Kulttuurien huomioiminen kosketuskäyttöliittymien

Aalto-yliopisto
Perustieteiden korkeakoulu
Tietotekniikan koulutusohjelma
Kulttuurien huomioiminen
kosketusk¨
aytt¨
oliittymien k¨
aytt¨
aj¨
akeskeisess¨
a
suunnittelussa mobiililaitteilla
Kandidaatinty¨
o
25. huhtikuuta 2012
Miika Leskinen
¨
KANDIDAATINTYON
¨
TIIVISTELMA
Aalto-yliopisto
Perustieteiden korkeakoulu
Tietotekniikan koulutusohjelma
Tekij¨
a:
Ty¨
on nimi:
P¨
aiv¨
ays:
Sivum¨
a¨
ar¨
a:
P¨
a¨
aaine:
Koodi:
Miika Leskinen
Kulttuurien huomioiminen kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨aj¨akeskeisess¨a suunnittelussa mobiililaitteilla
25. huhtikuuta 2012
24
Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta
T3003
Vastuuopettaja: Ma professori Tomi Janhunen
Tyo
¨n ohjaaja(t): DI Petri Mannonen (Tietotekniikan laitos)
T¨am¨a kandidaatinty¨o k¨asittelee laajalti yleistyneiden mobiililaitteiden kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelua kulttuurit huomioivan suunnittelun n¨ak¨okulmasta. Ty¨on tavoitteena on selvitt¨a¨a, kuinka kulttuureja tulisi huomioida mobiililaitteiden kosketusk¨aytt¨oliittym¨asuunnittelussa. Ty¨o on kirjallisuustutkimus, jossa tarkastellaan kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨o¨a ja suunnittelua koskevia tieteellisi¨a artikkeleita sek¨a mobiilik¨aytt¨oj¨arjestelm¨avalmistajien sovelluskehitysohjeita kulttuurien huomioimisen n¨ak¨okulmasta.
Tarkasteltujen tutkimusten perusteella kulttuurilliset erot kosketusk¨aytt¨oliittymien
k¨ayt¨oss¨a eiv¨at ole paljoa toisistaan poikkeavia. International Usability Partnersin tutkimuksessa todetaan, ett¨a kulttuurillisia eroja ei esiinny. Ainoana poikkeuksena tutkimuksessa l¨oydettiin, ett¨a kiinalaiset suosivat enemm¨an symbolisia eleit¨a kuin muut
k¨aytt¨aj¨at. Muissa ty¨oss¨a tarkastelluissa tutkimuksissa l¨oydettiin, ett¨a kulttuurien sis¨all¨a k¨aytt¨ajien ik¨a ja sosiaaliset luokat tuovat eroja kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨oo¨n. Sosiaalisten luokkien tuomien erojen johdosta erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomien k¨aytt¨ajien kohdalla joudutaan pohtimaan, miten rakentaa k¨aytt¨oliittym¨a, jota
voidaan k¨aytt¨a¨a mahdollisimman luonnollisesti sormen avulla. Nuorten sek¨a varttuneiden k¨aytt¨ajien kohdalla muun muassa k¨aytt¨oliittym¨ast¨a l¨oytyvien ikonien mittojen
suunnitteluun on syyt¨a kiinnitt¨a¨a huomiota.
Mobiililaitteiden sovelluskehitysohjeissa on panostettu k¨aytett¨avyyden varmistamiseen, mutta kulttuurien huomiointiin ei anneta suoria ohjeita. Kuitenkin ohjeistusten
taustalla vaikuttavat kulttuurilliset n¨ak¨okulmat.
Avainsanat:
Kieli:
kulttuurit, kulttuurit huomioiva suunnittelu, k¨aytt¨aj¨akeskeinen
suunnittelu, kosketusk¨aytt¨oliittym¨a, mobiililaitteet, mobiilik¨aytt¨oj¨arjestelm¨at
Suomi
2
Sis¨
alto
¨
1 Johdanto
4
2 Kulttuurit
5
2.1
Kulttuurin m¨aa¨ritelm¨a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5
2.2
Kulttuurit huomioiva suunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
6
2.3
Hofsteden kulttuurimalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7
3 Kulttuurit huomioiva k¨
aytt¨
aj¨
akeskeinen suunnittelu
10
4 Kulttuurien huomioiminen kosketusk¨
aytt¨
oliittymien suunnittelussa
13
4.1
International Usability Partnersin tutkimus . . . . . . . . . . . . . . . . .
13
4.2
Sosiaalisten luokkien huomioiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
14
4.3
I¨an vaikutusten huomioiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
16
5 Mobiilisovellusten k¨
aytt¨
oliittym¨
asuunnittelu
17
6 Johtop¨
a¨
at¨
okset
19
L¨
ahteet
22
3
1
Johdanto
Mobiililaitteiden myynti on kasvanut viimeisten vuosien aikana rajusti niin koti- kuin
ulkomaillakin (Suomen virallinen tilasto, 2011). T¨am¨an p¨aiv¨an mobiililaitteet koostuvat
p¨a¨aosin ¨alypuhelimista sek¨a tablet-tietokoneista. Isoa osaa n¨aist¨a mobiililaitteista k¨aytet¨a¨an kosketusk¨aytt¨oliittymien avulla. Kun otetaan huomioon mobiililaitteiden pienehk¨o
koko, voidaan kosketusk¨aytt¨oliittym¨an suunnittelun ja sen k¨aytett¨avyyden todeta olevan merkitt¨av¨a osa tuotteen kilpailukyky¨a, sill¨a kilpailu on kovaa ja siihen osallistuu
lukuisia k¨aytt¨oj¨arjestelm¨a- ja laitevalmistajia ymp¨ari maailmaa. Mik¨ali kuluttajat ovat
tyytym¨att¨omi¨a ostamansa tuotteen laatuun, esimerkiksi k¨aytett¨avyyden osalta, voivat he
hyvin nopeasti vaihtaa tuotteen kilpailevan valmistajan tuotteeseen. Esimerkkin¨a ilmi¨ost¨a voidaan k¨aytt¨a¨a Nokian Symbian-matkapuhelimia, joiden markkinaosuus laski vuosien
2006–2010 v¨alisen¨a aikana l¨ahes kahdeksastakymmenest¨a prosentista vajaaseen nelj¨a¨ankymmeneen prosenttiin (Hussain, 2010).
Mobiililaitteiden myynnist¨a kilpaillaan kansainv¨alisill¨a markkinoilla. Tuotteita suunniteltaessa ei voida siten tyyty¨a vain oman kulttuurin sis¨all¨a hyv¨aksyttyjen toimintatapojen
toteutukseen. K¨aytett¨avyys koetaan eri puolilla maailmaa eri tavoin. Mik¨ali tuote suunniteltaisiin vain omien toimintatapojen pohjalta, kokisi moni potentiaalisista k¨aytt¨ajist¨a
ettei tuote ole k¨aytett¨av¨a ja n¨ain varmasti menetett¨aisiin asemaa kilpailijoihin n¨ahden.
Teknologian kehityksen my¨ot¨a on siirrytty perinteisist¨a n¨app¨aimill¨a ohjattavista k¨aytt¨oliittymist¨a kosketukseen reagoiviin k¨aytt¨oliittymiin. Jo perinteisten k¨aytt¨oliittymien kohdalla osattiin kiinnitt¨a¨a huomiota k¨aytett¨avyyteen. Uudet kosketusk¨aytt¨oliittym¨at tarjoavat lis¨a¨a haasteita kun mietit¨a¨an sit¨a, kuinka jotkin toiminnot suoritetaan ilman perinteisi¨a napinpainalluksia. Esimerkkin¨a voidaan k¨aytt¨a¨a web-sivun alas vierityst¨a. N¨app¨ainten avulla t¨am¨a tapahtuu esimerkiksi painamalla alasp¨ain osoittavaa nuolta, mutta
kosketusk¨aytt¨oliittymill¨a toiminnon suorittaminen ei olekaan niin yksiselitteist¨a (Mauney
et al., 2010). Toisaalta kosketusk¨aytt¨oliittym¨at tarjoavat huomattavan paljon mahdollisuuksia perinteisten k¨aytt¨oliittym¨aohjausmenetelmien rinnalle.
T¨am¨a kandidaatinty¨o tutkii, kuinka kulttuureja huomioidaan ja tulisi huomioida kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelussa mobiililaitteilla. Ty¨on tavoitteena on selvitt¨a¨a kirjallisuutta hyv¨aksik¨aytt¨aen, miten kulttuureja tulisi teoriassa huomioida. Lis¨aksi ty¨oss¨a
tarkastellaan, kuinka kulttuureja huomioidaan jo olemassa olevien k¨aytt¨oliittym¨aratkaisuiden toteutuksissa.
Tutkimusongelmaa l¨ahestyt¨a¨an ja selvitet¨a¨an kirjallisuuteen pohjautuen. Materiaali koostuu kulttuureja ja k¨aytett¨avyytt¨a k¨asittelev¨ast¨a alan peruskirjallisuudesta sek¨a tuoreista
kosketusk¨aytt¨oliittymi¨a k¨asittelevist¨a tieteellisist¨a artikkeleista ja konferenssijulkaisuista.
N¨aiden lis¨aksi hy¨odynnet¨a¨an mobiililaitteiden k¨aytt¨oj¨arjestelmi¨a valmistamien yritysten
tarjoamaa tietoa ja ohjeistusta nykyisist¨a suunnitteluperusteista.
4
Luvussa 2 l¨ahdet¨aa¨n liikkeelle m¨aa¨rittelem¨all¨a lyhyesti, mit¨a kulttuurilla ja kulttuurit
huomioivalla suunnittelulla tarkoitetaan. Samalla luodaan katsaus tunnettuun Hofsteden kulttuurimalliin, jonka kautta kulttuurillisten erojen hahmottaminen on helpompaa.
Luvussa 3 tarkastellaan kulttuurit huomioivaa k¨aytt¨aj¨akeskeist¨a suunnittelua yleisell¨a
tasolla. Ty¨on nelj¨anness¨a luvussa k¨asitell¨aa¨n tutkimuksissa havaittujen tulosten perusteella, kuinka kulttuureja tulisi huomioida kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelussa. Ty¨on
viimeisess¨a asialuvussa 5 k¨ayd¨a¨an viel¨a l¨api, miten mobiilik¨aytt¨oj¨arjestelm¨avalmistajien
sovelluskehitysohjeissa otetaan kantaa kulttuurien huomioimiseen.
