01° 2014 - Suomen Viittomakielen Tulkit ry

k i e l i s i lta
suomen
viittomakielen
tulkit
ry
01° 2014
2
Kielisilta
issn 1797-4739
Julkaisija
Suomen Viittomakielen Tulkit ry
Toimitus
Kielisilta c/o Loimo,
Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki
kielisilta@tulkit.net, www.tulkit.net/kielisilta-lehti
Palautusosoite
Taina Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki
Päätoimittaja
Heidi Kenttälä, puheenjohtaja@tulkit.net
Toimitussihteeri
Taina Loimo
Toimittajat
Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Minna Turunen, Iida Bernhardt
Toimittajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tulkit.net.
Editointi ja oikoluku
Marleena Sihvonen, Anna Uttula, Johanna Vuorinen
Kuvitus
Suvi Sipronen, Katariina Valentin, Vilma Pekkarinen
Markkinointi
Toimitus, kielisilta@tulkit.net
Taitto ja ulkoasu
Muotoilutoimisto Kairo Oy, Runeberginkatu 35, 00100 Helsinki
Paino
Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, 00380 Helsinki
Paperi
sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk
Osoitteenmuutokset
Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin
ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa
www.akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen
SVT:lle osoitteeseen hanna.tornroos@tulkit.net.
Aineistopäivä ja ilmestymispäivä
2/14: 2.5. (ilmestyy 30.5.)
3/14: 15.8. (ilmestyy 12.9.)
4/14: 14.11. (ilmestyy 12.12.)
Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Lehtitilaukset
tilaus@tulkit.net
Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut)
Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet
eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa.
Kannen kuva
Sekamelska
TEKIJÄ TEIJA MAKSIMAINEN
Tervehdys Joensuusta! Kielisillan kansikuvan piirtäminen oli mukavaa vaihtelua päivittäiseen työhöni. joka on markkinointiviestintää,
logoja ja muuta sellaista. Piirtäminen ja maalaus jäävät usein vain
pöytälaatikkohommiksi. Tässä kannen kuvassa ei ole sen kummemmin päätä eikä häntää, vaan pääosassa ovat uusien, keväisen
väristen tussien testailu ja piirtämisestä nauttiminen.
Mukavaa kevään odotusta!
tmaksimainen.tumblr.com
jäsenmaksut 2014
Kannatusjäsen
Varsinainen ja opiskelijajäsen
Henkilöjäsenet
75 €/vuosi. Lasku lähetetään.
1,25% päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Ilman
palkkatuloja olevan opiskelijan jäsenyys on ilmainen. Lisätiedot:
www.akavanerityisalat.fi
Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt
120 €/vuosi. Lasku lähetetään.
Kielisilta 01/2014
02
03
04
05
07
Toimitukselta
Kannen kuva
Toimitukselta
Puheenjohtajan palsta
Hallitus ’14
Keväinen lauantai Tampereella!
Kevätkokous 2014
08 Suositukset 2014–2016
09 Näkökulmia kirjoitustulkkauksesta
kuurosokeille henkilöille
10 Voiko avaimenperästä päätellä millainen ihminen on?
12 Kopioi kuitit, perustele kulut ja vältä kalastelua
14 Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä
tutkintonimikkeeksi tulkki
16
18
20
22
Sopimusasiaa: Määräaikaisena työelämässä
24
26
27
28
Kielisilta testaa: Välipalapatukat
Mitä kelaat: Vierailulla välityskeskuksessa
Ecuadorin tulkkitilanne
”The core of mans’ spirit comes from
new experiences”
Opiskelijakolumni
Uutisia
Sarjakuva
KUVA HANNU LOIMO
Uusi vuosi, uudet kujeet. Tällä sivulla
komeilee Kielisillassa ensimmäistä kertaa
SVT:n uusi logo. Niin ikään yhdistyksen kotisivut ovat kokeneet raikkaan uudistuksen,
käyhän tutustumassa mikäli et ole vielä
ennättänyt sitä tekemään.
Uutishengessä lehti esittelee SVT:n uuden hallituksen. Myös Kielisillan toimituksen uudet vahvistukset kertovat itsestään
– ja kuvistaan. Ja etteivät uutuudet loppuisi
kesken, käymme myös kurkistamassa Kelan
välityskeskuksen tiloihin.
Myös vanhoja ideoita on pantu täytäntöön: toimitus toteutti viimein haaveissa
olleen myslipatukkatestin helpottaakseen
asioimistulkin välipalavalintaa lähikaupan
aamuruuhkassa. Toinen idea on tutkimussuunnitelma-asteella, oululainen Henna
Pitkänen tekee pro gradunsa Kielisillan
digitalisoinnista. Älä pelkää, lehti ei häviä
mihinkään! Haluamme vain arkistoida
historian hyötykäyttöön.
Viime lehdessä julkaistussa Sopimusasiaa-juttusarjan ensimmäisessä osassa
keskityttiin hyvän työsopimuksen tekemiseen. Sarjan toisessa osassa pohditaan
työsuhteen määräaikaisuutta, katso lisää
sivulta 16. Kurkkaa myös Katin ajankohtaiset vinkit verovähennysten tekemiseen!
Taina Loimo
3
P U H E E N J O H TA J A N P A L S TA
4
On ihan inhimillistä
olla vihainen!
TEKSTI HEIDI KENTTÄLÄ KUVA JUSSI UUSITALO
N
äin tammikuun lopulla
Kelan kilpailutuksen kankea
alkutaival kirvoitti mieltä
ja sai minut pohtimaan
inhimillisyyttä. Kaikesta sisälle kerätystä
ja ulos räiskyneestä kiukusta huolimatta,
yritän usein (siinä kuitenkaan onnistumatta) nähdä asioiden valoisammat puolet
ja inhimillistää ne. Olen myös kentällä
kuulostellut tulkkien ajatuksia uudesta välityksestä ja kilpailutuskaudesta ja todennut,
että ajatuksia ja mielipiteitä on yhtä monia
kuin on tulkkejakin. Osa antaa Kelalle ja
välitykselle enemmän ”siimaa” ja aikaa
toipua, kun taas toiset ovat kiukusta sykkyrällä ja valmiina barrikadeille. Itse kuulun
jälkimmäiseen ryhmään, mutta onpahan
kentällä tullut vastaan sellaisiakin ajatuksia,
joiden takia olen itse joutunut arvottamaan
mielipiteeni uudestaan.
Internetin ihmeellisen maailman mukaan ”inhimillisyys” sanana tarkoittaa seuraavia: ihmisyys, ihmisystävyys, humaanius,
humaanisuus, humaniteetti, lempeys,
sympatia, hellyys, hyvä tahto, hyväntahtoisuus. Mielestäni siinä tuli jo monia sellaisia
asioita, joita me viittomakielen tulkit toteutamme työssämme. Työskentelemme
ihmisten kanssa ja joudumme päivittäin
huomioimaan muut, ja osoittamaan hyvää
tahtoa ja palvelualttiutta. Jokainen tulkki on
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
mahdollisesti kokenut myös niitä päiviä kun
sympatia ei enää riitä, eikä keinoja tilanteen
selvittämiseksi löydy. Sekin on inhimillistä.
Inhimillistä on myös erehtyä, tehdä virheitä
ja olla välillä vihainen.
Viime vuoden alussa tapasimme Kelan
yhdessä kirjoitustulkkien edustajan kanssa.
Siinä pöydän toisella puolella istuessamme
koimme, ettemme saaneet paljoa sympatiaa osaksemme, eikä meitä aina oikein
ymmärretty. Suurimmat väärinymmärrykset
ja ristiriidat johtuivat siitä, ettei Kelalla ollut
kovinkaan paljon tietoa alastamme ja myös
käytännön tulkkaustyö oli heille vierasta.
Vaihdoimme siitä huolimatta arvokasta
tietoa keskenämme, ja kun tilanne oli ohi,
totesimme yhdessä muiden edustajien
kanssa: ”Nehän oli oikeesti ihan tavallisia ihmisiä.” Toivon, että Kelan edustajat
ajattelivat meistä samalla tavalla ja saivat
työkaluja työhönsä. Olemme tapaamassa
Kelan edustajiston tänäkin vuonna ja toivon,
että tapaamisessa on mukana humaaniutta,
hyvää tahtoa ja sympatiaa.
Suurimmat ristiriidat ihmisten ja
asioiden välillä johtuvat väärinymmärryksistä ja tiedon puutteesta. On harmillista,
ettei Kela ole suostunut tapaamaan meitä
tämän enempää, eivätkä he ole ottaneet
yhteistyöpyyntöjämme vastaan. Meillä olisi
tietotaitoa jota Kela pystyisi hyödyntä-
mään paremman palvelun takaamiseksi, ja
hyvällä yhteistyöllä saisimme myös tietää
enemmän Kelan tilanteesta. Emmehän voi
tällä hetkellä tietää, millaisten asioiden
kanssa Kela kamppailee kulissien takana
ja miten raskasta heidän työnsä on. Koska
meiltä puuttuu tieto ja ymmärrämme ehkä
monet asiat väärin, on ihan inhimillistä olla
vihainen!
Aurinkoista kevättä kaikille! :)
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
5
Hallitus ’14
Marika Mäkilä (vas.), Emma-Leena Mäkiranta, Emilia Norppa, Riika Vähä-Ruona, Elsa Lindberg, Essi Saloniemi, Heidi Kenttälä, Terhi Kalliomäki
ja Elina Salenius. Kuva Liisa Halkosaari.
Näihin kysymyksiin
hallitus vastasi
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Nimi
Tehtävä hallituksessa
Asuinpaikka
Valmistumisvuosi
Mikä on parasta talvessa?
Sanotaan, että ihmisen todellinen
luonne paljastuu, kun kukaan ei ole
katsomassa. Millainen luonne sinusta paljastuu, kun jäät yksin?
1. Heidi Kenttälä
2. Puheenjohtaja
3. Suomen Turku
4. Valmistuin 2009
5. Talvessa parasta on sopiva pakkassää ja
narskunta kengänpohjien alla. Pakkaspäivän
kruunaa kuppi teetä ja lämmin soffan nurkka.
6. Höpöttelen jatkuvasti yksinäni ja jos
meillä ei olisi kania, niin olisin tosissani
huolissani mielentilastani. Olenkin tehnyt
sen päätöksen, että kotona täytyy aina
olla vähintäänkin kultakala, jotta saan syyn
höpötellä KAIKEN ääneen!
1. Elina Salenius
2. Varapj, opiskelijavastaava
3. Asun Tampereella
4. Valmistuin 2012
5. Talvessa parasta on lumi ja pakkanen!
On valoa ja luonto on rajattoman kaunis.
Ja sit tietty laskettelu ja retkiluistelu. Ja
se, että kun ulkona on kylmä, on luvallista
vetää villasukat jalkaan, käpertyä sohvan
nurkkaan lukemaan ja juomaan ihania teitä,
eli erilaisia teelaatuja.
6. Nautin siitä kun joskus saa olla yksin
kotona. Näprään ja väkerrän kaikenlaista,
kuuntelen äänikirjoja ja puhun itsekseni. Ja
laulan. Bussipysäkilläkin saatan lauleskella,
ja pälyillä samalla ympärilleni, ettei kukaan
vaan kuule.
1. Terhi Kalliomäki
2. Talous- ja jäsenvastaava, edunvalvonta
3. Asun Pirkkalassa
4. Valmistuin tulkiksi 2000 ja 2003
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
6
5. Talvessa parasta on valoisuus, LUMI <3.
Sopiva pakkanen ja lunta, niin elämä on
täydellistä, paistoi aurinko tahi ei. Talvisin
sairastun neuloosiin, tosin se ei parane
kokonaan kesälläkään. Hiihtäminenkin on
kivaa, jos ei ole mäkiä.
6. Nautiskelen itsekseni olosta. Enimmäkseen kuuntelen televisiota ja puuhastelen
siinä sivussa koneella kaikenlaista (kuten
SVT-hommia) tai kudon huiveja tai sukkia
tai hanskoja, kaikkea pientä. Hiljaisuus ei ole
mukavaa, joten taustalla on jokin ohjelma,
jota seuraan kuunnellen. Uiminen on hyvä
nollauskeino. Silloin en ajattele muuta kuin
meneillään olevaa matkaa... 25 25 25 50 50
50 75 75 75 775 775 775 975 975 975 1000!
Tonnissa on mukavan monta nolla, niin
sitten pää on nollattu ;)
1. Emilia Norppa
2. Edunvalvontavastaava, kielipoliisi
3. Helsinki, Lauttasaari
4. 2007
5. Aurinkoiset kelit, jäätynyt meri, kuumat
juomat, eväät.
