docRautatieläinen 3/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
download 
Report Transcription
Rautatieläinen 3/2011 - Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL
NRO 3 2011 Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen s.8 Sisällys RAUTATIELÄINEN 3 17.6.2011 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Rautatieläisten ja JHL:n yhdentyminen etenee rivakasti Puhelin (09) 774 941 8 Hyvästi jää 90-vuotias Rautatieläinen 11 Kovaa peliä radalla Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry 13 JaaEi 14 SAK:n 18. edustajakokous Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu 041 5481 320 16 Edunvalvonta 18 Onnellinen käännynnäinen 20 Rautatieläiset risteilivät Itämerellä 22 Kympin arvoinen lomasuoritus 23 Jäsenkortti mukaan matkalle 24 Radan varrelta 25 Visa Tammen merkkipäivänä Postiosoite PL 205 00531 Helsinki Toimittaja Jussi Päiviö 040 5785 916 Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen (ti–to) 040 5039 975 osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu MAARIT UUSIKUMPU 3 RAUTATIELÄINEN liehuivat punaiset liput 26 SAL-lomat 27 Kuntoremontti uudistuu 31 Osastot toimivat Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena Motiivi-lehden toimitukseen kati.ahonen@jhl.fi Liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski trimmaa VR Track Oy:n kilpailukykyä. Työntekijät pelkäävät työehtojen heikkenemistä. s. 11 SIRPA PALOKARI Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 € Irtonumeron hinta 5,00 € Painopaikka Forssa Print Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN 1237-4806 Liisa Laavola vaihtoi kääntäjästä unelma-ammattiinsa. s. 18 2 Rautatieläinen 3 2011 KARI UUSIKUMPU Kun vanha sivu sulkeutuu, kääntyy uusi H SANNA KALLIO yvä lukija ja jäsen! Kädessäsi on viimeinen Rautatieläinen-lehti. Samaan aikaan kun jätämme hyvästejä liittolehdellemme on lehti ansainnut onnittelut. Onnea 90-vuotiaalle Rautatieläiselle! Rautatieläinen on yksi vanhimmista SAK:laisista liittolehdistä, ja se on ilmestynyt samannimisenä jo 90 vuotta. Se on pitkä elinkaari lehdelle. Tuosta ajasta olen toimittanut sitä vain murto-osan. Tulin toimittajaksi kaksi ja puoli vuotta sitten juuri uudistettuun Rautatieläiseen. Päätoimittajana olen ollut puolitoista vuotta. Rautatieläiset ovat luonnehtineet viimeistä parin vuoden ajanjaksoa työntekijän näkökulmasta suomalaisen rautatiealan hektisimmäksi ja eniten muutoksia sisältäväksi ikinä. Niinpä juttupula ei ole päässyt yllättämään. On ollut ilo huomata, että Rautatieläinen on ollut odotettu lehti. Myöhästymiset jakelussa tai lehtien ilmestymiskertojen vähentäminen ovat saaneet jäsenet tarttumaan puhelimeen ja virittäneet keskustelua liittolehden merkityksestä. Vaikka sähköisen viestinnän merki- tys on kasvanut, on liittolehdellä edelleen paikkansa. Toivon, että lehti on kyennyt vastaamaan lukijoiden ja jäsenten odotuksiin ja luovuttanut ajankohtaista ja olennaista tietoa siitä, missä raidemaailmassa, liikennepolitiikassa, työelämässä ja edunvalvonnassa mennään ja mistä muutoksessa on kyse. Juttuaiheet ja näkökulmat ovat aina valintoja eri suuntiin vetävässä ja tietoa tulvivassa maailmassa. Mutta kun vanha sivu sulkeutuu, kääntyy uusi: Vahvistaakseen edunvalvontaansa Rautatieläisten Liitto fuusioituu tämän vuoden aikana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään. Syyskuusta alkaen Rau- tatieläisen tilalla ilmestyy raideammattilaisten uusi edunvalvontaan painottuva julkaisu, joka jaetaan koteihin JHL:n liittolehti Motiivin välissä. Aviisin muoto, ilme ja sisältölinjaukset ovat enää viimeistä silausta vaille. Haikein mielin toimitus jättää jäähyväiset lehtivanhukselle ja lukijoille ja kiittää lukijoita ja yhteistyökumppaneita vuorovaikutteisesta yhteisestä matkasta. Erityiskiitokset lehden taittaja Sanna Kalliolle. Toivotan kaikille hyvää, rentoa ja aurinkoista lomakesää. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu 27.6.–31.7.2011. Rautatieläinen toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Rautatieläinen 3 2011 3 Yhteisöissä tapahtuu EDUNVALVONTAASIOISSA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ: VR-Yhtymä Oy:n päätoimiset pääluottamusmiehet Konsernin pääluottamusmies Kukkonen Arto p. 0500 430 578 Logistiikka Takala Esko p. 040 863 4245 Taatila Erkki p. 040 863 0410 Kaukoliikenne Tukiainen Timo p. 040 864 5410 Lähiliikenne Jelekäinen Timo p. 040 862 1864 Varikot ja konepajat Ojala Sakari p. 040 863 7685 VR Track Oy:n päätoimiset pääluottamusmiehet Sähkö Suhonen Pentti, p. 040 862 5097 Kunnossapito Nyberg Jarmo, p. 040 862 1737 Maa- ja sillanrakentaminen, kv-toiminnot, suunnittelu- ja pitkän linjan työnjohtajien erityiskysymykset Varpenius Pertti, p. 040 866 1234 Materiaali Hämäläinen Hannu, p. 040 863 0453 Radan rakentaminen Salow Raimo, p. 040 864 5457 Corenet Oy:n pääluottamusmiehet Etelä-Suomi Suojanen Tomi, p. 040 862 1967 Pohjois-Suomi Tolonen Pasi, 040 866 3636 Itä-Suomi Rämä Matti, p. 040 863 4528 Länsi-Suomi Wallenius Jorma, p. 040 863 1014 4 VR-Yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi Hannu Syrjänen VR-Yhtymä Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on nimetty Sanomakonsernin entinen toimitusjohtaja Hannu Syrjänen. Hallituksen jäseninä jatkavat Christer Granskog, Maaret Heiskari, Antti Mäkelä, Soili Suonoja, Arja Talma ja Markku Tapio. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Riku Aalto. Hallituksen jäsenenä vuodesta 2009 toiminut Lauri Ihalainen valittiin kansanedustajaksi, eikä hän ollut enää käytettävissä hallituksen jäseneksi. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Matti Ahde. Kevään yhtiökokoukseen asti hallituksen puheenjohtajana toiminut Lauri Ratia valittiin tehtäväänsä tilanteessa, jossa silloinen puheenjohtaja ja toimi- tusjohtaja erosivat yhtä aikaa. VR:n mukaan Ratian tehtävänä oli vakauttaa yhtiön toiminta, valita uusi toimitusjohtaja sekä laittaa käyntiin VR:n strategian ja toimintojen laaja kokonaisarviointi. Nämä tehtävät on nyt saatettu loppuun. Uuden puheenjohtajan Hannu Syrjäsen keskeinen kokemus on vaativasta kuluttajaliiketoiminnasta. Yhtiöön haluttiin juuri tämän alan osaamista jatkamaan yhtiön kehittämistä. Tuire Santamäki-Vuori ei jatka JHL:n puheenjohtajana Tuire Santamäki-Vuori ei ole enää käytettävissä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtajaksi vuoden kuluttua alkavalla uudella kaudella. Hän kertoi asiasta JHL:n kevätedustajiston kokouksessa Jyväskylässä toukokuussa. JHL:n seuraavan edustajiston vaalit järjestetään ensi vuoden maaliskuussa ja saman vuoden kesäkuussa uusi edustajisto pitää ensimmäisen kokouksensa, jossa se valitsee liiton johdon. Santamäki-Vuori toteaa olleensa unelmatyössään. Tämän kautensa päättyessä hän tulee kuitenkin olleeksi JHL:n ja KTV:n johtotehtävissä yli 10 vuotta. Reetta Keränen vuoden duunariksi Helsinkiläinen Reetta Keränen on saanut SAK:n tämänvuotisen Duunari-stipendin, jonka myöntämisen perusteena on muun muassa toiminta oman alan arvostuksen nostamiseksi ja esimerkillinen ammattiylpeys. 24-vuotias Reetta Keränen työskentelee ohjaajana ja musiikin tuntiopettajana Ruskeasuon erityiskoululla Helsingissä. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja vammaistyön koulutusohjelmasta (Pirkanmaan ammattiopisto 2009). Reetta Keränen on omalla toiminnallaan edistänyt erityisesti hoitoalan arvostuksen nostamista. Rautatieläinen 3 2011 Yhteisöissä tapahtuu Tavarajunan suistuminen maksoi yli kaksi miljoonaa Turusta Tampereelle matkalla olleen tavarajunan kymmenen vaunua suistui kiskoilta Toijalassa kesäkuussa 2009. Onnettomuudesta aiheutuneet kalusto-, rata- ja laitevauriot olivat välittömiltä kustannuksiltaan yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa. Onnettomuudesta ei aiheutunut varsinaisia ympäristövahinkoja. Onnettomuudessa kaatui viisi vaunua. Junan nopeus vaunujen suistumishetkellä oli 70 km/h. Suistuminen johtui vaihteen kääntymisestä junan alla. Tutkimuksissa voitiin osoittaa, että onnettomuusvaihteen lukitus aukesi värähtelytaajuudella, joka vastaa kyseisen tavarajunan akseliston aiheuttamaa värähtelytaajuutta. Onnettomuudessa vaurioitui turvalait- teita, rataa ja sähköratalaitteita. Turvalaite- ja viestiyhteydet katkesivat Toijalan ja lähimpien liikennepaikkojen alueelta. Täydellinen liikennekatkos kesti yli viisi tuntia. Pääradalla aloitettiin lähes normaali liikenne parin vuorokauden kuluttua. Liikenne saatiin palautettua normaaliksi 15 päivän kuluttua onnettomuudesta. Kaikkiaan Toijalan vaurion vuoksi peruttiin Suomessa VR:n mukaan 134 matkustajajunaa ja yli 100 tavarajunaa. Jälkisiivouksen puutteellisuuden vuoksi ratapihalla ilmeni myöhemmin haju- ja tuhoeläinongelma. Onnettomuudessa olleissa vaunuissa oli muun muassa viljaa ja kalanrehua. Siivous valmistui 35 päivän kuluttua onnettomuudesta. Työelämän verkkoopisto julkaisi työelämäsanaston Verkkoon on jo pitkään kaivattu helppokäyttöistä sanastoa, joka kokoaa yhteen työelämässä tarvittavat käsitteet ja avaa niiden merkitykset niin ay-toiminnan, edunvalvonnan, järjestötoiminnan, talouden, aikuiskoulutuksen kuin sosiaaliturvankin kannalta. Tämä tavoite toteutuu SAK:n tuottamassa, osana Työelämän verkko-opistoa julkaistussa työelämäsanastossa, joka sisältää jo lähes neljäsataa keskeistä termiä selityksineen. Jokainen käyttäjä voi olla itsekin mukana kehittämässä työelämäsanastoa ehdottamalla siihen uusia, puuttuvia termejä verkkolomakkeen avulla. Työelämäsanaston avulla halutaan kehittää työelämätietoutta ja palvella ay-liikkeen uusia ja nuoria jäseniä sekä suomalaiseen työelämään mukaan tulevia maahanmuuttajia. Työelämäsanastoa pääset käyttämään osoitteessa www.tyoelamasanasto.fi Työelämän verkko-opisto on vuonna 2007 perustettu SAK:n, sen jäsenliittojen, ay-liikkeen opistojen sekä TSL:n ja KSL:n opintokeskusten yhteinen sisäänkäynti työelämän verkkoopiskelun maailmaan: verkkokursseihin ja verkkotuettuihin opintoihin. Turvallisuustodistus uudelle rautatieliikenteen harjoittajalle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt rautatieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan turvallisuustodistuksen Proxion Train Oy:lle. Suomi avasi rautateiden kansallisen tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007 alussa, mutta vasta nyt ensimmäinen VRYhtymä Oy:n kilpailija on aloittamassa liikennöintiä. Turvallisuustodistus on voimassa viisi vuotta, ja sen edellytyksiin kohdistuu jat- Rautatieläinen 3 2011 kuvasti viranomaisen valvontaa. Trafissa on tällä hetkellä vireillä toinenkin turvallisuustodistushakemus, joka mahdollisesti ratkeaa kesän aikana. Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että rautatieliikenteen harjoittaja on ottanut käyttöön vaatimusten mukaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy toimimalla turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä mukaisesti täyttämään sille asetetut vaatimukset riskien hallitse- miseksi ja kuljetuspalvelujen tarjoamiseksi rautatieverkolla turvallisesti. Pelkkä turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottaminen ei riitä, vaan sitä tulee jatkuvasti myös ylläpitää ja kehittää. Ennen kuin Proxion Train Oy voi aloittaa tavarakuljetukset rautateillä, se tarvitsee toimiluvan liikenne— ja viestintäministeriöltä. Lisäksi sen on tehtävä Liikenneviraston kanssa rataverkon käyttösopimus ja haettava siltä ratakapasiteetti. 