2
Kulttuurit
Globaaleilla markkinoilla toimittaessa joudutaan tuotteiden suunnittelussa ottamaan
huomioon eri kulttuureihin liittyvi¨a erityispiirteit¨a. Jotta voimme ymm¨art¨a¨a, kuinka kulttuureja voidaan ja tulisi huomioida k¨aytt¨aj¨al¨aht¨oisess¨a suunnittelussa, tulee meid¨an ensin pohtia, miten kulttuurit poikkeavat toisistaan. T¨ass¨a luvussa m¨a¨aritell¨a¨an, mit¨a kulttuureilla ja kulttuurit huomioivalla suunnittelulla tarkoitetaan, sek¨a tarkastellaan, mit¨a
laajalti tunnettu Hofsteden kulttuurimalli pit¨a¨a sis¨all¨a¨an.
2.1
Kulttuurin m¨
a¨
aritelm¨
a
Kulttuurille on olemassa lukuisia m¨a¨aritelmi¨a. Osa k¨aytetyist¨a m¨a¨aritelmist¨a heijastelee taiteen ja taiteen tekemisen alueella. T¨ass¨a kandidaatinty¨oss¨a kulttuureja k¨asitell¨a¨an
yksil¨oiden ja yhteis¨ojen tai yhteiskunnan n¨ak¨okulmasta. Kulttuuri voidaan m¨a¨aritell¨a
seuraavasti:
Yhteis¨on tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus. – – Yksil¨on tai yhteis¨on henkisten tai ruumiillisten kykyjen kehitt¨aminen
tai kehittyneisyys, ajattelun – – tai toimintatapojen kehittyneisyys, vakiintuneet toimintatavat. (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0)
M¨aa¨ritelm¨an perusteella kulttuurin k¨asitett¨a voidaan l¨ahesty¨a yht¨alailla yksil¨on ja yhteis¨on kannalta. K¨asitteeseen liittyy vahvasti yksil¨on ja yhteis¨ojen toimintatapojen muodostama kokonaisuus. Tiettyyn kulttuuriyhteis¨o¨on kuuluvat ihmiset toimivat el¨am¨ass¨a¨an
yhteis¨ons¨a asettamien kirjattujen tai kirjoittamattomien s¨a¨ant¨ojen, ohjeiden ja tapojen
mukaisesti. Ihmisten k¨ayt¨os ja toimintatavat vaihtelevat kulttuurin sis¨all¨a i¨ast¨a, sukupuolesta tai sosiaalisesta luokasta riippuen. N¨ait¨a kolmea tekij¨a¨a ei voida itsess¨a¨an laskea
erillisiksi kulttuureiksi, mutta ne vaikuttavat kulttuurien tavoin yksil¨oiden ja yhteis¨on
toimintaan (Hofstede, 2009).
5
Sukupuolella on merkityst¨a monissa kulttuureissa. Etenkin it¨amaisissa kulttuureissa miehi¨a arvostetaan esimerkiksi ty¨oel¨am¨ass¨a enemm¨an kuin naisia. Arvostuserot eiv¨at v¨altt¨am¨att¨a johdu siit¨a, ett¨a naiset olisivat kykenem¨att¨om¨ampi¨a toimimaan t¨am¨an p¨aiv¨an
t¨oiss¨a, mutta fyysisen ty¨on n¨ahtiin aikanaan olevan sopivampaa luonnostaan vahvemmille
miehille. Hofstede (2009) mainitsee yhden syyn olevan se, ett¨a naiset eiv¨at sovi ty¨on malliihanteisiin, joiksi luetaan symbolit, sankarikuvat sek¨a rituaalit. T¨ass¨a kandidaatinty¨oss¨a
ei keskityt¨a sukupuolten v¨alisiin eroihin kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨ayt¨on kannalta, sill¨a
tarkastelluissa tutkimuksissa on ollut mukana sek¨a miehi¨a ett¨a naisia, eik¨a sukupuolten
v¨alill¨a ole havaittu merkitt¨avi¨a eroja (Mauney et al., 2010). Miesten ja naisten v¨aliset erot
ovat kaventuneet valtavasti viimeisten vuosikymmenien aikana, kun naiset ovat saaneet
koulutusta ja osallistuvat nyky¨a¨an ty¨oel¨am¨a¨an kuten miehetkin.
Sukupuolten tarkastelun sijaan t¨ass¨a kandidaatinty¨oss¨a keskityt¨a¨an tarkastelemaan sukupolvien ja i¨an sek¨a sosiaalisten luokkien tuomia eroja kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨o¨on,
sill¨a n¨am¨a tekij¨at ovat nousseet tutkimuksissa keskeisiksi tarkastelun kohteiksi. Sukupolvet ja erityisesti k¨aytt¨ajien ik¨a vaikuttavat siihen, kuinka kosketusk¨aytt¨oliittymiin tai teknologiaan ja sen kehitykseen ylip¨a¨at¨a¨an suhtaudutaan. K¨aytt¨ajien ik¨a vaikuttaa monissa
tapauksissa k¨aytt¨otapoihin ja tottumuksiin, joita on otettava huomioon suunnittelussa.
My¨os sosiaalisten luokkien huomiointi on t¨arke¨a¨a. Useissa kulttuureissa sosiaalisten luokkien merkitys on suurempi kuin esimerkiksi Suomessa. Saman maan sis¨all¨a voi vallita
valtavia koulutuksellisia eroja, mik¨a auttamatta vaikuttaa teknisten laitteiden k¨aytt¨otottumuksiin. I¨an ja sosiaalisten luokkien huomiointiin keskityt¨a¨an luvussa 4.
Seuraava alaluku laajentaa ja yhdist¨a¨a yll¨a olevan kulttuurin m¨a¨aritelm¨an t¨am¨an kandidaatinty¨on kannalta t¨arke¨a¨an k¨asitteeseen: kulttuurit huomioivaan suunnitteluun.
2.2
Kulttuurit huomioiva suunnittelu
Kulttuurit huomioivaa suunnittelua voidaan l¨ahesty¨a saavutettavuuden k¨asitteen kautta, sill¨a yleisesti saavutettavuuden miellet¨a¨an tarkoittavan erilaisiin k¨aytt¨otarkoituksiin
soveltuvuutta. Saavutettavuus voidaan m¨a¨aritell¨a seuraavasti:
Saavutettavuudella (accessibility) tarkoitetaan erilaisten k¨aytt¨otarpeiden huomioimista arkisia sovelluksia toteutettaessa. Saavutettavuus poistaa k¨aytett¨avyyden esteit¨a ja lis¨a¨a k¨aytt¨omukavuutta. Jos saavutettavuutta ei oteta erilaisia tuotteita, v¨alineit¨a ja palveluja suunniteltaessa riitt¨av¨asti huomioon, saattaa osa asiallisista k¨aytt¨ajist¨a j¨a¨ad¨a jopa kokonaan tavoittamatta. – – Hyv¨ast¨a
saavutettavuudesta hy¨otyv¨at konkreettisesti l¨ahes kaikki k¨aytt¨aj¨at. (Nyk¨anen,
2003)
6
M¨aa¨ritelm¨ass¨a pureudutaan saavutettavuuden ytimeen. Saavutettavuuden merkityst¨a ei
voida v¨ah¨atell¨a tuotteita suunniteltaessa, sill¨a kuten m¨a¨aritelm¨ass¨akin todetaan, hyv¨a
saavutettavuus on eduksi kaikille k¨aytt¨ajille. Arkisten sovellusten kohdalla k¨aytt¨aj¨am¨aa¨r¨at voivat vaihdella muutamasta k¨aytt¨aj¨ast¨a jopa kokonaisen yhteiskunnan tarpeeseen.
Saavutettavuuden merkitys korostuu erityisesti, mik¨ali sovellusta k¨aytt¨aa¨ lukuisat erilaiset ihmiset. Usein saavutettavuuden k¨asitteeseen liitet¨a¨an ihmisten vammat ja toimintarajoitukset. T¨ass¨a ty¨oss¨a ei keskityt¨a tarkastelemaan saavutettavuutta ihmisten fyysisten
tai psyykkisten rajoitteiden kannalta. Sen sijaan saavutettavuutta tarkastellaan ja hy¨odynnet¨a¨an tuotteiden suunnittelun n¨ak¨okulmasta.
Kulttuurin ja saavutettavuuden m¨a¨aritelmien j¨alkeen p¨a¨asemme t¨arke¨an kulttuurit huomioivan suunnittelun m¨a¨aritelm¨a¨an. Kulttuurit huomioivassa suunnittelussa otetaan huomioon globaalisti eri yhteiskuntien osa-alueiden tuomia rajoitteita. Kulttuurit huomioivalla suunnittelulla pyrit¨a¨an takaamaan, ett¨a tuote on mahdollisimman laaja-alaisesti
k¨aytett¨av¨a ja sen k¨aytt¨o onnistuu i¨ast¨a, sukupuolesta, sosiaalisesta luokasta, kielest¨a tai
syntyper¨ast¨a riippumatta.
Seuraavassa alaluvussa avataan laajalti tunnettua Hofsteden kulttuurimallia, joka auttaa paremmin hahmottamaan ja ymm¨art¨am¨a¨an mink¨alaisia eroja kulttuurien v¨alill¨a on
mahdollista olla.
2.3
Hofsteden kulttuurimalli
Hofstede (2009) toteutti vuosien 1967–1973 v¨alisen¨a aikana asenteita koskevan kyselytutkimuksen, johon vastasi yhteens¨a 117 000 IBM:n samankaltaista ty¨ot¨a tekev¨a¨a ty¨ontekij¨a¨a. Kyselyyn vastattiin laajalti ymp¨ari maailmaa IBM:n eri toimipisteiss¨a. Tutkimustulosten perusteella Hofstede tunnisti viisi kulttuurillista ulottuvuutta, jotka vaikuttavat
kulttuureiden erilaisuuteen:
1. Valtaet¨aisyys (Power Distance): Eri kulttuureissa valta sek¨a auktoriteetti ovat jakautuneet vaihtelevasti. Samoin ihmiset kokevat ja hyv¨aksyv¨at vallan jakautuneisuuden eri tavoin. Kulttuureissa, joissa valtaet¨aisyydet ovat pienet, voivat alaiset
helposti l¨ahesty¨a sek¨a tehd¨a yhteisty¨ot¨a johtajansa kanssa, kun suurten valtaet¨aisyyksien kulttuureissa valta- ja auktoriteettierot johtavat et¨aisiin suhteisiin alaisten
ja johtajien v¨alill¨a. Suuren valtaet¨aisyyden kulttuureissa v¨ahemm¨an valtaa organisaatiossa tai yhteis¨oss¨a omaavat kokevat usein vallan olevan ep¨atasaisesti jakautunutta.
