Re-lehti 1/2014

1/2014 • Renor Oy:n sidosryhmälehti
Lahden
Askonalueelle
kasvaa uutta ja vanhaa
yhdistävä kaupunginosa
Ihanat asiakkaat
saavat yrittäjän jaksamaan
Elinvoimaa
historiallisista kiinteistöistä
Maaretta Tukiaisen
vinkit hyvän olon
sisustukseen
n
isuude
a
v
e
l
u
T
gissa
kaupun
RE 1/2014 • RENOR OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI
4
7
8
Ajankohtaista
Detalji
Intohimo avain yrittäjän
jaksamiseen
10
16
18
Lahti kasvaa radanvarteen 20
Rakennusperinnön
kehittäminen lisää
kaupunkialueiden
elinvoimaisuutta
22
25
Hyvän olon tiloja
Tulevaisuuden kaupungissa
Kotia sisustetaan
taantumasta huolimatta
Ennen ja nyt
Renor omistaa ja kehittää
historiallisia kiinteistöjä ja
alueita Lahdessa, Porissa,
Forssassa, Porvoossa,
pääkaupunkiseudulla,
Tampereella ja Hämeenlinnassa.
Tutustu kohteisiimme
www.renor.fi.
Julkaisija
Renor Oy
Vaihde 020 7220 800
www.renor.fi
Päätoimittaja Timo Valtonen
Toimitus Taskut/Viestintä
Ulkoasu Taskut/Markkinointi
Ilmoitusmyynti Tuuli Lehtovaara
Painos 85 200 kpl
Paino Forssa Print
Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.
441
PAINOTUOTE
3
428
PEFC/02-31-162
Tuhansien
tarinoiden alueita
Yhteiskunnan kehittyminen ja muutokset ovat
vaikuttaneet aina myös rakennettuun ympäristöön. Renorin omistamien entisten teollisten ja
historiallisten kiinteistöjen ja alueiden syntyyn
vaikutti 1800-luvun ja 1900-luvun alun voimakkaasti edennyt teollistuminen. Uusi teollinen toiminta lisäsi vaurautta ja mahdollisti osaltaan yhteiskunnan kehittymisen. Kaupungit kasvoivat
vireän teollisuustoiminnan ympärillä.
Teollinen Suomi on kehittynyt harppauksin
kohti tieto- ja palveluyhteiskuntaa. Monen perinteisen teollisuudenalan toiminta on lakannut
ja vanhat teollisuustilat ovat tyhjentyneet.
Tämä yhteiskunnan muutos mahdollistaa
Renorin työn vanhojen teollisuustilojen ja tyhjentyneiden kiinteistöjen uudelleenkehittäjänä.
Olemassa oleviin vanhoihin kiinteistöihin ja historiallisiin teollisuusympäristöihin voidaan sijoittaa monenlaista nykyaikaista toimintaa ja toteuttaa ainutlaatuisia toimitiloja. Alueiden pitkä
historia ja aikaisempien sukupolvien tekemä työ
innoittaa uudelleenkehitystä. Alueilla on tuhansia tarinoita kerrottavana. Olemassa olevien alueiden kehittäminen säästää myös yhteiskunnan
resursseja ja ylläpitää esteettisesti viehättäviä ja
ajan patinoimia ympäristöjä.
Tässä lehdessä pääset tutustumaan Renorin
työhön kiinteistöjen kehittäjänä ja toimitilojen
vuokraajana sekä erilaisiin ihmisiin toimintaamme liittyen. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja rakentamaan yhdessä tulevaisuutta,
historiaa kunnioittaen.
Timo Valtonen
toimitusjohtaja, Renor Oy
4 AJANKOHTAISTA • RE 1/2014
5
Kauppakeskus Puuvilla
edennyt harjakorkeuteen
Satakunnan suurimmaksi yritys- ja koulutuskeskukseksi muodostunut Puuvillan keskustakortteli täydentyy Satakunnan suurimmalla kauppakeskuksella.
Tiloja valmistuu noin 90–100 myymälälle ja liikkeelle, jotka luovat alueelle arviolta noin 800 uutta työpaikkaa. Loppuvuodesta 2012 aloitetut rakennustyöt
ovat edenneet suunnitellusti, ja kauppakeskuksen
harjannostajaisia vietettiin helmikuussa. Ovensa
kauppakeskus avaa ensi syksynä.
Vanhojen teollisuusmiljöiden renessanssi on ollut jo pidemmän aikaa trendi Euroopassa. Suomessa
Puuvilla on ensimmäinen kohde, joka käyttää laajamittaisesti hyväkseen 1800-luvun klassisen teollisuusarkkitehtuurin mahdollisuudet. Aikoinaan puuvillatehtaana toimineesta teollisuuskiinteistöstä
noin 15 000 neliötä kolmessa kerroksessa saneerataan
liike- ja toimitilaksi osana rakentamishanketta.
MAAILMAN PARAS TIETOMALLINNUSKOHDE
Kauppakeskus Puuvilla on Renorin ja Ilmarisen yhteinen kehityshanke. Kauppakeskuksen rakentamisesta vastaa Skanska. Kauppakeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty laajasti
tietomallinnusta. Päivittäisen työnohjauksen lisäksi tietomallien avulla on muun muassa testattu tilaratkaisuja ja kulkureittejä. Kauppakeskus Puuvilla va-
Askonalueen pohjavedellä jäähdytetään 8 500 m2
littiin viime vuonna Tekla BIM Awards -kilpailussa
Suomen parhaaksi rakentamisen tietomallinnusprojektiksi ja tänä vuonna vastaavassa kansainvälisessä
kilpailussa sarjassaan maailman parhaaksi.
Keskustassa sijaitseva Porin Puuvilla on jo nyt vilkas koulutus-, toimisto- ja vapaa-ajankeskus, jossa
toimivat muun muassa Porin yliopistokeskus ja
Pori Jazz. Alueella asioi, opiskelee ja työskentelee
noin 5 000 ihmistä päivittäin. Kauppakeskus laajentaa Porin palveluvalikoimaa. Sinne tulee Porista
aiemmin puuttuneita toimijoita kuten Stadium,
Clas Ohlson, BR-lelut, Bik Bok ja New Yorker.
Kauppakeskus Puuvillan rakentamisen edistymistä ja muita uutisia voi
seurata Porin Puuvillan verkkosivuilla, www.porinpuuvilla.fi ja Facebookissa
www.facebook.com/kauppakeskuspuuvilla.
Rantaväylän tunnelin
tekijät PMK-taloon
Tampereen tunneli -hankkeen rakennussuunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava Lemminkäinen ryhmittymä on vuokrannut tilat Renorin PMK-talosta
Tampereella.
Tampereen Rantaväylän ruuhkia helpotetaan rakentamalla Tampereen Näsijärven rantaan 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli. Hanke edistää myös
Askonalueella
runsas pohjavesi hyötykäytössä
Tampereen kaupungin maankäyttöä ja keskustan kehittämistä, sillä Särkänniemen ja Mustanlahden alue
voidaan kytkeä tiiviimmin keskustaan.
Tampereen tunnelihanke on allianssimallilla toteutettava hanke. Allianssiin kuuluvat Lemminkäinen
Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola Oy. Rantaväylän tunneli valmistuu vuonna 2017.
toimisto- ja tuotantotilaa.
Suomalainen harjumaisema kätkee alleen merkittävän luonnonvaran, puhtaan veden. Renorin omistama Askonalue Lahdessa sijaitsee Salpausselän kupeessa ja on merkittävä pohjaveden muodostumisalue.
Tontilla on kaksi lähdettä, jotka nostavat vuorokaudessa
100 m3 pohjavettä pintaan.
– Ei ole sattumaa, että valimotoiminta käynnistyi aikoinaan
juuri Askonalueella. Tehdas tarvitsi paljon vettä ja sitä oli runsaasti
saatavilla, Renorin kiinteistöpäällikkö Timo Väisänen kertoo.
Koska pohjavettä joudutaan joka tapauksessa pumppaamaan
ja ohjaamaan pois rakennusten pohjarakenteista, Renorin lvi-alan
asiantuntijat ryhtyivät kuutisen vuotta sitten pohtimaan veden
hyötykäyttöä kiinteistöjen jäähdytyksessä. Pohjavesi on +6–8 C°
ympäri vuoden ja soveltuu siten erinomaisesti tilajäähdytykseen.