5 Painavasana Linjakkaaseen liikennepolitiikkaan T ätä kirjoitettaessa muokataan hallitusohjelmaa Säätytalolla, ja neuvottelujen tuloksen arviointi jää myöhemmäksi. Suomalaisen hallinnon perisynti on ollut sanojen ja tekojen ristiriita liikenneja infrapolitiikassa. Liikennepoliittisissa tavoitteissaan niin puolueet kuin hallintokin ovat painottaneet muun muassa ympäristöystävällisyyttä ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä. Samalla tavoitteisiin ei olla päästy alimitoitettujen määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi. Millaisia linjauksia tulevan hallituksen tulisi tehdä, jotta tavoitteiden ja tekojen ristiriita voitaisiin kuroa umpeen? Ensiksi hallitusohjelmassa tulisi linjata jo aloitettujen infrahankkeiden muun muassa Pohjanmaan radan ja E 18 –tiehankkeen loppuunsaattaminen sekä tulevien hankkeiden, kuten Pisara-radan suunnittelu. Samoin tulisi päättää tasokorotuksesta perusväylänpidon määrärahoihin. Jotta ratojemme kunto saataisiin pidettyä edes nykytasolla, tarvitaan vuosittain 100 miljoonaa euroa lisärahaa. Suuri rakenteellinen ongelma on, kuinka infrahankkeiden pitkäjänteisyytttä voitaisiin lisätä. Ratkaisuiksi on ehdotettu infra oy:n perustamista tai infrarahaston luomista. Kyse olisi samankaltaisesta kansallisvarallisuuden uudelleenkohdentamisesta, kuin oli aikanaan Teollisuussijoitus Oy:n luominen Antti Kalliomäen toimiessa kauppa- ja teollisuusministerinä. Infra oy sijoittuisi todennäköisesti omistajaohjauksen alle; infrarahaston luominen puolestaan edellyttänee perustuslain muuttamista. Pääomabudjetoinnin käyttöönotto olisi kuitenkin paras ja vastuullisin tapa 6 ongelman ratkaisemiseksi. Tässä mallissa valtiovarainministeriö vastaisi budjettikokonaisuudesta, mutta liikenne- ja mahdollisesti myös muita investointimenoja irrotettaisiin nelivuotisesta budjettikehyksestä. Hankkeille varmistettaisiin koko hankkeen kestävä rahoituspohja, mikä olisi myös veronmaksajille paras ja halvin ratkaisu. Pääomabudjetointi tulisi liittää kymmenen vuoden liikenneohjelmaan, jollainen on muun muassa Ruotsissa käytössä. Myös EU:ssa valmisteilla olevassa rautatiepakettien revisiossa tultaneen edellyttämään rautatieinvestoinneille keskipitkän aikavälin suunnitelmaa. Liikenneohjelma olisi selontekoa sitovampi ja läpinäkyvämpi sen liittyessä hankkeiden budjetointiin. Kokonaisuus kuitenkin edellyttää budjettikäytännön kehittämistä. Yksi pitkäjänteisen infrapolitiikan ongelmista on myös, että toimialan hallinto on harvinaisen tehokkaasti ja suunnittelematta hajautettu eri ministeriöiden hallinnonaloille: liikenne- ja viestintäministeriö vastaa liikennehankkeista, ympäristöministeriö maankäytön suunnittelusta, maa- ja metsätalousministeri ao. asioista maa- ja metsätalousmaan osalta jne. Liikennepolitiikan ja maankäytön tulisi olla saman ministeriön tai ministerin hallussa. Saattaa olla, että uuden superministeriön perustamiseen ei nyt ole oikea hetki, mutta asia voitaisiin hoitaa perustamalla erillinen ministerisalkku tai laajentamalla liikenne- tai ympäristöministerin salkkua. Suomalaisen hallinnon perisynti on ollut sanojen ja tekojen ristiriita liikenneja infrapolitiikassa. Tavoitteisiin ei olla päästy alimitoitettujen määrärahojen ja hajautetun hallinnon vuoksi. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Rautatieläinen 3 2011 Rautatieläisten ja JHL:n yhdentyminen etenee rivakasti Rautatieläisten Liiton ja JHL:n fuusio on edennyt vauhdikkaasti. Lähes kaikki ammattiosastot ovat tähän mennessä hakeneet JHL:n jäsenyyttä. Joitakin pieniä ja hiljaiseloa viettäneitä ammattiosastoja sulautetaan toisiinsa. JHL:n raitiovaunuja metroliikenteen yhdistykset, Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys 19 ja Helsingin Raidetyöntekijät 007 anovat vastaavasti jäsenyyttä Raideammattilaisten yhteisjärjestössä. Yhteisjärjestöön arvioidaan kuuluvan sen aloittaessa ensi vuoden alussa noin 60 raidealan ammattijärjestöä. Yhdistykset 19 ja 007 saavat edustukset Raideammattilaisten yhteisjärjestön hallinnossa. Kummallakin yhdistyksellä on oikeus nimetä hallitukseen yksi edustaja ja hänelle varajäsen ja liittovaltuustoon yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Nimetyillä jäsenillä on hallituksen ja liittovaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus yhteisjärjestön edustajakokoukseen 2013 asti. Edustajakokouksen jälkeen yhdistysten 19 ja 007 edustajista tulee hallituksen ja liittovaltuuston täysjäseniä. Uusi nimi ja kotisivut käyttöön elokuussa Rautatieläisten Liitto alkaa virallisesti käyttää nimeä Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ja tuttavallisemmin Raideammattilaiset elokuussa. Elokuussa julkaistaan myös uudet kotisivut, jotka noudattelevat yhteisjärjestön visuaalista ilmettä. Työehtosopimukset löytyvät Edunvalvonta-valikon alta. Sivuille pääsee osoitteella www.raideammattilaiset.fi. Jäsenet saavat myös kuusi kertaa vuodessa raideammattilaisten asioita painottavan lehden Motiivi-lehden välissä. Tämän vuoden loppuun mennessä lehti ehtii ilmestyä kolme kertaa. Ensimmäinen lehti jaetaan koteihin 14. syyskuuta ja Rautatieläinen 3 2011 sen aineistopäivä on 29. elokuuta. Kiitokset ja osastojen ilmoitukset julkaistaan jatkossa Motiivin palvelusivuilla. Lisäohjeita ilmoittelusta löytyy tämän lehden Osastot toimivat -osiosta. Vapaajäsenyyksiä ja lepääviä jäsenoikeuksia myönnetään tämän vuoden loppuun Liiton hallitus myöntää vapaajäsenyyksiä tämän vuoden loppuun asti, jos hakemus vapaajäsenyydestä on liiton toimistossa viimeistään 30.11.2011 ja eläke alkaa tänä vuonna. Samoin lepäävien jäsen-oikeuksien hakemuksen viimeinen jättöpäivä liiton toimistoon on 30.11.2011. Peruste lepääville jäsenoikeuksille on pitänyt syntyä vuoden 2011 aikana. Lepäävät jäsenoikeudet koskevat Rautatieläisten Liitosta Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:ään siirtyneiden yhdistysten jäseniä. Niihin ovat oikeutettuja jäsenet, jotka opiskelun, ase- tai siviilipalvelun, erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaan, kuntoutustuen, kuntoutusrahan, laitos- tai omaishoidon tai vapausrangaistuksen takia eivät saa palkkaa. Heidän ei siis tarvitse maksaa jäsenmaksua ja mahdollista yhdistyksen jäsenmaksua tältä ajalta. Ensi vuonna Raideammattilaisten yhteisjärjestön maksuvapautukset määräytyvät JHL:n sääntöjen mukaan ja periaatteet ovat samat kuin Rautatieläisten Liitossa. JHL:ssä ei kuitenkaan ole säännöissä mainintaa eläkkeelle jäävien jäsenten vapaajäsenyydestä vaan eläkkeellä olevat jäsenet maksavat minimijäsenmaksua, jos haluavat säilyttää jäsenyytensä. Niiden, jotka ovat jo aiemmin saaneet vapaajäsenyyden, ei tarvitse maksaa minimijäsenmaksua. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Raideammattilaisten yhteisjärjestön kotisivut julkaistaan elokuussa. Kuvan sivu on luonnos. Rautatieläisten Liiton henkilöstö siirtyy JHL:n keskustoimiston tiloihin viimeistään vuoden lopussa. Keskustoimiston käyntisoite on Sörnäisten rantatie 23. 7 Hyvästi jää Rautatieväki on ymmärtänyt painetun sanan merkityksen jo järjestäytymisensä alkumetreillä. Ensimmäinen rautatieläisten ammatillinen ja yhteiskunnallinen lehti, Juna, julkaistiin jo liiton perustamisvuonna 1906. Sen perinteitä jatkoi 15 vuotta myöhemmin Rautatieläinen, joka ihmisen eliniässä mitattuna on jo vanhus. Rautatieläinen sai päivänvalon vuonna 1921 ja se täytti tänä vuonna 90 vuotta. Lehden tehtävänä oli olla Suomen valtionrautatieläisten keskusjärjestön äänenkannattaja. Sen ensimmäinen vuosikerta sisälsi 19 nelisivuista lehteä, jotka oli painettu sanomalehtipaperille suurikokoiseen broadsheet-muotoon. Vastaavana toimittajana toimi filosofian maisteri Y. Nikkola. Pitkän taipaleensa aikana lehti on muuttanut muotoa, kasvanut ja kutistunut sekä saanut väriä kylkeensä. Sen päätoimittajat ja toimitussihteerit ovat vaihtuneet, mutta aihepiiri on pysynyt vakaana. Ensimmäinen naistoimittaja kummajainen Nykyään Suomen Poliisijärjestöjen Liiton viestintäpäällikkönä työskentelevä Sari Haukka-Konu tuli Rautatieläisen toimittajaksi heti valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi. Vuosi oli 1989 ja hän ensimmäinen naistoimittaja lehden historiassa. 8 Sari Haukka-Konu on varastoinut toimittamansa parhaimmat Rautatieläiset kellariinsa. Haukka-Konu toimi Rautatieläisen toimittajana vuosina 1989—1996. — Oli rohkea veto ottaa nainen toimittajaksi. Jotkut hallinnon jäsenet minut ensi kertaa nähdessään tokaisivat hämmästyneenä ”nainen?”, mutta ei se ollut pahantahtoisuutta. Liitossa ei vain ollut totuttu naistoimittajiin. Haukka-Konu sai työssään heti paljon vastuuta ja vapautta. — Hallinto ei määritellyt lehden linjaa mitenkään. Toimitusneuvosto kokoontui korkeintaan pari kertaa vuodessa. Myöskään lehden silloinen päätoimittaja, liiton puheenjohtaja Pentti Kesseli ei puuttunut lehden sisältöön tai määritellyt lehden linjaa. Ainoana ohjenuorana oli tasapuolisuus poliittisten ja ammattiryhmien kesken ja Rautatieläinen 3 2011 jäsenten ammatillisten ja liikennepoliittisten näkemysten esillä pitäminen. Hänen mukaansa lehden todellinen linja oli se, että se saatiin ylipäätään ajoissa kasaan. — Resurssit olivat aivan liian pienet lehden ilmestymiskertoihin nähden. Rautatieläinen ilmestyi tuolloin 12 kertaa vuodessa, ja pestini alussa jopa joka toinen viikko. Toisaalta muuta viestintää oli silloin paljon vähemmän kuin nykyään. Tabloidista aikakausilehdeksi Lehden teko on muuttunut paljon niistä ajoista, kun Haukka-Konu toimitti Rautatieläistä. — Aloitin työni sähkökirjoituskoneella, joka vaihtui 1990-luvun alussa tietokoneeksi. Toimitin lehden sisällön paperilla painoon, jossa ladottiin palstat. Tein myös taittomallin valmiiksi ja valvoin taittoa painossa, jossa ammattitaittaja teki saksitaiton. Jo hänen aikanaan Rautatieläistä toimitettiin tabloid-kokoisena sanomalehtenä, mutta pääsoin mustavalkoisena. — Väriä sai kuitenkin ostaa pienellä rahalla, mutta lehti oli auttamatta jäänyt ulkoasultaan jälkeen tuonkin ajan mittapuulla. Tuohon aikaan ei vielä ollut toimit- Näin ylevästi tervehti Kajanne Rautatieläinen-lehden edeltäjää Junalehteä sen toisessa näytenumerossa 3. tammikuuta 1907. Rautatieläinen 3 2011 Rauta Rautatieläisten Liitto on julkaissut Rautatieläi tieläisen lisäksi myös Juna- ja Opaste-lehtiä. O Opaste ilmestyi vuosina 1945—1948. tamisessa nykyistä konseptiajattelua, hän muistelee. Haukka-Konu pitää bonuksena sitä, että työvuosistaan Rautatieläisten Liitossa hänelle jäi kiinnostus liikennepolitiikkaan ja rautatieliikenteeseen. — Junat ja liikennekysymykset eivät tietenkään pyöri jatkuvasti mielessä, mutta tunnen silloin tällöin lämpimän ailahduksen, kun juna kiitää ohi tai kävelen työpaikalta Pasilasta kotiin ja ylitän Ilmalan seisakkeen kohdalla junaradan. Työn varjopuolina hän piti yksinpuurtamista. — Olin ainut viestintäalan työntekijä liitossa, ja viestinnällisesti työ oli yksinäistä puurtamista. Silti työkavereista liiton toimistolla