5 2010 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

Transcription

NRO 6 2010
Rautatieläiset osaksi JHL:ää
s.8
Sisällys RAUTATIELÄINEN 6 17.12.2010
Puhelin
(09) 774 941
Julkaisija
Rautatieläisten Liitto ry
Päätoimittaja ja toimitussihteeri
Maarit Uusikumpu 041 5481 320
Toimittaja
Jussi Päiviö 040 5785 916
Toimituksen sihteeri
Raija Vuori-Lehkonen 040 5039 975
osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät
Toimitusneuvosto
Esko Isokoski
Kari Kemppainen
Timo Tukiainen
Maarit Uusikumpu
Kaupalliset ilmoitukset
Ilmoituskoot ja hintatiedot
rautatielainen@rautl.fi
Muut ilmoitukset
Osastojen ilmoitukset
ja kiitosilmoitukset maksuttomia,
aineisto kirjallisena lehden toimitukseen
rautatielainen@rautl.fi
Ilmestyminen
Kuusi kertaa vuodessa
Osoitteenmuutokset
Liiton jäsenistön
osoitteenmuutokset päivittyvät
automaattisesti väestörekisteriin
tehdyn ilmoituksen perusteella.
Pääkirjoitus
4
Yhteisöissä tapahtuu
6
Painava sana
7
Pykälässä
8
Rautatieläiset liittyvät JHL:ään
10
Lyly: Ay-liike käänsi eläkekeskustelun oikeaan asentoon
11
JaaEi: Kiinalainen juttu
12
Kansalaiset pitävät julkista liikennettä peruspalveluna
14
Vieraat haalarit kismittävät Hyvinkään konepajalla
16
Metron automatisointi monikansallinen jättihanke
18
VR:n kirjapaino hiljenee Hyvinkäällä
20
Työssäjaksamisen avaimet työnantajan taskussa
22
VR:llä ja Varmalla sopimus työhyvinvoinnin edistämisestä
23
Osa-aikaeläkkeelle vai
MAARIT UUSIKUMPU
Postiosoite
PL 205
00531 Helsinki
3
kokoaikatyössä tappiin asti?
24
Edunvalvonta
25
Jesse junamyyjä
26
Radanvarrelta
28
Vapaa-aika
29
Osastot toimivat
31
SAL-lomat
Vuokratyövoiman käytön lisääntyminen
ei miellytä Hyvinkään konepajan vakituista työväkeä. Ongelmaa pohtimassa
konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.), pääluottamusmies
Sakari Helander ja varapääluottamusmies Jussi Luhtamäki. s. 14–15
MAARIT UUSIKUMPU
RAUTATIELÄINEN
Tilaushinta vuosikerta 20,00 €
Irtonumeron hinta 3,00 €
Painopaikka
Forssa Print Oy, Forssa
Ulkoasu
Sign Design Oy, Sanna Kallio
ISSN 1237-4806
Turvalaiteasentaja Jarno Kanerva automatisoi metroa asentamalla suistumis- ja
törmäysantureita. Monikansallinen hanke työllistää myös VR:n väkeä. s. 16–18
2
Rautatieläinen 6 2010
MAARIT UUSIKUMPU
Pääkirjoitus
Työn ja
ympäristön
puolesta
R
autatieläiset elävät muutoksen
aikoja. Marraskuussa liittovaltuusto teki päätöksen, joka kuljettaa rautatieväen edunvalvonnan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n logojen alle. Vaikka ensi vuosi on
siirtymäaikaa, uuden JHL:n sisälle rakennettavan yhteisjärjestön rakentaminen on
jo hyvässä vauhdissa. Järjestölle on ehditty rakentaa muun muassa ulkoista ilmettä, joka alkaa olla kotisivuja vaille valmis.
Yhteisjärjestö jatkaa Rautatieläisten
Liiton viitoittamalla ympäristöystävällisellä tiellä käyttämällä Rautatieläisten Liiton jo tutuksi tullutta tunnuslausetta työn
ja ympäristön puolesta.
Raideliikenne on kiistatta ympäristöystävällinen liikennemuoto verrattuna muihin liikennemuotoihin, ja se on sitä myös
kansalaisten mielestä. Väestöstä jopa 86 %
pitää raideliikennettä ympäristöystävällisenä. Tämä ilmenee Raideammattilaisten
yhteisjärjestön marraskuussa julkaisemasta joukkoliikennebarometrista.
Sen sijaan Suomen sijoitus äskettäin
julkaistussa kansainvälisessä ilmastover-
Rautatieläisten Liiton
toimisto on suljettu
20.12.2010–9.1.2011.
Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto iloitsi historiallisesta päätöksestä siirtää rautatieläiset JHL:n jäseniksi.
tailussa ei mairittele. Sijoitus on vuoden
aikana hieman parantunut, mutta arvosana on silti heikko. Suomi sijoittuu samaan
joukkoon Japanin, Tanskan ja Ukrainan
kanssa. Vertailussa arvioitiin maiden päästökehitystä, päästötasoa sekä kansallista ja
kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.
Yksi keino parantaa Suomen sijoitusta olisi kunnostaa rataverkko ja siirtää liikennettä raiteille.
Myös kansalaiset ovat tätä mieltä: he
haluaisivat uusia ratayhteyksiä, siirtäisivät työmatkaliikennettä raiteille ja satsaisivat rautateiden kuntoon. Ympäristöystävällisyys ja kansalaisten tahto käyvät
yksiin raideammattilaisten edunvalvonnan ja hallitusohjelmatavoitteiden kanssa.
Kuluneella nelivuotiskaudella eduskunnasta on kuulunut paljon puhetta myös
työn ja ympäristön puolesta.
Raideammattilaisten on syytä pitää
omalta osaltaan ensi kevään eduskuntavaaleissa huolta siitä, että seuraavalla hallituskaudella työtä, ympäristöä ja kansalaisten tahtoa arvostetaan puheen lisäksi
myös suuntaamalla rahaa raiteille nykyistä enemmän.
Maarit Uusikumpu
päätoimittaja
VR-YHTYMÄ OY:N PÄÄTOIMISET
PÄÄLUOTTAMUSMIEHET
VR TRACK OY:N PÄÄTOIMISET
PÄÄLUOTTAMUSMIEHET
Konsernin pääluottamusmies
Kukkonen Arto p. 0500 430 578
Helsinki
Jarmo Nyberg p. 040 862 1737
Jäsenpalvelun numero
040 503 9934 palvelee
arkisin klo 9–15.
Logistiikka
Taatila Erkki p. 040 863 0410
Takala Esko p. 040 863 4245
Kouvola
Pertti Varpenius p. 040 866 1234
 Edunvalvonta-asioissa voit ottaa
Lähiliikenne
Jelekäinen Timo p. 040 862 1864
yhteyttä oman alueesi pääluottamusmieheen.
Kaukoliikenne
Tukiainen Timo p. 040 864 5410
Varikot ja konepajat
Ojala Sakari p. 040 863 7685
Tampere
Hannu Hämäläinen p. 040 863 0453
Oulu
Raimo Salow p. 040 864 5457
Hyvinkää, sähköasennuskeskus
Pentti Suhonen p. 040 862 5097
3
VR-konsernin tulos tyydyttävä
 VR-konsernin liikevaihto ja liikevoitto jatkoivat kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. VR-konsernin liikevoitto kolmannella neljänneksellä oli 34,1 miljoonaa euroa (30,0) ja vuoden alusta 24,9
miljoonaa euroa (15,1).
VR-konsernin tulos kolmannella neljänneksellä oli 23,4 (24,0) miljoonaa euroa
ja vuoden alusta 17,6 (12,7) miljoonaa
euroa. Liikevoiton kasvuun vaikuttivat liikevaihdon kasvu sekä kustannusten keveneminen muutosohjelman seurauksena.
Toimitusjohtaja Mikael Aro pitää kolmannen vuosineljänneksen ja alkuvuoden
tulosta tyydyttävänä.
— Tuloskehitys osoittaa, että muutosohjelman avulla on saatu merkittäviä parannuksia aikaan. Logistiikka on selkeästi
kohentanut tulostaan viime vuoteen nähden ja henkilöliikenne kasvaa tasaisesti,
mutta kannattavuuden parantamista on
edelleen jatkettava, Aro sanoo.
Toimitusjohtaja Aro on erityisen huolissaan ratojen rakentamisen ja kunnossa-
pidon määrärahojen kehityksestä valtion
budjetissa, sillä budjettivarat pienenevät
vuosi vuodelta.
— Kyse ei ole pelkästään VR-konsernin menestyksestä vaan koko junaliikenteen kilpailukyvystä ja rataverkoston turvallisuudesta pitkällä tähtäimellä, Aro painottaa.
Henkilöliikenteen matkustajamäärät
juna- ja linja-autoliikenteessä kasvoivat
kolmannella vuosineljänneksellä 6,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Matkamäärien nousuun vaikuttaa erityisesti
pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteen
lisääntyminen. Linja-autoliikenteessä on
voitettu kilpailutuksissa pääkaupunkiseudulla uusia linjoja, jotka lisäävät liikennettä.
Junaliikenteessä kesän myrskyt heikensivät kaukoliikenteen täsmällisyyttä vuosineljänneksen alkupuolella, mutta tilanne parani neljänneksen lopussa.
Logistiikkadivisioonan kuljetetuissa
tonneissa oli kolmannella neljänneksellä
kasvua 14,1 prosenttia edellisvuoteen ver-
rattuna. Vuosineljänneksellä oli havaittavissa kuljetusmäärissä kasvun tasaantumista, eikä neljänneksen lopulla nähty
kokonaiskuljetusmäärissä enää ylityksiä
edellisvuoteen verrattuna. Kuljetusmäärien uskotaan pysyvän loppuvuoden ajan
vuoden 2009 tasolla. Positiiviseen tuloskehitykseen on vaikuttanut kuljetusmäärien kasvun lisäksi muutosohjelman avulla aikaansaatu säästö.
VR-Radan (VR Track Oy marraskuun
alusta) liikevaihto pieneni selvästi viime
vuoden lukemista. Liikevaihtoa yhtiölle
kertyi neljänneksellä 83,3 miljoonaa euroa,
kun edellisvuoden vastaava luku oli 95,8
miljoonaa euroa. VR-Radan arviot tulevaisuuden työtilanteesta ovat heikentyneet
merkittävästi kolmannella neljänneksellä.
Valtion rahoitus radanpidon töihin on laskenut selvästi, mikä heijastuu VR-Radan
työllisyystilanteeseen. Lisäksi kilpailijalle hävityt viisivuotiset kunnossapitourakat ovat heikentäneet yhtiön tulevaisuudennäkymiä.
Uudet sporttifestarit kokoavat ay-liikkujat yhteen
 Ensi vuonna käynnistyy TUL:n ja
ammattiyhdistysliikkeen yhteistyönä AySporttifestarien ketju. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään 21.—22. toukokuuta Lappeenrannassa.
Festarit kokoaa yhteen ay-väkeä perheineen eri urheilulajien mestaruuskilpailuihin, harrastelajeihin, seminaareihin, kokouksiin ja lajikokeiluihin.
Mestaruuksista kilpaillaan kesällä jalkapallossa, lentopallossa, maastojuoksussa,
petankissa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Talvilajeina ovat hiihto, pilkki,
pöytätennis, salibandy, sulkapallo ja urheiluammunta (ilma-aseet). Järjestäjistä ja olosuhteista riippuen on mahdollista järjestää
kilpailuja kesällä myös suunnistuksessa,
kädenväännössä ja kirkkovenesoudussa.
4
Osallistumisoikeus ay-mestaruuskisoihin
on SAK:n alaisten ammattiliittojen jäsenillä. Parhaillaan ovat käynnissä neuvottelut
myös muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa osallistumisesta Sporttifestareille.
Festareiden luonteen mukaisesti viikonloppu on täynnä muitakin tapahtumia.
Koko perheelle suunnatun ohjelman lisäksi luvassa on aina iltaohjelmaa, joka sisältää kulttuuritarjontaa ja viihdettä. Festarit
näkyy ja kuuluu myös kunkin paikkakunnan keskeisillä tapaamisareenoilla kuten
toreilla ja puistoissa. Tapahtuman yhteydessä järjestettävät lajikokeilut ovat avoimia kaikille paikkakuntalaisille.
Lisätietoja: www.tul.fi
ISTOCKPHOTO
Liikenne- ja erityisalojen
työnantajat fuusioituvat
Nimimuutoksia
VR:n liikenimissä
 Oy VR-Rata Ab:n virallinen nimi
muuttui tämän vuoden marraskuun
alusta. Yhtiön uusi nimi on VR Track
Oy. Lisäksi logistiikkayritykset Transpoint-yhtiöt ja VR Cargo yhdistyivät. Samalla VR otti käyttöönsä uuden
yhteisen liikemerkin VR Transpointin. VR Transpoint on Suomen suurin
logistiikkakonserni.
 Neljän työnantajaliiton hallitukset ovat
tehneet aiesopimuksen liittojen toimintojen yhdistämisestä. Sopimuksen osapuolia ovat Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto
TIKLI ry. Yhteiselon on määrä alkaa ensi
vuoden alusta.
Kukin liitto päättää yhdistymisestään
jäsenistön kokouksissa tämän vuoden
aikana. Liittojen mukaan yhdistymisen
tavoitteena on luoda riittävän vahva, toimintakykyinen ja kustannustehokas työnantajaliitto sekä koota merkittävä määrä
palvelualojen yrityksiä yhden Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliiton alle.
Uuden liiton tehtäviksi liitot määrittelevät tehokkaan työehtosopimustoiminnan,
työ- ja sosiaali-, eläke- ja vakuutuslainsäädännön asiantuntijapalvelut, koulutus- ja
asianajopalvelut, työmarkkina- ja elinkei-
nopoliittisen edunvalvonnan, vahvan viestinnän, tilastojen, ennusteiden ja analyysien laatimisen, dynaamisen työmarkkinoiden kehitysjohtajuuden sekä Suomen
tulevaisuusvision rakentamisen. Yhdistymisellä ei ole lyhyellä aikavälillä vaikutusta työehtosopimusrakenteisiin tai neuvottelusuhteisiin.
Liitot noudattavat yhdistymisaikeissaan EK:n tahtoa, sillä se on jo pitkään
tavoitellut suurempien kokonaisuuksien
luomisia jäsenjärjestöjen piirissä. Uuden
liiton jäsenyritysten määrä on noin 1665
ja niiden palveluksessa työskentelee noin
143.700 henkilöä. Jäsenyritysten henkilöstömäärällä mitattuna liitto tulee sijoittumaan EK:n kolmen suurimman jäsenliiton joukkoon.
Toiminta jaetaan päätoimialaryhmiin,
joita ovat tässä vaiheessa logistiikka, yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut.
Miksei työntekijöihin luoteta?
 Teollisuuden työntekijät joutuvat
monissa yrityksissä menemään lääkäriin
heti ensimmäisenä sairauspäivänä, kun
saman työpaikan toimihenkilöt voivat
olla kolme päivää sairaana omalla ilmoituksella.
Käytäntö saattaa olla vastoin työsopimuslain vaatimaa tasapuolisen kohtelun
velvoitetta, totesi SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä järjestön työympäristöseminaarissa.
— Kysymys kuuluu, miksi työntekijöihin ei luoteta. Johdon pitäisi luottaa kaikkiin työntekijöihin ammattiryhmään katsomatta, Erkkilä sanoo.
Myös työterveyshuollon palvelujen tulee
olla kaikille henkilöstöryhmille samat. Täs-
tä on myös korkeimman oikeuden päätös.
Sairauspoissaolokäytännöt määritellään kunkin alan työehtosopimuksessa.
Erilaiset säädökset työntekijöille ja toimihenkilöille ovat vanhanaikaisia ja ne tulisi
SAK:n mukaan pikaisesti yhdenmukaistaa.
Myös sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että 1—3 päivää kestävissä sairauksissa tulisi työntekijän suullisen ilmoituksen
ensisijaisesti riittää. Silti käytännöt työpaikoilla vaihtelevat.
— Pakollisista lääkärikäynneistä pikkuflunssissa aiheutuu vaivaa ja ylimääräisiä
kustannuksia. Esimerkiksi paperiteollisuudessa on havaittu, että sairauspoissaolot
lyhenevät, kun työntekijän oma ilmoitus
riittää.
ISTOCKPHOTO
5
Painavasana
Historiallinen päätös
tuo puhtia edunvalvontaan
R
autatieläisten Liiton valtuusto hyväksyi viime kokouksessaan liittofuusiomme Julkisten
ja hyvinvointialojen liitto JHL:n
kanssa. Molempia liittoja yhdistää ajatus
julkisten palveluiden edunvalvonnasta.
Sopimuksen allekirjoitustilaisuuden
yhteydessä julkaistussa ensimmäisessä
joukkoliikennebarometrissa suomalaiset
mieltävätkin julkisen liikenteen vahvasti peruspalveluksi. Edes puoluekanta ei
oleellisesti vaikuta kansalaisten kantoihin, vaan yhteensä 79 % suomalaisista toteaa julkisen liikenteen olevan peruspalvelu.
Puoluekanta heijastuu lähinnä näkemyksiin siitä, tulisiko joukkoliikenne järjestää kilpailuttamisen kautta. Kokoomuslaisista tätä mieltä on 63 %, mutta demareista 55 % ja vasemmistoliittolaisista
peräti 81 % on täysin päinvastaista mieltä.
Ulkoistamisen ja kilpailuttamisen pelätään ennen kaikkea heikentävän junaturvallisuutta, palveluiden saatavuutta eri
puolilla maata sekä vaikuttavan negatiivisesti työehtoihin.
Muutenkin joukkoliikennebarometri osoitti, että kansalaisten mielestä julkinen liikenne nauttii suurta arvostusta.
Vaikka viime talven ongelmat näkyvätkin
kaukojunaliikenteen profiilissa, pidetään
kaukojunaa periaatteessa mukavimpana
matkustustapana.
Raideammattilaisten yhteisjärjestö
JHL:n perustaminen tuo toimintaamme
mukaan myös metro- ja raitiotieliikenteen
väkeä. Kun heidän reilua tuhatta jäsentä
edustavat yhdistyksensä ovat hakeneet
uuden järjestön jäsenyyttä, kutsutaan
6
yhdistyksistä edustajat hallitukseemme
ja valtuustoomme puhe-, läsnäolo- ja esitysoikeudella.
Täysivaltaisia edustajia he ovat seuraavassa edustajakokouksessa keväällä 2013.
Vastaavasti Rautatieläisten Liiton osastojen tulee hakea JHL:n jäsenyyttä ja ottaa
käyttöönsä sen mallisäännöt mahdollisimman pian, mutta viimeistään kevätkokouksissa 2011. Tästä aiheesta lähetetään osastoille ohjeet yhteiskirjeen muodossa.
Uuden järjestön synty antaa aiempaa
paremmat mahdollisuudet varautua raideliikenteen mahdollisesti laajentuvaan kilpailuun sekä lisää oleellisesti järjestöllistä
voimaa. Helsingin seudun liikenteen (HSL)
ja VR:n suuntaan tapahtuvaan edunvalvontaan saadaan niin ikään uutta puhtia.
Yhteiskuntavaikuttamisen lisävoimaa
tarvitaan esimerkiksi parasta aikaa eduskunnassa olevan rautatielain käsittelyn
kaltaisiin tilanteisiin. Rautatielaki — samoin
kuin EU:ssa valmistelussa oleva neljäs rautatiepaketti — lähtevät nimittäin siitä, että
VR:n kunnossapitoverkosto tulisi avata
myös kilpailijoille, mikäli muualla markkinoilla kunnossapitopalveluita ei ole tarjolla.
Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi HSL-alueella peräti 70 % rautateiden matkoista. Lisäksi kun lasketaan
mukaan kaukoliikenteen junat ja se tosiasia, että monien suurten kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt JHL:ään, on
selvää, että matkustajaliikenteessä voimaa riittää.
Kokonaan uusi rajapinta löytyy kuitenkin tavaraliikenteen ja kuntaomisteisten
satamien puolelta. Yhteisen järjestövoi-
Uuden järjestön jäsenkunta hoitaa esimerkiksi
