Yhteistoiminnasta - tampereen toimistoalan henkilöstö jhl249

1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TOIMISTOALAN HENKILÖSTÖ JHL RY 249
Hallitus ja toimihenkilöt 2014
HALLITUS
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Sihteeri
Jäsenet
Varajäsenet
Tiina Hakala
Markku Nuutila
Tanja Sarapova
Ritva Niemi
Moreenia
TREDU
KIPALA
KIR/METSO
040 8062619
050 5175492
03 56564510
03-56564069
Kirsi Karttunen
Sisko Ilkka
Kirsti Mikkola
Miia Nieminen
TALVE
KIPALA
KIPALA
KAKE/JOLI
03 56565575
03 56564544
03 56564522
040 8004883
Timo Lapila
Sirkka Mäntysaari
Raili Raivio
LOKEVA
HALO
ESH
040 8063153
040 8062286
040 8016595
KIR/METSO
KIPALA
KIPALA
Moreenia
03-56564069
03 56564544
03 56564522
040 8062619
LOKEVA
TREDU
JHL 249
040 8063153
050 5175492
03 2221249
Tehtävänjako yhdistyksessä
Taloudenhoitaja,
opintosihteeri
Ritva Niemi
Vapaa-aikavastaava
Sisko Ilkka
Vapaa-aikavastaava
Kirsti Mikkola
Nuorisotiedottaja
Tiina Hakala
Kansainvälisten asioiden
yhdyshenkilö
Timo Lapila
Tiedotussihteeri
Markku Nuutila
Jäsenasiainhoitaja
Tiina Toukomaa
Luottamusmiehet
Museot
Mupa / Vapriikki
Kim Karvinen
Logistiikka
Logistiikka / keskusvarasto
Timo Lapila
Tredu
Santalahdentie
Markku Nuutila
TS-Kvtes varapääluottamusmies
Ritva Niemi
050 5502171
040 8063153
050 5175492
03-56564069
Yhdistyksen toimisto
Satakunnankatu 30 C 7, 33210 Tampere
Avoinna keskiviikkoisin klo. 13.00 – 17.00 Puhelin 03 2221249
Sähköposti toimvirk@kolumbus.fi Kotisivu jhl249.jhlyhdistys.fi
Facebook.com/jhl249
Tilinumero TSOP FI79 5730 0820 5183 36
2
Hei kaikki yhdistyksemme 249 jäsenet,
olen JHL 249:n uusi innokas puheenjohtaja Tiina Hakala. Olen
töissä ympäristöneuvojana Tampereen kaupungin tytäryhtiössä, Ekokumppanit Oy:ssä, tutummin ympäristötietokeskus Moreeniassa. Toimin työpaikallani työsuojeluvaltuutettuna toista
kautta.
KTV:n/JHL:n toiminnassa olen ollut mukana aktiivisesti jo vuodesta 1989 lähtien. Vuosien aikana tutuiksi ovat tulleet JHL:n
yhdistystoiminta, nuorisotoiminta sekä liiton toiminta. Yhdistykseemme 249
olen kuulunut 1.6.2006 alkaen ja hallituksessa olen ollut mukana vuodesta
2008 lähtien.
Olen nyt ollut puheenjohtajana vasta lyhyen aikaa, mutta olen jo huomannut,
että kokoajan eteen tulee uusia ja haastaviakin asioita. Onnekseni en ole yksin, vaan tulenani ja apunani ovat koko yhdistyksemme hallituksen väki.
Toivottavasti olette jo huomanneet, että tämä kuluva vuosi
on liittomme toimisto-, hallinto- ja it – alan ammatillinen
kärkihankevuosi. Vuoden tarkoituksena on ollut nostaa alojemme ammattilaisten arvostusta ja tehdä työtä näkyväksi.
Vihdoin on myös päivitetty alan ammattilaisten opas. Siinä
käsitellään mm. toimisto- ja it - alan palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja, koulutusta, työssä kehittymistä sekä
perhe- ja vuorotteluvapaissa tapahtuvia muutoksia. Myös tietosuoja ja –turva ovat hyvin esillä oppaassa. Joko sinulla
on opas? Entäs työpaikalla? Opas on jäsenille ilmainen
ja sen voit tilata www.jhl.fi/julkaisut
Raikasta syksyä kaikille,
Tiina
Tiina Hakala
JHL 249 puheenjohtaja
3
Tampereen kaupungin toimistoalan henkilöstö
jhl 249 ry
SYYSKOKOUS
Torstaina 20.11.2014 klo 16.30
Yhdistyksen toimistolla,
Satakunnankatu 30 C 7
Esillä sääntömääräiset asiat.
Kahvitarjoilu alkaa ennen kokousta klo 16.15.
Tervetuloa!
