Rautatieläinen 3/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

Transcription

Rautatieläinen 3/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
NRO 3 2011
Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen
s.8
Sisällys RAUTATIELÄINEN 3 17.6.2011
Pääkirjoitus
4
Yhteisöissä tapahtuu
6
Painava sana
7
Rautatieläisten ja JHL:n yhdentyminen etenee rivakasti
Puhelin
(09) 774 941
8
Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen
11
Kovaa peliä radalla
Julkaisija
Rautatieläisten Liitto ry
13
JaaEi
14
SAK:n 18. edustajakokous
Päätoimittaja ja toimitussihteeri
Maarit Uusikumpu 041 5481 320
16
Edunvalvonta
18
Onnellinen käännynnäinen
20
Rautatieläiset risteilivät Itämerellä
22
Kympin arvoinen lomasuoritus
23
Jäsenkortti mukaan matkalle
24
Radan varrelta
25
Visa Tammen merkkipäivänä
Postiosoite
PL 205
00531 Helsinki
Toimittaja
Jussi Päiviö 040 5785 916
Toimituksen sihteeri
Raija Vuori-Lehkonen (ti–to)
040 5039 975
osastoilmoitukset, kiitokset,
merkkipäivät
Toimitusneuvosto
Esko Isokoski
Kari Kemppainen
Timo Tukiainen
Maarit Uusikumpu
MAARIT UUSIKUMPU
3
RAUTATIELÄINEN
liehuivat punaiset liput
26
SAL-lomat
27
Kuntoremontti uudistuu
31
Osastot toimivat
Muut ilmoitukset
Osastojen ilmoitukset
ja kiitosilmoitukset maksuttomia,
aineisto kirjallisena Motiivi-lehden
toimitukseen
kati.ahonen@jhl.fi
Liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski
trimmaa VR Track Oy:n kilpailukykyä.
Työntekijät pelkäävät työehtojen heikkenemistä. s. 11
SIRPA PALOKARI
Osoitteenmuutokset
Liiton jäsenistön
osoitteenmuutokset päivittyvät
automaattisesti väestörekisteriin
tehdyn ilmoituksen perusteella.
Tilaushinta vuosikerta 20,00 €
Irtonumeron hinta 5,00 €
Painopaikka
Forssa Print Oy, Forssa
Ulkoasu
Sign Design Oy, Sanna Kallio
ISSN 1237-4806
Liisa Laavola vaihtoi kääntäjästä unelma-ammattiinsa. s. 18
2
Rautatieläinen 3 2011
KARI UUSIKUMPU
Kun vanha sivu
sulkeutuu,
kääntyy uusi
H
SANNA KALLIO
yvä lukija ja jäsen! Kädessäsi on
viimeinen Rautatieläinen-lehti. Samaan aikaan kun jätämme hyvästejä liittolehdellemme on lehti
ansainnut onnittelut. Onnea 90-vuotiaalle Rautatieläiselle!
Rautatieläinen on yksi vanhimmista
SAK:laisista liittolehdistä, ja se on ilmestynyt samannimisenä jo 90 vuotta. Se on
pitkä elinkaari lehdelle. Tuosta ajasta olen
toimittanut sitä vain murto-osan. Tulin toimittajaksi kaksi ja puoli vuotta sitten juuri
uudistettuun Rautatieläiseen. Päätoimittajana olen ollut puolitoista vuotta.
Rautatieläiset ovat luonnehtineet viimeistä parin vuoden ajanjaksoa työntekijän näkökulmasta suomalaisen rautatiealan hektisimmäksi ja eniten muutoksia
sisältäväksi ikinä. Niinpä juttupula ei ole
päässyt yllättämään.
On ollut ilo huomata, että Rautatieläinen on ollut odotettu lehti. Myöhästymiset jakelussa tai lehtien ilmestymiskertojen vähentäminen ovat saaneet jäsenet
tarttumaan puhelimeen ja virittäneet
keskustelua liittolehden merkityksestä. Vaikka sähköisen viestinnän merki-
tys on kasvanut, on liittolehdellä edelleen
paikkansa.
Toivon, että lehti on kyennyt vastaamaan lukijoiden ja jäsenten odotuksiin
ja luovuttanut ajankohtaista ja olennaista
tietoa siitä, missä raidemaailmassa, liikennepolitiikassa, työelämässä ja edunvalvonnassa mennään ja mistä muutoksessa on
kyse. Juttuaiheet ja näkökulmat ovat aina
valintoja eri suuntiin vetävässä ja tietoa
tulvivassa maailmassa.
Mutta kun vanha sivu sulkeutuu, kääntyy uusi: Vahvistaakseen edunvalvontaansa Rautatieläisten Liitto fuusioituu tämän
vuoden aikana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Syyskuusta alkaen Rau-
tatieläisen tilalla ilmestyy raideammattilaisten uusi edunvalvontaan painottuva
julkaisu, joka jaetaan koteihin JHL:n liittolehti Motiivin välissä. Aviisin muoto, ilme
ja sisältölinjaukset ovat enää viimeistä
silausta vaille.
Haikein mielin toimitus jättää jäähyväiset lehtivanhukselle ja lukijoille ja kiittää
lukijoita ja yhteistyökumppaneita vuorovaikutteisesta yhteisestä matkasta. Erityiskiitokset lehden taittaja Sanna Kalliolle.
Toivotan kaikille hyvää, rentoa ja aurinkoista lomakesää.
Maarit Uusikumpu
päätoimittaja
Rautatieläisten Liiton
toimisto on suljettu
27.6.–31.7.2011.
Rautatieläinen toivottaa
lukijoilleen aurinkoista ja
rentouttavaa kesää!
Rautatieläinen 3 2011
3
Yhteisöissä tapahtuu
EDUNVALVONTAASIOISSA VOIT
OTTAA YHTEYTTÄ:
VR-Yhtymä Oy:n päätoimiset
pääluottamusmiehet
Konsernin pääluottamusmies
Kukkonen Arto p. 0500 430 578
Logistiikka
Takala Esko p. 040 863 4245
Taatila Erkki p. 040 863 0410
Kaukoliikenne
Tukiainen Timo p. 040 864 5410
Lähiliikenne
Jelekäinen Timo p. 040 862 1864
Varikot ja konepajat
Ojala Sakari p. 040 863 7685
VR Track Oy:n päätoimiset
pääluottamusmiehet
Sähkö
Suhonen Pentti, p. 040 862 5097
Kunnossapito
Nyberg Jarmo, p. 040 862 1737
Maa- ja sillanrakentaminen,
kv-toiminnot, suunnittelu- ja
pitkän linjan työnjohtajien
erityiskysymykset
Varpenius Pertti, p. 040 866 1234
Materiaali
Hämäläinen Hannu, p. 040 863 0453
Radan rakentaminen
Salow Raimo, p. 040 864 5457
Corenet Oy:n
pääluottamusmiehet
Etelä-Suomi
Suojanen Tomi, p. 040 862 1967
Pohjois-Suomi
Tolonen Pasi, 040 866 3636
Itä-Suomi
Rämä Matti, p. 040 863 4528
Länsi-Suomi
Wallenius Jorma, p. 040 863 1014
4
VR-Yhtymän hallituksen
puheenjohtajaksi Hannu Syrjänen
 VR-Yhtymä Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on nimetty Sanomakonsernin entinen toimitusjohtaja Hannu Syrjänen. Hallituksen jäseninä jatkavat Christer Granskog, Maaret Heiskari,
Antti Mäkelä, Soili Suonoja, Arja Talma ja Markku Tapio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Riku Aalto. Hallituksen jäsenenä vuodesta 2009 toiminut Lauri Ihalainen valittiin kansanedustajaksi,
eikä hän ollut enää käytettävissä hallituksen jäseneksi. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Matti Ahde.
Kevään yhtiökokoukseen asti hallituksen puheenjohtajana toiminut Lauri Ratia valittiin tehtäväänsä tilanteessa,
jossa silloinen puheenjohtaja ja toimi-
tusjohtaja erosivat yhtä aikaa.
VR:n mukaan
Ratian tehtävänä oli vakauttaa
yhtiön toiminta,
valita uusi toimitusjohtaja sekä
laittaa käyntiin
VR:n strategian
ja toimintojen
laaja kokonaisarviointi. Nämä tehtävät on
nyt saatettu loppuun. Uuden puheenjohtajan Hannu Syrjäsen keskeinen kokemus on
vaativasta kuluttajaliiketoiminnasta. Yhtiöön haluttiin juuri tämän alan osaamista
jatkamaan yhtiön kehittämistä.
Tuire Santamäki-Vuori
ei jatka JHL:n
puheenjohtajana
 Tuire Santamäki-Vuori ei ole enää
käytettävissä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtajaksi vuoden kuluttua alkavalla uudella kaudella. Hän kertoi
asiasta JHL:n kevätedustajiston kokouksessa Jyväskylässä toukokuussa.
JHL:n seuraavan edustajiston vaalit
järjestetään ensi vuoden maaliskuussa ja
saman vuoden kesäkuussa uusi edustajisto pitää ensimmäisen kokouksensa, jossa
se valitsee liiton johdon.
Santamäki-Vuori toteaa olleensa unelmatyössään.
Tämän kautensa päättyessä
hän tulee kuitenkin olleeksi
JHL:n ja KTV:n
johtotehtävissä yli 10 vuotta.
Reetta Keränen
vuoden duunariksi
Helsinkiläinen Reetta Keränen on
saanut SAK:n tämänvuotisen Duunari-stipendin, jonka myöntämisen
perusteena on muun muassa toiminta
oman alan arvostuksen nostamiseksi
ja esimerkillinen ammattiylpeys.
24-vuotias Reetta Keränen työskentelee ohjaajana ja musiikin tuntiopettajana Ruskeasuon erityiskoululla Helsingissä. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja vammaistyön koulutusohjelmasta
(Pirkanmaan ammattiopisto 2009).
Reetta Keränen on omalla toiminnallaan edistänyt erityisesti hoitoalan
arvostuksen nostamista.
Rautatieläinen 3 2011
Yhteisöissä tapahtuu
Tavarajunan suistuminen
maksoi yli kaksi miljoonaa
 Turusta Tampereelle matkalla olleen
tavarajunan kymmenen vaunua suistui kiskoilta Toijalassa kesäkuussa 2009.
Onnettomuudesta aiheutuneet kalusto-,
rata- ja laitevauriot olivat välittömiltä kustannuksiltaan yhteensä yli kaksi miljoonaa
euroa. Onnettomuudesta ei aiheutunut varsinaisia ympäristövahinkoja.
Onnettomuudessa kaatui viisi vaunua. Junan nopeus vaunujen suistumishetkellä oli 70 km/h. Suistuminen johtui
vaihteen kääntymisestä junan alla. Tutkimuksissa voitiin osoittaa, että onnettomuusvaihteen lukitus aukesi värähtelytaajuudella, joka vastaa kyseisen tavarajunan
akseliston aiheuttamaa värähtelytaajuutta. Onnettomuudessa vaurioitui turvalait-
teita, rataa ja sähköratalaitteita. Turvalaite- ja viestiyhteydet katkesivat Toijalan
ja lähimpien liikennepaikkojen alueelta.
Täydellinen liikennekatkos kesti yli viisi tuntia. Pääradalla aloitettiin lähes normaali liikenne parin vuorokauden kuluttua. Liikenne saatiin palautettua normaaliksi 15 päivän kuluttua onnettomuudesta.
Kaikkiaan Toijalan vaurion vuoksi peruttiin Suomessa VR:n mukaan 134 matkustajajunaa ja yli 100 tavarajunaa. Jälkisiivouksen puutteellisuuden vuoksi ratapihalla
ilmeni myöhemmin haju- ja tuhoeläinongelma. Onnettomuudessa olleissa vaunuissa oli muun muassa viljaa ja kalanrehua. Siivous valmistui 35 päivän kuluttua
onnettomuudesta.
Työelämän verkkoopisto julkaisi
työelämäsanaston
 Verkkoon on jo pitkään kaivattu
helppokäyttöistä sanastoa, joka kokoaa yhteen työelämässä tarvittavat
käsitteet ja avaa niiden merkitykset
niin ay-toiminnan, edunvalvonnan,
järjestötoiminnan, talouden, aikuiskoulutuksen kuin sosiaaliturvankin
kannalta. Tämä tavoite toteutuu SAK:n
tuottamassa, osana Työelämän verkko-opistoa julkaistussa työelämäsanastossa, joka sisältää jo lähes neljäsataa keskeistä termiä selityksineen.
Jokainen käyttäjä voi olla itsekin
mukana kehittämässä työelämäsanastoa ehdottamalla siihen uusia,
puuttuvia termejä verkkolomakkeen
avulla. Työelämäsanaston avulla halutaan kehittää työelämätietoutta ja palvella ay-liikkeen uusia ja nuoria jäseniä sekä suomalaiseen työelämään
mukaan tulevia maahanmuuttajia.
Työelämäsanastoa pääset käyttämään osoitteessa www.tyoelamasanasto.fi
Työelämän verkko-opisto on vuonna 2007 perustettu SAK:n, sen jäsenliittojen, ay-liikkeen opistojen sekä
TSL:n ja KSL:n opintokeskusten yhteinen sisäänkäynti työelämän verkkoopiskelun maailmaan: verkkokursseihin ja verkkotuettuihin opintoihin.
Turvallisuustodistus uudelle rautatieliikenteen harjoittajalle
 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on
myöntänyt rautatieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan turvallisuustodistuksen
Proxion Train Oy:lle.
Suomi avasi rautateiden kansallisen
tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007
alussa, mutta vasta nyt ensimmäinen VRYhtymä Oy:n kilpailija on aloittamassa liikennöintiä.
Turvallisuustodistus on voimassa viisi
vuotta, ja sen edellytyksiin kohdistuu jat-
Rautatieläinen 3 2011
kuvasti viranomaisen valvontaa. Trafissa
on tällä hetkellä vireillä toinenkin turvallisuustodistushakemus, joka mahdollisesti ratkeaa kesän aikana.
