoihin, vaikka siinä ollaan meillä pitkällä. Pidän sitä erinomaisena tuotteena myös vientiprojektei hin. Kysyntä kasvaa varsinkin kaivosalalla, joka on kovassa buumissa useissa maissa”, Kirsi Hautala analysoi. Myös projektien laajuus jää pääuutisissa suppeasti kerrotuksi. Infrarakentaminen, liikennejärjestelyt ja ympäristösuunnittelu muodostavat tärkeitä osia voimalahankkeissa, joita näkyvimmin viestitään teknologia- ja energiainvestointeina. ”Se on totta. Huolellinen perustyö ja ympäristö vaikutusten suunnittelu kuuluvat aina moderniin teollisuushankkeeseen”. Monialaisuus tarkoittaa myös eri rooleja Ydinvoimalaprojektissa suunnitteluyritys toimii monissa eri rooleissa. Se tarkoittaa tilaajaketjun eri jäsenten antamien tehtävien suorittamista ja valvomista. ”Ammatillisesti tämä tekee työstä erittäin moti voivaa. Suunnittelijan on sitouduttava projektiin syvällisesti, koska oma organisaatio vastaa työstään tilaajalle, rakentajalle, laitetoimittajalle ja valvoville viranomaisille”, Kirsi Hautala toteaa. Kirsi Hautala toteaa myös, että Suomen hankkeissa WSP on voinut kehittää ydinvoimalaosaamistaan hyvin laaja-alaisesti. ”Toimimme jatkuvasti monien hankeosapuolien kanssa, joten projektit ovat tulleet tutuiksi monesta perspektiivistä. Kansainvälistä diplomatiaakin siinä aina oppii”, hän lisää hyväntuulisesti. Jokaisessa suurprojektissa koetaan tuskastuttavia kin hetkiä. Kymmenien yritysten yhteispeli vaatii malttia ja avointa keskustelua. Suunnittelutoimistot ovat avainasemassa, koska he toimivat linkkinä eri suuntiin. WSP kokee menestyneensä kansainväli sissä yhteisprojekteissa. ”Olemme ylpeitä siitä, että meihin luotetaan niin laaja-alaisesti. Kokeneet suunnittelijat ja rakentajat tietävät, pyöreän pöydän joka laidalla, että parhai siin tuloksiin ja vaikeuksien yli päästään avoimella yhteistyöllä. Onnistumisen tunne on sitä voimak kaampi mitä enemmän yhdessä se koetaan”, Kirsi miettii. n WSP Uutisia | 5 n kohteet 02 Vetovoimaisen keskustan askelmerkit: Kajaanissa kevyt liikenne halutaan kuninkaaksi Teksti: Aino Laakso Kuvat: WSP ■■ ”Hankkeen aikana tuotetaan keskustan pitkä jänteisen kehittämisen sekä käynnistyvän osayleis kaavatyön pohjaksi keskustaa koskeva yleissuun nitelma. Koko keskustan kehittäminen yhtenä kokonaisuutena kannattaa, vaikka toteutus ete neekin vähitellen useiden vuosien aikana”, WSP:n Ympäristö ja Arkkitehtuuri -toimialan johtaja Terhi Tikkanen-Lindström sanoo. ”Toteutimme toistakymmentä vuotta sitten vastaavan kokonaishankkeen menestyksellä, kun ydinkeskustaa muutettiin kävelypainotteiseksi. Jo silloin oli tarkoitus jatkaa Kauppakadun muutta mista kävelypainotteiseksi, mutta kehitys pysähtyi. Nyt katsottiin parhaaksi käynnistää uusi kehitys hanke”, Kajaanin kaupungin suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen sanoo. Kajaanin kaupungissa käynnistettiin tämän vuoden keväällä kaupunkikeskustan toimivuuden, saavutettavuuden ja vetovoiman parantamiseen tähtäävä hanke. Kumppaniksi valikoitui WSP, joka sai tehtäväkseen ratkaista, miten kaupunkikeskusta saataisiin kytkeytymään muuhun kaupunkiin nykyistä paremmin. Jokilaakso, virkistys ja kulttuuri 01 Edellisen kerran kun keskustaa kehitettiin laajasti, yksityisiä investointeja saatiin Kajaanissa liikkeelle yli 100 miljoonan markan arvosta. Nytkin keskei senä tavoitteena on Kauppisen mukaan aktivoida kaupunkikeskustan alueella yritysten ja kiinteistön omistajien kehitystoimia. Lähtötilanne on hyvä, sillä keskustasta löytyy muun muassa kaunis, yhtenäi nen funkisalue. ”Yhtenä tavoitteena on tehdä keskustasta houkut televampi kävelijöille ja pyöräilijöille. Kävelyaluetta tulee laajentaa, mutta myös uskottavat pysäköintija autoliikenneratkaisut tarvitaan. Haluamme, että kehityshanke sataa keskusta-alueen yrittäjien laariin”, Tikkanen-Lindström summaa. Kaupungin historia näkyy Kajaanissa on pitkään kehitetty keskustaa asema kaavamuutoksilla yksi kortteli kerrallaan. Palapelinä kehittyminen on johtanut siihen, että pysäköinti- ja kevyen liikenteen järjestelyt ovat pirstaloituneet. | WSP Uutisia Keskustan kehäkatu Kulttuuritoimintaa Kaupallinen ydinkeskusta Keskusta-aukio, keskipiste Kulttuuriakseli Asuinalue Koulutustoimintaa Vesivoiman kulttuurihistoriaa kuitenkaan toteutuneet ja siksi ydinkeskusta on eristynyt muusta kaupunkirakenteesta sisäänpäin kääntyneeksi saarekkeeksi. Kolmelta ilmansuun nalta sitä rajaavat leveät liikennetilat ja neljänneltä Kajaaninjoki. Leveillä kehäkaduilla ajetaan vauhdikkaasti ja ydinkeskustanulkokehän edusta Pohjolankadulla on takapihamainen. Kehäkatujen eli Lönnrotin kadun, Pohjolankadun ja Sissikadun varsien kivijalat eivät ole parhaalla tavalla eläviä eikä ulkopuoli nen arvaa, että keskusta niiden takana kätkee sisälleen viihtyisän kävelykadun ja houkuttelevia pikkuliikkeitä. Kaupunkirakenteen kehittymistä on hankaloittanut asemakaava, jonka juuret löytyvät 1800-luvulta. Vuoden 1871 kaavassa nykyinen ydinkeskustan alue Liikenteessä on muutakin kehittämistä. Monelle on paloturvallisuussyistä rajattu leveillä, puistobu kajaanilaiselle merkityksellinen, muinaisr auniosaaren levardeiksi suunnitelluilla kaduilla. Nämä eivät ole 6 01 WSP:n määrittämät Kajaanin ydinkeskustan toiminnalliset ja typologiset vyöhykkeet. 02 Kajaanin keskustassa on kaunis, yhtenäinen funkisalue. Pääkatu Päivittäistavaran liikekeskus // Kävelykeskusta tarvitsee myös uskottavan pysäköintir atkaisun. // huomattavasti kevyen liikenteen poikittaisyhteyksiä joen yli sekä kytkeä joen molemmin puolin sijait seva puisto kokonaisuudeksi,” hankkeessa liikenne suunnittelusta vastaava WSP:n Olli Haveri sanoo. Kompakti rakenne halutaan säilyttää Suurin osa Kajaanin kaupunkialueesta on halkai sijaltaan noin kolmen kilometrin ympyrän sisällä. Kajaanin yhdyskuntarakenne on jo kestävän kehityksen mukainen ja suosii autoilun vähentä mistä. Nyt on vain pidettävä laajeneminen kurissa ja tiivistettävä keskustaa. Myös joen estevaikutusta on pienennettävä. päältä kulkeva Linnasilta tuo runsaasti sisäänajo liikennettä suoraan keskustan kaduille pujotte lemaan, mikä on epämiellyttävää ja heikentää kaikkien keskustassa asioivien turvallisuutta. ”Yksi suuri mahdollisuus on jokirannan puistoalu