docAito HSO on kuin timantti hiilikasassa, se erottuu muista ja
download 
Report Transcription
Aito HSO on kuin timantti hiilikasassa, se erottuu muista ja
Aito HSO on kuin timantti hiilikasassa, se erottuu muista ja näkyy kauas s. 5 Täältä tullaan työelämä – Ajatuksia valmistumisen jälkeen s. 16 aito Helmeilyssä on vain mielikuvitus rajana s. 25 Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 1/2011 39. Vuosikerta 2aito 1/2011 sisällys 3 Me olemme nyt 5 –10 Teema: Aito HSO ry – Hyvä Sijoitus Osaamiseen Terveiset Eerikinkadulta: 11 Oikeilla jäljillä 12 –15 Näkökulma: Martat – aina ajan hermolla –18 Opiskelijat: 16 Täältä tullaan työelämä kysymystä: AE:n jäsensihteerit 19 5+1neuvovat jäsenmaksuasioissa –21 Ajassa: 20 Tee tekee hyvää HSOsta on moneksi: 22 –23 Press Manager on brändinrakentaja Yhteistyössä: 24 Ekberg henkii historiaa harrastaa: 25 –27 HSO Helmeily vie mennessään Lyhyesti 28 toimistolta: Uusi järjestö 30 Uutisia assistentti valmiina palvelukseen Kirjoja työ- ja yöpöydältäni 31 Puheenjohtajalta: Aito, aidompi, aidoin HSO aito Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 39. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Numero 1/2011 Kannen kuva Petri Juntunen Toimitussihteeri Maarit Rapp hso@aitohso.fi (toimituksellinen aineisto) Toimituskunta Pia Adibe Sini Ala-Kanto Meri Heiskanen Jenni Kurvinen Krista Tirkkonen Katja Tujula Mikko Valasmo Marjo Valjakka Susanna Winqvist Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ulkoasu ja taitto Porkka & Kuutsa Oy Ilmoitusaineistot hso@aitohso.fi SIVU 5. Aito HSO on kuin timantti hiilikasassa… SIVU 16. Täältä tullaan työelämä. Ajatuksia valmistumisen jälkeen. SIVU 25. Helmeilyssä on vain mielikuvitus rajana. Painosmäärä 3 200 kpl Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 Painopaikka Libris Oy HSO-missio: HSOn tavoitteena on valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa verkostoitumista. Järjestö vahvistaa HSO-identiteettiä ja edistää HSOiden tunnettuutta. ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen Aito HSO ry Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 Telefax (09) 586 5021 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi Jäsenmaksu vuonna 2011 1,15 %. Kannatusjäsenmaksu 55 euroa. HSO-visio 2013: HSO on yli 3000 tyytyväisen jäsenen tunnettu järjestö. HSO on brändi, joka tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista. aito 1/2011 3 PUHEENJOHTAJALTA Aito aidompi aidoin HSO – sinun sijoituksesi hyvään osaamiseen muutoksen virrassa – keskitetyt palkkaratkaisut ovat tällä erää historiaa, työttömyyskassat ovat lisänneet aggressiivista markkinointiaan ja kilpailu jäsenistä on vaan entisestään kiristynyt. Siirtyminen pelkän työttömyyskassan jäseneksi on lisääntynyt dramaattisesti. Jokaisen meistä on hyvä omassa muutostilanteessaan muistaa, että juuri ammattiyhdistysliike on kolmikantaisesti ollut neuvottelemassa ja sopimassa muun muassa perhevapaista, työn verotuksesta, eläkejärjestelmistä, yhteistoiminta- ja tasaarvolainsäädännöstä ja monista muista työelämän laadullisista asioista. Näissä neuvottelupöydissä ei ole ollut työttömyyskassojen johtoa. Mitä enemmän ammattiyhdistyksissä – siis myös Aito HSO:ssa – on jäseniä, sitä varmemmin ja paremmin voidaan myös tulevaisuudessa neuvotella ja edistää meidän kaikkien työelämässä olevien ja työelämään siirtyvien asioita. Pelkkä työttömyyskassajäsenyys ei rakenna tätä yhteiskuntaa. Haluamme uudistuksella osoittaa kaikilleolemassa oleville ja tuleville jäsenille, että olemme järjestäytymiseen oikea ainut vaihtoehto. Aitoja HSOja ovat kaikki HSO-sihteerit ja tradenomi, HSOt, toimivatpa sitten missä tehtävissä ja millä työmarkkinasektorilla tahansa. Meidän jäsenenä ei tarvitse vaihtaa liittoa vaihtaessaan työpaikkaa tai tehtäviä. Lisäksi kuulumalla akavalaiseen omaan Aito HSO ry:hyn myötävaikuttaa oman koulutuspohjaisen ammattiyhdistyksensä vaikutus mahdollisuuksiin mm. työelämän kysymyksissä. Ammattiyhdistysliike on »Pelkkä työttömyyskassa jäsenyys ei rakenna tätä yhteiskuntaa.» Mitä enemmän jäseniä meillä on, sitä paremmin voimme tehdä tärkeää akavalaista edunvalvontatyötä ja huolehtia oman ammattikorkeakoulutuksemme olemassaolosta ja kehittämisestä. Uudistumme myös re-brändäämällä HSOn. HSO ei tarkoita enää vain tiettyä lakkautettua oppilaitosta vaan todella sitä, mistä on kysymys. HSO on ollut ja on sitä tulevaisuudessakin – Hyvä Sijoitus Osaamiseen. Tämä uusi lyhenteen avaus antaa uutta sisältöä myös viesteihimme – oli sitten kysymys viestistä aloittavalle HSO-opiskelijalle, valmistuneelle HSO-osaajalle tai muille tärkeille sidosryhmillemme kuten työnantajat, rekrytoijat ja työmarkkina osapuolet. HSO on ollut tunnettu ja arvostettu osaaja työmarkkinoilla. Pidetään yhdessä huolta siitä, että se on sitä myös jatkossa. Yhdessä olemme enemmän! ■ Marina Paulaharju puheenjohtaja gsm 050 560 4230 marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi ARCADA TARJOAA NYKYAIKAISIA JA SOPIVIA TILOJA SEMINAAREISTA ILLALLISTILAISUUKSIIN OTA YHTEYTTÄ! www.arcada.fi/congress Arcada | Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Arabianranta, Helsinki | congress@arcada.fi Tehdään kokouksesta maistuva ! Amica-ravintolamme tarjoaa monipuolisia ravintolapalveluita Arcadassa toteutettaviin koulutus-, seminaari- ja juhlatilaisuuksiin. Olipa kyseessä arkinen kokous tai juhlava illallinen, osaava henkilökuntamme huolehtii, että tarjoilu on aina tilaisuuden mukainen. Herkullisia vaihtoehtoja löytyy moneen makuun – halusit sitten valmiin paketin tai täysin toiveittesi mukaan suunnitellun kokonaisuuden. Tervetuloa! Amica-ravintola Arcada Jan-Magnus Janssonin aukio 1 00550 Helsinki Puh. 020 769 9561 arcada@amica.fi www.fazeramica.fi/arcada AiTO 1/2011 5 TEEMA Me olemme nyt aito HSo ry – Hyvä Sijoitus osaamiseen TEKSTI HSO-TiiMi KUVAT PeTri junTunen jA jOnni KuuTSA KädESSäSI ON uudistunut jäsenlehtemme Aito. Esittelemme sinulle nyt uudistumisemme peruskivet – nimen ja ilmeen – sekä esimerkkejä niiden näkymisestä. Yksi esimerkki on silmiesi edessä. Se kertoo omalta osaltaan, miltä näytämme ja tunnumme tulevaisuudessa järjestönä ja edunvalvojanasi. Uusi identiteetti antaa lisää vauhtia toiminnallemme. Toivomme, että se kannustaa myös sinua olemaan entistäkin aktiivisemmin mukana toiminnassa. Se on takuuvarmasti hyvä sijoitus osaamiseen. Tämän jutun kuvissa esiintyy kolme Aitoa HSOa Kristiina Halme, Suvi-Talvikki Oksanen ja Elisa Ramos. ILMEEN UUdISTAMINEN ei ole taikatemppu. Uudet vaatteet eivät tee kenestäkään uutta. Uudistuminen alkaa sisältäpäin. Uusi ilme on sanoma, joka kertoo aidosta halusta ja myös tarpeesta uudistua. Uudistuminen ja identiteetin rakentaminen on aina prosessi. Kukaan ei voi keksiä yhteisölle tai järjestölle identiteettiä. Aito ilme syntyy niistä rakennusmateriaaleista, jotka ovat aidosti olemassa. Uudistumisprosessi vaatii tutkimista, kartoittamista, keskustelua ja haastamista. 6 AiTO 1/2011 TEEMA »Vain yhdessä hyvin suunniteltu ratkaisu on uskottava ja kestää aikaa.» Yhteisen perustan löytämistä. Tosiasioiden, tahtotilan, näkemysten ja asetettujen tavoitteiden ymmärtämistä ja ennen kaikkea niihin uskomista yhdessä ja sitoutumalla niihin samalla tavalla. Aito HSO ry:n uusi nimi, visuaalinen ilme ja identiteetti ovat syntyneet pitkän prosessin tuloksena. Vain yhdessä hyvin suunniteltu ratkaisu on uskottava ja kestää aikaa. Me uskomme, että nyt meillä on ilme, identiteetti ja tavoite, jotka vievät meidät pitkälle tulevaisuuteen. kuvaa sitä, mitä olemme järjestönä. Aito HSO ry on asiantuntevaa osaamista, yhdessäoloa, huolehtimista, dynaamista tekemistä ja edunvalvontaa. Tämän kaiken me haluamme välittää itsestämme uuden ilmeen avulla. Millainen olemme järjestönä jäsenillemme, millainen osapuoli olemme neuvottelukumppanina ja millaisena näemme aidon HSOn. Meillä on sekä herkkyyttä että voimaa. Se on yhdistelmä, joka antaa nykyisessä maailmassa meille parhaat työkalut huolehtia jäsentemme etujen turvaamisesta. Samalla olemme järjestö, joka antaa yhteisöllisyyden ja yhdessäolon tunteen meille kaikille. UUSI ILMEEMME UUdEN ILMEEN ja identiteetin takana on yhteistyökumppanimme, suunnittelutoimisto Porkka & Kuutsa, yksi maamme tunnetuimmista ja kokeneimmista identiteetin ja brändäämisen osaajista. Toimistolla on takanaan yli 16 vuoden näytöt kymmenien kärkiyritysten ja järjestöjen ilmeen uudistamisesta. AiTO 1/2011 7 8 AiTO 1/2011 TEEMA »Lopputuloksen pitää olla ainutlaatuinen ja yksilöllinen. timantti hiili kasassa. Silloin se erottuu muista ja näkyy kauas.» – AnTTi POrKKA aito 1/2011 9 Antti Porkka, suunnitteluprojektin vetäjä ja yrityksen hallituksen puheenjohtaja, kuvaa kehitystyötä osuvasti: – Organisaatiot ovat kuin hiiliä