HSL-alueella peräti 70 %
rautateiden matkoista.
Lisäksi kun lasketaan
mukaan kaukoliikenteen
junat ja se tosiasia,
että monien suurten
kaupunkien bussiliikenne on järjestäytynyt
JHL:ään, on selvää, että
matkustajaliikenteessä
voimaa riittää.
man arviointi tuleekin tehdä ensi kevään
aikana. Lisäksi Destian työntekijät kuuluvat JHL:ään, joten sieltäkin löytyy yhteinen rajapinta.
Kevään aikana liittofuusion tiimoilta
toteutetaan lisäksi uusi laaja aluekierros
JHL:n neljääntoista aluetoimistoon nojautuen. Niissä määritetään yhdessä, mitä palveluja aluetoimistot raideliikenteelle tarjoavat.
Rautatieläisjärjestömme yli satavuotisessa historiassa käännettiin siis todella
painava lehti.
Vesa Mauriala
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja
Sopimus hoitoon ohjauksesta
ei estä irtisanomista
Olen sopinut työnantajan kanssa alkoholin käytöstä johtuvasta hoitoon ohjauksesta. Työnantaja on kuitenkin samanaikaisesti aloittanut irtisanomismenettelyn alkoholin
käytöstä johtuvan töistä poissaolon vuoksi. Onko tämä
sallittua?
Raideammattilaisten uusi ilme
 Uuden Raideammattilaisten yhteisjärjestön ilme on valmis. Ilmettä on rakennettu yhdessä mainostoimiston kanssa.
Se noudattelee väreiltään ja muotokieleltään JHL:n visuaalista ilmettä.
Logona käytetään Raideammattilaisten
yhteisjärjestö JHL:ää ja JHL:n pyöreää logomallia. Yhteisjärjestön omia materiaaleja
kuvittaa lisäksi osa siipipyörää yhdistettynä JHL:n pyöreään logoon, jotka yhdessä
muodostavat hammasratakset. Hammasratasta ei kuitenkaan käytetä yhteisjärjestön logona vaan kuvittavana elementtinä.
Lipuissa ja viireissä vanha siipipyörä säilyy entisellään. Näin siipipyörä jää kunnioittamaan yhteisjärjestön tilaisuuksia kunniapaikalla.
Järjestön omia tilaisuuksia varten on
suunniteltu kaksi roll-upia, joissa toisessa raideliikennettä yhdistävänä kuvituksena on graafinen raide ja hammasratakset.
Raideammattilaisten kotisivut uudistuvat ensi vuoden alkupuolella.
 Kysymys on itse asiassa siitä, onko
työnantaja hoitoon ohjauksesta sopimalla samalla luopunut oikeudestaan
harkita työsuhteen päättämistä, jos työsuhteen päättämisen perusteet muutoin
ovat olemassa.
VR:llä on menettelyohjeet alkoholin
käytön valvonnasta ja toimenpiteistä
päihteiden väärinkäytön johdosta. Näiden ohjeiden mukaan päihdeongelman
ilmetessä on työpaikalla välittömästi
ryhdyttävä toimenpiteisiin hoitoon ohjauksen järjestämiseksi. Toisaalta ohjeissa
mainitaan, että päihteiden väärinkäyttötilanteissa on aina harkittava, ovatko työsuhteen jatkamisen edellytykset
olemassa. Päihteiden väärinkäyttötapauksissa työsuhteen jatkamisen arviointi koskee kaikkia, niin junaturvallisuuskuin muissakin tehtävissä palvelevia.
Kutakin tapausta tulee arvioida yhdenmukaisesti keskenään samankaltaisissa
tapauksissa siten, että menettelytapaperiaatteet ovat kaikille samat.
Yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi tulee kaikissa työpaikoilla
ilmenneissä päihteiden väärinkäyttötapauksissa olla yhteydessä VR-Yhtymän hallinto-osastoon toimintaohjeen
saamiseksi.
Ohjeista on siis todettavissa, ettei hoitotoimenpiteisiin ryhtyminen sulje pois
mahdollisuutta päättää työsuhde. Näin
ollen VR:n ei yleensä voida katsoa pelkästään hoitoon ohjausta koskevan
sopimuksen ja maksusitoumuksen antamisella tarkoittaneen luopua vetoamasta työntekijän alkoholin väärinkäytöstä
johtuneeseen työsuhteen päättämisperusteeseen.
Jos hoitotoimenpiteistä työsuhteen
jatkumisen edellytyksenä on nimenomaan sovittu tai työnantajan on muutoin näytetty sitoutuneen jatkamaan
työntekijän työsuhdetta, ei oikeutta
työsuhteen päättämiselle kuitenkaan
ole. Asiasta pitäisi nimenomaan sopia,
ettei tahattomia väärinymmärryksiä
pääse tapahtumaan.
Hoitoon hakeutuminen ei tietenkään
sellaisenaan ole mikään työsuhteen
päättämisperuste, jos työntekijä ei ole
ollut päihtyneenä töissä, hänellä ei ole
päihteiden käytöstä johtuvia poissaoloja töistä eikä päihteiden käyttö ole vielä
vaikuttanut hänen kykyynsä siten, ettei
hän pystyisi tekemään työsopimuksen
mukaista työtä.
Jari Kiviharju
lakimies
ISTOCKPHOTO
7
VALTUUSTOUUTISIA
Rautatieläiset
liittyvät JHL:ään
Rautatieläisten Liitto teki marraskuussa ay-historiaa. Se on luomassa Suomeen
merkittävää raideliikennealan ammattijärjestöä ja edunvalvojaa Raideammattilaisten
yhteisjärjestöä — raideliikenteen vahvinta maanlaajuista edunvalvojaa.
 Rautatieläisten Liitto liittyy Julkisten
ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto hyväksyi marraskuun lopussa Rautatieläisten Liiton pohjalle rakennettavan Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
ry:n perustamissopimuksen ja järjestön
uudet säännöt. JHL:n edustajisto hyväksyi yhdentymisen pari viikkoa ennen rautatieläisten päätöstä.
Yhdentymisessä perustetaan JHL:n
sisälle Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry. Rautatieläisten Liiton ja JHL:n
yhdentymisen taustalla on TEAM-hanke,
jossa rautatieläiset olivat mukana. TEAM
kaatui tuolloin rautatieläisistä riippumattomista syistä, mutta Rautatieläisten Liiton edustajakokous antoi mandaatin liittovaltuustolle ja hallitukselle selvitellä muita yhdentymisvaihtoehtoja.
Uusi järjestö
vanhan pohjalle
Yhdentymisessä ei pureta Rautatieläisten
Liittoa kokonaan.
— Nyt ei olla vain lopettamassa vanhaa
vaan rakentamassa uutta merkittävää raideliikenteen ammattijärjestöä, valtuuston
puheenjohtaja Arto Kukkonen totesi.
Valtuuston päätös oli yksimielinen,
vaikka yksi soraääni mahtuikin joukkoon.
Valtuutettu Erkki Taatila esitti päätöstä
lykättäväksi ja lisäselvitysten tekemistä
aluillaan olevasta kuljetusalojen liittofuusiosta eli Lallista. Esitys ei saanut kannatusta, joten siitä ei päästy äänestämään.
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja
Vesa Maurialan mukaan yhteisjärjestön
malli on Lallin mallia itsenäisempi.
Kilpailuttaminen yhteinen kysymys
— JHL:llä ja Rautatieläisten liitolla on
paljon yhteistä. Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat kaikkien julkisesti rahoitettujen toimialojen arkipäivää, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori.
Hän arvioi, että liittojen mahdollinen
yhdistyminen tuo mukanaan yhteisen liiton edunvalvontaan lisää järjestöllistä voimaa, erityisesti raideliikenteessä. Yhdistymisen jälkeen JHL olisi selkeästi koko rataalan suurin edunvalvoja Suomessa.
Rautatieläisten liiton jäsenet tulevat
esityksen mukaan JHL:n jäseniksi, mut-
8
ta heidän edunvalvontansa järjestetään
yhteistyössä oman yhteisjärjestön kautta.
— Yhteisjärjestömalli on JHL:n ja sen
edeltäjän KTV:n edunvalvonnassa vanha ja hyväksi koettu järjestely. Ensimmäinen menneen Kunnallisten työntekijäin
ja viranhaltijain yhteisjärjestö perustettiin Helsinkiin jo 1930-luvulla, selvittää
Santamäki-Vuori.
Yhteisjärjestöt ovat huolehtineet useiden yhdistysten puolesta paikallisesta
neuvottelutoiminnasta suurissa kunnissa. Rautatieläisten osalta yhteisjärjestön
rooli on osin erilainen. Se muun muassa
linjaa neuvottelutavoitteiden asettamista
ja sopimusten hyväksymistä.
JHL:n koosta on edunvalvonnassa ja
valtion omistajapolitiikkaan vaikuttamisessa apua. Tarvittaessa suuren järjestön
voimia käytetään yksittäisten ja pienten
jäsenryhmien tukemiseen. Esimerkkinä
näistä Tuire Santamäki-Vuori mainitsee
Destian henkilöstön. Yksin heillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä sellaiseen julkisuuteen, joka nyt JHL:n kautta saavutettiin.
— Julkisuus on nykyään yksi keskeisistä
painostuskeinoista, hän kommentoi.
KUVA: KARI UUSIKUMPU
Liittopuheenjohtajat Vesa Mauriala (keskellä) Rautatieläisten Liitosta ja Tuire Santamäki-Vuori JHL:stä allekirjoittivat liittoyhdentymissopimuksen 29. marraskuuta. Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Tapio Havasto myhäilee taustalla.
Valtuutettu ja vaihtotyönjohtaja Anssi Vartiainen ei ole epäillyt hetkeäkään liittofuusion järkevyyttä.
— Olen tyytyväinen päätöksestä. Suunta on oikea, ja näen liittofuusion mahdollisuutena. Hyvää on sekin, että JHL:llä on
aluetoimistoja ja odotan tietysti sitä, että
myös rautatieläiset saavat palveluja ja neuvoja aluetoimistoista.
Edunvalvonnan
vahvistaminen tavoitteena
Maurialan mukaan yhdentymisen taustalla on tarve yhtenäistää ja vahvistaa raidealan työntekijöiden edunvalvontaa voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Näitä muutoksia ovat muun muassa
lisääntyvä kilpailuttaminen ja alihankinta, VR:n muutosohjelma, työnantajapuo-
len järjestörakenteen ja edunvalvonnan
tiivistyminen sekä EU:n kilpailupolitiikan haasteet.
— Me tarvitsemme muuttuvassa toimintaympäristössä edunvalvontaan leveämmät hartiat, Mauriala totesi.
JHL:n leveämmät harteet tarjoavat rautatieläisille osaamista muun muassa kilpailutuskysymyksissä. Vaikka JHL hoitaa
JHL ja Rautatieläisten Liitto
 JHL:ssä on yli 220 000 jäsentä ja Rautatieläisten Liitossa yli 14 000
Suuri liitto tarjoaa jäsenilleen paljon palveluja. JHL:n koulutustarjonta on laajaa
ja mahdollisuuksia lisää vielä oma opisto Raaseporin kunnassa. Edunvalvontaa
tukee myös kohtuullisen kattava aluetoimistoverkosto.
— Olen varma, että Rautatieläisten liiton jäsenet löytävät hyvin paikkansa
JHL:stä. Olemme monialainen liitto, jolla
on paljon kokemusta julkisen alan edunvalvonnasta.
jäsentä. Yhdentymisen jälkeen JHL:ssä on noin 234 000 jäsentä, jolloin se
on Suomen suurin ammattiliitto.
Rautatieläisten Liitto on toiminut rautatieläisten edunvalvojana jo vuodesta 1906. Liiton jäsenten tyypillisiä ammatteja ovat konduktööri, vaihtotyönjohtaja, järjestelymestari, junamies, asetinlaitemies, vaihdemies, rataesimies, ratatyöntekijä, kiskohitsaaja, veturiasentaja, veturisähköasentaja, sähköasentaja ja turvalaiteasentaja
Ammattiliitto JHL:n jäsenet huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista ja
turvallisuudesta monissa tehtävissä. JHL:läisten osaajien aloja ovat hoito,
hoiva, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, kasvatus, sivistys, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus
kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. JHL:n yhteisöjäseniä ovat
Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto ja Vankilavirkailijoiden liitto.
Reima Tylli
9
laajasti edunvalvontaa, neuvottelut jäävät edelleen yhteisjärjestön keskeiseksi
tehtäväksi. Työtaistelut siirtyvät yhdentymisessä JHL:n vastuulle ja JHL:n hallituksen hyväksymät työtaistelut rahoitetaan JHL:n kassasta.
Vuoden siirtymäaika
Liittoyhdentymistä on valmisteltu kuluva vuosi ja siirtymäajaksi on varattu ensi
vuosi. Raideammattilaisten yhteisjärjestöön voivat jatkossa rautatieläisten lisäksi liittyä JHL:n metro- ja raitioliikenteen
ammattiosastot.
JHL:n sopimuksellinen edunvalvonta
tapahtuu sektoreittain. Jäsenet ovat JHL:n
täysvaltaisia jäseniä. Myös eläkeläiset voivat olla jäseninä, mutta heillä ei ole äänioikeutta.
Rautatieväen edunvalvonta kuuluu yksityiseen sektoriin. Joukkoliikenteessä JHL
edustaa raideammattilaisten lisäksi myös
julkisen bussiliikenteen kuljettajia.
Rautatieläisten Liitosta tulevat jäsenet
osallistuvat täysin oikeuksin JHL:n seuraaviin edustajistovaaleihin, jotka pidetään
alkuvuonna 2012.
Rautatieläisten liiton koko henkilökunta siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden
mukaisesti JHL:n palvelukseen.
Lauri Lyly
Ay-liike käänsi
eläkekeskustelun
oikeaan asentoon
en
an sosiaalin
v
r
u
t
e
k
lä
e
ö
Ty
yys
inen kestäv
ll
e
d
u
lo
a
t
ja
lä
työntekijöil
s
jo
,
e
e
n
a
r
pa
iin
uus pitemp
is
ll
o
d
h
a
m
on
työuriin.
Maarit Uusikumpu
Rautatieläisten Liiton valtuuston jäsen
Anssi Vartiainen pitää liittofuusiota oikeana suuntana.
10
 SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly
pitää ay-liikkeen ansiona sitä, että eläkekeskustelu on kääntynyt palkansaajan kannalta oikeaan suuntaan.
— Eläkeiännoston sijaan nyt puhutaan työllisyydestä, koko työurasta, työelämän laadusta, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja eläkejärjestelmästä.
Hän pitää tärkeänä, että työeläkkeiden taso saadaan riittäväksi ja rahoitus
kestäväksi.
— Työeläketurvan sosiaalinen ja
taloudellinen kestävyys paranee, jos
työntekijöillä on mahdollisuus pitempiin työuriin. Erityisesti nuorten ikäpolvien on voitava luottaa eläkelupauksiin
ja -järjestelmään.
Hänen mukaansa työelämässä on
silloin jotain vialla, jos ihmiset joutu-
vat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän rakentaisi työmarkkinajärjestelmään työurasopimuksen, jossa katsotaan palkansaajille tärkeitä asioita,
kuten työelämän osaamisen parantaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden syiden
torjuminen, eläkkeiden riittävä taso ja
rahoitus, työttömyysturvasta huolehtiminen ja harmaan talouden kitkeminen.
Hän peräsi tupon jälkeiseen aikaan
uusia työskentelytapoja ay-liikkeen
yksituumaisuuden ja yhteisen tahtotilan saamiseksi.
— Suomalaisessa yhteiskunnassa on
suuria haasteita. Ongelmana on työn
kohtaanto ja osaaminen. Myös huoltosuhde menee kiistämättä huonompaan
suuntaan. Julkinen puoli joutuu miettimään palvelurakennettaan uudestaan.
JaaEi
Kiinalainen juttu
ISTOCKPHOTO
D
Lisäksi jokainen kilpailee siitä, kuka
saa tehdä työtä tulevaisuudessa.
Lyly pitää sosiaaliturvaa ay-liikkeen ydinkysymyksenä ja sitä, miten
se hoidetaan.
— Ay-liikkeen on kyettävä hoitamaan sosiaaliturvan lisäksi työllisyyttä, parantamaan palkansaajan ostovoimaa, kehittämään työelämän lainsäädäntöä ja torjumaan harmaata taloutta.
Ostovoiman turvaamiseksi hän
esitti Elinkeinoelämän yksipuolisen
palkkakaton vastapainoksi yhteistä
ay-liikkeen palkankorotustavoitetta.
Lyly puhui Rautatieläisten Liiton
liittovaltuuston kokouksessa marraskuussa.
Teksti ja pieni kuva: Maarit Uusikumpu
emokratiat ovat huonoja radanrakentajia. Neljän vuoden välein valittavat poliitikot kaihtavat investointeja, joiden laskut lankeavat heti, mutta hyödyt korjataan
vasta vuosikymmenten kuluessa. Jo uuden
radan valmistuessa rahaa rataan hassanneet päättäjät on voitu vaihtaa vaaleissa
uusiin.
Suomenkin rataverkon perusta on rakennettu itsevaltaisten suuriruhtinaiden
eikä vaaleilla valittujen presidenttien valtakaudella. Nyky-Suomessa jokainen pieni oikoradanpätkä on suuri uutinen, jonka hintaa päivitellään pitkään. Rikkaan
Suomen tasavallan rahat kun eivät tahdo
riittää edes köyhän suuriruhtinaskunnan
rakentamien ratojen kunnossapitoon.
Poliitikkojen on helppo säästää kunnossapidosta, sillä mitään dramaattista
ei tapahdu heti. Kun sama kuitenkin toistuu vuodesta toiseen, tekemättä jäävät
huollot ja korjaukset kasautuvat ja alkavat
näkyä. Esimerkiksi kun kunnat säästivät
1990-luvun lamavuosina koulurakennusten kunnossapidosta, siitä maksettiin kova
korko homeremontteina ja sairastuneina
oppilaina. Nyt sama toistuu rautateillä.
Vielä muutama vuosi sitten täsmällisyys oli rautatieliikenteen suurin kilpailuetu. Junien mukaan saattoi tarkastaa
kellonsa! Nyt vuosien laiminlyönnit alkavat kostautua, ja saamme lukea junaliikenteen pykivän harva se viikko. Vaikka valtaosa junista kulkee edelleen aikataulussa, matkustajien luottamus horjuu: ”Tulin
autolla, kun halusin varmasti olla ajoissa
perillä.”
Rautateiden tulevaisuutta rakennetaan
totalitaarisessa Kiinassa. Vuoden 2012 loppuun mennessä kiinalaiset suunnittelevat rakentavansa noin 100.000 kilometriä
uusia rautateitä, joista luotijunaratoja noin
13.000 kilometriä. Pelkästään luotijunaratoja siis rakennetaan tuplasti koko Suomen rataverkon verran! Kiinan rautatieministeriön suurin ylpeydenaihe on Harmony Express, Kiinassa kehitetty maailman
Demokratiat ovat huonoja radanrakentajia.
Neljän vuoden välein
valittavat poliitikot
kaihtavat investointeja,
joiden laskut lankeavat
heti, mutta hyödyt korjataan vasta vuosikymmenten kuluessa.
nopein luotijuna, jonka 350 km/h matkanopeus tekee siitä ekologisen vaihtoehdon
lentoliikenteelle.
Myös demokraattisessa Suomessa
pitäisi uskaltaa ajatella liikenneinvestointeja pitkällä, vuosikymmenten, jopa
vuosisatojen perspektiivillä. 1800-luvulla
tehdyt rautatieinvestoinnit määrittelevät
edelleen Suomen yhdyskuntarakennetta!