2. Yksil¨ollisyys/Yhteis¨ollisyys (Individualism/Collectivism): Kuvaa miten yksil¨ot sitoutuvat yhteis¨o¨ons¨a. Yksil¨ollisyyteen painottuneissa kulttuureissa yksil¨o ei sitoudu tiukasti mihink¨a¨an yhteis¨o¨on, vaan on kasvatettu toimimaan omillaan ilman
7
yhteis¨on tukea. Liike-el¨am¨ass¨a t¨am¨a tarkoittaa, ett¨a henkil¨okohtaisilla suhteilla on
enemm¨an merkityst¨a p¨a¨at¨oksenteossa. Valtaosassa kulttuureissa, kuten Suomessa,
kuitenkin toimitaan yhteis¨ollisesti. T¨am¨a tarkoittaa, ett¨a yksil¨ot ovat vahvasti sitoutuneita sosiaalisiin yhteis¨oihin ja ovat uskollisia t¨alle yhteis¨olle el¨am¨ans¨a ajan.
3. Maskuliinisuus/feminiinisyys (Masculinity/Femininity): Maskuliinisissa yhteis¨oiss¨a
miesten ja naisten v¨aliset roolit tulevat selke¨asti esille. T¨all¨oin miesten edellytet¨a¨an olevan kunnianhimoisia ja tavoittelevan menestyst¨a kaiken edell¨a, kun taas
naisten edellytet¨a¨an olevan vaatimattomia sek¨a ¨aidillisi¨a. Feminiinisiss¨a yhteis¨oiss¨a
arvostetaan sek¨a miesten ett¨a naisten vaatimattomia arvoja.
4. Ep¨avarmuuden v¨altt¨aminen (Uncertainty Avoidance): Kuinka yksil¨ot kokevat kulttuurissaan ep¨aselv¨at ja tuntemattomat tilanteet. Korkean ep¨avarmuuden v¨altt¨amisen indeksin omaavissa kulttuureissa ep¨avarmuutta pyrit¨a¨an ennaltaehk¨aisem¨a¨an
teknologian, lakien ja s¨a¨ann¨ost¨ojen sek¨a uskonnon avulla. Ep¨avarmuutta siet¨aviss¨a kulttuureissa ep¨avarmuus on tiedostettua eik¨a sit¨a pyrit¨a v¨altt¨am¨a¨an. T¨am¨a ei
kuitenkaan tarkoita, ett¨a ep¨avarmuutta siet¨aviss¨a maissa ollaan valmiita ottamaan
suurempia riskej¨a kuin ep¨avarmuutta ennaltaehk¨aiseviss¨a maissa.
5. Pitk¨an/lyhyen aikav¨alin suuntautuminen (Long/Short-Term Orientation): Pitk¨an
aikav¨alin suuntautuneissa kulttuureissa katseet suunnataan tulevaisuuteen. T¨all¨oin
arvostetaan erityisesti pitk¨aj¨anteisyytt¨a ja s¨a¨ast¨av¨aisyytt¨a. T¨am¨an vastakohtana
ovat lyhyen aikav¨alin suuntautuneet kulttuurit, joissa kunnioitetaan perinteit¨a, pyrit¨a¨an t¨aytt¨am¨a¨an sosiaaliset velvoitteet sek¨a pel¨at¨a¨an kasvojen menetyst¨a.
Hofstede (2009) tutkimuksen mukaan kulttuurilliset erot vaikuttavat ihmisten jokap¨aiv¨aiseen el¨am¨a¨an. Eroja on havaittavissa etenkin, kun siirryt¨a¨an alueellisesti yh¨a kauemmaksi
Suomesta. Kuvasta 1 l¨oytyv¨a¨an kaavioon on ker¨atty Hofsteden tutkimuksen perusteella
saatuja arvoja Suomen, Kiinan sek¨a Yhdysvaltojen v¨alille viidest¨a kulttuurillisen ulottuvuuden kategoriasta.
Kuvan 1 perusteella voidaan todeta, ett¨a kulttuurillisia eroja syntyy siirrytt¨aess¨a maantieteellisesti sek¨a it¨a¨an ett¨a l¨anteen. Kaavion mukaan suomalainen kulttuuri poikkeaa kiinalaisesta esimerkiksi siin¨a, ett¨a suomalaisessa ty¨okulttuurissa vaalitaan yhteis¨ollisyytt¨a
ja valtaerojen koetaan olevan pienempi¨a kuin kiinalaisessa ty¨okulttuurissa. Kiinalaisille
voi ajoittain tuottaa ongelmia puhua asioista johtajansa kanssa. Kiinalaisessa kulttuurissa pyrit¨a¨an v¨altt¨am¨a¨an ep¨avarmuutta ja ajatellaan asioita pitk¨all¨a t¨aht¨aimell¨a. Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten v¨aliset erot tulevat selkeimmin esille yhteis¨ollisyydess¨a ja
maskuliinisuudessa. Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa miesten roolien oletetaan tulevan l¨ahes yht¨a selke¨asti esille kuin kiinalaisessa kulttuurissa. Miesten ja naisten roolien
erot ovat varmasti tasoittuneet ajan kuluessa.
8
Kuva 1: Hofsteden tutkimuksen mukaiset kulttuuriulottuvuudet Suomessa, Kiinassa ja
Yhdysvalloissa
Hofsteden kulttuurimallia on kuitenkin kritisoitu sen laajasta k¨ayt¨ost¨a huolimatta. Jones
(2007) argumentoi muun muassa Hofsteden k¨aytt¨am¨a¨a kyselytutkimusta vastaan tutkittaessa kulttuurien erilaisuuksia. Jonesin mukaan kyselyt eiv¨at ole tehokkain tapa l¨oyt¨aa¨
kulttuurillisia eroavaisuuksia. Mahdollisesti yksi suosituimmista kritisoinnin aiheista on
Hofsteden oletus tietyn maan sis¨aisen kulttuurin olevan homogeeninen. T¨ass¨a kandidaatinty¨oss¨akin k¨aytet¨a¨an kulttuurin m¨a¨aritelm¨a¨a, jossa kulttuurit voivat vaihdella yksitt¨aisen maan sis¨aisen kulttuurien v¨alill¨a. My¨os Hofsteden kulttuurimallin ajantasaisuudesta
on her¨annyt kritiikki¨a. Tutkimus toteutettiin 1967–1973 v¨alisen¨a aikana, jonka j¨alkeen
maailma on selv¨asti muuttunut. McSweeney (2002) toteaa yleisesti, ett¨a Hofstede ei ole
ottanut tutkimuksessaan huomioon kaikkia mahdollisia n¨ak¨okulmia, vaan tulokset ovat
hyvin rajatut. McSweeney esitt¨a¨a muun muassa v¨aitteen, ett¨a pelk¨ast¨a¨an IBM:n ty¨ontekij¨oiden avulla ei voida tutkia kokonaisen kulttuurin sis¨aisi¨a ulottuvuuksia, kuten Hofstede
on tutkimuksessaan tehnyt.
Seuraavassa luvussa siirryt¨a¨an tarkastelemaan k¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun periaatteita, ensin yleisell¨a tasolla ja my¨ohemmin ottaen tarkasteluun mukaan t¨ass¨a kandidaatinty¨oss¨a oleellisen kulttuurien n¨ak¨okulman.
9
3
Kulttuurit huomioiva k¨
aytt¨
aj¨
akeskeinen suunnittelu
T¨ass¨a luvussa k¨asitell¨a¨an tarkemmin kulttuurit huomioivan k¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun keskeisi¨a piirteit¨a ja periaatteita. Aluksi m¨aa¨ritell¨aa¨n, mit¨a k¨aytt¨aj¨akeskeisell¨a suunnittelulla tarkoitetaan, josta siirryt¨a¨an k¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun prosessin avulla
kulttuurien huomioimiseen osana suunnitteluprosessia.
Jotta kykenemme ymm¨art¨am¨a¨an aihetta syvemmin, tulee meid¨an aluksi pureutua k¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun m¨a¨aritelm¨a¨an ja tarkastella, mit¨a k¨aytt¨aj¨akeskeisell¨a suunnittelulla tarkoitetaan. T¨am¨an j¨alkeen olemme valmiit lis¨a¨am¨a¨an m¨a¨aritelm¨a¨an mukaan kulttuureiden huomionnin. Erityisesti mobiililaitteiden k¨aytt¨oliittym¨asuunnittelussa k¨aytt¨aj¨akeskeinen ajattelu on hyvin olennaista, sill¨a k¨aytt¨aj¨aryhm¨at ovat hyvin monipuoliset ja
itse laitteita rajoittavat muun muassa niiden pieni koko.
K¨aytt¨aj¨akeskeinen suunnittelu voidaan m¨a¨aritell¨a seuraavasti: ”K¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun prosessin l¨aht¨okohtana ovat ihmiset, jotka tulevat k¨aytt¨am¨a¨an tuotetta. K¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun prosessit keskittyv¨at k¨aytt¨ajiin suunnittelun, mallintamisen ja
tuotekehityksen aikana.”(Usability Professionals’ Association, 2012). M¨a¨aritelm¨ass¨a mainitusta prosessista on kehitetty k¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun vaiheita kuvaava prosessikaavio, joka l¨oytyy kuvasta 2.
Kuva 2: K¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun vaiheet. (Finnish Standards Association SFS,
2010, s. 11)
K¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun prosessi jaetaan viiteen eri vaiheeseen. Prosessi l¨ahtee
liikkeelle k¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun tarpeen tunnistamisesta. Tarpeen tunnistuksen
j¨alkeen tulee m¨a¨aritell¨a tuotteen k¨aytt¨okonteksti, eli millaiseen ymp¨arist¨o¨on ja k¨aytt¨oti10
lanteisiin kehitett¨av¨a tuote on tarkoitettu. T¨ast¨a siirryt¨aa¨n m¨aa¨ritt¨am¨aa¨n k¨aytt¨ajien ja
organisaation asettamia rajoitteita ja vaatimuksia tuotteelle. Nelj¨anness¨a vaiheessa tuotetaan suunnitteluratkaisuja olemassa olevien menetelmien avulla. Prototyyppien k¨aytt¨o on
yksi hyvin yleinen menetelm¨a suunnitteluratkaisuiden tuottamiseen. Viimeisess¨a vaiheessa suunnitelma arvioidaan kriittisesti vaatimusten suhteen. Arviointia tulisi mielell¨aa¨n
suorittaa oikeassa k¨aytt¨oymp¨arist¨oss¨a, jolloin saadaan realistisia tuloksia arvioitavasta
kohteesta. Arviointia olisi hyv¨a toteuttaa kuitenkin my¨os kaikissa aiemmissa suunnitteluprosessin vaiheissa. Mik¨ali viimeisess¨a vaiheessa todetaan, ett¨a j¨arjestelm¨a tai kehitett¨av¨a
tuote vastaa sille asetettuja vaatimuksia, tuote voidaan julkaista. Mik¨ali vaatimukset eiv¨at
t¨ayty, siirryt¨a¨an takaisin prosessin toiseen vaiheeseen. N¨ain edet¨a¨an iteratiivisesti kunnes j¨arjestelm¨a vastaa sille asetettuja vaatimuksia (Usability Professionals’ Association,
2012).
