docMAANPUOLUSTUS
download 
Report Transcription
MAANPUOLUSTUS
MAANPUOLUSTUS MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU 110 • JOULUKUU 2014 HAASTATTELU Pääministeri ALEXANDER STUBB TEEMA SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS MAANPUOLUSTUS Päätoimittaja: Yksikön johtaja Janne Kuusela Toimituskunta Päätoimittaja Arno Ahosniemi Päätoimittaja Päivi Anttikoski Professori Tuomas Forsberg Eversti Jyrki Heinonen Viestintäjohtaja Max Arhippainen Toimittaja Tuomo Lappalainen Osastopäällikkö Matti Saarelainen Tieto- ja viestintäjohtaja Marjo Timonen Toimitussihteeri: Majuri Jarkko Pirkkalainen Toimituksen sihteeri: Anita Pursiainen Toimitus postiosoite: PL 266, 00171 Helsinki käyntiosoite: Maneesikatu 6 puhelin: +358 40 149 3649 (toimistoaika maanantai-torstai klo 10.00–14.00) sähköposti: maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com www.maanpuolustuskurssiyhdistys.fi Maanpuolustus-lehdessä esitetyt mielipiteet ovat asianomaisten kirjoittajien omia näkemyksiä eikä niiden tarvitse välttämättä edustaa lehden toimituskunnan tai Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kantaa. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset toimituksen postiosoitteella tai sähköposti: maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com. Alueellisen maanpuolustuskurssin käyneiden osoitteenmuutokset alueellisille yhdistyksille, yhteystiedot lehden loppuosassa. Maanpuolustus-lehden levikki on 12 000 kappaletta. Ilmoitushinnat: 3. kansi (takakannen sisäpuoli) 1 200 € kokosivu 1 000 € ½ sivu 600 € ¼ sivu 300 € Ilmoittajia pyydetään ottamaan yhteyttä toimituksen sihteeriin. Graafinen suunnittelu ja taitto: Riikka Haahti ISSN 0357-2080 Edita Prima Oy, Helsinki 2014 Seuraava Maanpuolustus-lehti ilmestyy maaliskuussa 2015. Lehden ilmoitusten tulee olla toimituksen sihteerillä (maanpuolustuskurssiyhdistys@ gmail.com) lehden lopussa olevan mediakortin aikataulun mukaisesti. Pääkirjoitus Puolustusdiplomatiaa venäläisittäin Venäjää käsittelevissä seminaareissa kuulee tavan mukaan pessimistisiä arvioita menneisyyteen takertuvasta laskevasta suurvallasta, jolla on synkät taloudelliset ja demografiset näkymät. Kuitenkin Euroopan turvallisuuspolitiikkaa on kuluneen vuoden ajan dominoinut nimenomaan Venäjä, vaikka maailmalla olisi ihan riittävästi muitakin huolenaiheita. Venäjä on toimeenpannut uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista doktriiniaan Ukrainassa sekä esitellyt asevoimiensa reformin hedelmiä maalla, merellä ja ilmassa. Lieneekö se ollut Venäjän toimien alkuperäinen tarkoitus, mutta nyt oman alueen puolustaminen on noussut Natossakin asialistan kärkeen ensimmäistä kertaa kylmän sodan jälkeen. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Euroopassa on myös kuultu poikkeuksellisen jämäkkää puhetta pyrkimyksistä oikaista syöksykierrettä puolustusmenoissa. Lisää tehoa pienentyneistä budjeteista haetaan tiivistämällä puolustusyhteistyötä eri kokoonpanoissa. Puolustusmenoista keskustellaan vilkkaasti Suomessakin. Samoin tiivistyvän puolustusyhteistyön avaamat uudet mahdollisuudet on noteerattu hyvinä uutisina oman puolustuksemme kehittämiselle. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano on edennyt loppumetreille ja sille asetetut tavoitteet saavutetaan. Tulevaisuuteen katsottaessa puolustusvoimauudistus antaa hyvän pohjan, mutta se ei yksinään riitä. Seuraava hallitus saa linjattavakseen tulevien vuosien puolustusbudjettien ohella edessä olevat mittavat strategiset puolustusmateriaalihankkeet rahoitusratkaisuineen. Siinä Suomi poikkeaa länsieurooppalaisesta valtavirrasta, että täällä Venäjä ei missään vaiheessa hävinnyt turvallisuuspolitiikassa taka-alalle. Syyskuussa 2007 puolustusministeri Jyri Häkämies päätyi otsikoihin Washingtonissa pitämällään puheella. Häkämies mm. arvioi, että mikäli Venäjän armeijan hankintaohjelma vuosille 2006–2015 saa tarvittavan rahoituksen, ”voimme odottaa sotilaallisesti paljon vahvempaa Venäjää ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.” Ulkoministeri Alexander Stubb puolestaan diagnosoi elokuussa 2008 Georgian kriisiä käännekohtana kansainvälisessä politiikassa ja totesi, että ”Venäjällä on sekä halu että kyky käyttää asevoimaa ulkopolitiikan välineenä”. Ulkoministeri myös ennakoi silloisten puutulliongelmien edustavan ”vain alkuhenkäystä poliittisen logiikan vyörymisessä talouden pelikentälle”. Jos suomalaisministereiden suoria puheita aikoinaan hämmästeltiin, niin nyt ne tuskin nousisivat uutisaiheiksi. Janne Kuusela Päätoimittaja Maanpuolustus 110 1 Puheenjohtajalta Arvoisa yhdistyksen jäsen Maanpuolustuskurssiyhdistyksen toimintavuosi on viety läpi suunnitelmien mukaan. Toiminnan painopiste on ollut sisällöllisesti ja varainkäytöllisesti jäsenja julkaisutoiminnassa. Yhdistyksen talous on hyvässä jamassa. Turvallisuuspolitiikan illat ja vuosikokouksien yhteydessä pidetyt esitelmätilaisuudet ovat houkutelleet mukavalla tavalla jäsenistöä paikalle. Puhujakorokkeella ovat tänä vuonna käyneet puolustusministeri Haglund, Naton Brunssumin johtoportaan komentaja kenraali Domröse, Viron presidentti Ilves sekä elokuun alussa tehtävät vastaanottanut puolustusvoimain komentaja kenraali Lindberg. Viime vuonna aloitettua Max Jakobson Memorial Lecture -sarjaa jatkaa joulukuun yhdysvaltalaisvieraamme John Hamre, joka johtaa Center of Strategic and International Studies -laitosta Yhdysvalloissa. Hän on aiemmin toiminut muun muassa varapuolustusministerinä. Maanpuolustus-lehden ulkoasu uusittiin alkuvuodesta. Uskon, että tulos tyydyttää jäsenistöä ja lehti kuluu käsissänne aikaisempien vuosien tapaan. Julkaisun levikki on 12 000. Lienee sopivaa muistuttaa lukijoita siitä, että lehtemme on oiva foorumi yritystenne tuotteiden mainostamiselle. Syyskokouksessa päätettiin jatkaa yhdistyksen toimintaa ensi vuonnakin korkealla profiililla ja jäsenistön ehdoilla jo kolme vuotta samassa kokoonpanossa toimineen hallituksen ohjauksessa. Turvallisuuspolitiikan iltojen teemat pyritään pitämään ajankohtaisina ja esitelmöitsijät korkeatasoisina. Yhdistys tulee julkaisemaan neljä lehteä. Ylimääräisenä ohjelmanumerona on syyskuun alun matka Tampereella pidettäville Kokonaisturvallisuus-messuille. Toimintavuoden ensimmäinen tilaisuus on tammikuun 15. päivän iltana, jolloin Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tulee pitämään esitelmän talouskysymyksistä. Euroopan turvallisuusympäristössä on toimintavuoden kuluessa tapahtunut paljon. Valitettavasti kehitys on ollut pääasiassa kielteistä. Puolustuskykymme tärkeys on jälleen noussut uuteen arvoon. Oli myönteistä, että kansanedustaja Ilkka Kanervan lähes yksimielinen selvitysryhmä esitti lähivuosille hienoisia rahoituksen korjausliikkeitä. Monen peräänkuuluttama avoin ja asiantunteva keskustelu erilaisista turvallisuusratkaisuvaihtoehdoista ei kuitenkaan jostain syystä käynnisty aidosti. Onkin sopivaa kysyä, miten tiukaksi tilanteen pitää kehittyä, jotta aito dialogi muun muassa liittoutumisen hyödyistä ja haitoista sekä vaikutuksista voisi alkaa. Kari Jordan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja 2 Maanpuolustus 110 Kannen kuva: Aku Siukosaari/ Puolustusvoimat Sisältö 1 2 3 Pääkirjoitus Puheenjohtajalta Sisältö HAASTATTELU 4 Pääministeri Alexander Stubb TEEMA: SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS 12 Parlamentaarinen selvitysryhmä ja Suomen puolustuksen pitkän aikavälin haasteet 18 Mika Peltonen: Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä 27 Janne Kuusela & Jarkko Pirkkalainen: Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua – katsaus Maanpuolustus-lehden arkistoihin ARTIKKELIT 34 Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta 43 Tapio Luoma: Toivoa ja luottamusta 48 Jarmo Mäkelä: Tosiasioita jäljittämässä 50 Jarmo Lindberg: Suomen puolustuksen toimintaympäristön muutos KIRJA-ARVIOITA 47 Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina 57 Rauhan utopia MAANPUOLUSTUSKURSSIT 59 Puolustusvoimain komentajan puhe 210. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 62 Puolustusministerin tervehdys 210. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 64 Kun geopolitiikka teki paluun – 210. Maanpuolustuskurssin tarina 66 210. Maanpuolustuskurssi 67 Tasavallan Presidentin puhe 211. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 70 Puolustusvoimain komentajan tervehdys 211. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 72 211. Maanpuolustuskurssi 73 Oltermannit ja aiemmat kurssin johtajat 74 46. Maanpuolustuksen erikoiskurssi MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN TOIMINTA 76 Yhdistys jakoi apurahoja ja tunnustuspalkintoja 77 Turvallisuuspolitiikan matka Brysseliin 78 Alueellisten yhdistysten johtoa Maneesilla 80 Maanpuolustusmessut 2015 82 KURSSIEN KOKOONTUMISIA 90 ALUEELLISET YHDISTYKSET Maanpuolustus 110 3 Haastattelu Pääministeri ALEXANDER STUBB Haastattelu Maanpuolustus-lehteen 30.10.2014 Janne Kuusela M Millaisena näette Suomen turvallisuusja puolustuspoliittisen aseman? Mikä on arvionne turvallisuusympäristön ja erityisesti lähialueemme kehityksestä? Laajemmin katsottuna oma arvioni nykyisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta lähtee vuodesta 2008, jolloin Georgiassa käytiin lyhyt sota. Silloin totesin, että Euroopan turvallisuuspoliittinen ilmapiiri ja ympäristö ovat muuttuneet. Voimapolitiikka ja etupiiriajattelu palasivat Eu- 4 Maanpuolustus 110 Maanpuolustus 110 5 Puolustusvoimat/Aku Siukosaari Haastattelu ”Sitä ei pidä unohtaa, että Venäjä valloitti Krimin toiselta suvereenilta valtiolta.” roopan rajoille. Silloin moni Suomessa oli sitä mieltä, että analyysini oli ylireagointia, mutta enpä ole varsinkaan Ukrainan kriisin jälkeen enää sen tyyppisiä puheita kuullut. Jakaisin asian kahteen osaan, joista toinen on turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ja toinen talouspoliittinen. Venäjän tämänhetkinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen doktriini näkyy muun muassa lisääntyneenä aktiivisuutena ilma- ja merivoimien toiminnassa, myös Suomen lähialueilla. Tästä doktriinista saimme yhden määreen presidentti Putinin puheessa 24.10.2014 sekä toisen määreen Venäjän toimissa Ukrainassa ja ennen kaikkea Krimin niemimaalla. Sitä ei pidä unohtaa, että Venäjä valloitti Krimin toiselta suvereenilta valtiolta. Pidän tätä valitettavana kehityksenä, mutta siitä huolimatta turvallisuuspoliittinen tilanne Suomessa ja Suomen rajoilla on edelleen vakaa enkä näe sen osalta syytä huoleen tässä vaiheessa. Talouspoliittisesta tilanteesta taas olen huomattavasti huolestuneempi ja sehän johtuu tietysti siitä, että olemme kokeneet kuusi laihaa vuotta. Lisäksi talouden suhteen on sekä sisäistä että ulkoista painetta, eli pitkälle menevä rakenteellinen uudistus teollisuudessa ja ulkoista painetta globaalin taloustilanteen ja Venäjän tilanteen kautta. Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita tarkastellut parlamentaarinen selvitysryhmä jätti loppuraporttinsa lokakuun alussa. Millaisia ajatuksia raportissa kuvatut puolustuksen haasteet ja niistä vedetyt johtopäätökset teissä herättivät? On ilman muuta selvää, että tuen raportin johtopäätöksiä ja esityksiä puolustusmenojen lisäämisestä. On kuitenkin katsottava kokonaisuutta, sillä raportissa esitetyt lisäykset ovat pitkässä juoksussa pieniä. Meillä on tulevina vuosina edessämme suuria hankintapäätöksiä meri- ja ilmavoimien käytöstä poistuvan kaluston korvaamiseksi. Niiden osalta rahoitus on löydettävä nyt esitetyn lisärahoituksen ulkopuolelta. Kun Suomeen edellisen kerran hankittiin uusia torjuntahävittäjiä, olin itse vuonna 1992 Washingtonin suurlähetystössä virkamiesharjoittelijana. Sain tilaisuuden nuorilla silmillä seurata 6 Maanpuolustus 110 sitä päätöksentekomekanismia sekä hankkeen mittakaavaa ja pitkälle ulottuvaa aikajännettä. Silloin hankitut Hornet-hävittäjäthän poistuvat käytöstä 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Yleisesti ottaen on todettava, että puolustushallinto on ollut ainoa hallinnonala, joka on tehnyt täsmälleen sen mitä on sovittu ja pyydetty kustannusten karsimisessa sekä organisaation ja toiminnan rakenteiden tehostamisessa. Tämä viestii puolustushallinnon asenteesta ja kyvystä, mutta on sanomattakin selvää ettei tällä tiellä voida pitkässä juoksussa jatkaa. Suomella on oltava uskottava puolustus ja sitä on myös rahoitettava. Olen puhunut paljon siitä, että seuraavan hallitusohjelman pitää olla lyhyt, ytimekäs ja strateginen eikä sinne voida kaikkea mahdollista kirjata. Mutta on itsestään selvää, että edessä olevat puolustusvoimien isot hankkeet on muodossa tai toisessa noteerattava. Yksi tärkeä osa-alue, joka ei koske pelkästään puolustusvoimia, on kyberturvallisuus. Kyberulottuvuus on olennainen osa niin nykyaikaista sodankäyntiä kuin rikollisuuttakin. Jollei kyberturvallisuutemme ole kunnossa, voidaan koko nykyaikainen sähköstä ja tietoliikenneyhteyksistä riippuvainen yhteiskuntamme lamauttaa. Tähän osa-alueeseen on kaikkien turvallisuudesta huolehtivien tahojen kiinnitettävä huomiota ja myös puolustuksen osalta sen on oltava ajan tasalla. Kyberturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä tullaan tarkastelemaan seuraavassa hallitusohjelmassa ja seuraavalla hallituskaudella. Kuinka ennakoitte maanpuolustuksen ja sen kehittämistarpeiden näkyvän tulevissa eduskuntavaalikeskusteluissa? Millaisia asioita haluaisitte nostaa esiin suomalaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen keskusteluun? Puolustusvoimat/Aku Siukosaari Pääministeri Alexander Stubb ALEXANDER STUBB Pääministeri Alexander Stubb on toiminut nykyisessä tehtävässään kesäkuusta 2014 alkaen. Tätä ennen Stubb toimi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä ja ulkoasiainministerinä, Euroopan parlamentin jäsenenä, erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa Brysselissä ja Euroopan komission puheenjohtajan neuvonantajana. Stubb on koulutukseltaan filosofian tohtori kansainvälisessä politiikassa, ja hän on toiminut mm. vierailevana professorina Brüggessa College of Europessa, erikoistutkijana Suomen EU-edustustossa Brysselissä sekä tutkijana Suomen Akatemiassa ja ulkoasiainministeriössä. Uskon kyllä siihen, että suomalaisten maanpuolustustahto on kova, nämä asiat ovat lähellä ihmisten sydämiä ja ne otetaan vakavasti. Jos on joku hallinnonala, josta kansalaiset eivät halua tinkiä niin se on puolustus. Olen varma siitä, että vaalien yhteydessä käydään ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspoliittista keskustelua ainakin kahdesta tulokulmasta. Ensimmäinen Maanpuolustus 110 7 8 Maanpuolustus 110 Pääministeri Alexander Stubb liittyy Nato-jäsenyyteen ja mahdolliseen Natojäsenyyttä koskevaan kirjaukseen hallitusohjelmassa. Toinen tulokulma liittyy puolustusvoimien materiaalihankintoihin ja puolustusmenoihin. Voi toki myös olla, että käydään keskustelua muistakin asioista kuten esimerkiksi asevelvollisuudesta. Ja hyvä näin, sillä kaikki nämä asiat ovat osa demokraattista prosessia ja niistä pitää voida keskustella avoimesti. Mitä tulee Nato-keskusteluun ja sitä koskevaan tietopohjaan niin meillähän on ollut noin 25 vuotta aikaa selvittää näitä asioita. Varmasti meillä on myös ollut jonkinlainen kommunikaatiovaje, joka liittyy maamme historialliseen asemaan kylmän sodan aikana. Suoraan sanottuna Suomessa on pelätty Nato-keskustelua. Itse olen huomannut, että jos tekisi diskurssianalyysin siitä, millaisia ajatuksia yhdistetään sanaan ”Nato”, niin varmasti sieltä löytyisi sellaisia sanoja kuin ”kiihko”, ”into” tai ”kiima”. Eli meillä on ollut suuria vaikeuksia keskustella rauhallisesti Nato-jäsenyyden merkityksestä. Tämä on paradoksaalista siinä mielessä, että Suomi on jo kahden vuosikymmenen ajan ollut Naton kumppani ja olemme osallistuneet kaikkiin Naton suuriin kriisinhallintaoperaatioihin. Naton jäseniin verrattuna meiltä puuttuu käytännössä vain kaksi elementtiä: mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja turvatakuut. Totta kai Natoon liittyviä kysymyksiä pitäisi avata nykyistä paremmin kansalaisille ja itsekin olen sitä vaihtelevalla menestyksellä yrittänyt tehdä jo pitkään. Natossa on 28 demokraattista oikeusvaltiota, jotka muistuttavat meitä enemmän kuin vaikkapa YK-yhteisö, jossa yli puolet jäsenmaista on autoritäärisesti johdettuja ja jotka eivät jaa meidän arvomaailmaamme. Samoin olen yrittänyt tuoda esiin sitä, että valtaosa EU-maista ja noin 94 prosenttia EU:n kansalaisista kuuluvat Natoon. Edelleen, asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustuskyky toimii turvallisuutemme perustana siitä huolimatta, kuuluimme Natoon tai ei. Puolustushallinto on kaukaa viisaasti kehittänyt puolustuskykyämme siten, että olemme nykyisiin Nato-maihin verrattuna hyvällä tasolla ja sen puolesta voisimme liittyä Natoon nopeastikin. Valitettavasti useimmille meistä Nato on kaikesta huolimatta edelleen jonkinlai- nen mörkö kylmän sodan ajoilta ja mitä enemmän siitä voidaan vapaasti keskustella niin sen parempi. Aika kauan tämä keskustelu näyttää vain kestävän. Puolustuspolitiikan alalla on viime vuosina tehty useita aloitteita yhteistyön tiivistämiseksi. Kuinka arvioitte tämän yhteistyön mahdollisuuksia Pohjoismaiden kesken ja laajemmin Euroopassa? Entä millaisena näette Suomen kriisinhallintaosallistumisen ja sen jatkonäkymät? Nato-yhteistyö, pohjoismainen puolustusalan yhteistyö, EU:n puolustusulottuvuus ja kahdenväliset yhteistyösuhteemme eivät missään nimessä ole toisiaan poissulkevia vaan päinvastoin toisiaan tukevia ja täydentäviä. Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö on tärkeä elementti. Mutta en pidä ajankohtaisena ajatusta Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusliitosta enkä näe tätä yhteistyösuhdetta mahdollisena korvikkeena muille puolustusyhteistyön osa-alueille. Lähtökohtana on Suomen uskottava puolustuskyky, jonka vahvistamiseksi on osattava hyödyntää kaikkia siihen avautuvia mahdollisuuksia. Koko turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ratkaisumme kytkeytyy vahvasti kansainvälisiin instituutioihin. Mitä enemmän tukea ja turvaa voimme saavuttaa eri foorumeilta niin sen parempi. Kansainvälisen kriisinhallinnan ja Suomen kriisinhallintaprofiilin muutoksesta en ole hirveän huolestunut. Siinä on kyse oikeastaan läntisen maailman trendistä tällä hetkellä. Ehkä olemme jo päässeet ylitse siitä vaiheesta, jossa vielä laskettiin kriisinhallintajoukkojen henkilövahvuuksia. Sellaista vanhanaikaista mustavalkoista ajattelua meillä valitettavasti vielä esiintyy, jossa erotetaan toisistaan kovin jyrkästi siviili- ja sotilaallinen kriisinhallinta tai esimerkiksi Naton johtama ja YK:n johtama kriisinhallinta. Osaltaan nyt nähtävä muutos kriisinhallinnan osa-alueella liittyy myös Naton muuttuvaan rooliin, jossa aikaisemmin korostuivat kriisinhallintatehtävät Balkanin ja Afganistanin laajamittaisissa operaatioissa. Ukrainan tapahtumien Maanpuolustus 110 9 Haastattelu ”Koko turvallisuusja puolustuspoliittinen ratkaisumme kytkeytyy vahvasti kansainvälisiin instituutioihin.” myötä Naton huomio on kohdistunut uudelleen yhteiseen puolustukseen. Kriisinhallintaan osallistumisella sinänsä on merkitystä, se antaa tiettyä kansainvälistä uskottavuutta ja palvelee samalla kansainvälisenä harjoitusmahdollisuutena oman puolustuksemme vahvistamiseksi. Valtioneuvoston vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä eduskunta peräänkuulutti jatkossa laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa turvallisuusstrategiaa. Mikä on näkemyksenne nykyisen kaltaisen selontekoprosessin tulevaisuudesta? Selonteko on kaikin puolin hyvä instrumentti ja ennen kaikkea puolustushallinnolle, jonka suunnittelussa tarvitaan jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ulko- ja tuvallisuuspolitiikassa näkisin tarvetta hieman nopeammalle kierrolle ja olen pitänyt tärkeänä esimeriksi pääministerin ilmoituksia eduskunnalle ja parlamentaarisia selvityksiä, joiden yhteydessä käydään ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Olen ollut mukana tekemässä useampia selontekoja sekä virkamiehenä että ministerinä ja tiedostan hyvin niiden merkityksen, mutta näkisin tarvetta paremmalle ketteryydelle kun arvioimme turvallisuuspoliittisen ympäristömme muutosta. Kyllähän esimeriksi nyt Ukrainassa nähdyn kaltaiset tapahtumat saavat pohtimaan sitä, kuinka nopeasti asiat joskus voivat muuttua. Näin siitäkin huolimatta, että juuri äsken totesin, ettei Ukrainan tilanne ole aiheuttanut suoranaista uhkaa Suomea kohtaan. Tälläkin alalla on valitettavan paljon ihmisiä, jotka sanovat ettei mikään muutu ja sitten kun muuttuu niin toteavat, että tämähän oli ennakoitavissa. Tämä on mielestäni vanhanaikaista ulko- ja turvallisuuspoliittista ajattelua. Sen pitää elää jatkuvasti ajassa ja tässäkin mielessä esimerkiksi Nato-jäsenyyden mahdollisuuden ennalta poissulkeminen ei ole kovin kauaskantoista ajattelua. • 10 Maanpuolustus 110 Ville Tuokko/Puolustusvoimat TEEMA SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS F/A-18 Hornet ilmasta-maahan -varustuksessa. Maanpuolustus 110 11 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus Parlamentaarinen selvitysryhmä ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteet Janne Kuusela Maanpuolustus-lehti haastatteli kolmea selvitysryhmän pysyvinä asiantuntijoina toiminutta virkamiestä: alivaltiosihteeri Jaakko Laajavaa ulkoasiainministeriöstä sekä kansliapäällikkö Arto Rätyä ja ylijohtaja Esa Pulkkista puolustusministeriöstä. 12 Maanpuolustus 110 Parlamentaarinen selvitysryhmä ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteet ovat mahdollisia. Toimintaympäristön muutos ja Suomen geostrateginen asema sotilasliiton rajalla ja Venäjän naapurina on otettava huomioon puolustusvoimien mitoittamisessa ja kehittämisessä. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon jälkeen puolustusvoimien koko, perusrakenne ja mitoitus vastaavat asetettuja taloudellisia vaatimuksia. Muutosta on kuitenkin jouduttu rahoittamaan materiaalin kustannuksella. Puolustusvoimat on mitoitettu nyt minimitasolle eikä nykyinen puolustusbudjetti ole riittävä tarvittavien materiaali-investointien tekemiseen. Noin vuoden kestänyttä selvitystyötä leimasi avoimuus. Selvitysryhmä luovutti loppuraporttinsa ministerille 1. lokakuuta 2014. Tiina Takala/Puolustusministeriö P Puolustusministeri Carl Haglundin 10.10.2013 asettama puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsitellyt parlamentaarinen selvitysryhmä luovutti loppuraporttinsa ministerille keskiviikkona 1. lokakuuta 2014 eduskunnassa. Ministeri Haglund totesi, että selvitysryhmän työ luo tervetullutta pohjaa seuraavan hallituskauden poliittisille linjauksille ja päätöksille puolustuksen kehittämisestä. ”Korostan, että seuraava hallitus ei päätä vain hallituskautensa aikaisista taloudellisista voimavaroista vaan käytännössä puolustuksen kehittämisen poliittisista perusvalinnoista aina 2030-luvulle saakka”, muistutti ministeri Haglund. Selvitysryhmän raportissa arvioidaan Suomen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutosta ja tulevaisuudennäkymiä. Johtopäätöksenä on, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset Maanpuolustus 110 13 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus Matti Matikainen/Ulkoministeriö JAAKKO LAAJAVA Alivaltiosihteeri Jaakko Laajavan vastuulle kuuluu ulkoasiainministeriön ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Hän on toiminut aiemmin suurlähettiläänä Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Urallaan ulkoasiainhallinnossa Laajava on työskennellyt lisäksi Espanjassa, Puolassa, Jugoslaviassa sekä Sveitsissä ETYK:ssa. Raportin keskeisin viesti on Suomen poliittisen kentän vahva yksimielisyys siitä, että turvallisuusympäristömme edellyttää meiltä kansallisen puolustuskyvyn ylläpitoa riittävän korkealla tasolla ja riittävässä valmiudessa. Ryhmä toteaa myös, ettei tämä ole mahdollista ilman lisäresursseja puolustusvoimien materiaalihankkeisiin. Raportissa myös tunnistetaan 2020-luvulla vastaan tulevat strategisen tason hankkeet merija ilmapuolustuksessa, joihin tulee ottaa kantaa jo seuraavalla hallituskaudella. Maanpuolustus-lehti haastatteli kolmea selvitysryhmän pysyvinä asiantuntijoina toiminutta virkamiestä: alivaltiosihteeri Jaakko Laajavaa ulkoasiainministeriöstä sekä kansliapäällikkö Arto Rätyä ja ylijohtaja Esa Pulkkista puolustusministeriöstä. Kuinka koitte parlamentaarisen selvitystyön toimivuuden prosessina? Mitkä olivat mielestänne sen vahvuudet ja heikkoudet? Jaakko Laajava: Asiantuntijana toimineen virkamiehen näkökulmasta koko hanke toimi varsin hyvin. Sillä oli aihepiirin laajuudesta huolimatta selkeä fokus eli materiaali-investointiresurssien turvaaminen, ja tältä osin ryhmä myös onnistui luomaan varsin pitkälle ulottuvaa yhteistä näkemystä. Puolustusvoimat suhtautui tehtävään erittäin myönteisellä ja avoimella tavalla, jota uskon kaikkien selvitysryhmän jäsenten arvostaneen suuresti. Arto Räty: Puolustukseen liittyvän poliittisen keskustelun ja päätöksenteon tulee perustua faktoihin eikä olettamuksiin. Nyt kaikilla puolueilla on varmasti riittävät tiedot sekä turvallisuusympäristöstämme että sotilaallisen maapuolustuksemme nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Prosessi oli mielestäni erittäin onnistunut ja sen vahvuutena on se, että kaikki puolueet – hallitus- ja oppositiopuolueet – saivat tasapuolisesti tietoa. Puolueiden on tietysti itse pidettävä huoli siitä, että ne hyödyntävät ryhmään kuuluneille jaettua tietoa maksimaalisesti. Puolustukseen liittyvät ratkaisut ulottuvat aina useille hallituskausille, joten on tärkeää, että linjaukset tehdään laajalla pohjalla. Itse prosessista 14 Maanpuolustus 110 Parlamentaarinen selvitysryhmä ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteet Esa Pulkkinen: Prosessi varmasti vahvisti parlamentaarista näkökulmaa ja sitoutumista puolustuskysymyksiin. Tämä oli mielestäni käytännössä paras tapa informoida kaikkia puolueita riittävän syvällisesti. On erittäin tärkeää, että poliittisilla päätöksentekijöillä on käytössään ajantasainen tilannekuva puolustuksen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Myös puolustuksesta keskustellaan aktiivisesti mediassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa, jolloin syvällinen tietämys asioista ei voi rakentua ainoastaan ajankohtaisen ja tunnepitoisen pintatiedon varaan – tarvitaan myös viranomaisten tarjoamaa laaja-alaista faktapohjaa ja analyysia. Prosessin ehdottomana vahvuutena pidän kansanedustajien sitoutumista yli vuoden kestäneeseen intensiiviseen työhön muun eduskuntatyöskentelyn ohessa. Työtä tehtiin avoimessa hengessä, mutta silti luottamuksellisuudesta tinkimättä. Heikkouksia sen sijaan on vaikeampi löytää. Selvitysryhmän raportissa todetaan, että ”puolustusyhteistyö on välttämätöntä Suomen suorituskykyjen kehittämiseksi, mutta se ei tuo sotilaallisia turvatakuita”. Miten puolustusyhteistyö mielestänne näyttäytyy puolustuksen pitkän aikavälin kehittämisessä? Jaakko Laajava: Ilman muuta puolustusyhteistyö lisääntyy ja sen täytyykin lisääntyä. On monia esimerkkejä siitä, että muun muassa Naton puitteissa toteutettu kumppanuusyhteistyö korkeine standardeineen ja suorituskykyvaatimuksineen edesauttaa oman maanpuolustuksemme kehittämistä. Esimerkiksi isoihin harjoituksiin osallistuminen tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia saada kokemuksia ja koulutusta puitteissa, joita muuten olisi vaikea luoda. Kaikki tämä merkitsee oman puolustuksemme kannalta kustannustehokkuutta. Parlamentaarisen selvitysryhmän tarkoituksenahan ei ollutkaan pohtia Suomen turvallisuuspoliittisia valintoja, joten yhteistyöteemassa ei menty kovin syvälle. ARTO RÄTY Tiina Takala/Puolustusministeriö on vaikea löytää heikkouksia. Ryhmä raportin laaja käsittely mediassa levitti tietoa laajasti yhteiskunnassa. Kenraaliluutnantti Arto Räty on toiminut vuodesta 2011 puolustusministeriön kansliapäällikkönä. Tätä ennen Räty on ollut eri tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla mm. Puolustusvoimien operaatiopäällikkönä, maavoimien esikuntapäällikkönä, kansallisen puolustuspolitiikan yksikön johtajana puolustusministeriössä ja Maanpuolustuskurssien johtajana 2003–2004. Kansainvälistä kokemusta Rädyllä on KFOR- ja UNTSO-operaa tioista, Naton esikuntatehtävistä (SHAPE) sekä lukuisilta kursseilta. Maanpuolustus 110 15 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus Tiina Takala/Puolustusministeriö ESA PULKKINEN Kenraalimajuri Esa Pulkkinen toimii puolustusministeriössä puolustuspoliittisen osaston päällikkönä. Aikaisemmin hän on toiminut Brysselissä EU:n sotilasesikunnan operaatiopäällikkönä, suunnitteluosaston päällikkönä ja asiantuntijatehtävissä. Lisäksi Pulkkinen on ollut puolustusministeriössä EU-puheenjohtajuuskauden työryhmän johtajana ja Jääkäriprikaatin komentajana. Arto Räty: Viimeaikaiset kriisit, erityisesti Ukrainan kriisi, ovat tuoneet esille ns. hybridisodankäynnin uhkat. Tällaisiin uhkiin varautuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä niin kotimaassa eri toimijoiden kesken kuin myös muiden valtioiden ja organisaatioiden kanssa. Yksikään läntinen valtio ei voi enää hoitaa sotilaallista turvallisuuttaan täysin yksin. Syvenevä yhteistyö on edellytys myös Suomen kansallisen puolustuksen ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Ukrainan kriisi, kuten myös sitä edeltäneet kriisit, ovat tehneet selväksi Nato-jäsenyyden ja -kumppanuuden välisen selkeän eron: turvatakuut ovat vain jäsenillä. Syvä yhteistyö Naton kanssa vahvistaa kuitenkin omaa kansallista puolustuskykyämme. Osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin on osa Suomen osoittamaa vastuunkantoa. Samalla se tuo sotilaalliseen maanpuolustukseen osaamista ja kokemusta. Esa Pulkkinen: Puolustusyhteistyö on jatkuvaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä kansallisten suorituskykyjen turvaamiseksi. Se ei ole valinta, vaan välttämätön edellytys kansallisten suorituskykyjen kehittämiselle. Konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on lisääntyvä monikansallinen koulutus- ja harjoitustoiminta. Osallistumme koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön, koska se selkeästi vahvistaa kansallista puolustuskykyämme. Samalla se antaa myös vahvan turvallisuuspoliittisen signaalin; Suomi on osa länttä. Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan ole sama asia kuin puolustusliitto – ainoastaan puolustusliittoon kuuluvat maat ovat huonon sään aikana kollektiivisen turvatakuun suojassa. Tämä on tullut yhä selvemmäksi Ukrainan kriisin myötä. Jäsenyyden ja kumppanuuden välillä ei ole harmaata aluetta eikä optiota. Puolustusliitto on puolustusyhteistyön pisimmälle viety muoto. Se on poliittinen päätös josta varmasti keskustellaan lähestyvien vaalien alla sekä tulevan hallituskauden aikana. Selvitysryhmä toteaa raportissaan, että mikäli puolustusvoimien määrärahoja ei vuodesta 2016 alkaen lisätä, on edessä puolustusreformi. Mitä ”puolustusreformi” käytännössä merkitsee? 16 Maanpuolustus 110 Parlamentaarinen selvitysryhmä ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteet Jaakko Laajava: Selvitysryhmän työskentelyn lähtökohtana oli se, että Suomen puolustusratkaisun perusvalintoja ei lähdetty kyseenalaistamaan. Selvitysryhmässä nähtiin, että perusvalinnat ovat palvelleet meitä hyvin, mutta ilman riittävää materiaali-investointien tasoa edessä voi olla laajempi reformi tai uudistus. Ei varmaankaan ole miltään kannalta Suomelle eduksi, että joutuisimme ”pakkoreformiin”, jossa supistukset heikentäisivät vääjäämättä puolustuksemme uskottavuutta. Arto Räty: Puolustusreformilla tarkoitetaan nyt käyttämiemme ”puolustuksemme perusfundamenttien” eli koko maan puolustamisen, yleisen asevelvollisuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden uudelleen tarkastelua. Selvitystyhmän raportissa todetaan selvästi, että ilman lisärahoitusta emme kykene ylläpitämään nykyisen kaltaista puolustusta. Ellemme saa rahoitusongelmaa ratkaistua, joudumme siis miettimään puolustuksemme konseptin uudelleen heti vuoden 2015 alkuun mennessä loppuun saatetun puolustusvoimauudistuksen jälkeen. Sotilaallista turvallisuutta ei voi ulkoistaa, eli sotilaallinen liittoutuminen ei ole ratkaisu laskevaan rahoitukseen. Suomella on kaikissa tilanteissa oltava riittävä kansallinen puolustuskyky. Esa Pulkkinen: Puolustusreformi tai puolustusuudistus toteutettiin monissa länsimaissa kylmän sodan jälkeen, kun uhkien ja turvallisuusympäristön katsottiin muuttuneen perustavanlaatuisesti ja alueellisen puolustuksen merkityksen nähtiin vähentyneen kansainvälisten kriisinhallintatarpeiden kustannuksella. Näinhän toimittiin meidänkin lähiympäristössämme esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Puolustusreformia tulee mielestäni tarkastella analyyttisesti ja objektiivisesti. Kysymys ei ole tavanomaisesta puolustuksen kehittämistyöstä, jota tehdään luonnollisesti koko ajan, vaan syvemmästä, pitkää poliittista keskustelua vaativasta muutosprosessista, joka muuttaisi puolustuksen strategisia perusvalintoja. Siksi siihen ei tule ajautua kevyin perustein. Puolustuksen on toki jatkuvasti ”uudistuttava”, mutta todellinen puolustusreformi olisi aivan eri mittaluokan asia. Vallitsevassa tilanteessa en pidä tämän tyyppistä kehityskulkua mitenkään suotavana. • PARLAMENTAARINEN SELVITYSRYHMÄ Puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) Varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) Jäsenet Esko Kurvinen (kok.) Tuula Väätäinen (sd.) Sari Palm (kd.) Thomas Blomqvist (r.) Seppo Kääriäinen (kesk.) Eero Reijonen (kesk.) Jussi Niinistö (ps.) Tom Packalén (ps.) Annika Lapintie (vas.) Anni Sinnemäki (vihr.) Varajäsenet Sofia Vikman (kok.) Mika Kari (sd.) Risto Kalliorinne (vas.) Tuija Brax (vihr.) Ismo Soukola (ps.) Mari Kiviniemi (kesk.) Stefan Wallin (r.) Peter Östman (kd.) Pysyvät asiantuntijat Puolustusministeriö: Arto Räty Esa Pulkkinen Hannu Ojala Manu Tuominen Rami Peltonen Ulkoasiainministeriö: Jaakko Laajava Pääesikunta: Juha Rannikko Pasi Välimäki Selvitysryhmän sihteerit Heikki Savola Juha Martelius Maanpuolustus 110 17 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMIÄ Mika Peltonen Vanhat asiat säilyvät ja uudet tulevat vanhojen päälle 18 Maanpuolustus 110 Puolustusvoimat Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä P Puolustusvoimat rakentaa sotilaallisen puolustuskyvyn suomalaiselle puolustusratkaisulle, jonka peruskivenä on alueellisen puolustuksen periaate. Se on toteutettu yleisen asevelvollisuuden avulla tähdäten koko maan puolustamiseen omin voimin ilman sotilasliiton jäsenyyttä. Nämä perustekijät muodostavat kokonaisuuden, jossa yksittäisen osan muuttaminen vaikuttaa muihin, mikä taas aiheuttaa sen, että toimivaa ratkaisua ei voi saavuttaa. Tässä artikkelissa käsitellään suomalaista puolustusjärjestelmää, jonka kehittämisessä on jatkuvasti huomioitava ympäristössä tapahtuvat muutokset. Kun tarkastelunäkökulmana on tulevaisuus, on sodankuvan muuttumiselle ominaista tietty epämääräisyys ja arvioinnin haasteellisuus. Varmaa on kuitenkin se, että vanhat asiat säilyvät. Uudet asiat tulevat vanhojen päälle. Puolustusvoimallista kokonaisuutta lähestytään kaikille puolustushaaroille yhteisten suorituskykyjen näkökulmasta. Samalla tarkastel- Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että nopeus, ennakoimattomuus ja tarkoituksellisesti luotu epävarmuus leimaavat nykyaikaisia konflikteja. Erikoisjoukot edustuvat suorituskykymme terävää kärkeä. laan myös lähitulevaisuudessa nähtävissä olevia haasteita. Kokonaisuuden ohella esitellään ilma-, meri- ja maavoimien kehitysnäkymät niiden omista lähtökohdista. JATKUVASTI KEHITTYVÄ SODANKÄYNTI Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet sodankäynnissä tapahtuvan jatkuvasti muutoksia. Silmiinpistävää on ollut niiden nopeus, ennakoimattomuus ja tarkoituksellisesti luotu epävarmuus. Myös voimankäytön muodot ovat muuttuneet keinojen monipuolistumisena ja niiden yhdistelminä. Mukaan on tullut valtiollisten Maanpuolustus 110 19 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus KIRJOITTAJA Kenraaliluutnantti Mika Peltonen on ollut Puolustusvoimien operaatiopäällikkö vuodesta 2011. Tehtävässä hän vastaa puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisestä ja käyttämisestä. Peltosella on monipuolinen ura, ja hän on ollut aikaisemmin Pääesikunnan suunnittelupäällikkö, maavoimien esikuntapäällikkö, komentaja operaatio Altheassa Balkanilla, jalkaväen tarkastaja sekä noin kahdeksan vuotta Tasavallan presidentin adjutantti. 20 Maanpuolustus 110 toimijoiden rinnalle ei-valtiollisia toimijoita. Lisäksi kokonaisuutta sekoittavat erittäin monimutkaiset ja jälkiä jättämättömät informaatiooperaatiot. Samalla pitää muistuttaa, että perinteinen, konventionaalinen uhka ei ole poistunut mihinkään. Kiteytettynä sodan kuvan muutoksessa puolustajan on edellä mainitun voimankäytön keinovalikoiman monipuolistumisen lisäksi otettava huomioon seuraavia tekijöitä: • kyky puolustautua selvästi sotaa alempiasteisessa tilanteessa • yllätykseen kykenevät korkean valmiuden joukot • alueen haltuunottoon pyrkiminen puolustajan suvereniteetin kiistämiseksi • kyky keskittää riittävä voima ratkaisuun pääsemiseksi • kokonaisvaltainen vaikuttaminen puolustajan yhteiskunnan toimivuuteen ja • kaiken tämän mahdollistava ennakoiva ja nopea strategisen tason päätöksentekokyky. Näistä kehityslinjoista voidaan nostaa tarkempaan tarkasteluun osakokonaisuuksia, jotka on huomioitava erityisesti Suomen sotilaallisen puolustuksen suunnittelussa. Näihin osakokonaisuuksiin on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota niin lännessä kuin idässä. Ne eivät suoranaisesti ja välittömästi uhkaa Suomea, mutta niihin varautumatta jättäminen olisi edesvastuutonta. Ensimmäinen on valmius, joka on monitahoinen kokonaisuus. Todellinen valmius edellyttää realistista tilannekuvaa, ymmärrystä ja rohkeutta tehdä ennakoivia päätöksiä sekä suorituskykyisiä, tehtävään tarkoitettuja joukkoja. On selvää, että toiminta-ajatuksessa on pyrittävä tempaamaan aloite ja saamaan kehittyvä kriisi hallintaan jo ennen sen eskaloitumista voimankäytöksi. Nopealla puolustuskyvyn luomisella ja joustavalla voimankäytöllä sekä näiden mahdollistamalla puolustusjärjestelmän täydentämisellä luodaan mahdollisuus poliittiselle päätöksenteolle kriisin ratkaisemiseksi nopeasti. Samalla luodaan myös mahdollisuudet puolustusjärjestelmän ylläpidolle pitkittyneessä tilanteessa eli kyky vastata vihollisen aloittamaan hyökkäykseen sekä myöhemmin olosuhteiden vakauttamiseen kriisin päätyttyä. Toiminta- Puolustusvoimat Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä ajatuksen on oltava poliittisesti hyväksyttävä, mutta se ei saa perustua liian optimistiseen oletukseen poliittisesta päätöksenteosta. Ripeä ja rohkea päätöksenteko on iso haaste, isompi kuin halutaan tunnustaa. Toinen kokonaisuus on kybersodankäynti. Ei pelkästään Puolustusvoimat, vaan koko yhteiskunta odottaa päätöstä siitä, lähdetäänkö mukaan siihen junaan, jota kaikki yrittävät kuljettaa. Ratkaisu on strateginen, koska panostus on merkittävä resurssien, henkilöstön ja rahan näkökulmasta. Vain niillä saadaan tarvittava osaaminen rakennettua. Oleellista on tiedostaa että kyber on jäämässä kuplaksi, kunnes siihen liittyvä lainsäädäntö, resursointi ja organisointi ovat kouriin tuntuvaa. Toistaiseksi siitä puhuminen on vain mediaseksikästä, mutta kunnossa se ei ole. Onneksi tällä hetkellä tarpeita ja mahdollisuuksia jo kartoitetaan. Osaamista siihen on olemassa, mutta ei tarvittavan organisoidusti. Sotilaallisen puolustuksen näkökulmasta marssijärjestys kyberissä on suojautumisesta vaikuttamiseen. Työ vie helposti vuosia ennen kuin ollaan valtiollisesti tyydyttävällä tasolla. Raskas raketinheitin 298 RSRAKH 06 (MLRS M270) on osa Puolustusvoimien vaikuttamisen kykyä. Lakimuutos on hyvä ja halpa keino aloitukseksi. Etumatkaa tässä suhteessa ei pidä antaa. PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTEN SUORITUSKYKYJEN KEHITTÄMINEN Sodan ajan joukkojen määrää ei jatkossa voida Suomen maantieteellisen laajuuden, valitun doktriinin ja toimintaympäristön kehityksen perusteella enää vähentää. Aiemmin tehtyä sodan ajan joukkojen määrän vähentämistä pyritään korvaamaan puolustusvoimien koko organisaatiota tukevilla yhteisillä suorituskyvyillä. Näistä keskeisimpiä ovat ulottuvuuden lisääminen, tulivoiman kasvattaminen ja vaikuttamismahdollisuuksien laajentaminen. Näillä yhteisillä suorituskyvyillä pyritään siis siihen, että vähemmällä määrällä, mutta paremMaanpuolustus 110 21 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus Yhteisillä suorituskyvyillä pyritään kehittämään liikkuvuutta, tulivoimaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. malla synkronisoinnilla, saataisiin aikaan enemmän. Joku voisi sanoa, että tämä on mahdotonta. Sodan aikaisen vahvuuden pienentäminen, vähennetyt taloudelliset resurssit ja aseteknologian kallistuminen aiheuttavat sen, että mahdottomalta tuntuvasta täytyy tehdä mahdollista. Siihen pyritään rakentamalla kokonaisuutta, jossa puolustushaarojen rakentamia suorituskykyjä tehostetaan yhteisillä, kaikkia kykyjä yhteen nivovalla toiminnalla. Itsenäisesti käytettävät kyvyt ovat kalliita ylläpitää ja kankeita käyttää. Yhteisillä suorituskyvyillä pyritään kehittämään liikkuvuutta, tulivoimaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Konkreettisesti tämä tarkoittaa panostamista johtamisjärjestelmiin, tiedusteluun, valvontaan ja maalittamiseen sekä logistiikan järjestelmiin. Niillä pystytään tuomaan se lisä, jolla yhdessä puolustushaarojen kanssa rakennetaan kokonaisuus, joka luo uskottavan ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn. Samalla alueellinen puolustus päivittyy vastaamaan jatkuvasti muuttuvaan sodankäyntiin. Puolustusvoimauudistus mahdollistaa vain osittain edellä mainitun rakentamisen. Ilman lisäresursseja joukkojen varustamistilanne huononee ja puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä vain muutaman seuraavan vuoden ajan. MERIPUOLUSTUKSEN TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT Meriyhteydet ovat Suomelle erittäin tärkeät. Meriyhteyksien suojaamisen lisäksi merivoimien on kyettävä valvomaan merialueensa sekä torjumaan mereltä suuntautuvat hyökkäykset. Meripuolustuksen tehtävien toteuttaminen edellyttää riittävää merenhallinnan tasoa operaatioalueella. Merenhallinta edellyttää kykyä johtaa suorituskykyjä sekä valvoa ja vaikuttaa pintaan, ilmaan ja veden alle. Nämä vaatimukset koskevat niin jokapäiväistä alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista, meriyhteyksien suojaamista kuin merellisten hyökkäyksien torjuntaa. Meripuolustuksen tehtävien toteuttaminen edellyttää koskemattomuuden valvonnan osalta korkeaa valmiutta, kuten viime aikoina olemme havainneet. Tänä päivänä merivoimien kyky täyttää tehtävänsä on olosuhteisiin nähden kohtuullinen. 22 Maanpuolustus 110 Puolustusvoimat Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä Merivoimat on kyennyt kehittämään suorituskykyään taistelualusten ja järjestelmien perusparantamisella ja uudishankkeilla kehittämissuunnitelmansa mukaisesti. Kaluston vanheneminen on kuitenkin tosiasia. Rannikolla toimivien joukkojen suorituskykyä on ylläpidetty parantamalla maltillisilla ratkaisuilla liikkuvuutta, johtamiskykyä sekä pimeätoimintakykyä. Myös tulevaisuudessa meripuolustuksen tulee kyetä hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät meri- ja saaristoalueet. Merenhallinta muodostetaan miinoittamalla merialueita ja käyttämällä pintatorjuntaohjuksia. Rannikkojoukoillamme on kyettävä suojaamaan keskeiset kohteet ja toiminnot. Torjuntakyky tulee kyetä ulottamaan kauas merelle alueille, joilta vastustaja kykenee vaikuttamaan yhteiskunnan ja puolustusjärjestelmän tärkeisiin kohteisiin. Meripuolustuksen kehittämisessä on kaikissa tapauksissa kyettävä turvaamaan pintatorjuntakyky, miinoittamiskyky sekä kyky vaikuttaa kohteisiin pinnan alla riittävän laajalla alueella. Nämä kaikki edellyttävät riittävää taistelualuskalustoa, jonka määrä vähenee vanhenemisen Merivoimien iskukyvyn kärjen kolme sukupolvea, Helsinki-, Rauma- ja Hamina-luokan ohjusveneet. Merivoimien suorituskyky on heikkenemässä vanhenevan kaluston vuoksi 2020-luvulla. takia radikaalisti vuodesta 2025 alkaen. Taistelualuskalustolla saavutetaan myös edellytykset korkeaan valmiuteen sekä riittävän pitkäkestoiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan erityisesti kriisien alkuvaiheessa. Meripuolustus tarvitsee laivastojoukkojen lisäksi rannikkojoukkoja. Kiinteän rannikkotykistön saavuttaessa elinkaarensa pään, tulee rannikkojoukkojen tulivoimaa ja liikkuvuutta edelleen kehittää. Nykytilanteen mukainen suorituskyky kyetään ylläpitämään 2020-luvun alkupuolelle asti, mutta sen jälkeen suorituskyky avomerellä heikkenee merkittävästi. On myös tarkasteltava mahdollisuuksia vaikuttaa merelle uusin asejärjestelmin. Maanpuolustus 110 23 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus Ilmavoimien vaikutuskyvyllä mahdollistetaan hävittäjäresurssien aktiivinen käyttö puolustusvoimien yhteisissä operaatioissa. 24 Maanpuolustus 110 Meripuolustuksen kehittämisen merkittävin hanke tulee olemaan vanhentuvan aluskaluston korvaavan suorituskyvyn – laivue 2020 – hankinta. Meripuolustuksella tulee olla kyky ulottaa valvonta ja vaikuttaminen niille alueille, joilla tehtävät toteutetaan. Tämä edellyttää kykyä operoida Pohjois-Itämeren alueella kaikissa olosuhteissa. ILMAVOIMIEN KEHITTÄMINEN – TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Suorituskykyjen kehittäminen perustuu tarkkaan analyysiin toimintaympäristön muutoksista, sodankäynnin muutoksista ja teknisestä kehityksestä. Ilmavoimien kehittämisessä otetaan huomioon uusien teknologioiden vaikutus järjestelmien ja joukkojen suorituskykyvaatimuksiin. Keskeisiä kehitettäviä osa-alueita ovat valvontakyky, johtamiskyky ja taistelukyky sekä tappionsietokyvyn ylläpitäminen nykyaikaisen sodankuvan muokkaamien vaatimusten mukaisiksi. Ilmavoimien päätehtävänä tulee säilymään Suomeen ilmoitse kohdistuvan sotilaallisen voiman käytön ennaltaehkäisy ja tarvittaessa torjunta. Päätehtävään liittyen ilmatilan vapaa käyttö estetään oman toimintamme kannalta tärkeillä alueilla. Ilmavoimille syntyy Mid Life Update 2 (MLU2) -hankkeessa kyky ilmasta-maahan -vaikuttamiseen. Ilmavoimien vaikutuskyvyllä mahdollistetaan hävittäjäresurssien aktiivinen käyttö Puolustusvoimien yhteisissä operaatioissa. Syntyvät suorituskyvyt integroidaan osaksi Puolustusvoimien yhteistä tulenkäyttöä. Hornet on mahdollista aseistaa erilaisilla täsmäaseilla kuten JDAM-pommeilla, JSOW-liitopommeilla ja JASSM-ohjuksilla. Päivitetyllä Hornetmonitoimihävittäjällä kyetään monipuoliseen ilmaoperointiin. MLU parantaa myös kaluston ilmataistelukykyä, omasuojaa ja kommunikaatiojärjestelmien kansainvälistä yhteensopivuutta. Hävittäjävoiman osalta voidaankin puhua ns. kynnysasejärjestelmästä. Päivityksen myötä Hornetit lähestyvät elinkaarensa parasta ja tulivoimaisinta aikakauttaan 2020-luvun vaihteessa. Ilmavoimien suunnittelu- ja johtamiskyky paranee otettaessa käyttöön ilmaoperaatiokeskus, uusia johtamisjärjestelmiä ja suunnittelutyökaluja. Valvontajärjestelmän suorituskykyä paran- Puolustusvoimat Suomen puolustuksen tulevaisuuden kehitysnäkymiä netaan Multi Sensor Tracking (MST) -järjestelmällä, uudella keskivalvontatutkalla (KEVA2010) ja kaukovalvontatutkien (KAVA) modifikaatiolla. MST-järjestelmän avulla kyetään yhdistämään eri sensoreiden tuottama tilannekuva. Tukikohtajärjestelmällä luodaan tukeutumisedellytykset koko valtakunnan alueelle. Tukeutumiskyvyssä keskeistä on joustavuus ja toiminnan ennakointi. Ilmavoimien tukikohtajärjestelmä muodostuu kiinteiden ja siirtymiskykyisten taistelutukikohtien kokonaisuudesta. Tukikohdan joukkojen siirtymiskykyisyys ja organisaatioiden modulaarisuus mahdollistavat myös tilanteen mukaisen työkenttätaktiikan käytön. Maavoimien ilmatorjunnan suorituskyky paranee laadullisesti, kun EKITO- ja NASAMSyksiköt saadaan lähivuosina operatiiviseen käyttöön. Tämä laadullinen kehitys ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että ilmatorjunnan kaluston vanheneminen aiheuttaa merkittävän kaluston vähenemisen. Kaikkia suorituskykyjä ei kyetä korvaamaan laatua parantamalla. Ilmatorjunnalla on merkittävä rooli osana ilmapuo- F/A-18 Hornet monitoimihävittäjät ovat tärkeä osa puolustuksemme uskottavuudelle. Kuvassa Hornet ilmasta-maahan –varustuksessa. lustusta, erityisesti tarjoamalla pysyvää suojaa tärkeimmille kohteille. Jatkossa tuliyksiköiden vähentyessä vain kriittisimmät kohteet kyetään suojaamaan ilmatorjunnalla. Samalla joukkojen ilmasuoja hiipuu. Ilmavoimiin tehtyjen viimeaikaisten mittavien panostusten tuloksena ilmavoimat ovat kunnossa ja suorituskyvyn huippuvuoden ovat nykykalustollakin vasta edessä. MAAVOIMIEN KEHITYSNÄKYMIÄ Maavoimien merkitystä on maailmalla aikaajoin epäilty aseiden kehittyessä ja kriisien luonteen muuttuessa. Kuitenkin alueita voidaan pitää ja puolustaa tai toisaalta vallata ja hallita vain maajoukoilla. Georgia ja Ukraina ovat tästä vahvat esimerkit. Maavoimien tärkeys taisteluMaanpuolustus 110 25 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus järjestelmän kokonaisuudessa ei ole nähtävissä olevan tulevaisuuden piirissä ainakaan vähenemässä. Maavoimien taistelutapaa ja valmiutta kehitetään edelleen vastaamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti arvioituun uhkaan. Maavoimien kehittämisen ja joukkotuotannon painopiste on vielä alueellisissa joukoissa. Maavoimien taistelutavan kehittäminen on aloitettu alueellisten joukkojen taistelusta ja sen kehittäminen jatkuu edelleen. Joukkotuotannon ja materiaalisen kehittämisen painopiste siirtyy vuosikymmenen loppupuolella operatiivisiin joukkoihin ja ennen kaikkea valmiuden kehittämiseen kärjen osalta. Operatiiviset joukot on tuotettu pääsääntöisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sijoitettu henkilöstö on henkilöstötyypeiltään ja ikärakenteeltaan tarkoituksenmukaista. Operatiiviset joukot on pääsääntöisesti hyvin varustettu. Merkittävimmillä asejärjestelmillä on vielä riittävästi elinjaksoa jäljellä ja ne ovat suorituskykyisiä vielä pitkälle ensi vuosikymmen puolelle. Paikallisjoukot on maavoimien uusi joukkotyyppi, jonka toimintaperiaatteita ja tehtäviä tullaan edelleen kehittämään ja tarkentamaan. Sen mukaisesti vapaaehtoinen maanpuolustus on kytketty kiinteästi paikallisjoukkojen kehittämiseen. Paikallisjoukkojen materiaali on pääsääntöisesti purettavilta joukoilta kohdennettavaa tehtävään nähden käyttökelpoista materiaalia, mutta niille osoitetaan myös jossain määrin uutta sotavarustusta. Maavoimien suorituskyvyn kannalta on keskeistä, että kertausharjoitusten määrä pystytään palauttamaan puolustusvoimauudistuksen määrittämälle tavoitetasolle. Kokonaisuudessaan yleinen asevelvollisuus tulee säilymään keskeisessä asemassa maavoimien suorituskyvyn varmistamisessa. Sodan ajan joukkojen supistaminen maavoimissa on korvattavissa tiettyyn pisteeseen asti tulivoimaa ja joukkojen käyttöperiaatteita kehittämällä. Maavoimien valmiutta tulee kehittää. Maavoimilla tulee olla aiempaa korkeammassa valmiudessa olevia elementtejä, joilla kyetään vastamaan yllättävään ja nopeaan tilannekehitykseen. Joukkojen materiaalista valmiutta tulee samalla kehittää. Nopeasti perustettavien 26 Maanpuolustus 110 joukkojen materiaalin tulee vastata tarpeeseen niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Joukkotuotantoa on muokattava valmiusvaatimusten mukaisesti. Maavoimien on oltava kiinteästi mukana Rajavartiolaitoksen maajoukkojen valmiuden ja suorituskykyjen suunnittelussa ja rakentamisessa. Maavoimien on tuettava ja osin toimeenpantava RVL:n joukkotuotantoa tarkoituksenmukaisella tavalla. Reservin koulutustapahtumien ja varusmieskoulutuksen keskinäistä jaksottelua tulee säätää siten, että myös ne palvelevat korkeamman valmiuden vaatimusta ja tukevat tarvittaessa sen toimeenpanoa joustavasti nopeassa ja yllättävässä tilanteen kehityksessä. Tulevaisuudessa resurssien todennäköisesti yhä kaventuessa yhteensopivuutta ja yhteistoimintaa tarvitaan yhä alemmalla tasolla maavoimien ja puolustushaarojen välillä. Tämä kehitys on nähtävissä niin kotimaan puolustuksessa kuin kansainvälisissä operaatioissa. Muutos edellyttää joukkojen sisäisen ja niiden välisten synergioiden löytämistä. Uusien ajatusten ja parhaiden käytänteiden jakaminen on tärkeää niin maavoimien sisällä kuin yhteistoimintaosapuolien välillä. Keskeisenä mainittakoon viranomaisyhteistyön myötä tapahtuva verkottuminen muuhun yhteiskuntaan. LOPUKSI Puolustuksen perustekijät ohjaavat kaikkea edellä mainittua kehitystä. Puolustusvoimien tehtävä on tehdä annetuilla perusteilla paras puolustusjärjestelmä. Tässä on onnistuttu toistaiseksi hyvin. Uusin toimintaympäristön kehitys luo paineita erityisesti kahdelle osa-alueelle. Ne ovat valmius ja kyber-kyvyt. Näistä heijastuu haasteita erityisesti lainsäädäntöön, resursointiin ja organisointiin. Vain viimemainittu on puhtaasti puolustusvoimien käsissä oleva osakokonaisuus. • Kuvat: Puolustusvoimat/Maanpuolustus-lehden arkisto ”Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua” ”Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua” Maanpuolustus-lehden toimitus selvitti arkistoista, kuinka Suomen puolustuksen tulevaisuudennäkymistä keskusteltiin lehden palstoilla kylmän sodan aikakaudella. Maanpuolustus 110 27 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus Ajankohtaiset turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevät luennot Janne Kuusela & Jarkko Pirkkalainen ” ”Ilmapuolustuksemme tilanteesta ja kehitysvaihtoehdoista on juuri laaja kokonaisselvitys valmistumassa, joten ainekset alkavat olla käsissä perusratkaisujen tekemistä varten tällä meille niin tärkeän puolustuksen osa-alueella. Samanaikaisesti ovat kuitenkin – ikävä kyllä – puolustusvoimien jokapäiväisen toiminnan edellytykset uhkaavasti kaventuneet. Kyse on ylläpitovarojen riittämättömyydestä, mikä ulottaa vaikutuksensa kaikkien puolustushaarojen toimintaan. Tilanne on hintojen ja palkkojen nousun ohella seurausta välineistön teknillistymisestä.” ”Varusmieskoulutus on yhteiskunnassamme tapahtuneiden muutosten seurauksena saanut uusia piirteitä. Konkreettisimpana näistä on mainittava kutsuntaikään tulevien nuorukaisten lukumäärän asteittainen väheneminen. Toisaalta taas varusmiespalvelukseen tulevien yleisesti ottaen heikentynyt fyysinen kunto vaatii oman huomionsa riittävän pohjakunnon luomiseksi.” Näin pohti Pääesikunnan päällikkö ja tuleva 28 Maanpuolustus 110 Puolustusvoimien komentaja, kenraaliluutnantti Lauri Sutela Maanpuolustus-lehdessä kesäkuussa 1973. Kenraali Sutelaa neljä vuosikymmentä sitten puhuttaneet kysymykset eivät ole täysin vieraita puolustusvoimien ylimmälle johdolle tänäkään päivänä. Maanpuolustus-lehden toimitus selvitti arkistoista, kuinka Suomen puolustuksen tulevaisuudennäkymistä keskusteltiin lehden palstoilla kylmän sodan aikakaudella. PARLAMENTAARINEN TUKI PUOLUSTUKSEN KEHITTÄMISELLE Laajapohjainen parlamentaarinen tuki ymmärrettiin avaintekijänä puolustuksen materiaalisen valmiuden pitkäjänteiselle kehittämiselle jo varhaisessa vaiheessa. Sodanjälkeisessä Suomessa puolustuspoliittisia perusratkaisuja valmisteltiin ensin vuosina 1945–1949 toimineessa puolustusrevisiokomiteassa, johon kuului kansanedustajia, upseereita ja eräitä vasemmistopuolueiden yliedustusta tasapainottaneita jäseniä. Puolustusneuvosto aloitti toimintansa vuonna 1958 ja sai merkittävän roolin kokonaismaanpuolustuksen toimintojen johdossa. 1960-luvulle tultaessa puolustusvoimien jatkuvat rahoitusongelmat ja yhteiskunnassa voimistunut kriittinen ”Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua” sekä perehtyminen ajanmukaisimpaan kalustoon ovat kuuluneet maanpuolustuskurssien ohjelmaan kaikilla vuosikymmenillä. suhtautuminen maanpuolustukseen antoivat kimmokkeen parlamentaarisille puolustuskomiteoille. Lähes kaikkien puolueiden edustus takasi valmistelutyön laajapohjaisuuden ja sen myötä eduskunnan sitouttamisen komiteoiden esityksiin. Kenraali Sutela luonnehti vuonna 1970 työnsä aloittaneen ensimmäisen parlamentaarisen puolustuskomitean merkitystä seuraavasti: ”Voidaan sanoa, että vasta parlamentaarisen puolustuskomitean mietinnön mukaisen ohjelmasuosituksen eläessä nyt toista toteuttamisvuottaan, olemme pääsemässä käsiksi pitkäjänteisesti toteutettavaan puolustusvoimain materiaalin kehittämiseen.” Tästä alkoivat useille vuosille jaksottuvat projektiluontoiset hankkeet, joiden rahoitus varattiin valtion tulo- ja menoarvioon. Ensimmäisiä uudenmallisen hankesuunnittelun tuloksia olivat mm. ilmavoimien Draken-hävittäjät, merivoimien heräteraivaajat ja maavoimien kenttäradiot. Puolustusmateriaalihankintojen pitkälle aikajänteelle on kuvaavaa, että kesäkuun 1978 Maanpuolustus-lehdessä esiteltiin juuri valmistumassa olevaa ”miinanlaskijan ja koululaivan yhdistelmää”. Kyseinen merivoimien lippulaivana toiminut miinalaiva Pohjanmaa teki viimei- sen purjehduksensa miehitettynä sotalaivana tasan 35 vuotta myöhemmin elokuussa 2013. Parlamentaaristen puolustuskomiteoiden toimintaa käsiteltiin Maanpuolustus-lehdessä säännöllisesti. Ensimmäinen komitea asetettiin puolustusministeri Kristian Gestrinin toimikaudella lokakuun 1. päivänä 1970. Puheenjohtajaksi kutsuttiin professori Jan-Magnus Jansson ja mm. puolueiden puheenjohtajia käsittäneitä jäseniä oli yhteensä 12. Pysyvinä asiantuntijoina toimivat kansliapäällikkö Kai Sarmanne puolustusministeriöstä, kenraaliluutnantti Lauri Sutela Pääesikunnasta ja osastopäällikkö Risto Hyvärinen ulkoasiainministeriöstä. Pääsihteerinä toimi everstiluutnantti Aimo Pajunen puolustusneuvoston sihteeristöstä. Aina komiteoiden suosittelemat rahoitusohjelmat eivät toteutuneet täysimääräisinä, eivätkä kaikki osapuolet olleet tyytyväisiä puolustuskomiteoiden taipumukseen puuttua turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. Ensimmäisen komitean mietinnössä kansandemokraattien Kauko Hjerppen ja Toivo Åsvikin eriävässä mielipiteessä esitettiin, että Suomen kansainvälispoliittinen asema oli arvioitu väärin, kun Suomea pidettiin ”neutraalina välialueena”. Heidän mielestään Suomea oli pidettävä ”yhteistyöhön NeuvostoliiMaanpuolustus 110 29 Teema: Suomen puolustuksen tulevaisuus ton kanssa nojaavana, rauhan aikana puolueettomana, itsenäisenä valtiona”. Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea vuonna 1981 jäi sarjan viimeiseksi. Sen jälkeen kokeiltiin puolustuspoliittisia toimikuntia, joilla ei kuitenkaan ollut vastaavaa poliittista painoa. 