6. Olen myös Heidin vastakohta, kuten
Kuusankoski-kollegani Elsa. Voin siis olla
koko päivän puhumatta sanaakaan. Toisaalta teen koko ajan jotain ja olen yhteydessä
ihmisiin sähköpostitse tai muilla viestimillä. Usein “tehokkaimmat” päiväni ovat
niitä, kun olen ollut aivan yksin. Siivoan,
järjestelen, hoidan SVT-hommat sekä muut
to do -listani asiat ja jos vielä ehtisin, niin
siivoaisin varmaan vinttikomeronkin.
1. Elsa Lindberg
2. Koulutusvastaava
3. Jyväskylä ja Kuusankoski (vaihdellen
vuodenajan, viikonpäivän ja mielentilan
mukaan)
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
4. 2010
5. Ehdottomasti hiihtäminen! Toisena lempparina tulee villasukat, kolmantena pipo.
Talvi on pop!
6. Olen täydellinen vastakohta Heidille.
Yksin ollessani pystyn viettämään vaikka
kokonaisen päivän puhumatta ääneen yhtään ainoaa sanaa. Mutta pään sisällä kyllä
ajatukset raksuttaa niin kovaäänisesti, että
ne voi melkein kuulla.
1. Marika Mäkilä
2. Kansainvälisyys- ja yhdyshenkilövastaava
3. Oulu
4. 2012
5. Talvi ei todellakaan ole pop, mutta rakastan lautailua. Tällä hetkellä kotona korkkausta odottaa tuliterä uusi lauta ja kengät.
6. Täytyy tunnustaa, että erittäin harvoin
olen yksin. Kaikki kaverit ja ystävät pitävätkin minua ja puolisoani yhtenä yksikkönä.
Yksin ja puolisoni läsnä ollessa taidan
höpötellä aika paljon ja harrastaa muutakin
hulluttelua. Julkisesti sitä yrittää olla enemmän “aikuinen”.
1. Emma-Leena Mäkiranta
2. Tiedotusvastaava
3. Asun Tampereella
4. Valmistuin 2012
5. Eihän talvessa ole mitään hyvää! Nimim.
Kylmän ja pimeän vihaaja. No okei, on
se kivaa, kun saa illalla käpertyä sohvan
nurkkaan viltin alle, laittaa tuikut palamaan
ja vaan olla.
6. Rakastan yksinoloa! Yksinäni usein laitan
musiikin soimaan ja hoilaan mukana, saattaa
joskus muutama tanssimuuvikin irrota.
Yksin tulee myös paljon naureskeltua omille
(hölmöille) ajatuksille. Jos joku vaan näkisi
nauruntirskahdukset, joita aika ajoin tulee il-
man mitään syytä, voisi tämä joku luulla, että
ei tuolla kaikki Muumit laaksossa ole, hih! ;)
1. Essi Saloniemi
2. Tiedottaja, Kielisilta-vastaava
3. Tampere
4. 2012
5. Lumi, auringonpaiste, raikas ilma ja ulkoilu lämpimissä vaatteissa. Ja se, että kädet
eivät hikoile neuloessa.
6. Huomaan tanssivani joka paikassa yksin
jäädessäni – tai luullessani, että kukaan
ei ole näkemässä. Yleensä tanssijalkaa
vipattaa lenkkipolun varressa, autoa ajaessa
ja yksin kotona touhutessa. Huomaan myös
usein laulavani yksinäni tai kommentoivani
jotain ääneen televisiota katsellessa.
1. Riika Vähä-Ruona
2. Hallitusharjoittelija
3. Turku
4. 2015 (Toivottavasti!)
5. LUMI ja se, että saa laittaa kauhean
paljon vaatetta ja olla paksun peiton alla
lämpimässä.
6. Riippuu tilanteesta. Toisinaan yllättävän
rauhallinen, mietiskelen asioita ja tuumailen
ja tutkiskelen mietteitäni, toisinaan häslään
ja sählään ympäriinsä kun tiedän, ettei
se voi ketään häiritä. Olen yksin siis aika
samanlainen kuin seurassakin. Mulla ei ole
mitään salattavaa! Tosin joillekin saattaisi
tulla yllätyksenä loputon jumitukseni.
1. Anniina Suomalainen
2. Varajäsen
3. Helsinki
4. 2006
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
7
5. Pakkaslumi
6. Tätä nykyään jään todella harvoin yksin,
mutta silloin, kun niin käy minusta paljastuu
uneksija.
Keväinen lauantai Tampereella!
Kevätkokous 2014
TEKSTI ESSI SALONIEMI KUVITUS VILMA PEKKARINEN
Kevätkokous järjestetään lauantaina 17. toukokuuta klo 11–13. SVT tarjoaa osallistujille
lounaan kokouksen päätteeksi. Kokouksen jälkeen on myös mainio mahdollisuus osallistua Kuurojen kulttuuripäiville.
Kokouksen esityslista
KUVA ANTTI SUOMALAINEN
1. Katariina Valentin
2. Varajäsen
3. Helsinki
4. 2013
5. Koiran pyöriskely pakkaslumessa.
6. Villisti kamalimpien radiohittien tahdissa
sheikkaava höperö.
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja,
sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa
ja ääntenlaskijat
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja
päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen esityslista
5. Käsitellään hallituksen kertomus
yhdistyksen toiminnasta edellisenä
vuonna
6. Käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä, taloudenhoidosta ja hallinnosta
7. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja
vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
8. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta
9. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. Kokouksen päättäminen
Paikka: ilmoitetaan myöhemmin postituslistojen kautta ja osoitteessa www.tulkit.net
Aika: la 17. 5. klo 11–13
Ilmoittautuminen: 9. 5. mennessä osoitteeseen ilmoittautuminen@tulkit.net
Tapahtuma opiskelijoille
Tervetuloa tulkkiopiskelijoiden yhteiseen ravintolailtaan lauantaina 17. 5. Pääset tapaamaan opiskelijoita muualta Suomesta ja kuulemaan terveisiä hallitukselta. Vietetään
yhdessä rento ilta kuulumisia vaihdellen! Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.
Kevätkokoukseen osallistujille korvataan matkakuluista 20 euron ylittävästä osuudesta
puolet. Kevätkokouksessa tarjotaan kahvit ennen kokousta. Tarkemmat tiedot muista
käytännön asioista www.tulkit.net -sivustolta!
Tervetuloa runsain joukoin!
KUVA KOTIALBUMISTA
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
8
Suositukset 2014–2016
TEKSTI EMILIA NORPPA KUVITUS SUVI SIPRONEN
J
oulukuussa SVT:n puheenjohtaja
Heidi Kenttälä sekä Satu Siltaloppi
ja Emilia Norppa hallituksesta ruuvasivat sekä tunti- että
kuukausipalkkaisten viittomakielen tulkkien
uudet palkkasuositukset kuntoon Akavan
Erityisalojen lakimies Tuire Torvelan avulla.
Suositukset ovat voimassa 1. helmikuuta
2014 – 31. tammikuuta 2016.
Pyysimme ennen neuvotteluja jäseniltämme mielipiteitä ja toiveita, joita
voisimme ottaa esiin neuvotteluissa. Suurimpia palkankorotustoiveita tai muita kovin radikaaleja
korotuksia emme voi vielä
alkaa toteuttaa, sillä työmarkkinakeskusjärjestöt hyväksyivät lokakuussa 2013 uuden
keskitetyn kasvusopimuksen,
joka vaikuttaa alaamme.
Kasvusopimukseen kirjatut korotukset ovat hyvin maltillisia,
emmekä voi ylittää niitä, vaikka
tahtoisimmekin.
Aiemmin näiltä päiviltä on maksettu perustuntipalkka, mutta tulevalla kaudella jouluja juhannusaatoilta tulisi maksaa sunnuntaityökorvaus. Lisäsimme tuntipalkkaisten
suosituksiin myös ohjeistuksen viikkolevosta, sillä haluamme korostaa sen tärkeyttä.
Tuntipalkkaisten suositukset
Korotuksia on tulossa ja tuntityöntekijöillä ensimmäisen tulisi näkyä jo vuoden
ensimmäisessä palkassa. Aiemmin neuvoteltu kokemusvuosilisän sisällyttäminen
tuntipalkkaan astui voimaan 1. 1. 2014,
joten suositusten mukaisen tuntipalkan
tulee nousta 4–5 %. Korotus ei välttämättä
kuitenkaan koske niissä tapauksissa, joissa
tuntipalkka on suosituksia korkeampi. Tätä
seuraavat tuntipalkkaisten korotukset ovat
hyvin maltillisia: 1 % korotus 1. 5. 2014 ja 1,5
% korotus 1. 5. 2015.
Lisäsimme suosituksiin aattokorvaukset, jotka koskevat joulu- ja juhannusaattoa.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
Työntekijälle on annettava viikoittain
vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen
viikkolepo. Mikäli mahdollista, viikkolepo on
sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Ohjeistus
tulee suoraan työaikalaista ja on ollut voimassa myös aiemmissa suosituksissa.
Kuukausipalkkaisten suositukset
Kuukausipalkkaisten suositukset pysyivät
suunnilleen samana kuin tähänkin asti.
Varallaoloajan palkkasuositus nostettiin 50
prosenttiin nykyisestä 30:sta. Korotukset
toteutuvat 1. 5. 2014 (2%) ja 1. 5. 2015 (2,5%).
Muuta huomionarvoista
Poistimme suosituksista harjoittelijan
palkkasuosituksen, sillä tulkkikoulutusten
rakenne on muuttunut. SVT ei suosittele
tulkkiopiskelijoiden työskentelevän ennen
valmistumista. SVT peräänkuuluttaa alalla
vallitsevien käytänteiden noudattamista ja korostaa solidaarisuutta
tulkkien kesken.
Saimme jäseniltämme
kyselyjä ilta- ja viikonloppulisien maksusta tulkkauksen
peruuntuessa. Konsultoimme
lakimiesTuire Torvelaa ja
hänen mukaansa peruuntuneista ilta- ja viikonlopputöistä
maksetaan yleisen käytännön
mukaan perustuntipalkka ilman
lisiä. Lisät maksetaan vain toteutuneiden tuntien mukaan.
Suosituksissa esiintyvä termi
“odotusaika” on saattanut aiheuttaa
väärinkäsityksiä kentällä. Odotusaika tarkoittaa aikaa, jonka tulkki joutuu odottamaan esimerkiksi vieraalla paikkakunnalla
kahden tulkkauksen välissä. Esimerkiksi
tulkki A lähtee Helsingistä keikalle Hyvinkäälle. Keikka alkaa klo 10 ja päättyy klo 11,
seuraava keikka alkaa Hyvinkäällä klo 12.
Tulkin ei kannata lähteä väliajaksi Helsinkiin,
vaan hän jää odottamaan tulevaa keikkaansa tunniksi Hyvinkäälle. Tästä tunnista
hänelle tulisi maksaa odotusajan palkka
(7,36e/h). Odotusaika ei tarkoita sitä, että
tulkki menee hyvissä ajoin tulkkauspaikalle
ja odottaa asiakasta saapuvaksi.
TTYR
9
Näkökulmia
kirjoitustulkkauksesta
kuurosokeille henkilöille
TEKSTI TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ KUVITUS VILMA PEKKARINEN
K
uurosokean asiakkaan
tulkkaukseen sisältyy viestin
kielellisen välittämisen lisäksi
kuvailu ja opastaminen. Koska
kirjoitustulkkikoulutukseen hakeutuu henkilöitä hyvin erilaisin taustoin, toisilla kirjoitustulkeilla on kuvailu- ja opastuskursseja
suoritettu aiemman koulutuksen yhteydessä, toisilla ei. Artikkelissa pohditaan, milloin
kirjoitustulkki voi toimia kuurosokean
asiakkaan tulkkina.
Kuurosokeat kirjoitustulkkauksen
käyttäjät ovat kuuroja, kuuroutuneita tai
huonokuuloisia, joilla on lisäksi vaikeaasteinen näkövamma. Tietotekniikkaohjelmistojen ja apuvälineiden kehityksen myötä
kirjoitustulkkausta pystyy käyttämään myös
sokeat ja näkövammaiset asiakkaat, sillä
luettavan tulkkeen ulkonäköä voi mukauttaa
asiakkaan tarpeisiin. Tulketta voi esimerkiksi
lukea visuaalisena tekstinä tai pistekirjoituksena, tai kuunnella puhesyntetisaattorin
lukemana. Myös näytön ominaisuuksia sekä
tekstin fontin kokoa ja kontrastia voi muunnella monipuolisesti. Nämä tekijät voivat
vaikuttaa ratkaisevasti lukemiseen.