Prosessin kahdessa vaiheessa, toisessa ja kolmannessa, tulee kulttuureihin liittyvi¨a erityispiirteit¨a huomioitua. Prosessin toisessa vaiheessa pyrit¨a¨an tunnistamaan ja m¨a¨aritt¨am¨aa¨n ihmiset ja erityisesti se, millaisessa ymp¨arist¨oss¨a j¨arjestelm¨aa¨ tullaan k¨aytt¨am¨aa¨n.
T¨ass¨a vaiheessa kulttuureja ja niiden tuomia erityispiirteit¨a voidaan huolellisesti toteutetussa suunnittelussa ottaa huomioon. Erityisesti k¨aytt¨oymp¨arist¨on tarkasteluun tulee
kiinnitt¨a¨a huomiota. Kuten aiemmin t¨ass¨a kandidaatinty¨oss¨a on todettu, ymp¨arist¨otekij¨at vaikuttavat ihmisten k¨aytt¨otottumuksiin. My¨os Hofsteden kulttuuriulottuvuudet
voivat auttaa suunnittelijoita huomioimaan ja ymm¨art¨am¨a¨an eri kulttuurien tuomia erityispiirteit¨a k¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun prosessissa, sill¨a k¨aytt¨oymp¨arist¨ot vaihtelevat
kulttuureittain, aivan kuten Hofsteden tutkimus osoitti.
K¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnitteluprosessin kolmannessa vaiheessa tarkastellaan itse k¨aytt¨ajien ja organisaation tuomia vaatimuksia. T¨ass¨a vaiheessa perehdyt¨a¨an k¨aytt¨oymp¨arist¨on
tarkastelun j¨alkeen tarkemmin eri k¨aytt¨ajiin ja k¨aytt¨aj¨aryhmiin. Kulttuurit voidaan ottaa tarkemmin esiin yksil¨oiden kannalta. Muun muassa sosiaalisten luokkien sek¨a k¨aytt¨ajien i¨an tuomien rajoitteiden huomioiminen on ensiarvoisen t¨arke¨aa¨, jotta j¨arjestelm¨ast¨a
saadaan mahdollisimman toimiva. N¨aihin kahteen kulttuurien sis¨all¨a vaikuttavaan erityisryhm¨aa¨n ja heid¨an luomiin tarpeisiin perehdyt¨aa¨n tarkemmin nelj¨anness¨a luvussa.
Mobiililaitteiden kehityksen ja kustannusten laskun my¨ot¨a, ne ovat yleistyneet ymp¨ari
maailmaa, my¨os v¨ahemm¨an kehittyneiss¨a maissa. N¨ain ollen k¨aytt¨aj¨akeskeisess¨a suunnittelussa on t¨arke¨a¨a ottaa huomioon kulttuureiden tuomia haasteita.
Kulttuurit huomioivaa k¨aytt¨aj¨akeskeist¨a suunnittelua voidaan siis l¨ahesty¨a kehitysprosessin eri vaiheiden kautta. Pelkk¨a kulttuurien huomioiminen ei riit¨a, vaan tueksi on
otettava erilaisia validointi- ja hyv¨aksymismenettelyj¨a. K¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnittelun
nelj¨anness¨a vaiheessa suunnitteluratkaisuiden pohjalla voidaan k¨aytt¨a¨a ennalta hyv¨aksi todettuja menetelmi¨a, jotka ottavat huomioon kulttuureja. K¨aytt¨ajien mukaanotto on
yksi hyv¨aksi todettu keino saada tuotteen suunnitteluun monipuolisia n¨ak¨okulmia. Vii11
meist¨aa¨n prosessin viimeisess¨a vaiheessa arvioinnin tukena on hy¨odynnett¨av¨a tunnettua
tietoa kulttuurien tuomista eroista.
Ehk¨a yksi merkitt¨avimmist¨a kulttuurillisia eroja aiheuttavista tekij¨oist¨a ymp¨ari maailmaa on teknologiakehityksen vaiheet ja niiden v¨aliset erot (Blom et al., 2005). Hyvin
tiedet¨a¨an, ett¨a l¨ansimaissa on oltu teknologiakehityksen edell¨ak¨avij¨oit¨a. Viime aikoina
mukaan kehitykseen ovat nousseet my¨os muun muassa Kiina ja Intia. N¨aiss¨a maissa ihmisten v¨alill¨a vallitsee kuitenkin paljon eroja, sill¨a suinkaan kaikki eiv¨at ole p¨a¨asseet
hy¨otym¨a¨an teknologian kehityksest¨a. Lukutaidottomuus ja ihmisten kouluttamattomuus
ovat osatekij¨oin¨a sille, miksi teknologioista saatava hy¨oty ei siirry kaikille tasapuolisesti
(Katre, 2010). Erot korostuvat entisest¨a¨an, mik¨ali maan teknologian kehitys ei ole samalla tasolla kuin nopeasti kehittyviss¨a maissa. Ongelmaksi muodostuu, kuinka suunnitella
tuotteita maailmanlaajuisesti siten, ett¨a ne olisivat mahdollisimman helposti lokalisoitavissa (Blom et al., 2005). Lokalisoinnilla tarkoitetaan ohjelmiston tai teknisen laitteen,
esimerkiksi mobiililaitteen, sopeuttamista teknisesti ja kielellisesti tietyss¨a kulttuurissa
el¨avi¨a ihmisi¨a varten.
Bourges-Waldegg ja Scrivener (1998) havaitsi tutkimuksessaan, ett¨a j¨arjestelmien suunnittelussa kulttuurien v¨aliset erot tulisi ottaa huomioon siin¨a, kuinka eri tavoin asioita
esitet¨a¨an tietyiss¨a kulttuureissa. K¨aytt¨aj¨akeskeisen suunnitteluprosessin kohdalla esiin
tullut k¨aytt¨oymp¨arist¨on k¨asite on mukana my¨os Bourges-Waldeggin ja Scrivenerin tutkimuksessa, jossa todetaan, ett¨a kahdesta eri kulttuurista olevat henkil¨ot eiv¨at v¨altt¨am¨att¨a ymm¨arr¨a esitetty¨a asiaa samalla tavoin yhdess¨a tietyss¨a k¨aytt¨oymp¨arist¨oss¨a. T¨am¨a
aiheuttaa huomattavan paljon haasteita kulttuureiden huomioimiselle, sill¨a k¨aytt¨oymp¨arist¨oj¨a ja eri kulttuureja on maailmassa lukuisia.
Ty¨on seuraavassa luvussa syvennyt¨a¨an tarkastelemaan toteutettuja tutkimuksia kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelusta. Luvussa k¨asitell¨a¨an aluksi yleisell¨a tasolla tehdyn tutkimuksen tuloksia siit¨a, kuinka kulttuurit vaikuttavat kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨o¨on
ymp¨ari maailmaa. T¨am¨an j¨alkeen esitell¨a¨an viel¨a tutkimuksista saatujen tulosten perusteella sosiaalisten luokkien ja i¨an vaikutusta kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨o¨on, samalla tarjoten tutkimustulosten mukaisia suunnitteluohjeita. Ty¨on viidenness¨a luvussa
tarkastellaan t¨am¨an hetken suosituimpien mobiilik¨aytt¨oj¨arjestelm¨avalmistajien sovelluskehitysohjeistuksia ja kuinka niiss¨a on kehotettu huomioimaan kulttuureja sovelluksia
kehitett¨aess¨a.
12
4
Kulttuurien huomioiminen kosketusk¨
aytto
¨liittymien
suunnittelussa
Kosketusk¨aytt¨oliittym¨all¨a ohjattavien mobiililaitteiden kysynt¨a on kasvanut niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon eri kulttuurien asettamat vaatimukset ja rajoitteet. T¨ass¨a luvussa k¨asitell¨a¨an, kuinka kulttuureja tulisi ottaa
huomioon mobiililaitteiden kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelussa. N¨ak¨okulmaa on laajennettu, siten ett¨a kulttuurien tarkastelussa otetaan huomioon my¨os k¨aytt¨ajien ik¨a sek¨a
sosiaaliset luokat.
4.1
International Usability Partnersin tutkimus
Kuten aiemmin t¨ass¨a kandidaatinty¨oss¨a on k¨aynyt ilmi, toimintatavat ja tottumukset
vaihtelevat kulttuureittain. Kuinka ihmiset eri kulttuureista toteuttavat kosketusk¨aytt¨oliittymien ohjaamiseen tarvittavia eleit¨a ja onko n¨aiden eleiden v¨alill¨a eroa kulttuureittain? IUP:n (International Usability Partners) tutkimuksen tulokset tarjoavat suunnittelijoille ohjeita kulttuurit huomioivaan k¨aytt¨aj¨akeskeiseen suunnitteluun.
IUP:n tutkimuksessa yhdeks¨ast¨a eri maasta yhteens¨a 340 henkil¨o¨a osallistui kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨o¨a tutkivaan testiin (Mauney et al., 2010). Testiss¨a k¨aytt¨aj¨at suorittivat 28 erilaista kosketusk¨aytt¨oliittymien ohjaamiseen liittyv¨a¨a toimenpidett¨a, kuten
esimerkiksi kopiointi, liitt¨aminen, suurentaminen, pienent¨aminen ja ruudun vieritt¨aminen. Testihenkil¨on suorittamat eleet tallennettiin ja tilastoitiin. Testihenkil¨ot olivat i¨alt¨a¨an 20–60-vuotiaita miehi¨a ja naisia, joille tietokoneen k¨aytt¨o oli ennest¨a¨an tuttua. Noin
puolella testihenkil¨oist¨a oli aikaisempaa kokemusta kosketusk¨aytt¨oisist¨a laitteista. Vaikka
tutkimuksen tuloksia k¨asitell¨a¨an edelleen, antoi IUP:n ryhm¨a alustavia tuloksia tekemist¨a¨an havainnoista.