107. maanpuolustuskurssin avajaispuheessa maaliskuussa 1988 puolustusministeri Ole Norrbackin mukaan olennainen kysymys kuului: ”Mikä järjestely olisi sopivin, kun demokraattisesti hallitussa maassamme arvioidaan turvallisuuspoliittista ja sotilaallista kehitystä, annetaan tämän nojalla vaatimuksia maanpuolustukselle ja huolehditaan pitkän aikavälin rahoituksen järjestelyistä? Aiemmin parlamentaariset puolustuskomiteat hoitivat tätä koordinointitehtävää ja kaikki puolueet saattoivat olla työssä mukana.” Samassa Maanpuolustus-lehdessä kenraaliluutnantti Ermei Kanninen totesi pitäneensä parlamentaarisissa puolustuskomiteoissa erityisen tärkeänä mahdollisuutta avata poliitikoille ”enemmän luottamuksellista ja salaista tietoa, jota ei voida tuoda eduskunnan suureen saliin.” Kanninen pohti, että puolustushallinnossa on muutenkin taipumusta asioiden liialliseen salaamiseen, mikä vaikuttaa kielteisesti kansalaisten luottamukseen ja maanpuolustustahtoon. TURVALLISUUSPOLIITTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Arviot Suomen turvallisuuspoliittisesta toimintaympäristöstä ja sen tulevaisuudennäkymistä ovat aina kuuluneet Maanpuolustus-lehden sisältöön. Näkökulma oli jo 1970-luvulta lähtien maailmanlaajuinen, vaikka globalisaatiosta ei vielä pitkiin aikoihin puhuttukaan. Joulukuussa 1977 ulkoministeriön alivaltiosihteeri Keijo Korhonen analysoi Yhdysvalloissa juuri valtaan astuneen presidentti Jimmy Carterin hallinnon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä sen heijastumista suurvaltasuhteisiin. Korhonen kuvaili presidentti Carterin hallinnon ponnisteluja Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton yhteisten etujen kartoittamiseksi mm. aseistariisunnan SALT-neuvotteluissa ja Lähi-idän tilanteen liennyttämisessä. Erityisesti Korhonen pureutui suomalaisittain ”meidän rakkaaseen babyymmme”, eli ETYK:n seurantakokoukseen Belgradissa. Hän luonnehti kokousta ”lehdistöspekulaatioitten taimitarhaksi”, johon suhtau30 Maanpuolustus 110 duttiin kuin ”edessä olevaan nyrkkeilymaaotteluun.” Myös Euroopan integraatiokehitystä ja Suomen suhdetta siihen seurattiin Maanpuolustuslehdessä. Maaliskuussa 1988 valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille pitämässään ajankohtaisessa esitelmässä ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen antoi perusteellisen katsauksen ”Länsi-Euroopan integraatiosta”. Keskustelu ECjäsenyydestä oli vilkkainta Itävallassa, Norjassa ja Ruotsissa, joissa kaikissa löytyi kannatusta jäsenyydelle niin teollisuudessa kuin hallituspuolueidenkin riveissä, mutta kansalaismielipide ei ainakaan toistaiseksi puoltanut jäsenyyttä. Suomessa tätä kehitystä seurattiin Salolaisen mukaan valppaasti ”tarkoituksena etujemme turvaaminen kaikilla ilmansuunnilla”. Jos arktisten alueiden kasvavasta merkityksestä puhutaan paljon tänä päivänä, oli aihe näkyvästi esillä myös 1970- ja 1980-luvuilla. Toisen parlamentaarisen puolustuskomitean mietinnössä kesäkuussa 1976 todettiin mm. seuraavaa: ”Meristrategiset tekijät ovat lisänneet Fennoskandian pohjoisosia ympäröivien merialueiden ja pohjoiskalotin merkitystä johtavien suurvaltojen strategiassa. Mannerjalustan öljyesiintymät lisäävät tätä merkitystä.” Vastaavasti toukokuussa 1988 Maanpuolustuskorkeakouluyhdistyksen vuosikokouksessa puhunut Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jaakko Valtanen arvioi arktisten alueiden merkityksen olevan jatkuvasti kasvusuuntauksessa. Valtasen mukaan ”Pohjoisen arktiset alueet ja erityisesti pohjoiset merialueet ovat monesta syystä tulleet meitä aikaisempaa paljon lähemmäksi.” Valtanen toivoi arktisen alueen taloudellisten voimavarojen ja niiden hyödyntämisen johtavan suurvaltoja lähentävään yhteistyöhön, jossa ”Pohjolan mailla on monia mahdollisuuksia olla hyödyllisesti mukana.” Alueloukkaukset aiheuttivat keskustelua myös kylmän sodan olosuhteissa. Kenraali Valtanen kertoi 106. maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan tammikuussa 1988 ilmavalvonnan havaitsevan vuosittain 10–20 ilmatilanloukkausta. Vastaavasti merivalvonnassa havaittiin vuosittain saman verran aluevesiloukkauksia. Kenraali Valtasen mukaan suurin osa alueloukkauksista aiheutui eksymisestä, huolimattomuudesta tai ”Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua” MAANPUOLUSTUS-LEHTI JA KRUUNUNHAAN MANEESI Maanpuolustus-lehden tarina alkoi joulukuussa 1966. Maanpuolustuskorkeakouluyhdistyksen puheenjohtaja, varatuomari Nils Svartström lausui lehden syntysanat ensimmäisessä numerossa: ”(…)kaipaaympärimaatammeasuvasuurijäsenistöuuttatietouttajajatkuvaakiinteääkosketustayhdistykseemme.Oma,aluksi kaksikertaavuodessailmestyvätiedotuslehtemmepyrkiiosaltaan peittämäännäitäaukkoja”. Sinivalkoinen kansiväri ja ilmestymispäivien valinta myötäilivät yhdistyksenisänmaallistamaailmankuvaa;vuodenensimmäinen numero sijoitettiin ilmestyväksi kesäkuun alussa Mannerheimin syntymäpäivänä ja toinen itsenäisyyspäiväksi. Nils Svarströmin ohjeita noudattaen Maanpuolustus-lehti ilmestyy nykyään neljä kertaavuodessajalevikkionyli12000kappaletta.Tuttusinivalkoinenvärimaailmalöytyylehdenuudistuneestakinulkoasustaja lehdenvoilukeamyöse-lehtenäMaanpuolustuskurssiyhdistyksen verkkosivuilla. Piirros Kimmo PälikköMaanpuolustus-lehden arkisto Vuonna1988Maanpuolustus-lehtiesittelialkuvuodestakäyttöön otettuaKruununhaanManeesia.Noinvuodenkestäneenrakennusvaiheenmyötävenäläistensantarmiupseereidenvanharatsastuspaikkamuutettiinnykyaikaiseksikoulutuskeskukseksi,jonnesiirtyi valtakunnallisten maanpuolustuskurssien toiminta. Luentosaliin saatiin paikat aina 90 osallistujalle ja vanhaan jauhomakasiiniin saneerattiinryhmätyötilat.Kuinpisteenäi:npäälleManeesinaulaan tuli pieni kahvio, josta Maanpuolustus-lehden mukaan ”saa kurssipäivänvälttämättömätkahvikupilliset”. Maanpuolustus 110 31 32 Maanpuolustus 110 ”Puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua” ”…maanpuolustuskin on hyvinvointia. Yhtä lailla kun huolehdimme terveydenhuollosta, meidän on hoidettava tämä hyvinvoinnin sektori…” piittaamattomuudesta ”eikä niillä pääsääntöisesti ollut sotilaallista tai poliittista merkitystä”. Poikkeuksen muodostivat maailmanlaajuista huomiota osakseen saaneet Inarinjärveen iskeytynyt ohjus vuonna 1984 ja erään saksalaisnuorukaisen pienkonelento Suomesta Moskovan Punaiselle torille kesällä 1987. Näiden osalta Valtanen kuitenkin huomautti, että ”ilmavalvontamme havaitsi molemmat tapaukset ja teki niistä asiaankuuluvat ilmoitukset.” Silminnäkijöiden ilmoituksia sukellusveneiden periskoopeista tai pinnalla nähdyistä pyörteistä tuli muutamia kertoja vuodessa, mutta niiden tutkinnassa ei havaittu sukellusveneiden loukanneen Suomen aluevesiä. ”SUOMEN PUOLUSTAMISEN MAHDOLLISUUDET LÄHESTYTTÄESSÄ 2000-LUKUA” Keväällä 1988 Maanpuolustus-lehti kutsui koolle ryhmän asiantuntijoita keskustelemaan aiheesta ”Suomen puolustamisen mahdollisuudet lähestyttäessä 2000-lukua”. Puhetta johti lehden päätoimittaja kenraaliluutnantti Ermei Kanninen. Ryhmässä syntyi vilkasta ajatustenvaihtoa turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön tulevaisuudennäkymistä. Sotakorkeakoulun strategian opettaja, everstiluutnantti Pekka Visuri totesi lähialueidemme olot vakaaksi, mutta huomautti kaukaistenkin kriisien ”voivan ulottaa vaikutuksia myös Pohjois-Eurooppaan nopeammin kuin ennen uskottiin.” Visurin mukaan useissa amerikkalaisarvioissa kertovan taloudellisen ja sotilaallisen kehitykseen kytkeytyvän entistä tiiviimmin toisiinsa, ja painopisteen siirtyvän Euroopasta Tyynenmeren ja Kaukoidän suuntaan. Visuri myös siteerasi tuoretta arvovaltaista amerikkalaistutkimusta, joka hahmotteli tulevaisuutta kahden vuosikymmenen päähän ja päätyi siihen, ”ettei Euroopassa ole nähtävissä mitään käänteentekeviä uusia tilanteita.” Professori Jan-Magnus Jansson puolestaan pohti Länsi-Euroopan integraation pitkän tähtäimen merkitystä puolustukselle. Esimerkiksi Ranskan ja Saksan tiivistyvään yhteistyöhön oli Neuvostoliitto reagoinut poikkeuksellisen voimakkaasti. ”Onko varteenotettava mahdollisuus, että Länsi-Euroopan yhteistyö tulee myös sotilaallisella alalla merkittäväksi?”, kysyi Jansson. Lisäksi Suomen talouden kantokyky ja puolustusmateriaalin teknistyminen ja jatkuva hinnannousu aiheuttivat ryhmässä keskustelua. Aseiden tarkkuuden, ulottuvuuden ja nopeuden kasvusta pidettiin kuvaavana esimerkkinä Yhdysvaltojen ilmaiskuja Englannista käsin Libyaan vuonna 1986. Suomen kannalta erityisenä haasteena pidettiin 1990-luvulla edessä olevia merkittäviä hankintoja, kuten esimerkiksi ilmavoimien uusia torjuntahävittäjiä, joiden rahoitus eivät millään mahtuisi puolustusbudjetin raameihin. Suomen Pankin Sirkka Hämäläinen kantoi huolta maailmanlaajuisesti muuttuneesta taloudellisesta ympäristöstä ja valtion jatkuvasta velkaantumisesta. Hänen mukaansa ”meillä on tehty huomattavia eläkeratkaisuja ja meillä on sellaisia sosiaali- ja terveysmenopaineita, jotka sitovat suuren osan kasvusta”. Vientiponnistelujen ja investointien ohella Hämäläinen toivoi lisää panostusta koulutukseen ja tutkimukseen. Maanpuolustuskurssien johtaja, kommodori Sakari Visa kysyi ”eikö poliitikoille yhä selvemmin pitäisi korostaa, että maanpuolustuskin on hyvinvointia? Yhtä lailla kun huolehdimme terveydenhuollosta, meidän on hoidettava tämä hyvinvoinnin sektori. Muutkin ovat turhia, ellei tämä ole kestävää.” • Maanpuolustus 110 33 Artikkelit KIRJOITTAJA Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta Prikaatikenraali Mauri Koskela on toiminut marraskuusta 2013 alkaen UNMILoperaation esikuntapäällikkönä Liberiassa. Koskelalla on laaja kokemus puolustusvoimien kansainvälisestä toiminnasta. Hän on lisäksi osallistunut ISAF, UNPREDEP, IFOR/SFOR ja UNDOF -operaatioihin sekä toiminut Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtajana. 34 Maanpuolustus 110 Mauri Koskela YK:n UNMIL-operaatio Liberiassa Y Yhdysvalloista vapautettujen orjien siirtokunnaksi vuonna 1822 perustettu Liberia sijaitsee Afrikan länsiosassa, suomalaisille tutun Afrikan tähti -pelin Kultarannikon länsipuolella. Liberia julistautui itsenäiseksi 26.7.1847, eli tänä vuonna se juhli 167-vuotiasta olemassaoloaan. Tällä kertaa juhlittiin tosin poikkeuksellisissa merkeissä. Suunniteltu pääjuhla ja suurimmat kokoontumiset oli peruttu ja kielletty maahan levinneen Ebola-epidemian vuoksi. Epidemia on ollut erittäin raskas isku muutenkin hauraaseen yhteiskuntaan, joka on läpikäynyt kaksi peräkkäistä ja hyvin veristä sisällissotaa vuosina 1989–1996 ja 1999–2003. Suurin syy näille sodille oli vapautettujen orjien ja paikallisten, alueella aina asuneiden heimojen taistelu vallasta. Yhdysvalloista vapautetut orjat pitivät valtaa aina 1980-luvulle asti huolimatta siitä, että heidän osuutensa väestöstä oli vain viitisen prosenttia. Sinä aikana maan talouselämä kuitenkin kasvoi voimakkaasti, erityisesti yh- UN Photo/Shima Roy Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta dysvaltalaisten sijoittajien voimin. Valitettavasti maan saamat tuotot ohjautuivat – kuten tänäkin päivänä – hallitsevan valtaeliitin käsiin eikä niitä käytetty kansalaisten elinolosuhteiden parantamiseen. Muita levottomuutta aiheuttavia tekijöitä ovat aikanaan vedetyt rajalinjaukset Länsi-Afrikan maiden kesken sekä heimojen väliset väkivaltaisuudet ja valtatasapaino. Yleensä rajanveto toteutettiin esimerkiksi jokien kaltaisten luonnollisten maastoesteiden mukaisesti. Eri heimojen asuinalueet jakautuivat useissa tapauksissa rajan molemmille puolille. Tämä johti yhdessä sotien aikaisten väestönsiirtojen kanssa kiistoihin maiden ja muun omaisuuden omistuksesta, jotka edelleen aiheuttavat heimojen välisiä jännitteitä. Sovitustuomioistuimista huolimatta näitä kiistoja ei ole kyetty ratkaisemaan. Liberian talouselämää hallitsevat runsaat luonnonvarat, kuten kumi, kulta, timantit ja puu. Näiden hyödyntäminen on lähes 100-pro- YK:n operaatio United Nations Mission in Liberia on edistänyt vakautta ja turvallisuutta alueella mittavista haasteista huolimatta. Yli 2000 kapinallista on luopunut aseista rauhan vuoksi. Kuvassa Camp Schieffelin. Maanpuolustus 110 35 Artikkelit Täällä komentaja ei johda joukkojaan edestä vaan pysyttelee tiukasti omassa norsunluutornissaan operaation esikunnassa. senttisesti ulkomaisten yritysten vastuulla. Tästä seuraa säännöllisin väliajoin jopa väkivaltaiseksi muuttuvia mielenosoituksia paikallisen väestön vaatiessa suurempia osuuksia yhtiöiden voitoista, parempia työskentelyolosuhteita, koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä erityisesti merkittäviä johtotehtäviä yritysten johdossa. Usein jää kuitenkin huomaamatta se, missä määrin kansainväliset yritykset tuovat vaurautta lähiympäristöönsä ja maksavat sopimusten mukaisia korvauksia hallinnolle. Paikallisen väestön työllistymismahdollisuuksia rajoittavat merkittävästi koulutuksen puute sekä eurooppalaisittain katsottuna erittäin alhainen työskentelymoraali. Viimeksi mainittuja seikkoja voidaan yleisemminkin pitää kehityksen jarruna. Maalla olisi loistavat puitteet vesivoiman rakentamisen suhteen, sillä viisi pääjokea olisi osittain valjastettavissa energiantuotantoon ja Liberia voisi toimia Länsi-Afrikan sähköistäjänä. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Runsaista luonnonvaroista huolimatta Liberiaan jäävä taloudellinen hyöty on varsin pieni; vuoden 2014 ensimmäisen puolivuotiskauden timanttituotoista vain noin 3 % jäi paikalliselle hallinnolle maan elinolosuhteiden kehittämiseen, joka luonnollisesti lisää väestön tyytymättömyyttä. UNMIL-OPERAATIO UNMIL:n edeltäjänä Liberiassa toimivat toisen sisällissodan jälkeen maahan perustetut LänsiAfrikan talousalueen (ECOWAS) sotilasjoukot, joiden perinnettä nykyinen UNMIL-operaatio jatkaa. UNMIL perustettiin syyskuussa 2003 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1509, mutta varsinainen vallanvaihto tapahtui 1. lokakuuta 2003. Tällöin ECOWAS:n joukot asettivat päähänsä taistelukypärän sijaan YK-baretin. Siitä lähtien YK:n sininen väri on tullut tutuksi kaikille liberialaisille valkoisten YK-tunnuksilla merkittyjen ajoneuvojen ohella. Näiden kahden sotilaallisen rauhanturvaoperaation avulla eri heimojen väliset väkivaltaisuudet saatiin viimeinkin lopetettua ja maan jälleenrakentaminen saattoi alkaa. Useiden vuosien ajan UNMIL oli kooltaan ja laajuudeltaan yksi YK:n suurimpia operaatioita, vahvuuden ollessa enimmillään noin 15 000 sotilaallista rauhanturvaajaa. 36 Maanpuolustus 110 UN Photo/Shima Roy Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta Operaatio on ns. Intergated Mission eli yhtenäisoperaatio, jossa sekä siviilikomponentti että sotilaat ja YK-poliisit työskentelevät yhdessä ja osin yhteisissä organisaatiorakenteissa paikallisen yhteiskunnan auttamiseksi omille jaloilleen. Sotilaskomponentin tehtävä on turvallisen ja vakaan toimintaympäristön luominen, mahdollistaen muille toimijoille vapauden toteuttaa omia tehtäviänsä. Lisäksi sotilaat ovat osallistuneet uudistetun Liberian armeijan kouluttamiseen. Poliisikomponentin osalta tehtävä on kaksijakoinen. Turvallisen toimintaympäristön lisäksi heidän tehtäviinsä kuuluu paikallisen poliisin, vankilaviranomaisten sekä rajavartioston kouluttaminen, mentorointi ja muu tukeminen. Siviilipuolella on selkeä jako kahden pilarin kesken. Näistä toinen keskittyy yhteiskunnan kaikinpuoliseen kehittämiseen tukemalla ja neuvomalla hallintoa sen eri toimialoilla. Toinen pilari valvoo ja neuvoo oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja toimintaa. Kolmas siviilikomponentti on koko operaatiota tukeva huolto- Kansainvälinen poliisijoukko aamupalaverissa UNMIL:n esikunnassa Monroviassa. International Police Service tukee paikallisten poliisiviranomaisten toimintaa. Maanpuolustus 110 37 Artikkelit organisaatio eli operaation huoltotuki (Mission Support). Tällä hetkellä operaatiota johtaa ruotsalainen YK:n pääsihteerin erityisedustaja Karin Landgren. Hänen alaisuudessaan on kaksi apulaiserityisedustajaa, joista hyvän hallinnon tukemisesta vastaa etiopialainen ja oikeusvaltioperiaatteen tukemista italialainen apulaiserityisedustaja. Sotilaskomponenttia johtaa kenialainen kenraalimajuri, poliisia australialainen poliisikomentaja ja huolto-organisaatiota yhdysvaltalainen entinen huoltojoukkojen upseeri. Operaatiossa on tällä hetkellä edustettuna 43 eri maata. Tämä kansallisuuksien kirjo tulee valitettavasti vähenemään jatkossa. Tällä hetkellä kuusi kansallisuutta on ilmoittanut vetäytyvänsä operaatiosta, johon pääasiallisena syynä lienee vallitseva Ebola-tilanne. Suomi on toistaiseksi päättänyt jatkaa operaatiossa. UNMIL:n on helppo todeta olevan monikansallinen YK-operaatio. Parhaiten tämän huomaa ja panee merkille esikunnan aluella, jossa vastaan kävelee monenlaista maasto- ja virkapukua. Tämä monikansallisuus heijastuu sotilaskomponentin toimintakulttuuriin ja -tapoihin. Se, mihin me suomalaiset upseerit olemme tottuneet komentajan johtamistoiminnan osalta, ei valitettavasti toteudu UNMIL:ssa. Täällä komentaja ei johda joukkojaan edestä, vaan pysyttelee tiukasti omassa norsunluutornissaan operaation esikunnassa. Jopa komentajan vierailut tai käynti esikunnan eri osastoilla edellyttää tiukan minuuttiohjelman laatimista ja siinä pitäytymistä. Johtaminen perustuu pääosin sähköpostiviesteihin kasvokkain kohtaamisen sijaan. Tästä johtuen viimeksi kuluneen vuoden aikana esille tulleet lukuisat tietotekniset ongelmat ovat osin jopa halvaannuttaneet esikunnan toiminnan. Toisaalta operaatio on hyvin poliittinen, sillä lähes kaikista päätettävistä asioista tulee saada aikaiseksi jonkinlainen konsensus ja hyväksyntä operaatiota johtavalta siviilitaholta. Tämä heijastuu voimakkaasti myös sotilaskomponentin johtamiseen; päätöksen tekeminen tai pikemminkin sellaisen hyväksyttäminen vie runsaasti aikaa. Koska kyseessä on nk. vanha operaatio, sille on kehittynyt erittäin mittava johtamistoimintaan vaikuttava byrokratia, YK:lle jo muutenkin normaalin byrokratian lisäksi. Tämä nä38 Maanpuolustus 110 kyi toimenpiteiden käynnistämisen kankeutena Ebola-epidemian puhkeamisen jälkeen, mikä puolestaan hidasti taudin torjuntaa. Operaation kokonaisvahvuus oli pitkään yli 15 000 sotilasta, poliisia ja siviiliä, mutta vuonna 2012 käynnistettiin sen kolmivaiheinen supistaminen. Tällä hetkellä ollaan kolmannessa vaiheessa (1.7.2014–30.6.2015), jonka päätteeksi alueelle on tarkoitus jäädä noin 3 750 sotilasta, 1 500 YK-poliisia ja noin 300 kansainvälistä siviilityötekijää kokonaisvahvuuden ollessa tällöin hieman yli 5 500 henkilöä. Ebola-epidemia on kuitenkin vaikuttanut myos operaation jatkosuunnitelmiin. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti operaation mandaatti oli määrä uusia syyskuun lopussa 2014, mutta YK:n pääsihteeri on epidemiasta johtuen esittänyt kolmen kuukaden ns. teknistä jatkoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki supistamiseen liittyvät toimenpiteet on toistaiseksi keskeytetty ja toiminta painottuu taisteluun Ebolaa vastaan. Ebolan vastaisen taistelun takia Liberiassa toimii lisäksi YK:n erikseen tätä tarkoitusta varten perustama UNMEER-operaatio osin UNMIL:n kanssa päällekkäisiä resursseja käyttäen. Operaatiossa on vuodesta 2003 alkaen toiminut kerrallaan kaksi suomalaista. Toinen on koko operaation taisteluväline- ja ampumatarviketurvallisuudesta vastaava upseeri ja toinen operaation tiedustelukeskuksessa työskentelevä osastoesiupseeri. Vuoden 2013 marraskuusta alkaen sotilaskomponentin esikuntapäällikkönä on toiminut suomalainen kenraali, jolla on ollut myos suomalainen avustaja. Viimeksi manittujen osalta oli kyseessä erillinen YK:n pyyntö asettaa operaatioon esikuntapäällikkö ja hänelle avustaja. Kyseessä oli määräaikainen vuoden kestävä komennus, joka päättyi kuluvan vuoden marraskuussa, ja operaatiossa jatketaan aiemmin mainituilla kahdella upseerilla. Mitä UNMIL ja Liberia ovat saaneet aikaan 11 rauhan vuoden aikana? Asiaa nopeasti tarkastellen voidaan todeta, että ei kovinkaan paljon – valitettavasti. Mutta kehitystäkin on toki tapahtunut. Parhaiten asian huomaa infrastruktuurin osalta. Liberian katu- ja tieverkostoa on päällystetty ja kunnostettu runsaasti kansainvälisen rahoituksen avulla ja kansainvälisten yritysten UN Photo/Staton Winter Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta sekä UNMIL:n pioneerijoukkojen projekteina varsinkin pääkaupungin Monrovian alueella sekä päällystämättömillä pääteillä eri maakunnissa. Samoin suur-Monroviaa ja sen lähiympäristöä on pyritty sähköistämään. Osa katuvaloista toimii aurinkoenergialla, mikä onkin tässä valoisassa toimintaympäristössä paras ratkaisu. Osin nämä hankkeet ovat UNMIL:n ponnistelujen tulosta, mutta myös useat kansainväliset yritykset osallistuvat jälleenrakennukseen liiketaloudellisin perustein. Monrovian alueella on käynnissä useita kehityshankkeita. Osittain suomalaiseen teknologiaan perustuvaa megawatti-luokan voimalaitosta ollaan rakentamassa Monrovian alueelle. Valitettavasti toiminta on keskeytynyt Ebola-epidemiasta johtuen. Osittain suomalaisin voimin kehitetään myös Monrovian vesijohto- ja viemäriverkostoa, joka onkin päässyt rapistumaan todella huonoksi. Käytännössä yli neljän miljoonan ihmisen kansakunta mm. laskee lähes kaiken jätevetensä puhdistamattomana mereen ja juomaveden osalta joudutaan tukeutumaan pullotettuun tai pussitettuun veteen. Sadekauden aikana kadut ja valtakunnan päätiet ovat Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen avasi Post-2015 -tilaisuuden Monroviassa loppuvuodesta 2012. Oikealla Liberian talousministeri Amara Konneh ja vasemmalla UNDP:n maajohtaja Dominic Sam. Maanpuolustus 110 39 Artikkelit Useiden vuosien ajan UNMIL oli kooltaan ja laajuudeltaan yksi YK:n suurimpia operaatioita. tulvien peitossa haitataen normaalia ajoneuvoliikennettä merkittävästi. Samoin huonokuntoisesta viemäri- ja hulevesiverkostosta aiheutuen vuosikymmeniä sitten päällystetyt tiet saavat oman osuutensa; asfalttiin tuleva pienikin reikä muuttuu nopeasti henkilöauton kokoiseksi ja valitettavasti sellaisia reikiä on todella paljon. Hallinnon kehittäminen on kohdannut suuria vaikeuksia. Liberian hallinto ei edelleenkään kykene maksamaan työntekijöidensä palkkoja, korruptio rehottaa ja eri hallinnonhaarat riitelevät keskenään vallasta sekä taistelevat rahoituksesta. Maassa on hyvin vahva pääkaupunkijohtoinen keskushallinto, jota on UNMIL:n johdolla pyritty hajauttamaan. Kaikkiin maakuntiin pyritään rakentamaan keskushallinnon etäpiste, jota alueella kutsutaan nimella Security Hub. Kyseisessä toimipisteessä on tarkoitus koota saman katon tai hallintoalueen sisälle niin paikallishallinto, tuomiovalta kuin poliisitoimikin. Toistaiseksi vain yksi etäpiste on saatu operatiiviseen käyttöön. Paljon on siis vielä tekemistä ennen UNMIL:n mandaatissa mainitun todellisen demokratian ja toimivan yhteiskunnan toteutumista. EBOLA Länsi-Afrikassa riehuva Ebola-epidemia vaikuttaa erittäin paljon Liberian kehitykseen, elinolosuhteisiin ja jopa katukuvaan. Epidemian seurauksena hallinnon toimintaa on jouduttu rajoittamaan, koulut ovat olleet useita kuukausia suljettuina, lento- ja laivaliikenne sekä sen myötä kaupankäynti ovat vaikeutuneet, monet ovat menehtyneet Ebolaan tai paenneet kotiseudultaan turvallisemmille alueille. Viimeksi mainitusta syystä eräät vilja-aitaksi kutsutut alueet ovat menettäneet lähes kaiken työvoimansa ja pienimuotoinen nälänhätä on uhkaamassa osaa väestöstä. Valtaosa kansainvälisistä yrityksistä on keskeyttänyt toimintansa, joka edelleen heikentää valtion taloudellista tilannetta ja kykyä ylläpitää yhteiskunnan perustoimintoja. Toimintaa vaikeuttavat lisäksi väärä tai puutteellinen informaatio, vanhat uskomukset ja hoitohenkilökunnan puute. Osa paikallisesta väestöstä ei edes usko koko Ebolan olemassaoloon, vaan pitää siitä liikkuvia tietoja yhtenä presidentin lisäkeinona kerätä rahaa itselleen 40 Maanpuolustus 110 UN Photo/Marlon Lopez Mauri Koskela: Länsi-Afrikan arkea kriisinhallinnan näkökulmasta ja suvulleen. Vanhat uskomukset liittyvät niin kutsutun ”puskapirun” (Bush Devil) tautia levittävään vaikutukseen. Sitä pidetään kylien tai perheiden ylle langetettuna kirouksena. Myös eräiden uskontokuntien tapa käsitellä vainajiaan vaikeuttaa taudin ehkäisyä. Ruumiit pestään, puetaan, halataan ja suudellaan, eli hyvästellään tuonpuoleiseen lähisuvun toimenpitein ennen lopullista hautaamista. Koska Ebola tarttuu vain sairaan ihmisen ruumiin nesteiden välityksellä ja jos henkilö on kuollut Ebolaan, altistaa kyseinen tapa tartunnalle koko suvun. Asia on aiheuttanut myös väkivaltaiseksi muuttuneita yhtenottoja kyläyhteisöjen ja maan turvallisuusviranomaisten kesken. Oikean informaation jakamisessa ja sitä kautta taudin ehkäisyssä UNMIL:lla on ollut merkittävä rooli. Rauhanturvajoukkojen partiot ovat kulkeneet kylissä jakamassa taudin ehkäisystä kertovia lentolehtisiä sekä valistamassa väestöä Ebolan vaaroista. UNMIL-radio, joka kattaa lähes koko maan, on ollut yksi parhaimmista tiedottamiskanavista, koska suuri osa kansasta on luku- ja kirjoitustaidotonta. Radion Rauhanturvaoperaatioista vastaava alipääsihteeri Hervé Ladsous kävi toteamassa Liberian lohduttoman Ebola-tilanteen. YK nosti asian omalle agendalleen, ja päätti tukea Liberiaa Ebolan nujertamiseksi. Maanpuolustus 110 41 Artikkelit ”Jatkuvasti lisääntyviä ambulanssin hälytysajotehtäviä ei voi olla panematta merkille katukuvassa.” 42 Maanpuolustus 110 merkitys korostui aikanaan myös niin sanotun DDRR-prosessin (Disarmament, Demobilization, Reintegration and Repatriation) alkaessa, jolloin UNMIL:n toimesta järjestettiin mm. sodanaikaisten aseiden poiskeruuohjelma. UNMIL-radio on ainoa radiokanava koko maassa, joka kykenee saavuttamaan syrjäisimmätkin alueet maan kaikilla kielillä. Kyetäkseen hallitsemaan Ebolan leviämistä ja sen vaikutuksia, hallinto on asettanut useita rajoitteita mm. julistamalla kansallisen hätätilan ja määräämällä päivittäisen ulkonaliikkumiskiellon klo 23.00–06.00. Viranomaisten valtuuksia on lisätty merkittävästi ja ensimmäistä kertaa sisällissodan jälkeen Liberian armeija on osallistunut yleisen järjestyksen ylläpitoon ja turvaamiseen. Kriisin johdosta maahan on perustettu useita Ebola-potilaiden hoitopaikkoja (Ebola Treatment Unit, ETU), joilla tarjotaan hoitoa ja pyritään ehkäisemään taudin leviämistä. Jatkuvasti lisääntyviä ambulanssien hälytysajotehtäviä ei voi olla panematta merkille katukuvassa. Näitä ajoneuvoja näkee ja kuulee erityisesti Monrovian alueella runsaasti. Valitettavasti katuvassa näkyy myös Ebolaan kuolleiden ruumiita sekä niitä polttohautaukseen kokoavia Ebola-uhrien keruuyksiköitä. Ilman vahvaa kansainvälistä apua Liberialla ei ole kykyä selvitä vallitsevasta kriisistä. Kaikeksi onneksi, jos niin voidaan sanoa tässä yhteydessä, Liberiaan on saapunut useita kansainvälisiä avustusjärjestöjä ja erkoishenkilöstöä auttamaan tilanteen hoitamisessa. Lisäksi eri järjestöt, valtiot ja muut tahot ovat antaneet Liberialle taloudellista ja materiaalista apua sekä henkilöstöä Ebolan torjuntaan liittyen; Yhdysvallat, Ruotsi, Kiina ja Euroopan unioni muutamia mainiten. Toivottavasti tämän ulkopuolisen panostuksen tuloksena näemme mahdollisimman pian Ebolasta vapaan Liberian. Muussa tapauksessa vaara taudin leviamisesta koko Afrikkaan ja myös muihin maanosiin, Eurooppa mukaan lukien, on erittäin suuri. Niin kauan kuin maassa on yksikin Ebola-tapaus, tautia ei voida katsoa voitetuksi. • Tapio Luoma: Toivoa ja luottamusta KIRJOITTAJA Toivoa ja luottamusta Tapio Luoma Espoon piispa Tapio Luoma on koulutukseltaan teologian tohtori. Hän on aikaisemmin toiminut muun muassa Seinäjoen seurakunnan kirkkoherrana ja Ilmajoen seurakunnan kappalaisena. Kristillisen uskon merkitys maanpuolustushengelle L Loppusyksystä 2012 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tarkastettiin Jouni Tillin väitöskirja, jossa tutkittiin papiston retoriikkaa jatkosodan aikana. Tutkimuksen mukaan papit käyttivät puheissaan laajasti raamatullisia ja muita uskonnollisia käsitteitä ”valitun kansan” kamppailusta suurta vihollista vastaan aina kuvauksiin kansakunnan yhteisestä tehtävästä ”pyhän sodan” tai ”ristiretken” toteuttamisessa. Jouni Tillin väitöstutkimus herätti keskustelua, jonka seurauksena ilmestyi mm. Helsingin Sanomissa aihetta käsitellyt artikkeli. Tutkimuksen pohjalta julkaistu yleistajuinen teos Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina valittiin kuluvana syksynä vuoden kristilliseksi kirjaksi. Joidenkin arvioiden mukaan Tillin tutkimus toi esille lopulta varsin vähän sellaista, mitä ei olisi jo tiedetty. On tunnettua, että erityisesti sotilaspapiston puheissa kuvastui vahva sitoutuminen syvään kriisiin ajautuneen valtion sotaponnisteluihin. Yhteistä tehtävää palveli retoriikka, Maanpuolustus 110 43 Artikkelit jonka kautta haluttiin löytää merkitys kaikkia järkyttäneille tapahtumille. Sodanaikaisen papiston puheiden kriittisessä arvioimisessa piilee kaksi vaaraa. Niistä ensimmäinen liittyy kaikkiin yrityksiin ymmärtää historiaa. Oman aikamme valossa on suuri kiusaus nähdä menneiden sukupolvien elämä, heidän ratkaisunsa ja asenteensa milloin huvittavina, milloin kauhisteltavina. Vaatii aina tarkkuutta yrittää asettua menneisiin tilanteisiin ja koettaa nähdä maailma meitä edeltäneiden sukupolvien silmin niiden ehtojen valossa, joille esivanhempamme eivät voineet mitään. Toinen vaara on se, että mielikuva kristillisen uskon ja kirkon merkityksestä kansakunnan selviytymiskamppailulle rakennetaan yksinomaan sodanaikaisen papiston retoriikka tarkastelemalla. Maanpuolustushenki ja kristillisen uskon rooli sen yhtenä tukipilarina ovat olleet aina hyvin monisyinen kokonaisuus, jota ei helposti voi selittää vain yhdestä näkökulmasta. Siksi kristillisen uskon ja maanpuolustushengen keskinäistä suhdetta erityisesti omassa suomalaisessa kontekstissamme on syytä pohtia laajemmasta perspektiivistä. Kristillisen uskon yhtenä perustava piirteenä on näkemys, että elämä on aina lahjaa. Kukaan ei ole voinut itse vaikuttaa syntymiseensä eikä niihin oloihin ajassa ja paikassa, joihin on syntynyt. Elämä on annettu. Elämän oivaltamisesta ansaitsemattomaksi lahjaksi nousevat oikeastaan kaikki ne osin keskenään jännitteisetkin näkemykset, joita kristillisen uskon pohjalta halutaan tuoda esiin kannanottoina esimerkiksi ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalieettisiin kysymyksiin. Elämän lahjaluonteesta seuraa, että tästä lahjasta on täysi syy olla kiitollinen. Kiitollisuus elämän tärkeänä perusvireenä palvelee vastavoimana tyytymättömyydelle ja katkeruudelle, jotka tunteina aika ajoin heijastuvat – usein toki aivan oikeutetusti – niin yksittäisen ihmisen asenteissa kuin laajemminkin yhteiskunnan ilmapiirissä. Pitkään jatkuessaan tyytymättömyys ja varsinkaan katkeruus eivät enää palvele muutosvoimana vaan ne kivettyvät mielenmaisemaksi, joka lopulta kahlitsee luovuuden. Elämää lahjana pitävä kiitollisuus estää juuri tällaisen kivettymisen. 