Rautatiet loivat edellytykset Suomen teollistumiselle, ja kaupungit kasvoivat ratojen varrelle.
Ratojen, teiden ja laajakaistan kaltaisista koko yhteiskuntaa muovaavista investoinneista päättäessämme meidän tulisi miettiä, miltä me haluamme Suomen
näyttävän paitsi 2020- myös 2100-luvulla.
Nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat aivan
yhtä kauas tulevaisuuteen kuin Suomen
suuriruhtinaskunnassa 1800-luvulla tehdyt päätökset.
Jyrki J.J. Kasvi
kansanedustaja, liikenne- ja
viestintävaliokunnan jäsen
vihreiden varapuheenjohtaja
11
Kansalaiset pitävät julkista
liikennettä peruspalveluna
 Enemmistö kansalaisista pitää julkista
liikennettä peruspalveluna. Edes puoluekanta ei aiheuta suurta mielipidehajontaa.
Tämä selviää marraskuussa julkaistusta Raideliikenneammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n teettämästä joukkoliikennebarometrista. Tutkimuksessa selvitettiin
kansalaisten suhtautumista joukkoliikenteeseen muun muassa palveluiden laadun,
ympäristövaikutusten sekä joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta. Barometri on ensimmäinen valtakunnallinen
joukkoliikenneselvitys Suomessa.
Raideliikenne ympäristöystävällisin tapa matkustaa
Enemmistö kansasta pitää neljästä liikennemuodosta vain raideliikennettä selkeästi ympäristöystävällisenä. Väestöstä jopa
86 % pitää raideliikennettä erittäin tai melko ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Noin puolet väestöstä arvioi myös vesiliikenteen ympäristöystävälliseksi.
Maantie- ja lentoliikenteestä suomalaiset ovat varsin yksimielisiä. Valtaosa ei
pidä niitä juurikaan ympäristöystävällisinä. Kansalaisista joka toinen sanoo, että
lentoliikenne ei ole millään muotoa ympäristöystävällinen.
Tärkein kehityskohde rautateiden
kunnon parantaminen
Enemmistö kansalaisista pitää linja-autojen kuntoa ja ajantasaisuutta kaukoliikenteessä erittäin tai melko hyvänä. Käsityksiä, joiden mukaan kaukoliikenteen linjaautojen kunto olisi heikko, ei juuri esiinny.
Samaa mieltä ovat myös ne, jotka ovat
käyttäneet linja-autoa matkustamiseen
viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Kansalaiset arvostavat
julkisen liikenteen palveluja
Enemmistö suomalaisista antaa arvosanan hyvä julkiselle liikenteelle yleensä. Parhaiten eri liikennemuodoista koko
väestön keskuudessa pärjää lentoliikenne. Yli puolet vastaajista arvioi lentoliikenteen palvelut erittäin tai melko hyviksi.
Kansalaiset arvostavat myös linja-autoliikenteen ja kaukojunaliikenteen palveluja. Vähiten hyviä arvosanoja palveluille
kohdentuu paikallisjunaliikenteeseen ja
metro- ja raitiovaunuliikenteeseen. Viimemainittujen osalta vertailua haittaa se,
että huomattava osa kansasta ei osaa arvioida niitä.
Käsitykset julkisen liikenteen palveluista muuttuvat, kun suhtautumista tarkastellaan liikennemuodon käytön mukaan. Metroa tai raitiovaunua viimeisen vuoden aikana käyttäneet ovat valtaosin tyytyväisiä
palvelutasoon. Myös lentokonetta käyttäneistä kolme neljästä antaa hyvän arvosanan lentoliikenteen palveluille. Täysin tyytyväisiä on kuitenkin selvästi vähemmän
kuin metro-/raitiovaunuliikenteen osalta.
Kaikkien julkisen liikenteen muotojen
kohdalla hyvien arvosanojen osuus ylittää selvästi huonojen arvosanojen määrän. Kaukojunien ja kaupunkiseutujen linja-autojen käyttäjät ovat vähiten tyytyväisiä asianomaisiin palveluihin.
12
Tutkija Juhani Pehkonen esitteli joukkoliikennebarometrin tuloksia Helsingissä.
etri 2010:
Joukkoliikennebarom
eeseen
tuminen joukkoliikent
Suomalaisten suhtau
Tutkimuksen taustatiedot
Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Tutkimusaineisto koottiin Gallup Kanavalla 20.–27. elokuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.105. Vastaajat edustavat
maamme 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tulosten luottamusväli on keskimäärin vajaat + 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimus luettavissa www.rautl.fi
1
jestö JHL
i 2010
yhteisjär
arometr
ikennebsten
Raideam
Joukkolimattilai
Selvästi vähemmän tyytyväisiä suomalaiset ovat maanteiden ja rautateiden kuntoon sekä junien kunto- ja ajantasaisuuteen paikallisliikenteessä. Suomalaisista
kaksi viidestä arvioi maanteiden kunnon
hyväksi ja kolmannes huonoksi. Rautateiden kuntoa kiittelee reilu neljännes ja
lähes yhtä suuri osa kansalaisista arvioi
rautateiden kunnon huonoksi.
Suomalaisilta ei saada yksiselitteistä vastausta siihen, mihin tulisi ensisijaisesti
panostaa liikenneolojen parantamiseksi. Yli neljännes perusparantaisi ensisijaisesti maanteitä ja noin neljännes ratoja.
Rahaa ja
työmatkaliikenne raiteille
Kolme neljästä uskoo, että toimiva rataverkko parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia
maassamme. Tämän takia ei ole yllättävää
se, että lähes kolme neljästä kannattaa raideliikenteen väylien ylläpitoon käytettävien määrärahojen korottamista. Tästä asiasta vallitsee kansalaisten keskuudessa
poliittinen yksimielisyys.
Enemmistö kansalaisista rakentaisi
myös uusia ratayhteyksiä, jotta liikennettä saadaan siirrettyä maanteiltä raiteille.
Joka toinen kannattaa sitä, että asutuskeskusten joukkoliikenne ja työmatkaliikenne
hoidettaisiin pääsääntöisesti raideliikennettä kehittämällä. Ehdotusta kannattavat
etenkin pää-kaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvat, joita asia lähinnä koskeekin.
Enemmistö kansasta vastustaa ruuhkamaksujen ja tietullien käyttöönottoa
henkilöautoliikenteessä. Vain neljännes
väestöstä suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Sekä yksityisautoa ajavat että julkisia liikennevälineitä käyttävät suhtautuvat asiaan kielteisesti. Ainoa ryhmä, jossa enemmistö kannattaa ruuhkamaksuja,
ovat vihreiden tukijat.
Kilpailuttaminen vaarantaa
turvallisuuden
Kansalaiset arvostavat joukkoliikennettä.
Rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle olisi kansalaisten mielestä kielteisiä vaikutuksia palveluiden saata-
vuuteen eri puolilla maata, junalla matkustamisen turvallisuuteen sekä rautateillä
työskentelevien työolosuhteisiin. Kansalaiset epäilevät myös, että junien kunto ja
laitteiden ajan-tasaisuus heikentyisivät
nykyisestä.
Suomalaiset uskovat kuitenkin, että
matkustamisen hinta ja palveluiden laatu
paranisivat, mikäli rautateiden henkilöliikenne Suomessa avattaisiin täydellisesti
kilpailulle ja hajautettaisiin siten, että yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä
Ylemmät toimihenkilöt uskovat, että
palveluiden laatu paranisi, jos yksityiset
junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan
raideliikenteessä. Samalla he uskovat muita useammin, että junalla matkustamisen
turvallisuus ja palveluiden saatavuus eri
puolilla maata heikkenisivät.
Ensisijainen
vastuu valtiolla
Tutkimuksessa kysyttiin näkemystä siitä,
kenellä on vastuu raideliikenteen kehittämisestä maassamme. Enemmistö kansasta on sitä mieltä, että ensisijainen vastuu
on valtiolla. Toissijaiseksi vastuun-kantajaksi valtion rinnalle nousee VR. Kansalaiset eivät halua vierittää vastuuta raideliikenteen kehittämisestä alueellisen tason
toimijoille tai elinkeinoelämälle.
Valtion ensisijainen vastuu korostuu
ikääntyneiden, hyvin koulutettujen ja
ylempien toimihenkilöiden vastauksissa.
Nuorilla, opiskelijoilla ja työntekijöillä on
keskimäärää useammin taipumusta vierittää vastuuta VR:lle.
Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu
13
Vieraat haalarit kismittävät
Hyvinkään konepajalla
Hyvinkään konepajalla vilahtelee yhä useammin muitakin kuin VR:n oranssisinisiä haalareita. Vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö kismittää konepajan vakituista henkilökuntaa.
Hyvinkään konepajan työsuojeluvaltuutettu Hannu Nurminen (vas.) ja pääluottamusmies Sakari Helander pitävät runsasta vuokratyövoiman käyttöä epäterveenä ilmiönä.
14
 Konepajan pääluottamusmies Sakari
Helanderin mukaan vuokratyövoiman
osuus paisuu koko ajan.
Lokakuun 21. päivän tilasto kertoo, että
vuokratyöntekijöitä oli 121 henkilöä, joka
on noin 30 % työvoimasta. Heistä 80 oli
asentajia tuotannossa.
— Se on suuri ongelma, vaikka kaikkia
näitä töitä ei olisi voitu tehdä ilman heitä,
mutta tilanne on paisunut liikaa ja on nyt
epäterve, Helander toteaa.
Myös työsuojeluvaltuutettu Hannu
Nurminen on huolestunut vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä.
— Ensin vuokramiesten piti tulla vain
purkutöihin, mutta nyt alkaa näyttää siltä,
että he luikertelevat kaikkiin töihin. Työehtosopimuksessa sanotaan, että vuokramie-
Elektroniikka-asentajille riittää töitä,
sillä elektroniikka junissa on lisääntynyt. Työn ääressä elektroniikka-asentajat Pauli Penttinen ja Hannu Vaittinen. 
hiä käytetään vain ruuhkahuippuihin, mutta osa vuokramiehistä on ollut jo kuusikin
vuotta täällä, Nurminen kertoo.
Helanderin mukaan VR:n ydinosaamista vaativat työt tehdään kuitenkin vielä VR:n omana työnä.
Hän ei osaa tarkkaan määritellä, mikä
olisi sopiva vuokratyöntekijöiden ja vakituisen henkilöstön määrä.
— Tilanne elää, ja vuokramiehet toimivat toki työvoimapuskurina, mutta ensisijaisesti pitäisi tarjota konepajalta töitä omalle väelle ja ratapuolen irtisanomisuhan alla oleville ja vasta sitten muille.
Uskon, että ratamiehille löytyisi konepajalta töitä, jos vuokratyövoiman käyttöä
vähennetään.
Helander on ottanut vuokratyövoiman
useaan otteeseen esille, mutta VR ei ole
luvannut vähentää vuokratyövoiman käyttöä olennaisesti.
Työt konepajalla sujuvat vakituisen ja
vuokratyövoiman välillä kuitenkin ilman
suuria ristiriitoja. Nurminen näkee kuitenkin muita ongelmia vuokramiesten
käytössä.
— Vuokramiehet eivät sitoudu samalla tavoin kuin vakituiset ja uudet on aina
koulutettava. Ja tuleeko vuokratyövoiman
käyttö lopultakaan vakituista työvoimaa
halvemmaksi.
Töiden siirtämistä konepajalta vieraisiin käsiin on toteutettu myös ulkoistamalla. Osa töistä teetetään alihankintana
muun muassa vaunujen ja veturien maalaus ja teippaus. Konepajalla ei ole uustuotantoa, vaan sen ydintoimintoja ovat
kaluston peruskorjaus ja saneeraus sekä
isojen komponenttien vaihdot.
VR:llä on menossa nk. Dynamo-hanke,
jossa konepajojen ja varikkojen toimintoja
Veijo Hakkarainen kokoaa ajomoottoreita Hyvinkään konepajalla.
Hyvinkään konepajalla VR:n kalusto saa uuden ilmeen. Osa uudistustöistä
tehdään alihankintana. Harry Vilkman saumojen viimeistelytöissä.
tarkastellaan uusiksi. Hankkeella haetaan
tehokkuutta ja säästöjä. Helanderia vaivaa
epätietoisuus, mitä Dynamo tuo tullessaan
ja säilyvätkö työt Hyvinkäällä.
Myös asentaja Harry Vilkman epäilee, että muutosta tuskin tulee ainakaan
parempaan suuntaan. Vilkmanilla on pitkä työura konepajalla, ja hän jää eläkkeelle neljä vuoden päästä.
— VR:n henkilöstö on kuoleva voimavara. Ulkopuoliset tekee jo nyt paljon töitä
täällä. Rautatieläisidentiteetti murtuu koko
ajan. Yhteishenki ei ole enää entisellään.
Omista ja Vilkmanin epäilyksistä huolimatta Helander haluaa uskoa Hyvinkään
konepajan tulevaisuuteen, mutta se edellyttää satsauksia pajaan.
— Nyt kehitys jumittuu vanhoihin halleihin. Uusia halleja kaivataan. Hyvinkään konepajan valtti on sen sijainti pääradan kupeessa ja laaja-alaisuus. Täällä on
moniosaamista.
Helanderin mukaan Hyvinkään konepaja on auttanut myös muita VR:n yksiköitä.
— Viime talven huonoilla keleillä autettiin Ilmalan varikkoakin muun muassa
Sm4 kaluston V50-huolloissa ja Sr2telien
vaihdossa.
15
Vesa Taam VR Rata Oy:stä (nykyinen VR Track Oy) esittelee metron automaattiovien pilottia Vuosaaren metroasemalla.
Metron automatisointi
monikansallinen jättihanke
Helsingin metron automatisointi on täydessä vauhdissa. Jättihankkeen kimpussa häärivät niin monikansalliset kuin kotimaisetkin toimijat. Tekniikka tulee Saksasta, asennukset
tekee VR Track Oy, asemien automaattiovet tulevat Ranskasta ja tilaaja on Helsingin
kaupungin HKL-liikelaitos.
 Helsingin kaupunginvaltuusto kirjoitti pari vuotta sitten sopimuksen Siemensin kanssa Helsingin metron automatisoinnista. Hanketta oli jo sitä ennen
valmisteltu useita vuosia. Automaattimetron asennuksista tehtiin kuusi tarjousta, ja VR Track Oy (silloinen VR Rata
Oy) veti pisimmän korren. Yhteistyö Siemensin kanssa ei ole VR:lle uutta, vaan
sillä on kokemusta myös Siemensin vanhasta tekniikasta.
Automatisointi maksaa arviolta noin
115 miljoonaa euroa. Tämä kattaa Helsingin puolen kustannukset. Lisäksi länsimet-
16
ron automatisointi maksaa noin 60 miljoonaa. Nämä summat sisältävät varsinaisen
automatisoinnin lisäksi myös laituriovet ja
junien apujärjestelmät, kuten kameravalvonnan ja paloilmoitusjärjestelmän.
Helsingin automaattimetro on valmistuttuaan miehittämätön metro (UTO unattended train operation) eli junassa ei ole
lainkaan henkilökuntaa. Liikenteenohjaajat tarkkailevat metroliikennettä valvomosta käsin ja ohjaavat järjestelmän toimintaa. Vastaavia järjestelmiä on muun
muassa Kööpenhaminassa, Pariisissa ja
Lontoossa.
Automaattimetroja voidaan kuitenkin poikkeustilanteessa ajaa junan ohjaamosta perinteiseen tapaan. Järjestelmä mahdollistaa
sekä yksittäisen junan käsinajon automaattijunien seassa että koko liikenteen hoitamisen vanhaan malliin. Käsinajolla ei kuitenkaan ole mahdollista ajaa yhtä tiheällä
vuorovälillä kuin automaatilla.
Näkymätön
muodonmuutos
VR Trackin projektipäällikkö Vesa Taamin mukaan metrohanke työllistää Siemensin urakan puitteissa parisen vuotta
Vanhat ohjaamot jäävät metrojuniin, vaikka tekniikka uusitaan automatisoinnissa.
Työnjohtaja Petrus Mäki metrovarikon testiraiteella,
jolla testataan automaattimetron toimivuutta.
Tulkki Ilona Jänne ja kouluttaja Simon Emmanuel opastavat HKL:n henkilökuntaa automaattioven saloihin.
Asentaja Tomi Oksanen asentaa uusia akkuja asetinalitteisiin.
noin 10—15 henkilötyövuotta. Automatisointiin kuuluu nykyisten junien muuttaminen automaattiajoon, releasetinlaitteiden uusiminen tietokonepohjaiseksi
ja automaattimetron järjestelmän rakentaminen.
Automaattimetron rakennustyöt alkoivat viime helmikuussa metrovarikon asetinlaitteen sisälaitteiden kaappi- ja virransyöttö- ja asetinlaitteen ulkolaitteiden
asennuksella. VR Track Oy:n sähkömiehet kaapeloivat raiteita, asentavat akkuja
ja turvalaitteita ja automaattimetron ovia
ja muuttavat vanhojen metrojunien automatiikkaa uuteen uskoon.
Nykyisin käytössä olevien M100- ja
M200-esisarjojen automatisointi on haasteellista, koska samaan aikaan muutostöiden kanssa tehdään suunnittelutyötä seu-
raavia junia varten. Uusin junatyyppi M
300 on jo valmiiksi rakennettu automaattimetroksi.
Lokakuussa oli työn alla ensimmäinen M100-tyypin metrojuna, mutta kaikki vanhat junat muutetaan automaattimetrolle sopiviksi. Junan muodonmuutos on näkymätön, vaikka ohuita johtoja
vedetään kilometritolkulla. Käytettävä tekniikka kätkeytyy junan seinien ja kattojen
taakse. Junaan asennetaan uutta ohjauselektroniikkaa ja tietokoneet, mutta vanha
ohjauspöytä jätetään paikoilleen.
Metroasemille
uudet laituriovet
Taamin vastuulla on monen muun asian
lisäksi metroasemien laituriovien asennus.
— Vuosaaren asema on laituriovien pilotti,
ja ovien on määrä olla paikoillaan ja testikäytössä yhdellä laiturilla jo tänä vuonna.
Muiden asemien muutostyöt ja oviasennukset jatkuvat asema kerrallaan. Kaikkien 35 laiturin ovet vaihdetaan vuoteen
2013 mennessä, Taam kertoo.
Taamin mukaan metrovarikolla on
edetty niin, että varikon asetinlaite on valmistunut ja testattu, mutta se ei ole vielä
käytössä. Asetinlaitteita on metroradalla
viisi: Hakaniemi, Vuosaari, Kontula, Herttoniemi ja Metrovarikko.
Yhteispeliä ja
joustavuutta tarvitaan
VR Trackin työnjohtaja Petrus Mäki vetää
yhtä viisihenkistä ulkolaitteiden työnasennusryhmää. Hän kehuu, että ratapuolen
hommissa saa tehdä monipuolista työtä ja
17
pitää hyvänä, että VR Track on lähtenyt metroon merta edemmäs kalaan.
— Tämä projekti on todella tervetullut, varsinkin kun yhtiö on hävinnyt kilpailutuksia ja tiedetään yhtiön
heikko työllisyystilanne. Eikä sen ole
niin väliä, mitä se työ aina on, kunhan
saa ottaa lapion käteen, Mäki vinkkaa.