een kehittäminen entistä yhtenäisempänä koko naisuutena. Jos Linnasilta saadaan vapautettua kevyelle liikenteelle, puistoon voidaan luoda joen ylittäviä rengasmaisia reittejä, joista ulkoilijat pitä vät”, Tikkanen-Lindström sanoo. ”Ehdotamme Kajaanille uuden sillan rakentamista paikalle, joka kytkee sillan ja sen autoliikenteen luontevasti keskustan olemassa olevaan kehä katuverkkoon. Tällöin ydinkeskusta rauhoittuu etenkin läpiajoliikenteestä. Linnasilta voitaisiin muuntaa kevyen liikenteen sillaksi ja siten parantaa Puiston kehittämiseen on löytynyt monia uusia ideoitaWSP:n järjestämissä mielikuva-work shopeissa. Puistossa on kaikki ainekset Töölön lahden puiston kaltaiseksi valtakunnallisesti tunnetuksi kulttuurialueeksi, kunhan pirstaloitunut puistoalue yhtenäistetään. WSP Design Studion johdolla toteutetuissa work shopeissa kajaanilaiset ovat saaneet toimia käyttäjä lähtöisessä suunnittelussa osallisina. Workshopeissa tuotetut ideat ohjaavat keskustasuunnitelman tekoa, mutta luova prosessi tuottaa myös ekstraa: esimerkiksi kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimen ajettaviksi soveltuvia ideoita on saatu sivutuotteena. Monta osaajaa, yksi kokonaisuus Hankkeessa on WSP:ltä mukana asiantuntijoita ympäristö ja arkkitehtuuri- , liikenne-, silta-, ja designtoimialoilta. ”Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten yhden haasteen ratkaisu edistää muitakin tavoitteita. Esimerkiksi kävelykeskustan parantaminen vaatii liikenteen uudelleenajattelua ja sitä taas vie eteen päin uusi silta”, Tikkanen-Lindström kiteyttää. Kajaanissa WSP:n työhön on oltu tyytyväisiä. ”Kajaanilaisten aktivointi mukaan suunnittelutyöhön on ollut antoisaa ja myös yrittäjät sekä Kaupunki keskusta ry ovat olleet aktiivisesti mukana. Saimme hankkeeseen kuusi erinomaista tarjousta ja WSP tuli valituksi työn toteutuksen suunnitelmansa ja henki löreferenssiensä perusteella”, Kauppinen kertoo. n WSP Uutisia | 7 n kohteet Metsähallituksen Pilke-talon rakenteet WSP:n käsialaa Teksti: Petri Tuominen Kuvat: Teemu Lahtinen Metsähallituksen puinen Pilke-talo on valmistunut Rovaniemelle tiedekeskus Arktikumin aukiolle. Nelikerroksinen toimitalo koostuu noin 5 000 neliömetrin suuruisten toimitilojen lisäksi kahdeksan metrin korkuisesta näyttelytilasta, jonka pinta-ala on 600 neliömetriä. Näyttely, jossa esitellään pohjoisten metsien kestävää käyttöä, avataan yleisölle keväällä. ■■ Pilke-talo on arkkitehtonisesti moderni raken nus, jonka kantavat rakenteet suunniteltiin puusta. Rakenteista vastasi WSP:n Oulun talonrakennus toimialan tiimi. Materiaalina ekologinen puu Luonnonvara-alan palveluja tuottava Metsähallitus halusi rakennuttaa uuden toimitalon puusta. ”Puu oli meille aidosti uusiutuvana rakennusmateriaa lina ainoa vaihtoehto rakennuksen materiaaliksi. Hiilidioksidipäästöt ovat selvästi matalammat vastaaviin teräs- tai betonirakennuksiin verrat tuna”, sanoo yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala Metsähallituksesta. Metsähallitus halusi toteuttaa rakennuttamisen tehokkaasti, ja moderni toteutus soveltui tähän tarkoitukseen parhaiten. Kohteen arkkitehtitoi mistona toimi maineikas Artto Palo Rossi Tikka (APRT). ”Kerroimme minkälaisin rakentein kohde voitaisiin toteuttaa. Määräystenmukaisuuden lisäksi kiinnitimme huomiota siihen, että rakenteiden toteutus olisi Metsähallitukselle mahdollisimman kustannustehokasta”, kertoo WSP:n talonrakenta misen varatoimialajohtaja Jouni Siika-aho. ”Pilke-talo hahmottui tiiviissä vuoropuhelussa suunnittelutiimin kesken. Jouni Siika-ahon asian tuntemus puisten rakenteiden suunnittelussa oli meille äärimmäisen arvokasta”, sanoo Vuopala. WSP vastasi runkojärjestelmien- ja materiaalien valinnoista sekä laati rakenteiden valmisosien tuo tantosuunnitelmat. WSP laati myös lujuuslaskelmat sekä piirustukset rakenteiden mitoista. Puurakenteet osana talon arkkitehtuuria Vaativien puurakenteiden suunnitteluun liittyy erityispiirteitä. Paloturvallisuusmääräysten lisäksi puurakenteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös kantavien pilareiden ja palkkien liitoskohtiin. ”Halusimme näyttää tällä rakennushankkeella, että myös puusta voi rakennuttaa kohtuuhintaisen ja paloturvallisen toimitalon. Onnistuimme tässä erinomaisesti ja pysyimme budjetissa. WSP:n tiimi suunnitteli rakenteet, jotka ovat samalla myös tärkeä osa rakennuksen arkkitehtuuria.”, jatkaa Vuopala. Pilke-talon kaltaisia puisia toimistorakennuksia rakennetaan melko vähän, koska ne ovat yleensä kalliimpia rakentaa. Puutuotteiden lujuus- ja kantavuusominaisuudet ovat kuitenkin yhä 8 | WSP Uutisia 01 Puurakenteet ovat keskeinen osa talon arkkitehtuuria. 02 Metsähallitus halusi näyttää esimerkkiä, että laadukkaan toimistotalon voi toteuttaa myös puusta. tiia ettala Uutelan kanavasta vuoden ympäristörakenne ■■ Rakennustuoteteollisuus RTT ja Puutarha liitto ry valitsivat vuoden 2010 ympäristö rakenteeksi Uutelan kanavan ympäristöineen. WSP Finland Oy ja Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy vastasivatyhteistyössä alueen suunnittelusta. Uutelan kanava sijaitsee Helsin gin Aurinkolahdessa. – Tämä tunnustus osoittaa, että hyvän yhteis työn avulla monipuolinen ja monialainen osaaja joukko pystyy tuottamaan laadukasta kaupun kitilaa, jonka lisäarvo on helppo nähdä, WSP:n Maisema ja ympäristö -yksikön päällikkö Arto Kaituri sanoo. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uudenlainen, kaupunkikuvallisesti vetovoimainen, merellinen julkinen ulkotila, johon asuinrakentaminen voi tukeutua. Kilpailun tuomaristo totesi palkinto perusteissa, että kanava-alueesta on tullut toiminnallinen kokonaisuus, jossa erilaiset vesi alueet houkuttelevat ihmisiä kanavan äärelle kalastamaan, uimaan, kahlaamaan tai vain viihty mään ja nauttimaan maisemasta. Uutelan katumiljöö elää kanavan ehdoilla ja sen toteutus haluttiin pitää yksinkertaisena. Katu miljöön perusajatuksena on kovan ja pehmeän kohtaaminen. Asutuksen puolella katutilan jat keena on pystysuora, tuettu luonnonkiviranta ja puiston puolella pehmeä pinta. Kanavan alueen kalustus, kuten kaiteet, valaisimet ja penkit ovat ainutkertaisia, juuri tähän kohteeseen harkiten suunniteltuja. Myös kanavan useat pienet sillat ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Niiden suun nittelussa tavoiteltiin viimeisteltyä, urbaania ilmettä. n // hyvän yhteistyön avulla monipuolinen ja monialainen osaajajoukko pystyy tuottamaan laadukasta kaupunkitilaa. // kati leinonen parempia, ja ne soveltuvat myös vaativiin kohteisiin. Talon kantavissa rakenteissa käytetään liimapuupi lareita sekä liima- tai kertopuupalkkeja ja vaneria. Näyttelytilassa kantavien rakenteiden jänneväli on peräti 20 metriä, toimistotiloissa pääosin neljästä kuuteen metriä. ”Rakennesuunnittelu tehtiin niin, että mahdolli simman moni alihankkija pääsi mukaan urakoinnin tarjouskilpailuun. Tehokkaamman kilpailutuksen myötä rakenteiden kokonaiskustannukset pysyivät asiakkaan kannalta järkevällä tasolla”, painottaa Siika-aho. Pilke-talon suoralinjaiset ulkoseinät ovat tehdas valmisteisia puuelementtejä. Talon ikkunaraken teissa käytetään alumiinin sijaan ekologista puuta. n Taidetta Kemin alikulkutunneleihin ■■ WSP toteutti Kemiin moottoritien alit tavaan Karjalahden alikulkutunneliin Hetki Kemissä -taideteoksen. Yhdeksänosaisen taideteoksen ytimenä ovat pyöreiksi muotoil lut metallilevyt. Näistä muodostuu sarjallinen, yhtenäinen kokonaisuuskolmeen peräkkäi seen alikulkuk äytävään. Levyihin on leikattu ajankuvaa rakentavia lausahduksia, joita on kerätty esikoululaisilta, kirjailija Eija Janssonin lyhytkertomuksista ja alikulkutunneleiden suunnitteludokumenteista. Teoksen toteuttaneen, WSP:n muotoiluyksikössä työskentelevän kuvanveistäjä Marjukka Korhosen mukaan juuri nämä kolme hyvin erilaista maailmaa muodostavat lämpimän humoristisen ajankuvan kemiläisestä elämästä moottoritien rakentamisen hetkeltä. Työhön osallistuivat Korhosen lisäksi graafinen suunnittelija Riikka Airaksinen, teollinen muotoi lija Mari Siikonen ja rakennusinsinööri Antti Karjalainen WSP:ltä. Teoksen tilasi Liikennevirasto. n WSP Uutisia | 9 n SUURI MUUTOS Avorataosuus Läntisen avorataosuuden rata-, geo-, ympäristö-, rakenne- ja siltasuunnittelu on WSP:n käsialaa. WSP:n työ käsitti myös risteävien katujen ja huolto teiden suunnittelun. Kivistö Kivistön asema sijaitsee MarjaVantaan keskustassa nykyisten Vanhan Hämeenlinnantien ja Vanhan Nurmijärventien välillä. Asemasta itään rakennetaan keskustaan liittyvä uusi tiivis asuinalue palveluineen. Aseman länsipuolelle on suunniteltu kauppakeskus. Aviapolis Kivistö Lentoa Vantaankoski Vantaankosken aseman uudis tusurakka käynnistyi 9. marras kuuta 2010 ja valmistuu alku vuodesta 2012. Perusparannus käsittää nykyisen, radan yli menevän sillan levennyksen, kävelysillan rakentamisen radan yli, uudet portaat asemalle, katokset laiturialueelle, laituri alueen laattojen uusimisen sekä Sanomatien puoleisten katujen parannuksen. vantaankoski Puolessa lentokentältä Kehärata tiivistää p Teksti: Aino Laakso Kuvat: Arkkitehtuuritoim Rautatieliikenteen pääradan ja Martinlaakson lähiliikenneradan yhdistävä Kehärata on kiistatta vuosikymmenen tärkeimpien rata hankkeiden joukossa. Kehäratahanke tuo uusia pääkaupunkiseudun alueita raideliikenteen piiriin ja kytkee Helsinki-Vantaan lentokentän raideverkkoon. ■■ Kehäradan rakentaminen alkoi vuoden 2009 keväällä ja liikennöinti radalla alkaa vuonna 2014. 18 kilometriä pitkä rata parantaa erityisesti Vantaan poikittaisliikennettä ja kytkee sen entistä laajemmin rataverkkoon. Liityntäliikenteen ansiosta Kehära dan hyödyntäminen on varteenotettava vaihtoehto myös kauempana asuville. Ratkaisujen yhteensovittaminen innostaa WSP on Kehärata-hankkeen avorata- ja tunneli osuudessa mukana monin tavoin. WSP vastaa koko linjan ympäristösuunnittelun koordinoinnista sekä Vantaankosken, Kivistön ja Leinelän asemien arkkitehtisuunnittelusta. Läntinen avorataosuus Vantaankoskelta ratatun nelin suulle on WSP:n käsialaa rata-, geo-, ympä ristö-, rakenne- ja siltasuunnittelun osalta. Pakettiin 10 | WSP Uutisia kuuluu myös risteävien katujen ja huoltoteiden suunnittelu. Lisäksi WSP vastaa koko avorata osuuden suunnittelun laadunvarmistuksesta. Tunneliosuuteen on liittynyt tie- ja katujärjestelyjen suunnittelua, geotekniikkaa, kalliomekaniikkaa sekä ympäristösuunnittelua. ”Kaikki asemat ympäristöineen ovat luonnollisesti haastavia ja ympäristösuunnittelulta on vaadittu korkeaa laatutasoa. Korkea laatutaso ja hyvä toimivuus on ollut lähtökohtana kaikessa muussakin suunnittelussa. Oman mausteensa työhön ovat tuoneet pohjavesivirtaamiin liittyvät tarkastelut. Suunnittelijoiden kannalta ehkä mielenkiintoisinta on kuitenkin ollut eri järjestelyjen ja ratkaisujen yhteensovittaminen sekä toimiminen näinkin moni puolisessa hankkeessa”, hanketta WSP:ssä johtava Markku Hulkkonen sanoo. Nykyinen rata Uusi rata Tunneli WSP:n suunnittelema uusi avorataosuus Hels Leinelä Leinelän asema tulee sijaitse maan Leinelän keskustan vie ressä. Radan ja Koivukylänväylän ylittävä sekä asemalle johtava lasitettu kevyenliikenteen teräs ristikkosilta tulee toimimaan alueen maamerkkinä. Radan pohjoispuolelle tullaan toteut tamaan lähivuosina uusi noin 2700 asukkaan asuinalue. WSP on ollut mukana suun nittelemassa tunnelin itäistä suuaukkoa. Urbaanissa ympä ristössä sekä turvallisuus- että ulkonäkövaatimukset ohjaavat suunnittelua. Ratasiltojen kaidetyyppi WSP suunnitteli kaikissa rata silloissa käytettävän erikois kaiteen, jolla silloille saadaan yhtenäinen, Kehärataa ilmentävä julkisivu. Asemilla kaiteiden laadukkaana verhoiluna on perforoitu teräslevy. Muissa silloissa kaiteet ovat vähem män korostuvia, verhoiluna teräsverkko. Myös tärkeimpien rataa asemien kohdalla ylittävien siltojen kaiteiksi on suunniteltu samantyyppistä julkisivukuvaa noudattava kaide. Leinelä Hiekkaharju oasema tunnissa tä keskustaan: tikkurila pääkaupunkiseutua misto B&M Oy, Kehäradan kuvapankki, WSP Kaiken kaikkiaan hankkeeseen on osallistunut lähes sata WSP:n työntekijää. Arkkitehtisuunnitte lusta WSP:n alikonsulttina vastanneessa Arkkitehtuuritoimisto B&M:ssä tekijöitä on ollut kymmenkunta. Kehärata numeroina ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ sinki kokonaiskustan nusarvio 605 miljoonaa euroa pituus 18 km raiteita 2 uusia asemia 4, asemavarauksia 4 liityntäpysäköinti paikkoja 500 