Mauney et al. (2010) tutkimuksessa ilmeni, ettei kulttuureiden v¨alill¨a ole havaittavissa
suurta eroa siin¨a, kuinka henkil¨ot k¨aytt¨av¨at kosketusk¨aytt¨oliittymi¨a. Testihenkil¨ot loivat halutuille toiminnoille hyvin samankaltaisia eleit¨a. Merkitt¨av¨an¨a poikkeuksena kuitenkin ilmeni, ett¨a kiinalaiset testihenkil¨ot k¨ayttiv¨at selv¨asti enemm¨an symbolisia eleit¨a
(esimerkiksi kirjaimia, kysymysmerkkej¨a, oikeinmerkkej¨a) toteuttaessaan annettuja toimintoja. Toisena havaintona tutkimusryhm¨a sai selville, ett¨a aikaisempi kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨okokemus vaikuttaa suoritettuihin toimintoihin, etenkin edelliselle ja
seuraavalle sivulle siirrytt¨aess¨a sek¨a alas ett¨a yl¨os vierityksess¨a. Esimerkiksi alas vierityksess¨a 70 prosenttia osallistujista, jotka omistivat aiemmin kosketusk¨aytt¨oliittym¨all¨a
ohjattavan laitteen, vetiv¨at n¨ayt¨oll¨a sormea yl¨osp¨ain. Tutkimus ei silt¨a osaa tarjonnut
sit¨a arvokasta tietoa, kuinka luonnollisia suoritettavat toimenpiteet ovat, vaan osa niist¨a
perustuu aiemmin sis¨aistettyyn toimintamalliin.
13
Kulttuurista riippumatta testiin osallistuneet henkil¨ot pyrkiv¨at etsim¨aa¨n apuvalikkoa tilanteissa, joissa he eiv¨at l¨oyt¨aneet suoritettavalle toimenpiteelle luonnollista elett¨a. Apuvalikko pyrittiin saamaan esille napauttamalla n¨aytt¨oa¨. Kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelijoita neuvotaan sis¨allytt¨am¨a¨an k¨aytt¨aj¨alle mahdollisuus p¨a¨ast¨a valikkoon etsim¨a¨an
lis¨aohjeita kulttuurista riippumatta (Mauney et al., 2010). Viimeisen¨a havaintona tutkimusryhm¨a nime¨a¨a suoran k¨asittelyn (direct manipulation) toimenpiteiden olevan yksimielisemmin hyv¨aksyttyj¨a kuin symbolisten eleiden kautta suoritettavien toimenpiteiden.
Suoran k¨asittelyn toimenpiteill¨a tarkoitetaan esimerkiksi liikkumista, kohteiden raahaamista ja napauttamista. Vastaavasti symboliset eleet eiv¨at v¨altt¨am¨att¨a ole eri k¨aytt¨ajien
v¨alill¨a samoja, jolloin niiden kohdalla yleismaailmallisten eleiden luonti on hankalaa.
Vaikka IUP:n tutkimustulosten k¨asittely on edelleen kesken, voidaan tutkimustulosten
perusteella nimet¨a alustavia ohjeita kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelijoille. Suuri osa
kosketusk¨aytt¨oliittym¨an ohjaamiseen k¨aytett¨avist¨a eleist¨a on yhten¨aisi¨a eri kulttuurien
v¨alill¨a. Aiemmat k¨aytt¨okokemukset kosketusk¨aytt¨oliittymist¨a sek¨a perinteisemmist¨a tietokoneista antavat k¨aytt¨ajille valmiuksia k¨aytt¨aa¨ mobiililaitteita yhtenev¨asti. Suunnittelijoiden olisi hyv¨a ottaa huomioon, kuinka k¨aytt¨oliittymi¨a ohjataan ennest¨a¨an laajalti
k¨aytetyiss¨a p¨oyt¨atietokoneissa ja hy¨odynt¨aa¨ niiden k¨aytt¨otapoja kosketusk¨aytt¨oliittymiss¨a. T¨all¨a tavoin voidaan v¨altt¨a¨a ep¨aloogisia toimintoja ja nopeuttaa k¨aytt¨aj¨an oppimista uusilla laitteilla. Lis¨aksi tutkimuksesta ilmeni, ett¨a k¨aytt¨ajille tulee tarjota tarpeen
vaatiessa opastusta laitteen k¨ayt¨ost¨a. Samaisen huomion on tehnyt my¨os Nielsen (2005)
nimetess¨a¨an k¨aytt¨aj¨alle tarjottavan avun yhdeksi kymmenest¨a heuristiikastaan.
Kyseisess¨a Mauney et al. (2010) toteuttamassa tutkimuksessa ei huomioitu k¨aytt¨ajien
i¨an ja sosiaalisen luokan vaikutuksia lopputulokseen. Kahdessa seuraavassa alaluvussa
k¨asitell¨a¨an n¨aiden kulttuurillisten tekij¨oiden vaikutusta k¨aytt¨aj¨akeskeiseen suunnitteluun
mobiililaitteilla.
4.2
Sosiaalisten luokkien huomioiminen
Mobiililaitteet ovat levinneet laajalti etenkin kehittyneiss¨a teollisuusmaissa, mutta jatkossa mobiililaitteet tulevat yleistym¨a¨an entisest¨a¨an my¨os v¨ahemm¨an kehittyneiss¨a maissa.
Uusille markkinoille levitt¨aydytt¨aess¨a on otettava huomioon paikallisen v¨aest¨on tottumusten mahdolliset eroavaisuudet kehittyneiden l¨ansimaisten kulttuurien tottumuksiin.
Katre (2010) esittelee tutkimuksessaan osittain luku- ja kirjoitustaitoisten sek¨a kokonaan
luku- ja kirjoitustaidottomien ihmisten ¨alypuhelinten k¨ayt¨on eroja Intiassa. Tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan kosketusk¨aytt¨oliittym¨all¨a ohjattavien laitteiden k¨aytt¨oa¨
peukalon avulla. Katren olettamuksen mukaan v¨ah¨aisen kirjoitustaidon omaavien ihmisten olisi helpompi k¨aytt¨a¨a kosketusk¨aytt¨oisi¨a laitteita peukalon kuin piirtimen (stylus)
avulla. Piirtimen k¨aytt¨o vaatii enemm¨an motorisia taitoja sek¨a silm¨an ja k¨aden koor14
dinaation kehittyneisyytt¨a kuin sormien k¨aytt¨o. N¨ait¨a ominaisuuksia ei ole kehittynyt
kouluttamattomalle v¨aest¨olle.
Katre (2010) tutkimus osoittaa olettamuksen olleen oikea. Piirtimen avulla suoritetuissa
teht¨aviss¨a ilmeni huomattavasti enemm¨an virheit¨a, etenkin osittain tai kokonaan lukuja kirjoitustaidottomien testihenkil¨oiden kohdalla. Peukalon k¨aytt¨o oli heille sen sijaan
v¨ahemm¨an virhealtista. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella Katre ehdottaa kulttuurit huomioivalle suunnittelulle suosituksiksi seuraavia toimenpiteit¨a:
1. Peukalonp¨aa¨n muodosta johtuen k¨aytettyjen symbolien ja ikonien tulisi olla muodoltaan leveyssuunnassa pidennettyj¨a. Oikeak¨atisten peukalon oikea yl¨areuna osuu
herkemmin ruudulle, jolloin kosketusalueesta muodostuu leveyssuunnassa laajentunut ellipsi. K¨aytt¨aj¨a osuu haluamaansa kohteeseen tarkemmin, mik¨ali kohteen reagoimisalue on muodoltaan py¨oristetty sek¨a laajempi leveyssuunnassa. Lis¨aksi tutkimuksessa todetaan, ett¨a kaarevat liikeradat ovat peukalolle luonnollisempia kuin
suorat liikeradat. T¨ast¨a johtuen k¨aytt¨oliittym¨an tulisi reagoida sivuttaisliikkeess¨a
my¨os kaareviin liikeratoihin.
2. Symbolien ja ikonien koiden tulisi olla kohdemarkkina-alueestaan riippuen mukautettavia. Ihmisten keskipituudet vaihtelevat laajalti ymp¨ari maailmaa. Esimerkiksi
Suomessa miehen keskipituus on 178,4 senttimetri¨a (Peltonen et al., 2008, s. 659),
kun taas Intiassa vastaava keskipituus on vain 164,5 senttimetri¨a (Raaj, 2008).
K¨ammenen koko ja peukalon pituus riippuvat ihmisen pituudesta. Eroista johtuen
kosketusk¨aytt¨oliittym¨ass¨a k¨aytettyjen kohteiden koot tulisi olla mukautettavissa lokalisoidusti. Samoin k¨aytt¨oliittym¨an pohjaratkaisu tulisi olla oikea- ja vasenk¨atisille
mukautettavissa.
3. Kuten symbolien ja ikonien koot, my¨os laitteen n¨ayt¨on koko tulisi olla markkinaalueestaan riippuvainen. T¨all¨oin varmistetaan, ett¨a kosketusk¨aytt¨oliittym¨an reagointialue on k¨aytett¨aviss¨a k¨ammenen ja peukalon koosta riippumatta.
Katren (2010) tutkimuksen tulokset tarjoavat enemm¨an ohjeita kosketusk¨aytt¨oliittymien
suunnitteluun laitteiden fyysisen koon n¨ak¨okulmasta kuin siit¨a, miten k¨aytt¨aj¨an ja laitteen v¨alinen kommunikaatio toteutetaan sovellusten avulla. T¨am¨akin n¨ak¨okulma on syyt¨a
ottaa huomioon mobiililaitteita suunniteltaessa, sill¨a laitteen fyysinen tuntuma vaikuttaa
ihmisten ostop¨a¨at¨oksiin.
Koulutustason lis¨aksi k¨aytt¨aj¨an i¨all¨a on merkityst¨a laitteiden k¨ayt¨on kannalta. Kaksi aiemmin l¨apik¨ayty¨a tutkimusta ei ole ottanut kantaa siihen, kuinka ihmisen ik¨a vaikuttaa
kosketusk¨aytt¨oliittym¨an opittavuuteen ja sen k¨aytt¨o¨on. Seuraavassa alaluvussa k¨asitell¨a¨an, kuinka ik¨a on mahdollista huomioida mobiililaitteiden suunnittelussa.
15
4.3
I¨
an vaikutusten huomioiminen
Kosketusk¨aytt¨oliittym¨at ovat yleistyneet arkip¨aiv¨aisiin laitteisiin, kuten pankki-, lippu ja
myyntiautomaatteihin (Tsai ja Lee, 2009). Henkil¨oiden ik¨a vaikuttaa muun muassa kosketusk¨aytt¨oliittym¨an k¨ayt¨on opetteluun, k¨aytt¨otarkoituksiin sek¨a k¨aytt¨otapoihin. Etenkin
vanhemmille sukupolville kosketusk¨aytt¨oliittym¨at ovat ennest¨a¨an tuntemattomia, jolloin
niiden vajavainen suunnittelu aiheuttaa k¨ayt¨on kannalta ongelmia. Nuorten, alle kouluik¨aisten henkil¨oiden oppimiskyvyt tulisi lis¨aksi huomioida mobiililaitteiden kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelussa.