Turvallisuustodistus on osoitus siitä,
että rautatieliikenteen harjoittaja on ottanut käyttöön vaatimusten mukaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se
pystyy toimimalla turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä mukaisesti täyttämään
sille asetetut vaatimukset riskien hallitse-
miseksi ja kuljetuspalvelujen tarjoamiseksi rautatieverkolla turvallisesti. Pelkkä turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottaminen ei riitä, vaan sitä tulee jatkuvasti
myös ylläpitää ja kehittää.
Ennen kuin Proxion Train Oy voi aloittaa tavarakuljetukset rautateillä, se tarvitsee toimiluvan liikenne— ja viestintäministeriöltä. Lisäksi sen on tehtävä Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimus
ja haettava siltä ratakapasiteetti.
5
Painavasana
Linjakkaaseen
liikennepolitiikkaan
T
ätä kirjoitettaessa muokataan
hallitusohjelmaa Säätytalolla, ja
neuvottelujen tuloksen arviointi
jää myöhemmäksi.
Suomalaisen hallinnon perisynti on
ollut sanojen ja tekojen ristiriita liikenneja infrapolitiikassa. Liikennepoliittisissa tavoitteissaan niin puolueet kuin hallintokin ovat painottaneet muun muassa
ympäristöystävällisyyttä ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä. Samalla tavoitteisiin ei olla päästy alimitoitettujen määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi.
Millaisia linjauksia tulevan hallituksen
tulisi tehdä, jotta tavoitteiden ja tekojen
ristiriita voitaisiin kuroa umpeen? Ensiksi hallitusohjelmassa tulisi linjata jo aloitettujen infrahankkeiden muun muassa
Pohjanmaan radan ja E 18 –tiehankkeen
loppuunsaattaminen sekä tulevien hankkeiden, kuten Pisara-radan suunnittelu.
Samoin tulisi päättää tasokorotuksesta
perusväylänpidon määrärahoihin. Jotta
ratojemme kunto saataisiin pidettyä edes
nykytasolla, tarvitaan vuosittain 100 miljoonaa euroa lisärahaa.
Suuri rakenteellinen ongelma on, kuinka infrahankkeiden pitkäjänteisyytttä voitaisiin lisätä. Ratkaisuiksi on ehdotettu
infra oy:n perustamista tai infrarahaston
luomista. Kyse olisi samankaltaisesta kansallisvarallisuuden uudelleenkohdentamisesta, kuin oli aikanaan Teollisuussijoitus
Oy:n luominen Antti Kalliomäen toimiessa kauppa- ja teollisuusministerinä. Infra
oy sijoittuisi todennäköisesti omistajaohjauksen alle; infrarahaston luominen puolestaan edellyttänee perustuslain muuttamista.
Pääomabudjetoinnin käyttöönotto olisi kuitenkin paras ja vastuullisin tapa
6
ongelman ratkaisemiseksi. Tässä mallissa valtiovarainministeriö vastaisi budjettikokonaisuudesta, mutta liikenne- ja
mahdollisesti myös muita investointimenoja irrotettaisiin nelivuotisesta budjettikehyksestä. Hankkeille varmistettaisiin koko hankkeen kestävä rahoituspohja, mikä olisi myös veronmaksajille paras
ja halvin ratkaisu.
Pääomabudjetointi tulisi liittää kymmenen vuoden liikenneohjelmaan, jollainen on muun muassa Ruotsissa käytössä.
Myös EU:ssa valmisteilla olevassa rautatiepakettien revisiossa tultaneen edellyttämään rautatieinvestoinneille keskipitkän
aikavälin suunnitelmaa. Liikenneohjelma
olisi selontekoa sitovampi ja läpinäkyvämpi sen liittyessä hankkeiden budjetointiin.
Kokonaisuus kuitenkin edellyttää budjettikäytännön kehittämistä.
Yksi pitkäjänteisen infrapolitiikan ongelmista on myös, että toimialan hallinto on
harvinaisen tehokkaasti ja suunnittelematta hajautettu eri ministeriöiden hallinnonaloille: liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikennehankkeista, ympäristöministeriö maankäytön suunnittelusta, maa- ja
metsätalousministeri ao. asioista maa- ja
metsätalousmaan osalta jne.
Liikennepolitiikan ja maankäytön tulisi olla saman ministeriön tai ministerin
hallussa. Saattaa olla, että uuden superministeriön perustamiseen ei nyt ole oikea
hetki, mutta asia voitaisiin hoitaa perustamalla erillinen ministerisalkku tai laajentamalla liikenne- tai ympäristöministerin salkkua.
Suomalaisen
hallinnon perisynti on
ollut sanojen ja tekojen
ristiriita liikenneja infrapolitiikassa.
Tavoitteisiin ei olla
päästy alimitoitettujen
määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi.
Vesa Mauriala
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja
Rautatieläinen 3 2011
Rautatieläisten ja
JHL:n yhdentyminen
etenee rivakasti
 Rautatieläisten Liiton ja JHL:n fuusio
on edennyt vauhdikkaasti. Lähes kaikki ammattiosastot ovat tähän mennessä
hakeneet JHL:n jäsenyyttä. Joitakin pieniä
ja hiljaiseloa viettäneitä ammattiosastoja
sulautetaan toisiinsa. JHL:n raitiovaunuja metroliikenteen yhdistykset, Raitio- ja
metrohenkilökunnan yhdistys 19 ja Helsingin Raidetyöntekijät 007 anovat vastaavasti jäsenyyttä Raideammattilaisten
yhteisjärjestössä. Yhteisjärjestöön arvioidaan kuuluvan sen aloittaessa ensi vuoden
alussa noin 60 raidealan ammattijärjestöä.
Yhdistykset 19 ja 007 saavat edustukset
Raideammattilaisten yhteisjärjestön hallinnossa. Kummallakin yhdistyksellä on
oikeus nimetä hallitukseen yksi edustaja ja
hänelle varajäsen ja liittovaltuustoon yksi
varsinainen ja yksi varajäsen. Nimetyillä
jäsenillä on hallituksen ja liittovaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus
yhteisjärjestön edustajakokoukseen 2013
asti. Edustajakokouksen jälkeen yhdistysten 19 ja 007 edustajista tulee hallituksen
ja liittovaltuuston täysjäseniä.
Uusi nimi ja kotisivut
käyttöön elokuussa
Rautatieläisten Liitto alkaa virallisesti käyttää nimeä Raideammattilaisten
yhteisjärjestö JHL ja tuttavallisemmin
Raideammattilaiset elokuussa. Elokuussa julkaistaan myös uudet kotisivut, jotka noudattelevat yhteisjärjestön visuaalista ilmettä. Työehtosopimukset löytyvät
Edunvalvonta-valikon alta. Sivuille pääsee
osoitteella www.raideammattilaiset.fi.
Jäsenet saavat myös kuusi kertaa vuodessa raideammattilaisten asioita painottavan lehden Motiivi-lehden välissä.
Tämän vuoden loppuun mennessä lehti ehtii ilmestyä kolme kertaa. Ensimmäinen lehti jaetaan koteihin 14. syyskuuta ja
Rautatieläinen 3 2011
sen aineistopäivä on 29. elokuuta. Kiitokset ja osastojen ilmoitukset julkaistaan jatkossa Motiivin palvelusivuilla. Lisäohjeita
ilmoittelusta löytyy tämän lehden Osastot
toimivat -osiosta.
Vapaajäsenyyksiä ja lepääviä
jäsenoikeuksia myönnetään
tämän vuoden loppuun
Liiton hallitus myöntää vapaajäsenyyksiä
tämän vuoden loppuun asti, jos hakemus
vapaajäsenyydestä on liiton toimistossa
viimeistään 30.11.2011 ja eläke alkaa tänä
vuonna. Samoin lepäävien jäsen-oikeuksien hakemuksen viimeinen jättöpäivä
liiton toimistoon on 30.11.2011. Peruste
lepääville jäsenoikeuksille on pitänyt syntyä vuoden 2011 aikana.
Lepäävät jäsenoikeudet koskevat Rautatieläisten Liitosta Raideammattilaisten
yhteisjärjestö JHL:ään siirtyneiden yhdistysten jäseniä. Niihin ovat oikeutettuja
jäsenet, jotka opiskelun, ase- tai siviilipalvelun, erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan, kuntoutustuen, kuntoutusrahan, laitos- tai omaishoidon tai
vapausrangaistuksen takia eivät saa palkkaa. Heidän ei siis tarvitse maksaa jäsenmaksua ja mahdollista yhdistyksen jäsenmaksua tältä ajalta.
Ensi vuonna Raideammattilaisten
yhteisjärjestön maksuvapautukset määräytyvät JHL:n sääntöjen mukaan ja periaatteet ovat samat kuin Rautatieläisten Liitossa. JHL:ssä ei kuitenkaan ole säännöissä mainintaa eläkkeelle jäävien jäsenten
vapaajäsenyydestä vaan eläkkeellä olevat
jäsenet maksavat minimijäsenmaksua, jos
haluavat säilyttää jäsenyytensä. Niiden,
jotka ovat jo aiemmin saaneet vapaajäsenyyden, ei tarvitse maksaa minimijäsenmaksua.
Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu
Raideammattilaisten yhteisjärjestön kotisivut julkaistaan elokuussa. Kuvan sivu
on luonnos.
Rautatieläisten Liiton henkilöstö siirtyy JHL:n keskustoimiston tiloihin viimeistään vuoden lopussa. Keskustoimiston käyntisoite on Sörnäisten rantatie 23.
7
Hyvästi jää
 Rautatieväki on ymmärtänyt painetun
sanan merkityksen jo järjestäytymisensä
alkumetreillä. Ensimmäinen rautatieläisten ammatillinen ja yhteiskunnallinen
lehti, Juna, julkaistiin jo liiton perustamisvuonna 1906. Sen perinteitä jatkoi 15 vuotta myöhemmin Rautatieläinen, joka ihmisen eliniässä mitattuna on jo vanhus.
Rautatieläinen sai päivänvalon vuonna 1921 ja se täytti tänä vuonna 90 vuotta.
Lehden tehtävänä oli olla Suomen valtionrautatieläisten keskusjärjestön äänenkannattaja. Sen ensimmäinen vuosikerta sisälsi 19 nelisivuista lehteä, jotka oli
painettu sanomalehtipaperille suurikokoiseen broadsheet-muotoon. Vastaavana toimittajana toimi filosofian maisteri Y. Nikkola.
Pitkän taipaleensa aikana lehti on
muuttanut muotoa, kasvanut ja kutistunut sekä saanut väriä kylkeensä. Sen päätoimittajat ja toimitussihteerit ovat vaihtuneet, mutta aihepiiri on pysynyt vakaana.
Ensimmäinen naistoimittaja
kummajainen
Nykyään Suomen Poliisijärjestöjen Liiton
viestintäpäällikkönä työskentelevä Sari
Haukka-Konu tuli Rautatieläisen toimittajaksi heti valmistuttuaan valtiotieteiden
maisteriksi. Vuosi oli 1989 ja hän ensimmäinen naistoimittaja lehden historiassa.
8
Sari Haukka-Konu on varastoinut toimittamansa parhaimmat Rautatieläiset kellariinsa. Haukka-Konu toimi Rautatieläisen toimittajana vuosina
1989—1996.
— Oli rohkea veto ottaa nainen toimittajaksi. Jotkut hallinnon jäsenet minut ensi
kertaa nähdessään tokaisivat hämmästyneenä ”nainen?”, mutta ei se ollut pahantahtoisuutta. Liitossa ei vain ollut totuttu
naistoimittajiin.
Haukka-Konu sai työssään heti paljon
vastuuta ja vapautta.
— Hallinto ei määritellyt lehden linjaa
mitenkään. Toimitusneuvosto kokoontui
korkeintaan pari kertaa vuodessa. Myöskään lehden silloinen päätoimittaja, liiton
puheenjohtaja Pentti Kesseli ei puuttunut
lehden sisältöön tai määritellyt lehden linjaa. Ainoana ohjenuorana oli tasapuolisuus
poliittisten ja ammattiryhmien kesken ja
Rautatieläinen 3 2011
jäsenten ammatillisten ja liikennepoliittisten näkemysten esillä pitäminen.
Hänen mukaansa lehden todellinen linja oli se, että se saatiin ylipäätään ajoissa
kasaan.
— Resurssit olivat aivan liian pienet lehden ilmestymiskertoihin nähden. Rautatieläinen ilmestyi tuolloin 12 kertaa vuodessa, ja pestini alussa jopa joka toinen viikko.
Toisaalta muuta viestintää oli silloin paljon vähemmän kuin nykyään.
Tabloidista
aikakausilehdeksi
Lehden teko on muuttunut paljon niistä
ajoista, kun Haukka-Konu toimitti Rautatieläistä.
— Aloitin työni sähkökirjoituskoneella, joka vaihtui 1990-luvun alussa tietokoneeksi. Toimitin lehden sisällön paperilla
painoon, jossa ladottiin palstat. Tein myös
taittomallin valmiiksi ja valvoin taittoa painossa, jossa ammattitaittaja teki saksitaiton.
Jo hänen aikanaan Rautatieläistä toimitettiin tabloid-kokoisena sanomalehtenä,
mutta pääsoin mustavalkoisena.
— Väriä sai kuitenkin ostaa pienellä
rahalla, mutta lehti oli auttamatta jäänyt
ulkoasultaan jälkeen tuonkin ajan mittapuulla. Tuohon aikaan ei vielä ollut toimit-
Näin ylevästi tervehti Kajanne Rautatieläinen-lehden edeltäjää Junalehteä sen toisessa näytenumerossa 3. tammikuuta 1907.
Rautatieläinen 3 2011
Rauta
Rautatieläisten
Liitto on julkaissut Rautatieläi
tieläisen lisäksi myös Juna- ja Opaste-lehtiä. O
Opaste ilmestyi vuosina 1945—1948.
tamisessa nykyistä konseptiajattelua, hän
muistelee.
Haukka-Konu pitää bonuksena sitä,
että työvuosistaan Rautatieläisten Liitossa hänelle jäi kiinnostus liikennepolitiikkaan ja rautatieliikenteeseen.
— Junat ja liikennekysymykset eivät tietenkään pyöri jatkuvasti mielessä, mutta
tunnen silloin tällöin lämpimän ailahduksen, kun juna kiitää ohi tai kävelen työpaikalta Pasilasta kotiin ja ylitän Ilmalan seisakkeen kohdalla junaradan.