hiilikasassa. Ne eivät erotu toisistaan. Meidän tehtävämme on toimia prosessissa paineen lisääjänä. Puristaa ja lämmittää, kunnes hiili hehkuu ja kiteytyy timantiksi. Lopputuloksen pitää olla ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Timantti hiilikasassa. Silloin se erottuu muista ja näkyy kauas. Kansainvälisiä palkintoja saaneen toimiston vetäjä pystyy vertaamaan järjestökentällä toimivia organisaatiota kokemuksen tuomalla tiedolla. Näyttöinä ovat mm. palkitut MTK:n ja EK:n ilmeenuudistukset. Aito HSO ry edustaa järjestökentällä uutta, raikasta ja dynaamista maailmaa. Se erottuu muista olemalla oma itsensä. Muut tavat eivät ole kestäviä. Identiteettiä ei voi keksiä, sen on oltava visuaalinen peili järjestön osaamiselle, arvoille ja tavoitteille. -merkki koostuu erilaisista, mutta keskenään symmetrisistä osista. Ne kuvaavat järjestön jäsenkuntaa, opiskelijoita, edunvalvontatoimintaa ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Merkin ja toiminnankeskiö on HSO. Aito HSO -toimintaa ei ole ilman yhteistä järjestöä. Se on kaiken yhteen keräävä ja yhdessä pitävä voima. Aito HSO -merkki kokoaa toiminnan tasot yhteen kompaktiin kuvioon. Osat ovat yksilöllisiä, mutta ne muodostavat yhdessä tunnuksen, jossa on voimaa, jatkuvuutta ja liikettä eteenpäin. Katsojan näkökulmasta riippuen merkissä voi nähdä terälehden, perhosen tai jatkuvan mekaanisen liikkeen. Samanaikaisesti herkkyyttä ja voimaa. Tunnuksen värimaailma välittää viestiä yksilöllisestä ja inhimillisestä järjestöstä, jossa on myös toiminnallista vahvuutta. Väriskaalan vaihtuminen pehmeästä kovempaan tuo esille yhdistyksen monipuolisuuden samalla tavalla kuin itse merkki. Aito HSO ry on järjestö, joka tarjoaa sekä inhimillistä lämpöä että jämäkän ammattitaitoista edunvalvontaa. Aito HSO 10 AiTO 1/2011 TEEMA UUSI SLOgANIMME on: Hyvä sijoitus osaa- miseen. Aito HSO ry on osaajien järjestö. Osaamisen takana on oikea koulutus. Osaamista vahvistavat ja ylläpitävät monipuoliset ja vaativat työtehtävät. Osaaminen on pääomaamme, johon olemme itse sijoittaneet ja johon työnantajien kannattaa sijoittaa. (H)yvä (S)ijoitus (O)saamiseen. Sloganin alkukirjaimet avaavat eri kohderyhmille HSO-sanan sisältöä. Se tarjoaa myös syyn olla kiinnostunut järjestöstä. Se antaa lupauksen paremmasta ja vahvistaa päätöksentekoa palkitsevamman tulevaisuuden puolesta niin jäsenille kuin työantajillekin. Slogan on positiivinen ja rakentava. Sijoitus on sana, johon liitetään mielikuvatasolla myös tulevaisuus. HSO on panostus, joka tuottaa heti ja tulevaisuudessa. Osaaminen on sijoituksen kohde. Osaaja ja osaaminen ovat koko toiminnan avainsanat. Aito HSO ry on osaajien järjestö. UUdEN IdENTITEETIN peruselementit ovat valmiina. Merkki, visuaalinen ilme ja slogan ovat työkaluja, jotka meidän on laitettava tekemään työtä ja tuottamaan meille arvostusta ja lisäarvoa. Kukaan ei varmasti epäile, ettei uudistus tuottaisi tulosta. Nyt meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että saamme tehdystä panostuksesta mahdollisimman hyvän hyödyn. Työkalut ovat kunnossa, nyt ne täytyy laittaa työhön. Näillä sivuilla näet esimerkin mm. ilmoituksesta, julisteesta ja muusta materiaalista. Esimerkit näyttävät, miten ja missä uusi ilmeemme rakentaa parempaa, dynaamisempaa ja osaavampaa mielikuvaa meistä jäseninä ja järjestönä. Vaikka uusi ilme on tehty tekemään työtä puolestamme, meidän pitää muistaa, että brändimme ei rakennu vain visuaalisesta ilmeestä ja tavastamme esiintyä mediassa ulospäin. Brändi on kokonaisuus, joka muodostuu myös tavastamme tehdä työtä yksilöinä Aito HSO ry:n puolesta. Ole siis aktiivinen, osallistu ja vaikuta. Tee hyvä sijoitus osaamiseen. ■ Hyvä sijoitus osaamiseen AiTO 1/2011 11 TERVEISET EERIKINKAdULTA oikeilla jäljillä opiskelijatoiminnan jäntevöittäminen ovat muutamia esimerkkejä jäsenpalvelujen ja toiminnan uudistamisesta. Kaikki olohuoneet ovat olleet ääriään myöten täynnä ja koulutuskyselyynkin vastasi yli 400 HSOa. Oikeilla jäljillä siis ollaan! Uudistusinnossa emme kuitenkaan ole unohtaneet jo olemassa olevia tarpeellisia palveluja, kuten esimerkiksi muutaman viikon kuluttua toteutettavaa palkkatutkimusta. Pitelet nyt käsissäsi uunituoretta Aitojäsenlehteä. Huomasit varmaan, että uudistusta on tapahtunut perinjuurin; nimi, ulkoasu ja värimaailma ovat muuttuneet, myös lehden rakenne ja sisältö ovat entistä napakampia ja jäsennellympiä. Aito esittelee HSO-jäseniä mielenkiintoisissa työtehtävissä tai vapaa-ajan harrastusten parissa. Aito tarttuu ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten vaikkapa yhteisöllisyyteen. Se kertoo ajankohtaisista trendeistä ja vastaa jo ennakkoon kysymyksiin esim. jäsenmaksukäytännöistä. Toivottavasti raikas ja uusi lehti ilahduttaa sinua yhtä paljon kuin meitä tekijöitä! ■ marraskuussa muiden HSOiden joukossa syyskokouksessamme ammattikorkeakoulu Arcadan auditoriossa. Päätettävänä oli isoja asioita: järjestö oli saamassa uuden visuaalisen ilmeen ja kenties myös uuden nimen. Kuuntelin ja osallistuin uudesta nimestä ja ilmeestä käytävään pohdiskeluun ja jäsenkeskusteluun. Hetki oli mieleenpainuva. Aistin porukasta mieletöntä innostuneisuutta, yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja yhteen hiileen puhaltamista. Keskustelu oli avointa ja välitöntä, monet aloittivat puheenvuoronsa toteamalla, että nyt ollaan oikeilla jäljillä. Tuo syksyinen kokous oli käytännössä ja Kauniita kevätpäiviä odotellen konkreettisesti osa sitä yhteisöllisyyttä, Maarit Rapp järjestöpäällikkö josta tässäkin lehdessä kirjoitetaan. Mie- gsm 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi lessäni mietin, että tällaistako oli silloin 40 vuotta sitten, kun tätä järjestöä oltiin ensimmäisten aitojen HSOiden toimesta perustamassa. Kuten Aito HSO:ta esittelevässä artikkelissa todetaan, uudistuminen on prosessi, joka yleensä alkaa sisältäpäin. Näin myös meillä kävi. Jo pari vuotta sitten havaitsimme heikot signaalit ja reagoimme. Totesimme, että toimintaympäristön muuttuessa on meidän entistä aktiivisemmin kehitettävä toimintatapojamme ja samalla vahvistettava HSO-brändiä. Aikansa elänyt visuaalinen ilme ja hankalasti hahmotettava nimi eivät myöskään oikealla tavalla peilanneet toimintaamme. Oli aika päivittää molemmat nykyaikaan, sillä tavoitteenahan on, että ulkoinen olemus ilmentää sitä, mitä pohjimmiltaan olemme. HSO-olohuoneet ja muut laadukkaat jäsentapahtumat, täydennyskoulutusten suunnittelu HAAGA-HELIAn kanssa ja ISTUIN VIIME »Uudistuminen on prosessi, joka yleensä alkaa sisältäpäin.» 12 aito 1/2011 VAIKUTTAJA. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. aito 1/2011 13 näkökulma Martat – aina ajan hermolla Martat on ajassa toimiva yhteis hyödyllinen ja yhteisöllinen järjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia. Ja tekee sen taiten. Teksti: Krista Tirkkonen kuvat Mikko Stig ja Marttojen arkisto Marttajärjestö perustettiin jo vuonna 1899, siis aivan erilaiseen maailmaan kuin missä nyt elämme. Kuitenkin se on porskuttanut vahvana tähän päivään saakka. Syynä lienee, että Martat ovat aina onnistuneet toimimaan ajassa. 1920- ja 1930-luvulla toiminta laajeni puutarhanhoitoon, lastenkasvatukseen ja – jo tuolloin – puhuttiin terveellisimmistä ruokailutottumuksista ja ruokailuajoista. 1940-luvulla torjuttiin sodan aiheuttamaa puutetta ja 1950-luvulla jatkettiin keskittymistä talousasioihin. 1960-luvulla myös Martat taistelivat sydän- ja verisuonitauteja vastaan sekä rintasyövän varhaisen toteamisen puolesta. Kansainvälistyminen alkoi seuraavalla vuosikymmenellä ja 1990-laman aikana oli taas tarvetta keskittyä talousasioihin: velkaneuvonta oli päivän sana. Yhteisvastuu kukoistaa 2000-luvulla. Nyt käynnissä on Kotirumba rullaamaan -hanke, jossa vähävaraisia lapsiperheitä opastetaan heidän kodeissaan, miten kotihommat hoidetaan. Syynä ajan hermolla pysymiseen lienee ainakin osittain järjestön toimintatapa, jossa signaalit toiminnalle tulevat ruohonjuuritasolta. Jäsenet muodostavat paikallisia toimintaryhmiä (entiset marttakerhot), jotka muodostavat alueellisia piirejä. Yhdessä niistä muodostuu keskusjärjestö eli liitto. Liitto keskustelee kentän kanssa ja yhdessä suunnitellaan toimintaa, jota liitto sitten koordinoi. Jäseniä Martoilla on nyt 43 000 ja viime vuosina kiinnostus on vain kasvanut. Onpa joukkoon liittymässä myös miehiä. Eivätkä Martat suinkaan ole mummoutumassa. Jäsenistöön tulee myös nuorta verta. Uusia jäseniä löytyy myös Facebookin kautta, kuten Heikkilä sanoo: – Marttaliitto perusti omat Facebooksivut sosiaaliseen mediaan vuosi sitten helmikuussa 2010. Uusia yhdistyksien fbsivuja syntyy jatkuvasti ja saamme paljon positiivista palautetta potentiaalisilta marLiiton