Sisäilma- ja kuntotutkimus 2013

Transcription

Tevin talo,
Lahden kaupunki
Sisäilma- ja kuntotutkimus
25.7.2013
projekti 304998
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUS
25.7.2013
TIIVISTELMÄ
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sisäilman laatuun vaikuttavien vaurioiden esiintyminen kohteessa. Tutkimuksen tuloksia arvioidessa on otettava huomioon, että eri
mittaukset tehdään rakenteista pistemäisesti otantana ja tästä syystä tutkimustuloksiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin sisältyy epävarmuutta. Mittaukset on kuitenkin
kohdennettu niin, että tutkittavista rakenteista saadaan riittävän luotettavaa tieto
johtopäätösten pohjaksi.
Julkisivu- ja vesikattorakenteissa sekä vedenpoistojärjestelmässä on aistinvaraisesti
havaittavissa vaurioita sekä detaljipuutteita. Korkeaan kosteusrasitukseen viittaavia
vaurioita, kuten maalipinnan hilseilyä esiintyy julkisivuissa paikoitellen. Hallitsematon ja puutteellinen vedenpoistojärjestelmä sekä rakennusta kohti kaatavat maanpinnat kohottaa rakenteiden kosteusrasitusta paikoitellen selvästi. Rakenteiden säilymisen kannalta keskeisenä toimenpiteenä voidaan pitää havaittujen puutteiden
korjausta ja tätä kautta rakenteiden kosteusrasituksen alentamista.
Julkisivuihin liittyvien rakenteiden kuten ikkunoiden sekä parvekkeiden kunto tarkastettiin tutkimuksen yhteydessä aistinvaraisesti. Kohteen ikkunat on uusittu käytön
aikana ja niiden kunto on pääsääntöisesti hyvä. Ikkunoiden detaljikassa esiintyy kuitenkin yleisesti puutteita. Alkuperäisten parvekerakenteiden vaurioituminen on havaintojen perusteella edennyt pitkälle ja parvekkeiden korjaussuunnittelun käynnistäminen on suositeltavaa.
Rakennuksen sisäpuoliset vauriohavainnot keskittyvät pääsääntöisesti kellaritiloihin,
jossa on havaittavissa selviä viitteitä voimakkaasta kosteusrasituksesta sekä mikrobivaurioista. Tutkimustuloksien perusteella kellarikerroksessa tulee suorittaa korjaustoimenpiteitä, jotta rakenteiden kosteusrasitusta saadaan alennettua ja sisäilman
mahdolliset mikrobilähteet saadaan poistettua. Korjaustoimenpiteiden yhteydessä
tulee ottaa huomioon myös rakenteissa todetut haitta-aineet.
Ylempien kerroksien vaurioituminen on selvästi kellarikerrosta vähäisempää. Suoritettujen kosteusmittauksien yhteydessä ei havaittu kohonneita mittaustuloksia kerroksissa 1-6. Materiaalinäytteiden perusteella välipohjarakenteiden eristemateriaaleissa esiintyy kuitenkin mikrobivaurioita. Myös yksittäisissä sisäilmanäytteissä havaittiin vähäisiä viitteitä mikrobivaurioituneiden materiaalien esiintymisestä rakennuksessa. Tutkimuksen yhteydessä kohteen sisäilmassa ei havaittu muita epäpuhtauksia (VOC / mineraalivillakuitu). Myöskään ilmanvaihtojärjestelmässä ei havaittu
merkittäviä puutteita, kellarin taukotiloja lukuun ottamatta.
Tampereella 25.07.2013
WSP Finland Oy
Jaakko Koskinen
Jani Hietakangas
TkK, tutkimusinsinööri
Ins. (AMK), yksikönpäällikkö
Tommi Paasivirta
Ilkka Piittisjärvi
LVI-asiantuntija, Ins (AMK)
Yksikön päällikkö, LVI-tekn.
2 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT
4
1.1
1.2
1.3
1.4
4
4
5
6
TUTKIMUSTULOKSET
2.1
2.2
2.3
3
Yleistiedot
Tehtävä
Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus
Korjaushistoria ja tehdyt tutkimukset
Rakennuksen ulkovaippa
Rakennuksen sisäpuoliset rakenteet
Ilmanvaihtojärjestelmä
7
7
17
37
JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
46
3.1
3.2
46
46
Turvallisuutta heikentävät tekijät
Sisäilman laatuun vaikuttavat vauriot
LIITTEET
Liite RAK 1
Liite RAK 2
Liite RAK 3
Liite RAK 4
Liite RAK 5
Liite RAK 6
Liite RAK 7
Liite RAK 8
Liite LVI 1
Liite LVI 2
Tutkimuskartta / RAK
Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi 9.4.2013 / Turun yliopisto
Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi 17.4.2013 / Turun yliopisto
Sisäilmanäytteiden mikrobianalyysi 5.4.2013 / Turun yliopisto
VOC-analyysin tulokset, 9421/VOC/2013
Mineraalivillakuitupitoisuuden laskenta, 9480/KUITU/13
PAH-analyysin tulokset, 9260/PAH/13
Maaperänäytteiden laboratoriotulokset, AR-13-FN-00093101 / Eurofins | Scientific Finland Oy
Tutkimuskartta / LVI
Ilmamäärien mittauspöytäkirja
3 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
1
TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT
1.1 Yleistiedot
Työn tilaaja:
Lahden Tilakeskus
Jouko Immonen
Aleksanterinkatu 24 A, 5 krs.
PL 13
15140 LAHTI
Kohde:
Tevin talo
Vesijärvenkatu 11,
15141 LAHTI
Tutkimuksen kohteena on vuonna 1949 valmistunut 1+6-7 kerroksinen (kellari ja 6 /
7 kerrosta) nykyään toimistokäytössä oleva rakennus sekä siihen liittyvä tilat. Rakennusrunko on pääosin tiilestä muurattu, mutta paikoitellen betonirakenteinen. Välipohjarakenteet ovat betonisia alalaattapalkistoja (yläpinnassa ponttilauta / rakennuslevy) sekä paikoitellen betonisia (alkuperäiset paikallavalettuja, muutosalueet
ontelolaattoja). Kohteen vesikatteena toimii saumapeltikatto.
Kohdetta on peruskorjattu / muutettu nykyistä käyttötarkoitusta vastaavaksi lähtötietojen perusteella 1990- ja 2000-lukujen aikana. Tutkimusta suoritettaessa ei ollut
käytössä kohteen alkuperäisiä piirustuksia. Perusparannuksiin liittyvät suunnitelmat
olivat osittain käytettävissä. Kohteen alkuperäiset suunnittelijat eivät ole tiedossa.
1.2 Tehtävä
Tutkimus sisältää 22.2.2013 laaditun tutkimussuunnitelman mukaiset rakennetekniset tutkimukset sekä IV-järjestelmän kartoituksen. Tutkimus toteutettiin pääasiassa
tutkimussuunnitelman mukaisesti, soveltaen vähäisiä muutoksia kenttätutkimuksien
yhteydessä saatujen tietojen perusteella.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rakennuksen sisäilmanlaatuun liittyvät asiat.
Lähtötietojen perusteella rakennuksessa on koettu sisäilmaongelmaa eri kerroksissa. Tutkimus sisältää sisäilman mikrobi- ja VOC-tutkimukset, rakenteiden vaurioitumisen ja mikrobikasvuston selvitykset keskeisten rakenteiden osalta sekä IVjärjestelmän selvityksen. Ilmanvaihtojärjestelmää selvityksen keskeisenä tavoitteena
oli selvittää, vastaako järjestelmän toiminta suunnitelmia. Tutkimuksen tulokset sekä
havainnot on kirjattu tähän raporttiin.
Sisäpihan puolella, autokannen alapuolella sijaitseva tekninen tila rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tilassa esiintyy runsaasti kosteusvaurioon viittaavia jälkiä (vuotojäljet, pinnoitteiden hilseily, kalkkihärme jne.), mutta tilassa ei sijaitse vakituisia työpisteitä, eikä tila ole suoraan yhteydessä muihin työpisteisiin.
Kohteen kenttätutkimukset suoritettiin seuraavasti:
 rakennetekniikka,
o 21.2.2013, lähtötietokartoitus, DI Anne-Mari Jokela
o 13.3.2013, sisäilmanäytteet sekä pintakosteusmittaukset, DI AnneMari Jokela ja TkK Jaakko Koskinen
o 20.3.2013, rakennekosteusmittaukset sekä rakenneavauksia, TkK
Jaakko Koskinen ja DI Markus Fränti
o 25.3.2013, rakenneavauksia sekä materiaalinäytteenottoa, TkK
Jaakko Koskinen ja DI Markus Fränti
o 29.4.2013, VOC-näytteet, DI Anne-Mari Jokela
o 14.5.2013, julkisivu- ja vesikattorakenteiden kartoitus sekä laskeumanäytteet, TkK Jaakko Koskinen
4 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013

IV-järjestelmät,
o 13.3.2013, IV-koneiden / -laitteiden ja rakennusautomatiikan tarkastukset, Ins. AMK Tommi Paasivirta ja LVI-työtekn. Ilkka Piittisjärvi
o 12.4.2013, ilmamäärämittauksia sekä jatkuvatoimisten paineeromittauskohtien määritys ja hetkellisiä paine-ero mittauksia, Ins.
AMK Tommi Paasivirta ja LVI-työtekn. Ilkka Piittisjärvi
o 22.4.2013,
ilmamäärämittauksia
sekä
hetkellisiä
paineeromittauksia ja jatkuvatoimisten paine-eromittauslaitteiden asentaminen, Ins. AMK Tommi Paasivirta ja LVI-työtekn. Ilkka Piittisjärvi
o 30.4.2013, jatkuvatoimisten paine-eromittauslaitteiden keruu, Ins.
AMK Tommi Paasivirta
1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus
Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavat tutkimukset:
 pintakosteusmittauksia kellarikerroksen maanvastaisiin rakenteisiin (seinä ja
alapohja) sekä julkisivurakenteiden sisäpintoihin
 rakennekosteusmittauksia kellarikerroksen maanvastaisiin rakenteisiin sekä
julkisivurakenteisiin (29 kpl)
 rakennekosteusmittauksia välipohjarakenteen eristetilaan (4 kpl)
 rakenneavauksia tutkittaviin rakenteisiin (25 kpl)
 mikrobianalyysi materiaalinäytteestä (21 kpl)
 mikrobianalyysi sisäilmanäytteestä (7 kpl)
 VOC-analyysi sisäilmanäytteestä (5 kpl)
 mineraalivillakuitupitoisuus geeliteippinäytteestä (3 kpl)
 PAH-analyysi materiaalinäytteestä (5 kpl)
 Maaperänäytteet (4 kpl)
Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty
Asumisterveysohje 2003:ssa esitettyjä viitearvoja sekä Asumisterveysoppaan 2009
ohjeita. Viitearvot on esitetty asuinrakennuksille, joka on huomioitu tuloksien tulkinnassa.
Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan ja tilojen painesuhteiden selvittämiseksi tehtiin
silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavat tutkimukset:
 pistokoeluonteisia ilmamäärämittauksia
 jatkuvatoimisia paine-eromittauksia
 hetkellisiä paine-eromittauksia
 merkkisavukokeita
Tutkimuksen yhteydessä käytettiin seuraavia mitta- / näytteenottolaitteita:
- pintakosteusmittari:
Gann Hydrotest LG2 ja B 50 anturi
(kalibrointi voimassa tutkimushetkellä 05/2013 asti)
- rakennekosteusmittari: Rotronic Hygropalm ROT. HP2 ja Hygroclip SC04
-anturit (kalibrointi voimassa 09/2013)
- sisäilmanäytteet:
Andersen keräin (6-vaiheimpaktori)
- VOC-näytteet:
Gilian LFS-113DC näytteenottopumppu
- ilmamäärämittaukset: SwemaFlow 125 D (kalibrointi voimassa (06/2013)
- hetkelliset paine-erot: TSI Velocicalc 9555-P
(kalibrointi voimassa 04/2014)
- paine-eromittaukset:
Dwyer Magnesense lähetin ja Tinytag TGPR-0704
tiedonkeruulaite
Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä asiakirjojen perusteella. Tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi.
5 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksien perusteella hyvä käsitys.
Tutkimuskohteen suuresta laajuudesta sekä lukuisista eri rakenneratkaisuista johtuen on tutkimustuloksiin sisältyvä epävarmuus kuitenkin arviolta kohtalaisen suuri.
Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu muita tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavia,
merkittäviä poikkeamia. Tutkimuksen tuloksia tulkittaessa tulee kuitenkin ottaa
huomioon myös käytettyihin tutkimusmenetelmiin sisältyvä epävarmuus.
Tutkimus sisältää ehdotuksen jatkotoimenpiteistä. Ennen varsinaisia korjaustöitä on
suoritettava korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset,
käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset sekä laadunvarmistustoimenpiteet.
1.4 Korjaushistoria ja tehdyt tutkimukset
Tilaajan toimittamien lähtötietojen perusteella rakennuksessa on suoritettu aikaisemmin seuraavat tutkimukset:
[1] Kiinteistön kuntoarvio, Fatman Oy, 01.11.2009
Aikaisemmin suoritetun tutkimuksen havainnot on otettu huomioon ja pääosin todennettu nyt suoritetun tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksia verrattaessa tulee
ottaa huomioon, että kuntoarvio käsittää koko rakennuksen ja sen talotekniset järjestelmät, nyt suoritetun tutkimuksen keskittyessä sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin.
6 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
2
TUTKIMUSTULOKSET
2.1
Rakennuksen ulkovaippa
2.1.1
Tutkittava rakenne
Rakennuksen ulkovaippaan liittyvät rakenteet ja detaljit (julkisivu / vesikatto / ikkunat) tarkastettiin tutkimuksen yhteydessä aistinvaraisesti autonostimesta käsin. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota etenkin rakenteiden kosteustekniseen toimintaan
liittyviin tekijöihin (vedenpoistojärjestelmät / vesivuodot / detaljipuutteet), jotka voivat
vaikuttaa rakenteiden kosteusvaurioitumiseen ja tätä kautta sisäilman laatuun.
Tutkimuksen yhteydessä ei ollut käytettävissä kohteen alkuperäisiä rakennesuunnitelmia. Kohteella tehtyjen havaintojen, rakennusajankohdan sekä kosteusmittauksien perusteella julkisivuista sekä niihin liittyvistä rakenteista voidaan todeta seuraavat asiat:
 julkisivut ovat rapattuja tiilimuureja
 ikkunat ovat kaksipuitteisia puu-alumiini-ikkunoita, pois lukien yksittäiset sisäpihan puolella 1. kerroksessa sijaitsevat ikkunat. Ikkunat on uusittu rakennuksen
käytön aikana
 valtaosassa ikkunoista on korvausilmaventtiili. Ratkaisu on epätyypillinen rakennukselle, jossa on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaito
 vesikattona toimii vanhalla osalla saumapeltikatto. Taidemuseon hallin katteena
toimii käännetty kattorakenne (bitumikermikate, jonka yläpuolella on lämmöneristekerros n. 140 mm). Vanhan osan sisäpihan puolella sijaitsevan tason
(kulku 2. kerroksesta) katteena on käytetty bitumikermiä
 vesikatteen kannattajat ovat puurakenteisia
 ulkoseinärakenteen paksuus vaihtelee seuraavasti:
o kerrokset 1-3, seinänpaksuus n. 650 mm (~ 2 kiven seinä)
o 4. kerros, seinän paksuus n. 600 mm (~2 kiven seinä)
o 5. kerros, seinän paksuus n. 500 mm (~1½ kiven seinä)