jäi hyvät muistot. Tunsin itseni alun perinkin tervetulleeksi, vaikka ensimmäinen naistoimittaja olinkin. Ja syntyihän hyvästä työkaveruudesta myös elinikäinen ystävyyssuhde Seijan kanssa. Ja kaiken kiireen keskellä oli välillä hauskaakin yhdessä. Haukka-Konun viimeisenä työvuonna 1996 juhlittiin lehden 75-vuotistaivalta ja aloitettiin lehden uudistaminen teettämällä lukijatutkimus sisällöstä ja ulkoasusta. Haukka-Konu ei kuitenkaan nähnyt uudistusta. Hän viihtyi talossa lähes kahdeksan vuotta ja yleni toimitussihteeriksi. — Kun tekee työtään yksin, oppii sen, minkä oppia voi. Itse en enää voinut oppia 9 uutta, kun kukaan ei ollut sparraamassa ja vaihdoinkin sitten työpaikkaa Valittuihin Paloihin. Haukka-Konun työtä jatkoi Jouko Jaakkola, jonka päätoimittajuuden aikana lehden ulkoasu muuttui sanomalehdestä nykyiseen aikakausilehden muotoon vuoden 2004 alusta. Palkat ja ratarahat kestoaiheina Ensimmäisten vuosikymmenten lehden sisältö koostui kirjoitetuista jutuista, ilmoituksista ja mainoksista. Valokuvia ei käytetty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kuvien käyttö yleistyi vasta 40-luvun loppupuolella. Piristystä lehti sai pintaansa jo 30-luvulla mainostajien puna-vihreistä ilmoituksista. Vaikka lehden teko on muuttunut, niin juttujen aihepiiri on tuttu ja kotoisa. Jäsentenvälisten kuulumisten lisäksi yhteiskunnallista ja poliittista vaikuttamista on pidetty tärkeänä. Eikä syyttä, sillä onhan rautatiealan kehitys ja rahoitus riippuvainen valtakunnan tason poliittisista päätöksistä. Huolta on kannettu palkkojen lisäksi ratarahoituksen riittävyydestä tai pikemminkin sen puutteesta ja rautateiden yksityistämisestä. Lehti on julkaissut myös juttuja rautateiden kansainvälisestä kehityksestä ja alkuaikoinaan luovan rautatieläisluokan aatteellisyleviä runoja. Haukka-Konun aikaan aihepiiri laajeni Euroopan unionin tuomiin haasteisiin. Varsin ajankohtainen on silloisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen kolumni Muukalaisviha huhtikuun 1996 Rautatieläisessä. ”Itseensä käpertyminen ja muukalaisviha kuvaavat kypsymättömyyttä. Pakolaisiin suhtautuminen on tuonut esiin kuonaisimmat ja ahdasmielisimmät tunteemme. Vieraiden kansojen kohtaamisessa on meille kasvun paikka.” Näihin suvaitseviin sanoihin on hyvä lopettaa Rautatieläisen kunniakas 90-vuotinen taival rautatieläisten edunvalvonnan ja oikeudenmukaisuuden äänitorvena. Mainostajat somistivat 30-luvulla joululehtiä käyttämällä ilmoituksissaan punaista ja vihreää. Rautatieläisten merkitys yleislakossa ei ollut vähäinen. Pysähtyihän rautatieliikenne täydellisesti. Rautatieläisen vuosikerrat on arkistoitu ja sidottu kansien väliin ja niitä on säilytetty liiton käsikirjastossa. Kaksoiskappaleet löytyvät Työväen Arkistosta. Rautatieläisen ulkoasu muuttui aikakausilehtimäiseksi vuonna 2004. Nyt Rautatieläisen levikki on 14 000, mutta se on parhaimmillaan ollut arviolta 50 000. Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Maarit Uusikumpu ja Sanna Kallio 10 Rautatieläinen 3 2011 Kovaa peliä radalla — Kilpailukyvyssä on kyse siitä, halutaanko yleensä olla mukana palveluliiketoiminnassa. Kilpailu kunnossapitoalueista on niin kovaa, että vanhoilla toimintatavoilla ei pärjätä, liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski VR Trackiltä lataa. Nyt VR Track hakee kadonnutta kilpailukykyään kilpailukykytyöryhmän avulla, sillä yritysten kilpailu kunnossapitoalueista on kovaa peliä, jonka tarjouskilpailuissa on jätetty jopa tappiollisia tarjouksia. — Näissä kilpailuissa ei jaeta hopeamitalia ja jokainen hävitty alue vie pois työpaikkoja viideksi vuodeksi kerrallaan, Heinonkoski muistuttaa. Kunnossapitopuolella VR Trackin pahin kilpailija on toinen valtionyhtiö Destia Rail. Yhtiöt ovat kilpailutuksessa napanneet vuoron perään kunnossapitoalueita toisiltaan. Kovassa hintakilpailussa hinnat ovat laskeneet yli 60 %. Äskettäin jätettiin tarjoukset kolmosalueesta. Myös uusia kilpailijoita pyrkii markkinoille muun muassa Ruotsista ja Euroopasta. Radanpidon rahoitus epäselvä Rakentamisessa VR Trackin tilannetta on helpottanut puitesopimus, mutta se päättyy tämän vuoden lopussa ja puitesopimuksen työt siirtyvät kilpailutetuiksi töiksi. — Puitesopimuksessa Trackillä on ollut perinteisesti suuri markkinaosuus. Puitesopimusten kautta on teetetty töitä yli 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Heinonkosken mukaan hankaluuksia aiheuttaa sekin, että maan hallitusneuvottelut viivästyivät ja radanpidon rahoitus on hyvin epäselvä. — Aikaisempiin vuosiin verrattuna tarjouspyyntöjä on liikkeellä vähemmän ja kilpailu rahoituksista eri väylien välillä on selkeästi aikaisempaa suurempaa. Heinonkoski ei allekirjoita sitä, että radat olisivat rapistuneet. — Poliittinen puhe on ollut sellaista, että radat ovat rapistuneet, mutta VR Trackin kunnossapitäjät ovat onnistuneet hyvin työssään. Liikenneviraston tilastojen mukaan ratojen kunto ei ole romahtanut vaan tilanne on pysynyt samana. Rahoi- Pääluottamusmies Ilpo Jakunaho ja liittovaltuuston jäsen Esa Korkiakoski epäilevät työnantajan käyttävän kilpailutilannetta hyväkseen työehtojen heikentämiseen. Rautatieläinen 3 2011 Liiketoimintaluottamusmies Pentti Suhonen kuuntelee, kun liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski kertoo VR Trackin kilpailukyvyn haasteista. tusmäärä ei ole kuitenkaan riittävä, jotta jatkossa radat pysyisivät nykyisessä kunnossa. Hinnat alas, laatu ylös Heinonkoski kertoo, että Liikennevirasto haluaa turvata ratojen kuntoa entistä kovemmilla laatuvaatimuksilla. Se tuo lisäpaineita tarjouskilpailuun ja toimintatapoihin. Laatupisteitä annetaan muun muassa turvalaitteiden vikojen määrien vähennyskyvystä, vikojen korjausten vasteajasta, liikenteen täsmällisyyden parantamisesta, tietojärjestelmien hyvyydestä, yhteistyöstä liikenteenohjauksen kanssa ja varallaolosta. — Uusien sopimusten rakenne tarkoittaa sitä, että hinnat laskevat mutta laadun pitää samaan aikaan parantua. Track on pärjännyt tähän asti hyvin laatupisteissä, mutta nelosalueella Destia kiritti ohi. Kuutosalueella taas Track sai paremmat pisteet. Kun laatuvaatimukset nousevat, valvonnan merkitys lisääntyy. 11 VR Trackin liiketoimintajohtaja Risto Heinonkoski (oik.) kertoi ratapuolen kilpailukykytyöryhmän johtopäätöksistä toukokuun liittovaltuuston kokouksessa Hyvinkäällä. Kuvassa vasemmalta Eero Tastula, Esko Takala ja Jarmo Nyberg. — Valvovaa porukkaa on tulevaisuudessa vähemmän, mutta työn laatua valvotaankin pistokokein. Tämän vuoksi tilaaja vaatii entistä enemmän raportointia. Nyt sen, joka homman tekee, pitäisi osata raportoida tulevaisuudessa kentältä suoraan, Heinonkoski selvittää. Samat työt, vähemmän väkeä Trackin kilpailukykyä kehittämään on perustettu kilpailukykytyöryhmä. Sen tehtävänä on parantaa tuottavuutta ja luoda paremmat edellytykset pärjätä tiukentuneessa kilpailussa. Heinonkoski uskoo, että VR Track pärjää kilpailussa yhtä notkeasti kuin muutkin, mutta vanhalla tyylillä ei voi jatkaa. — Nykyisellä kustannustasolla ei pärjätä. Vaikka voitetaankin joku alue, on pärjättävä pienemmällä porukalla. Meidän on muutettava toimintatapoja ja palkkausjärjestelmiä. Kalliiseen varallaoloon on löydettävä nykyistä taloudellisempia vaihtoehtoja eikä varallaoloa voi järjestää jatkossa kolmivuorotyönä. Heinonkoski myöntää, että kilpailukykytyöryhmän esitykset vaikuttavat voimassaolevaan työehtosopimukseen ja työntekijälle kielteisesti. — Kunnossapidossa kustannukset jakautuvat yleisesti niin, että työn osuus on noin 80 prosenttia ja materiaalit noin 20 prosent- 12 tia. Tämän vuoksi kaikki vanhat edut eivät voi säilyä. Liiketoimintaluottamusmies Pentti Suhosen mukaan päämääränä ei voi olla henkilökunnan vähentäminen, vaikka hän ymmärtääkin työnantajan huolen ja vaatimuksen kustannusten alentamiseksi. — Tavoitehan on, että tällä henkilömäärällä tehtäisiin enemmän töitä. Uudella tavalla tehtäessä pitäisi henkilökuntaa olla käytettävissä kilpailun myötä voitettuihin uusiin projekteihin, jotka eivät välttämättä tarvitse olla edes suoraan rautatiehen liittyviä. Tämä tulee väistämättä eteen, jos ratoihin käytettävä rahoitus pysyy nyt kaavailulla tasolla. Myös Suhonen pitää kilpailukyvyn parantamista olennaisena. VR TRACKIN KILPAILUKYKYTYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KILPAILUKYVYN LISÄÄMISEKSI: • Varallaolon ratkaiseminen tuottavammin. • Siirtyminen yksintyöskentelyyn siellä, missä se on turvallista. • Työaika työpisteessä maksimoitava. Kunnossapidon ja projektien yleinen ongelma on, että siirtymisiin menee paljon aikaa. Tavoite on, että työpaikalle kuljetaan tehokkaasti. • Tarpeetonta matkustamista pitää vähentää. • Kulkeminen kotoa suoraan työmaalle vähentää tarpeetonta kulkemista. • Oman ja talon auton käyttö, työkalut ja -vaatehuolto sopeutetaan muuttuviin tarpeisiin. • Vuoronvaihto ei saa keskeyttää vian korjausta. Näin liikennehäiriöt pienenevät ja täsmällisyys paranee. • Oman työvoiman käyttö maksimoidaan ja konetyön osuutta lisätään muun muassa lumitöissä. • Alihankinnan ja määräaikaisen työvoiman käyttö minimoidaan. • Palkkausjärjestelmiä kehitetään ja tuottavuuden parantumisesta palkitaan. Rautatieläinen 3 2011 Jaaei Tukitoimintojen kuntoon laittamisen lisäksi pitäisi pystyä varautumaan myös henkilökunnan ikääntymisen, eläköitymisen ja työkyvyn tuomiin haasteisiin. — Tämä vaatii uusien työntekijöiden rekrytoimista ja jos kilpailukyky ei ole kunnossa, yhtälöhän on mahdoton toteuttaa. Kunnossapidon ja rakentamisen pääluottamusmies Ilpo Jakunaho PohjoisSuomesta pelkää, että työnantaja käyttää kovaa kilpailutilannetta hyväkseen työehtosopimuksen heikennyksille. Hän ei kuitenkaan tyrmää suoralta kädeltä työnantajan ehdotuksia vielä tässä vaiheessa. — Riippuu paljon siitä, mitä työnantaja antaa takuiksi. Esimerkiksi takaako VR Track viideksi vuodeksi töitä työntekijöille ehtojen heikennysten vastapainoksi. Tuottavuuspalkkioita työntekijöille Kepin lisäksi työnantaja lupaa tarjota porkkanoita. VR Track onkin ottanut käyttöön projektipalkkiojärjestelmän, jonka odotetaan vastaavasti palkitsevan paremmin työn tuottavuuden kautta. — Esimerkiksi vasteaikojen alittamisesta ja ajolangan palveluprosentin tavoitteiden ylittämisestä tilaaja palkitsee VR Trackin kunnossapitoa ja sen kautta voidaan jakaa palkkioita myös työntekijöille, Heinonkoski lupaa. Hän uskoo, että kilpailijat suunnittelevat työtään myös ulkomaisen työvoiman varaan. — Voittajat tuskin palkkaavat kaikkea työvoimaansa VR Trackilta vaan käyttävät muuta työvoimaa. Työntekijäpuolta on ihmetyttänyt työnjohdon suuri määrä. Heinonkoski uskoo, että siihenkin voidaan vaikuttaa. — Uusi linjaorganisaatio parantaa tilannetta, mutta Trackin tulee löytää entistä matalampi ja joustavampi organisaatio. Muun muassa raportoinnin siirtämisellä työtekijäportaalle voidaan vähentää työnjohdon kuormaa. Rautatieläisten Liiton edunvalvojat käsittelevät VR Trackin kilpailukykytyöryhmän esityksiä ja johtopäätöksiä kesäkuun puolivälissä. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen 3 2011 Suomi tarvitsee logistiikkastrategian S uomi tarvitsee koko maata koskevan logistiikkastrategian niin maantieliikenteen, raideliikenteen kuin satamien kehittämiseksi. Tällaisen laatimisen tarve tulisi sisällyttää uuden hallituksen ohjelmaan. Suomi on viennistä riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta. Logistiikkakustannukset ovat noin 10 prosenttia kustannuksista, kun tavaroita viedään maailmalle. Myös tästä syystä laadukkailla toisiaan tukevilla liikennejärjestelyillä on suuri merkitys Suomen pärjäämisen kannalta. Liikennepolitiikan tulee olla nykyistä pitkäjänteisempää, yli yhden vaalikauden ulottuvaa. Ikävä kyllä neljä viimeistä vuotta hallinneen hallituksen ratarahoituslinjaukset ovat olleet poukkoilevia. Pitkäjänteisen liikennepolitiikan välineeksi — strategialinjausten konkretisoimiseksi — tarvitaan uudistettu hallituksen liikennepoliittinen selonteko. Suurista väylähankkeista pitäisi rahoitusratkaisut katsoa yhtenä kokonaisuutena ja valtion talousarviossa tulisi erottaa käyttömenot ja pitkävaikutteiset investointimenot. Ratkaisumalleja on useita, esimerkiksi väylähankkeiden irrottaminen kehysbudjetoinnista, Infra Oy:n, liikenneinfrarahaston perustaminen tai niin sanotun elinkaarimallin käyttäminen. Toki hallitusohjelmassa voidaan sopia kahden vaalikauden mittaiselle ajan jaksolle muun muassa rataverkon kehittämistä ja korjausinvestoinneista. Ilman huomattavaa panostamista rataverkkoon junaliikenteen kehittämi- nen ei ole mahdollista. Liikenteen välityskyky tukkiutuu ja rataverkko rapistuu aiheuttaen monia häiriöitä liikenteeseen. Seuraavan vaalikauden aikana perusväylän pidon rahoitusta on nostettava radanpidon osalta 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Seuraavan vaalikauden radan rakentamisen kärkihankkeet ovat SeinäjokiOulun perusparannuksen loppuun vieminen nopealla aikataululla, pääradan välityskyvyn (Helsinki–Tampere) parantaminen ja periaatepäätös Pisara-radan rakentamisesta. Pisara-ratahankkeen merkitys on siinä, että se poistaa Helsingin aseman umpiperän ja vähentää liikenteen asiakkaille koituvia häiriöitä. Ilman Pisara-hankkeen toteutumista Helsingin asemalle ei mahdu lisää liikennettä. Pääkaupunkiseudun raideliikenteen välityskyvyllä on kuitenkin olennainen merkitys koko maan rautatieliikenteen täsmällisyyteen. Suomeen tarvitaan julkisen talouden tasapainottamisohjelma ja siihen liittyen budjetin sisäisiä siirtoja. Tässä pohdinnassa ja poliittisissa valinnoissa joukkoliikenteen ja erityisesti rataliikenteen kehittäminen tulee nähdä tulevaisuusinvestointina niin elinkeinoelämän tarpeiden kuin kansalaisten ympäristöystävällisen matkustamisen kannalta. Vahva panostus rataverkon kehittämiseen on kilpailukyky- ja ympäristöteko. Lauri Ihalainen kansanedustaja (sd) 13 Tasavallan presidentti Tarja Halonen toi valtiovallan terveiset SAK:n 18. edustajakokoukseen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (vas.) ja varapuheenjohtaja Matti Huutola saivat jatkokauden SAK:n johdossa. Oikealla SAK:n entinen puheenjohtaja, ministeri Lauri Ihalainen. SAK:n 18. edustajakokouksessa painotettiin eriarvoisuuden poistamista ja sopimusyhteiskunnan vahvistamista 14 Raideammattilaisten edustajat SAK:n hallinnossa SAK:n edustajakokous valitsi yksimielisesti Lauri Lylyn (58) jatkamaan järjestön puheenjohtajana seuraavat viisi vuotta. Hän on toiminut SAK:n puheenjohtajana vuodesta 2009. Myös SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja valtuuston puheenjohtaja ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori valittiin jatkokaudelle. Puheenjohtajiston lisäksi edustajakokous valitsi SAK:n hallituksen ja valtuuston jäsenet. Raideammattilaisia hallituksessa edustaa Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala (varajäsen Håkan Ekström, JHL). Rautatieläisten Liitosta/Raideammattilaisten yhteisjärjestöstä (JHL) valtuustoon valittiin varsinaisiksi jäseniksi Mika Kurttila (varalle Jyrki Fahlström, Niko Pelho), Kari Viljakainen (varalle Teppo Mäenpää, Janne-Petteri Heinonen) ja Kari Uusikumpu (JHL). Kolmipäiväinen kokous toi Tampere-talolle 270 SAK:n jäsenliittojen edustajaa eri puolilta Suomea. Rautatieläisiä kokouksessa edustivat Sakari Ojala, Arto Kukkonen, Ilpo Jakunaho, Jorma Solla ja Visa Tammi. SAK:n edustajakokous järjestetään joka viides vuosi, ja se on SAK:n korkein päättävä elin. Sen tärkeimpänä tehtävänä on linjata SAK:n toiminnan suuntaviivat seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. MAARIT UUSIKUMPU SAK:n 18. edustajakokous sujui kesäisissä merkeissä Tampereella kesäkuun alussa. Valtionvallan terveiset kokousväelle toi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Levällään olevien hallitusneuvottelujen keskellä Halonen toivotti yhteishenkeä työmarkkinoille ja politiikkaan ja totesi, että hallituksen muodostaminen on puolueiden käsissä. — Maailma tarvitsee enemmän kuin koskaan yhteistyön henkeä, Halonen sanoi. Hän nosti puheessaan esiin solidaarisuuden, demokratian ja ympäristön hyvinvoinnin. — Hyvinvointipolitiikka ei saa olla pelkkää köyhyyspolitiikkaa tai muuten olemme vaikeuksissa. On huolehdittava hyvinvointipalveluista ja kattavasta sosiaaliturvasta. Ihmisiin ja ympäristöön kannattaa satsata. Halonen pitää ay-liikkeen asemaa historiallisena köyhyyden poistamisessa ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomisessa. Hän muistutti, että globalisoituneessa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. — Intialaisen työntekijän palkkatasolla on merkitystä, kun suomalaiset työntekijät neuvottelevat työsuhteensa ehdoista. Halonen viittasi Kansainvälinen työjärjestö ILOon, joka perustettiin vuonna 1919 tavoitteenaan vähentää valtioiden välistä epätervettä työehdoilla ja työoloilla kilpailua. — Tämä tavoite on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, ja se on haaste ay-liikkeelle. Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään, Halonen totesi. Rautatieläinen 3 2011 TUULIKKI HOLOPAINEN Talouskasvussa presidentti Halonen pitää tärkeänä, että se sovitetaan luonnon kestokykyyn, koska paluuta entiseen huolettomuuteen ei ole. — Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan myös ympäristöuhkien torjunnassa ja ilmastopolitiikan hallinnassa. Tarvitsemme vihreää ja oikeudenmukaista talouskasvua, joka torjuu köyhyyttä ja lisää mahdollisuuksia säälliseen työhön. Halonen muistutti, että valinnan vapaus ei saa olla vain vahvempien valtaa vaan demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta on pidettävä huolta. Vahva sopimusyhteiskunta Edustajakokouksessa käsiteltiin seuraavan viisivuotiskauden työtä ohjaava tavoiteohjelma. Ohjelma-asiakirjassa Oma työ, yhteiset oikeudet lähtökohtana on Suomen pysyminen vahvana sopimusyhteiskuntana ja heikomman puolella oleminen. SAK:lle läheisiä arvoja, solidaarisuus, tasa-arvo, demokratia sekä vapaus ja rauha on painotettu ohjelma-asiakirjassa uudelleen. Uusitut arvot asiakirjaluonnoksessa Rautatieläinen 3 2011 ovat ihmisarvo työssä, yhdenvertaisuus ja oleminen heikomman puolella. — Heikomman puolella korostaa myös syrjimättömyyttä ja osallisuutta niin työelämässä, yhteiskunnassa kuin ammattiyhdistysliikkeen omissakin toimissa. Nämä arvot tarkoittavat sitä, että meidän on toimittava niin, että inhimillisyys työelämässä kohenee. Tarvitaan turvallisuutta, kunnollisia työsuhteita sekä riittävää toimeentuloa ja työhyvinvointia, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly linjasi. Sopimusten vähimmäispalkaksi SAK ehdottaa 1 800 euroa kuukaudessa. Lylyn mukaan Suomen on jatkossakin oltava vahva sopimusyhteiskunta. Sillä mallilla on kyetty muuttamaan maailmaa ja muuttumaan maailman mukana. — Nyt olisi korkea aika vahvemmalle kolmikantayhteistyölle, jolla saadaan talous— ja budjettipolitiikan sekä työmarkkinoiden yhteensovittaminen paremmaksi. Keskiössä on oltava työllisyys, tuottavuus ja ostovoima, Lyly totesi. Samoilla linjoilla oli SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola. — Suomalainen työmarkkinamalli yskii ja on yskinyt jo pitemmän aikaa. Työehdoista sopiminen on nyt kapea-alaisempaa ja ristiriitaisempaa kuin se ennen oli. Sovitaan mitä sovitaan, mutta kukin liitto vastaa omista lähtökohdistaan, aivan kuin mitään yhteistä työmarkkinamallia ei olisikaan. Jos tämä eriytymisen kierre jatkuu, emme pian ymmärrä toisiamme edes perusasioissa. Itse en usko, että se on kenenkään etu, Huutola totesi. Huutola ei pidä hyvänä, jos kansallisista työmarkkinamalleista luovutaan. Ne ovat turva nimenomaan Suomen kaltaisille pienille maille, joissa sopimiskyky on ollut yleensä huomattavasti parempi kuin suurissa maissa. — Mitään käypää, kaikille EU-maille sopivaa työmarkkinamallia ei kuitenkaan ole olemassa. Ei ainakaan sellaista, joka toimisi raamina kansallisille työehtosopimuksille. Siksi me myös jatkossa joudumme käyttämään ihan omaa neuvokkuuttamme työmarkkinamallimme kehittämisessä. Maarit Uusikumpu 15 Edunvalvonta Uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus allekirjoitettu VR-Yhtymä ja henkilöstöjärjestöt allekirjoittivat toukokuussa uuden työsuojelun yhteistoimintasopimuksen. VR irtisanoi edellisen sopimuksen viime kesänä kesken sopimuskauden. Työsuojelun yhteistoimintaa varten henkilöstöjärjestöillä on oikeus nimetä konserni- ja divisioonatasolla työturvallisuuden yhdyshenkilöitä. Nimike työsuojelun erityisvaltuutettu poistuu näin käytöstä. Työturvallisuuden yhdyshenkilöllä on oikeus toimia työsuojeluasioissa kaikilla niillä työpaikoilla, joissa työskentelee hänen nimenneen henkilöstöjärjestön työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Hänellä on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseen PALKKALIITE 1 1.3.2011 alkaen 16 Palkka ryhmä Työkohtainen palkka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 1 724,44 1 780,98 1 837,77 1 872,86 1 908,01 1 943,17 1 978,31 2 013,47 2 048,61 2 083,77 2 118,91 2 189,19 2 329,79 2 435,25 2 493,83 2 587,56 2 693,00 valvontalain mukaiset työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot. Työntekijät valitsevat lisäksi keskuudestaan työsuojeluvaltuutettuja ja heille varavaltuutettuja, joiden toimikausi on kolme ja puoli vuotta. Työsuojeluvaltuutettujen valinnat ovat käynnissä. LISÄTIETOJA: VR-Yhtymän työturvallisuuden yhdyshenkilö Reijo Tamminen p. 040 866 3765 sähköposti reijo.tamminen@vr.fi Oy VR-Track Ab:n työturvallisuuden yhdyshenkilö Eero Tastula p. 040 862 0626 eero.tastula@vr.fi Rautatieläisten palkat nousivat PALKKALIITE 2 1.3.2011 alkaen PALKKALIITE 3 1.3.2011 alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka Palkka ryhmä Työkohtainen palkka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 676,18 1 747,02 1 829,78 1 918,58 2 018,82 2 120,22 2 215,64 2 304,20 2 396,48 2 492,28 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 597,33 1 674,24 1 774,84 1 845,83 1 934,59 2 017,44 2 112,10 2 194,93 2 313,27 2 402,03 Rautatieläinen 3 2011 KARI VILJAKAINEN Joensuun varikolle jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät huollot. Pääluottamusmies Pekka Haimakaisen mukaan henkilöstömuutoksissa on tarkoitus hyödyntää eläkesiirtymiä. VR siirtää junakaluston kunnossapitoa Joensuusta Pieksämäelle Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat sekä Rautatieläisten