toiminnanjohtaja Marianne toilta, jotka vielä harkitsevat liittyvänsä järHeikkilä kertoo, että kysytyintä on edel- jestöön ja etsivät SoMesta itselleen sopivia leen ruoka- ja ravitsemusneuvonta, mutta yhdistyksiä. puutarhaneuvonta on lisännyt jatkuvasti suosiotaan. Marttojen sivuilla (www.martat.fi) on – Harrastepuolella itse tekeminen ja ollut jo vuosia keskustelupalstoja sienistä, kädentaidot ovat kova juttu. Marttojen toi- ruoasta, puutarhanhoidosta. Muillekin minta on valtakunnallista ja sisältöjen pai- kuin jäsenille. Nyt toiminta on fb:n kautta nopisteet jakaantuvat aika tasan. Vaikutta- saanut jälleen uuden ulottuvuuden. Liiton minen ja kansainvälinen työ kiinnostavat näkemyksiä kuvaa hyvin toiminnanjohtanuoria marttoja, siinä missä kädentaidot jan selitys: – SoMe on meille tila, joka ei ole vain ja kodintalouden hoito. Yhteistä on perus arjen taitojen oppiminen yhdessä, Heik- tiedonvälitystä, vaan jossa ollaan ja tunkilä toteaa. nustetaan väriä sekä jaetaan kokemuksia 14 aito 1/2011 näkökulma ja ajatuksia. Neuvontaa on marttojen historiassa tehty aina vähän edelläkävijänä ja nyt haasteemme on löytää uudet välineet neuvontamme tueksi. Sosiaalinen media on tehnyt marttojen toiminnasta entistä avoimempaa, modernimpaa ja helpommin lähestyttävää. Siinä mielessä SoMella on ollut osaltaan vaikutusta. Parhaimmillaan sosiaalinen media tarjoaa myös vertaisviestintää. Voiko tuon paremmin sanoa? Martoilla on paljon toimintaa, jota voisi pitää perinteisten hyväntekeväisyys järjestöjen heininä. Heikkilä kuvailee toimintaa muun muassa näin: – Martoilla on harjoitettu 1980-luvulta lähtien kehitysyhteistyötä, jossa martat saavat kantaa globaalia vastuutaan kanssa sisaristaan Afrikassa. Martoilla on myös Arki sujuvaksi -kotitalousneuvontaa, jota annetaan esimerkiksi maahanmuuttajille, vangeille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdeongelmaisille. Olisi kuitenkin väärin leimata Martat hyväntekeväisyysjärjestöksi sanan perinteisessä mielessä. Iso osa toiminnasta kun on toisen tyyppistä hyvän tekemistä, yhteisöllisyyden edistämistä sanan parhaassa merkityksessä. Hän kiteyttää asian hyvin yhteen lauseeseen: – Yhteisöllisyys ja sitä kautta toteutettava yhteisvastuu on martoille ennen kaikkea tekoja arjessa. Kerrannaisvaikutukset lienevät huikeat. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monen ihmisen elämään näinkin pienillä teoilla pystyy vaikuttamaan. ja marttojen välillä on, vaikka on eroavaisuuksiakin. Molemmilla on tietty aatteellinen ajatusmaailma takana: Marttojen tarkoitus on alun perin ollut neuvonta ja palvelu, meillä taas ammatillinen yhteys. Ja molemmilla hauskanpito ja viihtyminen siinä mukana. Toimintamme ovat toki aivan eri mittaluokkaa. Marttojen ei tarvitse nojautua vain jäsenmaksuihin ja osittain maksulliseen kurssitoimintaan, järjestö saa tukea muun Yhtymäkohtia HSOIDEN yhteisöllisy ys. Virkkaamassa Pauligin Paula-tytön kanssa Kaisa Junnikkala, Anne Lempinen sekä muassa ministeriöiltä ja RAY:ltä. Se myös selittää palkattujen henkilöiden määrän: liitossa noin 30, piireillä noin 270. Meillä HSOilla toimistoa pyöritetään kahden hengen voimin. Näin esimerkiksi meidän haaveilemamme kansainvälinen toiminta on Martoilla arkipäivää. Marttojen toiminta on enemmän yhteiskunnallista ja laajemmin kantaaottavaa ja vaikuttavaa, me taas ajamme enemmän omia ja kollegojemme etuja. Tärkein – kaiken ydin – on meillä kuitenkin sama. Yhteisöllisyys. Se on syy, miksi me kaikki kuulumme järjestöihin. Kuten Heikkilä marttoja kuvailee: – Järjestön 43 000 marttaa harrastavat 1300 toimintaryhmän kautta heille itselleen tärkeitä asioita, joissa vertaisuus ja yhteisöllisyys korostuvat. Martoissa on monen mielestä parasta juuri yhteenkuuluvuus ja ryhmähenki, joka synnyttää arjen taitoja ja uutta oppimista. Meillähän taas yhteisöllisyys on viety ydinviesteihimme asti: –Aito HSO:n jäsenenä olet osa yhteisöllistä, ammatillista ja valaisevaa verkostoa. ■ aito 1/2011 15 TIESITKÖ TÄMÄN? Yhteisöllisy ys – mitä ihmettä se on? trendisana, joka esiintyy jatkuvasti lehdissä, televisiossa ja radiossa. Mielenkiintoista on, että sanana yhteisöllisyys on uusi: sitä ei löydy vielä 1990-luvullakaan painetuista sanakirjoista eikä tietosanakirjoista. Määritelmiä sanalle löytyy kuitenkin jo satoja. Wikipedian mukaan »yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat ihmisen olemassaololle ja toiminnalle välttämättömiä prosesseja ja rakenteita. Emile Durkheimin mukaan yhteisyyden tunne pitää yhteiskunnat koossa ja on yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen pohjana.» Yhteisöllisyys on toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. »Martoissa on monen mielestä parasta juuri yhteenkuuluvuus ja ryhmähenki, joka synnyttää arjen taitoja ja uutta oppimista.» erilaisiin monimutkaisiin yhteiskunta rakenteisiin. Mitä kehittyneempi yhteiskunta, sitä monimutkaisemmat sidokset ja rakenteet. oma vaikutuksensa. Karkeasti voidaan sanoa, että länsimaisissa yhteiskunnissa on korostettu yksilöä yhteisön kustannuksella, itämaissa päinvastoin. Tämä näkyy selvästi tänä päivänä esimerkiksi omassa lainsäädännössämme, joka perustuu yksilöihin, ei ryhmittymiin. Esimerkiksi Kiinassa taas yhteisön edut menevät yksilön edelle – historiallisesti tarkasteltuna kulloinkin vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta. Mikään näistä asioista ei kuitenkaan muuta perusasiaa, yhteisöä. Yhteiskuntatieteilijöillä ja sosio- Niinpä voimme väittää, että myös yhteisöllisyyttä on aina ollut olelogeilla on omat määritelmänsä tai massa eri muodoissa. Tällä hetainakin käsityksensä sanan merkikellä se vain on esille korostetusti tyksestä, samoin kaikilla yhteisöillä mediassaja kenties todellisuudesseurakunnista ja kouluista poliittisiin sakin. puolueisiin ja harrastuspiireihin. Marianne Heikkilä toi vielä uuden Kaikki kuitenkin lienemme yhtä näkökulman keskusteluun: mieltä siitä, että kyse on ihmisten – Tänään puhutaan yhteisöllivälisestä vuorovaikutuksesta ja syydestä, joka on verkottunutta toiminnasta ja niiden vaikutuksesta yksilöllisyyttä. Tähän on vaikuttanut yhteisön jäseniin ja yhteisön ulkodemokratian muutos, laskevat äänespuolelle. Lienee myös yhteisesti tysprosentit, poliittisen osallistumihyväksytty käsitys, että tämänhetsen vähentyminen, luottamuksen kinen julkisuudessa esiintyvä sana rapautuminen, järjestötoiminnan koetaan myönteisenä ja asia hyvää hiipuminen, rahoituksen vähenemiedistävänä. nen, osallistumisen polarisoituminen. Tänään yksilö haluaa kiinnittyä yhteisJos ajatellaan, että ihminen on kuntaan entistä löyhemmin. Nuorena laumaeläin ja pienin mahdollinen omaksuttu sukupolvimalli, kuten yliyhteisö perhe, on perhe sitten vain vaikka äiti ja lapsi tai kahden aikuisen sukupolvinen köyhyys ja syrjäytyminen, jossa ei haluta olla yhteiskunnan muodostama pari, niin yhteisöllikanssa liikaa tekemisissä, on asenne, syyttä ja yhteisöjä on ollut olemassa jota vastaan taistelemme. Jokainen niin kauan kuin ihminenkin on maan voi marttojen yhteisöllisyyden kautta päällä tallustellut. vaikuttaa oman elämänsä sisältöihin Eri ajanjaksoina ja eri puolilla ja hallintaan. maailmaa ovat yhteisöjen koostuSeuraava median lempi-ilmaisu: mukset ja tarkoitukset vaihdelleet. verkottunut yksilöllisyys? ■ Suvusta ja heimoista on edetty Kulttuuritekijöillä on 16 aito 1/2011 opiskelijat Täältä tullaan, työelämä! Tuoreiden HSOiden ajatuksia opintojen päättämisestä ja töihin siirtymisestä Teksti: Meri Heiskanen kuvat Meri Heiskanen Vihdoinkin! Tiivistahtinen opintopolku opiskelijasta työelämään on ohi. Kaksi hiljakkoin valmistunutta HSOa kertovat, mitä eväitä opinnot antoivat. aloitti opintonsa syksyllä 2007 ja valmistui maaliskuussa 2011 pääaineenaan viestintä. Anne on jo työelämässä, sillä monen opiskelijatoverinsa tavoin hänkin on jäänyt töihin työharjoittelupaikkaan. Anne työskentelee Metsäliitto-konsernin henkilöstöosastolla, jossa hänen tittelinsä tällä hetkellä on HR-assistentti. – Olet tehnyt töitä jo opintojen aikana. Kerro lisää! Anne: Olen työskennellyt harjoittelusta saakka opintojeni ohella. Harjoittelun jälkeen jäin Metsäliitolle tekemään tuntitöitä osa-aikaisena ja kesät taas tein kokopäiväisenä. Työsuhde jatkui määräaikaisena tähän asti, kunnes nyt helmikuussa minut vakinaistettiin. – Millä tavoin luulet, että voit hyödyntää opintojasi työssäsi? Anne: Uskon, että opinnoista on hyötyä. Kyllä koulusta on varmasti jäänyt paljon takaraivoon ja se muistuu mieleen sitten käytännön työssä. Omalla kohdallani hyödyllisimpänä näen kielten opinnot ja SharePoint-kurssin. – Oletko jäänyt kaipaamaan jotakin evästystä opintojen ajalta työelämään siirtymiseen? Anne: En koe saaneeni juurikaan evästystä, mutta en voi sanoa sitä hirveästi