Tulkkaustilanteet vaihtelevat sen
suhteen, tarvitseeko kuurosokea tulkkauspalvelun käyttäjä opastusta vai ei, ja minkä
verran hän toivoo kuvailua. Kuurosokea
asiakas voi esimerkiksi käyttää yksinomaan
kirjoitustulkkausta, jos paikka on tuttu ja
valaistus hyvä. Tällöin kirjoitustulkilta ei ole
välttämätöntä edellyttää opastustaitoa.
Toisissa tilanteissa kuurosokea henkilö
taas tarvitsee kirjoitustulkkauksen lisäksi
muitakin tulkkausmenetelmiä, kuten taktiilia
viittomista tai haptiiseja.
Kirjoitustulkkikoulutus on nykyisin noin
vuoden kestävä monimuotokoulutus, joka
päättyy tulkkirekisterikokeeseen. Koulutus sisältää ensisijaisesti kirjoitusnopeuden harjoittamista, tekstin tiivistämisen opettelua sekä
tulkin ammattitaitoja. Koulutukseen kuuluu
johdatus eri asiakasryhmiin -osio, jossa käsitellään lyhyesti myös kuurosokean asiakkaan
kommunikaatiota sekä tulkkaukseen kuuluvaa kuvailua ja opastusta. Tällainen koulutus
ei kuitenkaan riitä antamaan opastamisen tai
kuvailun taitoja. Nämä kurssit tulisi kirjoitustulkin suorittaa erikseen voidakseen tulkata
kuurosokealle asiakkaalle yksin.
Kirjoitustulkkaus on kuitenkin usein
paritulkkausta, ja kirjoitustulkin työpari
tuo tilanteeseen lisää mahdollisuuksia. Jos
työparilla on kirjoitustulkkikoulutuksen lisäksi
kuurosokeisiin asiakkaisiin suuntautunut viittomakielen tulkin koulutus, kuvailu ja opastus
onnistuvat. Työparina voi olla myös henkilö,
jolla on henkilökohtaisen avustajan tai viittomakielen ohjaajan koulutus. Tällöin avustaja
tai ohjaaja voi huolehtia asiakkaan opastuksesta ja avustamisesta esimerkiksi taukojen
aikana. Jos työparina on toinen kirjoitustulkki, silloin ainakin toisella kirjoitustulkilla tulee
olla opastuskoulutus, jotta mahdollisesti tarvittava liikkuminen olisi turvallista. Tulkkien
tulee myös pystyä kohtaamaan kuurosokea
asiakas ja kuvailemaan kielellisesti.
Tulkkauspalvelun toteutumisen kannalta
on tärkeää, että kuurosokeilla henkilöillä
on mahdollisuus käyttää kirjoitustulkkausta
silloin, kun he kokevat hyötyvänsä siitä. Siksi
on tärkeää saada asiakkaan tarpeet kirjattua
asiakasprofiiliin siten, että profiilista ilmenee
mm. erilaiset tulkkausmenetelmien yhdistelmät. Näin asiakkaiden tarpeet ja kirjoitustulkkien taidot saataisiin kohtaamaan.
Lisätietoja
Riitta Lahtinen, Suomen Kuurosokeat ry
0400-624307
riitta.lahtinen@kuurosokeat.fi
Riitta Loippo, Suomen Kirjoitustulkit ry
050-5609719
riitta.loippo@omnivis.fi
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
K I E L I S I LTA
10
Voiko avaimenperästä
päätellä millainen
ihminen on?
Kielisillan tuttuun toimituskaartiin on tullut
uutta porukkaa sitten viime näkemän.
Vuoden ensimmäisen lehden kunniaksi
kysyimme heiltä muutaman kysymyksen.
1. Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet
Kielisillassa?
2. Kerro avaimenperästäsi.
3. Mikä on kevääsi odotetuin tapahtuma?
4. Kerro kuvastasi.
1. Iida Bernhardt, Kaustinen/Helsinki,
toimittaja
2. Avaimeni kulkevat mukana vanhassa
rannerenkaassa, jossa on erimuotoisia
metallihelmiä. Kilinän avulla avainnippu
löytyy minkä tahansa laukun pohjalta ja
on helppo sujauttaa ranteeseen nopealle
kauppareissulle.
3. Odotan kevään tuloa innolla, koska inhoan talvea, lunta ja loskaa palavasti. Kevät
on myös hyvää aikaa suunnitella aikatauluja
kesälle, koska se on minulle aina kiireisintä
aikaa vuodessa.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
4. Myönnän olevani täysin riippuvainen
elektroniikasta ja varsinkin kännykästä.
Yksi tämän lehden kannalta olennainen,
KUVA AINO PESOLA
puuttuva elektroniikkahärpäke oli kuitenkin
kamera. Positiivisena seurauksena tästä sain
kuitenkin hyvän syyn käydä kyläilemässä
viikonloppuna!
1. Vilma Pekkarinen, Helsinki, kuvittaja
2. Avaimissa roikkuu 10 cm mittainen punainen, pariton tennari suoraan 80-luvulta.
Kaverina killuu ala-asteella teknisissä töissä
väsäämäni muovikolmiohärpäke.
3. Ehdottomasti Extreme Run! Osallistuin
viime vuonna ekaa kertaa ja kokemus oli
aivan mieletön! Jos siis haluat voittaa itsesi
(tai vaikka koko kisan) esteitä ylittämällä,
mudassa ryömimällä ja hyisessä joessa
uimalla niin mukaan vaan!
4. Matkustelu on aina ihanaa, mutta minulla
on pienimuotoinen pakkomielle kerätä
mahdollisimman monta maata listalleni.
Kuva on viimeisimmältä valloitukseltani
K I E L I S I LTA
11
KUVA LEEVI KOSKI
Indonesiasta, joka on 25. keräämäni valtio
(ja ei, pelkkiä lentokenttiä ei lasketa).
Kuvasta myös loistaa yksi tärkeimmistä
piirteistäni, nimittäin olen Haihattelija isolla
Hoolla. Harrastan todella paljon, unelmoin
vielä enemmän ja yhä uudelleen humallun
elämästä. Katse aina kohti uusia haaveita –
niin isoja kuin pieniä!
2. Minulla on kaikki avaimet yhdessä kimpussa, josta roikkuu kaksi avaimenperää:
opiskeluaikoina saatu Suomen Kuurosokeat
ry:n avaimenperä, jossa on sormiaakkoset,
sekä punainen nahasta ommeltu sydän.
3. Menovinkkini keväälle tai kesälle on lähteä reilaamaan. Syntymäpäiväni on elokuussa, joten tänä kesänä minulla olisi viimeinen
tilaisuus reilata nuorten lipun hinnalla. Saa
nähdä toteutanko tämän haaveeni, suunnitelmat ovat vielä ajatuksen tasolla. Viime
keväänä reilasin Sveitsin sisällä, ja sitä voin
suositella kaikille – vuoristomaisemat ovat
upeita!
4. Olen elämäni aikana soittanut pianoa,
rumpuja ja kitaraa, vaikkakin ihan harrastelijatasolla. Viimeisimpänä villityksenä ostin
ukulelen. Joskus vapaa-ajalla on hauskaa
tarttua kitaraan ja laulaa täysillä, kun kukaan ei ole kuulemassa (paitsi naapurit).
1. Olen Marleena Sihvonen ja asun Espoon
Leppävaarassa. Kielisillassa toimin oikolukijana.
KUVA JARMO NIITTYNEN
KUVA MIKKO PENTTI
KUVA MARLEENA SIHVONEN
4. Kuva on viime keväältä Hirvensalon laskettelukeskuksesta. Siinä olen innoissani
uudesta ihanasta lempiharrastuksestani,
telemarkista.
1. Olen Anna Uttula Turusta. Kielisillassa
olen pääasiassa oikolukijana, mutta joskus
voin kirjoittaakin jotain.
2. Avaimenperänä toimii kiipeilylukko, jossa avaimet ovat yhdessä isossa nipussa.
3. Odotetuin asia tänä keväänä on laskureissu pohjoiseen. Ja odottelen myös lunta
Turkuun.
1. Olen Johanna Vuorinen Tampereelta.
Kielisillassa toimin oikolukijana.
2. Avaimenperänä minulla on varsin käytännöllinen pieni taskulamppu, joka muuntuu
tarvittaessa pyöränlampuksi tai vaikkapa
diskovaloksi.
3. Yksi kevään odotetuista tapahtumista on
stand up -festari Tomaatteja! Tomaatteja!
Tampereella 13.–15. 3. (Hämeenlinnassa 21.–
25. 5.). Hyvä ja vähän huonompikin huumori
toimii aina. Taitaa ohjelmistossa olla yksi
viittomakielelle tulkattu esityskin, mutta itse
pysyn mielelläni katsomon puolella.
4. Olen melkoinen kotihiiri. Rentouttavinta
viihdettä työpäivän jälkeen on sohvannurkassa pötköttely lämmin tee- tai kahvikuppi
kädessä.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
A J A N K O H TA I S TA
12
Kopioi kuitit,
perustele kulut ja
vältä kalastelua
TEKSTI KATI KNUUTTILA KUVITUS VILMA PEKKARINEN
T
iedättehän tilanteen: toiset eivät
halua kuullakaan aiheesta, kun
taas joidenkin näpit syyhyävät
kuittikansiota järjestelemään.
Sehän on veroehdotuksen tarkastamisen
aika! Tällä jutulla houkutellaan asiasta lämpenemättömiä kiinnostumaan verovähennysmahdollisuuksista, sekä toppuutellaan
innokkaimpia vähentäjiä tekemästä turhaa
työtä. Prosessia tarkastellaan kolmessa
osassa: toimet verovuoden aikana, ilmoituksen laadinta sekä verotuspäätöksen
saaminen.
Toimet verovuoden aikana
Lähtökohtaisesti verovähennyksiin voi tarjota kuluja, jotka eivät tule olemaan työnantajan tai muun tahon (haetut avustukset
yms.) toimesta korvattavia. Ei tule silti
olettaa, että verovirkailija hyväksyisi kaikkea
jollain tapaa työhön liittyvää: vaikkapa
hieronta ja ääniterapia katsotaan yleensä
elantokustannuksiksi, eivätkä ole hyväksyttäviä vähennyksiä. Eri aloilla työskentelevien on huomioitava, että verotettavana
vuonna tulee olla tehtynä vähennyksiin
liittyvää työtä.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
Säilytä kaikki kuitit, vaikka et olisi vielä
varma, ovatko kulut vähennyskelpoisia.
Nykykuitit tuhoutuvat yllättävän helposti,
joten ota kertyneistä kuiteista tasasin välein
paperikopiot, niin vältät peruskatastrofin.
Matkakuluista on pidettävä ajopäiväkirjaa
joko kirjakaupoista saatavilla erillisillä vihkoilla tai vaikkapa ruutupaperilla täyttöohjeita noudattaen.
Mikäli käytät omaa puhelinta työasioissa, kannattaa pitää kirjaa työkäytöstä kahtena jaksona vuodessa (tavallinen ja hiljainen
aika). Näin pystyt määrittämään, mikä osa
puhelinkuluista on työstä aiheutuvaa. Tarkkaile myös, minkä verran omien laitteiden,
kuten tietokoneen ja tabletin, kokonaiskäytöstä on työkäyttöä. Tästä on turvallista
jatkaa kohti ilmoituksen laadintaa!
Veroilmoituksen laadinta
Verottaja armahtaa kaikkia meitä myöntämällä automaattisesti tulonhankkimisvähennystä 620 euroa. Mikäli nyt ynnättyäsi
vuoden kaikki kulut yhteen huomaat, että
620 euroa ei ylity, niin voit lukaista tämän
jutun loppuun ihan pelkästä uteliaisuudesta:
sinulla ei tule olemaan mitään vähennyksiksi
haettavaa. Vähennyksiksi kun voi hakea hyväksyttäviä kuluja, jotka ylittävät 620 euroa.
Laadi hakemus huolella, jäsenneltynä ja
etenkin perusteltuna, sillä emme voi olettaa
verovirkailijan(-kaan) tuntevan alaamme.
Lue ohjeet tarkasti. Poista sellaiset kulut,
jotka on jo korvattu jonkun tahon toimesta.
Huomaa, että freelance-kortilliset merkitsevät haettavat matkakulunsa tulonhankkimiskulujen alle. Muilla ne merkitään matkakulujen alle, jolloin matkakulujen omavastuu
on 600 euroa ja enin hyväksyttävä määrä
7000 euroa.