ulkoseinärakenteen läpi ei suoritettu näytteenottoa / rakenneavausta. Kosteusmittauksien / muiden tutkimuksien yhteydessä ei havaittu viitteitä seinärakenteen eristetilan olemassaolosta. Seinäpaksuuden perusteella on epätodennäköistä, mutta mahdollista, että julkisivurakenteessa olisi ilma- / eristetila.
2.1.2
Aistinvaraiset havainnot rakenteista
Rakenteiden kunto ja vaurioituminen
Julkisivujen rappaus on aistinvaraisten havaintojen perusteella vaurioitunut paikoitellen. Aistinvaraisesti havaittavia vaurioita esiintyy etenkin vedenpoistojärjestelmän
osien sekä aukkojen ja detaljien yhteydessä. Yleisimpiä vaurioita ovat rappauksen
pintakerroksen rapautuminen sekä maalipinnan hilseily. Kumpikin vauriotyyppi viittaa selvästi voimakkaaseen kosteusrasitukseen. Rappauspinnoille ei suoritettu kopo-kartoitusta, eikä rappauksen tartuntaa arvioitu muillakaan menetelmillä tutkimuksen yhteydessä. Vaurioalueiden yhteydessä ei kuitenkaan havaittu yleisesti irtokappaleita rappauksessa.
7 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 1. Rappauspinnan vaurioita.
Kosteuden aiheuttamien vaurioiden lisäksi rappauksessa esiintyy yleisesti halkeilua.
Halkeilun määrä ei ole vielä arviolta merkittävä, mutta vauriot kohottavat rakenteen
rasitustasoa. Suurimmat halkeamat havaittiin sisäpihan puoleiseen kattotasanteeseen liittyvien pellityksien yhteydessä (kuva 2.). Myös muiden pellityksien / detaljien
yhteydessä on havaittavissa halkeamia / lohkeamia. Havaittujen vaurioiden perusteella on suositeltavaa suorittaa rapattujen julkisivujen kuntotutkimus. Tutkimuksen
yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella rappauskerroksen paksuus vaihtelee
välillä 25…40 mm (paksurappaus, ”kolmikerrosrappaus”).
8 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 2. Rappauksen halkeamia sisäpihan puoleisen kattotasanteen yhteydessä.
Vesijärvenkadun puoleisen korkean osan vesikaton (maalattu saumapeltikatto) kunto on kohtalainen / tyydyttävä. Katteessa ei havaittu syöpymää eikä reikiä, pl. kattovarusteiden kiinnityksestä aiheutuneet vauriot ja räystäsalueet. Katteen merkittävimmät vauriot on havaittavissa juurikin räystäällä, missä esiintyy todennäköisesti
jäiden poiston yhteydessä syntyneitä reikiä. Myös katepeltien liitokset ovat paikoitellen puutteellisia ja mahdollistavat todennäköisesti veden kulkeutumisen katteen läpi,
mikäli vesi patoutuu räystäällä (kuva 3.). Talvikaudella tehtyjen tarkastuksien yhteydessä todettiin räystäälle muodostuvan yleisesti jääpatoja. Myös räystään alapuolisissa laudoissa on havaittavissa vuotojälkiä, jotka viittaavat selvästi vuotojen esiintymiseen.
Räystäsrakenteen lisäksi vesikatossa esiintyy todennäköisiä vuotokohtia kattovarusteiden sekä detaljien yhteydessä. Vesikatteen ylösnostoihin ja katon kulkusiltoihin /
tikkaisiin liittyvissä elastisissa saumauksissa on havaittavissa yleisesti vaurioita. Havaintojen perusteella saumauksen elastisuus on kadonnut joka on aiheuttanut saumauksen halkeilua (kuva 5.) Kiinnikkeiden ja läpivientien tiiveydessä esiintyy yleisesti puutteita.
Vesikatteen tiiveyden puutteisiin viittaavia havaintoja tehtiin myös kattoikkunoiden
yhteydessä. Ikkunarakenteissa esiintyy paikoitellen tummentumaa / kosteuden aiheuttamia pinnoitevaurioita. Kattoikkunoita ei avattu tutkimuksen yhteydessä, eikä
havaintojen perusteella ole mahdollista arvioida vaurioiden syntymäajankohtaa.
Vesikattorakenteen alapinta tarkastettiin rakennuksen sisäpuolelta pistemäisesti
ullakkotilasta sekä rakenneavauksien yhteydessä. Sisäpuoliset pintarakenteet sekä
ullakkotilassa havaitut liikkumista rajoittavat esteet (rakennusjäte) vaikeuttivat rakenteen tarkastusta. Yläpohjarakenteen alapinnassa ei havaittu sisätiloissa viitteitä
vesivuodoista. Mahdollisesti vesivuotoihin viittaavaa aluslaudoituksen tummentumaa on kuitenkin havaittavissa ullakkotiloissa. Rakenneavauksien kohdalla yläpohjarakenne vaikuttaa tuulettuvalta, mutta ullakkotilasta tarkasteltuna tuuletus on vähintään puutteellista, todennäköisemmin lappeet eivät tuuletu kauttaaltaan.
9 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 3. Jääpatoja sekä jääpuikkoja räystäällä.
Kuva 4. Vaurioita peltikatteen saumassa. Sauma ei ole arviolta tiivis.
10 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 5. Vaurioita elastisessa tiivistys- / saumausmassassa.
Sisäpihan puolella sijaitsevan kattotasanteen (kulku rakennuksen 2. kerroksesta)
sekä taidemuseon näyttelyhallin vesikatteena toimii bitumikermikate. Kattotasanteella on havaittavissa selvää ja laaja-alaista veden lammikoitumista. Lammikoitumista
tapahtuu etenkin rakennuksien välisessä nurkassa. Kattotasanteen kate vaikuttaa
ikääntyneeltä ja katteeseen liittyvissä detaljeissa esiintyy puutteita. Alapuolelta tarkasteltuna katteessa ei kuitenkaan havaittu selviä tai laaja-alaisia vuotokohtia.
Kuva 6. Veden lammikoitumista kattotasanteella.
11 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Myös taidemuseon näyttelyhallin katolla esiintyy viitteitä veden lammikoitumisesta.
Vesikaton rakenne poikkeaa kuitenkin kattotasanteen vesikatteen rakenteesta, sillä
taidemuseon puolella vedeneristyskermin päälle on asennettu lämmöneriste (2 kpl á
70 mm uretaanilevyä, ns. käännetty kattorakenne). Lämmöneristekerroksen päällä
on suodatinkangas ja suojasoraus (singeli), jossa esiintyy yleisesti lammikoitumiseen viittaavia jälkiä sekä orgaanista kasvustoa. Kattorakenteesta johtuen on varsinaisen vedeneristyskermin toiminnan arvioiminen mahdotonta ilman rakenneavauksia. Alapuolisen tarkastuksen yhteydessä havaittiin viitteitä veden kulkeutumisesta
rakenteen läpi, mutta havainnot sijaitsevat alueilla (ontelolaattojen saumat / päädyt)
joihin voi muodostua tummentumia myös rakennusaikaisesta kosteudesta johtuen.
Kohteen vedenpoistojärjestelmissä sekä piha-alueiden kuivatuksessa / kaadoissa
on yleisesti havaittavissa puutteita. Vesijärvenkadun puoleisella julkisivulla sadevedet on ohjattu syöksytorvilla katualueelle, mutta ei hallitusti pois rakennuksen vieressä kulkevalta kevyenliikenteenväylältä. Järjestelyn puutteellisuudesta selvänä
osoituksena voidaan pitää kellarikerroksen arkistotiloissa havaittavissa olevaa kosteusvauriojälkeä. Kosteusvaurioitunut alue sijaitsee seinässä samalla kohdalla, jossa sadevedet ohjataan rakennuksen ulkopuolella katualueelle.
VAURIOHAVAINTO
SYÖKSYTORVI
Kuva 7. Näkyvä kosteusvaurioalue kellarikerroksen arkistossa.
12 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Vedenpoistojärjestelmän toiminnallisten ongelmien lisäksi järjestelmässä esiintyy
mekaanisia sekä toiminnallisista puutteista johtuvia vaurioita. Talvikaudella suoritettujen tarkastuksien yhteydessä havaittiin syöksytorvien olevan yleisesti jäässä. Nostokorista suoritetun julkisivutarkastuksen yhteydessä jään laajentumisen aiheuttamat vauriot ovat selvästi havaittavissa etenkin Vesijärvenkadun puoleisella julkisivulla. Rakennuksen julkisivun sisässä kulkevat syöksytorvet on varustettu kaksinkertaisella putkella, mutta havaintojen perusteella järjestelmässä esiintyy silti vuotoja.
Kuva 8. Jäätymisen aiheuttamia vaurioita vesikaton vedenpoistojärjestelmässä.
Jäätymisen aiheuttamien vaurioiden lisäksi vesikaton vedenpoistojärjestelmässä
esiintyy vaurioita mm. putkien liitoksissa, virheellisesti toteutettuja detaljeja sekä
syöpymää. Havaitut vauriot ja puutteet kohottavat selvästi julkisivurakenteen kosteusrasitusta.
13 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Sisäpihan puoleisen lappeen sadevedet on ohjattu julkisivulla sijaitsevalle kattotasanteelle. Kattotasanteen vedenpoistossa esiintyy aikaisemmin mainittuja puutteita, jotka mahdollistavat veden lammikoitumisen. Kyseinen kate kerää havaintojen
perusteella huomattavan osan rakennuksen sadevesistä ja on näin ollen voimakkaasti rasitettu sateiden aikaan.
Maanpinta kaataa sisäpihan puolella kohti rakennusta ja lisää näin ollen etenkin
kellarikerroksen ulkoseinärakenteiden kosteusrasitusta huomattavasti. Sisäpiha on
päällystetty melko hyvin pintavesiä ohjaavalla asfaltilla, joka mahdollistaa arviolta
sadevesien kerääntymisen rakennuksen reunustalle. Viitteitä sisäpihan puoleisten
tilojen korkeasta kosteusrasituksesta sekä vesivuodoista rakenteiden läpi on havaittavissa pihakannen alla sijaitsevassa teknisessä tilassa, jossa esiintyy yleisesti kosteusvaurioon viittaavaa turmeltumaa. Tilat rajattiin varsinaisen tutkimuksen ulkopuolelle, sillä vauriot ovat aistinvaraisesti todettavissa. Tiloissa ei myöskään sijaitse vakituisia työpisteitä ja näin ollen mahdollinen sisäilmahaitta ei kohdistu suoraan rakennuksessa työskenteleviin henkilöihin.
Kuva 9. Piha-alue kaataa sisäpihalla kohti rakennusta.
Kohteen ikkunat on uusittu käytön aikana. Uudet ikkunat on asennettu vanhan karmirakenteen sisään, eikä vanhoja rakenteita ole poistettu täydessä laajuudessa.
Tapa on yleinen, mutta edellyttää rakenteiden huolellista tiivistystä sekä detaljisuunnittelua. Havaintojen perusteella kohteen ikkunoiden liitosdetaljeissa sekä pellityksissä esiintyy yleisesti puutteita. Alkuperäisten ikkunoiden pellitykset on jätetty
paikoitellen uusien vesipeltien alle, uusien vesipeltien liitokset eivät ole tiiviitä ja osa
vesipelleistä on kiinnitetty puutteellisesti. Uusittujen vesipeltien kaadot ovat pääsääntöisesti hyviä, mutta alkuperäisten peltien kaadoissa esiintyy puutteita (alkuperäisiä vesipeltejä on jäljellä vielä mm. ullakkokerroksen ikkunoissa). Havaittujen vaurioiden perusteella on todennäköistä, että sade- ja valumavedet pääsevät kulkeutumaan puutteellisten detaljien kautta seinärakenteeseen.
14 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 10. Vesipeltien detaljikassa esiintyy puutteita.
Julkisivutarkastuksen yhteydessä havaittiin, että Vesijärvenkadun puoleiselta julkisivulta puuttuu osa ullakkokerroksen ikkunalaseista. Puuttuvat ikkunalasit sijaitsevat rakennuksen 6. kerroksessa, varastin / IV-tilan (tila 6013) kohdalla. Sadeveden
ja lumen on mahdollista päästä aukkojen kautta sisälle rakennukseen. Tilassa 6013
on lämmöneriste lattian yläpinnassa ja sen alla alkuperäinen yläpohja / ullakon välipohja –rakenne.
Kuva 11. Ullakkokerroksesta puuttuu yhteensä kolme ikkunalasia Vesijärvenkadun puolelta.
Aukko on ”tukittu” lintuverkolla, joka mahdollistaa sadeveden / lumen kulkeutumisen sisälle.
15 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Vesijärvenkadun puoleisen korkean osan katolla sijaitsevat kattoikkunat tarkastettiin
tutkimuksen yhteydessä aistinvaraisesti vesikatolta. Kattoikkunoissa esiintyy paikoitellen vuotojälkiä, mutta ikkunoihin kohdistuneiden korjauksien takia ei ole mahdollista todeta varmaksi esiintyykö kattoikkunoissa aktiivisia vuotokohtia. Havaintojen
perusteella on todennäköistä, että ikkunoissa ei esiinny tällä hetkellä aktiivisia vuotoja, sillä mm. alapuolisissa rakenteissa ei havaittu viitteitä vuodoista. Myöskään
arviolta uudelleen levyllä päällystettyjen kattoikkunoiden pinnoissa ei havaittu viitteitä vesivuodoista. Mahdolliset vuodot ovat havaintojen perusteella vähäisiä, mutta
mikäli rakenteissa esiintyy vuotoja vaikuttavat ne yläpohjarakenteen vaurioitumiseen. Kattoikkunoiden avaaminen, tiivisteiden vaihtaminen tarvittavassa laajuudessa sekä rakenteiden kunnon tarkastaminen on suositeltavaa.
Kuva 12. Vesivuotoihin viittaavia jälkiä kattoikkunassa.
Sisäpihan puolella sijaitsevien parvekkeiden kunto on aistinvaraisten havaintojen
perusteella huono. Parvekkeissa esiintyy runsaasti viitteitä veden kulkeutumisesta
rakenteiden läpi / lammikoitumisesta sekä aistinvaraisesti havaittavaa betonin vaurioitumista. Parvekerakenteiden kunnon tarkempi tutkiminen on suositeltavaa turvallisuussyistä sekä vaurioiden laajuuden / korjaustavan määrittelemiseksi. Havaintojen perusteella parvekkeet edellyttävät jo nyt akuutteja toimenpiteitä.
16 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
2.2
Rakennuksen sisäpuoliset rakenteet
2.2.1
Tutkittava rakenne
Rakennuksen sisäpuolella suoritetut tutkimukset kohdistettiin pääsääntöisesti ulkopuolelta tarkastettuihin ulkovaipan rakenteisiin sekä kellarikerroksen maanvastaisiin
rakenteisiin ja kerroksien välisiin välipohjarakenteisiin. Aistinvaraisten tarkastuksien
yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös muista rakenteista mahdollisesti aiheutuviin,
tutkittavien rakenteiden rakennusfysikaalisen toiminnan vaarantaviin vaurioihin.
Kohteen alkuperäisiä rakennesuunnitelmia ei ollut käytettävissä tutkimusta suoritettaessa. Kohteella tehtyjen havaintojen ja rakenneavauksien perusteella sisäpuolisista rakenteista voidaan todeta seuraavat asiat:
 ulkoseinärakenteet ovat pääsääntöisesti muurattuja. Kellarikerroksen seinät
ovat betonisia, joissa on sisäpuolinen puolen kiven tiilimuuri sisäpintana
 1. sekä 6. kerroksessa on kunnostettuja tiloja, joihin on lisätty alkuperäisen tiiliseinän sisäpuolelle lisälämmöneristys
 välipohjarakenteet ovat betonisia alalaattapalkistoja, joiden yläpuoliset pintarakenteet (kerroksien lattiat) ovat puurakenteisia. Porraskäytävien kohdalla välipohjat ovat massiivisia betonilaattoja
 1A ja 1Y kerroksien välinen välipohja on saneerauksen yhteydessä rakennettu.
Rakenne on toteutettu ontelolaatoin
 alapohjarakenteena toimii maanvastainen betonilaatta. Alapohjan korkeusasema vaihtelee rakennuksen eri osissa.
Rakennekerrokset sekä rakennetyypit on esitetty tarkemmin kappaleessa 2.2.2 Rakenneavaukset.
2.2.2
Rakenneavaukset
Toteutunutta rakennetta sekä rakenteiden vaurioitumista arvioitiin tutkimuksen yhteydessä rakenneavauksien avulla. Rakenneavauksia suoritettiin yhteensä 25 kpl.
Rakennetyyppi VP1, purueristetty välipohja:
Rakennetyyppiä vastaava rakenne
todettiin rakenneavauksien 1, 2, 3,
4, 5, 7, 8, 9 ja 10 yhteydessä.
17 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Tunnus
RAK 1
Havainnot:
Tunnus
RAK 2
Havainnot:
Tunnus
RAK 3
Havainnot:
Tunnus
RAK 4
Havainnot:
Tunnus
RAK 5
Havainnot:
Tunnus
RAK 7
Havainnot:
Tunnus
RAK 8
Havainnot:
Tila / Kerros
Rakenneosa
Rak. tyyppi
2017 / 2. krs
välipohja
VP 1
Puurakenteet ovat aistinvaraisesti arvioituina kuivia. Betonirakenteiden pintakosteudet välillä 40…45. Eristetilassa hieman tiilenkappaleita. Rakenneavauskohdalta otetussa materiaalinäytteessä M1 havaittiin viite mikrobivauriosta.
Tila / Kerros
Rakenneosa
Rak. tyyppi
2013 / 2. krs
välipohja
VP 1
Tiiliseinän pintakosteudet välillä 45…50, puun kosteuspitoisuus 4…6
p-%.
Tila / Kerros
Rakenneosa
Rak. tyyppi
306 / 3. krs
välipohja
VP 1
Eristeenä käytetty sahanpuru on aistinvaraisesti kuivaa. Betonin pintakosteudet vaihtelevat välillä 45…50. Koolauspuun yhteydessä oleva pahvi on ulkoseinän puolelta aistinvaraisesti arvioituna kosteaa.
Tila / Kerros
Rakenneosa
Rak. tyyppi
322 / 3. krs
välipohja
VP 1
Avauskohdalla kulki sähkö- ja lämmitysverkon osia, jotka estivät
avauksen suorittamisen (avaus ulottuu n. 20cm eristekerrokseen).
Avaus on suoritettu ulkoseinälinjalta. Avauskohdalla on aistinvaraisesti havaittavissa ilmavirtaus välipohjarakenteen läpi. Rakenneavauskohdalta otetussa materiaalinäytteessä M7 havaittiin vahva
viite mikrobivauriosta.
Tila / Kerros
Rakenneosa
Rak. tyyppi
4002 / 4. krs
välipohja
VP 1
Betonin pintakosteudet vaihtelevat välillä 45…55, puun kosteuspitoisuus välillä 6,9…9,5 p-%. Rakenneavauskohdalta otetussa materiaalinäytteessä M8 havaittiin viite mikrobivauriosta.
Tila / Kerros
Rakenneosa
Rak. tyyppi
4011 / 4. krs
välipohja
VP 1
Avauskohdalla ei havaittu viitteitä ilmavuodoista rakenteen läpi. Puurakenteiden kosteuspitoisuus ulkoseinälinjan lähellä vaihtelee välillä
10…12 p-%. Arvoa voidaan pitää hieman kohonneena.
Tila / Kerros
Rakenneosa
Rak. tyyppi
5010 / 5. krs
välipohja
VP 1
Eristeenä mineraalivilla. Puurakenteiden kosteuspitoisuus vaihtelee
välillä 10…12 p-%. Puurakenteissa on havaittavissa aikaisemman
kosteusvaurion aiheuttamia jälkiä. Betonirakenteiden pintakosteuslukemat vaihtelevat välillä 55…63. Rakenneavauskohdalta otetussa
materiaalinäytteessä M10 havaittiin viite mikrobivauriosta.
18 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Tunnus
RAK 9
Havainnot:
Tila / Kerros
Rakenneosa
Rak. tyyppi
5025 / 5. krs
välipohja
VP 1
Betonirakenteiden pintakosteuslukemat vaihtelevat välillä 68…72.
Välipohjan eristekerroksen paksuus on n. 40 cm
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 10
A104 / 1. krs
välipohja
VP 1
Puurakenteiden liittymät betonirakenteisiin ovat aistinvaraisesti tarkasteltuina kuivia. Puun kosteuspitoisuus vaihtelee välillä 4,9…7,5 p%.
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
Rakennetyyppiin VP 1 liittyvien rakenneavauksien perusteella välipohjarakenteessa
ei esiinny suuria muutoksia (pl. avaus RAK 8 joka sijaitsee korjatulla alueella =>
eristeenä mineraalivilla). Rakenneavauksien yhteydessä havaittiin paikoitellen viitteitä ilmavuodoista rakenteen läpi sekä viitteitä kohonneesta kosteusrasituksesta
julkisivulinjalla (vanhat kosteusjäljet / hieman kohonneet kosteuspitoisuudet puurakenteissa). Varsinaisia aistinvaraisesti havaittavissa olevia pitkälle edenneitä mikrobi- / lahovaurioita ei havaittu tutkimuksen yhteydessä. Rakenneavauksien yhteydessä otetut mikrobinäytteet on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.2.5.
Rakennetyyppi US1, lisäeristetty ulkoseinä:
todettiin rakenneavauksien 11, 12,
ja 13 yhteydessä.
Tunnus
Tila / Kerros
Rakenneosa
RAK 11
109 / 1. krs
Alkuperäisen
56…60.
ulkoseinä
seinärakenteen
Havainnot:
19 (49)
Rak. tyyppi
US 1
pintakosteudet
vaihtelevat
välillä
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 12
109 / 1. krs
ulkoseinä
US 1
Mineraalivillassa on havaittavissa lievää tummentumaa (viittaa mahdollisesti ilmavuotoon). Alkuperäisen seinärakenteen pintakosteuslukemat vaihtelevat välillä 44…48.
Havainnot:
Rakenneosa
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 13
111 / 1. krs
ulkoseinä
US 1
Mineraalivillassa on havaittavissa lievää tummentumaa (viittaa mahdollisesti ilmavuotoon). Alkuperäisen seinärakenteen pintakosteuslukemat vaihtelevat välillä 48…50.
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
Rak. tyyppi
Rakennetyyppiin US 1 liittyvien rakenneavauksien yhteydessä ei havaittu viitteitä
rakenteiden vaurioitumisesta. Kahden avauksen yhteydessä havaittiin mahdollisia
viitteitä ilmavuodoista rakenteen läpi. Rakenneratkaisua voidaan pitää lievänä riskirakenteena sisäpuolisen lämmöneristeen takia.
Rakennetyyppi US2, lisäeristetty ulkoseinä:
todettiin rakenneavauksien 15 ja
16 yhteydessä.
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 15
6019 / 6. krs
ulkoseinä
US 2
Alkuperäisen seinärakenteen pintakosteudet vaihtelevat välillä
42…48. Rakenne tuulettuu aistinvaraisten havaintojen perusteella
hyvin.
Havainnot:
Rakenneosa
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 16
6008 / 6. krs
ulkoseinä
US 2
Alkuperäisen seinärakenteen pintakosteudet vaihtelevat välillä
46…48. Tuuletusrako (rakennekerros 2.) on täytetty mineraalivillalla.
Rakenteessa ei ole aistinvaraisesti havaittavia vaurioita.
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
20 (49)
Rak. tyyppi
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Rakennetyyppiin US 2 liittyvien rakenneavauksien yhteydessä ei havaittu aistinvaraisesti viitteitä rakenteen vaurioitumisesta.
Rakennetyyppi YP1, yläpohja:
Rakennetyyppiä vastaava
rakenne havaittiin rakenneavauksen 17 yhteydessä.
v
RAK 17
Havainnot:
Tila / Kerros
Rakenneosa
Rak. tyyppi
6019 / 6. krs
yläpohja
YP 1
Puurakenteiden kosteuspitoisuus n. 7,5 p-%. Tuuletuksessa ei havaittu puutteita. Rakenne vaikuttaa tiiviiltä.
Rakenneavauksen yhteydessä ei havaittu viitteitä rakenteen vaurioitumisesta.
Myöskään muiden yläpohjaan liittyvien rakenneavauksien (RAK 18) perusteella rakenteet ovat hyväkuntoisia. Tuuletus on aistinvaraisesti rakenneavauskohdilla toimiva. Muiden havaintojen perusteella tuuletuksessa esiintyy kuitenkin puutteita.
Rakennetyyppi AP1, alapohja:
Rakennetyyppiä vastaava
rakenne havaittiin rakenneavauksien 19, 20, 23 ja
25 yhteydessä.
21 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 19
K039 / kellari
alapohja
AP 1
Alapuolinen maatäyttö on märkää.
Havainnot:
Rakenneosa
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 20