tarvinneenikaan. Asiat ovat menneet omalla painollaan ja jos joku on mietityttänyt, niin siihen on saanut helposti itse etsittyä vastauksen. Anne Teerinen vakinainen. Anne Teerinen työllistyi vakinaisesti työharjoittelupaikkaansa. aito 1/2011 17 »On hyvä, että on joku taho, jonka puoleen kääntyä, jos jokin työelämässä askarruttaa.» – Luuletko voivasi hyödyntää ammattijärjestön palveluita nyt valmistuessasi? Anne: Varmasti voin. On hyvä, että on joku taho, jonka puoleen kääntyä, jos jokin työelämässä askarruttaa. Jossain vaiheessa tulevaisuutta voi hyvinkin olla tarve saada apua esimerkiksi palkka- tai sopimusasioissa. – Vastaako ensimmäinen työsi odotuksiasi? Anne: Työ on jopa ylittänyt odotukseni, sillä työtehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja olen viihtynyt työssäni erittäin hyvin. Positiivisena pidän myös sitä, että tekemistä on riittänyt alusta saakka ja tehtävät ovat olleet mukavan haasteellisia. – Mitä odotat työelämältä lähivuosina? Anne: Odotan haasteita, mielenkiintoisia työtehtäviä ja mukavaa työyhteisöä. Ensimmäinen vuosi menee varmastikin totutellessa siihen, ettei ole enää opiskelija vaan työssäkäyvä aikuinen. – Onko opinnoissa ollut jotakin sellaista, joka on saanut epäilemään alan sopivuutta itsellesi? Anne: Toki, jotkut kurssit kiinnostivat vähemmän kuin toiset ja silloin saattoi ajatella, että tämä ei ole mun juttuni. Toisaalta oli hyvä, että hoksasi millaisissa tehtävissä ei ainakaan halua toimia ja ymmärsi, että voi itse valita mihin hakeutuu töihin. – Mikä on lähitulevaisuuden suunnitelmasi urakehityksen suhteen? Anne: Olen optimistinen tulevaisuuden suhteen. Olen työpaikassa, jossa viihdyn ja jossa näen itseni työskentelevän pidempäänkin. Haluan kehittyä työssäni ja päästä tekemään mahdollisimman paljon erilaisia tehtäviä. Pidän urakehitysmahdollisuuksiani tuoreet. Hanna Kortelainen (vas.), Riika Koivusalo ja Sara Salminen. Onnea tuoreille HSOille! 5.Vuonna 2005 heti opintoja aloitta- essa. On ollut hyötyä, olen saanut Vuosina 2009 ja 2010 valmistuneille vinkkejä Sulkakynästä. tradenomi, HSOille järjestettiin 6.Huipulla. illanvietto, jossa tutustuttiin Ekbergin toiminnan ja Hagelstamin antiikkiSara Salminen, valmistunut keväällä huutokaupan historiaan ja päästiin 2009 maukkaiden tarjoiluiden maailmaan. 1.MUBBA. Toimittajamme tarttui hihasta kolmea 2.Tällä hetkellä kahden työpaikan juhlavierasta ja esitti tiukkia kysymykvälissä, edellinen oli toimisto siä. assistentin työ Timanttiset Oy:llä. Ei se työelämään pääseminen ikinä helppoa ole. Tätä k ysy ttiin: 3.Kyllä, erityisesti IT-opetuksesta 1.Oletko ASSI vai MUBBA? ollut hyötyä. 2.Missä työskentelet nyt, jos olet työelämässä? 4.Ensimmäisenä opintovuonna syksyllä 2005. Nyt erityisesti kokee 3.Monesko työpaikka kyseinen on olevan hyötyä. valmistumisen jälkeen? Onko työelämäänpääseminen ollut 5.Kenties toimitusjohtajana golfhelppoa? keskuksessa… 4.Oletko kokenut voivasi hyödyntää Riikka Koivusalo, valmistunut tammiopintojasi töissä? kuussa 2009 5.Milloin olet liittynyt ammatti järjestöön? Onko siitä ollut 1.MUBBA. hyötyä? 2.Cimossa töissä projektikoordinaattorina. 6.Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? 3.Toinen, on ollut helppoa. 4.Tietysti. Erityisesti kieliopinnot on olleet hyödyksi, kun on viisi vahvaa Ja näin neidit vastasivat: kieltä. Hanna Kortelainen, valmistunut syksyllä 2009 5.Vuonna 2006 opintojen alkupuolella. Kyllä on on ollut hyötyä 1.ASSI. erilaisten koulutusten ja verkostoi2.Winwind Tuuli Oy:llä. tumismahdollisuuden vuoksi. 3.Toinen työpaikka, on ollut helppoa. 6.5-vuotissuunnitelma ei ole valmis. ■ 4.Ehdottomasti. 18 aito 1/2011 opiskelijat hyvinä ja myös muut kuin HR assistentin tehtävät henkilöstöhallinnossa kiinnostavat. Mielestäni koulutuksemme tarjoaa valmiu det moniin erilaisiin tehtäviin. Laura Ylä-Pietilä aloitti opintonsa elokuussa 2006 ja valmistui kesäkuussa 2010 pääaineenaan viestintä. Opintojen aikana Laura suoritti viisikuukautisen vaihto-opiskelujakson Etelä-Saksassa. Laura työskentelee Patenttitoimisto BORENIUS & Co:lla patenttiassistenttina. – Kerro tähänastisesta työurastasi! Laura: Ensimmäinen työnantajani opintojen valmistumisen loppuvaiheessa oli Kansaneläkelaitos, jossa aloitin maaliskuussa 2010. Toimenkuvani oli käsitellä työttömyysetuushakemuksia. Kevään kirjoitin vielä iltaisin opinnäytetyötäni töiden ohessa. Viihdyin työssäni hyvin mukavien työkavereiden parissa ja opin paljon uutta. Koin kuitenkin tarvitsevani työpaikan, jossa pääsen hyödyntämään opiskeluissa opittuja tietoja ja taitoja. Kuulin avoimesta patenttiassistentin paikasta BORENIUS & Co:lla opiskelukaveriltani, jonka kautta pääsin työhaastatteluun ja tulin palkatuksi. – Voitko hyödyntää opintojasi nykyisessä toimenkuvassasi? Onko jokin osaalue opinnoista, jota et pääse käyttämään töissäsi? Laura: Microsoft Office -tuntemusta sekä kieliä pääsen hyödyntämään työssäni lähes päivittäin. Käytämme Outlook-sähköpostia ja kirjeenvaihto asiakkaiden kanssa on pääosin englanniksi. Patenttiassistenttina toimenkuvani on hoitaa patentointiprosessiin liittyvää kirjeenvaihtoa ja yhteydenpitoa asiakkaiden, ulkomaisten asiamiesten sekä patenttitoimistojen välillä. Toimin myös henkilöassistenttina patenttiasiamiehille, jotka joskus tarvitsevat apua esimerkiksi tiedostojen muokkaamisessa. Matka- ja tilavarauksia en ole juurikaan tehnyt, sillä ne ovat meillä keskitetty aulaan, mutta autan niiden kanssa tarvittaessa. – Onko urakehityksesi ollut tyydyttävä? Laura: Olen ollut tyytyväinen, sillä mielestäni kaikenlainen työkokemus on hyvästä. Olen assarikaveriverkoston kautta saanut työpaikan, jossa viihdyn ja jossa MONIOSA AJA. Laura Yli-Pietilän mielestä kaikesta työkokemuksesta on hyötyä. »Jokaisesta työpaikasta oppii uutta itsestään ja ajatuksista tulevaisuuden suhteen.» pääsen myös toteuttamaan itseäni ja hyödyntämään assistenttikoulutusta. – Onko työelämä ollut sitä mitä opiskelijana odotit? Laura: Olen oppinut, että assistentin koulutusohjelmasta valmistuneena minulla on valmiudet työskennellä monenlaisissa organisaatioissa ja hyvin erilaisissa työtehtävissä. Jokaisesta organisaatiosta ja toimenkuvasta oppii jotain uutta, jota voi hyödyntää työelämässä ja assistentin roolissa. Minulla on työkokemusta sekä isossa että pienessä organisaatiossa työskentelystä ja voin sanoa, että jokainen organisaatio on omanlaisensa. – Onko urakehityksessäsi ollut negatiivisia kokemuksia? Laura: Kaikki työkokemus on arvokasta itsessään, joten en siinä mielessä ole kokenut urakehitystäni negatiivisena. Jokaisesta työpaikasta oppii uutta itsestään ja ajatuksista tulevaisuuden suhteen. En opiskelujen aikana ajatellut pääseväni heti urani alussa täsmälleen opiskeluja vastaavaan työhön, sillä tiesin alan työpaikoista olevan kova kilpailu, etenkin siinä taloudellisessa tilanteessa, mikä valmistumiseni aikoihin oli. Samaa työpaikkaa saattaa hakea monta kymmentä työntekijää. – Oletko tällä hetkellä pääosin tyytyväinen työhösi? Mikä on lähitulevaisuuden suunnitelmasi urakehityksen suhteen? Laura: Olen tyytyväinen työhöni, sillä opin joka päivä jotakin uutta patenttialasta. Tällä hetkellä olen myös mukana ison asiakastilaisuuden järjestämisessä, missä tehtävässä voin hyödyntää assistenttikoulutuksessa opittuja taitoja tapahtumanjärjestämisestä. Tavoitteeni on oppia nykyiset työtehtäväni kunnolla, jotta pystyn hoitamaan työni hyvin. ■ aito 1/2011 19 Viisi + yksi kysymystä Jäsenten apuna kiperissä kysymyksissä Koonnut Maarit Rapp Akavan Erityisalojen ystävälliset jäsen- sihteerit Jaana Honni, Katja Kosonen ja Mary Luokkamäki ovat usein olleet HSOjäsenten apuna kiperissä kysymyksissä, jotka koskevat vaikkapa jäsenmaksujen työnantajatilityksiä. Keräsimme Jaanan, Katjan ja Maryn avulla jäsenten hyödyksi muutamia yleisimpiä kysymyksiä vastauksineen. 1. Olen tähän saakka maksanut jäsenmaksuni itse AE:n viitteillä, mutta haluaisin, että työnantajani perii jäsenmaksun suoraan palkasta. Miten minun pitää menetellä? Mikäli haluat että työnantajasi perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, voit antaa valtakirjan omalle työnantajalle/ palkanlaskijalletyönantajaperintää varten. Työnantajalle lähetetään omat viitenumerot valtakirjan toimittamisen jälkeen. Voit tulostaa valtakirjan osoitteesta www.akavanerityisalat.fi / jäsenyys / jäsenmaksut. 