Hallitus
4
Yhteistoiminnasta
Itella aloittaa yt-neuvottelut, VTT aloittaa jälleen yt-neuvottelut, Microsoft irtisanoo yt-neuvotteluiden päätyttyä. Ei päivää, ettei lehdestä ole joutunut lukemaan yt-neuvotteluista, ja niiden jälkeisistä irtisanomisista. Yt-neuvottelu eli
yhteistoimintaneuvottelu onkin noussut terminä yhdeksi pahaenteisimmistä
sanoista. Yhteistoiminta ei kuitenkaan aina ole synonyymi irtisanomisille, vaan
normaalissa arjessa käydään myös moninaisia neuvotteluita, joiden tarkoituksena on päästä yhteisymmärrykseen työnantajan ja työntekijöiden välillä. Yhteisymmärrys on kuitenkin tavoite, ei pakko, sillä työnantajalla on viimekädessä päätäntävalta.
Yhteiselosta määrää laki
Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoimintamenettely on pakollista ja se on laissa säädettyä. Yhteistoimintalain tarkoituksena on edistää yrityksen ja
sen työntekijöiden yhteistoimintaa. Laki luo edellytykset todelliselle vuoropuhelulle työpaikoilla. Vapaamuotoista yhteistoimintaa voidaan kuitenkin työnantajan
ja työntekijöiden kesken käydä milloin tahansa. Tarkoituksena on keskustelun kautta yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin,
jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Yhteistoimintaa toteutetaan siis
muulloinkin, kuin työttömyysuhan aikana.
Yhteistoiminnan periaatteet Tampereen kaupungin ja
henkilöstön välillä ovat edellä mainitun mukaisia: yhteistoiminnan tarkoitus on edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja parantaa henkilöstön työelämän laatua. Laadun
parantamiseen pyritään luomalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa
työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun.
Yhteistoiminnassa käsitellään mm. henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset
muutokset työtehtävissä ja siirrot tehtävästä toiseen, palvelutoiminnan muutokset, tutkimus- ja kehittämishankkeet, olennaiset laitehankinnat, periaatteet
henkilöstön kehittämisestä ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta sekä tasaarvoasiat. Yhteistoiminta käsittelee myös työnantajan ja työntekijöiden välistä
työsuojelua koskevia asioita.
5
Yhteistoimintamenettelyä säätelee laki yhteistoiminnasta kunnista (449/2007).
Lisäksi Tampereen kaupungilla on yhteistoimintamenettelyä koskeva konsernimääräys. Konsernimääräyksessä ohjataan mitkä asiat tulee käsitellä säännöllisesti ja tarvittaessa yhteistoimintamenettelyssä ja millä yhteistoiminnan tasolla. Yhteistoiminnassa kyse on lakisääteisestä neuvotteluvelvollisuudesta,
johon liittyy tarvittavien ennakkotietojen antaminen käsiteltävistä asioista.
Huomioitavaa on myös, että ensisijaista yhteistoimintaa on välitön työpaikkaja henkilötasoinen asioiden käsittely. Yksittäistä työntekijää tai osaa henkilöstöä koskevat asiat käsitellään asianosaisten kanssa, laajakantoiset asian edustuksellisessa yhteistoiminnassa, eli tuotantoalue- tai kaupunkitasoisesti.
Yhteistoimintatasoja ovat
- työpaikkataso
Välitön yhteistoiminta toteutuu työpaikkatasolla jokapäiväisessä työssä esimiehen ja yksittäisen henkilön välillä tai työyhteisön asioiden käsittelynä esimerkiksi työyhteisökokouksissa. Työpaikan yhteistoiminnan tehtävänä on työpaikan toiminnan kehittäminen ja parantaminen lähiesimiehen ja henkilöstön yhteistyönä.
- tuotantoalueiden, liikelaitosten ja konsernihallinnon yhteistoimintaryhmät
Yhteistoimintaryhmissä käsitellään ko. toiminta-alueen osalta kaupungin menettelytapojen ja toimintaohjeiden mukaisesti asioita, jotka lain mukaan edellyttävät yhteistoimintamenettelyä. Lisäksi yhteistoimintaryhmän tulee huolehtia toiminta-alueellaan työsuojelun yhteistoimintatehtävistä.
- kaupunkitasoinen yhteistoimintaryhmä
Koko kaupungin tasolla toimii kaupungin yhteistoimintaryhmä, jonka peruskokoonpanoon kuuluvat henkilöstöyksikön päälliköt ja pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Puheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja. Laajennettu
kokoonpano kokoontuu muutaman kerran vuodessa, mm.
käsittelemään talousarvion henkilöstövaikutuksia, jolloin
mukana ovat myös pormestari, tilaajajohtaja, talouden
edustus, palvelutuotantojohtaja ja liiketoimintajohtaja.
Lisäksi kaupunkitasolla toimii kaupungin työsuojelutoimikunta (entinen työsuojelu- ja työterveysjaosto).
Konsernihallinnossa, tuotantoalueilla sekä liikelaitoksissa
toimivat omat yhteistoimintaryhmät.
6
Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat
1) Henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat muutokset töiden organisoinnissa kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistoiminnassa
2) Palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet, jos
olennaisia henkilöstövaikutuksia
ulkopuolisen työvoiman käyttö, liikkeen luovutus, ostopalvelut, kilpailuttamisen periaatteet tai yhtiöittäminen
3) Henkilöstön, sen kehittämiseen, tasa-arvoiseen kohteluun ja sisäiseen tietojenvaihtoon liittyvät periaatteet
ja suunnitelmat
4) Taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset,
lomauttamiset ja irtisanomiset
Yhteistoimintaryhmät
Vuoden 2014 alusta kaupungin yhteistoimintaryhmien organisointiin tuli muutoksia.
