docPirkanmaan Pääasiat - Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
download 
Report Transcription
Pirkanmaan Pääasiat - Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti Pirkanmaan Pääasiat 4 2013 ISSN 1798-7652 1 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti Pääkirjoitus....................................... 3 Muistisairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää........................................ 4 Muistisairaan kanssa ilmapiiri ratkaisee...... 6 Vuoden Muistilähettiläs nimettiin maailman Alzheimer-päivänä..............................13 Palautekysely MEVA-kehittämiskumppaneille....................................14 Yhdistyksen hallitus esittäytyy...............15 Iloa ja väriä marraskuun harmauteen!......17 Orivedelle perustettiin alaosasto............18 Pirkkalan alaosasto täytti viisi vuotta.......19 Yhtä matkaa –laulun sanat....................20 Pirkanmaan MuRu-kahvila, kevätkokous ja jäsenilta......................................21 Muistikahvila Pirmuska.........................22 MTLH:n loma....................................23 Alaosastot toimivat.............................24 Yhdistyksen tarjoamat palvelut..............28 Ryhmätoiminta Tampereella..................29 Yhteystiedot.....................................31 Sivunvalmistus TEKOPAIKKA Suomi Oy, Sastamala Painopaikka Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere Pirkanmaan Pääasiat 4 2013 ISSN 1798-7652 Sisällysluettelo 2 Pääkirjoitus Syksy on ollut yhdistyksessä vilkas. Muistiviikolla järjestetyt muistikävelyt keräsivät eri puolilla Suomea innokkaita osallistujia samoin erilaiset tapahtumat ja seminaarit. Tampereella kävely järjestettiin jo neljättä kertaa. Myös muistilähettilään nimeämisestä halutaan tehdä muistiviikkoon kuuluva perinne, sillä mielestämme on tärkeää tehdä näkyväksi vuosien uraauurtava ja sitoutunut työ muistisairaiden hyväksi. Tiedotusvälineissä uutiskynnyksen ylittää helpommin huono hoito ja uhkakuvat vanhustenhoidon tulevaisuudesta, kuin työhönsä antaumuksella suhtautuvan työntekijän panos. Pyyteetöntä työtä tekevät myös lukuisat vapaaehtoiset eri puolilla Pirkanmaata ja Huittista. Vapaaehtoisten joukko kasvoi, kun Orivedelle perustettiin lokakuussa uusi alaosasto. Siellä alaosaston toiminnalle on jo pitkään ollut kysyntää, mutta ensi keväänä päästään sielläkin täyteen vauhtiin. Arvokasta työtä tekevät myös yhdistyksen hallituksen ja ohjausryhmien jäsenet, jotka vapaaehtoisina tarjoavat panoksensa yhdistyksen käyttöön. Tärkeintä työtä mielestäni teette kuitenkin te omaiset, jotka hoidatte läheistänne. Tätä työtä tehdessä toisen samassa elämäntilanteessa olevan vertaistuki on korvaamattoman arvokasta. Näitä tuntoja kuvaa erinomaisesti A. Karkiaisen yhdistykselle tekemän laulun, Yhtä matkaa, sanat. Laulun sanat löytyvät tästä lehdestä ja nuotteja saa yhdistyksestä. Laulu tulee varmasti tutuksi keväällä järjestettävissä musiikki- ja runokahviloissa. Tervetuloa mukaan! Toivotan teille kaikille hyvää adventin aikaa! Pirkanmaan Pääasiat Teija Siipola toiminnanjohtaja 3 Muistisairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää Vuosittain yli 13 000 ihmistä Suomessa sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen ja joka kolmas yli 65-vuotiaista ilmoittaa kärsivänsä jonkin asteisista muistioireista. Muistisairaudet eivät kosketa vain iäkkäitä ihmisiä: työikäisiä sairastuneista on arviolta 6000–10.000 henkilöä ja Pirkanmaalla n. 600-1000. Kansallisen muistiohjelman mukaan tämä edellyttää toimia a) aivoterveyden edistämiseksi, b) muistisairauksien ennalta ehkäisemiseksi, c) muistioireiden tunnistamiseksi mahdollisimman varhain sekä d) oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen ja muun tuen hyvin organisoitua turvaamista ja seurantaa eli vaikuttavaa ja katkeamatonta hoito- ja palveluketjua. 4 Arvioiden mukaan noin puolet muistisairauksista on diagnosoimatta. Muistisairauksien tutkimus-, hoito- ja seurantakäytännöt eivät aina tue muistipulmien selvittelyä. Monessa tilanteessa omaisen huolta läheisen muistipulmista ei kuulla tai oteta vakavasti. Lisäksi epätietoisuutta on siitä, missä määrin muistitoimintojen heikkeneminen kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Myös sairauteen liittyvä kielteinen leima eli stigma ja tiedon puute voivat olla esteenä tutkimuksiin hakeutumiselle ajoissa. Varhaisen diagnoosi tärkeys korostuu lukuisissa tutkimuksissa. Itä-Suomen yliopistossa psykologi Ilona Hallikaisen ja dosentti, psykologi Tuomo Hännisen tutkimuk- Pirkanmaan Pääasiat sessa havaittiin, että hyvin lievässä vaiheessa hoidon piiriin tulleilla kyky selviytyä arkipäivän askareista säilyi parempana. Lisäksi heillä todettiin seurannan aikana vähemmän mieliala- ja käytösoireita suhteutettuna sairauden vaikeusasteeseen. Toisaalta muistihuolien yleisyys väestötasolla johtaa vääjäämättä siihen, että tutkimuksiin hakeutuu yhä enemmän myös niitä henkilöitä, joilla ei ole todettavissa etenevää muistisairautta. Tässä tilanteessa terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoihin tarvitaan osaamisen vahvistamista sekä uusia työkaluja dementoivan muistisairauden tunnistamiseksi ja erottamiseksi muista muistihäiriöistä. Yhdistyksessä käynnissä olevas- sa MEVA -hankkeessa (Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen) pureudutaan tulevana vuonna varhaisen tunnistamisen esteisiin