pys. valvonta
alapohja
AP 1
/ kellari
Pintalaatan paksuus oli rakenneavauskohdalla 70 mm ja runkolaatan
90 mm. Rakenneavauksen yhteydessä havaittiin voimakas PAH yhdisteeseen viittaava haju.
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 23
varasto
alapohja
AP 1
/ kellari
Pinta- sekä runkolaatan paksuus oli rakenneavauskohdalla n. 70
mm. Laattojen välissä ei ollut bitumikerrosta. Alapohjatäyttö vaikutti
saviselta.
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 25
K032 / kellari
alapohja
AP 1
Betonirakenne koostui useasta kerroksesta sekä kahdesta bitumisivelystä. Alapuolinen täyttömaa oli hienorakeista.
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
Rak. tyyppi
Rakennuksessa todettu alapohjarakenne on kaikilla avauskohdilla pääsääntöisesti
sama. Rakennekerroksien paksuudessa sekä runkolaatan yläpuolisissa kerroksissa
esiintyy kuitenkin hieman vaihtelua. Alapuolinen täyttömaa on aistinvaraisten havaintojen perusteella kapillaarisesti vettä siirtävää maa-ainesta, joka mahdollistaa
kosteuden nousun rakenteeseen.
Kellarin maanvastaiset seinät:
Kellarikerroksen maanvastaisten seinien rakennetyyppi tarkastettiin kolmen rakenneavauksen (RAK 21, RAK 22 ja RAK 24) yhteydessä. Rakenne koostuu kantavasta betonirakenteesta (sisäpinnassa bitumisively) sekä sen sisäpuolelle muuratusta
½-kiven tiilimuurista.
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 21
pys. valvonta maanvastainen
/ kellari
seinä
Tiilimuurin ja betoniseinän välissä n. 25 mm tuuletusrako. Tuuletusraossa tuntuu aistinvaraisesti ilmavirtaus ylöspäin. Rakenneavauksen
yhteydessä havaittiin voimakas PAH -yhdisteeseen viittaava haju.
Havainnot:
Rakenneosa
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 22
varasto
maanvastainen
/ kellari
seinä
Tiilimuurin ja betoniseinän välissä n. 10 mm tuuletusrako.
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
22 (49)
Rak. tyyppi
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 24
K032 / kellari
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
maanvastainen
seinä
Tiilimuurin ja betoniseinän välissä n. 10 mm tuuletusrako. Betoniseinän bitumisively on hyvin ohut.
Rakenneavauksin perusteella kellarikerroksen maanvastaisten seinien rakenne on
koko rakennuksen alueella samankaltainen. Rakenneavauksien yhteydessä havaittiin paikoitellen PAH -yhdisteisiin viittaava voimakas haju sekä ilmavirtauksia rakenteen tuuletustilassa.
Muut rakennetyypit:
Muina rakennetyyppeinä on käsitelty aikaisempiin rakennetyyppeihin liittyviä avauksia, jotka kuitenkin poikkeavat selvästi esitetyistä rakennetyypeistä.
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 6
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
4010 / 4. krs
välipohja
Avaus suoritettiin porraskäytävän kohdalla sijaitsevaan toimistoon,
jonka välipohjarakenteena oli havaintojen perusteella massiivinen
betonilaatta. Avaus keskeytettiin, eikä laatan paksuutta selvitetty.
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 14
6019 / 6. krs
ulkoseinä
Seinärakenne poikkeaa tilaan suoritetusta toisesta avauksesta (RAK
15) lämmöneristeiden osalta. Avauksen RAK 14 kohdalla lämmöneristeenä on käytetty ainoastaan mineraalivillaa. Villassa on havaittavissa lievää tummentumaa. Villa kerroksessa on aistinvaraisesti
havaittavissa lievää vetoa.
Havainnot:
Rakenneosa
Tunnus
Tila / Kerros
RAK 18
6008 / 6. krs
yläpohja
Rakenne tuulettuu havaintojen perusteella hyvin. Rakennetyypistä
YP 1 poiketen eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Ei aistinvaraisesti havaittavia vaurioita.
Havainnot:
Rakenneosa
Rak. tyyppi
Rak. tyyppi
Rakenneavauksista RAK 6, RAK 14 ja RAK 18 tehdyt havainnot ovat verrattavissa
aikaisemmin esitettyihin rakennetyyppeihin liittyviin havaintoihin. Eristetyypin muutos ei arviolta vaikuta merkittävästi rakenteiden toimintaan. Tapauksissa joissa rakenteen sisäpinna tiivis eriste on vaihdettu mineraalivillaan, on rakenteeseen lisätty
myös höyrynsulku (RAK 14 ja RAK 18).
2.2.3
Aistinvaraiset havainnot rakenteista
Rakenteiden kunto ja vaurioituminen
Rakennuksen sisäpuoliset tilat tarkastettiin aistinvaraisesti pintakosteusmittauksien
yhteydessä. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota etenkin kosteusvaurioihin viittaaviin vaurioihin / vaurioitumisen mahdollistaviin puutteisiin. Rakenneavauksien yhteydessä tehdyt havainnot on esitetty edellisessä kappaleessa, jossa käsitellään myös
muut rakenneavauksiin liittyvät havainnot.
23 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kellarikerroksessa esiintyy Vesijärvenkadun puoleisella maanvastaisella seinäosuudella viitteitä veden kulkeutumisesta rakenteen läpi. Vauriohavainnot rajoittuvat
arkiston tilojen alueelle. Vaurioiden todennäköinen aiheuttaja on aikaisemmin ulkovaipan havaintojen yhteydessä esitetty puutteellinen sadevesien ohjausjärjestelmä.
Kyseisissä tiloissa on havaintojen perusteella muista kellarikerroksen tiloista poiketen yhtenäinen seinärakenne, josta puuttuu erillinen sisäpuolinen tiilimuuri.
Arkistotiloissa sijaitsee lisäksi käytöstä poistettuja läpivientejä tai vastaavia luukkuja,
jotka on tukittu saneerauksen yhteydessä. Luukkujen tukkimiseen on käytetty ainakin paikoitellen mineraalivillaa, joka on villasta otetun mikrobinäytteen perusteella
mikrobivaurioitunut (näyte M 20). Villan takana on todennäköisesti maapohja / täytetty putkikanava tai vastaava. Rakenne oli tutkimushetkellä aistinvaraisesti todettavissa kosteaksi.
Kuva 13. Arkistotilassa sijaitseva vanha läpivienti, jonka tukkimiseen on käytetty mineraalivillaa.
Arkistotilojen seinärakenteiden lisäksi korkeaan kosteusrasitukseen viittaavia havaintoja tehtiin myös paikoitellen muidenkin kellarikerroksen seinä- ja pilarirakenteiden alaosissa sekä lattian pinnoitteissa (mm. arkistotilan linoleum-laatat ovat paikoitellen irti alustasta). Muiden tilojen seinärakenteiden vauriot ovat aistinvaraisesti
arvioituina selvästi arkiston vaurioita vähäisempiä.
24 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 14. Linoleum-laattojen vaurioita arkistotiloissa. Vauriot johtuvat mahdollisesti alapohjarakenteen kohonneesta kosteuspitoisuudesta.
Rakennuksen kellarikerroksen tilojen lattioissa on aikaisemman käyttötarkoituksen
jäljiltä teräslevyin peitettyjä kaapeli- yms. syvennyksiä. Havaintojen perusteella kyseisiin syvennyksiin on kertynyt rakennuksen käytön aikana vaihteleva määrä roskaa sekä rakennusjätettä, joka tulisi poistaa. Kellarikerroksessa esiintyy myös lattiattomia tiloja, joissa alapohjalaatan alapuolinen maa-aines on näkyvissä. Maa-aines
on havaintojen sekä rakenneavauksien perusteella hiekkaista ja mahdollistaa näin
ollen veden kapilaarisen nousun. Maa-aines sekä rakennusjäte voivat toimia sisäilman mikrobilähteenä. Myös puutteellinen puhtaanapito lisää selvästi sisäilman mikrobipitoisuuksia. Puutteelliseen puhtaanapitoon liittyviä havaintoja tehtiin yleisesti
ainoastaan rakennuksen kellarikerroksen tiloissa.
Kuva 15. Rakennusjätettä kaapelisyvennyksessä.
25 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kellarikerroksesta poiketen rakennuksen vanhan osan ylemmissä kerroksissa (1-6)
ei ole aistinvaraisesti havaittavissa selviä kosteusvaurioon viittaavia vaurioita. Tilojen käyttäjiltä saadun tiedon mukaan tiloissa on sattunut arviolta vähäisiä kosteusvaurioita rakennuksen käytön aikana. Vauriot ovat keskittyneet mm. hormien sekä
porraskäytävien yhteyteen. Aikaisemmin rakennuksen ulkovaipan tarkastuksien yhteydessä mainitut taidemuseon hallin mahdolliset vesikattovuodot ovat arviolta vähäisiä, eikä tutkimuksen yhteydessä saatu selviä viitteitä kosteusjälkien muodostumisen ajankohdasta. Vaurioiden tarkempi arviointi edellyttäisi rakenneavauksien
suorittamista vesikattorakenteeseen.
Vesijärvenkadun puoleisen rakennuksen ullakkotiloissa esiintyy paikoitellen runsaasti rakennusjätettä, joka tulisi poistaa tiloista. Rakennusjäte toimii vaurioituessaan mahdollisesti ylimääräisenä mikrobilähteenä sekä heikentää rakenteen toimintaa (tuuletus on paikoitellen tukossa) ja huollettavuutta (estää liikkumisen tiloissa).
Kuva 16. Rakennusjätettä rakennuksen yläpohjatilassa.
2.2.4
Kosteusmittaukset
Pintakosteusmittaukset
Rakennusrungon sekä ulkovaipan rakenteiden kosteuspitoisuutta tutkittiin pintakosteusmittauksilla otantana eri tiloista. Pintakosteusmittaukset suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, jonka ilmoittama lukuarvo perustuu sähkönjohtavuuteen. Mittatulos ei siis kerro rakenteen absoluuttista kosteuspitoisuutta. Kuivana referenssinä
voidaan pitää yleisesti alla esitettyjä valmistajan ilmoittamia arvoja, jotka vastasivat
havaintojen perusteella melko hyvin rakennuksesta mitattuja arvoja (kuiva referenssi rakennuksessa mm. rakennusrungon keskialueen pilarin yläosa / tiilimuurin keskialue):
- kuiva: betoni < 70
tiili < 40
- kostea: betoni 70…100
tiili 40…80
- märkä: betoni >110
tiili >80
26 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Pintakosteusmittauksien yhteydessä kellarikerroksen tiloista mitattiin yleisesti kohonneeseen kosteusrasitukseen viittaamia lukemia. Alapohjarakenteesta mitatut
lukemat vaihtelevat yleisesti välillä 70…90, korkeimman mitatun arvon ollessa noin
110 (GANN). Mittauksien yhteydessä ei havaittu merkittävää eroa Vesilahdenkadun
puolella ja sisäpihan puolella sijaitsevien tilojen välillä. Korkeimmat lukemat mitattiin
arkistotilan päädyssä sijaitsevan vesipisteen luota (yleistaso 90…100), kellarikerroksen pohjoispäädyssä sijaitsevasta varastosta (alapohjarakenteen yleistaso
85…100) sekä yksittäisiltä alueilta kellarikerroksen käytäviltä (yleistaso yli 90). Rakennuksen eteläpäädystä mitatut lukemat olivat hieman matalampia (yleistaso noin
65…70, korkeimpien lukemien ollessa noin 85 (GANN)).
Kellarikerroksen seinärakenteista (tiilimuuri) mitattiin paikoitellen hieman kohonneita
pintakosteuslukemia, korkeimpien mitattujen arvojen ollessa noin 70 (GANN). Kohonneeseen kosteusrasitukseen viittaavat lukemat mitattiin seinien alaosista. Seinärakenteista mitattujen pintakosteuslukemien yleistasona voidaan pitää kellarikerroksessa arvoa alle 60 (GANN).
Kerroksissa 1-6 pintakosteusmittaukset kohdennettiin ainoastaan julkisivurakenteen
sisäpintaan. Mittauksien yhteydessä ei tehty havaintoja merkittävästi kohonneista
pintakosteuslukemista. Mittaustuloksien yleistasona voidaan pitää kerroksien 1-6
ulkoseinärakenteissa tasoa alle 50 (GANN), korkeimpien mittaustuloksien ollessa
noin 60. Mittaustulokset ylittävät lievästi valmistajan ilmoittaman kuivan rakenteen
raja-arvon, mutta olivat tasaisia koko rakennuksessa. Tuloksien perusteella julkisivurakenteiden sisäpinnat ovat kuivia.
Rakennekosteusmittaukset
Rakennuksen ulkovaipan tiili- ja betonirakenteiden kosteuspitoisuutta tutkittiin rakennekosteusmittauksilla (porareikämittaus). Mittauksia suoritettiin yhteensä 29 kpl
(lattia / alapohja 6 kpl, pilarit/palkit 3 kpl, maanvastaiset seinät 7 kpl, väliseinät 3 kpl,
ulkoseinät 10 kpl). Mittauspisteet on esitetty liitteessä 1. (tutkimuskartta). Kosteusmittauksien tulokset on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1: Rakennekosteusmittaukset
päivämäärä
Sisäilma / kellari, kahvio
Sisäilma / kellari, varasto
Sisäilma / kellari, arkisto
Sisäilma / 1 b krs., toimisto
Sisäilma / 2 krs. avotoimisto
Sisäilma / 5 b krs., käytävä
Ulkoilma
mitta.
syvyys
rakenne
K1
K2
K3
K4
K5
K6
20.3.2013
20.3.2013
20.3.2013
20.3.2013
20.3.2013
20.3.2013
20.3.2013
Lattia, ovenpieli / kellari,
kahvio
Lattia, ulkoseinälinja / kellari, kahvio
Seinä, alaosa / kellari,
kahvio
Ikkuna, sisäpieli / kellari,
kahvio
Seinä, alaosa / kellari, työhuone
Seinä, ikkunan alta / kellari, työhuone
27 (49)
lämpötila
RH%
Abs. kosteus
22,7 C
o
12,3 C
o
19,5 C
o
19,9 C
o
23,2 C
o
21,9 C
10,9 %
16,1 %
9,8 %
5,3 %
4,5 %
8,1 %
2,22 g/m
3
1,73 g/m
3
1,66 g/m
3
0,92 g/m
3
0,94 g/m
3
1,60 g/m
3
~1,00 g/m
lämpötila
o
3
RH%
Abs. kosteus
o
67,1 %
12,78 g/m
3
o
61,2 %
10,58 g/m
3
o
10,6 %
1,83 g/m
3
o
19,4 %
2,78 g/m
3
o
21,5 %
3,30 g/m
3
o
17,1 %
3,35 g/m
3
40 mm
21,7 C
45 mm
20,0 C
40 mm
20,0 C
50 mm
16,8 C
45 mm
18,0 C
35 mm
22,1 C
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
K7
K8
K9
K10
K11
K12
K13
K14
K15
K16
K17
K18
K19
K20
K21
K22
K23
K24
K25
K26
K27
K28
K29
Lattia, pilarin juuri / kellari,
varasto
Pilarin alaosa / kellari, varasto
Ulkoseinän alaosa / kellari,
varasto
Betoniseinä, ulkoseinän
läheltä / kellari, arkisto
Väliseinä, käytävän pääty /
kellari, arkisto
Lattia, vesipiste / kellari,
arkisto
Seinä, vesipisteen alta /
kellari, arkisto
Lattia, ulkoseinän läheltä /
kellari, verstas
Ulkoseinä, 1,8m / kellari,
verstas
Ulkoseinä, lattian raja /
kellari, verstas
Lattia, keskialue / kellari,
verstas
Pilari, yläosa / 1 b krs.,
toimisto
Palkki, pilarin liitos / 1 b
krs., toimisto
Ulkoseinä, patterisyvennys
/ 2 krs., toimisto
Ulkoseinä, ikkuna / 2 krs.,
toimisto
/ 2 krs., aulan avotoimisto
Ulkoseinä, ikkuna, sisäpieli
/ 2 krs., aulan avotoimisto
/ 2 krs., toimisto
Ulkoseinä, ikkunan sisäpieli / 2 krs., toimisto
/ 5 krs., toimisto
Ulkoseinä, ikkunan sisäpieli / 5 krs., toimisto
/ 5 krs., kahvio
Ulkoseinä, ikkunan sisäpieli / 5 krs., kahvio
o
84,5 %
8,61 g/m
3
o
62,9 %
6,49 g/m
3
o
38,4 %
4,07 g/m
3
o
97,0 %
13,31 g/m
3
o
85,6 %
12,60 g/m
3
o
73,8 %
12,32 g/m
3
o
35,2 %
5,94 g/m
o
80,5 %
13,51 g/m
o
20,0 %
3,67 g/m
3
o
23,6 %
3,95 g/m
3
o
84,5 %
16,06 g/m
o
29,6 %
4,86 g/m
3
o
29,5 %
4,71 g/m
3
o
22,8 %
4,93 g/m
3
o
18,4 %
3,20 g/m
3
o
15,5 %
3,52 g/m
3
o
16,8 %
2,98 g/m
3
o
13,9 %
3,08 g/m
3
o
15,3 %
3,18 g/m
3
o
9,8 %
1,68 g/m
3
o
14,7 %
2,12 g/m
3
o
14,0 %
2,55 g/m
3
o
16,0 %
2,92 g/m
3
35 mm
11,3 C
50 mm
11,5 C
50 mm
11,9 C
45 mm
16,1 C
50 mm
17,3 C
40 mm
19,4 C
50 mm
19,6 C
25 mm
19,5 C
40 mm
21,1 C
45 mm
19,4 C
40 mm
21,7 C
40 mm
19,1 C
40 mm
18,7 C
45 mm
23,9 C
40 mm
20,3 C
40 mm
24,8 C
40 mm
20,4 C
35 mm
24,4 C
50 mm
23,2 C
35 mm
19,8 C
45 mm
17,0 C
40 mm
20,6 C
50 mm
20,9 C
3
3
3
Rakennekosteusmittauksien perusteella rakennuksen sisäilma on hyvin kuivaa, si3
3
säilman kosteuslisän ollessa yleensä alle 1 g/m (0…0,7 g/m ). Ilmiö todettiin rakennekosteusmittauksien sekä välipohjan eristetilan kosteusmittauksien yhteydessä. Ainoastaan kellarikerroksen sisäilman kosteuslisä on paikoitellen hieman korkeampi, mutta kuitenkin hyvin maltillinen.
Rakennekosteusmittauksien yhteydessä selvästi kohonneita kosteuspitoisuuksia
havaittiin ainoastaan kellarikerroksen alapohjarakenteessa sekä näkyvillä vaurioalueilla (mittaukset K1, K2, K7, K10, K11, K12, K14 ja K17). Mittauspisteiden suhteellinen kosteus sekä kosteuspitoisuus ovat selvästi muiden rakenteiden sekä vallitsevan ilmaston kosteuspitoisuutta korkeampi. Muiden kellarikerroksen mittauspis-
28 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
teiden (ulkoseinien sisäkuorimuurauksen / pilareiden alaosan yms.) kosteuspitoisuudet ovat selvästi alapohjarakenteen / vaurioalueiden tuloksia alhaisempia. Mittaustuloksien perusteella alapohjarakenteeseen nousee kosteutta todennäköisesti
kapillaarisesti alapohjan täyttömaista. Kosteusrasitus on kuitenkin havaintojen perusteella suhteellisen matala, eikä kosteutta siirry mittaustuloksien perusteella merkittävästi seinärakenteisiin.
Rakennekosteusmittauksia suoritettiin kellarikerroksen lisäksi kerroksien 2…5 ulkoseinärakenteeseen rakennuksen sisäpuolelta. Mittauspisteet sijoitettiin seinän sisäpinnan lisäksi ikkuna- ja patterisyvennyksiin, jotta mitta-anturi olisi mahdollisimman
lähellä rakenteen ulkopintaa. Mittauksien perusteella pyrittiin selvittämään, pääseekö ulkoseinärakenteeseen kosteutta detaljipuutteiden, vedenpoistojärjestelmän vuotojen tms. kautta.
Kerroksien 2…5 ulkoseinärakenteesta mitatut kosteuspitoisuudet sekä suhteellisen
kosteuden arvot ovat matalia, eikä rakenteissa havaittu poikkeuksellisen suurta kosteuslisää sisä- / ulkoilmaan verrattuna. Rakenteen kosteuslisä on enimmillään n. 2,5
3
g/m rakennuksen sisäilmaan verrattuna, rakenteen suhteellisen kosteuden ollessa
korkeimmillaan 22,8%. Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon mittausajankohta.
Mittaukset on suoritettu talvikaudella, jolloin rakenteilla on ollut aikaa kuivua n. 2…3
kk, eivätkä mittaustulokset näin ollen täysin poissulje vesivuotojen mahdollisuutta.
Mittaustuloksien perusteella julkisivurakenteissa ei esiinny merkittävää kosteuslisää.
Julkisivurakenteiden kosteusrasitus voi kuitenkin olla paikoitellen huomattavankin
korkea, etenkin syksyllä, jolloin sateet rasittavat rakenteita huomattavasti talvikautta
enemmän ja kuivumisolosuhteet ovat talvikautta heikommat.
Rakennusrungon rakennekosteusmittauksien lisäksi rakennekosteusmittauksia suoritettiin myös välipohjien eristetilaan. Eristetilan kosteusmittaukset suoritettiin
25.3.2013. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2: Välipohjan eristetilan rakennekosteusmittaukset
päivämäärä
Sisäilma / 2. krs
25.3.2013
mitta.
syvyys
rakenne
K30
K31
K32
K33
2. krs, huone 2017
2. krs, huone 2020
4. krs, huone 4009
4. krs, huone 4017
-
lämpötila
RH%
Abs. kosteus
23,1 C
10,9 %
2,25 g/m
lämpötila
RH%
Abs. kosteus
7,9 %
20,2 %
13,9 %
14,4 %
1,82 g/m
3
3,94 g/m
3
2,39 g/m
3
2,79 g/m
o
o
25,0 C
o
22,1 C
o
19,9 C
o
21,9 C
3
3
Välipohjan eristetilaan suoritettujen rakennekosteusmittauksien perusteella eristetilan kosteuspitoisuus on hyvin matala. Mittauksien yhteydessä ei havaittu kohonneita
kosteuspitoisuuksia / suhteellisen kosteuden arvoja, jotka mahdollistaisivat aktiivisen mikrobikasvuston välipohjan orgaanisessa eristemateriaalissa. Mittaustuloksia
tulkittaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että rakenteen suhteellinen kosteus voi
vaihdella huomattavasti vuodenajan mukaan. Etenkin välipohjarakenteissa rakenteen suhteellinen kosteus riippuu voimakkaasti sisäilman kosteuspitoisuudesta ja
näin ollen myös ulkoilman kosteuspitoisuuden vaihtelusta. Myös mahdolliset vesivuodot voivat rasittaa välipohjan reuna-alueita paikallisesti (nyt suoritetut eristetilan
rakennekosteusmittaukset suoritettiin rakenteen reuna-alueelle).
Tutkimuksen yhteydessä suoritettujen rakennekosteusmittauksien perusteella kohonneita / poikkeavia kosteuspitoisuuksia tai suhteellisen kosteuden arvoja ei havaittu näkyvien vaurioalueiden ja alapohjalaatan lisäksi muissa rakenteissa. Poikke-
29 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
uksellisen kuiva sisä- ja ulkoilma mittausajankohtana on voinut edesauttaa rakenteiden kuivumista ja mittaustulokset edustavatkin ainoastaan mittaushetkellä vallinnutta tilannetta. Rakenteiden kosteuspitoisuus kohoaa todennäköisesti hieman kesän / syksyn aikana, jolloin kosteusrasitus ja ilmankosteus ovat talvikautta korkeampia.
2.2.5
Mikrobitutkimukset
Tutkimuksen yhteydessä rakenteista otettiin materiaalinäytteitä mikronianalyysia
varten. Näytteenotto kohdistettiin rakenneavauksien yhteyteen sekä kosteusmittauksien / aistinvaraisten havaintojen perusteella mahdollisesti kosteusvaurioituneille
alueille. Materiaalinäytteitä otettiin yhteensä 21 kappaletta seuraavasti: välipohjan
eriste 11 kpl, puutavara (välipohja) 3 kpl, sisäpuoliset eristemateriaalit 4 kpl, tasoitteet (vaurioalue) 2 kpl ja rakennusjäte / vastaava 1 kpl. Taulukossa 3. on esitetty
sanallinen arvio materiaalinäytteiden mikrobianalyysien tuloksista. Näytteenottokohdat on esitetty tutkimuskartassa, liitteessä 1.
Taulukko 3: Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin tulokset
näyte
rakenne / materiaali
tila / rak. ava- kosteusvaurio indikaattorit
us
M1 välipohja / purueriste
2017 / RAK 1
viite vauriosta
M2 välipohja / sahatavara
2017 / RAK 1
ei viittaa vaurioon
2013 / RAK 2
ei viittaa vaurioon
2013 / RAK 2
ei viittaa vaurioon
306 / RAK 3
ei viittaa vaurioon
306 / RAK 3
ei viittaa vaurioon
322 / RAK 4
vahva viite vauriosta
4002 / RAK 5
viite vauriosta
4011 / RAK 7
ei viittaa vaurioon
M10 välipohja / mineraalivilla
4011 / RAK 8
viite vauriosta
M11 kellarin seinä / tasoite
akkuhuone / vahva viite vauriosta
M12 kellarin seinä / tasoite
arkisto / vahva viite vauriosta
M13 ulkoseinä / mineraalivilla
109 / RAK 11
ei viittaa vaurioon
109 / RAK 12
ei viittaa vaurioon
111 / RAK 13
ei viittaa vaurioon
6019 / RAK 14
ei viittaa vaurioon