Työn varjopuolina hän piti yksinpuurtamista.
— Olin ainut viestintäalan työntekijä liitossa, ja viestinnällisesti työ oli yksinäistä
puurtamista. Silti työkavereista liiton toimistolla jäi hyvät muistot. Tunsin itseni
alun perinkin tervetulleeksi, vaikka ensimmäinen naistoimittaja olinkin. Ja syntyihän
hyvästä työkaveruudesta myös elinikäinen
ystävyyssuhde Seijan kanssa. Ja kaiken kiireen keskellä oli välillä hauskaakin yhdessä.
Haukka-Konun viimeisenä työvuonna
1996 juhlittiin lehden 75-vuotistaivalta ja
aloitettiin lehden uudistaminen teettämällä lukijatutkimus sisällöstä ja ulkoasusta.
Haukka-Konu ei kuitenkaan nähnyt uudistusta. Hän viihtyi talossa lähes kahdeksan
vuotta ja yleni toimitussihteeriksi.
— Kun tekee työtään yksin, oppii sen,
minkä oppia voi. Itse en enää voinut oppia
9
uutta, kun kukaan ei ollut sparraamassa ja
vaihdoinkin sitten työpaikkaa Valittuihin
Paloihin.
Haukka-Konun työtä jatkoi Jouko Jaakkola, jonka päätoimittajuuden aikana lehden ulkoasu muuttui sanomalehdestä
nykyiseen aikakausilehden muotoon vuoden 2004 alusta.
Palkat ja ratarahat
kestoaiheina
Ensimmäisten vuosikymmenten lehden
sisältö koostui kirjoitetuista jutuista, ilmoituksista ja mainoksista. Valokuvia ei käytetty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Kuvien käyttö yleistyi vasta 40-luvun loppupuolella. Piristystä lehti sai pintaansa
jo 30-luvulla mainostajien puna-vihreistä
ilmoituksista.
Vaikka lehden teko on muuttunut, niin
juttujen aihepiiri on tuttu ja kotoisa. Jäsentenvälisten kuulumisten lisäksi yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttamista on
pidetty tärkeänä. Eikä syyttä, sillä onhan
rautatiealan kehitys ja rahoitus riippuvainen valtakunnan tason poliittisista päätöksistä. Huolta on kannettu palkkojen lisäksi
ratarahoituksen riittävyydestä tai pikemminkin sen puutteesta ja rautateiden yksityistämisestä.
Lehti on julkaissut myös juttuja rautateiden kansainvälisestä kehityksestä ja
alkuaikoinaan luovan rautatieläisluokan
aatteellisyleviä runoja.
Haukka-Konun aikaan aihepiiri laajeni Euroopan unionin tuomiin haasteisiin.
Varsin ajankohtainen on silloisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen kolumni Muukalaisviha huhtikuun 1996 Rautatieläisessä.
”Itseensä käpertyminen ja muukalaisviha kuvaavat kypsymättömyyttä. Pakolaisiin suhtautuminen on tuonut esiin kuonaisimmat ja ahdasmielisimmät tunteemme. Vieraiden kansojen kohtaamisessa on
meille kasvun paikka.”
Näihin suvaitseviin sanoihin on hyvä
lopettaa Rautatieläisen kunniakas 90-vuotinen taival rautatieläisten edunvalvonnan
ja oikeudenmukaisuuden äänitorvena.
Mainostajat somistivat
30-luvulla joululehtiä
käyttämällä ilmoituksissaan punaista ja vihreää.
Rautatieläisten merkitys yleislakossa
ei ollut vähäinen. Pysähtyihän rautatieliikenne täydellisesti.
Rautatieläisen vuosikerrat on arkistoitu ja
sidottu kansien väliin ja
niitä on säilytetty liiton
käsikirjastossa. Kaksoiskappaleet löytyvät
Työväen Arkistosta.
Rautatieläisen ulkoasu
muuttui aikakausilehtimäiseksi vuonna 2004.
Nyt Rautatieläisen
levikki on 14 000, mutta
se on parhaimmillaan
ollut arviolta 50 000.
Teksti: Maarit Uusikumpu
Kuvat: Maarit Uusikumpu ja Sanna Kallio
10
Rautatieläinen 3 2011
Kovaa peliä radalla
— Kilpailukyvyssä on kyse siitä, halutaanko yleensä olla
mukana palveluliiketoiminnassa. Kilpailu kunnossapitoalueista on niin kovaa, että vanhoilla toimintatavoilla ei pärjätä,
liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski VR Trackiltä lataa.
 Nyt VR Track hakee kadonnutta kilpailukykyään kilpailukykytyöryhmän avulla,
sillä yritysten kilpailu kunnossapitoalueista on kovaa peliä, jonka tarjouskilpailuissa
on jätetty jopa tappiollisia tarjouksia.
— Näissä kilpailuissa ei jaeta hopeamitalia ja jokainen hävitty alue vie pois työpaikkoja viideksi vuodeksi kerrallaan, Heinonkoski muistuttaa.
Kunnossapitopuolella VR Trackin pahin
kilpailija on toinen valtionyhtiö Destia Rail.
Yhtiöt ovat kilpailutuksessa napanneet
vuoron perään kunnossapitoalueita toisiltaan. Kovassa hintakilpailussa hinnat
ovat laskeneet yli 60 %. Äskettäin jätettiin
tarjoukset kolmosalueesta. Myös uusia kilpailijoita pyrkii markkinoille muun muassa Ruotsista ja Euroopasta.
Radanpidon
rahoitus epäselvä
Rakentamisessa VR Trackin tilannetta
on helpottanut puitesopimus, mutta se
päättyy tämän vuoden lopussa ja puitesopimuksen työt siirtyvät kilpailutetuiksi töiksi.
— Puitesopimuksessa Trackillä on ollut
perinteisesti suuri markkinaosuus. Puitesopimusten kautta on teetetty töitä yli 100
miljoonalla eurolla vuodessa.
Heinonkosken mukaan hankaluuksia
aiheuttaa sekin, että maan hallitusneuvottelut viivästyivät ja radanpidon rahoitus on hyvin epäselvä.
— Aikaisempiin vuosiin verrattuna tarjouspyyntöjä on liikkeellä vähemmän ja
kilpailu rahoituksista eri väylien välillä on
selkeästi aikaisempaa suurempaa.
Heinonkoski ei allekirjoita sitä, että radat
olisivat rapistuneet.
— Poliittinen puhe on ollut sellaista, että
radat ovat rapistuneet, mutta VR Trackin
kunnossapitäjät ovat onnistuneet hyvin
työssään. Liikenneviraston tilastojen
mukaan ratojen kunto ei ole romahtanut
vaan tilanne on pysynyt samana. Rahoi-
Pääluottamusmies Ilpo Jakunaho ja liittovaltuuston jäsen Esa Korkiakoski
epäilevät työnantajan käyttävän kilpailutilannetta hyväkseen työehtojen heikentämiseen.
Rautatieläinen 3 2011
Liiketoimintaluottamusmies Pentti
Suhonen kuuntelee, kun liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski kertoo
VR Trackin kilpailukyvyn haasteista.
tusmäärä ei ole kuitenkaan riittävä, jotta
jatkossa radat pysyisivät nykyisessä kunnossa.
Hinnat alas,
laatu ylös
Heinonkoski kertoo, että Liikennevirasto haluaa turvata ratojen kuntoa entistä kovemmilla laatuvaatimuksilla. Se tuo
lisäpaineita tarjouskilpailuun ja toimintatapoihin. Laatupisteitä annetaan muun
muassa turvalaitteiden vikojen määrien
vähennyskyvystä, vikojen korjausten vasteajasta, liikenteen täsmällisyyden parantamisesta, tietojärjestelmien hyvyydestä,
yhteistyöstä liikenteenohjauksen kanssa
ja varallaolosta.
— Uusien sopimusten rakenne tarkoittaa sitä, että hinnat laskevat mutta laadun pitää samaan aikaan parantua. Track
on pärjännyt tähän asti hyvin laatupisteissä, mutta nelosalueella Destia kiritti ohi.
Kuutosalueella taas Track sai paremmat
pisteet.
Kun laatuvaatimukset nousevat, valvonnan merkitys lisääntyy.
11
VR Trackin liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski (oik.) kertoi ratapuolen kilpailukykytyöryhmän johtopäätöksistä toukokuun
liittovaltuuston kokouksessa Hyvinkäällä. Kuvassa vasemmalta Eero Tastula, Esko Takala ja Jarmo Nyberg.
— Valvovaa porukkaa on tulevaisuudessa
vähemmän, mutta työn laatua valvotaankin pistokokein. Tämän vuoksi tilaaja vaatii entistä enemmän raportointia. Nyt sen,
joka homman tekee, pitäisi osata raportoida tulevaisuudessa kentältä suoraan, Heinonkoski selvittää.
Samat työt,
vähemmän väkeä
Trackin kilpailukykyä kehittämään on
perustettu kilpailukykytyöryhmä. Sen tehtävänä on parantaa tuottavuutta ja luoda
paremmat edellytykset pärjätä tiukentuneessa kilpailussa. Heinonkoski uskoo,
että VR Track pärjää kilpailussa yhtä notkeasti kuin muutkin, mutta vanhalla tyylillä ei voi jatkaa.
— Nykyisellä kustannustasolla ei pärjätä. Vaikka voitetaankin joku alue, on pärjättävä pienemmällä porukalla. Meidän on
muutettava toimintatapoja ja palkkausjärjestelmiä. Kalliiseen varallaoloon on löydettävä nykyistä taloudellisempia vaihtoehtoja eikä varallaoloa voi järjestää jatkossa kolmivuorotyönä.
Heinonkoski myöntää, että kilpailukykytyöryhmän esitykset vaikuttavat voimassaolevaan työehtosopimukseen ja työntekijälle kielteisesti.
— Kunnossapidossa kustannukset jakautuvat yleisesti niin, että työn osuus on noin
80 prosenttia ja materiaalit noin 20 prosent-
12
tia. Tämän vuoksi kaikki vanhat edut eivät
voi säilyä.
Liiketoimintaluottamusmies Pentti
Suhosen mukaan päämääränä ei voi olla
henkilökunnan vähentäminen, vaikka hän
ymmärtääkin työnantajan huolen ja vaatimuksen kustannusten alentamiseksi.
— Tavoitehan on, että tällä henkilömäärällä tehtäisiin enemmän töitä. Uudella
tavalla tehtäessä pitäisi henkilökuntaa
olla käytettävissä kilpailun myötä voitettuihin uusiin projekteihin, jotka eivät välttämättä tarvitse olla edes suoraan rautatiehen liittyviä. Tämä tulee väistämättä eteen,
jos ratoihin käytettävä rahoitus pysyy nyt
kaavailulla tasolla.
Myös Suhonen pitää kilpailukyvyn
parantamista olennaisena.
VR TRACKIN KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KILPAILUKYVYN LISÄÄMISEKSI:
• Varallaolon ratkaiseminen tuottavammin.
• Siirtyminen yksintyöskentelyyn siellä, missä se on turvallista.
• Työaika työpisteessä maksimoitava. Kunnossapidon ja projektien
yleinen ongelma on, että siirtymisiin menee paljon aikaa.
Tavoite on, että työpaikalle kuljetaan tehokkaasti.
• Tarpeetonta matkustamista pitää vähentää.
• Kulkeminen kotoa suoraan työmaalle vähentää tarpeetonta kulkemista.
• Oman ja talon auton käyttö, työkalut ja -vaatehuolto sopeutetaan
muuttuviin tarpeisiin.
• Vuoronvaihto ei saa keskeyttää vian korjausta. Näin liikennehäiriöt
pienenevät ja täsmällisyys paranee.
• Oman työvoiman käyttö maksimoidaan ja konetyön osuutta lisätään
muun muassa lumitöissä.
• Alihankinnan ja määräaikaisen työvoiman käyttö minimoidaan.
• Palkkausjärjestelmiä kehitetään ja tuottavuuden parantumisesta
palkitaan.
Rautatieläinen 3 2011
Jaaei
Tukitoimintojen kuntoon laittamisen
lisäksi pitäisi pystyä varautumaan myös
henkilökunnan ikääntymisen, eläköitymisen ja työkyvyn tuomiin haasteisiin.
— Tämä vaatii uusien työntekijöiden
rekrytoimista ja jos kilpailukyky ei ole kunnossa, yhtälöhän on mahdoton toteuttaa.
Kunnossapidon ja rakentamisen pääluottamusmies Ilpo Jakunaho PohjoisSuomesta pelkää, että työnantaja käyttää
kovaa kilpailutilannetta hyväkseen työehtosopimuksen heikennyksille. Hän ei kuitenkaan tyrmää suoralta kädeltä työnantajan ehdotuksia vielä tässä vaiheessa.
— Riippuu paljon siitä, mitä työnantaja antaa takuiksi. Esimerkiksi takaako VR
Track viideksi vuodeksi töitä työntekijöille
ehtojen heikennysten vastapainoksi.
Tuottavuuspalkkioita
työntekijöille
Kepin lisäksi työnantaja lupaa tarjota porkkanoita. VR Track onkin ottanut käyttöön
projektipalkkiojärjestelmän, jonka odotetaan vastaavasti palkitsevan paremmin
työn tuottavuuden kautta.
— Esimerkiksi vasteaikojen alittamisesta ja ajolangan palveluprosentin tavoitteiden ylittämisestä tilaaja palkitsee VR
Trackin kunnossapitoa ja sen kautta voidaan jakaa palkkioita myös työntekijöille,
Heinonkoski lupaa.
Hän uskoo, että kilpailijat suunnittelevat työtään myös ulkomaisen työvoiman
varaan.
— Voittajat tuskin palkkaavat kaikkea
työvoimaansa VR Trackilta vaan käyttävät muuta työvoimaa.
Työntekijäpuolta on ihmetyttänyt työnjohdon suuri määrä. Heinonkoski uskoo,
että siihenkin voidaan vaikuttaa.
— Uusi linjaorganisaatio parantaa tilannetta, mutta Trackin tulee löytää entistä
matalampi ja joustavampi organisaatio.