MATKAKULUT
Kk-palkkalaisella kuluja syntyy eniten väliltä
koti–lähtöpiste (usein työnantajan toimisto).
Työsuhteen laadusta riippumatta voi syntyä
seuraavia kuluja: työstä aiheutuvat toimistokäynnit (koulutukset, palaverit), jotkin
opetus- ja koulutustyöt, työhön valmistautuminen (esim. kirjastokäynnit), tulkkitapaamiset sekä muu koulutus.
Vähennettävät matkakulut ovat laskennallinen korvaus, eivätkä ne ole toteutuneiden kulujen mukaisia. Vähennys lasketaan
halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan tai
A J A N K O H TA I S TA
13
erityisperustelluista syistä oman auton mukaan verottajan omilla vuotuisilla taksoilla.
TYÖHUONEVÄHENNYS
Työhuonevähennystä haetaan, mikäli kotia
käytetään työn suorittamiseen joltain osin.
Vähennystä on kolmea eri tasoa käytön
mukaan: satunnainen, osapäiväinen tai vakituinen. Tuntipalkkaisilla täyttyy mutkatta
keskimmäinen kategoria, sillä kotoa käsin
hoidetaan opetusten ja tulkkausten valmistelut, raportointi, laskutus ja käännöstyöt.
KOULUTUKSET
Matkakulujen lisäksi koulutuksista voi
syntyä itselle jääviä kuluja materiaalihankinnoista, kurssimaksuista ja majoituksista,
niiltä osin kuin työnantaja tai vaikkapa SVT
ei ole myöntänyt korvausta.
TOIMISTOTARVIKKEET
Toimistotarvikkeisiin lukeutuvat niin paperitarvikkeet, kynät, muistitikut, välilehdet,
kansiot, kalenterit, postikulut kuin tulostimen mustekin.
ohjelmista (esim. Excel), päivityksistä, nettiliittymistä, tietoturvasta sekä huolloista.
Muuta perusteltua tekniikkaa voivat
hyvinkin olla navigaattori päivityksineen,
kuulokoje sekä otsa- tai taskulamppu. Laitteen alle 1000 euron hyväksytty hankintahinta vähennetään kerralla. Yli 1000 euron
hankintahinta vähennetään vuosittaisina
poistoina kolmen vuoden aikana.
KIRJALLISUUS
Hyväksyttäviä vähennyksiä tipahtaa alan
keskeisistä lehdistä (ei yleisistä sanomalehdistä) sekä alan kirjallisuudesta, mutta myös
sivistyssanakirjasta, sillä tuleehan tulkin
käsittää, mistä kulloinkin puhutaan.
OPETUSMATERIAALI
Maltilliset ja perustellut hankinnat tulevat
hyväksytyksi: monikäyttöiset pelit, muut
oheistarvikkeet opetuksessa kuten vaikkapa
käsinukke sekä CD-levyt.
VAATTEET
Oman puhelimen käytöstä työhön voit
hakea vähennystä arvioidun käyttöasteen
mukaan. Puhelimen käyttökuluja ovat myös
oheislaitteet kuten laturi ja handsfree, sekä
älypuhelimissa nettiyhteys, päivitykset,
tietoturvatoimet ja huollot.
Vaatetus katsotaan usein elantokustannuksiksi. Poikkeuksena ovat kuitenkin
esimerkiksi metallialalla tulkiltakin vaadittavat turvakengät, suojavaatteet ja muut
suojaimet. Linnan juhlien vuokrapuku ja
kampaus eivät nekään ole tavanomaista
omakustanteista asustusta. Myös eri aloille
erikoistunut tulkkaus kuten urheilutulkkaus
vaatii toistuvasti tiettyä varustusta.
MUUT LAITTEET
RUOKAILU
Kirjoitustulkilla on eniten työhön suoraan liittyvää, välttämätöntä tekniikkaa.
Vähennyskelpoisia ovat oma tietokone,
ohjelmat sekä oheistarvikkeet (esim. johdot
ja näppäimistön paristot). Kellä tahansa tulkilla saattaa olla omia laitteita työkäytössä
(tietokone, tabletti, iPad), jolloin arvioidaan
ja haetaan työkäytön osuutta. Kuluja syntyy
laitteen hankinnasta, oheistarvikkeista,
Vain yksittäisissä tapauksissa, joissa työnantaja ei ole velvollinen maksamaan päivärahaa tai ateriakorvausta, voi vähennystä
esittää verottajan kriteerit täyttävistä
ruokailukuluista.
PUHELIN
VAKUUTUKSET
saattaa olla myös vastuuvakuutus. Edellä
mainituista omalle kontolle jäävistä osista
voi esittää vähennystä.
MUUT VÄHENNETTÄVÄKSI
ESITETTÄVÄT KULUT
Näitä ovat perustellusti muun muassa välttämättömät parkkikulut, huulipuna tai rajauskynä huulion selventämiseksi, käsivoide,
käsidesi sekä suodattavat henkilökohtaiset
kuulonsuojaimet.
Tarkista vielä, että suorittamasi ammattiyhdistyksen jäsenmaksut ovat veroehdotuksessa. Sitten jäädään odottamaan
veropäätöspostia! Jos kuitenkin huomaat,
että jokin merkittävä vähennys unohtui, ota
heti yhteys omaan verotoimistoosi; saatat
saada luvan täydennysilmoitukseen.
Verotuspäätöksen saaminen
Mikäli veropäätöksen vähennyssummat
eivät täsmää esittämiesi kanssa, voit tiedustella, mitä vähennyksiä ei ole hyväksytty. Varaudu kirjavuuteen kollegojesi kanssa,
sillä jokainen virkailija tekee vähennyspäätökset omien taustatietojensa turvin. Jos
katsot, että aihetta taisteluun vielä on, laadi
oikaisupyyntö. Ole suopea tietämättömälle
virkailijalle ja pyydä konsultoimaan muita
verotoimistoja, joista tiedät saadun asiallisia päätöksiä.
Se tärkein neuvo tulee tässä: mikä on
todellista tulonhankkimiskulua, se sinun tulee saada vähentää. Älä siis tarjoa kuluja varuilta ”yli”, sillä hakemuksesi alkaa vaikuttaa
kautta linjan epäluotettavalta kalastelulta.
Verovähennykset kun ovat pois yhteisistä
varoistamme. Verovähennystietämystä voit
hioa tilitoimistojen palveluilla tai vaikkapa
Veronmaksajain Keskusliiton sivuilla. Onnea
matkaan!
Matkustavan tulkin työssä kannattaa olla
kattavat matkavakuutukset. Hyödyksi
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
A J A N K O H TA I S TA
14
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen
myötä tutkintonimikkeeksi tulkki
TEKSTI EEVA SALMI JA TERHI RISSANEN KUVITUS SUVI SIPRONEN
U
usi ammattikorkeakouluja
koskeva lainsäädäntö astui
voimaan 1. 1. 2014. Asetuksen
mukaan aiemmat nimikkeet
viittomakielentulkki (AMK) ja viittomakielentulkki (ylempi AMK) korvautuvat
nimikkeillä tulkki (AMK eli Bachelor of
Humanities) ja tulkki (ylempi AMK eli
Master of Humanities). Humak ja Diak
ovat ottaneet tulkki (AMK) nimikkeen
käyttöön vuoden alusta lähtien. Pyynnöstä
opiskelija, joka on aloittanut viittomakielentulkin koulutusohjelmassa, saa edelleen
nimikkeen viittomakielentulkki (vuoteen
2017 saakka).
Tulkki (ylempi AMK) otetaan käyttöön
ylemmän tutkinnon seuraavassa toteutuksessa. Viittomakielialan tulkkitoiminnan
ylempään tutkintoon otetaan opiskelijoita
seuraavan kerran syksyllä 2016 alkavaan
koulutukseen.
Nimikemuutos liittyy viittomakielentulkin ammattikuvan laajenemiseen, mutta
myös puhuttujen kielten tulkkien koulutukseen, joka aloitettiin Diakissa vuonna 2011.
Opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten
mukaisesti tutkintonimikemäärien ei tulisi
lisääntyä, joten tulkki-nimike nähtiin hyväksi
ratkaisuksi kumpaankin koulutukseen.
Koulutuksen tason ja osaamisen
määrittely
Puhuttujen kielten ja viittomakielten tulkkien nimike on sama, mutta koulutukset pohjautuvat myös samoihin kompetensseihin.
Ammattikorkeakoulutuksen tuottama osaaminen kuvataan kompetensseilla, joita on
kahdenlaisia: kaikkien alojen yhteiset kompetenssikuvaukset, ns. yleiset kompetenssit
ja jokaisen alan omat kompetenssit eli ns.
alaspesifit kompetenssit. Yleisissä kompetensseissa on määritelty osaamiskriteereinä
se tieto, taito ja pätevyys, jota ammattikorkeakoulutus yleensä tuottaa. Alakohtaisissa
kompetensseissa on määritelty kunkin alan
koulutuksen tuottama osaaminen.
Kompetenssit ovat kytköksissä kansalliseen ja eurooppalaiseen viitekehyksiin. Ne
on luotu tutkintojen välisen eurooppalaisen
vertailtavuuden pohjaksi (esim. AHOT-menettely, tutkintojen tunnustaminen) sekä elinikäisen oppimisen seuraamisen työvälineeksi.
Koulutusalaluokittelussa on kahdeksan
tasoa, joissa tarkastellaan kutakin tasoa
luonnehtivaa viittä avaintaitokokonaisuutta,
jotka ovat tieto, työskentelytapa- ja soveltamistaito, vastuu, johtaminen ja yrittäjyys,
arviointi sekä elinikäinen oppiminen. Tulkki
AMK sijoittuu tasolle 6 alempien korkeakoulututkintojen pariin, Tulkki YAMK puolestaan
tasolle 7 yliopiston maisteritutkinnon kanssa. Alla olevassa taulukossa esimerkkinä
koulutustason 6 luonnehdinta.
Tason 6 kuvaus (esim. Tulkki AMK)
Tiedot
Työskentelytapa- ja
soveltamistaidot
Vastuu, johtaminen ja
yrittäjyys
Arviointi
Elinikäinen oppiminen
Hallitsee laaja-alaiset ja
Hallitsee edistyneet
Kykenee johtamaan mo-
Kykenee vastaamaan
Valmius jatkuvaan op-
edistyneet oman alansa
taidot, jotka osoitta-
nimutkaisia ammatillisia
oman osaamisensa
pimiseen. Osaa viestiä
tiedot, joihin liittyy
vat asioiden hallintaa,
toimia tai hankkeita tai
arvioinnin ja kehittämi-
riittävästi suullisesti ja
teorioiden, keskeisten
kykyä soveltaa ja kykyä
kykenee työskentele-
sen lisäksi yksittäisten
kirjallisesti sekä alan
käsitteiden, menetel-
luoviin ratkaisuihin, joita
mään itsenäisesti alan
henkilöiden ja ryhmien
että alan ulkopuoliselle
mien ja periaatteiden
vaaditaan erikoistuneel-
asiantuntijatehtävissä.
kehityksestä.
yleisölle. Kykenee itse-
kriittinen ymmärtä-
la ammatti-, tieteen- tai
Kykenee päätöksente-
näiseen kansainväliseen
minen ja arvioiminen.
taiteenalalla monimut-
koon ennakoimattomis-
viestintään ja vuoro-
Ymmärtää ammatillisten
kaisten tai ennakoimat-
sa toimintaympäristöis-
vaikutukseen toisella
tehtäväalueiden ja/tai
tomien ongelmien
sä. Perusedellytykset
kotimaisella ja vähintään
tieteenalojen kattavuu-
ratkaisemiseksi.
toimia alan itsenäisenä
yhdellä vieraalla kielellä.
den ja rajat.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
yrittäjänä.