44 Maanpuolustus 110 Elämän ymmärtäminen lahjaksi ei herätä ainoastaan kiitollisuutta vaan myös vastuullisuutta. Ei ole yhdentekevää, miten saamaamme lahjaa käsittelemme, mitä siitä ajattelemme ja millaisia merkityksiä siihen liitämme. Vastuullisuuden käsite pitää sisällään ajatuksen tilivelvollisuudesta ja vastuunkantajaa ylemmästä ”tasosta”, olkoon se sitten lähimmät ihmiset, kansa, menneet ja tulevat sukupolvet, luonto tai – kristillisen uskon mukaan kaikkein perustavimpana – Jumala. Maanpuolustushenki voidaan näistä lähtökohdista käsin määritellä kiitollisuudesta nousevaksi vastuulliseksi asenteeksi, joka haluaa puolustaa yhteisiä arvoja ja elää niitä todeksi maanpuolustushengen yhdistämien ihmisten omilla ehdoilla. Maanpuolustushenkeä ei siis pidä mieltää vain sotilaalliseksi tai muulla tavalla aseelliseksi toiminnaksi. Yhteisistä arvoista puhuminen on epäilemättä ongelmallista, koska nykyaikainen länsimainen yhteiskunta pitää sisällään laajan kirjon erilaisia, keskenään jopa ristiriitaisia arvoja. Maanpuolustushenki on tärkeää kuitenkin myös tässä tapauksessa, koska se kannustaa luottamaan omiin mahdollisuuksiin itse löytää ratkaisu arvoristiriitoihin. Se, mitä nimitämme maanpuolustushengeksi, on lopulta hyvin katsomuksellinen asia. Omassa suomalaisessa yhteiskunnassamme arvostamme demokratiaa ja sen myötä ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja sananvapautta. Kaikki nämä vapaudet ovat niitä katsomuksellisia arvoja, joita on tarpeen puolustaa kaikkia sellaisia voimia vastaan, jotka uhkaavat niiden toteutumista. Maanpuolustushengen tehtävänä on turvata vapaus myös sen katsomuksellisessa merkityksessä. Siksi maanpuolustus on aina maailmankatsomuksellista toimintaa. Maanpuolustushenki ohjaa puolustautumaan muun muassa sellaisilta vapautta uhkaavilta voimilta kuin itsekkyys ja kateus, joiden voi nähdä vaikuttavan taustalla niin pienissä kuin suurissakin konflikteissa. Ne ovat paitsi jokaisen ihmisen tuntemuksia myös yhteiskunnallisen elämän piirteitä. Umpioituneeksi nationalismiksi kasvaneina ja vallanhaluun yhdistyneinä ne osoittavat jatkuvasti tuhoisuutensa ja sisäänrakennetun pyrkimyksensä vastustaa demokratian arvoja. Maanpuolustushenki nousee viime kädessä yk- SA-kuva Tapio Luoma: Toivoa ja luottamusta sittäisen ihmisen sisimmästä, josta ovat peräisin myös ne uhat, joita vastaan on puolustauduttava. Oman aikamme uhkakuvia voisi maalailla loputtomiin. Silmäys kansainväliseen tilanteeseen kertoo nopeasti paljon. Maanpuolustushengen valossa voidaan arvioida myös niitä uhkia, joita mahdollisesti omaan elinympäristöömme ja yhteiskuntaamme sisältyy. Vaikka demokratian arvot ovat keskeisiä puolustamisen kohteita, on tarpeen oivaltaa myös demokratian ja moniarvoisuuden kääntöpuoli: sen näkemyksen ja kokemuksen ohentuminen, mitä on yhteinen elämä. Rajojaan jatkuvasti koetteleva individualismi pakottaa näkemään elämän vain yksilön henkilökohtaisena projektina, joka ei jätä paljon tilaa pohdinnalle, mitä ylipäätään on yhteinen elämä. Onkin kysyttävä, jääkö jäljelle mitään yhteisesti puolustettavaa, jos näkemys yhteisestä elämästä tyystin katoaa? Kristillisen uskon ihmiskuvan oleellisimpia piirteitä on näkemys, että ihmistä ei koskaan voi määritellä puhtaana yksilönä, täysin itsenäisenä ja muista irrallisena olentona. Kristillisen käsityksen mukaan ihminen on pikemminkin Papit kokoontuneena Rukajärven teatteritalolla 13. syyskuuta 1941. persoona, jonka identiteetti syntyy ja muodostuu suhteessa toisiin ihmisiin. Uskonnollisesta näkökulmasta on tietysti vielä muistettava ihmisen suhde Jumalaan, joka kristillisen uskon ja monien muiden uskontojen opetuksen mukaisesti nähdään kaiken olevan perustana. Ihmiskuva, joka painottaa persoonien kesken vallitsevia suhteita, relaatioita, ihmisen identiteetin tärkeimpänä rakennusaineksena, pitää sisällään yhteisöllisyyden ajatuksen. Tarkalleen ottaen ei ole olemassakaan yksilöllistä elämää, koska sellainen puhtaaksi viljeltynä edellyttäisi, että kaikki vuorovaikutus omaan elinympäristöön lakkaisi. Länsimaisessa kulttuuripiirissämme kristillinen usko on vaikuttanut laajasti ajatteluun – myös siihen katsomuksellisuuteen, joka haluaisi pyrkiä eroon kaikesta uskonnollisuudesta. Sodan ja rauhan kysymykset ovat kuuluneet Maanpuolustus 110 45 Artikkelit lukuisien teologien asialistoille. Kirkot ovat suhtautuneet kristillisen uskon pohjalta omien yhteiskuntiensa äärimmäisiin kriisitilanteisiin vaihtelevasti, mutta kaikissa tapauksissa on taustalla ollut pyrkimys pitää yllä ymmärrystä yhteisestä elämästä. Kristillisen uskon näkökulmasta sota ja sen syyt voidaan nähdä voimakkaimmaksi mahdolliseksi osoitukseksi omasta kyvyttömyydestämme tulla toimeen rajallisuutemme sekä itsessämme ja keskuudessamme ilmenevän itsekkyyden ja kateuden kanssa. Tosiasia on, että mahdollisten tulevien sotien siemeniä kylvetään jo nyt. Kristinuskon käsitteistössä sana ”synti” on aina pyrkinyt kuvaamaan ilmiötä, jossa ihminen on unohtanut, miten elämän lahjaa tulisi käsitellä, jotta lahjan Antajan tarkoitus toteutuisi. Vastaavasti toinen perinteinen kristillisen kielenkäytön sana ”sovitus” korostaa sovintoa, rauhaa ja ennen kaikkea uudelleen alkamisen mahdollisuutta. Kristinuskon sanoman ytimeen kuuluu lisäksi ajatus, että vaikka meillä on velvollisuus toimia rauhan ja sovinnon toteutumisen hyväksi, ne ovat elämän tavoin meille annettu lahja, jota tulee kohdella sen arvon mukaisesti. Kaiken edellä kirjoitetun tarkoituksena on osoittaa, että kristillisen uskon merkitys maanpuolustushengelle on löydettävissä lähtökohtaisesti sen syvimmästä sanomasta, joka sisäisen logiikkansa, käsitteistönsä ja niiden synnyttämien katsomuksellisten virtausten kautta on monin tavoin vaikuttanut käsityksiin ihmisestä, politiikasta, ihmisten ja kansojen keskinäisistä suhteista, sodasta ja rauhasta. Näiden ”syvätasojen” lisäksi on mahdollista tarkastella kristillisen uskon merkitystä maanpuolustushengelle myös hieman konkreettisemmin. Kriisitilanteissa uskonnollisuus kannustaa työskentelyyn, varjelee henkiseltä lamautumiselta ja auttaa sen vuoksi jaksamaan uuvuttavissa oloissa. Kansanomaisesti on puhuttu ”kansakunnan henkisestä selkärangasta”, jolla erityisesti sota-aikana tarkoitettiin puolustustahtoa ja yleistä luottavaista mielialaa. Viime sodissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminta pyrki lujittamaan tätä ”selkärankaa” monin tavoin. Sotilaiden sielunhoitoon panostettiin erityisesti rintamalla. Paikallisseurakunnissa kannettiin huolta kotirintaman jaksamisesta. Ainutlaatui46 Maanpuolustus 110 sena ilmiönä koko maailmassa kentällä kaatuneet huollettiin kunnioittavasti ja heidät haudattiin oman kotiseurakuntansa hautausmaahan. Sodan jälkeen paikallisseurakunnat ottivat veteraanien asian omakseen osallistuen monenlaiseen yhteistyöhön veteraanijärjestöjen kanssa. Vähäpätöistä ei ollut sekään, että kristillisen uskon pohjalta rohkaistiin ihmisiä luottamaan Jumalaan ja rukoilemaan. Tämä puolestaan auttoi mieltämään ankarat vaiheet osana suurempaa merkitysten kokonaisuutta, jonka täydempi ymmärtäminen jäi odottamaan parempaa aikaa. Usko Jumalaan, jonka käsissä myös ”kansojen kohtalot” ovat, toi arjen vaikeuksien keskelle näkökulmaa, joka auttoi näkemään omaa välitöntä elinpiiriä laajemmalle. Ajatus tulevaisuudesta, joka kaikista synkistä pilvistä huolimatta on ihmistä suuremman Voiman käsissä, on aina kuulunut kristillisen uskon toiveikkuutta herättävään ja ylläpitävään sisältöön. Maanpuolustushenki on laaja käsite, jonka avaaminen ei ole yksinkertaista. Oleellista on havaita, että se ei ole vain joidenkin asialle omistautuneiden harrastus vaan viime kädessä kaikkia elämän lahjan saaneita koskeva velvollisuus. Maanpuolustushengen suurimpia haasteita onkin jatkuvasti löytää keinot voittaa yhteistä elämää uhkaavista haasteista kenties sittenkin suurin: välinpitämättömyys. Sille ei löydy käyttöä sodan aikana, joka on poikkeustiloista raskain, vaativin ja ankarin, ja jolloin yhteiskunta ja kirkko sen yhtenä osana joutuvat suostumaan äärimmäiseen. Mutta maanpuolustushengen valossa voi kysyä, onko välinpitämättömyydelle käyttöä rauhankaan aikana. • Kirja-arvio Papit jatkosodan julistajina Jouni Tilli: Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina. Keuruu 2014. Yht. tri Jouni Tillin (s. 1979) tutkimus Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina perustuu hänen englanninkieliseen väitöskirjaansa (2012). Papit tasapainoilivat poliittisten päättäjien ja sotilaiden välissä. He tukivat sotilaita henkisesti ja hengellisesti mutta myös muokkasivat sotilaiden mielialoja tukemaan suomen kulloisiakin tavoitteita. Tilli ei halua liittyä niihin, jotka pitävät pappeja pelkästään propagandisteina tai valheellisina ihmismieleen vaikuttajina. Pappien puheet kumpusivat syvästä vakaumuksesta, vaikka niitä väritti ajan paatoksellinen puhetapa. Materiaalina on lehdissä julkaistuja sekä arkistoissa säilyneitä julkaisemattomia saarnoja. Jatkosodassa palveli n. 880 pappia sotilaspappeina, yli 62 % tuon ajan koko papistosta. Valtaosa pappien toiminnasta jää tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Suurin osa puheista on pidetty vapaasti tai ne eivät ole tallentuneet arkistoihin. Joukkojen keskellä virrellä, yksinkertaisella evankeliumilla ja sielunhoidolla on ollut kiitollisin vastaanotto. Aatteellisempi mielipiteiden muokkaus, jota Tilli käsittelee, sijoittunee enemmän kotirintamalle. Tutkimuksen ansioihin kuuluu laajan materiaalin siteeraaminen. Lainauksista vain osa on sotilaspapeilta. Sen sijaan hän lainaa tiheään sota-ajan piispoja ja professoreita. Toinen kirjan ansio on havainto julistuksen painopisteen ja sisällön muuttumisesta sodan eri vaiheissa. Jatkosodan hyökkäysvaihetta leimasi innokas ristiretkiajattelu ja pyhän sodan retoriikka. Sota oli pohjimmiltaan hyvän ja pahan taistelua, jossa suomalaiset sotilaat taistelivat Kristuksen sotureina antikristillistä bolsevismia vastaan. Puutteena näen, että bolsevismin toimia – kirkon ja noin 20–30 miljoonan ihmisen tuhoamista Neuvostoliitossa 1920–30 -luvuilla ei ole kuvattu taustalukuna. Asemasodan mukanaan tuomaan moraalin heikkenemiseen papit reagoivat kohdistamalla saarnan kärjen parannuksen tekoon synneistä. Heikko sotamenestys oli rangaistus siitä, ettei Jumalan tahtoa ollut noudatettu. Rauhanteon jälkeen Neuvostoliittoon oli suhtauduttava suopeasti ja pappien puheissa painottuivat anteeksiannon teemat. Papit tulkitsivat Raamattua kuhunkin tilanteeseen sopivasti. Yhdistävänä kaarena oli Suomen kohtaloiden samaistaminen Raamatun Israeliin, joka sai Jumalan avulla luvatun maan, mutta menetti sen syntiensä vuoksi. Pekka Särkiö Kenttäpiispa Maanpuolustus 110 47 Artikkelit Tosiasioita jäljittämässä Jarmo Mäkelä Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvelu. 48 Maanpuolustus 110 V Viime keväänä pidettyjen eurovaalien tulos oli Suomen kannalta hyvä: Euroopan parlamenttiin lähetettiin täältä nimekkäämpi ja kokeneempi joukkue kuin koskaan aiemmin. Eikä siinä kaikki. Alkusyksystä kävi ilmi, että Suomessa oli vaalien yhteydessä kokeiltu innovaatiota, jonka toteuttajille EU:n presidentti Herman Van Rompuy lokakuun puolivälissä ojensi arvostetun European Public Communication -palkinnon. Muitakin ottajia olisi ollut: kilpailuun osallistui 28 ehdokasta 12 EU-maasta. Hanke tunnetaan nimellä Faktabaari. Se toimii vain internetissä ja otti eurovaalien yhteydessä tehtäväkseen tutkia vaalikampanjan aikana EU:sta esitettyjä väitteitä ja oikoa niissä havaittuja virheitä. Vaaleihin mennessä hankkeen toimihenkilöt ja heitä avustaneet eri alojen asiantuntijat olivat tarkistaneet sekä vaaleihin osallistuneiden puolueiden vaaliohjelmat että yli 60 väittämää – ja korjanneet niistä yli 40. Sivuston tekniseen toteutukseen tekijät saivat tukea ulkoasiainministeriön alaisen Eurooppatiedotuksen kansalaisjärjestöavustuksista. Sanomattakin on selvää, että Faktabaari on poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvelu, joka ei toimi minkään poliittisen puolueen puolesta tai mitään puoluetta vastaan. Sen taustalla on Avoin Yhteiskunta ry., jonka tavoitteena on edistää avoimuutta, tuoda yhteiskunnallinen päätöksenteko lähelle kansalaisia sekä antaa heille entistä parempia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Journalismissa tällainen toiminta tunnetaan Jarmo Mäkelä: Tosiasioita jäljittämässä faktantarkistuksen nimellä. Verkkojournalismissa se on suhteellisen nuori ilmiö. Alan suomalaissa ammattilehdessä julkaistun selvityksen mukaan faktantarkastuksen pioneereja ovat amerikkalaiset FactCheck (2003) ja Politifact (2007). Vuoden 2010 jälkeen sivustoja on kuitenkin jo syntynyt kymmenittäin ja nykyään niitä tunnetaan ainakin viitisenkymmentä. Usein niitä toimittavat journalistit, joskus myös erilaiset aktivistit. Sisältöjensä puolesta sivustot keskittyvät yleensä joko poliitikkojen sanomisiin tai median virheisiin. Samoihin aikoihin, kun Faktabaarin puuhamiehet – baarin isäntä Mikko Salo ja toimittaja Tuomas Muraja – kävivät pokkaamassa eurooppalaisen tunnustuspalkintonsa, he saivat myös hyviä uutisia Suomesta. Helsingin Sanomain Säätiö oli myöntänyt Faktabaarille 59 000 euron toiminta-avustuksen, jotta sen toiminta voidaan vuoden vaihteessa käynnistää uudelleen – tällä Faktabaarin isäntä Mikko Salo (oik.) ja Tuomas Muraja ottivat European Public Communication -palkinnon vastaan Brysselissä 15.10.2014. kertaa kevään eduskuntavaaleihin, sen vaaliteemoihin ja kampanjointiin liittyen. Toiminnan suunnittelu on jo täydessä käynnissä. Edessä on varmasti viimekeväistä haastavampi ja raskaampi tehtävä. Faktabaari aloittaa avoimen keskustelun faktantarkistuksessaan priorisoitavista teemoista blogistaan irtautuneella Debattibaari-alustalla. Jos vaaleja hallitsevat sellaiset teemat kuin talouskasvu, työttömyys, energiapolitiikka tai vaikka Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys, faktojen tarkastamista riittää – samoin myös oikaistavaa. • Maanpuolustus 110 49 Puolustusvoimat Puheet Suomen puolustuksen toimintaympäristön muutos Kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä Helsingin yliopiston juhlasalissa 23.10.2014. 50 Maanpuolustus 110 A Kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta saapua esitelmöimään Maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenistölle. On erittäin hienoa olla täällä näin arvovaltaisen yleisön edessä. Mikäli teistä joku on ollut viime viikkojen aikana esimerkiksi MTS:n tilaisuudessa, vihreiden syyspäivillä Korpilahdella tai maanantaiiltana Paasikivi-seuran tilaisuudessa, saattaa esitys näyttää tutulta. Se johtuu siitä, että olemme olleet samoissa tilaisuuksissa, ja yhteistä on se, että minä olen toiminut esitelmän pitäjänä. Olen kuitenkin hieman jalostanut tämän esityksen sisältöä, jossa aluksi käyn läpi teeman mukaisia asioita, puhun hieman puolustusvoimien uudistumisesta, puolustusvoimauudistuksesta, asevelvollisuudesta ja lopuksi vielä naisten varusmieskoulutuksesta. Aloitetaan toimintaympäristön muutoksesta ja tarkastelu Krimiltä ja Ukrainasta. Aikaisemmin on ehkä ollut sellainen ajatus, että saamme useiden kuukausien tai jopa vuoden ennakkovaroituksen kriiseistä ja kriisien etenemisistä sotaan asti. Nyt voi tietysti kysyä kuka mahtoi saada tämänkaltaisen ennakkovaroituksen, vai oliko tämä kaikki kaikille meille, ja valtaosalle maapallolla yllätys, että tilanne näin kehittyi. Ja löytyisikö jostain jokin organisaatio, joka sanoisi ennustaneensa kaiken jo puoli vuotta aikaisemmin kertoen milloin ja mitä Krimillä tulee tapahtumaan. Tuskinpa. Toinen huomattava seikka on, että tapahtumien alku on hyvin epämääräinen. Siitäkin voidaan käydä keskustelua, milloin ja mitä on tapahtunut. Eli haasteena tilanteessa on ennakkovaroitus, onko sitä, sekä kriisin ja sodan alkamisen epämääräisyys. Itsekin olen syyllistynyt hybridisodankäyntitermin lanseeraamiseen Maanpuolustuskurssin avajaispuheessani. Mutta toisaalta on hyvä, että on jokin nimi tälle muutokselle. Meillä voi olla useita eri käsityksiä siitä, miten sodankäynti on muuttunut. Kun käytämme tämänkaltaista termiä, puhumme jostain muutoksesta ja sillä on yksi nimi, vaikka meillä olisi erilaisia näkemyksiä itse sisällöstä. Tällä pyrin hahmottamaan sitä, että perinteiset sodankäyntitavat eivät ole mihinkään kadonneet. Kun katsomme uutiskuvia ja kun katsomme sodankäyntiä, ovat siellä edelleen maastopukuiset sotilaat rynnäkkökiväärien kanssa. Panssaroiduilla ajoneuvoilla siirrytään, tykillä ammutaan ja lentokoneilla pommitetaan. Ja aamulla saatetaan käydä tiellä katsomassa uutta monttua, ja mietitään onko se tullut tykistä vai lentopommista. Tämä ei ole siis kadonnut mihinkään, mutta sen päälle ovat tulleet uudet elementit. On tullut verkko-operaatiot, kyberoperaatiot ja informaatiosodankäynti. Vanhat elementit eivät siis kadonneet alta pois, mutta työkalupakkiin on tullut uusia työkaluja. Näin perspektiivi on laajentunut. Kriiseissä on vuoronperään käytetty poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen keinoja. Painopistettä on vaihdettu sen mukaan, mikä on parhaiten toiminut. Venäjän toiminnasta tämän vuoden aikana voisin ottaa esille kaksi asiaa. Venäjällä on ollut huomattavan nopea kyky poliittisiin ja sotilaallisiin päätöksiin sekä ylipäätään kyky tehdä strategisen tason päätöksiä. Ja ajoittain tämän vuoden aikana länsimaailma, Eurooppa ja muut valtiot ovat näyttäytyneet sellaisina, että ovat reaktiivisessa asemassa ja hieman ihmetelleet, missä nyt mennään. Ja taas seurasi Venäjän taholta jokin uusi yllätys. Toinen mikä on huomattavaa, on Venäjän hyvin nopea voimanprojisointikyky oman valtion sisällä. Noin viikon ajanjaksossa on kyetty siirtämään useita pataljoonia, asejärjestelmiä tai lentokoneita sotilasalueiden ja sotilaspiirien eri puolille. Eli keskeistä on päätöksenteon nopeus sekä voiman projisoinnin nopeus. • Tästä siirrymme Afganistaniin, missä itsekin vierailin Kabulissa ja Mazar-e-Sharifissa muuMaanpuolustus 110 51 Puheet ”Nato on ilmiselvästi muuttamassa toimintaansa.” 52 Maanpuolustus 110 tama viikko sitten. Naton ISAF-operaatio on suurin operaatio, mitä Natolla on koskaan ollut. Suurimmillaan ISAF-operaatiossa on ollut noin 130 000 henkilöä. Tällä hetkellä vahvuus on menossa alaspäin ja on noin 30 000. ISAF-operaatio päättyy tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden alussa alkaa uusi ”Resolute Support Mission”, jossa Afganistanissa on noin 12 500 henkilöä eli noin kymmenesosa siitä mitä ISAF-operaatiossa oli suurimmillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Afganistanista näinä kuukausina kotiutetaan valtaosa joukoista ja kalustosta ja joukot palaavat Eurooppaan. Täällä halutaan säilyttää joukkojen tässä operaatiossa saavuttama hyvä yhteistoimintakyky ”Interoperability.” Se ylläpidetään järjestämällä harjoituksia, eli tulemme Euroopassa näkemään yhä enemmän Naton toimintaa. Euroopassa Naton itäiset jäsenmaat ovat peräänkuuluttaneet artikla viiden turvatakuita, ja siihen suuntaan Nato on ilmiselvästi muuttamassa toimintaansa. Se tarkoittaa sitä, että osa näiden lisääntyvien harjoitusten skenaarioista ei enää ole nopeita siirtoharjoituksia kriisinhallintaoperaatioihin tuhansien kilometrien päähän, vaan ne ovat näiden omien kotialueiden puolustamisia ja artikla viiden mukaisia harjoituksia. Yhdysvallat on ilmoittanut panostavansa miljardi dollaria Euroopassa tapahtuviin harjoituksiin, ja tästä voi todeta että miljardilla dollarilla saa toteutettua melko paljon harjoitustoimintaa. Tulemme näkemään aikaisempaa enemmän amerikkalaisia joukkoja Euroopassa. Viimeaikaisten tilanteiden seurauksena Nato on siirtänyt maajoukkoja Baltian alueille, sinne on ensin siirtynyt laskuvarjojoukkoja noin komppanian verran kuhunkin Baltian maahan, mutta juuri parhaillaan niitä muutetaan siten, että ne ovat raskaampia komppanioita. Samalla on tuotu taistelupanssarivaunuja kuhunkin maahan noin komppanian verran. Määrät eivät ole suuria, mutta niillä on hyvin voimakas symboliarvo. Aikaisemmin ilmapäivystys on toteutettu siten, että Liettuassa Šiauliain tukikohdassa on ollut yksi lentoyksikkö, jossa on ollut noin neljä hävittäjää. Tämän lisäksi on nyt aktivoitu Virossa Ämarin tukikohta, joka on noin 40 kilometriä Tallinnasta länteen. Siellä on parhail- Kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä laan saksalainen Eurofighter-yksikkö, jossa on neljä konetta. Tällä hetkellä Šiauliaissa on kanadalaisia Hornet-hävittäjiä ja portugalilaisia F16-hävittäjiä. Mikäli olette aivan lähipäivinä seuranneet tiedotusvälineitä, niin nämä koneet ovat käyneet eilen tunnistamassa venäläisiä tiedustelukoneita Itämeren yllä. Myös Puolaan ja Romaniaan on tuotu Naton hävittäjiä. Eli Naton ilmakomponentti on aikaisempaan monivuotisiin keskiarvoihin verrattuna noin nelin–viisinkertainen. Siinä keskeisimpiä muutoksia toimintaympäristössämme. • Walesin huippukokouksessa Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat isäntämaapöytäkirjan, ”Host Nation Support, Memorandum of Understanding” -yhteisymmärryspöytäkirjan. Tämä on kattoasiakirja, tai viiteasiakirja, jossa käsitellään logistista tukea tänne tuleville harjoitusjoukoille. Se ei siis ole mikään joukkojentuontisopimus, vaan asiakirja jossa käydään läpi logistisen tuen lisäksi mm. verotuksellisia ja finanssiasioita. Kaikkeen harjoitustoimintaan on tähänkin asti jouduttu tekemään tällainen ”MoU” ja sen lisäksi myös tekninen yhteistoimintapöytäkirja ”Technical Agreement,” ja ne on joka kerta jouduttu tekemään erikseen. Nyt meillä on standardisoitu kattoasiakirja, ja siihen viitaten ei tarvitse aina tehdä uudestaan kaikkia erillisiä sopimuksia. Natolle Walesissa tämä ”HNS MoU” ei ollut tärkein asia. Natolle tärkein asia oli ”RAP” eli ”Readiness Action Plan”, joka tarkoittaa uutta erittäin nopean toiminnan joukkoa. Tässä joukossa haetaan noin 48 tunnin valmiutta 3 000–5 000 hengen suuruiselle joukolle. Ja kun suunnittelu Naton esikunnissa on saatu valmiiksi, tullaan varmasti näkemään lisää joukkojen rotaatiota ja tämän erittäin nopean joukon harjoittelua Naton itäisillä alueilla. Itämeren alueella toiminta on vilkastunut. Meidän pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna tämä vuosi on ollut hyvinkin vilkas. Meidän itäpuolella, Baltian maissa, Ruotsissa; maalla, merellä ja ilmassa. Tässä voisi jo todeta että aivan viimepäivinä pinnan allakin on kuplinut. Tämä toiminta on kuitenkin sen kaltaista, että mitään uutta uhkaa niistä ei ole muodostunut Suomelle. Mutta meidän toimintaympäristömme Itämeren alueella on aiempaa vilkkaampi. • Muutama sana Puolustusvoimien uudistuksesta, joka urheilutermein on kirikierroksella ja siinä on meille loppusuora aukeamassa. Viemme sen maaliin ensi vuoden tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä. Olemme annettujen aikataulu- ja säästötavoitteiden puolesta aikataulussa. Puolustusvoimissa oli nähty tarve uudistumiseen jo vuosia aikaisemmin, 3–4 vuotta sitten. Tähän saatiin lisää vauhtia hallitusohjelmassa ja hallitusohjelman muodostamassa budjettineuvotteluissa, kun 10 % puolustusbudjetista leikattiin. Tämän lisäksi uudistusta nopeutettiin. Meillä oli tavoitteena tehdä uudistus vuoden 2016 alkuun mennessä, mutta saimme ohjausta tehdä se vuoden 2015 alkuun mennessä, ja näin tietysti teemme. Tässä on meille aika isoja tunnuslukuja, kun katsotaan että puolustusvoimista noin 2 100 tehtävää vähennetään. Meillä on ollut noin 14 500 henkilöä, ja tästä kun menemme muutamia vuosia taaksepäin, voimme huomata että henkilöitä oli yli 20 000 ja olemme jo tähänkin asti tulleet alaspäin. Nyt siitä noin 14 500 menemme noin 12 300 ensi vuoden alussa, siis 2 100 vähemmän. Vielä hetki sitten oli muutoksen alaisina noin 800 henkilöä ja julkisuudessakin käytiin keskustelua, että he ovat ikään kuin yt:n alaisina. Tästä tuntuu olevan sellainen mielikuva, että kun jossain käynnistetään yt-neuvottelut, niin se olisi yhtä kuin kaikkien irtisanominen. Näin ei missään vaiheessa ole puolustusvoimissa ollut, vaan on ollut useita selviytymispolkuja tälle henkilöstölle ja aikakin on ollut tässä puolellamme. Henkilöstö on käyttänyt näitä selviytymispolkuja. Tämän seurauksena viimevuonna meidän piti irtisanoa 10 henkilöä, tänä vuonna 126 ja ensi vuonna ehkä parikymmentä. Luvut ovat siis huomattavasti pienentyneet. Toki 126 irtisanottavaa on erittäin paljon valtionhallinnossa ja puolustusvoimissa. Ja se on erittäin dramaattinen asia jokaiselle johon se kohdistuu. Noin 2 000 henkilöä vaihtaa paikkaa tehtävän myötä paikkakunnan sisällä ja noin 1 500 vaihtaa paikkakuntaa uuden tehtävän perässä. Kun Maanpuolustus 110 53 Puheet ”Kun kierrän joukko-osastoja, kerron siellä henkilöstölle että puolustusvoimien johdossa ei tällä hetkellä ole uutta muutossuunnitelmaa pöytälaatikossa.” 54 Maanpuolustus 110 mietimme mitä tarkoittaa kun 1 500 lähtee eri paikkakunnalle, se tarkoittaa perheessä pohdintaa, laitetaanko asunto myyntiin ja puoliso etsii uudelta paikkakunnalta itselleen töitä ja lapselle etsitään uusi koulu tai päiväkoti. Eli kyse on kohtalaisen konkreettisesta toiminnasta. Ja jos näin ei tehdä, se tarkoittaa toisen puolisoista lähtemistä maanantaiksi toiselle paikkakunnalle ja palaamista perjantaina. Tämän takia meillä ei puolustusvoimissa ole juuri tällä hetkellä suurta sisäsyntyistä tarvetta uuteen muutokseen, vaikka olemmekin muutos- ja kehityshakuisia. Kun kierrän joukko-osastoja, kerron siellä henkilöstölle, että Puolustusvoimien johdossa ei tällä hetkellä ole uutta muutossuunnitelmaa pöytälaatikossa. Kun viemme tämän suuren muutoksen ensi vuoden alkuun mennessä läpi, ei ole tiedossa uutta. Seuraavaksi vedämme henkeä ja jalkautamme uuden rakenteen. Emmekä sen jälkeen kuin kammesta kääntäen aseta tätä uuteen asentoon. Erittäin tärkeää on, että toiminnan taso palautetaan. Nopeimmin saadaan säästöjä kun leikataan toimintaa ja näin on myös tehty. Ensi vuoden alusta lähtien palautamme kertausharjoitusten määrän, maastovuorokaudet, lentotunnit ja alusvuorokaudet. Se tarkoittaa, että henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset pääsevät harjoittelemaan ydintehtäviään ja se on erittäin tärkeää. Haasteeksi tästä jää materiaalinhankintakehys. 10 % leikkaus on toteutunut kautta linjan. Kun meillä noin kolmannes budjetista menee palkkoihin, kolmannes materiaalihankintoihin ja kolmannes toimintaan, ovat materiaalihankinnat olleet vuodessa noin 700 miljoonaa ±50 miljoonaa. Nyt ne tippuvat 500 miljoonaan. Viime talvena jossain vaiheessa ollessani pyörälenkillä, kuuntelin uutisradiota ja kuulin sellaisen luvun, että Espoon kaupunki tekee hankintoja vuosittain 600 miljoonalla. Sitä en tiennyt. Ja totean että puolustusvoimat hankkii vuodessa 500 miljoonalla ja Espoon kaupunki 600 miljoonalla. Mitä tässä tulee haasteeksi, olemme parhaillaan lähivuosina lanseeraamassa maavoimien uutta taistelutapaa. Tämä kohtalaisen suuri muutos koskettaa nimenomaan maavoimien alueellisia joukkoja. Samalla tulee haasteita, kun maavoimilla on järjestelmiä joiden elinkaari päättyy. Elinkaaret ovat tyypillisesti kalustosta Kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä riippuen 25–35 vuotta. Maavoimilla on ilmantorjuntajärjestelmiä, panssarintorjuntajärjestelmiä, maastokuorma-ajoneuvoja, panssariajoneuvoja ja joitakin johtamisjärjestelmän osia, joiden elinkaari päättyy. Ja ne tietysti pitäisi korvata. Tässä esitettynä on lukuja, ja 50–150 miljoonan lisäys tarkoittaa sitä, että se asento mihin Puolustusvoimat nyt laitetaan, se myös kyetään ylläpitämään. Lisäksi nämä vanhenevat järjestelmät kyetään korvaamaan. Mutta meidän aikaisempi materiaalihankintojen kehittämisohjelma on tästä eteenpäin ylläpito-ohjelma. Me ylläpidämme mahdollisilla lisärahoilla tämän tekemämme uuden järjestelmän vuosikymmenen vaihteeseen asti ja ehkä muutaman vuoden myös siitä eteenpäin. 