ruuhka-aikaan lähes 2000 matkustajaa/ tunti/suunta Kehärata-hankkeeseen kuuluvien asemien lisäksi WSP on mukana suunnittelemassa Tikkurilan Matkakeskusta, joka on rautateiden tärkein vaihto asema pääradalta lentoasemalle. Matkakeskus palveleematkustajia julkisen liikenteen solmu kohtana yhdistäen kaikkia liikennemuotoja. WSP vastaa matkakeskuksen yleissuunnittelusta ja kustannusarvion laadinnasta. Urbaani rakennushanke huomioi ympäristön Nyt edessä on vuosien rakennushanke tiiviisti asutulla alueella. ”On toki väistämätöntä, että hanke vaikuttaa alueen asukkaiden ja siellä työssä käyvien arkeen. Kehärata-hanke on alusta lähtien otettu myöntei sesti vastaan ja hyvä henki säilytetään viestimällä hankkeesta ja sen vaikutuksista sekä ottamalla sidosryhmät mukaan hankkeen suunnittelu prosessiin”, Hulkkonen sanoo. Hulkkosen mukaan on tärkeää, että kaupunki suunnittelu kulkee käsi kädessä ratahankkeen kanssa. Rakennustyön täytyy myös sujua aika taulujen mukaisesti ja ilman kohtuuttomia häiriöitä. Viisi vuoroa tunnissa Kehäradan uudet matalalattiajunat liikennöivät aikanaan kymmenen minuutin vuorovälein ruuhkaaikoina molempiin suuntiin. Kapasiteetti on tehok kaassa käytössä, sillä junat pystyvät kulkemaan radalla ympyrää. Suunnanvaihtoja pääteaseman kautta ei tarvita. Matka-aika Helsingistä lentoken tälle on noin puoli tuntia. Tällä hetkellä matka linja-autolla lentoasemalle tuottaa vajaan kahden kilon välittömät hiilidioksidi päästöt matkustajaa kohti. Henkilöautolla päästöt ovat peräti 3,8 kg matkustajaa kohti, jos autoilee yksin. Kun matka taittuu junalla Kehärataa pitkin, välittömiä hiilidioksidipäästöjä ei tule lainkaan, ja lisäksi muut polttomoottoriliikenteen päästöt kuten pienhiukkaset jäävät pois. n WSP Uutisia | 11 n kohteet Kestäviä kattilarakennuksia maanjäristysalueille Teksti: Petri Tuominen Kuvat: WSP WSP:llä on suunniteltu teollisuuden tarpeisiin kattilarakennuksia jo vuodesta 1992 alkaen. Toimeksiantoja on tullut onnistumisten myötä yhä laajemmin eri puolilta maailmaa. Myös alueilta, kuten esimerkiksi Chilestä, joissa on huomioitava maanjäristysmitoitus. WSP:n suunnittelijat ovat niittäneet vuosien saatossa maailmalla mainetta kattilarakennusten suunnittelijoina. ■■ ”Kehtaan sanoa, että olemme maailman parhaita suunnittelemaan vaativia kattilarakennuksia, kuten esimerkiksi soodakattilarakennuksia, myös maan järistysalueille. Laadukkaasti tehty työ on poikinut meille maailmalta yhä enemmän suunnittelutyötä”, kertoo WSP:n teollisuustoimialan johtaja Juha Kääriäinen. ”Kattilarakennusten suunnittelu on tänä päivänä erittäin merkittävä osa liiketoimintaamme.” Sellutehtaissa soodakattiloiden koko kasvaa jatkuvasti selluloosan tuotantolinjojen kapasiteetin kasvun myötä. ”Soodakattilarakennukset ovat jopa 80 metrin korkuisia, ja pohjamitoiltaan peräti 40 metriä kertaa 40 metriä. Rakennusten mitoitus tehdään suunnitellun kattilan koon mukaan. Katti lan alla on jopa kahden metrin paksuinen teräsbe tonista valmistettu laatta”, kertoo lujuuslaskennan asiantuntija Jarkko Luomajoki WSP:ltä. 12 | WSP Uutisia Soodakattiloita on yleensä jokaista selluloosan tuotantolinjaa kohden yksi. Voimakkaiden maanjä ristysten alueilla, kuten esimerkiksi Chilessä, soo dakattilarakennukset täytyy suunnitella erityisen huolellisesti. Kattilarakennusten rakennusmateriaa leiksi kelpuutetaan vain kaikista laadukkain ja kestä vin materiaali, kuten teräs. Teräksestä valmistetut soodakattilat ripustetaan vetotangoilla 3–5 metriä korkeista teräspalkistoista. Tiivistä vuoropuhelua kattilavalmistajien kanssa Suomessa on vahvan metsäteollisuuden myötä pitkät kattilateknologiaosaamisen perinteet. Metso Power kuuluu maailman johtaviin teollisuuden kattilavalmistajiin, ja myös muiden maailman johtavien kattilavalmistajien juuret ovat Suo messa. Ahlströmin soodakattilaosaaminen siirtyi aikoinaan itävaltalaisen Andritzin omistukseen, 01 Andritzin toimittama ja WSP:n suunnittelema soodakattila ratkaisu Chilen Santa Fessa. // RATKAISUT ON TEHTY KESTÄMÄÄN MAANJÄRISTYKSIÄ, JOTKA OVAT VOIMAKKUUDELTAAN YLI KAHDEKSAN RICHTERIN ASTEIKOLLA. // voimakattilaosaaminen amerikkalaiselle Foster Wheelerille. Kääriäisen mukaan ulkomaisten omistajien myötä kattilatoimitukset laajenivat entistä laajemmalle alueelle eri puolille maailmaa. ”Koska kattilaraken nusten laitossuunnittelu tehtiin pääosin Suo messa, oli luontevaa että myös kattilarakennusten rakennesuunnittelu tehtiin täällä. Soodakattilara kennusten suunnittelu ja niiden rakentaminen ovat kireällä aikataululla toteutettavia suurprojekteja. Onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä kattilavalmistajien kanssa ja korkealuokkaista suunnitteluosaamista.” Metso Power, Andritz ja Foster Wheeler ovat kaikki WSP:n merkittäviä asiakkaita. ”Me olemme viime vuosina suunnitelleet useimmat heidän toimittamistaan kattiloista maanjäristysalueilla sijaitseviin kohteisiin”, painottaa Kääriäinen. Kellontarkkaa suunnittelutyötä Kattilarakennusten suunnittelutyö on vaativaa ja tarkkaa työtä, jossa käytetään nopeasti kehittyviä 3D-mallinnustyökaluja ja lujuuslaskennan ohjelmis toja. Luomajoki on koulutukseltaan rakennusalan diplomi-insinööri, joka korostaa jatkuvan koulut tautumisen tärkeyttä. ”Maanjäristysmitoituksen lujuuslaskenta oli minulle tuttua jo opiskeluajoilta, mutta työn ohessa olen oppinut aivan valtavasti. Suunnittelutyön laatu on asiakkaillemme ensi arvoisen tärkeää. Projektit ovat vaativia ja isoja kokonaisuuksia, joten työ täytyy tehdä pieteetillä ja parhaita työkaluja hyödyntäen.” Suunnittelijoiden täytyy tuntea paikalliset maan järistysnormit ja AISC-standardit kuin omat taskunsa. Chilen lisäksi WSP:n ammattilaiset ovat suunnitelleet soodakattilarakennuksia Kiinaan, Indonesiaan ja Portugaliin. ”Laskelmien ja suunnitel mien hyväksyttämismenettely vaihtelee maittain, ja esimerkiksi Chilessä se on erittäin tiukkaa. Chilessä myös sellutehtaiden omistajat ovat hyvin perillä vaatimuksista”, sanoo Luomajoki. Kattilat ovat nykyään niin suuria, että maanjäristys mitoitus tehdään vastespektri-menetelmällä. ”Tällä menetelmällä olemme suunnitelleet muun muassa kaikki Chileen rakennetut soodakattilarakennuk set”, kertoo Kääriäinen. Luomajoki on parhaillaan suunnittelemassa uutta soodakattilarakennusta Chileen. Suunnittelutyö kestää puolisen vuotta. ”Meidän suunnittelemat soodakattilarakennukset on mitoitettu kestämään erittäin voimakkaita maanjäristyksiä, jolloin liiku taan Richterin asteikolla yli kahdeksassa.” n WSP Uutisia | 13 n kohteet 3D-kalliokuvaus varmistaa turvallisen rakentamisen Teksti: Petri Tuominen Kuvat: WSP ■■ Kalliosta löytyy runsaasti rakoja, ruhjeita ja eri kivilajeja. Siksi kallion rakenne täytyy turvallisuuden nimissä aina varmistaa kun sitä louhitaan, oli kyse sitten maanalaisista tunneleista, avolouhoksista, uusista väylähankkeista tai suurista rakennushank keista. WSP:n 3D-kalliokuvauksella kallion rakenne ja kantavuus saadaan selville nopeasti ja edullisesti. 