jotta hoito päästäisiin aloittamaan sairauden lievässä vaiheessa. Hankkeessa kehitetään varhaisen tunnistamisen malleja yhdessä Tampereen ja kehyskuntien terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen kanssa. Kuulemme mielellämme myös teidän lukijoiden omia kokemuksia sairauden ensioireista, hakeutumisesta tutkimuksiin ja seurannasta sekä tietoa mitkä seikat estivät tai haittasivat diagnoosin saamista. Voitte ottaa yhteyttä hankekoordinaattori Sirpa Kotisaareen, sirpa.kotisaari@ saunalahti.fi tai 050 360 5224. Pirkanmaan Pääasiat 5 Muistisairaan kanssa ilmapiiri ratkaisee Hillervo Pohjavirta Muistisairaan ihmisen omaiselta ei odoteta ihmetekoja. Riittää, että kuuntelee ja hyväksyy hoidettavan tunteineen ja tarpeineen. Muistisairauden alkuvaiheessa ihminen on muistikatkoista huolimatta enimmäkseen suuntautunut todellisuuteen. Hän pelkää menettävänsä elämänsä hallinnan ja voi kokea elämän pettäneen hänet. Hän saattaa suojata itseään välttelemällä tunteita. takertumalla sääntöihin ja vaatimalla täydellisyyttä itseltään ja toisilta. Muistisairaat ihmiset ovat yksilöitä myös sairastaessaan eikä kaikilla tule samanlaisia oireita. Ongelma on se, että heitä kohdellaan potilaina eikä lähimmäisinä, mikä on omiaan heikentämään omanarvontuntoa. Onkin tärkeää antaa ihmisen säilyttää kasvonsa, kunnioittaa hänen näkemyksiään ja 6 omaa aluettaan. Keskustele asiallisesti hänen kanssaan hänen esille ottamistaan asioista oikomatta tai nolaamatta häntä. Muistisairaan ihmisen kanssa tarvitaan kykyä eläytyä ja olla loukkaantumatta. Palauta mieleesi hetki, jolloin olet itse ollut saman tyyppisessä, tunteita herättävässä tilanteessa kuin tämä ihminen nyt. Miltä sinusta silloin tuntui? Epäilet, että minä olen vienyt lompakkosi. Sinulla on vaikea tilanne, kun et voi luottaa läheisiisi. Minkälainen lompakko sinulta on kateissa? Kerro, olenko minä ollut semmoinen, että olet voinut luottaa minuun. Voisinko jotenkin auttaa sinua tässä tilanteessa? Pirkanmaan Pääasiat Tunteet ovat keino saada yhteys Kun järkiperustelut eivät tunnu enää toimivan muistisairaan ihmisen kanssa, tunteet ja tarpeet ovat keino saada ja säilyttää yhteys häneen. Muistisairaalla ihmisellä on taipumus vetäytyä tunnemuistoihinsa vahvistamaan itseään. Kun uudet asiat eivät enää kiinnity muistiin, menneisyys alkaa tuntua nykyhetkeä kiinnostavammalta. Kun ihminen elää ajoittain toisessa ajassa ja paikassa, häntä ei kannata palauttaa väkisin nykytodellisuuteen. On luonnollista, että sairastunut toimii siitä todellisuudesta käsin, joka hänellä on muistissaan vielä jäljellä. Hoitajan tai läheisen ei tarvitse valehdella tai teeskennellä, vaan kulkea hetken verran rinnalla siinä todellisuudessa, jossa ihminen kokee olevansa sillä hetkellä. Kuulostaa, että olet vihainen. Sinua on huijattu. Mitä on tapahtunut. Kuka sinua huijaa? Mitä tee silloin kun huomaat, että taas ne on huijanneet sinua. Mitä tunteita ja tarpeita hän ilmaisee? Tapahtumien todenperäisyyttä olennaisempaa on yrittää selvit- Hillervo Pohjavirta tää, mikä ihminen koettaa viestiä käyttäytymisellään. Mitä voit päätellä hänen ilmeistään ja eleistään? Millainen on hänen kertomuksensa sävy? Onko hän pahastunut, pelästynyt vai kenties voitonriemuinen? Pystytkö vaistonvaraisesti arvioimaan, mitä tämä ihminen kaipaa juuri nyt? Kaipaako hän tunnustusta, läheisyyttä vai turvallisuutta? Muistisairaan ihmisen omaisen on syytä huolehtia omasta jaksamisestaan. Sairastuneen läheisen kanssa keskustellessa kannattaa Pirkanmaan Pääasiat 7 kuitenkin laittaa omat tunteet hetkeksi sivuun. Kiisteleminen, väitteleminen ja asioiden todellisen laidan osoittaminen eivät säästä aikaa eivätkä hermoja, päinvastoin, ne lisäävät kaikkien osapuolten ahdistusta. TunteVa-toimintamalli on tunteita myötäelävä hoitoasenne, jossa luottamus luodaan vähitellen pienin teoin. Kun luottamus syntyy, tilanteet eivät enää kärjisty niin helposti. Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri merkitsee lopulta eniten, sillä muistisairaat aistivat tunnelman ja he oppivat muistamaan tunteet. Jos jotain ikävää sattuu, he muistavat sen tunteiden tasolla pitkään, mutta eivät pysty käsittelemään asiaa. Onko minussa, Oiva, nyt jotain, mistä sinä et pidä, kun sanot minua punapäiseksi paskaksi. Jos se on tämä punainen hattu, niin voin ottaa sen pois. Onko sinulla joskus ollut joku tuttu, jolla on ollut punainen hattu? Torjutut tunteet pyrkivät esille Kun muistisairaus etenee, ihminen ei enää pysty kätkemään tunteitaan. Jos hän on aina torjunut tunteet, niillä on kuitenkin taipu- 8 mus pyrkiä takaisin tietoisuuteen tavalla tai toisella, joskus oudossakin muodossa. Kaikkien tekemisten ja sanomisten merkitys ei välttämättä edes selviä. Ihmisellä voi olla keskeneräisiä tunneasioita, joiden työstämiseen hän tarvitsee apua. Voi olla tapahtumia, joista hän ei ehkä koskaan ole kertonut kenellekään. Jokin nykyisyyden asia – oven kolahdus, tuoksu tai puhetapa – voi palauttaa mieleen vanhoja tunnemuistoja. Kyse ei ole harhoista, vaan mielikuvista ja mielleyhtymistä. Muistisairasta hoitavan on hyvä tuntea hoidettavansa niin, että hän osaa eläytyä hänen tunnemaailmaansa. Esimerkiksi se, että ihminen taittelee lautasliinoja voi edustaa hänelle monia asioita kuten hänen kaipaamaansa työn tekoa tai mukavaa odotuksen tunnelmaa ennen vieraiden tuloa. Käyttäytymisellä on mieli ja merkitys ihmiselle