docLumottuja hetkiä
download 
Report Transcription
Lumottuja hetkiä
MCI Muistiliiton julkaisu • 27.vuosikerta • 2/2014 välitä innostu huolehdi muista. Voimia vuorovaikutuksesta Diagnoosi työikäisenä Muistoja herättelemässä TULE MUKAAN VÄLITTÄMÄÄN Muistisairaan ja hänen läheisensä onnellinen elämä on meidän sydäntämme lähellä. Työskentelemme turvallisen ja hyvän elämän puolesta tukemalla sairastuneita ja heidän läheisiään, jakamalla tietoa ja vaikuttamalla sekä valtakunnalliseen että alueelliseen päätöksentekoon. Muistiviikolla 15.-21.9. sekä Maailman Alzheimer-päivänä 21.9. järjestetään lukuisia hyviä tapahtumia kautta Suomen. Tule mukaan iloiseen joukkoomme ja kerro rohkeasti että välität! On olemassa monta tapaa osallistua. Lue lisää osoitteesta www.muistiliitto.fi. Lisätietoja tapahtumista löydät Muistiliiton tapahtumakalenterista, lähimmästä jäsenyhdistyksestäsi tai seuraavasta Muisti -jäsenlehdestä. www.muistiliitto.fi ( (( Sisältö 2 2014 Anna palautetta! tiedotus@muistiliitto.fi 10 22 5Pääkirjoitus 6Ajankohtaista 9Näkökulma 10 Inspiraatio Lumottuja hetkiä 14 InFORMaatio Diagnoosi työikäisenä Luova muistelu herättää eloon vanhat muistot. Työikäisenä sairastuneiden tukemiseen tarvitaan uusia malleja. 19 Kysy asiantuntijalta! Voiko muistisairauden nähdä verikokeesta? 20Svenska sidor 22 Uskalla olla aito Ulla Kuusisto luotsaa Länsi-Pohjan Muistiyhdistystä. 24Jäsenasiat 25 Alueelliset tapahtumat kesällä 2014 16 Ihminen Ei tyhjännyhjäämistä Anita Katajisto karistaa muistisairauteen liittyviä ennakkoluuloja. Muisti 2/2014 • 27. vuosikerta • Aikakauslehtien Liiton jäsen • ISSN 0787-054X • PAINOSMÄÄRÄ 14 000 kpl JULKAISIJA Muistiliitto ry • Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki • fax 09 6898 8971 • www.muistiliitto.fi TILAUSHINTA Vuosikerta 35 € • ILMESTYY 4 kertaa v. 2014, seuraava 4.9.2014 • TOIMITUSSIHTEERI Jaana Juosila • PÄÄTOIMITTAJA Eila Okkonen • TOIMITUS JA TAITTO MCI Press Oy • Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, www.mcipress.fi • PAINO PunaMusta Oy, Tampere • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Muistiliitto, www.muistiliitto.fi tai toimisto@muistiliitto.fi • ILMOITUSMYYNTI Leena Erola, 050 430 9815 leena.erola@muistiliitto.fi. • Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. Maksuton vertaislinja 0800 9 6000 Tukipuhelin muistisairaiden läheisille joka päivä klo 17–21 muisti 2/2014 3 Ilmoittaudu viimeistään 13.6. ja säästä! MUISTIHOITAJASEMINAARI 2014 Mielekkään elämän eväät 29.-30.10. Sokos Hotel Hamburger Börs, Turku Teemoina mm. muistisairaiden monet kasvot, katse kuntoutukseen, kohti asiakaslähtöistä palvelua, elämänlaatua etsimässä Lue lisää: www.muistiliitto.fi Pääkirjoitus Yhdessä olemme enemmän! Koko järjestötoiminnan perusajatus kiteytyy yllä olevaan otsikkoon. Jos haluamme vaikuttaa ja saada asioita muuttumaan, vaikuttamistyötä kannattaa tehdä yhdessä. Yhden henkilön ääni ei vielä kovin kauaksi kanna, mutta ison joukon ihmisiä puhuessa samasta asiasta mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada muutoksia aikaan kasvaa. Tämän takia ei ole merkityksetöntä, kuinka paljon jäseniä Muistiliitossa on. Tällä hetkellä jäsenmäärämme on yli 12 000 ja määrä on koko ajan kasvussa. Tarvitsemme kuitenkin lisää innostuneita ihmisiä joukkoomme ja siksi haastankin kaikki mukaan jäsenhankintaan. Yhdessä kokien ilot tuntuvat suuremmalta ja surut pienemmiltä. Paras tapa saada uusia jäseniä on puhua avoimesti asiasta ja kertoa siitä, miten tärkeää työtä Muistiliitto tekee. Jäsenmaksulla saa muun muassa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Muistilehden. Muistiliiton jäsenyys on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Eri puolilla Suomea toimivat muistiyhdistykset tekevät arvokasta työtä sen eteen, ettei kenenkään muistisairautta sairastavan ja hänen omaisensa tarvitse jäädä yksin. Sairastumisen kriisin aikana on aina riski eristäytyä ja jäädä syrjään. Pidetään huolta lähimmäisistämme. Autetaan sekä sairastuneita että heidän omaisiaan löytämään lähellä oleva muistiyhdistys, josta saa niin ammatillista kuin vertaistukea. Yhdistyksetkään eivät saa eristäytyä elämään omaa elämäänsä. Muistiyhdistysten on järkevää tehdä yhteistyötä muiden potilasjärjestöjen ja virallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Vertaistuen keskeinen ajatus on, että yhdessä kokien ilot tuntuvat suuremmilta ja surut pienemmiltä. Ilojen ja surujen jakaminen luo välittämisen ja ystävyyden ilmapiiriä. Vanha suomalainen sanonta kuuluu: ”Hyvät ystävät ovat kuin lyhtyjä tiellä – ne eivät suinkaan lyhennä matkaa, mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea”. Juuri tästä on yhteisöllisyydessäkin kysymys. Voimme olla valona ja lyhtynä toinen toisillemme! Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja muisti 2/2014 5 Ajankohtaista TERVEYS Ajatteluun tehoa: opettele tiedon prosessointia ennemmin kuin muistamista Tiedon käsittelystrategioiden harjoitteleminen tehostaa ajattelua enemmän kuin muistin treenaaminen. Tämä pätee niin nuoriin kuin iäkkäisiin, kertovat yhdysvaltalaiset tutkijat Frontiers in Systems Neuroscience -lehdessä. Uuden tiedon oppiminen ja muistiinpainaminen ovat ajattelun tehokkuudelle vähemmän tärkeitä kuin informaation syvällinen prosessointi ja informaation käyttö uusin tavoin. Jälkimmäiset valjastavat aivojen hermoverkon laajimmin ja tehostavat ajattelua selvimmin. Lähde: Tiede-lehti Muistiliitto Facebookissa TUTKIMUS TUTKIMUS Autonomian tunne ja fyysinen suorituskyky määrittävät elinpiiriä B12-vitamiinitesti tulisi tehdä kaikille yli 60-vuotiaille Autonomian tunne ja fyysinen suorituskyky määrittävät iäkkäiden henkilöiden elinpiiriä. Tämä todettiin Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 848 yli 75-vuotiasta henkilöä, jotka asuivat itsenäisesti Jyväskylän ja Muuramen alueella. Fyysiset rajoitukset saattavat heikentää mahdollisuuksia osallistua kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin. – Myös esimerkiksi omaishoitajuus tai vaikkapa bussiyhteyksien tai oman auton puute saattavat vaikuttaa autonomian tunteeseen, tutkijatohtori Erja Portegijs selittää. – Meidän kannattaisi fyysisten tekijöiden lisäksi huomioida myös psykososiaaliset tekijät esimerkiksi terveydenhuollossa, kun tarkastellaan henkilön liikkumisen mahdollisuuksia, Portegijs esittää. Gerontologian tutkimuskeskus GEREC on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimuskeskus, joka tuottaa uutta tieteellistä tietoa ikääntymisestä, osallistuu yliopistokoulutukseen ja vahvistaa alan asiantuntemusta. www.gerec.fi Tuoreen tutkimuksen mukaan muistihäiriöitä ehkäisevän B12-vitamiinin pitoisuus on testattu vain murtoosalta yli 60-vuotiaista. Professori Raimo Sulkavan mukaan tilanne on huolestuttava, sillä B12-vitamiinipuutoksen riski lisääntyy merkittävästi iän myötä. Sulkavan mukaan B12-testi pitäisi tehdä yli 60-vuotiaille automaattisesti, jotta puutostilaa pystyttäisiin hoitamaan ennen pysyvien muistihäiriöiden tai muiden oireiden syntymistä. Edullinen testi voisi vähentää merkittävästi ikääntyvien muistioireita ja säästää muistisairauksien hoitokustannuksia. Valtakunnalliseen B12-vitamiinipitoisuuden testaaminen -kyselyyn (2014) vastasi 106 suomalaista terveyskeskuslääkäriä. Tutkimus toteutettiin Actavis Oy:n tilaamana markkina tutkimuksena. Tutkimuksen toteutti Kaufmann Agency. Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedote 9.4. 6 muisti 2/2014 Ajankohtaista TUTKIMUS Liikunta suojaa dementialta Liikunnan harrastaminen keski-iässä suojaa muistisairaudelta vanhuusiässä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Keski-iässä vähintään kahdesti viikossa liikuntaa harrastaneet sairastuivat ikääntyessään harvemmin muistisairauteen kuin vähemmän liikkuneet. Myös keski-iän jälkeen aloitetun liikuntaharrastuksen havaittiin suojaavan muistisairauksilta. Tulokset saatiin CAIDE- eli Cardiovascular Risk Factors, Aging and Incidence of Dementia -tutkimuksesta. Lähde: UEF Viestintä Onnea Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry ja Kylille kulttuuria -malli! Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Kylille kulttuuria -toimintamalli on voittanut vuoden 2014 TERVE-SOS -kilpailun jaetun ykkössijan! Voittoisa Kylille kulttuuria -malli on kehitetty EteläPohjanmaan Muistiyhdistys ry:n Kulttuurista muistoja -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on tarjota kulttuuri- ja taideharrastusmahdollisuuksia ikäihmisille, muistioireisille, muistisairaille ja heidän omaisilleen omassa kunnassa ja kylässä lähipalveluna. Kokoontumispaikkoja nuorisoseurojen lisäksi ovat muun muassa kyläkoulut tai kylien kerhotilat. Vuoden 2013 alussa Kulttuurista muistoja -hanke valittiin mukaan valtakunnalliseen Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaan Eloisa ikä -avustusohjelmaan, jota koordinoi Vanhustyön keskusliitto. Kulttuurista muistoja -hanke toimii Etelä-Pohjanmaan alueella vuoden 2015 loppuun saakka. Lisätiedot: Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry, projektikoordinaattori Katja Kujala, p. 0400 717 288, ka.kujala@netikka.fi TERVE-SOS-palkinto jaettiin TERVE-SOStapahtuman yhteydessä Lappeenrannassa 8.5. Palkinto on tunnustus vuoden teemaan liittyvälle sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- tai kokeiluhankkeen tuloksena syntyneelle innovatiiviselle tai poikkeuksellisen onnistuneelle käytännölle. edunvalvonta Miten turvataan edunvalvontapalveluiden asiakkaiden tai päämiesten oikeusturva ja yhdenvertaisuus? Muistisairaiden edunvalvonta herätti paljon keskustelua mediassa alkuvuodesta. Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen esitti oikeusministerille seuraavan kirjallisen kysymyksen 5.2.2014: Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, että edunvalvonta palveluiden asiakkaiden tai päämiesten oikeusturva ja yhdenvertaisuus toteutuvat ja että edunvalvojat hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti, päämiehensä etuja puolustaen ja edustaen tätä asioissa, jotka on määrätty heidän hoidettavikseen? Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vastasi kysymykseen 20.2.: ”Edunvalvonnassa olevia päämiehiä oli vuoden 2013 lopussa noin 64 000. Yleisessä edunvalvonnassa heistä oli noin 35 900 päämiestä, joista noin 3 200 päämiehellä oli ostopalvelun tuottajan yleinen edunvalvoja ja noin 32 700 päämiehellä valtion oikeusaputoimiston yleinen edunvalvoja. Yksikin tapaus, jossa edunvalvontaa ei ole hoidettu asianmukaisesti ja päämiehelle on aiheutunut vahinkoa, on luonnollisesti liikaa. Oikeusministeriön käsityksen mukaan kuitenkin valtaosa yleisen edunvalvonnan henkilökunnasta on hyvin sitoutunutta, ammattitaitoista ja hoitaa vaikeaa tehtäväänsä asianmukaisesti ja päämiehen etuja puolustaen. Oikeusministeriö pyrkii järjestämään yleisen edunvalvonnan toimintaedellytyksiä sellaisiksi, että edunvalvojilla ja edunvalvontasihteereillä on perustehtävien hoitamisen lisäksi riittävästi aikaa myös päämiesten henkilökohtaiseen kohtaamiseen. Näillä toimilla turvataan myös sitä, että kansalaiset saisivat mahdollisimman hyviä ja yhden vertaisia edunvalvontapalveluja riippumatta siitä, kuka toimii edunvalvojana.” Lue oikeusministerin koko vastaus Muistiliiton verkkosivujen ajankohtaisista uutisista www.muistiliitto.fi muisti 2/2014 7 Ajankohtaista KOULUTUS Sopeutumisvalmennusta Kela järjestää muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuskursseja vuonna 2013 seuraavasti: Kuntoutuskeskus Pääskynpesä, Ilomantsi • alk. 13.5., 4.6., 22.7., 17.9., 8.10., 22.10. ja 26.11.2013 Vetrea Terveys Oy, Iisalmi • alk. 21.10.2013 Ikaalisten Kylpylä Oy, Kuntoutumiskeskus • alk. 13.5., 10.6., 29.7., 26.8., 30.9., 28.10., 18.11. ja 9.12.2013 Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kortejoki • alk. 6.5., 19.8. ja 28.10.2013 ” VERIKOKEELLA TIETO SAIRASTUMISESTA? Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella Alzheimerin tauti voitaisiin jatkossa ennustaa kätevästi verikokeella. Tämänhetkiset tutkimustulokset osoittavat, että veren rasva-arvoja kartoittavan kokeen tarkkuus olisi jopa 90-prosenttinen. Vaaditaan kuitenkin vielä vuosia laajempia tutkimuksia, jotta kyseinen testi mahdollisesti saadaan yleiseen käyttöön. Lähde: Nature Medicine 9.3.2014 Kruunupuisto Oy, Punkaharju • alk. 27.5., 10.6., 8.7., 21.10., 18.11. ja 9.12.2013 Kaikille kursseille voi hakeutua joka puolelta Suomea. Kurssit ovat suomenkielisiä, kestävät viisi vuorokautta ja toteutuvat avo- tai laitosmuotoisena. Kursseille osallistuu muistisairas ihminen yhdessä aikuisen läheisensä kanssa. Kursseille valitaan alle 76-vuotiaita kuntoutujia, • joilla on lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti, Lewyn kappale -tauti, vaskulaarinen dementia tai Parkinsonin taudin aiheuttama dementia tai näiden yhdistelmä, • joille sairaus aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä tai sosiaalisia rajoituksia ja • joiden on perusteltua olettaa hyötyvän ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Kuntoutukseen hakemista varten tarvitset Kelan lomakkeen KU 102, jonka voi täyttää ja tulostaa Kelan verkkosivuilla (www.kela.fi/lomakkeet). Liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto. Lisätietoja: lähin Kelan toimisto, Kelan puhelin neuvonta p. 020 692 205 (ma–pe klo 8–18), Kelan verkkosivut (www.kela.fi – Kuntoutus) sekä yllä mainitut kuntoutustoimipaikat TUTKIMUS Itä-Suomen yliopiston tutkimus valottaa Alzheimerin taudin syntyä Teemu Natusen väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa Alzheimerin taudin riskigeeneistä sekä niiden solubiologisista vaikutusmekanismeista. LXRα- ja ubikiliini1-proteiineilla tiedetään olevan geneettinen tai toiminnallinen yhteys Alzheimerin tautiin. Väitöstutkimuksessa selvitettiin tarkemmin näiden tekijöiden yhteyttä Alzheimerin tautiin sekä niiden vaikutuksia taudin kannalta keskeisissä solutason tapahtumissa. Väitöskirjatyön tulokset tarjoavat uutta tietoa tutkittujen geenien ja proteiinien vaikutuksista Alzheimerin taudin kehittymiseen. Tätä tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää mahdollisten uusien hoitokohteiden sekä diagnostisten merkkiaineproteiinien kartoittamisessa ja kehittämisessä. Lähde: UEF Viestintä 8 muisti 2/2014 Näkökulma Satu Salonen Satu Salonen (s. 1951) lähti Parkanosta Helsinkiin opiskelemaan ja sitten kansainvälistyvän firman myötä maailmalle. Salonen työskenteli runsaat 20 vuotta vaativissa liikkeenjohdon tehtävissä. Hän sairastui vuonna 1999 MS-taudin tyyppiseen neurologiseen sairauteen, joka aiheuttaa vaurioita keskushermostossa. Salonen on herättänyt valtakunnallista keskustelua kirjoillaan Sairaan hyvä potilas, Pääteos ja Sumutettu sukupolvi. Muistisairas potilaana Yliopistosairaalan päivystyksen ovi käy tiuhaan. Ambulansseilla tuodaan potilaita sairaalaan. Ikääntyneen potilaan ryppyiset kädet puristavat lakanan reunaa rystyset valkoisina. Potilas on niin yksin ja pelokas. Vain harvoin potilaalla on joku omainen mukana. Useimmiten ambulanssi tuo yksinäisen vanhuksen. Sairaalaan joutuminen on aina pelottavaa. Sehän tarkoittaa, että on jotain vakavampaa sairautta, mistä ei kotikonstein selvitä. Toistaiseksi olen vielä ollut kutakuinkin tolkuissani päivystykseen päätyessäni. On tehnyt ihan kipeää seurata sivusta pelokkaan, ehkä muistisairaan vanhuksen ahdistusta. Hoitohenkilökunnalla ei ole aina käsillä potilastietoja. Niinpä ei tiedetä, onko potilaalla muistisairaus vai ei. Olen viime aikoina rakennellut pientä yhden naisen kapinaliikettä potilastietojen paremman saatavuuden puolesta. Suomessa on aivan liikaa keskitytty potilastietojen salaamiseen. Kokemuksesta tiedän, että hyvin sairaana ja kivulloisena ajatus ja muisti ei toimi perusterveelläkään ihan moitteettomasti. On sydäntä riipaisevaa nähdä, miten hoitohenkilökunta yrittää kysellä muistamattomalta vanhukselta taustatietoja, käytössä olevaa lääkitystä tai muuta hoitotoimien kannalta tärkeää tietoa. Vanhus hätääntyy ja ahdistuu, pahimmassa tapauksessa hoitajakin hermostuu. Pari kertaa olen ollut potilashuoneessa, kun yöllä on tuotu huoneeseen nukkuva potilas. Aamulla osastolla tehdään aluksi MMSE-muistikysely. Sehän alkaa kysymyksillä: ”Missä olette? Monesko kerros?” Testi onkin tarpeellinen. En ole vain huomannut, että potilaalle olisi kerrottu, minne hänet on nukkuessaan tuotu. Aivan äskettäin olin taas yliopistosairaalassa ja yöllä huoneeseen tuotiin sekava ja levoton vanha mies. Hän ei tuntunut ymmärtävän mistään mitään. Seuraavana aamuna huomattiin, että hänellä onkin keuhkokuume. Jo vuorokauden kuluttua antibiootti tehosi ja hänestä tulikin aivan tolkuissaan oleva ikäihminen. Verenpaine mitataan lähes jokaisella lääkärissäkäynnillä vaikka sitä moni potilas osaa mitata myös kotioloissa. Ainakin iäkkään potilaan perustiedoissa pitäisi olla myös muistitestin tulos. Aivan liian usein potilaalle huudetaan kovempaa, jos vastausta ei tule. Joskus voi toki kuulokin olla huono. Päivystyksissä on tietysti toimittava nopeasti ja tehokkaasti eikä voida viivytellä. Tänä vuonna yhteisvastuu keräys kiinnitti huomiota saattohoidon parempaan saatavuuteen. Se onkin tärkeää. Saattohoidossa on ehkä ajateltu enemmän syöpäsairauksia ja tilanteita, joissa potilas on Muistin toimintaa ei voi päätellä vain iästä. oikeustoimikelpoinen ja kykenevä päätöksiin omasta hoidostaan. Sairaaloiden päivystyksiin näkee tuotavan liian usein pelokkaita yksinäisiä vanhuksia, joita ambulanssit kuskaavat paikasta toiseen etsiessään loppusijoituspaikkaa. Toisaalta omaiset tekevät herkästi valituksia, jos vanhusta ei ole viety sairaalaan esimerkiksi hoivakodista. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, joihin ei ole yhtään hyvää vastausta. Toisaalta olen myös nähnyt yli 90-vuotiasta puhuteltavan kuin esikoululaista, vaikka järki juoksee kuin partaveitsi. Lapsia on helpompi kohdella iän mukaan, kolmevuotiaalle puhutaan eri tavoin kuin koululaiselle. Muistisairauden suhteen pitäisi osata suhtautua vähän samalla tavoin. Muistin toimintaa vain ei voi päätellä vain iästä. Siksi siitä pitäisi maininta ihan potilastietojen etusivulla. muisti 2/2014 9 Luova muistelu herättää eloon muistoja menneiltä ajoilta. Kun muistisairas ihminen muistaa unohdetuksi luulleen asian, hetki on riemukas kaikille läsnäolijoille. Lumottuja hetkiä TEKSTI Minna Huuhka KUVAT Thinkstock P itkälle edenneen muistisairauden jäljiltä ihmisellä parhaassa muistissa ovat lapsuuden ja nuoruuden muistot. – On varmasti pelottavaa ja ahdistavaa elää maailmassa, josta ei oikein tajua mitään. Muistisairas saattaa pelätä uusia tilanteita, joissa voi tavata itselle outoja ihmisiä. Hän ei välttämättä uskalla avata suutaan peläten möläyttävänsä jotain sopimatonta. Mutta jos hän vihdoin muistaa jotain kirkkaasti, mielihyvän tunne on valtava, kertoo draamakouluttaja Leonie Hohenthal-Antin. ”Muistelemisen tarve voimistuu, kun elämä lähestyy loppuaan. Eräs tapa sopeutua muistin ja voimien heikkenemiseen on juuri muistella sitä aikaa, jolloin oli voimissaan”, HohenthalAntin kirjoittaa kirjassaan Muistellaan (2013). Hohenthal-Antin toimii ohjaajana ja puuhanaisena kotkalaisessa Muistojen Talossa, joka on toiminut luovan muistelun (LUMU) pyhättönä vuodesta 2005. 10 muisti 2/2014 – Muistojen Talo on kuin koti, eikä niinkään museo. Muistojen Talossa arvostetaan ikäihmisten arkea ja arjen historiaa. Keskiössä ovat ikäihmiset ja heidän muistonsa, hän kuvailee. Taloon on pyritty tuomaan mahdollisimman paljon muistojen herättäjiä. Kaikille aisteille tarjotaan käyttöä. Esineitä saa kosketella, talossa tuoksuu pulla, taustalla soi musiikki ja pihalla kukkii mummon puutarha. – Meillä on täällä ruusukuppeja sen sataa eri mallia. Vessastakin löytyy kaikkea mahdollista vessavälinettä menneiltä vuosilta. Heränneet muistot jaetaan muille ja uusille sukupolville esimerkiksi työstämällä oman eletyn elämän pienoisnäyttämö, eli muistorasia, tai jalostamalla muistot teatteriesityksen muotoon. – Muistorasia on yhden henkilön monologi, jossa hän käy vuoropuhelua menneen kanssa, rakentaa omanlaisen käsikirjoituksen elämästään ja lavastaa sen oman näköiseksi. Tällaisena hän haluaa nähdä elämänsä ja näyttää sen muille, Hohenthal-Antin kuvailee. INspiraatio Heränneet muistot jaetaan muille esimerkiksi työstämällä oman elämän pienoisnäyttämö, muistorasia. muisti 2/2014 11 Mutta ensin tarinoille pitää antaa aikaa. – Vaikeaakin muistisairauden vaihetta sairastava voi avautua tunnistaessaan asioita. Kerrankin hän voi kokea olevansa samalla linjalla muiden kanssa. Tästä asiasta minäkin voin sanoa jotain! Lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvä toiminta takaa, että muistisairaskin voi kokea olevansa sisällä toiminnassa. Hän saa kontaktipintaa muihin ihmisiin ja elämään. Pieni ihme Luova muistelutyö tarjoaa aurinkoisia hetkiä muistisairaan ja tämän läheisten muutoin rankkaankin arkeen. Tällainen Pääsiäisenä kaivetaan esiin pääsiäismuistot ja jouluna joulumuistot makuineen ja tuoksuineen. valon pilkahdus koettiin esimerkiksi eräänä keskiviikkona, jona joukko muisti sairaita oli kokoontunut omaisineen Muistojen Taloon harrastamaan luovaa muistelua. Ryhmään kuului muistisairas mies, joka ei vaimonsa mukaan ollut puhunut sanaakaan kolmeen vuoteen. Pariskunnalla oli työn alla yhteinen muistorasia, johon he olivat valinneet kuvia ja esineitä kuvastamaan yhteiselonsa onnellisimpia hetkiä. Lapin matkoista kertovan muistorasian seiniin tarvittiin sinistä taivasta, jonka maalaaminen alkoi pienen harjoittelun jälkeen viimein sujua mieheltä. Siinä hänen maalatessaan ryhmää ohjannut Hohenthal-Antin alkoi hyräillä laulua Kauas pilvet karkaavat. Äkkiä mies nosti katseensa maalauksestaan, katsoi häntä silmiin ja sanoi ”Miekii karkailen kauas”. Tällainen kokemus vetää sanattomaksi. Nämä lumotut hetket ovat HohenthalAntinin mielestä Muistojen Talossa tehtävän luovan muistelutyön helmiä. Häitä, urheilua ja nenäliinoja Muistojen Talossa luodaan aika ajoin uusia näyttelyjä. Painopiste on 1930-luvun puolin ja toisin syntyneiden lapsuudessa ja nuoruudessa, koska juuri tässä ikäryhmässä ikäihmisiä ja muistisairaita on eniten. Tällä hetkellä työn alla on urheilumuistoja herättelevä näyttely otsikolla Kunnon vuodet, liikkumisen lystiä ennen ja nyt. Näytteille tuodaan tavallisten ihmisten liikunta-aiheisia muistoja: urheiluvälineitä, valokuvia ja kertomuksia. Esineistöä näyttelyyn ovat lahjoittaneet paitsi yksityishenkilöt myös paikalliset urheiluseurat. Niinpä valikoimista löytyy esimerkiksi naisvoimistelijoiden jumppapuku vuodelta 1928. Lahjoittaessaan näyttelyyn isänsä vanhat sukset, ihminen voi kertoa niiden tarinan. Ehkä jollain näyttelykävijällä on samantyyppisiä muistoja? Koulumuistoista kertovassa näyttelyssä nähtiin aikanaan monenlaisia aapisia ja muuta koulumaailmaan liittyvää esineistöä. Kävijöille saatettiin keittää makaronivelliä muistojen virkistämiseksi. Taustalla soivat koulusta tutut laulut, jotka ovat monelle jääneet lähtemättömästi mieleen. Muutoinkin musiikki on hyvin voimakas muistojen herättäjä. Pääsiäisenä kaivetaan esiin pääsisäismuistot ja jouluna joulumuistot makuineen, tuoksuineen, esineineen ja lauluineen, kuvineen ja tarinoineen. – Viime syksynä meillä muisteltiin häämuistoja. Koko talo oli kuin karamelli, kyllä täällä oli kaunista! Hohenthal-Antin kertoo, että näyttelyiden teemoissa pidetään aina huumori mielessä. Esimerkiksi nenäliina-näyttely sai nimekseen Hyvin pyyhkii. Muistojen teatterissa – Ihmisiä motivoi muistelemaan se, että oman tarinansa voi kertoa muille, jotka 12 muisti 2/2014 Koulumuistoista kertovassa näyttelyssä nähtiin aikanaan monenlaisia aapisia. haluavat aidosti sen kuulla. Ja jos tarinan pukee taiteen kaapuun, kuten teatteriesitykseksi, sen voi esittää vieläkin suuremmalle yleisölle. Hohenthal-Antinin mielestä on tärkeää, että muistisairas saa näkyvyyttä ja arvostusta oman elämänsä asiantuntijana. Samalla syntyy uusia muistoja. – Usein jos muistisairaalta kysyy muistoja, hän sanoo, ettei muista mitään. Mutta kun hänen eteensä tuodaan esine, esitys tai muu ärsyke, muistot heräävätkin. Ja toisten muistot herättävät muissakin muistoja. Hohenthal-Antinin Suomeen tuoma Muistojen teatteri -konsepti on hänen mukaansa kulttuurinen täsmälääke kaiken unohtamista vastaan. Siinä synnytetään teatteria ihmisten omista muistoista. Ja totuus on usein tarua ihmeellisempää. Oikeasti eletty elämä kiehtoo myös katsojia. Ryhmäimprovisaatio herättää koskettaviakin muistoja, tietää HohenthalAntin. Eräällä kerralla teemana oli häät. Pukeuduttiin hääasuihin, tanssattiin valssia ja muisteltiin. – Yllättäen muistisairas yhdeksänkymppinen mies pussasi autuaasti vaimoaan, vaikkei ollut tehnyt niin vuosikymmeniin. Jostain tuli esiin tuli taas nuori viriili mies, kun hän sukelsi muistoihinsa. Hohenthal-Antin kertoo, että on hienoa olla todistamassa, miten vanhat asiat palaavat mieleen ja ihminen ymmärtää eläneensä hyvän elämän. Tämä rauhoittaa monia. Niinpä hän suosittelee Muistojen