3D-kuvaus tarjoaa tarkan ja tehokkaan menetel män perinteisen kalliokartoituksen tilalle. Suomessa 3D-kalliokuvausta on tehty vasta kah den vuoden ajan. Silloin WSP:n kallio- ja kaivos suunnitteluyksikön ammattilaiset lähtivät suunnit telemaan 3D-kuvauksen toteutusta Talvivaaran kaivoshankkeeseen. ”Menetelmän suosio on lisääntynyt nopeasti”, kertoo 3D-kalliokuvauksen pioneereihin lukeutuva projektipäällikkö Petteri Somervuori WSP:ltä. Nopea ja edullinen menetelmä Kuvaukseen tarvitaan laadukas digitaalinen järjes telmäkamera, erikoisjalusta sekä tunnelikuvaukseen LED-valot. Kamera asetetaan tietyn etäisyyden päähän kallion pinnasta, jonka jälkeen otetaan kuvat kahdesta vierekkäisestä kuvausasemasta toisensa peittäviksi kuviksi. Tietokoneohjelmisto muodostaa valokuvista ja paikkatiedoista kolmiulotteisena tarkasteltavan ja analysoitavan kuvapinnan. ”Kuvaamiseen menee noin varttitunti ja kuvien prosessointiin 3D-kuviksi noin tunti. Sen jälkeen analysoimme kuvat ja toimi tamme tiedot kuvien kera asiakkaillemme”, sanoo WSP:n geologi Mikko Lamberg. Kalliorakenteet voivat olla jopa satojen metrien pituisia. ”Kolmiulotteisista kuvista voidaan tunnistaa kalliossa esiintyviä rakoja, ruhjeita ja kivilajir ajoja. Kuvia tarkastelemalla voimme melko nopeasti arvioida kalliolaadun vaikutusta esimerkiksi tieleik kauksen kestävyyteen”, kertoo WSP:n kallio- ja kaivossuunnitteluyksikön päällikkö Harri Kuula. Kultakaivoksista väylähankkeisiin 3D-kuvia hyödynnetään Talvivaaran kaivoksessa, joka on Euroopan suurimpia nikkeliesiintymiä. Kaivos työllistää alihankkijat mukaan lukien yli 500 henkilöä. Pohjois-Euroopan suurimmassa kultaesiintymässä Kittilässä otetaan 3D-kuvia avolouhoksen lisäksi myös tunneleiden kalliopin nasta. Siilinjärven apatiittikaivoksessa käytetään myös WSP:n tuottamia 3D-kuvia, kuten myös 420 metrin syvyyteen sijoitettavan ydinjätevaraston rakentamiseen. 14 | WSP Uutisia 01 3D-kuva paljastaa kalliossa esiintyviä rakoja, ruhjeita ja kivilajirajoja. Näiden perusteella voidaan ripeästi arvioida kallio laadun vaikutusta esimerkiksi tieleikkauksen kestävyyteen. ”Kuvaaminen on mahdollista myös louhintatöi den aikana. Pääsemme käsiksi kohteisiin, joihin ei turvallisuussyistä saa mennä, kuten kuvaamaan lujittamaton avolouhoksen seinämä tai tunneli. Menetelmän käyttö lisääntyy nopeasti myös erilaisissa väylähankkeissa. Osa Kehäradan raken tamiseen liittyvistä kallioselvityksistä toteutetaan 3D-kuvauksella”, painottaa Kuula. WSP kutsuttiin apuun, kun E18-moottoritiellä sor tui kalliota tielle. Lohjan ja Muurlan välisen tieosuu den kallioleikkauksista otettiin 3D-kuvat, joiden perusteella tunnistettiin toimenpiteitä vaativat kallioleikkaukset. ”3D-kuvien myötä kalliorakenteiden manuaalinen arviointi on vähentynyt kaivoksessamme. Saamme nopeasti kartoitettua koko louhoksen kallioraken teet, ja valtavan määrän entistä tarkempaa tietoa”, sanoo Talvivaaran Kaivososakeyhtiön kaivosgeologi Teemu Törmälehto. Talvivaaran kaivoksen avolouhos on nyt noin 40 metriä syvä, ja lopullinen louhintasyvyys on peräti 500 metrissä. Louhinnan edetessä kalliota kartoite taan 3D-kuvauksella tietyin väliajoin. n n kohteet 01 Teräsverhoilu heijastaa valoa ja veden liikkeen. Uutta siltadesignia Aurajoen arvomaisemaan Teksti: Petri Tuominen Kuvat: WSP keskustaan rakennettavan uuden Myllysillan rakennustyöt ovat käynnistyneet. Silta nousee vuonna 1975 valmistuneen, keväällä painuneen ja kesällä puretun, vanhan Myllysillan tilalle. Uuden sillan suunnitteluun ja urakointiin liittyvä aikataulu on hyvin tiukka, ja avajaisia on tarkoitus viettää lokakuussa 2011. Uuden Myllysillan ovat suunnitelleet WSP:n ammattilaiset Sami Niemelän johdolla. Rakenteiden lisäksi suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota kaupunkimaiseen ja nykyaikaiseen ilmeeseen. Verhoilu ruostumattomasta teräksestä Kaupunkisillan muotokieli on hyvin pelkistetty. Silta on suunniteltu sopimaan vaativaan paikkaan ja arvokkaaseen kaupunkikuvaan. Kyseessä on Pohjoismaiden ensimmäinen ruostumattomalla teräksellä verhoiltava silta, jossa on pääsuunnit telijan mukaan lentokoneen siipiä muistuttavia muotoja. Sillan noin 90 metrin pituiset sivuosat ja pohja verhoillaan ruostumattomasta teräksestä valmistetuilla levyillä. ”Uuden Myllysillan suunnittelutyö on meille hieno mahdollisuus. Silta sijaitsee arvokkaalla ja vilkkaasti liikennöidyllä Turun keskusta-alueella. Aurajoen ylittävä silta pitää saada valmiiksi nopeasti, jotta liikennejärjestelyt saadaan toimimaan normaalisti. Tämä tekee hankkeesta poikkeuksellisen haastavan ja samalla mielenkiintoisen”, kertoo WSP:n Helsin gin siltayksikön päällikkö ja sillan pääsuunnittelija Sami Niemelä. ”Sillasta tehdään kestävä ja mahdollisimman huoltovapaa. Kestävillä materiaaleilla ja rakenteilla pidetään sillan elinkaarikustannukset alhaisina”, korostaa Niemelä. ■■ Turun Sillan suunnittelija valittiin avoimella kilpailutuksella, johon osallistui useita eri suunnittelutoimistoja. Jokainen toimisto teki ehdotuksen sekä betonista että teräksestä rakennettavasta sillasta. Turun kaupungin vaikuttajista ja asiantuntijoista koostunut raati piti WSP:n ”Myllyn teräs” ehdotusta parhaana. Niemelä painottaa tarkkaan harkitun muotokielen lisäksi turvallisia rakenteita. Silta on perinteinen jat kuva palkkisilta, jonka leveys on 20 metriä. Veteen sijoittuu kaksi välitukea, jotka paalutetaan kallion varaan. ”Rakenteiden osalta päädyimme