A J A N K O H TA I S TA
15
Kompetenssit eli koulutuksen
tuottama osaaminen
AMK-koulutusta luonnehtivat yleiset kompetenssit kuvaavat pätevyyttä oppimisen
taidoissa, eettistä osaamista, työyhteisöosaamista, innovaatio-osaamista ja
kansainvälisyysosaamista. Tämä selittää sen,
miksi tulkkikoulutuksen alakohtaisessa kompetenssikuvauksessa ei ole lainkaan eettistä
osiota, joka oli edellisessä koulutuskuvauksessa. Yleiset kompetenssit määrittelevät
eettisen osaamisen seuraavasti:
Eettinen osaaminen yleisten kompetenssikuvausten mukaan:
»» kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista
»» osaa toimia alansa ammattieettisten
periaatteiden mukaisesti
»» osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon
työskentelyssään
»» osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
»» osaa soveltaa kestävän kehityksen
periaatteita
»» kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti
osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin
arvoihin perustuen
»» osaa analysoida toimeksiantoja ja omaa
ammatillista osaamistaan sekä käyttää
kokemuksiaan ammattitaitonsa kehittämisessä
»» ymmärtää tulkin tehtävän erilaisissa
toimeksiannoissa
»» osaa käyttää työkielten variaatioita ja
konventioita toimeksiannon edellyttämällä tasolla
»» osaa toimia tulkkaus- ja käännösalan
yrittäjänä
Viestintä- ja
vuorovaikutusosaaminen
»» tuntee tulkkauspalvelujärjestelmän kokonaisuuden ja osaa toimia osana sitä
Opiskelija:
»» osaa toimia erilaisissa työyhteisössä ja
asiakaskontakteissa ammatillisesti ja
ammattieettisesti perustellulla tavalla
»» osaa arvioida ja hallita työn kuormittavuutta ja tehdä työssä jaksamisen
kannalta perusteltuja valintoja
Tulkkausalan kompetensseissa on kuvattu puolestaan alakohtaiset kompetenssit
neljän yläotsikon alle, jotka ovat Tulkin
ammatillinen osaaminen, Tulkkaustaidot ja
työkielten osaaminen, Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen sekä Kulttuuri- ja
toimintaympäristöosaaminen.
Tulkkikoulutuksen, kuten muidenkin
alojen opetussuunnitelmat pohjautuvat
koulutuksen tason määrittelyyn sekä kompetensseihin.
Tulkkaustaidot ja työkielten
osaaminen
Tulkkausalan kompetenssit
»» osaa reagoida nopeasti ja tehdä ammatillisesti perusteltuja ratkaisuja paineen alla
Tulkin ammatillinen osaaminen
»» osaa käyttää tulkin työn kannalta keskeisiä tekniikoita
Opiskelija:
»» osaa käyttää tulkin työn kannalta keskeisiä teknisiä välineitä ja pystyy omaksumaan uusia teknisiä ratkaisuja
»» on sisäistänyt laadukkaan tulkkaustoiminnan ja käännöstyön periaatteet ja
osaa toimia niiden mukaisesti
kommunikaatiomenetelmät työtehtävien
vaatimusten mukaisesti
Opiskelija:
»» osaa jäsentää sekä tulkkaus- että käännöstoimeksiannot kokonaisuutena
»» tietää tulkkaus-, käännös- ja sanastotyön
keskeiset teoreettiset ja käytännölliset
lähtökohdat ja osaa soveltaa niitä tulkin
työssä
»» osaa käyttää tulkkausmenetelmiä toimeksiannon edellyttämällä tavalla
»» osaa työkielet ja asiakkaiden käyttämät
»» ymmärtää toimivaan vuorovaikutukseen
ja erilaisiin viestintätilanteisiin liittyvät
keskeiset tekijät
»» osaa toimia monikielisessä viestintätapahtumassa ja ottaa osaltaan vastuun
viestinnän onnistumisesta
»» ymmärtää institutionaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteet ja osaa toimia
kontekstin vaatimalla tavalla
Kulttuuri- ja
toimintaympäristöosaaminen
Opiskelija:
»» tietää tulkin työn kannalta keskeiset
toimintaympäristöt
»» ymmärtää kuhunkin tilanteeseen liittyvät
kulttuuriset tekijät ja osaa ottaa ne huomioon toiminnassaan
»» ymmärtää eri kulttuurien ja kielimaailmojen eroja ja osaa ratkaista niistä
aiheutuvia ongelmia tulkkauksessa ja
kääntämisessä
»» osaa havaita kulttuurien eroista ja statuseroista johtuvia vuorovaikutusongelmia
ja ratkaista niitä ammatillisesti perustellulla tavalla
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
SOPIMUSASIAA
16
Määräaikaisena
työelämässä
TEKSTI IIDA BERNHARDT KUVITUS IDA HAVERINEN
M
ääräaikainen työsopimus on työnantajan
keino täyttää tilapäistä,
tietyn ajanjakson pituista
työvoimavajetta. Sopimuksessa työntekijä
ja työnantaja sitoutuvat työsuhteeseen
ennalta määritellyksi ajaksi, jolla on tietty
päättymisajankohta, joko päivämäärä
tai työsopimukseen kirjatun työtehtävän
suorittaminen loppuun.
Määräaikaisia työsopimuksia pidetään
usein pelkästään haitallisina työntekijälle.
Riippuen kuitenkin työntekijän tarpeista,
tulevaisuuden suunnitelmista ja tavoitteista,
määräaikaisuudessa on sekä etuja että haittoja niin työntekijälle kuin työnantajallekin.
Ole kuitenkin tarkkana, ettei määräaikaista
työsopimusta tehdä väärin perustein.
Kaikkia määräaikaisia sopimuksia
ei pidä hyväksyä
Määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen
pitää aina olla perusteltu syy, joka pitää
selvittää työntekijälle ennen työsuhteen
alkua ja löytyä kirjattuna työsopimuksesta.
Yleisin syy määräaikaisen työsopimuksen
tekemiseen on toisen työntekijän sijaisena
toimiminen, esimerkiksi äitiysloman, virkak i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
vapaan tai sairasloman aikana. Useimmiten
määräaikaisuuden tarkka kesto tiedetään
etukäteen, mutta esimerkiksi sairaslomatapauksissa päättymispäivä saatetaan
ilmoittaa vasta myöhemmin.
Jos sopimus on tehty määräaikaiseksi
ilman syytä, sopimusta voi pitää toistaiseksi
voimassa olevana. Samoin useat peräkkäiset tai lyhyen tauon jälkeen uudelleen solmitut määräaikaiset sopimukset lasketaan
toistaiseksi voimassa oleviksi. Työnantajan
työvoimatarvetta voidaan usein näissä
tapauksissa pitää jatkuvana, minkä vuoksi
määräaikaisuudelle ei ole perusteita. Uusi
sijaisuus on kuitenkin hyväksyttävä syy
solmia peräkkäinen määräaikaisuus.
Hyväksyttävä perustelu määräaikaisuudelle on myös työn tilapäisyys tai kausiluontoisuus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että
viittomakielen tulkkausalalla määräaikaisen
sopimuksen voisi aina lopettaa kevääseen ja
solmia uuden syksyllä, koska keikkoja on kesällä vähemmän. Jotta kausiluontoisuus olisi
määräaikaisen sopimuksen perusteluna,
töitä täytyisi todistettavasti olla vain alle
yhdeksänä kuukautena vuodessa. Kausiluontoisuus ei siis tulkkausalalla ole pätevä
syy määräaikaiseen työsuhteeseen.
Määräaikaisuuden lopettaminen
Normaalissa tilanteessa määräaikainen
työsuhde loppuu selkeästi sopimuskauden
päättymispäivään. Määräaikaisesta työsopimuksesta on kuitenkin toistaiseksi voimassa
olevaa sopimusta huomattavasti vaikeampi
päästä irti kesken sopimuskauden. Siihen on
kuitenkin mahdollista lisätä irtisanomisehto,
jolloin myös määräaikaisesta sopimuksesta
irtisanoutuminen on mahdollista. Varsinkin
pitempikestoisiin työsuhteisiin on hyvä
pyytää tämä lisättäväksi sopimukseen, jos
sitä ei ole jo valmiina.
Määräaikaisen työsopimuksen voi keskeyttää muutamasta syystä: Jos yritys on
menossa konkurssiin, yrityssaneeraukseen
tai lomauttaa työntekijöitä, määräaikainenkin sopimus voidaan irtisanoa. Työsopimukseen kirjatun koeajan aikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen niin
halutessaan ilman erityistä syytä. Lisäksi
työsopimuksen purkamisen ehdot pätevät
määräaikaisessa sopimuksessa samoin kuin
muissakin työsopimuksissa. Jos työnantaja
muista syistä päättää työsuhteen ennen
työsopimuksessa sovittua päivää, hänen
tulee korvata työntekijälle aiheutuneet
SOPIMUSASIAA
17
vahingot. Sama vahingonkorvausvelvoite
pätee työntekijään, jos hän perusteettomasti purkaa määräaikaisen työsopimuksensa.
Määräaikaisuuden edut ja haitat
Työkokemus. Vastavalmistuneena tai uutena työnhakijana voi tuntua vaikealta saada
työpaikkaa. Tulkkausalallakin tuntiperusteiset työsopimukset yleistyvät, ja tulkkien
määrän kasvaessa työpaikka heti valmistumisen jälkeen ei ole itsestäänselvyys.
Määräaikaisella sopimuksella saa jalkansa
oven rakoon ja pääsee kokeilemaan töitä.
Samalla saa kerättyä työkokemusta ja
tietotaitoa eri toimenkuvista ja työskentelytavoista. Jos ei halua työntekijänä sitoutua
vakituisesti tietyssä yrityksessä työskentelemiseen, voi määräaikaisilla sijaisuuksilla
kokeilla eri yrityksissä työskentelyä ja etsiä
itselle sopivinta vaihtoehtoa. Jos taas yritys
on mieleinen, määräaikaisuuden aikana
hyvin tehty työ voi poikia vakituisen työsuhteen. Myös työnantajat käyttävät usein
määräaikaisia työsuhteita työntekijöiden
”rekrytointivälineenä”. Työvoimatarpeen
lisääntyessä työnhakuprosessia helpottaa,
jos työnantajalla on jo valmiiksi selkeä
käsitys hakijan pätevyydestä määräaikaisen
työsuhteen kautta.
Vaihtuvuus. Työntekijälle jatkuva
työpaikan vaihtaminen, uusien työkäytänteiden ja ohjeiden omaksuminen voi olla
raskasta. Vastapainoksi saa kuitenkin uusia
työkavereita ja tuttavuuksia. Uusi työntekijä
tuo työyhteisöön ideoita ja kehitysehdotuksia, sekä uutta näkökulmaa niin töihin kuin
tauoillekin. Toisaalta uuden työntekijän perehdytys on osittain myös muiden työntekijöiden vastuulla ja voi viedä myös heidän
työaikaansa. Perehdytys eri työtehtäviin
on kuitenkin tärkeää ja työntekijän oikeus,
oli työsuhde minkä muotoinen tahansa.
Työntekijän pitää myös huolehtia, että saa
riittävästi perehdytystä uuteen työhönsä.
Määritelty kesto. Määräaikaisella työsopimuksella on selkeä päättymisajankohta,
eikä sen jälkeen seuraavasta työmahdollisuudesta ole kenties tietoakaan. Työnteon
ohessa pitää myös miettiä jatkoa, joten
epävarmuus ja stressi voivat iskeä. Jos
suunnitelmat ovat jo selvät, niin on hyvä
tietää, että sovitun päättymisajan jälkeen
voi lähteä eteenpäin ilman velvoitteita
työpaikkaan.
Edut ja oikeudet. On hyvä muistaa, että
lyhyissäkään määräaikaisuuksissa ei saa
ilman hyvin perusteltua syytä käyttää huonompia työehtoja kuin toistaiseksi voimassa
olevissa työsuhteissa. Työntekijällä on yhtäläinen oikeus perehdytykseen, koulutuksiin
ja samoihin työpaikkaetuihin kuin vakituisilla työntekijöillä. Määräaikaisessa työsopimuksessa työsuhteen kesto kuitenkin
vaikuttaa työsuhde-etujen määräytymiseen.
Kun peräkkäin solmittuja määräaikaisia sopimuksia on useampia, voidaan laskea, että
työsuhteen pituuteen perustuvat etuudet,
kuten vuosiloman kertyminen ja palkan
kokemuslisät, ovat kertyneet yhtäjaksoisesti. Näin samassa työtehtävässä ollessa
kokemuslisät kertyvät varsinaisen työkokemuksen mukaan, eivätkä nollaannu uuden
määräaikaisen sopimuksen alkaessa.
Ennen määräaikaisen työsopimuksen
allekirjoittamista tulee miettiä, mitkä ovat
omat tarpeet ja tavoitteet työsuhteen solmimiseen. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa,
että määräaikaisuus on laillinen ja työntekijän etujen mukainen. Epäselvissä tilanteissa
työsopimuksen voi aina tarkistaa esimerkiksi Akavan Erityisalojen lakimiehillä.
Asiasta voi olla yhteydessä myös yrityksen
luottamusmieheen tai luottamusvaltuutettuun. Itsenäiseen tutkiskeluun lisätietoa
määräaikaisista työehtosopimuksista löytyy
muun muassa Työsopimuslaista.