Muun muassa raportoinnin siirtämisellä
työtekijäportaalle voidaan vähentää työnjohdon kuormaa.
Rautatieläisten Liiton edunvalvojat
käsittelevät VR Trackin kilpailukykytyöryhmän esityksiä ja johtopäätöksiä kesäkuun puolivälissä.
Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu
Rautatieläinen 3 2011
Suomi tarvitsee
logistiikkastrategian
S
uomi tarvitsee koko maata koskevan logistiikkastrategian niin
maantieliikenteen, raideliikenteen kuin satamien kehittämiseksi. Tällaisen laatimisen tarve tulisi
sisällyttää uuden hallituksen ohjelmaan.
Suomi on viennistä riippuvainen
hyvinvointiyhteiskunta. Logistiikkakustannukset ovat noin 10 prosenttia
kustannuksista, kun tavaroita viedään
maailmalle. Myös tästä syystä laadukkailla toisiaan tukevilla liikennejärjestelyillä on suuri merkitys Suomen pärjäämisen kannalta.
Liikennepolitiikan tulee olla nykyistä
pitkäjänteisempää, yli yhden vaalikauden ulottuvaa. Ikävä kyllä neljä viimeistä
vuotta hallinneen hallituksen ratarahoituslinjaukset ovat olleet poukkoilevia.
Pitkäjänteisen liikennepolitiikan välineeksi — strategialinjausten konkretisoimiseksi — tarvitaan uudistettu hallituksen liikennepoliittinen selonteko.
Suurista väylähankkeista pitäisi rahoitusratkaisut katsoa yhtenä kokonaisuutena ja valtion talousarviossa tulisi
erottaa käyttömenot ja pitkävaikutteiset
investointimenot.
Ratkaisumalleja on useita, esimerkiksi väylähankkeiden irrottaminen kehysbudjetoinnista, Infra Oy:n, liikenneinfrarahaston perustaminen tai niin sanotun
elinkaarimallin käyttäminen.
Toki hallitusohjelmassa voidaan
sopia kahden vaalikauden mittaiselle
ajan jaksolle muun muassa rataverkon
kehittämistä ja korjausinvestoinneista.
Ilman huomattavaa panostamista
rataverkkoon junaliikenteen kehittämi-
nen ei ole mahdollista. Liikenteen välityskyky tukkiutuu ja rataverkko rapistuu aiheuttaen monia häiriöitä liikenteeseen.
Seuraavan vaalikauden aikana perusväylän pidon rahoitusta on nostettava
radanpidon osalta 100 miljoonalla eurolla vuosittain.
Seuraavan vaalikauden radan rakentamisen kärkihankkeet ovat SeinäjokiOulun perusparannuksen loppuun vieminen nopealla aikataululla, pääradan
välityskyvyn (Helsinki–Tampere) parantaminen ja periaatepäätös Pisara-radan
rakentamisesta.
Pisara-ratahankkeen merkitys on
siinä, että se poistaa Helsingin aseman
umpiperän ja vähentää liikenteen asiakkaille koituvia häiriöitä. Ilman Pisara-hankkeen toteutumista Helsingin
asemalle ei mahdu lisää liikennettä. Pääkaupunkiseudun raideliikenteen välityskyvyllä on kuitenkin olennainen merkitys koko maan rautatieliikenteen täsmällisyyteen.
Suomeen tarvitaan julkisen talouden tasapainottamisohjelma ja siihen
liittyen budjetin sisäisiä siirtoja. Tässä
pohdinnassa ja poliittisissa valinnoissa
joukkoliikenteen ja erityisesti rataliikenteen kehittäminen tulee nähdä tulevaisuusinvestointina niin elinkeinoelämän
tarpeiden kuin kansalaisten ympäristöystävällisen matkustamisen kannalta.
Vahva panostus rataverkon kehittämiseen on kilpailukyky- ja ympäristöteko.
Lauri Ihalainen
kansanedustaja (sd)
13
Tasavallan presidentti Tarja Halonen toi valtiovallan terveiset SAK:n 18. edustajakokoukseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (vas.) ja varapuheenjohtaja Matti Huutola
saivat jatkokauden SAK:n johdossa. Oikealla SAK:n entinen puheenjohtaja, ministeri Lauri Ihalainen. 
SAK:n 18.
edustajakokouksessa
painotettiin eriarvoisuuden
poistamista ja sopimusyhteiskunnan vahvistamista
14
Raideammattilaisten edustajat
SAK:n hallinnossa
 SAK:n edustajakokous valitsi yksimielisesti Lauri Lylyn (58) jatkamaan järjestön puheenjohtajana seuraavat viisi vuotta. Hän on toiminut SAK:n puheenjohtajana vuodesta 2009.
Myös SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja valtuuston puheenjohtaja
ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori valittiin jatkokaudelle.
Puheenjohtajiston lisäksi edustajakokous valitsi SAK:n hallituksen ja valtuuston jäsenet. Raideammattilaisia hallituksessa edustaa Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala (varajäsen Håkan Ekström, JHL). Rautatieläisten Liitosta/Raideammattilaisten yhteisjärjestöstä (JHL) valtuustoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi Mika Kurttila (varalle Jyrki Fahlström, Niko Pelho),
Kari Viljakainen (varalle Teppo Mäenpää, Janne-Petteri Heinonen) ja Kari Uusikumpu (JHL).
Kolmipäiväinen kokous toi Tampere-talolle 270 SAK:n jäsenliittojen edustajaa eri puolilta Suomea. Rautatieläisiä kokouksessa edustivat Sakari Ojala, Arto
Kukkonen, Ilpo Jakunaho, Jorma Solla ja Visa Tammi.
SAK:n edustajakokous järjestetään joka viides vuosi, ja se on SAK:n korkein
päättävä elin. Sen tärkeimpänä tehtävänä on linjata SAK:n toiminnan suuntaviivat seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.
MAARIT UUSIKUMPU
 SAK:n 18. edustajakokous sujui kesäisissä merkeissä Tampereella kesäkuun
alussa. Valtionvallan terveiset kokousväelle toi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Levällään olevien hallitusneuvottelujen keskellä Halonen toivotti yhteishenkeä
työmarkkinoille ja politiikkaan ja totesi,
että hallituksen muodostaminen on puolueiden käsissä.
— Maailma tarvitsee enemmän kuin koskaan yhteistyön henkeä, Halonen sanoi.
Hän nosti puheessaan esiin solidaarisuuden, demokratian ja ympäristön hyvinvoinnin.
— Hyvinvointipolitiikka ei saa olla pelkkää köyhyyspolitiikkaa tai muuten olemme
vaikeuksissa. On huolehdittava hyvinvointipalveluista ja kattavasta sosiaaliturvasta.
Ihmisiin ja ympäristöön kannattaa satsata.
Halonen pitää ay-liikkeen asemaa historiallisena köyhyyden poistamisessa ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomisessa.
Hän muistutti, että globalisoituneessa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
— Intialaisen työntekijän palkkatasolla
on merkitystä, kun suomalaiset työntekijät neuvottelevat työsuhteensa ehdoista.
Halonen viittasi Kansainvälinen työjärjestö ILOon, joka perustettiin vuonna 1919
tavoitteenaan vähentää valtioiden välistä epätervettä työehdoilla ja työoloilla kilpailua.
— Tämä tavoite on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, ja se on haaste ay-liikkeelle.
Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään, Halonen totesi.
Rautatieläinen 3 2011
TUULIKKI HOLOPAINEN
Talouskasvussa presidentti Halonen pitää
tärkeänä, että se sovitetaan luonnon kestokykyyn, koska paluuta entiseen huolettomuuteen ei ole.
— Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan
myös ympäristöuhkien torjunnassa ja
ilmastopolitiikan hallinnassa. Tarvitsemme vihreää ja oikeudenmukaista talouskasvua, joka torjuu köyhyyttä ja lisää mahdollisuuksia säälliseen työhön.
Halonen muistutti, että valinnan vapaus ei saa olla vain vahvempien valtaa
vaan demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta on pidettävä huolta.
Vahva sopimusyhteiskunta
Edustajakokouksessa käsiteltiin seuraavan viisivuotiskauden työtä ohjaava tavoiteohjelma. Ohjelma-asiakirjassa Oma työ,
yhteiset oikeudet lähtökohtana on Suomen pysyminen vahvana sopimusyhteiskuntana ja heikomman puolella oleminen.
SAK:lle läheisiä arvoja, solidaarisuus,
tasa-arvo, demokratia sekä vapaus ja rauha
on painotettu ohjelma-asiakirjassa uudelleen. Uusitut arvot asiakirjaluonnoksessa
Rautatieläinen 3 2011
ovat ihmisarvo työssä, yhdenvertaisuus ja
oleminen heikomman puolella.
— Heikomman puolella korostaa myös
syrjimättömyyttä ja osallisuutta niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdistysliikkeen omissakin toimissa.
Nämä arvot tarkoittavat sitä, että meidän
on toimittava niin, että inhimillisyys työelämässä kohenee. Tarvitaan turvallisuutta, kunnollisia työsuhteita sekä riittävää
toimeentuloa ja työhyvinvointia, SAK:n
puheenjohtaja Lauri Lyly linjasi.
Sopimusten vähimmäispalkaksi SAK
ehdottaa 1 800 euroa kuukaudessa.
Lylyn mukaan Suomen on jatkossakin
oltava vahva sopimusyhteiskunta. Sillä
mallilla on kyetty muuttamaan maailmaa
ja muuttumaan maailman mukana.
— Nyt olisi korkea aika vahvemmalle kolmikantayhteistyölle, jolla saadaan
talous— ja budjettipolitiikan sekä työmarkkinoiden yhteensovittaminen paremmaksi. Keskiössä on oltava työllisyys, tuottavuus ja ostovoima, Lyly totesi.
Samoilla linjoilla oli SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola.
— Suomalainen työmarkkinamalli yskii
ja on yskinyt jo pitemmän aikaa. Työehdoista sopiminen on nyt kapea-alaisempaa ja ristiriitaisempaa kuin se ennen oli.
Sovitaan mitä sovitaan, mutta kukin liitto vastaa omista lähtökohdistaan, aivan
kuin mitään yhteistä työmarkkinamallia
ei olisikaan. Jos tämä eriytymisen kierre
jatkuu, emme pian ymmärrä toisiamme
edes perusasioissa. Itse en usko, että se
on kenenkään etu, Huutola totesi.
Huutola ei pidä hyvänä, jos kansallisista työmarkkinamalleista luovutaan.
Ne ovat turva nimenomaan Suomen kaltaisille pienille maille, joissa sopimiskyky
on ollut yleensä huomattavasti parempi
kuin suurissa maissa.
— Mitään käypää, kaikille EU-maille
sopivaa työmarkkinamallia ei kuitenkaan
ole olemassa. Ei ainakaan sellaista, joka
toimisi raamina kansallisille työehtosopimuksille. Siksi me myös jatkossa joudumme käyttämään ihan omaa neuvokkuuttamme työmarkkinamallimme kehittämisessä.
Maarit Uusikumpu
15
Edunvalvonta
Uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus allekirjoitettu
 VR-Yhtymä ja henkilöstöjärjestöt allekirjoittivat toukokuussa uuden työsuojelun yhteistoimintasopimuksen. VR irtisanoi edellisen sopimuksen viime kesänä
kesken sopimuskauden.
Työsuojelun yhteistoimintaa varten
henkilöstöjärjestöillä on oikeus nimetä
konserni- ja divisioonatasolla työturvallisuuden yhdyshenkilöitä. Nimike työsuojelun erityisvaltuutettu poistuu näin
käytöstä.
Työturvallisuuden yhdyshenkilöllä on
oikeus toimia työsuojeluasioissa kaikilla niillä työpaikoilla, joissa työskentelee
hänen nimenneen henkilöstöjärjestön
työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Hänellä
on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseen
PALKKALIITE 1 1.3.2011 alkaen
16
Palkka
ryhmä
Työkohtainen
palkka
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
1 724,44
1 780,98
1 837,77
1 872,86
1 908,01
1 943,17
1 978,31
2 013,47
2 048,61
2 083,77
2 118,91
2 189,19
2 329,79
2 435,25
2 493,83
2 587,56
2 693,00
valvontalain mukaiset työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot.
Työntekijät valitsevat lisäksi keskuudestaan työsuojeluvaltuutettuja ja heille varavaltuutettuja, joiden toimikausi on
kolme ja puoli vuotta. Työsuojeluvaltuutettujen valinnat ovat käynnissä.
LISÄTIETOJA:
VR-Yhtymän työturvallisuuden
yhdyshenkilö
Reijo Tamminen p. 040 866 3765
sähköposti reijo.tamminen@vr.fi
Oy VR-Track Ab:n työturvallisuuden
yhdyshenkilö
Eero Tastula p. 040 862 0626
eero.tastula@vr.fi
Rautatieläisten
palkat nousivat
PALKKALIITE 2 1.3.2011 alkaen
PALKKALIITE 3 1.3.2011 alkaen
Palkka
ryhmä
Työkohtainen
palkka
Palkka
ryhmä
Työkohtainen
palkka
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
1 676,18
1 747,02
1 829,78
1 918,58
2 018,82
2 120,22
2 215,64
2 304,20
2 396,48
2 492,28
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
1 597,33
1 674,24
1 774,84
1 845,83
1 934,59
2 017,44
2 112,10
2 194,93
2 313,27
2 402,03
Rautatieläinen 3 2011
KARI VILJAKAINEN
Joensuun varikolle jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät
huollot. Pääluottamusmies Pekka Haimakaisen mukaan henkilöstömuutoksissa on tarkoitus hyödyntää eläkesiirtymiä.
VR siirtää junakaluston
kunnossapitoa
Joensuusta Pieksämäelle
 Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat sekä Rautatieläisten Liitto ovat sopineet viime vuoden kesäkuussa allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti, että
palkkoja korotetaan 1. maaliskuuta 2011
tai sitä seuraavan työjakson alusta 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi käytössä
oli 0,1 prosentin suuruinen järjestelyvara,
joka kohdennettiin palkkaliitteisiin 2 ja 3.