Hän kehuu työporukkaansa hyväksi ja joustavaksi. Joustoa todella tarvitaan. Työtehtävät ja -kohteet saattavat
vaihdella päivittäin ja saman päivän
aikanakin. Myös toimintatavat eroavat ja kielimuurikin voi tulla eteen.
— Eihän se näin isossa projektissa
kaikki aina mene etukäteissuunnitelmien mukaan. Vaikka perustekniikka radalla on erilaista, niin myös toimintatavat ovat erilaisia. Rautateillä
on virallisempaa, mutta myös hyviä
käytäntöjä. Esimerkiksi VR:llä on
ollut käytössä EJT eli ennakoiva junaturvallisuus. Siinä paria viikkoa aikaisemmin ilmoitetaan valvonnalle, mitä
ollaan tekemässä. Tällaista järjestelyä
ei ollut metrolla, Mäki tietää.
Vuorovälit
lyhenevät
Metron manuaaliohjaus poistuu, kun
kaikki asetinlaitteet on asennettu ja
kunnossa. Automaattimetron käyttöönotossa on kahden vuoden siirtymävaihe, jolloin vielä kuskit ajavat
metroa. Tavoitteena on, että metro
kulkee automaatin ohjaamana vuoden
2014 alussa. Myös lähivuosina rakennettava Länsimetro kuuluu automatisoinnin piiriin. Ruoholahden ja Matinkylän välisellä uudella rataosuudella
liikennöidään automaatin ajamana
heti liikenteen alusta alkaen.
Automaattijärjestelmä mahdollistaa liikennöinnin nykyistä lyhyemmillä vuoroväleillä. Aluksi tullaan
käyttämään lyhimmillään 2,5 minuutin vuoroväliä, mutta teknisesti junia
on mahdollista ajaa jopa 90 sekunnin
välein.
Teksti ja kuvat Maarit Uusikumpu
18
VR:n kirjapaino
hiljenee Hyvinkäällä
 VR:n kirjapaino Hyvinkäällä lopettaa toimintansa ensi vuoden alussa osana VR:n muutosohjelmaa ja hallinnon ytneuvotteluja. Tammikuussa hiljenevät kirjapainon koneet ja helmi-maaliskuussa
ajetaan kirjapainon varasto alas. Kirjapaino on työllistänyt 10 työntekijää.
Lopetuspäätöksen taustalla on muun
muassa VR:n uusi lipunmyyntijärjestelmä, joka on vähentänyt printtilippujen
kysyntää.
Painaja Helena Lehtonen on työskennellyt kirjapainossa 34 vuotta ja nähnyt
läheltä kirjapainoalan muutoksen.
— Kaikki on muuttunut sähköiseksi,
myös lipunmyynti. Lippuja myydään yhä
enemmän junassa ja netissä.
Myös kirjapainon konekanta on vanhanaikaista ja rakennuskin, jossa kirjapaino toimii, on nähnyt parhaat päivänsä.
Edessä olisi ollut mittava remontti.
— Täällähän on havaittu jo monta vuotta sitten homettakin, mutta sille ei ole tehty mitään, ihmettelee Lehtonen.
Lehtonen on pitänyt työstään ja työpaikastaan
— Mielelläni olisi ollut 63 ikävuoteen
asti, siis normaaliin eläkeikään asti. Vielä
minulla ei ole tietoa omasta tulevaisuudestani. Eläkeputki taitaa olla edessä. Jos näin
käy, niin ennenaikainen eläkkeelle jääminen pudottaa eläkkeen määrää, Lehtonen
pohtii.
Hän ihmettelee, että VR:llä on varaa
uudistaa imagoa ja visuaalista ilmettään
käyntikortteja myöten, mutta henkilökuntaa laitetaan pihalle.
Lehtosen mukaan työntekijöiden keskiikä on korkea, ja heidän voi olla aika vaikea
työllistyä uudelleen.
VR tarjoaa kirjapainon työntekijöille uudelleensijoituksia, muutospoolia ja
irtisanoutumispakettia. Marraskuun loppuun mennessä ainakin yhdelle kirjapainolaiselle oli lötynyt uusi työpaikka VR:n
organisaatiosta.
Painaja Helena Lehtosen pitkä
työura VR:n kirjapainossa katkeaa
ensi vuoden alussa.
Kirjapinon varasto tyhjennetään
viimeistään maaliskuussa. 
VR:n kirjapainossa on painettu myös
VR:n julisteet.
Järeä Heidelberg vm-1964 on vieläkin
iskussa.
19
Työssäjaksamisen avaimet
työnantajan taskussa
Suomalaisia pidetään työmuurahaisina, joiden elämän sisältö on työ, työ ja työ. Nyt ihmiset ovat alkaneet kapinoida: he leppoistavat, jäävät vuorotteluvapaille, pyrkivät eläkkeelle
ennenaikaisesti ja hoitavat pieniä lapsia kotonaan yhä pitempään. Joukkopako työstä on
kuitenkin ristiriidassa ihmisten työhalujen kanssa.
 — Suuri osa suomalaisista haluaa
oikeasti jatkaa työssä nykyistä pitempään,
väittää tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta.
— Mutta ilman työantajan vastaantuloa
se ei onnistu. Työssäjaksamista ja viihtyvyyttä voidaan parantaa monin tavoin, jos
vain ymmärrystä ja halua löytyy. Tarvitaan
ratkaisukeskeistä asennetta ja pohdintaa
siitä, mitä voi tehdä toisin. Työurien pidentämisessä eläkeiän nosto vaikuttaa vain
pieneen kansanosaan. Tavoitteena pitäisi
olla, että ihmiset jaksavat edes nykyiseen
eläkeikään asti, Ahola toteaa.
Suomalaisen työelämän imago on kriisissä, mutta kun puhutaan työelämän huonontumisesta Ahola muistuttaa, että Suomessa ei ole vain yksi työelämä vaan eri
työntekijäryhmillä on hyvin erilaisia tilanteita ja kuormittavuustekijät vaihtelevat.
Hän perustaa näkemyksensä Työ ja terveys Suomessa -tutkimukseen, jonka Työterveyslaitos tekee joka kolmas vuosi. Sen
tuloksista voi päätellä, että työhyvinvointi jakaantuu hyvin epätasaisesti sekä työpaikkojen että työntekijäryhmien kesken.
Ahola kiinnittäisi huomiota työhyvinvointiin jo uran alusta asti. Hän ei pidä järkevänä, että työvoimaa kohdellaan yhtenä
massana eikä ihmisten erilaisuutta huomioida riittävästi.
— Eläkeiän nostoa suurempi vaikutus
on työolojen kehittämisellä ja työssäjaksamisen tukemisella niin, että motivaatio
ja työn mielekkyys työpaikoilla säilyvät.
Myös työhyvinvointihankkeet maksavat
nopeasti itsensä takaisin ja pitkällä aikavälillä moninkertaisesti.
Rajaton,
ajaton työ
Työelämässä on paljon jaksamista verottavia tekijöitä, mutta yksi on työntekijöiden
mielestä ylitse muiden: liika työ ja kiire.
— Se, mistä kaikki puhuvat tutkimuksissa, on työn rajattomuus. Työtä on aina
enemmän kuin ehtii tehdä ja aina voisi
tehdä enemmän ja paremmin. Tällaisessa
tilanteessa työntekijälle tulee tunne siitä,
että aina on jotenkin huono eikä hän tunne tyytyväisyyttä tehdystä työstä. Stressaantuneena ei usein löydy aikaakaan. Pieni väljyys ja huokoisuus työssä antaa aikaa
miettiä työn lomassa, miten jokin homma
kannattaa tehdä, Ahola miettii.
Ahola tietää, että stressi ja tunne riittämättömyydestä ajavat ihmisiä ennenaikaiselle eläkkeelle.
20
— Jos työ on mahdottoman rankkaa ja kiireistä, työntekijälle tulee tunne, että ei
pärjää töissä. Silloin usein kokee kunniallisemmaksi jäädä pois työstä kuin taistella koko ajan mahdollista epäonnistumista
vastaan, Ahola kertoo.
Hän pitää suomalaisen työelämän
ongelmana asennetta kaikki tai ei mitään,
joka ei ole hyvä ratkaisu kenenkään kannalta saati sitten työurien pidentämisessä.
— Työhön tarvitaan niin sisältö- kuin
työaikajoustojakin. Ihannehan on, että työ
voidaan räätälöidä tiettyyn rajaan asti ihmisen työkyvyn, iän ja vaivojen mukaan. Ei ole
varmaan olemassa täydellistä työpaikkaa,
mutta varmasti on työpaikkoja, joissa on
ymmärretty se, että jousto, kehittäminen
ja ennakointi vievät eteenpäin ja tuottavat
paremman tuloksen kuin pakko. Isoilla työpaikoilla on toki helpompi tulla vastaan ja
vaihdella työtehtäviä työkunnon mukaan.
Aholan mukaan tutkimuksissa on todettu, että pitkät päivät kuormittavat ja ovat
terveydelle vahingollisia. Haitallisia vaikutuksia vähentää, jos työntekijä voi itse hallita työaikaa ja vaikuttaa siihen, milloin
tekee pitkän päivän.
Suomi työpaikkakiusaamisen ykkönen
Työpaikkakiusaamisella on vakavat seuraukset aina kiusatun työkyvyttömyyteen
asti, ja kiusaamista esiintyy niin lattiakuin ylätasollakin. Viimeksi otsikoissa oli
Suomen Pankin entisen johtajan Sinikka
Salon kiusaamistapaus. Suomalaiset ovat
kunnostautuneet työpaikkakiusaamisessa kärkisijalle.
iossa, jossa
t
a
a
is
n
a
g
r
O
n paljon,
a
a
t
o
n
a
is
t
ir
a
yös ne, jotk
m
t
a
v
e
il
e
ir
o
hteisöön.
y
ö
y
t
t
ä
v
ä
jä
Vanhempi tutkija Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta kannustaa avoimuuteen työpaikoilla.
— EU:n tasolla tehtiin eri maita vertaileva
tutkimus, ja siinä Suomi oli kärjessä epäasiallisessa kohtelussa työpaikoilla. Sen
sijaan stressiä ei koettu enempää kuin
muissakaan EU-maissa. Tämä kertoisi siitä, että meillä on työelämässä myös voimavaroja tai hyviä asioita niiden huonojen rinnalla. Kokonaisuus ei siten ole sen
huonompi kuin muillakaan.
Ahola kiittelee työturvallisuuslakiamme, joka antaa keinoja puuttua epäkohtiin, myös kiusaamiseen.
— Se on hyvä laki, ja sen mukaan työoloja tulee arvioida säännöllisesti ja kehittää sellaiseksi, että työ ei aiheuta vaaraa
terveydelle. Laissa on myös epäkohtien
esiintuomisvelvoite vaikkapa epäasiallisesta kohtelusta työpaikoilla.
Hän toivoo selkeitä pelisääntöjä, yhteisöllisyyttä ja avoimuuden kulttuuria työpaikoille.
— Suomalaisessa työelämässä pitäisi lisätä puhumista asioista, ja aina voi
miettiä asioita yhdessä uudella tavalla.
Ehkä meillä on ollut vallalla enemmän
yksin tekemisen kuin yhdessä tekemisen
kulttuuri. Jokainen tekee hommansa itsekseen hammasta purren eikä valita.
Ahola näkee yksintekemisen kulttuurin
vaarana sen, että hälytysmerkkejä ei huomata ajoissa. Hän peräänkuuluttaa varhaisen työkyvyn mallia, jossa työpaikoilla on yhdessä sovitut hälytysmerkit ja käytännöt puheeksiotosta, joiden perusteella
puututaan ja käynnistetään keskustelut
ajoissa, jos työkyky on uhattuna.
— Ikävistäkin asioista pitäisi olla selkeät ja avoimet pelisäännöt.
Kenen on vastuu jaksamisesta
muutostilanteissa?
Rautatieläiset ovat olleet jo pitkään muutosten myllerrettävänä VR:n muutosohjelman vuoksi. Muutos kuluttaa voimia henkisesti ja fyysisesti ja erityisesti silloin,
kun muutos tuo mukanaan lomautuksia
ja irtisanomisia.
Muutoksessakin Ahola nostaa kärkeen
avoimuuden ja avoimen viestinnän ja sen,
että työntekijät otetaan mukaan uuden
luomiseen.
— Epätietoisuus on pahinta. Vaikka irtisanominen on ikävää, niin sekään ei ole
niin paha kuin epävarmuus. Jos tilanne
on pitkään auki, se vasta kuluttaakin. On
tärkeää, että työntekijälle kerrotaan mah-
dollisimman pian, mitä muutos tarkoittaa
omalla kohdalla. Tieto ja työpaikan tuki
irtisanotuille auttavat rakentamaan tulevaa siis sitä, että mitä tämän jälkeen. Tarjotaan siis apua yllättävän aiheuttaman
reaktion hallintaan ja kestämiseen, mutta myös uuden suunnitteluun. Nykyisin on
paljon muutosturvapaketteja, ja ne voivat
auttaa löytämään uuden suunnan.
Ahola pitää tärkeänä, että työntekijöitä kuullaan ja huomioidaan heidän näkemyksensä mahdollisuuksien mukaan. Työterveyshuollon tulee tukea niin esimiehiä
kuin työntekijöitäkin muutostilanteissa ja
arjen uudelleen jäsentämisessä ja myös
niitä, jotka saavat pitää työpaikkansa.
— Organisaatioissa, joissa irtisanotaan
paljon, oireilevat pitkään myös ne, jotka
jäävät työyhteisöön. Yksi tekijä voi olla se,
että heidän työtaakkansa kasvaa ja työnkuva voi olla levällään ja sekaisin. Osa voi
kokea syyllisyyttä siitä, että he saavat jäädä ja muut joutuvat lähtemään. He voivat
pelätä myös sitä, tuleeko minun vuoroni
lähteä sitten seuraavassa irtisanomisaallossa.
21
VR:llä ja Varmalla sopimus
työhyvinvoinnin edistämisestä
 Työni on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä työympäristössä. Työympäristöni ja työyhteisöni tukevat
työuraani. Työtä on ilo tehdä ja tulosta syntyy. Ajatteletko näin vai toisinpäin?
Edellä on käytetty Työterveyslaitoksen
määritelmää työhyvinvoinnin elementeistä, joihin Riitta Hyppänen viittaa äskettäin
julkaistussa kirjassaan Työhyvinvointi johtaa tuloksiin.
Hän toteaa, että työhyvinvointia syntyy,
kun ihmiset kokevat aidosti, että on tehty
oikeita valintoja ja päätöksiä ja että heitä
on kohdeltu oikeudenmukaisesti ja arvostavasti. Juhlapuheiden lisäksi tärkeitä ovat
siis arjen kokemukset.
Pääteltävissä on myös, että työhyvinvointi lisää tuloksellisuutta. Hyppäsen kirjoittamassa teoksessa esitellään lähes 40
yrityshanketta, joissa on saatu hyviä tuloksia aikaan.
Luonnollisesti jokainen meistä on osaltaan vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.
Mitta voi kuitenkin tulla täyteen, kun työympäristö ja työtehtävät ovat liian kuormittavia, muutokset äkillisiä ja sellaisia,
joihin ei voi itse vaikuttaa.
Hyvinvointihankkeita
yhteistyönä
Miten työnantaja huolehtii henkilöstöstään, joka joutuu muutostilanteissa koh-
Suomalaisia usein ohjaillaan kielloilla.
Toimisivatkohan porkkanat kieltoa paremmin?
22
taamaan muun muassa epävarmuutta,
irtisanomisia, uusia työtehtäviä, työympäristöjä, esimiehiä ja työtovereita?
Ylilääkäri Otso Ervasti toteaa, että VR:llä
hyvinvointihankkeet ja yhteistyö työeläkeyhtiö Varman kanssa korostavat hyvinvoinnin tukemista nimenomaan muutosohjelman aikana.
— VR:llä hyvinvointityöhön on ohjattu aikaisempaa enemmän sekä taloudellisia että henkilöresursseja; HR-yksikössä
hyvinvointityötä tulevat ensi vuoden alusta tekemään hyvinvointipäällikkö, valtakunnallinen työkykykoordinaattori ja liikuntapäällikkö.
— Nykytilanteessa hyvinvointitoiminta on aikaisempaa suunnitelmallisempaa.
Myös työkykyohjelma on uudistettu vastaamaan nykyorganisaation ja muutosohjelman tilannetta.
Ohjausryhmässä ei
järjestöedustajia
VR ja Varma ovat sopineet työhyvinvoinnin edistämisestä vuosina 2010—2014.
— Sopimuksen mukaan Varma tukee
VR:n hyvinvointihankkeita vuosittain tehtävän hankesuunnitelman perusteella, Ervasti kertoo.
— VR:lle on perustettu hyvinvoinnin
ohjausryhmä näitä hankesuunnitelmia
käsittelemään. Hankkeet nousevat yksiköiden ja henkilöstön tarpeista.
Ervastin mukaan henkilöstöjärjestöjen
kanssa on ideoitu hankkeita, ja työsuojelutoimikunnille ja henkilöstöjärjestöjen
edustajille on tehty kysely.
Hyvinvoinnin ohjausryhmään kuuluvat
VR:n henkilöstöjohtaja, HR-kehityspäällikkö, työkykypäällikkö, ylilääkäri ja Varman työhyvinvointipalvelujen johtaja. Tähän hyvinvoinnin ohjausryhmään ei järjestöedustajia otettu mukaan.
VR tiedotti viime vuodenvaihteessa eläkevakuuttamisen siirtämisestä Varmalle ja
ilmoitti työkykyä ylläpitävään toimintaan
VR:lle perustettavasta työnantajan, henkilöstön ja vakuutusyhtiön yhteisestä neuvottelukunnasta.
Viime keväänä osapuolet sopivat, että
ideoita hyvinvointityöhön kerätään työsuojelutoimikunnille tehtävällä kyselyllä. Noin 60 % toimikunnista vastasi kyselyyn. Marraskuussa käytiin läpi työntekijöiden edustajien kanssa kyselyn tuloksia
ja tämän vuoden toimintaa. Henkilöstöjärjestöt on tarkoitus pyytää uudelleen koolle
keskustelemaan vuoden 2011 hankesuunnitelmista ja työstämään sitä.
Tulossa työhyvinvointikysely
lipunmyyjille
Ensi vuoden alusta hyvinvointipäällikkönä
aloittava Liisa Ilvesmäki kertoo, että tänä
vuonna tukea on käytetty konsernin muutoksessa olevien työyhteisöjen tukeen, esimiesvalmennukseen ja -koulutukseen.
— Esimiehiä on esimerkiksi valmennettu entistä paremmin tukemaan henkilöstöä muutoksissa. Tukea hyödynnettiin
myös henkilöstötutkimuksen käsittelyssä
ja erityisesti haasteellisten työyhteisöjen
tulosten käsittelyssä.
— Matkustajaliikenteen konduktööreille
sekä Kunnossapidon Tampereen varikolla
tehtiin laajat työhyvinvointikyselyt. Suunnitelmissa on ensi vuonna tehdä vastaava
kysely lipunmyyntihenkilöstölle, Ilvesmäki sanoo.
Hän mainitsee myös, että erilaisia hyvinvointihankkeita on tuettu yksiköiden
tarpeiden ja toiveiden mukaisesti:
— Marraskuun kuntokuukausi mahdollisti uimahallien maksuttoman käytön kaikille konsernin työntekijöille. Uhkatilannekoulutus järjestettiin kaukoliikenteen konduktööreille.
Multimediatietoiskuja
hyvinvoinnista
Ervasti kertoo, että vuoden 2011 hankesuunnitelman tekeminen on kesken.
Osa-aikaeläkkeelle
vai kokoaikatyössä
tappiin asti?
Myös ihmisten kunto ja hyvinvointi paranevat, jos niistä pidetään huolta.
— Sitä työstetään hyvinvointipäällikkö
Liisa Ilvesmäen ja työkykykoordinaattori Reijo Miettisen johdolla.
Ensi vuonna hyvinvointihankkeiden
painopiste on painonhallinta ja liikunta, koska ylipaino on merkittävä yksilön
hyvinvointia ja työkykyä rapauttava tekijä, Ervasti sanoo.
Ilvesmäki kertoo, että myös työkykyohjelma on päivitetty ja ensi vuonna esimiesten kouluttaminen kuuluu tämän
toiminnan piiriin.
Henkilöstöjohtaja Timo Koskinen
toteaa, että VR:llä vuoden 2011 ensimmäinen työturvallisuusteema on Hyvinvointi muutostilanteessa.
— Se sisältää tietoa ihmisen käyttäytymisestä muutostilanteessa ja vinkkejä niin esimiehelle kuin työntekijälle,
miten huolehtia omasta hyvinvoinnista.
— Aiheeseen liittyy myös Verstaalla olevia multimediatietoiskuja, kuten uni ja