M17.1 välipohja / purueriste
5025 / RAK 9
ei viittaa vaurioon
M17.2 välipohja / purueriste
A104 / RAK 10
ei viittaa vaurioon
A104 / RAK 10
ei viittaa vaurioon
M19 välipohja / mineraalivilla
6008 / RAK 16
ei viittaa vaurioon
M20 läpivienti / mineraalivilla
arkisto / vahva viite vauriosta
Materiaalinäytteiden laboratoriotulokset on esitetty tarkemmin liitteissä 2 ja 3.
Tutkimuksen yhteydessä otettujen materiaalinäytteiden perusteella rakennuksessa
esiintyy paikoitellen mikrobivaurioituneita rakenteita. Mikrobivaurioon viittaavia pitoisuuksia havaittiin välipohjan eristeissä (sahanpuru, 3/9 näytettä sekä mineraalivilla,
1/2 näytettä), kellarikerroksen seinätasoitteissa (aistinvaraisesti havaittavat kosteusvaurioalueet) sekä läpivientien täytteenä käytetyssä mineraalivillassa (kellarikerroksen arkistot). Materiaalinäytteitä ei otettu mm. rakennusjätteestä, joka ei varsinaisesti kuulu rakenteisiin ja tulisi poistaa tiloista. Mikrobivaurioon viittaavia pitoisuuksia ei havaittu välipohjien kantavissa puurakenteissa eikä 1. kerroksen ulkoseinien sisäpuolisissa lisäeristyksissä.
Materiaalien mikrobianalyysien tuloksien perusteella mikrobivaurioituneita materiaaleja esiintyy kellarikerroksen lisäksi 1-2, 3-4 ja 4-5. kerroksien välipohjissa. Mikrobivaurioon viittaavia pitoisuuksia havaittiin yhteensä seitsemässä näytteessä, joista
kaikissa havaittiin raja-arvot ylittävä aktinobakteeripitoisuus, homesieni-itiöiden pi-
30 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
toisuuden ollessa yleensä matala (raja-arvot ylittävä homesieni-itiöpitoisuus havaittiin ainoastaan neljässä näytteessä). Kosteusvaurioon viittaavia ja mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobilajeja / -sukuja havaittiin yhteensä kahdessatoista näytteessä. Kyseisten lajien pitoisuudet olivat kuitenkin kohonneita / merkittäviä ainoastaan
aikaisemmin mainittujen seitsemän näytteen kohdalla. Aktinobakteerien lisäksi näytteiden M12 (kellarin seinä / tasoite) ja M20 (läpivienti / mineraalivilla) kohdalla havaittiin kohonnut pitoisuus kosteusvaurioindikaattoreina pidettyjä sekä mahdollisesti
toksiinisia toksiineja tuottavia homesienilajeja.
Materiaalinäytteiden lisäksi mikrobivaurioiden esiintymistä rakennuksessa tutkittiin
sisäilmanäytteiden perusteella. Kohteesta otettiin yhteensä 7 sisäilmanäytettä eri
kerroksista. Taulukossa 4. on esitetty sanallinen arvio sisäilmanäytteiden mikrobianalyysien tuloksista. Näytteenottokohdat on esitetty tutkimuskartassa, liitteessä 1.
Taulukko 4: Sisäilmanäytteet
huone / tila
I1
I2
I3
I4
I5
I6
I7
Käytävä, kellarikerros
Tila A105, 1. krs.
Tila 2001, 2. krs. (tulostuspalvelu)
Tila 2008, 2. krs.
Käytävä 4001, 4. krs.
Tila 5012, 5. krs.
Tila 6010, 6. krs.
kosteusvaurio indikaattorit
viite vauriosta
ei viittaa vaurioon
ei viittaa vaurioon
ei viittaa vaurioon
ei viittaa vaurioon
viite vauriosta
heikko viite vauriosta
Sisäilmanäytteiden laboratoriotulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4.
Kellarikerroksen käytävältä otetussa sisäilmanäytteessä I1 esiintyy kohonnut sieniitiö –pitoisuus. Näytteessä esiintyy lisäksi huomattava määrä kosteusvaurioindikaattorina pidettyä Aspergillus versicolor sieniryhmän itiöitä. Kyseisen näytteen pitoisuudet ylittävät hieman toimistotiloissa yleisesti mikrobivaurioon viittaavana raja3
arvona pidetyn pitoisuuden 50 cfu/m .
5. kerroksen tilasta 5012 otetussa sisäilmanäytteessä I6 havaittiin raja-arvot ylittävä
pitoisuus aktinobakteereja. Ylitys on vähäinen mutta merkittävä, sillä suurimmassa
osassa näytteistä ei havaittu aktinobakteereja ollenkaan (havaittu ainoastaan näytteissä I6 ja I7). Yleisemmällä tasolla voidaan todeta, että aktinobakteeraja ei yleensä esiinny taajama-alueella, etenkään talviaikaan. Näytteen I6 sieni-itiö –pitoisuus ei
poikkea muista näytteistä, ollen myös hyvin matala.
Näytteiden I2…I5 ja I7 mikrobipitoisuudet ovat matalia (näytteiden I3 ja I4 erittäin
matalia). Näytteissä I2, I5 ja I7 esiintyy kuitenkin yksittäisiä kosteusvaurioindikaattoreina pidettyjen lajien itiöitä. Näytteissä on yleensä havaittavissa Aspergillus versicolor sieniryhmän lisäksi indikaattorilajeina Scopulariopsis ryhmän sieniä, sekä yksittäisiä muita kosteusvaurioindikaattorilajeja.
Sisäilmassa havaittuja kosteusvaurioindikaattoreita ei havaittu yleisesti materiaalinäytteissä. Scopulariopsis ryhmän sieniä havaittiin ainoastaan materiaalinäytteessä
M20 (kellarikerros, arkiston mineraalivilla eriste) ja Aspergillus versicolor ryhmän
sieniä ainoastaan materiaalinäytteessä M1 (välipohjan purueriste). Kellarikerroksesta otetuissa tasoitenäytteissä (vaurioalueet) havaittiin yleisimpinä lajeina kosteusvaurioindikaattoreita, joiden pitoisuudet olivat sisäilmassa hyvin pieniä / joita ei havaittu yleisesti sisäilmassa. Aktinobakteereja todettiin materiaalinäytteissä M1, M7,
M8, M10, M11, M12 ja M20, jotka on otettu rakennuksen kellari, 2., 4. ja 5. kerroksista.
Kohteesta otettujen mikrobinäytteiden perusteella on todennäköistä, että mikrobivaurioituneista materiaaleista siirtyy itiöitä myös sisäilmaan. Laboratoriotutkimuksien
tuloksien perusteella on kuitenkin mahdollista, että rakenteissa esiintyy mikrobikas-
31 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
vustoa jota ei todettu tutkimuksen yhteydessä, sillä materiaali- ja sisäilmanäytteiden
lajistot eivät vastaa täysin toisiaan. Tuloksien perusteella mikrobivaurioita esiintyy
mahdollisesti rakennuksen kellarikerroksen lisäksi myös kerroksissa 1, 2, 4, 5 ja 6.
Materiaalinäytteissä sekä sisäilmassa havaitut pitoisuudet ovat kuitenkin yleensä
melko pieniä, joka viittaa mahdollisesti mikrobien kulkeutumiseen vaurioalueelta
näytteenottokohdalle (näytteenottokohta ei ole varsinainen vaurioalue, vaan näytteessä havaitut pitoisuudet ovat kulkeutuneet alueelle esim. sisäilman / ilmavuotojen
mukana).
2.2.6
Sisäilman VOC-yhdisteet
Sisäilman laadun arvioimiseksi sekä mahdollista terveyshaittaa aiheuttavien tekijöiden poissulkemiseksi rakennuksen sisäilmasta kerättiin tutkimuksen yhteydessä
neljä VOC-näytettä (VOC, volatile organic compound = haihtuva orgaaninen yhdiste). Näytetunnukset sekä näytteidenottopaikat on esitetty taulukossa 5. sekä tutkimuskartassa, liitteessä 1.
Taulukko 5: VOC-näytteet
näytetunnus
tila / kerros
Näyte 1 (VOC)
Näyte 2 (VOC)
Näyte 3 (VOC)
Näyte 4 (VOC)
Näyte 5 (VOC)
524 / 5. kerros
6010 / 6. kerros
3006 / 3. kerros
tulostuspalvelu / 2. kerros
2010 / 2. kerros
VOC-näytteiden laboratorioanalyysien tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 5.
Näytteiden tuloksien tulkinnassa on huomioitu yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet
sekä näytteen kokonaispitoisuus (TVOC). Analyysin tuloksien perusteella näytteiden
pitoisuudet ovat pääsääntöisesti hyvin matalia, eikä poikkeuksellisen korkeita pitoisuuksia havaittu. Tutkimuksen yhteydessä kerättyjen VOC-näytteiden perusteella
rakennuksen sisäilmassa ei esiinny kemiallisia aineita epätavallisen korkeina pitoisuuksina.
2.2.7
Sisäilman mineraalivillakuitupitoisuus
Sisäilman mineraalivillakuitupitoisuutta arvioitiin tutkimuksen yhteydessä geeliteippinäytteellä 2. viikon laskeumasta. Geeliteippinäytteitä kerättiin tutkimuksen yhteydessä 3 kpl rakennuksen eri kerroksista. Näytetunnukset, näytteidenottopaikat sekä
sanallinen arvio laboratorioanalyysin tuloksesta on esitetty taulukossa 6. Näytteenottopaikat on esitetty lisäksi tutkimuskartassa, liitteessä 1.
Taulukko 6: Geeliteippinäytteet
näyte
tila / kerros
W TEVI 1
W TEVI 2
W TEVI 3
A101 / 1. kerros
317 / 3. kerros
5012 / 5. kerros
analyysitulos
alittaa raja-arvon
alittaa raja-arvon
alittaa raja-arvon
Mineraalivillakuitupitoisuuden määrityksen laboratoriotulokset on esitetty tarkemmin
liitteessä 6.
Kerättyjen näytteiden perusteella 2. viikon laskeumissa ei havaittu raja-arvoja ylittäviä mineraalivillakuitupitoisuuksia. Analyysin tuloksien perusteella tiloissa ei esiinny
poikkeuksellisia kuitulähteitä.
32 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
2.2.8
Rakennusmateriaalien PAH-aineet
Rakenneavauksien yhteydessä mahdollisesti PAH-yhdisteitä sisältävistä rakennusmateriaaleista toimitettiin materiaalinäyte laboratorioon PAH-analyysia varten. Taulukossa 7. on esitetty sanallinen arvio PAH-analyysin tuloksista. Näytteenottopaikat
on esitetty tutkimuskartassa, liitteessä 1.
Taulukko 7: PAH-analyysin tulokset.
näyte
tila / kerros
RAK-avaus
PAH 1
PAH 2
varasto / kellari
pysäköinnin valvonta / kellari
K039 / kellari
varasto / kellari
PAH 3
PAH 4
PAH 5
rak-osa
analyysitulos
RAK 23
RAK 20
alapohja
alapohja
ylittää raja-arvon
RAK 21
seinä
RAK 19
RAK 22
alapohja
seinä
ei ylitä raja-arvoa
PAH-analyysien laboratoriotulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 7.
Näytteiden PAH 1, PAH 2, PAH 3 sekä PAH 4 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet
ylittävät ympäristö- ja terveysviranomaisen määrittelemät raja-arvot. Mikäli kyseisiä
vedeneristemateriaaleja sisältäviin rakenteisiin kohdistetaan toimenpiteitä, tulee
työsuorituksen sekä jätteenkäsittelyn yhteydessä ottaa huomioon materiaalien PAHpitoisuus. Kyseiset materiaalit luokitellaan analyysin tuloksien perusteella ongelmajätteiksi ja ne voivat aiheuttaa terveyshaittaa, mikäli tiloissa työskentelevät henkilöt
altistuvat aineille.
2.2.9
Maaperänäytteet
Alapohjarakenteeseen kohdistuneiden rakenneavauksien yhteydessä rakennuksen
alapuolisesta täyttömaasta otettiin yhteensä neljä maa-ainesnäytettä laboratorioanalyysia varten. Taulukossa 8. on esitetty sanallinen arvio analyysin tuloksista.
Näytteenottopaikat on esitetty tutkimuskartassa, liitteessä 1.
Taulukko 8: Maaperänäytteiden analyysitulokset.
näyte
tila / kerros
TEVI MA 1
TEVI MA 2
TEVI MA 3
TEVI MA 4
varasto / kellari
K039 / kellari
taidemuseon varasto / kellari
analyysitulos
alittaa raja-arvot
alittaa raja-arvot
alittaa raja-arvot
alittaa raja-arvot
Maaperänäytteiden laboratorioanalyysin tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 8.
Laboratorioanalyysin tuloksien perusteella näytteissä ei esiinny kohonneita pitoisuuksia, jotka edellyttäisivät toimenpiteitä. Näytteessä TEVI MA 1 on kuitenkin todettu vähäinen PCB –pitoisuus, joka johtuu jostain ulkoisesta lähteestä (PCB yhdisteitä ei esiinny luontaisesti missään). Vastaavasti näytteessä TEVI MA 4 on todettu
matala PAH –pitoisuus, jota voidaan myös pitää poikkeavana. Mikäli alapohjarakenteeseen kohdistetaan toimenpiteitä, on lisänäytteiden ottaminen suositeltavaa.
33 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
2.2.10
Yhteenveto rakennuksen sisäpuolisten rakenteiden vaurioitumisesta
Rakennuksen tiloissa on paikoitellen havaittavissa aistinvaraisesti selviä viitteitä
kosteuden aiheuttamista vaurioista. Vauriohavaintoja esiintyy etenkin kellarikerroksen tiloissa, Vesijärvenkadun puoleisessa maanvastaisessa seinässä sekä muiden
seinä- ja pilarirakenteiden alaosissa. Myös lattiapinnoitteissa esiintyy kellarikerroksessa paikoitellen kohonneeseen kosteusrasitukseen viittaavaa pinnoitteiden vaurioitumista. Tehtyjen havaintojen perusteella suurimmat vauriot esiintyvät arkistotiloissa.
Pintakosteusmittauksien tulokset vastaavat aistinvaraisia havaintoja. Mittaustuloksien perusteella kellarikerroksen alapohjarakenteen kosteustaso on yleisesti hieman
kohonnut. Yksittäisillä alueilla havaittiin alapohjarakenteessa selvästi kohonneita
lukemia (yleistaso noin 100 GANN). Alapohjarakenteen lisäksi myös seinärakenteiden alaosissa havaittiin paikoitellen kohonneeseen kosteusrasitukseen viittaavia
mittaustuloksia.
Rakennekosteusmittauksien tulokset vastaavat pintakosteusmittauksien tuloksia
sekä aistinvaraisesti suoritettuja havaintoja. Rakennekosteusmittauksien yhteydessä selvästi kohonneita kosteuspitoisuuksia havaittiin ainoastaan kellarikerroksen
alapohjarakenteessa sekä näkyvillä vaurioalueilla. Kyseisten rakenteiden kosteuspitoisuus on selvästi muita rakenteita korkeampi. Alapohjarakenteen kohonnut kosteusrasitus aiheutuu havaintojen perusteella todennäköisesti rakennuksen alapohjatäytön kautta rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta. Rakenneavauksien perusteella
alapohjatäyttö on kapillaarisesti kosteutta siirtävää maa-ainesta.
Alapohjarakenteessa havaittiin kolmen rakenneavauksen yhteydessä bituminen vedeneristys (puuttui yhden rakenneavauksen kohdalla). Tutkimustuloksien perusteella vedeneristys ei ole pääsääntöisesti enää toimiva ja mahdollistaa kosteuden siirtymisen myös vedeneristeen yläpuolisiin rakennekerroksiin. Rakenteiden rasitustaso on rakennekosteusmittauksien perusteella kuitenkin arviolta maltillinen, sillä selvästi kohonneita kosteuspitoisuuksia ei havaittu tutkimushetkellä esim. seinärakenteiden alaosissa. Kosteusrasitus voi kuitenkin vaihdella mm. vuodenajan mukaan,
mihin viittaavat myös aistinvaraisesti havaitut vauriojäljet seinärakenteiden alaosissa.
Alapohjarakenteeseen kohdistuneiden rakenneavauksien yhteydessä rakenteissa
havaituista bitumieristyksistä otettiin materiaalinäyte PAH-analyysia varten. Myös
alapuolisen maa-aineksen haitta-ainepitoisuus tutkittiin rakenneavauskohdista.
PAH-analyysin tuloksien perusteella kaikkien alapohjarakenteen vedeneristyksestä
otettujen näytteiden PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet ylittävät ympäristö- ja terveysviranomaisten määrittelemät raja-arvot ja materiaalit luokitellaan näin ollen ongelmajätteiksi. Alapohjarakenteen lisäksi PAH-yhdisteitä sisältäviä bitumisivelyitä
havaittiin rakennuksen kellarikerroksen seinissä, betonirakenteen sisäpinnassa sisäpuolelle näkyvän tiilimuurauksen takana. Seinän välitilassa havaittiin aistinvaraisesti paikoitellen ilmavirtaus, joka viittaa mahdollisesti ilmavuotoon rakenteen läpi.
Havainto voi johtua myös rakenneavauksesta. Mikäli rakenteen läpi tapahtuu ilmavirtausta, on mahdollista että bitumin aiheuttamat päästöt siirtyvät sisäilmaan.
Alapohjarakenteen täyttömaasta otettujen maaperänäytteiden haitta-aine pitoisuudet eivät ole laboratorioanalyysin perusteella kohonneita. Kahdessa näytteessä havaittiin kuitenkin matala PCB / PAH pitoisuus. Kyseisiä aineita ei esiinny luonnossa,
joten ne ovat peräisin jostain ulkoisesta lähteestä.
Kellarikerroksesta otetun sisäilmanäytteen laboratorioanalyysin perusteella näytteessä esiintyy kohonnut sieni-itiöpitoisuus, joka sisältää huomattavan määrän kosteusvaurioindikaattorina pidetyn lajin itiöitä. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysien
sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella kellarikerroksen mahdollisia mikrobiläh-
34 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
teitä ovat mm. rakennusjäte ja roska (esiintyy paikoitellen sekundääritiloissa sekä
lattioiden alapuolisissa kaapelikäytävissä), maaperä (kellarikerroksessa on lattiattomia tiloja), näkyvät kosteusvaurioalueet (tasoitekerrokset todettiin mikrobivaurioituneiksi) sekä vaurioituneet rakennusmateriaalit (mm. luukkujen täytteenä käytetty
mineraalivilla). Mikrobianalyysien tuloksien perusteella on mahdollista, että rakenteissa esiintyy mikrobikasvustoa jota ei todettu tutkimuksen yhteydessä, sillä materiaali- ja sisäilmanäytteiden lajistot eivät vastaa täysin toisiaan.
Kohteen vanhan osan ylemmissä kerroksissa (1-6) ei ole aistinvaraisesti havaittavissa selviä kosteusvaurioon viittaavia vaurioita. Näin ollen aistinvaraisten havaintojen perusteella vaurioituminen rajoittuu kellarikerroksen rakenteisiin, jossa vauriot
johtuvat pääsääntöisesti maaperästä nousevasta kosteudesta sekä puutteellisesta
vesien ohjauksesta. Käyttäjien mukaan ylempien kerroksien tiloissa on kuitenkin
sattunut yksittäisiä kosteusvaurioita käytön aikana, mutta niiden aiheuttamat vauriot
on korjattu tai vauriot ovat olleet hyvin vähäisiä.
Rakennuksen kerroksissa 1-6 suoritettiin pinta- sekä rakennekosteusmittauksia julkisivurakenteen sisäpintaan. Kummankin mittausmenetelmän tuloksien perusteella
rakenne oli tutkimushetkellä kuiva, eikä mittauksien yhteydessä havaittu viitteitä kohonneesta kosteusrasituksesta. Rakennuksen ulkopuolella suoritetun tarkastuksen
perusteella julkisivurakenne altistuu kuitenkin todennäköisesti normaalia korkeammalle kosteusrasitukselle. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin mm. detaljipuutteita ja
halkeamia jotka mahdollistavat veden siirtymisen rakenteeseen, vedenpoistojärjestelmän vaurioita ja puutteita (sadevesiä ei ole ohjattu hallitusti katualueella) sekä
puutteita maanpinnan kallistuksissa.
Tutkimuksen yhteydessä suoritetut kosteusmittaukset on suoritettu talvikaudella,
jolloin rakenteilla on ollut aikaa kuivua mahdollisen kosteusrasituksen jälkeen n.
2…3 kk. Mittaustulokset eivät näin ollen poissulje rakenteiden kausittaista kohonnutta kosteusrasitusta. Esimerkiksi julkisivurakenteiden kosteusrasitus on todennäköisesti paikoitellen huomattavan korkea syksyllä / keväällä, jolloin sateet rasittavat
rakenteita huomattavasti talvikautta enemmän ja kuivumisolosuhteet ovat talvikautta
heikommat.
Rakennuksen 1. sekä 6. kerroksessa on asennettu tilamuutoksien yhteydessä sisäpuolisia lisälämmöneristyksiä. Rakenteita voidaan pitää rakennetyypin perusteella
lievinä riskirakenteina, mutta kyseisissä rakenteissa ei havaittu aistinvaraisen tarkastelun eikä mikrobinäytteiden perusteella vaurioitumista. Rakenteiden tuulettuvuus sekä rakennetyyppi vaihtelevat hieman eri avauskohdilla. Paikoitellen sisäpuolelta lisäeristetyissä rakenteissa havaittiin rakenneavauksien yhteydessä viitteitä
ilmavuodoista, jonka perusteella rakenteiden tiiveys on todennäköisesti puutteellinen. Lisäeristetyt yläpohjarakenteet vastaavat vaurioitumiseltaan sekä tuuletukseltaan 6. kerroksen seinärakenteita (ei vaurioita, tuulettuvuus vaihtelee).
Suoritettuja tutkimuksia ja mittauksia kohdistettiin ulkovaipan rakenteiden lisäksi
välipohjarakenteisiin. Välipohjarakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti merkkejä vaurioitumisesta, mutta ulkopuolelta suoritetun tarkastuksen perusteella mm. parvekkeiden liitosdetaljeissa esiintyy puutteita. Myös lähtötietoaineistossa on esitetty
epäilyjä välipohjarakenteiden vaurioista.
Välipohjarakenteisiin suoritettujen rakenneavauksien yhteydessä havaittiin aistinvaraisesti vähäisiä viitteitä rakenteiden mahdollisesta vaurioitumisesta. Rakennekerroksissa havaittiin ulkoseinälinjalla paikoitellen aistinvaraisesti ulkoista kosteusrasitusta sekä ilmavirtauksia rakennekerroksissa. Pääsääntöisesti rakennekerrokset
olivat kuitenkin aistinvaraisten havaintojen sekä pintakosteusmittauksien perusteella
kuivia. Välipohjarakenteen eristetilasta suoritetut rakennekosteusmittaukset eivät
myöskään viittaa rakenteen kohonneeseen kosteusrasitukseen.
35 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Rakenneavauksien yhteydessä välipohjarakenteesta otettujen materiaalinäytteiden
mikrobianalyysien perusteella välipohjarakenteen eristekerroksissa esiintyy mikrobivaurioita. Mikrobivaurioon viittaavia pitoisuuksia havaittiin välipohjan eristeissä seuraavasti: sahanpuru, 3/9 näytettä sekä mineraalivilla, 1/2 näytettä. Mikrobivaurioon
viittaavia pitoisuuksia ei havaittu välipohjarakenteiden kantavissa puurakenteissa.
Näytteiden perusteella mikrobivaurioituneita materiaaleja esiintyy ainakin 1-2, 3-4 ja
4-5. kerroksien välisissä välipohjissa.
Kohteen sisäilmasta kerättyjen sisäilmanäytteiden mikrobianalyysien perusteella
ylempien kerroksien (kerrokset 1-6) sisäilma on pääsääntöisesti puhdasta. Ainoastaan 5. kerroksesta kerätyssä sisäilmanäytteessä havaittiin raja-arvot ylittävä aktiobakteeripitoisuus. Muissa näytteissä havaittiin ainoastaan yksittäisiä kosteusvaurioindikaattorilajien itiöitä, jotka eivät suoraan viittaa sisäilmahaittaan, mutta viittaavat mahdollisesti kosteusvaurioituneiden materiaalien sijaitsemiseen rakennuksessa. Vähäiset pitoisuudet voivat olla peräisin myös virhelähteistä (huonekasvit, roskat, yms).
Sisäilmanäytteissä havaittuja kosteusvaurioindikaattoreita ei havaittu yleisesti tutkimuksen yhteydessä kerätyissä materiaalinäytteissä, aktinobakteereja lukuun ottamatta. Tutkimuksen tuloksien perusteella on siis mahdollista, että rakennuksessa
esiintyy vielä toteamattomia mikrobivaurioita. Tuloksia tulkittaessa tulee kuitenkin
