PTT-ennuste – maa- ja elintarviketalous 1/2013

PTT-ennuste –
MAA- JA ELINTARVIKETALOUS
1/2013
(26.3.2013)
Hinnat nousevat koko ketjussa
Maailman elintarvikemarkkinoiden rauhoittuminen näkyy maatalousmarkkinoilla myös Suomessa. Maataloustuotteiden hinnat pysyvät korkealla tasolla. Samaan aikaan tuotantopanosten hintojen nousu on maltillista.
Viljelijöiden tuloissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.
Ruokakaupassa markkinoiden rauhoittuminen ei vielä
näy. Elintarvikkeiden kuluttajahintojen nousu jatkuu nopeana, vaikka tämän vuoden kovimmat korotukset on jo
nähty. Markkinatilanteen muutoksen seurauksena hinnat
ovat nousseet koko elintarvikeketjussa. Sekä maatalouden
että teollisuuden tuottajahinnat nousivat jo syksyn aikana
selvästi. Nämä hintojen nousut ovat siirtyneet täysimääräisesti kuluttajahintoihin.
Elintarvikkeiden hinnat
125
Indeksi 2010 = 100
Liha
Maitotuotteet
ja kananmunat
120
115
110
105
Viljatuotteet
ja leipä
12
13e
Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT
Lisätietoja: maatalousekonomisti Tapani Yrjölä, puh. 040 164 8042
maatalousekonomisti Kyösti Arovuori, puh. 040 164 8191
PTT-ennuste – maa- ja elintarviketalous 1/2013
14e
MAATALOUS
Maailmanmarkkinat
rauhoittuvat
Viljamarkkinoilla tulevaa kasvukautta odotetaan rauhallisin mielin. Viime syksyn voimakkaat hintavaihtelut ovat
rauhoittuneet. Hintataso on kuitenkin edelleen korkea.
Korkean hintatason seurauksena viljelyala kasvaa kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan tuotantopanosten hintojen nousu on hidastunut. Uuden kapasiteetin käyttöönoton seurauksena etenkin typpilannoitteiden tarjonta
kasvaa. Viljelyalan kasvusta huolimatta lannoitteiden tarjonta kasvaa kysynnän kasvua nopeammin. Viime kesän
ja syksyn hankalien sääolosuhteiden seurauksena viljan
hehtaarisadot ovat tänä vuonna selvästi suuremmat. Viljan kokonaistuotanto maailmassa kasvaa sekä korkeampien hehtaarisatojen että kasvaneen viljelyalan seurauksena.
Soijan hinta laskee.
Maailman maatalousmarkkinoiden merkittävin muutos on tapahtunut soijan hinnassa. Soijan tuotanto kasvaa
tänä vuonna selvästi. Kasvu tulee etenkin Etelä-Amerikassa voimakkaasti kasvaneen viljelyalan seurauksena.
Viljojen ja öljykasvien
maailmanmarkkinahinnat
750
USD/tonni
Soijapapu
650
550
450
Vehnä
250
50
Maissi
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Lähde: FAO, USDA, ennuste PTT
Maailman vehnän tuotanto
725
Milj. tonnia
700
675
650
625
575
2
Maailman lihamarkkinat toipuvat edelleen viime kesän
kuivuudesta. Naudanlihan maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Yhdysvalloissa viime syksynä tehdyt ennenaikaiset
teurastukset. Maailman vientimarkkinoiden tarjonta Yhdysvalloista pienenee. Samaan aikaan naudanlihaa tuodaan Yhdysvaltoihin aikaisempaa enemmän. Tämä pitää
naudanlihan hintaa korkealla kysynnän kasvun hidastumisesta huolimatta. Kehitys näkyy EU:n sisämarkkinoilla
maltillisena tuottajahintojen nousuna. Naudanlihan tuotanto pysyy käytännössä ennallaan.
Sianlihan vientikilpailu kiristyy
Sianlihan osalta markkinoita ohjaa ensi sijassa kysyntä.
Euroopan unionin sianlihan vienti laskee tänä vuonna
selvästi. Vientikysyntää rajoittaa etenkin Aasian markkinoiden kysynnän kasvun hidastuminen. Samaan aikaan
vientimarkkinoiden kilpailu on kiristynyt. Vahvistunut
euro heikentää eurooppalaisen sianlihan kilpailukykyä
maailman lihamarkkinoilla. Vientikysynnän hidastuminen
lisää sianlihan tarjontaa EU:n sisämarkkinoilla. Tuotannon sopeutumisesta huolimatta tuottajahintojen nousu
pysähtyy tänä vuonna.