2. Mistä kaikesta maksan jäsenmaksun? Liiton jäsenmaksu maksetaan päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista kuten bruttopalkasta, lomakorvauksista, lomarahasta ja luontoiseduista (mm. lounas-, auto- ja puhelinedut) sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon maksamista etuuksista (mm. ansiosidonnainen päiväraha, vuorottelukorvaus ja koulutustuki). Jäsenmaksua ei peritä bonuksista, optioista, tulospalkkioista, päivärahoista ja kilometrikorvauksista. ilmoittaa valmistumisesta, opiskelujen jatkumisesta arvioitua pidempään sekä kesätyöstä ja jäsentiedot voit päivittää www.akavanerityisalat.fi / jäsenyys / jäsentietojen päivitys. Voit itse päivittää esim. seuraavat tiedot: • yhteystietojen muutokset • työpaikka- ja työnantajamuutokset • äitiysloma ja hoitovapaa-ajanjaksot • vuorotteluvapaa • työttömyys tai lomautus • työskentely tai oleskelu ulkomailla • opiskelijat voivat päivittää valmistumisajankohtansa 5. Olen opiskelija, mistä maksan jäsenmaksun? Opiskelijajäsen maksaa jäsenmaksua aina ollessaan työsuhteisessa työssä vähintään 18 viikkotyötuntia. Poikkeuksen muodostaa opetustyö, jolloin riittää kahdeksan viikkotyötunnin täyttyminen. Jäsenmaksu ja työssäoloehto määräytyvät viikoittain. Palkan on lisäksi oltava suuruudeltaan työAuttaja. Jäsensihteeri Mary Luokkamäki. ehtosopimuksen mukainen minimipalkka tai kokoaikatyöstä 1071 euroa/kuukaudessa jäsensihteerit palveluksessasi: (vuonna 2011). Mary Luokkamäki jäsenmaksut Näin opiskelija kerryttää ansiosidonnaipuh. 0201 235 348 mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi sen työttömyysturvan edellyttämää työssä Katja Kosonen oloehtoa. Työn ei tarvitse olla oman alan jäsenrekisteri, jäsenmaksut puh. 0201 235 346 työtä. Jäsenmaksu maksetaan niiltä viikatja.kosonen@akavanerityisalat.fi koilta, jolloin työssäoloehto täyttyy. JäsenJaana Honni jäsenrekisteri maksu maksetaan normaalisti koko palkkapuh. 0201 235 344 jaana.honni@akavanerityisalat.fi tulosta jäsenyhdistyksesi maksuprosentin mukaan. Jäsenmaksua ei makseta opintotuesta, apurahasta tai KELAn maksamista etuuksista. Lomarahat eivät kerrytä työssäoloeh3. Jään perhevapaalle, maksetaanko jäsen- toa, mutta myös niistä tulee maksaa normaksu Kelan päivärahasta? maalikäytännön mukainen jäsenmaksu, Saat vapautuksen jäsenmaksuista, kun mikäli työssäoloehto täyttyy. olet Kelan etuudella. Jäsenetusi, mm. matkavakuutus, ovat voimassa myös perheva- + 1. Apua! Unohdin maksaa jäsenmakpaasi ajan. Muistathan päivittää jäsenyys- suni eräpäivänä. Voiko sen maksaa erätietosi jäsenrekisteriin maksuvapautuksen päivän jälkeen? Jäsenmaksun eräpäivä on kuun viides voimaansaattamiseksi! päivä. Mikäli olet unohtanut maksaa jäsen4. Pitääkö ilmoittaa valmistumisesta, opis- maksun eräpäivänä, suorita se mahdollisimman pian. kelujen jatkumisesta ja kesätyöstä? Muista aina käyttää sen kuukauden viite Edunvalvontasi kannalta on tärkeää että jäsentiedot ovat ajantasalla. Muista numeroa, jota jäsenmaksu koskee. ■ 20 aito 1/2011 ajassa Tee tekee hyvää – Tee on kuin pitkä esileikki, joka tuottaa mielihyvää pitkäksi aikaa, toisin kuin kahvi, joka iskee kuin bensa suoneen. Teksti Marjo Valjakka Kuvat Jani Laukkanen ja Forsman Tea Näin kuvaili toimittaja ja kirjailija Pirkko Arstila intohimoista suhdettaan teehen HSO-jäsentilaisuudessa Hirvihaarassa maaliskuussa. Pirkko kertoi mainioita tarinoita ja faktoja teestä sekä maistatti meille erilaisia teelaatuja. Vaikka illan aiheena oli kello viiden tee, emme tällä kertaa nauttineet lainkaan perinteistä brittiläistä mustaa teetä vaan kuppeihin kaadettiin valkoista ja vihreää teetä sekä suomalaisille uusia Oolong- ja Pu Er -teelaatuja. Kymmenkunta vuotta sitten Pirkko Arstila harmistui siihen, että suomalaisissa kahviloissa oli tarjolla surkeaa teetä. Hän perusti samanhenkisten ystäviensä kanssa Teen ystävät ry:n, jonka tavoitteena oli saada teen juojille parempaa palvelua. Sittemmin yhdistyksen toiminta on laajentunut ja nykyisin se edistää Pirkon johdolla teekulttuurin tuntemusta, opastaa teen valmistukseen sekä välittää tietoa teen terveysvaikutuksista. Tänä aikana myös teen juonti on lisääntynyt niin Suomessa kuin kaikissa länsimaissa. Ennakkoluuloja teen juojiin tässä kahvinkulutuksen kärkimaassa on toki edelleen. Pirkko on huomannut, että teen juojia pidetään erityisen terveystietoisina tai sitten ajatellaan, että heillä on herkkä vatsa. – Ihmiset ovat kuitenkin todenneet että teellä on paljon positiivisia vaikutuksia. Luettelo erityisesti vihreän teen terveysvaikutuksista on pitkä. Lisäksi kaikki teet sekä virkistävät että rauhoittavat kehoa, samoin niiden sisältämä maaginen L-teaniini lisää aivojen mielihyvää tuottavia alfaaaltoja ja hidastaa kofeiinin imeytymistä, Pirkko kertoi. Mustaa teetä. Tee on moniaistinen kokemus. AiTO 1/2011 21 TEEN ySTäVä. Pirkko Arstilalta ilmestyy huhtikuussa teekirja nimeltä »Teen Ystävän kirja». »Kiehuva vesi ja liika hauduttaminen pilaavat teen.» ikään kuin mustan ja vihreän teen välimuoto, Pirkko kertoi. – Myös tavallisissa marketeissa valikoimat ovat lisääntyneet. Toisaalta perusteetä ilman mausteita ja hajusteita on vaikeampi löytää. Teessä pitää maistua tee eikä sen pidä peittyä vaikkapa persikan tai appelsiinin makuun, hän korosti. ei aina riitä pussiteen päälle kaadettu kiehuva vesi. Vain musta tee kestää kiehuvaa vettä. Yleensä veden lämpötila on oltava noin 80–95 astetta. Maistelussakin on oltava tarkkana, sillä parhaimmillaan teen maku on silloin, kun korvallisesta kupista nautittaessa ei tarvitse pitää korvasta kiinni. Erittäin tärkeää on myös oikean haudutusajan löytäminen. Keskimäärin se on noin kolme minuuttia, jonka jälkeen lehdet pitää poistaa kannusta. Tee tulee kitkeräksi, jos sitä haudutetaan liikaa tai jos lehtiä suhteessa veden määrään on liian paljon. – Uuden teen kohdalla on tärkeää testata teen määrää ja haudutusaikaa, jolloin löytää itselleen sopivan vahvuuden. Esimerkiksi vihreän teen kitkeryyttä voi vähentää laimentamalla sitä, Pirkko neuvoi. Teenharrastajien keskuudessa voi tavallinen teenjuoja tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Pirkon mukaan jokainen joka nauttii teestään, oli se sitten pussiteetä tai kunnolla haudutettua tuoretta vihreää teetä, on kuitenkin teen ystävä. – Itselleen sopivan teen löytää vain kokeilemalla, Pirkko vielä lopuksi muistutti meitä teestä virkistyneitä ja säteileviä naisia. ■ ALKULäHTEILLä. Teeviljelmiä intiassa. TIESITKö TäMäN? TEE VäHENTää STRESSIä JA LISää Hy Vää OLOA TEEN VALMISTAMISEEN PIRKON LUENNOLLA kuulimme, että suomalaiset kuuluvat brittiteen vyöhykkeeseen, eli suosimme mustaa, maustettua, vahvaa teetä. Suomen suosituimpia teemerkkejä ovat Earl Grey, Keisarin Morsian ja Tiikerin Päiväuni. Hän uskoo, että kiinnostus irtoteelaatuja kohtaan kasvaa kuitenkin edelleen, sillä laatu on parempi ja teen vaikutukset suuremmat. Tee onkin moniaistinen nautinto, jonka itämaisen historian voi nähdä, maistaa, haistaa ja tuntea mitä erilaisimmissa teen lehdissä. – Varsinkaan japanilaisille ja kiinalaisille vieraille ei pitäisi koskaan tarjota pussiteetä, hän muistutti. Esitellessään paikalle tuomiaan teelaatuja Pirkko innostui kertomaan, miten fantastisia teelaatuja Suomessa nykyään saa. – Isoissa tavarataloissa on hyvät valikoimat ja teen erikoisliikkeitä on tullut koko ajan lisää. Erinomainen kauppa on esimerkiksi Théhuone Eerikinkadulla. – Myös netistä voi tilata huikeita laatuja. Yhä useammista paikoista saa jo esimerkiksi oolong eli wulongteetä, joka on Vihreät teelehdet sisältävät L-teaniinia, lyhyemmin teaniinia. Se antaa vihreälle teelle sen eksoottisen tuoksun ja maun. Se on ihmisessä vastavaikuttajana kofeiinille ja sillä on huomattava rentouttava vaikutus. Teaniinin on todettu vähentävän kofeiinin haittavaikutuksia kuten kohonnutta verenpainetta ja unihäiriöitä. Teaniini saattaa alentaa myös kokonaiskolesterolia, kolesteroliliestereitä ja nk. pahan kolesterolin eli LDL:n määrää. Teaniini on vaaratonta pitkäaikaisestikin käytettynä. Teaniinin vaikutukset: ■ relaksoi ilman väsymyksen tunnetta ■ tehostaa oppimis- ja keskittymiskykyä ■ kohottaa henkistä terävyyttä ■ tehostaa vastustuskykyä, immuunivastetta ■ alentaa kolesterolia ■ vähentää stressiä ja rauhattomuutta ■ vähentää kofeiinin haittoja www.teenystavat.fi 22 aito 1/2011 HSOsta on moneksi Press Manager on brändin rakentamisen ammattilainen Teksti Pia Adibe Kuvat Mikko Rasila ja Jaakko Lukumaa Susanna Kiuru työskentelee unelma-ammatissaan mielikuvien maailmassa. Press Managerina Suomen Polhemilla hän edistää eri kauneusmerkkien lehdistönäkyvyyttä ja vastaa niiden viestinnästä. Työssään Susanna on yhteydessä lehtien kauneustoimittajiin, freelance-toimittajiin ja kauneusbloggaajiin. Hän auttaa toimittajia ajankohtaisten artikkeleiden ja uutuuspalstojen kanssa. – Tehtävänäni on tuntea edustamani merkit ja niiden tuotteet sekä uusimmat kauneuden ja terveyden alan trendit ja tuulet. Olen täysin unelmatyössäni; lähellä ihmisiä ja lukemattomia kontakteja, kauneutta ja terveyttä. Pääsen tutustumaan toimialaani ammattitaitoisten osaajien johdolla. Sekä asiakkaat että toimittajat antavat ja