itselleen. Muistisairaat ihmiset, aivan kuten kaikki muutkin, kokevat iloa, surua, vihaa ja pelkoa. He haluavat olla turvassa, kuulua johonkin ja olla tarpeellisia. Vaikka sairaus heikentää ihmisen omanarvontuntoa, ymmärtävä lähipiiri voi antaa hänelle arvostusta. Veikko puhui yhä enemmän siitä, miten hienossa seurassa hän Pirkanmaan Pääasiat kulkee. Rouva ihmetteli miehensä johtoporrasjuttuja. Vähitellen hän ymmärsi, että Veikko pakeni mielikuviinsa voidakseen antaa itselleen kaipaamaansa arvostusta. Veikosta tuli tyytyväisempi mies, kun rouva alkoi kiittää ja kehua häntä kaikesta mahdollisesta viulunrakennustaidosta aina päivällisastioiden kantamiseen. ”Kuuntele” ihmisen tunnetta Muistisairaan ihmisen tunnekuohut (syyttely, ikävöiminen) kertovat hänen oman tunne-elämänsä senhetkisestä tilasta. Hänellä on hänelle itselleen ajankohtaisia toiveita, odotuksia unelmia ja tarpeita. Vähitellen kyse on yhä useammin vanhoista, mieleen nousseita tunnepohjaisista muistoista kuin viime aikojen tapahtumista, joita hän ei muista. Tunteet on hyvä käsitellä silloin kun ne ovat ihmisellä mielessä. Haluat kotiin. Millainen sinun kotisi on? Tuntuuko että täällä ei ole sinulle mitään tuttua. Mikä tekee kodista kodin? Oliko sinun aina hyvä olla kotona? Millainen koti sinulla oli? Kaikki ei välttämättä ole sitä, miltä se aluksi kuulostaa tai näyt- tää. Ihminen voi kaivata kotia, jota ei ole ollut vuosikymmeniin tai hän kaipaa vain turvallisuutta. Muistisairaan ihmisen puheet otetaankin helposti liian kirjaimellisesti sen sijaan, että ”kuunneltaisiin” sitä tunnetta, jota hän viestii. Jatkuvaa nälkää valittava ei välttämättä halua ruokaa vaan rakkautta ja huolenpitoa. Myrkytetty. Et uskalla syödä, koska ruoka on myrkytetty. Kuka niitä ruokia myrkyttää? Mitä teet silloin, kun ruoka on myrkytetty? Oletko koskaan saanut puhdasta ruokaa? Tunteet ovat totta ihmiselle itselleen Kun tunteet ja tarpeet huomioidaan, muistisairas ihminen jaksaa paremmin olla läsnä myös nykyhetkessä. Tunteet ovat totta hänelle itselleen, vaikka tosiasiat osoittaisivat muuta eikä hoitaja olisi asioista samaa mieltä. Muistisairaalla ihmisellä on oikeus myös muuttua ja muuttaa mieltään. Hoitajan ei tarvitse eritellä muistisairaan ihmisen tunteita, vaan vain tunnistaa ja tunnustaa ne. Kohtaamiskeinoja (kysymykset, kosketus, katse jne.) ja puhumista tärkeämpää on kuunnella. Muisti- Pirkanmaan Pääasiat 9 sairas ihminen ymmärtää puhetta paremmin sanatonta viestintää: eleitä, ilmeistä ja äänensävyjä. Hänen mielialansa myös muuttuvat nopeasti, joten kannattaa keskittyä tukemaan ajankohtaisia tunteita. Hetken päästä tunnelmat voivat olla jo toiset. Kuuntelutaidosta on apua Hyvä kuuntelija keskittyy ottamaan vastaan sen, mitä toinen ihminen viestittää hänelle itsestään ilman, että kiiruhtaa tarjoamaan ratkaisuksi omia ajatuksiaan. Hoitaja selvittää keskustellen ja kuunnellen käyttäytymisen syyn ja tunnistaa taustalla olevat tarpeet. Syyt voivat olla hyvin yksinkertaisia, niin fyysisiä kuin henkisiäkin. Kyse voi olla väärinkäsityksistä, loukkaantumisesta, vanhoista muistoista tai vaivoista, joita ihminen ei saa puettua sanoiksi. Kun myös erittäin vaikeat tunteet kuten kuolemanpelko ja suru otetaan vastaan, niin niiden tunteiden ahdistava voima vähenee. Näen, että sinulla on todella paha olla. Sinähän ihan itket. Sanot, että haluaisit vain kuolla. Onko mitään, minkä vuoksi haluaisit vielä elää? Kerro, onko mitään keinoa, millä voisin auttaa sinua? Saisinko pitää kädestä kiinni? 10 Miten aloittaa TunteVan käyttö? 1.TunteVa-toimintamallin käytön voi aloittaa ilman kummempia opintoja. Ensimmäinen askel on se, että pystyy jättämään hetkeksi omat pyrkimyksensä ja ajatuksensa sivuun ja toimimaan rauhallisesti. (”Haluaisin saada vietyä hänet saunaan ja pesulle, mutta nyt en ajattele sitä vaan vietän kiireettömän hetken hänen kanssaan.”) . 2.Toinen askel on se, että koettaa keskittyä toisen ihmisen tilanteeseen havainnoiden ja kuunnellen häntä (Miltä hän näyttää, mitä sanoja hän käyttää ja mistä hän puhuu) 3.Kolmas askel voisi olla se, että koettaa ymmärtää ja hyväksyä hänen kokemuksensa. (”Vaikka olet ollut kova saunomaan, tänään et halua saunoa.) 4.Neljäs askel on se, että vahvistaa hänelle sen, mitä hän sinulle ilmaisee, vaikka olisit itse eri mieltä. (”Akkoja! Sinä sanot oikein vakaumuksen syvällä rintaäänellä, että et halua tänään saunaan akkojen joukkoon. Kerro, millaisia akkoja?”) 5. Samalla voi myös harjoitella ottamaan vastaan kaikenlaiset tunteet ja vahvistamaan ne (”Olet ehdoton, kun sanot, että Pirkanmaan Pääasiat inhoat saunaa yli kaiken. Pelottaako? Onko ne pelottavia akkoja?” 6. Kannattaa aina kiittää siitä, mistä voi. (”Olet aina huolehtinut puhtaudestasi hyvin.”) 