Kirkon palvelukeskus eli Kipa tuottaa valtakunJÄRJESTELMÄ EDELLEEN LAAJENNETTAVISSA
nallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakunnille, hiippakunnille ja kirkon kesEnsimmäisessä vaiheessa pohjavesijäähdytykseen liitettiin Valikusrahastolle. Palvelukeskuksen päätoimipiste
mon ja Asko 2:sen tiloja yhteensä 2 500 m2. Vuosien 2011 ja 2012
on Oulussa. Viime syksynä Kirkon palvelukeskus
aikana järjestelmää laajennettiin Asko 2:sen saaneerattuihin tiloiavasi Porvoossa ruotsinkielisiä palveluja tuottahin. Tällä hetkellä pohjavedellä jäähdytetään yhteensä 8 500 m2
van toimipisteen. Tilat toimipisteelle löydettiin
toimisto- ja tuotantotilaa. Potentiaalia jäähdytysjärjestelmän laaRenorin WSOYTALOSTA.
jentamiseen on edelleen olemassa. Huippuaikana pohjaveden tar– Tärkeää oli, että toimipaikka sijaitsee keskeiselve on noin 200 m3, kun nosto-oikeus olisi kaikkiaan 1 500 m3.
lä paikalla. Tänne pääsee hyvin myös julkisilla kulAskonalueen innovatiivisen jäähdytysjärjestelmän konkreettikuvälineillä, toteaa palvelupäällikkö Soili Wallin.
sin hyöty on energiansäästö. Sähkönkulutus on pohjavesijäähdytAvotoimistotila soveltui Kipan tarpeisiin parhaiten.
teisissä tiloissa 30–50 % muita konejäähdytteisiä tiloja pienempi.
– Työskentelemme tiimeissä, joten avotilassa
– Pohjavesi palaa jäähdytyskierrokselta noin +20-asteisena
ajatustenvaihto sujuu vaivatta. Porvoon toimipaitakaisin, jolloin sitä voisi käyttää tilojen lämmitykseen.
kassa työskentelee nyt kuusi työntekijää, mutta
Asiaa selvitetään parhaillaan, Renorin talotekniikan asiantuntitulevaisuudessa työntekijöitä on 14.
ja Timo Lindqvist visioi.
– On ollut hienoa päästä uusiin tiloihin aloitNyt jäähdytyskäytössä ollut pohjavesi ohjataan sadevesikaivoitamaan uutta toimintaa kirjaimellisesti puhtaalta
hin yhtä puhtaana kuin se alunperin maasta pumpattiin. Vesijohpöydältä, Wallin iloitsee.
toputkesta rakennetussa putkistossa ei käytetä kemikaaleja, eikä
suljetussa järjestelmässä vesi muutoinkaan pääse likaantumaan.
Kirkon
palvelukeskus
aloitti Porvoossa
6 AJANKOHTAISTA • RE 1/2014
7
i
Detalj
-vinkit
Tällä palstalle kerromme
Renorin omistamiin
rakennuksiin liittyviä
tarinoita.
Poimintoja Lahden Askonalueella
ja Forssan Finlaysonalueella toimivien
yritysten palveluista ja tuotteista.
Renor tukee
pyydystalkoita
TAITEILIJAN AARREAITTA
Päijät-Hämeen kalatalouskeskus järjesti tänäkin
talvena jo perinteeksi muodostuneet pyydystalkoot Lahdessa yhdessä Vesijärvisäätiön ja Lahden seudun ympäristöpalvelujen kanssa.
Renor tukee Vesijärvisäätiön toimintaa ja on
antanut tilat Valimolta käyttöön pyydyksien
valmistamista ja korjaamista varten. Talkoissa
valmistetaan uusia ja korjataan vanhoja hoitokalastusvälineitä, kuten rysiä ja hoitokalastuskatiskoita. Lisäksi tänä vuonna rakennettiin
Vääksynjokeen sijoitettava ankeriaspyydys,
jonka avulla hyvin uhanalaisia ankeriaita
saadaan siirrettyä kutuvaellukselle merelle.
LUONTEIKKAITA KUVIA
Apua kehysten valintaan sekä taiteilijatarvikkeita
saa Lahden Askonalueella toimivasta Icon Framesta. Yrittäjä Sonja Utriainen pitää pyynnöstä myös
maalauskursseja. Icon Frame toimii osoitteessa
Askonkatu 13 E, www.iconframe.fi.
”Kuvaamani ihmiset ovat se tarina, jonka ottamani
valokuvat kertovat jokaiselle katsojalleen aina hieman eri tavalla”, toteaa valokuvaaja Sirpa Ryyppö.
Hänet valittiin vuoden 2010 Vuoden muotokuvaajaksi. Forssan Vanhassa Kutomossa studiota
pitävä Ryyppö on erikoistunut vastasyntyneiden
kuvauksiin ja hääkuviin. Kuvaamo Sirpa Ryyppö,
Kutomonkuja 2 E 3, facebook.com/kuvaamo.
YKSILÖLLISIÄ KORUJA
Kultaseppä Pirkko Lund valmistaa Ateljee Brigantiassaan hopea- ja kultakoruja perinteitä kunnioittaen käsityönä. Ateljeessa voi myös korjauttaa vanhat
korut tai teettää vaikkapa kaulaketjusta rannekorun.
Lundin työpaja sijaitsee Forssassa Finlaysonalueen
Vanhalla Kutomolla, Kutomonkuja 2,
www.ateljeebrigantia.fi.
MUUMIEN JUHLAA
Finlayson juhlistaa Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotta kahdella uudella Muumi-kuosilla ja
niistä koostuvalla mallistolla. Juhlamuumi-pussilakanoissa muumihahmot ovat järjestäneet kunnon
juhlahumun. Muumiystävät-kuosi on pienikuvioinen
graafinen ja herkkä kuosi. Kuosit perustuvat Tove
Janssonin alkuperäiskuvituksiin. Finlaysonilla on
tehtaanmyymälä Forssan Finlaysonalueella,
Puuvillakatu 4.
Augustin jalanjäljissä
Forssan Finlaysonalueen Vanha Kutomo on täynnä
mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yksi niistä tulee vastaan heti ovella. Sisäänkäynnin yläpuolella komeilee medaljongin muotoinen pronssireliefi, joka sijoitettiin kutomon sisäänkäynnin tiiliseinään vuonna
1902. Reliefin mies on August Borgström, tehtaan
uudistushenkinen johtaja. Ovesta kulkeneet kutomon työntekijät ovat todennäköisesti muistelleet
lämmöllä tehtaan johtajaa, joka huolehti työntekijöiden hyvinvoinnista monin tavoin. Hän lopetti yötyön
ja lyhensi tehtaalaisten työpäiviä ilman palkanalennuksia. Hänen aikanaan Forssaan saatiin sähkövalo, yksityinen rautatie ja sähköraitiovaunu liikennöimään tehtaiden välillä. Borgströmin perintö elää
Forssassa yhä. Hän testamenttasi puolisonsa kans-
FORSSAN JA TEKSTIILITEHTAIDEN
historiaan voi tutustua uudistetussa Forssan museossa,
avoinna ti–to klo 12–18, pe–su klo 12–16.
www.forssanmuseo.fi
Kutomon alueeseen voi tutustua Forssan museon
verkkosivustolla: www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa
sa varoja lastentarhan perustamiseksi. Forssa-yhtiön lastentarha aloitti toimintansa 1900-luvun alussa. Nykyään rakennuksessa toimii Forssan kaupungin
päiväkoti Augustina. Vanhassa Kutomossa puolestaan
toimii hyvinvointi-, hoivapalvelu- ja toimistokeskus.
8 RE 1/2014
TEKSTI Suvi Huttunen KUVA Olli Urpela
9
Second Hand Shop Annina on toiminut
Vantaalla Tikkurilan Silkissä jo melkein
neljännesvuosisadan. Verkon myötä asiakkaita
on nykyään eri puolilla maata.
”
Intohimo avain
yrittäjän jaksamiseen
Helena Piiroinen on toiminut yrittäjänä jo parikymmentä vuotta.
Ajatus Second Hand Shop Anninan perustamisesta lähti omien ja
tuttavien vanhojen tavaroiden myymisestä toreilla.
Kaikki tavarat eivät tietenkään koskaan
menneet kerralla, vaan niitä piti viedä kotiin
ja taas takaisin torille. Lisäksi pesin, silitin ja korjasin kaiken, mikä alkoi olla aika rankkaa. Ajattelin,
että mitä jos laittaisin oikean liikkeen pystyyn, ja siitä
tämä lähti, hän muistelee.
Aluksi Piiroinen keskittyi vanhoihin vaatteisiin,
mutta niiden kunnostaminen vei niin paljon aikaa,
että noin kymmenen vuotta sitten Piiroinen päätti
vaihtaa tuotetta. Sen jälkeen hän on keskittynyt vanhoihin huonekaluihin ja sisustukseen.
Vanhat tavarat ja etenkin vanhat huonekalut ovat
Piiroiselle intohimo ja vuosien myötä hän on oppinut
näkemään valtavasti uusia käyttömahdollisuuksia eri
esineille. Suunnittelu ja ideointi kiehtovat ja hän antaa myös asiakkaille mielellään vinkkejä siitä, miten
vanhoja tavaroita voisi hyödyntää uudelleen.
