Poveria” kuurojen ja kuurosokeiden työllistymiseen!

Teuvo Kaartti
projektipäällikkö, Poveri-projekti
”Poveria” kuurojen ja kuurosokeiden
työllistymiseen!
Kuurojen Palvelusäätiön valtakunnallisen POVERI-projektin
(2012–2015) tarkoituksena on kehittää ammatillisen kuntoutuksen työmenetelmien mallia, viittomakielistä työvalmennusta, kuurojen ja kuurosokeiden työllistymiseen ja
työllistymisen tukitoimiin. POVERIN tavoitteena on kehittää
Hämeenlinnassa sijaitsevasta maamme ainoasta viittomakielisestä Työkeskus Sampolasta ammatillisen kuntoutuksen, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja työllistymisen yksikkö.
Kuurojen Palvelusäätiö on yksi
vanhimmista järjestöistä Suomessa. Se on perustettu 1897. Se
tuottaa kuuroille ja kuurosokeille
vammaispalvelulain mukaista palveluasumista ja sosiaali- ja terveyspalveluja palvelukeskuksissa,
ryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa. Asumismuodon valintaan vaikuttavat asiakkaan tuen ja avun
tarve, minkä määrää arvioidaan
asumisharjoittelujaksoilla. Palvelukeskuksissa ja ryhmäkodeissa
on työntekijä paikalla ympäri vuorokauden. Tukiasunnoissa asukas
saa ohjausta ja apua sovitun määrän.
Kuurojen Palvelusäätiö kehittää
ja tarjoaa palveluita ja tukimuotoja, jotka edistävät eri-ikäisten
niin kuuron lapsen ja hänen läheistensä kuin kuuroutuneen ja
sokeutuneen vanhuksen hyvinvointia. Kuurojen Palvelusäätiössä tehdään tavoitteellista työtä
kuurojen ja kuurosokeiden vuorovaikutuksen edistämiseksi. Juniori-ohjelma korostaa kuuron tai
huonokuuloisen lapsen kommunikaatiota perheen yhteisellä kielellä. Kotiväylä tarjoaa viittomakielistä apua asiakkaiden kotiin
tuotuna.
Säätiön
käyttömenot
vuonna
2011 olivat reilut 14 M€ ja henkilökuntaa on noin 240 ja palvelujen käyttäjiä lähes 1000. Kunnat
rahoittavat niiden järjestämisvastuuseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kansalaisjärjestötoimintaan ja kehittämistyöhön
tukea saadaan Raha-automaattiyhdistykseltä.
Säätiöllä on palvelukeskuksia Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä,
Oulussa ja Turussa. Oulussa on
Ratamotien ryhmäkoti. Keskustoimisto sijaitsee Valkeassa talossa,
Helsingissä.
Sampolassa oppisopimuksella verhoilijan koulutuksen saanut
Matias Alanne on laittamassa tottuneesti uutta nahkaverhoilua sohvatuoliin.
10
0221
0221
Kuurojen Palvelusäätiö kehittää
toimintaansa
asiakaspalautteen
perusteella, arvioimalla omaa työ-
Oppisopimuskoulutusta verhoilijan ammattiin suorittava Markku Loppinen korjailee ammattimiehen ottein huonekalua.
tä, luomalla yhteistyöverkostoja
ja toteuttamalla kehittämisprojekteja Raha-automaattiyhdistyksen
tuella. Kuurojen Palvelusäätiöllä
on 9 Raha-automaattiyhdistyksen
tukemaa ohjelmaa tai projektia.
Projektien avulla kehitetään uusia
menetelmiä ja työtapoja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja
osallisuuden vahvistamiseksi. Hyvät projektit ovat jääneet pysyviksi toiminnoiksi Kuurojen Palvelusäätiön palveluvalikkoon.
Kaikki säätiön palvelukeskukset järjestävät monipuolista työtoimintaa asukkailleen ja asiakkailleen. Työtoiminta voi olla
palvelukeskuksessa tehtävää työtä tai palvelukeskuksen ulkopuolella tapahtuvaa työskentelyä, esimerkiksi kaupan eri tehtävissä.
Työtoiminnan tavoitteena on asiakkaiden toiminnallisen kuntoutumisen ja mielekkään tekemisen
avulla tuoda elämään sisältöä ja
laatua.
Palvelukeskus
Metsolassa
Jyväskylässä on erikoistuttu alueen nuorten kuurojen opiskeluun
ja työelämään ohjaukseen laajan verkostotyön voimin. Metsola
on tarjonnut mm. viittomakielistä
työhönvalmennusta TE-keskuksen
ostopalveluna. Oulussa on Ratamotien ryhmäkodin yhteydessä
kauppapuutarha, jossa kasvatetaan kesäkukkia. Hämeenlinnassa
Palvelukeskus Sampolan yhteydessä toimii maamme ainoa viittomakielinen työkeskus.
Työkeskus Sampolassa on nykyään toimintaa viidellä osastolla,
joita ovat kirjansitomo, verhoomo,
harja- ja rottinki, työtoiminta sekä
päivätoiminta. Huonekaluja entisöivät tai muuttavat asiakkaiden
haluamaan asuun kuurot työntekijät yhdessä kuulevien työtovereiden kanssa. Viittomakieli toimii
luontevana työkielenä. Osastojen
työnjohtajien lisäksi työkeskuksessa työskentelee 47 henkilöä.
Osa heistä saa työsuhteen mukaisesti palkkaa, osalle maksetaan
työtoimintarahaa. Sampolan tuotteilla ja palveluilla on pitkään ollut
ulkopuolisia tilaajia ja ne ovatkin
saaneet luottamusta. Luottamusta onkin kestänyt jo vuodesta
1961, jolloin nykyisen Työkeskus
Sampolan edeltäjä Paperisampo Oy perustettiin. Vuonna 1975
Kuurojen huoltokotisäätiö, nykyisin Kuurojen Palvelusäätiö, lunasti Paperisampo Oy:n osakkeet.