Sianlihan kysyntä heikkenee myös hintavaikutusten
seurauksena. Sianlihan hinta on noussut siipikarjanlihan
hintaa nopeammin ja siipikarjanliha on muuttunut suhteellisesti edullisemmaksi. Tämä siirtää lihan kulutusta
ja etenkin kulutuksen kasvua takaisin siipikarjanlihaan.
Euroopan maitomarkkinat ovat edelleen muita sektoreita
tasaisemmat. Maidon tuotannon kasvu jatkuu. Tuotantokiintiöiden kasvattamisen seurauksena tuotanto on kasvanut etenkin EU:n suurimmissa tuottajamaissa. Tuottajahintojen nousu on pysähtynyt. Maitotuotteiden viennin
kasvu on hidastunut. Viennin hidastuminen on seurausta
etenkin Aasian kysynnän heikentymisestä. Samalla maitojauheen osuus viennistä on ollut kasvussa. Lisäarvotuotteiden osuuden pienentyminen vähentää viennistä saatavia tuloja ja heikentää viennin kannattavuutta.
Maitotuotteiden kysyntä kasvaa hitaasti myös EU:n sisämarkkinoilla. Vientikysynnän hidastuminen ja kulutuksen hidas kasvu kasvattavat paineita tuottajahintaa kohtaan. Maidon tuottajahinta pysyy tänä vuonna kuitenkin
viime vuoden tasolla.
Kysyntä voi piristyä
600
550
Naudanlihan hinta ennallaan
Maidon vientitulot putoavat
350
150
Yleisen taloustilanteen epävarmuus on hidastanut lihan
ja maitotuotteiden kysynnän kasvua. Tuotanto on alkanut
sopeutua markkinoiden muutoksiin. Tämä näkyy etenkin
valkuaisrehun kysynnän hidastumisena.
05 06 07 08 09 10 11 12e 13e 14e
Lähde: International Grains Council
Yleisen taloustilanteen ennakoitua nopeampi kasvu voi
synnyttää markkinoille kysyntäpiikin. Kysynnän nopea
voimistuminen vetäisi etenkin liha- ja maitotuotteiden
hinnat nopeaan nousuun. Tämä näkyisi rehujen kysynnän kasvuna ja sitä kautta korkeampina viljan ja soijan
hintoina.
PTT-ennuste – maa- ja elintarviketalous 1/2013
Suomi EU:n vanavedessä
Suomessa maataloustuotteiden markkinakehitys noudattaa EU:n sisämarkkinoiden kehitystä. Hintojen nousu hidastuu, mutta vuositasolla hinnat ovat selvästi viime vuoden tasoa korkeammalla.
Viljantuotanto taas kasvussa
Koko kevään korkeana pysyneet viljan hinnat kannustavat
kasvattamaan viljelyalaa. Viljelyalan kasvun seurauksena
viljan kokonaistuotanto kasvaa myös Suomessa. Samaan
aikaan viljan kysynnän lasku kuitenkin jatkuu. Toiveista
huolimatta öljykasvien viljelyala jää tänäkin vuonna pieneksi.
Lihantuottajat myötätuulessa
Sianlihan tuotannon lasku hidastuu viime vuoteen verrattuna selvästi. Tuottajahintojen nousu on parantanut
tuotannon kannattavuutta. Samaan aikaan tuotantopanosten hintojen nousu on hidastunut. Tuottajahintojen
taso pysyy tänä vuonna selvästi viime vuoden tasoa korkeammalla. EU:n lihamarkkinoiden kiristyminen kuitenkin lisää tuontikilpailua myös meillä. Sianlihan hinnan
nousu siirtää lihan kulutuksen kasvua takaisin siipikarjan-
lihan kulutukseen. Pienestä laskusta huolimatta sianlihan
kulutus jää kuitenkin edelleen verraten korkealle tasolle.
Siipikarjanlihan tuotannon voimakas kasvu jatkuu
myös tänä vuonna. Tuotannon kasvua edesauttaa tuottajahintojen reipas nousu. Myös kysynnän kasvu kiihtyy
selvästi. Tuotanto on jo kolmatta vuotta peräkkäin selvästi kotimaista kulutusta suurempaa. Tuotannon ja kulutuksen välinen ero kasvattaa siipikarjanlihan vientitarvetta entisestään.