suunnitte lussa ratkaisuun, joka kestää varmasti.” Siltakannen kaarevat muodot toistuvat tukipilarien muotoilussa. Suunnittelussa huomioitiin myös Myllysillan lähellä sijaitseva Martinsilta, joka on 1950-luvulla raken nettu terässilta. ”Pyrimme suunnittelussa siihen, että 50-luvun silta ja nykyaikainen silta kohtaavat ja myös täydentävät toisiaan ainutlaatuisella tavalla.” Poikkeuksellisen haastava aikataulu Kilpailutusvaiheen suunnittelutyö alkoi huhtikuussa ja WSP:n ehdotukset saatiin valmiiksi kesäkuun alussa. ”Sillan yksityiskohtaisempi rakennesuun nittelu käynnistyi välittömästi suunnittelukilpailun jälkeen kesäkuun lopulla”, korostaa Niemelä. Tärkeällä paikalla sijaitseva silta halutaan luonnol lisesti käyttöön nopeasti. ”Aikataulu on tämänkal taiselle hankkeelle poikkeuksellisen nopea. Sillan suunnittelutyö kestää tavallisesti vähintään vuoden, ja se tehdään yleensä täysin valmiiksi ennen urakoinnin aloittamista. Uuden Myllysillan osalta edetään niin, että rakenteita suunnitellaan urakoin nin ollessa jo käynnissä. Rakennepiirustusten täytyy olla urakoitsijalla ajoissa, jotta rakentaminen voi edetä suunnitellussa aikataulussa.” Niemelän mukaan Myllysillan suunnittelutyö on ollut tiimityötä parhaimmillaan. Kilpailutyön alku vaiheen suunnitteluun ja ideointiin osallistui WSP:n koko Helsingin siltayksikkö. ”Yhteistyö Turun kaupungin viranomaisten ja urakoitsijan kanssa on sujunut saumattomasti.” Rakennussuunnitelmaan sisältyi sillan lisäksi silta paikan rakenteiden suunnittelua. Nyt on aloitettu myös Myllysillan ympäristösuunnittelu Aurajoen rantamilla. n WSP:n suunnittelutiimissä ovat Niemelän lisäksi mukana siltasuunnittelijat Atte Mik konen, Lasse Kahila, Ilkka Ojala, Kari Nikula ja Kalle Nikula, geotekniikan ammattilaiset Kai Gulin ja Kari-Matti Malmivaara, valaistus suunnittelija Pia Salmi sekä 3D-havainnekuvat tehnyt Tuomas Vuorinen. Kaupunkisuunnitte lun asiantuntijoina olivat mukana Jyrki Tasa ja Teemu Tuomi Arkkitehdit NRT Oy:stä. WSP Uutisia | 15 n opintomatka WSP Finland järjesti alkusyksyllä suomalaisille kaupunkisuunnittelun parissa työskenteleville ammattilaisille suunnatun opintomatkan Lontooseen. Matkan tavoitteena oli perehtyä siihen, miten katutilojen suunnittelua johdetaan suurkaupungissa, mikä merkitys designmanuaaleilla on ja miten valtavat ajoneuvo- ja jalankulkuliikennemäärät sovitetaan yhteen. Räätälöity tutustuminen Lontooseen: Maailman johtavaa katutilaosaamista Teksti: Aino Laakso Kuvat: WSP ■■ Matka koostui kolmesta asiantuntijatapaamisesta ja yhteisestä tutustumisesta tuoreisiin lontoolaisiin katutilakohteisiin, jotka kuvastavat mahdollisimman hyvin katu- ja kaupunkisuunnitelmien toteutumista tai ovat muulla tavoin suunnittelultaan merkittäviä ja inspiroivia. Kansainvälinen verkosto tarjolla Osallistujien mukaan matkan suurin lisäarvo liittyi siihen, että tapaamiset Lontoon kaupunkisuun nittelupäättäjien kanssa järjestyivät. Ilman WSP:n kansainvälistä verkostoa ja kontakteja Lontoossa tapaamiset tuskin olisivat toteutuneet. Tavatut henkilöt olivat City Schemes Policy Man ager Chris Mason City of Westminsteristä, Head of Urban Realm Design David Ubaka Transport for Londonista sekä Street Scene Manager Victor Cal lister City of Londonista. Heistä jokainen korosti voimakkaasti halua sitoutua yhteisiin periaatteisiin ja toimia yhteisen tavoitteen mukaisesti. Heidän edustamansa organisaatiot vastaavat pääosin Lon toon katutilasuunnittelusta. ”Onnistuimme valitsemaan riittävän korkeassa asemassa olevat avainhenkilöt, jotka kertoivat avoimesti oman työnsä haasteista ja voitoista. Kyse oli jokaisessa tapaamisessa ammattilaisen puheesta toisille ammattilaisille”, matkan järjestäneen WSP:n muotoiluyksikön päällikkö Mari Siikonen summaa. Lontoossa vähemmän on enemmän Lontoon katutilojen rakentamisen ja kunnossa pidon apuna ovat kolmen viranomaisen laatimat 16 | WSP Uutisia tarkat katutilaohjeet. Ne neuvovat käytännön katutöiden suunnittelijoita ja toteuttajia siinä, miltä lopputuloksen täytyy näyttää. Helppokäyttöisen ja selkeän designmanuaalin muodossa ohjeet otettiin hyvin vastaan ja ne saivat kiistattoman aseman toimintaa ohjaavana perussäännöstönä. Lontoolainen katutunnelma syntyy minimalistisin keinoin. Katutilan on tarkoitus olla yksinkertainen ja toimiva tausta ihmisille ja upeille rakennuksille. Jalan kulkuun kannustetaan ja siksi esteettömyys sekä hyvä viitoitus ja muu opastus korostuvat. Lontoossa on toteutettu paljon shared surface -ratkaisuja, joissa ajorata ja kävelytie ovat yhtenäistä pintaa ja ajoradan voi ylittää haluamastaan kohdasta. ”Jalankulkijoiden mukavuudesta huolehtiminen ja erilaiset kävelykadut tuovat lisäarvoa alueen yrittäjille. Tämän olemme huomanneet Suomessa ja Lontoon-isäntien havainnot olivat samanlaiset”, Siikonen kertoo. Jatkoa seuraa Mari Siikonen kertoo, että opintomatkoja aiotaan järjestää myös jatkossa. ”Pystymme organisoimaan varsin monien suun nittelualan ilmiöiden ja teema-alueiden ympärille tapaamiset sopivien asiantuntijoiden kanssa ja etsi mään parhaat kohde-esimerkit”, Siikonen sanoo. Nyt pallo onkin Siikosen mukaan asiakkailla. Minä ja kollegani otamme mielellään vastaan toiveita ja haemme parhaita design-asiantuntijoita vaihtamaan mielipiteitä”, Siikonen kiteyttää. n // Katutila on minimalistinen tausta ihmisille ja upeille rakennuksille. // WSP Uutisia | 17 n uutisia n NIMITYKSET WSP FINLAND OY Jari Niskanen, 47, on nimitetty WSP Finlandininfra toimialasta vastaavaksi johtajaksi. Hän aloitti tehtävässä 1.11.2010, ja siirtyi samalla yhtiön johtor yhmän jäseneksi. Niskanen toimii myös katu- ja alueyksikön päällik könä. WSP:n palve Jari Niskanen lukseen Niskanen siirtyi Vianova Systems Finland Oy:stä, jossa hän toimi palveluliiketoimin nan toimialajohtajana. Arto Tenhovuori Arto Tenhovuori, 50, on kutsuttu WSP Finlandin teollisuus toimialan johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.2011. Tenhovuoren vahva pohja tehtävään ja erityisesti voimala rakennusten suunnit teluun on karttunut hänen pitkän uransa aikana Foster Wheeler Energia Oy:lla. Vientiyksikköön on nimitetty TkT Esa Renko johtavaksi asiantuntijaksi ja DI Anders Nyman International Construction Management