Koko kaupungin tasolla toimii kaupungin yhteistoimintaryhmä, jonka peruskokoonpanoon kuuluvat henkilöstöyksikön päälliköt ja pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Puheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja. Laajennettu kokoonpano kokoontuu muutaman kerran vuodessa, mm. käsittelemään talousarvion henkilöstövaikutuksia, jolloin mukana ovat myös pormestari, tilaajajohtaja, talouden edustus ja palvelutuotantojohtaja.
Lisäksi kaupunkitasolla toimii kaupungin työsuojelutoimikunta (entinen työsuojelu- ja työterveysjaosto).
Kaupungin yhteistoimintaryhmä
Kaupungin yhteistoimintaryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksessa
ovat edustettuina sopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä työnantajan
7
edustajana henkilöstöyksikön päälliköt. Pöytäkirjat sekä lisätietoa yhteistoiminnasta löydät Loorasta, ”henkilöstöasiat”.
Kokoonpano 2014
Niina Pietikäinen, henkilöstöjohtaja, puheenjohtaja
Satu Koski, henkilöstösuunnittelija, sihteeri
Sami Uusitalo, työhyvinvointipäällikkö
Mirva Sampakoski, sopimuspäällikkö
Jaana Villilä-Vakkilainen, henkilöstön kehittämispäällikkö
Pentti Herranen, JHL
Tero Mattila, JHL
Kirsileena Nurmikolu, JHL
Johanna Hirvimies, Tehy
Hanna-Leena Jalonen, Super
Hilkka Korjus, JUKO
Raimo Nieminen, JUKO
Soili Myllyniemi, JUKO
Aino Hirvonen, JYTY
Kari Niemelä, KTN
Yhteistoiminnasta kirjotti Markku Nuutila, luottamusmies ja JHL 249 tiedotussihteeri. (Lähteet: loora.fi, yhteistoimintaopas.fi)
8
Pidetään huolta!
Syksy on taas alkanut ja monta isoa asiaa edessä. Budjettiriihessä päätettiin mm.
toimista, joilla saataisiin lisää työpaikkoja - tämä on iso asia. Tämän päivän meno,
jossa liian usein ihminen saa käteensä irtisanomislapun, on synkkä ja on tehtävä
kaikkensa, jotta ihmisille saataisiin lisää työtä.
Asuntopuolella edistämme tätä mm. satsaamalla lisää rahaa asuntorakentamiseen ja
kotien peruskorjaukseen. Näin ihmisten kodeista pidetään huolta ja samaan aikaan
saadaan lisää työtä rakennusalalle. Kulttuuripuolella onnistuimme saamaan lisäpanostusta, jonka avulla turvataan työllisyyttä mm. Teattereissa, museoissa ja orkestereissa. Liikuntapuolella rakennetaan enemmän lähiliikuntapaikkoja ja työllistetään nuoria
ohjaustehtäviin esim. seuroihin.
Meidän on pidettävä huolta myös toisistamme. Jos elämässä on vaikeaa tai eri syistä
ihminen tarvitsee tukea, on sitä saatava. Merkittävää on, että saamme aikaan uuden
sosiaalihuoltolain, jonka avulla voidaan erilaisiin elämän ongelmiin puuttua tätä päivää
paremmin. Tämä on inhimillisesti tärkeää ja oikein.
Uusi laki antaa perheille tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Perheiden ongelmissa autetaan jatkossa entistä useammin ennalta, eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat kärjistyneet. Tämä on tärkeä periaate.
Lain keskeisin tavoite on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Se edellyttää asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista jokaiselle ihmiselle elämäntilanteesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen vastuulla oleva sosiaalihuoltolaki on todella
odotettu ja toivottu. Uudistusta on tehty asiakkaiden palautteita kuunnellen ja niissä
on noussut vahvasti esille se, että ihmiset haluavat erityisesti kotipalveluja ja lisäksi
muita matalan kynnyksen palveluja.
Laki parantaa erityisesti lastensuojelua ja lapsiperheiden kotipalveluja sekä vammaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien tilannetta. Tämä on oikein ja järkevää niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisesti.
9
Jokaiselle tarvitsevalle tulee oikeus palvelutarpeen arviointiin. Jokaiselle nimetään
omatyöntekijä, joka vastaa neuvonnasta ja ohjauksesta ja tarvittaessa jopa saattaa
oikeaan palveluun. Onkin tärkeää että ei tarvitse selittää samoja asioita yhä uudestaan. Liian usein sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hakeva ihminen tuntee katoavansa pykäläviidakkoon. Näin ei saisi olla. Asiat pitää voida selvittää kerralla niin,
ettei ihmisen tarvitse juosta monella eri luukulla.
Vaikeinakin aikoina on pidettävä niiden puolta, jotka ovat kaikkein heikoimmassa
asemassa. Viranomaisten yhteistyön on pelattava ja tiedon on kuljettava. Jatkossa
ammattilaisilla olisi velvollisuus tehdä ilmoitus myös suoraan poliisille, jos on epäily
lapsen pahoinpitelystä.
