docKaksi tositarinaa työuupumuksesta s. 4 Aito-ilta sai suut
download 
Report Transcription
Kaksi tositarinaa työuupumuksesta s. 4 Aito-ilta sai suut
Kaksi tositarinaa työuupumuksesta Aito-ilta sai suut hymyyn Toisenlainen lahja tuo hyvän joulumielen s. 4 s. 14 s. 22 aito Aito HsO ry:n jäsenlehti No. 4/2011 39. vuosikerta 2aito 4/2011 sisällyskuvat: maria mahar, sonja joutvuo ja Laura Riihelä 03 04 Puheenjohtajalta. Voimmeko hyvin ja riittääkö se? Teema. Työhyvinvointi ja jaksaminen Tositarinat: Näin selvisin työuupumuksesta Case Konecranes: Konkreettiset työkalut työhyvinvointiin Terveiset Eerikinkadulta. Elätkö sitten kun -ajassa? HSOsta on moneksi. Tuusulan kunnan johdon assistentti Taina Värri Yhteistyössä. Lahti Travel paketoi kokoukset elämyksiksi HSO-opiskelijat. Aito-ilta sai suut hymyyn! Näkökulma. Voi hyvin – myös töissä Ajassa. Superruuista rohtoja itsehoitoon Edunvalvonta. Sopu-ryhmä sopimuksettoman työntekijän asialla Joulumieli. Toisenlainen lahja tuo hyvän joulumielen Johdon assistentti strategiatyön tukena: Case Toyota Tsusho HSO harrastaa. Futisäidin matkassa Lyhyesti. 09 10 13 14 16 18 20 22 25 26 29Kolumni: Aikatauluista viis! 30Kirjoja työ- ja yöpöydältäni 31 aito Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 39. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi Numero 4/2011 Kannen kuva Sonja Joutvuo Toimitussihteeri Maarit Rapp hso@aitohso.fi (toimituksellinen aineisto) Toimituskunta Pia Adibe Sini Ala-Kanto Meri Heiskanen Maria Mahar Petra Nikkinen Anni Piipponen Maarit Rapp Krista Tirkkonen Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo Susanna Winqvist Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ulkoasu ja taitto Porkka & Kuutsa Oy SIVU 4. Tositarinat: Näin selvisin työuupumuksesta SIVU 14. Aito-ilta sai suut hymyyn SIVU 22. Toisenlainen lahja tuo hyvän joulumielen Ilmoitusaineistot hso@aitohso.fi Painosmäärä 3 200 kpl Painopaikka Libris Oy ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen Jäsenmaksu vuonna 2011 1,15 %. Kannatusjäsenmaksu 55 euroa. Aito HSO ry Eerikinkatu 20 C 37 Yhdistyksen pankkitili 00100 Helsinki Nordea 155530-100728 Puhelin (09) 586 5020 Telefax (09) 586 5021 IBAN: FI0615553000100728 hso@aitohso.fi BIC: NDEAFIHH www.aitohso.fi HSO-missio: HSOn tavoitteena on valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa verkostoitumista. Järjestö vahvistaa HSO-identiteettiä ja edistää HSOiden tunnettuutta. HSO-visio 2013: HSO on yli 3000 tyytyväisen jäsenen tunnettu järjestö. HSO on brändi, joka tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista. HSO-identiteettiä kuvaavat ominaisuudet: ainutlaatuinen / aktiivinen / avoin / kehittyvä / osaava / rohkea / yhteisöllinen aito 4/2011 3 PUHEENJOHTAJALTAkuva: petri juntunen Voimmeko hyvin ja riittääkö se? sekä tulevat mitä todennäköisimmin jakakuluneiden kuukausien aikana kovasti maan ensi keväänä hyviä osinkoja osaktapetilla. Valtiovallan ja muiden keskeisten keenomistajille. toimijoiden taholta on asetettu tai ollaan asettamassa lukuisia ryhmiä selvittämään Ymmärrän, että on tärkeää tuottaa osakkeinoja, joilla suomalaiset jaksaisivat työ- keenomistajille hyvää eli korkeita osinelämässä pidempään. Viisaita päitä asete- koja. Mutta eikö yhtä tärkeää ole huolehtia taan yhteen ja pohditaan asioita. yhdestä tärkeimmästä työnantajan resursRiittääkö tämä? Olemmeko Suomen sista eli henkilökunnasta. Tässä olisi haashyvinvointivaltiossa sillä asian ytimessä? tetta jokaiselle työnantajalle. Minusta on varsin lyhytnäköistä kirisMinusta emme ole. Tamperelainen »työn ilon» sanansaat- tää ruuvia sen sijaan, että luotaisiin työpaitaja Marja-Liisa Manka on vankasti sitä koille hyvän työelämän edellytyksiä. Sillä mieltä, että hymyssä suin hommat luistavat uskon saatavan parempia tuloksia myös paremmin. Olen samaa mieltä. Jos työpai- omistajaportaalle, koilla vallitsee hyvä fiilis, on töihin paljon Hankalan maailmantilanteen vallimukavampi tulla. tessa ei voi kuin toivoa työryhmille onnea Mistä hyvä fiilis sitten syntyy? Siitäkö, työssään sekä päättäjiltä viisaita päätöksiä että yritykset varmuuden vuoksi sanee- hyvän suomalaisen työelämän kehittämiraavat porukkaa ulos, jos vaikka bisness seksi. Mielenkiintoisia aikoja on edessätulevaisuudessa sujuu huonommin. Ei päin. ■ varmasti! Työelämän laadulliset asiat ovat olleet on julkaissut marraskuussa 2011 suomalaisten työikäisten keskuudessa teettämänsä tutkimuksen tulokset työntekijöiden jaksamisesta ja jatkamisesta työssä pidempään. Tulokset kertovat karua kieltään. Suomalaiset olisivat jatkamassa työntekoa, mutta työelämän korkealle viritetyt vaatimukset ja kiivastahtisuus ovat suuria ongelmia. Ongelmana ovat myös henkiset tekijät kuten työperäinen masennus, uupuminen sekä epävarmuus työstä ja toimeentulosta. Huh huh! Viisaat ovat lausuneet, että suomalaiset yritykset ovat huippukunnossa, velattomia ja vahvan oman pääoman omaavia Työeläkevakuuttajat TELA Marina Paulaharju puheenjohtaja gsm 050 560 4230 marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi »Jos työpaikoilla vallitsee hyvä fiilis, on töihin paljon mukavampi tulla.» 4aito 4/2011 Teema: TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN Tositarinat: Näin selvisin työuupumuksesta Parhaimmillaan työ tuo elämäämme sisältöä ja merkitystä. Se rytmittää arjen ja luo onnistumisten kautta mielihyvää ja edistää hyvinvointiamme. Entäpä, jos pitkittynyt stressi ja työpaineet saavat vallan, työnteko tuntuu armottomalta räpistelyltä vailla merkitystä ja jopa sängystä nouseminen tuntuu arkiaamuisin ylivoimaiselta? Arvioiden mukaan noin kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa työuupumusta. Työuupumuksen oireita ovat muun muassa voimakas väsymys, joka ei hellitä tavallisella viikkolevolla tai edes lomaaikoina, kyynistynyt asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Työuupumus syntyy pitkittyneen työstressin seurauksena. Liian kovan työkuorman lisäksi uupumusta aiheuttavat työn liiallinen vaativuus, ristiriitaiset odotukset tai huonot työolosuhteet. Myös huono johtamiskulttuuri voi johtaa burnoutiin. Joskus työuupumuksen syyt saattavat löytyä yksityiselämän puolelta. Ihminen on kokonaisuus ja yksityiselämän tilanteet heijastuvat väistämättä työhönkin. Sinällään työuupumus ei ole sairaus, mutta hoitamattomana siihen liittyy riski sairastua esimerkiksi masennukseen, unihäiriöihin ja stressiperäisiin sairauksiin. Monilla työpaikoilla työuupumusta ehkäistään ja työntekijöiden hyvinvointia edistetään suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Parasta olisi, että kärjistyneisiin tilanteisiin puututtaisiin mahdollisimman varhain ja avoimesti – silloin myös tulokset ovat parhaat. Kannattaa myös muistaa, että vastuu työhyvinvoinnista ei ole yksin työnantajalla. Viime kädessä vastaamme jokainen »Monelle meistä on kipeää luopua onnellisuuden tavoittelusta ja vaatimisesta ja hyväksyä se, että elämä ei ole meille velkaa yhtään mitään.» aito 4/2011 5 – Hilkka Olkinuora Kirjoittanut ja koonnut: Maarit Rapp kuvat: Maria Mahar »Sekoitin henkilöiden nimiä, vaikka olen niissä yleensä hyvin tarkka.» yksilöinä siitä, että voimavaramme riittävät työntekoon ja vielä paljon muuhunkin. Kaksi työuupumuksen kokenutta HSOa kertoi Aidon toimitukselle selvitymistarinansa. Lue ja ota opiksi. normaalia suurempi työmäärä olivat jatkuneet koko vuoden, mutta olin kuitenkin huolehtinut liikunnasta ja nukkunut hyvin. Työmäärä väheni maaliskuussa 2011. Lopullinen diagnoosi ei ollut tavanomainen burnout. Pitkään jatkunut stressitila kuitenkin aiheutti sen, että keho toimi edelleen »kierroksilla», vaikka työtahti olikin huomattavasti rauhoittunut. Mieli ja Olen nelikymppinen, vastuullisessa esi- ruumis eivät olleet ns. synkassa. miestyössä toimiva HSO. En tiennyt olevani lopen uupunut, kun menin työnan- Minulle ehdotettiin vähintään kahden tajan määräämään ikäkausitarkastukseen viikon huilaustaukoa. En kokenut tarvitsehuhtikuussa 2011. Työterveyslääkäri vani pidempää taukoa, sillä eihän minulla havahtui, kun kerroin viime aikoina vai- enää ollut järkyttävää työtaakkaa. Pelkäsin vanneista muistikatkoksista. Saatoin avata esimieheni reaktiota. Olihan uupuminen kalenterin ja huomata jo tehneeni mer- sanana jo tosi kamala, puhumattakaan kinnän, jonka aioin juuri tehdä. Lisäksi burnoutista. Yllättäen esimieheni pahoithuomasin työkavereista, että he ovat kuul- teli tilannetta ja myönsi, että on huomanleet kertomani tarinan jo aiemmin. Saa- nut väsymykseni ja tiedostanut kasvaneen toin myös unohtaa kesken kaiken mihin työmäärän. Hän ei kuitenkaan puuttunut olin menossa. Sekoitin henkilöiden nimiä, tilanteeseen, koska »kukaan muu ei niitä töitä pysty tekemään». Jäin hyvällä omalvaikka olen niissä yleensä hyvin tarkka. Työterveyslääkäri kartoitti tarkemmin latunnolla kahdeksi viikoksi pois töistä ja työhön liittyviä asioita. Kerroin millainen tulin takaisin paremmin voivana. Poissavuosi minulla on takana: tiukka tahti ja olon aikana en lukenut sähköposteja enkä Tapaus Kaija: »Minäkö puhki?» 