Adviser -tehtävään. Heidän asemapaikkanaan on Vietnam. HELSINKI DI Markku Hulkkonen on nimitetty projekti johtajaksi infratoimialalle. Yhdyskunta ja arkki tehtuuri -yksikköön on nimitetty arkkitehti Anri Lindenja arkkitehti Katriina Nyman. Design Studioon on nimitetty DI, medianomi (AMK) Pirjetta Atva graafiseksi suunnittelijaksi ja teol linen muotoilija Simon Örnberg avustavaksi suunnittelijaksi. Talonrakennustoimialalle on nimitetty merkonomi Jaana Kinnunen toimi alasihteeriksi, Risto-Matti Saarikallio CADsuunnitteluassistentiksi ja Rosita Harju suunnittelu assistentiksi. Taloushallintoon on nimitetty Carina Hult talouspäälliköksi ja Mira Bedda assistentiksi. DI Andrea Colussi on nimitetty teollisuustoimialan Helsingin yksikön päälliköksi. DI Matti Mielonen on nimitetty projekti-insinööriksi teollisuus toimialalle. RI Risto Pohjola on nimitetty 3D-tietomallinnusasiantuntijaksi. WSP:lle voitto Danangin siltakilpailussa ■■ WSP Finland on saavuttanut jaetun ykkössijan Vietnamissa järjestetyssä avoimessa kansain välisessä suunnittelukilpailussa. Arkkitehtikilpailun kohteena olivat Danangissa liikenteellisesti erit täin merkittävän Hue T -risteyksen uudelleen järjestelyt sisältäen liikenneteknisten ratkaisuiden lisäksi risteyssillan suunnittelun. WSP:n kumppanina hankkeessa toimi paikallinen VT.Co eli Van Truong Consultant. Kilpailussa WSP vastasi sillan suunnittelusta sisältäen siltaestetiikan ja valaistuksen ideoinnin sekä toimi asiantuntijana liikenneteknisissä ratkai suissa. VT.Co toimi hankkeessa liikenneteknisten ratkaisuiden suunnittelijana ja ympäristösuunnit telijana. n n AJANKOHTAISIA KOHTEITA JA PROJEKTEJA Espoo–Salo-oikorata, alustava yleissuunnitelma ja lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Liikennevirasto. Tikkurilan matkakeskuksen yleissuunnittelu ja kustannusarvion laadinta. Tikkurilan Matka keskus on rautateiden tärkein vaihtoasema pääradalta lentoasemalle. Vantaan kaupunki ja Liikennevirasto. Askel hyvään liikkumiseen, liikkumisen ohjauksen kehittäminen Hyvinkäällä. Hyvinkään kaupunki, Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto. OULU DI Juha Kääriäinen on nimitetty projekti johtajaksi teollisuustoimialalle. Ins. (AMK) Mikko Pulli on nimitetty rakennesuunnittelijaksi talonrakennustoimialalle. Länsimetro. Meluselvitys ja mittaukset, Lautta saaren ja Koivusaaren asemien vaativien kaivantorakenteiden pohjarakennesuunnittelu, Matinkylän metroaseman kalliomekaaninen mallinnus. Länsimetro Oy. TAMPERE Tutkimustoimialalle on nimitetty Aki Sjöman pro jektipäälliköksi sekä rakennuspiirtäjä Tuija Suikki toimistosihteeriksi ja suunnitteluavustajaksi. n Tampereen kansi ja areena, asemakaava sekä tekniset selvitykset. NCC Property Development. 18 | WSP Uutisia Kruunuvuorenrannan väliaikaiskäytön suunnittelu. Helsingin kaupunki. Tampereen 1960- ja 80-lukujen asuinalueiden inventointi ja arvottaminen. Tampereen kaupunki. Tukholman jalkapallostadionin (Stockholm sarenan) avattavan katon teräsrakenteiden suunnittelu. Kalasataman kaiteet, yhteistyö kansainvälisesti tunnetun muotoilijan Harri Koskisen kanssa. Onkalon alueen kalliomekaaninen ja alueellisen jännitystilan mallinnus. Posiva Oy Auroran silta, Nordenskiöldinkadun ylittävä kevyen liikenteen sillan geotekninen suunnittelu. Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto. Oulun Postikeskuksen rakennesuunnittelu, josta Oulun Rakennusvalvonnan kunniakirja energia tehokkaan rakennuksen suunnittelusta. Itella Oyj n n uutisia Pisararata on infrahankkeista tärkein WSP Finland teki Jyväskylässä 13.–14.10. järjestet tyjen Väylät ja liikenne -päivien yhteydessä kyselyn tulevien infrahankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 53 tapahtuman osallistu jaa. Kyselyssä pyydettiin nimeämään tärkeysjärjes tyksessä kolme hanketta. Kyselyssä pärjäsivät raidehankkeet. Kaksi ensim mäistä sijaa menivät raideliikenteen kehittämiseen pääkaupunkiseudulla. Kolmanneksi ylsi Seinäjoki– Oulu-ratahanke ja kaksi seuraavaa sijaa osuivat jälleen pääkaupunkiseudun raidehankkeille. n Kokonaisuudessaan tulokset olivat seuraavat: 1. Pisara-rata 2. Länsimetron jatko Kivenlahteen 3. Seinäjoki–Oulu-radan II-vaihe 4. Itämetro Sipooseen 5. Raide-Jokeri Tapiola–Itäkeskus 6. Kehä II:n jatko Hämeenlinnanväylälle 7. Kehä III, Lahdenväylä–Porvoonväylä 8. Päärata Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta 9. Kehä III, Vantaankoski–Pakkala 10.VT4, Kirri–Tikkakoski WSP SELVITTI JÄTTEENKULJETUKSEN VAIKUTUKSIA ■■ Lokakuussa valmistuneen jätteenkuljetus tarkastelun perusteella kunnan järjestämä jätteen kuljetus mahdollistaa kotitalouksille keskimäärin 25 % edullisemman jätteenkuljetuksen. Samalla jätehuollon aiheuttama raskas liikenne asuinalu eella vähenee 50 % ja jätteenkuljetuksen päästöt 31 %. Vastaavanlaista selvitystä, jossa yhden selkeästi rajatun alueen kaikkien kiinteistöjen tilanne on selvitetty, ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksessa verrattiin hajautetun jätteenkuljetusmallin aiheut tamia päästöjä ja ympäristövaikutuksia tilantee seen, jossa jätteenkuljetus hoidettaisiin keskitetyllä jätteenkuljetusmallilla. WSP Environmental toteutti tutkimuksen kysely tutkimuksena ja haastatteluina alueen asukkaille, kiinteistönomistajille, isännöitsijöille ja alueella toimiville jätteenkuljetusyrittäjille. n ENERGIA- JA YMPÄRISTÖKONSULTOINTI UUDEKSI TOIMIALAKSI ■■ WSP Environmental Oy yhdistyy vuoden vaihteessa WSP Finlandiin uudeksi Energia- ja ympäristökonsultointi -toimialaksi. ”Yhdistämisellä tuemme WSP:n energia- ja ympä ristöpalveluiden kasvattamista ja kehittämistä sekä tarjoamme WSP:n asiakkaille entistä kattavampia ja kilpailukykyisempiä palvelukokonaisuuksia”, kertoo WSP Finlandin toimitusjohtaja Matti Mannonen. ”Yhdistyminen tukee WSP:n laajenemista Suomessa energiasektorilla. Kehitämme voimakkaasti energialiiketoimintaa, ja nyt pystymme tarjoamaan joustavasti monialaista suunnittelua ja konsultointia sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa. Myös kestävän kehityksen edistämisessä energia- ja ympäristöosaamisella on suuri merkitys.” n WSP-päivä kurkisti urbaaniin tulevaisuuteen ■■ Torstaina 21.10. Helsingissä järjestetyssä WSPpäivässä