Lähteet
»» Työsopimuslaki 26.1.2001/55
»» Toimihenkilöliitto ERTOn Työsuhdeopas; www.erto.fi/tyosuhdeopas
»» Miettinen, Anneli. Pätkätyön tulevaisuus. Asiantuntijanäkemyksiä määräaikaisen työn kehittämistarpeista
ja tulevasta kehityksestä Suomessa.
Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia
E 27/2007.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
M I TÄ K E L A AT
18
Vierailulla välityskeskuksessa
TEKSTI JA KUVAT ANNA UTTULA
K
eväällä 2013 Kela ilmoitti
järjestävänsä uuden kilpailutuskauden myötä tulkkivälityksen itse, ulkopuolelta ostetun
palvelun sijaan, ja keskittää välityksen
Turkuun. Uutinen aiheutti monenlaisia
ajatuksia niin tulkeissa kuin asiakkaissakin.
Huolta aiheutti muun muassa se, miten
aiemmin alueellinen välitys voi toimia vain
yhdestä toimipaikasta käsin. Tammikuussa
2014 uusi välityskeskus aloittikin toimintansa Turussa Peltolan toimipisteessä. Siellä
työskentelee yhteensä 31 asiakassihteeriä ja
-neuvojaa. Medialle suunnattu infotilaisuus
joulukuun alussa oli oiva tilaisuus päästä
tutustumaan tiloihin.
Avara avotoimisto
Tilaisuudessa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen
Samassa työvuorossa työskentelevät välittäjät ovat toimistossa lähekkäin.
Riikka Heikkinen (vas.), Sari Paloposki ja
Liisa Hyssälä etätulkkauslaitteen äärellä.
johtaja Sari Paloposki ja suunnittelija Riikka
Heikkinen esittelivät välityskeskusta ja sen
toimintaa medialle. Tilaisuuden pääpaino oli
etätulkkauksen esittelyssä, mutta tutustuimme myös välittäjien juuri remontoituihin työtiloihin. Työ tehdään avarassa
avotoimistossa, jossa välittäjillä on omat
työpisteensä. Ne on jaettu sermein niin,
että samassa työvuorossa työskentelevät
välittäjät ovat lähekkäin.
Välittäjät on jaettu neljän henkilön
välitystiimeihin, jotka vastaavat erilaisista
tehtävistä, kuten puva-tulkkauksen tiimi,
vk-tulkkauksen tiimi tai opiskelutulkkauksen tiimi. Työpisteillä on tuplanäytöt,
jotta välitystoiminta olisi mahdollisimman
sujuvaa ja samaan aikaan voi katsoa esimerkiksi karttapalveluita ja välitysohjelmaa.
Myös kuvapuhelinyhteysmahdollisuus on
aina yhdellä välittäjällä. – Välittäjistä noin
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
puolella on viittomakielen tulkin koulutus,
lopuilla taas esimerkiksi sosiaali- tai kaupan
alan koulutusta. Rekrytoinnissa painotimme
myös asiakaspalvelukokemusta, kertoi Sari
Paloposki.
Tilat ovat valoisat, vaaleat ja viihtyisästi
sisustetut. On sohvia, värikkäitä jakkaroita
ja erillinen taukotila. Kelan tiloissa on myös
ruokala sekä kuntosali ja uima-allas, joita
voi käyttää työajan ulkopuolella. Pääjohtaja
Liisa Hyssälä kertoi, että juuri tilat olivat
yksi siihen, miksi välityskeskus päätettiin
sijoittaa Turkuun. Turussa oli valmiina hyvät
ja käyttökelpoiset tilat, joita tarvitsi vain
remontoida ja sisustaa, joten kuluja tuli
vähän. Muita syitä Turkuun keskittämiselle
olivat myös Turun alueen hyvä rekrytointipohja ja se, että siellä oli jo ennestään
Vammaisten tulkkauspalvelukeskus. – Turussa on jo hyvin toimivaa Kelan toimintaa,
M I TÄ K E L A AT
19
emmekä halua keskittää kaikkia tehtäviä
Helsinkiin, Hyssälä lisäsi. – Lisäksi yhden
katon alla toimintaa on helpompi kehittää
sekä tarkkailla subjektiivisesti, että palvelut
pysyvät tasa-arvoisina kaikille. Hyssälä
mainitsi myös säästötavoitteet. Pääjohtajan
mukaan välitystoiminnan kulut ovat olleet
11,6 % koko tulkkauspalvelun kuluista, ja
kotiuttamalla välityspalvelut Kelaan on
laskettu säästettävän pitkällä aikavälillä
jopa miljoona euroa.
Valot, värit ja akustiikka
Hyssälä avasi median edustajille tulkkauspalvelun toimintaa painottaen etätulkkauksen kehittämistä tulevaisuudessa. Tätä
varten välityskeskukseen on remontoitu
kuusi erillistä kuvatulkkausstudiota. Studiot
on suunniteltu tulkkaustarpeita ajatellen:
– Studioissa on etätulkkaukseen sopivat
taustavärit ja akustiikkalevyt seinissä. Myös
valaistus on suunniteltu niin, ettei tule
esimerkiksi varjoja tulkin kasvoille, Riikka
Heikkinen kertoi. Tulkkausohjelma on yksinkertainen ja helppo käyttää. Esimerkiksi
puhelin on itse ohjelmassa, jolloin tulkin ei
Koulutuksia
Akavan Erityisalat kouluttaa
25. 3. 2014, Helsinki
Onnistu työnhaussa 50+
Ilm. 10. 3. 2014 mennessä.
Tulkkeja välitetään avotoimistossa.
tarvitse lainkaan käyttää puhelinta. – Kun
asiakas ottaa yhteyden Kelaan, yhdistetään
hänet oikealle tulkille. Yhteyttä voi ottaa
päivystysaikana lyhyissä asioinneissa tai
pidempiä tarpeita varten voi varata ajan
ennakkoon, Heikkinen kertoi toimintaperiaatteista. – Etätulkkaukseen on tuotettu
viittomakieliset toimintaohjeet asiakkaille.
Jos esimerkiksi etätulkkausvälitys ei ole auki, kun asiakas yrittää ottaa yhteyttä, tulee
hänelle näkyviin viittomakielinen tiedote
välityksen aukioloajoista.
2. 4. 2014, Tampere
YT-neuvottelut työntekijän näkökulmasta
Ilm. 18. 3. 2014 mennessä.
4. 4. 2014, Lahti
Markkinointi ja viestintä pienyrittäjän
arjessa
Ilm. 20. 3. 2014 mennessä.
5. 4. 2014, Helsinki
Yksityissektorin inspiraatiopäivä: Oman
onnen sepäksi
Ilm. 21. 3. 2014 mennessä.
8. 4. 2014, Helsinki
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla
Ilm. 24. 3. 2014 mennessä.
12. 4. 2014, Turku
Onnellinen opiskelija - tehokas työntekijä
Ilm. 28. 3. 2014 mennessä.
Lue lisää: www.akavanerityisalat.fi
Kirjoitustulkkausalan
koulutuksia
Suomen kirjoitustulkit ry:n kevään
koulutuspäivät
28. 3.
Helsinki, Kokoushotelli Sofia
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
marja.pajari-korhonen@pp.inet.fi
ECOS2014 - European Conference of
STTs
22.–24. 8. 2014
Helsinki, Sokos Hotel Pasila
Lisätiedot: sirpa.lauren@kuuloliitto.fi
Lue lisää:
www.suomenkirjoitustulkit.net
Etätulkin työpiste.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
K A N S A I N VÄ L I S I L L Ä V E S I L L Ä
20
Ecuadorin
tulkkitilanne
TEKSTI EMMI LEMMETTY
O
len alunperin eteläsavolainen tulkki, joka on
Kuopiosta valmistumisen
(2010) jälkeen työskennellyt
Jyväskylässä Sign Line Oy:llä. Loppukeväällä 2013 vaihdoin tulkin työt Meksikon
menolippuun ja taivalsin Maya-intiaanien
polkuja seuraten Väli-Amerikan läpi aina
Etelä-Amerikkaan asti. Syksyllä saavuin
Ecuadorin Amazonia-sademetsään, jossa
olenkin siitä asti majaani pitänyt tehden
vapaaehtoistöitä. Työskentelen Suomen
Ulkoministeriön ja Suomen Vapaakirkon
rahoittamassa kehitysyhteistyöhankkeessa,
jossa luodaan inklusiivisen ja erityisopetuksen mallia viidakkoalueen erityisoppilaille.
Työnkuvani hankkeessa koostuu
pääasiassa erityisopettajille pidettävistä
koulutuksista ja tukiviittomaopetuksista
syrjäisillä kyläkouluilla. Koulutuksissa
aiheinani ovat muun muassa kuuleminen,
kuulovammat, kuurous, kuurosokeus, viittomakieli, kuurojen kulttuuri, tukiviittomat,
opetusmateriaalit sekä psykomotoriset
pelit ja leikit. Kyläkouluilla oppilaani ovat
yleensä erityisoppilaita, joilla on ongelmia
puheentuottamisessa, sekä näiden vanhempia ja opettajia. Syksyllä olin Ecuadok i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
Kirjoittaja matoaterialla. Kuva Marja Sormunen.
K A N S A I N VÄ L I S I L L Ä V E S I L L Ä
21
rin pääkaupungissa Quitossa oppimassa
paikallista viittomakieltä kuurojen instituutissa INAL:ssa muutaman viikon verran,
ja tuona aikana onnistuin selvittämään,
millä tolalla onkaan maan viittomakielen
tulkkien tilanne.
Ecuadorin viittomakielen tulkkiyhdistyksen puheenjohtajan Rocio Cabezas
Guerreron kertoman perusteella Ecuadorissa on 90 viittomakielentulkkia. Maassa ei
ole tulkkikoulutusta lainkaan, joten yksikään
tulkeista ei ole virallistettu ammattitulkki. Tavallisesti viittomakielen tulkit ovat
oppineet viittomakielen kuuroilta perheenjäseniltään tai työnsä kautta esimerkiksi
työskentelemällä kuurojen koulussa. Suuri
osa tulkeista on omaksunut ecuadorilaisen
viittomakielen uskonnollisista järjestöistä,
joissa ovat tavanneet kuuroja.
Ecuadorissa toimii Ecuador la Asociación de Intérpretes y Guías-intérpretes de
Lengua de Señas Ecuatoriana ANILSEC
(Ecuadorilaisen viittomakielen tulkkien ja
tulkkiohjaajien yhdistys ANILSEC), jolla
on oikeudellinen asema maassa. Parhaillaan ANILSEC ponnistelee täydellä teholla
vakiinnuttaakseen Ecuadoriin tulkeille
tulkkauskurssin, mutta suurin ongelma tavoitteen saavuttamiseksi on taloudellisten
resurssien puute. Tästä syystä etsinnässä
onkin jokin vaihtoehtoinen kurssi, joka
ei vaadi suurta budjettia toteutuakseen.
Toinen suuri yhdistyksessä työn alla oleva
projekti on tulkkien eettisen säännöstön
luominen ja käyttöönotto. Viime joulukuussa pidetyssä kansalliskokouksessa
ANILSECin valmistelema luonnos ammattieettisestä säännöstöstä tarkastettiin ja
hyväksyttiin.
Miltei kaikki Ecuadorin viittomakielen
tulkit asuvat pääkaupungissa Quitossa ja
vain aniharvat työskentelevät pelkästään
tulkkeina. Tulkkaustuntihinnastoa ei vielä
ole olemassa, mutta pääsääntöisesti tunti
tulkkauspalvelua yksityishenkilölle maksaa
10 Yhdysvaltain dollaria, eli noin 7,36 euroa.
Normaalisti kuuro maksaa tulkkauspalvelunsa omasta kukkarostaan, mutta joskus
tilaajan ollessa organisaatio maksaa tilaaja,
jolloin myös tuntitaksat ovat korkeammat.
Viittomakielen tulkkauksen laaduntarkkailua Ecuadorissa ei tapahtu lainkaan. Kukaan tai mikään taho ei testaa tai
arvioi, kuka on riittävän pätevä ollakseen
viittomakielen tulkki. Tästä syystä tulkkien
ammattijärjestö ANILSEC toivoisi pikaisesti
tulkkauskursseja tulkeilleen ja on pyytänyt
Ecuadorin kuurojen liittoa, Federación Nacional de Sordos del Ecuadoria (FENASEC),
arvioimaan tulkkien kielitaitoa. Tulkkien
pyyntöön ei kuitenkaan olla liitosta vastattu,
koska ei ole yhtään kuuroa kenellä olisi
pätevyys suorittaa kielellisiä analyyseja
ecuadorilaisesta viittomakielestä.