Seuraava palkkojen tarkistusajankohta
on 1. marraskuuta, ja sen suuruudesta on
tarkoitus sopia syyskuun alkuun mennessä.
Palkkaliitteessä 3 korotettiin myös divisioonan pääluottamusmiehen palkkiota
300 euroa ja muiden päätoimisten pääluottamusmiesten palkkiota 150 euroa. Palkkiota maksetaan varsinaisille pääluottamusmiehille jatkuvasti mutta ei varapääluottamusmiehille.
Rautatieläinen 3 2011

Pääosa
Joensuun varikolla nykyään
tehtävistä vetureiden ja kiskobussien
huoltotöistä siirretään syyskuun alusta Pieksämäelle. Osa töistä siirtyy Kouvolaan.
Joensuuhun jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät huollot kuten tankkaus, vessojen tyhjennys,
vesisäiliöiden täyttö, kaluston sulatus,
pienet määräaikaishuollot sekä korjaukset, joilla taataan kaluston turvallisuusja liikennekelpoisuus. Joensuuhun jää
myös valmiudet raivata rautatiekalustoa sekä korjata kalustoa linjalla.
Muutosten myötä Joensuun varikon työvoimatarve vähenee nykyisestä 35:stä kahteentoista. VR lupaa, että
uudelleenjärjestelyissä pyritään hyödyntämään eläkkeelle siirtymistä ja tuetaan Joensuusta vapautuvan henkilöstön sijoittumista muihin kunnossapidon
työpisteisiin tai muihin tehtäviin yhtiön
sisällä. Henkilöillä on myös oikeus muutosturvaan kuten tuettuun työnhakuun.
Muutokset Joensuun varikolla ovat
osa laajempaa junakaluston kunnos-
sapidon uudistustyötä. Kunnossapidon toimipisteverkosto kokonaisuutena järjestetään uudelleen, toimipisteisiin ja niiden laitteisiin investoidaan,
työprosesseja, työntekijöiden osaamista ja johtamista kehitetään.
VR:n mukaan tavoitteena on keskittää kunnossapitoa nykyistä suurempiin yksiköihin. Uudistuksella uskotaan
parannettavan junakaluston käyttövarmuutta ja sitä kautta matkustaja- ja tavaraliikenteen asiakastyytyväisyyttä. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun asti, mutta pääpaino on vuosissa 2011–2013.
Kunnossapitoverkoston uudistamisella tavoitellaan 20 miljoonan euron
säästöjä vuodessa. Henkilöstövaikutukset tarkentuvat hankkeen edetessä.
Henkilöstömuutoksissa pyritään hyödyntämään samaan aikaan tapahtuvaa
runsasta eläkkeelle siirtymistä. Vuosina 2011—2015 junakaluston kunnossapidosta on jäämässä eläkkeelle noin 300
henkilöä. Kaikkiaan kunnossapidon eri
toiminnoissa työskentelee noin 1400
henkilöä.
17
Liisa Laavola on viidettä vuotta konduktöörinä ja nauttii hommistaan.
Onnellinen
käännynnäinen
Kun Iitissä tilaa pitävä Liisa Laavola on ruokkinut lampaat,
kanat, kolme kissaa, pissattanut koiran, ja saattanut hevosen ja ponin pihalle, hän hyppää autoon ja kiitää Kouvolan
asemalle. Pendolino Helsinkiin lähtee 8.23. Liisan työpäivä
aamujunassa etenee leppoisissa rutiineissa; liput tarkastettuaan hän ohjaa koiran kanssa olevan matkustajan eläinvaunuun, neuvoo opiskelijapojalle junan vaihdon — perillä
auttelee invalidivanhuksen laiturille.
 Liisa kehuu olevansa lempihommissaan, sillä hänellä on kokemuksia muunkinlaisesta työnteosta. Hän valmistui
vuonna 2003 Helsingin yliopiston Käännöstieteen laitokselta kielenkääntäjäksi.
— Käännöstöissä dead linet painoivat
aina päälle, ja koska olen hieman perfektionisti, harmitti, kun en voinut hioa tekstejä riittävästi. Yksin työskentely tuntui
muutenkin raskaalta.
18
Kipinä ammatinvaihtoon syttyi Liisan
tehdessä Tilastokeskukselle haastatteluja Venäjän junissa.
— Menomatkoilla haastattelin matkustajia ja tullessa join kahvia ja juttelin konduktöörien kanssa. Ajattelin, että olisipas
tuo kiva ammatti.
Viitisen vuotta sitten hän hakeutui konduktöörikursseille ja sai vakituisen työpaikan. Kun työnantaja kysyi, voiko nuori aka-
i Liisa
Konduktöör
aa
Laavola autt
an
matkustajia si.
jäk
vaikka venä
nEntinen kiele
ee
kääntäjä tek alm
nykyisin une
töitään.
teeminen nainen kuvitella olevansa talossa eläkeikään, vastaus kuului: Totta kai!
— Tässä ei kukaan hengitä niskaan,
eivätkä työt tule kotiin. Uskon tämän olevan varmempi työpaikka kuin moni muu.
Kun pitää junaturvallisuudesta huolen,
eikä sotke kassaa, melko varmasti saa
pitää työnsä, hän toteaa.
Asiakaspalvelun lisäksi häntä viehättää
työyhteisön monipuolisuus.
— VR-Yhtymällä on hyvä tasa-arvo. Täällä
on kaikenlaisia ihmisiä; miehiä, naisia, nuoria, vanhoja, mustia, valkoisia…enkä suinkaan ole ainut akateemisesti koulutettu.
Pitkät reissut kivoja
Liisa on sopeutunut hyvin työvuoroihin,
jotka saattavat alkaa varhaisimmillaan
aamuneljältä tai jatkua yli puolen yön.
Mieluiten hän työskentelee kaukojunissa.
Rautatieläinen 3 2011
— Pendolinolla on kiva lähteä Helsingistä,
siinä on matkanteon tunnelmaa. Paikuissa ei pääse samaan fiilikseen.
Eniten hän nauttii pitkistä, yhtäjaksoisista reissuista, jolloin työhön voi keskittyä rauhassa, ja vapaitakin tulee paremmin.
— On kivaa, kun tietää, että tämä on
minun juna, tämän minä hoidan. Sama konnari on myös matkustajien etu.
Liisan työmatkat suuntautuvat usein
Kotkaan, Helsinkiin, Riihimäelle, ja kauemmas Kajaaniin, Savonlinnaan ja Joensuuhun.
— Toiveenani olisi kokeilla yöjunissa
työskentelyä, ihan ammatillisen sivistyksen takia. Jatkuvasti en tahtoisi yötyötä
kuitenkaan tehdä.
Englanniksi ja venäjäksi
Englantia pääaineena ja venäjää sivuaineena yliopistossa opiskelleella konduktöörillä on hyvät valtit ulkomaalaisten
asiakaspalveluun. Etenkin Savon junissa
kulkee paljon venäläisturisteja, joista osa
puhuu vain omaa kieltään. Usein he yllättyvät ja ilahtuvat kohdatessaan äidinkieltään taitavan konduktöörin.
— Yleensä he haluavat tietää junan vaihdosta, missä on ravintolavaunu, vessa tai
tupakkakoppi. Joskus kollegat joutuvat
venäläisten kanssa lippuepäselvyyksiin, ja
silloin voin auttaa, Liisa kertoo ja vitsailee,
että kun hän saa myytyä ”kielitaidottomil-
le” turisteille asialliset matkaliput, työnantaja välttyy satojen eurojen tappioilta.
Liisasta venäläismatkustajat ovat varsin mukavaa väkeä, ja mielellään hän tarjoaa heille myös turistineuvontaa.
— Jos on aikaa, kerron heille ennen
Savonlinnaa keski-aikaisesta Olavinlinnasta tai muista nähtävyyksistä. Jos joku
aikoo jäädä yöllä Kerimäelle, kerron, että
asemalta on sitten tosi pitkä matka keskustaan.
pääsee kuuluttamaan poikkeuksista, sitä
paremmin matkustajat rauhoittuvat.
Aikataulut remonttiin
Unelmat toteen
Liisa osaa iloita säännöllisestä kuukausipalkastaan, mikä ei kääntäjän hommissa
ollut itsestäänselvyys.
— Yleensä ihmiset kitisevät palkoista,
mutta siihen en lähde. Tämä on mediaanipalkka, ja humanistinaisena tienaan nyt
enemmän kuin kääntäjänä.
Jos Liisa jotain saisi työssään muuttaa,
hän tekisi junille aikatauluremontin. Kollegojensa tapaa hänkin on ollut tänä talvena kovilla.
— Talviaikatauluja pitäisi löysentää,
ettei tarvitse mennä verenmaku suussa.
Kyllä joskus on harmittanut, suututtanut
ja hävettänyt, kun kaikki on mennyt päin
mäntyä. Matkustajien valittaminen tosin
on ollut kohtuullista, asiattomuuksia olen
kuullut aika vähän.
Hän on huomannut, että mitä useammin ja seikkaperäisemmin konduktööri
Vaikka pitkät työmatkat paukkupakkasilla tuntuvat luissa ja ytimissä ja venyttävät henkistä kanttia, konduktööriromantiikkaakin kannattaa hiukan vaalia.
— Kotkan keikat ovat kesällä ihanan leppoisia, silloin ehtii käydä jätskillä Sapokassa.
Liisasta vahva ammatti-identiteetti on
paras tae työssä jaksamiselle, sillä kiitoksen saaminen on satunnaista.
— Joskus matkustajilta tulee kiitosta
aivan tavallisista asioista, joskus taas saa
seistä vaikka päällään, eikä kukaan huomaa.
Maalaistyttönä kasvanut Liisa toteutti
uuden ammattinsa myötä toisenkin unelmansa ja hommasi puolisonsa kanssa
1800-luvun lopulla rakennetun maalaistalon Iitin takamailta Haapa-Kimolasta.
— Asuimme kahdeksan vuotta Lahdessa kerrostalossa ja se oli kauheaa. Haaveilin maatilasta ja eläimistä, ja miehenikin
innostui, vaikka on kolmannen polven stadilainen. Hän tekee nyt etätyötä ja käy Helsingissä vain muutamana päivänä viikossa.
Hyötymielessä ei eläimiä hankittu,
hevonenkin on 27-vuotias eläkeläisratsu.
— Kananmunia tietenkin saamme, ja syksyisin laitan karitsat pataan porisemaan.
Tänään Liisan juna saapuu Kouvolaan
aikataulun mukaisesti kello 14.35. Pian
hän jo porhaltaa Iitin kuntakeskukseen
Kausalaan maatalouskauppaan.
— On mentävä ostamaan hevosille seniorpöppösiä, ja kivennäinenkin on ihan
finaalissa. Illalla kiehautan omenoista,
porkkanoista, leseistä ja öljystä eläimille
herkullisen ja terveellisen pöperön, onnellinen maalaiskonduktööri suunnittelee.
Liisa Laavola lähdössä matkustajineen Kouvolasta Helsinkiin.
Rautatieläinen 3 2011
Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari
19
Rautatieläiset
risteilivät
Itämerellä
vetonaula.
Karaoke oli illan
 Rautatieläisten Liiton jäsenristeily veti
huhtikuun alussa 1500 risteilijää Princess
Balticille. Heistä 1200 oli Rautatieläisten Liiton jäsentä ja heidän puolisoitaan.
Loput 300 oli JHL:n jäseniä puolisoineen.
Risteily tarjosi monipuolista ohjelmaa
salsatanssista yhteislauluun ja pokerista työpajoihin. Risteilymenon kruunasi
yhteinen maljannosto juhlaillallisella ja
Raideammattilaisten uuden järjestölipun
naulaaminen.
Palaute risteilyltä oli positiivista, ja
yhteisille jäsentapahtumille on selvästi
tilausta. Vaikka jäsenristeilyn järjestäminen vaati suuria ponnisteluja, niin osastot
ja liiton toimisto järjestävät myös jatkossa
suuria jäsentapahtumia.
Lisäksi JHL:n fuusio tuo jäsenille oikeuden käydä JHL:n jäsentapahtumissa. Rautatieläisten omat tapahtumat eivät kuitenkaan jää unholaan vaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö järjestää näitä
tapahtumia jatkossakin. Vuoden 2012
kesäpäivät ovat jo mietinnässä ja jäsenristeily tulevaisuudessa siintää jo ajatuksissa.
20
Liiton entistä ja
nykyistä johtoa
Raideammattilai
lipun naulaamis
sten yhteisjärje
puuhissa.
stön
esta.
taruud
sten pokerimes
ai
iin raideammattil
Risteilyllä kisatt
Rautatieläinen 3 2011
Mikäli sinulla on kuvia jäsenristeilystä,
pyydämme lähettämään niitä liiton toimistoon joko postitse Rautatieläisten Liitto
ry, PL 205, 00531 Helsinki tai sähköpostitse jussi.paivio@rautl.fi.
Riihimäen Työväe
nyhdisty
ksen Soittokunta
viihdytti risteily
vieraita.
Tuuriin ei
kannata luottaa.
Turvan asiakkaille
sattui viime vuonna
Turhat
vakuutukset?
11 800
korvattavaa
vahinkoa.
Mitä saa
4,87eurolla kuukaudessa?
Yleensä
Y
ei paljon mitään. Summa hupenee helposti jopa
päivässä turhuuteen. Mutta nyt saa pienellä rahalla paljon:
on:
Turvan nuorille tarkoitetun laajan koti-irtaimistovakuutuksen Iso-himan. Se maksaa todellakin vain
asuntoon
4,87 €* alle 30 m tai alle 50 m
2
2
6,01 € kuukaudessa. Pieni sijoitus vahingon varalle..
Hoidetaan yhdessä vakuutusasiasi kerralla kuntoon, ota yhteyttä
www. turva.fi
Isohima, koti-irtaimistovakuutus
Edullinen, alle 27-vuotiaan
nuoren kotivakuutus.
Korvaa äkillisiä ja ennalta
arvaamattomia vahinkoja.