6aito 4/2011 Teema: TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN ottanut vastaan työpuheluja. Kävin paljon ulkona ja tein niitä asioita, joita en ollut ehtinyt tekemään pitkien työpäivien takia. Nämä asiat olivat vaivanneet minua, ja aiheuttivat omalta osaltaan stressiä. Totesimme lääkärin kanssa, että tilanne saattaa toistua ja sitä pitäisi pyrkiä estämään mm. tutkimalla johtuiko uupumus vain työmäärästä. Onko taustalla jotain mikä pitäisi ottaa työtavoissa huomioon? Työterveyslääkäri ehdotti käyntiä työpsykologiaan erikoistuneen terveydenhoitajan Pirjon juttusilla. Kävin Pirjon luona ensimmäisen kerran toukokuussa. Jännitin ensitapaamista, sillä en tiennyt yhtään mistä on kyse. Kyseessä ei ollut »kallonkutistus», pikemminkin sparraus. Pirjo osasi kysyä oikeita kysymyksiä ja haastoi minut miettimään asioita uudella tavalla. Sain tapaamisen jälkeen myös työhöni ja luonteeseeni liittyviä kotitehtäviä. Tapasimme yhteensä kolme kertaa. Viimeinen tapaaminen päättyi halaukseen. Koin tapaamiset erittäin tarpeellisena ja hyödyllisenä. Kaiken kokemani seurauksena olen tehnyt päätöksen jättää nykyisen työni ja olen aloittanut aktiivisen työnhaun. n Tapaus Anna: »Elämä hallintaan» Minun oli vaikea tunnustaa itselleni, että unirytmin sekoaminen ja sokerin ahmiminen olivat oireita, varsinaiset ongelValmistuin muutama vuosi sitten HSOksi mat piilivät syvemmällä. ja työskentelen johdon assistenttina. Minua olivat jo jonkin aikaa vaivanneet öiset heräi- Pelkäsin hieman myös esimieheni reaklyt sekä ajoittainen epäterveellisen ruuan tiota, mutta turhaan. Esimieheni sai minut ahmiminen. Viime kevättä kohti tilanne tuntemaan, että tilanteeseeni suhtaudupaheni. Työpaikalla oli hoidettavana monta taan vakavasti ja että minusta välitetään. vastuullista ja kiireellistä projektia saman- Hän pahoitteli, ettei ollut reagoinut aikaiaikaisesti. Unirytmini sekosi entisestään, sempiin signaaleihin. Olinhan jo kuulopulta heräilin 20 minuutin välein. Unohte- kautta aiemmin kertonut kehityskeskuslin työtehtäviä ja työkavereiden nimiä, töiden telussa, että töitä on liikaa enkä enää nuku jälkeen ahmin makeaa kiihtyvällä vauhdilla. kunnolla. Kesän korvilla varasin lopulta ajan työpaikkalääkärillemme unihäiriöiden ja soke- Toipuminen alkoi pikkuhiljaa. Olin sairisyöpöttelyn takia. Tuntui kuin seinä olisi raslomalla kaikkiaan seitsemän viikkoa. pamahtanut naamaani, kun lääkäri kysyi, Heti alkuvaiheessa aloitin mielialalääkiettä enkö itse huomaa, miten huonossa tyksen, joka tasasi aivojen serotoniinin jamassa olen. Diagnoosini oli vakava työ- aineenvaihduntaa. Koko sairaslomani ajan uupumus ja vaikea masennus; minut pas- minulta oli katkaistu yhteydet kaikkiin sitettiin saman tien sairaslomalle. työpaikan järjestelmiin, etten edes vahinAluksi tunsin itseni maanpetturiksi – gossa tulisi tehneeksi töitä. Ensimmäiset miten muka voisin jäädä sairaslomalle ja neljä viikkoa nukuin 12–16 tuntia joka yö. työntää työprojektit esimiesten ja kollego- Nautin heinäkuun lämmöstä ja auringosta jen niskoille? sekä luin paljon kirjoja. Pian unirytmini aito 4/2011 7 »Nautin heinäkuun lämmöstä ja auringosta sekä luin paljon kirjoja.» normalisoitui, viimeisinä viikkoina kaipasin jopa takaisin töihin. Nyt olen ollut töissä 2,5 kuukautta. »Terveen papereita» en ole saanut vielä, mutta pahimmat työuupumusoireet ovat väistyneet. Työnantajani seuraa tilannettani ja olen itsekin oppinut tunnistamaan liiallisen stressin ensioireet. Paineiden tasaamiseksi pidän joskus saldovapaita kun tuntuu, että kaipaan aamuherätystä ilman herätyskelloa. Yritän myös pitää sokerin syömistä kohtuudessa. En ole sairastumiseni jälkeen enää ottanut työsähköpostejani puhelimeeni, mistä olen todella tyytyväinen. Kukaan ei koskaan pyytänyt minua olemaan tavoitettavissa 24/7 – sitä vaati ainoastaan oma velvollisuudentunteeni. Olen myös pohtinut, että minun lisäkseni monen muunkin HSOn »ammattisairaus» on liiallinen itsekritiikki ja se, ettei itselle anneta anteeksi heikkouksia tai epäonnistumisia. Itse olen vihdoin huomannut, että kaikessa ei tarvitse olla guru eikä mielettömiin taikatemppuihin ole työelämässä tarvetta, varsinkaan oman terveyden ja jaksamisen uhalla. n 8aito 4/2011 Teema: TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINENTeksti: Krista Tirkkonen kuvat: Jenni Taljan kotialbumi, eWork Case Konecranes: Toimivat työkalut työhyvinvointiin Monissa organisaatioissa on huomattu, että työntekijöiden hyvinvointi – sekä henkinen että fyysinen – on oleellinen kilpailutekijä yritykselle ja myös kansantaloudellisesti tärkeää: jos viihdyt töissä, et vaihda paikkaa herkästi tai pyri aikaisin eläkkeelle. Nostolaitevalmistaja Konecranes kehittää jatkuvasti työhyvinvointiin liittyviä toimintojaan. Muutama vuosi sitten yhtiössä aloitettiin merkittävä Nostetta työhön -projekti, jonka tarkoituksena oli Suomessa toimivan henkilöstön hyvinvoinnin kartoitus ja toimenpiteiden suunnittelu tulosten perustella. Laajojen kartoitusten jälkeen todettiin, että osa porukasta todella tarvitsee tukea. Heille järjestettiin pienryhmissä mahdollisuus ohjattuihin kuntosalikäynteihin. He saivat myös tietoa terveellisestä ravitsemuksesta. Kolmen kuukauden jälkeen mitattiin tuloksia, ja parannukset olivat huikeita eritoten sydän- ja verenkiertoelimistön osalta. Keskikuntoisille tarjottiin käyttöön kiihtyvyysanturi, jolla kerättiin liikuntapisteitä sekä terveyssivusto, jonka avulla tarjottiin apua kuntoilun ja ravitsemuksen suunnitteluun. Hyvinkään upouusiin tiloihin on rakennettu kunnon kuntosali saunoineen. Lisäksi henkilöstölle järjestetään säännöllisesti luentoja, aiheina on ollut muun muassa ravinto ja aivojen toiminta. Projektin myötä Konecranes on luonut varhaisen tuen mallin, johon kuuluu työkykyjohtamisen järjestelmä. Työkykykoordinaattori syöttää sairauspoissaolot tietojärjestelmään, ja järjestelmä automaattisesti lähettää esimiehelle sähköpostia, mikäli tietyt sairaspoissaolojen rajat ylittyvät. Esimies keskustelee alaisensa kanssa »Kaikkea ohjaa työntekijän oma tahto.» Näinkin voi tehdä! pätk ät yötä omasta tahdosta TUKIJA. Jenni Talja avustaa tyhy-asioissa. poissaoloista tarkoituksenaan saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kiinni muhivista ongelmista, kuten stressistä tai huonosta ergonomiasta. Keskusteluja varten on luotu ohjeistuksia ja esimiehiä koulutettu, mutta esimies voi aina halutessaan ottaa tuekseen myös työkykykoordinaattorin. Työkykykontrolleri Jenni Talja toteaa: – Terveysanalyysien toinen kierros koko henkilöstölle on parhaillaan menossa, mutta jo nyt vaikutus yksittäisten ihmisten osalta heidän hyvinvointinsa parantumisessa on ollut merkittävä. Tämä taas vaikuttaa pitkällä aikavälillä työviihtyvyyteen. Tulokset näkyvät myös sairaspoissaoloissa. Poissaolot eivät ole olleet suuri ongelma aiemminkaan, mutta nyt vähentymistä on tapahtunut nimenomaan pitkittyneiden poissaolojen kohdalla. – Kaikkea kuitenkin ohjaa työntekijän oma halu, Jenni Talja korostaa. Mihinkään ei pakoteta: ei keskusteluihin, ei työnkiertoon, ei joustoihin työajassa tai osa-aikaiseen sairaslomaan. Työntekijä voi myös aina kääntyä ongelmassa kuin ongelmassa työkykykontrollerin puoleen. n Pätkätyö ei ole pelkästään nuoriin Magnus Silén. tai tiettyihin ammattiryhmiin kohdistuvaa pakkoa, vaan jotkut valitsevat pätkätyön omasta vapaasta tahdostaan. IT-alan asiantuntijoita ja konsultteja välittävän eWorkin toimitusjohtaja Magnus Silén toteaa: – Valtaosa verkostoomme kuuluvista henkilöistä on nelikymppisiä, perheellisiä ihmisiä, jotka ovat valinneet tällaisen elämäntavan. He saattavat tulla sanomaan, että olen valmis tekemään töitä lokakuusta toukokuuhun, mutta muun ajan purjehdin. Heillä on sen verran kokemusta projektinjohto- tai asiantuntijatehtävistä, että heille on kertynyt myös tarvittavaa taloudellista puskuria. Työhyvinvointiin olennaisena osana kuuluu myös työssä viihtyminen. Tutkimusten mukaan ihminen viihtyy uudessa työtehtävässä muutaman vuoden, minkä jälkeen hän kaipaa vaihtelua. Ratkaisuna tähän voi olla työtehtävien muuttaminen merkittävästi tai toinen työpaikka. Vaihtoehto voi myös olla eWorkin tyyppinen verkosto. Kun ihmisellä on vapaus valita työtehtävänsä, hän pystyy keskittymään haluamiinsa asioihin ja kehittää syvällistä osaamista. Asiantuntemuksen kasvaessa pystyy vastaamaan yhä suurempiin haasteisiin, mikä lisää onnistumisen tunnetta ja tyytyväisyyttä. Kun työ on innostavaa, siihen pystyy syventymään täysin, jopa niin että ajantaju häviää. Tavoitteena on elää täydellisesti hetkessä. Magnus Silén suositteleekin kirjaa, joka hänellä on aina yöpöydällään: Flow – the Psychology of Optimal Experience. Meistä onnekkaimmat tietävät, mistä hän puhuu. n aito 4/2011 9 Terveiset Eerikinkadulta kuva: petri juntunen Elätkö sitten kun -ajassa? takanaan kaksi vauhdikasta vuotta. Viime vuonna vietimme juhlavuotta railakkaiden 40-vuotisjuhlien ja muiden tapahtumien merkeissä, kuluva vuosi taas on ollut varsinainen uudistumisen vuosi. Vanha nimi ja visuaalinen ilme ovat saaneet väistyä uuden tieltä, muutoksen ovat kokeneet niin jäsenlehti kuin nettisivutkin. Uudistuksessa ei kuitenkaan ole kyseessä pelkkä kosmeettinen face-lift, vaan se on ulottunut pintaa syvemmälle, niin kuin pitää ollakin. Olemme vastanneet jäsenten odotuksiin muun muassa monipuolistamalla jäsentilaisuustarjontaamme. Verkostoitumista, kollegojen tapaamista ja ajankohtaisia puheenvuoroja – sitä HSO-tilaisuudet parhaimmillaan tarjoavat. HSO-olohuoneet ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa ohjelmassa ja syksyn kulttuuririennot ovat olleet viimeistä sijaa myöten täynnä. Unohtaa ei sovi myöskään AE:n monipuolisia jäsentilaisuuksia. Pelkästään Uudellamaalla on tänä vuonna ollut tarjolla yli 30 AE-tilaisuutta. Työelämäkoulutusten lisäksi on voinut osallistua some-päivään, kirjailijatapaamiseen, leffailtoihin tai teatteriesityksiin. Aikamoinen valikoima! Kaikki tilaisuudet järjestetään teitä jäseniä varten, joten osallistukaa ja käyttäkää palveluja ahkerasti. Kertokaa myös, jos jotakin puuttuu – kyseenalaistakaa ja kyselkää perään. Ja kyllä kiittääkin saa, jos jokin tilaisuus onnistuu erityisen hyvin. HSO-JÄRJESTÖLLÄ on nostaa esiin tärkeitä aiheita, jotka koskettavat varmasti ihan jokaista. Kyse on jaksamisesta ja HALUSIMME JÄSENLEHDESSÄ työhyvinvoinnista. Signaalia on tullut sekä työssäkäyviltä HSOilta että opiskeiljoilta HAAGA-HELIAssa, että meillä HSOilla on taipumusta pistää itsemme liian koville ja vaatia itseltämme liikaa. Silloin jaksaminen on uhattuna ja hyvinvointi järkkyy. Sain haastatella kahta HSOa, jotka ovat käyneet läpi työuupumuksen pohjamutia myöten. Tarinoilla on onnellinen loppu ja nämä HSOt ovat jo toipuneet burnoutista. Onneksi molemmilla oli tukenaan ymmärtävä ja reagoiva työyhteisö, joka on tukenut heitä tervehtymisprosessissa. näyttävät oppineen jotakin itsestään. Toinen haastatelluista sanoi minulle huomanneensa, että monen HSOn ammattitautina on täydellisyydentavoittelu ja liiallinen itse kritiikki. Emme tyydy hyvään, vaan tavoittelemme sitä täyttä kymppiä lähes jokaisessa työsuorituksessa. Haluamme olla niitä guruja, jotka osaavat ja tietävät kaiken. Käsi ylös kaikki HSOt, jotka tunnistavat itsensä edellä mainitusta! Aika monta kättä taisi nousta. Mitäpä, jos oman jaksamisen ja hyvinvointimme puolesta antaisimme uudenvuodenlupauksen, että ensi vuonna meille kaikille riittää »hyvä» suoritus sekä työpaikalla että muilla elämänalueilla. Luvatkaamme, että nautimme elämästä enemmän jo tänään, emmekä siirrä sitä huomiselle tai epämääräiseen sitten kun -aikaan. n Molemmat HAASTATELTAVAT Maarit Rapp järjestöpäällikkö gsm 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi »Emme tyydy hyvään, vaan tavoittelemme sitä täyttä kymppiä lähes jokaisessa työsuorituksessa.» 