Samalla kun uusi laki vahvistaa ehkäiseviä palveluja, myös lastensuojelutyötä uudistetaan. Tavoitteena on, että lastensuojelussa voitaisiin käyttää entistä enemmän lasta
ja perhettä tukevia palveluja pakkotoimien sijaan. Kunnissa on jo nyt esimerkkejä siitä, kuinka tehostetulla perhetyöllä on voitu ehkäistä lasten kiireisiä sijoituksia.
Lisäksi lakiin sisältyy nuorisopalvelutakuu, jonka avulla autetaan niitä nuoria, joille
nuorisotakuu ei ole riittävä tuki. Nuorta autetaan sosiaalisen kuntoutuksen avulla ja
hän saa oman työntekijän, kunnes apua ei enää tarvita.
On merkittävää, että lain myötä pystymme tätä päivää paremmin puuttumaan erilaisiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisy on tärkeää ja siihen satsaaminen maksaa itsensä monin verroin takaisin hyvinvoinnin lisääntymisenä. Ja tämä
on ihan oikein.
Pia Viitanen
Kulttuuri- ja asuntoministeri
Jhl 249:n jäsen
(Kuva:Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia)
10
Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden vuoksi
Uusien sopimusten mukaan ns. sairausloman karenssiaika vuosilomalla sairastuttaessa poistuu. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viranhaltija tai työntekijä on
vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen
tai tapaturman johdosta työkyvytön siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat
vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan.
Ehtoina siirrossa on, että viranhaltija tai työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Ensisijaisesti pyyntö
tehdään esimiehelle henkilökohtaisesti tai puhelimitse, mutta myös lääkärintodistuksen toimittaminen työnantajalle ennen loman alkamista tai ilman aiheetonta viivytystä, katsotaan pyynnöksi siirtää vuosilomaa tai säästövapaata.
Esimiehen on merkittävä Kipalaan toimitettavan lääkärintodistuksen taakse,
että vuosiloma siirtyy.
Vuosiloman ja säästövapaan aikana alkaneesta työkyvyttömyydestä tulee toimittaa aina lääkärintodistus. Näissä tapauksissa esimiehen lupa tai terveydenhoitajan todistus eivät kelpaa. Lääkärintodistus on toimitettava viikon sisällä
todistuksen allekirjoituspäivämäärästä tai muutoin ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Tässä noudatetaan normaaleja Tampereen kaupungin sairauslomakäytäntöjä. Ohje sairauslomakäytännöistä päivitetään muilta osin
vastaamaan muuttuneita käytäntöjä mahdollisimman pian.
Viranhaltijalla ja työntekijällä on myös vastaava oikeus loman tai säästövapaan
siirtämiseen, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaantai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Siirtyneen loman pitäminen
Jos kyseessä on siirretty kesäloma, voidaan se pitää ensisijaisesti lomakauden
loppuun mennessä. Jollei se ole mahdollista, voidaan loma pitää lomakauden
jälkeen saman kalenterivuoden aikana 31.12. mennessä. Jollei sekään ole
mahdollista, koska työkyvyttömyys jatkuu edelleen, maksetaan lomakorvaus,
jollei toisin sovita.
Jos kyseessä on siirretty talviloma, voidaan se ensisijaisesti pitää ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua tai ellei se ole mahdollista voidaan loma pitää seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jollei sekään ole mahdollista, koska työkyvyttömyys jatkuu edelleen, maksetaan lomakorvaus.
Vuosiloman ajankohdasta voi työnantaja sopia työntekijän tai viranhaltijan
kanssa myös toisin. Täysin vapaasti ei lomista kuitenkaan voi sopia, vaan sopimista rajoittavat vuosilomamääräykset. Lisätietoja asiasta saa työehtosopimuksista.
11
Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta 2 viikkoa ennen tai, jos
se ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen.
Ennen loman alkua selvitä itsellesi:





Millä tavalla siirtopyyntö esitetään? Esimerkiksi puhelinsoitto, tekstiviesti,
sähköposti?
Kenelle siirtopyyntö/työkyvyttömyystodistus toimitetaan? Entä silloin,
kun nimetty esimies on itse poissa?
Miten/kuinka nopeasti ilmoitus/siirtopyyntö tulee tehdä, jos sairastuu
lomamatkalla ulkomailla? Minkälainen lääkärintodistus on riittävä?
Miten toimitaan, jos on hoidettavana sairaalassa, eikä kykene ilmoittamaan työkyvyttömyydestä?
Työkyvyttömyyden päätyttyä vuosiloma jatkuu ja päättyy alkuperäisen
lomasuunnitelman mukaisesti, ellet sovi esimiehen kanssa jostain muusta järjestelystä loman aikana
Lisätietoja luottamusmiehiltä tai liiton sivuilta www.jhl.fi sekä loorasta kohdasta henkilöstöasiat-lomat.