– Tiettyä sitkeyttä täytyy olla, jos aikoo mennä eteenpäin tällä alalla. Pienestä ei kannata heittää
kuppiansa nurkkaan.
Intohimo työhön ja ihanat asiakkaat saavat kuitenkin jaksamaan. Piiroinen nauttii joka hetkestä ja
yrittäjyys on hänelle elämäntapa.
SAMASSA LIIKETILASSA LÄHES
PARIKYMMENTÄ VUOTTA
Second Hand Shop Annina on toiminut Tikkurilan
Silkin kiinteistössä vuodesta 1991 asti. Aluksi liike
aloitti pienimuotoisesti pienemmissä tiloissa sisäpihan puolella, mutta pian Annina siirtyi nykyiselle
paikalleen kadun puolelle Tikkurilantien varteen.
Nykyään Piiroinen törmää asiakkaisiin kaikkialla ja monien kanssa on vanhettu yhdessä. Paljon on
kuitenkin myös niitä, jotka tulevat liikkeeseen ensimmäistä kertaa, tai tutustuvat tuotevalikoimaan
verkossa. Piiroinen pyrkiikin kuvaamaan suurimman osan tuotteistaan verkkosivuilleen tai Facebookiin. Verkon myötä asiakkaita löytyy nykyään
ympäri Suomea.
HYVÄ YHTEISTYÖVERKOSTO
SUUREKSI AVUKSI
Suureksi avuksi yksinyrittäjän uralla ovat olleet muut
ihmiset, jotka ovat auttaneet niin tavaroiden entisöinnissä, kuljetuksissa, kotisivujen teossa kuin tuuranneet välillä liikkeessäkin. Myös yhteistyö muiden
yrittäjien kanssa on ollut antoisaa.
– Ympärilläni on aivan uskomattomia ja ihania ihmisiä. Saan olla kiitollinen monelle. Aika pitkälle yritän kuitenkin suunnitella asiat niin, ettei minun tarvitse olla poissa liikkeestä. En osaa olla, jos joudun
olemaan päivänkin poissa.
Vuoden päästä Piiroinen pääsisi eläkkeelle, mutta
hän ei ole lainkaan varma raaskiiko luopua vielä silloin rakkaasta työstään.
– En olisi ikinä uskonut että teen tällaisen rupeaman tällä alalla. Enkä pistäisi yhtään hanttiin, jos löytäisin kumppanin jatkamaan tätä, Piiroinen vinkkaa.
Entä lähtisikö Piiroinen edelleen yrittäjäksi, jos
saisi nyt valita uudelleen?
– Saattaisin lähteä, mutta ottaisin liikekumppanin.
Olen joutunut sitoutumaan tähän todella paljon.
10 RE 1/2014
TEKSTI Riikka Vakkuri KUVAT Petri Koivisto ja Arkkitehtitoimisto AJAK
Lahti kasvaa radanvarteen
Lahden radanvarresta visioidaan
urbaania, viihtyisää ja älykästä uutta
kaupunginosaa. Miten sellainen
kaupunginosa syntyy?
T
yhjää maata sekä vanhoja punatiilisiä
teollisuusrakennuksia yli kaksi kilometriä pitkällä alueella junaradan ja valtatien
välissä. Lähtötilanne Lahden uuden kaupunginosan suunnitteluun on houkutteleva, mutta
myös vaativa. Miten radanvarteen luodaan alue, jossa
on mukava työskennellä ja asua?
Radanvarresta suunnitellaan tiivistä, energiatehokasta ja urbaania kaupunginosaa, joka houkuttelee
toimitilojen ja kotien etsijöitä. Kyseessä on Lahden
merkittävin kehittämisalue seuraavien kymmenen
vuoden aikana. Tavoitteena on luoda alueesta osa
Lahden keskustaa ja kilpailukykyinen vaihtoehto
pääkaupunkiseudulle.
– Elinkeinoelämän rakennemuutos on näkynyt
Lahdessa: teollisia työpaikkoja on kadonnut. Kaupungin tulevaisuus rakentuu monipuolisuudelle.
Radanvarteen voi tulla toimintoja, joita Lahteen on
muuten vaikea saada, toteaa Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.
Radanvarsi
• 2,5 kilometriä pitkä, enimmillään 300 metriä leveä
• 53 hehtaaria
• Renorin omistama Askonalue
reilu 30 hehtaaria
• Radanvarteen tulee satoja
työpaikkoja ja tuhansia asukkaita
• Radanvarren rakentaminen
alkaa Matkakeskuksesta tänä vuonna
• Askonalueen asemakaavan
suunnittelu alkaa tänä vuonna
• Lisätietoa Radanvarren arkkitehtuurikilpailusta: www.radanvarsi.fi
YHTEISTUUMIN JA KESKUSTELLEN
• Lisätietoa Askonalueesta: www.askonalue.fi
Lahden radanvarteen suunnitellaan
kaupunginosaa sadoille yrityksille ja
tuhansille asukkaille.
Radanvarren alueella on useita maanomistajia, ja
suurin niistä on Renor. Alueen suunnittelussa luodaan uutta toimintakulttuuria, jossa syvennetään
kunnan, valtion ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä. Radanvarren kehittämisessä ovat mukana Lahden
kaupungin ja Renorin lisäksi RAKLI, Lahden Seudun Kehitys LADEC, Liikennevirasto, Uudenmaan
ELY-keskus ja VR. Tiivistä yhteistyötä tarvitaan, jotta
aluetta päästään toteuttamaan nopeasti.
Isoja askeleita uutta kohti otetaan, kun valtatie 12
siirtyy uuteen paikkaan. Tavoitteena on, että nykyisestä valtatiestä tulee yksi Lahden pääkaduista. Samalla kehittämistä vaikeuttanut este poistuu.
11
12 RE 1/2014
13
Radanvarteen suunnitellaan alue, jossa uusi
ja vanha yhdistyvät rohkeasti. Kerros- ja
toimitalojen lisäksi alueelle on ideoitu tiiviitä
pientaloalueita.
Adalbert Aapola Arkkitehtitoimisto AJAKista on ollut
ideoimassa uuteen kaupunginosaan teema-alueita,
esimerkiksi lasi- ja vesikaupungin sekä metsävyöhykkeen.
Alueen kehittämisessä on tehty yhteistyötä myös
asukkaiden kanssa Radanvarren arkkitehtikilpailun
yhteydessä. He ovat osallistuneet työpajoihin ja antaneet ideoita alueen rakentamiseksi.
Kaupunkilaiset halutaan mukaan myös jatkokehitykseen.
– Avointa osallistumismenettelyä jatketaan. Emme
pidä suunnitelmia pöytälaatikossa, vaikka kaikkia yksityiskohtia ei vielä tiedetäkään, maankäytönjohtaja
Veli-Pekka Toivonen lupaa.
PALOITTAIN VALMIIKSI
Radanvarren alue kaavoitetaan useammassa osassa ja
rakennetaan vaiheittain osa-alueittain valmiiksi. Näin
vältetään alueen päätyminen vuosikausien rakennustyömaaksi. Osa-alueita on neljä, ja niistä viimeisen
suunnittelun tavoitellaan alkavan vuonna 2017.
Jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa aluetta halutaan elävöittää ja antaa kaupunkilaisille tilaa toimia.
Väliaikaisesti tyhjille tonteille on visioitu esimerkiksi
kaupunkiviljelmiä ja skeittipaikkoja.
14 RE 1/2014
Ensimmäinen työmaa alkaa tänä vuonna. Rautatieaseman seutu muuttuu Matkakeskukseksi, kun juna-aseman kylkeen rakennetaan kauko- ja seutuliikenneterminaalit.
VANHAA JA UUTTA ROHKEASTI
Matkakeskuksen itäpuolella sijaitseva Askonalueen
kulttuurihistoriallinen teollisuusympäristö muodostaa keskeisen osan radanvarren suunnittelualueesta.
Askonalue kertoo omaa tarinaansa maailman
muutoksesta. Alueen vanhimpien punatiilisten rakennusten historia ulottuu 1920-luvulle, jolloin Aukusti Avonius perusti huonekalutehtaan. Vuonna
1956 tehdyn laajennuksen jälkeen Askonalueella toimi Pohjoismaiden suurin huonekalu- ja kodinkonetehdas.
Tehdastoiminta hiipui 2000-luvun taitteessa, jonka jälkeen Renor on kehittänyt aluetta jo yli 50 miljoonalla eurolla luoden sinne moderneja toimistotiloja. Maaperää on puhdistettu yli 8 000 kuutiometriä,
tuhatkunta pysäköintipaikkaa on rakennettu ja
37 000 neliömetriä tyhjää hallitilaa on saneerattu
toimitiloiksi. Vanhoihin rakennuksiin on onnistuttu
luomaan uutta elämää: Askonalueella toimii noin
250 yritystä ja työpaikkoja on noin 2 000.