10 aito 4/2011 HSOSTA on moneksi KOORDINOIJA. Osaava HSO Taina Värri työskentelee Tuusulan kunnassa. »Noin viisi prosenttia HSO-jäsenistä työskentelee kuntasektorilla.» aito 4/2011 11 – Aito HSO ry:n jäsenrekisteri Teksti ja Kuvat: Marjo Valjakka Tuusulan kunnan johdon assistentti Taina Värri on lähellä ihmisten arkea näyttää parhaat puolensa aurinkoisena lokakuun päivänä. 1980-luvun alussa valmistunut kunnantalo 38 000 asukkaan Tuusulan kunnan keskustaajamassa Hyrylässä näyttää säteilevän auringon valossa. Kunnantalon aulassa tapaan iloisesti hymyilevän Tuusulan kunnan johdon assistentin Taina Värrin, joka on luvannut esitellä minulle kunnantaloa. Pääsen myös ehkä tapaamaan kunnanjohtajaa. Aluksi kuitenkin keskustelemme Tainan mielenkiintoisista vaiheista KaakkoisSuomen kasvatista Keski-Uudellemaalle. Miehikkälästä kotoisin oleva Taina valmistui Helsingin sihteeriopiston liikelinjalta vuonna 1984. Parin vuoden päästä hän muutti Helsingistä puolison työn vuoksi Lappeenrantaan. Hän työskenteli 13 vuotta johdon sihteerinä Chymoksella, joka oli makeisia, juomia ja marjasäilykkeitä valmistava elintarvikealan yritys. – Vanha perinteikäs tehdas keskellä maakuntakaupunkia ja Saimaan rannalla oli minulle rakas, Taina muistelee. Chymokselta Taina siirtyi Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle rehtorin sihteerin virkaan. Hän työskenteli 8 vuotta kampuksella, josta valmistui diplomi-insinöörejä ja kauppatieteiden maistereita. Työ fiksujen ja aktiivisten nuorten sekä värikkään professorikunnan parissa toi mukavaa vaihtelua hallinnolliseen tehtäväkenttään ja monet entisistä työkavereista kuuluvat edelleen Tainan ystäväpiiriin. Keväällä 2007 Taina vaihtoi jälleen miehen työn vuoksi paikkakuntaa ja muutti Järvenpäähän. Naapurikunnassa Tuusulassa oli auki johdon assistentin paikka, Syksyinen Tuusula jonka hän onnekseen sai. Hyötyä työnhaun kannalta oli varmasti siitä, että hän oli pari vuotta aikaisemmin täydentänyt tutkintonsa tradenomi, HSO:ksi. Yhden suurimmista työhaasteistaan hän koki melko pian työtehtävien alettua Jokelan koulukeskuksen tapahtumien johdosta marraskuussa 2007. Tainan rooli oli toimia valmiusjohtoryhmän sihteerinä ja johdon tukena kaikille vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa. – Olin tehnyt HSO-opinnäytetyönäni Lappeenrannan teknillisen yliopiston kriisiviestintäsuunnitelman, jota pystyin onneksi hyödyntämään työssäni, Taina muistelee neljän vuoden takaisia tapahtumia. Niitä ei varmasti koskaan unohda, mutta arjen työ on mennyt pitkälle eteenpäin niin Tuusulan kunnassa kuin Tainan omassa työssä. Tällä hetkellä Tainan tärkein työtehtävä on toimia kunnanjohtaja Hannu Joensivun assistenttina. Iso osa työstä on tyypillisiä henkilösihteerin tehtäviä: esimiehen ajankäytön koordinointia, kokousten ja tapaamisten sovittelua ja niihin liittyviä järjestelyjä, kirjeenvaihtoa, esittelyaineistojen valmistelua, päätösten valmistelua ja suhdetoimintatehtäviä. – Työparityöskentely kunnanjohtajan kanssa sujuu hyvin, sillä olemme aika samanhenkisiä ihmisiä, Taina kertoo. Taina toimii myös viikoittain kokoontuvan kunnan johtoryhmän sihteerinä. Kokonaisuudessaan se voi merkitä valmisteluineen ja toimeksiantoineen jopa yhden kokonaisen työpäivän panoksen viikossa. Luottamuselinten päätöksenteossa »Poliittinen päätöksenteko ja erilaiset ihmiset tuovat mielenkiinnon ja jännityksen työhön.» ja kokouksissa Taina ei ole läsnä, mutta tehtäviin kuuluu yhteydenpitoa muissa kunnan asioissa ylimpien luottamushenkilöiden kanssa, kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajistoon. Tehtäviin kuuluu myös kunnanhallituksen ja valtuuston seminaarien järjestäminen. Tässä työssä kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenet ovat tulleet tutuiksi. – Poliittinen päätöksenteko ja erilaiset ihmiset tuovat oman jännityksen ja mielenkiinnon työhön, Taina hymyilee. Haastatteluhetkellä Tainan tehtävälistalle kuuluvat myös kunnan itsenäisyyspäivän vastaanoton kutsun suunnittelua ja osoitteiston kokoamista, ohjelma- ja tarjoiluvarausten tekemistä, valmiusharjoituksen valmistelua valmiusjohtoryhmän sihteerin roolissa, talousarvion tekstien hiomista sekä tietysti kaikki muut tavanomaiset rutiinit kokousten ja vierailujen järjestelyissä. Yksi tehtävä on nyt myös henkilökunnan joululahjahankinta. Kunnassa oli yli 2000 työtekijää, jotka toimivat hyvin eri aloilla eri puolilla isoa kuntaa. Vaikka kaikkia on melko vaikea miellyttää, on pieni 12 aito 4/2011 HSOSTA on moneksi »Olen hyvin perillä Keski-Uudenmaan asioista ja kulttuurikohteista, jopa paremmin kuin Järvenpäässä pitkään asunut mieheni.» kunta-alalta aito HSOedustaja Kirsti Kauppi MONIPUOLISUUS. Tainan työnkuva on vaihteleva ja mielenkiintoinen. muistaminen kuitenkin otettu yleisesti ottaen hyvin vastaan. – Vaikka työskentelen selkeästi vain hallinnollisissa tehtävissä ja toimistotyössä, voin jakaa työmaan hyvin eri alojen ihmisten kanssa vähän sesongin mukaan. Se laajentaa näkökulmaa ja opettaa aina uutta ja tuo tietysti myös haasteita. On hyvä tuntea organisaatio ja edes ripaus siitä työstä, mitä muut kunnassa tekevät. Pitää olla myös käsitys siitä, mitä kuntalaiset haluavat. Kuntatyössä olemme lähellä ihmistä ja ihmisten arkea, Taina pohtii työyhteisöään. palveluksessa on osaltaan helpottanut myös kotiutumista alueelle. – Olen hyvin perillä Keski-Uudenmaan asioista ja kulttuurikohteista, jopa paremmin kuin Järvenpäässä pitkään asunut mieheni, Taina hymähtää. Tainan perheeseen kuuluu miehen lisäksi 11-vuotias uroscollie Sasu. Tainan 23-vuotias poika opiskelee toisella paikkakunnalla. Vapaa-aikaansa hän viettää musiikin ja hyvien ystävien parissa tai flamencosalilla, lenkkeilemässä ja talven tullen myös Työ kunnan kirsti kauppi. toimii AE:n Kunnan neuvottelukunnassa HSOedustajana. Kirstillä on 15 vuoden kokemus kunta-alalta, nykyisin hän toimii Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksessa johdon assistenttina. – Tehtävänäni on ottaa huomioon ja viedä tiedoksi kuntasektorilla toimivien HSO-jäsentemme mahdolliset edunvalvonnalliset epäkohdat ja pyrkiä edistämään heidän asioitaan, Kirsti kertoo roolistaan. Tärkeäksi Kirsti kokee myös jäsenten edunvalvontatietoisuuden ja -osaamisen kehittämisen. Tällä hetkellä pinnalla neuvottelukunnassa ovat luonnollisesti tulevat palkkaratkaisut ja sovitun raamisopimuksen soveltaminen kuntasektorilla. Muita usein esille nousevia asioita ovat koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen, samapalkkaisuus, luottamusmiesten tukeminen, työhyvinvointi, työn vaativuuden arviointi, paikallinen sopiminen, tuloksellisuus ja kuntauudistus. n avantouinnilla. Viikonlopun ohjelmaan kuuluvat usein taidenäyttelyt. – Pekka Halosen seuran hallitustyöskentely on toimintaa, jossa henkilökohtainen erityismielenkiintoni ja Tuusula liittyvät toisiinsa, Taina toteaa. Vierailun päätteeksi pääsemme vielä kurkkaamaan kunnanjohtajan huoneeseen. Kunnanjohtajan kädenpuristus on jämäkkä ja lämmin ja se heijastaa hyvin kunnanjohtajan ja hänen assistenttinsa välitöntä yhteishenkeä kuntalaisten hyväksi. n aito 4/2011 13 yhteistyössä koonnut: Meri Heiskanen kuvat: Lehmonkärki, Kumpeli Spa, Jenni Lahtinen LEHMONK ÄRKI. Upea maisema rauhoittaa. Lahti Travel paketoi kokoukset elämyksiksi Lahti ja Lahden seutu on vetovoimaista aluetta, jolla on paljon tarjottavaan kokousten- ja yritystapahtumien järjestäjille. Loistavat liikenneyhteydet, kaunis luonto ja ympäristö tuovat kaupungin tarjonnan helposti lähelle eteläisemmässä Suomessa. Liikunta-, kulttuuri- sekä korkeatasoisista tapahtumapalveluistaan tunnettu kaupunki esittelee paljon eri mahdollisuuksia kokous- ja yritystapahtumamatkojen sisällön luomiseen. Vuonna 2003 perustettu Lahti Travel Oy:n 10 henkilön tehotiimi tuntee Lahden seudun kokous- ja oheispalvelujen helmet. Lahti Travelin yhteydessä toimivat sekä täyden palvelun kongressi- että tapahtumayksikkö, Lahti Regional Convetion Bureau ja LahtiEvent. Palvelua ja apua löytyy niin kansainvälisten kongressien kuin tapahtumienkin järjestäjille. Lahti Travel SIBELIUSTALO. Tutkitusti Suomen paras. Lahti Travel suosittelee: Lehmonk ärki Lehmonkärki on jo neljä vuosikymmentä toiminut täyden palvelun tapahtumayritys Päijänteen rannalla. Ari ja Marjo Yrjölän yrityksen ensimmäinen pyöröhirsimökki rakennettiin jo vuonna 1967, kun yritys oli Arin vanhempien omistuksessa. Tätä nykyä Lehmonkärjessä käy ympäri vuoden 25 000 vierailijaa nauttimassa Päijänteen rantojen kauniista maisemista sekä loma-, koulutus tai juhlapalveluista. Maininnanarvoista Lehmonkärjessä on upea saunamaailma, johon sisältyy sähkösaunan lisäksi uusi panorama-lasisauna, aito savusauna sekä ulkoporeallas hierontatoiminnoin. Kokous- ja asiakastilaisuuksien ohella Lehmonkärjen lomamökkejä kysellään paljon viikonloppukäyttöön. Kokouspaketeista suosituin on yön yli kestävä kokous huvilamajoituksineen. Sibeliustalo Kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo on TNS Gallupin Kongressitalotutkimuksen 2011 mukaan Suomen ykköstalo, jolla on tyytyväisimmät asiakkaat. Kokous- ja tapahtuma-asiakkaat