12
Julkisia palveluita ja kriisitietoisuutta
Suomessa vallitsee tällä hetkellä varsin vahva kriisitietoisuus. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että nykyisen talouskriisin syistä ja sen lievittämisestä olisi
yhtenäistä tai johdonmukaista käsitystä, mutta kriisi on joka tapauksessa kaikkien huulilla. Kaikki ovat tietoisia siitä, että tilanne on vaikea ja ”kipeitä ratkaisuja” tarvitaan. Erityisenä epäkohtana nähdään velka. Sen muodoista ainoastaan julkinen velka näyttäytyy ongelmana, jonka kasvu on saatava nopeasti
kuriin. Yksityistä velkaa harvemmin kuulee edes mainittavan kun velan haitallisuudesta puhutaan. Kriisitietoisuus yhdistettynä huoleen (julkisesta) velasta
kääntää katseet julkisen talouden menoihin, joista suuren osan muodostaa
kunnallinen palvelutuotanto. Julkisesta sektorista kuulee usein puhuttavan kuin
sen piirissä työskentelevät eläisivät muiden siivellä.
Julkisella sektorilla on ollut ainakin takavuosina
jonkinlainen puskurin rooli yleisen taloustilanteen heikentyessä. Silloin kun yritysten liiketoiminta vaikeutuu ne turvautuvat nykyään yhä
herkemmin henkilöstönsä lomauttamiseen tai
irtisanovat väkeänsä. Julkisen sektorin palvelutuotantoon, esimerkiksi kuntien palveluksessa
työskenteleviin talouden takkuaminen ei ole
osunut heti niin kovalla voimalla kuin yksityisten alojen työntekijöihin. Tässä näyttää tapahtuneen käänne. Kuntasektorin heikko tilanne
valtionosuuksien ja verotulojen laskun seurauksena alkaa näkyä karulla tavalla kuntatyöntekijöiden arjessa. Suomessa on lukuisia kuntia, jotka ovat lähteneet lomautusten ja irtisanomisien tielle. Pirkanmaalla näiden keinojen
käyttäminen on onneksi toistaiseksi jäänyt suhteellisen vähiin. Kannustaminen palkattomien
vapaiden pitämiseen, henkilöstömitoituksissa
säästäminen ja sijaisten sekä määräaikaisten
palkkaamatta jättäminen ovat olleet kuitenkin
jo pitkään arkipäivää. Julkisrahoitteisella yksityisellä hyvinvointisektorilla iskuja
on jouduttu ottamaan vastaan kun kunnat ovat säästäneet mm. palveluiden
ostoja vähentämällä. Heikossa tilassa olevaa kuntataloutta on yritetty yhä useammassa tapauksessa korjata myös kestämättömillä ulkoistamisilla ja yksityistämisillä.
13
Julkisen sektorin työntekijöiden työn arvostus ei ole kriisitietoisuuden keskellä
aina kovin korkeassa huudossa. Julkisista hyvinvointipalveluista puhuminen
velkaa lisäävänä kulueränä on kohtuutonta monessakin mielessä. Raskasta
työtä suhteellisen vaatimattomalla palkalla tekevien hyvinvoinnin ammattilaisten työpanos on yhteiskunnallisesti korvaamaton, eikä sen halventaminen voi
olla eettisesti kestävä vaihtoehto. Se ei ole sitä myöskään taloudellisessa ja
laajemmassa yhteiskunnallisessa mielessä. Pieni- ja keskituloinen käyttää rahansa todennäköisimmin tuotteisiin ja palveluihin, jolloin ne päätyvät kansantalouden kiertoon. Taloudellisesta ahdingosta tuskin noustaan tavallisten ihmisten asemaa kurjistamalla ja siten kulutuskysyntää heikentämällä. Velkaa
on vaikea maksaa takaisin jos talouden rattaita ei saada taas pyörimään. Kerran monikansallisille yhtiöille ulkoistetut julkiset palvelut tuottavat puolestaan
runsaan veroeurojen virran – nimittäin veroparatiiseihin.
Kalle Honkanen, aluetoimitsija,
JHL Pirkanmaan aluetoimisto
Hyvää pikkujoulua ja onnellista teatteria!
Vapaa-aikavastaavat Kirsti ja Sisko ovat taas löytäneet meille monenlaista koettavaa. Edempänä kolme loppuvuoden kohokohtaa, joista jokainen löytää
varmasti mieleisensä, tai sitten käy katsomassa ne kaikki.
Mitä pitäisi, tai oikeastaan mitä uskaltaisi ajatella, kun menee katsomaan mentalisti Pete Poskiparran esitystä? Hän on nimittäin ajatustenlukija. No ehkä se
auttaa, että Pete on kotoisin Turusta. Tästä taakasta huolimatta luvassa on
varmasti maailmanluokan elämys. Tolkuttomuutta on luvassa, kun HelaLindholm-Salmela trio touhuavat erilaisten uskomushoitometodien parissa. Ja
jos nälkä unohdu näiden rientojen parissa, kannattaa suunnata kohti neljää
pientä annosta. Näytös on pikkujoulunäytös, johon sisältyy niin purtavaa, kuin
vähän juotavaakin. Ja siitä onkin enää neljä pientä askelta jouluaattoon…
Jos itse tiedät jonkun käymisen arvoisen esityksen, niin kerro siitä meillekin
vaikka nettisivujen palautelomakkeella. Ehdotuksia jäsenretkien, esitysten ja
matkojen kohteiksi otetaan mielellään aina vastaan.