– Askonalueen kehittämisen lähtökohtana on ollut
kulttuurivetoisuus sekä alueellisen innovaatiomahdollisuuksien tukeminen, toteaa Renorin toimitusjohtaja Timo Valtonen.
Ideoita uutta asemakaavaa varten haettiin arkkitehtuurikilpailulla, jonka voitti viime vuonna Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n Adalbert Aapola ja Jarkko
Kettusen ehdotus Krokotiili. Askonalueen suunnittelua jatketaan nyt AJAKin kanssa. Suunnitelmissa Askonalue rakentuu 14 korttelista, joissa asumisviihtyisyyttä luovat vehreät kortteleiden sisäpihat,
kaupunkiviljelypalstat ja vesiaiheet, kuten suihkulähteet. Suunnitelma perustuu ajatukseen dynaamisesta palapelistä, jossa suunnitelman osia voidaan tarpeen mukaan vaihtaa, mutta kokonaisuus kuitenkin
säilyy ehjänä.
Arkkitehti Adalbert Aapola on innoittunut alueella
ennen kaikkea vanhan ja uuden yhdistämisestä.
– Haluamme tehdä sitä rohkeasti, ei hyssytellen.
Euroopassa on esimerkkejä uuden ja vanhan yhdistämisestä, mutta tavoitteenamme on tehdä tätä omalla
tavalla, sellaista, mitä ei ole ennen tehty.
15
ÄLYKKÄÄSTI RAKENTAEN
AJAKin kilpailuehdotuksen nimi Krokotiili viittaa
paitsi muotoon myös energiatehokkuuteen. Krokotiili kuluttaa tarvittaessa erittäin vähän energiaa, mutta
pystyy reagoimaan salamannopeasti. Niin pitäisi tulevaisuuden kaupunginkin.
Radanvarteen halutaankin älykkäitä energiaa säästäviä ratkaisuja, omavaraisia kortteleita ja plussataloja. Sijainti jo antaa hyvän lähtökohdan kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen. Palvelut ovat
lähellä ja juna- ja linja-autoasemalle on kävelymatka,
joten autoa ei välttämättä tarvitse. Alueen sisällä ei
juuri autoilla ajella: julkinen reitti on alueen läpi kulkeva selkäranka.
– Parkkipaikat on suunniteltu sijoitettavaksi kansien alle, ja kansien päälle voidaan sijoittaa esimerkiksi oleskelualueita, Aapola toteaa.
Suunnitelmissa on siis ihmisten ehdoilla tehty
kaupunginosa.
Arkkitehtitoimisto AJAKin suunnitelma perustuu
ideaan dynaamisesta palapelistä, jossa kokonaisuus
koostuu vaihdettavista osista. Alueen sydän on läpi
kulkeva kävelyreitti.
16 RE 1/2014
TEKSTI Riikka Vakkuri KUVA Nina Kaverinen
Tulevaisuuden
kaupungissa
” Teknologia luo uusia
mahdollisuuksia
asuntojen räätälöintiin.
Kodin merkitys pysyy tulevaisuudessakin samana, mutta
asumisen pitää ilmentää ihmisten elämäntapaa entistä paremmin,
toteaa tulevaisuudentutkija Sirkka Heinonen.
I
lmastonmuutos, väestönmuutos, digitalisaatio,
globalisaatio ja elämystalous. Ne ovat Turun
yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa
asumisen tulevaisuutta tutkivan Sirkka Heinosen mukaan merkittävimmät asumisen ja kaupunkien tulevaisuuteen vaikuttavat trendit.
Yhä useammat asuvat tulevaisuudessa kaupungeissa, ja kilpailu kaupunkiseutujen välillä kasvaa.
Kaupungit ja asuinalueet, jotka varautuvat megatrendeihin ja kestävät esimerkiksi rajuja sääolosuhteita,
ovat kilpailun voittajia. Hyvin menee niillä, jotka vaalivat omavaraisuutta, asumisen laatua ja asukkaiden
hyvinvointia, sillä puhdasta ilmaa ja ympäristöä arvostetaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
– Kortteleiden tulisi pärjätä omalla energialla. Passiivitalojen sijaan tulevaisuudessa tulisi rakentaa plussataloja, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, Heinonen sanoo.
YKSILÖLLISEMPÄÄ JA YHTEISÖLLISEMPÄÄ ASUMISTA
Asuntotuotannossa muutokset ovat vasta iduillaan.
Vaikka elämme kovin erilaisessa maailmassa kuin
vaikkapa kolmekymmentä vuotta sitten, asuntojen
suunnittelussa se ei juuri näy.
Asukkaat ja heidän tarpeensa muuttuvat tulevaisuudessa yhä kirjavammiksi, joten asuntojen räätälöinnin tarve vain kasvaa. Ihmiset haluavat kotien ja
kokonaisten asuinalueiden kuvastavan yhä enemmän
omaa elämäntapaa. Tyyliä ja identiteettiä ilmennetään esimerkiksi materiaalivalinnoin.
Heinonen uskoo, että teknologia luo uusia mahdollisuuksia räätälöintiin.
– Esimerkiksi helposti vaihdettavat digitapetit
voivat olla ratkaisu. Älykkäiden materiaalien avulla
asukkaat voivat säätää lämpötilaa, valaistusta ja äänimaailmaa. Asukas voi luoda vaikka erilaisia äänikäytäviä. Tila voi tarpeen mukaan rentouttaa tai virkistää.
Helposti erilaisiin tarpeisiin muunneltavia asuntoja tarvitaan myös siksi, että tulevaisuudessa koti ei
enää useinkaan ole sidottu vain yhteen paikkaan. Ihmiset muuttavat, liikkuvat vapaaehtoisesti ja pakon
edessä yhä enemmän. Koti laajenee kattamaan kokonaisen kaupunginosan tai jopa kaupungin. Koteja voi olla useita ja osa niistä väliaikaisia: kaupungissa, maalla, ulkomailla. Samalla tavaroiden ja kodinkin
lainaaminen yleistyy, ja Airbnb:n sekä Kuinoman kaltaisten vuokrauspalvelujen suosio kasvaa.
– Rakennusten pitäisi joustaa. Tarvetta olisikin
moduuleista koostuvalle asuinrakentamiselle, Heinonen sanoo.
Mutta samalla kun yksilöllisyys ja yksinasuminen
lisääntyy, kasvaa yhteisöllisyyden tarve. Jo nyt visioidaan, miten kerrostaloissa voidaan tukea yhteisöllisyyttä. Voisiko vaikka aulatiloissa olla kahvittelu- ja
lehtien lukupaikka ja pihalla tilaa kaupunkiviljelyyn?
Heinonen uskoo, että myös kimppa-asuminen ja
-rakentaminen on tulevaisuudessa yhä yleisempää.
Tulevaisuudessa tullaan ehkä näkemään enemmän
julkisen ja yksityisen tilan yhdistelmiä suositun Ravintolapäivän tapaan.
ELÄMYKSIÄ, LUONTOA JA HILJAISUUTTA
Vaikka koteja voi olla useita, kodin merkitys pysyy tulevaisuudessa samana: se on sisin pyhäkkö, joka halutaan rauhoittaa. Suurkaupunkien vilinä, kiire ja
stressi saa monet kaipaamaan leppoisampaa pikkukaupungin elämää ja luontoa.
– Ihminen tarvitsee lähelleen jonkin luontoelementin. Kaikissa asunnoissa pitäisi näkyä sinivihreää.
Heinonen arvelee, että tulevaisuudessa asuntojen
suunnitteluun vaikuttaakin myös biomimiikka, jossa jäljitellään luonnon muotoja ja toimintoja. Rakennuksista voidaan rakentaa vaikkapa puun lehden tai
muurahaispesän muotoisia.
Luonnon kaipuu näkyy myös vertikaaliviljelyn eli
pystysuorien kaupunkiviljelmien yleistymisenä. Tulevaisuudessa ehkä useamman autotallin katolla kasvaa
yrttejä ja kukkia. Vertikaaliviljely ei ole vain ruoantuotantoa varten, vaan luo myös kauniita ympäristöjä.
Samalla, kun ihmiset kaipaavat hiljaisuutta ja rentoutumista, he tavoittelevat elämyksiä. Niin sanottu elämystalous näkyy jo nyt vaikkapa siinä, miten yhä useammat luovat itselleen työn rakkaasta harrastuksesta.
Elämystaloudessa vanhojen kiinteistöjen kehittämisellä on tärkeä rooli.
– Aiemmin liian herkästi purettiin koko rakennus.
Nyt puretaan vain se, mitä ei voida kunnostaa.
Näin alueelle jää historian jälkeä, joka tuo ihmisten
kaipaamaa merkityksellisyyttä.