Liitto ovat sopineet viime vuoden kesäkuussa allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti, että palkkoja korotetaan 1. maaliskuuta 2011 tai sitä seuraavan työjakson alusta 0,5 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi käytössä oli 0,1 prosentin suuruinen järjestelyvara, joka kohdennettiin palkkaliitteisiin 2 ja 3. Seuraava palkkojen tarkistusajankohta on 1. marraskuuta, ja sen suuruudesta on tarkoitus sopia syyskuun alkuun mennessä. Palkkaliitteessä 3 korotettiin myös divisioonan pääluottamusmiehen palkkiota 300 euroa ja muiden päätoimisten pääluottamusmiesten palkkiota 150 euroa. Palkkiota maksetaan varsinaisille pääluottamusmiehille jatkuvasti mutta ei varapääluottamusmiehille. Rautatieläinen 3 2011 Pääosa Joensuun varikolla nykyään tehtävistä vetureiden ja kiskobussien huoltotöistä siirretään syyskuun alusta Pieksämäelle. Osa töistä siirtyy Kouvolaan. Joensuuhun jäävät kaluston jokapäiväiseen käytettävyyteen liittyvät huollot kuten tankkaus, vessojen tyhjennys, vesisäiliöiden täyttö, kaluston sulatus, pienet määräaikaishuollot sekä korjaukset, joilla taataan kaluston turvallisuusja liikennekelpoisuus. Joensuuhun jää myös valmiudet raivata rautatiekalustoa sekä korjata kalustoa linjalla. Muutosten myötä Joensuun varikon työvoimatarve vähenee nykyisestä 35:stä kahteentoista. VR lupaa, että uudelleenjärjestelyissä pyritään hyödyntämään eläkkeelle siirtymistä ja tuetaan Joensuusta vapautuvan henkilöstön sijoittumista muihin kunnossapidon työpisteisiin tai muihin tehtäviin yhtiön sisällä. Henkilöillä on myös oikeus muutosturvaan kuten tuettuun työnhakuun. Muutokset Joensuun varikolla ovat osa laajempaa junakaluston kunnos- sapidon uudistustyötä. Kunnossapidon toimipisteverkosto kokonaisuutena järjestetään uudelleen, toimipisteisiin ja niiden laitteisiin investoidaan, työprosesseja, työntekijöiden osaamista ja johtamista kehitetään. VR:n mukaan tavoitteena on keskittää kunnossapitoa nykyistä suurempiin yksiköihin. Uudistuksella uskotaan parannettavan junakaluston käyttövarmuutta ja sitä kautta matkustaja- ja tavaraliikenteen asiakastyytyväisyyttä. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun asti, mutta pääpaino on vuosissa 2011–2013. Kunnossapitoverkoston uudistamisella tavoitellaan 20 miljoonan euron säästöjä vuodessa. Henkilöstövaikutukset tarkentuvat hankkeen edetessä. Henkilöstömuutoksissa pyritään hyödyntämään samaan aikaan tapahtuvaa runsasta eläkkeelle siirtymistä. Vuosina 2011—2015 junakaluston kunnossapidosta on jäämässä eläkkeelle noin 300 henkilöä. Kaikkiaan kunnossapidon eri toiminnoissa työskentelee noin 1400 henkilöä. 17 Liisa Laavola on viidettä vuotta konduktöörinä ja nauttii hommistaan. Onnellinen käännynnäinen Kun Iitissä tilaa pitävä Liisa Laavola on ruokkinut lampaat, kanat, kolme kissaa, pissattanut koiran, ja saattanut hevosen ja ponin pihalle, hän hyppää autoon ja kiitää Kouvolan asemalle. Pendolino Helsinkiin lähtee 8.23. Liisan työpäivä aamujunassa etenee leppoisissa rutiineissa; liput tarkastettuaan hän ohjaa koiran kanssa olevan matkustajan eläinvaunuun, neuvoo opiskelijapojalle junan vaihdon — perillä auttelee invalidivanhuksen laiturille. Liisa kehuu olevansa lempihommissaan, sillä hänellä on kokemuksia muunkinlaisesta työnteosta. Hän valmistui vuonna 2003 Helsingin yliopiston Käännöstieteen laitokselta kielenkääntäjäksi. — Käännöstöissä dead linet painoivat aina päälle, ja koska olen hieman perfektionisti, harmitti, kun en voinut hioa tekstejä riittävästi. Yksin työskentely tuntui muutenkin raskaalta. 18 Kipinä ammatinvaihtoon syttyi Liisan tehdessä Tilastokeskukselle haastatteluja Venäjän junissa. — Menomatkoilla haastattelin matkustajia ja tullessa join kahvia ja juttelin konduktöörien kanssa. Ajattelin, että olisipas tuo kiva ammatti. Viitisen vuotta sitten hän hakeutui konduktöörikursseille ja sai vakituisen työpaikan. Kun työnantaja kysyi, voiko nuori aka- i Liisa Konduktöör aa Laavola autt an matkustajia si. jäk vaikka venä nEntinen kiele ee kääntäjä tek alm nykyisin une töitään. teeminen nainen kuvitella olevansa talossa eläkeikään, vastaus kuului: Totta kai! — Tässä ei kukaan hengitä niskaan, eivätkä työt tule kotiin. Uskon tämän olevan varmempi työpaikka kuin moni muu. Kun pitää junaturvallisuudesta huolen, eikä sotke kassaa, melko varmasti saa pitää työnsä, hän toteaa. Asiakaspalvelun lisäksi häntä viehättää työyhteisön monipuolisuus. — VR-Yhtymällä on hyvä tasa-arvo. Täällä on kaikenlaisia ihmisiä; miehiä, naisia, nuoria, vanhoja, mustia, valkoisia…enkä suinkaan ole ainut akateemisesti koulutettu. Pitkät reissut kivoja Liisa on sopeutunut hyvin työvuoroihin, jotka saattavat alkaa varhaisimmillaan aamuneljältä tai jatkua yli puolen yön. Mieluiten hän työskentelee kaukojunissa. Rautatieläinen 3 2011 — Pendolinolla on kiva lähteä Helsingistä, siinä on matkanteon tunnelmaa. Paikuissa ei pääse samaan fiilikseen. Eniten hän nauttii pitkistä, yhtäjaksoisista reissuista, jolloin työhön voi keskittyä rauhassa, ja vapaitakin tulee paremmin. — On kivaa, kun tietää, että tämä on minun juna, tämän minä hoidan. Sama konnari on myös matkustajien etu. Liisan työmatkat suuntautuvat usein Kotkaan, Helsinkiin, Riihimäelle, ja kauemmas Kajaaniin, Savonlinnaan ja Joensuuhun. — Toiveenani olisi kokeilla yöjunissa työskentelyä, ihan ammatillisen sivistyksen takia. Jatkuvasti en tahtoisi yötyötä kuitenkaan tehdä. Englanniksi ja venäjäksi Englantia pääaineena ja venäjää sivuaineena yliopistossa opiskelleella konduktöörillä on hyvät valtit ulkomaalaisten asiakaspalveluun. Etenkin Savon junissa kulkee paljon venäläisturisteja, joista osa puhuu vain omaa kieltään. Usein he yllättyvät ja ilahtuvat kohdatessaan äidinkieltään taitavan konduktöörin. — Yleensä he haluavat tietää junan vaihdosta, missä on ravintolavaunu, vessa tai tupakkakoppi. Joskus kollegat joutuvat venäläisten kanssa lippuepäselvyyksiin, ja silloin voin auttaa, Liisa kertoo ja vitsailee, että kun hän saa myytyä ”kielitaidottomil- le” turisteille asialliset matkaliput, työnantaja välttyy satojen eurojen tappioilta. Liisasta venäläismatkustajat ovat varsin mukavaa väkeä, ja mielellään hän tarjoaa heille myös turistineuvontaa. — Jos on aikaa, kerron heille ennen Savonlinnaa keski-aikaisesta Olavinlinnasta tai muista nähtävyyksistä. Jos joku aikoo jäädä yöllä Kerimäelle, kerron, että asemalta on sitten tosi pitkä matka keskustaan. pääsee kuuluttamaan poikkeuksista, sitä paremmin matkustajat rauhoittuvat. Aikataulut remonttiin Unelmat toteen Liisa osaa iloita säännöllisestä kuukausipalkastaan, mikä ei kääntäjän hommissa ollut itsestäänselvyys. — Yleensä ihmiset kitisevät palkoista, mutta siihen en lähde. Tämä on mediaanipalkka, ja humanistinaisena tienaan nyt enemmän kuin kääntäjänä. Jos Liisa jotain saisi työssään muuttaa, hän tekisi junille aikatauluremontin. Kollegojensa tapaa hänkin on ollut tänä talvena kovilla. — Talviaikatauluja pitäisi löysentää, ettei tarvitse mennä verenmaku suussa. Kyllä joskus on harmittanut, suututtanut ja hävettänyt, kun kaikki on mennyt päin mäntyä. Matkustajien valittaminen tosin on ollut kohtuullista, asiattomuuksia olen kuullut aika vähän. Hän on huomannut, että mitä useammin ja seikkaperäisemmin konduktööri Vaikka pitkät työmatkat paukkupakkasilla tuntuvat luissa ja ytimissä ja venyttävät henkistä kanttia, konduktööriromantiikkaakin kannattaa hiukan vaalia. — Kotkan keikat ovat kesällä ihanan leppoisia, silloin ehtii käydä jätskillä Sapokassa. Liisasta vahva ammatti-identiteetti on paras tae työssä jaksamiselle, sillä kiitoksen saaminen on satunnaista. — Joskus matkustajilta tulee kiitosta aivan tavallisista asioista, joskus taas saa seistä vaikka päällään, eikä kukaan huomaa. Maalaistyttönä kasvanut Liisa toteutti uuden ammattinsa myötä toisenkin unelmansa ja hommasi puolisonsa kanssa 1800-luvun lopulla rakennetun maalaistalon Iitin takamailta Haapa-Kimolasta. — Asuimme kahdeksan vuotta Lahdessa kerrostalossa ja se oli kauheaa. Haaveilin maatilasta ja eläimistä, ja miehenikin innostui, vaikka on kolmannen polven stadilainen. Hän tekee nyt etätyötä ja käy Helsingissä vain muutamana päivänä viikossa. Hyötymielessä ei eläimiä hankittu, hevonenkin on 27-vuotias eläkeläisratsu. — Kananmunia tietenkin saamme, ja syksyisin laitan karitsat pataan porisemaan. Tänään Liisan juna saapuu Kouvolaan aikataulun mukaisesti kello 14.35. Pian hän jo porhaltaa Iitin kuntakeskukseen Kausalaan maatalouskauppaan. — On mentävä ostamaan hevosille seniorpöppösiä, ja kivennäinenkin on ihan finaalissa. Illalla kiehautan omenoista, porkkanoista, leseistä ja öljystä eläimille herkullisen ja terveellisen pöperön, onnellinen maalaiskonduktööri suunnittelee. Liisa Laavola lähdössä matkustajineen Kouvolasta Helsinkiin. Rautatieläinen 3 2011 Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari 19 Rautatieläiset risteilivät Itämerellä vetonaula. Karaoke oli illan Rautatieläisten Liiton jäsenristeily veti huhtikuun alussa 1500 risteilijää Princess Balticille. Heistä 1200 oli Rautatieläisten Liiton jäsentä ja heidän puolisoitaan. Loput 300 oli JHL:n jäseniä puolisoineen. Risteily tarjosi monipuolista ohjelmaa salsatanssista yhteislauluun ja pokerista työpajoihin. Risteilymenon kruunasi yhteinen maljannosto juhlaillallisella ja Raideammattilaisten uuden järjestölipun naulaaminen. Palaute risteilyltä oli positiivista, ja yhteisille jäsentapahtumille on selvästi tilausta. Vaikka jäsenristeilyn järjestäminen vaati suuria ponnisteluja, niin osastot ja liiton toimisto järjestävät myös jatkossa suuria jäsentapahtumia. Lisäksi JHL:n fuusio tuo jäsenille oikeuden käydä JHL:n jäsentapahtumissa. Rautatieläisten omat tapahtumat eivät kuitenkaan jää unholaan vaan Raideammattilaisten yhteisjärjestö järjestää näitä tapahtumia jatkossakin. Vuoden 2012 kesäpäivät ovat jo mietinnässä ja jäsenristeily tulevaisuudessa siintää jo ajatuksissa. 20 Liiton entistä ja nykyistä johtoa Raideammattilai lipun naulaamis sten yhteisjärje puuhissa. stön esta. taruud sten pokerimes ai iin raideammattil Risteilyllä kisatt Rautatieläinen 3 2011 Mikäli sinulla on kuvia jäsenristeilystä, pyydämme lähettämään niitä liiton toimistoon joko postitse Rautatieläisten Liitto ry, PL 205, 00531 Helsinki tai sähköpostitse jussi.paivio@rautl.fi. Riihimäen Työväe nyhdisty ksen Soittokunta viihdytti risteily vieraita. Tuuriin ei kannata luottaa. Turvan asiakkaille sattui viime vuonna Turhat vakuutukset? 11 800 korvattavaa vahinkoa. Mitä saa 4,87eurolla kuukaudessa? Yleensä Y ei paljon mitään. Summa hupenee helposti jopa päivässä turhuuteen. Mutta nyt saa pienellä rahalla paljon: on: Turvan nuorille tarkoitetun laajan koti-irtaimistovakuutuksen Iso-himan. Se maksaa todellakin vain asuntoon 4,87 €* alle 30 m tai alle 50 m 2 2 6,01 € kuukaudessa. Pieni sijoitus vahingon varalle.. Hoidetaan yhdessä vakuutusasiasi kerralla kuntoon, ota yhteyttä www. turva.fi Isohima, koti-irtaimistovakuutus Edullinen, alle 27-vuotiaan nuoren kotivakuutus. Korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Omavastuu pienempi (85 €) kuin tavallisessa kodin irtaimistovakuutuksessa (130 €). Hyvä turva myös opiskelija-asunnon irtaimistolle. Sisältää myös matkatavara-, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset. palvelunumero 01019 5110 (* vuosimaksu 58,45 € Tampere 1.1.2011, sis. liittoalennuksen ja omistaja-asiakasalennuksen. Ostamalla Isohiman netistämme, saat vielä 1. vakuutuskaudesta 20 % alennuksen; vuosimaksu 46,76 € eli 3,89 €/kk) asiakaspalvelu@turva.fi Tutustu jäsenetuihisi osoitteessa www.turva.fi/rautl. Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen. Meiltä saat huomattavia etuja. Rautatieläinen 3 2011 21 Kympin arvoinen lomasuoritus eli 10 tapaa pilata loma Kesälomat lähestyvät, ja monet ovat jo suunnitelleet, mitä kaikkea silloin pitäisi tehdä. Jonkinasteista lomastressiä potee tilastojen mukaan jopa 38 prosenttia suomalaisista. Lomastressin hankkiminen on jo itsessään hyvä tapa pilata loma ennalta. Suomalaisten vapaa-aikaan liittyvistä käsityksistä tohtoriksi väitellyt Lapin yliopiston professori Anu Valtonen tietää tukun muitakin hyviä lomanpilaamistapoja. Lomailija voi esimerkiksi suunnitella aikataulun tarkasti ennalta päivä päivältä. Aina varmemmin loma menee kiville, jos sinnittelee pitääkseen aikataulusta kiinni. — Hyvällä aikatauluttamisella saa kunnon suoritusloman, Valtonen vakuuttaa. Parhaiten tämä onnistuu Valtosen mukaan niiltä, jotka talvellakin suistuvat ylisuorittamiseen ja -tekemiseen. — Jos koko loma on ladattu täyteen odotuksia ja suunnitelmia, lomasta tulee yksi maraton lisää, suoritus muiden joukossa. Jos suunnitelmat eivät ole valmiina loman alkaessa, ei kannata huolestua. Kalenterin ehtii täyttää parin lomapäivän jälkeenkin. Jos lähdet lomalla reissuun, jätä pakkaaminen mahdollisimman viime tippaan. Näin osa tavaroista unohtuu varmasti kotiin. Autolomalle lähtiessä kannattaa valita sellainen aika, jolloin kaikki muutkin ovat liikkeellä. 22 Jos menet kesämökille, muista ylimitoittaa esimerkiksi se, miten mökkiä tänä kesänä remontoidaan. Kalenteri kannattaa täyttää jo heti loman alussa. Lomalla kannattaa olla tehokas Valtosen mukaan lomaan liittyvä tekemisen pakko periytyy osin jo valistuksen ajalta, osin taas viime vuosikymmeniltä. – Suoritusyhteiskunnassa vapaa-aikakin on jotakin, joka tehdään. Sisäistynyt käsitys siitä, että pitää olla tehokas, pätee vapaa-ajallakin. Helppo tapa pilata lomansa on ottaa töitä mukaan. Myös matkapuhelin kannattaa pitää päällä, jos työpaikalla on ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan juuri sinun apuasi. Kannattaa myös soitella lomalta töihin. Valtosen mukaan kannattaa murehtia jo ennalta myös loman jälkeistä elämää ja miettiä, mitä töissä pitää tehdä loman jälkeen. Tätä helpottaa se, että et missään nimessä tee kaikkia mahdollisia töitäsi valmiiksi ennen lomalle lähtöä. — Myös riiteleminen perheen kesken on hyvä tapa pilata lomansa. Riidan saa takuuvarmasti aikaan lisäämällä alkoholin kulutusta. Sekin on hyvä keino, että suostuu kaikkeen, mitä muut haluavat. Jos joku haluaa mennä Linnanmäelle, niin kannattaa mennä mukaan, vaikkei huvittaisikaan. Pidä kiinni arjen rutiineista Jos ihminen rientää lomallakin harrastuksesta toiseen ja tapahtumasta kolmanteen, yllä on takuuvarmasti uusi pakkopaita. – Parhaimmillaan yletön kohkaaminen johtaa siihen, että ihminen kokee tuhlaavansa vapaa-aikaa, jos ei tee mitään. Jos lomasää on huono, kannattaa Valtosen mukaan keskittyä voivotteleman sitä. Siivous tai muutto kannattaa myös järjestää mieluiten juuri lomalle. — Muutto on mukavasti stressaavaa. Lomalla ei tietenkään kannata nukkua ja levätä riittävästi ja antaa itselleen aikaa pään tyhjentämiseen. — Jos haluat pilata lomasi, älä vain vaihda sen aikana arjen rutiinejasi. Anna kotiarjen jäädä päälle. Lomareissulta tai mökiltä kannattaa palata kotiin mahdollisimman myöhään viimeisen lomapäivän iltana, ettei palautumiseen jää aikaa. Anu Valtonen lupaa, että hänen ohjeillaan olet töihin palatessasi varmasti väsyneempi kuin lomalle lähtiessäsi. Teksti ja kuva: Mika Peltonen Rautatieläinen 3 2011 Rautatieläisten Liitto on ottanut jäsenilleen Turvasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuutuksen vapaaajan matkoille. Ota jäsenkorttisi mukaan matkalle, se toimii myös matkavakuutuskorttina. ”Viime kesän ulkomaan lomamatkalla kompastuin mukulakiveyksellä ja nilkkani nyrjähti. Menin lääkäriin, jossa hyväksyttiin liiton jäsenkortti matkavakuutuskorttina. Kaikki hoitokulut laskutettiin suoraan Turvasta. Hiihtolomareissulla Ruotsissa lapseni sairastui vatsatautiin. Silloinkin selvittiin lääkärimaksuista jäsenkorttia näyttämällä. Lääkärin määräämät lääkkeet maksoimme itse ja haimme korvausta Turvasta heti matkalta palattuamme.” Tyypillisiä esimerkkejä siitä, miten matkalla sattuu ja tapahtuu. Rautatieläisten jäsenvakuutuksessa ovat vakuutettuna myös mukana matkustavat alle 20-vuotiaat omat ja samassa taloudessa asuvat lapset. Vakuutus ei ole voimassa ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa. Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Ylimeneville matkapäiville kannattaa ottaa Turvasta määräaikainen matkustajavakuutus. TOMMI UUSIKUMPU Jäsenkortti mukaan matkalle LISÄTIETOJA Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet palvelusivuilta www.turva.fi/rautl. Tutustu ehtoihin ja vakuutuksessa oleviin rajoituksiin ennen matkalle lähtöä. Lisätietoja Turvan toimipaikoista, asiamiehiltä tai palvelunumerosta p. 01019 5110. Toimipaikkojen yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta www.turva.fi. Asiakaspalvelun sähköpostiosoite on asiakaspalvelu@turva.fi. Matkan peruuntuminen tai keskeytyminen Vakuutuksesta korvataan matkan peruuntumisen tai keskeytymisen kuluja, mikäli se johtuu äkillisestä sairaudesta tai tapaturmasta. Matkan peruuntuminen tarkoittaa sitä, että matkalle lähtö estyy. Matkan keskeytymisellä tarkoitetaan jo alkaneen matkan muuttumista. Matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä korvataan kuluja, joista matkan järjestäjä ei lain tai matkaehtojen mukaan ole vastuussa. Näitä kuluja voivat olla esimerkiksi matka— tai majoituskulut. Matkatavarat on vakuutettava erikseen Jäsenvakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta, joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne jo sisälly kotivakuutukseesi. Mitä vakuutuksesta korvataan? Miten toimin, jos sairastun matkalla tai sattuu tapaturma? Vakuutus korvaa matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamia hoitokuluja. Näitä ovat esimerkiksi lääkärinpalkkiot, tutkimuskulut ja lääkärin määräämät lääkkeet. Ennen matkan alkua ollut sairaus ei ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. Muista ottaa matkalle mukaan jäsenkorttisi, joka on myös matkavakuutuskortti. Näin hoitava laitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassa oleva matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja. Matkavakuutuskortti ei kuitenkaan ole maksukortti, joten on hyvä varautua siihen, että kulut Rautatieläinen 3 2011 joutuu maksamaan ensin itse ja hakemaan korvausta myöhemmin vakuutusyhtiöstä. Jos joudut itse maksamaan hoitokulut, säilytä kuitit ja lähetä ne vahinkoilmoituksen mukana Turvaan. SOS auttaa Jos hoitolaitos ei hyväksy jäsenkorttiasi eikä suostu lähettämään laskua Turvaan, voit pyytää hoitolaitosta soittamaan jäsenkortin takana mainittuun SOS:iin. SOS on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama kansainvälinen ”hälytyskeskus”. SOS:issa on ympärivuorokautinen päivystys ja siellä tunnetaan myös Rautatieläisten Liiton vakuutus. Kun suomalainen matkalla sairastunut asiakas soittaa SOS:iin, hänen puhelunsa yhdistyy suomenkieliselle asiantuntijalle. SOS ryhtyy selvittämään tapausta ja pyytää tarvittaessa avuksi SOS:n yhteyslääkärin. Ohjeita saatetaan antaa myös sairastuneen matkakumppanille. SOS keskustelee tarvittaessa hoitavan lääkärin kanssa ja välittää potilaan hoidon kannalta tärkeät tiedot hoitolaitokselle. SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. He voivat esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin. Turva / Kati Iharanta 23 Radanvarrelta Rautatieläisten yleisönosasto Radan varrella siirtyy syksyllä uuteen raideammattilaisten julkaisuun. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen rautatielainen@rautl.fi. Työelämän näyttämöllä Yrityksen arvot ja toimivuus voidaan arvioida vasta saneerauksien aikana tai sen jälkeen. Yritysmaailmassa nykyään näyttää firman etu asettuvan oikeuden edelle ja kannattavuus kunnian edelle. Täytyy myöntää, että nykyisessä sairaassa kilpailutilanteessa ei yrityksien asema ole kadehdittava. Kilpailusyklit pitäisi saada nykyistä pidemmiksi, ainakin 10–15-vuotisiksi. Silloin kalusto— ja konehankinnat sekä muu suunnittelu olisi sitoutuneempaa ja pitkäjänteisempää toimintaa. Viiden vuoden kilpailurytmi ”suitsii” työnantajaa myös ottamaan vähentyneestä työntekijämäärästä kaiken irti, koska ei tiedetä tarvitaanko heitä enää seuraavan kilpailurumban jälkeen, jos tulee häviö. Työntekijämäärä supistuu, työmäärä lisääntyy, työyhteisöjen tila, työntekijöiden työssä jaksaminen ja työhyvinvointi kärsivät. Johdon bonukset kasvavat, mutta työntekijätasolla taas vaanii pelko siitä, että säilyvätkö työt ja työpaikka. Johtajan palkkio on liian usein työmiehen tappio. Tekemisen hinta on saatava oikealle tasolle. VR Trackin osalta taloudellinen tilanne johtuu osaltaan määrärahojen vähentymisestä, mutta myös kilpailun myötä hintataso ymmärryksen ja laskentataidon puutteesta. Hyvä esimerkki on kunnossapitoalue 6:n hinta kilpailu, jossa voittanut hinta oli toiseksi tulleeseen tarjoukseen verrattuna vain 1/3. On täysin kohtuutonta edellyttää työntekijätahoa kantamaan yritykselle kuuluvia riskejä ja tulosvastuuta. Ammattiliiton perustehtäviin kuuluu työehtojen säilyttäminen, jäsenten reaaliansioiden säilyttäminen sekä työehtojen ja palkkauksen oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen. Työehtojen heikentäminen missään olosuhteissa taas ei kuulu ammattiyhdistysliikkeen toimintaan! Nyt on ollut keskustelua siitä, että tuottavuuden nimissä mahdollisesti meitä liittona edellytettäisiin tekemään voimassa olevan työehtosopimuksen heikennyksiä palkkaliite 3:een. Nämä työnantajan tuottavuustalkoot, tuottavuusvaateet, ovat pääosin suunnattu vain Rautl:n jäsenistöön, ei siis koko VR Trackin henkilöstöön, mikä on mielestäni väärin. Työehtojen heikentämisetkään eivät kuitenkaan takaa sitä, että työpaikat ja työt säilyisivät. Hyvä johtajuus tuo myös työntekijän elämään toivoa sekä rohkaisua pelon ja epäilyn sijaan. Näin tuskin lomautetut kokevat omaa tilannettaan nykyään. Työelämä on näyttämö tai näytelmä, jossa suorittavan tason työntekijät joutuvat näyttelemään todeksi orjien roolit. Meidät luokitellaan vain tuotannon välineinä, kuluerinä tai henkilötyövuosina. Missä lienee ihmisarvo? Pertti Varpenius liiketoimintaluottamusmies VR Track, Kouvola 40 vuotta varikkojen yhteistyötä Tampereen varikolla oli havahduttu, etteivät asiat etene toivotulla tavalla ellei asentajakunta rupea yhdessä kehittämään oman ammattikuntansa asioita. Osasto 19:n johtokunta päätti kutsua varikoiden edustajia yhteiseen kokoukseen Tampereelle Motelli Härmälään huhtikuussa 1971. Kutsu otettiin kiitettävästi