14
Pikkujoulua…
Neljä Pientä Annosta
Martti Suosalo, Iiro Rantala ja Lotta Kuusisto
Lauantaina 20.12.14 klo 19 Tampere-Talon Pieni Sali
Nauruhermoja kutkutteleva suosikkiesitys Neljä
Pientä Annosta tarjoilee legendaarisen sketsin Illallinen yhdelle ja kolme muuta elämystä. Martti Suosalo eläytyy rooleihin hovimestarista nuotinkääntäjään ja Iiro Rantala pianopedagogista sankarisolistiin. Lotta Kuusisto huolehtii proseduureista.
Suosalon taipuisa roolihahmo Arvo Savela on näyttelijän alter ego, jäyhä suomalainen perusmies, joka
ei todellakaan ole mikään puheiden pitäjä. Yleisö
pääsee mukaan myös Iiron pianokouluun, joka on
roisilla huumorilla sävytettyä pikakoulutusta pianonsoiton saloihin. Illallinen yhdelle on televisiosta
tuttu sketsi, jossa iäkäs Sofie-neiti juhlistaa syntymäpäiviään hovimestarinsa Jamesin avustuksella.
Esityksen kesto 1h 20 min, ei väliaikaa.
Varaamamme Musiikkia&Makuja-paketti sisältää lipun
esitykseen ja Neljä pientä annosta –ruokailun sekä
lasin viiniä, kivennäisvettä tai olutta. Ruokailu ennen esitystä klo 17-19 välillä, itselle sopivimpaan
aikaan. Kattaukset 6-12 hengen pöydissä.
Hinta JHL249 jäsenelle 30 € ja kaverille 56 €. Tilille TSOP FI79 5730 0820 5183 36
Kuittiin tiedoksi varaajan nimi ja tunnus ”4 pientä annosta” tai ”20.12.”

Sitovat ilm. 30.10. mennessä sisko.ilkka@tampere.fi tai kirsti.mikkola@tampere.fi

Kuittikopiot os. Lipari-palkat Ilkka/Kipala tai Ansio-palkat/Mikkola/Kipala

Ilmoitathan sisäisen postiosoitteesi (työssäkäyvät) ja muut kotiosoitteen.
15
EI TOLKUN HÄIVÄÄ!
Komediateatteri pe 31.10.14 klo 19
Hullunhauska uutuuskomedia!
Kirjoittajakaksikko Jokelin-Raipia antoi läppäreidensä laulaa ja printtereistä purskahti hullunhauska uutuuskomedia EI TOLKUN HÄIVÄÄ!
Komedialla on vakava tausta. Kirjoittajia innoittivat yhteiskunnan varojen väärinkäyttötapaukset ja uskomushoidot, mutta näistäkin kirjoittajaduo löysi kirpakkaa huumoria yllätyksellisen tarinan. Katsojat pääsevät seuraamaan Menttaalikylpylän leppoisaa arkea, joka keskeytyy, kun sisään tuleekin oikea asiakas...
Näyttelijät näyttelevät henkensä kaupalla: oikeita ja keksittyjä hulluja putkahtelee ovista ja
ikkunoista. On vaara, että katsoja nauraa itsensä ihan tärviölle! Pidä varasi ettei sypressiivinen kaikulalia tai paranoidinen Himlermania tartu sinuunkin!
Nauru on parasta terapiaa, toteaa lääkäri ja määrää Komediateatteria yhden illan annoksina. Esitys kestää n. 2h, sisältää väliajan.
Käsikirjoitus Rauli Jokelin ja Panu Raipia, Ohjaus Rauli Jokelin
Rooleissa mm. Heikki Hela, Tom Lindholm ja Topi Salmela!
Jäsenhinta 15 e, kaveri 26 e
Maksu tilille TSOP FI79 5730 0820 5183 36
Sitovat ilmoittautumiset 26.9. mennessä: sisko.ilkka@tampere.fi
Ilmoitathan sisäisen postiosoitteesi (työssäkäyvät) ja muut kotiosoitteen.
Kuitista kopiot os: Ilkka/Lipari-palkat KIPALA
16
Mentalisti Pete Poskiparta
K18 Komediateatterin ravintolanäyttämöllä ke 10.12.14 klo 20.15
Ajatteluasi aktivoiva, nauruhermojasi koetteleva ja uskomuksiasi laajentava show, jonka
aikana luetaan ajatuksia, tehdään mahdottomia ja koetaan jotain ainutlaatuista.
Lavalla on mies, mikrofoni ja mieli sekä punaiset kengät.
Mentalisti, taikuri ja stand-up -viihdyttäjä Pete Poskiparta on kiertänyt esiintymässä Las Vegasia,
Bostonia ja Lontoota myöten.
Ajatustenlukua, taikuutta ja komiikkaa tulvillaan oleva esitys saa Sinut viihtymään. Kannattaa uskaltautua paikan päälle, sillä hyväntahtoista Peteä ei ujoimman eikä herkimmänkään katsojan
kannata pelätä, mutta hauskuuteen joudut varautumaan, kuin myös siihen, että lähdet showsta
aidosti ja leveästi hymyillen – eikä se ole mitään hypnoosia!