Yleisesti tiedostetaan, ett¨a varttuneemmat ihmiset oppivat k¨aytt¨am¨a¨an uutta teknologiaa
hitaammin kuin nuoret. Tsai ja Lee (2009) toteavat tutkimuksensa kirjallisuustarkastelun
pohjalta, ett¨a laitteiden pienentyess¨a varttuneiden ihmisten on entist¨a vaikeampi havaita ja reagoida k¨aytt¨oliittym¨an sy¨otteisiin ja tulosteisiin. Tsain ja Leen tutkimuksessa
tarkasteltiin ikonien kautta tarjottavan palautteen hy¨odyllisyytt¨a pieniss¨a kosketusk¨aytt¨oisiss¨a laitteissa. Tutkimus osoittaa, ett¨a ikonit ja kuvat sopivat varttuneemmille k¨aytt¨ajille k¨aytt¨oliittym¨an ohjaamiseen. Tutkimuksessa ilmeni lis¨aksi, ett¨a varttuneemmat
k¨aytt¨aj¨at tarvitsevat enemm¨an vuorovaikutusvaiheita toimintojen toteuttamiseen, kuin
muiden ik¨aryhmien edustajat. Jin et al. (2007) mukaan i¨alt¨a¨an varttuneemmilla k¨aytt¨ajill¨a reaktioajat lyheniv¨at, kun kosketusk¨aytt¨oliittym¨an painikkeet olivat riitt¨av¨an suuria.
Ideaalinen painikkeen koko (leveys ja korkeus) on tutkimuksen mukaan 19,05 millimetri¨a ja painikkeiden v¨alinen et¨aisyys toisistaan 6,35 millimetri¨a. Painikkeiden et¨aisyyksien
kasvaessa reaktioajat kuitenkin piteniv¨at. Ehdotukset ovat linjassa edellisess¨a alaluvussa k¨asiteltyjen sosiaalisten luokkien ja ihmisten koon vaikutuksen huomioon ottamisessa
mobiililaitteiden kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnitteluun.
Kosketusk¨aytt¨oliittymill¨a toimivat laitteet sopivat my¨os varhaisen opetuksen k¨aytt¨otarkoituksiin. T¨am¨a tarkoittaa, ett¨a laitevalmistajien olisi hyv¨a ottaa suunnittelussa huomioon nuoret, mahdollisesti alle kouluik¨aiset k¨aytt¨aj¨at. Nuoret k¨aytt¨aj¨at asettavat kuitenkin haasteita suunnittelulle. Heid¨an kohdallaan on otettava huomioon k¨aytt¨oliittym¨an
kielellisi¨a valintoja kuten, kuinka kielellisesti ohjeistetaan ja ilmaistaan tietyt toimenpiteet. Positiivisena puolena McKnight ja Fitton (2010) toteaa nuorten ker¨a¨av¨an kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨o¨on liittyv¨a¨a termist¨o¨a perinteisten p¨oyt¨atietokoneiden k¨ayt¨on
kautta, mik¨a osaltaan helpottaa suunnitteluty¨ot¨a.
On selv¨aa¨, ett¨a nuoret oppivat k¨aytt¨am¨aa¨n uusia laitteita nopeammin kuin varttuneet
henkil¨ot, mutta silti n¨aiden kahden ryhm¨an v¨alill¨a vallitsee yht¨al¨aisyyksi¨a, joita voidaan
huomioida kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelussa.
Tutkimuksessaan McKnight ja Fitton (2010) havaitsi nuorten k¨aytt¨ajien ajoittain koskettavan laitteen ruutua tahattomasti, mik¨a johti virheellisiin toimintoihin. McKnight
ja Fitton (2010) mukaan t¨am¨a johtuu siit¨a, ett¨a etenk¨a¨an nuorille lapsille ei ole ehtinyt
16
kehitty¨a tarkkaa liikkeen motoriikkaa. Sama ongelma havaitaan my¨os varttuneiden ihmisten kohdalla, kun vanhentuessaan heid¨an refleksit hidastuvat ja liikkeen motoriikka
heikkenee. K¨aytt¨oliittym¨an tulisi kyet¨a huomioimaan virheellist¨a k¨aytt¨oa¨ mahdollisimman hyvin.
Tutkimusten perusteella voidaan todeta, ett¨a pienikokoisten kosketusk¨aytt¨oisten mobiililaitteiden yleistyess¨a niin p¨aivitt¨aisess¨a kuin viihdek¨ayt¨oss¨akin, joudutaan niiden suunnittelussa ottamaan huomioon sek¨a varttuneiden ett¨a nuorten k¨aytt¨ajien luomat erityistarpeet. Etenkin tulevaisuudessa ihmisten keski-i¨an noustessa ja teknologian kehittyess¨a
on tarvetta pohtia monien arkisten toimenpiteiden suoritusta varttuneiden, teknologiaan
tottumattomien k¨aytt¨ajien n¨ak¨okulmasta. Sama p¨atee my¨os nuoriin k¨aytt¨ajiin. Heid¨an
kohdallaan on huomioitava osittain samoja rajoitteita kuin varttuneempien k¨aytt¨ajien
kohdalla, mutta ennen kaikkea kielellisiin valintoihin liittyvi¨a seikkoja (McKnight ja Fitton, 2010). Jin et al. (2007) tutkimuksessa lis¨aksi todetaan, ett¨a my¨os nuorten k¨aytt¨ajien
kohdalla kosketusk¨aytt¨oliittymien painikkeiden v¨alisten et¨aisyyksien kasvaessa reaktioajat pitenev¨at. Yht¨al¨aisyydet n¨aiden kahden erityisk¨aytt¨aj¨aryhm¨an v¨alill¨a helpottavat
suunnittelijoiden ty¨ot¨a.
Seuraavassa luvussa pureudutaan viel¨a t¨am¨an hetken suosituimpien mobiililaitteiden
k¨aytt¨oj¨arjestelm¨avalmistajien antamiin sovelluskehitysohjeistuksiin ja kuinka niiss¨a ohjeistetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan mobiilisovellusten k¨aytt¨oliittymi¨a. Samalla
sovelluskehitysohjeistuksien tarjoamaa tietoa heijastellaan t¨ass¨a luvussa esiteltyihin teoreettisiin ohjeistuksiin.
5
Mobiilisovellusten k¨
aytt¨
oliittym¨
asuunnittelu
T¨am¨an hetken suosituimpiin mobiililaitteiden k¨aytt¨oj¨arjestelmiin luetaan Applen tarjoama iOS- sek¨a Googlen lanseeraama Android-k¨aytt¨oj¨arjestelm¨a. N¨am¨a kaksi yhteens¨a kattavat suurimman osan kaikista markkinoilla olevista mobiililaitteiden k¨aytt¨oj¨arjestelmist¨a
(Gartner Inc, 2012). T¨ass¨a alaluvussa tarkastellaan sek¨a Applen ett¨a Googlen tarjoamien
sovelluskehitysohjeistusten perusteella, kuinka kulttuurit tulisi ottaa huomioon mobiiliohjelmistojen k¨aytt¨oliittym¨asuunnittelussa. Lis¨aksi huomioidaan viime aikoina nousua tehneen Microsoftin Windows Phone -mobiilik¨aytt¨oj¨arjestelm¨an sovelluskehitysohjeistuksen
tarjoamaa tietoa kuvakkeiden koosta.
Apple tunnetaan erityisesti sen tarjoamien ohjelmistojen ja sovellusten helppok¨aytt¨oisyydest¨a, vaikka Applen iOS-k¨aytt¨oj¨arjestelm¨alle voi kuka tahansa kehitt¨a¨a oman sovelluksensa. Jotta Applen sovelluskaupan, AppStoren, kautta saatavat ohjelmat ja sovellukset
olisivat helppok¨aytt¨oisi¨a, tulee Applen tarjota kehitt¨ajille selke¨a ohjeistus ja kriteerist¨o,
kuinka helppok¨aytt¨oisi¨a ja Applen n¨ak¨oisi¨a sovelluksia kehitet¨a¨an. T¨ass¨a alaluvussa tar-
17
kastellaan, ottaako Applen ja Googlen tarjoamat kehitt¨aj¨aohjeet huomioon eri kulttuurien
tuomia erityispiirteit¨a.
Applen kehitt¨aj¨aohjeiden alussa nimet¨a¨an eleet (gestures), joiden avulla iOS-laitteita ohjataan (Apple Inc, 2012, s. 11-12). N¨am¨a eleet, kuten esimerkiksi painallus, raahaus ja
vieritys, ovat yht¨al¨aisi¨a aikaisemmin esitellyn IUP:n tutkimuksen mukaisten yleisimpien
eleiden kanssa. Eleist¨a on kehittynyt l¨ahes standardin omaisia ja niit¨a noudattamalla voidaan varmistaa, ett¨a ihmiset osaavat k¨aytt¨a¨a laitetta ja sen sovelluksia. Vaikka IUP:n
tutkimus osoittaa, ett¨a k¨aytt¨aj¨at tarvitsevat ohjeistusta kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨ayt¨oss¨a, Applen kehitt¨aj¨aohjeissa todetaan, ett¨a k¨aytt¨ajille tarjottava ohjeistus tulisi pit¨aa¨
minimaalisena, sill¨a Applen sovellukset ovat niin helposti opittavissa. Samalla todetaan,
ett¨a ohjeistukseen tutustuminen vie k¨aytt¨aj¨alt¨a turhaan aikaa ja lis¨aksi se k¨aytt¨a¨a tilaa n¨ayt¨olt¨a. Nielsen (2005) heuristiikoissa kuitenkin painotetaan k¨aytt¨aj¨alle tarjottavan
ohjeistuksen merkityst¨a.
