Kotinurkka 2/2004

Numero
2/2004
MIKKELIN
VUOKRATALOT
OY:N
ASUKASLEHTI
Asukkaiden
ruskaristeily
Heimariin
Mikkelin Vuokratalot Oy järjesti asukkailleen risteilyn Heimariin 25.9.2004. Kun ilmoitukset lounasristeilystä Heimariin ilmestyivät talojen ilmoitustauluille, asukkaat innostuivat
niin, ettei matkustaja-alus Jaarli
riittänytkään, vaan lisäksi oli
otettava Ekin partion Lola III.
Kaikki ilmoittautuneet eivät
syystä tai toisesta olleet laivakyydissä, vaan matka taittui omilla
autoilla.
Koko viikon oli satanut vettä
vähän väliä eikä lauantaipäiväkään tehnyt poikkeusta. Media
lupasi: ”kautta maan syksyisen
harmaata ja sateista” säätä. Mutta ei sää säikyttänyt lähtijää, jos
siihen suhtautui oikein: Pukeutui lämpimästi ja suojautui sadevarustein.
Laivassa matkanneet saivat
Saimaata seilatessaan ihailla
mm. komeita siltoja, ohittaa kapeikkoja, nähdä kaunista ruskaa
ja syksyistä ranta-asutusta.
Riitan matkamuistoja
Tulin Heimariin kimppakyydillä. Huomasimme, että piha
oli täynnä pikkuautoja ja että
laivatkin olivat jo saapuneet.
Ruokasalissa oli aloitettu ruokailu. Isännän edustajia ei vielä ollut paikalla. He tietenkin seurasivat rannassa, että kaikki tulevat
ulos laivasta ja pääsevät ylös päärakennukseen. ”Luotsaajina” olivat Maire Stöckell MVT Oy:stä
sekä Pentti Laaksonen vuokralaisneuvoston ja hallituksen
edustajana.
■ ■ Risteilyemäntä Maire työssään.
■ ■ Retkitunnelmia laivasta.
■ ■ Rantautuminen Heimarin
laituriin.
Ravintola Heimarin pitkä
noutopöytä oli koristettu upealla ruusukimpulla. Tarjolla oli silliä, graavilohta, kurkkua, tomaattia, punajuurta, kurpitsasalaattia ja vihersalaattia kastikkeineen. Lämpimänä ruokana tarjottiin karjalanpaistia, kermassa kypsytettyä muikkupaistosta, perunoita ja kukkakaalia.
Oli kahta lajia leipää, voita ja levitteitä sekä erinlaista palanpainiketta. Ja jälkiruokana hyvää
mansikkakiisseliä ja kahvia.
Ravintola Heimarin henkilökunta nyökkäili hymyillen tervehdyksiään samalla kun täydensivät ruokapöytää, tai korjasivat käytettyjä astioita.
Mukavaa, kun lapsiperheitäkin oli retkellä mukana. Jotain
ulkona tapahtuvaa ohjelmaa oli
tiettävästi suunniteltu, mutta sade taisi sotkea suunnitelmat.
Saunassa kävi joitakuita. Retkellä oli kaikkiaan n. 200 asukasta.
Jututin muutamaa asukasta
tästä tapahtumasta. Eräs ehdotus oli, että jos mahdollista, retki
tehtäisiin jo elokuussa. Olisiko
sunnuntai sopiva päivä? Ja löytyisikö näin suuresta porukasta
laulu- ja soittotaitoisia ihmisiä,
vitsinkertojia tms, että sateen
sattuessa ohjelmat voitaisiin esittää sisätilassa?
Tämä asukkaille järjestetty risteily ja hyvä lounas Heimarissa
oli erittäin lämmin käden ojennus vuokratalojen asukkaille.
Lämpimät kiitokset MVT
Oy:lle sekä Mairelle ja Pentille.
Riitta Juvonen
■ ■ Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.
MIKKELIN VUOKRATALOT OY
toivottaa kaikille asukkailleen
Rauhallista Joulua
ja
Kodikasta
Uutta Vuotta 2005!
SIVU
3
T А¨ S S А¨
NUMEROSSA:
Asumisneuvoja etsii
ratkaisuja häätöjen
vähentämiseen
2
NUMERO
2/2004
SIVU
Toimitusjohtajan mietteitä
aailma muuttuu Eskoseni, niin muuttuu ja
muuttuu yhä kiivaammassa tahdissa myös
asuntomarkkinoilla. Kukapa meistä olisi
kymmenen vuotta sitten uskonut, että aravarahoitteisia vuokra-asuntoja on liki 10 000 tyhjänä eri
puolella Suomea. Tyhjien asuntojen ongelma koettelee pahimmin Itä- ja Pohjois- Suomen kuntia, joista
väki muuttaa kasvukeskuksiin koulutus- ja työmahdollisuuksien perässä. Mutta ei kasvukeskuksissakaan ole tyhjien asuntojen ongelmilta vältytty. Pääkaupunkiseudulla on jo vuoden parin aikana esiintynyt tyhjäkäyntiä suurempien aravarahoitteisten
asuntojen osalla ja sama ilmiö on havaittavissa ainakin Turun, Kuopion ja Jyväskylän seuduilla. Mikkelin kaupungin alueella kaikilla aravavuokra-asuntoja
omistavilla tahoilla on ollut jossakin määrin tyhjäkäyntiä. Mikkelissä asuntojen kysyntä on kuitenkin
pysynyt melko vakaana johtuen lähinnä siitä, että
Mikkelin kaupungin asukasmäärässä ei ole tapahtunut muutoksia juuri nimeksikään viime vuosien aikana.
M
htiössämme tyhjäkäynti on noin 1,5 % prosentin luokkaa eli omistamastamme 2796
asunnosta on kuluneen vuoden aikana ollut
tyhjänä vuodenajasta riippuen 15–35 asuntoa. Vaikka tyhjäkäynti on pysynyt ”hallinnassa” ei asuntojen
markkinointi saa lamautua hetkeksikään. Aravavuokra-asuntojen markkinoinnissa on siirrytty asuntojen jaosta todelliseen kilpailutilanteeseen. Nykyisin tulevaa asukasta ei oteta tuosta vaan hakijajonosta vaan asuntoa tulee kaupata. Asunnon hakijalle tulee antaa kuva hyvin hoidetusta yhtiöstä, palveluvalmiista henkilökunnasta ja hyvin varustetuista asunnoista. Päämääränämme on päästä noin 0,5 % tyhjäkäyntiin. Tyhjäkäyntiä ei voida koskaan kokonaan
poistaa, koska niin sanottua rakenteellista tyhjäkäyntiä esiintyy aina, johtuen asukkaiden muuttojen yhteydessä asuntoihin tehtävistä pintaremonteista sekä
asukkaiden vallinnan aiheuttamasta asuntojen tyhjänä olosta.
Y
itä markkinointiin tulee, se on erittäin suuri ongelma, kun asiaa tarkastelee Mikkelin
Vuokratalot Oy:n kannalta. Mikkelissä on
M
1980-luvun alkupuolelta lähtien kaikki aravavuokraasunnot olleet keskitetyn haun piirissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki asuntohakemukset on toimitettu Mikkelin kaupungin asunto-osastolle, josta kukin vuokra-asuntoja omistava taho on saanut vapautuvaa asuntoa kohti 3–5 hakemusta. Näistä asuntoosaston lähettämistä hakemuksista on yhtiön lopullinen asukasvalinta tehty. Järjestelmä oli toimiva vielä
viime vuosisadan lopulle asti, jolloin asuntoja jaettiin
niitä eniten tarvitseville sosiaalisin perustein. Aika on
nyt toinen. Tulorajoista on luovuttu kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta kasvukeskuksia. Kasvukeskuksissakin arava-asunnon saa huomattavasti aikaisempaa suurituloisemmat, koska tulorajoja on korotettu merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Siis aravavuokra-asuntomarkkinoilla on alkanut todellinen
kilpailu asukkaista ja asuntojen omistajilla tulisi olla
selvä kokonaiskuva kaikista asunnon hakijoista eikä
vain satunnainen otanta asunnon vapautuessa.
iksi Mikkelin mallin mukainen keskitetty
haku on yhtiön kannalta nykyaikana huono? Siksi, että yhtiön ei kannata ilmoittaa
vapaista asunnoista lehti-ilmoituksilla, koska vapaasta asunnosta ilmoittava ei voi olla varma siitä, että
lehdessä ilmoitettu asunto ja sitä hakeneen asunnontarvitsijan hakemus kohtaavat toisensa. Saattaa näet
käydä niin, että ilmoituksen innoittamalle asunnon
hakijalle osoitetaan kaupungin asunto-osaston toimesta vapaana oleva asunto eri omistajan asuntokannasta, kuin mitä hän lehti-ilmoituksen perusteella
haki. Lehti-ilmoituksiin laitetut eurot saattavat siis
valua ilmoittajan kannalta hukkaan, mutta ei asunnon hakijan kannalta, koska hän saavuttaa tavoitteensa eli saa asunnon. Niin kauan, kun asuntoja haetaan keskitetysti, tulee Mikkelin kaupungin asuntoosaton toimia ”markkinointiyhtiönä” ja vastata kaikkien tyhjien aravarahoitteisten vuokra-asuntojen ilmoittelusta vähintään kuukausittain. Kunnan toimijoiden pitää pystyä mukautumaan nykymaailman
menoon ja tehostaa toimintaansa varsinkin kun esimerkiksi Mikkelin Vuokratalot Oy maksaa keskitetystä asuntojen hausta Mikkelin kaupungille huomattavan korvauksen vuosittain.