vireys, ravinto ja liikunta. Teemaa on tarkoitus käydä läpi työpaikoilla pidettävissä työturvallisuustuokioissa, Koskinen
mainitsee.
Työn vaatimukset ja ihmisen
voimavarat tasapainoon
VR:n muutosohjelman eräänä tavoitteena on varmistaa konsernin kilpailukyky. Riitta Hyppänen perää kirjassaan uusia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia strategioita kestävän
kehityksen pohjalta.
Hyppäsen mukaan organisaatio itsessään ei luo uutta, vaan uusiutuminen
lähtee meistä ihmisistä.
— Koska yrityksen tuloksen ja työhyvinvoinnin välillä on osoitettu olevan
positiivinen yhteys, pitäisi asioiden siis
olla oikealla tolalla myös kilpailukyvyn
suhteen. Arkipäivän kokemus osoittaa
aivan muuta. Monet uupuvat työssä.
— Tutkijoiden mukaan työhyvinvointi syntyy yksilöllisten tekijöiden ja työolotekijöiden välisen tasapainon kautta.
Jos työn vaatimukset ja ihmisen voimavarat ovat pitkään epätasapainossa, työhyvinvointi on vaaravyöhykkeellä, Hyppänen kirjoittaa.
Hän toteaa kirjansa esipuheessa, että
johtaminen ja sen perusoletukset ohjaavat pitkälti työyhteisöjä ja lopulta hyvinvointiakin.
— Hyvä suoritus saa voimansa työyhteisössä tekemällä oppimisesta, johtajan
psykologisesta älykkyydestä sekä henkilöstön että johtajan fyysisestä hyvinvoinnista, toisin sanoen stressin hallinnasta ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta.
— Tärkeää on näiden kolmen tekijän
yhdistäminen niin, että ne liittyvät organisaatiokulttuuriin.
 Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen voi olla
monella ratkaisu siihen, että jaksaa työelämässä varsinaiseen vanhuuseläkeikään
asti tai jopa pidempään. Miten VR:llä suhtaudutaan osa-aikaeläkemahdollisuuteen?
— VR:llä on paljon kokemuksia osa-aikaeläkkeistä ja voittopuolisesti kokemukset
ovat positiivisia, henkilöstöjohtaja Timo
Koskinen toteaa.
— On kuitenkin muistettava, että osaaikaeläkejärjestelyn edellytyksenä on aina
se, että työnantajalla on tarkoituksenmukaisella tavalla tarjolla osa-aikaista työtä.
— Yleinen väärinymmärrys onkin, että
osa-aikatyö olisi jokaisen osa-aikaeläkettä harkitsevan oikeus. Kannattaa käynnistää keskustelut työnantajan kanssa hyvissä ajoin heti, kun suunnitelmia osa-aikaeläkkeen osalta syntyy, Koskinen korostaa.
Varmasti VR:ltäkin löytyy työntekijöitä,
jotka kokevat työnsä mielekkääksi. Jotkut
saattavat haluta jatkaa työssään vaikkapa
68-vuotiaaksi asti. Onnistuuko se?
— VR kohtelee kaikkia työntekijöitään
tasa-arvoisesti. Työsopimuslain eroamisikää koskevan määräyksen mukaan työntekijän työsuhde päättyy automaattisesti
ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa,
kun työntekijä täyttää 68 vuotta, jos työntekijä ja työnantaja eivät sovi työsuhteen
jatkamisesta, Koskinen vastaa.
Teksti: Soile Olmari
Kuvat: VR Group ja Soile Olmari
Lähde: Riitta Hyppänen: Työhyvinvointi
johtaa tuloksiin. Talentum 2010.
Kokemukset osa-aikaeläkkeen käytöstä
ovat olleet voittopuolisesti positiivisia,
kertoo henkilöstöjohtaja Timo Koskinen.
23
Edunvalvonta
Kokonaisuudessaan odotimme organisaatiota koskevissa
yt-neuvotteluissa huomattavasti kovempia toimia. Varsinaiseen
niin sanottuun päällikkötasoon ei juurikaan puututtu.
Syksyn yt-kuulumisia
K
oko syksy on lomien jälkeen
käyty yt-neuvotteluja VR Konsernin kaikissa yhtiöissä. Tässä
kirjoituksessa otan kantaa palkkaliite 3:n piirissä olevien työntekijöiden
osalta Corenet Oy:n ja VR Track Oy:n jo
päättyneisiin neuvotteluihin.
Corenetin osalta yt-neuvottelut päättyivät 8. marraskuuta ja työtehtävien lakkauttaminen koski Rautatieläisten Liiton
11 jäsentä.
Neuvottelujen aikana tiedon saanti
työnantajalta oli ajoittain vaikeaa ja kokonaiskuvan muodostaminen siksi hankalaa.
Käytännössä vain kahdessa viimeisessä kokouksessa jotain konkretiaa asioiden suhteen tuli esille. Missään vaiheessa ei esimerkiksi lakkautettavien tehtävien
sijoittumispaikkakuntia ilmoitettu, kuten
ei myöskään neuvottelijoille annettu nimilistaa neuvottelujen päätyttyä.
Kysyimme myös useaan kertaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrää,
mutta työnantajataho vastasi siihen, etteivät he tiedä kyseistä lukumäärää. Nyt kuitenkin kun tehtäviä lakkautetaan, on irtisanomislaput annettu juuri heille. Eli nimilista oli ilmeisesti jo varhaisessa vaiheessa
selvillä ja niihin ei haluttu muutoksia.
Olisi tuon asian voinut fiksumminkin
hoitaa, eli katsoa työkyky uudestaan. Jos
muutoksia olisi tarvittavalta osin tullut,
olisi asia voitu hoitaa esityksenä eläkejärjestelyihin siirtymisestä. Sitähän ei tiedetä, miten eläkekäsittelyssä olisi käynyt,
mutta olisi ainakin yritetty hoitaa asiaa
pehmeämmin. Jonkin asteinen ennakkomerkki mahdollisesta irtisanomisesta olisi myös saatu, jos työkyvyssä ei olisi tapahtunut muutoksia. Nyt asia hoidettiin siten,
24
että välittömästi neuvotteluiden päättymisen jälkeen puhelimitse ilmoitettiin irtisanomisesta ja tämä tuli työntekijöille suoraan puskasta.
Neuvottelujen aikana myös Corenet
Oy:n toimitusjohtaja vaihtui lyhyellä varoitusajalla, mutta näistä neuvotteluista ei
meillä ole tietoa. En tiedä, oliko kyseessä
näytön paikka, jossa välitettiin tietoa siitä, että irtisanomiset koskevat koko henkilökuntaa vai mistä syystä vaihto tehtiin.
VR Track:n organisaatiota koskevat
niin sanottua 1-tason yt-neuvottelut on
myös saatu päätökseen 17. marraskuuta. Nämä koskivat lähinnä toimihenkilöitä, mutta viimevaiheessa yllätyksenä tuli
myös Rautatieläisten Liiton jäseniin kohdistuvat toimenpiteet. Alun perin nämä
neuvottelut kokouskutsua myöten koskivat ainoastaan toimihenkilöitä ja meiltä
oli edustus ns. kuuntelemassa, mitä siellä tehdään.
Organisaatiouudistuksen osalta vähentämistoimet koskevat noin 60 henkilöä,
joista noin 10 vähennetään luonnollista
tietä eläkkeelle siirtymisinä ja 13 henkilöä siirtyy taloushallintoon. Pooliin siirtyvät 40 työntekijää jakautuvat järjestöittäin
seuraavasti: VR Akava 7, RTL 4, RVL 18 ja
Rautatieläisten Liitto 11 henkilöä.
Meidän kohdaltamme irtisanomiset
kohdistuvat varasto- ja suunnittelun liiketoiminnan yksiköihin. Olemme pyytäneet
työnantajalta nimilistaa näistä edunvalvontamme piirissä olevista työntekijöistä, mutta emme ole sitä saaneet. Kokouspöytäkirjoissa on maininta, että jos materiaalit-liiketoiminnoissa tapahtuu muutoksia, jotka
aiheuttavat henkilöstövaikutuksia, käynnistetään tältä osin asianmukaiset yhteis-
toimintaneuvottelut. Kuitenkin materiaalipalveluissa on pidetty jo aikaisemmin ytneuvottelut, joiden tuloksena 4 henkilöä
siirretään nyt taloushallintoon. Meitä koskevien henkilöiden osalta näissä yt-neuvotteluissa olisi pitänyt ratkaista myös henkilöstökysymykset. Näitä neuvotteluja ei ole
kuitenkaan käyty ja irtisanomisilmoitusten jako on jo aloitettu. Asian selvittely ja
yt-menettelyn oikeellisuuden tutkiminen
on parhaillaan käynnissä.
Kokonaisuudessaan odotimme organisaatiota koskevissa yt-neuvotteluissa huomattavasti kovempia toimia. Varsinaiseen
niin sanottuun päällikkötasoon ei juurikaan puututtu. Aikoinaan laskettiin valvontajänteeksi 1 pomo / 2,7 työntekijää.
Normaalissa yritystoiminnassa tuo työntekijöiden pilkku on poissa ja valvontajänne sen mukainen.
Organisaatiouudistusta perusteltiin
nimenomaan kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta ei tämä nyt siltä näytä. Toisaalta
meille on vakuutettu, että meneillään olevassa 2-tason yt-neuvotteluissa ovat mukana myös jo nimetyt pomotkin. Eli, jos töitä ei ole, voivat lomautukset koskea myös
heitä. Irtisanomisia heidän kohdallaan tuskin on tulossa tai sitten pomojen väliset
suhteet joutuvat kovalle koetukselle, sillä
päällikkö on kullakin tasolla saanut valita alaisensa.
Vanhat sanonnat ”ei korppi korpin silmää noki” ja kysymys ”tarvitseeko yksi
kana kymmenen kukkoa muniakseen munan?” pitävät edelleen paikkansa.
Kyösti Matikainen
työehtosihteeri
Jesse junamyyjä
– lähiliikenteen veikeä vahvistus
 Jesse Piiroinen on entinen Etelä-Saimaan nuorten sivujen kolumnisti ja Hesburgerin hampurilaistyöntekijä Pasilan
asemalta, nykyinen valtiotieteiden ylioppilas ja junamyyjä. Yliopisto-opintonsa hän
rahoittaa 50 tunnilla junatyötä per kolmen
viikon jakso.
— Tähän mennessä tämä työ on tuntunut valtavalta lottovoitolta. Palkkaus on
opiskelijan näkökulmasta enemmän kuin
ruhtinaallinen ja työpäivät loppujen lopuksi melko letkeitä verrattuna ravintola- tai
kauppa-alan arkeen. Lisäksi ala on kiinnostanut minua suunnattomasti pikkupojasta pitäen, joten jollakin tapaa tämä
on ollut yhden haaveen täyttymys päästä näkemään rautatieläisyys sisältä päin.
Junamyyjän koulutus oli tiivis ja lyhyt,
mutta Jessen mukaan teoriaosuus oli kuitenkin perusteellinen ja kertaukseenkin jäi
aikaa. Harjoittelua junissa hän sen sijaan
pidentäisi.
— Lipunmyynnin suhteen ei ongelmia koulutuksen jälkeen juuri ollut, mutta junassa työskentelyyn liittyy niin paljon muutakin. Monia esimerkiksi tekniikkaan liittyviä asioita olisi ollut hyvä tietää
etukäteen, vaikkeivät ne varsinaisesti toimenkuvaamme kuulukaan.
Jesse Piiroinen tähtää urallaan korkealle,
valtiotieteilijäksi kansainväliseen ja haastavaan ilmapiiriin, muttei pidä poissuljettuna ajatusta, että työskentelisi tulevaisuudessa yliopistokoulutustaan vastaavassa
ammatissa VR:llä.
Konnariina
Jesse Piiroinen viihtyy VR:n rennossa
työilmapiirissä. Kilvitys sujuu lennossa.
Hyvä työkaveri
— Hyvä työkaveri paitsi hoitaa omat hommansa tunnollisesti myös auttaa, tukee ja
neuvoo kaveriaan tarpeen tullen. Hyvä työkaveri on kiinnostunut kollegansa asioista,
eikä hänen kanssaan ole vaivaannuttavaa
työskennellä. Tällaisia juuri konduktöörit
pääosin ovatkin, kertoo Jesse.
Junahenkilökunnan esimies nykyinen
henkilöstökoordinaattori Pertti Siltakoski on Jessen mukaan helposti lähestyttävä
persoona, ja hän toivoo uudelta joulukuussa aloittaneelta pomolta samanlaisia ominaisuuksia. Myös avoimuutta, avarakatseisuutta ja huumoria hän pitää tärkeinä piirteinä esimiehessä.
25
Radanvarrelta
Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis
enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi
lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen rautatielainen@rautl.fi.
Quo vadis…VR Track?
 Hyvä ja armollinen henkilöstöpolitiikka on koetuksella, kun VR Track Oy pyrkii yhtäaikaisesti hoitamaan sekä henkilökunnan vähentämiset, liiketoiminnan
supistamiset ja määrärahojen karsimiset.
Kun tähän lisätään vielä organisaatiouudistus, vaikuttaa tämä olevan liian laaja
paketti hoidettavaksi mallikkaasti ja tasapuolisesti.
Yt-neuvotteluissa meille rataduunareille on varattu tässä vaiheessa (29.11) vain
huonoja vaihtoehtoja kuten lomautukset
ja irtisanomiset, mutta rakennemuutoksen
piiriin kuuluville on varattu pehmeämmät
lääkkeet kuten pooli- ja eläkejärjestelyt.
Tasavertaisen kohtelun periaate ei toteudu henkilöstöpolitiikassa.
Useilla VR:n työntekijöillä on pitkät ja
lojaalit työsuhteet VR:ään. Työntekijöille
on ajan mittaan kertynyt laaja-alaista erikoisosaamista sekä runsaasti hiljaista tieto-taitoa ja positiivista työn tekemisen tahtotilaa.
Lojaalit ja osaavat työntekijät ansaitsevat kunniallisen ja arvokkaan irtautumisen
työelämästä. Ei mitään arktista ulosheittoa
toivottomuuteen ja kaamokseen. Ihmisten
henkistä jaksamista pitää edistää niiden
kohdalla, jotka jäävät työelämään lisääntyvän työkuormituksen kanssa sekä ennen
kaikkea ulkoistettavien osalta.
VR Trackin työntekijöiden keski-ikä on
korkea, ja olen huolissani etenkin 48–57
-vuotiaista työntekijöistä, joiden työllistyminen uudestaan työelämään voi olla
ikärasismin sekä yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi hyvin vaikeaa. Ongelmana on myös se, että he ovat vielä sopeuttamistoimien ulkopuolella.
Liikenneviraston haluama nopea kilpailutussykli (viiden vuoden välein) taitaa palvella vain sitä, että työn tekemisen
26
hinta on saatu alas. Varjopuoli on, ettei
halvalla saa hyvää eikä laadukasta palvelua. Nykymenolla laatu sekä ennen kaikkea turvallisuus vaarantuvat. Ajaudutaan
90-luvun alun Englannin malliin, jossa
radat ja tekniikka rapautuivat ja onnettomuudet lisääntyivät.
Jos kuitenkin kilpailua halutaan, pitäisi sen toistua 10–20 vuoden välein. Pitkä
kilpailutusjakso edistäisi sitoutumista ja
pitkäjänteisyyttä radanpitoon. Me ”rataja toppajullit” olemme tottuneet tekemään
työmme tunnollisesti, ylilaadullisesti ja
sitoutuneesti.
Isännöintitoimesta on tullut viestiä,
että uusilta toimijoilta usein puuttuu yksi
tärkeimmistä työn tekemisen elementeistä, nimittäin ammattiylpeys suhteessa työhön, laatuun ja turvallisuuteen. Tämä johtunee muun muassa lyhyemmistä rautatiekulttuurikokemuksista niin yritys- kuin
henkilökohtaisellakin tasolla.
On vaikea uskoa VR Trackin menestymiseen kilpailussa jatkossa, koska sen
keskijohdon osuus on jäänyt raskaaksi verrattuna pääkilpailijoihin. Esimiesten osuus
saattaa jopa kasvaa jäljelle jäävään työntekijämäärään nähden tulevaisuudessa.
Lisäksi VR Trackilta on lähtenyt kohtalainen määrä ammattitaitoista väkeä ja
tieto-taitoa kilpaileville yrityksille muun
muassa huonojen alueellisten johtamiskäytäntöjen vuoksi. Alueellisesti vetäjät ovat osin samat, joiden laskennalliset
toimet johtivat häviämiseen kunnossapidon liiketoiminnassa ja että nyt ollaan
yt-menettelyn tiellä. Liike-elämässä päällikkötasolle herkästi jaetaan bonuksia ja
palkkioita, mutta harvoin kuitenkaan sanktioita huonosta työstä. Missä luuraa vastuunkanto liiketoiminnasta, sillä poliittinen vastuunkanto ei riitä?
Jälkipyykkiä pestessä kärsiväksi osapuoleksi näyttävät jäävän ratajätkät, joilla ei ole osaa eikä arpaa nykyiseen huonoon markkinatilanteeseen eikä rautatiehistoriamme murrosvaiheeseen.
Kaikesta huolimatta kaikille joulumieltä toivottaen!
Pertti Varpenius
aluepääluottamusmies, Kouvola
Jokainen harrastus
on jutun arvoinen
 Rautatieläisen toimitus on
kiinnostunut tekemään juttusarjaa Rautatieläisten Liiton jäsenten vapaa-ajan harrastuksista.
Harrastuksesi ei tarvitse olla elämää suurempi asia. Pääasia, että
harrastus on itsellesi tärkeä. Juttuaiheeksi kelpaa niin juoksu, runoilu, saappaanheitto, keräily kuin
mongolialainen kurkkulaulukin.
Ota yhteyttä toimitukseen sähköpostitse rautatielainen@rautl.fi
tai puhelimitse Maarit Uusikumpu
p. 041 548 1320.
Rautatieläisten
Vakuutuskassa Turvan
(31.12.2010 asti VR
Vakuutuskassa Turva)
ylimääräinen
kassankokous
Rautatieläisten Vakuutuskassa Turvan ylimääräinen kassankokous pidetään lauantaina 8.1.2011 klo 12.00 Sokos Hotel Vantaan kokoustiloissa Hertaksentie 2, 01300
Vantaa.
Kokouksessa käsitellään:
— fuusiosopimuksen mukaiset henkilövalinnat: hallituksen puheenjohtaja,
jäsenet ja varajäsenet
— tilintarkastajien valinta
— muut kokouskutsussa mainitut asiat
Osallistumisoikeus määräytyy Rautatieläisten Vakuutuskassa Turvan sääntöjen
38 §:n mukaisesti.
Helsingissä 17.11.2010
VR Vakuutuskassa Turvan hallitus
Rautatieläisten Vakuutuskassan hallitus
27
Vapaa-aika
LÄHDE MUKAAN
m/s Baltic Princess -laivalle
jäsenristeilylle 9.–10.4.2011
Aikataulu
lähtö la 9.4. klo 18.30 Helsingistä kohti Tallinnaa (maissaoloaika 8.30–12.30)
paluu su 10.4. klo 16.30 Helsinkiin.
Ohjelmaa
– Tähtiesiintyjänä: Eini
– Bilebändi Sputnik
– Housebändi
– Risteilyllä kuulet uusimmat uutiset raideliikenne- ja liittomaailmasta.
– Voit vierailla erilaisissa työelämäpajoissa, joissa voit kysellä ja keskustella.
– Erilaisia kilpailuja ja visailuja, esimerkiksi Texas Hold´emin mestaruus
ja karaoketähti -kilpailu.
– Laivan ravintolat palvelevat yömyöhään, tanssia orkestereiden tahdissa.
– Yhteistyökumppanit esittäytyvät.
– Osastot pitävät omia jäsentapaamisiaan.
Hyttihinnat
A2-hytti 110,00 €
B2-hytti 80,00 €
A4-hytti 150,00 €
B4-hytti 110,00 €
Hyttivaraukset ja maksut
Osasto varaa hytit, markkinoi ne
jäsenilleen, ottaa vastaan ilmoittautumiset ja maksut. Liitto ei ota
vastaan varauksia suoraan jäseniltä.
Ateriapaketti
39,00 € sisältää aamiaisen
ja buffet-illallisen, jossa
ruokajuomina viini, olut,
virvoitusjuomat
Leirit 2011
Hiihto- ja ruskaleirit
Pyhätunturilla