vastaan, edustajia saapui osastoista eri puolelta Suomea. Päätimme asettaa 24 kuukausipalkkausta tutkivan toimikunnan. Kokouksessa kiinnitettiin huomiota muun muassa palkkaukseen, pyhäkorvauksiin, ammattitauteihin ja haitallisten aineiden käyttöön. Samalla huomattiin, että varikoilla oli kirjavat käytännöt koskien luottamusmiehen asemaa, palkantarkistuksia tai tes-tulkintoja. Tämän yhteistyön pohjalle on rakennettu varikkojen ja konepajojen edunval- vontaa jo 40 vuotta ja yhteiskokouksia, joita järjestetään edelleen vuosittain. Kokous osoitti, että kannattaa osastotasolla kehittää yhteisiä tavoitteita sekä nostaa edunvalvonta varikoilla uudelle tasolle, jotta pystytään jatkossakin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Jukka Nikander Tampere Rautatieläinen 3 2011 Visa Tammi 50 vuotta 1. toukokuuta 2011 Visa Tammen merkkipäivänä liehuivat punaiset liput Toimitsija ja järjestösihteeri Visa Tammi on syntynyt enteellisesti vapunpäivänä, ja tänä vuonna näitä vapunpäiviä kertyi Visalle 50. Työväenaate ja hulmuavat punaiset liput ovatkin kulkeneet Visan matkassa ja juhlistaneet hänen syntymäpäiväänsä jo pienestä pitäen. Tänä vuonna merkkipäivää juhlittiin peräti kahtena päivänä ja missäpä muualla kuin työväentaloilla Korsossa ja Vihdissä. Visa on pitkälinjan rautatieläinen ja työskennellyt nykyisistä Rautatieläisten Liiton työntekijöistä pisimpään liiton toimistossa. Rautateillä hän aloitti vuonna 1979 ja liiton toimitsijana vain pari vuotta myöhemmin vuonna 1991. — Se oli aikaa, kun tämä oli ”valtion talo”. Ei tehty omaa työehto- tai virkaehtosopimusta. Siihen aikaan oli palkkaliitteitä ja sopimuksia yli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Hän tuli liittoon sosiaalisihteeriksi, mutta joutui heti hoitamaan myös työ- ja virkaehtoasioita sekä koulutusasioita. — Meillä oli silloin myös koulutustiimi, johon kuuluivat minun lisäksi Kalevi Lepistö ja Mauri Elovaara. Silloin opin tuntemaan valtaosan aktiiveista yllättävän hyvin. Visan mielestä Mauri Lundenin ollessa liiton puheenjohtaja liitto uudistui pääosin hyvään suuntaan. — Töitä kierrätettiin paljon. Hoidin koulutussihteerin ja järjestösihteerin tehtäviä vuoronperään. Vesa Maurialan tullessa puheenjohtajaksi työtahti kiristyi, mutta samalla vastuuta on tullut lisää. Visalle rakkaita harrastuksia ovat museotoiminta ja työväentalot. Hän istuukin Rautatiemuseon ystävien hallituksessa ja seuraa jatkuvasti työväenliikkeen historiantutkimusta. Työväentalot ovat kuitenkin se kaikista rakkain harrastus. Onnittelut ja huomionosoituksetkin Visa ohjasi Kansan Rautatieläinen 3 2011 JUKKA RAITA Rautatieläisten Liiton entinen puheenjohtaja Mauri Lundén ja hänen vaimonsa Maija Lundén, entinen valtuuston puheenjohtaja Jorma Hellstén toivat onnittelutervehdyksensä päivänsankari Visa Tammelle. Vuoroaan taustalla odottavat osasto Kaakon sataman edustajat. Sivistysrahaston Työväentalorahastoon. — Rahastoon kertyikin merkittävä summa ja siitä kiitos kaikille muistaneille. Kysymykseen, mikä työväentaloissa kiehtoo, Visa vastaa. — Kai ne on ne lapsuudenmuistot työväennäyttämöltä. Korson Työväentalo antoi hyvät kasvupuitteet. Siellä opin esiintymään. Siellä tehtiin asiat yhdessä ja päätettiin suuri osa kylän asioistakin. – Talolla perustettiin aikoinaan Nuoret Kotkat ja myöhemmin Työväenyhdistyksen nuoriso-osasto. Kotka-toiminnan jälkeen olikin luontevaa liittyä Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Liityin heti kun täytin 18 vuotta. Visan mielestä 50 vuotta ei ole ikä eikä mikään. — Tässähän ollaan vielä nuoria, ja virtaa riittää pitkäksi aikaa. Vaikka Visa onkin viimeinen Rautatieläisten Liiton toimitsija, joka pääsisi halu- tessaan 60-vuotiaana eläkkeelle, hän jättää avoimeksi kymmenen vuoden päästä oleva asiat. — Ehkäpä jatkan vielä 68-vuotiaaksi, hän vastaa virnistäen. JHL:n ja Rautatieläisten fuusioon Visa suhtautuu tyylillensä uskollisesti, siis rauhallisesti. — Uusi liitto tuo uusia mahdollisuuksia valtavasti. Haasteena on, miten saamme rautatieidentiteetin säilytettyä vahvana. Perustettu Raidealanammattilaisten yhteisjärjestö antaa tähän loistomahdollisuuden. Se on oikeastaan enää vain meistä itsestämme kiinni, miten hyvin onnistumme jatkossa edunvalvonnassa ja identiteetin ylläpitämisessä, Visa toteaa. Rautatieläinen-lehti ja Rautatieläisten Liitto onnittelevat järjestösihteeri Visa Tammea merkkipäivän johdosta. Jussi Päiviö 25 Vapaa-aika SAL — kuntoremontit ja perhekuntolomat PERUSKUNTOREMONTIT (SAL) Kuntoremonttilomat on tarkoitettu terveille, työelämässä mukana oleville aikuisille ja heidän puolisoille. Kuntoremontissa saat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin ja säännölliseen liikuntaan. Kuntoremontti koostuu 5 vrk:n kuntoremonttilomasta (tuki 350 €) ja kahden vrk:n seurantajaksosta (tuki 150 €). Määrärahat saamme SAL ry:n kautta RAY:n avustuksista. LOMAKOHDE HC Saariselkä, Saariselkä LOMA-AIKA 14.–19.8.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 148 € (498 €) HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.6.2011 LOMAKOHDE Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio LOMA-AIKA 21. —26.8.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 149 € (499 €) HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.6.2011 LOMAKOHDE Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti LOMA-AIKA 2. —7.10.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 105 € (455 €) HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.8.2011 PERHELOMAT — eläkeläisten viikot Huhmarissa Perhelomat ry ja Rautatieläisten Liitto ry järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 km:n etäisyydellä Joensuusta (www.lomakeskushuhmari.com). Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, jonka majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. HYVÄN OLON VIIKKO 7.—12.11.2011, 90 €, haku 15.9.2011 ILOITEN IKÄ TULEVI 28.11.—3.12.2011, 110 €, haku 30.9.2011 PERHEKUNTOLOMA (SAL) Perhekuntoloma on tarkoitettu liiton jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. Päivittäin järjestetään ohjattua liikuntaa koko perheelle sekä erikseen aikuisille ja lapsille. Aikuisten lomatuki on 330 € ja 6 – 16-vuotiaiden 165 €, jotka edellyttävät osallistumista ohjattuun ohjelmaan. LOMAKOHDE Yyterin kylpylä, Pori LOMA-AIKA 1.—6.8.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 114 € (444 €)/ aikuinen; 57 € (222 €)/ 6—16-v. Majoitus kahden hengen huoneissa. HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.6.2011 LOMAKOHDE Härmän kuntokeskus, Ylihärmä LOMA-AIKA 7.—12.8.2011 OMAVASTUU (ja hinta ilman lomatukea) 110 € (440 €)/ HAKEMINEN Lomatukea voi saada vain kerran 24 kk:n aikana. Esteenä lomatuen saannille on myös puolison tuettu loma ja myös muiden sosiaalisten lomajärjestöjen tukemat lomat, jos 24 kuukauden aika ei täyty. Lomalainen maksaa itse edellä mainitun omavastuuosuuden. Lomaviikoille haetaan täyttämällä SAL-lomatukihakemus. Hakemuslomakkeen saa ammattiosastojen toimihenkilöiltä, liiton toimistosta ja SAL:n sivuilta www.sal-lomat.net. Hakemus lähetetään: Rautatieläisten Liitto / lomavastaava, PL 205, 00531 HELSINKI. LISÄTIETOJA ANTAA TIISTAI–TORSTAI Rautatieläisten Liitto ry, Raija Vuori-Lehkonen, p. 040 503 9975, raija.vuori-lehkonen@rautl.fi. aikuinen; 25 € (190 €) / 6—16-v. HAKUAIKA PÄÄTTYY 30.6.2011 26 Rautatieläinen 3 2011 .81725(02177,88',6788 7XOHPXNDDQ!ZZZNXQWRUHPRQWWLIL Etsimme kokeilunhaluisia miehiä ja naisia – siis juuri sinua Haluatko kokeilla uutta? Koetko olevasi rapakunnossa? Haluatko antaa kiloille kyytiä pysyvästi? Onko elämässäsi liikuntaharrastuksen mentävä aukko? Kaipaatko tietoa, tukea ja motivaatiota? Kuntoremontti on laitettu remonttiin, ja toimintaa uudistetaan kuudessa pilottikohteessa eri puolilla Suomea. Pilottijaksoille haetaan nyt osallistujia. Tule siis mukaan tekemään hyvää itsellesi sekä kehittämään kuntoremontista entistä ehompi. Tarjolla on erityyppisiä jaksoja kadonnutta liikuntakipinää etsiville ja kevyttä oloa haikaileville naisille ja miehille. Varsinaiselle jaksolle ja sen seurantaosioon osallistuminen on maksutonta. Ainoastaan matkakustannukset jäävät osallistujan maksettavaksi. Lisätietoja, ohjelmat, hakeminen ja nimikilpailu: www.kuntoremontti.fi Yhteistyössä palkansaajalomajärjestöt, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja RAY. Rautatieläinen 3 2011 27 Vapaa-aika Kuntoremontti uudistuu – uudistu sinäkin Koetko olevasi rapakunnossa? Onko viimeisin liikuntakokemus armeijan Cooperin testistä? Puuskuttaako jo pelkkä kengännauhojen sitominen? Haluatko antaa kiloille kyytiä pysyvästi? Onko elämässäsi liikuntaharrastuksen mentävä aukko? Kaipaatko tietoa, tukea ja motivaatiota? Palkansaajalomajärjestöt yhteistyössä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa kehittävät ja uudistavat työikäisille suunnattua kuntoremonttitoimintaa vuoden 2011 aikana. Kehittämistyötä varten perustetun pilottiprojektin aikana kokeillaan uusia ja erilaisia sisältöjä sekä toimintamuotoja. Uusi aika, uudet kujeet Palkansaajalomajärjestöt (A-lomat, SALlomat, T-lomat ja Lomaliitto) kehittivät aikoinaan kuntoremonttiloman motivoimaan suomalaisia työikäisiä kiinnittämään huomiota terveellisiin elintapoihin, kuten liikuntaan ja ruokailutottumuksiin. Kuntoremonttilomille on osallistunut yli 100 000 työikäistä reilun kahdenkymme- nen vuoden aikana. Parhaillaan käynnissä olevan pilottiprojektin tavoitteena on saada kuntoremonttitoiminnasta nykyistä parempi terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä. Tulevaisuuden kuntoremontin sisältöihin haetaan lisää yksilön motivointiin ja elämänhallintaan liittyviä toimintamuotoja. Jaksoilla satsataan aikaa itse liikkumiseen ja liikuntakipinän löytämiseen. Tavoitteena on, että osallistujilla olisi remontin jälkeen aiempaa enemmän ”kotiin viemistä”. — Näin toivotaan saatavan pidempikestoisia vaikutteita, kertoo projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:stä, joka hallinnoi RAY:n rahoittamaa projektia. Toimintaa uudistetaan kuudessa pilottikohteessa eri puolilla Suomea. Kohteet tarjoavat erityyppisiä jaksoja kadonnutta liikuntakipinää etsiville ja kevyttä oloa haikaileville naisille ja miehille. Uutuutena on pelkästään miehille suunnitellut omat sporttipäivät, joiden toivotaan tuovan mukaan aiempaa enemmän miehiä. Irtiotto arjesta, hengähdystauko kiireen keskellä Jokainen lähtee jaksolle omista lähtökohdistaan. Yksi hakee vinkkejä liikunnan aloittamiseen ja painonhallintaan. Toinen toivoo irtiottoa arjesta. Kolmas haluaa yhdistää lomaansa kaiken tämän. Hyviä syitä kaikki ja oli syy mikä tahansa, ei tilaisuutta kannata jättää käyttämättä. Turhan moni tuntuu ajattelevan, ettei tämä ole minua varten. Eihän kuntoni tarvitse kohennusta tai että tällainen toiminta on tarkoitettu eläkeikää lähestyville. Näin ei kuitenkaan ole, sanoo Ylitalo ja kannustaa etenkin miehiä ja juuri työelämän koukeroihin sukeltaneita lähtemään mukaan pilottijaksoille. Päivi löysi liikuntakipinän Kuntoilun alussa voi kilometri tuntua pitkältä, mutta kunnon kohetessa vitosenkin lenkki taittuu huomaamatta. 