arvostavat erityisesti talon viihtyisyyttä, henkilökunnan palveluhalukkuutta ja ammattitaitoa sekä sijaintia. Kaunis inte riööri, sijainti järvimaisemassa ja palvelun »Mikä onkaan sen huolettomampaa kuin kaikki kokouspalvelut kätevästi avaimet käteen -ratkaisuna.» tuo kaikki Lahden seudun herkut kokousmatka- sekä yritystapahtumajärjestäjien ulottuville paketoimalla KUMPELI SPA. Suolahuone rentouttaa. erinomaisuus kiteytyvät asiakkaan kommentissa »Siellä onnistuu kaikki». Kolme erilaista kokouspakettia antavat asiakkaalle valinnanvaraa, mikä on lisännyt erityisesti pienten tilojen ja lyhyiden kokousten kysyntää. Syksyn uutuus konserttibuffet jatkuu kevätkaudella. Yleensäkin hyvän ruoan merkitys kokousten, konserttien ja juhlien kokonaisuudessa on korostunut entisestään. Sibeliustalon kuulu keittiö pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon tarjoiluissaan kauden tuotteita sekä lähiruokaa. Kumpeli Spa Kumpeli Spa-hotelli on yksityinen, luonnonkauniissa Heinolassa sijaitseva kylpylähotelli, joka tarjoaa upean järvimaiseman lisäksi unohtumattomia hemmottelukokemuksia. Kumpelissa on runsaasti erikokoisia hyvin varusteltuja kokoustiloja, joissa osassa on rauhoittava järvinäkymä. Sijainti luo hyvät mahdollisuudet ulkoilulle ja erilaisille aktiviteeteille joko ryhmässä vetäjän kanssa tai yksin. Tarjolla on kirkkovenesoutua, hiihtoa, sauvakävelyä… Ennen illallista voi virkistäytyä kylpyläosastolla, käydä suolahuoneessa tai ottaa hien pintaan kuntosalilla. Kumpelin hoito-osastolla on tarjolla kosmetologin ja hierojan palvelut. n kokoukset ja oheistoiminnan viihdyttäviksi kokonaisuuksiksi. Kokousten ja yritystapahtumien paketointi ja räätälöinti juuri asiakkaan tarpeita vastaavaksi onkin Lahti Travelin ehdoton valttikortti; mikä onkaan sen huolettomampaa kuin kaikki kokouspalvelut kätevästi avaimet käteen -ratkaisuna. Yhtiön kautta saa apua myös erilaisiin rekisteröitymis- ja ilmoittautumis- sekä tapahtumien hallinnointipalveluihin. n www.lahtitravel.fi www.lahdenseutu.net/kokoushakukone 14 aito 4/2011 HSO-OPISKELIJAT Riemukasta menoa Salmisaaressa Aito-ilta sai suut hymyyn! ry:n vuotuinen opiskelijatapahtuma Aito-ilta järjestetiin tänä vuonna jo kahdeksannen kerran. Marraskuun pimeää opiskelija-arkea hauskuuttamaan kehitetty tapahtuma on syytä säilyttää ohjelmistossa – niin hauskaa osallistujilla oli! Aito-iltaa vietettiin keskiviikkona 9.11.2011 Salmisaaren Liikuntakeskuksessa. Aito-illan tarkoituksena on tarjota opiskelijoille mukava illanvietto sekä mahdollisuus tutustua muihin HSO-opiskelijoihin ja erilaisiin yritystilaisuuksiin soveltuviin tiloihin. Liikuntakeskus monipuolisine palveluineen ja uusine tiloineen oli siis erittäin sopiva Aito-illan järjestämiseen. Vaikka Salmisaareen pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä, harva Aito-iltaan osallistunut oli vielä käynyt paikalla tai tiesi, mitä kaikkea Salmisaaressa voi tehdä. Salmisaaressa on tarjolla Pohjoismaiden korkein kiipeilyseinä, Elixia-liikuntakeskus, Megazone, hohtokeilausta, tanssia, salibandya, sulkapalloa, ravintola, pitopalvelu, kokous- ja saunatiloja, jääurheilua ja vastapainoksi beach volley -kenttä, jossa on ympäri vuoden 27 astetta lämmintä ja joka soveltuu myös rantahenkisten bileiden järjestämiseen. Aito HSO Illan aluksi Aito HSO ry:n puheenjohtaja Marina Paulaharju totesi, miten hienoa on tavata kasvotusten opiskelijajäseniämme ja samalla vaihtaa kuulumisia sekä kertoa ajankohtaisista asioista. Moni opiskelija tiesikin jo uuden sloganimme HSO – Hyvä Sijoitus Osaamiseen. Marinan jälkeen opiskelijoille esittäytyi kattojärjestömme Akavan Erityisalat ry:n (AE) opiskelija-asiamies Riina Koivunen. Hän kertoi muun muassa »Joka puolella naurua ja iloisia ilmeitä!» mielenkiintoisia poimintoja opiskelijoiden kesätyökyselyn vastauksista. Sekä Marina että Riina muistuttivat opiskelijoita siitä, että molemmat järjestöt auttavat opiskelijoita mieluusti kaikkiin työelämän kiemuroihin kuuluvissa aiheissa. nostettiin malja kaikille HSOille. Opiskelupäivän jälkeen Annin Juhlapalvelun pizzat tekivät hyvin kauppansa samalla kun opiskelijat hieroivat aivonystyröitä Aito-visan parissa. Isäntämme Matti Jäntti Hehkutuotanto Oy:stä vei osallistujat kierrokselle keskukseen ja illan päätti reipas parituntinen Salmisaari Games: Segway- ja polkuautoajoa, pöytä pelejä, hulvaton pomppulinna, frisbeegolfia, X-box Kinect -huone ja joillekin rohkeille ihmiskuula… Joka puolella naurua ja iloisia ilmeitä! Ja kotiin viemisiksi Viking Linen risteilylahjakortteja, Fazerin ja Lumenen tuotteita sekä AE:n hieno uusi heijastin. Näkemisiin ensi vuonna! n Puheiden ohessa Haluatko osallistua Aito-illan järjestämiseen? Tarvitsetko opintopisteitä? Aito-ilta järjestetään opiskelijavoimin ja suunnittelu aloitetaan alkuvuodesta. Työharjoittelu ei ole este osallistumiselle. Katso lisätietoja www.aitohso.fi/jarjesto/toimikunnat_ja_tiimit/opiskelijatoiminta HIP HEI… Pomppulinna oli hulvaton kokemus. POLJE, POLJE. Kaikki pääsivät maaliin. aito 4/2011 15 Teksti: Karoliina Viitasalo Kuvat: Sonja Joutvuo PEEJII. Marinallekin maistui pizza. Aito-visa. Aivonystyrät koetuksella. VAUHTI. Naurua riitti liukumäessä. Mopo. Menopeli ei karannut käsistä. Nälk ä. Pizza teki kauppansa. Riina Koivunen. Opiskelija-asiamies polkuauton ratissa. »aikaa emme voi hallita, mutta ajankäyttöämme voimme.» 16 AiTo 4/2011 – Jouni Luukkala NäKÖKUlmA Voi hyvin – myös töissä Kun hoidettavia asioita on paljon, ne kannattaa listata. Tällöin muisti tehostuu eikä tärkeitä asioita unohda tehdä. Jos listasta tulee niin pitkä, ettei kaikkia siinä olevia asioita ehdi lähitulevaisuudessa tekemään, laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen. Näistä valitaan muutama tärkein ja aletaan hoitaa niitä. Jossain vaiheessa voi yliviiTyöSTRESSILTä EI varmaankaan kukaan vata tehdyksi tulleet asiat ja siirtyä listassa ole välttynyt. Turhaa stressiä pystyy kui- eteenpäin. Jos listalla on toisiinsa nähden tenkin ehkäisemään muun muassa seu- yhtä tärkeitä asioita, voi niitä alkaa toteutraavilla keinoilla. taa mieluisuusjärjestyksessä alkaen mieluisimmasta. yksinkertaistettuna työn ja ihmisen yhteensopivuutta. On paljon asioita, joita työnantaja voi tehdä työhyvinvoinnin eteen, mutta jokainen ihminen on loppujen lopuksi itse vastuussa työkunnostaan. Mitä itse voit tehdä työhyvinvointisi eteen? TyöHyVINVOINTI TARKOITTAA yLLäPIDä, KEHITä JA LISää AMMATTI- Kun ammattitaito on ajan tasalla, pystyy työn suorittamaan hyvin, mutta voimia säästäen. Ammattitaidon kehittäminen ja lisääminen auttaa jaksamaan ja jatkamaan työelämässä pidempään. Ajan tasalla oleminen auttaa lisäksi muutostilanteissa. Uuden oppiminen estää myös turhautumista. TAITOA. Kiire on merkki sekä töiden runsaudesta että niiden organisoinnin tarpeesta. Ajoittainen kiire ei kuitenkaan ole pahasta, jos siitä tietää selviytyvänsä. Kiireen katkaisussa auttaa esimerkiksi seuraavat keinot: hyvä töiden suunnittelu, asialista ja tärkeysjärjestys. Voi olla, että töiden suunnittelu ei tunnu varsinaisesti työn tekemiseltä, kun mitään konkreettista ei saa aikaan. Tosin suunnittelemattomuushan juuri synnyttää kiireen. Perussuunnitelma laaditaan niin, että sen toteuttamiseen riittää normaali työaika. Hyvään työsuunnitelmaan pitää jättää tilaa myös muutoksille ja työtehtäville, joita ei voi ennakoida. AJANHALLINTA. tai työryhmän tai osaston vaihtoa toiseen. Fyysisen etäisyyden äärimmäinen ratkaisu on vaihtaa työpaikkaa. TyöN KUORMITUKSESTA PALAUTUMINEN. Töistä pitäisi pystyä palautumaan. Jos et työpäivän jälkeen jaksa tehdä juuri muuta kuin viettää loppuillan sohvaperunana, on jokin vinossa. Jos taas palautuminen onnistuu päivittäin, hyvinvointi paranee, sietokyky kasvaa ja työssä suoriutuminen kohenee. Työkuormituksesta on palautunut riittävästi, kun työn unohtaa työpäivän päätteeksi kohtuuajassa. Tämän lisäksi nauttii olemisesta ja tekemisestä vapaa-aikana sekä elää sovussa läheistensä kanssa. Seuraavaksi on mainittu muutamia keinoja, joilla edistetään työn kuormituksesta palautumista eli toisin sanoen miten akkuja ladataan. Useimmille lienee tuttua myös lykkäysvimma. Jokin tehtävä on niin epämieluinen, että sitä ei vain haluaisi tehdä. Tosiasia kuitenkin on, että tehtävistä vapautuu vain tekemällä ne. Epämiellyttävän tehtävän tekemistä edesauttaa tavoitteiden ja keinojen etukäteissuunnittelu. VAPAA-AIKA. Vapaa ajalla pitäisi tehdä eri Lopuksi tehtävän suorittamisen jälkeen asioita kuin töissä, jotta palautuu. Lepo voi palkita itsensä. edistää palautumista. Ihminen tarvitsee keskimäärin noin kahdeksan tunnin ONgELMAN KäSITTELy. Erinomainen yöunet. Suurimmalle osalle yöunien pituus stressinhallintakeino on ongelman koh- vaihtelee seitsemästä yhdeksään tuntiin. taaminen. Paras keino on niin sanotusti Palautumista edistää levon lisäksi leppoisa nostaa kissa pöydälle. Joskus tosin töissä oleskelu, urheilu, mieluiset harrastukset ja voi olla sellainen tilanne, että ongelma ei sosiaalinen toiminta. ratkea, vaikka näin on tehty. Silloin voi ottaa ongelmaan psyykkistä etäisyyttä eli TyöAJAN RAJAAMINEN JA TAUOTUS. sopeutua ongelmaan ja opetella elämään Oleellista palautumisen kannalta on se, sen kanssa. Työelämän tai työpaikan ei että lähtee ajoissa pois työpaikalta eikä tarvitse olla täydellinen. Riittää, että se on vapaa-ajalla mieti etenkään kielteisiä työhyvä. Jos ongelmaan ei voi sopeutua eli se asioita eikä jatka töitä enää illalla. Myöson sietämätön, voi käyttää keinona fyysisen kään ympäri vuorokauden tavoitettavuus etäisyyden ottamista. Käytännössä tämä ei ole hyväksi. Usein työ- ja vapaa-ajan selvoi tarkoittaa työparin vaihtamista, työvä- keä erottaminen edistää elpymistä työkuorlineiden uusimista, toimenkuvamuutoksia mituksesta. Ajoittain saattaa olla sellainen LyKKäySVIMMA. AiTo 4/2011 17 TEKSTI: anni piipponen KUVA: tuuKKa rantaLa »työelämän tai työpaikan ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että se on hyvä.» HENKISEN Hy VINVOINNIN MERKKEJä ■ ■ ■ ■ ■ tyytyväisyys elämään ja työhön: vaikka asiat eivät olisikaan täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla aktiivisuus: jaksaa tehdä muutakin kuin sen, mikä on pakko myönteinen perusasenne: suhtautuu asioihin avoimesti ja kiinnostuneesti kyky sietää kohtuullisessa määrin epävarmuutta ja vastoinkäymisiä oman itsensä hyväksyminen puutteineen ja vahvuuksineen Lähde: Voiman lähteet, 2009 tilanne, että suuri osa valveillaoloajasta menee töitä tehdessä. Tällöin kannattaisi harkita, että päivänkulkuun ripottelisi lepoja liikuntataukoja sekä kahvi- tai lounashetken ystävän seurassa. Työpäivän aikana on mahdollista palautua myös pitämällä lakisääteisten ruoka- ja kahvitaukojen lisäksi mikrotaukoja. Mikrotauot ovat muutaman sekunnin taukoja, jolloin voi venytellä tai lepuuttaa silmiään hetken. Etenkin päätetyössä olisi tärkeää poistua koneen äärestä ja venytellä tai rentouttaa niska-hartiaseutua. Tauko pitäisi pitää ennen voimakasta väsymistä, sillä sitä tauotuksella juuri yritetään ehkäistä. Täytyy myös muistaa, ettei pidä taukoja liian tiheästi, sillä se voi keskeyttää juuri vauhtiin päässeen työnteon. vuorotellen. Rentoutumismenetelmiä on monia. Lihasrentoutuksen lisäksi on olemassa esimerkiksi hengitysrentoutus, jossa yksinkertaisesti tietoisesti syvennetään ja hidastetaan hengitysrytmiä. R E N T O U T U M I N E N . Kerran päivässä toteutetun 15 minuutin rentoutumisen on PySyVäN TASAPAINOTILAN saavuttamitodettu vähentävän työstressiä merkittä- nen töissä tai muussakaan elämässä ei ole västi. Rentoutumisella pystytään vähentä- mahdollista. Olennaista onkin, miten mahmään ylimääräistä lihasjännitystä ja siitä dolliseen ongelmatilanteeseen suhtautuu. ■ johtuvaa kipua ja kireyttä. KokonaisvaltaiLähteet: sen rentoutumisen opettelemisen voi aloit- ■ Jaksaa, jaksaa, jaksaa… – työhyvinvointitaitojen kirja. Jouni Luukkala. Tammi 2011 taa jännittämällä ja rentouttamalla lihaksia ■ Voiman lähteet. Työterveyslaitos 2009 18 aito 4/2011 Tomi Korpi on ruuan terveysvaikutuksista kiinnostunut liikunnallinen fysio terapeutti. Ajassa Superruuista rohtoja itsehoitoon RUSKEA KULTA. Kaakao sisältää runsaasti magnesiumia ja antioksidantteja. AiTo 4/2011 19 TEKSTI: tomi Korpi KUVAT: maarit rapp »Kaneli alentaa verensokeria, estää tulehduksia ja lievittää lihas- ja nivelkipuja.» INKIVä äRI. inkivääri alentaa verenpainetta. asiantuntija ja aktiiviurheilija. Taistelen päivittäin ruokavalintojen kanssa: kuinka syödä tehokkaasti ja terveellisesti, mutta kuitenkaan menettämättä ruuan aistinhermoja kutkuttavaa makua? Päivässä kun on vain 24 tuntia. Nämä superfoodit eli suomalaisittain superruuat ovat nyt kuumaa tavaraa. Niitä viljellään netissä, lehtien palstoilla ja niistä tehdään paksuja kirjoja. Noora Shinglerin (2009) mukaan superruuat ovat ravinnetiheitä luonnon omia ruoka-aineita, jotka ovat varastoineet itseensä mahdollisimman paljon mineraaleja, vitamiineja ja antioksidantteja. Aiheeseen paneutuneena minuun eritoten vaikutti suomalaisen kasvitieteen professori Sinikka Piipon kirja Elinvoimaa mausteista. Piippo (2011) kirjoittaa hyvin perustellen, ja väittää mm. että ravintomme on liian usein pitkälle jalostettua, jolloin siitä puuttuvat terveyttä ylläpitävät ainesosat. Hän vetoaa nykytieteeseen ja siihen, että erilaiset tärkeät ravintoaineet, mm. mausteiden terveysvaikutukset ovat tulleet sitä kautta tietoisuuteemme. Kirjan kautta löysin inkiväärin uudestaan. Se kiehtoi minua jo Afrikan matkallani talvella 2010. Törmäsin Tansanian Dar es Salaamissa mielenkiintoiseen virvoitusjuomaan, joka erilaisen makunsa lisäksi omalaatuisesti poltti suun. Sain tietää, että vaikuttava aine oli inkivääri. Kyseessä oli sama aine kuin vanhoissa tutuissa joulupipareissa. Piippo kertoo, että inkivääri alentaa verenpainainetta. Se myös vähentää lihaskouristuksia ja sillä voi lääkitä ilmavaivoja, ruuansulatusvaivoja ja vatsaflunssaa. Kuulostaa aivan superruualta minusta. Urheilijana minua kiinnostavat inkiväärin OLEN LIIKKUMISEN ominaisuudet vähentää liikuntasuorituksen jälkeistä lihaskipua. On tutkittu (Black ym. 2010), että kahden gramman päivittäinen inkivääriannos vähentää kipua 25 prosenttia. Myös Piippo painottaa kirjassaan, että päivittäisten mausteannosten tulisi olla pieniä, vain gramma päivässä. Säännöllisyydessä piilee salaisuus. Näitä mausteita tulisi käyttää säännöllisesti useampia kuukausia, jotta niiden hyödyt tulisivat todella esille. LöySIN MyöS toisen vanhan tutun Piipon kirjan sivuilta; kanelin. Ennen söin päivittäin viilin, jonka maustoin kanelilla (mutta myös sokerilla). Tämä tapa jäi kuitenkin ala-asteelle muiden hyvien tapojen kanssa. Piippo kertoo kanelin alentavan verensokeria, estävän tulehduksia ja lievittävän lihas- ja nivelkipuja. Kaneli myös hänen mukaansa parantaa ruokahalua, helpottaa ruuansulatusvaivoja yms. Tämä on jo toinen erittäin hyödyllinen aine nauttia liikunnan jälkeen. Kaakao ei varmaankaan esittelyjä kaipaa. Superruokana raakakaakao on julistettu jo mustikkaakin suuremmaksi antioksidanttien lähteeksi, mutta myös tummaa suklaata on markkinoilla superruokana mainostettu. Kaakao on erityisen tunnettu runsaana magnesiumin lähteenä, mutta se myös alentaa verenpainetta ja parantaa insuliinin sietokykyä. ■ Lähteet: ■ Agin, B ja Jegtvig, S. 2009. Superfoods for dummies. Wiley publishing inc. ■ Black, C.D, Herring, M.P, Hurley, D.J., ja O’Connor, P.J. 2010. ginger (Zingiber officinale) Reduces Muscle Pain Caused by Eccentric Exercise. The Journal of Pain, 2010; DOI: 10.1016/j.jpain.2009.12.013 ■ Hancock, R.D., McDougall, g. J. ja Stewart, D. 2007. Berry fruit as superfood: hope or hype? Biologist Volume 54 May 2007, nro 2 ■ Piippo, S. 2011. Elinvoimaa mausteista. Minerva kustannus Oy. Helsinki ■ Shingler, N. 2009. Superruoka on paluuta juurille. TV1 Kuningaskuluttaja [Internet ] http://kuningaskuluttaja. yle.fi/node/2430. Lainattu 14.10.2011 KOKEILE ITSE TOMIN TERVEySHERKUT MUUTAMA yKSINKERTAINEN päivittäinen resepti liikunnan jälkeen nopeuttamaan palautumista ja vähentämään lihaskipuja kylmien iltojen ratoksi joulua odotellessa: KUUMA K A AK AO K ANELILLA JA INKIVä äRILLä (1 ANNOS) 2 tl ½ tl 2 tl 2 dl 0,5 dl tummaa luomukaakaota kanelijauhetta puristettua inkiväärin juurta vettä (kuumaa) luomumaitoa Laita mukiin pohjalle kaakao- ja kanelijauhe ja puristettu inkiväärimehu. Kaada joukkoon kuuma vesi ja maito. sekoita. anna aineiden imeytyä 2–3 min. nauti kuumana. JOULUINEN VOIMASMOOTHIE (2 ANNOSTA) 2 dl 2 dl 2 dl 1 tl 1 tl 2 rkl 1 rkl 3 rkl 1 dl 2 dl 1 luomumaitoa appelsiinimehua kuituisia täysjyvämuroja (esim. Kellog’s all-bran plus) kardemummaa kanelia luomukaakaota puristettua inkiväärin juurta pellavansiemeniä luonnonjugurttia mustikoita banaani mittaa nesteet tehosekoittimeen. Lisää vähitellen sekoittimeen marjat, hedelmät ja murot. mausta. tarjoile ja nauti heti. ■ 20 aito 4/2011 EDUNVALVONTA Sopu-ryhmä on sopimuksettoman työntekijän asialla Sopu-työryhmä ajaa liiton työehtosopimuksettomien jäsenten sekä toisten keskusjärjestöjen työehtosopimusten piirissä olevien jäsenten edunvalvontaa. Ryhmä toimii AE:n yksityissektorin neuvottelukunnan alaisuudessa ja sen jäseninä on edustajia niistä AE:n jäsenyhdistyksistä, joissa työehtosopimuksettomia jäseniä on runsaasti. Ryhmän puheenjohtajana toimii Aito HSO ry:n puheenjohtaja Marina Paulaharju. Sopu-työryhmän esittelijä ja työryhmän sihteeri on yksityissektorin asiamies, lakimies Minna Hälikkä. A kavan E rit y isalojen monenlaisia ja eritasoisia: Niissä sovitaan tiettyä alaa tai ammattiryhmää koskevista asioista kuten palkoista, palkankorotuksista ja työajoista. Yleinen ja nimenomaan työehtosopimuksilla sovittu asia on esimerkiksi loma-/ lomaltapaluuraha, jota työsopimuslaki ei tunne lainkaan. Laajimmillaan työehtosopimukset ovat määräyksiltään erittäin kattavia. – Monesta asiasta on työehtosopimuksessa sovittu työntekijän kannalta edullisemmin kuin työlainsäädännössä. Pääsääntöisesti tes-määräykset ovat myös pakottavia eli niistä ei voida poiketa työntekijän vahingoksi. Poikkeuksena ovat normaalisitovan tessin määräykset, joilla tällaisia heikennyksiä työlainsäädäntöön verrattuna voidaan sopia. Tessiä yleissitovana noudattava työnantaja ei kuitenkaan voi näitä »heikennyksiä» hyödyntää. Myöskään tesseihin perustuva paikallinen sopiminen ei ole mahdollista Työehtosopimuksia on ASIAMIES. Minna Hälikkä tietää tessittömyyden ongelmat. »Työ- tai virkaehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa. Työpaikoilla voidaan sopia aina myös työehtosopimusta paremmista eduista.» aito 4/2011 21 – www.tyomarkkina-avain.fi Teksti: sini ala-kanto Kuvat: Mirkka Heininen ja Lena Joutvuo »Erityisesti korkeastikoulutetuilla aloilla tehdään merkittäviä määriä ylityötä ilman minkäänlaista korvausta.» koulutetuilla aloilla tehdään merkittäviä määriä ylityötä ilman minkäänlaista korvausta, mikä heikentää työntekijän ansiotasoa ja myös tulevia eläkkeitä. Yhteiskunnallisesti myös valtio menettää verotuloja tämänkaltaisen »harmaan talouden» tuloksena, Hälikkä toteaa. Ilman työehtosopimusta työskentelevän tulisikin saada kaikki olennainen työnkuvaa myöten kirjattua työsopimukseensa. Tässä voi onneksi hyödyntää liiton toimiston apua lähettämällä työsopimusluonnoksen arvioitavaksi. Keväällä tehdyn laajan yksityissektorin jäsenkyselyn perusteella myös HSOja työskentelee merkittävä määrä työehtosopimuksettomilla aloilla tai pienissä yrityksissä, joissa on epäselvyyttä sovellettavasta yleissitovasta tessistä. Tyypillinen tällainen sektori on järjestökenttä. Muita tyypillisiä aloja ovat esimerkiksi käännös-, mainos-, viestintä-, media-, markkinointi-, asianajo-, Tessittömyys tai tietämättömyys sovel- tilintarkastus- sekä konsultointiala. lettavasta tessistä aiheuttaa usein epäselvyyttä työsuhteen ehtojen kokonaisuudesta. Oman ongelmakenttänsä muodostaPelkän työsopimuksen varassa toimittaessa vat ns. villit työnantajat, jotka eivät kuulu puutteita voi olla mm. palkan oikeudenmu- työnantajaliittoon