Sianlihan tuotanto ja kulutus
Suomessa
Milj. kg
220
Tuotanto
215
210
205
200
195
Kulutus
190
185
180
175
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Lähde: Tike, ennuste PTT
Viljan tuottajahinta Suomessa
€/tonni
255
Vehnä
235
215
195
175
155
135
Ohra
115
95
Kaura
75
05 06 07 08 09 10 11 12 13e14e
1000
Ohrasato
Kulutus
95
90
85
80
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
€/100 kg
Sika (EU)
190
170
Kaurasato
150
130
750
Vehnäsato
500
110
90
250
0
100
210
1500
1250
105
Sian- ja siipikarjanlihan hinta
Viljan tuotanto Suomessa
Milj. kg
1750
Tuotanto
110
Lähde: Tike, ennuste PTT
Lähde: Tike, ennuste PTT
2000
Siipikarjanlihan tuotanto ja kulutus
Suomessa
Milj. kg
115
05 06 07 08 09 10 11 12e 13e 14e
Lähde: MMM, ennuste PTT
Sika (Suomi)
Siipikarja (Suomi)
70
05 06 07 08 09 10 11 12 13e14e
Lähde: Euroopan komissio, Tike, ennuste PTT
PTT-ennuste – maa- ja elintarviketalous 1/2013
3
Maidon tuottajahinta pitää toistaiseksi
Kotimaisilla maitomarkkinoilla ei tänä vuonna tapahdu
suuria muutoksia. Maidon tuotanto pysyy viime vuoden
tasolla. Tuottajahinnan nousu pysähtyy. Ero Euroopan
keskimääräiseen hintatasoon on kuitenkin kasvanut poikkeuksellisen suureksi. Maidontuotannon kasvu Euroopan
sisämarkkinoilla lisää tuontikilpailua myös Suomessa. Kuluttajien ostovoiman heikentyminen vähentää lisäarvotuotteiden kysyntää. Myös kotimaisten maitotuotteiden
Maatalouden keskeiset
ennustemuuttujat Suomessa
Vehnän tuottajahinta1
Ohran tuottajahinta1
Viljan tuotanto1
Sianlihan tuottajahinta
Sianlihan tuotanto
Maidon tilityshinta
Tuotantopanosten hinnat
Maatalouden yrittäjätulo
2013e
Muutos, %
-16
-18
4
7
-3
-1
3
1
2014e
Muutos, %
0
0
1
0
-1
1
0
-5
1 Muutos satovuonna 2013/14 ja 2014/15
0,45
Suomi
0,40
0,30
EU-25
0,25
05 06 07 08 09 10 11 12 13e14e
Lähde: Euroopan komissio, Tike, ennuste PTT
Tuottajahintojen ja tuotantopanosten
hintasuhde eri tuotantosuunnissa
150
2005=100
140
130
120
110
100
ELINTARVIKETEOLLISUUS
Vain file kelpaa suomalai­
sille
Raaka-aineen saannin varmistamiseksi etenkin lihateollisuus on joutunut korottamaan maataloudelle maksamiaan tuottajahintoja. Markkinatilanteen muutoksen
seurauksena hinnan korotukset on kuitenkin pystytty
siirtämään aikaisempaa paremmin koko ketjun läpi kuluttajahintoihin asti.
Sianlihan tuotannon lasku näkyy edelleen teollisuuden kokonaistuotannon lievänä laskuna. Siipikarjanlihan
tuotannon ripeä kasvu kuitenkin loiventaa tuotannon vähentymistä. Maidon tuotannossa ei vientikysynnän heikentymisestä huolimatta tapahdu merkittäviä muutoksia.
Liikevaihdon kasvu jatkuu hyvänä. Teollisuuden tuottajahintojen nousu pitää liikevaihdon kasvua yllä, vaikka
kokonaistuotanto pienenee. Kilpailun kiristymisen seurauksena teollisuuden tuottajahintojen nousu pysähtyy
tänä vuonna.
Viennin rakenne muuttuu
90
80
Maatalouden tulokehityksen muutokset ovat hyvin pieniä.
Viljan hintojen lasku ja tuotantopanosten hintojen maltillinen nousu heikentävät kasvinviljelyn kannattavuutta.
Tuotannon kasvun ja viime vuotta korkeampien satojen
seurauksena myyntituotoissa tapahtuvat muutokset jäävät kuitenkin vähäisiksi.