ANILSECin mukaan maan suurimmat
tulkkitilanteen ongelmat liittyvät siihen, ettei tulkkeja ole tarpeeksi kysyntään nähden
ja suurinosa tulkeista asuu joko Quitossa tai
Ecuadorin suurimmassa kaupungissa Guayaquilissa. Ilmeinen ongelma on toki myös
KUVA EMMI LEMMETTY
tulkkikoulutuksen puuttuminen kokonaan,
eikä yksikään maan yliopisto ole hyväksynyt
ecuadorilaista viittomakieltä osaksi kielentutkimustaan. Tilannetta vaikeuttaa myös
ANILSECin ja kuurojen liitto FENASECin
välirikko, jonka vuoksi järjestöt eivät kykene
yhdistämään voimavarojansa tulkkauskurssin aikaansaamiseksi.
Viidakkokoulujen erityisoppilaat opiskelevat ecuadorilaista viittomakieltä. Kuva Emmi Lemmetty.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
K A N S A I N VÄ L I S I L L Ä V E S I L L Ä
22
“The core of mans’ spirit
comes from new experiences”
– Jon Krakauer, Into the Wild
TEKSTI EMILIA TUULIAHO
T
ulkkiopintojeni alusta asti
minulle oli itsestään selvää, että
lähden Espanjaan harjoitteluun
heti kun se on mahdollista. Olen
asunut seitsemän vuotta Malagassa, minkä
takia paikallinen viittomakieli ja työmahdollisuudet kielen parissa kiinnostavat minua.
En ole pitänyt ollenkaan mahdottomana
ajatuksena, että valmistumisen jälkeen tieni
johtaisi takaisin palmujen alle. Espanjassa
on yli 114 000 kuuroa ja tulkkikoulutus on
vielä lapsen kengissä. Espanjan heikosta
talouden tilanteesta huolimatta kielitaitoiselle tulkille varmasti satelisi työtarjouksia.
Näiden ajatusten innoittamana aloin etsiä
kontakteja paikalliseen viittomakieliseen
yhteisöön.
Sopivaa harjoittelupaikkaa ei löytynytkään ilman vastoinkäymisiä. Hakemusten
lähettämiseen hujahti huomattavasti
enemmän aikaa kuin olin kuvitellut, ja jouduin surffaamaan Internetissä iltakaudet.
Onneksi minulle riitti yksi ainoa myöntävä
vastaus, joka tuli Barcelonan Tres Pins
-koulusta. Jo ensimmäisen harjoitteluohjaajani lähettämän viestin jälkeen tunsin itseni
lämpimästi tervetulleeksi kouluun. Katalonia harjoittelupaikkana toi vielä yllättävää
lisämaustetta kokemukseen. Opetuskielenä
ei nimittäin ollutkaan minunkin osaama
espanja eikä espanjan viittomakieli, jota
olin hieman treenannut, vaan koulussa
opetettiin katalaaniksi sekä Katalonian
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
Tres Pins
saavat opetusta omalla äidinkielellään.
Kaksikielinen opetus tukee myös kuulevien
oppilaiden viittomakielen taitoa. Kerran
viikossa hekin opiskelevat koulun ainoan
kuuron opettajan johdolla viittomakieltä.
Oppitunneilla on kaksi opettajaa:
aineen opettaja sekä logopedi. 480 tunnin
viittomakielen opintojen taidoilla logopedi kääntää opetuksen viittomakielelle.
Huomasin kuitenkin, että logopedit eivät
tulkkaa vaan toimivat opettajina siinä missä
virallinen aineen opettajakin. Valitettavaa
oli huomata, ettei viittomakielisten saama
opetus vastannut kuulevien opetuksen
tasoa. Tärkeimmän informaation he onneksi
saivat, mutta osasta opetuksesta ja muusta
ympärillä tapahtuvasta he jäivät paitsi.
Kuulevat lapset eivät viittoneet tunnilla,
eivätkä logopedit ehtineet tulkata ”epäolennaisia” asioita. Kunkin luokan 3–6 kuurosta
oppilaasta muutamilla on keskittymisvaikeuksia tai hyvin lyhyt historia viittomakielen
käyttäjänä. Nuo seikat tekevät logopedin
työstä erityisen vaativaa, eikä pelkkä
tulkkaus oppitunneilla varmastikaan toimisi
opetusmenetelmänä.
Koulun kuurot oppilaat ovat kiitollisia
Tres Pins on julkinen kaksikielinen koulu. Se
on yksi niistä harvoista koko Espanjassa,
jossa tarjotaan edes jonkin tasoista opetusta
viittomakielellä. Koulun 225:stä 3–12-vuotiaasta oppilaasta 10 % on kuuroja. He
opiskelevat yhdessä kuulevien kanssa, mutta
mahdollisuudesta opiskella omalla äidinkielellään. He myös tietävät, ettei peruskoulun
jälkeen tuota mahdollisuutta välttämättä
enää ole. Lukiossa kuurojen on hankittava
tulkki. Tulkkaustunteja kuitenkin myönnetään vain noin kymmenen viikkoa kohden,
Emilia Tuuliaho. Kuva E. Tuuliaho.
viittomakielellä. En antanut sen kuitenkaan
lannistaa, vaan jäin innolla odottamaan
uusia haasteita. Eri viittomakielistä syntyikin aluksi hauskoja väärinkäsityksiä, joista
kerron myöhemmin lisää.
K A N S A I N VÄ L I S I L L Ä V E S I L L Ä
23
minkä takia Katalonian kuuroista vain muutamat ovat suorittaneet lukion. Opiskelu on
siis lähes mahdotonta, jollei useampi kuuro
ole jakamassa tulkkaustunteja.
Logopedit ja viittomakielentulkit
Viittomakielentulkkeja Katalonian alueella
on noin tuhat, mutta heistä vain kaksikymmentä työskentelee tulkkina. Töitä heille
kyllä riittäisi, mutta kukaan ei maksa palkkaa. Noista kahdestakymmenestä tulkista
keikalle pääsee se, joka suostuu edullisimmin sinne lähtemään. Tulkkipalvelu ei siis
todellakaan toimi niin kuin sen pitäisi.
Vaikka viittomakielestä tuli virallinen
kieli vuonna 2010, Kataloniassa eletään
edelleen oralistista aikaa. Logopedejä
koulutetaan viittomaan, jotta kuuroille olisi
helpompi opettaa puhetta. Harjoittelupaikassani puheopettajat olivat kuitenkin
vahvasti viittomakielen kannattajia ja tekivät parhaansa viittomakielisten oikeuksien
tukemiseksi. Valitettavasti heidän kaltaisiaan on aivan liian vähän, jotta viittomakielen oikeuksiin pystyttäisiin tehokkaammin
vaikuttamaan.
Koulun opettajat kertoivat avoimesti
viittomakielen asemasta ja epäoikeudenmukaisuuksista, joita viittomakieliset kohtaavat. Opettajat vastailivat kukin vuorollaan
mieltäni askarruttaviin kysymyksiin. Kymmenen päivän harjoittelun aikana viisastuin
aivan valtavasti, sain vastaukset, joita lähdin
hakemaan ja paljon kauniita muistoja. Vaikka itse tiedän, ettei mikään ole itsestään
selvää, niin silti muistan nyt arvostaa asioita
eri tavalla.
I <3 BCN
KUVA NICOLE PONTIGGIA PERTUZÉ
Aiemmin mainitsemistani väärinkäsityksistä
hauskin oli jokapäiväinen tapani tervehtiä
viittomakielisiä. Suomalaista viittomakieltä
ja castellanon huuliota yhdistäen tervehdin
perinteisellä ”hola, que tal” –lausahduksella
eli kysymällä ”moi, mitä kuuluu”. Arvelin
näin tulevani ymmärretyksi. Muutaman
päivän jälkeen minulle valkeni syy outoihin
katseisiin, joita olin aamuisin saanut.
Koulun viittomakieliset eivät niinkään keskittyneet huuliooni vaan tulkitsivat minun
toteavan viittomakielellä hymy huulilla
”sinä et kuule”. Siitä saatiinkin myöhemmin
hyvät naurut.
Espanjan palkkalistoilla tulkkina työskentelemisen haaveet voin haudata, ainakin
lähivuosina. Harjoittelun aikana ja opettajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta
syntyi kuitenkin uusia ideoita. Ehkäpä nuo
ideat kuitenkin johtavat minut jonain päivänä Espanjaan palmujen alle.
Barcelonassa viettämäni aika oli
ikimuistoinen. Koulun lämmin ilmapiiri
ja ystävällinen vastaanotto saavat minut
edelleen hymyilemään. Kokemus oli hyvin
avartava ja ajatuksia herättävä. Kaupunkina
Barcelona on vailla vertaa. En koskaan kyllästy katselemaan Magic fountainin upeaa
valoshowta tai istumaan puistossa piknikillä
seuraamassa kaupungin vilkasta elämänmenoa. Niin Espanjassa kuin muissakin maissa
on omat hyvät ja huonot puolensa. Tällä
reissulla näin Barcelonan taas uusin silmin,
eikä tuota kaupunkia ja sen ystävällisiä
ihmisiä voi kuin rakastaa.
Toivon kuitenkin, että ensi kerralla en
enää törmää oralistien käyttämään sanontaan ”el signo mata la palabra” eli ”viittoma
tappaa sanan”.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
K I E L I S I LTA T E S TA A
24
Välipalapatukat
TEKSTI MINNA TURUNEN KUVAT LIISA HALKOSAARI
CocoVi:
Super snack,
appelsiini
Keiko:
Green Kiss,
Matcha Apripan
Taste of Nature:
Brazilian Nut
Fiesta
Raw Bite:
Vanilla Berries
Hedelmä-pähkinäpatukka
Vegaaninen, luomu
Taatelinen, suklainen välipalapatukka
Vihreää teetä sisältävä välipalapatukka
Siirappinen, hedelmä-pähkinäpatukka
Luomu, lisäaineeton, gluteeniton, vegaaninen
Gluteeniton, vegaaninen
Gluteeniton, vegaaninen,
luomu
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• Eri maut tulevat hyvin esille
• Vihreällä teellä on virkistäviä
ominaisuuksia
• Monipuolinen suutuntuma
• Karpalo tuo raikkautta
• Mukava suutuntuma
• Pähkinöissä hyviä rasvoja
• Hyvänmakuinen
• Kivannäköinen käärepaperi
• Ei sotke sormia syödessä
• Luonnollisen makuinen
• Kivannäköinen kääre
• Ei liian makea
• Houkutteleva ulkonäkö
• Sopivan pehmeä
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
• Hieman tunkkainen
• Erikoinen maku vaatii
totuttelua
• Tahmaa sormet
• Kirpeä karpalo
• Turhan sokerinen
• Hieman kuivan ja tahmaisen
makuinen verrattuna muihin
testattuihin
• Pinnalla oleva ”vohveli”
puumainen
MUUTA
MUUTA
MUUTA
• Maistuu appelsiinisuklaalle
• Pakkauksessa ei ilmoiteta
energiasisältöä
• Toimituksen suosikki
• Taatelin maku hallitsee
• Maistuu lähinnä taatelille ja
vähän vihreälle teelle
SAATAVISSA
SAATAVISSA
SAATAVISSA
SAATAVISSA
Ainakin Life-myymälöistä ja
K-Supemarketeista
Ainakin Théhuoneelta Helsingistä
Ainakin Life-myymälöistä
Ainakin Ruohonjuuresta ja
osasta Prismoja ja K-Kauppoja
Kokonaisarvosana:
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
3+
Kokonaisarvosana:
3-
Kokonaisarvosana:
4
Kokonaisarvosana:
3½
K I E L I S I LTA T E S TA A
25
E
räänä talvisena perjantai-iltana
kokoontui neljä nälkäistä tulkkia
pyöreän pöydän ääreen. Tehtävänä oli maistella välipalapatukoita, jotta kiireisten kollegoiden valin-
Nutramino:
Protein Bar,
Vanilla &
Caramel
Suklainen proteiinipatukka
nanvaikeus helpottaisi. Tehtävä ei ollut
helppo – makuja kun on niin monta kuin
maistajaa. Jokainen maistaja antoi kullekin
tuotteelle arvosanan, joista laskettiin kokonaisarvosana. Jokainen painotti arvioin-
Paussi:
Kaura-omena
Omenatäytteinen kaurapatukka
Lisätty B6-vitamiinia, kalsiumia
ja rautaa
nissa eri asioita, kuka piti tärkeänä makua,
kuka tuotteen luonnollisuutta. Jonkinnäköiseen yhteisymmärrykseen kuitenkin
päästiin, ja nyt lopputulos tarjoillaan teille.