Nykyisen
kaltaiseksi
toiminta
muuttui 1980-luvun puolivälissä,
0221
0221
kunnes uusiin ajanmukaisiin toimitiloihin Brahenkadulle päästiin
muuttamaan vuonna 2005.
Kuurojen
Palvelusäätiön
tänä
vuonna käynnistyneen valtakunnallisen POVERI-projektin (2012–
2015) tarkoituksena on kehittää
ammatillisen kuntoutuksen työmenetelmien mallia, viittomakielistä työvalmennusta, kuurojen
ja kuurosokeiden työllistymiseen
ja työllistymisen tukitoimiin ja tavoitteena on kehittää Työkeskus
Sampolasta ammatillisen kuntoutuksen, työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja työllistymisen yksikkö.
POVERI tukee, ohjaa ja toteuttaa erityisen heikossa työmarkkina-asemassa olevien viittomakielisten kuurojen ja kuurosokeiden
osatyökykyisten
työllistymistä. POVERIN tavoitteena on tarjota heille monipuolisia toimintamuotoja työllistymisen tueksi
ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tai katkaisemiseksi sekä viittomakielialan erityisosaamiseen perustuvaa asiantuntijuutta. Tulevat
valmennusryhmät ja viittomakielinen toimintaympäristö tarjoavat
mahdollisuuden viittomakieliseen
vertaistukeen ja asiakkaan identiteetin vahvistumiseen kuurojen
omassa kulttuurissa.
11
Poveri-projektin työntekijöitä. Vasemmalta projektipäällikkö Teuvo Kaartti, päivätoiminnan
ohjaaja Kirsi Tonteri, Sampolan johtaja Pekka Vihanto, työnjohtaja Kimmo Uschanoff, työnjohtaja Simo Hirvilampi ja vastaava ohjaaja Maritta Ilola.
Viittomakielisten asiakkaiden työllistymisen tuen tarve on yleensä
hyvin pitkäkestoista, kokonaisvaltaista ja intensiivistä. Kuurosokeiden asiakkaiden kohdalla erityisesti haasteet ovat usein entistä
mittavammat. Toiminta edellyttää
työntekijöiltä kuurojen kulttuurin
tuntemusta, hyvää viittomakielen
taitoa, kykyä ohjata asiakkaita yksilöllisesti, työelämän tuntemusta
sekä intoa tehdä yritysyhteistyötä
ja verkostotyötä. Verkostoyhteistyössä tarjotaan myös työantajille heidän tarvitsemaansa tukea.
Edelleen on painiskeltava esim.
viittomakielisten työllistämiseen
liittyvien ennakkoasenteiden murtamisessa. Helposti keksitään erilaisia tekosyitä esteeksi kuuron
henkilön työllistämiseen.
Keväällä alkaneen Ray:n rahoittaman POVERI-projektin turvin kyetään kehittämään Työkeskus Sampolan toimintaa valtakunnallisesti
kuuroja ja kuurosokeita palvelevaksi viittomakielisen työvalmennuksen keskukseksi. Työkeskuksen henkilökunta (työnjohtajat
ja työvalmennuksesta vastaavat
12
henkilöt) saa koulutusta tuetun
työllistämisen ja muiden menetelmien käyttöön sekä osatyökykyisten työntekijöiden markkinointiin
yrityksiin. Työkeskus Sampolassa
on esimerkiksi kesän aikana otettu käyttöön VAT (=Valmennuksen
arvioinnin tukijärjestelmä), jonka käyttöä on pikkuhiljaa päästy
harjoittelemaan. Syksyn aikana
henkilökunta saa koulutusta KELAn edellyttämän GAS-menetelmän käyttöön. GAS-menetelmää
käytetään esim. työvalmennustai kuntoutusjaksolla olevan asiakkaan tavoitteiden laatimisen ja
arvioinnin apuvälineenä.
Viittomakieliseen työvalmennukseen tuleville kuuroille tai kuurosokeille asiakkaille tehdään henkilökohtaiset ja kokonaisvaltaiset
urasuunnitelmat, joissa tavoitteena on heidän työllistyminen. Verkostoyhteistyön turvin eri toimijoiden ja viranomaisten kanssa
turvataan asiakkaan tarvitsemat
palvelut. Muualla valtakunnassa
asuvat pitkään työttöminä olleet
tai kuntoutumistarpeessa olevat
viittomakieliset asiakkaat voivat
0221
0221
tulla Työkeskus Sampolaan toiminta- ja työkykyarviointijaksolle,
jolta he voivat saada ”POVERIA!”
eli uusia ”eväitä” työllistymiseen
omille paikkakunnilleen. Työkeskus Sampola voi tarpeen tullen
soveltua myös pitempiaikaiseksi työpaikaksi, kuten on käynyt jo
usealle työkeskuksen eri osastoilla työskenteleville. Koulunsa päättävillä kuuroilla tai kuurosokeilla nuorilla on myös mahdollisuus
tulla tutustumisjaksolle Palvelukeskus Sampolaan työosastoille
ja saada näin virikkeitä omiin ammatinvalintasuunnitelmiinsa.
Palvelukeskus Sampolassa on ollut mahdollista opiskella palvelutalon puolella oppisopimusteitse
lähihoitajaksi, mutta myös työkeskuksen puolella on esim. verhoilijan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksen suorittanut
tähän asti kaksi henkilöä ja yksi
henkilö on parhaillaan sitä suorittamassa. Hänellä on suunnitelmissa suorittaa tutkinto vuoteen
2015 mennessä.