Omavastuu pienempi
(85 €) kuin tavallisessa
kodin irtaimistovakuutuksessa (130 €). Hyvä turva
myös opiskelija-asunnon
irtaimistolle. Sisältää myös
matkatavara-, vastuu- ja
oikeusturvavakuutukset.
palvelunumero 01019 5110
(* vuosimaksu 58,45 €
Tampere 1.1.2011, sis.
liittoalennuksen ja omistaja-asiakasalennuksen.
Ostamalla Isohiman netistämme, saat vielä 1.
vakuutuskaudesta 20 %
alennuksen; vuosimaksu
46,76 € eli 3,89 €/kk)
asiakaspalvelu@turva.fi
Tutustu jäsenetuihisi osoitteessa www.turva.fi/rautl. Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen. Meiltä saat huomattavia etuja.
Rautatieläinen 3 2011
21
Kympin arvoinen
lomasuoritus
eli 10 tapaa pilata loma
 Kesälomat lähestyvät, ja monet ovat jo
suunnitelleet, mitä kaikkea silloin pitäisi
tehdä. Jonkinasteista lomastressiä potee
tilastojen mukaan jopa 38 prosenttia suomalaisista. Lomastressin hankkiminen on
jo itsessään hyvä tapa pilata loma ennalta.
Suomalaisten vapaa-aikaan liittyvistä
käsityksistä tohtoriksi väitellyt Lapin yliopiston professori Anu Valtonen tietää
tukun muitakin hyviä lomanpilaamistapoja. Lomailija voi esimerkiksi suunnitella
aikataulun tarkasti ennalta päivä päivältä.
Aina varmemmin loma menee kiville, jos
sinnittelee pitääkseen aikataulusta kiinni.
— Hyvällä aikatauluttamisella saa kunnon suoritusloman, Valtonen vakuuttaa.
Parhaiten tämä onnistuu Valtosen mukaan niiltä, jotka talvellakin suistuvat ylisuorittamiseen ja -tekemiseen.
— Jos koko loma on ladattu täyteen odotuksia ja suunnitelmia, lomasta tulee yksi
maraton lisää, suoritus muiden joukossa.
Jos suunnitelmat eivät ole valmiina
loman alkaessa, ei kannata huolestua.
Kalenterin ehtii täyttää parin lomapäivän jälkeenkin.
Jos lähdet lomalla reissuun, jätä pakkaaminen mahdollisimman viime tippaan. Näin
osa tavaroista unohtuu varmasti kotiin.
Autolomalle lähtiessä kannattaa valita
sellainen aika, jolloin kaikki muutkin ovat
liikkeellä.
22
Jos menet kesämökille, muista ylimitoittaa esimerkiksi se, miten mökkiä tänä
kesänä remontoidaan.
Kalenteri kannattaa täyttää
jo heti loman alussa.
Lomalla kannattaa olla tehokas
Valtosen mukaan lomaan liittyvä tekemisen pakko periytyy osin jo valistuksen ajalta, osin taas viime vuosikymmeniltä.
– Suoritusyhteiskunnassa vapaa-aikakin on jotakin, joka tehdään. Sisäistynyt
käsitys siitä, että pitää olla tehokas, pätee
vapaa-ajallakin.
Helppo tapa pilata lomansa on ottaa
töitä mukaan. Myös matkapuhelin kannattaa pitää päällä, jos työpaikalla on ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan juuri sinun apuasi. Kannattaa myös soitella
lomalta töihin. Valtosen mukaan kannattaa murehtia jo ennalta myös loman jälkeistä elämää ja miettiä, mitä töissä pitää
tehdä loman jälkeen. Tätä helpottaa se,
että et missään nimessä tee kaikkia mahdollisia töitäsi valmiiksi ennen lomalle
lähtöä.
— Myös riiteleminen perheen kesken
on hyvä tapa pilata lomansa. Riidan saa
takuuvarmasti aikaan lisäämällä alkoholin kulutusta.
Sekin on hyvä keino, että suostuu kaikkeen, mitä muut haluavat. Jos joku haluaa
mennä Linnanmäelle, niin kannattaa mennä mukaan, vaikkei huvittaisikaan.
Pidä kiinni arjen rutiineista
Jos ihminen rientää lomallakin harrastuksesta toiseen ja tapahtumasta kolmanteen,
yllä on takuuvarmasti uusi pakkopaita.
– Parhaimmillaan yletön kohkaaminen
johtaa siihen, että ihminen kokee tuhlaavansa vapaa-aikaa, jos ei tee mitään.
Jos lomasää on huono, kannattaa Valtosen mukaan keskittyä voivotteleman sitä.
Siivous tai muutto kannattaa myös järjestää mieluiten juuri lomalle.
— Muutto on mukavasti stressaavaa.
Lomalla ei tietenkään kannata nukkua
ja levätä riittävästi ja antaa itselleen aikaa
pään tyhjentämiseen.
— Jos haluat pilata lomasi, älä vain vaihda sen aikana arjen rutiinejasi. Anna kotiarjen jäädä päälle.
Lomareissulta tai mökiltä kannattaa
palata kotiin mahdollisimman myöhään
viimeisen lomapäivän iltana, ettei palautumiseen jää aikaa.
Anu Valtonen lupaa, että hänen ohjeillaan olet töihin palatessasi varmasti väsyneempi kuin lomalle lähtiessäsi.
Teksti ja kuva: Mika Peltonen
Rautatieläinen 3 2011
 Rautatieläisten Liitto on ottanut jäsenilleen Turvasta jäsenvakuutuksen, joka
sisältää matkustajavakuutuksen vapaaajan matkoille. Ota jäsenkorttisi mukaan
matkalle, se toimii myös matkavakuutuskorttina.
”Viime kesän ulkomaan lomamatkalla kompastuin mukulakiveyksellä ja
nilkkani nyrjähti. Menin lääkäriin, jossa hyväksyttiin liiton jäsenkortti matkavakuutuskorttina. Kaikki hoitokulut
laskutettiin suoraan Turvasta.
Hiihtolomareissulla Ruotsissa lapseni sairastui vatsatautiin. Silloinkin
selvittiin lääkärimaksuista jäsenkorttia näyttämällä. Lääkärin määräämät lääkkeet maksoimme itse ja haimme korvausta Turvasta heti matkalta
palattuamme.”
Tyypillisiä esimerkkejä siitä, miten matkalla sattuu ja tapahtuu. Rautatieläisten jäsenvakuutuksessa ovat vakuutettuna myös
mukana matkustavat alle 20-vuotiaat omat
ja samassa taloudessa asuvat lapset.
Vakuutus ei ole voimassa ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa.
Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti
enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Ylimeneville matkapäiville kannattaa ottaa Turvasta määräaikainen matkustajavakuutus.
TOMMI UUSIKUMPU
Jäsenkortti
mukaan
matkalle
LISÄTIETOJA
 Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet palvelusivuilta www.turva.fi/rautl.
Tutustu ehtoihin ja vakuutuksessa oleviin rajoituksiin ennen matkalle lähtöä.
Lisätietoja Turvan toimipaikoista, asiamiehiltä tai palvelunumerosta p. 01019
5110. Toimipaikkojen yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta www.turva.fi. Asiakaspalvelun sähköpostiosoite on asiakaspalvelu@turva.fi.
Matkan peruuntuminen
tai keskeytyminen
Vakuutuksesta korvataan matkan peruuntumisen tai keskeytymisen kuluja, mikäli
se johtuu äkillisestä sairaudesta tai tapaturmasta. Matkan peruuntuminen tarkoittaa sitä, että matkalle lähtö estyy. Matkan
keskeytymisellä tarkoitetaan jo alkaneen
matkan muuttumista.
Matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä korvataan kuluja, joista matkan
järjestäjä ei lain tai matkaehtojen mukaan
ole vastuussa. Näitä kuluja voivat olla esimerkiksi matka— tai majoituskulut.
Matkatavarat on
vakuutettava erikseen
Jäsenvakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta, joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne jo sisälly kotivakuutukseesi.
Mitä vakuutuksesta
korvataan?
Miten toimin, jos sairastun
matkalla tai sattuu tapaturma?
Vakuutus korvaa matkan aikana alkaneen
äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamia hoitokuluja. Näitä ovat
esimerkiksi lääkärinpalkkiot, tutkimuskulut ja lääkärin määräämät lääkkeet.
Ennen matkan alkua ollut sairaus ei ole
vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus.
Muista ottaa matkalle mukaan jäsenkorttisi, joka on myös matkavakuutuskortti.
Näin hoitava laitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassa oleva matkavakuutus
ja että hoidoille löytyy maksaja. Matkavakuutuskortti ei kuitenkaan ole maksukortti, joten on hyvä varautua siihen, että kulut
Rautatieläinen 3 2011
joutuu maksamaan ensin itse ja hakemaan
korvausta myöhemmin vakuutusyhtiöstä.
Jos joudut itse maksamaan hoitokulut, säilytä kuitit ja lähetä ne vahinkoilmoituksen
mukana Turvaan.
SOS auttaa
Jos hoitolaitos ei hyväksy jäsenkorttiasi
eikä suostu lähettämään laskua Turvaan,
voit pyytää hoitolaitosta soittamaan jäsenkortin takana mainittuun SOS:iin. SOS on
pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama kansainvälinen ”hälytyskeskus”.
SOS:issa on ympärivuorokautinen päivystys ja siellä tunnetaan myös Rautatieläisten Liiton vakuutus.
Kun suomalainen matkalla sairastunut
asiakas soittaa SOS:iin, hänen puhelunsa
yhdistyy suomenkieliselle asiantuntijalle.
SOS ryhtyy selvittämään tapausta ja pyytää tarvittaessa avuksi SOS:n yhteyslääkärin. Ohjeita saatetaan antaa myös sairastuneen matkakumppanille. SOS keskustelee tarvittaessa hoitavan lääkärin kanssa ja
välittää potilaan hoidon kannalta tärkeät
tiedot hoitolaitokselle.
SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. He voivat esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin.
Turva / Kati Iharanta
23
Radanvarrelta
Rautatieläisten yleisönosasto Radan varrella siirtyy syksyllä uuteen raideammattilaisten julkaisuun. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit
purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai
sähköpostilla osoitteeseen rautatielainen@rautl.fi.
Työelämän näyttämöllä
 Yrityksen arvot ja toimivuus voidaan
arvioida vasta saneerauksien aikana tai
sen jälkeen. Yritysmaailmassa nykyään
näyttää firman etu asettuvan oikeuden
edelle ja kannattavuus kunnian edelle.
Täytyy myöntää, että nykyisessä sairaassa kilpailutilanteessa ei yrityksien
asema ole kadehdittava. Kilpailusyklit
pitäisi saada nykyistä pidemmiksi, ainakin 10–15-vuotisiksi. Silloin kalusto— ja
konehankinnat sekä muu suunnittelu olisi sitoutuneempaa ja pitkäjänteisempää
toimintaa.
Viiden vuoden kilpailurytmi ”suitsii”
työnantajaa myös ottamaan vähentyneestä työntekijämäärästä kaiken irti, koska ei
tiedetä tarvitaanko heitä enää seuraavan
kilpailurumban jälkeen, jos tulee häviö.
Työntekijämäärä supistuu, työmäärä
lisääntyy, työyhteisöjen tila, työntekijöiden työssä jaksaminen ja työhyvinvointi
kärsivät. Johdon bonukset kasvavat, mutta työntekijätasolla taas vaanii pelko siitä,
että säilyvätkö työt ja työpaikka. Johtajan
palkkio on liian usein työmiehen tappio.
Tekemisen hinta on saatava oikealle tasolle. VR Trackin osalta taloudellinen tilanne johtuu osaltaan määrärahojen vähentymisestä, mutta myös kilpailun
myötä hintataso ymmärryksen ja laskentataidon puutteesta. Hyvä esimerkki on
kunnossapitoalue 6:n hinta kilpailu, jossa
voittanut hinta oli toiseksi tulleeseen tarjoukseen verrattuna vain 1/3. On täysin kohtuutonta edellyttää työntekijätahoa kantamaan yritykselle kuuluvia riskejä ja tulosvastuuta.
Ammattiliiton perustehtäviin kuuluu
työehtojen säilyttäminen, jäsenten reaaliansioiden säilyttäminen sekä työehtojen ja palkkauksen oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen. Työehtojen heikentäminen missään olosuhteissa taas ei kuulu
ammattiyhdistysliikkeen toimintaan! Nyt
on ollut keskustelua siitä, että tuottavuuden nimissä mahdollisesti meitä liittona
edellytettäisiin tekemään voimassa olevan
työehtosopimuksen heikennyksiä palkkaliite 3:een.
Nämä työnantajan tuottavuustalkoot,
tuottavuusvaateet, ovat pääosin suunnattu vain Rautl:n jäsenistöön, ei siis koko VR
Trackin henkilöstöön, mikä on mielestäni väärin. Työehtojen heikentämisetkään
eivät kuitenkaan takaa sitä, että työpaikat
ja työt säilyisivät.
Hyvä johtajuus tuo myös työntekijän
elämään toivoa sekä rohkaisua pelon ja
epäilyn sijaan. Näin tuskin lomautetut
kokevat omaa tilannettaan nykyään.
Työelämä on näyttämö tai näytelmä,
jossa suorittavan tason työntekijät joutuvat näyttelemään todeksi orjien roolit. Meidät luokitellaan vain tuotannon välineinä,
kuluerinä tai henkilötyövuosina. Missä lienee ihmisarvo?
Pertti Varpenius
liiketoimintaluottamusmies
VR Track, Kouvola
40 vuotta varikkojen yhteistyötä
 Tampereen varikolla oli havahduttu,
etteivät asiat etene toivotulla tavalla ellei
asentajakunta rupea yhdessä kehittämään
oman ammattikuntansa asioita.
Osasto 19:n johtokunta päätti kutsua
varikoiden edustajia yhteiseen kokoukseen Tampereelle Motelli Härmälään
huhtikuussa 1971. Kutsu otettiin kiitettävästi vastaan, edustajia saapui osastoista eri puolelta Suomea. Päätimme asettaa
24
kuukausipalkkausta tutkivan toimikunnan. Kokouksessa kiinnitettiin huomiota muun muassa palkkaukseen, pyhäkorvauksiin, ammattitauteihin ja haitallisten
aineiden käyttöön. Samalla huomattiin,
että varikoilla oli kirjavat käytännöt koskien luottamusmiehen asemaa, palkantarkistuksia tai tes-tulkintoja.