2020-luvulla on sitten omat haasteet ja uudet suuret hankkeet, joita julkisuudessakin on tuotuna esille. Joukkorakenteen lasku 350 000:sta 230 000 henkeen tarkoittaa, että meidän operatiivisen suunnittelu henkilöstö, joka näitä joukkorakennesuunnitteluja tekee, on tällä hetkellä erittäin kiireinen. Ei ole ollenkaan vähäpätöinen tai pieni tehtävä muuttaa 350 000 sotilaan sodanajan joukkorakennetta 230 000 sotilaalle. Kaikille organisaatioille tulee tehdä nimi ja rakenne sekä suunnitelmat. Se on siis suuri työ ja se on parhaillaan meneillään. Tämänkin vuoksi emme juuri kaipaa mitään uutta asentoa, kun aluksi saisimme tämän tähän asentoon. Aikaisemmin on ollut noin 25 000 reserviläistä koulutettavina vuosittain, ja ensivuodesta lähtien koulutamme noin 18 000 reserviläistä joka vuosi. Ja tämä 18 000:n suhdeluku 230 000:een on parempi kuin 25 000:n suhdeluku 350 000:een. Eli tulemme suhteessa kouluttamaan enemmän reserviläisiä. Joukkorakenteessa tulee olla terävä kärki, jolla on uskottava materiaali, jolla tulee olla kynnysasejärjestelmiä ja niiden tulee olla riittävän korkeassa valmiudessa. Se terävä kärki voi olla erikoisjoukkoja, raketinheitinjoukkoja, ilmatorjuntajoukkoja, ilmavoimien taistelukoneyksiköitä tai se voi olla merivoimien taistelualus. Takavuosina on käyty ns. mustavalkoista keskustelua, että olemmeko nyt tekemässä jotain teknoarmeijaa vai kansanarmeijaa. Vastauksena on että emme ole tekemässä teknoarmeijaa. Kos- kaan rahat eivät ole riittäneet teknoarmeijan tekemiseen, eli ei Suomessa ole sellaista rahaa jolla kaikki nykyinen järjestelmä leivottaisiin teknoarmeijaksi. Kärjen tulee olla uskottava, sillä tulee olla uskottava materiaali ja sen tulee olla valmiudessa Suomen kokoisessa valtiossa, joka on suurvallan naapurissa, sotilasliiton rajalla. Tätä maata ei puolusteta pelkästään sillä pienellä teknokärjellä, minkä vuoksi tarvitsemme riittoisan reservin ja meillä pitää olla alueellista ja ajallista kattavuutta. Taitolajina tässä on näillä työkalupakin työkaluilla tasapainottaa se kombinaatio. Ja tietysti meidän tulee tämänvuotisten kokemusten perustella tarkastella myös meidän valmiustilanne, eli minkälainen valmiuden kohottamisen nopeus meidän terävimmällä kärjellä oikein on. Me emme ole muodostamassa mitään uusia eliittijoukkoja emmekä hankkimassa mitään uusia korkean teknologian järjestelmiä. Meillä on jo se terävä kärki ja nyt meidän pitää tarkastella sen valmiutta. • Suomalainen asevelvollisuus on lakisääteinen ja tämä lakisääteinen järjestelmä tuottaa meille meidän sodanajan joukot ja sodanajan joukkorakenteen. On erittäin tärkeää, että puolustusvoimat voivat luottaa siihen että, että me saamme joukkorakenteen täyteen. Sillä on myös suuren suomalaisen enemmistön kannatus. Luvut ovat jossain 72 % tienoilla. Kun katsomme näitä lukuja ja minkä kokoinen määrä suomalaisista miehistä suorittaa asevelvollisuuden, niin meille tarkat luvut tulevat siinä vaiheessa, kun kukin ikäluokka täyttää 30 vuotta. Silloin saamme lopullisen luvun. 1983-ikäluokasta tämä luku oli 76,5 %. Ja viimevuosina poistuma on ollut kohtalaisen vakaa. On ollut sellaista käsitystä, että poistuma olisi ollut koko ajan kasvussa, mutta esimerkiksi viimeiset viisi vuotta se on ollut kohtalaisen vakaa, ja itse asiassa se on aivan viime aikoina vähentynyt. Ne pylväät mistä meillä tämä tieto on peräisin, eivät ole lopullisia eivätkä virallisia tilastoja, joten emme tämänlaisia väliaikatietoja julkaise. Mutta itsellämme on jonkinlaiset käsiMaanpuolustus 110 55 Puheet ”Tilanne naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa näyttää tällä hetkellä erittäin hienolta.” tykset siitä missä mennään, ja totean että se on vakaa ja viimeaikoina jonkin verran vähentynyt. • Lopuksi muutama sana naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta, jossa tilanne näyttää tällä hetkellä erittäin hienolta. Naisten asevelvollisuus on ollut mahdollista vuodesta 1995 lähtien, ja noin 6 000 naista on suorittanut varusmiespalveluksen ja heistä noin 60 % on saanut johtajakoulutuksen. Ensimmäisenä vuonna hakijoita oli 793, sen jälkeen luvut laskivat sinne 400–500 välille, mutta hakeutuvien määrä on viime vuosina ollut nousussa. On erityisen ilahduttavaa että tänä vuonna tehtiin kaikkien aikojen ennätys, kun 818 naista haki vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen. Tämä on siis ensi kertaa suurempi luku kuin ensimmäisenä vuonna 1995. Tämä on vielä siihen ensimmäiseen vuoteen verrattuna erityisen merkittävä luku koska aivan ensimmäisenä vuotena oli ikään kuin patoumaa, koska varusmiespalvelus ei ollut ollut mahdollinen aikaisemmille ikäluokille. Nyt se on ollut koko ajan mahdollista ja silti tehtiin uusi ennätys. Me toivotamme naiset tervetulleiksi varusmiespalvelukseen ja meille se sopii erittäin hyvin, jos luku tästä vielä kasvaa ja menee esimerkiksi yli tuhanteen. Jos se räjähdysmäisesti kasvaa ja kerralla tulisi yllättäen yli tuhansia naisia, tulee meidän katsoa meidän infrastruktuuria ja varuskuntarakennetta. Puolustusvoimissa palvelee tällä hetkellä sotilastehtävissä 300 naista ja heistä upseereita on 100. • Lopuksi totean, että olemme tämän vuoden aikana säätäneet tiedustelujärjestelmämme valmiutta moneen kertaan ja olemme säätäneet meidän valvontajärjestelmän valmiutta moneen kertaan. Olemme myös säätäneet meidän tiettyjen yksiköiden valmiutta ja toimet on nähty myös julkisuudessa. Eli olemme siis hereillä, olemme valmiita ja olemme torjuntakykyisiä. Kiitoksia. • 56 Maanpuolustus 110 Kirja-arvio Kenraali Hägglund arvioi ajankohtaisia Suomen ja maailman turvallisuuden kysymyksiä Gustav Hägglund: Rauhan utopia. Jyväskylä: Docendo 2014, 182 sivua Kenraali Gustav Hägglund on toiminut monissa Puolustusvoimien tehtävissä ja luonut uran joka huipentui lähes seitsemän vuotta kestäneeseen kauteen Puolustusvoimien komentajana vuosina 1994– 2001. Tämän lisäksi hän toimi rauhanturvajoukkojen komentajana Lähi-idässä vuosina 1985–1988 ja ensimmäisenä EU:n sotilaskomitean puheenjohtajana vuosina 2001–2004. Hägglund on ollut reserviin siirtymisen jälkeen aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, jonka näkemyksiä kuunnellaan ja arvostetaan. Kenraali Hägglund on koonnut näkemyksiään maailman menosta kesällä ilmestyneeseen kirjaan ”Rauhan utopia”. Hän käy läpi kansainvälisen politiikan suuria muutoksia sekä Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikan kehitystä ja haasteita. Kirja edustaa sivistynyttä mutta samalla vahvasti kantaa ottavaa perinnettä. Moniin siinä esitettyihin näkemyksiin on helppo yhtyä. Mutta on joitakin kohtia, jotka antavat aihetta tarkempaan pohdintaan ja joskus myös vastaargumentteihin. Hägglund asettuu realistisen koulukunnan valtavirtaan. Suomi – ja kaikki muut valtiot – pyrkii ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan kansallisten etujensa mahdollisimman tehokkaaseen puolustamiseen. Maamme on kehittänyt itselleen puolustusratkaisun, jonka avulla sen valtiollinen itsenäisyys ja vapaus ovat parhaiten turvattavissa. Hägglund käsittelee paljon Afganistanin tilannetta, mutta hänen arvionsa on liian pessimistinen. Afganistanin saamista myön- teisen kehityksen tielle on hidastanut moni tekijä, mm. talibanien aseellinen vastarinta. Silti on liioiteltua sanoa, että Naton kriisinhallinta olisi kokenut siellä ”haaksirikon”. Afganistan ei ole vielä valmis yhteiskunta, mutta ei kyse sentään haaksirikosta ole. Se on kuitenkin selvää, että Afganistan on kansainväliselle yhteisölle pitkäaikaisempi ja vaikeampi projekti kuin aluksi oletettiin. Projekti kuitenkin jatkuu, eikä kansainvälinen yhteisö ole hylkäämässä sitä. Venäjä on osoittautunut vaikeasti maaksi ennakoida. Ylioptimismiin ovat syyllistyneet lähes kaikki Venäjän kehitystä vuoden 1991 jälkeen arvioineet, allekirjoittanut mukaan luettuna. Jos Hägglund olisi kirjoittanut arvionsa puoli vuotta myöhemmin, hänen johtopäätöksensä olisivat toisenlaiset. Olen samaa mieltä siitä, miten Venäjään tulee suhtautua, että sitä on ”turha ärsyttää oppimestaria leikkimällä”. Mutta kun Venäjä on rikkonut systemaattisesti kansainvälisen oikeuden periaatteita ja solmimiaan sopimuksia, kyse ei enää ole heidän omista asioistaan ja ratkaisuistaan. Puuttuminen sen toimintaan Ukrainassa on siksi ollut välttämätöntä. Naton Hägglund tuntee hyvin sekä kansallisten että kansainvälisten tehtäviensä kautta. Hänen suhtautumisensa siihen on lähtökohtaisesti myönteinen, edustaahan se samoja arvoja ja tavoitteita kuin me. Hägglund myöntää, että moni tekijä puoltaisi Suomen jäsenyyttä: kuulumme samaan arvoyhteisöön, meidän olisi hyvä istua kaikissa niissä pöydissä joissa meitä koskevia ratkaisuja tehdään ja jäsenyys Maanpuolustus 110 57 Kirja-arvio toisi meidät Naton peruskirjan 5. artiklan piiriin. Lisäksi Hägglund uskoo, että jäsenyysanomuksemme olisi tarvittaessa mahdollista käsitellä melko nopeastikin. Hägglund arvioi myös selityksiä, joilla jäsenyyttä on vastustettu. Hän esimerkiksi torjuu väitteen, että Naton jäsenenä Suomi joutuisi vedetyksi mukaan konflikteihin eri puolilla maailmaa. Ainoana syynä Nato-jäsenyydestä pidättäytymiselle Hägglund pitää jäsenyyden kielteistä vaikutusta maanpuolustustahtoon. Hän uskoo, että Naton jäsenenä meillä ei olisi enää entisenlaista vahvaa maanpuolus- tustahtoa vaan puolustus jäisi muiden vastuulle. Tästä en ole samaa mieltä vaan uskon suomalaisten maanpuolustustahdon olevan vahvan ennen muuta siksi, että se kytkeytyy niin vahvasti historiallisiin kokemuksiimme. Hägglundin mukaan suomalaisten halu puolustaa isänmaataan romahtaa, mikäli syntyisi uskomus, että sotilaallisen liittoutumisen myötä muut hoitaisivat puolustuksemme. Hän perustelee väitteensä sillä, että lähes kaikki Naton uudet jäsenmaat ovat ajaneet puolustuksensa alas. Mutta onko todellakin näin? Neuvostoliiton hajoamisesta VARMUUS.NET Varmuus, turvallisuus & johtaminen Yhteiskunta, yritykset, yhteisöt. Hallinta-alojen ammattilaisten ja aloista kiinnostuneiden foorumi. 58 Maanpuolustus 110 Ukrainan kriisin syttymiseen saakka Euroopassa uskottiin turvallisuusjärjestelmään, jossa Venäjä olisi aktiivisesti mukana. Nyt kun tilanne on muuttunut, eurooppalaiset valtiot ovat pyörtämässä aikaisempaa linjaustaan, jonka mukaan perinteinen sotilaallinen puolustus olisi uhkien vähäisyyden vuoksi korvattavissa parannetulla kriisinhallintavalmiudella. Suomi on 1990-luvulta lähtien supistanut puolustusmenojaan ja panostanut sotilaalliseen kriisinhallintaan. Kansainvälisten tehtävien osuus Puolustusvoimien kokonaiskuluista on kuitenkin vain murto-osa. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä toteutetut määrärahojen supistukset tullaan ainakin näillä näkymin korjaamaan seuraavien vuosien aikana – tästä ovat puolueet suurelta osin jo yksimielisiä. Nato-jäsenyyden ei uskota vaikuttavan Suomen nykyiseen puolustusratkaisuun – yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen, joihin korkea maanpuolustustahtomme perustuu. Kenraali Hägglundin kirja on luettavasti kirjoitettu ja toimii hyvänä johdantona ajankohtaisten turvallisuus- ja puolustuskysymysten pohdintaan. Hän on sanavalmis ja osaa kärjistämisen taidon, kuten kirjan tiimoilta jo käyty keskustelu osoittaa. Siksi on syytä esittää toivomus, että hän ei jättäisi kirjoittamista tähän. Olisi hyvä kuulla hänen kokemuksensa niistä kansainvälisistä kriiseistä, joiden parissa hän on työuransa aikana työskennellyt. Olisiko siksi mahdollista, että saisimme luettavaksi hänen muistelmansa, jossa hän käsittelisi perusteellisemmin sekä Euroopan turvallisuuden että Lähi-idän monimutkaista kehitystä ja tulevaisuutta? Olen varma, että tällaiselle kirjalle löytyisi paljon kiinnostuneita lukijoita. Jyrki Iivonen MPK 210. Puolustusvoimat Maanpuolustuskurssit Puolustusvoimain komentajan puhe 210. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 15.9.2014 Herra ministeri, Arvoisat 210. Maanpuolustuskurssin osanottajat, Hyvät naiset ja herrat Herr Minister, Ärade deltagare i 210:e Försvarskursen, Mina damer och herrar, Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille, jolla on suomalaisessa yhteiskunnassa jo selkeä institutionaalinen luonne. Kurssi on osaltanne suuri ajallinen uhraus kokonaisturvallisuutemme hyväksi. Tulette suorittamaan kurssinne sellaisessa tilanteessa, joka varmasti motivoi teitä syventymään kurssin aikaisiin harjoituksiin ja keskusteluihin. Hyvät kuulijat, Toimintaympäristömme on muutoksessa. Vain aika näyttää, mihin asentoon turvallisuutemme kannalta olennaiset elementit keskenään asettuvat tulevaisuudessa. Emme pysty juurikaan vaikutta- maan tähän ulkoiseen muutokseen, mutta seuraamme tilanteen kehitystä tiiviisti. Puolustusvoimat tuottaa yhteiskunnalle turvallisuutta, parhaimmillaan kriisejä ennaltaehkäisevällä tavalla. Verkottuneessa ja keskinäisriippuvuuksien tiivistämässä maailmassa turvallisuuden – ja turvattomuuden – käsite on laajentunut. Poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset tekijät kietoutuvat toisiinsa erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Muutosnopeus, ennakoimattomuus sekä epävarmuus vaikuttavat siihen, että eriasteiset yllätykset ovat mahdollisia. Kriisitilanteet ovat muuttuneet entistä epämääräisemmiksi, ilman selkeää alkua tai loppua. Sotiakaan ei varsinaisesti julisteta, ne alkavat ja loppuvat ”omia aikojaan.” Tälle ajalle on ominaista rauhan, kriisin ja sodan rajojen sulautuminen eräänlaiseksi harmaan epävakauden alueeksi. Raja perinteisen ja epätavanomaisen sodankäynnin välillä hämärtyy – tai paremminkin ne sekoittuvat uudella tavalla toisiinsa, sodankäynnin uu- Maanpuolustus 110 59 Maanpuolustuskurssit sia elementtejä hyödyntäen. Juuri tästä nykysodankäynnissä, jota nyt myös hybridisodaksi kutsutaan, on kyse. Itä-Ukrainan tapahtumat ovat siitä ajankohtainen esimerkki. Sinänsä idea ei ole uusi, mutta keinovalikoima on laajentunut. Hybridisodan valmisteluvaiheessa kohdealueelle luodaan mahdollisimman paljon epävakautta. Keinovalikoima on suurelta osin eisotilaallinen. Painopiste on monipuolisessa informaatiosodankäynnissä, jonka ulottuvuuksia ovat mediavaikuttaminen ja psykologiset operaatiot myös sosiaalista mediaa hyödyntäen. Mediaan syötetään uskottavasti vääristeltyä tietoa, tilannekuva tehdään epäselväksi. Olennaista on, että puolustajan päätöksenteko tehdään mahdollisimman vaikeaksi. Edelleen, talouteen liittyvät kiristystoimet ja sotilaallisen uhan kasvattaminen rajojen lähellä syventävät epävarmuutta. Valmisteluun voi liittyä myös yhteiskunnan elintärkeään infrastruktuuriin kohdistuvaa tuholaistoimintaa ja tietoverkkooperaatioita. Tavoitteena on kyseenalaistaa näkyvästi kohteen poliittisen johdon toimintakyky, aiheuttaa yleistä epävarmuutta ja heikentää väestön puolustustahtoa. Varsinaisessa toimintavaiheessa hybridisodassa yhdistetään sodankäynnin erilaisia elementtejä toisiinsa. Periaatteena on se, että asevoimaa käytettäisiin mahdollisimman vähän. Päätavoitteena on aikaansaada tilanne, jossa hyökkääjä voi mahdollisimman väkivallattomasti ottaa haltuunsa kohteen tai sen osan. Keinovalikoimaan kuuluvat erikoisjoukkojen käyttö, manipuloidut kansanliikkeet, materiaalituki, aseellisten yhteenottojen synnyttäminen ja tarvittaessa sotilaallisen voiman käyttö, kohteen luonteesta riippuen. Massiivinen asevoiman käyttö toimii jatkuvana pelotteena. Kansainväliseen reaktioon vai- 60 Maanpuolustus 110 kuttaminen on yhtä lailla suunniteltua kuin kohteen alistaminenkin. Tilanteen epämääräisyydellä vaikeutetaan päätöksentekoa. Kohteelle myötämielisen median rinnalle tuodaan systemaattisesti vaihtoehtoista informaatiota. Tärkeintä on, että tilanne saadaan näyttämään mahdollisimman epäselvältä, jolloin kohteen päätöksentekijöistä syntyy kyseenalainen ja epävakaa vaikutelma. Asevoiman käytön ja sillä uhkaamisen vaikuttavuus perustuu osaltaan hyökkääjän kykyyn projisoida voimaa nopeasti ja yllättävästi. Sotaharjoitusten ja organisaatiomuutosten suojassa toteutetaan suunnitelmaa, jonka lopputulos toimii riittävänä pelotteena. Käytettävien joukkojen miesvahvuus ei ole alkuvaiheessa ratkaisevaa, vaan hyökkääjän tulenkäyttökyky suhteessa puolustajan kykyyn suojata arimmat kohteensa. Perinteisen asevoiman osalta painopiste on tiedustelussa sekä erikoisjoukkojen, ilmaaseen ja kaukovaikutteisen tulen käytössä. Mikäli hyökkäyksen kohteella ei ole käytössään terävää torjuntakärkeä, puolustaja joutuu heti altavastaajaksi. Suomen turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta voidaan kysyä, toimittaisiinko meitä vastaan samoilla menetelmillä? Mitä tämä edellyttäisi poliittisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti? Tämänkaltaisen haastava tilannekehitys luo oivan kehyksen valtakunnallisen maanpuolustuskurssin tarkasteluille kokonaisturvallisuudesta. Hyvät kuulijat, Keskitymme edelleen puolustusvoimauudistukseen ja sen johtamiseen kohti asetettua tavoitetilaa. Tämä uudistus on koskettanut käytännössä koko henkilöstöämme ja muuttanut organisaatiorakenteita sekä prosesseja. Puolustusvoimauudistuksen seurauksena kykenemme palauttamaan puolus- tusvoimien toiminnan riittävän korkealle tasolle. Harjoittelua maalla, merellä ja ilmassa tehostetaan. Palkattu henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset pääsevät jälleen täysillä harjoittelemaan ydintehtäviään. Nostamme tästä eteenpäin reservin koulutuksen takaisin joukkojen suorituskykyjen edellyttämälle tasolle. Osaava reservi on sodan ajan suorituskykymme selkäranka. Kertausharjoituksia täydennetään vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella. Pystyimme pienentämään irtisanottavan henkilöstön määrän murto-osaan alkuperäisistä laskelmista erilaisten selviytymispolkujen ansiosta. Tässä aika toimi apunamme. Merkittävä osa henkilöstöstämme joutuu siirtymään toiselle paikkakunnalle uuden tehtävän perässä. Esimiesten johtamistyön merkitys on suuri, kun uusissa kokoonpanoissa rakennetaan toimintakykyä ja tehokkuutta. Puolustusvoimauudistuksen toteutus on tyyppiesimerkki tämän ajan muutosjohtamisesta. Tarinan sankareita ovat tässäkin tapauksessa Puolustusvoimien työntekijät. Ilman henkilöstön ymmärrystä ja myötävaikutusta emme olisi tässä onnistuneet. Myös esimiesten sitoutuneisuus ja kyky kohdata ihmisten johtamisen vaikeimmat haasteet on laitettu uudistuksessa kovaan testiin. Tämän testin on Puolustusvoimien henkilöstö läpäissyt arvosanalla erinomainen. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon jälkeen Puolustusvoimien koko, perusrakenne ja mitoitus vastaavat asetettuja taloudellisia vaatimuksia. Puolustusvoimien johdon taholta ei ole lähiajan tarvetta uuteen rakenteelliseen muutokseen, vaikka olemmekin kehitys- ja muutosmyönteisiä. Muutoksen yhteydessä on myös materiaalihankinnoista jouduttu tinkimään. Puolustusvoimat on mitoitettu nyt minimitasolle, joka kyetään säilyttä- Maanpuolustuskurssit mään, mikäli tarvelaskelmien mukaiset lisäresurssit materiaali-investointeihin pystytään kohdentamaan. Hyvät kuulijat, Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia. Puolustusvoimien mitoituksessa tulee huomioida Suomen fyysinen koko sekä geostrateginen asema suurvallan naapurina sotilasliiton rajalla. Tarvitsemme maanpuolustukseen sopivan yhdistelmän palkattua henkilökuntaa ja osaavia reserviläisiä. Korkea maanpuolustustahto on tällaisen järjestelmän kulmakivi. Ilman henkilökohtaiseen tahtoon ja motivaatioon perustuvaa vapaaehtoisuutta järjestelmää ei pystytä uskottavasti toteuttamaan. Kun toimintaympäristömme on muutostilassa, suomalainen sotilas ei voi katsoa toiseen suuntaan. Kuluneen vuoden aikana olemme säätäneet tiedustelun ja valvontajärjestelmän valmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla. Teemme ympäristön muutoksesta tarvittavat analyysit, joiden perusteella kehitämme puolustusjärjestelmäämme. Puolustusvoimilla on oltava ennaltaehkäisevästi uskottavaa torjuntakykyä. Kansainvälinen yhteistyö tuottaa meille yhteensopivuutta ja tietotaitoa, jotka ovat hyödyksi kotimaan puolustuksessa. Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tämä edellyttää Puolustusvoimilta tehtävien mukaista todellista suorituskykyä kahdesta näkökulmasta: työkalupakissa täytyy olla niin nopean valmiuden kynnyssuorituskykyjä kuin laajan pitkäkestoisen kriisin työkaluja oikeassa tasapainossa. Lyhyesti sanottuna: tarvitsemme terävän torjuntakärjen ja riittoisan reservin. Nämä kaksi elementtiä muodostavat ennaltaehkäisevästi uskottavan maanpuolustuksen ytimen. Myös hybridisodan näkökulma on otettava huomioon. Nämä seikat asettavat maanpuolustuksen resurssoinnille uusia, ’kovennettuja’ vaatimuksia. Kumpaakaan elementtiä ei voi laiminlyödä ilman, että maanpuolustuksemme kokonaisuskottavuus vaarantuu. Joukot on varustettava ja koulutettava riittävällä ja ajanmukaisella sotavarustuksella. Puolustusvoimille osoitettu budjettikehys ei tule riittämään esimerkiksi elinkaarensa lopussa olevan maavoimien sotavarustuksen korvaamiseen tällä vuosikymmenellä – puhumattakaan toimintaympäristön ja sodankäynnin muutoksen edellyttämistä kehitysinvestoinneista. Siinä missä yrityselämässäkin kilpailukykyä luodaan kehittämällä tuotteita ja niitä tukevia prosesseja, Puolustusvoimatkin tarvitsevat tulevaisuuden tuote- ja prosessikehitystä. Erityisesti nyt kun tuotekehityksen toimintaympäristö – entistä vaikeammin hahmotettavat kriisit – luo kasvavaa painetta suorituskykyjemme ajanmukaistamiselle. Siinä eivät kaluston mekaaniset korvausinvestoinnit yksin riitä. Olisi vastuutonta väittää mitään muuta. Kriisitilanteisiin valmistautumisessa muualta yhteiskunnasta saatava tuki on ratkaisevaa sotilaallisen puolustuksen toteuttamiseksi. Suomen puolustuksen tarve ja Puolustusvoimien tehtävät pysyvät jatkossakin samoina. Ilman riittävää materiaali-investointitasoa puolustuksen perusvalinnat – koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus – edellyttävät uudelleenarviointia. Kansallisen puolustuksemme uskottava ylläpito ja kehittäminen vaativat pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka ajankohtaistuvat hyvää vauhtia. Arvoisat maanpuolustuskurssin osanottajat, Ottakaa kaikki irti seuraavista viikoista. Verkottukaa ja ystävystykää. Tuokaa oma osaamisenne peliin ja haastakaa luennoitsijat. Ennen kaikkea, kirkastakaa oma käsityksenne turvallisuutemme kokonaisuudesta. Toivotan Teille menestystä näihin opintoihin! Utnyttja allt möjligt under dom nästa fyra veckorna. Nätverka och få nya vänner. Sätt Dina egna kunskaper på bordet och utmana kursens uppträdare. Först och främst, kristallera Din egen uppfattning om vår säkerhet. Jag önskar Er framgång under kursen! Maanpuolustus 110 61 MPK 210. Puolustusvoimat Maanpuolustuskurssit Puolustusministerin tervehdys 210. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 15.9.2014 62 Maanpuolustus 110 Hyvät maanpuolustuskurssilaiset, kummikurssilaiset, Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat, bästa kursdeltagare, mina damer och herrar! Viime vuosina kansainvälisen puolustusyhteistyön saralla on tapahtunut paljon ja monella rintamalla. Pohjoismainen Nordefco-yhteistyö etenee viime vuonna Suomen puheenjohtajakaudella laaditun vision pohjalta, EU:n huippukokous viime joulukuussa keskittyi ensimmäistä kertaa puolustuskysymyksiin ja kahdenvälistä yhteistyötä Ruotsin kanssa ollaan tiivistämässä. Ajankohtaisimpana aiheena tällä hetkellä on kuitenkin puolitoista viikkoa sitten Walesissa järjestetty Naton huippukokous. Kokouksessa oli poikkeuksellisesti myös kaksi istuntoa kumppanimaiden puolustusministerien kanssa, joihin osallistuin. Walesin huippukokous oli monella tapaa merkittävä. Ymmärrettävästi Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet Ukrainassa hallitsivat Nato-maiden keskinäisiä kokouksia. Turvallisuusympäristömme on muuttunut ja Walesissa Nato päätti konkreettisesti vastata tähän muu- tokseen. Liittokunta mm. hyväksyi uuden valmiussuunnitelman, päätti perustaa uudet erittäin korkean valmiuden joukot, vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Naton itäisissä jäsenmaissa ja lisätä harjoitustoimintaansa. Afganistanin ISAF -operaation päättyessä ja Ukrainan kriisin vauhdittamana Nato siirtää toimintansa painopistettä suurista kriisinhallintaoperaatioista kohti varautumista ja oman alueensa puolustusvalmiuden parantamista. Tämä muutos näkyy myös naapurustossamme. Naton painopisteen muutos koskee kumppanimaita myös suoraan, erityisesti Suomen ja Ruotsin kaltaisia kumppaneita, jotka jo pitemmän aikaa ovat osallistuneet aktiivisesti Naton kriisinhallintaoperaatioihin sekä koulutus- ja harjoitustoimintaan. Päätehtävänsä ohella ISAF-operaatio on toiminut yli kymmenen vuoden ajan siihen osallistuvien maiden yhteistoimintakyvyn ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittäjänä. Operaation päättyessä vuoden 2014 lopussa nämä hyödyt on jatkossa taattava muilla keinoin. Suurten Nato-johtoisten kriisinhallintaoperaatioiden ajanjakso on päättymässä ja tämä merkitsee tar- Maanpuolustuskurssit vetta uudistetulle yhteydenpidolle myös Suomen ja Naton välillä. Kehitys on ollut käynnissä jo useamman vuoden ajan eikä siis ole syntynyt Ukrainan kriisin myötä. Bästa åhörare, Även för Finland har militär krishantering på Balkan och i Afghanistan varit ett centralt drivande element i Finlands Nato-samarbete. Nu måste även vi anpassa oss till den internationella utvecklingen samt händelserna i vårt närområde. Det inbegriper att vi fördomsfritt ser även på nya former av Natosamarbete. När vi drar ner på vårt engagemang i Nato-ledd militär krishantering, måste vi i stället vara beredda att i allt större utsträckning delta bland annat i övningsverksamhet. Walesissa Nato uudisti myös yhteistyötään kumppanimaiden kanssa. Poliittista dialogia on jo pitkään käyty pääosin ISAF-kokoonpanossa, mutta operaation päättyessä tämä muuttuu. Naton uuden kumppanuusaloitteen myötä yhteistoiminnasta liittokunnan ja kumppanien välillä keskustellaan jatkossa nykyistä enemmän erilaisissa kokoonpanoissa. Huippukokouksessa Suomi oli kutsuttu sekä laajempaan 24 kumppanimaan kokoukseen että suppeampaan viiden kumppanimaan (Suomi, Ruotsi, Australia, Georgia, Jordania) istuntoon. Näille viidelle kumppanimaalle Nato tarjoaa laajennettuja yhteistyömahdollisuuksia. Kuulumme tähän joukkoon aktiivisen Nato-yhteistyömme ja EU-jäsenyytemme vuoksi. Kyseessä ei ole mikään kiinteä ryhmä vaan jokainen maa osallistuu haluamaansa toimintaan omista lähtökohdistaan. Esimerkkejä 28+5 yhteistyöstä voivat olla esimerkiksi säännöllinen poliittinen dialogi, vaativampi harjoitusyhteistyö ja varmistettu pääsy joukkojen evaluointiin ja sertifiointiin. Kumppanuustoiminnan uudis- tamisessa Suomen yleisenä tavoitteena on ollut vähintään nykyisen tason yhteistyömahdollisuuksien säilyttäminen muuttuvissa olosuhteissa. Naton pohtiessa kumppanuuksien tulevaisuutta Suomi laati tänä keväänä yhdessä Ruotsin kanssa paperin, jossa toimme keskusteluun omia näkemyksiämme. Walesin kokousten jälkeen olen vakuuttunut, että olemme onnistuneet saamaan näkemyksillemme hyvin vastakaikua Natossa ja että kumppanuuksia ollaan tulevaisuudessa valmiita räätälöimään eri kumppanimaiden tarpeiden ja valmiuksien mukaisiksi. Huippukokous oli uudistetun kumppanuuden poliittinen lähtölaukaus ja nyt alkaa työ sen konkretisoimiseksi. Toimeenpanon eteneminen tulee olemaan ratkaisevaa ja meidän tulee olla myös siinä aktiivisesti mukana. Arvoisat kuulijat, Kuvaamani kehitys vaikuttaa Suomeen monella eri tavalla. Yhteistoimintaan olennaisena osana sisältyvän koulutus- ja harjoitustoiminnan volyymi kasvaa. Harjoitukset muuttuvat myös entistä vaativammiksi ja osa niistä on avoinna ainoastaan kyvykkäimmille kumppanimaille, kuten Suomelle. Tämä jo aiemmin alkanut kehitys mahdollistaa joukkojemme ja henkilöstömme kouluttamisen tehokkaammin ja entistä laaja-alaisemmin kaikkiin puolustusvoimien tehtäviin. Uudistettu kumppanuus avaa myös uusia mahdollisuuksia poliittisen dialogin osalta, mikä on meille tärkeää. Harjoittamamme puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen asemaa ja kehittää omaa puolustuskykyämme. Yhteistyön avulla pystymme kehittämään ja ylläpitämään suorituskykyjämme tehokkaammin itse valitsemillamme aloilla. Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan ole sama asia kuin sotilaallinen liittoutuminen tai kollektiivinen puolustus. Tämä ero tulee tehdä sel- väksi. Puolustusliittoon kuuluvat ovat vieneet yhteistyön huomattavasti syvemmälle. Ne ovat sitoutuneet puolustamaan toisiaan, sopineet kuinka se tehdään ja harjoittelevat sen toteuttamista käytännössä. Tämä ennaltaehkäisevä pelote nostaa voimankäytön kynnystä. Puolustusliittoon kuulumattomat maat jäävät näiden sitoumusten ulkopuolelle. Ukrainan kriisi on yksi esimerkki siitä, että sotilasliittoon kuulumattomalla maalla ei ole yhteisen puolustuksen antamaa ennaltaehkäisykykyä ja turvaa, johon nojata. Siksi meidän on syytä pitää huolta omasta puolustuskyvystämme ja varauduttava puolustamaan Suomea tarvittaessa omin voimin. On kuitenkin muistettava, että liittoutumiskysymys ei ole ainoa määrittävä tekijä pohdittaessa Suomen puolustuskyvyn kehittämistä pitkällä aikavälillä. Puolustuksemme perustana on oltava oma kansallinen kyky, olimme sitten sotilaallisesti liittoutumattomia tai liittokunnan jäseniä. Jatkossa tämä oma kyky luodaan yhä enenevässä määrin yhteistyössä muiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön lisäksi on tärkeää, että puolustuksellemme turvataan tulevaisuudessa myös riittävät resurssit. Viimeisen vuoden aikana on asettamani parlamentaarinen selvitysryhmä puheenjohtajansa kansanedustaja Ilkka Kanervan johdolla kattavasti selvittänyt minkälaisia panostuksia oman puolustuskykymme ylläpito edellyttää. Nyt ryhmän työskentely on loppusuoralla ja reilun kahden viikon kuluttua selvitysryhmä esittelee raporttinsa, mitä odotan mielenkiinnolla. Uskon, että parlamentaarisesti laadittu selvitys tarjoaa meille poliittisille päättäjille hyvät edellytykset tehdä puolustusvoimien tulevaisuutta koskevia taloudellisia ratkaisuja. Pitkän aikavälin ratkaisuja tarkasteltaessa meillä on myös oltava val- Maanpuolustus 110 63 Bästa åhörare, Jag skulle själv gärna se att vi kan uppnå en situation där allt samarbete med Nato inte tolkas som en konspiration som tar oss närmare ett medlemskap samt där varje form av initiativ, oberoende av hur tekniskt det må vara, inte behöver växa upp till republikens största nyhetsrubriker. En eventuell ansökan om Nato-medlemskap skulle vara ett så stort beslut att ingen behöver oroa sig över att det kunde fattas i smyg. Hyvät kuulijat, Suomi – kuten kaikki muutkin maat – tarvitsee yhteistyötä. Kylmän sodan aikana opimme miten toimitaan parhaalla mahdollisella tavalla tilanteessa, jossa olemme pakotettuja olemaan puolueettomia ja toimimaan yksin. Nyt Suomen on opeteltava toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla keskinäisriippuvuuden ajassa. Puolustuksemme näkökulmasta Naton meille nyt tarjoama uudistettu kumppanuus ja dialogi ovat meille tärkeitä. Bästa kursdeltagare, Ni har framför er flera veckor av högklassiga föreläsningar och en flod av mångsidig information. Försvarskursen är mycket ansedd, och det med skäl. Jag önskar er en givande kurs! Toivotan teille antoisaa valtakunnallista maanpuolustuskurssia! 