opettavat paljon, Susanna kertoo. Monet tapahtumat, tiedotteiden kirjoittaminen, ihmisten tapaaminen sekä tuotekoulutukset pitävät Susannan kiireisenä. Usein työn tulokset ovat konkreettisesti nähtävissä esim. julkaistujen juttujen muodossa. – Se on suoraa palautetta ja motivoi kovasti, Susanna toteaa. Monipuolisuus on myös välillä raskasta: muistikapasiteetti on lujilla, kun nimet, lehdet, asiakkaat, palaverit, pr-suunnitelmat, tapahtumat, lehdistönäkyvyydet, tuotteet ja niiden ominaisuudet on mahdutettava päähän… Tradenomi, HSO Reagointitaitoa onkin tarvittu, sillä Susannan asiakaskunta on kasvanut huimasti kuluneen vuoden aikana, minkä johdostatyömäärä on moninkertaistunut. Kuluneen puolentoista vuoden aikana Susanna on kehittänyt osastolleen kokonaan uudet toimintamallit ja -tavat. Yrityksen kasvu on tuonut mukanaan myös kaksi uutta työntekijää sekä mahdollisuuden assistenttiharjoittelijan palkkaamiseen. Alaisen kanssa työskentely on vaatinut myös uudenlaista oppimista. – Olen saanut paljon vastuuta ja tavoitteita. Olen saanut ja jopa joutunut opettelemaan myös delegointia. On hienoa, kun luottaa toiseen niin paljon, että voi delegoida, Susanna sanoo. Susannalle tärkeä asia. Koulutuksen tuoma ammattitaito ja ammattietiikka antavat hyvät eväät työelämään. – On vain itsestä kiinni, millaisiin työ tehtäviin hakeutuu, kaikki ovet ovat avoinna, Susanna hehkuttaa. Susanna uskoo, että HSOus näkyy myös hänen työssään: – Ammattitaidon lisäksi HSOus on myös tietynlainen asenne työhön. Olenkin saanut paljon positiivista palautetta esimiehiltäni, yhteistyökumppaneilta, asiakkailta ja kollegoilta. Susanna kiittää »HSO-asenteesta» myös apunaan työskentelevää HSO-harjoittelijaa: – On ihana työskennellä monitaiturin Ajan tasalla oleminen, tilanteen hallinta sekä ennakointi, tieto siitä, mitä tapahtuu kanssa, se lisää tehokkuutta ja tuo hyvää seuraavaksi ja mihin pitää reagoida, ovat fiilistä. Tämän vuoksi HSO-harjoittelijat Susannalle tärkeitä taitoja. ovat meillä ensisijaisia, kun etsimme uusia HSOus on Kuka? Mitä? HSO! Susanna Kiuru (28), tradenomi, HSO vuosimallia 2005. Mitä: Press Manager, Polhem PR sekä pilkuntarkka kieliasukorjaaja, oikolukija ja usein myös tieto tekninen kouluttaja Motto: The world you get is the world you give away Tärkeää työssä: Oppiminen ja itsensä ja oman työnsä kehittäminen. Työ pähkinänkuoressa: Asiakkaiden medianäkyvyyden edistäminen mm. kontaktoimalla toimittajia, järjestämällä tiedotustilaisuuksia, ym. Edustettuna olevat alat SuomenPolhemilla ovat kauneus, muoti ja sisustus; tuotemerkkeinä mm. Weleda, St. Tropez, Lindex, Triumph, Björn Borg, Muurla. Pääkonttorion Ruotsissa ja viimei sin lehdistötoimisto on avattu Pariisiin. Kuka: harjoittelijoita. Susannan odotukset tulevaisuuden suhteen ovat suuret: – Haluan kehittyä kaikessa tekemässäni ja viedä työtäni kovaa vauhtia eteenpäin. Toisaalta olisi mukava elää päivä kerrallaan, mutta eteenpäinpyrkivä luonteeni ei anna periksi. Sinnikkyydelle löytyykin kysyntää, sillä ihanan, mutta vaativan työn lisäksi Susannaa työllistää kotirintamalla omakotitalon rakennustyömaa yhdessä puolison kanssa. n aito 1/2011 23 »Toisaalta olisi mukava elää päivä kerrallaan, mutta eteenpäinpyrkivä luonteeni ei anna periksi.» osaaja. Susanna Kiuru on kehittänyt osastolleen kokonaan uudet toimintamallit ja -tavat. 24 aito 1/2011 yhteistyössä Ekberg henkii historiaa Teksti Sini Ala-Kanto kuvat Meri Heiskanen ja Ekberg yli 150-vuotiseen historiaan mahtuu niin ravintola-, viinakauppakuin tupakkaliiketoimintaakin. Viimeisen sadan vuoden kuluessa toiminta on kuitenkin vakiintunut kahvila-, konditoria- ja leipomobisnekseen sekä uutena tulokkaana pito- ja juhlapalveluihin. Ekberg on Helsingin vanhin kahvila, jonka Fredrik Edvard Ekberg perusti 1950-luvulla. Kaunis, keskieurooppalainen kahvilasali pöytiintarjoiluineen on varmasti tuttu lähes kaikille pääkaupunkiseutulaisille. Mikäpä olisikaan tyylikkäämpää aito testasi. Ekbergin herkkupöytä on vertaansa vailla. kuin nauttia kuppi kahvia ja leivos samalla muassa tilojen monipuolisuutta ja yksityikun ihastelee Bulevardin vilinää. Mutta syyttä: kuinka moni tuntee Ekbergin catering– Vuokratessaan tilan asiakas saa täyden toiminnan? palvelun henkilökunnan hoitaessa kaikki – Ekberg catering lanseerattiin toistajärjestelyt ja voi vapaasti hyödyntää koko kymmentä vuotta sitten, kun kysyntää alkoi tilaa. Tilan vuokraus maksaa noin 300–800 olla pitopalvelulle. Suurimman osan liikeeuroa sisältäen astiastot, tekniset laitteet ja vaihdosta muodostavat edelleen kahvila- ja henkilökunnan, minkä lisäksi maksetaan tarjoilusta. Menut räätälöidään asiakkaan myymälätoiminta, mutta juhlapalvelut on kasvava alue. Tällä hetkellä Ekberg juhlatoiveiden mukaan. Perheasiakkaat saatpalvelu muodostaa reilun kymmenesosan tavat toivoa kotiruoan tyyppistä tarjoilua ja yrityksillä voi olla toiveissa fine dining. liikevaihdosta, kertoo Maj-Len Ekberg, K äsite. Ekbergin aamiainen. joka pyörittää miehensä Otto Ekbergin ja Huonekaluja järjestelemällä tila muokataan lastensa kanssa kahvilatoimintaa. tilaisuuksia, esimerkiksi asiakasiltoja, aami- helposti eri tarkoituksiin – seminaariin tai aistilaisuuksia ja koulutuksia. Myös per- illalliselle, Sanna kertoo. Bulevardi 9:n toisessa kerroksessa sijait- hetilaisuuksia järjestetään aina ristiäisistä Ensi vuonna Ekberg juhlii 160-vuoseva Ekberg Extra -juhlatila on ollut käy- muistotilaisuuksiin. Tilat ovat vuokrat- tissyntymäpäiviään. Tietyt tuotteet kuten tössä vuodesta 2004. Pitkänmallinen sali tavissa päivästä riippumatta ja muulloin Napoleon-leivos ovat olleet kahvilassa vuovaikuttaa arvokkaalta – valkoiset seinät, paitsi myöhään iltaisin. Ennen kuin sali sikymmeniä ja säilyttävät edelleen suosikpylväät ja parkettilattia henkivät vanhaa oli Ekbergin omistuksessa, se toimi taide- kiasemansa. aikaa. Koko seinän pituiset ikkunat valai- galleriana naapurin Hagelstamin huutoMyös Ekbergin aamiaisesta on muosevat tilan päiväsaikaan. Tila käsittää aulan, kauppiaalle. Yhä edelleen Hagelstam jär- dostunut käsite, jota tilataan usein myös tarjoilusyvennyksen sekä salin, johon mah- jestää tiloissa toisinaan taidenäyttelyitä, juhlatiloissa järjestettäviin aamutilaisuuktuu noin 60 henkeä. Maj-Len toteaa. siin. n – Tiloissa järjestetään tilaisuuksia Juhlapalveluista vastaava Sanna JokiCafé Ekberg, Bulevardi 9 laidasta laitaan. Eniten pidetään yritys nen pitää Ekberg Extran vahvuutena muun www.cafeekberg.fi Café Ekbergin aito 1/2011 25 HSO harrastaa Helmihullut. Päivi Pajari ja Eija Auvinen ovat olleet ystäviä jo opiskeluajoista asti. Helmeily vie mennessään Teksti ja kuvat Jenni Kurvinen itse on helpompaa kuin voisi luulla. Luova harrastus saa ideat pulppuamaan, ja kauniista ja persoonallisista helmikoruista on iloa niin tekijälle itselleen kuin tutuillekin. Päivi Pajarin koruharrastus alkoi kuin varkain. Varustamon työntekijänä hän kävi usein laivoilla ja hankki sieltä kauniita koruja. – Noin vuosi sitten näin sattumalta jossain mainoksen Sinellin korukursseista. Kiinnostuin ja ilmoittauduin yhdelle, mutta ikävä kyllä se oli täynnä. Korujen tekeminen Sitkeänä naisena Päivi ei lannistunut. – Kysyin kouluttajalta, antaako hän yksityistunteja ryhmille. Kurssi järjestettiin lopulta Päivin työpaikalla 12 hengelle. Helmet veivät heti mukanaan. – Kolmen tunnin kurssi venyi neljään, eikä sekään meinannut riittää, kertoo Päivi. Hän innostui uudesta harrastuksestaan siinä määrin, että teki alkuaikoina 1–2 korua päivittäin. Hän kävi myöhemmin toisenkin kurssin, jotta oppisi lisää korunteon tekniikoita. Viime joulukuussa Päivi kutsui ystävänsä Eija Auvisen sekä Eijan tyttäret ja tyttärentyttären luokseen koruiltaan. Eija ja Päivi ystävystyivät jo opiskeluaikana, molemmat ovat HSOja vuosimallia 1978. Myöhemmin Päivistä tuli Eijan vanhimman tyttären kummi. Päivi opetti kyläilijöille harrastuksensa saloja, ja näin myös Auvisen suvun naiset innostuivat helmeilystä. Taidonnäytteitä onkin syntynyt jo runsaasti. Eija on kunnostautunut erityisesti korvakorujen tekemisessä. Hänellä on niille käyttöä, toisin kuin Päivillä, jolla ei ole korvanlehdissään reikiä. – Korujen tekeminen on helppoa, vakuuttavat Eija ja Päivi yhteen ääneen. – Hyvää jälkeä syntyy monesti vähän kuin vahingossa, Eija sanoo. Päivi neuvoo, että helmiharrastuksen pariin pääsee helpoiten ilmoittautumalla jollekin kurssille. Jo muutaman tunnin opiskelu riittää perusteiden oppimiseen. Kursseja järjestävät eri yritysten lisäksi ainakin kansanopistot. Alkuun voi päästä myös opiskelemalla tekniikoita itsenäisesti kirjallisuuden avulla, 26 aito 1/2011 HSO harrastaa »Korujen tekeminen on helppoa, vakuuttavat Eija ja Päivi yhteen ääneen. » tai pyytämällä helmeilyä harrastavaa