Hiihtoja ruskaleiri on tarkoitettu ensisijaisesti työelämässä oleville liiton jäsenille. Tavoitteena on jäsenten henkisen ja
fyysisen kunnon kohentaminen. Leireillä
on mahdollisuus osallistua ohjattuun retkeily- ja virkistystoimintaan. Voit halutessasi osallistua hyvässä seurassa leppoisille hiihtoja vaellusretkille. Vaihtoehtoisesti voit oman tahtisi ja kuntosi mukaan
liikkua hyvin opastetuilla laduilla ja poluilla tai lasketella mainioilla Pyhän rinteillä.
Hiihto- ja ruskaleiri pidetään Pyhän Astelissa Pelkosenniemellä (www.pyhanasteli.fi).
Hiihtoleiri 19.—26.3.2011 haku viim. 31.1.
Ruskaleiri 3.—10.9.2011 haku viim. 31.5.
Mitä maksaa?
•
•
Varaa paikkasi mahdollisimman nopeasti, jotta
osastosi varaa riittävästi
hyttejä risteilylle.
www.rautl.fi
28
•
kaikilta peritään 10 euron
ilmoittautumismaksu
puolisot ja aikaisemmin leirille
osallistunut jäsen: osanottomaksu
350 euroa
ensikertalainen liiton jäsen: maksuton
Leirille hakeminen
ja lisätietoja
Hiihto- ja ruskaleirille haetaan leirihakemuksella, joita saa liiton toimistosta ja liiton verkkosivuilta, www.rautl.fi. Hakemus
lähetetään osoitteeseen: Rautatieläisten
Liitto, PL 205, 00531 Helsinki.
Raija Vuori-Lehkonen antaa lisätietoja
tiistai —torstai, p. 040 503 9975, s-posti: raija.vuori-lehkonen@rautl.fi.
Osastot toimivat
Osasto 72
muistorahastotoimikunta