ottaa huomioon, että materiaalinäytteitä ei kerätty mm. rakennusjätteestä, joka ei
varsinaisesti kuulu tiloihin ja tulisi poistaa tiloista (jätettä havaittiin mm. ullakkotiloissa). Myös ulkopuolisen tarkastuksen yhteydessä Vesijärvenkadun puolella havaittujen puuttuvien ikkunoiden kautta mahdollisesti rakenteisiin päässeen veden aiheuttamat vauriot on suositeltavaa selvittää lisätutkimuksena. 5. kerroksen sisäilmanäyte on otettu mahdollisesti ikkunoiden kautta kastuneen alueen alapuolelta.
Mikrobipitoisuuksien lisäksi sisäilman laatua arvioitiin VOC-näytteiden, ilmankosteusmittauksien sekä mineraalivillakuitupitoisuuden perusteella. VOC-analyysin tuloksien perusteella näytteiden pitoisuudet ovat pääsääntöisesti hyvin matalia. Tutkimuksen yhteydessä kerättyjen VOC-näytteiden perusteella rakennuksen sisäilmassa ei esiinny kemiallisia aineita epätavallisen korkeina tai terveydelle haitallisina
pitoisuuksina. Myöskään 2. viikon laskeumissa ei havaittu raja-arvoja ylittäviä mineraalivillakuitupitoisuuksia.
Rakennekosteusmittauksien perusteella rakennuksen sisäilma on hyvin kuivaa, si3
3
säilman kosteuslisän ollessa yleensä alle 1 g/m (0…0,7 g/m ). Kuiva sisäilma voi
mahdollisesti aiheuttaa ärsytysoireita etenkin talviaikaan, jolloin ilman kosteus on
alhaisimmillaan.
36 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
2.3
Ilmanvaihtojärjestelmä
Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat iv-konehuoneissa. TK01, TK 04, TK15, TK16 ja TK 17 sijaitsevat 6
kerroksen iv-konehuoneissa (4 kpl), TK02 sijaitsee taidehallin vesikatolla (2 krs), ja
TK03 kellarikerroksessa. Erillisiä huippuimureita on rakennuksen vesikatoilla.
2.3.1 Ilmanvaihtokoneet
Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat koteloidut ilmanvaihtokoneet.
Taulukko 9: Ilmanvaihtokoneiden palvelualueet ja käyntiajat
Positio/palvelualue
Vuo- arkisin
viikonloppu
si
TK01/taidemuseo 6 krs
2008 6:00 - 19:00
13.30 - 14.30
TK02/taidehalli
1986 6:00 - 21:00
9:00 – 18:00
TK03/kellaritilat
2008 7:00 – 17:30
TK04/tulostuspalvelut 2 2005 0:00 – 24:00
0:00 – 24:00
krs.
TK15/toimistotilat 2 – 5 2008 6:00 – 17:30
krs.
TK16/toimistotilat 2 – 5 2008 6:00 – 17:30
krs.
TK17/toimistotilat 1a ja 2008 6:00 – 17:30
1y krs.
Huom
TK/PK
TK/PK
TK/PK
TK/PK
TK/PK
TK/PK
TK/PK
Kaikki ilmanvaihtokoneet on varustettu lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Jäähdytyspatteri (vedenjäähdyttäjä palvelee) on koneissa TK01, TK15, TK16, ja TK17.
37 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 17. Ilmanvaihtokoneet on asennettu (TK02.ta lukuun ottamatta) vuosina 2005 ja 2008
ja niillä on runsaasti teknistä käyttöikää jäljellä.
Tulo- ja poistoilman suodatus on toteutettu konekohtaisilla ilmansuodattimilla (pussi,
suodatusluokka F7 tulo ja F5 poisto). Pistokoeluonteisissa tarkastuksissa suodatinasennukset vaikuttivat tiiviiltä, eikä merkittäviä ohivuotoja havaittu.
Kuva 18. Ilmanvaihtokoneen pussisuodattimen asennus on tiivis, ohivirtausta ei esiinny.
38 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Puhallinkammiot, lämmöntalteenottolaitteiden ja lämmityspattereiden otsapinnat
olivat puhtaita (huolto on riittävällä tasolla).
Kuva 19. Lämmityspatterin otsapinta on puhdas.
Rakennuksen ilmanvaihtoa palvelevat seuraavat erilliset huippuimurit ja kanavapuhaltimet.
Taulukko 10: Erilliset poistopuhaltimet ja niiden palvelualueet
Positio
Palvelualue
KP01
arkisto 1 krs.
PK21
iv-konehuone 1 (ylilämmön poisto)
PK22
iv-konehuone 2 (ylilämmön poisto)
TK15PF02
likaiset tilat
TK15PF03
likaiset tilat
TK15PF04
likaiset tilat
2.3.2 Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja kanavareitit
Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua peltikanavaa ja
kanttikanavaa. Kanavistoja on kerroksissa (kellari – 6 kerros) pääosin uusittu/muutettu vuonna 2008 tehdyn ilmanvaihtosaneerauksen yhteydessä, mutta myös
vanhempia asennuksia on käytössä. Runkokanavat on pystyosiltaan asennettu osin
porraskäytäviin näkyviin ja osin seinille pystykoteloihin. Vaakaosuudet on asennettu
käytävien kattoihin. Likaisten tilojen poistoilmakanavina on käytössä rakenneaineisia hormeja (tiili), jotka on tehdyn saneerauksen yhteydessä pinnoitettu/tiivistetty.
Pääte-elimien haarakanavat on asennettu osin näkyviin ja osin alaslaskettuihin kattoihin. Silmämääräisesti arvioituna kanavat vaikuttivat melko puhtailta, eikä suuria
pölykertymiä havaittu.
39 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 20. Tuloilmakanavassa on hieman pölykertymää 6 kerros (visuaalisesti arvioituna pöly2
kertymä n. 0,5 g/m ).
Suunnitelmien (vuodelta 2007) mukaan äänenvaimentimien äänenvaimennusmateriaalina on käytetty pinnoitettua vaimennusmateriaalia (tyyppihyväksytty, ei irtoa
kuituja). Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan äänenvaimentimien pintamateriaalit vaikuttivat puhtailta ja ehjiltä.
Kuva 21. Kanavistossa olevan äänenvaimentimen pintamateriaali on puhdas ja ehjä.
40 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 22. Ilmanvaihtokoneen kammiossa olevat äänenvaimennuslamellit ovat pinnoiltaan
puhtaita ja ehjiä.
2.3.3 Päätelaitteet ja ilmanjakotapa
Rakennuksen kaikissa tiloissa on sekä tulo-, että poistoilmapäätelaitteet ja ilmanjako on toteutettu sekoittavana. Päätelaitteita on uusittu/lisätty tehdyn saneerauksen
yhteydessä. Tuloilman pääte-eliminä on käytetty kattohajottajia, seinäsäleikköjä ja
tuloilmaventtiilejä. Poistoilman pääte-eliminä on käytetty poistoilmaventtiilejä.
Kuva 23. Tuloilman kattohajottaja toimistohuone 312.
Tilojen ilmamääriä (tulo ja poisto) mitattiin pistokoeluonteisesti, painottuen tiloihin,
joissa on koettu sisäilman laatuun tai ilmanvaihdon toimintaan liittyviä ongelmia.
Mittauspaikat on merkitty tutkimuspaikkojen sijaintikarttaan (lvi liite 1).
41 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 24. Tilojen ilmamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti.
Tehtyjen mittausten perusteella voidaan todeta, että mitatuissa tilakohtaisissa ilmamäärissä ei pääsääntöisesti ole merkittäviä poikkeamia suunnitteluarvoihin. Kellarikerroksessa havaittiin kiinteistökierroksen yhteydessä, että tilojen tuuletusikkunoita
pidetään pääsääntöisesti auki ja saadun tiedon mukaan ilmanvaihto on koettu osin
riittämättömäksi. Suunnitelmien mukaan tilojen ilmanvaihto on mitoitusarvoiltaan
3
2
luokkaa 2 (dm /s)/m , mikä ei kaikilta osin vastaa tilojen nykykäyttöä (pysäköinnin
tarkastajien taukotila / pohjakuvissa siivoojien pukuhuone). Lisäksi havaittiin, että
erityisesti pysäköinnin tarkastajien taukotilassa on todennäköisesti oikosulkuvirtausta, koska tulo- ja poistoilman päätelaitteet ovat lähellä toisiaan (etäisyys n. 30 cm).
Kerroksissa toimistotilojen ikkunoissa olevat vanhan järjestelmän aikaiset korvausilmaventtiilit (karmi-/rakoventtiilit) ovat edelleen toimintakuntoisia (mikäli vivusto on
toimiva). Venttiilit saattavat aiheuttaa häiriötä nykyisen ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan, mikäli ovat auki asennossa. Perusparannukseen liittyvien piirustusten mukaan kerrosten rakoventtiilien etulevyt puretaan, reiät pursotetaan täyteen eristysvaahtoa ja reiät varustetaan valkoisin peitelevyin ruuvikiinnityksellä.
Rakennuksen sisäisiä tilojen välisiä painesuhteita selvitettiin hetkellisillä pistokoeluonteisilla paine-eromittauksilla, sekä merkkisavujen avulla.
42 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 25. Hetkellinen paine-eromittaus
Tehtyjen hetkellisten paine-eromittausten perusteella voidaan todeta, että rakennuksen Kellari-, 1. - ja 2. kerroksen tilat ovat hieman ylipaineisia porraskäytäviin
nähden, sekä kerrokset 3 - 6 ovat hieman alipaineisia porraskäytäviin nähden.
Sisä- ja ulkoilman välisiä paine-eroja mitattiin jatkuvatoimisilla automaattisesti tietoa
tallentavilla mittauslaitteistoilla, kolmesta eri tilasta (mittausjakso noin yksi viikko).
Mittauspaikat on merkitty tutkimuspaikkojen sijaintikarttaan (lvi liite 1).
Kuva 26. Automaattisesti tietoja tallentava paine-eromittauslaitteisto asennettiin mm. toimistohuoneeseen 408 (mittausjakso noin yksi viikko).
43 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Tehtyjen jatkuvatoimisten paine-eromittausten perusteella voidaan todeta kerrosten
toimistohuoneiden (408 ja 512) olevan hieman ylipaineisia ulkoilmaan nähden (ka.
408 0,5 Pa ja ka 512 1,8 Pa). Kellarikerroksen tila (siivoustj tila) on hieman alipaineinen ulkoilmaan nähden (ka -6,0 Pa). Mittauspaikat on merkitty tutkimuspaikkojen sijaintikarttaan (lvi liite 1).
2.3.4 Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet
Rakennuksen ilmanvaihtolaitteita ohjataan, valvotaan ja säädetään vapaasti ohjelmoitavalla rakennusautomaatiojärjestelmällä (DDC), joka on TAC:n valmistama.
Järjestelmällä on graafinen käyttöliittymä (valvomo-pc) toisessa rakennuksessa ja
paikalliskäyttölaitteet rakennuksessa sijaitsevissa alakeskuksissa.
Kuva 27. Näkymä rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskuksessa sijaitsevasta paikalliskäyttölaitteesta.
Järjestelmää on laajennettu ilmanvaihdon peruskorjauksen yhteydessä vuonna
2007. Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja ohjataan rakennusautomaation aikaohjelmien välityksellä. Tulo- ja poistokoneiden käyntiajat on esitetty kappaleessa 2.3.1
Ilmanvaihtokoneet taulukko 1.
Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan ilmanvaihtokoneiden säätöpiirit
toimivat suunnitellulla tavalla, eikä poikkeamia havaittu.
Kiinteistökierroksella tehtyjen havaintojen mukaan useassa eri kerroksessa toimistohuoneiden lämmityspattereiden termostaattisten patteriventtiilien irtoanturit (kapillaariset) olivat irti/sijainti väärä.
44 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Kuva 28. Patteriventtiilin irtoanturi makaa lattianrajassa patterin paluuputkea vasten.
Patteriventtiilit ovat pääosin keskimääräisen teknisen käyttöikänsä lopussa.
45 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
3
JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Seuraavassa on esitetty yhteenveto keskeisimmistä tutkimustuloksista sekä ehdotus jatkotoimenpiteistä. Ennen mahdollisia korjaustöitä on suoritettava korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit,
laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet.
3.1
Turvallisuutta heikentävät tekijät
Kohteen rakenteissa esiintyy paikoitellen mikrobivaurioita sekä PAH-yhdisteitä, jotka
voivat aiheuttaa terveydelle haitallisia päästöjä sisäilmaan. Kohonneita mikrobipitoisuuksia havaittiin myös osassa rakennuksen sisäilmasta otetuissa näytteissä.
3.2
Sisäilman laatuun vaikuttavat vauriot
Kohteen korjaustoimenpiteitä määriteltäessä tulee ottaa huomioon korjauksilta vaadittu tavoitetaso sekä tilojen käyttötarkoitus. Tutkimuksen yhteydessä havaitut vauriot on jaettu ja esitetty tässä kappaleessa kiireellisiin / välttämättömiin toimenpiteisiin, sekä mahdollisesti sisäilman laatuun vaikuttaviin toimenpiteisiin.
Rakenteiden säilymisen kannalta välttämättömänä toimenpiteenä voidaan pitää rakenteiden kosteusrasituksen alentamista. Keskeisimpiä kosteusrasitusta kohottavia
puutteita ovat ulkopuolisen tarkastuksen yhteydessä havaitut detaljipuutteet sekä
vedenpoistojärjestelmän ja vesikatteen vauriot. Myös muut rappauspinnan vauriot,
kuten halkeamat, kohottavat rakenteen kosteusrasitusta. Rappauskartoituksen
suorittaminen kopo -kartoituksena on suositeltavaa, ennen kuin julkisivuihin
kohdennetaan toimenpiteitä.
Havaintojen perusteella kohteen julkisivu ja vesikattorakenteille on suositeltavaa
suorittaa seuraavat toimenpiteet:
- vedenpoistojärjestelmän uusiminen vaurioituneilta osin sekä vedenpoistojärjestelmän sulatuskaapeleiden kunnostus / uusiminen
- sadevesien hallittu ohjaaminen katualueella niin, että sadevedet eivät kastele rakennuksen kellarikerroksen maanvastaisia seiniä
- sisäpihan puoleisen pihakannen vedeneristyksen uusiminen sekä piharakenteiden kallistuskorjaukset niin, että valumavedet eivät ohjaudu kohti rakennusta
- vesikattorakenteen vaurioiden korjaus sekä kattotarvikkeiden kiinnityksien
ja läpivientien tiiveyden tarkastus
- julkisivuihin liittyvät detaljikorjaukset (mm. ikkunoiden vesipellit sekä sisäpihan puoleisen kattotasanteen ja parvekkeiden liitokset rakennukseen)
- kattotasanteen vesikatteen kallistuskorjaukset.
Esitettyjä toimenpiteitä voidaan pitää rakenteiden kosteusrasituksen alentamisen
kannalta välttämättöminä.
Taidemuseon vesikatteessa havaittiin alapuolisen tarkastuksen yhteydessä viitteitä
veden liikkeistä rakenteen läpi. Rakenneratkaisusta johtuen (käännetty kattorakenne) vesikatteen katemateriaalin tarkastaminen ei onnistu yläpuolelta, ilman lämmöneristekerroksen poistamista. Tarkastuksen suorittaminen on suositeltavaa,
jotta mahdollisten vuotojen syitä voidaan arvioida paremmin. Samalla on mahdollista selvittää vesikattoon liittyvät detaljit sekä niiden toimivuus.
Kohteen ikkunat on uusittu käytön aikana ja ikkunoiden kunto on aistinvaraisen tarkastuksen perusteella pääsääntöisesti hyvä / kohtalainen. Ikkunoiden detaljikassa
sekä tiiveydessä esiintyy kuitenkin yleisesti puutteita. Uudet ikkunat on asennettu
vanhojen karmien sisään, jolloin detaljien toteutukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Osassa ikkunoista on myös korvausilmaventtiili, jonka käyttö tulisi estää (rakennuksessa on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto, jolloin korvausilmaventtiili toimii
46 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
hallitsemattomana korvausilmareittinä ja häiritsevät ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa).
Suositeltavia toimenpiteitä ovat:
- ikkunoiden korvausilmaventtiilin käytön estäminen
- ikkunoiden tiivistykset / detaljikorjaukset
- Vesijärvenkadun puolelta puuttuvien ullakkoikkunoiden asentaminen / aukon tukkiminen muulla rakenteella niin, että sadevesi / lumi ei pääse sisälle
rakennukseen.
Rakennuksen sisäpihalla sijaitsevien parvekkeiden kunto on aistinvaraisen tarkastuksen perusteella heikko. Parvekkeiden korjaussuunnittelun käynnistäminen
on suositeltavaa. Korjaussuunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota parvekerakenteen ja rakennusrungon väliseen liitokseen, jonka toiminnassa havaittiin
puutteita tutkimuksen yhteydessä.
Rakennuksen sisäpuolella aistinvaraisesti havaittavissa olevat vauriot keskittyvät
pääsääntöisesti rakennuksen kellarikerrokseen. Kellarikerroksessa esiintyy yleisesti
viitteitä rakenteiden voimakkaasta kosteusrasituksesta. Viitteitä on havaittavissa
mm. Vesijärvenkadun puoleisessa maanvastaisessa seinässä, alapohjalaatassa
sekä seinien alaosissa. Kosteusmittauksien sekä materiaalinäytteiden perusteella
rakenteissa esiintyy selviä kosteus- sekä mikrobivaurioita. Myös kellarikerroksesta
otetussa sisäilmanäytteessä on havaittavissa viite mikrobivauriosta.
Tutkimustuloksien perusteella kellarikerroksen rakenteille suositellaan seuraavia
toimenpiteitä:
- näkyvien vaurioalueiden puhdistaminen mekaanisesti / vaurioituneiden materiaalien poistaminen tiloista
- rakennusjätteen poistaminen tiloista
- tilojen kokonaisvaltainen siivous
- maapohjatilojen sinetöinti / eristäminen muista tiloista tai alapohjalaatan valaminen maapohjatiloihin
- tilojen painesuhteiden määrittely ja korjaus niin, että mahdolliset epäpuhtaudet eivät pääse leviämään työpisteisiin. Toimenpide tulee toteuttaa etenkin, mikäli kaikkia vaurioita ei saada poistettua.
Esitettyjä toimenpiteitä voidaan pitää oleellisina rakennuksen sisäilman laadun parantamiseksi. Rakennusjätteitä havaittiin kellarikerroksen tilojen lisäksi myös mm.
rakennuksen ullakkotilassa. Rakennusjätteiden poiston yhteydessä tulee tarkastaa myös vesikaton tuuletuksen toimivuus. Havaintojen perusteella tuuletuksessa esiintyy puutteita. Kellarikerroksen maanvastaisiin rakenteisiin kohdistuvien
korjaustoimenpiteiden yhteydessä tulee ottaa huomioon rakenteissa todetut
haitta-aineet ja niiden käsittely / hävittäminen. Myös mikrobivaurioituneissa tiloissa sijaitseva materiaali tulee puhdistaa, ennen kun se siirretään korjattuihin tiloihin.
Vaihtoehtoisesti kellarikerrokseen suoritettavat korjaukset voidaan suorittaa osastoimalla tiloja ja määrittämällä niille erilliset sisäilmavaatimukset. Tämä tarkoittaa
kuitenkin sitä, että kaikkiin tiloihin ei voi sijoittaa työpisteitä / arkaa arkistomateriaalia. Osastoivakorjaus edellyttää lisäksi mm. ilmanvaihtojärjestelmän muutoksia sekä
huolellista liitos- ja detaljisuunnittelua. Menetelmää ei voida pitää ensisijaisesti suositeltavana, mutta laajojen vaurioiden takia vaihtoehtoisena korjausmenetelmänä.
Kaikkien havaittujen vaurioiden ja puutteiden poistaminen edellyttäisi aikaisemmin esitettyjen oleellisten toimenpiteiden lisäksi mm. alapohjarakenteen
uusimista, maanvastaisten rakenteiden vedeneristyksien uusimista, salaojitusta sekä veden kapillaarisen nousun estämistä rakenteisiin.
47 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
Rakennuksen ylemmissä kerroksissa ei ole kellarikerroksesta poiketen aistinvaraisesti havaittavissa yksittäisiä vaurioita laajempaa vaurioitumista. Aistinvaraisten havaintojen sekä pinta- ja rakennekosteusmittauksien perustella ylempien kerroksien
julkisivu- ja välipohjarakenteet olivat tutkimushetkellä yksittäisiä poikkeuksia lukuun
ottamatta tutkimushetkellä kuivia. Aikaisemmin esitettyjen julkisivu- ja sadevesijärjestelmän vaurioiden perusteella on kuitenkin todennäköistä, että rakenteiden kosteusrasitus vaihtelee eri vuodenaikoina selvästi. Laaja-alaisten kosteusvauroiden
esiintyminen julkisivurakenteissa on epätodennäköistä, mutta yksittäisillä alueilla
kosteusrasitus saattaa olla huomattavankin voimakasta.
Välipohjarakenteista otettujen materiaalinäytteiden perusteella välipohjarakenteiden
eristekerroksissa esiintyy paikoitellen mikrobivaurioita. Rakenteissa esiintyy lisäksi
todennäköisesti tiiveyspuutteita (viitteitä ilmavirtauksesta rakenteiden läpi), jotka
mahdollistava epäpuhtauksien siirtymisen sisäilmaan. Rakennuksen ylemmistä kerroksista kerätyissä sisäilmanäytteissä ei kuitenkaan havaittu yleisesti kohonneita
mikrobipitoisuuksia. Ainoastaan 5. kerroksesta kerätyssä sisäilmanäytteessä havaittiin raja-arvot ylittävä aktinobakteeri-pitoisuus.
Todettujen mikrobivaurioituneiden materiaalien poistaminen rakenteesta, edellyttää
välipohjarakenteiden laaja-alaista uusimista. Materiaalin poistaminen on suositeltava korjausmenetelmä, mikäli korjaus päätetään toteuttaa. Vaihtoehtoisena korjauksena voidaan pitää rakenteiden tiivistyskorjausta, jonka avulla estetään epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan. Mikäli materiaalia ei poisteta, tulee sisäilman laatua
tarkkailla aktiivisesti tiivistyskorjauksen jälkeen. Tutkimuksen yhteydessä kohteen
sisäilmassa ei havaittu kohonneita kuitu- tai VOC-pitoisuuksia.
Seuraavat toimenpiteet eivät ole tutkimuksen tuloksien perusteella rakenteiden säilyvyyden kannalta välttämättömiä, mutta niiden avulla poistetaan rakenteista piileviä
riskitekijöitä sekä varmistetaan, että rakenteista ei pääse siirtymään sisäilmaan
epäpuhtauksia:
- tiiveyskokeet / -mittaukset, joiden avulla määritellään ulkovaipan ja välipohjarakenteiden vuotokohdat
- mahdollisten tiiveyspuutteiden tiivistykset
- mikrobivaurioituneiden materiaalien poistaminen välipohjarakenteista. Työalueen rajaaminen edellyttää lisänäytteenottoa esim. työn yhteydessä (hidastaa työtä huomattavasti). Mikäli mikrobivaurioituneita materiaaleja ei
poisteta välipohjasta, on rakenteiden laaja-alainen tiivistäminen suositeltavaa
- ullakkotilan vaurioiden kartoitus sen jälkeen, ullakkotilasta puuttuvat ikkunat
on asennettu paikoilleen (suositeltava toimenpide)
- sisäilman kosteuspitoisuuden tarkkailu talvikaudella esim. pitkäkestoisena
mittauksena. Tutkimushetkellä kohteen sisäilma oli hyvin kuiva.
Kohteen ilmanvaihtojärjestelmässä ei havaittu sisäilman laatuun vaikuttavia vakavia
puutteita, kellarikerroksen taukotiloja lukuun ottamatta kellarikerroksen taukotiloja.
Ilmanvaihtojärjestelmän tarkastuksen perusteella seuraavat jatkotoimenpiteet ovat
suositeltavia:
- kerroksissa olevien toimistotilojen painesuhteiden seuraaminen / selvittäminen porraskäytäviin (mahdollinen kulkureitti mikrobeille, mikäli porraskäytävässä tapahtuu ”savupiippuvaikutus”)