Vuosi 2014 on Pete Poskiparran tupla-juhlavuosi: on tullut kuluneeksi 25 vuotta taikurina , ja 15
vuotta siitä, kun mies aloitti uransa ammattilaisena. Legendaarinen Pete Poskiparta on kotoisin
Turusta. Jotain todella hämärää on siis siinä, että aito turkulainen saapuu Tampereelle juhlimaan
omia juhliaan, ja vielä Sinun kanssasi. Mistä on oikein kysymys? Se paljastuu vain showhun tuleville! Uskallathan tulla ottamaan selvää?!!
Shown kesto 1 h 45 min, sis. väliajan. Ovet Ravintolateatteriin avataan 30 minuuttia ennen esitystä.
Jäsenhinta 10 e, kaveri 20 e tilille TSOP FI79 5730 0820 5183 36
Ilmoittautumiset 31.10. mennessä kirsti.mikkola@tampere.fi
Kuittikopiot os. Ansio-palkat Mikkola/Kipala
Ilmoitathan sisäisen postiosoitteesi (työssäkäyvät) ja muut kotiosoitteen.
17
Elokuvalippuja!
Yhdistys myy edelleen elokuvalippuja jäsenilleen
hintaan 6 e / kpl. Lippuja voi ostaa max.3 kpl / jäsen/ vuosi. Eli jollet ole tänä vuonna ostanut lippuja
meiltä, niin vielä ehdit. Liput käyvät mihin tahansa
finnkinon näytöksiin ja ovat voimassa pitkään.
Voit ostaa lippuja Tiina Toukomaalta yhdistyksen
toimistolta; Satakunnankatu 30 C 7, toimiston aukioloaikana keskiviikkoisin klo 13.00 - 17.00.
Varaudu esittämään jäsenkorttisi. Mielellään tasaraha maksettaessa. Pankkikortilla ei valitettavasti voi maksaa.
Vaikka kuvan pääsymaksu 130 markkaa ei enää euron tuomien rikkauksien
myötä olekkaan mainittava summa, niin jäsenliput kannattaa käydä hakemassa kuuden euron kipalehintaan.
ELÄKEILTA
JHL:n jäsenille
torstaina 2.10.2014 klo 17.00
Pääkirjasto Metson Pietilä-salissa
Pirkankatu 2
Alustajana ja kysymyksiin vastaamassa
Kuntien eläkevakuutuksen
kouluttaja Päivi Lilleberg
TERVETULOA PAIKALLE
Järjestelyistä vastaa Tampereen Yhteisjärjestö JHL ry
18
Syksyn koulukset
Luottamusmiesten ajankohtaispäivä to 25.9.2014 Holiday Inn, Tampere
Ammattialaverkostojen yhteinen koulutuspäivä la 4.10.2014 Tampereen
Congress&Culture Centre PUISTOTORNI
Perhepäivähoitajien opintopäivä la 18.10.2014 Scandic Tampere Station
Työsuojelun ja yhteistoiminnan ajankohtaispäivät to – pe 16.–
17.10.2014 Hotelli Cumulus Koskikatu Tampere
Turvallisuus-, viranomais- ja tarkastustoiminnan ammatilliset kehittämispäivät ke – to 5.-6.11.2014 Hotelli Cumulus Koskikatu Tampere
Opintoillat koulutiedotuksesta
JHL:n Pirkanmaan aluetoimisto järjestää kolmena peräkkäisenä torstaina opintoillan koulutiedotuk-sesta. Opintoillat on tarkoitettu erityisesti uusille koulutiedottajille, mutta mukaan voivat tulla myös muut aiheesta kiinnostuneet.
Opintoillat tarjoavat hyvän tietopaketin JHL:n organisaatiosta, jäse-nyydestä,
jäseneduista, työttömyysturvasta ja suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä.
Siten opintoillat sopivat koulutiedottajien lisäksi hyvin esimerkiksi uudelle jäsenelle ja yhdistysaktiiville. Opintoillat tarjoavat hyvät perustiedot koulutiedottamisesta ja ne käytyäsi voit toimia JHL:n koulu-tiedottajana.
Opintoillat järjestetään loka-marraskuussa seuraavasti:
To 23.10. klo 17–20 JHL:n Pirkanmaan aluetoimiston kokoustila (Rautatienkatu
10, 7. krs.) Kouluttajana Kalle Honkanen.
Aiheina: - Koulutiedotus ja jäsenhankinta JHL:ssä - Koulutiedottamisen käytännöt (lomakkeet, palkkiot, yhteydenpito oppilaitoksiin) - JHL tutuksi
To 30.10. klo 17–20 JHL:n Pirkanmaan aluetoimiston kokoustila (Rautatienkatu
10, 7. krs.) Kouluttajana Pirjo Toivonen.
Aiheina: - JHL:n jäsenyys (liittyminen, jäsenyyden muodot, jäsenmaksut, jäsenedut) - Työttömyysturva
To 6.11. klo 17–20 SAK:n kokous- ja saunatila (Rautatienkatu 10, kellarikerros) Kouluttajana Isto Mäkelä.