ASUKKAIDEN
IDEAT KÄYTTÖÖN
Itse tekeminen, tuunaaminen, värkkääminen vain vahvistuu tulevaisuudessa. Koteja remontoidaan, pihaa
kuopsutetaan ja itse kasvatettuja yrttejä nautitaan. Ihmiset haluavat vaikuttaa ympäristöönsä, kotien lisäksi asuinSirkka Heinosen mukaan itse
alueisiinsa.
tekemisen -kulttuuri vahvistuu
Kuluttajista tulee yhä enemmän
ja vaikuttaa kaupunkien elinvoituottajia, jotka osallistuvat suunnitmaisuuteen.
teluun ja luovat myös itse tuotteita ja
palveluja. Puhutaankin tuottajakuluttajista. Kaupunkien, asuinalueiden ja asuntojen suunnittelussakin asukkaat otetaan mukaan suunnitteluun
yhä useammin. Näin on tehty esimerkiksi Lahden Radanvarren suunnittelussa.
Heinonen muistuttaa, ettei asukkaiden osallistaminen saa jäädä puolitiehen.
– Ei riitä, että heiltä kysytään. Oleellista on, mitä
ideoilla tehdään.
18 RE 1/2014
TEKSTI Suvi Huttunen KUVA Olli Urpela
Kotia sisustetaan
taantumasta
huolimatta
Huonekaluostoksissaan suomalaiset ovat
varovaisia kuluttajia. Klassinen muotoilu
ja pelkistetty tyyli vetoavat vuodesta toiseen.
Tähän luottavat myös huonekalukaupan
tutut klassikot: Asko ja Sotka.
okainen suomalainen on todennäköisesti ainakin
käynyt Askossa tai Sotkassa ja useimmat ovat asuneet kodissa, josta löytyy näiden liikkeiden huonekaluja. Suuri yleisö tunteekin Indoor Groupin juuri Sotkana ja Askona. Keskoon kuuluvalla yrityksellä on
reilut 80 myymälää ympäri Suomea sekä tytäryhtiö Virossa ja siellä kahdeksan myymälää.
Profiililtaan Asko ja Sotka eroavat selkeästi toisistaan
ja vetoavat omanlaiseensa asiakaskuntaan.
– Asko houkuttelee laatutietoisia kodinsisustajia, jotka hakevat kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja inspiraatiota
sisustukseen. Sotka on enemmän edullisuutta ja helppoutta arvostavalle kuluttajalle, arvioi Indoor Groupin
ostojohtaja Jukka Lankinen.
PALUU JUURILLE
Askonalueelle logistiikkakeskus
Indoor Group keskittää huonekalukaupan logistiikkatoimintansa Lahteen,
Renorin Askonalueelle tämän vuoden aikana. Asko 3 -kiinteistössä jatkaa
toimintaansa myös Indoorin sohvatehdas Insofa Oy. Toinen merkittävä
toimitilojen vuokraaja kiinteistössä on logistiikka-alan toimija TS Log Oy.
Logistiikkakeskukselle Askonalueen sijainti on oivallinen: se sijaitsee
Lahden rautatieaseman vieressä, josta on nopea oikoratayhteys pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Vieressä kulkee valtatie 12 ja parin minuutin
päässä kulkee Lahti-Helsinki moottoritie.
Indoor Groupin juuret ovat Lahdessa Askon sohvatehtaalla, joka
on Suomen vanhin ja suurin sohvatehdas. Sohvia tehdään Lahdessa vielä tänäkin päivänä käsityönä, mutta nyt yritys on
palaamassa entistä tukevammin
juurilleen. Sohvatehtaan lisäksi Lahdessa alkaa toimia Askon ja
Sotkan logistiikkakeskus ja keskusvarasto.
Keskittämällä toimintoja saman katon alle saadaan luonnol-
lisesti kasvatettua volyymeja ja sitä kautta kustannussäästöjä. Lahti on myös logistisesti erinomaisella
paikalla, mikä pienentää kuljetusmatkoja ja vähentää
hiilidioksidipäästöjä. Myös Vuosaaren satama on vain
tunnin ajomatkan päässä.
LUOTTAVAISENA MARKKINOIDEN
MYLLERRYKSESSÄ
Viime vuosien taantuma on näkynyt myös huonekalukaupassa ja kilpailu on kovaa. Tämä näkyy muun
muassa kilpailijoiden konkursseina ja yrityssaneerauksina. Vaikka myynti onkin laskenut, ovat Asko
ja Sotka kuitenkin onnistuneet lisäämään markkinaosuuttaan. Asko valittiin myös jälleen kerran Suomen
luotetuimmaksi huonekaluketjuksi Valittujen Palojen kyselyssä.
Talouden epävarmuus näkyy Lankisen mukaan kuluttajien käyttäytymisessä monella tavalla. Ostoksia,
etenkin isoja sellaisia, harkitaan nyt pidempään, ja nyt
ostetaan enemmän edullisia huonekaluja. Tämä näkyy
etenkin sohvakaupassa. Kodin sisutukseen halutaan
kuitenkin edelleen panostaa ja pienempien sisustustuotteiden kuten mattojen kauppa käy hyvin.
– Toisaalta taantuma jakaa ihmisiä. Vaikka kysyntä
keskimäärin menee edullisempiin tuotteisiin, niin on
myös niitä, jotka ajattelevat, että nyt kannattaa ostaakin parempaa ja kestävämpää.
Tulevaisuuteen Lankinen suhtautuu luottavaisesti,
vaikka talouden suhdanteet säätelevätkin paljon markkinatilannetta. Huonekaluja tarvitaan aina, vaikka ne
eivät tarvehierarkiassa ensimmäinen asia olekaan.
VARMOJA VALINTOJA JA VALKOISTA
Suomalaisten sisutusmaku huonekalujen suhteen on
Lankisen mielestä varovainen. Suomalaiset tekevät
hyvin varmoja valintoja. Vahvat eurooppalaiset trendit eivät mene meillä läpi, vaikka ne päätyisivät Ruotsiin asti. Esimerkiksi rustiikki- ja industrial-tyylit ovat
jääneet hyvin marginaalisiksi.
– Suomalaiset arvostavat selkeää, klassista muotoilua. Valkoinen väri on edelleen suosittu ja tuntuu
vain kasvattavan suosiotaan, hän sanoo.
VASTUULLISUUS KESKEINEN ARVO
Askon sohvat valmistetaan omalla sohvatehtaalla,
mutta muut tuotteet tulevat kotimaisilta ja ulkomaisilta sopimusvalmistajilta. Noin puolet ketjujen tuotteista valmistetaan Suomessa. Loput tulevat Baltiasta, muualta Euroopasta sekä Kauko-Idästä. Indoor
Group on pyrkinyt pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja
vaihtokynnys tavarantoimittajien suhteen on korkea.
Pitkä yhteistyö vahvistaa myös luottamusta puolin
ja toisin ja ympäristö- ja sosiaalisen vastuun toteutumista on helpompi seurata. Vastuullisuus on yksi
Keskon keskeisimmistä arvoista, mikä näkyy myös Indoor Groupissa.
Eniten töitä on tehty puun kanssa ja nyt kaikki huonekaluissa käytettävät trooppiset puulajit ovat FSC-sertifioituja. Puun alkuperä varmistetaan tarkkaan eikä se
saa olla peräisin sademetsistä tai laittomista hakkuista. Noin 60 prosenttia puusta tulee EU:n alueelta ja 40
prosenttia Kaakkois-Aasiasta ja Venäjältä. Riskimaissa
puolueeton tarkastaja käy paikan päällä varmistamassa,
että raaka-aineen alkuperä täyttää tiukat kriteerit.
– Yrityksen arvoihin pitää kuulua, että yritetään
kantaa vastuu maapallosta. Vastuullisuus ei saa lähteä
pelkästä voitontavoittelusta, Lankinen muistuttaa.
19
20 RE 1/2014
Rakennusperinnön
kehittäminen
lisää kaupunkialueiden
elinvoimaisuutta
R
enorin hankekehitysasiantuntija Vuokko
Heiskanen tarkastelee vanhoja kiinteistöjä
kehittämisen näkökulmasta. Hän esimerkiksi tutkii kustannuslaskijoiden ja arkkitehtien
kanssa kiinteistökohteeseen tehtyjä tilasuunnitelmia ja
miettii tyhjän tontin käyttöä.
– Kosketuspintani hankekehitykseen on paljolti tietokoneen ruudulla, laskentataulukoissa sekä pohja- ja
kaavakuvissa. Tärkeää on myös käydä kohteissa paikan
päällä.
Heiskanen on niitä muutamia harvoja Suomessa, jotka ovat tutkineet rakennusperintökiinteistöjen taloudellista arviointia ja kehittämistä. Hän on tehnyt aiheesta
diplomityön Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitokselle.
Heiskanen kiinnostui rakennusperinnön kaupunkitaloudellisesta tutkimuksesta tehdessään vuonna 2009
Tikkurilan Silkkiin liittyvää harjoitustyötä Renorille, josta avautui myöhemmin myös työpaikka.