- porraskäytävien ilmanvaihdon tehostaminen / parantaminen tarvittaessa
(porraskäytävien yläpäihin poistoventtiilit)
- kellarikerroksen pysäköinnin tarkastajien taukotilan tuloilman pääte-elimien
siirtäminen / pääte-elimien tyypin vaihtaminen ja ilmamäärien kasvattaminen. Oikosulkuvirtaukset / tuloilmasuihku ei huuhtele koko tilaa / suunnitelmissa riittämättömät ilmamäärät nykykäyttöön (suositeltava toimenpide,
toteutus erillisten suunnitelmien pohjalta)
- siirtoilmasäleikön asentaminen 3 kerroksen arkistoon (tila 324)
48 (49)
TEVIN TALO
LAHDEN KAUPUNKI
25.7.2013
-
rakennusautomaation grafiikkakaavioissa TK04 palvelualue on virheellinen
(kopiolaitos 5 krs, oikea on tulostuspalvelu/kopiolaitos 2 krs.)
rakennusautomaation grafiikkakaaviosta puuttuu arkistoa 1krs. palvelevan
poistopuhaltimen positio (KP01).
49 (49)
Tevin talo
304998
LIITE
Kellarikerros
Tevin talo
304998
LIITE
1. kerros A-osa
H=872
h=1256
h=1260
h=1256
h=1260
H=1640
h=1256
Avainkaappi
h=2024
Kopiokone
Neuvottelu
ALAKATTO
H= 2750
Portti
h=900
h=1256
h=1256
h=2024
INFO
Portti
h=900
h= 2200
H=1640
ASIAKASPALVELUPISTEET
00
+4
00
12
56
12
h=
ALAKATTO
H= 3300
h=
40
0
h=
12
00
+
40
0
h=
12
00
+
h=
12
00
+4
00
h=
12
00
+4
00
RAKENNUSVALVONTA
KASSA
Infotaulu
KATTO
H= 3900
Esittetelineet
Infotaulu
karttataulut
Infotaulu
"kotelisto"
Tevin talo
304998
LIITE
1. kerros Y-osa
H=872
h=1256
h=1260
h=1256
h=1260
H=1640
h=1256
Avainkaappi
h=2024
Kopiokone
Neuvottelu
Portti
h=900
Portti
h=900
h=1256
h=1256
H=1640
h= 2200
ASIAKASPALVELUPISTEET
RAKENNUSVALVONTA
00
12
5
00
12
h=
h=
h=
Infotaulu
KATTO
H= 3900
Esittetelineet
H=872
6
+4
00
00
12
+4
00
h=
h=
12
KASSA
+4
00
00
+4
00
12
h=
12
0
0+
4
00
H=1640
h=2024
INFO
Infotaulu
karttataulut
Infotaulu
"kotelisto"
Tevin talo
304998
LIITE
2. kerros
Tevin talo
304998
LIITE
3. kerros
Tevin talo
304998
LIITE
4. kerros
Tevin talo
304998
LIITE
5. kerros
Tevin talo
304998
LIITE
6. kerros
Aerobiologian yksikkö
20014 Turun yliopisto
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
aerobiologit@utu.fi • http://aerobiologia.utu.fi
Lahden_tekninen_virasto_laim_WSP_200313 (1/16)
ANALYYSIRAPORTTI / materiaalinäyte, laimennusviljely
Tilaaja:
Laskutus:
Raportin toim.os.:
WSP tutkimus / Markus Fränti
Pinninkatu 45, 33100 Tampere
WSP Oy, Jukka Huopainen, Pinninkatu 45, Tampere
markus.franti@wspgroup.fi
materiaalinäytteitä 12 kpl
(analyysi: laimennusviljely, THG ja MEA -elatusalustat)
Tiedot näytteenotosta:
Lahden tekninen virasto
Kohde:
Markus Fränti
Näytteenottaja:
20.3.2013
Näytteenottopvm:
Raportin sisältö:
Näytteet:
Lab. tunniste
Näyte M1.
Alapohjan yläpinta (Purueriste)
(z97)
Näyte M2.
Alapohjan puukoolaus (Puu)
(z98)
Näyte M3.
Alapohjanäyte (Purueriste + puu)
(z99)
Näyte M4.
Alapohja (Puru)
(z100)
Näyte M5.
Alapohja (Purueriste + koolaus)
(z101)
Näyte M6.
Alapohjan yläpinta, koolauspuun yläpinta (Pahvi)
(z102)
Näyte M7.
Parvekkeen oven alta (Puueriste)
(z103)
Näyte M8.
Alapohja (Puueriste)
(z104)
Näyte M9.
Alapohja (Purueriste + pintapahvi)
(z105)
Näyte M10.
Alapohjaeriste (Mineraalivilla (kivi))
(z106)
Näyte M11.
Kellarin seinä (Seinätasoite)
(z107)
Näyte M12.
Kellarin seinätasoite (Seinätasoite)
(z108)
Näytteiden saapumispvm. laboratorioon: 25.3.2013
Analyysi:
Menetelmä:
Laimennusviljely; tulos ilmoitetaan cfu/g. Menetelmän tarkempi kuvaus liitteessä.
Viljelypvm:
26.3.2013 /TH
Analysoijat:
Raisa Ilmanen, Anna-Mari Pessi, Satu Saaranen
/ Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto
_____________________________________________________________________
Analyysi koskee vain tutkittua näytettä. Asiakirjan osittainen kopioiminen tai ilman siihen kuuluvaa liitettä on kielletty ilman laboratorion lupaa.
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z97)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M1. Alapohjan yläpinta (Purueriste)
Havaintoraja: 90 cfu/g (pienin havaittava pitoisuus)
Kokonaisbakteeripitoisuus (THG-elatusalusta, 7 vrk):
2 200
(0
Aktinomykeettipitoisuus (THG-elatusalusta, 14 vrk) *ª:
1 900
(0
90
(0
Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus (MEA -elatusalusta):
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Aspergillus versicolor *ª
*
ª
tyhjä
90
Kosteusvaurioindikoiva ryhmä
Toksinen mikrobiryhmä
(0
(0
(0
Näytekohtainen tulkinta
Näytteessä esiinny aktinomykeettikasvustoa.
Näytteen aktinomykeettibakteeripitoisuus ylitti 500 cfu/g. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit
saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000
cfu/g.
Näytteen sieni-itiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g eikä näytteessä esiintynyt merkittäviä määriä
kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa.
Tulkinnan perusteet, ks. liite.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z98)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M2. Alapohjan puukoolaus (Puu)
230
(1
140
(2
alle havaintorajan
(0
Sienilajisto
lajit
-
*
ª
(1
(2
Tulos on likimääräinen.
Tulos on likimääräinen.
(0
Näytteessä ei esiinny mikrobikasvustoa.
Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä (alle 500 cfu/g). Näytteen
kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000 cfu/g. Näytteen sieni-itiöpitoisuus alitti havaintorajan.
_____________________________________________________________________
tyhjä
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z99)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M3. Alapohjanäyte (Purueriste + puu)
270
(0
90
(0
alle havaintorajan
(0
Sienilajisto
lajit
-
*
ª
(0
(0
(0
_____________________________________________________________________
tyhjä
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z100)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M4. Alapohja (Puru)
alle havaintorajan
(0
alle havaintorajan
(0
Sienilajisto
lajit
-
alle havaintorajan
(0
*
ª
(0
(0
(0
Näytteessä ei esiinny mikrobikasvustoa. Näytteen kokonaisbakteeri-, aktinomykeetti- ja kokonaissieniitiöpitoisuudet alittivat havaintorajan.
_____________________________________________________________________
tyhjä
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z101)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M5. Alapohja (Purueriste + koolaus)
alle havaintorajan
(0
alle havaintorajan
(0
Sienilajisto
lajit
-
alle havaintorajan
(0
*
ª
(0
(0
(0
_____________________________________________________________________
tyhjä
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z102)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M6. Alapohjan yläpinta, koolauspuun yläpinta (Pahvi)
270
(0
90
(0
alle havaintorajan
(0
Sienilajisto
lajit
-
*
ª
(0
(0
(0
_____________________________________________________________________
tyhjä
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z103)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M7. Parvekkeen oven alta (Puueriste)
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Penicillium
Aspergillus sp.
Paecilomyces variotii *ª
Aspergillus niger
*
ª
930 000
(0
9 100
(0
230 000
(0
tyhjä
210000
11000
900
+
(0
(0
(0
Näytteessä esiintyy mikrobikasvustoa.
Näytteen aktinomykeettibakteeripitoisuus ylitti selkeästi 500 cfu/g ja kokonaisbakteeripitoisuus 100000
cfu/g.
Kosteusvaurioon
viittaavat
aktinomykeetit
saattavat
tuottaa
toksisia
yhdisteitä
rakennusmateriaaleilla.
Näytteen sieni-itiöpitoisuus ylitti selkeästi 10'000 cfu/g ja näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa
sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z104)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M8. Alapohja (Puueriste)
810
(0
1 100
(0
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Aspergillus sp.
Penicillium
3 200
(0
*
ª
tyhjä
2400
630
180
(0
(0
(0
Näytteessä esiintyy aktinomykeettikasvustoa.
saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla.
Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000 cfu/g.
Näytteen sieni-itiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon
viittaavaa sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z105)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M9. Alapohja (Purueriste + pintapahvi)
alle havaintorajan
(0
alle havaintorajan
(0
90
(0
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Penicillium
*
ª
tyhjä
90
(0
(0
(0
Näytteen aktinomykeetti- ja kokonaisbakteeripitoisuudet alittivat havaintorajan.
Näytteen sieni-itiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g. Näytteessä ei esiintynyt kosteusvaurioon viittaavaa
sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z106)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M10. Alapohjaeriste (Mineraalivilla (kivi))
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Penicillium
*
ª
16 000
(0
950
(0
4 600
(0
tyhjä
4300
270
(0
(0
(0
Näytteessä esiintyy aktinomykeettikasvustoa.
saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla.
Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000 cfu/g.
Näytteen sieni-itiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon
viittaavaa sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z107)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M11. Kellarin seinä (Seinätasoite)
110 000
(0
150 000
(0
90
(0
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Fusarium *ª
*
ª
tyhjä
90
(0
(0
(0
Näytteen aktinomykeettibakteeripitoisuus ylitti selkeästi 500 cfu/g ja kokonaisbakteeripitoisuus ylitti
100'000 cfu/g. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä
Näytteen sieni-itiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g eikä näytteessä esiintynyt merkittäviä määriä
kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z108)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M12. Kellarin seinätasoite (Seinätasoite)
53 000
(0
78 000
(0
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Acremonium *ª
Tritirachium *
70 000
(0
*
ª
tyhjä
42000
28000
(0
(0
(0
Näytteen aktinomykeettibakteeripitoisuus ylitti selkeästi 500 cfu/g. Kosteusvaurioon viittaavat
aktinomykeetit
saattavat
tuottaa
toksisia
yhdisteitä
Näytteen
kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000 cfu/g.
sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
Turun yliopisto / TYYK
20014 Turku
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 2511 210
Lausunto näytekokonaisuudesta
Tutkitun näytteen/näytteiden perusteella kohteessa on aktiivinen mikrobikasvusto.
Huomioitavaa
Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on
huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa.
Turussa 9.4.2013
Anna-Mari Pessi
FM, erikoistutkija
Aerobiologian yksikkö, TY
Sirkku Häkkilä
FM, rakennusterveysasiantuntija,
projektitutkija
_____________________________________________________________________
20014 Turku
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 2511 210
Liite 1.
RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA
TULKINTAPERIAATTEET
MENETELMÄ
Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sitä soveltavassa Asumisterveysoppaassa (2009) esitettyjä ohjeita. Mikrobien viljelyyn
perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit.
Laimennusviljely
Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta suku/lajitason
tunnistus. Näytteeseen lisätään laimennusliuosta ja näytesuspensiosta tehdään laimennussarja. Kustakin
laimennoksesta viljellään 2 rinnakkaista toistoa.
Tulos ilmoitetaan cfu/g (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Muissa kuin pitoisuuden laskemiseen käytetyissä maljoissa havaitut sienisuvut ja -lajit merkitään +.
Käytetyt elatusalustat:
- tryptoni-hiivauute-glukoosiagar, THG (Asumisterveysohje, 2003): bakteerit, aktinomykeetit
- mallasuuteagar, MEA (Asuntojen kuntoa ja hoitoa koskeva opas, 1990): hiiva- ja homesienet,
basidiomykeetit
Kasvatusolosuhteet:
Kasvatuslämpötilana käytetään 25° C ja kasvatusaikoina seuraavasti:
- kokonaisbakteeri- ja sienipesäkemäärien laskenta 7 vrk
- sienten määritys 7-14 vrk
- aktinomykeettien tyypitys 14 vrk; mikäli aktinomykeettihavainto viittaa jo ennen 14 vuorokauden kasvatusaikaa Asumisterveysohjeen (2003) mukaiseen mikrobikasvuun, ei bakteeriviljelyjen kasvatusta
jatketa. (Eviran ohjeistus, 2011)
TULKINNAN PERUSTEET SOSIAALI- J A TERVEYSMINISTERIÖN OHJEIDEN MUKAAN
Pitoisuusrajat
Vaurioituneessa rakenteessa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-itiöpitoisuus ylittää
10 000 cfu/g, ja aktinomykeettikasvustoa, kun näytteen aktinomykeettipitoisuus ylittää 500 cfu/g. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus, joka on vähintään 100 000 cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa.
Käytettäessä vertailunäytettä, voidaan vauriokohdassa katsoa esiintyvän aktinomykeettikasvustoa jos materiaalinäytteessä on vähintään 10 kertaa suurempi aktinomykeettipitoisuus kuin vastaavassa vertailunäytteessä.
Alle 10 000 cfu/g sieni-itiöpitoisuuksien voidaan katsoa osoittavan materiaalissa esiintyvää sienikasvustoa,
muuta mikrobikontaminaatiota tai mahdollisesti kuivunutta kasvustoa, jos vaurioituneesta kohdasta otetussa
materiaalinäytteessä on vähintään 100 kertaa suurempi sieni-itiöpitoisuus kuin vastaavassa vertailunäytteessä. Tällöin havaittua sienilajistoa käytetään tulkinnan apuna.
(Asumisterveysohje, 2003)
Lajiston ja muiden havaintojen merkitys
Rakennusmateriaalinäytteen mikrobipitoisuus voi olla matala, jos kyseessä on osittain kuivunut kasvusto. Tällöin epätavallinen lajisto voi viitata vaurioon. Materiaalin suora mikroskopointi ja vauriokohdasta tehdyt havainnot tukevat tällöin johtopäätöstä. (Asumisterveysohje, 2003)
Kosteusvauriota indikoiva lajisto
Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan (2009) mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin
nimen perässä *-merkillä. Näytekohtaisessa tulkinnassa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava
lajisto.
_____________________________________________________________________
20014 Turku
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 2511 210
Toksiset mikrobiryhmät
Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa (2009) on lueteltu mahdollisesti
toksisina eli myrkkyjä tuottavina. Tämä merkitsee sitä, että mainitun mikrobiryhmän (esim. aktinomykeetit) tiedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien tiedetään tuottavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª-merkillä.
Rajaukset
Yllä mainittuja pitoisuusrajoja ei voida suoraan soveltaa rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa
maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet, eikä myöskään huone- ja
kanavapölynäytteille, joilla ei suoraan selvitetä kasvuston olemassaoloa tutkittavalla pinnalla. Alapohjassa ja
ulkoseinissä esiintyvä kasvusto voi kuitenkin aiheuttaa terveyshaitan asunnossa, jos kasvustosta kulkeutuu
itiöitä / aineenvaihduntatuotteita sisäilmaan. (Asumisterveysopas 2009)
RAKENNUKSESSA ESIINTYVÄN MIKROBIKASVUN MERKITYS
Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille
sisätiloissa oleskelevat voivat altistua. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista
vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava.
Altistumisesta saattaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita,
esimerkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma.
Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä.
LISÄTIETOA
Asumisterveysoppaassa (2009) on lisätietoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liittyvistä mittauksista sekä
korjausten yleisperiaatteista. Kosteusvaurioituneita rakenteita purettaessa vapautuu ympäristöön runsaasti
mikrobeja, jotka voivat levitä muihin tiloihin ja aiheuttaa haittaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle.
Kosteusvauriorakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT–kortissa 80-10712 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen' ja Ratu–työmenetelmäkortissa
82-0239 'Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät'.
VIITTEET
Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss.
Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori. 2009. 200 ss.
Asuntojen kuntoa ja hoitoa koskeva opas. Lääkintöhallitus (julk.) Rauma, 1990. 54 ss.
Eviran ohjeistus, dnro 5718/0403/2011: Mikrobien kasvatusajat sisäilma-, pinta- ja rakennusmateriaalinäytteissä
Ratu 82-0239 -kortti: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2000.
RT 80-10712 -kortti: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1999.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Lahden_tekninen_virasto_laim_WSP_250313.xls (1/13)
ANALYYSIRAPORTTI / materiaalinäyte, laimennusviljely
Tilaaja:
Laskutus:
Raportin toim.os.:
WSP Tutkimus / Markus Fränti
Pinninkatu 45, 33100 Tampere
WSP Oy, Jukka Huopainen, Pinninkatu 45, 33100 Tampere
markus.franti@wspgroup.fi
materiaalinäytteitä 9 kpl
(analyysi: laimennusviljely, THG ja MEA -elatusalustat)
Lahden tekninen virasto
Kohde:
Markus Fränti
Näytteenottaja:
25.3.2013
Näytteenottopvm:
Raportin sisältö:
Näytteet:
Näyte M13.
Näyte M14.
Näyte M15.
Näyte M16.
Näyte M17.1.
Näyte M17.2.
Näyte M18.
Näyte M19.
Näyte M20.
Seinän lisäeristys (mineraalivilla)
Alapohjan eriste (purueriste)
Alapohjan eriste (purueriste)
Alapohjan koolauspuu (puu)
Seinän ja tiilen rajapinnan villa (mineraalivilla)
Arkistohuoneen seinän luukut (mineraalivilla)
Lab. tunniste
(z236)
(z237)
(z238)
(z239)
(z240)
(z241)
(z242)
(z243)
(z244)
Näytteiden saapumispvm. laboratorioon: 27.3.2013
Analyysi:
Menetelmä:
Laimennusviljely; tulos ilmoitetaan cfu/g. Menetelmän tarkempi kuvaus liitteessä.
Viljelypvm:
2.4.2013 /TH; 3.4.2013/RI
Analysoijat:
Sirkku Häkkilä, Anna-Mari Pessi, Satu Saaranen
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z236)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M13. Seinän lisäeristys (mineraalivilla)
alle havaintorajan
(0
alle havaintorajan
(0
Sienilajisto
lajit
-
alle havaintorajan
(0
*
ª
_____________________________________________________________________
tyhjä
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z237)
Tulokset:
cfu/g
I
alle havaintorajan
(0
alle havaintorajan
(0
90
(0
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Chaetomium *ª
*
ª
tyhjä
90
Näytteen aktinomykeetti- ja kokonaisbakteeripitoisuudet alittivat havaintorajan. Näytteen sieniitiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g eikä näytteessä esiintynyt merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa
sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z238)
Tulokset:
cfu/g
I
alle havaintorajan
(0
alle havaintorajan
(0
Sienilajisto
lajit
-
alle havaintorajan
(0
*
ª
_____________________________________________________________________
tyhjä
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z239)
Tulokset:
cfu/g
I
180
(0
alle havaintorajan
(0
90
(0
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Penicillium
*
ª
tyhjä
90
Näytteessä ei havaittu aktinomykeettejä ja kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000 cfu/g. Näytteen sieniitiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g eikä näytteessä esiintynyt merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa
sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z240)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M17.1. Alapohjan eriste (purueriste)
6 300
(0
alle havaintorajan
(0
90
(0
Sienilajisto
lajit
Muut ryhmät:
steriili rihma
*
ª
tyhjä
90
Näytteessä ei havaittu aktinomykeettejä ja kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000 cfu/g. Näytteen sieniitiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g eikä näytteessä esiintynyt selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa
sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z241)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M17.2. Alapohjan eriste (purueriste)
180
(0
90
(0
270
(0
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Chaetomium *ª
*
ª
tyhjä
270
kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000 cfu/g. Näytteen sieni-itiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g. Näytteessä
esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z242)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M18. Alapohjan koolauspuu (puu)
540
(0
alle havaintorajan
(0