Maidon- ja lihantuotannossa tuottajahintojen taso pysyy viime vuotta korkeammalla. Samaan aikaan viljan hinnan lasku pienentää rehukustannuksia. Tuotannon kannattavuus on käytännössä vähintään viime vuoden tasolla.
Teollisuudella paremmin varaa maksaa
0,35
0,20
Kannattavuuteen ei muutoksia
Kotimaisella elintarviketeollisuudella menee selvästi viime vuosia paremmin. Elintarviketeollisuuden asema kaupan kanssa käytävissä hintaneuvotteluissa on ollut totuttua vahvempi. Tuontihintojen nousu, sianlihan kannattamattoman viennin vähentyminen ja muun viennin suhteellisen hyvä kannattavuus ovat kasvattaneet teollisuuden
itseluottamusta ja neuvotteluvoimaa.
Maidon tuottajahinta
€/litra
0,55
0,50
viennin kasvu pysähtyy. Nykyinen tuottajahintataso ei
välttämättä pidä kovin pitkään.
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Vilja
Maito
Siipikarja
Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT
Sika
Nauta
Kokonaisuudessaan kotimaisten elintarviketeollisuusyritysten vienti on aikaisempaa kannattavampaa. Maitotuotteiden rinnalla myös siipikarjanlihan vienti on kasvanut
selvästi. Samaan aikaan sianlihan kannattamattoman viennin määrä on romahtanut tuotannon laskun seurauksena.
4
PTT-ennuste – maa- ja elintarviketalous 1/2013
Elintarvikeketjun kilpailua pitää edistää kaupassa
Ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina yleistä kuluttajahintojen nousua nopeammin. Ruuan hinnan nousulle on ollut useita
syitä. Maataloustuotteiden markkinahinnat ovat vuoden 2006 jälkeen eläneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Raaka-aineiden ja energian hintojen
nousu on näkynyt kohonneina kustannuksina koko elintarvikeketjussa. Ruuan kysynnän kasvu on jatkunut voimakkaana sekä Suomessa että maailmalla. Tuonnin ja tuontikilpailun merkitys on ollut koko ajan kasvussa.
Hintavaikutukset ovat näkyneet koko ketjun läpi. Sekä maatalouden että teollisuuden tuottajahinnat ovat nousseet. Teollisuus on joutunut nostamaan tuottajahintoja raaka-aineen saannin varmistamiseksi. Tuottajahintojen nousu on lisännyt elintarviketeollisuuden kustannuksia. Teollisuus on
pystynyt siirtämään näistä kustannuksista osan eteenpäin.
Kaupan osuus elintarvikkeisiin käytettävistä kulutusmenoista on kasvanut 2000-luvun aikana selvästi. Kaupan osuuden lisäksi myös tuonnin osuus
on kasvanut. Vastaavasti kotimaisen elintarviketeollisuuden ja kotimaisen maatalouden suhteellinen osuus on pienentynyt.
Elintarviketeollisuus kilpailee Suomessa paitsi keskenään myös voimakkaasti kasvanutta tuontia vastaan. Samaan aikaan kotimainen teollisuus ei
maitotuotteita lukuun ottamatta ole pystynyt kannattavaan elintarvikevientiin. Tämä on osaltaan kiristänyt kotimarkkinoiden kilpailua elintarviketeollisuudessa. Kauppa on jo ennestään vahvan asemansa seurauksena pystynyt hyödyntämään kireää kilpailua ja kasvattamaan omaa osuuttaan
ketjun rahavirroista.
Elintarvikeketjun rakenne on muuttunut Suomessa kuluneen 15 vuoden aikana merkittävästi. Rakennemuutoksen seurauksena kaupan kilpailu on
vähentynyt, mutta maatalouden ja elintarviketeollisuuden kasvanut. Merkittävin teollisuuden ja maatalouden kilpailua lisännyt tekijä on ollut tuonnin kasvu. Lisäksi kotimaisen elintarviketeollisuuden kova keskinäinen kilpailu on muuttanut ketjun rakennetta. Rakennemuutos on toisaalta parantanut koko ketjun tehokkuutta.
Ketjun keskittyneimpään osaan kohdistuvat kilpailua lisäävät toimet, kuten kilpailulakiin tekeillä oleva muutos, ovat tarpeellisia. Yleisesti ottaen kilpailun puute markkinoilla heikentää yhteiskunnan taloudellista hyvinvointia, kasvattaa epäluottamusta ketjun toimijoita kohtaan sekä johtaa taloudellisten resurssien tehottomaan käyttöön.