eivätkä siten ole teskaisuudessa suhteessa asemaan ja tehtäviin, sin osapuolina. Usein nämä työnantajat palkankorotusten »puuttumisessa», työ- ovat pieniä yrityksiä, jotka kyllä usein ovat aikakysymyksissä ja erityisesti lisä-, yli- ja velvoitettuja ns. yleissitovan tessin nousunnuntaityöstä sekä työasioissa matkusta- dattamiseen. Mutta jos tällaisella työpaimisesta maksettavissa korvauksissa. Usein kalla ei työntekijöilläkään ole tietoa tessin tessittömällä työpaikalla ei ole myöskään määräyksistä, voi vain epäillä tuleeko alalla asianmukaisesti järjestettyä henkilöstön yleissitovaksi vahvistettu tes noudatetuksi. edustusta. Tällaiselle työpaikallekin voi- Tähänkin pyritään Sopu-ryhmässä löytädaan kuitenkin valita henkilöstön edustajat. mään ratkaisuja mm tiedottamisella – myös – Liukuvaa työaikaa käytetään usein työnantajien suuntaan. Parhaimmillaan tes on akavalainen, »ylityöautomaattina», jota se ei missään nimessä saa olla. Erityisesti korkeasti eli oman neuvottelujärjestömme YTN:n yleissitovuuden nojalla, Minna Hälikkä kertoo. – Toinen tärkeä hyöty tulee neuvottelumekanismin kautta: kun neuvottelu tapahtuu liittotasolla, on työntekijöiden etuja ajamassa enemmän neuvotteluvoimaa, osaamista ja kokemusta kuin jos työntekijä joutuisi neuvottelemaan työsuhteensa ehdoista täysin yksin työpaikkatasolla. Työehtosopimuksen olemassaolo myös varmistaa oman valvontamekanisminsa avulla, että siihen sidottu työnantaja myös noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Pelkän henkilökohtaisen työsopimuksen varassa toimittaessa työntekijä joutuu usein yksin vaatimaan työnantajaansa nähden työsuhteensa ehtojen tai lakien noudattamista. Henkilökohtaisesti näen kollektiivisuuden ja asioiden yhteisen edistämisen erittäin tärkeänä asiana työehtosopimus maailmassa, Hälikkä toteaa. kommentti Neuvottelu toiminta nykyaikaan! Aito HSOn Pj. Marina Paulaharju puheenjohtaja Marina Paulaharju kertoo, että HSO-näkökulmasta Sopu-ryhmä tekee tärkeää työtä jäsenten etujen ajamiseksi: – Meillä on paljon jäseniä, joihin sovelletaan muiden keskusjärjestöjen tessejä tai ei ole sovellettavaa tessiä lainkaan, hän kertoo. Paulaharju toteaa, että erityisesti toimihenkilötasolla on erittäin paljon työsarkaa: – YTN kattaa kyllä ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvottelutoiminnan. Meillä HSOissa – kuten monessa muussakin AE:n jäsenyhdistyksessä ja akavalaisessa liitossa – on kuitenkin hyvin paljon toimihenkilöasemassa olevia jäseniä, jotka siis jäävät YTN-neuvottelutoiminnan ulkopuolelle. – Nykypäivän työelämä ei enää ole pelkkää savupiipputeollisuutta, jossa on hierarkinen organisaatiorakenne. Neuvottelutoiminnassa pitäisi siirtyä jo nykyaikaan tältä osin, hän sanoo. n tai liittomme neuvottelema, jolloin toisin kuin »vieraassa» tessissä, siihen on voitu vaikuttaa aina tavoitteiden asettamisesta tulkintaan ja valvontaan saakka. Hälikän mukaan »vieraat» tessit eivät riittävällä tavalla huomioi jäsentemme koulutustaustaa ja asiantuntijatyön vaativaa luonnetta, jolloin esim. palkat ja työsuhteen muut ehdot eivät usein vastaa työn luonnetta ja vaatimuksia. Usein esimerkiksi työasioissa matkustamisen korvaamisesta ei näissä tesseissä ole lainkaan määräyksiä. n 22 aito 4/2011 JOULUMIELI PORINA A. Ensimmäiset joulupadat porisivat Suomessa jo vuonna 1906. Keräyksen tuotolla autetaan kotimaan vähävaraisia. AiTo 4/2011 23 TEKSTI: susanna Winqvist KUVAT: toni Kaarttinen ja KirKon uLKomaanapu toisenlainen lahja tuo hyvän joulumielen JOULUyö, JUHLAyö, päättynyt kaik on työ. Toisenlaisissa Lahjoissa on erikseen kategoria yrityslahjoille ja valikoimaa löytyy 23 euron Ateria Koko Kylälle -lahjasta aina 6 000 euron arvoiseen kylätyöntekijään asti. – Olemme keskittäneet kampanjamme lähinnä yksityishenkilöihin, mutta tulevina vuosina laajennamme markkinointia myös yrityksille. Toisenlaiset Lahjat sopivat hyvin esimerkiksi yritysten eettisiksi liikelahjoiksi, Hukkanen kuvailee. on Kirkon Ulkomaanavun aineeton lahja, joka auttaa turvaamaan kehitysmaiden ihmisille riittävän ruuan, puhtaan veden ja toimeentulon. Kaikilla lahjavalikoiman lahjoilla tuetaan kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä ympäri maailman yli 30 maassa. Lahjoittaja voi valita monista vaihtoehdoista sopivimman. Ahkera kalamies luultavasti arvostaisi kalaverkkoa, puutarhatöistä pitävän mummon lahja voisi olla kuokka ja siemenet, ja ympäristötietoiselle kälylle passaisi puuta säästävä liesi. Lahjan vastaanottaja saa lahjoittajan valinnan mukaan sähköisen tai perinteisen postikortin, jossa kerrotaan miten lahjoitus auttaa. Toisenlaisen Lahjan kautta saadut lahjoitusvarat käytetään tehokkaasti; vuonna 2010 kaikista tuloista 84 prosenttia ohjattiin avustustyöhön. – Toisenlaisten lahjojen lahjoittajista yli 80 prosenttia on yksityishenkilöitä. Eniten lahjoja hankitaan juuri joulun aikaan, valottaa Kirkon Ulkomaanavun varainhankinnan koordinaattori Else Hukkanen. on saajalleen aineeton lahja. Lahjaksi voit antaa rokotteita, lisäravintoa ja muita elintärkeitä tarvikkeita. UNICEF toimittaa ne lapsille ja katastrofien uhreille. Samoin kuin Toisenlaisissa Lahjoissa, myös näistä lahjoista vastaanottaja saa sähköisen tai perinteisin kortin, jossa kerrotaan lahjan tuomasta avusta. Unicefin verkkokaupan valikoimista löytyy myös perinteisiä lahjoja, joilla voi ilahduttaa lahjan saajaa, mutta samalla tehdä hyvää. Ekologisesti ajatteleva kummityttö saattaisi pitää ekomeikkipussista, parhaalle ystävälle sopisi ystävyyden rannekoru, ja työkaverille valikoimista löytyy vaikka Unicef-kahvikuppi. Kuulostaako kovin kaukaiselta olotilalta? Joululahjat hankkimatta, koti siivoamatta, työkiireet painavat, ja postilaatikosta pursuava mainostulva masentaa. Mitä keksisi mummolle, entäpä pitkäaikaiselle työkaverille? Mistä löytäisi kadonneen joulumielen? Ei huolta. On olemassa joululahjoja, joiden hankkimisesta tulee hyvä mieli niin lahjan ostajalle, lahjan saajalle kuin lahjasta hyötyvällekin. Hyvää joulumieltä saa myös tekemällä hyvää! TOISENLAINEN LAHJA AITO SUOSITTELEE MyöS UNICEFIN PEHMEä PAKETTI voi myös lahjoittaa. Tuntitili.fi-palvelusta voi etsiä kiinnostavaa vapaaehtoistoimintaa. Jos työ on stressaavaa, voi antaa itselleen lahjaksi vaikka tunnin viikossa tehdä jotain, jossa työhuolet unohtuvat. Toimintaan voi lähteä myös ystävän tai perheenjäsenen kanssa, AIKAA JA OSAAMISTAAN LAHJOJA HEILLE, JOILLA ON JO K AIKKEA: ■ ■ www.toisenlainenlahja.fi www.pehmeapaketti.fi LAHJOJA PERHEELLE, ySTäVILLE JA T yöK AVEREILLE: ■ www.unicefshop.fi JOULUPATAKERäyS 16.–24.12. ■ ■ ■ ■ ■ tuotoilla avustetaan kaikkia, vakaumuksesta riippumatta keräyskulut jäävät alle 3,5 %:n patojen sijainnit: www.pelastusarmeija.fi nettipata avoinna koko joulukuun: www.joulupata.fi vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen: pelastusarmeijan päämaja/ joulupata-asiat, puh. 050 303 4289, (09) 681 2300 (vaihde) 24 aito 4/2011 JOULUMIELIKuva: Laura Riihelä »Kun itsellä menee hieman huonommin, pistää se usein ajattelemaan elämänarvoja uudestaan.» jolloin yhteisistä hetkistä tulee helpommin pidettyä kiinni. Mitäpä, jos perustaisi autoista kiinnostuneen puolison kanssa oman Team Ahman ja lähtisi mukaan vapaaehtoiseen tiepalveluun. Tien päällä päivystäessä voisi löytyä aivan eri lailla aikaa kuunnella toisen mietteitä. Ystävän kanssa voisi mennä mukaan vapaaehtoiseen öljyntorjuntaan tai opettamaan kädentaitoja lähiseudun pienille partiolaisille. Suomessa tänäkin vuonna. Pelastusarmeija kerää perinteisillä joulupadoillaan rahaa suomalaisille vähävaraisille jo 105. kerran. »Talouden taantuma näkyy mielenkiintoisesti varainhankinnassa. Kun itsellä menee hieman huonommin, pistää se usein ajattelemaan elämänarvoja uudestaan. Halu auttaa kasvaa ja asenteet muuttuvat positiivisemmiksi», kuvailee Pelastusarmeijan kapteeni Saga Lippo-Karvonen. Helpoin tapa osallistua keräykseen on sujauttaa rahaa pataan ohi kulkiessa. Pelastusarmeijan joulupatakeräyksiä on noin 30 paikkakunnalla. Isoimmilla paikkakunnilla pataan voi viedä myös tavaraa. Nykyteknologia on tehnyt lahjoittamisesta erityisen helppoa, voit lahjoittaa nettipataan mistä vain ja milloin vain. Jos oma taloutesi on tiukalla, mutta haluaisit auttaa, voit tarjoutua patavahdiksi. Suurin osa pelastusarmeijan patavahdeista on järjestöön kuulumattomia, tavallisia matti- ja maijameikäläisiä. »Patavahdiksi voit tulla yksin tai ystävän kanssa. Tervetuloa vaikka vain tunniksi», toivottaa LippoKarvonen. n JOULUPADAT PORISEVAT Munamies. Kohokohta vapaaehtoistoiminnassa on »Seistä letku kädessä ja ruiskuttaa». Näin voit auttaa Valikosta voi etsiä itseään kiinnostavan kohteen ja toimintamuodon. Munamies tilittää vapaapalokunnalle Vapaaehtoistyötä voi tehdä myös 42 tuntia vuonna 2011. Nicke Lignell työkavereiden kanssa. – Yksityishenkilöiden lisäksi haastilittää 24 tuntia nuorille. Mihin sinä teeseen on lähtenyt mukaan myös haluaisit tilittää tuntisi? yrityksiä. Esimerkiksi Veikkaus antaa Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehkaikille työntekijöilleen päivän toistoiminnan teemavuosi. Suomessa vuoden kunniaksi on avattu Tuntitili.fi- käytettäväksi työntekijän itse valitpalvelu. Palvelun kautta on helppo löy- semaan vapaaehtoistyöhön, kertoo teemavuoden Suomen projektipäältää itselleen sopiva vapaaehtoistyön likkö Karoliina Tikka. n muoto. Palveluun syötetään tuntimäärä, jonka on halukas käyttämään Tuntitili.fi-palvelu on toiminnassa teemavuoden lisäksi ainakin alkuvuoden 2012. vuodessa ja alue, jossa haluaa toimia. lahjoita aikaasi aito 4/2011 25 haaga-helia Teksti: Eija Kärnä kuva: Hanna Rantanen Case Toyota Tsusho: Johdon assistentti Kirsi Malm johdon strategiatyön tukena rooli strategiatyön tukena organisaatioissa on usein keskeinen, sillä assistentti toimii tärkeänä linkkinä johdon ja henkilöstön välillä. Kirsi Malm on työskennellyt johdon assistenttina Toyota Tsusho Nordic Oy:llä vuoden 2011 alusta lähtien. Toyota Tsusho on perustettu itsenäisenä