Sienilajisto
lajit
-
alle havaintorajan
(0
*
ª
Näytteessä ei havaittu aktinomykeettejä ja kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000 cfu/g. Näytteen sieniitiöpitoisuus alitti alittihavaintorajan.
_____________________________________________________________________
tyhjä
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z243)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M19. Seinän ja tiilen rajapinnan villa (mineraalivilla)
270
(0
alle havaintorajan
(0
140
(0
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Penicillium
*
ª
tyhjä
140
Näytteessä ei havaittu aktinomykeettejä ja kokonaisbakteeripitoisuus alitti 100'000 cfu/g. Näytteen sieniitiöpitoisuus alitti 10'000 cfu/g eikä näytteessä esiintynyt selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa
sienisuvustoa.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
(z244)
Tulokset:
cfu/g
I
Näyte M20. Arkistohuoneen seinän luukut (mineraalivilla)
41 000 000
(0
24 000 000
(0
240 000
(0
Sienilajisto
lajit
Homesienet:
Trichoderma *ª
Scopulariopsis *
Acremonium *ª
Muut ryhmät:
steriili rihma
*
ª
tyhjä
81000
41000
14000
110000
Näytteen aktinomykeettibakteeripitoisuus ylitti selkeästi 500 cfu/g ja kokonaisbakteeripitoisuus 100' 000
cfu/g.
Kosteusvaurioon
viittaavat
aktinomykeetit
saattavat
tuottaa
toksisia
yhdisteitä
sienisuvustoa.
Nopeakasvuinen Trichoderma on peittänyt muita kasvustoja alleen ja näin ollen ilmoitetut sienten cfupitoisuudet voivat olla todellista matalampia.
_____________________________________________________________________
20014 Turku
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 2511 210
Tutkitun näytteen/näytteiden perusteella kohteessa on aktiivinen mikrobikasvusto.
Huomioitavaa
Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on
huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa.
Turussa 17.4.2013
Anna-Mari Pessi
FM, erikoistutkija
Sirkku Häkkilä
projektitutkija
_____________________________________________________________________
20014 Turku
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 2511 210
Liite 1.
RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA
TULKINTAPERIAATTEET
MENETELMÄ
Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sitä soveltavassa Asumisterveysoppaassa (2009) esitettyjä ohjeita. Mikrobien viljelyyn
perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit.
Laimennusviljely
Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta suku/lajitason
tunnistus. Näytteeseen lisätään laimennusliuosta ja näytesuspensiosta tehdään laimennussarja. Kustakin
laimennoksesta viljellään 2 rinnakkaista toistoa.
Tulos ilmoitetaan cfu/g (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Muissa kuin pitoisuuden laskemiseen käytetyissä maljoissa havaitut sienisuvut ja -lajit merkitään +.
- tryptoni-hiivauute-glukoosiagar, THG (Asumisterveysohje, 2003): bakteerit, aktinomykeetit
- mallasuuteagar, MEA (Asuntojen kuntoa ja hoitoa koskeva opas, 1990): hiiva- ja homesienet,
basidiomykeetit
Kasvatusolosuhteet:
Kasvatuslämpötilana käytetään 25° C ja kasvatusaikoina seuraavasti:
- kokonaisbakteeri- ja sienipesäkemäärien laskenta 7 vrk
- sienten määritys 7-14 vrk
- aktinomykeettien tyypitys 14 vrk; mikäli aktinomykeettihavainto viittaa jo ennen 14 vuorokauden kasvatusaikaa Asumisterveysohjeen (2003) mukaiseen mikrobikasvuun, ei bakteeriviljelyjen kasvatusta
jatketa. (Eviran ohjeistus, 2011)
TULKINNAN PERUSTEET SOSIAALI- J A TERVEYSMINISTERIÖN OHJEIDEN MUKAAN
Pitoisuusrajat
Vaurioituneessa rakenteessa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieni-itiöpitoisuus ylittää
10 000 cfu/g, ja aktinomykeettikasvustoa, kun näytteen aktinomykeettipitoisuus ylittää 500 cfu/g. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus, joka on vähintään 100 000 cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa.
Käytettäessä vertailunäytettä, voidaan vauriokohdassa katsoa esiintyvän aktinomykeettikasvustoa jos materiaalinäytteessä on vähintään 10 kertaa suurempi aktinomykeettipitoisuus kuin vastaavassa vertailunäytteessä.
Alle 10 000 cfu/g sieni-itiöpitoisuuksien voidaan katsoa osoittavan materiaalissa esiintyvää sienikasvustoa,
muuta mikrobikontaminaatiota tai mahdollisesti kuivunutta kasvustoa, jos vaurioituneesta kohdasta otetussa
materiaalinäytteessä on vähintään 100 kertaa suurempi sieni-itiöpitoisuus kuin vastaavassa vertailunäytteessä. Tällöin havaittua sienilajistoa käytetään tulkinnan apuna.
Lajiston ja muiden havaintojen merkitys
Rakennusmateriaalinäytteen mikrobipitoisuus voi olla matala, jos kyseessä on osittain kuivunut kasvusto. Tällöin epätavallinen lajisto voi viitata vaurioon. Materiaalin suora mikroskopointi ja vauriokohdasta tehdyt havainnot tukevat tällöin johtopäätöstä. (Asumisterveysohje, 2003)
Kosteusvauriota indikoiva lajisto
Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan (2009) mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin
nimen perässä *-merkillä. Näytekohtaisessa tulkinnassa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava
lajisto.
_____________________________________________________________________
20014 Turku
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 2511 210
Toksiset mikrobiryhmät
Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa (2009) on lueteltu mahdollisesti
toksisina eli myrkkyjä tuottavina. Tämä merkitsee sitä, että mainitun mikrobiryhmän (esim. aktinomykeetit) tiedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien tiedetään tuottavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª-merkillä.
Rajaukset
Yllä mainittuja pitoisuusrajoja ei voida suoraan soveltaa rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa
maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet, eikä myöskään huone- ja
kanavapölynäytteille, joilla ei suoraan selvitetä kasvuston olemassaoloa tutkittavalla pinnalla. Alapohjassa ja
ulkoseinissä esiintyvä kasvusto voi kuitenkin aiheuttaa terveyshaitan asunnossa, jos kasvustosta kulkeutuu
itiöitä / aineenvaihduntatuotteita sisäilmaan. (Asumisterveysopas 2009)
RAKENNUKSESSA ESIINTYVÄN MIKROBIKASVUN MERKITYS
Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille
sisätiloissa oleskelevat voivat altistua. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista
vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava.
esimerkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma.
Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä.
LISÄTIETOA
mikrobeja, jotka voivat levitä muihin tiloihin ja aiheuttaa haittaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle.
Kosteusvauriorakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT–kortissa 80-10712 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen' ja Ratu–työmenetelmäkortissa
82-0239 'Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät'.
VIITTEET
Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori. 2009. 200 ss.
Asuntojen kuntoa ja hoitoa koskeva opas. Lääkintöhallitus (julk.) Rauma, 1990. 54 ss.
Eviran ohjeistus, dnro 5718/0403/2011: Mikrobien kasvatusajat sisäilma-, pinta- ja rakennusmateriaalinäytteissä
Ratu 82-0239 -kortti: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2000.
RT 80-10712 -kortti: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1999.
_____________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Vesijärvenk11_ilma_WSP_130313 (1/9)
ANALYYSIRAPORTTI / ilmanäyte
Tilaaja:
Laskutus:
Raportin toim.os.:
WSP Finland Oy/Anne-Mari Jokela
Pinninkatu 45 A, 33100 Tampere
sama
viite: 304998
anne-mari.jokela@wspgroup.fi
Raportin sisältö:
ilmanäytesarjoja 21 kpl
Menetelmä:
Ilmanäyte 6-vaiheimpaktori -kerääjällä kasvatusmaljoille
Impaktorityyppi: Näytteenottajan oma, ei tietoa
Kohde:
TEVI-talo, Vesijärvenkatu 11, Lahti
Näytteenottaja:
Anne-Mari Jokela
Näytteenottopvm:
13.3.2013
Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila -8°C.
Saapumispvm:
14.3.2013
Keräyspaikat:
Sarjat 1.-3.
WTC I 1 – Kellari / käytävä
Sarjat 4.-6.
WTC I 2 – Toimistohuone A105, 1. krs
Sarjat 7.-9.
WTC I 3 – Tulostuspalvelu, 2. krs
Sarjat 10.-12.
WTC I 4 – Toimistohuone, 2. krs
Sarjat 13.-15.
WTC I 5 – Käytävä, 4. krs
Sarjat 16.-18.
WTC I 6 – Toimistohuone, 5. krs
Sarjat 19.-21.
WTC I 7 – Ullakkotilojen käytävä, 6. krs
Lab. tunniste
y776 - y778
y779 - y781
y782 - y784
y785 - y787
y788 - y790
y791 - y793
y794 - y796
Analyysi:
Menetelmä:o
Analysoijat:
Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, tulos ilmoitetaan cfu/m3 ilmaa.
Menetelmän tarkempi kuvaus liitteessä.
Sirkku Häkkilä, Raisa Ilmanen, Anna-Mari Pessi, Satu Saaranen
Näytteenottoon liittyvät huomiot:
Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon.
Toimisto (kerrostalo) taajamassa (virastotalo). Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.
Tilassa WTC I 7 huonekasveja
Laboratorion huomioita
Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli
kyseessä on muu kuin asuinrakennus/-huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien
tulkintaan kts. liite.
________________________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Sarjat 1.-3. WTC I 1 – Kellari / käytävä (y776 - y778)
Näytteenotto:
THG:
MEA:
DG-18:
Olosuhteet:
kerätty ilmamäärä 283 l, pienin havaittu pitoisuus 4 cfu m-3
lämpötila 25,1°C, RH 17,5%
cfu m-3
Tulokset:
Bakteerit
(THG -elatusalusta)
Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk):
Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª
Mesofiiliset sienet (MEA -elatusalusta)
lajit
Sienilajisto
Homesienet:
Penicillium
Scopulariopsis *
Blastobotrys
Geomyces *
Paecilomyces sp. *ª
Hiivasienet:
Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus:
Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta)
lajit
Sienilajisto
Homesienet:
Penicillium
Eurotium *
Scopulariopsis *
Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus:
409
alle havaintorajan
pit. tyhjä
39
7
7
4
4
4
4
69
pit. tyhjä
40
29
4
4
77
* Kosteusvaurioindikoiva ryhmä
ª Toksinen mikrobiryhmä
Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan.
Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä
kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa.
Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi vallitsevana
kosteusvaurioon viittaava sieniryhmä (Aspergillus versicolor *ª), mitä voidaan pitää epätavanomaisena.
Poikkeava mikrobisuvusto voi kuitenkin johtua myös rakennuksen tavanomaisesta käytöstä tai siitä, miten
rakennus sijaitsee ulkopuolisiin mikrobilähteisiin nähden.
________________________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Sarjat 4.-6. WTC I 2 – Toimistohuone A105, 1. krs (y779 - y781)
Näytteenotto:
THG:
MEA:
DG-18:
Olosuhteet:
cfu m-3
Tulokset:
Bakteerit
(THG -elatusalusta)
lajit
Sienilajisto
Homesienet:
Penicillium
Scopulariopsis *
lajit
Sienilajisto
Homesienet:
Scopulariopsis *
Acremonium *ª
Hiivasienet:
128
alle havaintorajan
pit. tyhjä
7
7
4
18
pit. tyhjä
11
7
4
22
Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä
Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä
________________________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Sarjat 7.-9. WTC I 3 – Tulostuspalvelu, 2. krs (y782 - y784)
Näytteenotto:
THG:
MEA:
DG-18:
Olosuhteet:
lämpötila 20,4°C, RH 30%
cfu m-3
Tulokset:
Bakteerit
(THG -elatusalusta)
lajit
Sienilajisto
lajit
Sienilajisto
14
alle havaintorajan
pit. tyhjä
alle havaintorajan
pit. tyhjä
alle havaintorajan
Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan.
Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan.
________________________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Sarjat 10.-12. WTC I 4 – Toimistohuone, 2. krs (y785 - y787)
Näytteenotto:
THG:
MEA:
DG-18:
Olosuhteet:
cfu m-3
Tulokset:
Bakteerit
(THG -elatusalusta)
lajit
Sienilajisto
lajit
Sienilajisto
Homesienet:
Cladosporium
57
alle havaintorajan
pit. tyhjä
alle havaintorajan
pit. tyhjä
4
4
Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi
________________________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Sarjat 13.-15. WTC I 5 – Käytävä, 4. krs (y788 - y790)
Näytteenotto:
THG:
MEA:
DG-18:
Olosuhteet:
cfu m-3
Tulokset:
Bakteerit
(THG -elatusalusta)
lajit
Sienilajisto
lajit
Sienilajisto
Homesienet:
Cladosporium
Scopulariopsis *
100
alle havaintorajan
pit. tyhjä
alle havaintorajan
pit. tyhjä
4
4
4
12
Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä
määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa.
________________________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Sarjat 16.-18. WTC I 6 – Toimistohuone, 5. krs (y791 - y793)
Näytteenotto:
THG:
MEA:
DG-18:
Olosuhteet:
cfu m-3
Tulokset:
Bakteerit
(THG -elatusalusta)
96
11
lajit
Sienilajisto
Homesienet:
Paecilomyces sp. *ª
lajit
Sienilajisto
pit. tyhjä
7
7
pit. tyhjä
alle havaintorajan
Tutkitun tilan aktinomykeetti-itiöpitoisuus oli koholla (≥10) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja
mahdolliseen terveyshaittaan. Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia
yhdisteitä rakennusmateriaaleilla.
Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi
Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan.
________________________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Sarjat 19.-21. WTC I 7 – Ullakkotilojen käytävä, 6. krs (y794 - y796)
Näytteenotto:
THG:
MEA:
DG-18:
Olosuhteet:
cfu m-3
Tulokset:
Bakteerit
(THG -elatusalusta)
lajit
Sienilajisto
Homesienet:
Cladosporium
Penicillium
lajit
Sienilajisto
Homesienet:
Engyodontium *
Penicillium
199
4
pit. tyhjä
4
4
4
12
pit. tyhjä
4
4
8
Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala.
Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä
Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä
________________________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella on todennäköistä, että rakennuksessa on
mikrobikasvustoa.
Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin
ei Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks.
Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2).
Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi
ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009).
Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan
erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla.
Turussa 5.4.2013
Anna-Mari Pessi
FM, erikoistutkija
Sirkku Häkkilä
projektitutkija
________________________________________________________________________________
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3
ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA
TULKINTAPERIAATTEET
Menetelmä
Sisäilman mikrobimittauksilla selvitetään ovatko tutkitun tilan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto
tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimittauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa,
esimerkiksi porraskäytävässä tai kellaritilassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta itiöitä tai mikrobisoluja
rakennuksen muihin sisätiloihin.
Näytteenotto
Ilmanäytteen ottoon on käytetty 6-vaiheimpaktorikeräintä. Keräimen yksityiskohtaisemmat tiedot ovat
raportin sivulla 1.
Analysointi
Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön
Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitettyjä
ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta
suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin (1994)
-3
menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu'm ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö).
– tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG); bakteerit, aktinomykeetit (Asumisterveysohje, 2003)
– mallasuuteagar (MEA); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit (Asuntojen kuntoa ja hoitoa
koskeva opas,1990).
– dikloraani-18%-glyseroliagar (DG-18); kserofiiliset sienet (Asumisterveysohje, 2003)
Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin
vesiaktiivisuusvaatimus on aw = 60–80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reunaalueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa.
Kasvatusolosuh t e e t :
– inkubointilämpötila 25° C
– inkubointiaika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk,
aktinomykeettien tyypitys 10-14 vrk.
Tulokseen vaikuttavat tekijät
Ellei yksikön oma henkilökunta ole ottanut näytteitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä ja
lopullinen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaikuttavat tekijät on näytteenottajan vastuulla .
Tuloksen toistettavuus
Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa
useita (vähintään 2-3 näytettä). Mitattu matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion
mahdollisuutta rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa,
mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin
näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan
mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009).
Virhelähteet
Tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on
runsaasti huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan polttopuita, ilmanäytteen
tutkiminen ei todennäköisesti kuvaa luotettavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobialtistusta.
Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.
Ulkoilman vaikutus
Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin
tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja -määrän vertailuun.
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan
Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003)
– a k t i n omykeetti-itiöpitoisuus, yli 10 cfu'm-3: kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava aktinomykeettiitiöpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama-alueella sijaitseville rakennuksille.
– m u i d en bakteerien kuin aktinomykeettien kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu'm-3) asuntojen
sisäilmassa ei viittaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puutteellisesta ilmanvaihdosta.
-3
– sieni-itiöpitoisuus, yli 500 cfu'm : kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava sieni-itiöpitoisuus
taajama-alueella sijaitsevissa asunnoissa.
– s i e n i - i tiöpitoisuus, 100 – 500 cfu'm-3: kohonnut sieni-itiöpitoisuus taajama-alueella sijaitsevissa
asunnoissa; jos lajistossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston
esiintyminen todennäköistä.
Muut kuin talviaikaan otetut näytteet (Asumisterveysohje, 2003 )
Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin
tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja -määrien vertailuun.
Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009)
Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan (2009)
mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai
lajin nimen perässä *-merkillä. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu
poikkeava lajisto.
Yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri tilassa otetussa
näytteessä tai useiden eri indikaattorimikrobien esiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta
poikkeavaa (Asumisterveysopas, 2009). Tiettyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim.
Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) itiöiden yksittäisiäkin pesäkehavaintoja ilmanäytteessä voidaan pitää
poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta (Asumisterveysopas, 2009).
Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009)
Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa (2009) on lueteltu
mahdollisesti toksisina eli myrkkyjä tuottavina. Tämä merkitsee sitä, että mainitun mikrobiryhmän (esim.
aktinomykeetit) tiedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien tiedetään tuottavan mykotoksiineja
rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª-merkillä.
Muut tilat kuin asuintilat
Tuotannolliset tilat
Tuotannollisissa tiloissa on mahdollista, että tiloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa
mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman että ne johtuvat rakennuksen
mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoisuuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdittava tilannekohtaisesti.
Koulurakennukse t
Selvitettäessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäyttein voidaan tulosten tulkinnassa