64 Maanpuolustus 110 KURSIIN TARINA mius käydä vakava pohdinta Natojäsenyydestä nykyisen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen nojaavan puolustusratkaisumme vaihtoehtona. Jäsenyys ei kuitenkaan ole mikään säästöohjelma, jonka varjolla omaan puolustukseen käytettäviä resursseja voitaisiin leikata, mutta se takaisi liittokunnan tasoisen uskottavan puolustuksen pienellekin maalle. 210. Maanpuolustuskurssit Kun geopolitiikka teki paluun ”Tulette suorittamaan kurssinne sellaisessa tilanteessa, joka varmasti motivoi teitä syventymään kurssin aikaisiin harjoituksiin ja keskusteluihin.” Näillä sanoilla saatteli Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg 210. Maanpuolustuskurssin osallistujat 3,5 viikon taipalelle lokakuun puolivälissä Ritarihuoneella. Ja toden totta. Pitää mennä neljännesvuosisata taaksepäin Neuvostoliiton hajoamisen ja Berliinin muurin murtumisen aikoihin, jolloin viimeksi elettiin maanpuolustuskurssilaisten kannalta näin dramaattista ja kiinnostavaa aikaa. Maailma oli juuri herätetty uuteen turvallisuuspoliittiseen todellisuuteen. Geopolitiikka oli tehnyt paluun. Venäjä oli tehnyt paluun. Turvallisuuspolitiikan asiantuntijat olivat alkaneet pommittaa kuulijoita uusilla käsitteillä: informaatiosota, hybridisota, psykologiset operaatiot, epätavanomainen sota, mediavaikuttaminen, trollitehtaat. Venäjä oli keväällä liittänyt Krimin väkisin itseensä. Sitä seurasi koko kesän jatkunut Ukrainan sota, johon saatiin näennäinen tulitauko juuri kurssin alkaessa. Taistelut kuitenkin jatkuivat, ja venäläisiä joukkoja liikkui Itä-Ukrainan Donbasissa. Samaan aikaan Nato alkoi vahvistaa läsnäoloaan Baltiassa ja Puolassa. EU asetti Venäjälle pakotteita, joihin myös Suomi osallistui. Suomalaiset jonottivat kaupoissa ”venäläistä Oltermannia”. Venäläiset lentokoneet olivat alkusyksyllä loukanneet viikon aikana kolme kertaa Suomen ilmatilaa. Puolustusvoimat tehosti valmiuttaan ja tiedusteluaan. Ilmavoimat siirsi Hornet-hävittäjiä Vantaalle. Venäläinen sota-alus ja tutkimusalus Aranda kohtasivat Gotlannin läheisyydessä. Eräät Arandalla olevat tutkijat kokivat venäläisten toiminnan uhkaavana. Ruotsi lähetti paikalle jopa hävittäjälentokoneen. Tukholman saaristossa alkoi lokakuussa operaatio, jota Ruotsin viranomaiset eivät halunneet kutsua sukellusvenejahdiksi, vaikka veden alta etsittiinkin. Tapahtumia vyöryi myös muualla. Jihadistijärjestö Isis perusti kesällä Syyriaan ja Irakiin kalifaatin. Sen nimissä tehtiin julmia joukkomurhia ja tapettiin länsimaisia panttivankeja. Yhdysvallat vastasi ilmapommituksilla. Länsi-Afrikan Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa riehui tappava ebolavirus. Suomi varautui sen leviämiseen. Nato on lopettelemassa Isaf-operaatiotaan Afganistanissa. Nato onkin alkanut siirtää painopistettään suurista kriisinhallintaoperaatioista kohti oman alueen puolustamista. Juuri ennen kurssin alkua Nato järjesti Walesissa huippukokouksen, jossa Suomi kutsuttiin niiden viiden kumppanimaan joukkoon, joille tarjotaan laajennettuja yhteistyömahdollisuuksia. Maanpuolustuskurssin sovelletun harjoituksen laatijoilla olikin poikkeukselliset kissanpäivät. Harjoituksissa kurssilaisten eteen vyörytettiin tutun oloista kriisiä kriisin perään. Faktan ja fiktion raja hämärtyi. 210. Maanpuolustuskurssilla oli 43 osallistujaa. Kurssin alkamista oli ilmeisesti odotettu innolla, koska Juha Valtamo Maanpuolustuskurssit jotkut tunnustivat nukkuneensa avajaisia edeltäneen yön huonosti. Syynä oli se, ettei avajaisista haluttu myöhästyä. Kellokallen eli kurssin johtajan Heikki Välivehmaan määrittelemä ”napakka kolmen mariannekarkin mittainen tauko” tulikin heti tutuksi. Kahvin siinä ehti rauhassa hakea, mutta pulla piti jo popsia pikaisesti. Eräs pääopettajista arvioi, että 210. kurssi oli hänestä keskimääräistä hiljaisempi. Miten lie, mutta ainakin Villa Upinniemen illanvietossa naisväkeä piti jo yöllä pidätellä puoliväkisin, etteivät he olisi lähteneet jatkoille ”Kirkkonummen yöhön”. Kurssi teki varuskuntavierailut Panssariprikaatiin ja Satakunnan lennostoon Pirkkalaan. Panssariprikaatissa toden tuntua lisäsi, että kurssilaisia kuljetettiin Ukrainan sodan uutiskuvista tu- tuilla kulkupeleillä: BMP-2- ja MTLB-vaunuilla. Ilmavoimat esitteli Pirkkalassa parastaan: paikalla olivat Hornet, Casa, Pilatus, Vinka ja Learjet. Hornet teki esittelylennon, jossa kuulemma vaikeinta oli lentää ”hitaasti ja matalalla”. Yksi 210-kurssilaisista oli Puolustusvoimien pääinsinööri Kari Renko, joka on ollut keskeisesti mukana suomalaisten Hornetien koko elinkaaressa. Kurssin internaattiosuuden isäntänä toimi Suomenlahden meripuolustusalue ja sen komentaja Markus Aarnio. Upinniemeen kurssi purjehti miinalaiva Hämeenmaalla. Sotasatamassa oli laiturissa vastassa käytöstä poistettu miinalaiva Pohjanmaa kuin muistutuksena, että Merivoimien edessä on uuden alusluokan hankkiminen. Suomenlahden meripuolustusalue muuttuu ensi vuoden alussa Rannikkoprikaatiksi. Sen pääpaikka Upinniemi oli osuva kohde, sillä prikaatin tuleva komentaja Raimo Pyysalo oli kurssilaisia. Maanpuolustuskurssi 210 järjesti päättäjäispäivällisen Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalirakennuksessa Santahaminassa. Sen huipentuma oli toimistoupseeri Arto Kujalan lukema Tommy Tabermannin runo kurssisihteeri Marjo Korkeamäelle. Kurssi 210 oli Marjolle jo sadas, jonka järjestelyissä hän on ollut mukana. Kaikkea saa tehdä, kaikkea pitää tehdä. Kaikkia ovia täytyy tempoa, kaikkia kuita kurkotella. On vain yksi ehto, elinehto: Värisevää sielua ei saa tallata. Jarmo Huhtanen Maanpuolustus 110 65 MPK 210. Puolustusvoimat Maanpuolustuskurssit 15.9.–8.10.2014 Eturivi vasemmalta: Puheenjohtaja Silja Paavola, johtaja Satu Kiiskinen, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari, johtaja Tarja Holi, toimitusjohtaja Pekka Soini, poliitikko Sari Essayah, vastaava päätoimittaja Satu Takala, järjestöpäällikkö Sanna Kalinen, professori Päivi Naskali, varatoimitusjohtaja Pia AhtolaHollo ja kansanedustaja Juha Väätäinen. 66 Maanpuolustus 110 Keskirivi vasemmalta: Insinööriprikaatikenraali Kari Renko, hallitusneuvos Merja Muilu, toimittaja Pirjo Auvinen, lakiasiainjohtaja Saija Kivinen, johtaja Kalle Kuusimäki, toimitusjohtaja Stefan Damlin, toimitusjohtaja Stefan Björkman, toimitusjohtaja Juha Aalto, lakiasiainjohtaja Jukka Hakkila, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Jaakko Helenius, henkilöstöpäällikkö Hannu Laitinen, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen, johtaja Petteri Niemi, johtaja, puheenjohtaja Keijo Kouvonen ja eversti Pertti Kuokkanen. Takarivi vasemmalta: Oikeusneuvos Jukka Sippo, yksikön päällikkö Jan Wahlberg, toimitusjohtaja Jarkko Sairanen, strategiajohtaja Tuomas Hyyryläinen, vararehtori Harri Melin, toimittaja Jarmo Huhtanen, kommodori Raimo Pyysalo, maajohtaja Matti Arvela, johtaja Kari Paaso, operatiivinen johtaja Ville Iho, vararehtori Jaakko Puhakka, poliisipäällikkö Taisto Huokko, yksikön päällikkö Jukka Pesola, puheenjohtaja Vesa Harmaakorpi, toimitusjohtaja Jari Pousi, tietohallintojohtaja AriPekka Neuvonen ja henkilöstö- ja kehitysjohtaja Tapio Pouta. Luottamusjohto: Oltermanni, poliitikko Sari Essayah, Emäntä, vastaava päätoimittaja Satu Takala, Isäntä, toimitujohtaja Pekka Soimi MPK 211. Puolustusvoimat Maanpuolustuskurssit Tasavallan presidentin puhe 211. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 10.11.2014 Toivotan teidät omasta puolestani lämpimästi tervetulleeksi 211. valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Kurssin tehtävänä on antaa teille laaja-alainen kuva siitä, miten Suomi turvallisuuttaan hoitaa niin normaalioloissa kuin poikkeusaikanakin. Kurssin pääviesti on se, että vastuu turvallisuudesta koskee meitä kaikkia – niin viranomaisia, yrityksiä kuin järjestöjäkin, sinua ja minua. Turvallisuus tarkoittaa yhteistyötä. Tähän ymmärrykseen nojaa kokonaismaanpuolustuksen ja turvallisuuden ajatusmalli, jota Suomessa on vuosikymmenet rakennettu. Se on vahvuutemme myös nyt, kun maailmantilanne tällaistenkin vahvuuksien perään taas näyttää hieman kyselevän. Aloitimme kuluvan vuoden tietoisina siitä, että tämä olisi sata vuotta sitten syttyneen ensimmäisen maailmansodan muistovuosi. Siitä tuli kuitenkin myös uuden konfliktin – Ukrainan kriisin – vuosi. Olemme jälleen joutuneet kuule- maan sodan äänen Euroopassa. Konflikti Ukrainassa on vaatinut jo tuhansien ihmisten hengen. Sadattuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa ainakin väliaikaisesti. Miksi tuo järkyttävä konflikti Ukrainassa oikein puhkesi? Lähtökohtana voidaan pitää Ukrainan sisäistä kehitystä, jossa maan kehittäminen lyötiin pahasti laimin vuosikausien ajan. Ukrainan valtajärjestelmä oli laillinen, mutta se oli niin pahoin korruptoitunut ja rämettynyt, että monien ukrainalaisten mitta oli yksinkertaisesti tullut täyteen. Tässä tilanteessa kansalaisten muutostoiveet kanavoituivat Euroopan unioniin ja sen tarjoamaan assosiaatio- ja vapaakauppasopimukseen. Sopimuksen vaatimat uudistukset ja toisaalta sen tarjoamat mahdollisuudet näyttäytyivät tienä parempaan, kenties ainoana mahdollisuutena. Tämä kehitys oli kuitenkin pahassa ristiriidassa sen kanssa, miten Ukrainan itänaapuri Venäjä asiat Maanpuolustus 110 67 Maanpuolustuskurssit näki ja omat etunsa punnitsi. Moskovasta katsottuna EU:n kanssa solmittava sopimus näyttäytyi Ukrainan siirtymänä kohti Eurooppaa, sen yhteiskuntamallia ja vaikutuspiiriä, ja siten Venäjän intressien vastaisena. Kun Ukrainan kehitys sitten Maidanin myötä kääntyi juuri tähän suuntaan, veti Venäjä omat johtopäätöksensä ja toimi niiden mukaan. Olemme nähneet ja näemme edelleen, mitä tästä on seurannut. Me luonnollisesti olemme sitä mieltä, että Ukraina ja ukrainalaiset ovat itse parhaita päättämään omasta ulko- ja kauppapolitiikastaan. Kylmän sodan loppuvaihe itse asiassa osoitti, miten kestävää on yrittää pitää tämä tai tuo kansa asemassa, joka on sen tunnon vastainen. Nämä padot tuppaavat murtumaan, ennemmin tai myöhemmin. Tilannetta monimutkaistaa kuitenkin se, että usein padot ovat myös valtioiden sisällä, ei vain niiden välillä. Ukrainan tapahtumilla on laajempia, jopa systeemisiä, vaikutuksia. Itä-Euroopan alueellinen tilanne on muuttunut epävarmemmaksi. Euroopan turvallisuusjärjestelmä ja sen periaatteet muun muassa konfliktien rauhanomaisesta ratkaisusta sekä toisen valtion suvereniteetin ja oman päätösvapauden kunnioittamisesta on kokenut vakavia kolhuja. Kriisin seurauksena käsillä on nyt myös tilanne, jossa Venäjän ja lännen välit ovat kireimmät sitten kylmän sodan päivien. Tämä uusi, tai sanoisin pikemminkin uudenlainen kylmä sota, on vakava kehityskulku, joka uhkaa muuttaa kansainvälisen ympäristömme hauraampaan suuntaan pitkäksi aikaa. Se ei ole enää kokonaan vältettävissä, mutta kenties se on vielä jossain määrin lievennettävissä. Meillä ei ole tällaisessa kehityksessä mitään voitettavaa, joten siksi meidän kannattaa ponnistella sitä vastaan. 68 Maanpuolustus 110 • Ukrainan konfliktin vaikutus Euroopan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön koskee tietenkin myös meitä suomalaisia. On todettava, että yleisempi jännityksen kasvu näkyy myös Itämerellä, välittömällä lähialueellamme. Toistaiseksi kuitenkin voidaan puhua laajemman kriisin heijastumista, ei siitä, että Itämeren alue olisi itsessään menettämässä vakauttaan. Mutta nämä heijastumatkin herättävät ymmärrettävästi huolta, sillä aktiivinen sotilaallinen läsnäolo lähialueillamme, joka oli elävää arkipäivää vielä kylmän sodan aikana 80-luvulla, ehti tässä välillä jo unohtua. Erilaisten murrosvaiheiden keskellä kuuluu usein äänekkäimpänä kehotus liikkua muutoksen mukana. Kehotetaanpa pitämään myös kiirettä. Tämä on usein aivan oikea neuvo. Muutokset on havaittava ja niihin on reagoitava – jos ennakointiin ei ole kyetty. Turvallisuuspoliittisissa muutosvaiheissa on kuitenkin muutoksen ohella tarkattava sitä, mikä ei kenties muutukaan. Tämä muuttuvaisen ja muuttumattoman erittely ja punninta on ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Siksi, että virheet tällä saralla maksavat paljon ja pahimmillaan niitä voi olla mahdoton korjata. Esimerkkejä löytyy historiasta, ja vähän kyllä nykyisyydestäkin. Kiihkeät ja kärsimättömät mielet kuvaavat maltin helposti pelkuruudeksi tai vastuun väistöksi. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Eräs opettavainen venäläinen sananlasku kuuluu: ”kazak berjot što ploha ležit” eli ”kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni”. Tätä epäilemättä kokemukseen perustuvaa huushollinpito-oppia kannattaa kuunnella. On pidettävä huolta asioistaan, pidettävä kiinni. Ellei pidä, voi alkaa tapahtua. Tämä koskee kaikkea, turvallisuudesta talouteen. Olemme halunneet rakentaa Suomen turvallisuutta nimenomaan kokonaisuutena. Kokonaisuuden osia ovat muun muassa tiivis kiinnittäytyminen kansainväliseen yhteistyöhön, niin EU:n jäseninä kuin erilaisia kumppanuuksia Ruotsin, pohjoismaiden ja Naton kanssa rakentaen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös hyvien naapuruussuhteiden vaaliminen sekä uskottavan ja meidän olosuhteisiimme rakennetun uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen. Toki turvallisuuteemme kuuluu myös laajempi, maailmanlaajuinen ulottuvuus, jossa pyritään ylläpitämään kansainvälistä oikeutta ja ratkaisemaan ihmiskunnan mittaisia haasteita vaikkapa YK:n piirissä. Kun turvallisuutemme kerran on kokonaisuus, on tarkattava sen osia ja niiden välistä tasapainoa. Mutta sellainen politiikka, jossa koko turvallisuutemme asetettaisiin tai jouduttaisiin asettamaan vain yhden ulottuvuuden eli tämän tai tuon kortin varaan, olisi kannaltamme huonoa kehitystä. Mitä enemmän meillä on eri mahdollisuuksia vahvistaa turvallisuuttamme, sitä parempi. Suomen intressinä onkin pitää mahdollisimman tarkka huoli siitä, että sekä turvallisuutemme osaset että tasapaino ovat kunnossa. Tietenkin tilanteiden muuttuessa näitä osia pitää tarvittaessa säätää uudelleen, jotta kokonaisuus toimii. Uskottava kansallinen puolustus on ja pysyy yhtenä turvallisuutemme kulmakivistä. Kyse ei ole siitä, miten ison sodan Suomi voittaisi tai olisi voittamatta, vaan ennen muuta siitä, että puolustuksemme tulee kaikissa oloissa muodostaa vahva pidäke meihin mahdollisesti kohdistuvalle sotilaalliselle voimankäytölle ja painostukselle. Sotilaallinen maanpuolustus ei saa olla huonosti kiinni. Puolustuksemme uskottavuus Maanpuolustuskurssit • Nyt alkava maanpuolustuskurssinne tulee antamaan teille entistä paremmat eväät itse arvioida Suomen turvallisuuteen liittyviä asioita sekä toimia niiden puolesta. Tiedän, että kaikki teistä ovat jo mestareita omalla alallaan. Maanpuolustuskurssi antaa kuitenkin Teille tilaisuuden katsoa myös oman osaamispiirin ulkopuolelle ja sitä kautta hahmottaa kokonaisuutta. Näin tästä kokonaisuudesta – meistä - tulee enemmän kuin osiensa summa. Toivotan teille mitä antoisinta maanpuolustuskurssia! TULEVA TOIMINTA VALTAKUNNALLISET MAANPUOLUSTUSKURSSIT • 212. Maanpuolustuskurssi 19.1.–11.2.2015 • 213. Maanpuolustuskurssi 2.–25.3.2015 • 57. Täydennyskurssi 25.5.2015 • 96. Jatkokurssi 26.–27.5.2015 • 47. Erikoiskurssi 9.–11.6.2015 Puolustusvoimat on sekin kokonaisuus, riippuvainen monista seikoista kuten puolustustahdosta, sotatekniikasta ja taktiikasta. Ja tässäkin tarvitaan tasapainoa. Tahto ilman ajanmukaista varustusta ei välttämättä riitä. Ajanmukainen varustus ilman tahtoa ei varmasti riitä. Jos taas taktiikka on pielessä, eivät tahto ja varustuskaan välttämättä pelasta. Puolustustahtoa meillä suomalaisilla kyllä on, mutta kysymys kuuluu nyt, riittääkö meillä rahaa? Taloudesta uhkaa nykymenolla tulla meidän Akilleen kantapäämme. Talouskehityksestä johtuen vastakkain ovat toisaalta paine supistaa valtion menoja ja toisaalta paine nostaa puolustusmäärärahoja. Meillä on kuitenkin varsin pitkälle menevä yhteisymmärrys siitä, että Puolustusvoimien toimintakyky – ja myös tarvittavat kehityshankkeet – on voitava turvata. Maanpuolustus 110 69 MPK 211. Puolustusvoimat Maanpuolustuskurssit Puolustusvoimain komentajan tervehdys 211. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 10.11.2014 70 Maanpuolustus 110 Herra Tasavallan Presidentti, Kurssin 211 osanottajat, Hyvät naiset ja herrat Vuosia tehty puolustusvoimauudistus on nyt loppusuoralla. Tavoitteena on ollut Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen samalla kun puolustusvoimien koko ja toiminta saatetaan tasapainoon rahoituksen kanssa. Uudistuksessa kustannusrakennetta on korjattu pysyvien säästöjen aikaansaamiseksi, muun muassa henkilöstö- ja kiinteistö-menoista. Materiaalirahoitusta jouduttiin samalla merkittävästi supistamaan annettuun rahoitustasoon pääsemiseksi ja muutoksen rahoittamiseksi. Puolustusvoimauudistus on edennyt aikataulussa ja asetetut numeeriset tavoitteet saavutetaan, niin henkilöstön, tilojen kuin säästöjen suhteen vuoteen 2015 mennessä. Uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja rakenteiden muutosten toimeenpanoa jatketaan organisaation jokaisella tasolla vielä tämän jälkeen. Sodan ajan joukkojen vahvuus lasketaan noin 230 000 sotilaaseen, joka tarkoittaa noin 35 % henkilös- tösupistusta. Tähän muutokseen liittyvä operatiivinen suunnittelukierros on ollut suuri ponnistus valmistelijoille. Jäljelle jäävien joukkojen sodan ajan varustukseen ja koulutukseen on mahdollisuus panostaa aiempaa enemmän. Puolustusvoimien johtamisrakennetta madalletaan ja toimintoja uudistetaan. Rauhan ajan henkilöstön vahvuus lasketaan noin 12 300 henkilöön. Vuoden lopussa lippuja lasketaan jälleen kolmella paikkakunnalla, kun Pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen Rykmentti Lahdessa ja Lentosotakoulu Kauhavalla lakkautetaan. Arvoisat kuulijat, Samanaikaisesti puolustusvoimauudistuksen kanssa toimintaympäristömme on muuttunut. Lokakuun ensimmäisenä julkistettiin Ilkka Kanervan johtaman, noin vuoden työskennelleen parlamentaarisen selvitysryhmän loppuraportti. Raportissa eduskunnassa edustettuna olevat puolueet suosittavat lähes yksimielisesti puolustusvoimille asteittain nousevaa lisärahoitusta tämän vuosikymmenen loppuun. Vihreät liittivät ra- Maanpuolustuskurssit porttiin täydentävän lausuntonsa ja vasemmistoliitto eriävän mielipiteensä. Raportissa suositeltu lisärahoitus palauttaisi noin puolet vuonna 2011 päätetyistä leikkauksista. Lisärahoitus tarvitaan 1.1.2015 voimaan astuvan organisaation ja puolustusjärjestelyn toimivuuden ja uskottavuuden takaamiseen. Rahoitus turvaisi uuden, pienemmän rakenteen ylläpidon – ei kehittämistä. Uudistukseen sisältyvistä pysyvistä kustannussäästöistä vuositasolla puolet on toteutettu leikkaamalla puolustusmateriaalin rahoitusta. Puolustusmateriaalin osalta selvitysryhmän raportissa suositellulla lisärahoituksella pystytään paikkaamaan lähivuosina vanhentuvien asejärjestelmien aiheuttamat suorituskykypuutteet. Uusia suorituskykyjä ei pystytä luomaan. Ensimmäiset johtopäätökset toimintaympäristömme muutoksesta on tehty. Joukkojen korkean toimintavalmiuden merkitys on saamassa uudenlaisen painoarvon Euroopassa. Myös Suomessa puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen edellyttää osalla joukoista nykyistä nopeampaa toimintavalmiutta. Meillä on syytä tarkastella myös lainsäädännölliset edellytykset nykyistä nopeampaan valmiuden kohottamiseen. Hyvät läsnäolijat, Vuoden 2015 pääteemana Puolustusvoimissa on toiminnan tason palauttaminen. Tällä tarkoitetaan valmiuden ja koulutuksen näkökulmasta riittäviä toimintaresursseja kaikissa puolustushaaroissa. Varusmieskoulutuksessa pystytään koh- dentamaan keskimäärin 2,5 kouluttajaa joukkotuotettavaa joukkuetta tai jaosta kohti. Samalla maastovuorokausien määrää nostetaan 40 %, 35 vuorokauteen. Noin 18 000 reserviläistä saa kutsun kertausharjoituksiin ensi vuonna. Kun mukaan lasketaan Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattavat kurssit ja vapaaehtoiset harjoitukset, nousee koulutettavien reserviläisten määrä 45 000:en. Merivoimien alusvuorokaudet ja ilmavoimien lentotuntimäärät palautetaan leikkauksia edeltäneelle tasolle. Toivotan 211. MPK:n osallistujille opettavaista ja antoisaa kurssia. Vastineeksi arvokkaasta ajastanne saatte korkeatasoista opetusta ja myös ainutlaatuisen oppimisympäristön. Saatte verkottua, jopa ystävystyä. Ottakaa tästä mahdollisuudesta kaikki hyöty irti! Chemistry for water-intensive industries Kemira provides expertise and tailored combinations of chemicals for water intensive industries. We innovate together with our customers for sustainable solutions where water meets chemistry. www.kemira.com Maanpuolustus 110 71 211. MPK Puolustusvoimat Maanpuolustuskurssit 10.11.–3.12.2014 Eturivi vasemmalta: Yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen, kansanedustaja Elina Lepomäki, toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine, yksikön päällikkö Satu Suikkari-Kleven, toimittaja Riikka Venäläinen, toimitusjohtaja Hans Holmberg, toimitusjohtaja Kimmo Palmu, viestintäjohtaja Taina Pieski, päätoimittaja Kristiina Kunnas, pääsihteeri Marja-Riitta Ketola, tarkastusjohtaja Leena Kallasvuo 72 Maanpuolustus 110 Keskirivi vasemmalta: Ohjelmapäällikkö Kaj Färm, johtaja Jaakko Haapakangas, ylijohtaja Kirsi Varhila, liiketoimintajohtaja Elina Latvanen-Nieminen, johtaja Ilkka Mattila, talousjohtaja Risto Hakoila, varautumisjohtaja Karim Peltonen, liikennejohtaja Petri Auno, alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo, asiakaspäällikkö Markku Jenu, talousjohtaja Kristian Pullola, toimitusjohtaja Mika Mäkilä, suunnittelupäällikkö Miika Snellman, toimitusjohtaja Jouko Koski, varatoimitusjohtaja Eero Eriksson, eversti Pasi Välimäki, everstiluutnantti Hannu Tervo Takarivi vasemmalta: Poliittinen sihteeri Esa Erävalo, yksikön johtaja Timo Nuutinen, vararehtori Pertti Panula, eversti Petteri Koskinen, riskienhallintajohtaja Tapio Huovinen, pelastusjohtaja VeliPekka Ihamäki, everstiluutnantti Vesa Nissinen, johtava ylilääkäri Juha Tuominen, kansainvälisten asiain sihteeri Samuli Virtanen, energiajohtaja Jari Suominen, kansainvälisten asiain neuvos Kari Salo, pääjohtaja, professori Petteri Tiippana, talous- ja hallintojohtaja Ville Jaakonsalo, toimitusjohtaja Lauri Sipponen, kognitiotieteen professori Pertti Saariluoma ja elokuvatuottaja Ilkka Matila Luottamusjohto: Oltermanni, toimitusjohtaja Hans Holmberg, Emäntä, toimittaja Riikka Venäläinen, Isäntä, toimitusjohtaja Kimmo Palmu Maanpuolustuskurssit Puheensorina Maneesilla oli vilkasta. Maneesi sai erityisen arvovaltaisia vieraita torstaina 30.10., kun 81 oltermannia ja kahdeksan aiempaa kurssin johtajaa vieraili Maneesilla. Johtajia paikalla oli nykyisen, eversti Heikki Välivehmaan lisäksi poikkeuksellisen pitkältä aikaväliltä. Kenraali Jaakko Valtanen, amiraali Jan Klenberg, kenraaliluutnantti Jussi Hautamäki, vara-amiraali Esko Illi, kenraaliluutnantit Kari Rimpi ja Ilkka Aspara sekä lippueamiraali Timo Junttila ja eversti Kim Mattsson seurasivat ohjelmaa totuttuun tapaan salin laidalta. Oltermanneja oli saapunut hieno joukko, ja todettakoon että vanhinta paikalla ollutta kurssia 13. MPK edusti oltermanni, FM Veikko Löyttyniemi. Tuoreinta polvea 207. MPK:lta edusti toimitusjohtaja Magnus Björklund. Iltapäivän aikana sekä ohjelma että tunnelma olivat tiiviitä. Paikalla olleet saivat perehtyä Maanpuolustuskurssien nykypäivään ja puolustushallinnon ajankohtaisiin asioihin. Ajankohtaisena teemana käsiteltiin Ukrainan tilannetta kahden Ukrainan hyvin tuntevan asiantuntijan voimin; ulkoasiainministeriön itä- osaston päällikön Terhi Hakalan ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan, everstiluutnantti Pentti Forsströmin alustuksin. Alustukset olivat asiantuntevia, mutta myös kokeneen kuulijajoukon analyyttiset kysymykset antoivat paljon oppimisen aihetta. Illan kruunasi maittava buffet-iltapala, ja puheensorina Maneesilla oli ilahduttavan vilkasta. Juha Valtamo Oltermannit ja aiemmat kurssin johtajat Aiempia kurssin johtajia oli paikalla useilta vuosikymmeniltä. Maanpuolustus 110 73 EK 46. Maanpuolustuskurssit Maanpuolustuksen 46. erikoiskurssi 28.–29.10. Maanpuolustuksen 46. erikoiskurssi kokosi yhteen 28.–29.10. valmiuslainsäädännön soveltamisen ja kehittämisen kannalta keskeisiä henkilöitä. Kaksipäiväisen kurssin 40 osallistujaa edustivat pääasiassa eri ministeriöitä. Mukana oli myös muuta valtionhallintoa sekä eräiden järjestöjen ja yritysten edustajia. Vuoden toisen erikoiskurssin tarkoitus oli tarkastella suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kysymyksiä ja syventyä erityisesti valmiuslainsäädännön tematiikkaan. Samalla kurssilaisille tarjoutui mahdollisuus verkostoitua ja keskustella kurssilaisina olevien eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Kurssin ohjelma oli laadittu yhdessä puolustusministeriön ja Puolustusvoimien asessorin kanssa. Ensimmäisen päivän ohjelmaan 74 Maanpuolustus 110 sisältyvät luennot konkretisoivat niitä vaatimuksia, joita valmiuslain soveltaminen poikkeusoloissa edellyttää. Sodan ja kriisien kuvaa taustoittavia luentoja täydensi vierailu Kaartin jääkärirykmenttiin, missä kurssilaiset saivat perehtyä maavoimien suorituskykyyn ja henkilöstön osaamiseen. Asutuskeskustelutaisteluharjoituksen seuraaminen päättyi vasta hämärän laskeutuessa Santahaminaan. Kaartin jääkärirykmentti oli laittanut muiden maavoimien joukkojen tukemana esille laajan kattauksen kalustoa. Maavoimien esittelystä olikin luontevaa siirtyä pimeälle merelle. Suomenlahden meripuolustusalueen miinalautalla laivueen henkilöstö esitteli kurssilaisille meripuolustusta ja merivoimien toimintaa. Merimatkan aikana perehdyttiin mm. miinoittamiseen, alueellisen koske- mattomuuden valvontaan ja navigointiin saaristossamme. Toinen päivä pureutui syvemmälle juridisiin kysymyksiin. Luennoitsijat esittelivät niin normaaliolojen lainsäädännön kuin valmiuslainsäädännön mahdollisuuksia vastata erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Iltapäivällä kurssilaisille esiteltiin havaintoja valtionhallinnon valmiusharjoituksista ja niissä esiin nousseita havaintoja. Käsittelyä syvensi asiantunteva paneeli. Voidaan todeta, että kurssille oli tilausta ja palautteen perusteella olisi muutama kurssilainen vielä jatkanut asian käsittelyä kolmannenkin päivän. Tässä tärkeässä teemassa tunnistettiin haasteita, eikä asiaa luonnollisesti saatu valmiiksi. Luennoitsijat olivat varanneet runsaasti aikaa kurssilaisten kysymyksille ja keskustelulle. Luen- Puolustusvoimat Maanpuolustuskurssit toja täydensi mielenkiintoiset näkökulmat, jotka nousivat kurssilaisten kysymyksistä. Valmiuslainsäädännön erikoiskurssilla keskustelussa esiin nousi Suomen kyky nostaa valmiutta ja ottaa käyttöön poikkeusolojen toimivaltuuksia riittävän joustavasti uusien uhkien ja hybridisodankäynnin maailmassa. Ymmärryksen syventäminen yhdessä ja mahdollisuus poikkihallinnolliseen verkottumiseen edesauttavat jatkossa valmislakiin liittyvien kysymysten käsittelyä. MAANPUOLUSTUKSEN 46. ERIKOISKURSSIN OSANOTTAJAT Hallitusneuvos Immo Aakkula, opetus ja kulttuuriministeriö; valmiuspäällikkö Petri AholaLuttila, Muoviteollisuus ry; neuvotteleva virkamies Sari Alho, työ- ja elinkeinoministeriö; vanhempi osastoesiupseeri Niclas von Bonsdorff, puolustusministeriö; ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, sosiaali- ja terveysministeriö; lainsäädäntöneuvos Maria Guseff, ulkoasiainministeriö; tutkija Ville Haataja, oikeusministeriö; hallitussihteeri Inka Hassinen, sosiaali- ja terveysministeriö; pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki, sisäministeriö; lainsäädäntöneuvos Jaana Heikkinen, Rajavartiolaitoksen esikunta; johtaja Hanna Helinko, Maahanmuuttovirasto; lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro, valtioneuvoston kanslia; hallitussihteeri Jenni Herrala, puolustusministeriö; erityisasiantuntija Ville Hinkkanen, oikeusministeriö; neuvotteleva virkamies Jarmo Huotari, valtiovarainministeriö; lainsäädäntöneuvosHannele Kerola, valtiovarainministeriö; lainsäädäntöneuvos Timo Kerttula, sisäministeriö; viestintäneuvos Timo Kievari, liikenne- ja viestintäministeriö; liikenneneuvos Kimmo Kiiski, liikenne- ja viestintäministeriö; poliisitarkastaja Niina Koivisto, Poliisihallitus; hallitusneuvos Anne Koskela, sosiaali- ja terveysministeriö; lakiasioiden päällikkö Marko Lahtinen, FiCom ry; turvallisuuspäällikkö Marko Lavikkala, valtioneuvoston kanslia; hallitusneuvos Rita Linna, liikenne- ja viestintäministeriö; lakiasiainjohtaja Marina Louhija, Fingrid Oyj; ylitarkastaja Tiina Mantere, sisäministeriö; lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi, ympäristöministeriö; lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi, opetus- ja kulttuuriministeriö; lainsäädäntöneuvos Krista Oinonen, ulkoasiainministeriö; hallitussihteeri Juha Post, ympäristöministeriö; neuvotteleva virkamies Kirsi Päivänsalo, sosiaali- ja terveysministeriö; hallitussihteeri Miikka Rainiala, valtioneuvoston kanslia; lainsäädäntöneuvos Taina Riihinen, oikeusministeriö; neuvotteleva virkamies Harri Sivula, sisäministeriö; lainsäädäntöneuvos Anneli Tahvanainen, valtioneuvoston kanslia; komentaja Taneli Uosukainen, Pääesikunta; lähetystöneuvos Liisa Valjento, ulkoasiainministeriö; lainsäädäntöneuvos Laura Vilkkonen, liikenne- ja viestintäministeriö; lakimies Nina Väänänen, Finanssialan Keskusliitto ry; neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro, valtiovarainministeriö. Maanpuolustus 110 75 Puolustusvoimat Maanpuolustuskurssiyhdistys Maanpuolustuskurssiyhdistys huomioi syyskokouksessaan Päiviö Hetemäen rahastosta henkilöitä apurahoin ja tunnustuspalkinnoin. Päiviö Hetemäen tunnustuspalkinto maanpuolustuksen edistämisestä -rahaston tarkoituksena on palkita kokonaisturvallisuuden eri aloilla suoritetusta ansiokkaasta kehitystyöstä sekä tukea valtakunnan puolustusvalmiuden edistämiseksi tehtävää tutkimustyötä, kasvatusta ja muuta toimintaa. Yhdistys sai Maanpuolustuskorkeakoulun koordinoimana useita hakemuksia, joista poliisi- ja pelastustoimen osalta esivalinta oli tehty jo hallinnonalalla. Kasvatustieteen tohtori Soili Paananen; apuraha konferenssiin osallistumiseksi 76 Maanpuolustus 110 DI Lauri Rummukainen; apuraha tutkimuksessa vaadittavien laitteiden hankintaan Eversti Mika Kalliomaa ja majuri Antti-Tuomas Pulkka; tunnustuspalkinto heidän tekemästään tutkimuksesta Johtaja Pentti Kurunmäki; tunnustuspalkinto juhlajulkaisun laatimisesta Yksikön päällikkö, yliopettaja Jussi Korhonen; tunnustuspalkinto ansioista pelastustoimen alueella Poliisiylitarkastaja Jorma Laitinen; tunnustuspalkinto ansioista poliisitoimen alueella Lisäksi Maanpuolustuskurssiyhdistys huomioi tunnustuspalkinnoin everstiluutnantti Tatu Mikkolan ja Maanpuolustuskurssien kurssisihteeri Marjo Korkeamäen heidän tekemästään ansiokkaasta työstä Maanpuolustuskurssien hyväksi. Puolustusvoimat Yhdistys jakoi syyskokouksessa apurahoja ja tunnustuspalkintoja Maanpuolustuskurssiyhdistys MPKY:n turvallisuuspolitiikan matka Brysseliin 10.