Viennin kannattavuuden parantuminen vahvistaa teollisuuden tilityskykyä kotimaassa.
Viime vuosina sianlihamarkkinoilta tuttu ilmiö näkyy
nyt siipikarjanlihassa. Siipikarjanlihan viennin kasvu on
seurausta kotimaisen kulutuksen keskittymisestä ensi sijassa fileiden kulutukseen. Muu siipikarjanliha joudutaan
viemään, koska sille ei ole kysyntää kotimaassa. Luonnollisten vientimarkkinoiden puuttuminen kuitenkin heikentää viennin kannattavuutta. Kulutuksen keskittyminen arvo-osiin lisää samaan aikaan myös siipikarjanlihan
tuontitarvetta.
Liikevaihto ja tuotannon volyymi
150
140
130
Indeksi 2005=100, trendi
Ulkomaankaupan arvo
Milj. €
3 500
Liikevaihto
Tuonti
3 000
2 500
2 000
110
Vienti
1 500
100
80
Elintarviketeollisuuden kohtaama kilpailu kiristyy. Kuluttajien ostovoiman heikentyminen vähentää etenkin hyvin
tuottavien lisäarvotuotteiden kysyntää. Maidon tuotannon kasvu, vientimarkkinoiden hyytyminen ja kotimaisen
kysynnän kasvun hiipuminen kasvattavat elintarvikkeiden
tarjontaa EU:n sisämarkkinoille. Tuontitarjonta kasvaa ja
tuontihintojen nousu pysähtyy. Kaupan mahdollisuudet
kilpailuttaa kotimaista teollisuutta edullisemmilla tuontituotteilla paranevat.
4 000
120
90
Kilpailu kiristyy
Tuotannon
volyymi
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT
1 000
500
0
07
08
09
10
11
12
13e 14e
Lähde: Tulli, ennuste PTT
5
PTT-ennuste – maa- ja elintarviketalous 1/2013
RUUAN HINTA JA KULUTUS
Ruoka johtaa inflaatio-­
orkesteria
Ruuan hinnan nousu jatkuu nopeana. Ruuan hintaan tuli
heti alkuvuodesta merkittävä tasokorotus. Toteutuneiden
korotusten seurauksena elintarvikkeiden hintojen nousu
näkyy kovana vuoden loppupuolelle asti, vaikka vuoden
aikana tapahtuvat korotukset ovat maltillisia. Elintarvikkeiden hintojen nousu on edelleen selvästi yleistä kuluttajahintojen nousua nopeampaa.
Lihan hinta nousee eniten
Maatalouden ja teollisuuden tuottajahintojen nousut ovat
siirtyneet täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Lisäksi hin-
Elintarvikkeiden hinnat
121
118
115
112
109
106
103
100
97
94
91
88
Elintarvikkeet
Kuluttajahinnat
Juusto
(kg/hlö)
120
Maidot
(l/hlö)
100
60
Voi ja voi-kasviöljyseokset
(kg/hlö)
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
28
24
20
16
12
8
4
Lähde: Tike, ennuste PTT
Lihojen ja kananmunien kulutus
Indeksi 2010 = 100
Liha
Maitotuotteet
ja kananmunat
40
Kg/hlö
Sianliha
35
30
25
105
20
100
Naudanliha
Siipikarjanliha
15
95
85
Jogurtti (kg/hlö)
160
80
120
90
kg/hl
l/hlö
140
Elintarvikkeiden hinnat
110
Alkuvuoden keskustelussa erityinen huomio on kiinnittynyt maitotuotteiden hintoihin. Kilpailuviraston päätöksen
seurauksena nestemäisen maidon tukkuhintoja korotettiin 30 prosenttia. Korotus siirtyi helmikuussa täysimääräisesti tuoremaidon kuluttajahintoihin. Maidon hinta oli
helmikuussa 18 prosenttia vuoden takaista korkeampi.
Elintarvikkeiden keskimääräisestä hintojen noususta viidennes johtuu maidon hinnan noususta.
180
Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT
115
Tukkuhintojen korotukset näkyvät
Maitotuotteiden kulutus
Indeksi 2010 = 100
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
125
tojen nousua kiihdytti vuoden alussa voimaan tullut yleinen arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus.