M
äsitykseni mukaan asuntojen keskitetystä
hausta tullaan Mikkelissä enemmin tai myöhemmin luopumaan, kuten esim. Kuopiossa
tapahtui kuluneen kesän aikana. Kuopiossa päättäjät
tulivat siihen tulokseen, että asuntojen välitys ei kuulu kunnan tehtäviin vaan kukin omistajataho hoitakoon oman markkinointinsa parhaaksi katsomallaan
tavalla tehokkaasti, joustavasti ja tyhjäkäynnin minimoimalla. Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä ollaan valmiita ottamaan vastaan keskitetystä asuntojen hausta
luopumisen aiheuttamat haasteet. Henkilökunnalle
on painotettu mm. sitä, että asunto- ja kiinteistökannan kunnosta huolehtiminen tulee olemaan elinehto
ja kilpailuvaltti tulevina vuosina. Asunnot ja pihamaat on pidettävä kunnossa, asuntojen näyttötilanteissa on asunnon hakijalle luotava positiivinen kuva
koko asuinalueesta eikä ainoastaan näytön kohteena
olevasta asunnosta tai talosta. Talojen perusparantaminen toteutetaan PTS-suunnitelman mukaisesti ja
esteettömyyttä poistetaan rakentamalla hissejä kolmikerroksisiin taloihin asuntorahaston myöntämiä
hissiavustuksia hyödyntäen.
K
uokralla asuminen ei ole Suomessa saavuttanut
samanlaista asemaa kuin mitä se on saanut
Keski-Euroopassa, jossa vuokraoikeus saattaa
periytyä sukupolvelta toiselle. Meillä on aina arvostettu omaa asuntoa ja asunto on koettu omaksi varsinkin maaseudulla, vaikka samojen seinien sisällä on
saattanut asua neljäkin sukupolvea. Tänä päivänä
asunnon tarvitsijoille on pystyttävä osoittamaan, että
vuokralla asuminen on varteenotettava vaihtoehto
asumismuotoa valittaessa. Vuokralla asumisen arvostusta on lisättävä ja korostettava sitä, että vuokraasunto ei sido asunnon haltijaa yhtä lujasti asuntoon
kuten omistusasunto, vaan vuokra-asunnon vaihto
käy huomattavasti helpommin ja joustavammin elämäntilanteen muuttuessa.
V
oivotan asukkaille ja yhteistyökumppaneille
hyvää joulunodotusta ja menestystä tulevalle
vuodelle 2005.
T
Veli-Pekka Sinkko
toimitusjohtaja
Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä
henkilöstömuutoksia
18 vuotta yhtiössä
ollut Maire Stöckell
on irtisanoutunut palveluksestamme. Maire
lähti uusien haasteiden perään ja vaihtoi
myös paikkakuntaa.
Mairen läksiäisiä vietettiin 15.10.2004 ja
toimiston
henkilökunta toivotti Mairelle onnea ja menestystä
uudessa tehtävässään.
Maire lahjataulunsa
kanssa.
Kaisa kahvitilaisuudessa
Uusi asukassihteeri valittu
Isännöitsijäksi 1.9.2004 lähtien on
siirtynyt Tapio Lankinen.
Uudeksi asuntosihteeriksi valittiin Kaisa Leskinen. Kaisa tulee Mikkelin
Vuokratalot
Oy:öön SKV:n palveluksesta ja hän aloittaa
työnsä 1.1.2005. Kaisan
työ on vastata asukasvalinnoista, vuokrasopimusten tekemisestä ja
muista asukassihteerin
työhön liittyvistä asioista
yhdessä Marja-Leenan ja
Hannelen kanssa.
Uusia kiinteistönhoitajia valittu
Peitsarin alueella aloittaa 1.1.2005
Pekka Heinonen. Vastuualueena on
Peitsarinkuja 9 ja 11, Kappalaisenkatu 3
ja Suntionkuja 4.
Laajalammella on jo 15.11.2004 lähtien työskennellyt Ari Käyhkö. Vastuualueena on Suksisepäntie 20 ja Kuppitie
1–3 sekä Suksisepäntie 18 alkaen
1.1.2005.
Tervetuloa Mikkelin Vuokratalot
Oy:öön kaikki uudet työntekijät.
NUMERO
2/2004
3
SIVU
Asuminen on yksi
hyvinvoinnin peruspilareita
ja sen säilyttäminen on tärkeää!
Aloitin asumisneuvontatyön 1.10.2004, oman
työni ohella. Asumisneuvonnassa kehitetään eri tahojen yhteistyötä niin, että asukkaiden asumisen
ongelmia voidaan ehkäistä ennakolta ja ratkaista
syntyneet ongelmat parhaalla mahdollisella tavalla.
Toivon asukkailta pikaista yhteydenottoa mm.
vuokranmaksuongelmissa, naapureiden häiriöntuotoissa yms. Teen yhteistyötä vuokravalvonnan
ja isännöinnin lisäksi eri yhteistyötahojen kanssa,
joihin kuuluvat mm. sosiaalikeskus, asuntotoimi,
Kela sekä terveyskeskuksen alaisuudessa olevat yksiköt.
Keskeisempänä tavoitteena Mikkelin Vuokratalot Oy:n asumisneuvonnassa on maksuongelmien
ja siitä aiheutuvien häätöjen vähentäminen. Viime
vuosina vuokravelat ja häiriöntuotot ovat kuitenkin horjuttaneet monen asukkaamme elämää.
Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä vuonna 2003 toteutettiin häätöjä 27 kpl. Se on enemmän kuin edellisenä vuonna, joten tilanne on huolestuttava.
Asumisneuvonnan lähtökohtana meillä on säilyttää asukkaan koti ja neuvonnan tavoitteena on
päästä ongelman ratkaisuun ennen häätöprosessin alkua.
MVT Oy:llä uudet
puhelinnumerot
Kesän 2004 aikana Mikkelin Vuokratalot Oy pyysi tarjoukset uudesta puhelintekniikasta Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, Elisa Oyj:ltä ja TeliaSonera Oyj:ltä. Saatujen
tarjousten perusteella valittiin puhelinjärjestelmän toimittajaksi TeliaSonera Oyj.
Marraskuun 2004 alusta alkaen kaikki Mikkelin
Vuokratalot Oy:n puhelinnumerot muuttuivat. Toimiston uusi vaihdenumero on 0207 519 550. Toimistoaikana keskusnumeroon soitettaessa puheluun vastaa TeliaSoneran vaihdepalvelun henkilö. Muuna aikana puhelu ohjautuu vastaajaan. Vaihdepalvelu ohjaa puhelun saamiensa tietojen perusteella Vuokratalojen toimiston tai kiinteistöhoidon henkilökunnalle.
Kaikilla toimiston työntekijöillä on oma henkilökohtainen tavoitettavuusnumeronsa, johon soitetettaessa
puhelu ohjautuu ensimmäiseksi toimiston pöytäpuhelimeen. Jos pöytäpuhelimeen ei vastata, puhelu ohjautuu matkapuhelimeen. Jos henkilö, jota tavoitellaan on varattu, ohjautuu puhelu henkilön henkilökohtaiseen matkapuhelinvastaajaan.
Jokaisella kustannuspaikalla on oma huoltonumeronsa, joka on luettavissa kunkin talon ilmoitustaululta. Huoltonumero ohjautuu aina kiinteistönhoitajalle, huoltoliikkeelle tai huoltopäivystykseen. Jos
varsinainen talonhoitaja on lomalla, puhelu ohjautuu
suoraan hänen sijaiselleen.
Numerot on tiedotettu kaikkiin asuntoihin ja lisäksi
talojen ilmoitustauluilla ovat kuhunkin kiinteistöön
liittyvät numerot. Numeroihin soittaminen maksaa
lankapuhelimesta 8,21 snt/kerta ja 6,90 snt/minuutti. GSM puhelimesta 8,21 snt/kerta ja 22,9 snt/minuutti.
Toimiston uudet suorat numerot löytyvät tämän
lehden takasivulta.
Esa Nordman
isännöitsijä
Tulen tarvittaessa kotiin keskustelemaan mm.
asumisongelmien syistä ja ohjaan tarvittaessa asumista tukevien palveluiden piiriin.
Parhaiten minut tavoittaa toimistolta ma–pe
8.00–11.00.