28 Saijan kylässä Lapissa asuva Päivi Harju aloitti elämäntaparemonttinsa pari vuotta sitten ilman erityisiä dieettejä. Alle viisikymppinen Päivi on hieno esimerkki siitä, että asenne ratkaisee eikä se, millaisen matkan päässä kuntoilumahdollisuudet sijaitsevat. Aluksi kilometri tai kaksi tuntui vaikealta, mutta nykyisin elimistöni vaatii lenkille lähtöä. Kotoani on jumppiin ja kuntosalille pitkä matka, mutta onneksi lenkille pääsee omasta kotipihasta, viime vuoden aikana yli tuhat kilometriä kävellyt Päivi kertoo. Viime vuonna käydyn kuntoremontin jälkeen kävelykaveriksi on otettu myös Rautatieläinen 3 2011 Raideammattilaisten biljardikilpailut sauvat ja positiivisia tuloksia on tullut edelleen. Tänä päivänä parikymmentä kiloa keveämpänä hän kannustaa muitakin lähtemään liikkeelle. Lähde mukaan uudistumaan — Pilottijaksoilla tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin ja arkiliikunnan mahdollisuuksiin sekä saadaan tietoa omasta kehosta ja kunnosta helpoilla, mutta kattavilla kuntotesteillä, kertoo projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä. Jaksojen ohjelma sisältää tietoa ravitsemuksesta, levon merkityksestä sekä muista terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueista. Päivien aikana koetaan elämyksiä ja rentoudutaan muun muassa luonnossa liikkumalla. Tukea ja voimaa haetaan ryhmästä ja yhdessä tekemisestä. Keskeisenä osana on ohjaajien kanssa käytävät henkilökohtaiset keskustelut itselle tärkeistä elämäntapoihin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä omista tavoitteista. Testaajina ja ohjaajina toimii kohteiden asiantunteva ja ammattitaitoinen henkilökunta. Muutama kuukausi varsinaisen jakson jälkeen järjestetään seurantaosio, jonne jaksolla olleet henkilöt osallistuvat. Pilottiprojektin aikana uusiutuvalle toiminnalle haetaan myös uutta nimeä, jonka ideoimiseen kaikki jaksoilla käyneet voivat osallistua palautekyselyn yhteydessä. Rautatieläinen 3 2011 Yhteistyössä on voimaa Pilottiprojekti toteutetaan yhteistyössä kolmen palkansaajalomajärjestön kesken. Asiantuntijana kuntoremontin sisällön kehittämisessä toimii Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Teksti: Outi Juvani Seinäjoella pelattiin 14.5.2011 lätkän MM-kisojen finaalin aattona ensimmäiset raideammattilaisten biljardikisat. Osallistujia olisi voinut olla enemmänkin. Syynä edelliseen saattaa olla samalle päivälle sattuneet muutkin urheilukilpailut. Lievästä tasoerosta huolimatta, pelit olivat yllättävän tasaisia ja laadukkaita. Turnaus pelattiin tuplakaavio periaatteella, eli vasta kahdesta häviöstä putoaa pihalle (pl finaali). Finaalissa kohtasivat Jukka Karjalainen ja Kari Harkio. Vaikka Kari oli voittanut Jukan 5-1 ensimmäisessä pelissä, Jukka venyi suvereeniin voittoon finaalissa. Kokonaisuutena tapahtuma oli rento ja osa ehti käydä saunassakin. Pelien lomassa keskusteltiin, välillä jopa kiivaastikin niin ay-asioista kuin politiikasta. Antti Ahonen Kuvat: iStockphoto LISÄTIETOJA: • LIKES, projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi p. 050 443 2352 tai kaisa.koivuniemi@likes.fi • Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL, toiminnanjohtaja ja projektipäällikkö Pasi Ylitalo p. 050 344 0909 tai pasi.ylitalo@sal-lomat.net • Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat, toiminnanjohtaja Mervi Luostarinen p. 040 584 5399 tai mervi.luostarinen@a-lomat.fi • Toimihenkilölomat T-lomat, toiminnanjohtaja Vuokko Koistila p. 050 414 5283 tai vuokko.koistila@sttk.fi Jäsenkorttialennus polttoaineista nyt 2,5 senttiä litralta Oy Teboil Ab korottaa ammattiliittoyhteistyökumppaniensa jäsenkorttialennuksia kesälomakauden ajaksi. Liiton jäsenkorttialennus on bensiinistä ja dieselöljystä 2,5 senttiä/litra (normaalialennus 1,7 snt). Erikoistarjous on voimassa koko kesän ajan 1.6.—31.8.2011. Liiton jäsenkortilla saa polttoainealennuksen yli 300 Teboil -huoltamolta ja -automaattiasemalta. Alennusta ei myönnetä Teboil Express -automaattiasemilta, joita on tällä hetkellä noin 50. Alennuksen saa myös maksettaessa K-Plussa-maksukorteilla, mutta tällöin ei kerry K-Plussa-pisteitä. 29 MOTIIVIN ILMESTYMINEN 2011 Numero 8 ilmestyy 24.8. tilavaraus 1.7. aineisto toimitukseen 8.8. Numero 9 ilmestyy 14.9. tilavaraus 15.8. aineisto toimitukseen 29.8. Numero 10 ilmestyy 5.10. tilavaraus 5.9. aineisto toimitukseen 19.9. Numero 11 ilmestyy 26.10. tilavaraus 26.9. aineisto toimitukseen 10.10. Numero 12 ilmestyy 16.11. tilavaraus 17.10. aineisto toimitukseen 31.10. Numero 13 ilmestyy 7.12. tilavaraus 7.11. aineisto toimitukseen 21.11. Krypton voittajat Rautatieläisen numerossa 2 / 2011 olleen krypton arvonnassa onni suosi Pentti Jalosta Ulvilasta ja Erkki Hämäläistä Kotkasta. Onnittelumme voittajille. Kiitokset muistamisesta ja ikimuistoisesta läksiäistilaisuudesta siirtyessäni Keijo Rajala eläkkeelle. Kauniit kiitokset kaikille, jotka eri tavoin muistitte minua siirtyessäni viettämään eläkepäiviä. KIITOS! ”Keppi” Erkki Tuomas Kiitän Rautatieläisten Liittoa, kaikkia Rautatieläinen-lehden lukijoita ja lehteen kirjoittaneita henkilöitä antoisasta yhdeksän vuoden ajan kestäneestä yhteistyöstä. Erityisen kiitoksen haluan välittää Mauri Lundenille ja oppi-isälleni Jouko Jaakkolalle, joiden aikana lehti uudistettiin aikakausilehden muotoon. Lämmin kiitos myös Jussi Päiviölle ja Hannu Siltalalle, joiden aloitteesta lehden sisältöä monipuolistettiin ja ulkoasu uudistettiin nykyiseen muotoonsa. Kiitos ja halaus myös lehden nykyisille puuhanaisille Maarit Uusikummulle ja Raija Vuori-Lehkoselle. HUOM! Osastojen ilmoitukset Motiivi-lehden toimitukseen 1.8. alkaen: kati.ahonen@jhl.fi RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY Järjestösihteeri Visa Tammi Hakaniemenranta 1, PL 205 040 5796 309 00531 HELSINKI Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941 041 5481 320 MERKKIPÄIVÄ sähköposti: etunimi.sukunimi@rautl.fi Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen kotisivut: www.rautl.fi (ti—to) 040 5039 975 Tapio Hurttia täyttää 65 vuotta. Os. 25, Vantaa. Ei vastaanottoa. Puheenjohtaja Vesa Mauriala ILMAILU— JA 040 5309 702 RAUTATIEKULJETUSALAN KUOLLEET Taloussihteeri Maija Auvinen TYÖTTÖMYYSKASSA 040 1613 085 Kaisaniemenkatu 10, 8. krs. Lakimies Jari Kiviharju 00100 HELSINKI 040 7367 938 faksi: (09) 4785 7209 Työehtosihteeri Kyösti Matikainen sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi 040 5748 529 kotisivut: www.irkatk.fi — 17.3.2011 osaston 892 jäsen Mikko Korpelainen 79-vuotiaana, Lahti — 21.3.2011 osaston 138 jäsen Seppo Lehto 69-vuotiaana, Kannus — 27.3.2011 osaston 138 jäsen Toivo Lehtomäki 73-vuotiaana, Kokkola — 1.4.2011 osaston 70 jäsen Tauno Väänänen 94-vuotiaana, Kortejoki — 15.4.2011 osaston 51 jäsen Heikki Koski 81-vuotiaana, Helsinki — 20.4.2011 osaston 59 jäsen Veikko Laukkanen 93-vuotiaana, Jyväskylä — 29.4.2011 osaston 25 jäsen Pentti Siven 72-vuotiaana, Hyvinkää — 20.5.2011 osaston 25 jäsen Pentti Neuvonen 75-vuotiaana, Vantaa — 22.5.2011 osaston 72 jäsen Heikki Hellsten 73-vuotiaana, Kouvola Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen 040 1648 111 Kassanhoitaja Paula Seppälä Työehtosihteeri Hannu Mattila (09) 4785 7200 040 5823 631 Kassanhoitaja Sari Meling Hallintosihteeri Minna Palkia (09) 4785 7202 0400 455 624 Kassanhoitaja Mirva Tuomi Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö (09) 4785 7203 040 5785 916 Kassanjohtaja Kari Kallio (09) 4785 7201 30 KIITOKSET Sanna Kallio, Rautatieläisen taittaja Rautatieläinen 3 2011 Osastot toimivat Osastot toimivat –palsta toimitetaan viimeisen kerran tässä muodossa. Jatkossa osastojen toiminnasta julkaistaan vain lyhyet kokous- ja tapahtumailmoitukset. Ohjeet löydät tämän palstan lopusta. Aineistot tulisi toimittaa liiton toimistoon viimeistään 30.9.2011. Lisätietoja antaa Visa Tammi, p. 040 5796 309, visa.tammi@rautl.fi Osastojen ilmoitukset siirtyvät Motiiviin Osasto 25 Osaston ONKIMESTARUUS 2011 ratkaistaan Sammatin Kaiturissa lauantaina 10.9.2011 klo 10. Kalastus tapahtuu matoongella (vain matosyötti, ei heittokohoa). Kilpailuaika on noin kolme tuntia. Muut kilpailua koskevat asiat sovitaan osanottajien kesken. TIKANHEITON MESTARUUS 2011 käydään kalastuskilpailun jälkeen. Tikanheitto tapahtuu perinteiseen tapaan viiden metrin matkalta. Tarkemmat säännöt ilmoitetaan paikan päällä. Kilpailujen jälkeen palkintojen jako, makkaranpaistoa ja saunomista. Muistakaa myös yöpymismahdollisuus Kaiturissa, jonne jokaisen halukkaan tulee hoitaa varaukset itse. Lisätietoja antaa Kari Heinonen, p. 040 590 2154. Rautatieläisten Liiton / Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n yhdistysten (osastojen) ilmoitukset julkaistaan syyskuusta alkaen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenlehti Motiivin palvelusivuilla. Rivi-ilmoitukset ovat JHL:n yhdistyksille maksuttomia. Ilmoitusaineiston aiheet jakaantuvat seuraaviin palstoihin: KOKOUKSIA — ilmoitukseen tulee vain yhdistyksen numero, nimi, kokouksen aika ja paikka sekä mahdollinen ilmoittautumisaika yhteystietoineen. KOULUTUSTA — julkaistaan yhdistysten erilaiset koulutukseen liittyvät ilmoituk- set mahdollisimman tiiviisti: tilaisuuden nimi, ajankohta, kohderyhmä, ohjelmasta esim. pääluennoitsija, ilmoittautumisaika ja yhteystiedot. VAPAA-AIKA — julkaistaan yhdistysten vapaa-aikatapahtumat, niiden nimi, ajankohta, ilmoittautumisaika ja yhteystiedot. KUNNIAJÄSENET — kunniajäsenet laitetaan lehteen yhdistyksen ne ilmoittaessa, ilman valokuvaa. SYNTYMÄPÄIVÄT — syntymäpäivät julkaistaan, jos jäsen sitä henkilökohtaisesti pyytää kirjeellä, kortilla tai sähköpostilla. KIITOKSET — tällä palstalla yhdistysten jäsenet voivat kiittää saamistaan huomionosoituksista. HUOM! Sähköpostilla tulevat ilmoitukset pyydetään kirjoittamaan itse viestiin. Ei liitetiedostoksi. Ilmoitukset toimitetaan Kati Ahonen, kati. ahonen@jhl.fi, PL 101, 00531 Helsinki tai faksi: 010 7703 410 Johtokunta Liitto kerää osastojen vanhoja asiakirjoja Osastot voivat luovuttaa arkistonsa liiton toimistoon, josta ne tomitetaan Työväen Arkistoon. Luovutus edellyttää, että arkisto seulotaan eli asiakirjojen joukosta poistetaan tarpeettomat asiapaperit. Tällaisia ovat esimerkiksi muualta tulleet kiertokirjeet, yli kuusi vuotta vanhemmat tilitositteet, mainokset, esitteet. Osaston itse tuottama aineisto säilytetään, esimerkiksi: pöytäkirjat liitteineen, säännöt, jäsenluettelot, kirjeenvaihto (osastolle osoitetut kirjeet ja lähetettyjen kirjeiden kopiot), sopimukset, tiliasiakirjat, toimintasuunnitelmat ja –kertomukset, historiikit, lehdet, vieraskirjat, puheet, vaali-, koulutus-, vapaa-aika-aineistot jne. Arkistoitaviin kuuluvat myös leimasimet, liput, valokuvat, videot ja osastosta kertovat lehtileikkeet. Rautatieläinen 3 2011 s u t i o j a m n ä s e k a a r a V ä: t s i t e n i t s o help Muista VR-etusi, majoitu Säätiön tuella jopa 60% edullisemmin. HOTELLI VUOKATINHOVI Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI Puh. 020 1555 850, myynti@vuokatinhovi.fi | www.vuokatinhovi.fi Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Hinnat sis. alv 23 %. 31 Ratkaisut 15.8.2011 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki. Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi.