Tämän yhteistyön pohjalle on rakennettu varikkojen ja konepajojen edunval-
vontaa jo 40 vuotta ja yhteiskokouksia, joita järjestetään edelleen vuosittain. Kokous
osoitti, että kannattaa osastotasolla kehittää yhteisiä tavoitteita sekä nostaa edunvalvonta varikoilla uudelle tasolle, jotta
pystytään jatkossakin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Jukka Nikander
Tampere
Rautatieläinen 3 2011
Visa Tammi 50 vuotta 1. toukokuuta 2011
Visa Tammen merkkipäivänä
liehuivat punaiset liput
 Toimitsija ja järjestösihteeri Visa Tammi on syntynyt enteellisesti vapunpäivänä, ja tänä vuonna näitä vapunpäiviä kertyi Visalle 50. Työväenaate ja hulmuavat
punaiset liput ovatkin kulkeneet Visan
matkassa ja juhlistaneet hänen syntymäpäiväänsä jo pienestä pitäen. Tänä vuonna
merkkipäivää juhlittiin peräti kahtena päivänä ja missäpä muualla kuin työväentaloilla Korsossa ja Vihdissä.
Visa on pitkälinjan rautatieläinen ja
työskennellyt nykyisistä Rautatieläisten
Liiton työntekijöistä pisimpään liiton toimistossa. Rautateillä hän aloitti vuonna
1979 ja liiton toimitsijana vain pari vuotta myöhemmin vuonna 1991.
— Se oli aikaa, kun tämä oli ”valtion
talo”. Ei tehty omaa työehto- tai virkaehtosopimusta. Siihen aikaan oli palkkaliitteitä ja sopimuksia yli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Hän tuli liittoon sosiaalisihteeriksi,
mutta joutui heti hoitamaan myös työ- ja
virkaehtoasioita sekä koulutusasioita.
— Meillä oli silloin myös koulutustiimi, johon kuuluivat minun lisäksi Kalevi Lepistö ja Mauri Elovaara. Silloin opin
tuntemaan valtaosan aktiiveista yllättävän hyvin.
Visan mielestä Mauri Lundenin ollessa liiton puheenjohtaja liitto uudistui pääosin hyvään suuntaan.
— Töitä kierrätettiin paljon. Hoidin koulutussihteerin ja järjestösihteerin tehtäviä
vuoronperään. Vesa Maurialan tullessa
puheenjohtajaksi työtahti kiristyi, mutta
samalla vastuuta on tullut lisää.
Visalle rakkaita harrastuksia ovat museotoiminta ja työväentalot. Hän istuukin
Rautatiemuseon ystävien hallituksessa ja
seuraa jatkuvasti työväenliikkeen historiantutkimusta. Työväentalot ovat kuitenkin
se kaikista rakkain harrastus. Onnittelut ja
huomionosoituksetkin Visa ohjasi Kansan
Rautatieläinen 3 2011
JUKKA RAITA
Rautatieläisten Liiton entinen puheenjohtaja Mauri Lundén ja hänen vaimonsa
Maija Lundén, entinen valtuuston puheenjohtaja Jorma Hellstén toivat onnittelutervehdyksensä päivänsankari Visa Tammelle. Vuoroaan taustalla odottavat osasto Kaakon sataman edustajat.
Sivistysrahaston Työväentalorahastoon.
— Rahastoon kertyikin merkittävä summa ja siitä kiitos kaikille muistaneille.
Kysymykseen, mikä työväentaloissa
kiehtoo, Visa vastaa.
— Kai ne on ne lapsuudenmuistot työväennäyttämöltä. Korson Työväentalo antoi hyvät kasvupuitteet. Siellä opin esiintymään. Siellä tehtiin asiat yhdessä ja päätettiin suuri osa kylän asioistakin.
– Talolla perustettiin aikoinaan Nuoret
Kotkat ja myöhemmin Työväenyhdistyksen nuoriso-osasto. Kotka-toiminnan jälkeen olikin luontevaa liittyä Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Liityin heti kun
täytin 18 vuotta.
Visan mielestä 50 vuotta ei ole ikä eikä
mikään.
— Tässähän ollaan vielä nuoria, ja virtaa
riittää pitkäksi aikaa.
Vaikka Visa onkin viimeinen Rautatieläisten Liiton toimitsija, joka pääsisi halu-
tessaan 60-vuotiaana eläkkeelle, hän jättää avoimeksi kymmenen vuoden päästä
oleva asiat.
— Ehkäpä jatkan vielä 68-vuotiaaksi,
hän vastaa virnistäen.
JHL:n ja Rautatieläisten fuusioon Visa
suhtautuu tyylillensä uskollisesti, siis rauhallisesti.
— Uusi liitto tuo uusia mahdollisuuksia valtavasti. Haasteena on, miten saamme rautatieidentiteetin säilytettyä vahvana. Perustettu Raidealanammattilaisten
yhteisjärjestö antaa tähän loistomahdollisuuden. Se on oikeastaan enää vain meistä
itsestämme kiinni, miten hyvin onnistumme jatkossa edunvalvonnassa ja identiteetin ylläpitämisessä, Visa toteaa.
Rautatieläinen-lehti ja Rautatieläisten
Liitto onnittelevat järjestösihteeri Visa
Tammea merkkipäivän johdosta.
Jussi Päiviö
25
Vapaa-aika
SAL —
kuntoremontit ja
perhekuntolomat
PERUSKUNTOREMONTIT (SAL)
 Kuntoremonttilomat on tarkoitettu terveille, työelämässä mukana oleville aikuisille ja heidän puolisoille. Kuntoremontissa saat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin ja
säännölliseen liikuntaan. Kuntoremontti koostuu 5 vrk:n
kuntoremonttilomasta (tuki 350 €) ja kahden vrk:n seurantajaksosta (tuki 150 €). Määrärahat saamme SAL ry:n kautta RAY:n avustuksista.
LOMAKOHDE HC Saariselkä, Saariselkä
LOMA-AIKA 14.–19.8.2011
OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 148 € (498 €)
HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.6.2011
LOMAKOHDE Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio
LOMA-AIKA 21. —26.8.2011
OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 149 € (499 €)
HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.6.2011
LOMAKOHDE Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti
LOMA-AIKA 2. —7.10.2011
OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 105 € (455 €)
HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.8.2011
PERHELOMAT —
eläkeläisten viikot
Huhmarissa
 Perhelomat ry ja Rautatieläisten Liitto ry järjestävät
yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat
järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin
30 km:n etäisyydellä Joensuusta (www.lomakeskushuhmari.com).
Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja
täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan
kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse.
HYVÄN OLON VIIKKO 7.—12.11.2011, 90 €, haku 15.9.2011
ILOITEN IKÄ TULEVI 28.11.—3.12.2011, 110 €, haku 30.9.2011
PERHEKUNTOLOMA (SAL)
 Perhekuntoloma on tarkoitettu liiton jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. Päivittäin järjestetään ohjattua liikuntaa koko perheelle sekä erikseen aikuisille ja lapsille.
Aikuisten lomatuki on 330 € ja 6 – 16-vuotiaiden 165 €, jotka edellyttävät osallistumista ohjattuun ohjelmaan.
LOMAKOHDE Yyterin kylpylä, Pori
LOMA-AIKA 1.—6.8.2011
OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 114 € (444 €)/
aikuinen; 57 € (222 €)/ 6—16-v.
Majoitus kahden hengen huoneissa.
HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.6.2011
LOMAKOHDE Härmän kuntokeskus, Ylihärmä
LOMA-AIKA 7.—12.8.2011
OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 110 € (440 €)/
HAKEMINEN
 Lomatukea voi saada vain kerran 24 kk:n aikana. Esteenä lomatuen saannille on myös puolison
tuettu loma ja myös muiden sosiaalisten lomajärjestöjen tukemat lomat, jos 24 kuukauden aika ei
täyty. Lomalainen maksaa itse edellä mainitun
omavastuuosuuden. Lomaviikoille haetaan täyttämällä SAL-lomatukihakemus. Hakemuslomakkeen
saa ammattiosastojen toimihenkilöiltä, liiton toimistosta ja SAL:n sivuilta www.sal-lomat.net. Hakemus lähetetään: Rautatieläisten Liitto / lomavastaava, PL 205, 00531 HELSINKI.
LISÄTIETOJA ANTAA TIISTAI–TORSTAI
 Rautatieläisten Liitto ry, Raija Vuori-Lehkonen,
p. 040 503 9975, raija.vuori-lehkonen@rautl.fi.
aikuinen; 25 € (190 €) / 6—16-v.
HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.6.2011
26
Rautatieläinen 3 2011
.81725(02177,88',6788
7XOHPXNDDQ!ZZZNXQWRUHPRQWWLIL
Etsimme kokeilunhaluisia miehiä ja naisia – siis juuri sinua
Haluatko kokeilla uutta? Koetko olevasi rapakunnossa? Haluatko antaa kiloille kyytiä pysyvästi? Onko elämässäsi liikuntaharrastuksen
mentävä aukko? Kaipaatko tietoa, tukea ja
motivaatiota?
Kuntoremontti on laitettu remonttiin, ja toimintaa uudistetaan kuudessa pilottikohteessa eri
puolilla Suomea. Pilottijaksoille haetaan nyt
osallistujia. Tule siis mukaan tekemään hyvää
itsellesi sekä kehittämään kuntoremontista
entistä ehompi.
Tarjolla on erityyppisiä jaksoja kadonnutta
liikuntakipinää etsiville ja kevyttä oloa haikaileville naisille ja miehille.
Varsinaiselle jaksolle ja sen seurantaosioon
osallistuminen on maksutonta. Ainoastaan
matkakustannukset jäävät osallistujan
maksettavaksi.
Lisätietoja, ohjelmat, hakeminen ja nimikilpailu:
www.kuntoremontti.fi
Yhteistyössä palkansaajalomajärjestöt, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja RAY.
Rautatieläinen 3 2011
27
Vapaa-aika
Kuntoremontti uudistuu
– uudistu sinäkin
Koetko olevasi rapakunnossa? Onko viimeisin liikuntakokemus armeijan Cooperin testistä? Puuskuttaako jo pelkkä
kengännauhojen sitominen? Haluatko antaa kiloille kyytiä
pysyvästi? Onko elämässäsi liikuntaharrastuksen mentävä
aukko? Kaipaatko tietoa, tukea ja motivaatiota?
 Palkansaajalomajärjestöt yhteistyössä
liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa kehittävät ja uudistavat
työikäisille suunnattua kuntoremonttitoimintaa vuoden 2011 aikana. Kehittämistyötä varten perustetun pilottiprojektin
aikana kokeillaan uusia ja erilaisia sisältöjä sekä toimintamuotoja.
Uusi aika,
uudet kujeet
Palkansaajalomajärjestöt (A-lomat, SALlomat, T-lomat ja Lomaliitto) kehittivät
aikoinaan kuntoremonttiloman motivoimaan suomalaisia työikäisiä kiinnittämään huomiota terveellisiin elintapoihin,
kuten liikuntaan ja ruokailutottumuksiin.
Kuntoremonttilomille on osallistunut yli
100 000 työikäistä reilun kahdenkymme-
nen vuoden aikana. Parhaillaan käynnissä olevan pilottiprojektin tavoitteena on
saada kuntoremonttitoiminnasta nykyistä parempi terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä.
Tulevaisuuden kuntoremontin sisältöihin haetaan lisää yksilön motivointiin ja elämänhallintaan liittyviä toimintamuotoja. Jaksoilla satsataan aikaa itse
liikkumiseen ja liikuntakipinän löytämiseen. Tavoitteena on, että osallistujilla olisi remontin jälkeen aiempaa enemmän ”kotiin viemistä”.
— Näin toivotaan saatavan pidempikestoisia vaikutteita, kertoo projektipäällikkö
ja toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo Suomen
Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:stä,
joka hallinnoi RAY:n rahoittamaa projektia.
Toimintaa uudistetaan kuudessa pilottikohteessa eri puolilla Suomea. Kohteet
tarjoavat erityyppisiä jaksoja kadonnutta liikuntakipinää etsiville ja kevyttä oloa
haikaileville naisille ja miehille. Uutuutena on pelkästään miehille suunnitellut
omat sporttipäivät, joiden toivotaan tuovan mukaan aiempaa enemmän miehiä.
Irtiotto arjesta, hengähdystauko
kiireen keskellä
Jokainen lähtee jaksolle omista lähtökohdistaan. Yksi hakee vinkkejä liikunnan
aloittamiseen ja painonhallintaan. Toinen toivoo irtiottoa arjesta. Kolmas haluaa yhdistää lomaansa kaiken tämän. Hyviä
syitä kaikki ja oli syy mikä tahansa, ei tilaisuutta kannata jättää käyttämättä.
Turhan moni tuntuu ajattelevan, ettei
tämä ole minua varten. Eihän kuntoni tarvitse kohennusta tai että tällainen toiminta on tarkoitettu eläkeikää lähestyville. Näin ei kuitenkaan ole, sanoo Ylitalo ja
kannustaa etenkin miehiä ja juuri työelämän koukeroihin sukeltaneita lähtemään
mukaan pilottijaksoille.
Päivi löysi
liikuntakipinän
Kuntoilun alussa voi kilometri tuntua pitkältä, mutta kunnon kohetessa vitosenkin lenkki taittuu huomaamatta.
28
Saijan kylässä Lapissa asuva Päivi Harju
aloitti elämäntaparemonttinsa pari vuotta sitten ilman erityisiä dieettejä. Alle viisikymppinen Päivi on hieno esimerkki siitä, että asenne ratkaisee eikä se, millaisen
matkan päässä kuntoilumahdollisuudet
sijaitsevat.
Aluksi kilometri tai kaksi tuntui vaikealta, mutta nykyisin elimistöni vaatii lenkille lähtöä. Kotoani on jumppiin ja kuntosalille pitkä matka, mutta onneksi lenkille
pääsee omasta kotipihasta, viime vuoden
aikana yli tuhat kilometriä kävellyt Päivi
kertoo.