teatteria harrastettavaksi myös esimerkiksi hoivakodeissa. Muistelua arkeen Muistojen Talo tarjoaa luovan muistelun koulutusta hoiva-alan ammattilaisille. Koulutuksessa korostuvat huumorin käyttö, luovuus ja liekkimielisyys, joita muistisairaiden kanssa työskentelyssä vaaditaan epäilemättä muutenkin. Omaishoidon kuormittavuutta voi vähentää muun muassa tarjoamalla perheille mahdollisuuksia osallistua luoviin ja iloa tuottaviin aktiviteetteihin. Luova muistelu vastaa Hohenthal-Antinin mukaan näihin molempiin. Tekniikoita on helppo soveltaa myös kotioloihin. Muistorasian työstäminen on monelle muistisairaalle ja tämän omaiselle mieluista puuhaa. Valmiin rasian äärellä ilme kirkastuu. Keskelle olohuonetta sijoitettu rasia takaa useammat hymyt päivässä. Muistorasiaksi voi valjastaa pienen tai isomman laatikon, kaapin, huoneen tai vaikka koko asunnon. Huoneet täynnä muistoja Medianomi Jenny KupiainenSärkilahti ja toimintaterapeutti Maria Mäkimattila ovat kehittäneet Muistojen Huoneet -menetelmän, jossa muistisairaan koti muutetaan huone kerrallaan muistelemisareenaksi. – Menetelmä on kehitetty omaisten ja omaishoitajien käyttöön. Se tuo etenevää muistisairautta sairastavan ja tämän omaisten arkeen uutta mielekästä tekemistä, ilon aiheita ja keskustelun avauksia, Jenny Kupiainen-Särkilahti kertoo. Ideana on sisustaa muistisairaan oma koti tälle lapsuudesta tutuilla esineillä – makuja, tuoksuja ja ääniä unohtamatta. Esimerkiksi jos tietää, että muistisairaan lapsuudenkodin keittiössä oli käkikello, eikä sellaista ei ole saatavilla, voi viitseliäs omainen nauhoittaa sen ääntä kännykän kameralla tai ääninauhurilla, KupiainenSärkilahti vinkkaa. Valmistelutöiden jälkeen omaisen tehtäväksi jää tämän aktivointi ja keskus- teluun johdattelu. ”Onko tämä ääni tuttu?” ”Oliko teillä koulussa tällainen aapinen?” Kupiainen-Särkilahden mielestä menetelmän etuna on, että juuri omaiset tuntevat kuntoutujan parhaiten ja tietävät tämän taustat. Mutta mikään ei estä viemästä Muistojen Huoneita myös palveluasumisen ja hoitolaitosten puolelle, hän tuumaa. O tempora, o mores Tällä hetkellä Muistojen Talossa eletään 1930-lukua, sotavuosia ja jälleenrakennuskautta, jolloin kaikesta muusta paitsi lapsista oli pulaa. Lähivuosikymmeninä muistojen herättäjät tulevat näyttämään, tuoksumaan, kuulostamaan ja maistumaan kovin erilaisilta. Kun 1960-luvulla syntyneet alkavat olla vanhoja, Muistojen Talon vinyylisoittimiin viritetään varmasti rokkia ja tukkaan suihkautetaan hyvä kerros hiuslakkaa. – Luova muistelu sopii moneen rakoon, kaiken ikäisille ja mihin vain kontekstiin – ei ainoastaan muistisairaille, lisää Hohenthal-Antin. • muisti 2/2014 13 Diagnoosi työikäisenä Muistisairauden diagnoosin ei tarvitse määritellä koko elämää. Ihminen kun ei muutu muistisairaudeksi, vaikka siihen sairastuukin. TEKSTI Heidi Härmä KUVA Thinkstock T yöikäisiä muistisairaita on iäkkäisiin verrattuna vähän. Heille ei juurikaan ole tarjolla kohdennettuja palveluja, sillä varsinkin pienillä paikkakunnilla on haastavaa muodostaa alle 65-vuotiaiden muisti sairaiden vertais- ja kuntoutusryhmiä. Maksajan, eli usein kunnan näkökulmasta pienet ryhmät eivät ole kustannustehokkaita, eikä niiden elämänlaatua ja kuntoutumista tukevaa hyötyä nähdä kannattavana itseisarvona. 14 muisti 2/2014 – Työikäiset muistisairaat ovat liian usein unohdettu ryhmä, huomauttavat toimintaterapeutit Elina Säteri ja Elli Tähkäpää. He vetivät Turussa muistin apukeinoja arkeen tarjoavaa työikäisten ryhmää. Ryhmäläisten vertaisuus ei löytynyt vain diagnoosista, vaan samoista arjen haasteista, elämäntilanteesta ja omista tavoitteista. Ryhmäläiset sairastivat Alzheimerin tautia tai MS-tautia. – Tarvitaan uusia toimintamalleja työikäisten aivosairauden tai -vamman INFORMAATIO Aktiivinen ote elämään pitää kiinni arjessa. kohdanneiden aktivoimisen ja osallistamisen tueksi, huomauttaa Juha Timoskainen Pohjois-Savon Muistista. Pohjois-Savossa työikäisten vertaisryhmissä on muistisairaiden ihmisten lisäksi muun muassa Parkinsonin tautia ja ALSia sairastavia sekä aivoverenkiertohäiriön saaneita. Tavoitteena on optimaalisen toimintakyvyn säilyminen, jopa lisääminen. Aitoa vertaisuutta Kun 45-vuotias istahtaa alas 85-vuotiaan kanssa, ei yhtymäkohtia elämäntilanteista aina löydy. Ei, vaikka molemmilla olisi Alzheimerin taudin diagnoosi. Siinä missä työikäinen muistisairas haluaisi keskustella työuran keskenjäämisestä, kotona odottavien lasten pärjäämisestä tai takaraivossa jyskyttävästä asuntolainasta, puhuttavat iäkkäitä muut aiheet. – Työikäisenä sairastuvat ovat aktiivisessa elämänvaiheessa, johon kuuluu työ, perhe ja harrastukset. Sairaus vaikuttaa rooleihin ja vastuutehtäviin enemmän kuin vanhempana, toteavat Säteri ja Tähkäpää. Arki ja tarpeet ovat erilaisia verrattuna ikääntyneempiin, joten räätälöityjen palveluiden saatavuus on välttämätöntä. Ikääntyneiden joukossa työikäisenä sairastunut joutuu kokemaan erillisyyttä vertaisuuden sijaan. Yksi Pohjois-Savon ryhmistä nimesi itsensä Ne(u)ropateiksi, mikä kertoo porukan huumorista. Keskustelunaiheet lentävät politiikasta tutkimustietoon ja huumorista syvällisiin aiheisiin. Yhdessä on harrastettu kulttuuria, parannettu ergonomiaa ja pelattu pelejä. – Sairastuneiden pelkona on, että toimintakyky laskee, vaikka pitäisi elää niitä kuuluisia parhaita vuosia. Aktiivinen ote elämään pitää kiinni arjessa, summaavat Säteri ja Tähkäpää. Ryhmässä ei keskitytä sairauksiin ja niiden vertailuun, vaan arkeen ja sen haasteisiin. Sairaudet vilahtavat luontevasti puheessa ja ryhmäläiset kertovat avoimesti omista kokemuksistaan siitä, miten sairaus on vaikuttanut elämään, mutta pääpaino on aina muistissa. – Oli mukava huomata, että ryhmäläisetkin kokivat oireisiin keskittyvän ryhmän tarpeelliseksi ja saivat rauhassa itse määritellä ja miettiä oireitaan ja niiden vakavuutta, sanovat Säteri ja Tähkäpää. Porukassa paremmin Yhdessäolo voi olla mielekästä ja antoisaa, vaikka vertaisryhmä ei rakennu diagnoosi numeron ympärille. Kun elämäntilanne on sama, löytyy yhteisiä keskustelun aiheita ja yhdessä ratkottavia arjen haasteita. Kokemus sairastumisesta yhdistää, mutta ei ole toiminnan keskiössä. – Palaute oli kauttaaltaan positiivista. Ryhmäläiset kokivat, että eri diagnoosit rikastuttivat ryhmää, ja vertaisuuden kokeminen oli mahdollista diagnoosista huolimatta. Ryhmäläiset pitivät hyvästä ja humoristisesta ilmapiiristä sekä muiden sairastuneiden kohtaamisesta, turkulaiset Säteri ja Tähkäpää iloitsevat. – Ryhmässä nähdään, että erilaisia sairauksia tai vammoja kokeneet voivat hyvin ymmärtää toisiaan. Ryhmäläiset kannustavat muitakin vastaavaa kokeneita aktivoitumaan ja etsiytymään paikal- lisiin vertaistukiryhmiin sekä muihin itselle mielekkäisiin toimintoihin. Niistä voi usein tulla arjen henkireikä, toteaa Timoskainen. Kokemuksesta voimaa Eikö omasta kunnastasi vielä löydy vertaisryhmää työikäisille? Vertaisuudesta voi nauttia myös vapaaehtoisvoimin eli ilman ammattilaisen vetovastuuta tai muistiyhdistystä voi tökkäistä idealla. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä lähimpään muistiyhdistykseen ja kysy lisää. • Aivot narikkaan • Pohjois-Savon Muistin Aivot narikasta -hankkeen (RAY 2011–13) aikana koottiin yhteen neurologista ja lihassairautta sairastavia sekä keskushermostovamman saaneita. Hanketta veti toimintaterapeutti Juha Timoskainen. • Turun ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat Elina Säteri ja Elli Tähkäpää toteuttivat ryhmän osana opinnäytetyötään. Työn ohjaajina toimivat Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Aivoterveys ja muisti työikäisillä -projekti (RAY 2012–14) sekä Lounais-Suomen MS-yhdistys. Opinnäytetyö: theseus.fi/handle/10024/66482. muisti 2/2014 15 ” Mieleiset asiat muistan hyvin, mutta vähemmän kiinnostavat unohtuvat. Anita Katajisto, 65 • Asuinpaikka: Vantaa • Naimisissa 46 vuotta, 2 lasta ja 8 lastenlasta • Ammatti: laitoshuoltaja, eläkkeellä puoli vuotta • Alzheimerin taudin diagnoosi vuodenvaihteessa 2013–14 • Harrastuksia: ratsastus ja muu liikunta, muistiyhdistyksen toiminta (muistikerhot, vapaaehtoistyö) 16 muisti 2/2014 IHMINEN Ei tyhjännyhjäämistä Kun elämään jää tyhjä aukko, voi mielen vallata alakulo. Anita Katajisto huomasi tylsistyvänsä eläkkeelle jäätyään. Uudenlainen ote elämään löytyi yllättäen muistisairauden myötä. TEKSTI Heidi Härmä KUVAT Vesa Tyni V antaalainen Anita Katajisto, 65, on mainio seuranainen: puhelias, hersyvä ja positiivinen. Takan ääressä istuessaan hän silmäilee kännykkäänsä, laittaa autonavaimet tyylikkääseen käsilaukkuunsa ja juttelee reippaasti muistisairaudestaan. Eikä hätkähdä, vaikka viereen istahtaisi ventovieraita. Näin muistisairauteen liittyviä ennakkoluuloja karistetaan! Eläkkeellähän on tylsää! Anita jäi puoli vuotta sitten eläkkeelle työstään sairaalamaailmasta. Työssä ollessa muisti toimi mainiosti rutiinien turvin, mutta oireita alkoi tulla eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tytär kyseli, onko kotona ikävää, kun äiti vaikutti masentuneelta. – Kun ei oikein ollut mitään, siivoilin vain, Anita kuvaa. – Elämä ei tuntunut enää ihanalta. Oli oikeasti ikävä töihin, koska siellä tapahtui koko ajan eikä ollut yksinäistä. Sai olla ihmisten kanssa ja passata muita, kun kotona vain pyöri itsekseen. Miehelläkin on omat kuvionsa. Samoihin aikoihin muisti alkoi heiketä. – Ajattelin, että se on vain masennusta, kun ei mikään oikein kiinnostanut. Olin kai aika välin pitämätön ja umpinainen silloin, Anita arvioi. – Tytär kehotti tutkimuksiin. Mielestäni unohtelin vähäpätöisiä asioita, vaikka oli lähimuistissa kyllä ongelmaa. Diagnoosina oli alkava Alzheimerin tauti. Haasteita ja ratkaisuja Anitan isä sairastui samaan tautiin eläkeiän kynnyksellä. Anita kokee olleensa isän sairauden vuoksi omassa sairaudessaan pelottomampi: hän tietää mistä on kyse, eikä tarvitse arvuutella. – Arki sujuu hyvin, vaikka aina en kaikkea muista. Pitää vähän kaivella kaikkea, ja se ärsyttää tärkeissä asioissa. Siksi minulla on allakka, jonne laitan tärkeät menot. Mieleiset asiat muistan, mutta vähemmän kiinnostavat unohtuvat, Anita nauraa. Kalenteri tuo turvallisen olon, kun voi kurkistaa päivän kulun. Niin Anita tekee aamuisin heti herättyään. – Mies nauroi, että työaikana minulla ei ollut kalenteria, mutta eläkkeellä ollessa sellaisen tarvitsen. Kyllä sen kaksivuorotyön muisti ilmankin, mutta nyt on niin paljon kaikenlaista, Anita kertoo. Mielekkyyttä arkeen Puolisen vuotta kesti, että eläkeläinen tottui uuteen rytmiin. Sohvalla maatessa se ei onnistunut. Anita on vuosikymmeniä harrastanut ratsastusta, ja uutena on tullut erilaiset jumpat. Hän pitää siitä, että arjessa on tarjolla monenmoista. – Pelkkä kävelylenkki on niin rutiinia, että en saa siitä paljoakaan irti. En tykkää nyhjäämisestä, ei tyhjännyhjääminen ole kivaa. Pitää olla jotain, jota oikein lähtee tekemään. Tyttärensä avulla Anita löysi myös Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistyksen toiminnan. muisti 2/2014 17 – Olen käynyt yhdistyksen vertaisryhmissä, tapahtumissa ja luennoilla. Toiminta on ollut todella kivaa: voi jutella ja vaihtaa ajatuksia, eikä pelkästään sairaudesta. Vaikken nimiä muista, kasvot jäävät mieleen. Olen saanut kavereita, Anita hymyilee. – Juodaan kahvia ja herkutellaan, pelataan pelejä. Viimeksi kokeilimme asahia (itämaista terveysliikuntaa). Olemme myös katsoneet vanhoja Suomi-filmejä ja nauraa käkättäneet yhdessä. Niissä on vanhoja tuttuja kotiseutujani: ”hei tuon risteyksen ja kadun minä muistan!” Seuraavaksi Anita aloittaa yhdistyksen muistikahviloissa vapaaehtoistyöt. – Ensin sanoin, että voisin oikein hyvin tulla, jos vain kalenteriini mahtuu. Ja vasta sitten kysyin, että mitäs siellä oikein tehdään, Anita kertoo pilke silmäkulmassa. Yhdessä yhdistyksen työntekijöiden kanssa sovittiin, että Anita auttaa esimerkiksi kahvitarjoilussa. Lisäksi hän on menossa tulevaan ammattilaisseminaariin ottamaan tulijoita vastaan. – Yhdistys on auttanut erittäin paljon, ja se on ollut minulle henkireikä. En kestäisi – anteeksi vain – olla vain kotona miehen kanssa. Kyllähän me käymme lenkillä, teemme ruokaa ja mies siivoaa, minä katson päälle, Anita naurahtaa. Se ei kuitenkaan riitä – arjen pitää olla aktiivista. 