–11.9.2014 Maanpuolustuskurssin päättyessä moni huomaa kurssinsa sijoittuneen poikkeuksellisen mielenkiintoiseen ajankohtaan. Maanpuolustuskurssiyhdistyksen perinteisellä turvallisuuspolitiikan matkalla todettiin ilmiön ylittävän kurssirajat, kun 32 maanpuolustuskurssilaista viideltä eri kurssilta huomasi nousevansa kuljetuskoneeseen kohti Brysseliä juuri poikkeuksellisen mielenkiintoisena ajankohtana. Naton päämajassa osallistujat pääsivät tuoreeltaan kuulemaan, millainen on Naton suunta edellisellä viikolla järjestetyn Walesin huippukokouksen jälkeen. Suomen Nato-suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ja apulaissotilasedustaja, everstiluutnantti Tuomo Repo esittelivät miltä Nato näyttää Suomen kannalta ja miten Walesin uudistukset, kuten Suomen solmima Isäntämaatukisopimus, vaikuttavat Suomen ja Naton suhteeseen. Suomalaisen näkökulman jälkeen Jonathan Parish, joka toimii Natossa sekä pääsihteerin puheenkirjoittajana että vanhempana suunnittelijana, esitteli Naton johdon ja hallinnon perspektiivistä huippukokouksen vaikutuksia ja suhteita Suomeen. Parish korosti, että Walesissa asetettujen keskeisten suuntaviivojen lisäksi kannattaa alkavaa toimeenpanoa ja sen tuomia muutoksia seurata mielenkiinnolla. Perinteiseen tapaan osallistujien kysymyksille oli varattu reilusti aikaa jokaisen esityksen jälkeen. Keskustelumahdollisuus oli huomioitu myös suurlähettiläiden Pia RantalaEngbergin ja Per-Mikael Engbergin residenssissä järjestetyllä vastaanotolla, jonne oli kutsuttu Brysselissä työskenteleviä suomalaisia ja eurooppalaisia diplomaatteja ja sotilasasiamiehiä keskustelemaan maanpuolustuskurssilaisten kanssa. Matkan toinen päivä alkoi aamukävelyllä Euroopan komissioon, missä edellisenä päivänä komission varapuheenjohtajaksi valittu Jyrki Katainen esitteli Euroopan taloudellista tilannetta sekä uutta komissiota ja tehtäväänsä. EU:n toiminnasta ja ajankohtaisista asioista olivat kertomassa myös Kataisen kabinetista Aura Salla sekä Taneli Lahti, jonka siirtyminen komission Juha Valtamo Walesin kokouksen tunnelmia Naton päämajassa – EU-komission uutisia tuoreelta komissaarilta Maanpuolustus 110 77 varapuheenjohtaja Dombrovskisin kabinettipäälliköksi tuli julkiseksi pian tilaisuuden jälkeen. Päivä jatkui korkeatasoisilla esitelmillä EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan eri toimijoista, ulottuvuuksista ja ajankohtaisista asioista. Esittelemässä ja kurssilaisten kanssa keskustelemassa olivat EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa Suomen suurlähettiläänä toimiva Piritta Asunmaa, kenraalimajuri Markku Nikkilä, joka on Suomen sotilasedustaja EU:ssa ja Natossa, Olli Ruutu Euroopan puolustusvirastosta, EU:n sotilas-tiedustelujohtaja, lippueamiraali Georgij Alafuzoff sekä erityisasiantuntija Lotta Lampela EU:n tiedusteluanalyysikeskuksesta. Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan ja Maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Heikki Välivehmas olivat varanneet kaikille esitelmöijille kiitospuheenvuoron lisäksi aina sopivia tuliaisia Suomesta; salmiakkia ja Muumi-mukeja. Paluulennon puheensorinasta päätellen myös matkan osallistujilla oli tuliaisia kotiin viemisiksi: ajankohtaista tietoa, Nato-kaupan kynä tai paita sekä ennen kaikkea mieleenpainuva kokemus turvallisuuspolitiikan matkasta poikkeuksellisen mielenkiintoisena ajankohtana. Juha Valtamo Jarkko Pirkkalainen Maanpuolustuskurssiyhdistys Alueellisten yhdistysten johtoa Maneesilla Alueellisten yhdistysten johtoa kokoontui tarkastelemaan yhdistysten toimintaa Maneesille 23.10. Mukana oli kaikkiaan 14 yhdistystä ja 19 henkilöä. Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan kertoi osallistujille yhdistyksen keskeisistä tapahtumista ja valotti tulevan vuoden toimintaa. Maanpuolustuskurssien johtaja avasi vieraille valtakunnallisten kurssien si- sältöä, kursseilta saatua palautetta ja tulevien kurssien ohjelmaa. Tilaisuuden täydensi kunkin yhdistyksen katsaus omaan alueelliseen yhdistystoimintaan. Voidaan todeta, että Maanpuolustuskurssiyhdistyksen toimintaa täydentää hienolla ja monipuolisella tavalla alueelliset yhdistykset omalla aktiivisuudellaan. Toiminta ei valtakunnassa rajoitu pelkästään valtakunnallisen ja alueellisten yhdistysten järjestämään toimintaan, vaan nähtävissä on yhä syvenevä alueiden välinen keskinäinen yhteistyö jäsenistön palvelemiseksi. Tilaisuutta seurasi yhdistyksen syyskokous ja esitelmätilaisuus Helsingin yliopistolla. Jarkko Pirkkalainen MPKY verkossa Yhdistyksen internetsivusto palvelee jatkossa jäsenistöään entistä paremmin. Löydät sivuilta mielenkiintoisia katsauksia Maanpuolustus-lehden arkistosta menneiltä vuosikymmeniltä. www.maanpuolustuskurssiyhdistys.fi 78 Maanpuolustus 110 Maanpuolustuskurssiyhdistys MP-JUOKSIJAT Rock’n’ rollia ja maratonia Portugalissa Maanpuolustusjuoksijoiden tämän vuoden maratonmatka sujui kepeästi rock’n’ rollin tahdissa. Matkakohteena oli nimittäin Lissabonin Rock’n’ Roll -maraton ja -puolimaraton, jotka juostiin lämpimässä ja aurinkoisessa säässä lokakuussa. MP-juoksuklubin maratonmatkoja on järjestetty vuodesta 2008 lähtien ja niiden suosio on ollut joka vuosi hyvä. Tälläkin kertaa osallistujia oli yhteensä 22. Lissabonin maratonreitti tarjoaa yhden hienoimmista näköaloista Euroopassa. Lähtöpaikka oli Cascaisista, idyllisestä rantalomakaupungista, josta reitti kulki rannikkoa ja Tejo-joen rantaa pitkin Lissabonin keskustan läpi Parque das Naçõesiin. Ikimuistoinen oli myös puolimaratonin lähtöpaikka, Vasco da Gaman silta, joka on Euroopan pisin silta. MP-juoksijat valmistautuivat koitokseen juoksuklubin jäsenemme, Suomen Portugalin suurlähettilään Outi Holopaisen ja hänen puolisonsa Pekka Holopaisen kotona järjestetyssä pasta partyssa. Maratonin jälkeen juoksuja analysoitiin residenssin saunassa sekä illallisella Lissabonin vanhassa kaupungissa. Kerhomme päättynyttä lenkkikautta voi luonnehtia erittäin onnistuneeksi, sillä vuoden aikana juostiin 7 yhteislenkkiä, ja niissä kävi noin 100 juoksijaa. Isäntinä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulu, Itella, Kaiku Helsinki, Otavamedia, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Apetit sekä OP-Pohjola. MP-juoksuklubin puolesta lämmin kiitos kaikille isännille ja lenkkeilijöille. Uudet jäsenet – tähtäät sitten kympille, puolimaratonille tai maratonille – ovat tervetulleita mukaan toimintaamme. Yhteydenotot eversti Jyrki Heinoselle, jyrki.heinonen@mil.fi Vuoden 2015 juoksukausi starttaa perinteisesti maalis–huhtikuussa yhteislenkillä Santahaminassa. Tervetuloa juoksemaan! Timo Anttila MPKY:N TULEVA TOIMINTA 2014 • 8.12. Max Jakobson Memorial Lecture, John Hamre (USA) 2015 • 15.1. Turvallisuuspolitiikan ilta, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen • 25.3. Kevätkokous ja esitelmätilaisuus • 15.–16.9. Turvallisuuspolitiikan matka, Bryssel • 15.10. Syyskokous ja esitelmätilaisuus Maanpuolustus 110 79 STURVAL AI UUS LIS KOKON Maanpuolustuskurssiyhdistys 2015 KOKONAISTURVALLISUUS – YHTEISKUNTA YHDESSÄ Maanpuolustuskurssiyhdistys järjestää jäsenistölleen matkan maanpuolustusmessuille 2015. Lisätietoa ensi vuoden numeroissa. Turvallisuuskomitea päätti viime vuonna, että seuraavat maanpuolustusmessut järjestetään Tampereella 4.–6.9.2015. Samalla messujen teemaksi sovittiin Kokonaisturvallisuus 2015. Messut rakentuu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyn kokonaisturvallisuuden käsitteen ympärille. tön muutosten vaikutuksia kokonaisturvallisuuteemme. Lauantaina 5.9. toteutetaan Tampereen keskustassa viranomaisten yhteistoimintanäytös. Näytöksen jälkeen pidetään messuilla tiedotustilaisuus, jossa viranomaisten edustajat kertovat yhteistoimintanäytöksen tapahtumista ja asioiden hoidosta. MESSUJEN SLOGAN, KOKONAISTURVALLISUUS – YHTEISKUNTA YHDESSÄ, KUVAA HYVIN MISTÄ ON KYSYMYS VARSINAISET MESSUPÄIVÄT PERJANTAISTA SUNNUNTAIHIN 4.–6. SYYSKUUTA 2015 Yhteiskuntamme varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnat turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuus 2015 -messut kehittää omalta osaltaan tätä tärkeää yhteistoimintaa. KOKONAISTURVALLISUUDEN SUURTAPAHTUMA TAMPEREELLA Kokonaisturvallisuus 2015 -messut ei ole vain messutapahtuma vaan suurtapahtuma. Messuviikolla, keskiviikkoiltana 2.9., on Tamperetalossa Kaartin soittokunnan konsertti. Torstaina 3.9. iltapäivällä järjestää ulkoasiainministeriö yhteistyössä Turvallisuuskomitean ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa seminaarin, jossa tarkastellaan kansainvälisen turvallisuusympäris- 80 Maanpuolustus 110 Kokonaisturvallisuus 2015 -messut järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Messutapahtuma on tarkoitettu sekä suurelle yleisölle että ammattilaisille. Tarkoitus on näyttää messuvieraille mistä ja miten kokonaisturvallisuutemme muodostuu, mikä on ammattilaisten ja kansalaisten osuus kokonaisturvallisuudessamme, ja miten kansalainen voi itse osallistua kokonaisturvallisuuden lisäämiseen. Interaktiivisten messuosastojen lisäksi messuilla järjestetään useita näytöksiä ja tietoiskuja sekä seminaareja. Puolustusvoimat esiintyy messuilla näyttävästi. Onhan kysymyksessä ensimmäinen vuosi puolustusvoimauudistuksen jälkeen. Luvassa on muun muassa paljon mielenkiintoista uudenaikaista materiaalia, toiminnallisia näytöksiä ja varusmiessoittokunnan esityksiä. Maanpuolustuskurssiyhdistys puolustus -messuista ja nyt kokonaisturvallisuus-messuista. KANSAINVÄLISTÄ ULOTTUVUUTTA Kokonaisturvallisuus 2015 -messuilla on myös kansainvälistä ulottuvuutta. Tämä tulee näkymään niin näytteilleasettajissa kuin suurtapahtumassa käsiteltävissä aiheissa. Kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset vaikuttavat kokonaisturvallisuuteemme. Tervetuloa Kokonaisturvallisuus 2015 -messuille. Erkko Kajander www.kokonaisturvallisuus.fi Facebook: facebook.com/kokonaisturvallisuus Twitter: @TampereenMessut, #Kokonaisturvallisuus Messujen teemana on kokonaisturvallisuus. Seminaareista nostaisin esiin Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden foorumin, joka järjestetään perjantaina 4.9. alkaen klo 12.00 lounaalla. Foorumin sisältö on Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukainen. Turvallisuuskomitean puheenjohtajan avauspuheenvuoron lisäksi käsitellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot alkaen valtion johtamisesta henkiseen kriisinkestävyyteen. Kysymyksessä on ”maanpuolustuskurssipäivä”, jossa kokonaisturvallisuutemme tilanne tulee päivitetyksi. Perjantai on ammattilaisten ja koululaisten päivä. Ammattilaisille messut on tapahtuma, jota ei voi sivuuttaa. Alle 18-vuotiaat pääsevät messuille ilmaiseksi. Tällä tarjotaan kouluille ja oppilaitoksille mahdollisuus järjestää perjantaista koulujen kokonaisturvallisuuden päivä. Messuilla toteutetaan oppilaille, perheille ja yrityksille osallistava Survival Track – kokonaisturvallisuuden kilpailu. Lauantai ja sunnuntai ovat varsinaiset perheiden messupäivät, jolloin paikalle kannattaa tulla perheen kaikki sukupolvet sukupuo- leen katsomatta. Onhan kokonaisturvallisuus meidän yhteinen asiamme. KIRJOITTAJA MAANPUOLUSTUSMESSUJEN HISTORIASTA Ensimmäiset maanpuolustusmessut järjestettiin Helsingin Jäähallissa v. 1992. Messujen primus motor oli kenraaliluutnantti Ermei Kanninen. Messujen ns. purkutilaisuudessa hän sanoi: ”älkää sitten unohtako näitä maanpuolustusmessuja”. Allekirjoittanut ei ole unohtanut. Hän on johtanut maanpuolustusmessuja siitä lähtien. Kokonaisturvallisuus 2015 -messut on seitsemännet maanpuolustusmessut, jotka järjestetään. Kaksi kertaa on oltu Helsingissä, kerran Jyväskylässä, kaksi kertaa Lahdessa ja ensi vuonna toista kertaa Tampereella. Maanpuolustusmessut ovat kehittyneet yhteiskuntamme kokonaismaanpuolustuksen ajattelun myötä. Tämä näkyy messujen nimissä. Alussa puhuttiin vain maanpuolustusmessuista, sitten puolustus ja turvallisuus -messuista, turvallisuus ja Teollisuusneuvos Erkko Kajander on maanpuolustusmessujen puheenjohtaja, ja toimii Kokonaisturvallisuus 2015 -messujen messutoimikunnan puheenjohtajana. Hänen pääharrastuksensa on vapaaehtoinen maanpuolustus ja kokonaisturvallisuus. Työuransa Erkko Kajander on tehnyt kemianteollisuudessa. Hän on käynyt 131. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin. Maanpuolustus 110 81 Kurssien kokoontumisia KURSSIEN KOKOONTUMISIA Kesä- ja syyskauden aikana toimituksen tietoon on tullut seuraavat kurssitapaamiset ja -kokoukset, jotka on pidetty 28.10.2014 mennessä. Tapaamisista julkaistaan vain ajankohta ja paikka, mikäli kurssi ei ole toimittanut tapahtumasta erillistä kertomusta. • Kertomus tulee lähettää osoitteeseen maanpuolustuskurssiyhdistys@ gmail.com. • Tekstin enimmäispituus 1500 merkkiä, enintään 1 kuva/juttu, kuvakoko: leveys vähintään 1600 pikseliä. • Toimitus pidättää oikeuden muokata tekstiä tarvittaessa. • Seuraavaan Maanpuolustuslehteen nro 111 aineiston pitää olla toimituksella 5.2.2015 mennessä. 82 Maanpuolustus 110 ”100 kurssin traditio”: 110. Maanpuolustuskurssin edustajat osallistuivat 210. Maanpuolustuskurssin avajaisiin 15.9.2014 Ritarihuoneella. ”50 kurssin traditio”: 160. Maanpuolustuskurssin edustajat seurasivat ”kummikurssina” 210. Maanpuolustuskurssin opetusta 7.10.2014 Kruununhaan Maneesissa. 62. Maanpuolustuskurssi kokoontui 23.10.2014 ennen Maanpuolustuskurssiyhdistyksen syyskokousta Ravintola Kappelissa. 88. Maanpuolustuskurssi teki oltermanninsa Eero Rantalan johdolla junamatkan Hennalan varuskuntaan Lahteen. Käynnillä oli vähän nostalginen leima, sillä historiallisen varuskunnan sotilaskoulutus on päättymässä. Avecit mukaan lukien vierailulle osallistui yhteensä l7 henkeä. Lahden upseerikerholla everstiluutnantti Seppo Toivonen piti tervetulopuheenvuoron varuskunnan tilanteesta. Perinteikkään komeissa tiloissa nautitun lounaan jälkeen kurssiveli Ilmari Ojala esitteli kerholla olevan upseerien muotokuvakokoelman. Hänen esityksessään kuului asiaan perehtyneen miehen ääni persoonallisin painotuksin. Hennalan upean tyylikästä sotilaskotia esitteli puheenjohtaja Katriina Jouko. Yhdistykseen kuuluu noin 200 sotilaskotisisarta, joista 25–50 osallistuu toimintaan aktiivisesti. Varusmiesten loppuessa sotilaskodin toiminta on siirtymässä Lahden keskustaan ja tärkeämpiä kohteita ovat jatkossa sotaharjoitukset ja -leirit. Maanpuolustuskurssimme sai vielä tutustua Seppo Toivosen johdolla erittäin mielenkiintoiseen Sotilaslääketieteen museoon ja Sotilasmusiikin museoon. Ne antoivat hienon läpileikkauksen molempien toimialojen historiasta. Näidenkin museoitten toiminta on Lahdessa päättymässä. Jussi Viljanen 88. Maanpuolustuskurssi vieraili Hohenlockstedtissa sekä Hampurissa oltermanninsa Eero Rantalan johdolla 14.–16.10.2014. Matkalle osallistui 11 kurssilaista ja 7 avecia. Hampurin lentokentältä kurssi jatkoi suoraan Hohenlockstedtiin, jossa meitä vastassa oli Hohenlockstedtin pormestari Jürgen Kirsten sekä Hohenlockstedtin kulttuuri- ja historiayhdistyksen puheenjohtaja Achim Jabusch. Myöhemmin isäntien joukkoon liittyi entinen pitkäaikainen pormestari Horst Bollmann. Perehdyimme vesitornimuseon monipuoliseen näyttelyyn, teimme kiertokäynnin jääkäreiden leirialueella ja laskimme seppeleen jääkärimuistomerkille. Tapaamisemme päättyi yhteiseen lounaaseen, jonka jälkeen jatkoimme kohti pääkohdettamme Hampuria. Seuraavana päivänä vierailimme Saksan asevoimien pääopinajossa Führungsakademiessa, jossa isäntänämme toimi akatemian apulaisjohtaja konta-amiraali Karsten Schneider. Kuulimme mielenkiintoiset esitykset Führungsakademien kurssitoiminnasta, mukaan lukien siellä pidettävät YK-esikuntakurssit. Kontra-amiraali Schneider valotti Saksan turvallisuuspolitiikkaa ja Suomen apulaispuolustusasiamies, everstiluutnantti Kimmo Tarvainen Saksan asevoimien voimakasta muutosprosessia. Edellisenä iltana oli Führungsakademissa opiskelunsa syksyllä aloittanut majuri Jukka Heinänen kertonut meille ensikokemuksiaan opiskelustaan. Päivän toisena pääkohteena oli kuuluisa Hampurin raatihuone, jossa isäntinämme toimivat Hampurin osavaltion parlamentin varapuhemies Barbara Duden sekä Baltic Sea Forumin puheenjohtaja, Saksan entinen liikenneministeri Kurssien kokoontumisia 88. MPK. Vierailuryhmämme oltermannimme Eero Rantalan johdolla kuvattuna Hohenlockstedtin kuuluisan vesitornin juurella. Nykyinen pormestari Jürgen Kirsten kuvassa äärimmäisenä oikealla ja entinen pormestari Horst Bollmann toinen oikealta. Kurt Bodewig. Käyntimme päättyi hyvin opastettuun kiertokäyntiin raatihuoneen tiloissa. Viimeisenä päivänä ohjelmassa oli monipuolinen Hampurin kiertoajelu, josta oltermannillamme Eero Rantalalla oli paljon mielenkiintoista kerrottavaa. Kurssikokouksessamme päätimme kokoontua ensi vuoden keväällä Hämeenlinnassa. Mahdollisen seitsemännen ulkomaanmatkamme jätimme toimikunnan valmisteltavaksi. Pääsihteeri Tauno Aaltonen 90. Maanpuolustuskurssi kokoontui vuosikokoukseensa 10.9.2014 Ostrobotnia Runebergkabinetissa. Paikalla oli 12 aktiivista. Aiheena oli tällä kertaa Ukrainan tilanne. Koska osallistujat olivat seuranneet tapahtumia ja talouspakotteita oman kokemuksensa tuomasta näkökulmasta, käytiin iltapäivän aikana vilkasta ja näköaloja avartavaa keskustelua. Pääsihteeri Pentti Airio 93. Maanpuolustuskurssin lounaskokous järjestettiin 4.9.2014 ravintola Bellevuessa. 99. Maanpuolustuskurssin matka suuntautui 27.–29.8.2014 Ahvenanmaalle. 101. ja 102. Maanpuolustuskurssit tekivät yhteisen matkan 8.11.9.2014 Murmanskiin ja Petsamoon. 109. Maanpuolustuskurssin kurssitapaaminen pidettiin Huoltovarmuuskeskuksessa Helsingissä 1.10.2014 toimitusjohtaja Ilkka Kanasen isännöimänä. Tilaisuudessa toimitusjohtaja Kananen esitti perusteellisen ajankohtaiskatsauksen Suomen huoltovarmuuden nykyisistä ja tulevista haasteista. Esitys kattoi kansallisen huoltovarmuuden säädöspohjan ja geopolitiikan asettamat vaatimukset huoltovarmuudelle. Esityksessä tarkasteltiin myös yhteiskunnan riip- puvuutta kansainvälisestä ympäristöstä sekä nykyaikaisen yhteiskunnan haavoittuvuutta. Esitys korosti Suomen olevan osa globaalia verkostotaloutta ja alueellisia klustereita. Samalla Kananen pohti globalisaation hyötyjä ja haittoja Suomelle sekä Suomen vahvuuksia ja talouden rakenteellista monipuolistumista. Ilkka Kananen esitti, miten huoltovarmuustavoitteet ovat kehittyneet ja muuttuneet 25 vuoden aikana. Yhteiskunnan huoltovarmuuden on elettävä ajassa ja siinä on otettava huomioon huoltovarmuuden muutosten tarve eri sektoreilla toimintaympäristön muuttuessa. Voimassa oleva huoltovarmuutta koskeva valtioneuvoston päätös on peräisin vuodelta 2013. Siinä on määritelty yhteiskunnan huoltovarmuuden kehittämisen painopistealueet. Huoltovarmuuden suunnittelu perustuu arvioihin tulevaisuuden toimintaympäristöstä erilaisissa vaihtoehdoissa. Erityisesti kriisioloissa energia- Maanpuolustus 110 83 Kurssien kokoontumisia 110. MPK aveceineen Viru-hotellin 23.keroksen, ”KGB-kerros”, parvekkeella. huollon turvaaminen korostuu. Toimitusjohtaja Kanasen esityksessä Suomen energiariippuvuuden käsittely saikin ansaitsemansa huomion. Esitys kosketteli energiasektoria useista näkökulmista. Energiasektorilla strategiset omistukset ovat yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta tärkeä kysymys. Ilkka Kanasen esityksen pohjalta käytiin erittäin vilkas ja antoisa keskustelu. Esitämme parhaat kiitokset tilaisuuden isännälle, Huoltovarmuuskeskukselle ja tilaisuuteen osallistuneille 15 kurssitoverillemme. Meillä oli ainutlaatuinen tilaisuus kuulla mitä ajankohtaisin katsaus Suomen huoltovarmuudesta. Tarmo Pukkila Kimmo Pulkkinen 110. Maanpuolustuskurssi juhli 25-vuotista taivaltaan juhlakokouksessaan 15.–16.9.2014. Juhlintaan osallistui 16 kurssilaista ja 14 avecia. Kurssilaiset aloittivat kokouksen 100-kurssin perinteen mu- 84 Maanpuolustus 110 kaisesti osallistumalla kummikurssin, 210. Maanpuolustuskurssin juhlaviin avajaisiin Ritarihuoneella. Puolustusvoimain komentaja kenraali Jarmo Lindberg ja puolustusministeri Carl Haglund antoivat tilaisuudessa hyvät turvallisuuspoliittiset virikkeet Tallinnan matkalle. Matkan teemaksi oli määritetty ”Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen tilanne 2015”. Päämääränä oli luoda katse lähitulevaisuuteen. Kevään ja kesän tapahtumat toivat matkalle erityisen kiinnostavuuden. Kurssi julkaisi juhlavuoden merkeissä e-kirjan ”Turvallisuus yhteinen asiamme – neljännesvuosisata muutoksen virrassa”. Kurssi toimitti esitteen kirjasta linkkiosoitteineen tervehdyksenä kummikurssilleen. Julkaisu löytyy osoitteesta www.ejulkaisu.fi/110-MPK/turvallisuus_ yhteinen_asiamme/. Julkaisu lienee tähän mennessä ainoa laatuaan maanpuolustuskurssien historiassa. Avecit liittyivät mukaan sata- massa ja matka jatkui Tallinnaan, jossa iltapäivä aloitettiin vierailulla Suomen suurlähetystöön. Lähetystössä suurlähettiläs Kirsti Narinen, sotilasasiamies Jussi Voutilainen ja Viron Kansainvälisessä puolustustutkimuskeskuksessa tutkijana toimiva Pauli Järvenpää kertoivat tilanteesta naapurimaassamme ja presidentti Barack Obaman vallitsevassa tilanteessa tehdyn vierailun merkityksestä Virolle. Tiistaiaamuna vierailimme Viron puolustusministeriössä, jossa puolustuspoliittisen osaston alivaltiosihteeri Sven Sakkov piti mielenkiintoisen katsauksen puolustuspoliittisesta tilanteesta. Näin kurssi aveceineen oli saanut varsin kattavan virolaisen näkökulman Itämeren alueen turvallisuustilanteesta. Valitettavasti tilannekuvaan liittyi paljon huolta aiheuttavia kysymyksiä. Virossa tilanne nähtiin selvästi huolestuttavammalta kuin Suomessa. Tähän osaltaan varmasti vaikuttaa Viron lähihistoria. Toisaalta Nato-jäsenyys näyttää antavan vahvan luottamuksen puo- Kurssien kokoontumisia lustuksen kestävyydestä, mikäli tilanne eskaloituisi Viron kannalta uhkaavaksi. Tiistai-iltapäivä jatkui tutustumisella Viru hotellin 23. kerrokseen, jossa neuvostoaikana sijaitsi KGB:n toimitiloja kuunteluhuoneineen. Asiantuntevan oppaan kertomana saimme konkreettisen kuvan kylmän sodan ajan valvontakoneiston toiminnasta. ”Iso veli” todella valvoi. Iltapäivän päätteeksi ennen laivaan siirtymistä tutustuttiin vielä omatoimisesti Tallinnan Merimuseoon. Museo teki vaikutuksen monipuolisuudellaan ja erilaisilla vuorovaikutteisilla laitteistoilla ja olihan siellä mm. mahdollisuus tutustua Itämerellä operoineeseen sukellusveneeseen. Kurssikokouksessaan kurssi myös päätti toimintasuunnitelmasta vuosille 2015–2019. Vuoden 2015 kokous pidetään päämajakaupunki Mikkelissä ja teemana on ”Puolustusvoimat 2015” Pääsihteeri Olavi Jäppilä 111. ja 112. Maanpuolustuskurssit kokoontuivat kurssitapaamiseen 9.10.2014 Kruununhaan Maneesille. Paikalle tuli parikymmentä kurssilaista. Olipa mukavaa taas tavata ja palata Maneesille. Majuri Jarkko Pirkkalainen avasi tilaisuuden kertomalla nykyisestä kurssitoiminnasta. Paljon on koulutus muuttunut vuosien varrella. Päivän ensimmäinen varsinainen teema oli ”Bioenergiako tulevaisuuden pelastaja”? Tästä alusti diplomi-insinööri Magnus Diesen Aalto yliopistosta. Erinomainen tietopaketti, mielenkiintoisesti esitettynä ja koko maailman kattavana haasteena. Kurssiveljemme Metsähallituksen tuore toimitusjohtaja Esa Härmälä kommentoi. Toinen teema oli ”Kyberturvallisuus”. Aihetta käsitteli eversti evp, sotatieteiden tohtori ja Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden dosentti Martti Lehto. Kuten tittelit osoittavat hän on kyberasioiden vahva asiantuntija. Mittava paketti kyberturvallisuutta kaikista kulmista katsottuna oli mieleen painuva. Eversti evp Asko Inkilä kommentoi. Kokouksen päätteeksi 111. kurssin jäsenet saivat ”sadan kurssin” kutsun 211. Maanpuolustuskurssin avajaisiin 10.11.2014. Sama kutsu tulee myös 112. kurssille vuodenvaihteen jälkeen 19.1.2015, kun 212. Maanpuolustuskurssi alkaa. 112. MPK:n pääsihteeri ja isäntä Kaarle Ruutu 117. Maanpuolustuskurssi kokoontui 18.9.2014 Helsingin Suomalaisella Klubilla. 