7.Kun tunteille annetaan oikeus, muistisairas ihminen saa kokemuksen, että häntä kuunnellaan ja ymmärretään. Hänen mielen- sä voi muuttua hetkessä aivan päinvastaiseksi. Kaikki ei silti muutu hetkessä. Kun molemminpuolinen ymmärrys lisääntyy ja luottamus kasvaa, myös arkiset askareet helpottuvat vähitellen. (”Sanot, että voit sittenkin lähteä saunaan, kun haluat olla siisti ja kun minä varasin sinne ne pyyhkeet ja juomatkin.”) Pirkanmaan Pääasiat 11 Vuoden Muistilähettiläs nimettiin maailman Alzheimer-päivänä TunteVa® -toimintamalli • Tampereen Kaupunkilähetys ry:n TunteVa-toimintamalli (vuodesta 2006) pohjautuu Naomi Feilin 1960–80-luvilla kansainväliseen, validaatiomenetelmään. Suomalainen TunteVa sisältää myös yhteisönäkökulman, Sopimusvuoren terapeuttisen yhteisöhoidon mallin. • Tunteva on muistisairasta ihmistä vahvistavaa vuorovaikutusta, lääkkeetöntä hoitoa. Kyse on myötäelävästä ymmärtämisestä, empatiasta, jonka avulla ihmisen omanarvontunto paranee ja ahdistus vähenee. • TunteVa-hoitaja eläytyy muistisairaan ihmisen tunteisiin ja tarpeisiin. Hänen käytössään on 12 14 kohtaamiskeinoa, joilla hän luo luottamusta hoidettavaan sairauden eri vaiheissa. Keinoja ovat esimerkiksi erilaiset kysymykset, katse ja kosketus. • Tampereen Kaupunkilähetys ry:n kyselyyn (Pohjavirta 2012) osallistuneiden yli 300 TunteVakoulutetun kokemuksen mukaan TunteVa-menetelmän käyttäminen auttaa heitä ymmärtämään muistisairaita hoidettavia, tarjoaa työkaluja haasteellisiin hoitotilanteisiin. Hoidettavan vuorovaikutuksen laatu paranee, kun hoitaja kuuntelee häntä. Hoitaja voi kokea tekevänsä ”oikein”. Hillervo Pohjavirta TunteVa-kouluttaja hillervo.pohjavirta@kolumbus.fi Pirkanmaan Pääasiat Muistiviikolla järjestettiin muistikävelyjä eri puolilla Suomea tavoitteena nostaa muistin ja muistisairaista välittämisen teemaa suuren yleisön tietoisuuteen. Myös Pirkanmaalla ja Tampereella käveltiin muistiviikolla. Tampereella kävelijöitä johdatti edellisen vuoden muistilähettiläs Maija-Liisa Vänninmaja. Kävely kulki Keskustorilta yliopistolle, jossa ohjelma jatkui uuden Muistilähettilään julkistamisella. Uudeksi muistilähettilääksi nimitettiin pitkän ja ansiokkaan työuran muistisairaiden parissa tehnyt Sinikka Vaipuro. Juhlaluennon piti emeritusprofessori Markku Ojanen aiheesta Yhteinen onni - paras onni. Lisäksi tilaisuudessa Sinikka Vaipuro vasemmalla ja Maija-Liisa Vänninmaja oikealla saimme nähdä taikuri Jouko Alhon hienon esityksen sekä kuulla hänen puolisonsa kokemuksista muistisairaan miehen rinnalla. Pirkanmaan Pääasiat 13 Palautekysely MEVAkehittämiskumppaneille Yhdistyksen hallitus esittäytyy MEVA-hankkeessa tehtiin kehittämiskumppaneiden työntekijöille loka-marraskuussa sähköinen palautekysely, jossa kysyttiin heidän näkemyksiään muistisairauden riskin arvioinnista omassa työssään. Keväällä 2013 sovittiin terveyskeskusten ja työterveyshuollon yksikköjen johdon kanssa siitä, missä vastaanottotilanteissa muistisairauden riskiä arvioidaan. Kyselyllä haluttiin saada tietoa toimintakäytännön sujumisesta arjen työssä. Vastauksia saatiin hienosti toista sataa kappaletta ja koonti niistä on paraikaa tekeillä. Kyselyn vastaukset ovat tärkeä apu kehitettäessä muistisairauksien ennaltaehkäisyä terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Lokakuun 21. päivä pidettiin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ja jäsenilta. Syyskokouksen valitsema hallitus jatkaa entisellä kokoonpanolla. Puheenjohtajana jatkaa neurologi Maire Santala, varapuheenjohtajana palveluohjaaja Tuula Auranen, rahastonhoitajana Hillevi Heinä-Perälä ja jäseninä rovasti Matti Holkeri, alaosastovastaava Jaana Kettunen, johtaja Perttu Pesä ja yliopettaja Sirpa Salin. Maire Santala on neurologian erikoislääkäri ja hän on tehnyt pitkän uran TAYS:ssa Pitkäniemessä neurologian, neuropsykiatrian ja vanhuspsykiatrian alueella. Aivojen degeneratiiviset sairaudet, jotka aiheuttavat mm. muistihäiriöitä, dementiaa ja niihin liittyviä 14 Elina Tolvanen ja lippu Vastanneiden kesken arvottiin kaksi lippua Riian baletin esitykseen Prinsessa Ruusunen. Onnetar suosi lääkäri Elina Tolvasta Pirkkalasta. Onnittelumme voittajalle! Pirkanmaan Pääasiat käytösoireita, ovat hänelle tuttuja tutkimuksen ja hoidon/hoitovaihtoehtojen valinnan kentässä. Hän ottaa edelleen vastaan potilaita yksityisvastaanotolla ja luennoi aktiivisesti muistiin ja muistisairauksiin liittyvistä aihealueista. Maire Santala on toiminut hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2009. Tuula Auranen toimii Akaan kaupungin palveluohjaajana ja hän on ollut mukana yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2007 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2009. Sosionomin opintoihin liittyvän opinnäytetyön hän teki Akaan kaupungin ikääntyneiden omaishoitajien tukemisesta. Hillevi Heinä-Perälä on päässyt seuraamaan muistisairaiden hoi- Pirkanmaan Pääasiat 15 Iloa ja väriä marraskuun harmauteen! don kehitystä toimiessaan Sopimusvuorella ensin hoitotyössä ja myöhemmin talous- ja palkkahallinnon tehtävissä. Muistisairaudet ovat hänelle tuttuja myös läheisen sairauden kautta. Hallituksessa hän on toiminut vuodesta 2006. Matti Holkeri on toiminut Lempäälässä rehtorina sekä kotikunnassaan Toijalassa lukuisissa luottamustehtävissä sekä mm. sairaanhoitopiirin valtuuston varajäsenenä. Pappina hän on tukenut sairaita ja omaisia ja myöhemmin puolison sairastumisen ja kuoleman jälkeen toiminut vertaistukijana. Muistiliitto myönsi hänelle viime keväänä apurahan Pekka Laineen nimikkorahastosta tunnustuksena vapaaehtoistyöstä. Jaana Kettunen toimii aktiivisesti monissa potilas- ja omaisyhdistyksissä ja on toiminut muistiyhdistyksen Lempäälän alaosastossa 16 yhteensä 13 vuotta ja näistä alaosastovastaavana kahdeksan vuotta. Jaana Kettunen lähti aikoinaan muistiyhdistyksen toimintaan mukaan äidin sairastuttua muistisairauteen. Perttu Pesä on näyttelijätyönsä ohella toiminut lukuisissa luottamustehtävissä mm. Tampereen kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä sekä