Kehitt¨aj¨aohjeissa neuvotaan sovelluskehitt¨aj¨a¨a varmistamaan, ett¨a terminologia ja esimerkiksi ikonit vastaavat ja tarkoittavat aina samaa asiaa kulttuureista riippumatta
(Apple Inc, 2012, s. 166). T¨am¨a ohje ottaa hyvin kantaa siihen, ett¨a sovellusta suunniteltaessa sen osat tulisi olla kaikkialla ymm¨arrett¨aviss¨a samalla tavalla. Ohje ei kuitenkaan ole aukoton. Ohjeistuksessa neuvotaan esimerkiksi kansioiden k¨aytt¨o¨a, mutta
kaikissa kulttuureissa ruudulla n¨akyv¨a kansioi ei tarkoita automaattisesti sit¨a, ett¨a kansioita voi t¨aytt¨a¨a laitteesta l¨oytyvill¨a sovelluksilla tai tiedostoilla. Ohjeissa sovellusikonin
kooksi suositellaan 114x114 pikseli¨a, mik¨a vastaa 8,79 millimetrin leveytt¨a ja korkeutta uusimmassa iPhone-mallissa. Ikonin suosituskoko on edellisess¨a alaluvussa esitelty¨a
varttuneemmille k¨aytt¨ajille tarkoitettua ohjekokoa yli puolet pienempi, jolloin iPhonen
kohdalla voidaan todeta, ett¨a ohjeistus ei suosi varttuneempia k¨aytt¨aji¨a.
IUP:n tutkimuksen yhteydess¨a esitelty suoraan k¨asittelyyn (direct manipulation) otetaan kantaan my¨os Applen suunnitteluohjeissa (Apple Inc, 2012). Ohjeissa todetaan, ett¨a k¨aytt¨aj¨at haluavat mieluummin k¨aytt¨a¨a sormiaan k¨aytt¨oliittym¨an k¨ayt¨oss¨a hiiren tai
kosketuskyn¨an sijaan. Sosiaalisten luokkien huomioimisen yhteydess¨a, t¨am¨an todettiin
sopivan my¨os osittain tai kokonaan kirjoitustaidottomille henkil¨oille, sill¨a heille sormien
(esimerkiksi peukalon) k¨aytt¨o on luontevampi tapa k¨aytt¨a¨a kosketusk¨aytt¨oliittymi¨a.
Googlen Android-k¨aytt¨oj¨arjestelm¨an saavutettavuusohjeistuksessa otetaan kantaa eri
k¨aytt¨aj¨aryhmien huomioimiseen muun muassa visuaalisten, fyysisten kun ik¨aa¨n liittyvien
rajoitteiden kautta (Android Open Source Project, 2012). Android-k¨aytt¨oj¨arjestelm¨all¨a
varustettuja mobiililaitteita valmistavat useat eri valmistajat, toisin kuin Applen tapauksessa. Useissa Android-laitteissa suoran k¨asittelyn lis¨aksi tarjotaan k¨aytt¨aj¨alle mahdollisuus muun muassa liikkua k¨aytt¨oliittym¨ass¨a ilman n¨ayt¨on kosketusta erilaisten nappien
tai ohjauspallon (trackball) avulla. Androidin kehitysohjeissa painotetaan n¨aiden apukeinojen hyv¨aksik¨aytt¨o¨a. Android tarjoaa lis¨aksi mahdollisuuden muun muassa tekstin
18
puheeksi muuttamiseen, joka mahdollistaa mobiililaitteen k¨ayt¨on esimerkiksi lukutaidottomille. Yleisin¨a ohjeina Android-sovellusten kehitykselle suositellaan valmiiden pohjien
(layout) k¨aytt¨oa¨, ohje-valikon mahdollisuutta hankalien kosketusk¨aytt¨oliittym¨ateht¨avien
kohdalla sek¨a takaisin-napin loogisen k¨ayt¨on mahdollistamista.
Android Open Source Project (2012) ikoniohjeistuksessa suositellaan k¨aytt¨am¨a¨an uusimmissa v¨ahint¨a¨an korkean n¨aytt¨otiheyden (high density screen) mobiililaitteissa sovellusikonin kokona 72x72 pikseli¨a. Samsung Galaxy S II puhelimessa t¨am¨a ikonin pikselikoko
vastaa 8,37 millimetrin leveytt¨a ja korkeutta. Sovelluksen k¨aynnistysikonin voidaan todeta olevan varttuneempien k¨aytt¨ajien suosituskokoon n¨ahden hieman pieni. On kuitenkin otettava huomioon, ett¨a Android-k¨aytt¨oj¨arjestelm¨all¨a varustettuja puhelimia valmistaa lukuisat eri laitevalmisajat, jolloin ohjeistus ei voi sopia kaikille puhelin- tai tablettietokonemalleille, sill¨a n¨aytt¨ojen koot sek¨a resoluutiot vaihtelevat laitevalmistajittain.
Microsoft tarjoaa Windows Phone -mobiilik¨aytt¨oj¨arjestelm¨alle kehitett¨avien sovellusten
avuksi oman ohjeistuksensa. Microsoftin ohjeistuksen mukaan sovellusikonin koko (pituus ja leveys) tulisi olla minimiss¨a¨an 7 millimetri¨a, mutta ohjeistus kannustaa k¨aytt¨am¨a¨an v¨ahint¨a¨an 9 millimetrin ikonikokoa (Microsoft Windows Phone, 2012). My¨os Windows Phonen kohdalla suosituskoko on varttuneemmille k¨aytt¨ajille suositeltavaa kokoa
huomattavasti pienempi, kuten muidenkin mobiilik¨aytt¨oj¨arjestelm¨avalmistajien kohdalla. Voidaan siis p¨a¨atell¨a, ett¨a yleisimmill¨a k¨aytt¨oj¨arjestelmill¨a varustettuja puhelimia ei
olla erityisesti suunniteltu varttuneempien k¨aytt¨ajien ehdoilla.
Miss¨aa¨n tarkastelussa olleessa kehitt¨aj¨aohjeistuksessa ei suoraan oteta kantaa kulttuurien
huomioimiseen k¨aytt¨oliittymien suunnittelussa, mutta v¨alillisesti kulttuurien tuomat lis¨apiirteet tuodaan esille. Yksiselitteisten ohjeiden tarjoaminen on vaikeaa, sill¨a kuten
aiemmin on todettu, k¨aytt¨otavat ja -tottumukset vaihtelevat suuresti ymp¨ari maailmaa.
Niin Applen, Googlen kuin Microsoftinkin yleisiss¨a k¨aytt¨oliittym¨alinjauksissa tarjotaan
kuitenkin kohtuullista tukea monille k¨aytt¨aj¨aryhmille. K¨aytt¨oj¨arjestelm¨avalmistajat ovat
mit¨a todenn¨ak¨oisimmin huomioineet kulttuureja luodessaan suunnittelun yleisohjeita.
6
Johtop¨
a¨
ato
¨kset
T¨am¨an kandidaatinty¨on tavoitteena oli selvitt¨a¨a kirjallisuutta hyv¨aksik¨aytt¨aen, kuinka
kulttuureja tulisi huomioida kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨aj¨akeskeisess¨a suunnittelussa
mobiililaitteilla. Lis¨aksi ty¨on keskeisiin tavoitteisiin kuului tarkastella nykyisten mobiililaitteiden k¨aytt¨oj¨arjestelm¨avalmistajien sovelluskehitysohjeistusta ja erityisesti, kuinka
kulttuureiden huomioiminen on tuotu n¨aiss¨a esille.
Ty¨oss¨a havaittiin, ett¨a suppean kulttuuri k¨asitteen kautta ei saada riitt¨av¨asti laaja-alaista
tutkimustietoa kulttuureiden huomioimisesta mobiililaitteilla. Kun tarkastelussa otetaan
19
huomioon vallitsevien koulutuserojen ja i¨an tuomat erityispiirteet, p¨aa¨st¨aa¨n l¨ahemm¨as
monikansallista ja laajalti toimivaa mobiilik¨aytt¨oliittym¨a¨a. Ty¨oss¨a k¨asiteltiin kolmea tutkimusta, joista ensimm¨aisess¨a tutkittiin yleisesti kulttuurien vaikutusta kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨aytt¨o¨on, toisessa sit¨a, miten suunnittelussa voidaan huomioida sosiaalisten
luokkien tuomia erityispiirteit¨a ja kolmannessa, miten k¨aytt¨aj¨an ik¨a olisi hyv¨a ottaa huomioon. N¨aiden kolmen tutkimuksen perusteella l¨oydettiin suuntaa antavia ohjeita kulttuurit huomioivaan kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnitteluun.
International Usability Partnersin tutkimus tarjosi selkeit¨a viitteit¨a siit¨a, ett¨a yleisimmiss¨a tapauksissa kulttuurillisia eroja mobiililaitteiden kosketusk¨aytt¨oliittymien k¨ayt¨oss¨a ei
ole, vaan suurin osa toteutettavista toimenpiteist¨a on yhtenevi¨a eri puolilla maailmaa.
Tulos on sin¨all¨a¨an yll¨att¨av¨a, sill¨a voisi helposti olettaa, ett¨a k¨aytt¨otavat poikkeavat kulttuureittain. Yksi syy v¨ah¨aiseen poikkeavuuteen on aikaisemmat k¨aytt¨okokemukset mobiililaitteista sek¨a p¨oyt¨a- ja kannettavista tietokoneista. K¨aytt¨oliittym¨amuutokset eiv¨at ole
olleet viimeisten vuosien aikana niin suuria, etteik¨o aikaisempia tottumuksia olisi voinut
hy¨odynt¨aa¨ uudempien k¨aytt¨oliittymien k¨ayt¨oss¨a.
Sosiaalisten luokkien tuomien erojen tarkastelu tarjosi tietoa siit¨a, kuinka suunnittelussa voidaan huomioida osittain tai kokonaan luku- ja kirjoitustaidottomia k¨aytt¨aji¨a. Mobiililaitteet tulevat yleistym¨a¨an entisest¨a¨an my¨os t¨ass¨a k¨aytt¨aj¨aryhm¨ass¨a ja siksi onkin
t¨arke¨a¨a huomioida heid¨an luomia erityistarpeitaan. Ilmeni, ett¨a peukalon k¨aytt¨o on osittain tai kokonaan luku- ja kirjoitustaidottomille k¨aytt¨ajille luontevampaa kuin piirtimen
k¨aytt¨o. Useita nykyisist¨a mobiililaitteista ohjataan k¨aden avulla. Lis¨aksi ty¨oss¨a ilmeni,
ett¨a ihmisten fyysiset koot vaihtelevat eri puolilla maailmaa, jolloin my¨os itse laitteiden
suunnittelussa on otettava huomioon ihmisten fyysiset rajoitteet.