maahantuojastaan Toyota Auto Finland Oy:sta vuonna 2008. Yhtiössä ollaan vasta kehittämässä strategiaprosessia ja Kirsillä on ollut aktiivinen rooli tässä kehitystyössä. Japanilainen omistus ei Toyota Tsusholla varsinaisesti vaikuta strategiaprosessin toimintatapoihin, mutta päivittäisissä tilanteissa japanilainen kulttuuri näkyy toisten huomioimisena ja kohteliaisuutena. Arjen viestintää helpottaa ylimmän johdon ja Kirsin huoneiden vierekkäisyys. Kaikki tieto löytyy myös intranetistä, jossa johdolla on oma työtila. Kirsi päivittää intraa ja pitää sitä johdon assistentin tärkeänä työkaluna. Kirsi on tiiviisti mukana Toyota Tsushon strategiatyössä. Prosessin alussa Kirsin tehtävänä on avustaa tiedonhaussa. Johdon määritellessä strategiaa, Kirsi huolehtii »perusfasilitoinnista» eli kokousjärjestelyistä, aikatauluista ja esitysmateriaaleista ja -tekniikasta. Kun strategiaa lähdetään toteuttamaan, Kirsi on mukana käytännön toiminnan suunnittelussa ja budjetoinnissa sekä viestinnässä ja strategian esittelytilaisuuksissa. Käytännössä strategian toimeenpano alkaa tilikauden päättyessä maalis-huhtikuussa. Pitkän tähtäimen tavoitteista ja strategiasta vastaa ylin johto yhdessä japanilaisten omistajien kanssa. Suomen johdolle järjestetään oma Power Up -tilaisuus ennen »Kun päivästä toiseen puurtaa, ei huomaa, että on mukana kaikenlaisessa mielenkiintoisessa toiminnassa.» Johdon assistentin johdon assistentti. Kirsi Malm. strategian toteuttamisen aloittamista. Koko henkilöstölle järjestetään toukokuussa infotilaisuus, jossa kerrotaan, miten edellinen vuosi on mennyt ja mitä on tulossa. Infotilaisuuden jälkeen kokouksia ja kehityskeskusteluita jatketaan omissa yksiköissä. Strategian seuranta on ainoa kohta prosessissa, jossa Kirsi näkee kehittämisen varaa: – Tavoitteiden toteutumista voisi seurata järjestelmällisemmin mittarien avulla, Kirsi toteaa. Strategisten projektien suunnittelun ja hallinnan Toyota Tsusholla hoitaa projektipäällikkö, joka oli ennen projektipäällikön tehtäviään toiminut talossa pitkään johdon assistenttina. – Hän hoitaa työtään hyvin suunnitelmallisesti ja itsenäisesti loistavaan dokumentointiin saakka ja on vienyt haastavan projektien hallinnan tasoa korkeammalle, Kirsi kertoo. Strategiatyö Toyota Tsusholla on hyvin strukturoitua verrattuna Kirsin aiempiin kokemuksiin pienemmässä yrityksessä. Kirsin mukaan selkeä ja hallittu strategiaprosessi helpottaa assistentin työtä. Strategiatyön tukena on vuosikello, jota Kirsi päivittää muutaman kerran vuodessa yhdessä talousjohtajan kanssa. Vuosikello auttaa rytmittämään omaa työtä ja mahdollistaa tulevien tapahtumien ennakoinnin. – Kun päivästä toiseen puurtaa, ei huomaa, että on mukana kaikenlaisessa mielenkiintoisessa toiminnassa, Kirsi toteaa. Aktiivisuus strategiaprosessissa auttaa assistenttia näkemään työn kokonaisuutena ja tärkeänä osana yrityksen liiketoimintaa. Kirsi kannustaa uusia assistentteja ottamaan aktiivisen roolin strategiaprosessissa, koska se helpottaa pääsemään paremmin organisaatiokulttuuriin sisään. Strategiaprosessin tuessa Kirsi näkee HSO:illa hyvät mahdollisuudet, sillä heillä on koulutuksen ja kokemuksen tuomat projektinhallintataidot ja hyvä tuntemus yrityksen kaikilta tasoilta. n Haluaisitko kehittää rooliasi organisaatiosi strategiatyön tukena? Johdon assistenttityön koulutusohjelma HAAGAHELIAssa tarjoaa työelämässä toimiville HSO:ille täydennyskoulutusta strategisen johtamisen alueella. Assistenttiopiskelijat voivat opinnäytetöinään auttaa työelämän toimijoita oman roolin kehittämisessä strategiatyön tukena. Ota yhteyttä Eija Kärnään, eija.karna@ haaga-helia.fi, jos olet kiinnostunut kehittämään omaa rooliasi organisaation strategiatyössä. 26 aito 4/2011 HSO harrastaa Futisäidin matkassa ÄITI. Futisäiti Pia Tarragonassa. HUIPPUOLOSUHTEET. Vastassa FC Santa Olivia. aito 4/2011 27 Teksti ja kuvat: pia adibe »Perheemme tärkein yhteinen harrastus on jalkapallo.» HIEKKALEIVONNAINEN. Täytteenä Okko. on harrastuksia laidasta laitaan. Eräs harrastus on tuttu ja yhteinen lähes kaikille »lapsellisille» HSOille: harrastamme lastemme harrastuksia. Kuskaamme innokasta futaajaa tai muodostelmaluistelijaa treeneihin, tsemppaamme ja palelemme kentän tai kaukalon laidalla aamutuimaan tai iltamyöhään ja osallistumme myyjäisiin tai rahankeruutempauksiin lapsemme harrastuksen hyväksi. Samalla meillä on mahdollisuus viettää yhteistä aikaa jälkikasvumme kanssa. Perheemme tärkein yhteinen harrastus on jalkapallo. Ensimmäisten vuosien aikana jalkapallo oli lähes päivittäin osa elämäämme, kun vielä toimin joukkueen jojona. Tänä syksynä kahdeksan vuoden talkootyöt saivat huipennuksensa, kun SAPA97 pääsi jalkapallon kuningasmaahan Espanjaan futisleirille. VIRKISTÄVÄÄ. Suihku helli pelin jälkeen. HSO-yhteisömme jäsenillä sitten oli selvää, että sopivan hetken tullen joukkue lähtee treenaamaan ulkomaille paikallisiin olosuhteisiin ja pelitapaan tutustuen. Rahoituksen pohjana toimi turnauksista, mainosfilmeistä ja roskienkeruustakin saaduilla varoilla kerätty yhteinen potti. Myös Seurasaaren joulupolulla on värjötelty lyhtyjen tuikkeessa makkaraa paistaen. Sopivaksi kohteeksi valikoitui Salouniminen lomakaupunki noin 100 km Barcelonasta etelään. Puuttui enää matka ohjelma harjoituspeleineen, matkasäännöt, vakuutukset ja sairasvakuutuskortit. Syysloman kynnyksellä tänä vuonna pääsimme lopulta matkaan. Jo vuosia TARKK ANA. Valmentaja ohjeistaa. Matka Espanjan lämpöön sujui jouheasti täysikuun möllöttäessä lumihuippuisten Alppien yllä. Perillä matkaajia odotti Sampo-isäntämme Pelimatkoista ja ensimmäinen palaveri Saloun lämpimässä yössä pidettiin uima-altaalla. Aamuyhdeksältä bussi kuljetti koko 17 hengen joukon naapurikaupunkiin Cambrilsiin, jossa oli hienot tekonurmet harjoituksia varten. Päivän kohokohta oli Saloun uimaranta, jossa oli runsaasti kansallispäiväänsä viettävää kansaa, turkoosi meri ja pilvetön taivas. Tekonurmelle vaihtelua antoi aivan erilainen alusta: hiekka pöllysi rannalla palmujen katveessa, kun rantabulevardilta ostettu pallo sai kyytiä. Toisena matkapäivänä oli edessä matsi paikallista joukkuetta vastaan. Iltakuudelta joukkueemme lämmitteli Santa Olivian upouudella stadionilla. – Kuinka espanjalaisilla voi olla varaa rakentaa tällaisia kenttiä tällaisiin kyliin?, oli ihmettelyn aiheena. Pukuhuoneessa oli kolme suihkua ja wc:tä, stadionilla oli »baari» pokaaleineen ja iloisine isäntineen ja kentällä vilskettä neljävuotiaasta 28 aito 4/2011 HSO harrastaa ylöspäin. Koko perheen kuningaspelin parissa oltiin, ei epäilystäkään. Katalonian jalkapallovalmennuksen koulutuspäällikkö veti seuraavan päivän harjoitukset, jotka joku pojista kiteytti: – Olisipa aina tällaiset treenit! Iltapäivällä leiriläisjoukko jakaantui. Huvipuisto oli kävelymatkan päässä ja Tarragonan historiallinen kaupunki roomalaisten valloittajien ajalta amfiteattereineen vain 10 minuutin ja yhden pysäkin välin junamatkan päässä. Junan ikkunasta nähty romanialaisten slummialue ennen kaunista kaupunkia kirvoitti poikakolmikon huulille aatoksen: – Tässä paikassa yhdistyvät unelma ja painajainen. Matkaohjelmaamme kuului luonnollisesti myös huippuluokan ammattilaisottelu FC Barcelona – Racing Santanders. Barcelonan matka alkoi tulosvedolla ja ensimmäisen maalin ajankohdan veikkauksella. Euroopan suurimmalla katedraalilla Sagrada Familialla nähtiin tuttuja tyttöjä Kruununhaan yläasteelta. Pieni on maailma! BARCELONA. Daniel, Eino ja Sagrada Familia. Keskusta hahmottui pian Ramblan ympärille, joka sataman Kolumbuksen patsaalta jatkui Katalonian aukiolle. Huikeat ostosmahdollisuudet ympäröivät katutaiteilijoiden ja kävelevän ihmismassan täyttämän kävelybulevardin. Lisäjännitystä toi kansainvälinen mielenosoitus talouskriisiä vastaan, joka blokkasi ryhmämme. Enää oli puolisen tuntia aikaa ottelun alkuun. Jälleen näimme vaeltavia ihmisjoukkoja, nyt pukeutuneina kaulaliinoihin ja pelipaitoihin – bussimme tuntui matelevan liikenteen seassa. Perille päästiin kuitenkin ajoissa, tosin koko muu 80 000 katsojan yleisö istui jo paikoillaan! Ottelu päättyi 3–0. Messi(as) viimeisteli lukemat toisella puoliajalla yleisön mylviessä kunniaa. Yhteiset muistot jäävät elämään. Yhteisen matkamme lisäksi elävimpiin ja jännittävimpiin muistoihini lukeutuu 6-vuotias ensi kertaa maalivahtina. Maaliverkkoon jäänyt perhosentoukka oli paljon kiinnostavampi ja tärkeämpi seurattava, kuin selän taakse jääneet pelikentän tapahtumat. Muutaman vuoden takainen rankkasateiden aiheuttama vedenpaisumus keskeytti Kaisaniemessä pelatun turnauksen. Ja vierasottelussa Tapanilassa trombin mukana ilmaan lähti teltta. Ulkoilmalajissa lähes mikä tahansa on mahdollista. Vaikka vuodet vierivät, niin jalkapallo on meille jo erottamaton osa elämää. Pojan ystävät, koulu ja asuinalue ovat valikoituneet jalkapallon parista muodostuneen kaveripiirin ympärille. Ei liene hienompaa tapaa harrastaa, tutustua pojan ystäviin ja ajatuksiin, kuin löytää aikaa futiskentän laidalle. n aito 4/2011 29 lyhyestikoonnut: Maarit Rapp ja Susanna Winqvist kuvat: Teemu Lindroos, jonni kuutsa ja sodexo Tervetuloa joulu konserttiin sunnuntaina 11.12. klo 17 Vuoden 2012 HSO-olohuoneet yhteistyössä Sodexon kanssa TÄHDET. Jaso Sasaki ja Michaela Heimsch. tunnelmaan perinteisessä Aito HSO ry:n järjestämässä hyväntekeväisyyskonsertissa sunnuntaina 11.12. klo 17 Helsingin vanhassa kirkossa. Konsertissa esiintyvät viulisti Jaso Sasaki säestäjänään Mikael Kemppainen, sopraano Michaela Heimsch säestäjänään kanttoriurkuri Heikki Ruokonen, sellisti Jonathan Roozeman säestäjänään JanPaul Roozeman sekä sopraano Anna Tuohino säestäjänään Nelli Erma. Perinteinen hyväntekeväisyysjoulukonsertti Lastenklinikan sydänosasto Virittäydy joulun K4:n hyväksi on osa posetiivari Markku Savijärven hyväntekeväisyyskeräystä. Markku on vuodesta 1991 kerännyt sydänlasten hyväksi noin 400 000 euroa. Joulukonsertteja yhteistyössä Aito HSO ry:n kanssa Markku on järjestänyt vuodesta 2002 