Yhteistyöterveisin
Hannele Vesalainen, puh. 020 751 9551
email:
hannele.vesalainen@mikkelinvuokratalot.fi
Uistinkatu 3
perusparannus valmistui
Uistinkatu 3 perusparannustyöt valmistuivat ja asukkaat pääsivät muuttamaan
uudistettuihin
asuntoihin
marraskuun alussa.
Kohteen pääurakoitsijana
toimi Pieksämäen YSIYSIRakennus Oy, LVI-urakan teki Teknocon Oy ja sähköurakoitsija oli YIT-Kiinteistötekniikka Oy. Korjaustöiden vastaavana mestarina toimi Jarmo Haiko.
Piha-alueen
viihtyisyyttä
parannettiin mm. valaistusta
lisäämällä ja parkkipaikka
päällystettiin asfaltilla. Julkisivut kunnostettiin sekä vesikatto korjattiin. Suunnittelun
lähtökohtana oli asuntojen
varustetason kohottaminen
sellaiseksi, että se vastaa nykyajan vaatimuksia. Suunnittelussa kuultiin myös asukkaiden mielipiteitä.
Tärkeinä asioina pidettiin
valituissa
korjausvaihtoehdoissa kestävää kehitystä sekä
valittujen materiaalien ja laitteistojen
huollettavuutta.
Asuntojen kiintokalusteet ja
laitteet uusittiin. Kiinteistön
talotekniikka (LVISA) korjattiin mm. asennettiin rakennusautomaatio järjestelmä,joka mahdollistaa kaukovalvonnan.
Kaksioihin ja kolmioihin
rakennettiin huoneistokohtaiset saunat. Talon yhteinen
sauna kunnostettiin yksiöiden
käyttöä varten.
Tapani Heiskanen
tekninen isännöitsijä
Rakentamiskohteet
vuonna 2005
Ollintie 15–17 perusparannus, Otava, asuinneliöitä
1 212 m2, asuntoja 22 kpl.
Uistinkatu 5 perusparannus, Tuppurala, asuinneliöitä
2 965 m2, asuntoja 50 kpl.
Peitsarinkuja 9, Peitsari.
Kahteen taloon rakennetaan
hissit, yhteensä 4 kpl.
Työt alkavat toukokuussa
2005. Kaksioihin ja kolmioihin tehdään huoneistokohtaiset saunat sekä julkisivut ja vesikatto korjataan. LVIS-tekniikkaa kunnostetaan mm.
asennetamalla huoneistokohtainen ilmanvaihto.
Työt alkavat helmikuussa
2005. Kaksioihin ja kolmioihin tehdään asuntokohtaiset
saunat ja julkisivut ja vesikatto kunnostetaan. LVIS-tekniikka korjataan. Taloihin
asennetaan
kiinteistöautomaatio-järjestelmä ja se liitetään kaukovalvontaan.
Työt alkavat elokuussa. Hissien rakentamista avustaa valtio n. 50 %:lla rakentamiskustannuksista. Hissien rakentamista jatketaan tulevina vuosina Peitsarin alueella mikäli
valtion hissiavustukset jatkuvat.
4
NUMERO
2/2004
SIVU
MVT Oy:n talousarvio 2005
Talousarvio on laadittu käyttäen perusteena vuoden 2003 toteutunutta tulosta, aikaisempien vuosien tilastotietoja, tällä hetkellä tiedossa olevia hintoja ja tariffeja sekä
huomioiden vuosikorjausten ja investointien kustannukset. Vuoden 2005 talousarvion loppusumma on 14 364 601 euroa.
Vuokrien määrityksessä on pyritty ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan
markkinatilannetta. Kokonaisvuokrien keskiarvo vuonna 2004 on 7,064 €/m2/kk.
Vuoden 2005 vuokrien keskiarvio tulee olemaan 7,317 €/m2/kk eli korotusta tulee
olemaan keskiarvona 0,253 €/m2/kk. Hoitovuokran keskiarvo vuonna 2004 on
3,439 €/m2/kk. Vuoden 2005 keskiarvio
tulee olemaan 3,513 €/m2/kk eli korotus
tulee 0,074 €/m2/kk. Jyvitetyn pääomavuokran keskiarvo vuonna 2004 on 3,625
€/m2/kk. Vuoden 2004 keskiarvio on
3,804 €/m2/kk eli korotus on 0,179
€/m2/kk. Vuokrat pyöristetään vuokrien
laskennassa kahteen desimaaliin.
Vaikka inflaatio on tällä hetkellä varsin
pieni, tapahtuu hinnoissa kuitenkin korotuksia. Palkkoja tarkistetaan, em. syystä
huoltoliikkeet joutuvat nostamaan huoltopalkkiotaan. Vakuutuksissa ja tonttien
vuokrissa tapahtuu inflaatiokorotusta.
Kiinteistöt vanhenevat ja vaativat enemmän
korjauseuroja. Asuntojen vaihtojen yhteydessä noin puolessa joudutaan turvautumaan remonttimiehen apuun. Yhtenäislainojen vuosimaksujen nousu 1.3.05 on
0,5 %, toisaalta vanhojen aravalainojen
korko alenee 1.10.2004 alkaen 4,25 %:iin.
Tulot
Pääomatuloilla katetaan yhtiön lainojen
korkokulut ja lyhennykset sekä remonttiraha. Yhteensä pääomatuloja kertyy 7 250
283 euroa, joka on keskimäärin 3,907
€/m2/kk, kun vuoden 2004 talousarviossa
vastaava luku oli 3,713 €/m2/kk.
Hoitotuloilla katetaan kiinteistöjen hoitokulut. Yhteensä hoitotuloja kertyy 6 516
892 euroa. Hoitotulot muodostuvat hoito-
vuokrista, muista vuokratuloista, käyttökorvauksista sekä muista kiinteistön tuotoista ja remonttien rahoituksiin tarvittavasta osuudesta. Hoitotulot määritetään
kustannuspaikkakohtaisesti. Hoitovuokra
muodostaa yhtiön tuloista 43 %, pääomavuokra 49 % ja muut tulot ovat noin 8 %
luokkaa. Muut tulot ovat varastojen yms.
vuokria, käyttökorvausmaksuja ja remonttien rahoitusta. Muiden tulojen osuus on
huomioitu ainoastaan hoitovuokrassa.
Asuntokohtaisesta vedestä peritään ennakkoa 0,27 €/m2/kk. Veden kulutus tarkastetaan puolivuosittain (30.06. ja 30.12.)
ja mittarilukemien mukaansuoritetaan tasauslaskutus. Lämminvesi maksaa 1.1.2005
alkaen 3,94 €/m3 ja kylmä vesi 2,48 €/m3.
Taloissa, joissa on pelkästään lämminvesimittari, veden hinta on 8,90 €/m3. Käyttökorvaukset ovat sauna 6,70 €/kk/ l tunnin
vuoro ja pesulapoletti 1,50 €/tunti.
Autopaikoista peritä n 4,20 €/kk, autokatoksista 7,00 €/kk ja autotalleista 17,50
€/kk.
Hoitokulut
Palkkakustannuksiin on varattu 1 081
957 euroa ja nousua huomioitu n. 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen. Hallintopalvelun
eli toimiston osuus on 0,48 €/m2/kk eli yhteensä 904 462 euroa. Ostettuihin huoltopalveluihin (huoltoyhtiöt, hissit, siivous
yms.) on varattu 671 752 euroa ja nousua
edelliseen vuoteen nähden on 5 %. Kaapeliteevee maksut ovat 65 000 euroa. TVmaksut jaetaan asuntolukumäärän suhteessa kustannuspaikoille. Hissihuoltoon on lisätty noin 4,0 % vuoden 2004 tasoon eli
kokonaissumma 30 745 €. Lämmitykseen
on varattu 1 151 355 euroa. Kaukolämmön yksikköhintaa on tarkistettu 1,07 euroa/MWh ylöspäin, eli hinta 26,30 euroa/MWh. Öljyn hinnaksi on laskettu 0,48
euroa/litra. Kiinteistösähkölle on varattu
297 035 euroa. Sähkön yksikköhinnan on
arvioitu pysyvän nykyisellään. Vesikustannukset tulevat olemaan 600 667 euroa. Ve-
den hinnassa on varauduttu 5 sentin korotukseen kuutiolta 1.1.2005 alkaen, eli kokonaishinta on 2,48 euroa/m3. Jätekustannuksiin on arvioitu korotusta 9 prosenttia.
Kiinteistöjen vakuutukset nousevat n. 12
prosenttia. Kiinteistöveroprosentit ovat rakennusten osalta 0,40 ja tonttien osalta 0,85
prosenttia. Tonttien vuokrat nousevat 4
prosenttia vuoden 2004 tasoon verrattuna.
Ylläpitokorjauksiin on varattu 898 807
euroa ja vuosikorjauksiin käytetään, yhteensä 500 351 euroa. Suurimpina remonttikohteina mm. Aurakatu 9–13 ulkoikkunoiden uusinta, Suksisepäntie 18 asuntokohtaisen vedenmittausjärjestelmän uusinta ja Piisaminkuja 1 parvekeremontti. Remonttirahaa kerätään yhteensä kaikilta kustannuspaikoilta 523 635 euroa. Asuntojen
tyhjänä oloon on varattu koko yhtiön osalle 400 000 € eli 0,21 €/m2/kk.
Muita hoitokuluja on 49 774 euroa. Niihin kuuluvat muun muassa asukastoimikunnan kulut.
Pääomakulut
Mikkelin kaupungin tertiäärilainoja on
kaikkiaan 8 002 123 euroa, niistä kertyy
korkokulua 8 % mukaan 627 899 euroa ja
lyhennyksiä 7 948 euroa. Valtion asuntolainoja on yhtiöllä kaikkiaan 67 157 475
euroa. Vuoden 2005 lyhennykset ovat 2
487 015 euroa ja korot 1 945 067 euroa.
Ensisijaislainoja on yhtiöllä 15 210 192 euroa. Vuoden 2005 lyhennykset ovat 1 087
937 ja korot 568 350 euroa. alkaen. Pääomavuokrat on jyvitetty 1.7.2000 kaikkien
kustannuspaikkojen osalta. Jokaiselle kustannuspaikalle on laskettu prosenttiluku,
joka määrittää kustannuspaikan osuuden
yhtiön kaikkien lainojen koroista ja lyhennyksistä. Tämä euromäärä jaetaan kustannuspaikan neliömäärällä, josta saadaan ko.
kustannuspaikan pääomavuokra/asuinneliö.
Esa Nordman
isännöitsijä
NUMERO
2/2004
5
SIVU
Rauhallista Joulua
ja
Onnekasta
Uutta Vuotta!
toivottavat kiinteistönhoitajat
Unto Vepsäläinen ja
Raimo Viljakainen Tuppuralasta
Kauppisen kiitokset
Arinakatu 17 ja 19
asukkaille
Kiinteistönhoitaja Hannu Kauppisen tehtävät muuttuvat ja
sen seurauksena hän jättää Arinakatu 17 ja 19:n hoidon Eero
Venäläiselle.
-Kiitokset kaikille Arinakatu 17 ja 19 asukkaille, varsinkin
osallistumisesta talkoisiin, toteaa Kauppinen.
Hannu Kauppisen hoidettavaksi jäävät Tallakuja 2 ja 12, Hirvenkatu 9 ja 11 ja uusina Piisaminkuja 1 ja 5.
Kiinteistönhoitajien
terveisiä ja kuulumisia
”Talkkareilta”
pyydetään
usein apua pesukoneiden ja
muiden laitteiden kiinnitykseen ja asennukseen. Todettakoon jälleen kerran, että kiinteistönhoitajien tehtäviin eivät kuulu asukkaiden omien
koneiden ja laitteiden asennus, huolto eikä muukaan
korjaus. Vuokrasopimuksen
teon yhteydessä jaettu asukasopas sisältää ohjeet ja neuvot yllä mainittuihin tilanteisiin.
Toki, jos kiinteistönhoitaja
haluaa auttaa, hän voi edellämainittuja toimenpiteitä tehdä, mutta työnkuvaan nuo
asiat eivät kuulu.
Muutoksia työkohteissa:
Hannu Kauppinen
■ Tallakuja 2 ja 12
■ Piisaminkuja 1 ja 5
■ Hirvenkatu 9 ja 11
Eero Venäläinen
■ Arinakatu 17 ja 19
■ Oravinharjuntie 3 ja 5
■ Ahonlaita 4
Seija Romo
■ Maahisentaival 3,4,5 ja 6
Kohteiden muuttuneet ilta- ja viikonloppupäivystykset löytyvät kiinteistöjen ilmoitustauluilta.
TYKY-toimintaa
kiinteistönhoitohenkilökunnalle
Mikkelin Vuokrataloissa viimeisin Tyky- toimintaan liittyvä tapahtuma oli, kun
kiinteistönhoitohenkilökunta kokoontui
Anttolanhoviin ohjattuun liikuntapäivän
viettoon. Vastaavia tilaisuuksia on yhtiössämme järjestetty myös toimiston henkilökunnalle. Kiinteistönhoitaja Reijo Janhunen oli yksi TYKY-päivän osanottajista.
Tykytoiminnan
käytännön
toimenpiteiden
keskeisiä kohteita ovat
-Päivä oli mukavaa vaihtelua työhön,
työkavereita on tarpeellista tavata muutenkin kuin työn yhteydessä. Päivä oli järjestetty tarpeeksi monipuoliseksi, mistä
kiitos Anttolanhovin ja työterveyshuollon
henkilökunnalle, Reijo totesi päivän annista.
1.
2.
3.
Reijo oli sitä mieltä, että kiinteistönhoitohenkilökunta on jatkossakin valmis
osallistumaan vastaaviin tapahtumiin.
-Odotamme milloin pääsemme uudelleen ”leikkimään”, ja vieläpä työajalla!
Mikä ihmeen TYKY?
TYKY-toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä
työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan
jokaisen työelämässä mukana olevan työja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa
vaiheissa.
Työkykyä arvioidaan suhteuttaen ihmisen voimavarat työn vaatimuksiin. Voimavarat käsittävät terveyden ja toimintakyvyn, koulutuksen ja osaamisen, arvot ja
asenteet sekä motivaation ja työtyytyväisyyden. Voimavarojen tarve riippuu työn
ruumiillisista ja henkisistä vaatimuksista,
työympäristöstä ja työyhteisöstä.
Ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti toteutettu TYKY-toiminta tukee osaltaan
työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä
sekä ehkäisee työkyvyttömyyttä. Samalla
se parantaa yritysten kannattavuutta ja
toimintakykyä kestävällä tavalla.
lainaus: http://www.tyky.fi/tyky/
työn ja työympäristön
kehittäminen,
työyhteisön ja työorganisaatioiden
toimivuuden parantaminen sekä
työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistäminen.
Tämä edellyttää työyhteisön ja työpaikan eri osapuolten yhteistoimintaan perustuvaa aktiivista sitoutumista ja osallistumista. Edellytyksenä on myös se, että
yhteistyö antaa kaikille mahdollisuuden
vaikuttaa TYKY-toiminnan suunnitteluun.
Tykytoimintaan läheisesti liittyvä käsite
on työhyvinvointi. Tällöin kiinnitetään
huomiota koko työyhteisön ilmiöihin,
kuten koettuun hyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen. Hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkkejä ovat mm. luottamuksen ilmapiiri ja oikeudenmukaisen
kohtelun kokemukset.
Työhyvinvoinnin johtamisessa otetaan
huomioon strategisissa valinnoissa ja käytännön päätöksenteossa ne seikat, jotka
★ edistävät työntekijän terveyttä ja
hyvinvointia
★ ehkäisevät ja poistavat terveyttä
vaarantavia tekijöitä
Työhyvinvointia tulee edistää johtamisen ja esimiestyön kaikilla tasoilla.
lainaus:
http://www.tyky.fi/tyky/Suomi/TYKY-toiminta/
(Lähde: Työterveyslaitos & sosiaali- ja terveysministeriö)
6
NUMERO
2/2004
SIVU
40
vuotias
Vesitorninkatu 14:n virallinen syntymäpäivä oli 1.7.
2004. Juhlia vietettiin lomista ja muista kesäkiireistä johtuen vasta elokuun 24. päivä.
Talon viihtyisälle pihalle oli
ruokapöydän ääreen kokoontunut parikymmentä talon
asukasta sateen uhasta huolimatta. Mukana kunniavieraina olivat kaikki kolme perhettä, jotka ovat asuneet talossa
koko sen 40-vuotisen eliniän
ajan. Soivaset, Nurmiset ja
Vesitorninkatu 14
Jyrkiset – perheen rouvat
edustajinaan – vastaanottivat
Mikkelin Vuokratalot Oy:n
kukkatervehdyksen. Musiikin
taitajia löytyi talon omasta
väestä; Aleksander Kaianen
esitti juhlassa viululla Paganinin Viriazii-teoksen.
Ruoka ja juoma oli maittavaa ja asukkaat viihtyivät mukavasti kuunnellen tarinoita
vuosien varrelta.
Vesitorninkatu 14 on käynyt viimeisen kymmenen
vuoden aikana läpi täydellisen
muodonmuutoksen. V. 1995
toteutettu peruskorjaus ja viime vuoden ikkunaremontti
ovat tehneet talosta lähes uudenveroisen. Toimivat tilaratkaisut – kuraeteinen, lasten-
Rupatteluhetki keinussa
menneiden vuosien
tapahtumia muistellen.
vaunujen säilytystila, hyvä pesula ja kuivaustila jne. – ovat
arkipäivän rutiineja helpottavia asioita ja lisäävät viihtyvyyttä.
Mainitsemisen
arvoinen
asia on myöskin toimiva asukastoimikunta ja asukaskokoukset, joihin jatkuvasti toivotaan yhä useamman ottavan osaa!
Itse talossa lähes kuusi vuotta asuneena ja nyt poismuut-
Vesitorninkatu 14 takana
ja edessä juhlakansaa.
tavana toivon talolle ja erityisesti sen asukkaille menestystä, hyvää yhteishenkeä ja aktiivista osallistumista yhteisiin
rientoihin!
Arja Tuovinen
Talkoot Paimenpolulla
Eveliina Liukkonen maalaamassa postilaatikkokatosta.
Paimenpolku 5:ssä järjestettiin toiminnallinen syyspäivä
9.10.2004. Tarkoituksena oli
siivota pihaa syksyn lehdistä ja
rakentaa postilaatikkorivistölle
sadesuoja.
Varusteet oli hankittu hyvissä
ajoin ja sateinen viikko muuttui
lauantaina sopivasti aurinkoiseksi.
Töihin ryhdyttiin heti aamusta ja perinteisesti kiinteistön naiset hoitivat pihan haravointia ja miehet pääsivät tutustumaan katkaisusirkkelin toimintaan. Ihme ja kumma työ
sujui ilman vahinkoja ja eteni
aikataulun mukaisesti, niin että
iltapäivällä maalaamista kärttäneet lapset pääsivät vuorostaan
töihin. Siinä vaiheessa niin sanotut aikuiset siirtyivät makkaran paistoon ja työnjohtotehtäviin. Illan hämärtyessä kokoonnuimme ihailemaan työtämme
ja kun muita ei ollut paikalla
meitä kehumassa, niin kehuimme itse itseämme.
Valmis postilaatikkorivistö ja uusi katos.
NUMERO
2/2004
7
SIVU
Runsasta
Runsasta toimintaa
toimintaa Nuijamiestenkatu
Nuijamiestenkatu 22-24
22-24 taloissa
taloissa
Tästä alkoi kesä. Anja ja Liisa istutuspuuhissa.
(Kuva Sylvi Korhonen)
Kaksi kertaa kokoonnuimme hartaustilaisuuteen. Nyt valmistaudumme Joulujuhlaan jota vietämme 02.12.2004 ruokaillen
ja seurustellen. ”Tupa” tulee olemaan täynnä.
Toivotamme kaikille Mikkelin Vuokratalot Oy:n
asukkaille ja henkilökunnalle Hyvää Joulua ja
onnellista vuotta 2005.
Asukastoimikunta
Teksti Anja Liimatainen, puheenjohtaja
Varautumiskoulutusta
Mikkelissä
Pelastuslain mukaan yli viiden huoneiston taloyhtiöiden
on tehtävä kiinteistöään koskeva pelastussuunnitelma, tiedotettava siitä talon asukkaille ja pelastusviranomaiselle.
Taloyhtiöiden on nimettävä turvallisuuspäälliköt ja varahenkilöt, sekä suojan hoitajat varahenkilöineen mikäli talossa on väestönsuoja ja ohjattava heidät koulutukseen.
Turvallisuuspäälliköiden kursseja Mikkelissä järjestetään
iltakursseina. Kurssin kesto on yhteensä yhdeksän tuntia ja
tavoitteena on tuottaa tehtävänsä hallitsevia talon turvallisuuspäälliköitä johtamaan ja kehittämään talon lakisääteistä varautumista sekä talon turvallisuustoimintaa. Kurssin aikana oppilas laatii omaan kiinteistöönsä pelastussuunnitelman.
Kursseja järjestetään Etelä-Savon pelastusalanliiton ja pelastuslaitoksen toimesta talon turvallisuuspäälliköille
15.–17.2. ja 24.–26.8.2005 pelastuslaitoksen auditoriossa
klo 17.00 alkaen. Kurssille otetaan kerralla enintään 30 henkilöä.
Näin nautimme kesästä. Vaikka sadetta riitti, saimme kahdesti kerääntyä
aurinkosäässä nauttimaan virvokkeita, makkaraa, kahvia sekä toistemme
seurasta rupatellen ja laulaen. (Kuva Pirkko Hakala)
Pihat kuntoon!
Mikkelin Vuokratalot Oy:n järjestyssäännöt kieltävät käytöstä poistettujen tavaroiden
säilyttämisen kiinteistön alueella. Käytöstä
poistettu tavara on tietysti joskus vaikea määrittää, mutta oheisen kuvan mukainen säilytystapa ei ole hyväksyttävää.
Tarvittaessa Mikkelin Vuokratalot Oy voi
järjestää siirtolavan kiinteistön pihaan ja siihen voivat asukkaat koota ylimääräiset romunsa. Mitään velvollisuutta kiinteistön
omistajalla ei ole siirtolavaa kustantaa, mutta
hyvän tahdon eleenä niin joskus tehdään.
Esimerkiksi asukastoimikunnan toimesta
voidaan tuolloin organisoida talon yhteinen
pihan- ja varastojen siivouspäivä.
Asukkaiden on itse huolehdittava siitä, että
romut ja roskat menevät oikeisiin paikkoihin
eivätkä roinat jää jätekatosten ympäristöön.
Kaatopaikalle meneviin roskiksiin kuuluvat
Suojanhoitajien kursseja järjestetään Mikkelissä 9.–10.3.
ja 8.–9.9.2005 iltakursseina, yhteensä kuusi tuntia, pelastuslaitoksen auditoriossa ja alkaa klo 17.00. Tavoitteena on
tuottaa tehtävänsä hallitsevia suojanhoitajia. Kurssille otetaan kerralla enintään 15 henkilöä. Lisäkursseja järjestetään
tarpeen ja kysynnän mukaan.
Kursseille ilmoittaudutaan Etelä-Savon Pelastusalan liiton
toimistoon p. (015) 194 3670 tai sähköpostilla,
mari.hyytiainen@mikkeli.fi.
Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä kiinteistökohtaiset turvallisuussuunnitelmat ovat työn alla ja esitellään valmistuttuaan asukastoimikunnille. Asukastoimikuntien toivotaan etsivän keskuudestaan kursseille halukkaita ja asiaan sitoutuvia vuokralaisia. Avustamme kaikin tavoin uusia turvallisuuspäälliköitä ja suojanhoitajia.
Rivitalon
takapiha ei
saa näyttää
tältä!
Parvekkeita
ei
myöskään
saa pitää
varastoina.
vain normaalit talousjätteet.
Turha lienee mainita, mutta mainittakoon
kuitenkin, että romujen ja roskien ylimääräinen kuskaaminen yhtiön toimesta siirtyy
suoraan kiinteistön hoitokuluihin ja lisää
painetta vuokrankorotuksiin.
Järjestyssääntöjen vastainen toiminta tältäkin osin on vuokrasopimuksen irtisanomisen peruste.
Toinen pihoihin liittyvä asia on myös syytä
ottaa esille. On hienoa, että asukkaat lisäävät
asumismukavuuttaan istuttamalla pensaita ja
kukkia pihoilleen, mutta siihenkin tarvitaan
isännöitsijän lupa. Luvan myöntäminen
edellyttää, että istuttaja sitoutuu jättämään
istutuksensa paikoilleen mahdollisen poismuuton yhteydessä. Mukana viedyt istutukset tullaan laskuttamaan uusien, korvaavien
istutusten hinnalla.
8
NUMERO
2/2004
SIVU
Pysäköinti ja pelastusteiden auki pitäminen
Kuppitiellä joku on jo pidemmän aikaa parkkeerannut autoaan talojen välisellä
kävely- ja huoltotiellä pysäköintikieltomerkin vieressä!
Autojen
sisätilanlämmittimet
Mikkelin Vuokratalot Oy:n kiinteistöissä olevat autolämmitystolpan sulakkeet eivät kestä sisätilanlämmittimen käyttöä. Ylikuormitus laukaisee sulakkeet, jolloin samaan tolppaan kytketyt lohkolämmittimetkään eivät tietenkään toimi.
Joissakin kiinteistöissä järjestelmä kestää molempien kytkennän, mutta silloin peritään tuplamaksu autopaikasta. Kysykää kiinteistönhoitajalta tilanne omalta osaltanne.
Älä lämmitä autoa turhaan
Ajoneuvojen moottorin esilämmitys pakkasilla vähentää
polttoaineen kulutusta sekä päästöjä ja säästää auton moottoria. Turhaan ei moottoria kuitenkaan kannata kuumentaa,
kaksi tuntia riittää paukkupakkasellakin.
Sisätilalämmittimen käyttö ei sen sijaan lämmitä moottoria eikä ole suositeltava ainakaan kovilla pakkasilla. Lämmittimien yhtäaikainen käyttö moottorin lohkolämmittimen
kanssa nostaa energiankulutusta kahdella kolmasosalla. Pelkästään autojen sisätilalämmittimet kuluttavat VTT:n arvion mukaan liki 300 MW eli yli 2 prosenttia Suomen maksimi sähkönkulutuksesta.
Sisätilanlämmittimet ovat yleistyneet nopeasti. Lämmittimet ovat teholtaan noin 800–1200 wattia. Aamuisia sähkön
kulutuspiikkejä voi välttää jättämällä sisätilalämmittimen
kytkemättä.
Ikkunat aukeavat, kun ne kunnolla puhdistaa ennen liikkeelle lähtöä. Istuimille kannattaa laittaa joko eristävä lämpöistuin tai käyttää penkinlämmitintä, jos sellainen autossa
on. Puolipeitto on suositeltavin tapa suojata auton ikkunat
jäätymiseltä ja lumelta.
Autojen määrän lisääntyminen aiheuttaa enenevässä
määrin ongelmia pysäköintiin
ja liikenteen sujumiseen paitsi
yleisillä väylillä myös kiinteistöjen pihoilla. Siten erityisesti
pysäköintiin liittyvien sääntöjen noudattamisen tärkeys on
jatkuvasti korostunut.
Väärin pysäköity auto tai
muu kulkuväline saattaa pahimmassa tapauksessa estää
tai ratkaisevasti hidastaa pelastusajoneuvon pääsyä kohteeseensa, jolloin esim. vakavan sairauskohtauksen tai
huoneistopalon sattuessa voivat ihmishenget olla vaakalaudalla. Näissä tilanteissahan lyhyetkin pelastustoimien viivästymiset voivat olla kohtalokkaita.
Vuoden 2004 alusta lukien
on ollut voimassa sisäasiainministeriön asetus pelastustiestä. Asetuksessa pelastustie
on määritelty ajotieksi tai
muuksi ajoyhteydeksi, jota
hälytysajoneuvojen on suunniteltu käyttävän hätätilanteissa. Asetuksessa mm. edel-
lytetään pelastusteiden osalta
huolehtimista siitä, että ne
pysyvät ajokelpoisina ja esteettöminä. Siten niille ei saa
pysäköidä ajoneuvoja tai asettaa muutakaan estettä. Lisäksi
pelastustie on merkittävä
esim. erillisellä pelastustie-kilvellä silloin, kun se on merkitty kyseessä olevan rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan
(asemapiirrokseen). Kilvessä
on keltaisella pohjalla musta
teksti ”pelastustie”.
Jokaisen autolla tai muulla
kulkuneuvolla liikkuvan on
pysäköidessään aina siis muistettava, että hätätilanne voi
syntyä milloin vain. Siksi lyhytaikainenkin ajattelematon
pysäköinti voi osoittautua ratkaisevaksi pelastustöiden hidastajaksi.
Pidetäänpä näin ollen väylät aina auki riippumatta siitä, onko niitä pelastusteiksi
merkitty vai ei.
Juha Lahti
isännöitsijä ISA
Autotallien ja autokatosten käyttö
Autotallit ja autokatokset
on tarkoitettu nimenomaan
käytössä olevien autojen pysäköintiin ja säilytykseen. Tallien haltijat eivät saa käyttää
niitä tavaravarastoina tai remonttipajoina. Pakastimien
ym. sähkönkuluttajien käyttö
näissä tiloissa on myös kiellettyä.
Talleissa ja katoksissa on aina oltava tilaa auton viemiseen niihin ja vain pienet
oman kulkuvälineen huoltotoimet talleissa voidaan hyväksyä. Autoja ei kuitenkaan
saa niissä pestä, kuten ei
yleensäkään koko kiinteistön
piha-alueella.
Todetut selvät käyttösääntöjen rikkomukset johtavat
tallin tai katoksen hallintaoikeuden menettämiseen. Mahdollisissa
tulkintaerimielisyyksissä ja kiistakysymyksissä
on asioiden ratkaisuvalta
MVT Oy:n henkilökunnalla.
Autotallin, autokatoksen tai
pistokepaikan haltijan on ajoneuvostaan pysyvästi luopuessaan heti annettava paikkansa
mahdollisella jonotuslistalla
ensimmäisellä sijalla olevalle
ilmoittamalla asiasta kiinteistönhoitajalle. Mikäli samassa
taloudessa asuvilla on hallin-
Lämmitysjohdon jättäminen kiinni tolppaan ja toisen
pään heittäminen puun oksalle aiheuttaa monenlaisia
vaaratilanteita.
nassaan kaksi tai useampia
paikkoja on ”ylimääräisistä”
paikoista luovuttava, mikäli
muilla talossa asuvilla ennestään paikkaa vailla olevilla on
todellinen tarve niihin.
Pistokepaikkojen haltijoiden on huolehdittava siitä, ettei auton lämmitysjohto jää
roikkumaan kotelosta lähdettäessä liikkeelle. Turvatekniikan keskuksen TUKESin mukaan tolppaan jätetty sähköistetty lämmitysjohto tai avoin
pistorasiakotelo ovat vaaraksi
esimerkiksi leikkiville lapsille
tai kotieläimille. Maassa lojuvista johdoista voi aiheutua
myös muuta vaaraa. Talonhoitajat poistavat irralliset
johdot niitä tavatessaan.
Lämmitysjohtoa ei liikenneturvallisuuden vuoksi pidä
myöskään jättää kiinni autoon vaan tulee irrottaa molemmista päistään ja korjata se
talteen auton sisään.
Juha Lahti
isännöitsijä ISA
NUMERO
2/2004
9
SIVU
Palauta ristikko toimistoomme 31.1.2005 mennessä osoitteella: Mikkelin Vuokratalot Oy, Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli.
Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan 30,00 euron lahjakortti.
10
NUMERO
2/2004
SIVU
Joulupuun
historia
Suomessa joulukuusella on nuori perinne. Ensimmäiset
joulukuuset ilmestyivät Helsinkiin vasta 1800-luvun alkupuolella. Joulukuusen yleistymistä esti muun muassa
pelko metsävarojen loppumisesta tai liiallisesta harventamisesta.
Varsinaisesti joulukuusi tuli koko kansalle tutuksi
koulujen kuusijuhlan ansiosta 1920-luvulla.
Joulukuusi on tullut meille etelästä Saksan ja Viron kautta. Saksassa korostetaan Martti Lutherin
merkitystä. Hänen kerrotaan tuoneen pienen
kuusen sisälle. Kuusen kynttilät kuvasivat jouluyön kirkasta taivasta. Joulukuusi tunnetaan
myös nimellä Lutterin puu.
Tallinnassa ensimmäiset kirjalliset maininnat joulukuusesta ovat vuodelta 1441. Kuuset
olivat tällöin toreille pystytettyjä ulkokuusia.
Nykyään Suomessa myydään tai muuten
hankitaan koteihin hieman yli miljoonaa
kuusta. Tuontipuun osuus lisääntyy koko
ajan. Tanskalainen viljelykuusi on yhä
useamman suomalaisen olohuoneessa.
Suomessa toimii Joulupuuseura ry,
jonka tarkoitus on edistää suomalaisen
aidon joulukuusen joulukuusen käyttöä ja viljelyä. Kuusten ohella sen toimintaa kuuluvat myös koristehavut
sekä muut luonnon materiaalit. Seurassa on noin 400 jäsentä.
Miten joulukuusen saa
säilymään hyvin joulun ajan?
■ Kaatoajankohta
Joulukuusen saa kaataa aikaisintaan neljä
viikkoa ennen joulua. Kaadettua kuusta säilytetään ulkotiloissa, esimerkiksi kylmässä autotallissa.
■ Kuljetus
Kuusta voi kuljettaa auton katolla suojaamattomana ainoastaan lyhyitä matkoja. Yli kymmenen kilometrin matkoilla kuusi tulee pakata
muoviin.
■ Sulatus
Jos kuusi on jäässä, se pitää sulattaa hitaasti
ennen jalkaan asettamista. Hyvä sulatuspaikka
on viileä tila, jossa on muutama lämpöaste.
Puun annetaan sulaa hitaasti muutama vuorokausi, tyvi koko ajan vesiämpärissä. Ellei viileää
tilaa ole, voi puun tuoda pesuhuoneeseen. Tyvi
pidetään vesiämpärissä ja neulasisto suihkutetaan välittömästi kylmällä vedellä ja vielä muutaman tunnin kuluttua uudelleen. Noin kahdeksan tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan
asetettavaksi.
■ Jalkaan asetus
Ravistele roskat ja kuolleet neulaset pois.
Mittaa huoneen korkeus. Lyhennä kuusta riit-
tävästi tai sahaa ainakin muutama sentti tyvestä pois. Tyven pitää mahtua jalkaan ohentamattomana. Tyvestä ei saa poistaa kuorta. Kiristä ruuvit ja pystytä kuusi
■ Hoito sisätiloissa
Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko
ajan. Vesi ei saa päästä välillä loppumaan. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana. Kuusenjalan vesitila on usein
niin pieni, ettei se riitä vuorokaudeksi. Kuusenjalan voi asettaa tilavaan vesiastiaan ja tehdä
jalkaan reikä niin, että kuusi saa vettä. Näin
kastelusta ei tarvitse huolehtia joka päivä. Kasteluveteen ei tarvitse laittaa lannoitetta.
■ Kuusen poisvienti käytön jälkeen
Koristeiden poiston jälkeen leikataan oksasaksilla oksat joko kokonaan tai osittain pois
niin, että kuusi sopii ovista eikä neulasia karise
muualle kuin oksien leikkauspaikalle. Kuusen
voi kuljetuksen ajaksi laittaa myös esimerkiksi
paperisäkkiin, jolloin neulaset eivät varise lattialle. Oksat voi laittaa samaan säkkiin tai ne
voi viedä ulos paperiin käärittynä.
Mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa
kuusi on, sitä herkemmin neulaset karisevat.
Hyvästä hoidosta huolimatta neulasten karisemisessa on luontaista puukohtaista vaihtelua,
jota ei voida välttää.
Joulukoristeita
kalvoväreillä
Kalvoväreillä on mukavaa ja
helppoa askarrella kauniita
joulukoristeita, -kortteja tai
koristella lasipurkit, joissa voi
antaa joululahjaksi esimerkiksi itsetehtyä sinappia tai silliä.
Kalvovärikuvat
tehdään
piirtoheitinkalvolle (ei kopiokalvolle), josta ne voidaan
kuivuttuaan siirtää lähes mihin tahansa sileään pintaan
(lasi, kaakelit, metalli). Kuumeneviin pintoihin kalvokuvia ei saa kiinnittää. Kuvat voi
irrottaa ja kiinnittää uudelleen lukemattomia kertoja.
Jos ne tuntuvat tarttuvan pit-
kän käytön jälkeen huonosti,
taustaa voi kostuttaa kevyesti
esim. paperilla.
Lapsetkin osallistuvat mielellään kalvoväriaskarteluun.
Lasten omia piirroksia voi
käyttää hyvin kalvokuvien
malleina ja lapsi voi itse osallistua vaikkapa täyttövärien
levittämiseen. Vaatteet kannattaa suojata hyvin, kaikki
kalvovärit eivät irtoa tekstiileistä pesussa.
Kalvovärejä voi ostaa askarteluliikkeistä,
Mikkelissä
esim. As-Po-Lasta ja Tiimarista.
Muistakaa
varovaisuus
tulenkäsittelyssä
Joulun läheisyydestä johtuen on muistutettava oikeista tulenkäsittelytavoista:
1. Pitäkää huolta, etteivät lapset pääse tulentekovälineisiin
käsiksi.
2. Kynttilöiden asettelussa ottakaa huomioon kynttilän alla oleva materiaali. Missään tapauksessa television päälle ei
saa laittaa kynttilöitä palamaan. Televisio säteilee lämpöä ja
lisälämpö palavaan kynttilään voi aiheuttaa yllättäviä tilanteita steariinin sulaessa ja mahdollisesti syttyessään kuumasta televisiosta.
3. Ulkotulien suhteen kannattaa muistaa, että tuuli voi
kääntää liekin lähellä olevaan palavaan materiaaliin, tai kynttilä voi kaatuessaan sytyttää tulipalon. Foliokuorinen ulkotuli kevenee palaessaan steariinin vähetessä ja pienikin tuuli
puhaltaa sen pois paikaltaan palavan materiaalin läheisyyteen. Sama tilanne voi syntyä tuuletusta tehdessä, jolloin läpiveto aiheuttaa liekin räiskähtelyä.
4. Tavaksi on tullut tumpata tupakka johonkin parvekkeella olevaan kurkkupurkkiin, tai lasipurkkiin. Purkkeihin
kertyy kuitenkin ajan myötä melkoisesti palavaa materiaalia,
joka sitten huolimattoman tupakan sammutuksen yhteydessä saattaa syttyä palamaan useita tunteja parvekkeella käynnin jälkeen.
Hyvää ja
Turvallista
Joulua
kaikille!
Tällaista jälkeä syntyi,
kun kuuma tupakkaastia sytytti sen alla
olleen muovipöydän
tuleen.
NUMERO
2/2004
11
SIVU
Kasvisruokia joulupöytään
Porkkanasoselaatikko
■
500 g porkkanasosetta
2 kananmunaa
1 dl korppujauhetta
1 rkl siirappia
1 tl suolaa
1 maustemitta valkopippuria
Pinnalle:
korppujauhetta
Sekoita
porkkanasoseen
joukkoon muut aineet.
Kaada sose voideltuun vuokaan, tasoita pinta ja ripottele
sille korppujauhetta.
Kypsennä laatikkoa 200 asteisessa uunissa noin 1 tunti.
Lanttulaatikko
■
1 kg lanttusurvosta
2 dl ruokakermaa
1 dl korppujauhetta
3 kananmunaa
0,5 dl siirappia
1 tl suolaa
1 maustemitta muskottia
Pinnalle:
korppujauhetta
(margariininokareita)
Sekoita lanttusoseen joukkoon muut aineet.
Kaada sose voideltuun vuokaan, tasoita pinta ja ripottele
sille korppujauhetta.
Kypsennä laatikkoa 200 asteisessa uunissa noin 1 tunti.
Inkivääriporkkanat
■
1 kg porkkanoita
1-2 rkl öljyä
1-2 rkl fariinisokeria
1-1,5 tl raastettua inkivääriä
0,5-0,75 tl suolaa
1-2 rkl hyvin hienoksi silputtua persiljaa
Kuori porkkanat ja leikkaa
viipaleiksi.
Kypsennä porkkanoita padassa tilkassa öljyä sekoitellen
noin 5 minuuttia.
Lisää joukkoon fariinisokeri, raastettu inkivääri ja suola.
Pane kansi päälle ja anna
porkkanoiden hautua hyvin
miedolla lämmöllä noin 5-8
minuuttia. Sekoita välillä.
Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Lisää juuri
ennen tarjoilua porkkanoiden
joukkoon silputtua persiljaa.
Joulun makuinen
juuresterriini
■
500 g juuriselleriä
500 g palsternakkaa
2 rkl sitruunanmehua
2 tl tuoretta inkivääriä raastettuna
(kasvis- tai lihalientä ohentamiseen)
Värikkäät ja herkulliset kasvikset ovat olennainen osa joulupöytää. Perinteisten laatikoiden lisäksi uusia makuja ja keveyttä jouluun saa erilaisilla salaateilla, marinoiduilla kasviksilla ja lämpimillä juureslisäkkeillä.
Kevyet joulujuurekset valmistuvat uunissa tai pannulla hauduttaen tai
nopeasti mausteiden kanssa pannulla kypsentäen, jolloin kasvikset jätetään vielä vähän koviksi (al dente). Juureksia voi kypsentää myös mikrossa, jolloin maustaminen tapahtuu kypsentämisen loppuvaiheessa.
Juureslisäkkeiden hyviä puolia onkin niiden helppous.
Lisää hyviä reseptejä löytyy netistä osoitteesta: www.finfood.fi
0,5-1 tl kanelia
1-1,5 tl suolaa
3 kanamunaa
200 g porkkanaa
(0,5 dl rakuunaa)
2 tl suolaa
0,5 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
0,5-1 tl rouhittua mustapippuria
Tarjoiluun:
ranskankermaa tai smetanaa
Pinnalle:
saksanpähkinää
Kuori ja paloittele sellerit ja
palsternakka. Keitä kypsiksi
kiehuvassa suolalla maustetussa vedessä. Kaada keitinvesi pois ja anna juurespalojen
kuivahtaa jälkilämmöllä.
Soseuta juurekset sauvasekoittimella. Mausta sitruunalla, inkiväärillä, kanelilla ja suolalla. Lisää kananmunat vasta jäähtyneeseen juuresmassaan.
Kuori ja leikkaa porkkanat
pieniksi kuutioiksi. Kypsennä
kuutiot lähes kypsiksi kiehuvassa vedessä. Kaada keitinvesi pois.
Lisää jäähtyneet porkkanakuutiot, hienonnettu rakuuna ja halutessasi rouhittua
saksanpähkinää juuresmassaan.
Vuoraa (pitkulainen, tilavuudeltaan 1 l) vuoka tuorekelmulla. Öljyä kelmu. Kaada
seos vuokaan ja tasoita pinta.
Käännä kelmu terriinin päälle
tiiviisti.
Nosta vuoka uuniin uunipannulle, jossa on kiehuvan
kuumaa vettä. Kypsennä vesihauteessa 150 asteessa tunnin
verran. (Tavallinen tuorekelmu kestää 150 asteen lämpötilan.)
Anna terriinin jäähtyä ja vetäytyä kunnolla. Kumoa jäähtynyt terriini ja viipaloi terävällä veitsellä. Koristele halutessasi tuoreilla yrteillä ja pähkinöillä.
Joulun makuiset
paahdetut juurekset
3 porkkanaa
2 palsternakkaa
1 pieni lanttu
1 iso punasipuli
1 dl öljyä
0,5 dl juoksevaa hunajaa
■
Pese ja kuori kaikki juurekset. Leikkaa juurekset tasakokoisiksi (n. 2,5 x 2,5 cm) lohkoiksi.
Älä poista sipulin kantaa
vaan leikkaa se lohkoiksi niin,
että rakenne pysyy kasassa
kannasta.
Laita lohkotut juurekset
suureen kulhoon.
Sekoita öljy, hunaja, suola,
neilikka, inkivääri ja pippuri
keskenään.
Kaada kastike juureksien
päälle. Anna mausteiden vetäytyä 1-2 tuntia.
Kaada juurekset leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja
paahda kypsiksi 225 asteisessa
uunissa noin 30-40 minuuttia.
Tarjoa lämpiminä tai haaleina ranskankerman kanssa tai
kinkun lisäkkeenä joulupöydässä.
Juuresrösti
■
400 g porkkanaa
200 g juuriselleriä
200 g palsternakkaa
2 rkl voita tai margariinia
ripaus yrttisuolaa
basilikaa
Kuori juurekset ja raasta
karkeaksi raasteeksi.
Sulata rasva kattilassa. Lisää
juuresraasteet ja hauduta kypsäksi kannen alla, noin 30 minuuttia.
Mausta suolalla ja basilkalla.
Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla ja painele juuressose
vuokaan.
Kuumenna 175 asteessa uunissa 10 minuuttia.
Karamellisoidut lantut
■
1 lanttu (n. 500 g kuorittuna)
4 salottisipulia tai 2 pientä
keltasipulia
n. 25 g voita
2 rkl sokeria
1-2 rkl rosmariinia
1 rkl omenaviinietikkaa
0,5-1 dl piparkakkua murennettuna
suolaa
mustapippuria
(sinihomejuustoa)
Kuori lanttu ja kuutioi noin
2 x 2 cm kuutioksi. Lohko sipulit. Esikeitä lanttulohkot.
Valuta hyvin.
Paista lanttukuutioita miedolla lämmöllä voissa. Lisää
sipulilohkot ja sokeri. Kypsennä sekoitellen, kunnes sokeri sulaa ja ruskistuu hieman.
Lisää hienonnettu rosmariini ja etikka. Pienennä lämpöä,
laita kansi päälle ja hauduta
kuutiot kypsiksi.
Mausta piparkakkumurusilla, suolalla ja pippurilla. Ripottele päälle sinihomejuustomurusia.
Lämmin
punakaalisalaatti
■
300 g punakaalia
1 punasipuli
2-3 rkl öljyä
0,25 dl punaviinietikkaa
2 rkl sokeria
ripaus suolaa
3 kokonaista mausteneilikkaa
1 dl punaviiniä tai vettä
hiven cayennepippuria
Kuullota sipulit ja kaali öljyssä, höyräytä etikalla.
Lisää mausteet ja neste.
Hauduta kypsäksi.
Punajuurivalkoviinikastike
3 (n. 350 g) punajuurta
1 dl vettä
2 dl valkoviiniä
2 dl ruokakermaa
suolaa
mustapippuria
1 rkl balsamiviinietikkaa
■
Kuori ja leikkaa punajuuret
kuutioiksi. Mittaa vesi ja valkoviini kattilaan. Lisää punajuuret. Keitä kypsiksi. Peitä
kannella, jos neste haihtuu liikaa.
Soseuta punajuuret nesteen
kanssa hyvin hienoksi sauvasekoittimella tai monitoimikoneen teholeikkurilla. Siivilöi kastike niin saat tasaisemman lopputuloksen.
Siirrä kastike takaisin kattilaan. Lisää kerma ja anna kiehahtaa.
Lisää suola, pippuri ja balsamiviinietikka. Tarkasta maku.
Keitä hieman kasaan, jos
kastike on liian löysää ja vastaavasti lisää hieman kasvistai lihalientä, jos kastike on
liian paksua.
Tarjoa esimerkiksi porsaanlihan kanssa.
Pähkinäiset lanttu- ja
punajuuripihvit
■
(n. 4 annosta)
1 (n. 500 g) lanttu
2-3 punajuurta
n. 1 dl vehnäjauhoja
suolaa
mustapippuria
1-2 kananmunaa
150 g hasselpähkinärouhetta
hunajaa
(vuohenjuustoa)
Kuori lanttu ja keitä lähes
kypsäksi. Keitä myös punajuuret, mutta toisessa kattilassa ja kuorineen.
Jäähdytä, kuori punajuuret
”rapsuttamalla” ja leikkaa molemmat juurekset noin 1 cm
paksuiksi viipaleiksi.
Mausta vehnäjauhot suolalla ja mustapippurilla laakealla
lautasella. Vatkaa kananmunan rakenne rikki toisella lautasella ja kaada hasselpähkinärouhe kolmannelle lautaselle.
Pyörittele juures viipaleet
ensin vehnäjauhoissa, sitten
kananmunassa ja lopuksi pähkinärouheessa. Aseta uunipellille leivinpaperin päälle. Kypsennä 225 asteisessa uunissa
noin 10 minuuttia, kunnes
kuorrutus on saanut väriä.
Halutessasi voi nostaa jokaiselle pihville viipaleen vuohenjuustoa ja kuorruttaa pihvejä vielä juuston kanssa
muutaman minuutin.
Valuta valmiiden pihvien
päälle hieman hunajaa. Tarjoa
lisäkkeenä tai kasvisruokana.
12
NUMERO
2/2004
SIVU
Joulusaunojen lämmitys
MAKSUT 1.1.2005 ALKAEN
Joulusaunat lämpenevät jälleen. Käytäntö on sama kuin edellisinä vuosina eli seuratkaa talojenne ilmoitustauluille tulevia tiedotuksia asiasta.
Autopaikka......................................... 4,20 €/kk
Autokatos ........................................... 7,00 €/kk
Autotalli .............................................17,50 €/kk
Saunavuoro ........................................ 6,70 € / 1 tunnin saunavuoro
Perintäkulu......................................... 5,00 €
Viivästyskorko .................................... 9,50 %
Pesulapoletti pantti .............................17,00 €
Pesulapoletti pesuaika ......................... 1,50 € / 10 pesurahaa
Toimistomme
aukioloajat
Joulun aikana
23.12.2004 to kiinni
24.12.2004 pe kiinni
Vesimaksu ennakko ............................ 0,27 €/m2/kk (K: 0,12 €, L:0,15 €)
Lämminvesi........................................3,94 €/m3
Kylmävesi ...........................................2,48 €/m3
Pelkkä lämminvesi ..............................8,90 €/m3
Vakuusmaksu....1h+kk-k ....................202,00 €
Vakuusmaksu....2h+kk-k ....................270,00 €
Vakuusmaksu....3h+k .........................337,00 €
Vakuusmaksu....4h+k ........................404,00 €
Vakuusmaksu....5h+k .........................455,00 €
Ovien aukaisut klo 6–18 .................... 8,50 €
Ovien aukaisut klo 18–6 .................... 16,00 €
Mikäli aukaisut laskutetaan erikseen ... 50–85 €
Exec-avainpantti ................................. 9,00 €/kpl
Lisäavain ...........Exec..........................17,30 €/kpl
Lisäavain ...........Exec ID ....................25,75 €/kpl
Lisäavain ...........Exec IQ ....................29,00 €/kpl
Lisäavain ...........tuplaura ....................12,15 €/kpl
Lisäavain ...........classic........................ 4,90 €/kpl
Lämmitystolpan avain ........................ 5,75 €/kpl
Toimituskulu avaimille ....................... 2,50 €/toimitus
Toimituskulu avaimille pikana............13,45 €/toimitus
Asukkaan on maksettava tilaamansa lisäavaimet tilauksen yhteydessä.
ASUKASVALINNAT:
Marja-Leena Savikurki 020 7519 552
TOIMISTO
Ristiinantie 1 50100 Mikkeli
Puhelin vaihde
020 7519 550
Telekopio
020 7519 579
020 7519 551
ASUKASLEHTI
Kaisa Leskinen
020 7519 553
Painosmäärä:
3.700 kpl
Email:
etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi
www.mikkelinvuokratalot.fi
SUORAT NUMEROT
ISÄNNÖITSIJÄT:
Tapio Lankinen
Hannele Vesalainen
MAKSULIIKENNE:
Pirjo Pulkkinen
020 7519 556
HALLINTO:
Veli-Pekka Sinkko
020 7519 565
Tuula Nakari
020 7519 558
Tetra Venäläinen
020 7519 557
LVI-asiat:
Juhani Valjakka
020 7519 563
020 7519 559
Juha Lahti
020 7519 560
Timo Romo
020 7519 561
Tapani Heiskanen
020 7519 562
Esa Nordman
020 7519 564
Julkaisija:
Mikkelin Vuokratalot Oy
Päätoimittaja:
Veli-Pekka Sinkko
Toimitustyö:
Veli-Pekka Sinkko, Esa Nordman,
Tapani Heiskanen, Juha Lahti,
Sirpa Piskonen, Hannele Vesalainen
ja Tapio Lankinen
Taitto- ja painotyö:
Lehtisepät Oy, Pieksämäki
VIIKONLOPPU- JA
A R K I P А¨ I V Y S T Y K S E T
Päivystäjien tiedot
VUOKRA-ASIAT:
Päivi Himanen
020 7519 554
puhelinnumeroineen löydätte
Eeva Valanta
020 7519 555
talonne ilmoitustaululta.
MIKKELIN
VUOKRATALOT OY