Kovimmat korotukset nähdään lihan hinnoissa. Hinnan korotukset alkavat kuitenkin vaikuttaa lihan kysyntään. Lisäksi tuontikilpailun kiristyminen ja tuontihintojen nousun hidastuminen rauhoittavat kuluttajahintojen
nousua.
Viljatuotteet
ja leipä
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT
10
5
Kananmunat
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Lähde: TNS Gallup Elintarviketieto,
ennuste PTT
6
PTT-ennuste – maa- ja elintarviketalous 1/2013
Maitotuotteiden hintataso nousee tänä vuonna myös
muiden tuotteiden osalta. Kysynnän hidastuminen ei vielä ainakaan alkuvuodesta näy hintakehityksessä. Loppuvuodesta yksittäisten tuotteiden hinnat saattavat kuitenkin laskea. Tarjonnan kasvu EU:n sisämarkkinoilla kasvattaa edullisten tuontituotteiden tarjontaa myös meillä.
Lisääntyvä hintakilpailu rauhoittaa hintojen nousua loppuvuotta kohden.
Myös viljatuotteisiin ja leipiin kohdistui vuoden vaihteessa merkittävät hinnan korotukset. Uusia korotuksia
ei kuitenkaan ole tulossa. Kokonaisuudessaan ryhmän
tuotteiden hinnan korotukset jäävät elintarvikkeiden keskimääräisiä hinnan korotuksia matalammiksi.
Kuluttaja siirtyy halvempaan ruokaan
Elintarvikkeiden kulutuksessa nähdään tänä vuonna
muutama muutos. Jogurtin kulutuksen pitkään jatkunut
voimakas kasvu on taittunut. Kulutuksen kasvu on viime vuosina ollut seurausta ennen kaikkea erilaisten lisäarvotuotteiden kulutuksen kasvusta. Muutos antaa viitettä siitä, että kuluttajien ostovoiman heikkenemisestä
seuraa ainakin hetkellinen rakenteellinen muutos tuotteiden kysyntään.
Maitotuotteista myös juuston kulutuksen kasvu on
taittunut. Juuston hinnat ovat nousseet voimakkaasti, eikä
edullisia tuontijuustoja ole ollut tarjolla. Voin kulutuksen
kasvu hidastuu. Parin vuoden takainen kysyntäpiikki näyttää kuitenkin nostaneen voin kokonaiskulutuksen ainakin
toistaiseksi selvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle.
Sianlihan kysyntä kääntyy laskuun. Sianlihaa korvataan
kulutuksessa suhteellisesti edullisemmalla siipikarjanlihalla. Naudanlihan kulutus säilyy ennallaan.
Mitä heppakohu opetti?
Viime vuosina tutuiksi tulleet ruokaskandaalit saivat jatkoa alkuvuodesta. Monista erilaisista ruuista löydettiin hevosen lihaa, vaikka tuoteselosteen mukaan niissä ei sitä olisi pitänyt olla.
Perimmäistä syytä hevosen käyttöön valmisruuissa tuskin tarvitsee kovin kauan kenenkään miettiä. Ruuan pitäisi monien kuluttajien mielestä olla
aina mahdollisimman halpaa. Naudanlihan, samoin kuin sian- ja siipikarjan lihan, hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Samalla myös ruuan, missä
niitä käytetään raaka-aineina, hintoihin on tullut voimakkaita nousupaineita.
Hevosen lihaa on ollut tarjolla selvästi naudanlihaa edullisempaan hintaan. Vaatimus halvasta ruuasta on johtanut esimerkiksi siihen, että naudanlihaa on korvattu hevosen lihalla. Eikä hevonen millään muotoa ole ihmisravinnoksi kelpaamatonta. Onhan sitä perinteisesti syöty esimerkiksi
meetwursteissa.
Kohu hevosen lihasta aloitti keskustelun pakkausmerkinnöille asetettavista vaatimuksista. Tässä tapauksessa ongelma oli nimenomaan se, että
valmistusaineiden listasta puuttui osa käytetyistä raaka-aineista. Mikä tahansa raaka-aine voi olla sellaista, mitä joku kuluttaja ei syystä tai toisesta voi tai halua syödä. Joskus merkitsemätön raaka-aine voi aiheuttaa ihmiselle hengenvaaran.