apulaispormestarina. Tämän jälkeen hän siirtyi kaupungin perustaman tapahtumatoimiston projektijohtajaksi. Sirpa Salin on toiminut mm. vanhainkodin johtajana, yliopiston lehtorina sekä projektipäällikkönä PSHP:ssä. Tällä hetkellä hän toimii TAMK:ssa yliopettajana. Hänen väitöstutkimuksensa kohteena oli mm. vanhusta kotona hoitavat omaishoitajat. Pirkanmaan Pääasiat Marraskuisena aamupäivänä Kalevantie 1:n ovikello kilkatteli taajaan tahtiin. Oli torstai ja naistenryhmäläiset saapuivat vertaistukiryhmän tuttuun aamupäivätapaamiseen. Paikalle oli jo hieman aikaisemmin saapuneet vapaaehtoistoimijat Päivi ja Airi järjestelemään naisille toiminnallista ryhmätapaamista. Sisään kannettiin mikroaaltouunia, suojamuoveja ja suuri korillinen kaikenlaista tavaraa. Yhdistyksen väkikin oli osallistunut tarvittavan materiaalin hankintaan, kotoa oli tuotu mm. hiusföönejä, silitysrautoja ym. tarpeellista. Ryhmätila muuttui työpajaksi… Ryhmä aloitettiin yhteisellä kahvihetkellä ja kahvittelun lomassa Päivi kertoi, että tänään kaikki halukkaat saavat värjätä itselleen mieluisan värisen silkkihuivin. Päivillä taisi ainoana tästä ryhmästä olla kokemusta moisesta tehtävästä ja niin hänen ohjauksessaan yhdessä selvisimme monista eri työ- vaiheista ja lopulta saimme aikaan mitä kauneimpia luomuksia! Silkkihuivien tekeminen oli hauskaa puuhaa. Jokainen osallistuja huomasi olevansa luova ja osaavansa tehdä taidetta, kunhan antoi itselleen siihen mahdollisuuden. Tekemiseen liittyi aitoa iloa oman ainutlaatuisen huivin onnistumisesta, siitä kertoi kotiinlähtijöiden iloinen puheenpulputus ja leveät hymyt! Yhdistyksen tytöt kiittävät vapaaehtoistoimijoita hienosta ideasta sekä sen toteutuksen mahdollistamisesta. Pirkanmaan Pääasiat 17 Orivedelle perustettiin alaosasto Orivedelle on jo pitkään toivottu muistisairaille ja heidän omaisille tietoa, tukea ja toimintaa oman kunnan alueelta. Tähän saadaan parannusta kun Orivedelle 23.10. perustettu alaosasto pääsee toiminnassaan täyteen vauhtiin. Aktiiviset toimijat kokoontuivat jo suunnittelemaan tulevan kevään toimintaa. Ensi keväälle suunniteltiin lääkäriluentoa muistisairauksista ja myöhemmin keväällä suunniteltiin käynnistettävän vertaisryhmätoimintaa. Toiminnas- 18 ta on kuitenkin ensin levitettävä tietoa eri tahoille. Alaosasto kokoontuu 15.1.2014 klo 17.00 Oriveden palvelutalolla, Eerolantie 4. Tuohon tapaamiseen ovat kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleita ja myös ympäryskuntien edustajat otetaan lämmöllä vastaan. Lisätietoja saa Merja Saartoalalta puh. 050 306 4073 merja.saartoala@ orivesi.fi ja Jouko Väisäseltä puh. 041 507 4125 jouko.vaisanen@saunalahti.fi. Pirkanmaan Pääasiat Pirkkalan alaosasto täytti viisi vuotta Pirkkalan alaosasto vietti 5-vuotisjuhlaa elokuun 29. päivä Pirkkalan uudessa Monitoimisalissa. Yhdistyksen tervehdyksen toi hallituksen puheenjohtaja, neurologi Maire Santala. Sairaanhoitajana ja muistihoitajana pitkään toiminut, alaosaston perustaja Leena Pitkänen kertoi muistiasioiden kehityksestä Pirkkalassa, Tampereella sekä myös valtakunnan tasolla. Puheiden jälkeen Pirkkalan eläkkeensaajien laulukuoro esiintyi ja ohjelma päättyi Sirius-ryhmän upeaan itämaisen tanssin esitykseen. Teatteri-ilmaisun ohjaaja Katja Kujala luennoi aiheesta Taiteesta iloa - kulttuurista muistoja. Leena Pitkänen ja Raija Rautio saivat ansiomerkit ansiokkaasta työstään muistisairaiden ja omaisten parissa. Pirkanmaan Pääasiat 19 Yhtä matkaa PIRKANMAAN MURUKAHVILA San. A. Karkiainen Takana on aika teiden leveiden, vastassa on polut kapeammat. Reppuun kertynyt on lasti melkoinen: ilot, itkut, viisaus ja vammat. Tuttu tienoo ympäriltä häviää, vieraaksi myös matkaseura muuttuu. Outo näköala mieltä hämmentää. Aina jotain liikaa on tai puuttuu. Tarjolla musiikkia, runoja ja kahvia ja mukavaa yhdessäoloa PIRKANMAAN MURUKAHVILA Katse kääntyy suuntaan lapsuusmetsien, taakse monen päivän, kuun ja vuoden. Käsi liikkuu äidin kättä etsien, joka kerran helli lohdun luoden. Joku ehkä tiellään joutuu sokkeloon joka sanat vie ja hymyn hukkaa, ja sen laitaan, paikkaan orpoon, autioon huumori ei jaksa tehdä kukkaa. Yksi polun muistaa, toinen unohtaa, toiselle jää vastuu ohjaksista. Tänne levähtämään kukin tulla saa riippumatta lähtömaisemista. Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa osoitteessa Kalevantie 1, 33100 TAMPERE lisätietoja puh. (03) 223 2344, muistiyhdistys@saunalahti.fi Tarjolla musiikkia, runoja ja kahvia ja mukavaa yhdessäoloa Perjantai 14.2.2014 Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa osoitteessa Kalevantie 1, 33100 TAMPERE klo 12.00 – 14.00 lisätietoja puh. (03) 223 2344, muistiyhdistys@saunalahti.fi Ystävyys -teema Perjantai 14.2.2014 Perjantai klo 12.0014.3.2014 – 14.00 klo 12.00 –-teema 14.00 Ystävyys Aiheena toiverunot, -laulut Yksi tutut muistaa, toinen unohtaa. Yhteyttä kaipaa kumpainenkin. Täällä puheilleen saa monta kuulijaa, ja on tervetullut vaietenkin. Perjantai 14.3.2014 Perjantai klo 12.0011.4.2014 – 14.00 klotoiverunot, 12.00 – 14.00 -laulut Aiheena Pääsiäis –teema Perjantai 11.4.2014 Kahvila on avoinna kaikille musiikista runoista kiinnostuneille ja paikalle voi tulla ilman kloja12.00 – 14.00 ennakkoilmoittautumista. Kahvilassa lauletaan, lausutaan ja kuunnellaan teemaan liittyviä Pääsiäis –teema lauluja ja runoja Hilkka Ladaun johdolla. Osallistuminen ei edellytä laulun- tai