PTT-ennusTe –MeTsÄseKTORI 1/2013

PTT-ennuste –METSÄSEKTORI
1/2013
(9.4.2013)
Metsäsektorilla viriävää toiveikkuutta
Metsäsektorin tuotantoon vaikuttaa edelleen tänä vuonna heikko talouskasvu Euroopassa. Talouskasvu on myös
ensi vuonna vaivalloista, mutta tätä vuotta parempaa.
Paperiteollisuuden ongelmana on pysyvästi vähenevä
kysyntä. Kapasiteettia suljetaan Euroopassa tänä ja ensi
vuonna. Lisäsulkemiset ovat mahdollisia myös Suomessa.
PTT:n arvion mukaan Suomessa tuotetaan tänä vuonna
paperia 1–3 prosenttia viime vuotta vähemmän. Vaikka
taloustilanne paranee ensi vuonna, tuotantomäärän väheneminen jatkuu. Teollisuus pyrkii nostamaan hintoja
vähentämällä tarjontaa ja suomalaisen paperin keskimääräinen vientihinta nousee kumpanakin vuonna hieman.
Myös kartongin vientimäärä ja -hinta nousevat. Sellun
keskihinta säilyy edelleen hyvänä.
Tänä vuonna edelleen supistuva rakentaminen Euroopassa varjostaa puutuoteteollisuuden näkymiä. Sahojen
ahdinkoa helpottaa kysynnän kasvu Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Suomalaisten sahojen vientikilpailukyky on säilynyt kohtuullisena, minkä johdosta tuotantoa saadaan lisättyä haastavista olosuhteista huolimatta.
Kannattavuutta parantaa myös sahatavaran hinnannousu.
Ensi vuonna puutuotteiden kysyntä kasvaa lievästi myös
Euroopan markkinoilla. Markkinoiden todellinen elpyminen antaa kuitenkin vielä odottaa itseään.
Metsäteollisuuden näkymien osittainen paraneminen
lisää puun käyttöä tänä ja ensi vuonna. Kun samanaikaisesti puuntuonti Venäjältä on kompastunut kiintiöjärjestelyihin, ei tuonti vastaa yksinään puun lisääntyneeseen
tarpeeseen. Kotimaan markkinahakkuut kasvavat siten
hieman tänä ja ensi vuonna.
Puukauppa on hyvässä vauhdissa ja määrä nousee tänä
vuonna selvästi. Kasvu jatkuu maltillisempana ensi vuonna. Eri puutavaralajien hinnat mukailevat lopputuotteiden
markkinoiden kehitystä. Puun vuosittaisen keskihinnan
nousu jää kuitenkin muutamaan prosenttiin, joten reaalihinta pysyy tasaisena.
Puun hinnan hienoinen nousu ja lisääntyvät hakkuut
näkyvät metsätalouden kannattavuuden ja bruttokantorahatulojen kasvussa. Metsäkiinteistöjen hinnat nousevat
enemmän suhteessa puun hintaan, koska kysyntä ylittää
edelleen tarjonnan.
Metsähakkeen käytön kasvu jatkuu PTT:n arvion mukaan myös tänä vuonna ja nousee noin yhdeksään miljoonaan kuutiometriin. Vuodelle 2015 asetettu käyttötavoite
10–12 miljoonaa kuutiometriä on siten jo lähellä. Metsähakkeen käyttömääriin vaikuttaa ainespuun hakkuiden ja
metsänhoitotarpeen lisäksi myös polttoturpeen tarjonta
sekä päästöoikeuksien hinta.