Rautatieläisten
Liiton osaston 72
muistorahaston TEATTERI-ILTAA vietetään Kouvolan teatterissa 28. tammikuuta 2011. Eläkeläisjuhla alkaa
klo 18.
Juhlassa luovutetaan muistolahjat
eläkkeelle vuoden 2010 aikana jääneille ja 2011 alkuvuonna jääville osastomme jäsenille.
Teatterinäytelmä ”Kolmas” alkaa
klo 19. Kolme sukupolvea yhdistävän
nykydraaman väliajalla on kahvitarjoilu.
Luottamusmiehet myyvät 5 euron
lippuja 15.12. alkaen ma, ti, to, pe klo
9—15 junatoimistossa ja henkilöasemalla ti klo 9—15. Lippuja on rajoitettu määrä.
Teatteriterveisin
joulukorttirahat Suomeen
vähävaraisille lapsiperheille
 Rautatieläisten Liitto lahjoitti tänä vuonna joulukorttirahat Hyvä Joulumieli -keräykseen. Keräyksen tavoitteena on hankkia 15 000 lahjakorttia, joilla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia
ruokatarvikkeita joulun alla. 70 euron arvoiset lahjakortit on tarkoitettu tuomaan hyvää joulumieltä.
Rautatieläinen toivottaa lukijoilleen
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Muistorahastotoimikunta
Hyvä VR:läinen, tervetuloa
nauttimaan Vuokatin upeista talvimaisemista ja harrasteista!
Osasto 89
Automiehet
HOTELLIMATKALLE TALLINNAAN
lähdetään lauantaina 22.1. klo 10.30
Länsisatamasta, jossa kokoontuminen klo 9.30. Laiva saapuu Tallinnaan
klo 12.30 ja lähtee takaisin sunnuntaina 23.1. klo 14.00 D-terminaalista, jossa kokoontuminen klo 13.30. Helsingissä olemme klo 16.00. Yöpyminen
Tallinnassa hotellissa Spa Conference. Matkoja on rajoitetusti.
Jäseniltä matka on maksuton ja
avecilta 93 euroa. Hintaan sisältyy
yöpyminen hotelli Spa Conferencessa, aamiainen ja allasosaston käyttö.
Sitovat ilmoittautumiset Markku
Massiselle, p. 050 430 0913 ja avecin
maksu tilille: 101130-898998 viimeistään 27.12.2010.
Passi ja uikkarit mukaan!
Käy kokeilemassa lumikenkiä, sauvakävelyä,
hiihtoa tai nauti kylpylän lämmöstä…
SydäntalvenPAKETTI
45,90 €/henkilö/vrk
Hinta sisältää majoituksen Säätiön tuella tilavassa,
saunallisessa loma-asunnossa, aamiaisen ja päivällisen runsaasta noutopöydästä, kuntosalin vapaan
käytön, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään ja harrastevälineet päiväksi: maastohiihtosuksisetin (ei voitelupalvelua), kävelysauvat tai lumikengät. Lisämaksu
yhdenhengen huoneesta 8,40 €/vrk.
HOTELLI VUOKATINHOVI
Tarjous on voimassa 9.1.–19.2.2011
ja koskee vain uusia varauksia.
Puh. 020 1555 850
myynti@vuokatinhovi.fi
Varaukset viitteellä: ”VRSydäntalvi2011”
Vuokatinhovintie 15
88610 VUOKATTI
www.vuokatinhovi.fi
Muistathan Ylläsrau
dun ja Hiekkahovin
palvelut!
29
NRO 6 2010
Ristikon
voittajat
osaksi JHL:ää
Rautatieläiset
 Rautatieläisen numerossa 5/10
olleen ristikon arvonnassa onni suosi Pauli Martikkaa Lahdesta ja Raimo Repoa Mynämäeltä. Onnittelumme voittajille.
RAUTATIELÄISEN
ILMESTYMINEN 2011
KIITOKSET
 Kiitos muistamisesta jäädessämme
pitkälle lomalle.
Jussit Kempeleestä
Varikon ja vaunukorjaamon
henkilökunta, Oulu