18 muisti 2/2014 Hyvää myös edessäpäin Vaikka diagnoosi on tuonut muutoksia, ei Anita pelkää elämää. Reippaasti hän autoilee tapaamisiin ja hoitaa arjen rutiineja. – Minä hoidan edelleen esimerkiksi laskujenmaksun. Pitää opettaa se miehelle ennen kuin minulta menee muisti kokonaan, Anita hihittää. Puheessa on huumoria ja äänessä naurua. Jos eläkkeelle jäätyä surettikin, tuntuu elämä taas hyvältä. Anita kuvaa sairastuneiden ryhmää ”muistamattomien porukaksi”, ja kertoo muistavansa paremmin vanhoja kuin uusia asioita, mutta ei vaikuta olevansa lainkaan pahoillaan sairastumisestaan. Melkeinpä päinvastoin. – Olen aina ollut kauhean ujo ja kova punastumaan. Tämä sairaus on tehnyt minusta paljon rohkeamman. Tulevaisuuskaan ei näyttäydy erityisen pelottavana. – Toivottavasti pysyy liikuntakyky ja muisti hyvänä, etten jää ihan hunningolle. Olen läheisille sanonut, että koittakaa sitten kestää minua, kun olen ”isän vaiheessa”. Hän tarkoittaa sitä, kun isänsä aikanaan kysyi samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Eikä Anita tämän sanoessaan vaikuta huolehtivansa asiaa. Hän pohtii hyviä asioita. – Haluan edelleen touhuta lastenlasten kanssa, niissä kun on seuraamista. Mummo on semmoinen, että kun pyytää jotain, niin mummo tekee! Viimeksi syntyi keppihevosille loimia. Ja taas Anita hymyilee. Tai ei se hymy taida sammua ollenkaan. • Anitan muistituet: • Kalenteri – kaikki menot samoissa kansissa • Kännykkä – muistutus piippaa esimerkiksi kun tapaamiseen on tunti, tai mittariin pitää lisätä parkkirahaa • Kertaus – ”hoen ajatuksissani tärkeitä asioita, niin en unohda” • Harrasta – mieli virkeänä muistaakin paremmin Kysy! KYSY ASIANTUNTIJALTA! Lääketieteen ja neurologian, sosiaaliturvan ja edunvalvonnan sekä ravitsemuksen asiantuntijat vastaavat lukijoiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kysymykset voit lähettää joko sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@muistiliitto.fi tai kirjeitse osoitteeseen Muisti/Kysy asiantuntijalta, Luotsikatu 4 E, 00160 Helsinki. Kysymykset julkaistaan nimettöminä tai nimimerkillä varustettuina. ” Rokotetta on ollut kehitteillä pitkään. VERIKOKEET JA ROKOTTEET Voiko verikokeesta nähdä alkavan muistisairauden? Entä onko muistisairauteen tulossa ehkäisevä rokote? VASTAUS: Verikokeesta ei näe muistisairauden ennustetta eikä muistisairauksia. On kuitenkin todettu, että tietyt verikokeessa havaittavat asiat (neljä erilaista koetta) yhdessä ennustavat mahdollisen kuoleman tulevien vuosien aikana. Tietääkseni tämä ei liity mitenkään muistisairauden ennusteeseen. Rokotetta on ollut kehitteillä jo pitkään. Kyse on amyloidi-vasta-aineista, joiden avulla ajatellaan voitavan ehkäistä tai jopa vähentää amyloidin sakkautumista aivoihin. Kyse on siis Alzheimerin taudin muutoksesta. Rokote ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään markkinoille tulemista. Tutkimusta asiassa tehdään muun muassa Turussa. KATI JUVA lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri Paikantava turvaranneke Apua silloin, kun sitä tarvitaan. Paikantavasta turvarannekkeesta turvaa vanhuksille, muistisairaille ja liikuntarajoitteisille. Apu itsenäisempään ja mielekkäämpään arkeen. Yksityishenkilöille: Turvallinen Koti Oy, PL 15, 02151 Espoo info@turvallinenkoti.fi | www.turvallinenkoti.fi Puhelin 0207 983 199 Yrityksille, yksintyöskenteleville ja yhteisöille: Turvatiimi Oyj, Esterinportti 2, 00240 Helsinki myynti@turvatiimi.fi | www.turvatiimi.fi Puhelin 0207 363 200 muisti 2/2014 19 På svenska Kreativt minnesarbete När demenssjukdomen är långt gången har människan bara sina minnen från barndomen och ungdomen kvar. Genom kreativt minnesarbete kan man väcka liv i gångna tider. När en allvarligt demenssjuk person kommer ihåg något som han eller hon trodde var förlorat, är det en glädjerik stund för alla närvarande. Minneshuset Muistojen Talo i Kotka har varit en fristad för kreativt minnesarbete sedan 2005. Man har försökt samla ihop så många föremål som kan väcka minnen till liv som möjligt i huset. Föremålen får vidröras, i huset sprids doften av nybakat, i bakgrunden hör man musik och ute blommar en riktig gammaldags trädgård. Minnen som har väckts till liv delas med andra och till nya generationer till exempel genom att bygga upp en miniatyrscen för det egna livet, en så kallad minneslåda, eller genom att bearbeta minnena till en teaterföreställning. – Även en människa med en långt framskriden demenssjukdom kan öppna upp sig när hon känner igen saker. För en gångs skull får hon då uppleva att hon är på samma våglängd som alla andra. Verksamhet med anknytning till barndomen och ungdomen garanterar att även demenssjuka kan uppleva delaktighet i verksamheten, berättar handledaren Leonie Hohenthal-Antin från Muistojen Talo. I Muistojen Talo bygger man då och då nya utställningar som ska hjälpa till att väcka till exempel idrottsrelaterade minnen eller minnen från skoltiden till liv. På påsken tar man fram påskminnen och till jul julminnen med smaker, dofter, sånger och berättelser. Muistojen Talo erbjuder yrkesmänniskor inom vård och omsorg utbildning inom kreativt minnesarbete där kreativitet och lekfullhet framhävs. Anhörigvårdens tunga belastning kan minskas bland annat genom att erbjuda familjer möjligheter att delta i kreativa och glädjebringande aktiviteter. Teknikerna kan enkelt tillämpas även hemma, till exempel i metoden Muistojen Huoneet, Minnenas Rum, omvandlar man den demenssjukas hem ett rum i taget till en minnesarena med hjälp av föremål som är bekanta från barndomen. Nu lever Muistojen Talo 1930-tal, men i framtiden kommer minnesföremålen att se, låta och dofta helt annorlunda. När 60-talisterna börjar komma upp i åldrarna kommer rock’n’roll att runga och hårspray att sprejas i Muistojen Talo. – Kreativt minnesarbete passar i många vrår, för människor i alla åldrar och i alla kontexter – inte bara för demenssjuka, tillägger Hohenthal-Antin. 20 muisti 2/2014 Anita ligger inte på latsidan Esbobon Anita Katajisto, 65, pensionerade sig för ungefär ett halvår sedan. När hon fortfarande var arbetsverksam fungerade minnet som det skulle, men efter pensioneringen började besvären dyka upp. Dottern uppmanade henne att söka sig till undersökningar och Anita fick diagnosen begynnande Alzheimers sjukdom. Trots att diagnosen har förändrat livet, är Anita inte rädd. Hon tar sig raskt till möten i egen bil och sköter vardagssysslorna som alltid. Sjukdomen är än så länge lindrig och vardagen flyter på. Det tog ett halvår innan pensionären hade vant sig vid den nya dagordningen. Den tiden har Anita inte tillbringat i soffan. Anita gillar inte att ligga på latsidan, utan måste alltid ha någon meningsfull sysselsättning för sig. Med hjälp av sina döttrar hittade Anita till verksamheten vid Esbo och Grankulla Minnesförening. – Jag har besökt föreningens kamratstödsgrupper, evenemang och föreläsningar. Föreningens verksamhet har varit riktigt rolig: man har möjligheter att samtala och utbyta tankar, och inte alltid bara om sjukdomen. Jag har fått vänner, ler Anita. Anita är full av humor och skratt. Och även om hon kände sig lite ledsen strax efter pensioneringen, känns livet nu åter bra. Sjukdomen har till och med gjort Anita modigare än tidigare och inte ens framtiden ter sig särskilt skrämmande. På svenska Tillsammans är vi mer! Hela grundtanken bakom föreningsverksamhet kristalliseras i rubriken ovan. Om vi vill påverka och förändra saker och ting, lönar det sig att arbeta tillsammans. En enskild individs röst bär inte så långt, men när en stor grupp människor talar om samma sak, blir möjligheten att få sin röst hörd och åstadkomma förändring större. Därför är det inte oviktigt hur många medlemmar Alzheimer Centralförbundet har. För närvarande har vi fler än 12 000 medlemmar och antalet ökar stadigt. Vi behöver ändå fler entusiastiska människor till vår skara och därför utmanar jag alla att komma med i medlemsrekryteringen. Det bästa sättet att få nya medlemmar är att öppet prata om vad vårt arbete handlar om och berätta om hur viktigt arbete Alzheimer Centralförbundet utför. Med medlemsavgiften får man bland annat tidningen Muisti, som utkommer fyra gånger om året. Alzheimer Centralförbundet välkomnar alla intresserade som medlemmar. Minnesföreningarna som är verksamma på olika håll i Finland utför ett värdefullt arbete för att ingen demenssjuk och dennes anhöriga ska behöva stå ensam. Under krisen som insjuknandet medför finns alltid risken att man isolerar sig och blir utslagen. Låt oss ta hand om våra nära. Låt oss hjälpa både de insjuknade och deras anhöriga att hitta en minnesförening i sitt närområde, där de kan få stöd av både yrkesmänniskor och andra i samma situation. Inte heller föreningarna får isolera sig och leva avskilt från varandra. Det lönar sig för minnesföreningarna att samarbeta med andra patientorganisationer och med den officiella social- och hälsovården. Genom att samarbeta uppnår vi bättre resultat. Den centrala tanken bakom kamratstödet är att glädjen känns större och sorgerna mindre tunga när vi upplever dem tillsammans. Att dela glädjeämnen och sorger skapar en atmosfär av omsorg och vänskap. Det finns ett gammalt finskt ordspråk som lyder: ”Goda vänner är som lyktor längs vägen – de gör inte färden längre utan lyser upp vägen”. Detta är precis vad gemenskap handlar om. Vi kan lysa upp varandras liv och vara lyktor för varandra! MERJA MÄKISALO-ROPPONEN Ordf. för Alzheimer Centralförbundet Den bortglömda gruppen i arbetsför ålder Demenssjuka i arbetsför ålder är en mycket mindre grupp än äldre demenssjuka. För denna målgrupp finns det knappast några tjänster, eftersom det särskilt på små orter är en utmaning att bilda kamratstöds- och rehabiliteringsgrupper för personer under 65 år. Ur betalarens, alltså kommunens, perspektiv är små grupper inte kostnadseffektiva och den nytta i form av bättre livskvalitet och stöd för rehabiliteringen som de skapar, ses inte som ett lönsamt egenvärde. Ergoterapeuterna Elina Säteri och Elli Tähkäpää ledde en grupp för människor i arbetsför ålder i Åbo med syftet att erbjuda minneshjälpmedel för vardagen. Deltagarnas gemenskap fanns inte bara i diagnosen, utan i deras likadana utmaningar i vardagen, livssituationen och de egna målsättningarna. När man lever i en likadan situation, hittar man lätt gemensamma samtalsämnen och vardagsproblem som man kan lösa tillsammans. Insjuknande som upplevelse förenar, men är inte mittpunkten för verksamheten. – Personer som insjuknar i arbetsför ålder lever i ett aktivt skede av sitt liv med arbete, familj och hobbyer. Det som de insjuknade är rädda för är att funktionsförmågan ska försämras trots att man borde vara mitt i livet. Att fortsätta ett aktivt liv gör att man inte tappar greppet om vardagen, säger Säteri och Tähkäpää. muisti 2/2014 21 TEKSTI Jaana Juosila KUVA Jyrki Nikkilä Ulla Kuusisto on luotsannut tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan juhlivaa Länsi-Pohjan Muistiyhdistystä rakkaudella ja rohkeudella. Onnistuneen vaikuttamistyön peruskivenä on uskalluksen lisäksi muistisairaiden ja läheisten arkitodellisuuden tunteminen. Uskalla olla aito Ulla Kuusiston mukaan Muistikahviloissa, kuten Kemin Majakkatalossa, nousevat esiin oikean elämän tarpeet. 