ystävää toimimaan opettajana. Kun osaa perusteet, taitoja voi soveltaa ja samalla osaamista karttuu lisää. Lapsetkin osaavat tehdä koruja, tosin he saattavat tarvita hieman apua esimerkiksi korupiikkien taivuttamisessa. Korujen suunnittelussa ja ideoinnissa vain mielikuvitus on rajana. – Juuri yhtenä päivänä olin palaverissa, ja sain siellä idean erään osallistujan korusta, kertoo Eija. Päivin inspiraatio voi löytyä vaikkapa laivalta, lehdistä tai öisin unista. Ystävyksiltä pulppuaakin jatkuvasti ideoita: mitä materiaalia voisi käyttää mihinkin ja millaisen korun saisi mistäkin helmistä. Tavallinen, yksinkertainen ketjukaulakoru saa heiltä heti muutamia hyviä tuunausideoita. Päivillä on kotonaan harrastukselle omis- tettu pöytä ja laatikko helmille. – Niitä on valtavasti, nauraa Eija. Pöydästä ja laatikosta huolimatta koruharrastus leviää helposti valtaamaan myös ruokapöydän. – Siitä on minulle vähän naristu, Päivi hymyilee. Eija on hankkinut tarvikkeita liikkeistä, mutta Päivi on käyttänyt lisäksi verkkokauppoja, myös ulkomaisia. Hän täydensi joulukuussa varastojaan kerralla enemmän, kun tutussa verkkokaupassa oli loppuunmyynti. – Tämä harrastus on kohtalaisen edullinen, jos ei ostoksilla innostu liikaa helmien kanssa, Päivi sanoo. Helmiliikkeessä yli-innostumisen vaara onkin ilmeinen. Värikkäitä, toinen toistaan kauniimpia helmiä on esillä vieri viereen sijoitetuissa avonaisissa astioissa, joista aito 1/2011 27 »Värikkäitä, toinen toistaan kauniimpia helmiä… Tunnelma on kuin karkkikaupassa.» Tietoa ja ostospaikkoja Tammikari, Sari & Vireaho, Korujen tekemisestä on Johanna: Helmitaivas (2010) julkaistu monia suomen kielisiä oppaita ja askartelu Wood, Dorothy: Helmihullut (2010) kirjoja, joista saa ohjeita, neuvoja, vinkkejä ja ideoita. Korutarvikkeita voi ostaa myymälöistä ja verkko Kirjallisuutta: Bellingham, Robin & Glover, kaupoista. Myymälöistä voi saada myös hyviä käytännön Hana & Hewitt, Jema: neuvoja. Verkkokauppoja on Helmityöt (2004) lukuisia niin Suomessa kuin Larsson, Annika: Ihanat ulkomailla. Osassa on eritkorut! täin runsaat valikoimat. Näin teet ne itse (2010) Joissain korutarvike Johansen, Vigdis Mo: Näin teet itse uniikit korut (2008) myymälöissä järjestetään myös korunteon kursseja. Karttunen, Tiina & Santonen, Riikka: Helmitöi- Yritysten lisäksi kursseja järjestävätainakin työväenden vuosi (2006) ja kansanopistot. Power, Jean: Kaikki helmiTietoa, kuvia, vinkkejä ja töistä (2011) keskustelua löytyy harrasSchneebeli-Morrell, tajien omalta Helmetti-fooDeborah: Tee itse upeita rumilta. koruja (2009) Helmetti (harrastajien oma foorumi) foorumi.helmetti.fi Verkkokauppa + myymälä: Design MIM www.designmim.com (verkkokauppa, myymälä Porvoossa) Helmien talo www.helmientalo.fi (verkkokauppa, myymälä Virroilla) HelmiQ www.helmiq.fi/verkkokauppa/index.php (verkkokauppa, myymälä Ylöjärvellä) Korutaivas www.korutaivas.com (verkkokauppa, myymälä Nokialla) helmiä voi noukkia haluamansa määrän. Tunnelma on kuin karkkikaupassa. Alkuvaiheessa harrastukseen menee hieman runsaammin rahaa, kun on ostettava kerralla enemmän tarvikkeita. Työkaluiksi tarvitaan erilaisia pihtejä, ja lisäksi tarvitaan helmiä, vaijereita, lukkoja ja muita tarvikkeita. Kattavan alkupaketin saa hankittua alle 80 eurolla. Säästää voi ottamalla etukäteen selvää, mitä kaikkea tarvitsee, jotta ei tule tehtyä turhia hankintoja. Myöhemmin tarviketäydennyksiä voi tehdä edullisesti pienissä erissä, tai ostaa harvemmin, mutta kerralla enemmän. Vaikka koruja askarrellaan paljon kotona, koruharrastajat myös tapaavat toisiaan. Tapaamisissa jaetaan neuvoja ja kehitellään ideoita. Helmiharrastajilla on oma Helmetti-niminen vilkas foorumi, jossa keskustellaan, jaetaan vinkkejä, ilmoitellaan kursseista ja sovitaan tapaamisia. Sekä Eijan että Päivin mielestä harrastuksen kohokohtia ovat tapaamiset ja yhdessä tekeminen. Päivi, Eija ja Eijan tyttäret ovatkin osallistumassa Sinellin järjestämään korukahvilatapaamiseen maaliskuussa. – Korukahvilaan on mukava mennä juuri siksi, että siellä pääsee tekemään ja ideoimaan yhdessä, Päivi kertoo. Itse suunniteltujen korujen valmistaminen on palkitsevaa. Oman kädenjäljen näkee valmiissa koruissa. Valmiita koruja voi käyttää itse, ja niitä on mukava antaa myös lahjaksi. – Tämä harrastus on vähän kuin terapiaa. Meillä oli silloin koruillassakin niin hauskaa, Eija sanoo. n Omakoru www.omakoru.net (verkkokauppa, myymälä Tampereella) Sinelli www.sinelli.fi (verkko kauppa, myymälät Espoossa, Helsingissä, Lempäälässä ja Vantaalla) Villihelmi www.villihelmi.fi/shop (verkkokauppa, myymälä Vantaalla) Verkkokauppoja: HelmeX www.helmex.net Helmikeskus www.helmikeskus.net Helmikori www.helmikori.fi Helmiliina www.helmiliina.fi Helmitaulu www.helmitaulu.fi Kirjohelmi www.kirjohelmi.net Maarian korupaja www.pp.htv.fi/ustrombe/tarvikkeet.html Ulkomaisia ostospaikkoja: Beads Direct (Iso-Britannia) www.beadsdirect.co.uk Grunilla Helmed (Viro) (myös myymälä Tallinnassa) www.grunillahelmed.ee Helmehaldjas (Viro) www.helmehaldjas.ee Mr Bead (Iso-Britannia) www.mrbead.com Sayila (Hollanti) www.sayila.com Fusion Beads (USA) www.fusionbeads.com 28 AiTO 1/2011 LyHyESTI KOONNUT MAArIT rApp JA SUSANNA WINQVIST akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja mukana akavan puheenjohtajakisassa on pyytänyt toiminnanjohtaja Salla Luomanmäkeä asettumaan ehdokkaakseen Akavan puheenjohtajavaaliin. Uusi puheenjohtaja valitaan toukokuussa ja kausi on nelivuotinen. Salla Luomanmäki (FM) on ollut Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja kesäkuusta 2004 alkaen ja hän on aiemmin toiminut myös liiton puheenjohtajana. Akavan varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. ■ AKAVAN ERITyISALAT EHdOLLA. Salla Luomanmäki. HSoolohuoneessa tiukkaa tietoa koulutuksen ja osaamisen merkityksestä HSO-olohuone kokosi noin kolmekymmentä HSOa Radisson Blu Seasiden Hotellin tunnelmalliseen Katto Sauna & Loungeen tiistaina 15.3.2011. Vieraileva luennoitsija, kehitysjohtaja Kristiina Fromholtz-Mäki Psykologitoimisto Crescosta kertoi kouluttautumisen ja osaamisen merkityksestä työelämässä. Aihe herätti paljon vilkasta keskustelua ja Kristiina sai vastata moniin kysymyksiin mm. HSOiden urakehitysmahdollisuuksista ja hieman varttuneempien henkilöiden pärjäämisestä nykyisillä työmarkkinoilla. Mielenkiintoisen luennon lisäksi Sokotel Oy:n aluemyyntijohtaja Timo Hakala kertoi Radisson Blu ja Sokos Hotellien kuulumisia. HSopalkkatutkimus jälleen huhtikuussa vuosi toteutettava palkkatutkimus on keskeinen työkalu Aito HSO ry:n edunvalvonnassa. Tutkimus antaa arvokasta ja ajantasaista tietoa HSOiden palkkatilanteesta ja -kehityksestä. Huhtikuussa on jälleen aika vastata kyselyyn – seuraa siis sähköpostiasi ja vastaa – näin olet omalta osaltasi huolehtimassa HSOiden työmarkkina-arvosta! Tutkimustulokset julkistetaan elo-syyskuussa 2011. ■ JOKA TOINEN HSopaneeli keräsi kuulijoita VUOdEN ENSIMMäINEN SPARRA AJA. Kristiina Fromholtz-Mäki. Illan aikana nautimme Radisson Blu Seasiden maukkaasta buffet-tarjoilusta ja saimme tilaisuuden tutustua hotellin tiloihin. HSO-olohuone on uudentyyppinen verkostoitumistilaisuus, joka kutsuu HSO-jäseniä neljä kertaa vuodessa mielenkiintoisen alustuksen ja keskustelun merkeissä. Seuraava HSO-olohuone on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi viikolla 23. ■ MAANANTAINA 7.3. HAAGA-HELIAssa järjestetty opiskelijoille suunnattu HSOpaneeli keräsi satakunta 2. lukukauden MUBBA- ja ASSI-opiskelijaa kuulemaan ja keskustelemaan siitä, mitä eväitä Tradenomi, HSO-tutkinto antaa työelämään. Omasta työstään ja HSO-koulutuksen hyödyistä kertoivat elävästi ja mielenkiintoisesti Kaleva Koru Oy:n viestintäpäällikkö Petra Nikkinen ja BORENIUS & Co Oy:n First Impression Manager Annika Taina. Paneelin vetäjänä toimi Aito HSO ry:n hallituksen jäsen Tiina Kulmala. HSO-paneeli järjestetään puolivuosittain, keväisin englanniksi ja syksyisin suomeksi. Panelistit pitävät noin 15 minuutin esityksen ja vastaavat sen jälkeen opiskelijoiden kysymyksiin. Jos olet kiinnostunut toimimaan panelistina ensi syksynä, ota yhteys toimistoon hso@tradenomihsosihteerit.fi ja kysy lisää! ■ KOKO TILAISUUS YHDESTÄ OSOITTEESTA Tutustu sivustoomme ja kampanjatarjouksiimme. Hyödynnä huhtikuun edut ja osallistu kilpailuun. Sokotel_Kokousverkkopalvelun_mainos_210x148.indd 1 11.3.2011 14.55 30 aito 1/2011 Uutisia toimistolta Susanna Winqvist Uusi järjestöassistentti valmiina palvelukseen Teksti Susanna Winqvist Kuva Maarit Rapp puutarhuriksi. Puutarhuriopintojen loppusuoralla minusta tuli pienen pojan äiti ja pari vuotta myöhemmin syntyi tyttäreni. Kun oli aika palata työelämään, olin tullut siihen lopputulokseen, että työ puutarhaalalla ei