Lämmin
kiitos merkkipäiväni muistamisesta Rautatieläisten Liitolle ja osastolle 25.
Numero 1 ilmestyy 18.2.
aineisto toimitukseen 31.1.
Veikko Paakkanen

Kiitos
muistamisesta jäädessäni eläkkeelle asemavalvomosta 17.10.2010.
Rainer ”Höljäkkä” Pennanen
 Kiitos työkavereille muistamisesta jäädessäni työkyvyttömyyseläkkeelle
1.12.2010.
Vesa Säily, Ylivieska
RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY
Järjestösihteeri Visa Tammi
Hakaniemenranta 1, PL 205
040 5796 309
00531 HELSINKI
Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu
puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941
041 5481 320
sähköposti: etunimi.sukunimi@rautl.fi
Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen
kotisivut: www.rautl.fi
040 5039 975
Puheenjohtaja Vesa Mauriala
ILMAILU- JA
040 5309 702
RAUTATIEKULJETUSALAN
Taloussihteeri Maija Auvinen
TYÖTTÖMYYSKASSA
040 1613 085
Kaisaniemenkatu 10, 8. krs.
Lakimies Jari Kiviharju
00100 HELSINKI
040 7367 938
faksi: (09) 4785 7209
Työehtosihteeri Kyösti Matikainen
sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi
040 5748 529
kotisivut: www.irkatk.fi
Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen
040 1648 111
Kassanhoitaja Paula Seppälä
Työehtosihteeri Hannu Mattila
(09) 4785 7200
040 5823 631
Kassanhoitaja Sari Meling
Hallintosihteeri Minna Palkia
(09) 4785 7202
0400 455 624
Kassanhoitaja Mirva Tuomi
Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö
(09) 4785 7203
040 5785 916
Kassanjohtaja Kari Kallio
(09) 4785 7201
30
KUOLLEET
— 27.4.2010 osaston 97 jäsen Pentti Salo
77-vuotiaana, Kausala
— 8.10.2010 osaston 90 jäsen Aaro
Kaatonen 82-vuotiaana, Rauma
— 14.10.2010 osaston 201 jäsen Pertti
Lempiäinen 75-vuotiaana, Turku
— 23.10.2010 osaston 72 jäsen Kalle
Oinonen 85-vuotiaana, Kouvola
— 27.10.2010 osaston 97 jäsen Markku
Aspela 59-vuotiaana, Taavetti
— 4.11.2010 osaston 138 jäsen Heikki
Märsylä 68-vuotiaana, Kokkola
— 8.11.2010 osaston 66 jäsen Eino
Viinikainen 62-vuotiaana, Pieksämäki
— 12.11.2010 osaston 51 jäsen Yrjö
Leino 84-vuotiaana, Toijala
— 15.11.2010 osaston 60 jäsen Antti
Mäkinen 84-vuotiaana, Toijala
— 26.11.2010 osaston 19 jäsen Seppo
Lumme 55-vuotiaana, Tampere
— 30.11.2010 osaston 64 jäsen Martti
Viita 92-vuotiaana, Heinola
Vie kunto remonttiin
 KUNTOREMONTTILOMAT on tarkoitettu terveille, työelämässä mukana oleville aikuisille ja heidän puolisoille.
Kuntoremontissa saat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin
ja säännölliseen liikuntaan.
Kuntoremontti koostuu viiden vrk:n kuntoremonttilomasta (tuki 350 € ja kahden vrk:n seuranta- eli treffijaksosta (tuki 150 €). Määrärahat saamme SAL ry:n kautta RAY:n
avustuksista.
LOMAKOHDE: Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti
LOMAN AJANKOHTA: 26.6.—1.7.2011
OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea): 105 € (455 €)
HAKUAIKA PÄÄTTYY: 15.5.2011
LOMAKOHDE: Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä
LOMAN AJANKOHTA: 15.—20.5.2011
LOMAKOHDE: Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio
LOMAKOHDE: HC Saariselkä, Saariselkä
Perhe liikkumaan
 PERHEKUNTOLOMA on tarkoitettu liiton jäsenille ja
heidän perheenjäsenilleen.
Päivittäin järjestetään ohjattua liikuntaa koko perheelle sekä erikseen aikuisille ja lapsille.
Aikuisten lomatuki on 330 € ja 6—16-vuotiaiden 165 €,
jotka edellyttävät osallistumista ohjattuun ohjelmaan.
LOMAKOHDE: Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä
OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea):
110 € (440 €)/aikuinen; 25 €(190 €)/6–16 v.
HAKEMINEN
 Lomatukea voi saada vain kerran 24 kk:n aikana. Esteenä lomatuen saannille on myös puolison
tuettu loma ja myös muiden sosiaalisten lomajärjestöjen tukemat lomat, jos 24 kuukauden aika ei
täyty. Lomalainen maksaa itse edellä mainitun
omavastuuosuuden. Lomaviikoille haetaan täyttämällä SAL-lomatukihakemus. Hakemuslomakkeen
saa ammattiosastojen toimihenkilöiltä, liiton toimistosta ja SAL:n sivuilta www.sal-lomat.net. Hakemus lähetetään: Rautatieläisten Liitto / lomavastaava, PL 205, 00531 HELSINKI.
LISÄTIETOJA ANTAA TIISTAI–TORSTAI
 Rautatieläisten Liitto ry, Raija Vuori-Lehkonen,
p. 040 503 9975, raija.vuori-lehkonen@rautl.fi.
31
 Ratkaisut 31.1.2011 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki.
Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi.
32

5 2010 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

Transcription

Similar documents

Jäsentiedote 1_2013 JHL.pdf - Tampereen kunnalliset Jhl ry 012

Rautatieläinen 3/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

Helsingin päivähoito JHL ry 081 EHDOKKAAT Edustajistovaaleissa

Tiedote 3 2014.pdf - Savonlinnan seudun JHL ry

Rautatieläinen 2/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

Kevät 2014.pdf - Nokian jhl ry. 105

Yhteistoiminnasta - tampereen toimistoalan henkilöstö jhl249

JHL250TAMPERE 3-2014a.pdf - Tampereen hyvinvointipalvelut

Tapio ja Raija Junnosen tarina 26.8.2015 - Etelä

Uusi koti 2/2013

tero ahokangas vuokratyövoiman käyttämisen kannattavuus

(Näkökulmia vuokratyöhön)