esiteltiin uusia kestävän suunnittelun trendejä ja case-esimerkkejä kaupunkeihin, liiken teeseen ja energiantuotantoon. WSP:n omien huippuasiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa esiintyi keynote-puhujana Toby Blunt. Hän edustaa WSP:n kansainvälistä arkkitehtitoimistokumppa nia Foster + Partnersia. ”Kaiken kaikkiaan Suomessa ollaan vielä alku taipaleella kestävässä rakentamisessa. Erityi sesti kaupunkeihin liittyviä kokonaisuuksia on vasta aivan viime vuosina ryhdytty pohtimaan kestävyysnäkökulmasta. Nyt olemme kuitenkin kiihdytyskaistalla”, WSP Finlandin toimitusjohtaja Matti Mannonen kertoo. n Teman i denna tidning Planering av kärnkraftverk ■■ De nya projekten i Olkiluoto har skapat spets kompetens inom planeringen av kärnkraftverk i Finland. De höga kraven på kvalitet och säkerhet gör planeringsuppgifterna mycket utmanande. Motsvarande säkerhetskultur ser man även vid planeringsprojekt för olje- och gasbranschen, berättar WSP Finlands vice verkställande direk tör Kirsi Hautala. n WSP förnyar Kajana centrum ■■ I Kajana pågår ett projekt vars mål är att för bättra stadskärnans funktionalitet, tillgänglighet och dragningskraft. Projektet är ett typexem pel på flerbranschplanering där alla samhällets aktörer tas i beaktande. Stadsborna deltar aktivt i planeringen genom olika verkstäder. n Kontorshus i trä till Forststyrelsen ■■ Pilke-huset i Rovaniemi erbjuder 5 000 kvadratmeter kontorsutrymme samt 600 m2 utställningsutrymmen. Forststyrelsen lät byggnaden uppföras som ett exempel på modernt trähusbyggande. WSP:s team inom Tilaisuuden sata kutsuvierasta osallistui aktiivi sesti paneelikeskusteluun pääkaupunkiseudun tulevaisuudesta. Esitysten jälkeen innovaatio näyttely tutustutti tarkemmin WSP:n osaa miseen ja tarjoomaan. Design-ulottuvuuden täydensitaiteilija Annu Vertasen luento Hengittäväkosketus. Vertasen töitä on syksyn aikana ollut esillä WSP:n Kaupunkitaiteen galleriassa. Oulussa WSP-päivä järjestetään 24.3.2011. n Väylät ja Liikenne -tapahtuman sekä WSP-päivän esitykset ovat ladattavissa verkkosivuiltamme www.wspgroup.fi husbyggnadsbranschen i Uleåborg ansvarade för byggkonstruktionsplaneringen. n Tävlingsplaceringar och utmärkelser ■■ År 2010 har varit framgångsrikt för WSP. Bland annat har vi vunnit planeringstävlingarna för Kvarnbron i Åbo och Danang bron i Vietnam. Uutela kanal i Solvik, Helsingfors valdes till årets miljökonstruktion 2010. n Ringbanan gör huvudstadsregionen tätare ■■ Ringbanan som blir färdig 2014 förenar stam banan med Mårtensdal närtrafikbana. Järnvägs trafiken förbättrar tvärförbindelserna i Vanda samt förbindelserna från många förorter till Helsingfors. Samtidigt anknyter den Helsingfors– Vanda flygplats till bannätverket. n Säkrare grävarbeten med 3D-bilder av berg ■■ WSP är en banbrytare när det gäller att konstruera 3D-bilder av berg. Bilderna underlät tar genomförandet av tunnlar, gruvor och andra stora byggobjekt i berg. Genom att framställa 3D-bilder får man reda på bergets struktur och bärkraft. Metoden är snabb och förmånlig och används ifrån guldgruvs till banprojekt. n WSP Uutisia | 19 Kati Leinonen n näkökulma Taiteella luodaanmieli kuvia väylä ympäristössä Kemin uuden moottoritien avajaisissa lokakuun alussa julkistettiin WSP Design Studion luoma Valoportti-teos. Yli 30 metriä leveä Valoportti on sijoitettu WSP:n suunnittelemaan Kemin keskustaliittymän siltarakenteeseen. // Luovilla menetelmillä luovia toteutuksia. // 20 | WSP Uutisia ■■ Väyläilmeen suunnittelu käynnistyi Liikennevi raston nykyisen Lapin ELY-keskuksen aloitteesta. Autoilijoille haluttiin tuottaa elämyksiä sekä myönteistä mielikuvaa Kemin kaupungista. ”Taide tarjoaa yhden keinon mielenkiintoisen väyläympä ristön suunnitteluun”, kertoo väyläilmeprojektia johtanut WSP:n muotoiluyksikön päällikkö Mari Siikonen. Suunnittelussa oli tiiviisti mukana myös WSP:n muotoiluyksikössä työskentelevä kuvan veistäjä Marjukka Korhonen. käyttäjälähtöisiä ideointimenetelmiä”, painottaa Siikonen. WSP:n johtamiin työpajoihin osallistui Liikennevi raston, Kemin kaupungin, Ratahallintokeskuksen ja Destian edustajia. ”Kuvitteellisten roolien kautta pohdimme minkälaiset asiat vaikuttavat käyttäjien kokemuksiin ja päätöksiin väyläympäristössä, sekä minkälaista mielikuvaa halutaan ja voidaan välittää Kemistä tiellä kulkeville ihmisille jopa 20 vuoden päähän”, korostaa Korhonen. ”Luovilla menetelmillä saamme ihmiset ideoimaan. Samalla haimme eri sidosryhmien välille yhteistä tahtotilaa, joka on toteutuksen onnistumisen kannalta keskeistä”, sanoo Korhonen. ”Suunnitte luun osallistuneiden henkilöiden sitoutuneisuus oli erinomaista.” Uniikki toteutus Jäistä porttia kuvaava Valoportti on osa ”Hetki Kemissä” -kokonaisuutta, joka syntyi väyläilmeen suunnittelutyön tuloksena. Korhosen mukaan teos liittyy läheisesti Kemille ominaisiin lumeen, jäähän ja valoon sekä lumilinnaan, josta kaupunki tunnetaan. ”Valoportti näkyy uudella tieosuudella pitkälle ja tuottaa valoa myös sillan alle. Autoilija kokee elämyksen ja tietää saapuneensa Kemin keskustan alueelle.” ”WSP korostaa taiteen merkitystä osana jul kisten tilojen suunnittelua. Parasta on se, että saamme suunnitteluun mukaan eri osaamis taustan omaavia asiantuntijoita. Näin saadaan aikaiseksi erilaisia näkökulmia esille tuovia teos kokonaisuuksia yllättäviinkin kohteisiin”, kertoo Marjukka Korhonen. ”Laaja-alaisesti ja rohkeasti asioita tarkastelevat asiantuntijat näkevät taiteessa paljon mahdol lisuuksia. Lopputuloksena on parhaimmillaan uniikki toteutus. Taiteen avulla myös betonisillasta voidaan luoda mieleenpainuva kiintopiste”, sanoo Korhonen. Luova suunnitteluprosessi Liikkeelle lähdettiin ideariihellä, jonka teemana oli Laadukas väyläilme – Tulevaisuuden käyttö kokemus. Suunnittelussa lähdettiin kartoittamaan laaja-alaisesti eri keinoja väyläilmeen toteuttami seen. ”Hyödynsimme suunnittelussa muotoilun Valoportissa on valo-ohjausyksikkö, jolla voidaan tehdä tuhansia variaatioita. Siikosen ja Korhosen lisäksi WSP:n suunnittelutiimissä olivat valaistus suunnittelija Ari Peltola sekä Oulun siltayksikön päällikkö Antti Karjalainen. Oulun siltayksikkö suunnitteli uudelle tieosuudelle 13 siltaa. n