S’il vous plaît!
Kellog’s:
Special K bliss,
Hallon & choklad
Vadelma-suklaa-myslipatukka
Pirkka:
Marjainen
jogurttimyslipatukka
Jogurtilla maustettu myslipatukka
Yhdessä patukassa 20g proteiinia
Vähälaktoosinen
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
HYVÄÄ
• Tyydyttää makeanhimon
• Herkullinen, omenapiirakkamainen tuoksu
• Muistuttaa itsetehtyjä
riisisuklaita
• Edullinen
• Paljon proteiinia
• Täyttävä
• Hyvä, omenainen maku
• Hyvä suutuntuma
HUONOA
HUONOA
HUONOA
HUONOA
• Suuhun jää proteiinin maku
• Kuiva
• Esanssimainen
• Pahvimainen maku
• Vaikeaselkoinen ja pitkä
ainesosaluettelo
• Paljon lisäaineita
• Tylsänmakuinen
• Teollinen ulkonäkö
• Laaja saatavuus
• Tahmea, jää kiinni hampaisiin
• Jää kiinni hampaisiin
• Todella imelä
MUUTA
MUUTA
MUUTA
• Näyttää Tupla-suklaapatukalta
• Keksimäinen, jälkiruokamainen
• Toimituksen inhokki
SAATAVISSA
SAATAVISSA
SAATAVISSA
SAATAVISSA
Ainakin ruokakaupoista
Ruokakaupoista
Ruokakaupoista
Pirkka-tuotteita myyvissä
ruokakaupoissa
Kokonaisarvosana:
2-
Kokonaisarvosana:
3
Kokonaisarvosana:
2
Kokonaisarvosana:
2-
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
OPISKELIJAKOLU MNI
26
Isojen poikien kengät
TEKSTI ANTTI MÄKELÄ KUVA KOTIALBUMISTA
V
iimeistä viedään. Enää muutama kuukausi, ja sitten ollaankin
jo ihan oikeita tulkkeja. Kevyt
tästä loppusuorasta ei taida
tulla, kun opinnäytetyöt ja viimeiset kurssit
vielä työllistävät tekijöitään. Kuitenkin mielessä pyörii jo valmistumisen jälkeinen aika.
Työpaikkahakemuksia, tulkkausnäytteitä ja
CV:itä kirjoitetaan ja päivitetään kuumeisesti. Sormet syyhyävät keikoille pääsemisestä
ja rehellisyyden nimissä on todettava, että
eivät ne palkkapäivätkään kovin kauheilta
vaikuta, ainakaan näin opiskelijabudjetilla
elävän mielestä. Ja vViimeistä viedään
tälläkin sektorilla. Laskeskelin eilen, että
seuraavan Kielisillan ilmestyessä en taida
enää olla opiskelija. Enkä sitten oikein mene
opiskelijakolumnististakaan.
Vaikka valmistuminen jo odotuttaa itseään, kyllähän se vähän kummastuttaakin.
Valmistuessani ammattikorkeakoulusta olen
vielä melko nuori, ja nyt pitäisi sitten riisua
jarrusukat ja hypätä isojen poikien kenkiin.
Tai ehkäpä alan ja vuodenajan huomioon
ottaen, parempi kielikuva saattaisi löytyä
pakkasnilkkureista. Noh, kengät kuin kengät, saattaa niiden mahduttamiseksi tarvita
vielä muutamat villasukat. Neljän vuoden
aikana opiskelijana olo alkoi kieltämättä toisinaan vähän jo turhauttaakin, mutta onhan
se omalla tavallaan helppoa. Opiskelijatittelillä tulkkaavalle suodaan ymmärrystä,
virheitä jopa odotetaan. Ensimmäisenä
opiskeluvuotena riitti kunhan osasi sormittaa nimensä suurin piirtein oikein. Mitä
siitä, jos Paavosta tulikin Pauli, kyllä se vielä
oppii. Ja toivottavasti olemme oppineet.
Kohta kuitenkin on aika tiputtaa opiskelija-sana nimikylteistä ja liittyä ”käsienläpsyttelijöiden” ammattikuntaan, kuten veljeni
tulevaa ammattiani toisinaan luonnehtii.
Alalla eletään tällä hetkellä melkoista murrosvaihetta, kun uudet systeemit hakevat
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
Kirjoittaja on viittomakielen tulkkiopiskelija,
joka kirjoittelee pilke silmäkulmassa, lähinnä
roskakoriinsa.
omia uomiaan ja asiakaskunta pohtii suhtautumistapaansa muutoksiin. Tällainen tilanne
ei ole omiaan lieventämään etukäteisjännitystä, kun vastavalmistuneesta tuntuu
joissain piireissä tulleen melkeinpä kirosana.
Toivottavasti tilanne on hieman rauhoittunut
siihen mennessä, kun me alamme mallailla
tulevaisuutta uusissa kengissämme.
Nämä neljä vuotta ovat pitäneet
sisällään paljon kaikenlaista aina hiuksia
repivästä stressistä mahtaviin onnistumisen tunteisiin. Mielestäni muutaman rivin
käyttäminen viimeisestä kolumnista kiitosten esittämiseen voisi olla siis paikallaan.
Saatan olla asiani kanssa hieman etuajassa,
mutta suotakoon se anteeksi. Ensinnäkin
iso kiitos luokkalaisilleni. Te teitte näistä neljästä vuodesta selviytymiskelpoiset. Vaikka
olemmekin alisuoriutujien ongelmaluokka,
olemme kuitenkin päässeet tänne asti. Mut-
ta kuten Jorma Etto runossaankin sanoo:
”Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun
ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun
kysytään.” Minkä me suomalaisuudellemme
muka voisimme, vai mitä?
Toiseksi kiitos kuuluu tietenkin koulumme henkilökunnalle. Vaikka emme kaikesta
olekaan aina samaa mieltä, olette kuitenkin
luotsanneet meidät tänne asti. Ja jos nyt
rehellisiksi ruvetaan, niin lettoottehan te
ihan kivoja. Älkää kuitenkaan pahastuko, jos
valmistujaisissa hymyilemme kuin mielipuolet ja juoksemme ovesta ulos niin nopeasti
kuin jalat vain kantavat.
Kolmanneksi kiitos kuuluu tulkeille.
Kaikille niille, jotka mahdollistivat harjoittelumme. Kaikille, jotka huolivat tärisevän
pikkuopiskelijan viereensä istumaan ja
heiluttelemaan käsiään. Kaikille, jotka
tarjosivat rohkaisevia sanoja kalpeakasvoiselle opiskelijalle. Kuten jossakin aiemmassa
kolumnissani taisin sanoa, harjoittelut ovat
oppimiskokemuksina ensisijaisen tärkeitä.
Kiitos siis kaikille, jotka ovat edesauttaneet
niiden kokemuksien saamista.
Neljänneksi kiitos äidilleni, sillä hän
opetti minut aina kiitoksia luetellessani
muistamaan itsensä: ”Hyvä Oscar-puhe
alkaa aina äidille osoitetuilla kiitoksilla.”
Ja viimeiseksieen kiitos sinulle. Kaikille
teille, jotka olettevat käyttäneet aikaannensa lukeaksenneen räkänokkaisen tulkkiopiskelijan kirjoituksia. Toivottavasti olet
saanut jotakin ajateltavaa tai edes pienen
hymynväreen suupieleen.
Lupasin itselleni, etten lopeta tätä kolumnia mihinkään kliseiseen toivotukseen,
mutta miten tässä nyt käykään: ”Kentällä
nähdään!”
Onko pöytälaatikkoosi kertynyt
teräviä havaintoja, kyseenalaistavia
pohdintoja, hauskoja huomioita tai
muuten vaan pino tekstiä?
Kielisillassa on jatkossa kolumnistin
mentävä aukko, ehdota itseäsi tai ilmianna kaveri: kielisilta@tulkit.net.
UUTISIA
27
Uutisia
TOIMITTANUT LIISA HALKOSAARI KUVITUS KATARIINA VALENTIN
Viittomakielisiä satuja
Pikku Kakkosessa
K
uurojen Liiton ja Ylen Pikku
Kakkosen yhteistyönä on kuvattu
neljä viittomakielistä satua. Sadut
lähetetään Pikku Kakkosessa perättäisinä
keskiviikkoina 19. 3.–9. 4. Lähetyksen jälkeen
satuja voi katsoa vielä Pikku Kakkosen
verkkosivuilla tai Kuurojen Liiton netti-tv:n
kautta (www.kl-deaf.fi/nettitv). Sadut on
myös puhuttu suomeksi.
Yhteistyö liiton ja Ylen välillä jatkuu,
ja uusia satuja ollaan jo suunnittelemassa ja kuvaamassa. Satujen lähetysajoista
tiedotetaan Kuurojen Liiton verkkosivuilla ja
Facebookissa.
Oulussa tarjotaan
tulkattua teatteria
O
ulunsuun Näyttämö esittää tänä
vuonna Sirkku Peltolan kirjoittaman näytelmän Pikku jättiläinen.
Teatteri tarjoaa kahteen esitykseen viittomakielen tulkkauksen, joka on rahoitettu
kaupungilta saatavalla avustuksella. Tulkatut näytökset ovat la 22. 3. ja su 23. 3. klo 14.
Näytelmän tulkkeina ovat Matias Ojamaa ja
Sirpa Suomela.
Näkövammaisille on varattu mahdollisuus tutustua näyttämöön ja näytelmän
hahmoihin ennen esitystä. Kuurosokeat
voivat tilata Kelan tulkkauspalvelusta henkilökohtaisen tulkkauksen. Näille tulkeille järjestetään erilliset harjoitukset, joissa heillä
on mahdollisuus mm. tutustua esitykseen ja
suunnitella sijoittuminen.
Pikku jättiläinen on absurdi tragikomedia, joka kertoo hieman omalaatuisesta
26-vuotiaasta Torstista. Yhä kotona asuvan
Torstin elämä muuttuu ensimmäisen oikean
ihastuksen myötä. Komedia antaa myös
ajattelemisen aihetta: Kohtelemmeko kaikkia samanarvoisina ja miten suhtaudumme
erilaisuuteen?
Lisätiedot:
www.oulunsuunnuorisoseura.fi/toimintaa/teatteri/esitykset
Lippuvaraukset:
oulunsuunnayttamo@gmail.com
Hurrikaanitapahtuma
Helsingissä
H
umak järjestää 18. 3. 2014 aamupäivän kestävän verkostoitumistapahtuma Hurrikaanin Helsingin
TKI-keskus Ilkassa, Valkeassa Talossa
(Ilkantie 4). Tapahtuman tavoitteena on
luoda kontakteja ammattikorkeakoulun,
työnantajien ja opiskelijoiden välillä. Tapahtumaan osallistuu opintojensa eri vaiheessa
olevia yhteisöpedagogiikan, tulkkauksen ja
kulttuurituotannon opiskelijoita.
Yhden virkkeen uutiset
Elina Jokipaltio siirtyy Helsingin Diakonissalaitokselle papiksi, hän ehti toimia 13
vuotta kuurojenpappina.
Viittomakieli 1 ja 2 -kirjat ovat siirtyneet videoineen verkkoon, kotiopiskelija voi hakea
kirjoja osoitteesta hurma.amkit.fi.
Kuurojen Kulttuuripäivät järjestetään
Tampere-talossa 16.–18. 5.
Kuurojen Pohjoismainen Kulttuurifestivaali
valtaa Turun heinä-elokuun vaihteessa.
Facebookissa kiehuu, kun kuurot pohtivat,
valittavat, kommentoivat ja jakavat ajatuksia
ryhmässä Herää, Kelan tulkkauspalvelu!
SVT:n syyskokous ja tulkkipäivät järjestetään 4.–5. 10. Vaasassa.
k i e l i s i lta 1 · 2 0 1 4
Meille syntyi pieni poika 22. 1. 2014 klo 16.46.
”Klöntti” painoi 3305 g ja pituutta oli 47 cm.
Kirsi ja Janne Lustig
20 pientä varvasta ja 20 pientä sormea syntyivät
meille 29. 1. ihanan pojan ja ihanan tytön muodoissa.
Perheemme jäsenmäärä on tuplaantunut.
Maaret ja Lauri Siivonen
efsli 2014 AGM & Conference
12.–14. 9. 2014
Belgia, Antwerp
SVT:n apurahahakemusten viimeiset
palautuspäivät vuonna 2014 ovat
31. 3. ja 31. 8.
Apurahahakemuksen voi
täyttää osoitteessa
www.tulkit.net.
Lumi
SUVI SIPRONEN