– Rakennusperinnöstä on muodostunut työ, harrastus, ja etten sanoisi jopa elämänkatsomus, Heiskanen
naurahtaa.
KULTTUURIHISTORIALLINEN LUONNE
VAIKUTTAA TOIMITILOJEN VALINTAAN
Rakennusperinnön merkitys taloudellisen hyödyn tuottajana on tiedostettu laajemmin vasta viime vuosikymmeninä.
– Vaikka rakennusperinnön sosiaaliset ja kulttuuriset arvot ovat aina ensisijaisia vaikuttimia historiallisen
rakennuskannan säilyttämiselle, yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta on hyödyllistä tiedostaa myös ra-
TEKSTI Virve Juhola KUVA Amparo Espana Llopis
21
Vuokko Heiskanen kiinnostui
rakennusperinnön kehittämisestä niin,
että teki siitä opinnäytetyön.
kennetun kulttuuriympäristön taloudelliset
arvot. Tutkimusaineistoa rakennusperinnön taloudellisesta arvioinnista on jo valtavasti.
Asukkaat, yritykset ja niiden avainhenkilöt valitsevat sijainnin yhä enemmän ympäristön kiinnostavuuden perusteella.
– Rakennusperinnöllä on merkittävä vaikutus alueen tulonmuodostukseen. Rakennetun kulttuuriympäristön hoidolla voidaan
luoda alueelle työpaikkoja ja parhaimmassa
tapauksessa jopa edistää muiden toimialojen
kehitystä. Historiallisen rakennuskannan on
todettu tuottavan taloudellisia hyötyjä myös
kiinteistöjen ja alueiden arvonkehityksen
sekä palveluiden tuottamisesta kertautuvien
verotulojen kautta.
Heiskanen selvitti diplomityössään tekijöitä, jotka vaikuttivat Porin Puuvillan ja
Lahden Askonalueen käyttäjien toimitilavalintoihin.
– Käyttäjät kokivat historiallisten ja yhteisössä tunnettujen toimitilojen lisäävän organisaation arvostusta, uskottavuutta sekä luotettavuutta. He sanoivat myös
menneen elämän läsnäolon ja nostalgian
olevan tärkeitä piirteitä.
– Esimerkiksi Porissa monilla paikallisilla on voimakas henkinen side Puuvillan
alueeseen. Tehdas oli toimintavuosinaan
kaupungin suurin työnantaja antaen sadan
vuoden ajan toimeentulon miltei 3 000
kaupunkilaiselle. Monien nykyisten tilankäyttäjien vanhemmat ja isovanhemmat
ovat työskennelleet entisellä puuvillatehtaalla.
Tilojen käyttäjät kokivat rakennusten
historia- ja kulttuuriominaisuuksien vaikuttavan myönteisesti myös ympäröivään kaupunkialueeseen ja olevan merkittävä voimavara innovaatioiden ja uusien ideoiden
synnyttämiseksi.
– Luovuuspotentiaali on tunnustettu
Suomessa ja maailmalla erääksi merkittäväksi talouden kasvun moottoriksi ja strategiseksi kehittämiskohteeksi. Historialliset
ympäristöt ja rakennukset vetoavat erityisesti luovien ja tietointensiivisten toimialojen yrityksiin.
– Useissa kaupungeissa niin Suomessa
kuin maailmallakin etenkin historiallisiin
teollisuusympäristöihin on syntynyt monipuolista ja eläväistä kulttuuri- ja kasvuyritystoimintaa. Tällaista kehitystä olemme
pyrkineet edistämään myös omissa kohteissamme.
EI UPOTETA AARREARKKUA
SUOHON
Vanhoja kiinteistöjä kehitetään liiketoiminnallisista lähtökohdista, mutta samalla rakennus- ja kulttuuriperintöä kunnioittaen.
– Rakennussuojelullisten ja taloudellisten arvojen ei tarvitse olla keskenään ristiriidassa, Heiskanen muistuttaa.
– Pelkkää kevättä vanhojen rakennusten
kehittäminen ei aina kuitenkaan ole. Suomessa yhteiskunta tukee eurooppalaisittain
verraten vähän rakennusperinnön hoitoa.
Tältä osin rahoitus- ja tukipolitiikkamme
on vielä lapsenkengissä.
Toimintaympäristön haasteet on tiedostettu myös ympäristöministeriön strategiaselvityksissä, joissa yksityisten pääomien kohdentumattomuus rakennusperinnön
hoitotyöhön on koettu todelliseksi ongelmaksi.
– Aiheen nostaminen julkiseen keskusteluun vaatii yksityisen ja julkisen sektorin tiivistä yhteistyötä sekä alan kotimaisen
tutkimuksen edistämistä, jotta historiallinen rakennuskantamme ei pääse entisestään rapistumaan. Se on kuin upottaisi
aarrearkun suohon.
Forssan
voimalaitos
uuteen aikaan
Forssan voimalaitos on tyypillinen
perinteikäs teollisuustila, jonka uutta käyttöä Renorissa mietitään. Kutomon voimalaitos valmistui vuonna
1924, ja se on yksi Suomen vanhimpia säilyneitä voimalaitosrakennuksia.
Voimalaitoksella tuotettiin energiaa
tekstiilitehtaalle ja kaukolämpöä kaupungille vuoteen 2010 asti.
Voimalaitos on osa Finlaysonaluetta, jonka muodostavat sen
lisäksi Vanhan Kutomon hyvinvointi-,
hoivapalvelu- ja toimistokeskus,
Finlaysonalueen tehtaat sekä logistiikkakeskus. Voimalaitoksen avarissa,
korkeissa tiloissa on tyhjää tilaa reilu
2 000 neliötä.
– Voimalaitoksen toistakymmentä
metriä korkeat tilat muuntuvat helposti monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Itse näkisin kohteen sopivan
erinomaisen hyvin viihde- ja kulttuurikäyttöön, esimerkiksi galleriaksi tai
konserttisaliksi. Voimalaitos tuotti
energiaa yötä päivää lähes 90 vuotta
– nyt on meidän vuoro antaa sille virtaa, Vuokko Heiskanen sanoo.
22 RE 1/2014
TEKSTI Virve Juhola KUVAT Nina Kaverinen
Hyvän
olon
Kotona ladataan akkuja.
Konkreettisesti ja kuvaannollisesti. Voidakseen hyvin ihminen
tarvitsee erilaisia tiloja eri tarkoituksiin, myös työtä tehdessään.
Pitää saada toljotella tai tunnelmoida, nysvätä tai innostua.
Siirtyä ihan muualle, jos
elämäntilanne sitä vaatii.
tiloja
T
ilakonsultti, elämäntaidonvalmentaja
Maaretta Tukiaisen tavoitteena on hyvän olon lisääminen arjen ympäristöissä.
Hänen mukaansa hyvää oloa lisäävä tila
on yleensä paikka, jolla on sielu. Paikka, jossa on jotakin ainutkertaista ja pysähdyttävää ja jonkinlainen
syvempi merkitys. Tukiainen puhuu tunnelmamuotoilusta, jossa tilasta tehdään mahdollisimman elämyksellinen ja koskettava. Eri ihmisille tämä voi tarkoittaa eri asioita.
– Parhaimmillaan koti tukee yksilön tai perheen
arvoja ja valintoja. Jos tärkeintä on laittaa ruokaa yhdessä, perhe tarvitsee ison ja toimivan keittiön. Jos
parasta yhdessäoloa on elokuvien katselu, kannattaa
ennemmin sijoittaa kunnon kotiteatteriin. On hyvä
muistaa, että työn tekoon tarvitaan erilaista energiaa
kuin latautumiseen. Jos oman energian kanavoiminen tietyssä tilassa ei onnistu, on parempi siirtyä erilaiseen paikkaan.
TUNNELMAN VOI MUOTOILLA
Tunnelmamuotoilu on ennen kaikkea suunnittelua
eri aisteille. Tunnelma syntyy siitä, millä tavalla tietty
tila koskettaa eri aisteja. Tilaan voidaan vaikuttaa väreillä, äänillä, valoilla ja tuoksuilla.
Maaretan vinkit
hyvän olon tilaan
• Mieti ensin, mitkä asiat ovat sinulle
tärkeitä. Laita ne tärkeysjärjestykseen. Onnistunut tilasuunnittelu lähtee arvoista.
• Mieti, mitä tärkeimmät arvot toiminnan
kannalta tarkoittavat. Mitä asioita tilassa
pitäisi voida tehdä? Miten niitä halutaan
tukea?
• Pohdi, millainen on se kokonaistunnelma,
joka tukee hyvää oloasi. Millaista tunnetta
haluat vahvistaa? Yritä nimetä tunne.
Voit myös tehdä siitä mood boardin eli
tunnelmakartan.