22 muisti 2/2014 U lla Kuusisto on tunnettu tavastaan puhua suoraan ja kiertelemättä, mutta usein sanan säilä heiluu kuitenkin huumorin ja kannustuksen siivittämänä. Kaikki eivät suorapuheisesta tyylistä tykkää. Toisaalta suorapuheisuus ja peräänantamattomuus ovat avaintekijöitä hyvään vaikuttamistyöhön. Asiat lutviutuvat nopeammin, kun ei turhia kierrellä. – Ihan varmasti itsensä ja oman persoonansa joutuu laittamaan likoon, varsinkin kun tätä työtä tehdään pienillä henkilöresursseilla, jolloin yksien ja samojen kasvot tulevat tutuiksi. Suorat sanat kumpuavat sairastuneen arjen ja haasteiden tuntemisesta. Ullan mielestä on oleellisen tärkeää, että potilasjärjestössä vaikuttamistyötä tekevä ihminen säilyttää kosketuspinnan sairastuneen arkeen. – Kun puhutaan sairastuneen elämästä, muistisairaat ja heidän omaisensa ovat asiantuntijoita. Ihan oikeasti jos ajatellaan, niin enhän minä missään voisi puhua kenenkään asioista, ellen oikeasti tiedä mistä puhun. – Ne oikean elämän tarpeet ja viestit jotka nousevat muistikahviloissa ja muissa tapaamisissa esiin, niitä lähdetään viestittämään myös päättäjille, Ulla painottaa. Voimia vuorovaikutuksesta Järjestötoimintaan ja vaikuttamiseen motivoi äidinmaidosta opittu malli ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Ulla Kuusisto on kasvanut isossa perheessä, jossa hoidettiin lapset, mummot ja papat samalla. Voimia saa perheeltä, arjen kohtaamisista, huumorista ja ihmisistä, sairastuneista ja heidän läheisistään. – Kyllä ne ovat nuo meidän jäsenet, jotka motivoivat. Kerta toisensa jälkeen ihmiset jaksavat tulla näihin ahtaisiin tiloihin ja osallistua. Ihan turhahan se olisi tyhjille seinille puhua. Tästä saa kai jotain mielihyvähormonia, ei tällaista toimintaa voi väkipakolla tehdä, jos ei yhtään kiinnosta, Ulla miettii. Vertaistapaamisissa ja tapahtumissa muistisairaat ja läheiset kohtaavat aidon Ulla Kuusiston, jolta paperit ovat usein hukassa. Yksi asia ei Ullalta huku – huumori. – Pieniin tiloihin kokoontuneet porukat eivät enää ole ollenkaan huolissaan omasta muististaan, kun he huomaavat, että tuolla puhiksella ei ole mikään järjestyksessä. Muistikerholaisten lohdutuksen sanat puhikselle ovat: unohdit, mutta älä huoli sillä olet ihan oikeassa kerhossa, Ulla sanoo pilke silmäkulmassa. Verkosto kantaa Muistiyhdistyksen toimisto sijaitsee Ulla Kuusiston kodin makuuhuoneessa, mutta yhdistyksen ryhmätoimintoja ja tapahtumia järjestetään muualla. Majakkatalo on kaikille avoin kohtaamispaikka ja infokeskus Kemin keskustassa. – Majakkatalossa meitä on 40 ihmistä 20 hengen tiloissa. Siellä on mahdottoman hyvä tuki ja järjestöt verkostoituvat keskenään ihan tuosta vaan. Järjestöjen välinen yhteistyö on myös tärkeää. – Sisälle ei saa jumittua tai olla itsekäs. Jos vain ollaan neljän seinän sisällä omassa yhdistyksessä, niin ei sillä tavalla tavoiteta kohderyhmiä. Majakassa voi saada muiden yhdistysten tukea tapahtumajärjestelyihin tai vaikuttamistyöhön. Verkoston toiminnallisen tuen lisäksi muiden yhdistysihmisten henkinen tuki on kullanarvoista. – Keskuksessa voi myös sanoa suoraan, että jumankekka, minä en tänään jaksa. Aina joku on paikalla, kehottaa istahtamaan ja ottamaan kupin kahvia kaikessa rauhassa, Ulla kiittää. Myös oman yhdistyksen toimijoiden ja muiden muistiyhdistysten tuki on ollut korvaamaton voimavara. Yhteistyössä on voimaa. Kiitokset lähtevät myös kotiin. Tietenkin. – Kyllä minä kotona tai Majakkatalolla vingun välillä kovastikin. Puran itseäni nurkan takana. Ilman miestäni en aina jaksaisi. Hän hoitaa kaikki kotityötkin, Ulla naurahtaa. Hyvä työ huomataan Puskapuhelin toimii ja tapahtumiin osallistuneet ihmiset vievät tietoa ja viestiä eteenpäin. ” Kun puhutaan sairastuneen elämästä, muistisairaat ja heidän omaisensa ovat asiantuntijoita. – Kun käymme jossain yhdistyksessä puhumassa vaikkapa aivoterveydestä, niin se kertautuu. Tämän kevään aikana olemme puhuneet aivoterveydestä muun muassa maahanmuuttajienkin keskuudessa. Itse ei ole tarvinnut mainostaa, vaan yhteydenotot tulevat järjestöiltä itseltään. Juuri nyt kysyntää on enemmän kuin resursseja. Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksen toiminta-alue käsittää Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kunnat, eli Ylitornion, Tornion, Tervolan, Keminmaan, Kemin ja Simon. Matkat ovat pitkät ja julkista liikennettä ei ole kuin harvakseltaan. Tarvetta muistikaveritoiminnalle sekä muistikahviloille olisi monella paikkakunnalla. – Miten me voisimme tehdä muistityötä kaikilla alueemme paikkakunnilla? Siinä on tulevaisuudelle iso haaste, Ulla jää miettimään. • Ulla Kuusisto • eläkeläinen, kolmen lapsen äiti, vaimo, mummo ja ylämummo • vetää muistikerhoa ja heittää keikkaa hoitopaikoissa • vienyt aktiivisesti Muisti-KaVeRisekä Muistikahvilatoimintaa eteenpäin Länsi-Pohjan alueella • Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja • nostanut paikallisen muistiyhdistyksen merkittäväksi yhteistyötahoksi ja toimijaksi. • luonut verkostoja ja vaikuttamispaikkoja vammaisneuvostoon sekä vanhusneuvostoon. • palkittiin Meri-Lapin vuoden vapaaehtoisena 2013. muisti 2/2014 23 Muistiliiton jäsenyhdistykset ETELÄ-SUOMI Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry Pohjantie 3, 02100 Espoo, p. 040 5425 253 e-mail toimisto@espoonmuisti.fi kotisivu www.espoonmuisti.fi Puheenjohtaja Kaisa Pekola e-mail kaisa.pekola@saunalahti.fi, p. 040 5775232 toimisto@espoonmuisti.fi UUDENMAAN MUISTILUOTSI Etelä-Karjalan Muisti ry Snellmaninkatu 3 B, 53100 Lappeenranta kotisivu www.ekmuisti.fi Puheenjohtaja Nyky Vanhanen p. 040 722 1597 e-mail nyky.vanhanen@gmail.com Kehittämispäällikkö Riitta Rissanen P. 040 587 2451 e-mail riitta.rissanen@ekmuisti.fi ETELÄ-KARJALAN MUISTILUOTSI Forssan Seudun Muisti ry e-mail yhdistys@forssanseudunmuisti.fi kotisivu www.forssanseudunmuisti.fi Puheenjohtaja Eeva-Liisa Breilin Eteläinen Puistokatu 4, 30420 Forssa Yhteyshenkilö Päivi Jussila p. 040 591 8800 Helsingin Alzheimer-yhdistys ry Topeliuksenkatu 17 C, 00250 Helsinki p. 09 454 2750, fax 09 454 27 530 e-mail toimisto@alzheimer-hki.com kotisivu www.alzheimer-hki.com Puheenjohtaja Risto Vanhanen p. 041 5152550 Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p. 040 902 2252 Toimistopäällikkö Jaana Jukarainen p. 040 902 2256 e-mail jaana.jukarainen@alzheimer-hki.com Muistineuvoja Jari Jokiluhta p. 09 454 27 540 / 040 902 2250 Muistineuvolan vastaava hoitaja Eija Säynevirta p. 044 765 3999 Päiväpaikan vastaava Anitta Rytilahti p. 040 9022253 Hyvinkään Seudun Muistiyhdistys ry Palvelutalo Lepovilla, Vilmakoti, Torikatu 10, 05800 Hyvinkää, p. 040-5600507 e-mail hyvinkaa.muistiyhd@gmail.com Puheenjohtaja Riitta Morri e-mail riittamorri@hotmail.com Sihteeri ja jäsensihteeri Tiina Sinisalo, p. 040 518 4184 e-mail tiina.sinisalo@pp.inet.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarminkatu 12, 13100 Hämeenlinna p. 040 451 3803 kotisivu www.muistiaina.fi Puheenjohtaja Marko Mustiala Neuvontapuhelin p. 040 573 9213 / 040 451 0807 KANTA-HÄMEEN MUISTILUOTSI Stöd för de äldre i Karis och Pojo rf – Karjaan ja Pohjan ikäihmisten tuki ry Ordförande Suvi Seppänen tel 040 562 3745 Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry Puheenjohtaja Terhikki Koskinen p. 040 549 1046 e-mail terhikki.koskinen@kolumbus.fi Sihteeri Heli Varstala p. 050 331 4276 e-mail varstala.heli@gmail.com kotisivu www.keski-uudenmaanmuistiyhdistys.net Kotkan Seudun muistiyhdistys ry p. 040 834 9896 e-mail info@kotkanmuistiyhdistys.fi kotisivu www.kotkanmuistiyhdistys.fi Puheenjohtaja Erja Mäkeläinen p. 044 594 8656 e-mail erja.makelainen@kotka.fi Kouvolan seudun Muisti ry Hallituskatu 7 B, 45100 Kouvola, p. 040 523 9697 e-mail toimisto@kouvolanseudunmuisti.fi kotisivu www.kouvolanseudunmuisti.fi 24 muisti 2/2014 Puheenjohtaja Tiina Köninki p. 040 7189066 e-mail tiina.koninki@kymp.net Muistiluotsitoiminnasta vastaava Tarja Levonen tarja.levonen@kouvolanseudunmuisti.fi p. 040 523 9697 KYMENLAAKSON MUISTILUOTSI Lohjan seudun Dementiayhdistys ry e-mail posti@lohjanseudundementiayhdistys.info kotisivu www.lohjanseudundementiayhdistys.info Puheenjohtaja Hannele Patjas p. 044 327 5378 Porin seudun Muistiyhdistys ry Seurakuntakeskus, 5. kerros, Eteläpuisto 10 B, 28100 Pori e-mail info@porinmuistiyhdistys.fi kotisivu www.porinmuistiyhdistys.fi Päivätoimintakeskus Rinkeplumma p. 02 635 0014 e-mail rinkeplumma@porinmuistiyhdistys.fi Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Puheenjohtaja Tuula Finnbäck p. 019 575 5890 Adlercreuzinkatu 25-27 A, 06100 Porvoo e-mail tuula.finnback@pp.inet.fi MUISTINEUVOLA Muistikoordinaattori Tanja Ek p. 0400 946 445 e-mail tanja.ek@porvoo.fi kotisivu http://personal.inet.fi/yhdistys/muistineuvola Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry Vapaudenkatu 8 A 6a, 5. krs, 15110 Lahti p. 03 735 1681 e-mail toimisto@ph-muistiyhdistys.fi www.ph-muistiyhdistys.fi Puheenjohtaja Jussi Waajakoski e-mail jussi.waajakoski@huili.fi Muistiluotsiohjaaja Virpi Veijanen e-mail virpi.veijanen@ph-muistiyhdistys.fi PÄIJÄT-HÄMEEN MUISTILUOTSI Rauman seudun Muistiyhdistys ry Puheenjohtaja Heli Savolainen p. 02 822 2175 e-mail heli.savolainen@rauma.fi Salon Muistiyhdistys ry Pensalantie 3, 24800 Halikko Toiminnanjohtaja Mari Luonsinen, p. 02 731 9872 e-mail muistiyhdistys@alzsalo.fi kotisivu www.alzsalo.fi Moision Päiväpaikka Pensalantie 3, 24800 Halikko, p. 044 031 9872 e-mail paivapaikka@alzsalo.fi Vantaan Muistiyhdistys ry Hiekkaharjuntie 13 C, 01300 Vantaa e-mail vantaan.muistiyhdistys@kolumbus.fi Muistineuvoja Merja Ruotsalainen p. 040 726 4430 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry Varusmestarintie 15 (Runosmäki), 20360 Turku p. 02 2510 159, toimisto auki klo 9–14 kotisivu www.muistiturku.fi e-mail etunimi.sukunimi@muistiturku.fi Muistineuvonta, p. 040 6733831 Muistineuvonta, Satakunta, p. 040 5688 722 VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MUISTILUOTSI Äldreomsorgen i Ekenäs rf Koulukatu 8 as 6, 10300 Karjaa, tel 040 5729510 e-mail info@aldreomsorgen.fi Ordförande Marianne Isaksson p. / tel. 0400 321 239 UUDENMAAN MUISTILUOTSI / MINNESLOTS NYLAND VÄLI-SUOMI Demensföreningen Trivas rf Ordförande Guy Rosenholm e-mail guy_rosenholm@hotmail.com Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Viitaväylä 11, 62375 Ylihärmä, p. 0400 919 523 e-mail muistitoimisto@netikka.fi kotisivu www.muistiyhdistys.fi ETELÄ-POHJANMAAN MUISTILUOTSI Jakobstadsnejdens Alzheimerförening rf Ordförande Clara Lindeman tel 06 723 6301 e-mail clara.lindeman@gmail.com Skutkullvägen 5, 68620 Jakobstad e-mail inger.gripenberg@multi.fi Jämsän Muistiyhdistys ry Lindemaninkatu 1, 42100 Jämsä Puheenjohtaja Anna Kaislo p. 040 511 8672 e-mail info@jamsanmuistiyhdistys.fi Kankaanpään seudun muistiyhdistys ry Puheenjohtaja Kaarina Ketola Kooninkatu 13 as 3, 38710 Kankaanpää e-mail kaarina.ketola@kankaanpaa.fi Keski-Suomen Muistiyhdistys ry Yrjönkatu 37 B 15, 40100 Jyväskylä, p. 014 614 927 e-mail ksmuistiyhdistys@kolumbus.fi kotisivu www.ksmuistiyhdistys.fi KESKISUOMEN MUISTILUOTSI Korsholmsnejdens Demensförening rf Sekreterare Ulla-Maj Salin Ljungvägen 1, 66530 Kvevlax tel 06 346 0346, 050 490 9034 Mikkelin seudun Muisti ry Arkistokatu 12, 50100 Mikkeli www.mikkelinseudunmuisti.fi Puheenjohtaja Marketta Evola p. 0400 320 707 e-mail marketta.evola@gmail.com Toiminnanvastaava Jaana Koinsaari p. 0400 539 007 e-mail jaana.koinsaari@esmuistiluotsi.fi ETELÄ-SAVON MUISTILUOTSI Minnesstödsföreningen Förgätmigej i Vasa med omnejd r.f. Verksamhetsledare Maria Granberg-Somppi Kyrkoesplanaden 22 B 32, 65100 Vasa tel 06 317 7840 / 0400 895 577 e-mail maria.forgatmigej@netikka.fi Pieksämäen Muistiyhdistys ry Puheenjohtaja Tuula Kollanus, p. 050 433 1234 e-mail kollanustuula@gmail.com Nyyrikinkatu 5, 76100 Pieksämäki Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Kalevantie 1, 33100 Tampere p. 03 223 2344 (toimisto) e-mail muistiyhdistys@saunalahti.fi kotisivu www.pirkanmaanmuistiyhdistys.fi Toiminnanjohtaja Teija Siipola p. 050 463 4295 e-mail teija.siipola@saunalahti.fi PIRKANMAAN MUISTILUOTSI Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry Koulukatu 24 B, 80100 Joensuu kotisivu www.dementiayhdistys.fi e-mail pk@dementiayhdistys.fi Puheenjohtaja Liisa Luostarinen e-mail liisa.luostarinen@opaasi.fi Toiminnanjohtaja Leena Knuuttila p. 050 400 6194 Vertaisvalmentaja Riitta Vihavainen p. 050 464 1604 POHJOIS-KARJALAN MUISTILUOTSI Pohjois-Savon Muisti ry Lapinlinnankatu 2, 70100 Kuopio, p. 017 263 3980 e-mail toimisto@psmuisti.fi Puheenjohtaja Markku Wulff p. 044 785 6010 Projektipäällikkö Eija Rytkönen p. 040 526 3481 e-mail eija.rytkonen@psmuisti.fi POHJOIS-SAVON MUISTILUOTSI Savonlinnan seudun Muistiyhdistys ry Keskussairaanlantie 4, 57120 Savonlinna Toiminnanjohtaja Tiina Seppänen p. 050 598 2411 e-mail tiina.seppanen@muistiyhdistys.com Aulikki Tikkanen p. 044 0674468 e-mail aulikki.tikkanen@muistiyhdistys.com ETELÄ-SAVON MUISTILUOTSI Vaasan seudun Muistiyhdistys ry Vuorikatu 2–4, 65100 Vaasa e-mail info@muistiminne.fi kotisivu www.muistiminne.fi Kehittämispäällikkö Kirsi Björkholm p. 044 345 0591 e-mail kirsi.bjorkholm@muistiminne.fi POHJANMAAN MUISTILUOTSI, ÖSTERBOTTENS MINNESLOTS POHJOIS-SUOMI Kainuun Muistiyhdistys ry Kauppakatu 36 A 4, 87100 Kajaani p. 08 612 0905 e-mail kainuun.muistiyhdistys@kajaani.net kotisivu www.kainuunmuistiyhdistys.net Puheenjohtaja Aila Tartia-Jalonen e-mail pj.muistiyhdistys@kajaani.net Muistikuntoutusvastaava Lea Torvinen p. 040 520 7642 e-mail kainuun.muistiluotsi@kajaani.net KAINUUN MUISTILUOTSI Keski-Pohjanmaan Muisti Yhdistys ry Mellersta Österbottens Minnes förening rf Puheenjohtaja Pekka Mattila p. 040 507 0448 e-mail pekka.mattila@kotinet.com Koillismaan Seudun Muisti ry Kaivostie 20, 93600 Kuusamo e-mail koillismaanmuisti@muistiliitto.fi Sihteeri Arja Kasurinen, p. 040 7505462 e-mail arja.kasurinen@kuusamo.fi Jäsenasioiden hoitaja Tuija Eskonpekka, p.050 3686947 e-mail tuija.eskonpekka@seviset.net Lapin Muistiyhdistys ry Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi, p. 040 5080 482 kotisivu www.lapinmuistiyhdistys.fi e-mail toimisto@lapinmuistiyhdistys.fi Puheenjohtaja Sirkka Koskela LAPIN MUISTILUOTSI Länsi-Pohjan Muistiyhdistys ry e-mail lansi-pohjanmuistiyhdistys@muistiliitto.fi Puheenjohtaja Ulla Kuusisto p. 040 173 6973 Kirkkopuistonkatu 18 B 1, 94100 Kemi Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Pakkahuoneenkatu 15 A 5, 90100 Oulu p. 044 033 2992, e-mail yhdistys@osmy.fi kotisivu www.osmy.fi e-mail yhdistys@osmy.fi, etunimi.sukunimi@osmy.fi Muistipuhelin 040 716 1401 Puheenjohtaja Marja-Leena Kemppainen email marja-leena.kemppainen@osmy.fi POHJOIS-POHJANMAAN MUISTILUOTSI Raahen Seudun Muistiyhdistys ry Brahenkatu 14–16, 92120 Raahe p. 08 439 4681 puhelintunti klo 14–15 Puheenjohtaja Kaisu Rautio Sihteeri Hannele Kaila p. 08 439 4681 e-mail hannele.kaila@ras.fi Suomen Dementiayhdistys ry Köpsintie 17, 86800 Pyhäsalmi www.suomendemy.fi, fax 08 787 646 Toiminnanjohtaja Seija Mustaparta p. 040 551 3548 e-mail sdy@suomendemy.fi KESKI-POHJANMAAN MUISTILUOTSI Kevät TAPAHTUMAT 2014 ETELÄ-Suomi 13 16 19 15 3 6 5 12 10 2 9 17 11 1 81814 4 20 7 1. Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry 2. Etelä-Karjalan Muisti ry (Lappeenranta) 3. Forssan Seudun Muisti ry (Forssa) 4. Helsingin Alzheimer-yhdistys ry 5. Hyvinkään Seudun Muistiyhdistys ry 6. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry (Hämeenlinna) 7. Karjaan ja Pohjan ikäihmisten tuki ry – Stöd för de äldre i Karis och Pojo rf 8. Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry 9. Kotkan Seudun Muistiyhdistys ry 10. Kouvolan Seudun Muisti ry 11. Lohjan Seudun Dementiayhdistys ry 12. Mäntsälän ja Pornaisten Muisti ry Espoon ja Kauniaisten Muistiyhdistys ry muistisairaille ihmisille ja Virkistysryhmät R Muistikuntoutusryhmät heidän läheisilleen kokoontuvat samaan aikaan kerran kuukaudessa. (Ent. Vertaistukiryhmät). Espoon keskuksessa maanantaisin klo 13-15, Tapiolassa (työikäiset) keskiviikkoisin klo 18-20. Ennakkoilmoittautuminen: Heli Ridanpää 040 516 3351. Liikuntaryhmä muistisairaille ja heidän läheisilleen Matinkylässä Ison Omenan liikuntakeskus Satsissa. Kokoontuminen on kerran kuukaudessa tiistaisin klo 10-12 Ennakkoilmoittautuminen: Jonna Savolainen 040 542 5253. Uppfriskande grupp för närstående till människor med minnessjukdom träffas en gång i månaden i Grankulla onsdagar kl 10-12. Förhandsanmälningar: Ida Bruun 040 170 6771. K Muistikahviloissa tietoiskuja muistinhuoltoon liittyen, tehdään pulmatehtäviä sekä keskustellaan muistiin liittyvistä aiheista kahvikupin äärellä. Paikalla muistiohjaaja vastaamassa kysymyksiin. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa mukaan! 22.5 klo 14–15.30 Soukan palvelukeskus (Soukankaari 7, Soukka) Muisti ja mielen hyvinvointi. Syksyn tapahtumat tarkentuvat kesän aikana. Lisätietoja Uudenmaan Muistiluotsista ja tapahtumista: www.uudenmaanmuistiluotsi.fi Helsingin Alzheimer-yhdistys ry 18.9.2014 klo 19:00I Hyväntekeväisyyskonsertti 21:00 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki. Hyväntekeväisyyskonsertti yhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Muistiseminaari 19.9.2014 klo 9:30-15:00 Ilmarinen, Porkkalankatu 1, Helsinki. Tarkempi ohjelma vahvistuu kevään aikana ja ilmoittautumisia otetaan vastaan sen jälkeen. Lisätietoja ryhmätoiminnasta sekä yhdistyksen tapahtumista ja muistikahviloista: www.alzheimer-hki.com Tiedustelut: 09 454 2750. Vantaan Muistiyhdistys ry muistikuntoutus- ja virkistysryhmät muistiT Maksuttomat sairaalle sekä hänen läheiselleen jatkuvat Vantaalla tuttuun tapaan. Ryhmissä kuntoutetaan muistia ja kerätään voimia hyvässä seurassa. Ryhmissä on tilaa ja ne kokoontuvat 1krt/kk. Tervetuloa mukaan, yksin tai yhdessä! Kahvitarjoilu. Ti klo 16-18 Korso: Lumo (Urpiaisentie 14). Ke klo 18-20 Myyrmäki: Myyrinki (Liesitori 1, Kauppakeskus Isomyyri 3krs). To klo 10-12 Hakunila: Hakunilan seurakunta (Hakunilantie 48) Ilmoittautumiset Heli Ridanpäälle p. 040 516 3351 tai heli.ridanpaa@ espoonmuisti.fi 26 muisti 2/2014 13. Porin Seudun Muistiyhdistys ry 14. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry 15. Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry (Lahti) 16. Rauman Seudun Muistiyhdistys ry 17. Salon Muistiyhdistys ry 18. Vantaan Muistiyhdistys ry 19. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry 20. Äldreomsorgen i Ekenäs rf (Tammisaari) Etelä-Suomen aluetoimisto Luotsikatu 4 E, 00160 helsinki Järjestöjohtaja Anna Tamminen anna.tamminen@muistiliitto.fi, p. 040 455 1330 on tietoiskuja muistihuollosta, muistijumppaa ja K Muistikahviloissa mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen muistiasioihin liittyen. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. 22.5. klo 13:30-15:00 Myyrmäki: Liesitorin Palvelutalo, Vaskivuorentie 12 Muistiluotsin Info: 27.5.2014 klo 17-18.30 Kilterin I Uudenmaan koulun auditorio, Iskostie 8: Muistisairaan kohtaaminen ja tukeminen. Luennoimassa muistiohjaaja Heli Ridanpää. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Syksyn tapahtumat tarkentuvat kesän aikana. Lisätietoja Uudenmaan Muistiluotsista ja tapahtumista: www.uudenmaanmuistiluotsi.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Hauholla 28.5.2014 klo 16:00-17:30, Kirjasto, K Muistikahvila Punnanmäentie 18, Hauho. Muistikahvila Hattulassa 28.5.2014 klo 13:00-14:30 Juttutupa, Jaakonkuja 3, 13720 Parola. . Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tiedustelut: info@muistiaina.fi 28.5.2014 klo 12:00–16:00 Hämeenlinnan Tori: Klo T Muistitori 12 Tilaisuuden avaus europarlamentikko Sirpa Pietikäinen, klo 15 Muistitanssit ja yhteislaulu. Tiedustelut: info@muistiaina.f Karjaan ja Pohjan ikäihmisten tuki ry muistisairauteen sairastuneille ja ryhmä T Muistikuntoutusryhmä läheisille ma klo 10-12 2.6., 8.6. virkistysretki (tiedot ilmoitetaan osallistujille), 18.8., 15.9. Voimavaroja yhdessäolosta ja virkistävästä toiminnasta. Läheisten ryhmässä on mahdollisuus jakaa käytännön kokemuksia ja saada mahdollisesti uusia vinkkejä arkeen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Maija Hakala, 040 752 7866. för minnessjuka och närstående: Ons kl 10-12 4.6., 13.8., T Stödgrupp 10.9. Församlingshemmet, Centralg.23. Gruppen startar tillsammans med gemensam kaffestund, varefter vi delar upp oss i två grupper. Anmälningar och tilläggsinformation: Susanna Öster, 0400 321 239 / Minnescafé: To klo 10.30-12. 21.8., 18.9. K Muistikahvila Monipuolista toimintaa ja tietoa muistiin liittyen kaikille kiinnostuneille. Vapaa pääsy – tervetuloa! Keskuskatu 65,Karjaa. Mångsidig verksamhet och information angående minnet. Gratis och öppet för alla intresserade, välkommen! Centralgatan 65,Karis. Muistikahvila/Minnescafé: To klo 13-14.30 14.8. ja 4.9. Postillassa, Pohjassa. Postilla i Pojo. Gratis och öppet för alla intresserade, välkommen! muistisi hyväksi: Ti 30.9. klo 9.30-10.45. Kaikenkuntoisille. T Liiku Joustavat vaatteet ja vesipullo mukaan. Hurja Piruetin tiloissa Keskuskatu 86-88,Karjaa. Ilmoittautumiset 4.9. mennessä Maija Hakalalle puh. 040 752 7866. Liiku muistisi hyväksi: Ohjattua tasapainoliikuntaa Pohjan kirjaston salissa, Keskusraitti 4. Syksyn päivämäärät voit tiedustella myöhemmin muistiohjaajilta tai nettisivuilta www. uudenmaanmuistiluotsi.fi. Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry T Krapin kesäteatteri Ulvova Mylläri sunnuntaina 29.6.2014. Teatteriliput väliaikatarjoiluineen 28€/jäsen ja 30€/ei jäsen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Salme Laurila p. 050 357 3850 13.6.2014 mennessä. lisää vertaisryhmistä ja muusta toiminnasta terhikki.koskinen@ I Kysy kolumbus.fi tai 040 549 1046. Kouvolan seudun Muisti ry Pyhtäällä, kirjaston monitoimitilassa (Huutjärventie K MUISTIKAHVILAT 30, Huutjärvi) 27.5.2014 klo 13-15. Kuusankoskella, toimitila Etapissa (Urheilukentäntie 3, Kuusankoski) 28.5.2014 klo 13-15. Iitissä, Iitin kunnankirjaston monitoimitilassa (Kausansaarentie 3, Kausala) 3.6.2014 klo 13-15. Haminassa, Puistokammarissa (Kaarlonkatu 3, Hamina) 4.6.2014 klo 10-12. Tarkemmat ohjelmat löytyvät yhdistyksen kotisivuilta ja seuraa myös ilmoittelua paikallislehdistä. Muistikahvilat jatkuvat elokuun puolesta välistä. Lisätietoja muistikahviloista sekä aihetoiveita voit kysellä ja esittää p. 045 858 2333 tai p. 045 270 4003. alla asiaakin” – kutsumme jäsenistömme keväiseen T ”Huumorin ideointi-iltapäivään Kouvolan toimistolle, Hallituskatu 7 B, 4.krs, Kouvola maanantaina 26.5.2014. Aloitamme klo 13 kahvilla. Lisätietoja p. 040 523 9697. seudun Muisti ry:n kesäretki keskiviikkona 11.6.2014, T Kouvolan Matkankohde: Tampsan Lava, Karhula. Lähtö: Matkakeskuksesta Kouvolan linja-autoasemalta klo 11.45 Elimäen liikenteen linja-autolla. Paluu matkalle lähdemme Karhulasta klo 16.45. Ilmoittautuminen: viimeistään 23.5.2014 mennessä Kouvolan seudun Muisti ry:n toimistolle puh. 040 523 9697 tai toimisto@kouvolanseudunmuisti.fi. Lisätietoja Sirpa Mäkelä, retkivastaava puh. 0400 597 458. jatkuvat syyskuusta alkaen. Toiveita ryhmätoiminR Ryhmätoiminnat toihin liittyen voit esittää p. 045 858 2333 tai p. 045 270 4003. Lohjan seudun dementiayhdistys ry 9.9., 14.10., 11.11., 9.12. klo 16.30–17.30 Ryhmät R VERTAISTUKIRYHMÄT kokoontuvat palvelutalo Linnaistenhovissa osoitteessa: Tehtaankatu 22-24, Lohja. muisti-ilta pidetään keskiviikkona 22.5. klo 16.30-18.30 T Kevään Lohjan vanhusten palvelukeskuksessa, Ojamonkatu 34, Lohja. Maksuton ja kaikille avoin tapahtuma. Lisätietoja: sähköposti: posti@ lohjanseudundementiayhdistys.info Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry erilaisten tehtävien parissa yhdistyksen toimistolla (Vapaudenkatu 8 A 6a, 4 krs., 15110 Lahti). 2.-4.6.2014 Päivä Tukholmassa -risteily keskiviikkona Markkinakahvit klo 12.30-14. Kesäjuhla. K 4.6.2014 Yhdistyksen jäsenten säännöllinen jäsentapaaminen järjestetään perinteisenä Lahden markkinapäivänä yhdistyksen toimistolla (Vapaudenkatu 8 A 6a, 4 krs., 15110 Lahti). Tapaaminen alkaa kahvitarjoilulla klo 12.30. Hannu Knuutila soittaa ja laulaa/laulattaa klo 13 alkaen. Tilaisuus päättyy klo 14 mennessä. on suljettu henkilökunnan lomien vuoksi ajalla 30.6.-1.8.2014, I Toimisto jolloin ei ole päivystystä! Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry on suljettu kesällä 7.-20.7., Tammikoti auki normaalisti! Tällä I Toimisto hetkellä kaipaamme toimintaamme mukaan uusia vertaisohjaajia, vapaaehtoisia toimijoita. Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä Leeni Eriksson p. 040 6733831! Föreningens nya svenskspråkiga projekt Hjärningar – Förebyggande arbete förbättrar livskvaliteten har startat. Tilläggsinformation: Marina Grunér tel. 040 568 8144 eller HanneMaarit Suokas tel. 040 176 9744 (förnamn.efternamn@muistiturku.fi). Työikäisten (alle 68-vuotiaiden) muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä teemaillat Turussa kerran kuukaudessa. Tarkempi ohjelma osoitteessa www.muistiturku.fi. Ilmoittautumiset viimeistään 20.8. Teija p. 02-2510 159 tai teija.vesala@muistiturku.fi. Muistineuvola Taivassalo p. 02-840 2228, 050 387 3363. Muistineuvontapuhelin keskiviikkoisin klo 9-12, p. 02-251 0862. -Muistineuvoja Leeni Eriksson p. 040 673 3831. -Etuus- ja palveluneuvontaa: Marjut Aalto p. 040 705 331. klo 14 alkaen tutustuminen Turun Seudun TST ry:n tiloihin os. T 17.9. Kanslerintie 19, 20200 Turku. Ilmoittautumiset viimeistään 10.9: Jaana p. 02-2510 159 tai jaana.selenius@muistiturku.fi. omaisille: -Päiväjuttutupa: Ryhmän toiminta jatkuu, R Juttutuvat kun vertaisohjaaja ryhmälle löydetään. -Iltajuttutupa torstaisin klo 17-19, Muistiyhdistyksen ryhmätila, Varusmestarintie 15, Turku. Syksyn kokoontumiset: 4.9., 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11. ja 4.12. Raision alaosasto: Kokoontumiset omaisille kerran kuukaudessa tiistaisin klo 17.30: 16.9., 21.10., 18.11. Paikka: Hulvelan palvelukeskus, Katrillisali, Hulvelankatu 20, 21200 Raisio. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: muistiraisio@gmail.com tai alaosaston yhteyshenkilö Karoliina Haaksiluoto p. 040 833 6894. Vakka-Suomen alaosasto: kerran kuukaudessa maanantaisin klo 16.30-18.30: 8.9., 13.10., 10.11., joulukuun kokoontuminen. ilm. myöhemmin. Paikka: Laitila-Pyhärannan terveyskeskuksen kokoushuone, Sairaalantie 2. Lisätiedot: Eeva Lainio p. 050 568 9225. Loimaan seudun alaosasto: kerran kuukaudessa klo 14-15.30. Kevään viimeinen kokoontuminen:28.5. Kokoontumiset jatkuvat syksyllä. Paikka: Omaishoitajien Olohuone, Pekankuja 4, Loimaa. Lisätiedot: Leila Tamminen p. 050 520 7993. Syyskauden aloitus on 26.8. iltapäivällä Olohuoneessa järjestettävä tilaisuus ”Tule toimimaan kanssamme”, etsimme vertaisryhmänohjaajaa alaosaston toimintaa vetämään. Lisätiedot: Leeni Eriksson p. 040 673 3831. Turunmaa / Parainen: Kokoonnumme joka kuun kolmas tiistai klo. 17.00-19.00. Syksyn kokoontumiset: 19.8., 16.9., 21.10. ja 18.11. Tapaamispaikkamme on Senioritupa, Elmgrenintie, 21600 Parainen. Lisätiedot: Hanne Suokas p. 040 176 9744. Auran alaosasto: Kokoontumiset kerran kuukaudessa kuun ensimmäisenä tiistaina klo 18.00-19.30. Syksyn kokoontumiset: 2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. Paikka: Mikonpolun palveluasuntola, kerhotila, Mikonpolku 1, Aura. Tied. ja ilm. Sanna Maanpää p. 040 846 4515. maanantaina Skip-Bo korttikerho klo 10.00-12.00. Avoin T 26.5.2014 korttikerho kokoontuu yhdistyksen toimistolla (Vapaudenkatu 8 A 6a, 4 krs., 15110 Lahti). 26.5.2014 ma Aivotreenit klo 14.15-15.15. Kaikille muistisairauksien ennaltaehkäisystä kiinnostuneille aivojen treenausta InfoKahvila Ryhmätoiminta Tapahtumat muisti 2/2014 27 Äldreomsorgen i Ekenäs rf Ons 28.5., 27.8., 24.9. kl. 14-15.30 Mångsidig verksamhet K Minnescafé: och information angående minnet. Öppet och gratis för alla intresse- tillsammans! Gruppen är avgiftsfri. Varmt välkommen! Anmälningar och tilläggsinformation: Susanna Öster, 0400 321 239. Hjärnhälsokurs: Startar i september. Närmare information senare. www.uudenmaanmuistiluotsi.fi rade. På Seniora, Prästängsgatan 14. för minnessjuka och närstående: Ti kl 14-15.30, R Stödgrupp 19.8. ja 9.9. Församlingshemmet, Larssonsvägen 1. Kom ensam eller 4 3 5 6 7 1 8 2 POHJOIS-Suomi 1. Kainuun Muistiyhdistys ry (Kajaani) 2. Keski-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry 3. Koillismaan Seudun Muisti ry (Kuusamo) 4. Lapin Muistiyhdistys ry (Rovaniemi) 5. Länsi-Pohjan Muistiyhdistys ry (Kemi) 6. Oulun Seudun Muistiyhdistys ry 7. Raahen Seudun Muistiyhdistys ry 8. Suomen Dementiayhdistys ry (Pyhäsalmi) Kainuun Muistiyhdistys ry 26.5. klo 11–13, 28.5. klo 14-16 2.6.2014 klo 11–13 R Aivojumppa Kainuun Muistiyhdistyksen kerhotila, Kauppakatu 36A4, 87100 Kajaani. Muisku ryhmä / Kajaanin seutu 27.5.2014 klo 17:00–19:00 Kainuun Muistiyhdistyksen kerhotila, Kauppakatu 36A4, 87100 Kajaani. Aivojumppa Parkinson-yhdistys ry:n ryhmä 28.5.2014 klo 10:00–12:00 Kainuun Muistiyhdistyksen kerhotila, Kauppakatu 36A4, 87100 Kajaani Tiedustelut: Vertaistoiminnan ohjaaja Anitta Mäkitupa 044 748 0663 Lue lisää: www.kainuunmuistiyhdistys.net Ämmän Muisti-kerho 28.5.2014 klo 12:00–13:30 Ämmän Kammari, Tietäväisenkatu 1, Suomussalmi. Naistenkerho 5.6.2014 klo 10:00–12:00 Kainuun Muistiyhdistyksen kerhotila, Kauppakatu 36 A 4, Kajaani. Tiedustelut ryhmistä ja vertaistoiminnasta: Vertaistoiminnan vastaava Eija Määttä p. 040 835 1660 verto.muistiyhdistys@kajaani.net. Lue lisää: www.kainuunmuistiyhdistys@kajaani.net. ”Kun muisti muuttuu”- kurssi 10.6.2014 klo 13:00–15:00 Kunnanvirasto, sivistyksen neuvotteluhuone, Hyrynsalmi. Etenevään muistisairauteen sairastuneille henkilöille, joilla sairaus on alku vaiheessa. Tiedustelut: Lea Torvinen p. 040 520 7642 kainuun. muistiluotsi@kajaani.net Koillismaan Seudun Muisti ry muistisairauteen sairastuneelle ja hänen T Virkistysviikonloppu läheiselleen 8.8.2014 klo 13:00 – 10.8.2014 klo 15:00 Oivangin nuorisokeskus, Kuusamo. Haku päättyy 30.6.2014. Tuettu loma Rokualla 22.-27.9.2014 Rokua Health Spa, Utajärvi. Haku päättyy 15.6.2014. Tiedustelut: sihteeriltä puh. 040-750 5462. VUOSIKOKOUS Kevätkokous 27.5.2014 klo 13:00 Toimintakeskus Porkkapirtti juhlasali sekä sisäpiha. Tiedustelut tapahtumista: sihteeriltä puh. 040-750 5462 Koillismaalla 25.8.2014 – 26.8.2014 K Muistikahvilakiertue Taivalkoski-Kuusamo. Tarkempi reitti paikallislehdessä. 28 muisti 2/2014 Pohjois-Suomen aluetoimisto Kirkkokatu 23 B 1, 90100 OULU Asiantuntija, järjestötyö Virva Ryynänen p. 050 469 6480 Lapin Muistiyhdistys ry ja Muistitukihenkilö kurssi Kemissä 21.5.-17.6. I Muistikaveri Majakkatalo Pohjoisrantakatu 5 94100 Kemi. Kurssin kokonaiskesto on 12 h, joka jakautuu neljään kurssikertaan. 21.5, 3.6, 10.6 ja 17.6. klo 17-20. Kurssi on maksuton. Tiedustelut: Annika Väihkönen puh. 0400 741 279/ tai Ulla Kuusisto puh. 040 173 6973 vertaisryhmät 25.8.-31.12. Muistitupa, Pohjolankatu 2, R Muistituvan Rovaniemi. Lisätietoa ryhmistä sekä ilmoittautumiset 11.-22.8. arkisin klo 8-15 p. 0400 742 319 / Mirva. Muistiliikuntaryhmä Rovaniemellä 1.9.2014 Rovaniemi, Vesihiisi, Nuortenkatu 11, 2.krs. Muistiliikuntaryhmä käynnistyy kesätauon jälkeen ma 1.9. Kellonaika varmistuu myöhemmin vuoron varmistuttua. Lisätietoa p. 0400 741 279 / Annika. Tuettu loma alle 68 -vuotiaille muistisairaille ihmisille sekä läheisille 28.9.-3.10. klo 0:00 Kolari, hotelli Ylläsrinne. Kurssille haetaan hakulomakkeella, joka on lähetettävä MTLH:oon 28.6. mennessä. Lisätietoa ja hakulomakkeita saat kuntasi muistihoitajalta/muistikoordinaattorilta tai p. 0400 741 279 / Annika. kesäretki 3.6.2014 Kevätretki Tervolanhoviin. Lisätietoa T Yhdistyksen sisällöstä, aikataulusta, ilmoittautumisajasta sekä hinnasta saa p. 040 508 0482 / Kristiina. Muistituvan avoimet ovet 15.8. klo 10-12. Muistitupa, Pohjolankatu 2, Rovaniemi. Muistituvalla Rovaniemellä avoimet ovet 15.8. klo 10-12. Jaossa uusi ryhmäohjelma sekä tietoa yhdistyksen ja Lapin Muistiluotsin syksyn toiminnasta. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Tiedustelut: Mirva, mirva@lapinmuistiyhdistys.fi, p. 0400 742 319 Tukihenkilökurssi Sodankylässä, Kittilässä ja Torniossa 25.8.2014 Sodankylä, Kittilä, Tornio. Kursseilta valmistuu vapaaehtoisia Muistitukihenkilöitä ja Muisti-Kavereita muistiperheiden tueksi. Lisätietoa kurssien aikatauluista ja sisällöistä saat elokuun lopulla yhdistyksen nettisivuilta www.lapinmuistiyhdistys.fi. Lisätietoa myös p. 0400 741 279 / Annika. Länsi-Pohjan Muistiyhdistys ry ja Tornion Muistikahvilat ja Muistikerho, ulkoilupäivä R Kemin 26.5 11-16. Moottorivenekerhon maja, Mansikkanokka Kemi (Kemin leirintäalueen vieressä) Myös sisätilat käytössä. Ei yhteiskuljetusta. Kahvia ja voileipää tarjolla hintaan 3 €/henkilö. Muistikahvilat Kemi ja Tornio sekä Kemin muistikerho jäävät kesätauolle toukokuun lopussa. Kesätapahtumista ja syyskauden aloituksesta ilmoittelemme paikallisten ilmaisjakelulehtien seurapalstoilla. Toivottu Perämeren risteily järjestetään heinä- elokuun vaihteessa, mikäli laiva kulkee. Tiedustelut: Ulla Kuusisto puh. 040 173 6973 tai lansi-pohjanmuistiyhdistys@ muistiliitto.fi voi olla yhteydessä, mikäli tarvitset neuvontaa tai juttukaI Ullaan veria. Jos en vastaa heti, soitan kyllä takaisin. Tiedustelut: Ulla kuusisto puh. 040 173 6973 tai lansi-pohjanmuistiyhdistys@muistiliitto.fi Kevätretki Escurial kasvi- ja eläinpuistoon, Liminka. Jäsenhinta T 12.6. 30 €, muut 40 €. Tiedustelut: Ulla Kuusisto puh. 040 1736 973 tai lansipohjanmuistiyhdistys@muistiliitto.fi. Yhdistyksemme ohjelmallinen 25-vuotisjuhla ruokailun ja kakkukahvien kera jäsenistölle lauantaina 23.8 Koivurannan toimintakeskuksessa (Kemin seudun invalidien maja), Etappitie 1, 94900 Kemi. Seuraa ilmoituksiamme paikallisissa ilmaisjakelulehdissä. Tiedustelut: Ulla Kuusisto puh. 040 173 6973 tai lansi-pohjanmuistiyhdistys@muistiliitto.fi 434/Minna. Ma 25.8. Muistisairaiden ryhmä klo 17.00-18.30, joka kokoontuu omaisten illan aikana Muistiparkin tiloissa, os. Isokatu 28 A 12. Lisätietoja 044-7848 434/Minna. Ti 2.9. Omaistenilta klo 17.00, joiden muistisairas puoliso tai läheinen siirtynyt pitkäaikaishoitoon. Yhdistyksen tiloissa os. Pakkahuoneenkatu 15 A 5, 3.krs. Tiedustelut: p. 044-7848 434/Minna. loma muistisairauteen sairastuneelle ja omaiselle 6.10.2014 T Yhteinen klo 14:00 – 9.10.2014 klo 12:00 Rokua Health & Spa, Kuntoraitti 2, 91670 Rokua Loma on tarkoitettu muistisairaille ja omaisille yhteiseksi lomaksi. Loman hinta on 20 €/vrk/hlö (sis. täysihoidon 2 hh huoneissa ja lomaohjelman). Tiedustelut: Paula Ylikulju, paula.ylikulju@osmy. fi, puh. 0407161401. Lue lisää: www.osmy.fi/lomat/. Venlan viiliksetkesätapahtuma 2.6.2014 klo 17-20. Johteenhovi, Kansankentäntie 4. Liput 10€, joka sis. makkaran, Sotilaskotisisarten leipomat munkit ja kahvin sekä ohjelman. Liput toimistolta 23.5. mennessä. Tiedustelut: Toimisto p. 044-0332992. Ti 17.6. Kesäretki Ranualle. Lähtö klo 9.00 Oulun kaupungintalon edestä. Osallistumismaksu 45€ jäsen, 55€ ei jäsenet. Sitovat ilmoittautumiset ja maksu 6.6. mennessä p. 044-0332 992. Tiedustelut: Toimisto p. 044-0332 992. Ke 13.8. Harmaat pantterit -teatteriesitys Oulun Hupisaarilla klo 18.00. Liput 10€ jäsenet, ei-jäsenet 14€. Hinta sisältää väliajalla pullakahvit. Lippuja saatavilla 19.6. saakka yhdistyksen toimistolta Pakkahuoneenkatu 15 A 5, 3.krs. Tiedustelut: Toimisto p.044-0332 992. La 16.8. Likkojen lenkki - ilmoittautuminen on päättynyt. Tiedustelut: Minna p. 040-5209173. Ti-ke 9.-10.9. Luontoleiri muistisairaalle ja läheiselle Pikku-Syötteellä. Tiedustelut: Ilmoittautuminen 040-5209 172/Maaret Oulun Seudun Muistiyhdistys ry 14.8. muistivapaaehtoisten SyysStartti Tervatoppilassa klo 11-16. I toTiedustelut: Ennakkoilmoittautuminen 040-5209 173/Minna. to 4.9. Vapaaehtoistoiminnan iltapäiväkahvit klo 14.00 yhdistyksen toimistolla. Tule kuulemaan yhdistyksen toiminnasta ja mitä vapaaehtoistoiminta Oulun Seudun Muistiyhdistyksessä tarkoittaa. Tiedustelut: p. 040-5209 173/Minna KEVÄT 2014 22.5.-28.5. To 22.5. Kempele klo K Muistikahvilakiertue 10 - 12, K-Supermarket, Kauppatie 2. Oulunsalo klo 13 - 15, S-market, Kauppiaantie 1. Pe 23.5. Tyrnävä klo 9 - 11, S-market, Vanhatie. Muhos klo 13 - 15, K-Supermarket Mimmi, Valtatie 20. Ma 26.5. Hailuoto klo 10 - 13, K-market Hailuoto, Luovontie 150 Ti 27.5. Vaala klo 10 - 12 K-Supermarket Tervaportti, Vaalantie 26. Utajärvi klo 13.30 - 15.30, K-market Meirami, Vanhatie 52. Ke 28.5.OULU: klo 9 - 11, Kastellin ostoskeskus ja klo 12 - 14, Höyhtyän ostoskeskus. Tiedustelut: Toimisto p. 044-0332992. Muistikahvilakiertue SYKSY 2014: 21.8.-29.8. to 21.8. Kuivaniemi klo 9-10, Siwa Kuivaniemi, Kuivakuja 2. Ii klo 11-13, K-market Ii, Kisatie 1. Haukipudas klo 14—16, K-Supermarket, Revontie 8. pe 22.8. Tannila klo 10—11, Seurantalo, Matkakankaantie, Yli-Ii klo 13-15, K-market Yli-Ii, Karjalantie 6. ma 25.8. Jokilampi (Kuusamo) klo 11-13 ja Kuusamon tori klo 15—17, Torikeskus, Ouluntaival 1. ti 26.8. Käylä (Kuusamo) klo 9.30—11, Sale, Käyläntie 9. Määttälänvaara (Kuusamo) klo 13-15. ke 27.8. Oulu: Tuira klo 9-11, S—market Tuira, Valtatie 28. Pateniemi klo 13-15, S-market Pateniemi, Väliahontie 62. to 28.8. Taivalkoski klo 10—12, S-market Joki-Jussi/tori, Kauppatie 11 ja Pudasjärvi klo 14 - 16, S-market Pudasjärvi, Kauppatie 8. pe 29.8. Ylikiiminki klo 9—11, S—market Ylikiiminki, Harjutie 21 ja Kiiminki klo 13—15, Halpahallin P-paikka, Isoahontie. Tiedustelut: Toimisto p. 044-0332992 Suomen Dementiayhdistys ry Pyhäjärvi, Karpalokoti. Lisätietoja; Mirja Hynninen I Muistineuvola, p. 040 5532 548. To 26.6.2014 Kokkola, Palvelukeskus Pettersborg. Lisätietoja; Liisa Mäkelä p. 044 7720 093. Lisätietoja toiminnasta: http://www.suomendemy.fi/ tai Palvelusihteeri Tuija Sorvala puh. 040 5513548. ja ruppi –ryhmät sairastuneelle ja omaiselle to 22.5.2014 R Nuppi klo 13.00, Kalajoki, Kaupungintalo, Kalajoentie 5. Lisätietoja; Eine Korhonen p. 044 7002 306 tai Anne Happo p. 040 0268 711. Muistiluento Perho klo 11, kunnanviraston valtuustosali. T 28.5.2014 28.5.2014 Muistiluento Halsua klo 14, kunnanviraston valtuustosali 26.5. Omaisten keskusteluilta klo 17. Kauden päätös. R Ma Yhdistyksen tiloissa. Tiedustelut: p. 044-7848 434/Minna. To 5.6. Muistisairauteen sairastuneiden miesten muistelukerho klo 13-14.30. Lisätietoja Maaret 040-5209 172. Musiikkikerho ma 25.8. Musiikkikerho aloittaa toimintansa klo 13.30-15.00. Tiedustelut: p. 040-5209 172/ Maaret. Ma 25.8. Omaisten ilta, kauden aloitus klo 17.00 yhdistyksen toimistolla, Pakkahuoneenkatu 15 A 5, 3.krs. Tiedustelut: p. 044-7848 InfoKahvila Ryhmätoiminta Tapahtumat muisti 2/2014 29 VÄLI-Suomi 3 7 9 15 1 13 2 6 5 4 11 12 10 8 14 1. Demensföreningen Trivas rf (Närpiö) 2. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry (Seinäjoki) 3. Jakobstadsnejdens Alzheimerförening rf (Pietarsaari) 4. Jämsän Muistiyhdistys ry 5. Kankaanpään seudun Muistiyhdistys ry 6. Keski-Suomen Muistiyhdistys ry 7. Korsholmsnejdens Demensförening rf (Mustasaari) 8. Mikkelin seudun Muisti ry 9. Minnenstödsföreningen Förgätmigej i Vasa med omnejd rf 10. Pieksämäen Muistiyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry kuulumiset osoitteessa www.muistiyhdistys.fi. I Ajankohtaiset Jäsentiedotteemme ilmestyy jälleen alkusyksystä ja siihen tulevat syyskauden kuntakohtaiset ryhmät ja muut tapahtumat. Erityishuomion saa syksyllä tietenkin viikko 38 - Muistiviikko. E-P:n yhdistyksen hallitus ja Muistiluotsin ja Kulttuurista muistoja -hankkeen työntekijät kiittävät kaikkia toiminnassamme kevätkaudella mukana olleita ja toivottavat kaikille mukavaa kesää! Työntekijät lomailevat juhannukselta elokuun alkuun. Jämsän Muistiyhdistys ry messutapahtuma 24.5.2014 Jämsän lukio, 42100 T Yhdistysten Jämsä. Jämsän seudun yhdistykset esittäytyvät messutapahtumassa Jämsän lukion alueella. Mukana Muistisairauksia ennaltaehkäisevän työn malli- kehittämishanke. Aivoterveystietoa Iskelmäfestivaaleilla 26.-28.6. Himos, 42100 Jämsä. Tietoa aivoterveydestä ja kognitiivisesta ergonomiasta. Tiedustelut: info@jamsanmuistyhdistys.fi Keski-Suomen Muistiyhdistys ry Karstula: 26.5, Saarijärvi: 30.5, Viitasaari: R Muistinvirkistysryhmät: 28.5. Lisätietoja p. 044 761 4925 / Enni tai muistiluotsiks@kolumbus.fi MuKaVa. Kahvilat ovat keväällä 2014 avoinna kerran kuukauK Kahvila dessa seuraavasti: Kivijärvellä kirjaston aulassa ma 26.5 klo 9-11. Lisätietoja p. 044 761 4925 / Enni tai muistiluotsiks@kolumbus.fi tapahtumista ja toiminnasta: http://ksmuistiyhdistys.fi/ tai I Lisätietoja toimisto puh. 014 614 927 Mikkelin seudun Muisti ry 29.6. teatteriretki Kangasniemelle. Teatteriesitys Kypsä T KESÄRETKET: kyky, ruokailut ja kahvit siellä. Retken hinta jäseniltä 25€ ja ei jäseniltä 30€. Ilmoittaudu mukaan 15.5. alkaen soittamalla numeroon 044-944 8493. Ilmoittautua voi 13.6. saakka. 2.7. Mikkelin kesäteatterissa esitys: Aatamin ja vähän Eevankin puvussa klo 14.00 näytös, jäsenille liput 20€, ei jäsenille 25€. Ilmoittaudu 27.6. mennessä numerosta: 046-885 3817. 9.8 retki Lemille. Retken hinta jäseniltä 25€ ja ei jäseniltä 30€. Ilmoittaudu mukaan 15.5. alkaen soittamalla numeroon 044-944 8493. Ilmoittautua voi 27.6. saakka. LOMATOIMINTA: Yksin asuvien muis- muisti 2/2014 Väli-Suomen aluetoimisto Matarankatu 4, 3. krs., 40100 JYVÄSKYLÄ Asiantuntija, järjestötyö Krista Pajala p. 050 331 8915 tisairaiden ja heidän läheistensä lomaviikko Mikkelissä Kyyhkylässä 13.-18.10. Hakuaika lomalle on kolme kuukautta ennen loman alkua ja päättyy 12.7. Hakulomakkeen löydät osoitteesta: http://www.mtlh. fi/index.php?k=16440 tai hae Muistiluotsin toimistoilta Arkistokatu 12, 50100 Mikkeli tai Kylpylaitoksentie 7, 57130 Savonlinna. Autamme tarvittaessa lomakkeen täyttämisessä, ota yhteys Jaana Paasoseen, 0400 – 174 706 tai Eeva Liisa Salmiseen, 050 - 593 2353. KULTTUURIKAVERI: Tilaa kulttuurikaveri Suurella Sydämellä vapaaehtoistehtävistä tai soita kulttuurikaverivälitykseen: puh. 0400 143 232 (varmimmin klo 8-9) tai 040 8277353 (klo 14-16). MUISTIVIIKKO vk. 38 Maakunnallinen Muistiviikon avaus on lauantaina 13.9. Savonlinnasalissa, tilaisuus alkaa klo 13. VÄLITÄ- konsertti! – muistoja, tunnetta ja tunnelmaa, on su 21.9. konserttitalo Mikaelissa Mikkelissä alkaen klo 13. Konsertti on samalla Mikkelin seudun Muisti ry:n 25v juhlakonsertti. www.mikkelinseudunmuisti.fi jatkuu kesän jälkeen syksyllä. Lisätietoja: K Muistikahvilatoiminta muistiasiantuntija Jaana Paasonen, 0400-174706, jaana.paasonen@ esmuistiluotsi.fi muistisairaiden ja heidän omaistensa vertaistukikerho R Mikkelissä Oikosulku jatkuu kesän jälkeen syyskuun alusta alkaen. Yhteyshenkilö Marketta Evola, 0400-320 707. Mikkelissä ystävyyden vertaistukiryhmä 9.5. klo: 12 - 13.30 Estery-talolla, (Otto Mannisen katu 4) HUOM! Ryhmä jatkuu kesän jälkeen syyskuun alussa. Ryhmää ohjaavat vapaaehtoistyöntekijät Pirkko Seppänen, 050-3561170 ja Anneli Miekk-Oja, 0400-691110. ETELÄ-SAVO: Pertunmaalla muistinvirkistysryhmä 23.5. ja 30.5. klo 9.30-11. Mäntyharjussa muistinvirkistysryhmä 28.5. klo 13.30-15.00. Lisätietoja Tiina Honkanen, 040-5592000, tiina.honkanen@esmuistiluotsi. fi. Mikkelissä alle 65 -vuotiaille muistisairaille oma keskusteluryhmä 6.5. ja 20.5. alkaen klo 13.00 Muistiluotsin toimistolla Arkistokatu 12, tervetuloa! HUOM! Ryhmä jatkuu kesän jälkeen syksyllä. Lisätietoja: muistiasiantuntija Jaana Paasonen, 0400-174706, jaana.paasonen@ esmuistiluotsi.fi. Maanantaisin kaikille avoin ”Ulkona kaiken ikää” – liikuntaryhmä Rantakylässä Rantakeitaan pihamaalla klo: 10.30-11.00. HUOM! ryhmä jää kesätauolle toukokuun lopussa ja jatkuu syyskuun alussa. Maanantaisin Graanin aukiolla klo: 13-13.30. Ryhmä jatkuu koko kesän. Lisätietoja: puh.0400-539 007. HUOM! Liikuntaryhmät jatkuvat kesän jälkeen syyskuun alussa. Lisätietoja Jaana Paasonen puh. 0400174706. Torstaisin kaikille avoin ”Ulkona kaiken ikää” – liikuntaryhmä Tuomiokirkon pihamaalla klo: 9.15. – 9.45. HUOM! Ryhmä siirtyy kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka maanantaille, sama aika ja paikka. Lisätietoja: puh.0400-539 007. Hirvensalmella kaikille avoin hyvän tuulen ryhmä ma 26.5. klo: 10-12 Kirppiskahvilassa (Hirvensalmentie 8). HUOM! Ryhmä jatkuu kesän jälkeen elokuun viimeisenä maanantaina. Ryhmää ohjaa vapaaehtoistyöntekijä Aini Ruhanen, 040-7555 440. Mikkelissä InfoKahvila 30 11. Pirkanmaan Muistiyhdistys ry 12. Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys ry (Joensuu) 13. Pohjois-Savon Muisti ry (Kuopio) 14. Savonlinnan Seudun Muistiyhdistys ry 15. Vaasan seudun Muistiyhdistys ry Ryhmätoiminta Tapahtumat omaishoitajien teatteriryhmä Virtapiiri harjoittelee maanantaisin klo: 14-16, Puistokatu 1. HUOM! Ryhmä harjoittelee toukokuun loppuun saakka ja jatkuu kesän jälkeen syykuun alussa. Ohjaajana Tarja Pyhähuhta. Yhteyshenkilö Tuula Huotari, 040-4649490. ITÄ-SAVON TOIMINTA-ALUE: MUISTISAIRAILLE: Savonlinnassa kuntosaliryhmä jää kesätauolle ja aloittaa kokoontumiset syyskuussa erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Rantasalmella kerhotoiminta jatkuu läpi kesän, tarkemmin merja.kareslahti@rantasalmi.fi Enonkoskella sairastuneiden ja läheisten vertaistukiryhmä kokoontuu vielä 12.6, toiminta jatkuu syyskaudella. Kerimäellä sairastuneiden ja läheisten vertaistukiryhmä aloittaa kokoontumiset syyskaudella erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Sulkavan ”muistinvirkistysryhmä” jää 12.5 kesätauolle. OMAISHOITAJILLE: Savonlinnassa vertaistukikerho jää kesätauolle, syksyllä jatkamme kokoontumista. Uutena toimintana aloitamme miesomaishoitajien- ja etäomaisten vertaistukikerhotoiminnan iltaryhmänä erikseen ilmoitettavana ajankohtana syyskaudella. Kaikilla omaishoitotilanteessa olevilla on mahdollisuus osallistua myös seurakuntien ja Linnalan omaishoitotuen kerhotoimintaan. LIIKUNTAA: Ulkona Yhdessä – Liikkuen! ryhmä kokoontuu viimeisen kerran 28.5. Vesijumppa + 60v on mahdollisuus myös omaishoitotilanteessa oleville, toimintaa toteuttaa Kyyhkylän Savonlinnan toimintapiste kylpylä Casinon allasosastolla koko kesän kerran viikossa. LISÄTIETOA toiminnoista Eeva Liisa Salmiselta, mail:eevaliisa.salminen@esmuistiluotsi.fi, p. 050 593 2353, www.mikkelinseudunmuisti.fi Pohjois-Savon Muisti ry Vertaisryhmä Iisalmi, Ilvolanpirtti klo 13-15, Ilvolankatu R 2.6. 229,Iisalmi. 2.6. Vertaisryhmä Maaninka - Palvelutalo Viljami klo 17-19. 3.6. Vertaisryhmä Juankoski, Terveysasema klo 16-18, Terveystie 9, Juankoski. 3.6. Vertaisryhmä - Ollukka klo 13-15, Syvärintie 22, Nilsiä. 4.6. Vertaisryhmä Kiuruvesi - Virranranta klo 9-11, Kuorevirrankatu 13, Kiuruvesi. 4.6. Pielavesi - Ikälän sali klo 13-15, Toritie 6, Pielavesi. 9.6. Leppävirta - Arkikeskus Pellava 9-11, Riihitie 19,Leppävirta. 9.6. Varkaus - Vammel-talo klo 13-15, Ahlströminkatu 12, Varkaus. 10.6. Siilinjärvi Akuliina klo 13-15, Kasurilantie 13, Siilinjärvi. 10.6. Toivala - Tanhula klo 10-12, Vallantie 19, Toivala Savonlinnan seudun Muistiyhdistys ry Yhdessä Liikkuen! 28.5. Spahotel Casino, Savonlinna. T Ulkona Vesijumppa + 60v on mahdollisuus myös omaishoitotilanteessa oleville, Pieksämäen Muistiyhdistys ry R Muistiyhdistys ry järjestää muisti-illan 15.9.2014 muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen. Yhdistyksen toimitiloissa, osoitteessa Kalevantie 1, 33100 Tampere. Tiedustelut p. (03) 223 2344 tai muistiyhdistys@saunalahti.fi. Lisäksi yhdistys järjestää muisti-iltoja eri puolilla Pirkanmaata yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Taidenäyttely: Yhdistyksen tiloissa on nähtävillä Pirkkalan Taideyhdistyksen taiteilijoiden töitä. Näyttely on avoinna ma 9-16.30, ti-pe 9-15. Hetkessä, Anne Cavénin maalauksia 27.6. asti. Porinapiiri 22.5.2014 Ystävän tupa, Seunalantie 6 C, 76850 Naarajärvi. Kaikille avoin Porinapiiri Naarajärvellä klo 13-15 22.5., 26.6., 21.8. (ei heinäkuussa). Tiedustelut: Eija Keinänen puh. 044-7611883 Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirmuska Tampereella. Kaikille avoin Pirmuska K Muistikahvila päättää kevätkauden 6.6.2014 makkarakesteihin Niihamassa. Kahvila on avoinna klo 12-14 yhdistyksen tiloissa. Syyskausi alkaa 26.9.2014. Musiikki- ja runokahvila MuRu Tampereella: Syyskausi alkaa 12.9.2014. Kahvila on avoinna klo 12-14 yhdistyksen tiloissa. TAMPEREELLA Kevätkausi 13.1.-28.5. Syyskausi alkaa R RYHMÄTOIMINTA 1.9.2013. Lisätiedot toimistolta puh. (03) 223 2344 tai muistiyhdistys@ saunalahti.fi. HOIVAPYSÄKKI Huolehdimme muistisairaasta, jolloin omaisella/läheisellä jää aikaa itselle, asiointiin tms. Hoivapysäkki toimii yhdistyksen toimitiloissa ajanvarauksella. Tiedustelut Kristina Uotilalta puh. 044 730 5270, kristina.uotila@saunalahti.fi. RYHMÄTOIMINTA MUUALLA PIRKANMAALLA: Yhdistys järjestää ryhmätoimintaa kaikilla 14 alaosastopaikkakunnalla. toimintaa toteuttaa Kyyhkylän Savonlinnan toimintapiste kylpylä Casinon allasosastolla koko kesän kerran viikossa. Tiedustelut: Eeva Liisa Salminen eevaliisa.salminen@esmuistiluotsi.fi p. 050 593 2353 www.mikkelinseudunmuisti.fi Miesten Äijäpäivä 10.6.2014. Miehille suunnattu virkistyspäivä tiistaina 10.6 Suutartuvalla. Ohjelmassa mm. tikanheittoa, ongintaa ja mölkkyä. Tiedustelut: Lisätietoja Päiväpaikka Mariasta puh. 015-533401 Muistiviikon avaus 13.9. klo 13 Savonlinnasali. Ohjelmassa mm. psykologi Pirkko Lahden luento aiheesta: Hyvinvointia kulttuurista. Välitä! –konsertti 21.9. sunnuntaina konserttitalo Mikaelissa Mikkelissä alkaen klo 13. Esiintyjinä: Juha Vartiainen, Jani-Markus Korhonen, Pekka Juntusen juhlaorkesterin säestyksellä. Tarkemmat tapahtumatiedot tulevat Mikaelin markkinointiesitteisiin toukokuussa, jolloin myös lippupalvelun myynti alkaa. Konserttiliput a 10€/hlö. lippu.fi puhelimitse 0600 900 900 ja myyntipisteistä Prisma ja Sokos. Konsertti on samalla Mikkelin seudun Muisti ry:n 25v juhlakonsertti. Tiedustelut: Eeva Liisa Salminen eevaliisa.salminen@esmuistiluotsi.fi p. 050 593 2353 www.mikkelinseudunmuisti.fi Seuraa paikallislehtien seuratoiminta/yhdistys -palstaa! T TAPAHTUMAT Tieto- ja vertaiskurssit: Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää tieto- ja vertaiskurssin muistisairauteen sairastuneille läheisineen syksyllä. Lisätiedot ja hakulomakkeet yhdistyksen toimistolta p. (03) 223 2344 tai muistiyhdistys@saunalahti.fi. Muisti-illat Tampereella: Pirkanmaan MCI Anna palautetta lehdestä ja voita iPad Mini! Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/muisti. 2. Merkitse numerosarja 2234. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Muis tiliit on ju lka isu • 27. vu osike rta • 2/2 01 4 VÄLITÄ INNOS TU HUOLEH DI MUISTA. Voimia vuorovaiku tuksesta Diagnoo työikäisen si ä herätt Muistoja elemäs sä muisti 2/2014 31 Muistitko? B12-vitamiinin puutteen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Betolvex Oman hyvinvoinnin puolesta. www.betolvex.fi Betolvex itsehoitolääke on saatavissa apteekista 30, 60 ja 100 tabletin pakkauksissa. Betolvex 1mg (syanokobalamiini) kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu B12-vitamiinin puutoksen ehkäisyyn ja hoitoon. Aikuisilla aloitusannos on 2-4 tablettia vuorokaudessa. Ylläpitoannos on 1 tabletti vuorokaudessa. Voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Betolvex tabletit saatavissa apteekista ilman reseptiä. Lisätietoja: Actavis Oy. 4/2014