lausunnan taitoja. Kahvila on avoinna kaikille musiikista ja runoista kiinnostuneille ja paikalle voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista. Kahvilassa lauletaan, lausutaan ja kuunnellaan teemaan liittyviä lauluja ja runoja Hilkka Ladaun johdolla. Osallistuminen ei edellytä laulun- tai lausunnan taitoja. Taudin varjo taivaanrannan synkentää, huolet saavat apeaksi mielen. Täältä löytyy lyhty, löytyy olkapää, löytyy puhujia saman kielen. Neuvoa voi pyytää, näyttää kyyneleet, antaa laulun soida, naurun raikaa. Monet mutkat täällä ovat oienneet, huolet jääneet hetkiseksi aikaa. PIRKANMAAN MUISTIYHDISTYS RY:N JÄSENILTA JA KEVÄTKOKOUS Yksi hyvin muistaa, toinen unohtaa, haasteensa on jokaisella meistä. Näin kun jakaa saamme taakkaa painavaa, selviämme tiemme jyrkänteistä. PIRKANMAAN MUISTIYHDISTYS RY:N maanantaina 24.3.2013 klo 16.30-18.30 yhdistyksen toimitiloissa, JÄSENILTA JA1,KEVÄTKOKOUS os. Kalevantie 33100 Tampere maanantaina 24.3.2013 klo 16.30-18.30 yhdistyksen toimitiloissa, ajattelun Klo 16:30-17:30 Muistisairaan ihmisen kohtaaminen logoterapeuttisen os. Kalevantie 1, 33100 Tampere näkökulmasta suunnittelija Taina Stenberg, Ikäinstituutti Klo 16:30-17:30 Muistisairaan ihmisen kohtaaminen logoterapeuttisen ajattelun näkökulmasta Klo 17:30-18:30 Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous suunnittelija Taina Stenberg, Ikäinstituutti käsitellään sääntöjen mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat Klo 17:30-18:30 Lämpimästi tervetuloa! Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous käsitellään sääntöjen mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat Kahvitarjoilu Lämpimästi tervetuloa! Kahvitarjoilu Kuva Seija Helminen 20 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 21 PIRKANMAAN MUISTIKAHVILA, PIRMUSKA Pirkanmaan Muistiyhdistys ry sekä Maaseudun Terveys- ja lomahuolto ry järjestävät yhteistyössä RAY:n rahoittamana Kahvila on avoinna kaikille aiheesta kiinnostuneille Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa osoitteessa Kalevantie 1, 33100 TAMPERE lisätietoja puh. (03) 223 2344, muistiyhdistys@saunalahti.fi Ei ennakkoilmoittautumista yhteisen loman MUISTIKUNTOUTUJALLE SEKÄ LÄHEISELLE Perjantai 13.12.2013 klo 12.00 – 14.00 JouluPirmuska (tähän ilmoittautuminen 10.12. mennessä puh. (03) 223 2344 tai sähköpostilla muistiyhdistys@saunalahti.fi) Perjantai 31.1.2014 klo 12.00 – 14.00 Lomapaikka ja aika Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala, 2. – 7.6.2014 Loman sisältö Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, perhe-lomilla tarkoituksenmukaisissa huoneissa, lomakohteen allas-osaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma. ”Muistin apuvälinemessut” Tuotteiden ja palveluiden tarjoajia esittäytymässä Lomatukihakemus ja päätökset Henkilökohtaiset hakemukset tehdään Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeelle ja ne palautetaan lomajärjestöön hakuajan loppuun mennessä. Lomajärjestö tekee lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkamista. Perjantai 28.2.2014 klo 12.00 – 14.00 TunteVa-toimintamalli Välineitä muistisairaan kohtaamiseen Hillervo Pohjavirta, TunteVa-kouluttaja Perjantai 28.3.2014 klo 12.00 – 14.00 Muisti huolettaa – milloin on syytä hakeutua tutkimuksiin Hakuaika päättyy 28.2.2014 Omavastuuosuus Loman omavastuuosuus on 120€/hlö. neurologi Maire Santala Perjantai 25.4.2014 klo 12.00 – 14.00 Hakemuksia ja lisätietoja saa Muistiyhdistyksen toimistolta Kristina Uotilalta numerosta 044 730 5270 Muistisairaan itsemääräämisoikeus projektijohtaja Henna Nikumaa, Suomen Muistiasiantuntijat Lomatukihakemuksia saa tulostettua myös itse Mtlh:n nettisivuilta osoitteesta http://www.mtlh.fi. Lomatukihakemuksen voi myös halutessaan tehdä siellä sähköisesti. Perjantai 6.6.2014 klo 12.00 – 14.00 Kevätkauden päättäjäiset Makkarakestit Niihaman ulkoilumajalla Kaupissa (tähän ilmoittautuminen 4.6. mennessä puh. (03) 223 2344 tai sähköpostilla muistiyhdistys@saunalahti.fi) 22 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 23 Alaosastot toimivat Alaosastojen toiminnasta saa tietoa yhdistyksen toimistosta puh. 03 223 2344 ja kunkin alaosaston yhteyshenkilöltä sekä ryhmän yhteydessä mainitulta henkilöiltä. Alaosastot toimivat vapaaehtoistoimijoiden voimin, lähde sinäkin rohkeasti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa oman kuntasi alueelle muistiperheiden hyväksi! Akaa – Kylmäkoski – Urjala: Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille sekä läheisille kokoontuu Viialan kirjasto Vilkussa (Solmukatu 3, Viiala) kuukausittain. Kevätkausi alkaa 21.1. klo 14 - 15.30 Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille sekä läheisille kokoontuu Urjalassa kuukausittain. Kevätkausi alkaa 21.1. klo 17 - 18.30. 24 Lisätietoja: Akaa: Marjo Haavisto puh. 050 330 8515, marjo.haavisto@saunalahti.fi Urjala: Kristina Uotila puh. 044 730 5270, kristina.uotila@saunalahti.fi Huittinen: 4.12.2013 Jouluinen, ohjelmallinen muistikahvila Toripuodissa klo 15.00 – 16.45 7.12.2013 Olemme mukana Wanhanajan joulumarkkinoilla Wirtasen makasiinissa klo 9.00 – 16.00 Kevätkaudella: Muistikahvilan kokoontumiset jatkuvat joka kk:n ensimmäinen keskiviikko klo 15.00 – 16.45 Toripuodissa Ensitietoa muistisairauksista illat 16.1.2014,23.1.2014 ja 30.1.2014 klo Pirkanmaan Pääasiat 18.00 – 19.30. Kuninkaisissa lk 150 Aivoviikon seminaari 13.3.2014 klo 12.30 – 15.30 Paikka ja ohjelma ilm. myöhemmin Ryhmiä käynnistetään kiinnostuksen mukaan Kuntosalivuorot Kaarirannassa jatkuvat viikoittain torstaina klo 16.00 – 17.00 Tarkemmat tiedot seuratoimintapalstalla Lauttakylälehdessä Alaosaston muistihoitajana toimii Niina Immonen puh. 044 772 8327, niina.immonen@huittinen.fi Seuraa paikallislehden Seurat–palstaa. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Aira Autio, puh. 044 564 2544, aira.autio@dnainternet.net. Hämeenkyrö – Ikaalinen: Muistiperheiden Muistikka-vertaistukiryhmät jatkuvat Hämeenkyrössä Kurjenmäen vanhainkodilla (Härkikuja 12, Hämeenkyrö). Seuraa paikallislehden Seurat-palstaa. Lisätietoja vertaisryhmistä ja alaosaston toiminnasta: Helvi-Elina Nissen, puh. 040 704 5156. Lempäälä: Muistisairautta sairastavien henkilöiden läheisille tarkoitetut avoimet omaishoitajien illat jatkuvat kuukauden toisena torstaina klo 18 – 19.30 Himminkodon alakerrassa päivätoiminnan tiloissa (käynti järven puolelta). Nämä torstai-iltojen tapaamiset ovat kaikille omaishoitajille avoimia tilaisuuksia. Lisätietoja alaosaston toiminnasta antaa: Jaana Kettunen puh. 040 574 5731 jaana-kettunen@elisanet.fi Nokia: Muistikahvila kokoontuu kerran kuukaudessa Kahvila-Puoti Kulmakivessä (Härkitie 12 B, Nokia). Kaikille avoimessa kahvilassa kuullaan ja keskustellaan muistiin liittyvistä ajankohtaisista asioista sekä tavataan vanhoja ja uusia tuttuja. Seuraava kahvilapäivä 17.12.2013 klo 15 - 17. Omakustanteinen kahvi. Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden läheisille kokoontuu kuukausittain Vihnuskodin kirjastolla. Huolenpitoa tarvitsevalle muistisairaalle voidaan tarvittaessa järjestää hoiva kokoontumisen ajaksi. Kysy lisätietoja Kristina Uotilalta puh. 044 730 5270, kristina.uotila@saunalahti.fi Kevätkausi alkaa 4.2. klo 15 -16.30. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Seija Helminen puh. 040 730 6378, seipe.raipe@gmail.com tai Tiina Pelander puh. 050 3658108, tpelander@luukku.com Pirkanmaan Pääasiat 25 Parkano – Kihniö: Muistikerho muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen kokoontuu Parkanossa palvelukeskus Rantakodon Mummon kammarissa kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 13 – 15. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Arja Grönfors, puh. 0400 952 556. Pirkkala: Kaikille avoin Muistikahvila kokoontuu kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 15 – 17 lähetyskahvila Sirpakassa (Suupantie 10). Omakustanteinen kahvi. Kevätkausi alkaa 9.1. Vertaistukiryhmät muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille jatkavat kokoontumisia vanhustyön keskus Pirkankoivussa. Lisätietoja Leena Pitkäseltä. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Raija Rautio puh. 050 495 9933, rautionraija@gmail.com Leena Pitkänen puh. 050 361 8324, leena.k.pitkanen@gmail.com Sastamala: Vertaistukiryhmä aloittaa kokoontumisen 4.12 klo 17 – 19.00 Hopun palvelukeskuksella (Lemmenpolku 8, Sastamala). Yhdistys on mukana alueen tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä ensitiedon järjestämisessä alueen muistiperheille. Lisätietoja vertaistukiryhmästä: 26 Kristina Uotila puh. 044 730 5270, kristina.uotila@saunalahti.fi ja alaosaston toiminnasta: Seija Kuukka, puh. 050 512 1608. Sydän-Häme: Alaosasto on mukana järjestämässä vertaisryhmätoimintaa, ensitietoa sekä muistineuvontaa muistikuntoutujille ja läheisille. Muistisairausdiagnoosin saaneiden läheisten vertaisryhmän kokoontumisista lisätietoja antaa muistihoitaja Riikka Mattila puh. 050 430 8563 Pälkäneellä kokoontuvasta läheisten ryhmästä lisätietoja antaa muistihoitaja Hanna-Mari Rantanen puh. 050 415 2270 Luopioisissa kokoontuva vertaisryhmä muistikuntoutujalle ja läheiselle on koolla seuraavan kerran 4.12. klo 16 – 17.30. Kysy lisää: Marjo Haavisto puh. 050 330 8515 Tampere: Vertaisryhmät muistikuntoutujille ja läheisille jatkavat kokoontumisia yhdistyksen tiloissa (Kalevantie 1). Lisätietoja yhdistyksen toimistolta, puh. 03 223 2344 tai muistiyhdistys@saunalahti.fi Iltojen vetäjänä toimii osastonhoitaja/muistiohjaaja Anne Niemi ja sosiaaliohjaaja Katri Nieminen. Illoissa käsitellään ajankohtaisia teemoja ja voitte vapaasti tuoda julki omia ajatuksianne ja kysymyksiänne, joita voimme yhdessä pohtia. Tiedustelut: Anne Niemi 040 335 7459 Katri Nieminen 040 335 7321 Virrat: Muistikahvila Virmuska aloittaa kevätkauden 22.1. klo 13 – 15 Kyläilykahvilassa (Virtaintie 36). Tule kahvittelemaan ja kuulemaan muistiasioista! Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Hilkka Heikkinen puh. 03 485 3247 hilkka.heikkinen@virrat.fi Ylöjärvi: Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Eija Myllymäki-Niemi, puh. 040 721 6841 tai Heli Kulman, heli.kulman@ylojarvi.fi Valkeakoski: Valkeakosken kaupungin Muistikeskus järjestää muistisairautta sairastavien omaisille omaisten iltoja. Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 27 Yhdistyksen tarjoamat palvelut RYHMÄTOIMINTA TAMPEREELLA Yhdistyksen tarjoamat palvelut ovat maksuttomia ellei toisin mainita MUISTINEUVONTA JA OHJAUS Annamme ajanvarauksella muistineuvontaa ja palveluohjausta muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT 24.–25.5.2014 Ylöjärvellä. Kurssiin sisältyy mm. erikoislääkärin, fysioterapeutin ja lakimiehen alustukset sekä täysihoito. Hakuohjeet ja lomakkeet on saatavissa yhdistyksen toimistolta. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry, Kalevantie 1, 33100 TAMPERE puh. (03) 223 2344 Toimisto avoinna ma 9 - 16.30, ti – pe 9 - 15 sähköposti: muistiyhdistys@saunalahti.fi HOIVAPYSÄKKI (jäsenhinta 10 €/tunti) MUISTITESTAUS Teemme ajanvarauksella muistitestejä: CERAD- muistitesti (jäsenhinta 30€, ei-jäsen 60€) MMSE – muistitesti (jäsenhinta 10 €, ei-jäsenet 20 €) Huolehdimme muistisairaasta, jolloin läheiselle jää aikaa esim. asiointiin tai lepoon. Hoivapysäkki toimii ajanvarauksella tarpeen mukaan. Tiedustelut: Kristina Uotila puh. 044 730 5270 MUISTI-ILLAT TAIDENÄYTTELY Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää kaikille avoimet Muisti-illat 3.2.2014 ja 7.4.2014 klo 17.00 – 19.00. Tilaisuudessa on erikoislääkärin alustus ja tietoa yhdistyksen toiminnasta. Illat järjestetään yhdistyksen toimitiloissa Kalevantie 1, Tampere. TIETO - JA VIRKISTYSKURSSI (jäsenhinta 50 €/hlö, ei-jäsenet 70 €/hlö) Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää keväällä tieto- ja virkistyskurssin 28 Ryhmät ovat maksuttomia, ellei toisin mainita, vapaaehtoinen kahviraha. Yhdistyksen tiloissa on esillä Pirkkalan taideyhdistyksen taiteilijoiden töitä. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja ja ajanvaraukset: Toimisto avoinna ma klo 9 – 16.30 ti – pe klo 9 – 15.00 Kalevantie 1, Tampere puh. 03 223 2344 tai muistiyhdistys@saunalahti.fi Pirkanmaan Pääasiat HILJATTAIN MUISTISAIRAUSDIAGNOOSIN SAANEIDEN RYHMÄ Keskustelu- ja vertaisryhmä hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille. Ryhmä jaetaan kahteen osaan jolloin läheisillä itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Ryhmät kokoontuvat parillisilla viikoilla maanantaisin klo 10 – 11.30. Kevätkausi alkaa 20.1. Ryhmä on määräaikainen. MIESTEN RYHMÄ Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille miehille ja läheisille. Ryhmä jaetaan kahteen osaan jolloin läheisillä itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Kokoontumiset parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 10.00 - 11.30. Kevätkausi alkaa 15.1. RYHMÄ MUISTIKUNTOUTUJILLE Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille. Ryhmä jaetaan kahteen osaan jolloin läheisillä itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Kokoontumiset parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13.00 – 14.30. Kevätkausi alkaa 22.1. NAISTEN RYHMÄ Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille naisille. Kokoontumiset parillisilla viikoilla torstaisin klo 13.00 - 14.30. Kevät kausi alkaa 23.1. KUNTOSALIRYHMÄ Fysioterapeutin ohjaama kuntosaliryhmä muistikuntoutujille ja läheisille. Ryhmä kokoontuu Sumelius -klubin Pirkanmaan Pääasiat 29 Yhteystiedot Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Kalevantie 1, 33100 Tampere p. (03) 223 2344 muistiyhdistys@saunalahti.fi www.pirkanmaanmuistiyhdistys.fi Ohjaaja, muistihoitaja, lähihoitaja Kristina Uotila p. 044 730 5270 kristina.uotila@saunalahti.fi Puheenjohtaja, neurologi Maire Santala MEVA-hanke Toiminnanjohtaja, KTM Teija Siipola p. 050 463 4295 teija.siipola@saunalahti.fi kuntosalilla parittomilla viikoilla tiistaisin. Kysy lisätietoja kellonajoista. Ryhmäläisille laaditaan oma harjoitteluohjelma. Kevätkausi alkaa 14.1. Kausimaksu jäsenet 25€/henkilö, ei jäsenet 45€. RYHMÄ TYÖIKÄISILLE Kuukausittain kokoontuva ryhmä työiässä muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen. Kevätkausi 23.1., 20.2., 20.3., 24.4. ja 22.5. klo 17.30 – 19.00. SULJETTU OMAISTEN RYHMÄ Projektityöntekijä, TtM Heta Periviita (Mari Lemmettyn vanhempainloman sijainen) p. 050 301 0418 heta.periviita@saunalahti.fi torstaisin klo 17.00 - 18.30. Kevätkausi alkaa 16.1. Ohjaajana erik. sairaanhoitaja Tarja Kangassalo. Toimistosihteeri merkonomi Marjukka Niemenmaa p. (03) 223 2344 muistiyhdistys@saunalahti.fi AVOIN OMAISTEN RYHMÄ Projektityöntekijä, PIRKANMAAN Lisäksi lehdenMUISTILUOTSI takakanteen kaivataan yheydenottokuponkia takaisin. Aiemmin ol Ryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden omaisille, jotka haluavat jakaa ryhmässä kokemuksia läheisen sairastumiseen liittyvistä asioista. Kevätkausi alkaa tiistaina 14.1. klo 10.00 – 11.30. Kokoontumiset kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Ohjaajana muistihoitaja Liisa Korpinen. KUN JÄIN YKSIN – RYHMÄ Ryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden omaisille, jotka haluavat jakaa ryhmässä kokemuksia läheisen sairastumiseen liittyvistä asioista. Ryhmä kokoontuu kuukausittain Hankekoordinaattori, TtM Sirpa Kotisaari p. 050 360 5224 sirpa.kotisaari@saunalahti.fi Ryhmä omaisille, joiden läheinen on sairastanut muistisairautta ja menehtynyt. Tukea tunteiden kohtaamiseen ja läpikäymiseen. Kokoontumiset parittomilla viikoilla maanantaisin klo 10.00 - 11.30. Kevätkausi alkaa 13.1. ft Anne Ketola alaosassa tällainen ja osoitteemme p. takakannessa: 044 726 6864 Ohjaaja, anne.ketola@saunalahti.fi muistihoitaja, lähihoitaja Marjo Haavisto p. 050 330 8515 marjo.haavisto@saunalahti.fi Liityn jäseneksi PALVELUKUPONKI Nimi Osoite Uusi osoite (jos osoitteenmuutos) Puhelin Sähköposti Osoitteenmuutos yhdistykseen Omainen/muu läheinen Liityn Sairastunut Eroan yhdistyksestä Omainen/muu läheinen Yhteisöjäsen Ammattihenkilö 30 Pirkanmaan Pääasiat Ammattihenkilö Muu Opiskelija Kalevantie 1 33100 Tampere 32 Pirkanmaan Pääasiat