125. Maanpuolustuskurssi vieraili 17.9.2014 Tammenlehvän Perinneliitossa Helsingin Itä-Pasilassa. Kokoontumista isännöi kurssin pääsihteeri eversti evp Pekka Holopainen, joka toimii nykyisin perinneliiton toiminnanjohtajana. Hän kertoi kokoontumisen aluksi vuonna 2003 perustetun liiton taustoista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tammenlehvän Perinneliitto on 22 veteraani- ja maanpuolustusyhteisön kattojärjestö, joka vaalii vuosien 1939–1945 sotien ja niiden veteraanien perinteitä. Suurena haasteena on se, miten perinnetoiminta järjestetään tulevina vuosikymmeninä, kun sotien veteraaneja ei enää ole elossa ja järjestökenttä on hajanainen ja monimuotoinen. Perinneliiton jäsenyhteisöjen alaisuudessa toimii nyt 2 750 eri yhdistystä. Kokoontumisen pääaiheena oli Ukrainan kriisi kaikkine kummallisuuksineen ja Venäjän viimeaikainen toiminta. Aiheesta esitti ajankohtaisen katsauksen professori Stefan Forss monista eri lähteistä kokoamiensa tietojen pohjalta. Forssin luottamuksellinen katsaus sekä arvio lähitulevaisuudesta olivat karua, jopa hiuksia nostattavaa kuultavaa, vaikka professori katsoikin, että Suomeen tuskin tulee Krimillä nähtyjä “vihreitä ukkoja”. Epämääräiset tulijat torjutaan jo rajalla. Arto Astikainen 128. Maanpuolustuskurssin vuositapaaminen pidettiin 25.9.2014 Professori Stefan Forss arvioi 125. MPK:lle Ukrainan kriisin tapahtumia, Venäjän toimintaa ja lännen tilaa. Maanpuolustus 110 85 Kurssien kokoontumisia MPK 130 Kadettiveistoksen äärellä. Brysselin sijaan Helsingissä ravintola Kellarikrouvin tutussa kabinetissa. Viime vuonna 20-vuotistapaamisessa esillä ollut matka Brysseliin peruuntui varmojen osallistujien vähennyttyä merkittävästi. Myös yhden vierailukohteen eli EU-parlamentin syksyn aikataulut olivat toukokuun vaalien jäljiltä osin selkiintymättömät vielä pitkälle kesään. Vuositapaamisen aiheena oli ajankohtainen Ukrainan kriisi, joka kiinnosti ainakin paikalla olleita 17:ää kurssin aktiivia – varmaan myös tapaamisesta estyneitä. Olimme saaneet paikalle alustajaksi Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin YTT Arto Nokkalan, joka kävi ansiokkaasti ja seikkaperäisesti läpi kriisin etenemistä, eri osapuolten toimintaa, tavoitteita ja päämääriä. Osapuolina Nokkalan esityksessä olivat paitsi Ukraina, venäjämieliset kapinalliset ja Venäjä myös USA, Nato ja EU. Nokkalan analyyttisen alustuksen yksi keskeisimmistä ja optimis- 86 Maanpuolustus 110 tisimmista viesteistä oli, että Venäjä ei todennäköisesti hae kriisiin sotilaallista ratkaisua, vaan sen euraasialaiseen ulkopolitiikkaan sopivaa neuvottelutulosta, joka vahvistaa Itä-Ukrainan asemaa ja pitää Ukrainan pois EU:sta ja Natosta. Venäjämielisten valtaamille Donetskin ja Luhanskin alueille Ukrainan myöntämä kolmen vuoden rajoitettu itsehallinto on ensimmäinen, mutta merkittävä askel tässä prosessissa. Lounaalla keskustelu Nokkalan kanssa jatkui vilkkaana. Tällöin Ukrainan kriisin ja pakotteiden lisäksi keskustelussa nousi esiin myös nopeasti Irakissa ja Syyriassa alueita vallannut terrosristijärjestö ISIS, josta on tullut USA:lle Ukrainan tilannetta paljon suurempi ja vakavampi ongelma. Isäntä Matti Rantanen 130. Maanpuolustuskurssi kokoontui muutaman vuoden tauon jälkeen perinteiseen vuositapaamiseen, joka oli samalla 20-vuotista- paaminen. Maanpuolustuskorkeakoululla 4.9.2014 iltapäivän lopulla paikalla oli 13 kurssilaista, kolmen ilmoittautuneen saatua äkillisen esteen. Perinnehuoneessa tapahtuneen kahvittelun jälkeen vararehtori, eversti Jyrki Heinonen esitteli Maanpuolustuskorkeakoulun ajankohtaisia asioita sekä Puolustusvoimien rakenneuudistusta. Mielenkiintoinen esittely herätti niin vilkkaan keskustelun, että isäntä Tuomo Lähdesmäki joutui keskeyttämään ja esittämään kiitoksensa erinomaisesta esityksestä varusmiesaikaiselle ilmatorjuntaruotukaverilleen. Tämän jälkeen siirryimme korkeakoulun Wihma-kabinettiin aistikkaasti katetulle illalliselle, jonka pääruokana nautimme ajankohtaan sopivasti sorsaa. Maittavan illallisen lomassa, jokainen osallistuja kertoi viimeisten vuosien kuulumisensa. Vilkas keskustelu käsitteli myös ajankohtaisia asioita, kuten Venäjän viimeaikaisia toimia, Kurssien kokoontumisia Puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia, seuraavan kurssitapaamisen ajankohtaa ja sisältöä jne. Ukrainan kriisiä emme saaneet ihan ratkaistua, mutta päätimme kokoontua jatkopalaveriin vuonna 2015 Helsingissä Katajanokalla ulkoasiainministeriön vieraina 3.9.2015. Pääsihteeri lähettää ensi vuoden puolella tarkempaa tietoa tapaamisen järjestelyistä. Totuttuun tapaan tilaisuus päättyi ajallaan ja kuljetus kaupunkiin lähti ennakkoon ilmoitetun ohjelman mukaisesti. Tuomo esitti kiitokset pääsihteerillemme Hannu Aikiolle ja hänen kauttaan myös Maanpuolustuskorkeakoululle erinomaisista järjestelyistä ja kehotti kurssilaisia merkitsemään seuraavan vuoden tapaamisen aikavarauksen kalentereihin. Esko Vaahtolammi 134. Maanpuolustuskurssi teki kurssimatkan Berliiniin teemalla Saksan puolustuspolitiikka ja Berliini tutuksi. Matkalla tutustuttiin suurlähetystön merkittävällä myötävaikutuksella Saksan uudistettuun parlamenttirakennukseen, puolustusministeriöön sekä kaupungin nähtävyyksiin ja elämänmenoon, osin omatoimisesti. Kurssin kokoontumisille on ollut luonteenomaista runsas osallistuminen. Nyt oli kuitenkin joukossa käynyt kato. Vain yhdeksän sitkeintä ymmärsivät, että vaikka matkaan lähtö edellyttikin omatoimisuutta, niin perillä järjestelyt ja kustannukset olivat sujuvaakin sujuvammat. Kurssikassaa velotettiin jo aiemmin tehdyn linjauksen ja hyvä maun mukaisesti – kursailematta ja haikailematta poissaolijoita. Vakavasti sanottuna voisi yhteenvedon tiivistää toteamalla, että 134. kurssi matkusti arvolleen sopivalla ja totutulla tasolla. Mukaan olivat uskaltautuneet: Markku Autti, Heikki Salmi, Leena Pitkänen, Antti Kuosmanen, Heikki Ala-Ilkka, Ben Grass, Matti Lievonen, Reijo Vihko, Mika Peltonen. Kurssi haluaa samalla kiittää Berliinin sotilasasiamiestoimistoa hienosta valmistelusta ja toteutuksesta. Erityiskiitos osoitetaan everstiluutnantti Kimmo Tarvaiselle vakuuttavan asiantuntevasta kaupunkiesittelystä. Hieno reissu! Pääsihteeri Mika Peltonen 139. Maanpuolustuskurssi tapasi 27.8.2014 hotelli Radisson Blu Plazassa Helsingissä. Tapaamisen ansiokas ohjelma toteutettiin kurssilaisten omin voimin. Siitä sovittiin jo edellisellä kerralla jälkiruokaa nautittaessa, joten järjestely toimi mutkattomasti. Kurssitoveri, tasaarvovaltuutettu Pirkko Mäkinen kertoi ”Suomalaisesta tasa-arvotilanteesta” oman työnsä näkökulmasta. Toisen esityksen piti kurssitoveri, apteekkari Hannes Wahlroos ja hänen aiheensa oli ”Ajankohtaiskatsaus apteekkialalta”. Esitykset olivat hyvin valmisteltuja ja kiinnostavia. Niissä katsottiin historiaa ja taustoja, tuoreita näkökulmia nykyhetkeen ja kurkistusta tulevaan. Keskustelu oli runsasta, ta- paamisen tunnelma vilkas ja viihtyisä. Kiitos, Pirkko ja Hannes, että annoitte korkean ammattitaitonne käyttöömme! Tapaamiseen osallistui 17 kurssilaista. Emäntä Erja Takala 141. Maanpuolustuskurssi vieraili 1.10.2014 Suomen Pankissa. 155. Maanpuolustuskurssin tapaaminen järjestettiin 10.9.2014 Teknologiateollisuuden tiloissa Etelärannassa. 161. Maanpuolustuskurssin käyneet kokoontuivat 13. elokuuta Nordean tiloissa Helsingin Aleksanterinkadulla. Peräti 27 tunnuksen ”semper prudens” tunnistavaa kurssiveteraania saapui tapaamaan ryhmäläisiä sekä kuulemaan maailman, Euroopan ja Suomen taloudesta. Tapaamista isännöinyt Jukka Perttula oli koonnut kiinnostavan ja ajankohtaisen ohjelman. Varsinkin Venäjän tilanne ja talouspakotteet puhuttivat osanottajia. Talouspolitiikan ohella tarjolla oli hyötytietoa varallisuuden hoidosta ja rahastoista. Kurssi 161 sopi jo ensi vuoden tapaamisesta. Maanpuolustus 110 87 Kurssien kokoontumisia 171. MPK. Ryhmäkuva Skeppsholmenin linnan kattoterassilla Tukholmassa. Säännöllisesti tavannut kurssin 161 väki sopi seuraavan kokoontumisen lähes tarkalleen vuoden päähän. 12.8.2015 meidän on määrä tavata Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Siellä meidät ottaa vastaan yksi kurssitovereista, rehtori Anneli Pauli. Katariina Kivistö 171. Maanpuolustuskurssi kokoontui 10-vuotistapaamisen merkeissä Tukholmassa. Ajankohta oli oiva, 15.10., vain viikko ennen Ruotsin suurta etsintäoperaatiota Tukholman edustalla. Osallistujia oli kaikkiaan 20, mukaan luettuna Maanpuolustuskurssien nykyinen johtaja, eversti Heikki Välivehmas. Juhlakokoontumisen ohjelma toteutettiin yksipäiväisenä: aamulla lento Tukholmaan ja illaksi takaisin kotiin. Ohjelma alkoi Suomen suurlähetystössä, jossa kurssiveljemme eversti Manu Tuominen otti meidät vastaan. Suurlähettiläs Jarmo Viinanen piti erinomaisen esityksen Ruotsin poliittisesta tilanteesta ja vastasi kurssilaisten kiperiin kysymyksiin. Manu Tuomisen ruotsalaista turvallisuuspolitiikkaa ja puolustusvoimia käsittelevän alustuksen jälkeen pää- 88 Maanpuolustus 110 sihteeri Tommy Åkesson piti esitelmän otsikolla ”Overview of the Development of Swedish Armed Forces and Defence Policy”. Esitys oli rautainen tietoisku Ruotsin toukokuussa julkaisemaan parlamenttariseen puolustusta käsittelevään selontekoon. Maittavan lounaan tarjosi kurssiveljemme Niklas Savander. Lounaan aikana saimme Niklaksen toimesta erinomaisen käsityksen Elektan roolista taistelussa syöpää vastaan. Ruotsalaisen kriisinhallinnan kokonaiskuva selkiintyi Sjöofficerssällskapetilla Skeppsholmenin linnassa. Försvarshögskolanin Lars Hedstöm, IHT:n johtaja (Institutet för högre totalförsvarsutbidning), syvensi meidän kaikkien tietämystä naapurimaan kriisinhallinnan organisoinnista ja toiminnasta. Ennen Manu Tuomisen järjestämää ”Mingelbuffé”:ta suurlähetystön Outi Lehtimäki kierrätti meitä vielä Tukholmassa. Vaikka jokainen meistä on Tukholmassa useasti käynnyt, avasi Outin esitys kaupunkia uudella tavalla. 10-vuotiskokoontumisemme huipentui Manun järjestämään vastaanottoon. Tiivis, informatiivinen ja antoisa 10-vuotiskokoontuminen oli samalla kurs- simme 12. tapaaminen. Seuraava tapaaminen on sovittu ensi kesäkuulle. Pääsihteeri Janne Muurinen 176. Maanpuolustuskurssi kokoontui 12.11. kurssitapaamisen merkeissä puolustusministeriössä. Tilaisuutta isännöivät Janne Kuusela, Timo Kivinen ja Sami Nurmi. Illan aikana saatiin ajankohtaiskatsaukset puolustusvoimauudistuksen tilanteeseen, Suomen ja Ruotsin tiivistyvään yhteistyöhön sekä puolustuksen tulevaisuuteen yleensä. Keskustelu oli vilkasta ja eteenpäin katsovaa. Paikalla oli yhteensä 21 kurssilaista, mikä on MPK 176 kurssitapaamisten uusi ennätys. 178. Maanpuolustuskurssi kokoontui 23.10.2014 kurssiveli Mika Kalliomaan kutsumana Pääesikunnassa. Iltapäiväkahvien lisäksi tarjolla oli asiantuntijaluento ISISislamismin nousuun sekä Irakin ja Syyrian alueelle julistetun kalifaatin perustamiseen johtaneesta kehityskaaresta. Aiheesta syntyneen syväluotaavan keskustelun jälkeen siirryimme yhdistyksen syyskokoukseen Helsingin yliopiston juhlasaliin. Kokouksen jälkeen pidetyn Kurssien kokoontumisia kenraali Lindbergin esityksen ja sitä seuranneen keskustelun päätteeksi aktiivisimmat jatkoivat vielä kuultujen teemojen työstöä kotvan aikaa virvokkeiden ääressä. Ari Uusikartano 181. Maanpuolustuskurssi tutustui syystapaamisessaan järjestäytyneen ja kyberrikollisuuden torjuntaan. Isäntänä Keskusrikospoliisin jyhkeässä päärakennuksessa Jokiniemessä oli KRP:n päällikkö Robin Lardot. Pääsimme myös vierailemaan Rikosmuseoon, missä kuvin ja esinein esitellään alan mielenkiintoista kehitystä Lallista ja piispa Henrikistä tähän päivään. Emäntä Pihla Allos 182. Maanpuolustuskurssin matka suuntautui 26.–28.9.2014 Pietariin. 182. ja 183. Maanpuolustuskurssien vuositapaaminen järjestettiin 3.10.2014 Satamatalossa Katajanokalla. Isäntinä olivat Helsingin Satama ja Arctia Shipping Oy. 186. Maanpuolustuskurssi tutustui 18.9.2014 Veikkaus Oy:n tiloihin ja toimintaan sekä rahapelimaailmaan kurssiveli Juha Koposen isännyydessä. 189. Maanpuolustuskurssi kokoontui 9.10.2014 syyskauden tapaamiseen 20 kurssilaisen voimin Elisaan kurssiveli Asko Känsälän toimiessa isäntänä. Tapaamisessa esiteltiin niin Elisan toimintoja yleensä kuin myös yhtiön varautumista poikkeustilanteisiin. Kurssilaisten tietämys yhteiskunnan eri osapuolten varautumisesta nousi taas kerran pykälää ylemmäs. Pääsihteeri Anders Gardberg 191. Maanpuolustuskurssi kokoontui Metsäteollisuus ry:n tiloissa 28.8.2014 kurssiveli Timo Jaatisen kutsumana. Kurssilaisia oli runsaasti paikalla. Fokuksemme oli ajankohtaisesti Venäjän metsissä, joista kuulimme loistavan puheenvuoron. Emäntä Soili Vasikainen 194. Maanpuolustuskurssilta lähes 20 kurssilaista tutustui 9. syyskuuta Vallisaareen ja teki osansa saaren kunnostustöistä haravat kädessä. Mielenkiintoisen kiertokävelyn oppaana oli Jarmo Nieminen. Päivä päätettiin päivälliseen Suomenlinnassa. Pääsihteeri Heikki Välivehmas 195. Maanpuolustuskurssin tapaaminen 29.9.2014 järjestettiin Karkialammella Mikkelissä. 202. Maanpuolustuskurssi rapujen äärellä. Kurssisisaremme, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli järjesti kurssi numero 202:lle unohtumattoman iltapäivän ja illan Tampereella ja Kangasalla 29. elokuuta. Saimme rautaisannoksen tietoa yliopiston toiminnan ja organisaation virtaviivaistamisesta. Tapaamisen huipennuksen koimme luonnon helmassa ”Holliwoodiksi” nimetyllä tilalla. Kaijan ehtymättömien rapumertojen saaliista, laulusta sekä haitarimusiikista nautti 25 kurssilaista. Kurssin 202 puolesta kiittäen Isäntä Ilkka Ahtiainen 207. Maanpuolustuskurssi tutustui 9.9.2014 Vallisaareen. 209. Maanpuolustuskurssi kokoontui 3.–4.10. Mikkelissä. Jo kurssin aikana sovimme, että ensimmäinen tapaaminen järjestetään päämajakaupungissa Heikki Hämäläisen isännöimänä. Näin toimittiin, ja Maneesilta lähtenyt yhteiskuljetus suuntasi Mikkelin Vaakunaan. Mukana oli koko luottamusjohto ja yhteensä noin 30 kurssilaisen joukko. Maittavan buffet-lounaan jälkeen Heikki kuvasi Etelä-Savon business-näkymiä, mitkä eivät näyttäneet lainkaan heikoilta. Perjantain ohjelmaa täydensi hienolla tavalla prikaatikenraali Peri Hulkon kattava analyysi maavoimien tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tästä jatkoimme mukavissa tunnelmissa Päämajamuseoon. Illan huipensi perin traditionaaliseen tapaan nautittu illallinen Mikkelin Klubilla. Klubin maukasta ateriaa täydensivät huolella valitut viinit sekä klubin puheenjohtajan värikkäät tarinat historiasta. Runsas osallistujajoukko vahvisti luottamusjohdon laatiman toimintasuunnitelman vuosille 2015– 2016. Pääsihteeri Jarkko Pirkkalainen 209. MPK sai nauttia Mikkelin Klubin ja kurssiveli Heikki Hämäläisen vieraanvaraisuudesta. Maanpuolustus 110 89 Alueelliset yhdistykset Lappeenrantalainen Rakuunasoittokunta on perinteisesti juhlistanut Kouvolassa järjestettyjä esitelmätilaisuuksia. Soittokuntaa johti kapteeni Ilpo Luukkonen. ja kiinnostusta herättävällä tavalla. Esitelmän jälkeen puhujaa muistivat Kymen läänin Maanpuolustusyhdistys standaarillaan, Pohjois-Kymen Kadettipiiri ”Kymen kuriiri” – kirjalla ja Kymen Sotilasläänin perinneyhdistys pronssisella plakaatilla. Sillanpään marssilaulu yhteislauluna soittokunnan säestämänä kuului varsin komeasti tilaisuuden päätökseksi. Ennen esitelmää oli tunti aikaa nautiskella kahvituksesta, vaihtaa kuulumisia ja keskustella muuten vain. Kahvi kirvoittikin kielten kannat varsin vilkkaisiin keskusteluihin. Vuonna 2015 lokakuussa järjestetään seuraava esitelmätilaisuus samassa paikassa. Teksti ja kuvat Paavo Mikkonen Kannas murtui 70 vuotta sitten nasoittokunnan esityksistä. Soittokuntaa johti kapellimestarina kapteeni Ilpo Luukkonen. Maanpuolustusyhdistyksen puheenjohtaja, lääkintöneuvos Kari Soininen toivotti kuulijat tervetulleiksi ennen illan esitelmöitsijä ST, evl Janne Mäkitalon puheenvuoroa. Janne Mäkitalo selvitti Kannaksen murtumaan johtaneita asioita seikkaperäisesti, mielenkiintoisesti Sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo kertoi syistä ja seurauksista Karjalankannaksen murtumisesta 70 vuotta sitten. Perinteisen tilaisuuden järjestelyistä vastasivat Kymen läänin Maanpuolustusyhdistys, Pohjois-Kymen Kadettipiiri, Kymen sotilasläänin perinneyhdistys, Kouvolan Rotarit Intercity, Kouvolan seudun Lottaperinneyhdistys, Vapaussodan ja Itsenäisyyden perinneyhdistys, JP27:n Perinneyhdistyksen Kymenlaakson osasto, Karjalan Prikaatin Kilta ja kouvolalaiset reserviläisjärjestöt. Torstaina 16.10.2014 Kouvolan kaupungintalon juhlasalissa järjestettyyn tapahtumaan oli yhteensattumien vuoksi tullut hieman vajaa salillinen yleisöä. Kuuntelijat saivat nauttia lappeenrantalaisen Rakuu- ST, evl Janne Mäkitalo ja yhdistyksen puheenjohtaja, lääkintöneuvos Kari Soininen seurasivat tarkkaavaisina Rakuunasoittokunnan esityksiä. Kymen läänin Maanpuolustusyhdistys ry 90 Maanpuolustus 110 Alueelliset yhdistykset Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistys ry Yhdistyksen matka Tampereelle 9.–10.10.2014 Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistys järjesti kaksipäiväisen tutustumis- ja seminaarimatkan Tampereelle 9.–10.10.2014. Matkan aluksi perjantaina pääsimme tutustumaan Maavoimien materiaalilaitoksen esikuntaan, jossa vierailun isäntänä toimi esikuntapäällikkö, eversti Olli-Matti Salminen. Eversti Salminen esitteli meille laitoksen toimintaa ja tulevaisuutta. Esitelmä herätti osallistujissa runsaasti kysymyksiä ja mielenkiintoista keskustelua. Tilaisuuden päätteeksi puheenjohtaja Pertti Rusanen luovutti yhdistyksemme levykkeen Maavoimien materiaalilaitokselle. Levykkeen otti vastaan eversti Salminen. Perjantaina 10.10. oli vuorossa seminaaripäivä. Päivän aiheena oli mielenkiintoinen aihe eli ”Johtaminen ja toimintakyky turvallisuustilanteissa”. Poliisiammattikorkeakoulu yhdessä Kadettikunnan, Suomen Reserviupseeriliiton ja Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen kanssa järjestivät jo yhdeksättä kertaa peräkkäin ”Nuoret, arvot ja maanpuolustus” hankkeeseen kuuluvan arvoseminaarin. Seminaari järjestettiin Poliisiammattikorkeakoulun kampusalueella Tampereella. Seminaari järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa täällä Tampereella. Tilat ja järjestelyt toimivat erittäin hyvin koko seminaaripäivän osalta. Seminaarissa käsiteltiin toimintakykyä ja sen merkitystä onnistuneelle johtamiselle turvallisuustoimijoiden vaativissa työtehtävissä sekä vaarallisissa tilanteissa. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin kyselytutkimuksen tuloksia kansalaisten mielipiteistä erilaisissa turvallisuustilanteissa. Seminaarissa yksi puhuttelevimpia aiheita oli Harri Gustafsbergin esimerkit käytännön tasolla tapahtuneista toiminnoista kentällä ja näiden asioiden vaikutuksista ihmisen henkisen tason toimintaan ja käyttäytymiseen. Harri Gustafsberg on toiminut 25 vuotta poliisin valmiusyksikkö ”Karhussa”. Gustafsberg on kouluttanut valmiusyksikössä fyysisiä ja psyykkisiä taitoja. Yhdistyksen jäseniä vierailulla Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnassa Tampereella 9.10.2014. Kuvassa vasemmalta: Seppo Räihä, Veikko Matikainen, Eero Heikkinen, Juha Möykkynen, Liisa Rantanen, Risto Rantanen, Helena Piispa Perälä, Pertti Rusanen sekä isäntämme eversti Olli-Matti Salminen (kuvasta puuttuu Jouni Perälä). Maanpuolustus 110 91 Alueelliset yhdistykset Työtehtävien kautta hän on nähnyt ja kokenut sen mitä ihmismieli voi kauheimmillaan tuottaa. Valmistautuminen vaikeisiin tilanteisiin on ennen kaikkea mielen ja henkisen kestävyyden harjoittamista. Hieman toisenlaisen näkökulman ja lähestymistavan toi professori Risto Harisalo Tampereen yliopistolta. Hän johdatteli aiheeseen ”johtamisen trendit turvallisuusalueella”. Harisalo lähestyi aihetta ns. kaupallisella ja tavalleen suoralla, mutta humoristisella sekä erittäin asiapitoisella tavalla joka sai ajoittain seminaariväen hyväntuulisiin naurunpurskahduksiin. Alustus antoi taas meille kaikille ajattelemisen aihetta omissa päivittäisissä työtehtävissämme. Seminaarissa oli kaikkiaan 8 puhujaa ja päivä päättyi paneelikeskusteluun päivän aiheista. Seminaaripäivän loppupuheenvuoron piti rehtori, Kadettikunnan puheenjohtaja, lippueamiraali Veijo Taipalus Maanpuolustuskorkeakoulusta. Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistyksen jäsenet olivat erittäin tyytyväisiä matkan antiin ja kotimatkalle kohti Kuopiota lähdettiin linja-autolla, jossa käytiin vielä vilkasta keskustelua matkan vierailuista ja seminaarin aiheista. Huomasimme myös, että Tampereella on vielä paljon mielenkiintoisia tutustumiskohteita, joten jäimme suunnittelemaan seuraavaa käyntikertaa ja kohteita. Kiitos kaikille jotka olitte matkalla mukana. Teksti ja kuva Risto Rantanen Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistys, varapuheenjohtaja 92 Maanpuolustus 110 Uudenmaan Maanpuolustus-yhdistys ry Venäjä haluaa jäädyttää Ukrainan kriisin Huononevatko Suomen ja Venäjän suhteet Naton isäntämaatukisopimuksen myötä? Onko Suomi nyt informaatiosodan täsmäkohde? Onko kylmä sota lähellä? Näitä synkkiä näkemyksiä kuunteli lähes sata Uudenmaan Maanpuolustusyhdistyksen jäsentä yhdistyksen syksyn avanneessa 13. turvallisuuspoliittisessa illassa. Yhdistyksen puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja Matti Virpiaro toivotti luennoitsijat sekä yhdistyksen väen tervetulleeksi hyvin ajankohtaisen aiheen äärelle. Tervehdyssanat yhdistyksen väelle lausui Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Heikki Välivehmas. Hän kuvasi tervehdyspuheessaan uudenlaisen, hybridisodan olemusta. Sen ensimmäiseen aaltoon kuuluu informaatiosota, joka sotkee tilannekuvaa – pitävää kuvaa on vaikea rakentaa eri suuntiin repivästä informaatiosta. Maanpuolustuskurssien Maneesi, Helsingin Kruununhaassa oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys tarjosi jäsenilleen syyskauden aluksi turvallisuuspoliittisen illan, teemana Venäjä ja Ukrainan sota. Luennoitsijat pitivät yleisön hereillä suorilla analyyseillä naapurimaamme ja Ukrainan tilanteesta. Helsingin Yliopiston Aleksanteriinstituutin tutkija, VTT Hanna Smith kertoi, kuinka Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen heikko Ve- näjä vahvistuu: Maa korjaa aggressiivisesti, vääriksi kokemiaan alueluovutuksia. Smithin mukaan ItäUkraina sodan lopputulos voi viitoittaa laajemminkin Venäjän rajaalueiden tulevaisuutta. Suurlähettiläs Heikki Talvitie sanoi, että Suomen ja Naton välinen isäntämaatukisopimus tulee heikentämään Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Talvitien mukaan asiakirjaa ei voi selittää Venäjälle poliittiseksi pöytäkirjaksi. Venäjä tekee lähentymisestä oman tulkintansa ja tulee toimimaan sen mukaisesti. Talvitie pitää hyvänä että Tasavallan presidentillä on hyvä keskusteluyhteys Venäjän presidenttiin: ”Angela Merkel ja meidän porukka, siinä on Putinin keskustelukumppanit nyt”. Komentaja Juha-Antero Puistola kertoi omassa alustuksessaan, että Suomi on nyt informaatiosodan täsmäkohde. Suomalaiseen keskusteluun Venäjästä ja Ukrainan sodasta pyritään vaikuttamaan voimakkaasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Puistolan mukaan Venäjä haluaa Itä-Ukrainaista käytävän Venäjältä Krimille turva-alueineen: ”tässä voisi olla yksi sotimisen lopettamisen avain”. Varapuheenjohtajan, ajankohtaistoimituksen päällikkö Petri Kejosen juontama paneelikeskustelu kirvoitti vilkkaan keskustelun niin panelistien kesken, kuin yleisön suuntaan. Alueelliset yhdistykset Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistys ry – Vasa läns Försvarsförening rf ”Liikkuvaa syksyä” toivotti ministeri Paula Risikko Vaasan läänin MPY:n syyskokouksessa Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistys ry – Vasa läns Försvarsförening rf:n syyskokous järjestettiin 3.11.2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tiloissa Terveysteknologiakeskus Mediwestissä Seinäjoella. Kokouksen isäntänä toimi ylilääkäri Kari Saarinen, joka vastaa myös sairaanhoitopiirin valmiusasioista. Ylilääkäri Kari Saarinen kuvasi sairaanhoitopiirin huoltovarmuuden olevan hyvällä tasolla. Hän selosti organisaation varautumista erilaisiin uhkatilanteisiin, luonnon- katastrofeihin ja onnettomuuksiin sekä kuvasi kokemuksia ja toimintaa muutamissa onnettomuustilanteissa. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko piti vuosikokousesitelmän liikennepolitiikan ajankohtaisista tavoitteista. Liikennepolitiikalla tavoitellaan sekä yritysten että ihmisten näkökulmista elinvoimaa ja palveluja. Väylänpidon painopisteenä on liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen. Tavoitteena on henkilöliikenneremontti. Maailman muuttumista hän kuvasi energiamurroksena, fyysisen ja virtuaalisen liikkumisen sekoittumisena, yhteisölliseen ja automatisoituvaan liikenteeseen siirtymisenä sekä nettikauppana. Muutoksen mahdollistajat liikenteessä, toisin sanoen ajurit, ovat teknologian kehittyminen, lainsäädäntö, asenteiden, arvojen ja tottumusten evoluutio sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet. Tähän tarvitaan yhteinen selkeä visio ja rohkea asenne, lainsäädännön uudistamista, kokeiluja sekä ihmisiä ja yrityksiä. Maanpuolustus 110 93 Alueelliset yhdistykset Ministeri Risikko kertoi, että kevään 2014 kehyspäätöksessä perusväylänpitoon eli valtion omistaman liikenneverkon ylläpitoon kohdennettiin 100 miljoonan euron säästö ja 30 miljoonan euron lisäys työllisyyttä ja kasvua tukeviin kohteisiin. Budjettiriihessä päätettiin 30 miljoonan euron lisäyksestä perusväylänpitoon. Perusväylänpitoon esitetään budjetissa 973 miljoonaa euroa, millä pidetään nykyverkko liikennöitävässä kunnossa. Vuosikokousesitelmässään ministeri Risikko totesi valtion omista- 94 Maanpuolustus 110 man liikenneverkon keskeisen yhteyden maanpuolustukseen ja kriisitilanteisiin. Kokouksessa oli läsnä 48 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Mauri Volama Seinäjoelta, varapuheenjohtajaksi valittiin Saara Ijäs Seinäjoelta, hallituksen uusiksi jäseniksi Jari Myllymäki Kokkolasta ja Pirkko Raitila Seinäjoelta. Yhdistys viettää 18.4.2015 Vaasassa 50-vuotisjuhlaansa. Marja-Liisa Tenhunen Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistys ry Toimelias syksy Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja TYKS esittäytyivät yhdistyksen jäsenille. Nelisenkymmentä jäsentä oli kokoontunut johtaja Olli-Pekka Lehtosen johdolla kuuntelemaan laitoksen johtoryhmän esitystä sairaanhoitopiirin valmiudesta ja turvallisuudesta. Sairaanhoitopiirillä on omien turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien lisäksi yleinen varautumissuunnitelma sekä suunnitelma suuronnettomuustilanteiden varalle. Viimeksi mainittua jouduttiin testaamaan mm. Estoniaonnettomuudessa. Omat pelastusja turvallisuussuunnitelma joutuivat koetukselle viimeksi U-sairaalan tulipalon yhteydessä. Tulipalossa oli kaikki ainekset vakavaan suuronnettomuuteen. Lehtosen mukaan kiittäminen oli tehtyjä ja toimivia suunnitelmia ja ennen kaikkea osaavaa henkilökuntaa. Yhdistys teki maakuntamatkan Ahvenanmaalle. Maakuntavirastossa hallintojohtaja Rainer Åkerblom selvitti maakunnan viranomaistoimintaa kattavalla esityksellään. Esitys oli hyvä paketti maakunnan asioista ja valtion etujen valvonnasta saarimaakunnassa. Keskustelu vei osallistujat myös meneillään olevaan kuntauudistukseen ja ahvenanmaalaisille niin tärkeään kotiseutuoikeuteen. Matkan kulttuuriaiheena oli postitie ja sen päätepiste Eckerö. Laivamatka hyödynnettiin syventymällä kansainväliseen vaalitarkkailuun, jota selvitti eversti Risto Hurme omien kokemustensa värittämänä. Alueelliset yhdistykset Upea lounas Eckerön postitalon pihalla. Syyskokouksessa merivoimien esikuntapäällikkö lippueamiraali Juha Vauhkonen esitelmöi syksyllä pidetystä monikansallisesta Northern Coasts 2014 kriisinhallintaharjoituksesta. Harjoitus oli suuri voimainponnistus puolustusvoimille ja ennen kaikkea harjoitusvastuussa olleelle merivoimille. Harjoitukseen osallistui yli 3 000 henkilöä 13 maasta ja yli 50 alusta. Harjoitusalueena oli Suomenlahti ja Selkämeri. Ahvenanmaa ei luonnollisesti kuulunut harjoitusalueeseen. Harjoitus on alun perin saksalaisten alulle panema kriisinhallintaharjoitus, jota Suomi johti nyt toista kertaa. Harjoituksessa oli erittäin paljon yksittäisiä harjoitustapahtumia niin maalla, ilmassa kuin rannikkoalueellakin. Vauhkonen piti harjoitusta erittäin merkittävänä jo pelkästään siksi, että Suomella ei yksinkertai- Merivoimien esikuntapäällikkö lippueamiraali Juha Vauhkonen piti NOCO 2014 harjoitusta ja sen tuloksia erittäin merkittävinä. sesti ole mahdollisuutta saada aikaan omin voimin harjoitusta, johon osallistuisi näin lukuisa määrä erityyppisiä sota-aluksia ja ilmaaluksia, sukellusveneistä puhumattakaan. Harjoitus näkyi selvästi myös Turun katukuvassa ja satamassa, jossa harjoituksen laivat myös esittäytyivät kansalaisille. Harjoitus ajoittui arkaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Kuulijoille kävi kuitenkin selväksi, että harjoitus sujui hyvin ilman minkäänlaisia vaikeuksia, vaikka Turun satamassa olikin muutaman kymmenen mielenosoittajan joukkio. Itänaapurikin kunnioitti arvokkaasti harjoitusta ja pysyi seuraajan etäisyydellä. Yhdistyksen syyskokous valitsi vanhan hallituksen jatkamaan. Yhdistyksessä on 540 jäsentä. Teksti ja kuvat Sakari Kinnarinen Maanpuolustus 110 95 Alueelliset yhdistykset Alueellisten yhdistysten sihteerit Etelä-Savon Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Anneli Niskanen Purolantie 3 50350 NOROLA 040 519 0881 anneli.niskanen@surffi.fi Kanta-Hämeen Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Ilpo Heporauta Halmekatu 3 B 13130 HÄMEENLINNA 0500 367 150 ilpo.heporauta@gmail.com Keski-Suomen Henkisen Maanpuolustuksen Liitto ry Sirkku Laurila Kolikkotie 5 A 10 40320 JYVÄSKYLÄ 050 68186 sirkku.laurila@kojamo.fi Kymen läänin Maanpuolustusyhdistys ry Paavo Mikkonen Keskikoskentie 4 A 3 46800 MYLLYKOSKI 044 550 9375 paavo.mikkonen@pp.inet.fi Lapin Maanpuolustusyhdistys ry Johtaja Jari Aalto Lapin aluehallintovirasto PL 8002 96101 ROVANIEMI 040 520 0486 jari.aalto@avi.fi Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ry Kristina Alho Arkkitehdinkatu 18 A 10 33720 TAMPERE 040 833 8490 kisse.alho@elisanet.fi Pohjois-Karjalan Maanpuolustusyhdistys ry Toimistosihteeri Marko Jalkanen Pohjois-Karjalan aluetoimisto PL 28 80101 JOENSUU 0299 434 161 pkarmpy@gmail.com 96 Maanpuolustus 110 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanpuolustusyhdistys ry Pelastusylitarkastaja Tom Tallberg Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PL 293 90101 OULU 0400 159 789 tom.tallberg@avi.fi Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistys ry Eero Heikkinen Hiihtäjäntie 15 B 19 70200 KUOPIO 050 490 5711 psavmpy@gmail.com Päijät-Hämeen alueen Maanpuolustusyhdistys ry Toiminnanjohtaja Tuija Nummela Suojalantie 21 12130 MOMMILA 050 544 8682 tuija.nummela@phnet.fi Satakunnan Maanpuolustusyhdistys ry Hannu Aho Peltopyyntie 22 28200 PORI 044 788 3100 hannu.aho@satakunnanaluetaksi.fi Uudenmaan Maanpuolustusyhdistys ry Sihteeri Aili Lamminen Koroistentie 3 B 25 00280 HELSINKI 040 199 0755 allu.lamminen@umpy.fi Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistys ry Vasa läns Försvarsförening rf Marja-Liisa Tenhunen Ajurintie 6 67100 KOKKOLA 040 7544 113 marja-liisa.tenhunen@anvianet.fi Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistys ry Pelastustarkastaja Pirjo Tuominen Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU 040 539 1024 pirjo.tuominen@avi.fi Oikotie yhteiskunnan huipulle MAANPUOLUSTUS MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN JULKAISU Maanpuolustus on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jonka jakeluun kuuluvat muun muassa kaikki valtakunnallisen maanpuolustuskurssin käyneet. Lehden levikki on 12 000 kappaletta. Maanpuolustus on kokonaisturvallisuuden ajankohtaisiin aiheisiin teemanumeroittain syventyvä julkaisu, joka tarjoaa yritykselle kanavan antaa täsmätietoa korkealaatuisista tuotteistaan ja palveluistaan suoraan yhteiskunnallisille vaikuttajille. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1966. AIKATAULU 2015 Numero 111 ilmestyy 19.3. Teema: Viisi vuotta arabikeväästä Painovalmis ilmoitusaineisto toimituksessa 5.2. 1/1 Numero 112 ilmestyy 3.6. Teema: Energiaturvallisuus Painovalmis ilmoitusaineisto toimituksessa 23.4. Numero 113 ilmestyy 24.9. Teema: Kaukoidän turvallisuuspoliittinen tilanne Painovalmis ilmoitusaineisto toimituksessa 13.8. 1/2 pysty Numero 114 ilmestyy 3.12. Teema: Kyberturvallisuus Painovalmis ilmoitusaineisto toimituksessa 22.10. 1/2 vaaka ILMOITUSKOOT JA HINNAT 3. kansi (takakannen sisäpuoli) 170 x 250 mm 1/1 sivu 170 x 250 mm 1/2 sivu vaaka 170 x 125 mm 1/2 sivu pysty 85 x 250 mm 1/4 sivu 85 x 125 mm Huom! Muista lisätä leikkausvara 3 mm 1 200 € 1 000 € 600 € 600 € 300 € ILMOITUSTILAN VARAUKSET JA TIEDUSTELUT Toimituksen sihteeri Anita Pursiainen puh. 040 149 3649 maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com 1/4