Monet tahot ovat tämän skandaalin myötä vaatineet, että pakkausmerkintöjen pitää olla täydellisiä ja täydellisen luotettavia. Esimerkiksi lihan alkuperämaan merkitseminen pakkauksiin on teollisuuden mielestä mahdotonta, koska raaka-aineiden toimitusketjut vaihtelevat ja ovat toisinaan
pitkiä sekä vaikeaselkoisia. Tämä on kuitenkin huono peruste.
Kuluttajien vaatimukset pakkausmerkinnöille ovat erilaisia. Osalle riittää tieto pelkästään tuotteen hinnasta. Toiset haluavat tietää hyvin yksityiskohtaisesti, mitä pakkaus sisältää. Lisäksi osa kaipaa tarkkaa raaka-aineiden jäljitettävyyttä tilalle asti. Joka tapauksessa vähimmäisvaatimus kuitenkin on, että pakkausmerkinnöissä kerrottuihin tietoihin voi aina luottaa. Vastuu tästä on pääsääntöisesti teollisuudella ja kaupalla.
Tarkempia alkuperätietoja vaativien kuluttajien pitää olla valmiita hyväksymään se, että lisätiedon tuottaminen kasvattaa kustannuksia koko ketjussa. Nämä kustannukset pitää saada katettua markkinoiden kautta tulevilta tuloilla. Samalla kaupan pitää ottaa erilaisten kuluttajien vaatimukset aikaisempaa paremmin huomioon ja tarjota nykyistä enemmän erilaisia vaihtoehtoja.
7
PTT-ennuste – maa- ja elintarviketalous 1/2013
Elintarviketeollisuuden ja -kaupan kehitys
Kotimaisen myynnin arvo,milj. euroa, muutos %
liha
maitotuotteeet
2012
2012
11 232
2 619
2 491
3,5
7,2
5,0
4,8
7,3
5,0
-1,1
-1,4
-0,1
-0,4
0,5
6,2
25,2
14,7
6,1
-20,4
-12,4
0,0
6,5
26,0
10,5
1,6
4,3
4,2
-20,4
20,8
6,0
5,2
7,7
4,8
3,0
Kotimaisen myynnin hinnan muutos, %
liha
maitotuotteet
Kotimaisen myynnin volyymin muutos, %
liha
maitotuotteet
Viennin arvo, milj. euroa, muutos %
liha
maitotuotteet
1 364
113
482
Vientihinnan muutos, %
liha
maitotuotteet
Viennin volyymin muutos, %
liha
maitotuotteet
Tuonnin arvo, milj. euroa, muutos %
liha
maitotuotteet
Tuontihinnan muutos, %
liha
maitotuotteet
Tuonnin volyymin muutos, %
liha
maitotuotteet
Kuluttajahinnat, muutos, %
liha
maitotuotteet
leipä- ja viljatuotteet
3 520
223
376
2013e
2014e
3,0
6,4
1,0
3,0
6,4
2,0
0,0
-0,7
-0,4
-0,3
-10,6
2,0
0,0
0,2
0,0
-0,3
-10,8
2,0
1,4
14,2
4,3
0,1
1,1
0,0
1,3
12,9
4,3
4,7
7,3
5,8
3,9
1,0
0,0
0,5
1,0
0,0
0,5
0,0
0,2
0,0
-1,0
3,8
-4,0
0,0
0,0
0,0
-1,0
3,8
-4,0
-0,2
1,7
-5,3
0,0
0,0
0,0
-0,2
1,7
-5,3
1,5
1,1
2,7
2,0
Lähde: Tilastokeskus ja Tulli, ennuste PTT
Tekijät: Eeva Alho, Kyösti Arovuori, Perttu Pyykkönen, Suvi Rinta-Kiikka ja Tapani Yrjölä
PTT julkaisee maa- ja elintarviketalouden ennusteen lisäksi myös metsäsektorin
ja kansantalouden ennusteet.
34. vuosikerta
Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT
Päätoimittaja: Pasi Holm
Toimitussihteeri: Anneli Hopponen
Painopaikka: Punamusta Oy
ISSN 1799-9332 (painettu)
ISSN 1799-9340 (verkkojulkaisu)
Tilaushinta: 50 euroa/vuosikerta
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura
Simonkatu 6, 00100 Helsinki
puh. (09) 4767 5570
faksi (09) 694 8845
Sähköposti: santra-mari.salonen@pellervo.fi
PTT-ennuste – maa- ja elintarviketalous 1/2013