ollutkaan niin »ruusuista» kuin oman kotipuutarhan hoito, joten tieni vei jälleen toimistotöihin. HSO ry:tä työskentelin kansainvälisessä teknologia-alan yrityksessä Elektrobitissä, jossa toimin ensin myyntija markkinointiassistenttina, sitten johdon assistenttina ja viimeisimmäksi markkinointipäällikön äitiyslomansijaisena. Reilun vuoden ajan olin »muuntokoulutuksessa insinööriksi» ja markkinoin radiokanavaemulaattoreita. Työ oli antoisaa, opin paljon uutta markkinoinnista, mutta pesti oli myös melko rankka. Elektrobitin myyntiorganisaatio toimi kolmella mantereella, joten perheellisenä koin hankalaksi sen, että iltaisin Amerikka vasta heräili, kun kotona lapset kaipasivat seuraa. Teknologia-alan, ja varsinkin pörssiyhtiön, kvartaalimaailmassa työskenteleminen sai minut katselemaan uusia mahdollisuuksia. Kun huomasin, että Aito HSO ry hakee järjestöassistenttia, päätin tarttua tilaisuuteen. Ennen Aito HSOille! Olen Susanna Winqvist, Aito HSO ry:n uusi osa-aikainen järjestöassistentti. Juttua kirjoittaessani olen työskennellyt täällä Eerikinkadun toimistolla pari kuukautta ja viihtynyt mainiosti. Kiitos Sini Järviselle, toimiston viimeisimmälle harjoittelijalle, hyvästä perehdytyksestä ja Maaritille, Marinalle, jäsenille ja aktiiveille lämpimästä vastaanotosta! Jäsenpalvelun ja toimistotyörutiinien lisäksi olen päässyt mukaan toteuttamaan brändiuudistusta ja järjestämään monia mielenkiintoisia tilaisuuksia kuten valmistujaisjuhlaa, aktiivien toiminnan aloitusta ja yhteistyökumppaneiden tarjoamia tilaisuuksia. Olemme myös Maaritin kanssa käyneet messuilla ja koululla rekrytoimassa uusia jäseniä. Jokainen päivä on erilainen ja mielenkiintoinen, ammattijärjestömaailma on minulle uusi elementti, joten paljon opittavaa riittää. Hei kaikille Historiastani sen vuosimallia –99. Susanna Winqvist »Teknologiaalan kvartaali maailmassa työskenteleminen sai minut katselemaan uusia mahdollisuuksia.» verran, että olen tra- denomi, HSO vuosimallia 1999 ja valmistunut silloisesta Heliasta, pääaineena markkinointi. Työelämässä olen toiminut HSOna kymmenkunta vuotta ja monenmoisissa rooleissa. Ensimmäinen työpestini oli Outokummun tietohallintoyksikössä apulaistietohallintojohtajan henkilökohtaisena sihteerinä. Tein työharjoitteluni ja lopputyöni Outokummulla, ja opintoja viimeistellessäni olin osa-aikatöissä siellä, joten siirtyminen opiskelijasta työelämään kävi kivuttomasti. Outokummulla työskennellessäni koulutin muita sihteereitä erilaisten (silloin vielä melko uusien) teknisten vempaimien, kuten videoneuvottelulaitteiden ja digikameroiden käytössä ja opastin sovellusten käytössä. Parin Outokummulla vietetyn vuoden jälkeen into oppia uutta houkutti ja halusin päästä kokeilemaan kouluttajan taitoja oikeasti ja tieni veikin IT-alalle ensin ohjelmistoyritys TJ Groupiin ja sitten Quartaliin. IT-alalla työskennellessä puutarhanhoidosta oli muovautunut minulle rakas harrastus, jonka parissa rentouduin ja päätinkin jättää IT-alan ja opiskella itseni ja lasteni kanssa Kirkkonummella, sen verran maalla, että postilaatikolle pääsee suhauttamaan potkukelkalla. Vapaa-ajallani viihdyn luonnossa ja mieliharrastuksia ovat puutarhan hoito, mökkeily, sienestys, melominen sekä murtomaahiihto, josta molemmat lapsetkin onneksi pitävät kovasti. Mutkamäessäkin tulee käytyä taas useammin, kun koko perhe, kuopus mukaan lukien, pysyy suksien päällä. Lukeminen on lähellä sydäntäni ja kassissa kulkeekin aina kirja tai vähintään lehti mukana. Viimeisin lukemani kirja on Ian McEwanin esikoisteos Sementtipuutarha ja tällä hetkellä työmatkalukemisena kulkee Simo Hämäläisen kertomuskokoelma Toden Näköisyyksiä. Toivotan teille kaikille oikein hyvää kevättä, tapaamisiin jäsentilaisuuksissa! n Asun mieheni AiTO 1/2011 31 KIRJOJA Työ- JA yöPöydäLTäNI TEKSTI KATJA TUJULA Patricia Cornwell: Valokeilassa ISbN 978-951-1-24529-2 Talentum ja Tietotekniikan Liitto Ry: Tietojärjestelmän hankinta – Ohjelmistotoimittajan ja ratkaisun valinta ISbN 952-14-0899-5 160 s, Talentum 2005. työpöydältä kuuluu mm. erilaisten projektien läpivieminen ja palvelutoimittajien kilpailuttaminen. Usein projektit liittyvät uuden järjestelmän tai ohjelmiston hankintaan. Osa projekteista on pieniä ja selkeitä, osa monimutkaisia ja haastavia. Varsinkin isommissa projekteissa on paljon yksityiskohtia, jotka pitää huomioida ja sitä varten olen etsinyt kattavaa mutta riittävän yksinkertaista opusta. Niitä ei olekaan markkinoilta kovin helppo löytää mutta vihdoin tärppäsi: Talentum ja Tietotekniikan Liitto ry on julkaissut vuonna 2005 erinomaisen perusoppaan »Tietojärjestelmän hankinta – Ohjelmistotoimittajan ja ratkaisun valinta». Opas perustuu Tietotekniikan liitto ry:n (TTL) kehittämään tietojärjestelmän hankinnan ohjauksen 4V-malliin: valmistelu, valinta, valvonta ja viimeistely. Oppaan päätavoite on auttaa viemään läpi hallittu tietojärjestelmän hankintaprojekti. Tietojärjestelmän hankinta on mallissa jäsennetty kahdeksi tasoksi: hankinnan ohjaus ja projektin ohjaus. Oppaan fokus on hankinnan ohjauksen tasolla, josta on käsitelty perusteellisemmin valmistelu(erityisesti järjestelmä- ja toimitusvaatimuksien määrittely) ja valintavaiheet. Tämän lisäksi kirjasta puolet muodostuu erittäin hyödyllisistä ja käytännöllisistä liitteistä. Liitteisiin on koottu runsaasti esimerkkejä, joita voi hyödyntää tai soveltaa omassa projektissa: systeemityömalleja, ohjelmiston laatutekijät, hankinnan vaiheet, tulokset/ tuotokset ja vastuut, järjestelmävaatimusten TyöHöNI KEHITySPääLLIKKöNä määrittelyprosessi ja kuvaaminen, tarjouspyynnön runko, tarjouksen runko, tarjousvertailun runko, vertailukriteerien ja painokertoimien pisteytys, hankintapäätösesityksen runko, tilanne/projektipalaverirunko, päätöskatselmusrunko jne. Kirja on rakennettu loogisessa järjestyksessä ja sitä on helppo muokata omiin projekteihin sopivaksi. Halutessaan voi hyödyntää valmiita annettuja malleja. Kirja sopii hyvin harvemmin tietojärjestelmien hankkimisen kanssa tekemisissä oleville mutta myös kokeneille konkareille oman osaamisen tueksi. Yöpöydältä ja rikoskirjallisuutta. Ne antavat mukavan vastapainon työpainotteiseen arkeen. Ja aikaa lukemiseen löytyy aina kun sitä järjestää. Yksi kirjamaailman henkilösuosikeistani on Patricia Cornwellin luoma Kay Scarpetta. Cornwell aloitti Scarpetta-sarjan jo vuonna 1990 ja edelleen supersuosittu sarja jatkuu meidän Scarpetta-fanien iloksi. Kirjoja on suomennettu jo 17 kappaletta. Scarpetta-sarjan päähenkilö on tehokas ja huippuosaava kuolinsyyntutkija, poliisiylilääkäri Kay Scarpetta. Kirjasarjan suosio perustuu suurimmaksi osaksi Scarpettan moniulotteiseen hahmoon. Cornwell selostaa joidenkin lukijoiden mielestä jopa liian piinallisen tarkasti esim. ruumiinavauksia ja tekee muutenkin tarkkaa ja huolellista taustatyötä kirjojensa eteen. Cornwellia kiinnostavat erityisesti huipputeknologia ja ihmismielen synkimmät puolet. Sivuhenkilöinä kirjoissa esiintyvät rahvaanomainen ja ennakkoluuloinen RAKASTAN dEKKAREITA »Cornwellia kiinnostavat erityisesti huipputeknologia ja ihmismielen synkimmät puolet.» mutta sisimmässään pehmo ylikomisario Pete Marino ja Scarpettan huippuälykäs sisarentytär Lucy, joka elää vaarallisesti ja ajoittain lain rajamailla. Scarpetta on nykyisin avioliitossa entisen FBI-agentin Benton Wesleyn kanssa. Suhde on aika ajoin ollut erittäin dramaattinen. Monimutkaiset ihmissuhdekuvaukset ja päähenkilöiden »kasvaminen» sarjan edetessä ovat varmasti yksi syy Scarpetta-sarjan huikeaan suosioon. Scarpetta -kirjat on valitettavasti suomennettu väärässä järjestyksessä, tämän vuoksi kirjat kannattaa ehdottomasti lukea alkuteoksen ilmestymisjärjestyksessä. Sain tuoreimman Scarpetta-kirjan »Valokeilassa» käsiini kaksi viikkoa ennen New Yorkin matkaani, ja päätin pantata kirjaa lentolukemiseksi. Tämä osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, sillä yleensä Virginian Richmondissa työskentelevä Scarpetta olikin tällä kertaa New Yorkissa! Oli hienoa kulkea New Yorkin kaduilla samaan aikaan Kay Scarpettan kanssa. Löysin jopa samannimisen kahvilan, jossa Kay istui odottamassa puolisoaan – kertakaikkisen hieno kokemus. ■ www.sihteeriassistenttipaivat.fi Sihteerien ja assistenttien odotetussa ammattitapahtumassa tapaat tuttuja ja tutustut uusiin ihmisiin. S&A Päivillä verkostoidut kollegoiden, palveluntarjoajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. näet ja kuulet S&A Päivien lisäksi Messukeskuksessa parhaat palat alan tärkeimmistä uutuuksista monipuolisessa näyttelyssä, seminaareissa ja tietoiskuissa. saat yhtä aikaa kolmen tapahtuman tarjonnan, ideat ja kontaktit! Presentcard.fi Suomen lahjakorttiportaali Merkitse kalenteriisi: 7.–8.9.2011 Helsingin Messukeskus