lähtien. Hyväntekeväisyysvaroilla on hankittu pienten lasten sydänosastolle suuri määrä uusia laitteita, varusteita ja kalusteita. Joulukonsertti on maksuton ja kaikille avoin. Kolehtituotto käytetään lyhentämättömänä sydänlasten hyväksi. n Sana on vapaa – mitä mieltä olet Aidosta? uudistuneeseen jäsenlehteemme Aitoon? Miten voisimme vielä kehittää lehteä? Nyt Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa lehden sisältöön. Anonyymin lukijatutkimuksen löydät osoitteesta: www.webropol.com/P.aspx?id=585072&cid=87929367. Kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa n. 10 minuuttia. Vastausaikaa on 22.12.2011 saakka. Lähetämme kyselylinkin myös sähköpostitse kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa. Mielipiteesi on tärkeä – vastaamalla olet mukana kehittämässä lehteä! Vastaamalla kyselyyn voit myös osallistua 100 euron arvoisen Stockmannin lahjakortin arvontaan. n Aito HSO on tehnyt yhteistyösopimuksen Sodexon kanssa vuoden 2012 HSOolohuone-tapahtumien järjestämisestä. Monelle HSOlle WTC. Sodexo-kohde. tuttu myyntipäällikkö Seija Sipilä Sodexolta lupaa, että HSO-jäsenet pääsevät tutustumaan kaikkein mielenkiintoisimpiin Sodexo-kohteisiin pääkaupunki seudulla. Ensimmäinen HSO-olohuone järjestetään tiistaina 13.3. klo 17.00 Sodexo WTC:ssä. Olohuoneen aiheena on koulutus ja itsensä kehittäminen. Alkuvuoden Aitoa asiaa -jäsentiedotteissa kerrotaan tilaisuudesta lisää. n Kaikki Sodexon kohteet löytyvät Sodexon nettisivuilta: www.sodexo.fi Yhteiskuvassa HSO-hallituksen uusia ja väistyviä jäseniä: varapuheenjohtaja Hanna Puura (vas.), Mikko Nieminen (hallituksessa 2010–2011), Karoliina Viitasalo, Annika Taina, Sini Järvinen, Tiina Meurman (hallituksessa 2010–2011), Liisa Siren-Salminen, puheenjohtaja Marina Paulaharju. Oletko tyytyväinen HSO-syyskokouksen päätöksiä 26.11. ry:n syyskokouksessa Lahdessa valittiin järjestölle puheenjohtaja ja uusia hallituksen jäseniä seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Marina Paulaharju jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Järjestön hallituksen jäseniksi valittiin Sini Järvinen, Jaana Ohtonen, Liisa Siren-Salminen ja Karoliina Viitasalo. Hallituksen varapuheenjohtajana vuoden 2012 loppuun saakka jatkaa Hanna Puura ja hallituksen jäsenenä Annika Taina. Syyskokous päätti myös korottaa HSOjäsenten kannatusjäsenmaksua 55 eurosta 65 euroon. n Aito HSO VASTA A. Mielipiteesi on tärkeä. 30 aito 4/2011 Tradenomi, HSO Petra Nikkinen on työskennellyt Suomensuurimmassa korualan yrityksessä 15 vuotta. Hän irtisanoutui markkinoinnin ja viestinnän vetäjän Petra vierailee lehdespaikalta kesällä 2011 vietsämme kolumnistina vuotääkseen enemmän aikaa den ajan. perheensä kanssa. Nyt hän nauttii vapaaajastaan perheensä kanssa Espanjan Aurinkorannikolla. kolumniteksti: Petra Nikkinen Kuvat: Lotta Nikkinen Aikatauluista viis! Miksiköhän espanjalaiset ovat saaneet maineen huolettomina, mañana-tyyppeinä, joita suomalaisten niin kovasti arvostamat aikataulut eivät hetkauta? He nauttivat elämästä, puhuvat kovaäänisesti, elehtivät rikkaasti selittäessään, elävät ja tuntevat vahvasti. Yhteinen iltapäivä heidän kanssaan on kuin pikakelauksella ja ääni kaakossa kulkeva elokuva. Arvostan myös heidän aitoa perhekeskeisyyttään. Sunnuntaisin paikallinen perhe suuntaa kohti yhteistä viikonloppulounasta. Mummot, vaarit, äidit, isät, lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset. Koko lähisuku istuu valtavan pöydän ympärillä, kaikki yhdessä. Pienet lapset istuvat isoisovanhempiensa sylissä. Useat sukupolvet kohtaavat luontevasti ja leppoisasti. Luin hiljattain tutkimuksesta, jossa selvitettiin, missä asuu maailman vähiten stressaantuneimmat ihmiset. Yllätys yllätys, elämässään vähiten stressaavat ihmiset elelevät täällä, Espanjan Andalusiassa. Näinköhän tämä tulos korreloi siihen, miten he pysyvät aikataulussa, tulevat korjaamaan aiheuttamiaan vahinkoja, asentavat nettiyhteyden, tuovat lupaamansa pesukoneen… Toisaalta on virkistävää huomata, että mitä niistä kellonajoista, ihmisistä ollaan aidosti kiinnostuneita. Eilen aamulla kylämme ravintoloitsija Marco vippasi minulle tuoreen sitruunan lähestyessäni häntä koiralenkillä. Hola guapa! Laita tämä veden sekaan ja nauti, tänään on tulossa kuuma päivä! Jos espanjalaiset eivät ole turhan tarkkoja aikataulujen kanssa, niin rakentamisen kanssa on myös vähän niin ja näin. Asumme vastavalmistuneessa asunnossa, jossa on useampi kerros. Painuin kellarin viileyteen hengittämään raikasta ilmaa ja päätin pestä »Toisaalta on virkistävää huomata, että mitä niistä kellonajoista, ihmisistä ollaan aidosti kiinnostuneita.» hampaani siellä. Väänsin hanan auki ja pestessäni hampaita ihmettelin, että miten ihmeessä varpaissa tuntuu kosteutta kun hampaiden pitäisi vain kastua. Sen sijaan, että hanan pitäisi ohjata vesi putkistoon, se ohjasikin kaikki vedet suoraan kylpyhuoneen lattialle. Syvä huokaisu. Taas puhelu rakentaja-Diegolle – por favor Diego… Olemme päässeet tutustumaan moniin paikallisiin eläimiin. Muutama päivä sitten kapusimme vuorenrinnettä ylöspäin kohti pikkukyläämme. Olin keskittynyt jutustelemaan mieheni kanssa, mutta yhtäkkiä molempien keskustelu tyssähti kuin seinään, kun huomasimme, että joku vauhdilla etenevä, tukevasti askeltava olento juoksee meitä vastaan keskellä tietä. Tiukka jarrutus, paniikki kurkussa. Avoauto ei juuri sillä hetkellä tuntunut kauhean kivalta – entä jos se hyppäisi konepellille ja siitä suoraan auton penkille? Onneksi juuri viime hetkellä tämä yli satakiloinen villisika päätti kääntyä oikealle ja pyyhkäisi automme ohi villisti ravaten. Hetken huokaisu ja hysteerinen naurukohtaus sen jälkeen – kokemus tämäkin! n aito 4/2011 31 kirjoja työ- ja yöpöydältä Teksti: Pia Adibe ja Susanna Winqvist kuvat: Kauppakamari ja WSOY Tony Dunderfelt: Minä – onnistujaksi joka olen. Kauppakamari, Helsingin Kamari Oy, 2011. ISBN: 978-952-246-130-8 Työpöydältä Tony Dunderfeltin uutuuskirja on opas Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi Suomentaja: Rintamäki, Raija Alkuperäinen nimi: Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann ISBN: 978-951-0-37010-0, WSOY, 2011 »Ydinminä on persoonalli suutemme ydin, taitoa toimia luovasti, itsenäisesti ja vapaasti.» »Vaikka teos on humoristinen, herättää se myös ajatuksia ihmiskunnan historian järjettömyyksistä.» sisäiseen vireeseen. Ydinminä on kirjan mukaan persoonallisuutemme ydintä, taitoa toimia luovasti, itsenäisesti ja vapaasti. Yksilössä piilee voimavarat kohdata elämän ongelmat sekä omassa persoonallisuudessaan olevat opitut mallit kasvaen ja kehittyen koko elämänsä ajan. »Ydinminä on ajassa kasvava siemen», kiteyttää Tony Dunderfelt itse mielemme mahdollisuudet. nyky-Ruotsissa ja tutustuu hänen elämäntarinaansa. Vaikka Allania ei koskaan ole politiikka tai uskonto kiinnostanut, on tämä anarkistinen maailmanmatkaaja ollut mukana useimmissa 1900-luvun merkittävimmissä tapahtumissa ja vaikuttanut maailmanhistorian kulkuun tempauksillaan. mielen ja itsetuntemuksen kehittämiseen Psykologi Tony Dunderfeltin kirjat ovat jo vuosia virkistäneet ajatteluani: sanaton viestintä, henkilökemiat ja intuitio ovat aiheita, jotka kiehtovat mieltäni. Tonyn uusimman kirjan avulla tutustut paremmin itseesi ja mieleesi. Erilaisten yksinkertaisten, konkreettisten harjoitusten avulla saat kesken arjen kiireiden parannettua keskittymiskykyäsi ja tutkittua olotilaasi. Esimerkiksi tunteiden SATAVUOTIAS JOKA karkasi ikkunasta ja tuntemiseen ja niiden merkitysten tulkin- katosi on kirja, jota lukiessa nauraa ääneen. taan voi suhtautua objektiivisemmin (hyvä Allan Karlsson ottaa hatkat vanhain harjoitus naiselle!). kodista juuri ennen satavuotissyntymäpäiväjuhliaan. Hetken mielijohteesta karKirjassa on esimerkkejä niin rakkau- kuun lähteneen vanhuksen matkaan tarttuu den voimasta, positiivisesta psykologiasta mojovan rahasumman sisältävä matkakuin huonosta itsetunnosta ja negatiivisista laukku. Pian Allania ja hänen matkallaan skripteistäkin. Avain mielen mahdollisuuk- saamiansa uusia ystäviä jahtaa sekä poliisi sien hyödyntämiseen on läsnäolo, nykyhet- että erikoislaatuinen rikollisliiga. Pakomatkessä eläminen. kaa seuraa lehdistö, ja lööpit laulavat. Parempi itsetuntemus antaa eväät myös Jonas Jonassonin humoristisessa toimivampiin ihmissuhteisiin ja hyvään esikoiskirjassa lukija seuraa Allania Yöpöydältä Räjähdysekspertti Allan on henkilökohtaisesti tavannut historian mahtimiehiä, niin kommunistijohtajia kuin kapitalistejakin, ja onnistunut joko ilahduttamaan tai vihastuttamaan heitä; useimmiten ainakin ällistyttämään. Kirjailijan kiinnostus historiaan välittyy. Kirja sopii mainiosti historiasta kiinnostuneille. Vaikka teos on humoristinen, herättää se myös ajatuksia ihmiskunnan historian järjettömyyksistä. Luin kirjan ruotsiksi ja voin suositella alkukielellä lukemista ruotsia taitaville. Teksti on helppoa ja mukaansatempaavaa. Jonasson pitää Arto Paasilinnan teoksista, minkä suomalainen lukija helposti tunnistaa kirjan samanlaisesta satiirisesta nauruhermoja kutkuttavasta tyylistä. n s! u o j r a T Tilaajalahjaksi laadukkaat helmikorut! Energiaa toimiston työpäivään! S & A -lehden tilaajaetuna saat muun muassa jatkuvan koulutusedun ja voit osallistua tilaajillemme tarkoitetun S & A -klubin mielenkiintoisiin tapahtumiin. Lisäksi saat maksutta Yritystilaisuudet-hakemiston ja kaksi kertaa vuodessa Liikelahjat-lehden. S & A -lehden kahdeksan mielenkiintoista numeroa kotiin tai työpaikalle kannettuna 70 € / 12 kk. Tilauksen saat tehtyä kätevästi sivuiltamme www.bbm.fi tai tilaukset@bbm.fi. Tarjous koskee vain uusia tilaajia. Tarjous on voimassa 31.12.2011 saakka. Tilaa S&A www.bbm.fi Hyödynnä tarjous! TIlaa S & A -lehti! Tilaajalahjaksi House of Elliottin kaunis helmikorusetti, sisältää kaula- ja korvakorut. Arvo 49 eur. Business to Business Mediat Oy | Y-tunnus 1794727-6 | Piispantilankuja 4, FI-02240 Espoo | p. +358 9 5421 0100 | info@bbm.fi | www.bbm.fi