19
Aiheina: - Työmarkkinatietoa opiskelijoille (työsopimus, työehtosopimus, ammatillinen järjestäytyminen, ammattiyhdistysten tarkoitus, työsuojelu)
Ilmoittautumiset viimeistään kutakin tapaamiskertaa edeltävänä tiistaina, mielellään aiemmin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Kalle Honkaselle: kalle.honkanen@jhl.fi. Puh. 010 7703 627 tai 050 406 9313. Koulutiedottajat ovat
ilmoittautuneista etusijalla. Opintoilloissa kahvitarjoilu.
Ajankohtaista asiaa, kursseja, tapahtumia
ja paljon muuta löydät
yhdistyksemme
249 kotisivuilta
www.jhl249.jhlyhdistys.fi
Facebook: facebook.com/jhl249
sekä
Tampereen yhteisjärjestön kotisivuilta
www.moro.jhlyhdistys.fi/
KATTAVAT EDUT PIENELLÄ JÄSENMAKSULLA
Kun olet jäämässä eläkkeelle
Voit jatkaa JHL:n ja yhdistyksemme jäsenenä eläkkeelläkin. Ilmoita eläkkeelle
jäämisestä joko meidän omaan yhdistykseen esim. 249 Sanomissa olevalla
kaavakkeella tai liiton jäsenpalveluun (yhteystiedot alempana).
Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 5,00 € täydeltä kalenterikuukaudelta.
Jäsenmaksu maksetaan puolivuosittain jäsenyksikön lähettämillä tilisiirroilla. Maksamalla eläkeläisen jäsenmaksun kaikki voimassa olevat liiton
ja yhdistyksen edut säilyvät. (mm. vakuutus, lehti, kalenteri, erilaiset alennukset, jne.) Eduista lisää JHL:n verkkosivuilla.
20
Ilmoitathan eläkkeelle jäämisestä, sillä JHL ei saa tietoa muualta.
Jos sinulle myönnetään pysyvä eläke, joka on täysimääräinen, et voi enää
hyödyntää työttömyyskassan palveluita. Tällöin suosittelemme eroamista työttömyyskassasta. Ilmoituksen voit tehdä sähköpostilla jäsenrekisteriin: jasenrekisteri@jhl.fi tai JHL/jäsenpalveluyksikkö, PL 101, 00531 Helsinki.
Lähde: www.jhl.fi
Jatkot Facebookissa
Kun 249Sanomat on luettu loppuun ja kierrätetty vapaasti valittavalla tavalla, on aika siirtyä sosiaalisempaan mediaan, eli Facebookin pariin. Meidät löydät osoitteella www.facebook.com/jhl249. Sivulla käsitellään ajan ilmiöitä ja tapahtumia. Sieltä voit myös kommentoida, antaa ideoita tai vaikka jakaa mielipiteesi. Toki myös
nettisivut http://jhl249.jhlyhdistys.fi/ ovat myös menossa mukana.
21
Syksyn henkilöstöasiat aluetoimistolla
Aluepäällikkö Nina Heikkilä on vuorotteluvapaalla 18.8. – 30.11.2014. Satakunnan aluepäällikkö Seija Johansson vastaa aluetoimiston henkilöstöasioista
vuorotteluvapaan ajan. Lisätietoja alue-toimiston henkilökunnan vastuualueista
löytyy JHL:n Pirkanmaan aluetoimiston nettisivuilta.
(www.jhl.fi/portal/fi/aluetoimistot/pirkanmaa/uutiset/)
Hyvä
249 jäsen,
käy päivittämässä omat jäsentietosi
liiton nettisivuilla www.jhl.fi

kirjaudu jäsensivuille
(tarvitset jäsenkortista jäsennumeron)

Jäsenpalvelu 24 h

Omat tiedot

Päivitä yhteystietojasi
(huom! ammattinimike on tärkeä)

Tallenna

kirjaudu ulos
22
MUUTOS JÄSENREKISTERITIETOIHIN
Nimi
......................................................................................………........
Henkilötunnus ..................................................................
(muista merkitä)
Vanha osoite …… .......................................................................................………...
Uusi osoite ….. .......................................................…................................………...
Puh.nro. …………………………… Sähköposti …………………………………………
JÄSENMAKSUN KESKEYTYSTIEDOT / MUUT MUUTOKSET
alkamispäivä
päättymispäivä
..............................
.............................
Äitiys/vanhempainvapaa …………………….
…………………….
Hoitovapaa
..............................
..............................
Sairausloma/kela
.............................
..............................
Opintovapaa
..............................
..............................
Muusta syystä
..............................
..............................
Työtön/kela
mikä
Eläke
...............................................................……............................
………………………
Eroan JHL liitosta ja työttömyyskassasta…………………………………………………….
Päiväys
………………….. Allekirjoitus ……………………………..…………………
Palautetaan: postitse yhdistyksen toimistoon tai yhdistyksen toimihenkilölle
Tampereen kaupungin
toimistoalan henkilöstö JHL ry 249
Satakunnankatu 30 C 7
33210 Tampere
Tampereen kaupungin toimistoalan henkilöstö JHL ry Yhdistys 249
Satakunnankatu 30 C 7, 33210Tampere
Puhelin (03) 2221 249 Sähköposti toimvirk@kolumbus.fi
23
24