I¨an tuomia rajoitteita tarkasteltiin t¨ass¨a kandidaatinty¨oss¨a sek¨a varttuneiden ett¨a nuorten
k¨aytt¨ajien n¨ak¨okulmasta. Varttuneet ihmiset ovat siin¨a mieless¨a poikkeuksellinen k¨aytt¨aj¨aryhm¨a, ett¨a heid¨an nuoruudessaan tekniikka ei tarjonnut nykyisen kaltaisia mahdollisuuksia, jolloin uusien teknologioiden opettelu on tapahtunut vasta varttuneemmalla
i¨all¨a. Toisin kuin nuorten ihmisten kohdalla, varttuneet ihmiset oppivat uusia asioita
hitaammin ja he tarvitsevat enemm¨an opastusta laitteiden k¨aytt¨o¨onotossa. T¨all¨oin yksinkertaisten ja suoraviivaisten k¨aytt¨oliittymien luominen on edellytys erityisesti i¨alt¨a¨an
varttuneempien k¨aytt¨ajien kohdalla. Kosketusk¨aytt¨oliittymien suunnittelussa on otettava
huomioon my¨os muun muassa kuvakkeiden ja ikonien koot, sill¨a esimerkiksi liian pienet
k¨aynnistysikonit voivat tuottaa ongelmia k¨aytt¨ajille. Ihanteelliseksi kooksi (pituus ja leveys) kuvakkeille on tutkimuksissa saatu 19,05 millimetri¨a. Nuorten henkil¨oiden kohdalla
etenkin kielellisten valintojen merkitys korostuu. Se miten jokin toiminto ilmaistaan, ei
ole v¨altt¨am¨att¨a i¨ast¨a riippuen kaikille k¨aytt¨ajille yhtenev¨a. Lis¨aksi sek¨a nuoret ett¨a varttuneemmat k¨aytt¨aj¨at saattavat painaa kosketusn¨aytt¨o¨a tahattomasti, mik¨a aiheuttaa virhetoimintoja. Hyv¨ass¨a kosketusk¨aytt¨oliittym¨ass¨a t¨am¨a ongelma tulisi ottaa huomioon.
20
Ty¨on toinen osakokonaisuus ja p¨aa¨tavoite toteutettiin tarkastelemalla Applen, Googlen
ja Microsoftin tarjoamia mobiililaitteiden sovelluskehitysohjeita. Kulttuureiden huomioimista on mobiilik¨aytt¨oj¨arjestelmien sovelluskehitysohjeistuksessa k¨asitelty niukasti. Suoria vastauksia siihen, kuinka kulttuureja tulisi huomioida ei l¨oytynyt. Tieto l¨oytyi hajanaisesti erin¨aisten yleisohjeiden joukosta. Selv¨asti oli havaittavissa, ett¨a yleisohjeiden
taustalla kulttuureja on huomioitu, sill¨a monet ohjeistukset olivat linjassa t¨ass¨a kandidaatinty¨oss¨a k¨asiteltyjen tutkimusten kanssa. Kuitenkin osassa ohjeistuksista ei olla otettu
huomioon kaikkia mahdollisia k¨aytt¨aji¨a, esimerkiksi suositeltavat ikonien koot ovat puolet
pienempi¨a, kuin varttuneemmille k¨aytt¨ajille suositellaan.
T¨at¨a kandidaatinty¨ot¨a voidaan pit¨a¨a kaiken kaikkiaan onnistuneena, sill¨a ty¨oss¨a l¨oydettiin vastauksia asetettuihin tutkimustavoitteisiin, vaikka IUP:n tutkimus antoikin tyhjent¨av¨a¨a tietoa siit¨a, ett¨a kulttuurillisia eroja ei ole havaittavissa kosketusk¨aytt¨oliittymien
k¨ayt¨oss¨a mobiililaitteilla. On kuitenkin syyt¨a huomioida, ett¨a kosketuksen avulla ohjattavat k¨aytt¨oliittym¨at tulevat varmasti muovautumaan jo l¨ahitulevaisuudessa uuteen muotoon kehittyv¨an teknologian my¨ot¨a. Tutkimusta tulisi jatkossa laajentaa ilman kosketusta
ohjattavien k¨aytt¨oliittymien suuntaan ja tarkastella, kuinka kulttuureilla on merkityst¨a
niiden k¨ayt¨oss¨a ja suunnittelussa.
21
L¨
ahteet
Android Open Source Project. Designin for accessibility, 2012. Saatavissa: http:
//developer.android.com/guide/practices/design/accessibility.html. Viitattu 04.04.2012.
Apple Inc.
iOS Human Interface Guidelines, 2012.
Saatavissa: https:
//developer.apple.com/library/ios/documentation/UserExperience/
Conceptual/MobileHIG/MobileHIG.pdf. Viitattu 01.04.2012.
Jan Blom, Jan Chipchase ja Jaakko Lehikoinen. Contextual and cultural challenges
for user mobility research. Commun. ACM, 48(7):37–41, hein¨akuu 2005. ISSN 00010782. doi: 10.1145/1070838.1070863. URL http://doi.acm.org/10.1145/1070838.
1070863.
Paula Bourges-Waldegg ja Stephen A.R. Scrivener.
Meaning, the central issue in cross-cultural hci design.
Interacting with Computers, 9(3):287–
309, 1998.
URL http://www.scopus.com/inward/record.url?eid=2-s2.
0-0031679624&partnerID=40&md5=077443a7e43ba441157b21180606115a.
cited
By (since 1996) 46.
Finnish Standards Association SFS. Iso 9241-210: Ergonomics of human-system interaction – part 210: Human-centered design for interactive systems, 2010.
Gartner Inc. Gartner says worldwide smartphone sales soared in fourth quarter of 2011
with 47 percent growth, 2012. Saatavissa: http://www.gartner.com/it/page.jsp?
id=1924314. Viitattu 04.04.2012.
Geert Hofstede. Cultures and Organizations : Software of the Mind. McGraw-Hill, New
York (USA), 2009. ISBN 978-0-07-166418-9.
Naveed Hussain.
Why symbian is constantly havin its market share
degraded,
2010.
Saatavissa:
http://blog.smartphoneslab.com/
why-symbian-is-constantly-having-its-market-share-degraded/.
Viitattu
05.04.2012.
Zhao Jin, Tom Plocher ja Liana Kiff. Touch screen user interfaces for older adults: Button
size and spacing. Teoksessa Universal Acess in Human Computer Interaction. Coping
with Diversity, Constantine Stephanidis, toimittaja, osa 4554 sarjasta Lecture Notes in
Computer Science, sivut 933–941. Springer Berlin / Heidelberg, 2007. ISBN 978-3-54073278-5. URL http://dx.doi.org/10.1007/978-3-540-73279-2_104.
22
M.L Jones. Hofstede - culturally questionable? Oxford Business and Economics Conference. Research Online, 2007. ISBN 978-0-9742114-7-3. URL http://ro.uow.edu.au/
commpapers/370/.
Dinesh Katre. One-handed thumb use on smart phones by semi-literate and illiterate users in india. Human Work Interaction Design: Usability in Social, Cultural and Organizational Contexts, Dinesh Katre, Rikke Orngreen, Pradeep Yammiyavar ja Torkil Clemmensen, toimittajat, osa 316 sarjasta IFIP Advances in Information and Communication Technology, sivut 189–208. Springer Boston, 2010. URL
http://dx.doi.org/10.1007/978-3-642-11762-6_16.
Dan Mauney, Jonathan Howarth, Andrew Wirtanen ja Miranda Capra. Cultural similarities and differences in user-defined gestures for touchscreen user interfaces. Proceedings of the 28th of the international conference extended abstracts on Human factors in computing systems, CHI EA ’10, sivut 4015–4020, New York, NY, USA, 2010.
ACM. ISBN 978-1-60558-930-5. doi: http://doi.acm.org/10.1145/1753846.1754095.
URL http://doi.acm.org/10.1145/1753846.1754095.
Lorna McKnight ja Daniel Fitton. Touch-screen technology for children: giving the right
instructions and getting the right responses. Proceedings of the 9th International Conference on Interaction Design and Children, IDC ’10, sivut 238–241, New York, NY,
USA, 2010. ACM. ISBN 978-1-60558-951-0. doi: http://doi.acm.org/10.1145/1810543.
1810580. URL http://doi.acm.org/10.1145/1810543.1810580.
Brendan McSweeney. Hofstedes model of national cultural differences and their
consequences: A triumph of faith - a failure of analysis. osa 55, sivut 89–118,
2002. ISBN 00187267. URL http://search.proquest.com/docview/231516132?
accountid=27468.
Microsoft Windows Phone.
Interactions and usability with windows phone,
2012. Saatavissa: http://msdn.microsoft.com/en-us/library/hh202889%28v=vs.
92%29.aspx. Viitattu 13.04.2012.
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. Kulttuuri. Saatavissa http://mot.kielikone.fi.
libproxy.aalto.fi/mot/aalto/netmot?motportal=80. Viitattu 16.3.2012.
Jakob Nielsen. Ten usability heuristics, 2005. ISSN 1548-5552. Saatavissa http://www.
useit.com/papers/heuristic/heuristic_list.html. Viitattu 04.04.2012.
Ossi Nyk¨anen. Web-saavutettavuuden 1-2-3, 2003. Saatavissa: http://www.w3c.tut.
fi/reports/2003/0508wai-intro/index.html. Viitattu 28.03.2012.
23
Markku Peltonen, Kennet Harald, Satu M¨annist¨o, Liisa Saarikoski, Laura Lund, Jouko Sundvall, Juolevi Anne, Tiina Laatikainen, Helena Ald´en-Nieminen, Riitta Luoto,
Pekka Jousilahti, Veikko Salomaa, Marketta Taimi ja Erkki Vartiainen. Kansallinen
finriski 2007 -terveystutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B35 / 2008, 2008.
Saatavissa: http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/
2008/2008b35.pdf. Viitattu 06.04.2012.
Neelam Raaj.
Height still a tall order for indians, 2008.
Saatavissa:
http://timesofindia.indiatimes.com/India/Height_still_a_tall_order_
for_Indians/rssarticleshow/2948001.cms. Viitattu 06.04.2012.
Suomen virallinen tilasto. Tieto- ja viestint¨atekniikan k¨aytt¨o [verkkojulkaisu]: 1. internetyhteydet ja internetin k¨aytt¨o, 2011. Saatavissa http://tilastokeskus.fi/til/
sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_kat_001_fi.html. Viitattu 13.2.2012.
Wang-Chin Tsai ja Chang-Franw Lee. A study on the icon feedback types of small
touch screen for the elderly. Teoksessa Universal Access in Human-Computer Interaction. Intelligent and Ubiquitous Interaction Environments, Constantine Stephanidis, toimittaja, osa 5615 sarjasta Lecture Notes in Computer Science, sivut 422–
431. Springer Berlin / Heidelberg, 2009. ISBN 978-3-642-02709-3. URL http:
//dx.doi.org/10.1007/978-3-642-02710-9_46.
Usability Professionals’ Association. What is user-centered design?, 2012. Saatavissa http://www.upassoc.org/usability_resources/about_usability/what_is_
ucd.html. Viitattu 05.04.2012.
24