•
Mieti, miten voit vahvistaa haluttua
tunnelmaa huomioimalla eri aistit:
mitä tila tarjoaa kuulo- ja hajuaisteille ja
miltä tila fyysisesti kosketeltuna tuntuu?
Miten lämpö- ja liikeaistit on otettu
huomioon? Entä ulkotila?
•
Yritä keskittyä tilan merkitykseen
ja unohtaa se, mikä on muotia.
Muodit tulevat ja menevät, mutta hyvin
suunniteltu tila, joka heijastaa asujansa
arvoja, pitää pintansa, vaikka aika kuluu.
23
24 RE 1/2014
ENNEN JA NYT • RE 1/2014
– Yleisesti ottaen luonnosta löytyvät värisävyt rauhoittavat ihmistä ja kirkkaat värit aktivoivat. Värien
ja muotojen vaikutus on kuitenkin henkilö- ja kulttuurisidonnaista, ja tyyli ylipäänsä niin subjektiivinen
asia, että se on suunnittelupalvelun tarjoajalle aina
pähkinä purtavaksi. Useimmiten neutraalit perusratkaisut toimivat hyvänä pohjana, jonka päälle tilan
käyttäjä voi itse alkaa rakentaa jatkoa mieltymystensä
ja tarpeidensa mukaan, Tukiainen kertoo.
– Viimeisimmässä matkakohteessani Vietnamissa minuun tekivät vaikutuksen erilaiset lyhdyt sekä
elinvoimainen uskonnollinen kuvasto, jonka värienkäyttö, muodot ja symboliikka ovat tapoja pyrkiä luomaan erityisiä merkityksiä.
Matkailun lisäksi Tukiaista inspiroivat myös elokuvatieteen esihistoria ja elokuvien tarinat sekä vanhan ajan optiset välineet, joilla voi vaikuttaa nykypäivän tunnelmaan, luoda varjoja, leikitellä epäsuoralla
valolla tai korostaa valon vaikutusta.
– Valo voi olla taianomaista ja kohottaa arjesta,
luoda nykyelämään kaivattua maagisuutta.
VALINNANVAPAUS LISÄÄ TILAN
KÄYTTÄJÄN HYVINVOINTIA
Kodin sisustaja arvostaa tulevaisuudessakin nimenomaan valinnanvapautta, ja tätä varten heille tarjotaan yhä enemmän valmiita, tietoteknisiä suunnittelu- ja mallinnusrajapintoja, joiden avulla tehdä
järkeviä valintoja ja päätöksiä.
– Tyylien kirjo lisääntyy, ja tietyt aikakauteen sidotut retrotyylit, kuten 50-luku, jatkavat elämäänsä
vakiintuneina läpi vuosikymmenten, ja eri retrotyylit
myös sekoittuvat yhä enemmän toisiinsa.
Yksi Tukiaisen mielestä kiinnostava kehittyvä tyylisuunta on ”rumuuden estetiikkaa” jota edustavat työpajamaiset elinympäristöt, joissa on tarkoituskin voida
sotkea ja hyödyntää vanhaa ja kulunutta materiaalia.
– On hienoa, että ymmärretään
rakennusten historiallinen arvo ja
tarina ja saadaan niihin aikojen
kuluessa kertynyt myönteinen energia hyötykäyttöön tulevaisuutta
varten. Tämä voi olla myös kiinteistön myyntivaltti. Monet arvostavat
persoonallisuutta, joka syntyy tilan
käyttötarkoituksen ja ihmisten
tilakokemusten kautta, inspiroi
uuteen toimintaan ja lisää tilayhteisön hyvinvointia, sanoo
Maaretta Tukiainen.
LUOVA TILA ON ERILAISTEN
TILOJEN KOKONAISUUS
Maaretta Tukiainen luennoi ja vetää
työpajoja luovuutta edistävistä tilaratkaisuista. Hänen näkemyksensä mukaan jokainen ihminen on luova, ja
luovuutta voidaan tukea tilasuunnittelulla.
Tilojen kokemisessa on aina mukana ajan kokemus. Tila siis koetaan
ajallisesti. Se koostuu erilaisten hetkien jatkumosta. Tukiainen antaa esimerkiksi japanilaisen puutarhan, jonka perällä sijaitsee teehuone, johon kuljetaan
mutkittelevaa polkua peräkkäisten tilojen, kuten istutusten, kautta.
Luovan työn vaiheita voidaan tukea erilaisilla tilatyypeillä. Työtilan kokemukset liittyvät kiinteästi työhyvinvointiin. Rauhoittuminen ja keskittyminen edellyttävät hiljaista huonetta, joskus makuusijaa. Liike ja
paikan vaihtaminen tukee luovaa ajattelua. Keinuminen taas on rauhoittavaa ja tuo turvaa. Luovuutta tukeva tila tarjoaa turvaa ja voi olla epämuodollinen. Yhä
enemmän hyödynnetään myös ulkotiloja ja luontopolkuja keskittymisen ja luovan ajattelun edistämiseksi ja
jopa kasvatetaan itse yrttejä.
Maaretta Tukiaisen näkemys luovista tiloista on
monen tekijän summa. Etupäässä se on muodostunut uteliaisuudesta.
– Kun näkee, jotakin, mikä koskettaa, se tulee tavalla tai toisella mukaan seuraavaan projektiin. Ihminen
on kuin tehosekoitin, joka prosessoi aineksia ja tuottaa niistä intuitiivisesti uusia ratkaisuja. Näkemykseeni
vaikuttavat paitsi matkustaminen ja elokuvan esihistoria, kokemukseni media-alalta, kirjat ja lehdet.
Painokoneiden
jyskeestä säveliin
Aikanaan Porvoon keskustassa toimi Pohjoismaiden modernein painotalo.
Nyt täällä soi painokoneiden sijaan musiikki. Porvoonseudun musiikkiopisto on
toiminut kuuden vuoden ajan WSOYTALOSSA, jossa on ryhmäopetukselle aiempaa paremmat mahdollisuudet. Se on tärkeää, sillä musiikinopiskelu on nykyään
yhä useammin yhdessä soittamista. Valmentavissa soitonopetusryhmissä voi leikinomaisesti tutustua soitonopetukseen vaikka yhdessä kaverin kanssa, ja perusopetuksessakin opetukseen sisältyy paljon yhteissoittoa. Siitä nauttivat myös pikkuviulistit Sara Uddström, Isabella Åhman ja heidän opettajansa Paula Hagman.
MYÖS TILAN HISTORIA JA ALKUPERÄINEN
KÄYTTÖ VAIKUTTAVAT HYVINVOINTIIN
– Monitilaratkaisuilla tuetaan ihmisten elämäntyylin ja työn monimuotoisuutta sekä ihmisten liikkuvuutta ja mobiiliratkaisuja, kertoo Tukiainen.
Kiinteät, staattiset tilat pienenevät ja suunnittelu
painottuu yhdessäoloon tarkoitettuihin tiloihin,
joista tehdään nykyistä paljon viihtyisämpiä.
Myös lemmikkieläimet liittyvät yhä kiinteämmin
ihmisten hyvinvointiin ja asumiseen, Tukiainen
muistuttaa. Rakkaat eläimet halutaan varusteineen
mukaan myös siirryttäessä toiseen kotiin tai tilapäiselle työpaikalle.
– Haetaan kokonaiselämyksiä, joissa on mukana
kaikki yksilölle tärkeät osat elämää: koti, työ, perhe ja
lemmikit.
– Työelämässä tarvitaan välimuotoja nykyisten
niin sanottujen vetäytymiskohteiden ja peruskokoustilojen lisäksi. Asumisessakin hyödynnetään yhä
enemmän luontoa ja ulkotilaa. Energiankulutus minimoidaan ja palataan taas yhteisöllisiin ratkaisuihin,
kuten kimpparakentamiseen, kaupunkipuutarhoihin
ja talosaunoihin, jotka tukevat perimmäistä tarvettamme lauman tukeen.
KUVA Matti Immonen
25
Lattiat, seinät ja katot
Maxipinnoite tuntee Askonalueen rakennukset kirjaimellisesti läpikotaisin.
Lattioihin, seiniin ja kattoihin erikoistunut yritys saneeraa myös Renorin kohteita ammattitaidolla ja Weberin tuotteilla. Asiakkaita ovat niin suurimmat
rakennusliikket kuin omakotirakentajatkin.
TEOLLISUUSLATTIAT
VESIKIERTOISET COMFORT-LÄMPÖLATTIAT
Tervetuloa Ravintola Askoon!
Monipuolinen
lounastarjonta
5 eri lounasvaihtoehtoa
- Kotiruoka
- Cross Kitchen
Lounas ma-pe 11-13
- Deli Keitto
Kahvila ma-pe 8-14
- Deli Salaatti
- Lounasbuffet
- Runsas kahvilavalikoima
- Take Away -tuotteet
- Kokous- ja
edustustarjoilua
Ravintola Asko
Puh. 02 01 250 548
asko@eurest.fi
Ajatuksen voima
suunnitteluun
Mekaniikka-, automaatio- ja sähkösuunnittelu sekä
projektinhallinta ovat Comatecin osaamista parhaimmillaan.
•
•
•
•
Työkoneet ja erikoisajoneuvot
Materiaalinkäsittelyjärjestelmät
Tuotantolaitteet ja -järjestelmät
Kattilat ja voimalaitokset
Raudanlujaa osaamista: www.comatec.fi
RATKAISUT. PROJEKTIT. TEKIJÄT.
Comatec Group
Askonkatu 9 F, 3. krs
15100 LAHTI
puh. 029 000 2030
www.comatec.fi
HENGITTÄVÄT PINNOITEET
Loimaan toimisto
Metsolantie 51, 32200 Loimaa
Jarkko Jokinen, p. 0400 870 029
jarkko.jokinen@maxipinnoite.fi
CASA DESIGNLATTIA
GNLATTIA
Lahden aluetoimisto
Makarantie 9, 15230 Lahti
Kari Järvikallas, p.0400 805 636
kari.jarvikallas@maxipinnoite.fi
www.maxipinnoite.fi
www.e-weber.fi
Uusi koti
on paras
paikka
Uusi koti on
maailman paras
paikka. Sellainen
on myös NCC
Tähtikoti Metsäkankaalla. Tutustu nyt ja ihastu!
SIJOITA KOTIIN
Huoli pois
uuden ostosta:
ncc.fi/
asumisturva
Lahti, Metsäkangas
hilma
Satulakatu 31
anna hilman hurmata! Odotettu kerrostalo on nyt myynnissä. hilma tarjoaa innostavia
tilaratkaisuja järkevään hintaan. Kun varaat omasi ajoissa, pääset valitsemaan ilmeen kolmesta modernista sisustusteemasta. Valmis arviolta 11/2014. Energialuokka B2007.
huoneistoesimerkkejä:
2h+Kt+sauna
45,5 m2
mh 55.420 €
Vh 157.340 €
58 m2
2h+K+sauna
mh 48.260 €
Vh 178.180 €
71 m2
3h+K+sauna
mh 52.380 €
Vh 211.420 €
VALMISTUU
TOUKOKUUSSA 2014
VUORIPOJANKATU 11 A,
15210 LAHTI
asunnot.fi/ruotsilankulma
Ruotsilankulmasta löytyy upouusia,
remonttivapaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja niin ensiasunnonostajille kuin sijoittajillekin.
Varaa oma kotisi pian. Energialuokka
C2007. Alla esimerkkihuoneistoja.
Tervetuloa tutustumaan!
soita ja sovi oma esittelyaikasi. samalla pääset
tutustumaan mallikeittiöön. tapaamisiin.
ncc.fi/hilma
NCC ASUNTOMYYNTI, avoinna arkisin klo 8–16
puh. 050 433 7429/Lea Varjola, Hämeenkatu 26 A, Lahti
RAKENTEILLA
AIVAN
KESKUSTASSA
TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJA,
KEHITTÄJÄ JA KUMPPANI.
Asunto Oy
Lahden Ruotsilankulma
TYYPPI
2h+kt+s
3h+kt+s
4h+kt+s
Rantalainen Lahti, Forssa ja Porvoo ja yli 10 muuta toimipistettämme
palvelevat yritystäsi yksilöllisesti, monipuolisesti ja paikallisesti.
VH. €
138 154
181 663
315 588
KRS
1
1
5
Asunto Oy
Lahden Panimonreuna
ENNAKKOMARKKINOINNISSA
TYYPPI
tupak+kh
2h+k+s
3h+kt+s
3h+kt+s
TUTUSTU TARJONTAAMME:
LAAJA-ALAINEN
OSAAMINEN
MH. €
32 682
46 056
103 567
PANIMOKATU 16, 15140 LAHTI
asunnot.fi/panimonreuna
Panimonreunan sijainti keskellä
kaupunkia ja palveluita on oivallinen.
Laadukkaista kodeista koostuva
Panimonreuna on erittäin hyvä kohde
omaksi kodiksi tai asuntosijoittajille
remonttivapautensa ansiosta. Alla
esimerkkihuoneistoja.
KySy TArJOUS
KIrJANPIdOSTA
JA PALKANLASKENNASTA
KOTIMAINEN
PErHEyrITyS
m2
49,0
63,0
98,5
OSAAvA JA MOTIvOITUNUT
HENKILöSTö
m2
43,0
47,5
67,0
83,0
MH. €
40 419
63 752
30 643
131 426
VH. € KRS
159 099 2
194 852 2
215 563 1
360 506 5
ASUNNOT.FI
PAIKALLINEN
JA PALvELEvA
www.rANTALAINEN.fI
OTA YHTEYTTÄ JA VARAA OMASI:
LEMMINKÄINEN TALO OY, ASUNTOMYYNTI LAHTI
SAIMAANKATU 64, 15140 LAHTI
ANNUKKA LINDBERG
PUH. 0800 93616 (MAKSUTON)
ASUNTOMYYNTI.LAHTI@LEMMINKAINEN.COM
Puuvillakatu 4 C 1 (2.kerros)
30100 Forssa, puhelin 0440 735 184
www.sahkogrondalh.fi
Varasto-, myymälä- ja
teollisuuskalustamisen
asiantuntija
•
•
•
•
•
•
Kuormalavahyllyjä • Pientavarahyllyjä
Varastoautomaatteja • Arkistokalusteita
Työpistekalusteita • Muuttolaatikoita
Varastolaatikoita • Trukkeja
Nostopöytiä
Ja paljon muuta
HUOLTO
ä
tettyj
y
ä
k
s
Myö ita
tuotte a määrä!
valtav
• trukit
• kuormaussillat
• nosto-ovet
• varastoautomaatit
Huoltotilaukset:
P. 050 345 2082
Sopiva kalusto jokaiseen tarpeeseen
Rastecin trukkivalikoimasta - vuokraa tai osta!
Varastotrukit
Rocla SW12 2500
Rocla SWS12 4700
Rocla SWS(i)12 5400
BTRT 1350/12
Rocla F14 CTXFL5400
Rocla F14ITF4800
Rocla KTKL8TR5400
Rocla SP12 DEV3600
Rocla SST12 TREV 5400
Rocla SST16 TREV 5400
2011 sähkö
2013 sähkö
2014 sähkö
1986 sähkö
2002 sähkö
2006 sähkö
1994 sähkö
2007 sähkö
2006 sähkö
2007 sähkö
Veivikatu 8, 15230 Lahti
Puh. (03) 733 4613
Rocla SST16ac TREV 5400
Rocla SST16ac TREV5400
Rocla TTS12 TREV5400
Rocla TTI15 PNTREV4100
Rocla TEF14VTREV 7500
Rocla TEF16TREV7000
Rocla TES16VTREV6300
Rocla TP20
Vastapainotrukit
CAT GP25N
CAT DP25N
2009 sähkö
2012 sähkö
2000 sähkö
2006 sähkö
1997 sähkö
1997 sähkö
1996 sähkö
2001 sähkö
2006 kaasu
2012 diesel
myynti.lahti@intolog.fi
www.intolog.fi
CAT DP25N
CAT EP13PNT
CAT DP30N
CAT DP50K
Caterpillar EP16KT
Caterpillar EP18KT
Caterpillar EP30K
Jungheinrich DFG430
Jungheinrich EFG218
Jungheinrich DFG435
Linde E16C-02
2013 diesel
2012 sähkö
2007 diesel
2009 diesel
2003 sähkö
2002 sähkö
2005 sähkö
2005 diesel
2005 sähkö
2006 diesel
1999 sähkö
Linde E15
Linde H20D-03
Mitsubishi FB16KT
Mitsubishi FD25N
TCM FD20
Yale ERP16
Toyota 7FBEF15
Boss LE 16-50
Muut trukit/koneet
Combilift C4000
Combilift C4500
1988 sähkö
2001 diesel
2003 sähkö
2005 diesel
1989 diesel
1999 sähkö
2009 sähkö
1996 sähkö
Saksilava Genie GS 2646 2001 sähkö
Spin-Go, ajettava
keräilyvaunu
2012 sähkö
Kuvasto
2014
2003 diesel
2005 diesel
en
tuotte
täisen
it
a
s
k
it
y
o
s
etpa
isun,
Tarvits
n ratka Tulemme
a
m
m
.
je
tai laa 3) 733 4613
(0
än!
ä
m
y
meille
ä
k
ämme
mielell
Myynti • Vuokraus • Asennus • Huolto
Suomalaist
a
sisälogistiik
kaa
Ota yhteyttä!
Tulemme
mielellämme
käymään.
:
uvasto
Tilaa k
www.intolo
www.i
fi
ntolog.
g.fi