käyttää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen'
(Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän
Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa
koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulurakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja
taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä
kuinasunnoista otettujen näytteiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007)
yksittäisten näytteiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen
sisäilmatutkimukseen vähintään 10–12 rakennuksen eri tiloista otettua näytettä. Koska nyt raportoitavissa
tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuutta ole, yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu
Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyihin kriteereihin.
puh. 02 - 333 6065 • fax 02 - 333 5565
Toimistotil a t
Toimistotiloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009).
3
Työterveyslaitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cf u/m sieni-itiöpitoisuus toimistoilmassa viittaa
selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso toimistoilman
3
bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m (Kosteusvauriotyöryhmän muistio, 2009).
Sairaalat, puhdastilat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason tilat
Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009)
mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdastiloihin yms.
rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käytettäessä
aerobiologisia ilmanäytteitä kontrolloimaan puhdastilojen mahdollisia kontaminaatioita verrataan tuloksia
asumisterveysohjeiden raja-arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin tilaan).
Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003)
Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon
mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenva ihduntatuotteita,
joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista
vielä senkin jälke en, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi
korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava.
esimerkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen
seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi
astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä.
Lisätietoa
mikrobeja, jotka voivat levitä muihin tiloihin ja aiheuttaa haittaa purkutyötä tekevien työntekijöiden
terveydelle. Kosteusvauriorakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita
mm. RT-kortissa 80-10712 'Rakennuksen kost eus- ja mikrobivauri ot, korjausrakentaminen' ja Ratutyömenetelmäkortissa 82-0239 'Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät'.
Viitteet
Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys -lehti, Pori.
2009. 200 ss.
Asuntojen kuntoa ja hoitoa koskeva opas. Lääkintöhallitus (julk.). Rauma, 1990. 54 ss.
Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali- ja
terveysministeriön selvityksiä 2009:18. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2812-1
Meklin T, Putus T, Hyvärinen A , Haverinen-Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C
9/2007. 38 ss.
Ratu 82-0239 -kortti: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennustieto Oy.
Helsinki. 2000.
RT 80-10712 -kortti: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy.
Helsinki. 1999.
Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alternative approach for the correction of bioaerosol data collected with
multiple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127-131
9421/VOC/2013
TUTKIMUSRAPORTTI
1(3)
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
Kiviharjunlenkki 1 D
90220 OULU
Puh. 0207 864 12
Fax 0207 864 800
09.05.2013
WSP Finland Oy
Jaakko Koskinen
VOC-ANALYYSI
Kohde
Tevin talo
Menetelmä
Tilaajan toimittamien sisäilmanäytteiden VOC-analyysi on tehty ATDGC-MSD -menetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista SFS ISO
16001-6:2011. Tulokset on ilmoitettu tolueeniekvivalenttina. Tulokset
koskevat vain tutkittuja näytteitä.
Menetelmän määritysraja tolueenille 10 litran näytteellä on 0,23 µg/m3 ja
mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) 5,1 %. N.D. = ei havaittavia
pitoisuuksia.
Tulokset
L:\0009_TUTKIMUS\1_LABORATORIO\03_Valmiit\9421\9421, Tevin talo, VOC.doc
Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0
Näyte 1: 5. krs, huone 524
Näyte 2: Ullakko, tila 6010
Näyte 3: 3. krs, huone 300
Näyte 4: 2. krs, tulostuspalvelut
Näyte 5: 2. krs, avotoimisto 2010
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
90220 OULU
Puhelin 0207 864 11
Heikkiläntie 7 D
00210 HELSINKI
Puhelin 0207 864 12
Y-tunnus 0875416-5
www.wspgroup.fi
TUTKIMUSRAPORTTI
9421/VOC/2013
2(3)
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
90220 OULU
Puh. 0207 864 12
Fax 0207 864 800
Näyte 1
(µg/m3)
Alkaanit yht.
Heksaani
Näyte 2
Näyte 3
Näyte 4
Näyte 5
(µg/m3)
(µg/m3)
(µg/m3)
(µg/m3)
1,41
1,20
1,38
2,16
1,96
1,41
1,20
1,38
2,16
1,96
Aromaattiset yht.
Tolueeni
m/p-ksyleeni
o-ksyleeni
Propyylibentseeni
1,35
0,85
0,50
N.D.
N.D.
0,63
0,38
0,25
N.D.
N.D.
1,83
0,72
0,36
N.D.
0,75
1,98
0,57
0,63
0,52
0,26
1,28
0,92
0,36
N.D.
N.D.
Aldehydit yht.
Heksanaali
Oktanaali
Nonanaali
Dekanaali
Bentsaldehydi
1,46
N.D.
N.D.
0,63
0,29
0,54
2,59
N.D.
N.D.
0,96
0,46
1,17
5,07
0,49
0,29
1,23
0,82
2,24
2,95
0,23
N.D.
1,34
0,41
0,97
1,81
N.D.
N.D.
0,79
N.D.
1,02
Alkoholit yht.
2-etyyli-1-heksanoli
Bentsyylialkoholi
0,35
0,35
N.D.
0,76
0,76
N.D.
2,22
1,88
0,34
0,84
0,84
N.D.
0,82
0,82
N.D.
Ketonit
Asetofenoni
0,00
N.D.
0,40
0,40
0,54
0,54
0,26
0,26
0,29
0,29
11,83
11,83
0,00
N.D.
0,00
N.D.
0,00
N.D.
3,70
3,70
Siloksaanit yht.
Heksametyylisyklotrisiloksaani
Oktametyylisyklotetrasiloksaani
Dekametyylisyklopentasiloksaani
2,24
N.D.
0,30
1,94
1,76
0,47
N.D.
1,29
2,30
0,74
0,72
0,84
1,27
0,26
N.D.
1,01
0,39
N.D.
N.D.
0,39
Muut yht.
Betsoehappo
3-metyleeniheptaani
Mentholi
0,00
N.D.
N.D.
N.D.
0,34
0,34
N.D.
N.D.
1,70
1,14
0,31
0,25
2,56
1,19
N.D.
1,37
0,95
0,54
N.D.
0,41
Tunnistamattomat yht.
3,97
0,38
4,05
2,60
2,85
22,61
8,06
19,09
14,62
14,05
Yhdiste
09.05.2013
Terpeenit yht.
Limoneeni
Yhteensä (TVOC)
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
90220 OULU
Puhelin 0207 864 11
Heikkiläntie 7 D
00210 HELSINKI
Puhelin 0207 864 12
Y-tunnus 0875416-5
www.wspgroup.fi
9421/VOC/2013
TUTKIMUSRAPORTTI
3(3)
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
90220 OULU
Puh. 0207 864 12
Fax 0207 864 800
Tulosten tulkinta
09.05.2013
Näytteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden
(TVOC) ovat tavanomaisia (< 250 µg/m3).
kokonaispitoisuudet
Näytteessä 1 kohonneena pitoisuutena havaittiin limoneenia. Limoneenin
lähteitä ovat mm. hajusteet ja siivousaineet. Pitoisuus on kuitenkin alhainen, joten se ei aiheuta toimenpiteitä.
Näytteiden 2, 3, 4 ja 5 yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet ovat tavanomaisia.
Viitteet
Työterveyslaitoksen käyttämiä viitearvoja sisäympäristön ongelmien
tunnistamisessa puhtaissa toimistotyöympäristöissä.
Asumisterveysopas 2009 (Ympäristö- ja terveyslehti)
Yhteyshenkilö
Petri Perätalo, puh. 020-7864548
WSP FINLAND OY
Laboratoriopalvelut
Petri Perätalo
tutkija, laboratorioanalyytikko
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
90220 OULU
Puhelin 0207 864 11
Heikkiläntie 7 D
00210 HELSINKI
Puhelin 0207 864 12
Y-tunnus 0875416-5
www.wspgroup.fi
TUTKIMUSRAPORTTI
9480/KUITU/13
1 (1)
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
90220 OULU
Puhelin 0207 864 12
Fax 0207 864 800
24.05.2013
WSP Finland Oy
Jaakko Koskinen
MINERAALIVILLALASKENTA
Kohde
Tevin talo, Lahti
Analyysimenetelmät
Geeliteippinäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet laskettiin Nikon 50i
polarisaatiomikroskoopilla.
Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Näytteenotosta vastaa tilaaja.
Tulokset
W TEVI 1
1. krs
Mineraalivillakuidut
[kpl/cm2*]
< 0,1
W TEVI 2
3. krs
< 0,1
5. krs
0,1
Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document
property name.
Näyte
Näytteenottopaikka
W TEVI 3
2
* Viitearvon >0,2 kpl/cm ylittävät pitoisuudet kahden viikon laskeumanäytteille on lihavoitu (Työterveyslaitos 2009).
WSP FINLAND OY
Miika Värttö
tutkija, FM
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
Heikkiläntie 7
00210 HELSINKI
Puhelin 0207 864 11
90220 OULU
Puhelin 0207 864 12
Y-tunnus 0875416-5
www.wspgroup.fi
9260/PAH/13
TUTKIMUSRAPORTTI
1 (2)
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
90220 OULU
Puh. 0207 864 12
Fax 0207 864 800
09.04.2013
WSP Finland Oy
Korjausrakentaminen ja Tutkimus
Jaakko Koskinen
PAH-ANALYYSI
Kohde
Tekninen virasto, Lahti
Menetelmä
Tilaajan toimittaman materiaalinäytteen PAH- analyysi on tehty GCMSD -menetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista ISO 18287.
Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä.
Tulokset
L:\0009_TUTKIMUS\1_LABORATORIO\03_Valmiit\9260\9260, PAH-analyysi, Tekninen
Lahti.doc
virasto
Mall:
Allmän
- Stående - 2003.dot ver 1.0
Näyte
nro
PAH1
PAH2
PAH3
PAH4
PAH5
Materiaali/ ottopaikka
Bentso(a)pyreeni- PAH-16 kopitoisuus [mg/kg] konaismäärä
[mg/kg]*
varaston lattia (bet. näyte)
4,3
200
vedeneriste alapohja (parkki)
10
250
vedeneriste seinä (parkki)
560
17000
vedeneriste alapohja (taide)
190
3500
vedeneriste seinä (verstas)
< 2,0
42
* Valtioneuvoston asetuksen n:o 214/2007 mukainen PAH-yhdisteiden summapitoisuus.
Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen ollen keskimäärin 2,0 mg/kg ja mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) keskimäärin ± 16 %. Tulokset on ilmoitettu 2 merkitsevän numeron tarkkuudella.
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
Heikkiläntie 7
00210 HELSINKI
Puhelin 0207 864 11
90220 OULU
Puhelin 0207 864 12
Y-tunnus 0875416-5
www.wspgroup.fi
9260/PAH/13
TUTKIMUSRAPORTTI
2 (2)
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
90220 OULU
Puh. 0207 864 12
Fax 0207 864 800
Toimenpiteet
09.04.2013
Näytteiden PAH1, PAH2, PAH3 ja PAH4 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet* ylittävät ympäristö-/terveysviranomaisten määrittelemän rajaarvon (200 mg/kg kokonaispitoisuus raja-arvo). Näytettä vastaavan materiaalin purku suoritetaan PAH-työnä RATU-kortissa 82-0381 kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajätteenä.
Näytteen PAH5 PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus* ei ylitä ympäristö/terveysviranomaisten määrittelemää raja-arvoa (200 mg/kg kokonaispitoisuus raja-arvo) eikä se sisällä kivihiilipikeä. Näytettä vastaavan materiaalin
purku suoritetaan rutiinimenetelmin ja jäte voidaan hävittää normaalin rakennusjätteen tavoin.
WSP FINLAND OY
L:\0009_TUTKIMUS\1_LABORATORIO\03_Valmiit\9260\9260, PAH-analyysi, Tekninen
Lahti.doc
virasto
Mall:
Allmän
- Stående - 2003.dot ver 1.0
Petri Perätalo
tutkija, laboratorioanalyytikko
WSP Finland Oy
Laboratoriopalvelut
Heikkiläntie 7
00210 HELSINKI
Puhelin 0207 864 11
90220 OULU
Puhelin 0207 864 12
Y-tunnus 0875416-5
www.wspgroup.fi
Scientific Finland Oy
2
WSP Finland Oy
Todistus: AR-13-FN-000931-01
Jaakko Koskinen
Pinninkatu 45 A
33100 TAMPERE
Tampere 03.04.2013
TUTKIMUSTODISTUS
Näyte-erän tunniste:
Tevitalo_maanäytteet
Asiakkaan viite:
Tevitalo/Jouko Immonen
Näyte-erän ottaja:
Näyte-erän ottopäivä:
Jaakko Koskinen, WSP Finland Oy
25.03.2013
Määritykset
FN002
FN101
FN110
FN120
Kuiva-aine
Öljyhiilivedyt C10-C40, maa- ja
sedimenttinäytteet
PAH-yhdisteet (16 kpl), maa- ja
sedimenttinäytteet
PCB-yhdisteet (7 kpl), maa- ja
sedimenttinäytteet
Referenssimenetelmä
AR-13-FN-000931-01
Näytteet vastaanotettu: 26.03.2013
Laboratorio
SFS ISO 11465 mod.
SFS-EN ISO 16703:2004 muun.
EUFITA
EUFITA
Sis. men. ENV-MO041, perustuu
Nordtest TR 329
Sis. men. ENV-MO041, perustuu
Nordtest TR 329
EUFITA
EUFITA
Akkreditointi
SFS EN ISO/IEC 17025:2005 FINAS
T089
T089
T089
Laboratoriolyhenteet
EUFITA Eurofins Scientific Finland Tampere (Environment), FINLAND
Anni-Kaisa Kurri
ASM, Kemisti
+358 3 230 6501
* Akkreditointi matriisiriippuvainen
Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut
menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja
se on tarkastettu ja hyväksytty. Menetelmän mittausepävarmuus ei koske määritysrajan alapuolelle jääviä tuloksia.
Eurofins Scientific Finland Oy
Hatanpäänkatu 3 A
33900 Tampere
Finland
Sivu 1/2
Y-tunnus 1514462-1
www.eurofins.fi
Environment@eurofins.fi
ResultsEnvironment@eurofins.fi
p. 03 230 6504
Scientific Finland Oy
Todistus: AR-13-FN-000931-01
ANALYYSITULOKSET
Määritys
Yksikkö
Fysikokemialliset määritykset
FN002: Kuiva-aine
Kuiva-aine
%
83,4
GC-MS analyysi
FN110: PAH-yhdisteet (16 kpl), maa- ja sedimenttinäytteet
(a) Naftaleeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Asenaftyleeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Asenafteeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Fluoreeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Fenantreeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Antraseeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Fluoranteeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Pyreeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Bentso(a)antraseeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Kryseeni/Trifenyleeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Bentso(b)fluoranteeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Bentso(k)fluoranteeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Bentso(a)pyreeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Indeno(1,2,3-cd)pyreeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Dibentso(ah)antraseeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) Bentso(ghi)peryleeni
mg/kg ka
< 0,05
(a) PAH 16 EPA (summa)
mg/kg ka
FN120: PCB-yhdisteet (7 kpl), maa- ja sedimenttinäytteet
(a) PCB 28
mg/kg ka < 0,001
(a) PCB 52
mg/kg ka < 0,001
(a) PCB 101
mg/kg ka 0,0027
(a) PCB 118
mg/kg ka 0,0025
(a) PCB 153
mg/kg ka 0,0019
(a) PCB 138
mg/kg ka 0,0027
(a) PCB 180
mg/kg ka < 0,001
(a) PCB-7 Summa
mg/kg ka 0,0099
Öljyhiilivetyfraktiot
FN101: Öljyhiilivedyt C10-C40, maa- ja sedimenttinäytteet
(a) Öljyhiilivedyt >C10-C40
mg/kg ka
< 50
± 22%
3
4
91,7 ± 22%
97,7 ± 22%
91,9 ± 22%
± 68%
± 41%
± 48%
± 50%
± 49%
± 51%
± 52%
± 57%
± 66%
± 53%
± 61%
± 67%
± 46%
± 86%
± 88%
± 64%
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
± 68%
± 41%
± 48%
± 50%
± 49%
± 51%
± 52%
± 57%
± 66%
± 53%
± 61%
± 67%
± 46%
± 86%
± 88%
± 64%
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
± 68%
± 41%
± 48%
± 50%
± 49%
± 51%
± 52%
± 57%
± 66%
± 53%
± 61%
± 67%
± 46%
± 86%
± 88%
± 64%
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
0,093
0,063
< 0,05
0,059
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
0,22
± 68%
± 41%
± 48%
± 50%
± 49%
± 51%
± 52%
± 57%
± 66%
± 53%
± 61%
± 67%
± 46%
± 86%
± 88%
± 64%
.
± 46%
± 51%
± 57%
± 63%
± 69%
± 43%
± 64%
.
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,002
± 46%
± 51%
± 57%
± 63%
± 69%
± 43%
± 64%
.
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,002
± 46%
± 51%
± 57%
± 63%
± 69%
± 43%
± 64%
.
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,001
< 0,002
± 46%
± 51%
± 57%
± 63%
± 69%
± 43%
± 64%
.
± 31%
(a): Akkreditoitu menetelmä
1
2
3
4
2
1
Näytekoodi
Asiakkaan näytetunniste
494-2013-00001529
494-2013-00001530
494-2013-00001531
494-2013-00001532
Tevi MA 1
Tevi MA 2
Tevi MA 3
Tevi MA 4
Sivu 2/2
< 50 ± 31%
< 50 ± 31%
< 50 ± 31%
PE3
Pysäköinnintarkastajien
taukotila
+35 l/s
-31 l/s
+19 l/s
-19 l/s
+19 l/s
-21 l/s
-0,1 Pa
TOIMENPIDE:
PIIRUSTUSLAJI:
ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ
POHJAPIIRROS KELLARIKERROS
RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE:
PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ:
TEKNISEN VIRASTON TALO
VESIJÄRVENKATU 11
LAHTI
TUTKIMUSKOHDAT
MERKKIEN SELITYKSET:
ILMAMÄÄRÄMITTAUS
Pinninkatu 45 A
33100 Tampere
etunimi.sukunimi@wspgroup.fi
tel. +358-(0)207 864 11
PAINE-EROMITTAUS
LÄMPÖTILAMITTAUS
TUTKIJA:
T.P.
PVM:
15.4.2013
+26 l/s
-27 l/s
+29 l/s
-26 l/s
-0,5 Pa
TOIMENPIDE:
PIIRUSTUSLAJI:
POHJAPIIRROS 1A KRS
VESIJÄRVENKATU 11
LAHTI
TUTKIMUSKOHDAT
ILMAMÄÄRÄMITTAUS
Pinninkatu 45 A
33100 Tampere
tel. +358-(0)207 864 11
PAINE-EROMITTAUS
LÄMPÖTILAMITTAUS
TUTKIJA:
T.P.
PVM:
15.4.2013
+105 l/s
-1,0 Pa
-38 l/s
-34 l/s
TOIMENPIDE:
PIIRUSTUSLAJI:
POHJAPIIRROS 1Y KRS
VESIJÄRVENKATU 11
LAHTI
TUTKIMUSKOHDAT
ILMAMÄÄRÄMITTAUS
Pinninkatu 45 A
33100 Tampere
tel. +358-(0)207 864 11
PAINE-EROMITTAUS
LÄMPÖTILAMITTAUS
TUTKIJA:
T.P.
PVM:
15.4.2013
+35 l/s
-33 l/s
+51 l/s
-42 l/s
-1,2 Pa
+45 l/s
-44 l/s
TOIMENPIDE:
PIIRUSTUSLAJI:
POHJAPIIRROS 2 KRS
VESIJÄRVENKATU 11
LAHTI
TUTKIMUSKOHDAT
ILMAMÄÄRÄMITTAUS
Pinninkatu 45 A
33100 Tampere
tel. +358-(0)207 864 11
PAINE-EROMITTAUS
LÄMPÖTILAMITTAUS
TUTKIJA:
T.P.
PVM:
15.4.2013
Tila on jaettu väliseinällä
+29 l/s
-39 l/s
+34 l/s
-27 l/s
-10 l/s
-0,3 Pa
+40 l/s
-47 l/s
+51 l/s
-46 l/s
TOIMENPIDE:
PIIRUSTUSLAJI:
POHJAPIIRROS 3 KRS
VESIJÄRVENKATU 11
LAHTI
TUTKIMUSKOHDAT
ILMAMÄÄRÄMITTAUS
Pinninkatu 45 A
33100 Tampere
tel. +358-(0)207 864 11
PAINE-EROMITTAUS
LÄMPÖTILAMITTAUS
TUTKIJA:
T.P.
PVM:
15.4.2013
+43 l/s
-37 l/s
-0,3 Pa
-1,0 Pa
+40 l/s
-45 l/s
PE2
TOIMENPIDE:
PIIRUSTUSLAJI:
POHJAPIIRROS 4 KRS
VESIJÄRVENKATU 11
LAHTI
TUTKIMUSKOHDAT
ILMAMÄÄRÄMITTAUS
Pinninkatu 45 A
33100 Tampere
tel. +358-(0)207 864 11
PAINE-EROMITTAUS
LÄMPÖTILAMITTAUS
TUTKIJA:
T.P.
PVM:
15.4.2013
-0,8 Pa
-2,5 Pa
+39 l/s
-35 l/s
PE1
TOIMENPIDE:
PIIRUSTUSLAJI:
POHJAPIIRROS 5 KRS
VESIJÄRVENKATU 11
LAHTI
TUTKIMUSKOHDAT
ILMAMÄÄRÄMITTAUS
Pinninkatu 45 A
33100 Tampere
tel. +358-(0)207 864 11
PAINE-EROMITTAUS
LÄMPÖTILAMITTAUS
TUTKIJA:
T.P.
PVM:
23.4.2013
-8,0 Pa
-5,5 Pa
TOIMENPIDE:
PIIRUSTUSLAJI:
POHJAPIIRROS 6 KRS
VESIJÄRVENKATU 11
LAHTI
TUTKIMUSKOHDAT
ILMAMÄÄRÄMITTAUS
Pinninkatu 45 A
33100 Tampere
tel. +358-(0)207 864 11
PAINE-EROMITTAUS
LÄMPÖTILAMITTAUS
TUTKIJA:
T.P.
PVM:
23.4.2013
Ilmamäärien mittauspöytäkirja
LVI Liite 2
Teknisen viraston talo, Lahti
Tarkistusmittaukset
Kerros
Tila
Sivu 1/2
Suunnitteluarvo l/s, IV-koneen positio
Tarkistus mittaus l/s, ero % suunnitteluarvoon
1a
A105 toimisto
tulo +30, poisto-30. TK/PK17
tulo +26 (-13%), poisto -27 (-10%)
1a
A110 toimisto
tulo +30, poisto -30. TK/PK 17
tulo + 29 (-3 %), poisto -26 (-13 %)
1y
107 käytävä
tulo +80. TK17
tulo +105 (+31 %) ei tilakohtainen ilmamäärä
1y
111 wc
poisto -30.
poisto -34 (+13 %)
1y
110 wc
poisto -30.
poisto -38 (+27%)
2
208 toimisto
tulo +45, poisto -45. TK/PK16
tulo +45 (0 %), poisto -44 (-2 %)
2
217 toimisto
tulo +51 (+13 %), poisto -42 (-7 %)
2
214 toimisto
tulo +35 (±0 %), poisto -33 (-6 %)
3
317 toimisto
tulo +45, poisto -45. TK/PK15, ilmamäärä tiloihin 317 ja
318 yhteensä, koska suunnitelmissa samaa tilaa.
tulo +34, poisto -27, suunnitellut ilmamäärät ei tiedossa.
3
318 toimisto
tulo +45, poisto -33. TK/PK15, ilmamäärä tiloihin 317 jaa
tulo +29, poisto -39, suunnitellut ilmämäärät ei tiedossa
318 yhteensä, koska suunnitelmissa samaa tilaa.
3
324 arkisto
poisto -10, PK15
Tilakohtainen ilmamäärä poikkeaa yli 20 % suunnitellusta
poisto -10 (0 %)
sivu 2/2
Kerros
Tila
Suunnitteluarvo l/s, IV-koneen positio
Tarkistus mittaus l/s, ero % suunnitteluarvoon
3
303 toimisto
tulo +45, poisto-45. TK/PK16
tulo +51 (+13 %), poisto -46 (+2 %)
4
412 toimisto
tulo + 40 (-11 %), poisto -45 (+29 %)
4
419 toimisto
tulo +43(+23 %), poisto -37 (+6 %)
K
Pysäköinnin tarkastajien
taukotila
tulo +40, poisto -40, TK/PK03
tulo +35 (-12 %), poisto -30 (-25 %)
K
Sosiaalitila siivous
tulo +20, poisto -20, TK/PK03
tulo +19 (-5 %), poisto -19 (-5%)
K
Siiv. Työnjohto (tila on tyhjä)
tulo +19 (-5 %), poisto -21 (+5 %)
5
512 toimisto
tulo +39 (+11 %), poisto -35 (+17 %)

Sisäilma- ja kuntotutkimus 2013

Transcription

Similar documents

Puukoulu, sisäilmalausunto 2015

Miemalan ala-aste

ESITELMÄN OTSIKKO

LABORATORIOPALVELUT

Työympäristön mikrobiologisten riskien hallinta

Sienet_ja_terveys02_2010

Linkki julkaisuun - UEF Electronic Publications - Itä

Laboratoriopalvelut

HYVÄT KÄDET - Mölnlycke Health Care

suomalainen suunnittelu menestyy

Väylät & Liikenne 2014 - Tapahtumat

Sienet ja terveys - Lääketieteellisen mykologian seura

KUNTAINFRA ON ARVOTEKIJÄ - Vesiopas