Viime vuonna käydyn kuntoremontin
jälkeen kävelykaveriksi on otettu myös
Rautatieläinen 3 2011
Raideammattilaisten
biljardikilpailut
sauvat ja positiivisia tuloksia on tullut
edelleen. Tänä päivänä parikymmentä
kiloa keveämpänä hän kannustaa muitakin lähtemään liikkeelle.
Lähde mukaan
uudistumaan
— Pilottijaksoilla tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin ja arkiliikunnan mahdollisuuksiin sekä saadaan tietoa omasta
kehosta ja kunnosta helpoilla, mutta kattavilla kuntotesteillä, kertoo projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä.
Jaksojen ohjelma sisältää tietoa ravitsemuksesta, levon merkityksestä sekä muista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueista.
Päivien aikana koetaan elämyksiä ja rentoudutaan muun muassa luonnossa liikkumalla. Tukea ja voimaa haetaan ryhmästä
ja yhdessä tekemisestä.
Keskeisenä osana on ohjaajien kanssa käytävät henkilökohtaiset keskustelut
itselle tärkeistä elämäntapoihin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä omista tavoitteista. Testaajina ja ohjaajina toimii kohteiden asiantunteva ja ammattitaitoinen
henkilökunta.
Muutama kuukausi varsinaisen jakson
jälkeen järjestetään seurantaosio, jonne
jaksolla olleet henkilöt osallistuvat.
Pilottiprojektin aikana uusiutuvalle toiminnalle haetaan myös uutta nimeä, jonka
ideoimiseen kaikki jaksoilla käyneet voivat osallistua palautekyselyn yhteydessä.
Rautatieläinen 3 2011
Yhteistyössä
on voimaa
Pilottiprojekti toteutetaan yhteistyössä
kolmen palkansaajalomajärjestön kesken. Asiantuntijana kuntoremontin sisällön kehittämisessä toimii Liikunnan ja
kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Teksti: Outi Juvani
 Seinäjoella pelattiin 14.5.2011
lätkän MM-kisojen finaalin aattona
ensimmäiset raideammattilaisten
biljardikisat. Osallistujia olisi voinut
olla enemmänkin. Syynä edelliseen
saattaa olla samalle päivälle sattuneet
muutkin urheilukilpailut.
Lievästä tasoerosta huolimatta,
pelit olivat yllättävän tasaisia ja laadukkaita. Turnaus pelattiin tuplakaavio periaatteella, eli vasta kahdesta
häviöstä putoaa pihalle (pl finaali).
Finaalissa kohtasivat Jukka Karjalainen ja Kari Harkio. Vaikka Kari oli
voittanut Jukan 5-1 ensimmäisessä
pelissä, Jukka venyi suvereeniin voittoon finaalissa.
Kokonaisuutena tapahtuma oli
rento ja osa ehti käydä saunassakin.
Pelien lomassa keskusteltiin, välillä
jopa kiivaastikin niin ay-asioista kuin
politiikasta.
Antti Ahonen
Kuvat: iStockphoto
LISÄTIETOJA:
• LIKES, projektipäällikkö Kaisa
Koivuniemi p. 050 443 2352
tai kaisa.koivuniemi@likes.fi
• Suomen Ammattiliittojen
Lomajärjestö SAL,
toiminnanjohtaja ja
projektipäällikkö Pasi Ylitalo
p. 050 344 0909 tai
pasi.ylitalo@sal-lomat.net
• Akava-järjestöjen Lomayhdistys
A-lomat, toiminnanjohtaja
Mervi Luostarinen
p. 040 584 5399 tai
mervi.luostarinen@a-lomat.fi
• Toimihenkilölomat T-lomat,
toiminnanjohtaja Vuokko Koistila
p. 050 414 5283 tai
vuokko.koistila@sttk.fi
Jäsenkorttialennus
polttoaineista nyt
2,5 senttiä litralta
 Oy Teboil Ab korottaa ammattiliittoyhteistyökumppaniensa jäsenkorttialennuksia kesälomakauden ajaksi.
Liiton jäsenkorttialennus on bensiinistä ja dieselöljystä 2,5 senttiä/litra
(normaalialennus 1,7 snt). Erikoistarjous on voimassa koko kesän ajan
1.6.—31.8.2011.
Liiton jäsenkortilla saa polttoainealennuksen yli 300 Teboil -huoltamolta ja -automaattiasemalta. Alennusta ei myönnetä Teboil Express -automaattiasemilta, joita on tällä hetkellä
noin 50. Alennuksen saa myös maksettaessa K-Plussa-maksukorteilla,
mutta tällöin ei kerry K-Plussa-pisteitä.
29
MOTIIVIN ILMESTYMINEN 2011
Numero 8 ilmestyy 24.8.
tilavaraus 1.7.
aineisto toimitukseen 8.8.
Numero 9 ilmestyy 14.9.
tilavaraus 15.8.
aineisto toimitukseen 29.8.
Numero 10 ilmestyy 5.10.
tilavaraus 5.9.
aineisto toimitukseen 19.9.
Numero 11 ilmestyy 26.10.
tilavaraus 26.9.
aineisto toimitukseen 10.10.
Numero 12 ilmestyy 16.11.
tilavaraus 17.10.
aineisto toimitukseen 31.10.
Numero 13 ilmestyy 7.12.
tilavaraus 7.11.
aineisto toimitukseen 21.11.
Krypton
voittajat

Rautatieläisen
numerossa 2 / 2011
olleen krypton arvonnassa onni suosi Pentti Jalosta Ulvilasta ja Erkki
Hämäläistä Kotkasta. Onnittelumme
voittajille.
 Kiitokset muistamisesta ja ikimuistoisesta läksiäistilaisuudesta siirtyessäni
Keijo Rajala
eläkkeelle.
 Kauniit kiitokset kaikille, jotka eri
tavoin muistitte minua siirtyessäni viettämään eläkepäiviä. KIITOS!
”Keppi” Erkki Tuomas

Kiitän
Rautatieläisten Liittoa, kaikkia
Rautatieläinen-lehden lukijoita ja lehteen
kirjoittaneita henkilöitä antoisasta yhdeksän vuoden ajan kestäneestä yhteistyöstä.
Erityisen kiitoksen haluan välittää Mauri
Lundenille ja oppi-isälleni Jouko Jaakkolalle, joiden aikana lehti uudistettiin aikakausilehden muotoon.
Lämmin kiitos myös Jussi Päiviölle ja
Hannu Siltalalle, joiden aloitteesta lehden sisältöä monipuolistettiin ja ulkoasu
uudistettiin nykyiseen muotoonsa.
Kiitos ja halaus myös lehden nykyisille puuhanaisille Maarit Uusikummulle ja
Raija Vuori-Lehkoselle.
HUOM! Osastojen ilmoitukset
Motiivi-lehden toimitukseen 1.8.
alkaen: kati.ahonen@jhl.fi
RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY
Järjestösihteeri Visa Tammi
Hakaniemenranta 1, PL 205
040 5796 309
00531 HELSINKI
Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu
puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941
041 5481 320
MERKKIPÄIVÄ
sähköposti: etunimi.sukunimi@rautl.fi
Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen
kotisivut: www.rautl.fi
(ti—to) 040 5039 975
Tapio Hurttia täyttää 65 vuotta. Os. 25,

Vantaa. Ei vastaanottoa.
Puheenjohtaja Vesa Mauriala
ILMAILU— JA
040 5309 702
RAUTATIEKULJETUSALAN
KUOLLEET
Taloussihteeri Maija Auvinen
TYÖTTÖMYYSKASSA
040 1613 085
Kaisaniemenkatu 10, 8. krs.
Lakimies Jari Kiviharju
00100 HELSINKI
040 7367 938
faksi: (09) 4785 7209
Työehtosihteeri Kyösti Matikainen
sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi
040 5748 529
kotisivut: www.irkatk.fi
— 17.3.2011 osaston 892 jäsen Mikko
Korpelainen 79-vuotiaana, Lahti
— 21.3.2011 osaston 138 jäsen Seppo
Lehto 69-vuotiaana, Kannus
— 27.3.2011 osaston 138 jäsen Toivo
Lehtomäki 73-vuotiaana, Kokkola
— 1.4.2011 osaston 70 jäsen Tauno
Väänänen 94-vuotiaana, Kortejoki
— 15.4.2011 osaston 51 jäsen Heikki
Koski 81-vuotiaana, Helsinki
— 20.4.2011 osaston 59 jäsen Veikko
Laukkanen 93-vuotiaana, Jyväskylä
— 29.4.2011 osaston 25 jäsen Pentti
Siven 72-vuotiaana, Hyvinkää
— 20.5.2011 osaston 25 jäsen Pentti
Neuvonen 75-vuotiaana, Vantaa
— 22.5.2011 osaston 72 jäsen Heikki
Hellsten 73-vuotiaana, Kouvola
Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen
040 1648 111
Kassanhoitaja Paula Seppälä
Työehtosihteeri Hannu Mattila
(09) 4785 7200
040 5823 631
Kassanhoitaja Sari Meling
Hallintosihteeri Minna Palkia
(09) 4785 7202
0400 455 624
Kassanhoitaja Mirva Tuomi
Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö
(09) 4785 7203
040 5785 916
Kassanjohtaja Kari Kallio
(09) 4785 7201
30
KIITOKSET
Sanna Kallio, Rautatieläisen taittaja
Rautatieläinen 3 2011
Osastot toimivat
 Osastot toimivat –palsta toimitetaan
viimeisen kerran tässä muodossa. Jatkossa osastojen toiminnasta julkaistaan vain
lyhyet kokous- ja tapahtumailmoitukset.
Ohjeet löydät tämän palstan lopusta.
Aineistot tulisi toimittaa liiton toimistoon
viimeistään 30.9.2011.
Lisätietoja antaa Visa Tammi, p. 040
5796 309, visa.tammi@rautl.fi
Osastojen ilmoitukset
siirtyvät Motiiviin
Osasto 25
 Osaston ONKIMESTARUUS 2011 ratkaistaan Sammatin Kaiturissa lauantaina
10.9.2011 klo 10. Kalastus tapahtuu matoongella (vain matosyötti, ei heittokohoa).
Kilpailuaika on noin kolme tuntia. Muut
kilpailua koskevat asiat sovitaan osanottajien kesken.
TIKANHEITON MESTARUUS 2011 käydään kalastuskilpailun jälkeen. Tikanheitto
tapahtuu perinteiseen tapaan viiden metrin
matkalta. Tarkemmat säännöt ilmoitetaan
paikan päällä. Kilpailujen jälkeen palkintojen jako, makkaranpaistoa ja saunomista.
Muistakaa myös yöpymismahdollisuus
Kaiturissa, jonne jokaisen halukkaan tulee
hoitaa varaukset itse. Lisätietoja antaa Kari
Heinonen, p. 040 590 2154.

Rautatieläisten
Liiton / Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n yhdistysten
(osastojen) ilmoitukset julkaistaan syyskuusta alkaen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenlehti Motiivin palvelusivuilla. Rivi-ilmoitukset ovat JHL:n yhdistyksille maksuttomia. Ilmoitusaineiston
aiheet jakaantuvat seuraaviin palstoihin:
KOKOUKSIA — ilmoitukseen tulee vain
yhdistyksen numero, nimi, kokouksen
aika ja paikka sekä mahdollinen ilmoittautumisaika yhteystietoineen.
KOULUTUSTA — julkaistaan yhdistysten
erilaiset koulutukseen liittyvät ilmoituk-
set mahdollisimman tiiviisti: tilaisuuden
nimi, ajankohta, kohderyhmä, ohjelmasta
esim. pääluennoitsija, ilmoittautumisaika
ja yhteystiedot.
VAPAA-AIKA — julkaistaan yhdistysten
vapaa-aikatapahtumat, niiden nimi, ajankohta, ilmoittautumisaika ja yhteystiedot.
KUNNIAJÄSENET — kunniajäsenet laitetaan lehteen yhdistyksen ne ilmoittaessa, ilman valokuvaa.
SYNTYMÄPÄIVÄT — syntymäpäivät julkaistaan, jos jäsen sitä henkilökohtaisesti
pyytää kirjeellä, kortilla tai sähköpostilla.
KIITOKSET — tällä palstalla yhdistysten
jäsenet voivat kiittää saamistaan huomionosoituksista.
HUOM! Sähköpostilla tulevat ilmoitukset
pyydetään kirjoittamaan itse viestiin. Ei liitetiedostoksi.
Ilmoitukset toimitetaan Kati Ahonen, kati.
ahonen@jhl.fi, PL 101, 00531 Helsinki tai
faksi: 010 7703 410
Johtokunta
Liitto kerää osastojen
vanhoja asiakirjoja

Osastot
voivat luovuttaa arkistonsa liiton toimistoon, josta ne tomitetaan Työväen Arkistoon. Luovutus edellyttää, että
arkisto seulotaan eli asiakirjojen joukosta poistetaan tarpeettomat asiapaperit.
Tällaisia ovat esimerkiksi muualta tulleet
kiertokirjeet, yli kuusi vuotta vanhemmat
tilitositteet, mainokset, esitteet.
Osaston itse tuottama aineisto säilytetään, esimerkiksi: pöytäkirjat liitteineen,
säännöt, jäsenluettelot, kirjeenvaihto
(osastolle osoitetut kirjeet ja lähetettyjen
kirjeiden kopiot), sopimukset, tiliasiakirjat, toimintasuunnitelmat ja –kertomukset, historiikit, lehdet, vieraskirjat, puheet,
vaali-, koulutus-, vapaa-aika-aineistot jne.
Arkistoitaviin kuuluvat myös leimasimet,
liput, valokuvat, videot ja osastosta kertovat lehtileikkeet.
Rautatieläinen 3 2011
s
u
t
i
o
j
a
m
n
ä
s
e
k
a
a
r
a
V
ä:
t
s
i
t
e
n
i
t
s
o
help
Muista VR-etusi,
majoitu
Säätiön tuella jopa
60%
edullisemmin.
HOTELLI VUOKATINHOVI
Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI
Puh. 020 1555 850, myynti@vuokatinhovi.fi | www.vuokatinhovi.fi
Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Hinnat sis. alv 23 %.
31
 Ratkaisut 15.8.2011 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki.
Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi.