Suomen Puhevammaisten Tulkit ry Kela / Tulkkauspalvelukilpailut

1
Suomen Puhevammaisten Tulkit ry
Kela / Tulkkauspalvelukilpailut
Sähköpostilla tulkkauspalvelukilpailut@kela.fi
”Tulkkauspalveluiden hankinta”
KOMMENTIT / KYSYMYKSET KILPAILUTUS 2013
Tarjouspyyntö
Kohta 3. Hankittava palvelu - Tulkin käytön opetus/perehdytys
Puhevammaisten tulkkausta tuotettaessa hankittava palvelu kattaa mm. uuden
asiakkaan kommunikaatiokeinoon ja apuvälineisiin perehtymisen; tulkin käytön
opetus / perehdytys tulkkauspalveluun on hyvä parannus palveluun.
Tarjouspyynnön liitteessä 2 Tilastot, on mainittu, että puhevammaisten
tulkkauspalveluihin oikeutettuja oli vuonna 2012 koko maassa yhteensä
1387 henkilöä ja heistä tulkkauspalveluiden käyttäjiä yhteensä 695 eli
käyttöaste oli 50 %.
Liitteessä 3a Prosessikuvaus mainitaan, että perehdytyskäyntejä
järjestetään tarvittaessa enemmän kuin yksi ja että välityskeskus seuraa ns.
seurantajakson ajan perehdytyksen vaikuttavuutta asiakkaan tulkkauspalvelun
käyttöön.
Lisäksi liitteessä 5 Hankittavan palvelun kuvaus mainitaan, että tulkin
käytön opetus / perehdytys voidaan antaa tarvittaessa myös jo tulkkauspalvelua pidempään käyttäneillekin asiakkaille.
Minkälaisissa tilanteissa perehdytystä voidaan antaa pidempään käyttäneillekin
asiakkaille? Kuka tällaista ’vanhan asiakkaan’ perehdytystä voi pyytää
toteutettavaksi; asiakas, tulkki, lähihenkilö/yhteyshenkilö, puheterapeutti?
Asiakkaalla on myös mahdollisuus kieltäytyä perehdytyksestä.
Tulkin käytön opetus / perehdytys on parannus puhevammaisten tulkkauspalveluun.
Palveluntuottajat ja tulkit tarvitsevat tulkin käytön opetukseen /perehdytykseen
riittävän ohjeistuksen / koulutuksen, jotta mahdolliset muutokset/lisäykset
asiakasprofiililomakkeeseen sekä perehdytyslomakkeen täyttäminen
tapahtuisivat yhtenäisesti.
2
Onko tulkin vastuulla asiakasprofiililomakkeen ja perehdytyslomakkeen
tietoturvallisuus kuljetuksen aikana? Tulkilla on keikkoja päivän aikana ja vasta
päivän päättyessä tulkki menee toimistolle.
Kohta 4. Tarjouksia koskevat vaatimukset
Tarjouksen voi tehdä myös hankintalain 61 §:n mukainen ryhmittymä.
Kohdassa 7.4. Alihankinta todetaan, ettei hankittavaa palvelua voi tuottaa
alihankintana.
1. Voiko kyseisen ryhmittymän muodostaa osakeyhtiö ja yksittäinen tulkki,
jotka solmivat toimeksiantosopimuksen, jonka mukaan yksittäisen tulkin
velvollisuus on ottaa itselleen yrittäjäeläke ja vastuuvakuutus?
Toimeksiantosopimuksen palveluntuottajalla ei ole työnjohto- ja
valvontavastuuta.
Onko tällöin palveluntuottaja osakeyhtiö vai ’ryhmittymä’?
2. Yksin (ilman työntekijöitä) puva-tulkkausta tekevä
ammatinharjoittaja/toiminimi on avannut kalenteriaan 4 viikkoa kerrallaan ja
hyväksyy tulkkaustilauksen.
Palveluntuottaja tarvitsee kuitenkin tulkkauskeikalle sijaisen (syynä ei tulkin
sairastuminen).
Voiko palveluntuottaja tiedustella tulkkiringin muilta puva-tulkeilta
mahdollisuutta sijaistaa?
Kohta 5. Tarjousten vertailu ja tulkkauspalvelun laadusta
Tarjousten vertailuperusteena on halvin hinta.
Palveluntuottajaksi voidaan valita vähimmäisvaatimukset ja kelpoisuusehdot
täyttävä palveluntuottaja hinnan mukaan määräytyvässä etusijajärjestyksessä.
Vähimmäisvaatimukset ovat liitteen 5 Henkilöstö –lomakkeen mukaan:
- Tulkki AMK, suuntautuminen puhevammaisten tulkkauspalveluun
- Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto
- AAC-koulutus ja vähintään 4 vuotta työkokemusta puhevammaisen
henkilön tulkkina toimimisesta.
Kelpoisuusehdot liitteen 9 mukaisesti; joka kohtaan tulee rastittaa
’kyllä’, muutoin palveluntuottajan tarjous tulee suljetuksi pois
tarjouskilpailusta.
Tarjoaja vakuuttaa, että
Tulkkauspalvelua tuottavat henkilöt ovat tulkkirekisterissä tai heillä on
vastaava pätevyys.
Puhevammaisten tulkeilla ei ole tulkkirekisteriä.
Millä tavoin tulisi vastata ’heillä on vastaava pätevyys’; mikä on
vastaava pätevyys?
Vertailuperusteena tulisi olla hinnan lisäksi laatuun vaikuttavat seikat.
Vähimmäisvaatimuksena olevan, tulkin tutkinnon lisäksi, muut
koulutukset sekä kokemus tulkkina toimimisesta.
Olisiko käytettävissä palveluntuottaja- / tulkkikohtaista tilastointia, josta
3
ilmenisi esim. tulkin avoinna ollut tuntimäärä kalenterissa versus tulkille
kiinnitetyt / toteutuneet tulkkauskeikat?
Onko tulkkauspalveluun kehitteillä standardi?
Liite 1 Hankittavan palvelun kuvaus
2. Määritelmiä
Suorittaako puhevammaisten tulkkauksessa välityskeskus tilauksen
optimointia tulkkirinkiä käytettäessä?
Kuka määrittelee muodostetaanko asiakkaalle määräaikaisesti tai
toistaiseksi tulkkirinki; huomioidaanko asiakkaan mielipide asiassa?
3. Tulkkaustilauksen tekeminen
Välityskeskus tulee olemaan mainituilla palveluajoilla aiempaa asiakasystävällisempi.
Asiakkaat saanevat selkokielisen/kuvitetun tiedotteen välityskeskuksen
toiminnasta 1.1.2014 alkaen.
Lisäksi tarvitaan ohjeita, millä tavoin puhevammaisen asiakkaan tulkin
tilaaminen tapahtuu.
4. Tulkkaustilauksen välittäminen
Etusijajärjestyksestä voidaan poiketa mm. jos tulkkaustilanteessa edellytetään
tulkilta erityistä ammattitaitoa. Tällöin valitaan etusijajärjestyksessä
ensimmäinen palveluntuottaja, jolla on riittävä ammattitaito.
Millä tavoin / millä lomakkeella edellä mainittu ’riittävä ammattitaito’ esitetään?
Onko käytössä tulkkiprofiililomake, johon voi kirjata tulkin osaaminen
tulkkausmenetelmistä tai erityisosaamisesta?
5. Tulkkauspalvelun tuotteet
Yleistulkkaus - Vaativan tason tulkkaus:
Tulkilla tulee olla vähintään 3 vuoden työkokemus päätoimisena tulkkina ja
sivutoimisena vähintään 6 vuotta tulkkina toimimisesta. Työkokemus tulee olla
hankittu 1.1.2004 jälkeiseltä ajalta ja tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Vaativan tason tulkkaukseen luetaan kuuluvan esim. teatteriesitykset, vaativat
kulttuuritapahtumat, seminaarit, kongressit ja niitä vastaavat tapahtumat sekä
henkisesti ja kognitiivisesti kuormittavat tilaisuudet, esim. psykoterapiaistunnot.
Lisäksi vaativan tason tulkkauksena voidaan pitää yli 2 tuntia yhtäjaksoisesti
kestävää tulkkausta.
Ovatko edellä mainitut vaativan tason tulkkauksen esimerkit käytössä myös
puhevammaisten tulkkauksessa?
Määritteleekö välityskeskus vaativan tason tulkkauksen puhevammaisten
tulkkauksessa tulkkaustilanne- ja/tai asiakaskohtaisesti?
Tulkkaustilanteessa voidaan tarvita kahta samanaikaista tulkkia ja tarpeen
arvioi välityskeskus.
Minkälaisissa puhevammaisten tulkkaustilanteissa välityskeskus arvelee
tarvittavan kahta tulkkia? Tuleeko arvioitavaksi esimerkiksi asiakkaan
tilauksessa 11 tunnin piknic-risteilylle?
4
Mikä on puhevammaisten tulkkauksessa ’muutoin niin vaativa’ tulkkaustilanne,
että silloin välityskeskus katsoo tarvittavan kahta tulkkia? Arvioidaanko kahden
tulkin tarve asiakaskohtaisesti?
Opiskelutulkkaus:
Käytetäänkö puhevammaisten tulkkauspalvelun opiskelutulkkauksessa kahta
samanaikaista tulkkia ja millaisissa tilanteissa?
Onko puva-tulkkauspalvelun opiskelutulkkauksessa käytössä tulkkirinki?
14. Tulkkiopiskelijoiden harjoittelu
Palveluntuottajat haluavat mahdollistaa opiskelijoiden opiskeluun liittyviä
harjoittelujaksoja. Alueellisesti opiskelijoiden määrä saattaa kuitenkin kasvaa
huomattavaksi versus puva-tulkkauspalvelun asiakkaiden ja puva-tulkkien
määrä.
Esimerkkinä Varsinais-Suomi, jossa toimivat sekä Ammattiopisto Livia
Kaarinassa että Diakonia ammattikorkeakoulu Turussa.
Palveluntuottajan tulee tehdä vuosittain selvitys Kelalle.
Voiko opiskelijan harjoittelujakso tapahtua Kelan korvaaman tulkkauspalvelun
yhteydessä?
Liite 3a Prosessikuvaus – Tulkkauspalvelun hakeminen
Mikä on etätulkkauksen tämän hetkinen tilanne; miten toimii?
Kuinka paljon puhevammaisia asiakkaita käyttää etätulkkausta?
Miten etätulkkaus tulee huomioiduksi kilpailutuksessa?
Miksi ulkomaanmatkahakemuksessa tulee selvittää tulkin käytön tarve?
Liite 3c Prosessikuvaus – Tulkkauspalvelun laskutus
3. Laskun tarkistus
Jos sama lasku joudutaan uudelleen palauttamaan palveluntuottajalle
korjattavaksi, Kela pidättää käsittelymaksun/laskun käsittelykerta.
Kuinka suuri on tämä käsittelymaksu?
Liite 7 Hinnoittelun perusteet
1. Kustannusten korvaamisen periaatteet
Valmistautumisaika ja ns. odotusaika
Kela ei korvaa erikseen tulkkaustyöhön kuuluvasta valmistautumisajasta eikä
valmistautumisesta mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia, kuten teatterilippuja
tmv.
Tarkoitetaanko em. esimerkillä tilannetta, jossa tulkki kävisi ennen
tulkkaustapahtumaa tutustumassa teatteriesitykseen?
Yötyökorvauksen jääminen pois / yhdistäminen iltatyökorvaukseen on
heikennys.
6. Matkakulujen korvaaminen kotimaassa
Välitys tekee välityshetkellä arvion auton käyttötarpeesta.
Asiakkaan tulee ilmeisesti tilausta tehdessään kertoa tarkasti tulkkauspaikka,
5
jotta välityksen arvio auton tarpeesta onnistuu?
Mikäli paikallistuntemusta omaava tulkki huomaa välitysjärjestelmästä, ettei
välitetty tilaus onnistu ilman autoa – onko tulkilla mahdollisuus vaikuttaa
arvioon auton käyttötarpeesta?
9. Peruutusehdot
Jos tulkkaustilaus alkaa aikaisemmin kuin tilattu aika on ollut, kyse ei ole
tilauksen peruuntumisesta, vaan tilaukseen tulleesta muutoksesta.
Tulkin tulee viipymättä ilmoittaa tilauksen muutoksesta välityskeskukseen, joka
tallentaa muutoksen välitysjärjestelmään.
Mikä on asiakkaan vastuu tilatun ajan muutoksesta?
Peruutusehtojen muutos heikentää palveluntuottajan/tulkin asemaa
huomattavasti!
Tilauksen peruuntumishetki
Tilaus katsotaan peruuntuneeksi myös, jos tulkki ei 30 minuutin kuluessa
tilauksen alkamisajankohdasta saa asiakkaaseen yhteyttä.
Tuleeko tulkin todistaa yrityksensä ottaa yhteyttä asiakkaaseen 30 minuutin
kuluessa?
Millä tavoin tulkki oletetaan ottavan yhteyttä puhevammaiseen asiakkaaseen?
Liite 10 b Puhevammaisten tulkkauspalvelun eettiset periaatteet
Puhevammaisten tulkin (ei puhevammaisten tulkkauspalvelun) eettiset
periaatteet ovat uudistumassa.
Uudistustyö alkoi Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton (SKTL) kutsumana
Asioimistulkin ammattisäännöstön uudistamistyön yhteydessä syksyllä 2012.
Uudistettu Asioimistulkin ammattisäännöstö eli ammattiohjeisto julkistettiin
17.5.2013 Tampereella Asioimistulkin erikoisammattitutkinnon 15-vuotis
juhlaseminaarissa. Paikalla olivat edustajia: Opetushallitus, Tampereen
yliopisto, Diak, Asioimistulkkikeskuksia, SKTL, Käännösalan asiantuntijat KAJ,
puhuttujen kielten tulkkeja, viittomakielentulkkeja, asioimistulkkeja,
kirjoitustulkkeja, puhevammaisten tulkkeja sekä asioimistulkin ammattitutkinnon tutkintotoimikunta mm. poliisin edustaja.
Tavoitteena on, että asioimistulkin ammattiohjeisto sopisi eri tulkkiryhmille.
Kunkin tulkkiryhmän erityisyys tulisi huomioiduksi ammattiohjeiston kunkin
pykälän selitysosassa.
31.5.2013 asti järjestöillä on vielä mahdollisuus kommentoida 17.5. julkistettua
ammattiohjeistoa. Opetushallitus esitti toivomuksen, että asioimistulkin
ammattiohjeistus voitaisiin julkaisten saattaa voimaan 1.8.2013 alkaen.
Kelan esittämässä tarjouspyynnössä olisi varmaankin sopivaa viitata sillä
hetkellä voimassaoleviin puhevammaisten tulkin eettisiin periaatteisiin, koska
oletettavaa on, että eettiset periaatteet muuttuvat kuluvan vuoden aikana.
6
1.1.2014 alkava sopimuskausi tuottaa palveluntuottajan/tulkin tehtäväksi
mm. seuraavia selvityksiä ja lomakkeita:
-
Asiakasprofiililomake tulostettava ja täydennettävä
Perehdytyslomake kahtena kappaleena
Kelan Ajopäiväkirja kuukausittain
Matkasuunnitelma / Kulujen hyväksyntä lomake
Pyydettäessä selvitys, miksi tilaisuus oli tulkille maksullinen.
Vuosittain selvitys mm. tulkkiopiskelijoiden määrä ja osallistuminen
mentorointikoulutukseen
Lomake: Palveluntuottajan vakuutus, ettei ole saanut korvauksia
muulta taholta (esim. matkaliput peruuntuneessa tilauksessa)
Kirjallinen selvitys muun tahon kielteisestä päätöksestä edellä
mainitussa tilanteessa
Ulkomaanmatkalla asiakkaan kuittaus toteutuneista tulkkausajoista
Tietojenkeruulomakkeelle
Henkilöstön koulutusrekisteri (liite 11)
Menettelyohjeet asiakkaiden ja tulkkien turvallisuuden edistämisestä
(liite 11)
Palveludokumentaation ylläpito (liite 11)
Luettelo palveluntuottamiseen osallistuvista henkilöistä (liite 11)
Selvitys palvelun toteutumisesta ja tulkkauksen laatutasosta (liite 11)
Asiakaspalautteiden systemaattinen kerääminen ja välittäminen
Kelalle (liite 11)
Luettelo vahinkotapauksista (liite 11)
Suomen Puhevammaisten Tulkit ry kiittää mahdollisuudesta osallistua
tulkkauspalveluiden kehittämistyöhön ja yhdistyksen edustajat ovat
edelleen käytettävissä tarvittaessa puhevammaisten tulkin näkökulmaa
kehittämistyössä!
Turussa 19.5.2013
Suomen Puhevammaisten Tulkit ry
Sinikka Vuorinen
puheenjohtaja
050 3292 905
puheenjohtaja.spt@gmail.com