Keskeiset ennusteluvut vuosina 2013–2014
Vientimarkkinat
Paperi
määrä
hinta
Kartonki
määrä
hinta
Massa1
määrä
hinta
Sahatavara
määrä
hinta
2013
%-muutos
2014
%-muutos
-3 – -1
0–2
1–3
1–2
0–5
0–5
3–5
2–4
-4 – -1
2–3
2–3
2–4
0–5
-5 – 0
2–4
0–2
Puumarkkinat
Puun tuonti
Markkinahakkuut
Puukaupat yksityismetsissä
Puun nimellishinta2
tukki
kuitu
Nimelliset kantorahatulot
2013
%-muutos
1–3
1–3
7 – 10
1–3
0–2
1–3
2–3
1–2
1–3
0–3
0–2
0–2
2 pystykaupat
1 pääosin sellua
Lisätietoja: puumarkkinat: Paula Horne, puh. 040 592 6820, paperi- ja selluteollisuus: Matleena Kniivilä, puh. 040 164 8078,
sahateollisuus: Jyri Hietala, puh. 040 164 8151, sähköposti: etunimi.sukunimi@ptt.fi
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
2014
%-muutos
METSÄTEOLLISUUS
Metsäteollisuuden kannattavuuden lasku taittuu
Euroopan talous elpyy hitaasti ja epävarmasti
Euroalueen talous supistui viime vuonna 0,6 prosenttia. Taloustilanne jatkuu Euroopassa sekä tänä että ensi
vuonna epävarmana. PTT:n arvion mukaan euroalueen
talous ei tänä vuonna kasva. Ensi vuonna talous kasvaa
vaivalloisesti, eli noin yhden prosentin verran.
Koko maailman talous kasvaa PTT:n arvion mukaan
sekä tänä että ensi vuonna yli kolme prosenttia. Kasvun
veturina toimii edelleen Aasia. Kiinan kasvu kuitenkin
pienenee ensi vuonna kuuteen prosenttiin tämän vuoden seitsemän prosentin kasvusta. USA:n bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna
hieman enemmän.
Euro heikentyi viime vuonna USA:n dollariin nähden.
Tänä ja ensi vuonna euron keskikurssiin ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Ruotsin kruunun arvioidaan heikentyvän hiukan euroon nähden ensi vuonna, mutta se
säilyy edelleen vahvana.
Paperin kysyntä vähenee pysyvästi Euroopassa
Eurooppalaisen paperin kokonaistoimitusmäärä laski
vuonna 2012 kaikkiaan noin viisi prosenttia. Kysyntä
Euroopassa väheni paperintuottajajärjestö Euro-Graphin
mukaan yli kuusi prosenttia vuodesta 2011. Toimitusmäärä väheni eniten päällystetyissä aikakauslehtipapereissa.
Taloustilanteen ollessa edelleen heikko, kysyntä Euroopassa säilyy myös tänä vuonna huonona. Vaikka talouskasvu ensi vuonna todennäköisesti hieman elpyy, ei
paperin kysyntä kasva. Paperin kysyntää vähentää Euroopassa ja muilla kehittyneillä markkinoilla trendinomaisesti
ja pysyvästi sähköisen viestinnän lisääntyminen.
Paperikoneiden sulkemisille ei näy loppua
Paperikoneita on suljettu Euroopassa runsaasti viime
vuosina ja myös viime vuonna. Sulkemisilla on pyritty
vähentämään paperin tarjontaa sekä parantamaan kannattavuutta ja hintakehitystä. Talouden taantuma, heikko kysyntä ja kilpailu markkinaosuuksista ovat kuitenkin
vaimentaneet leikkausten vaikutusta ja kapasiteettia on
edelleen liikaa. Eurooppalainen paperiteollisuus jatkaa
tänä ja ensi vuonna tuotannon sopeuttamista vähenevään
kysyntään. Tuotantoa rajoitetaan ja koneiden sulkemiset
jatkuvat.
Myös Suomessa metsäyhtiöt ovat sulkeneet viime vuosina runsaasti paperikoneita. Viime vuonna paperin tuotanto väheni Suomessa kahdeksan prosenttia. Vähenemiseen vaikutti taantuman lisäksi edellisvuonna toteutettu
lähes 0,8 miljoonan tonnin suuruinen kapasiteetin leikkaus. Tälle vuodelle on tähän mennessä ilmoitettu yksi
Paperin vientimäärät ja -hinnat
milj. tn
€/tn
10,0
700
600
8,0
500
6,0
400
300
4,0
200
2,0
0,0
800
100
05 06 07 08 09 10 11 12 13e14e
Määrä
Hinta
0
Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT
Massan vientimäärät ja -hinnat
3,2
milj. tn
€/tn
2,8
500
2,4
400
2,0
1,6
300
1,2
200
0,8
100
0,4
0,0
600
05 06 07 08 09 10 11 12 13e14e
Määrä
Hinta
0
Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT
Kartongin vientimäärät ja -hinnat
milj. tn
€/tn
2,8
800
2,4
700
600
2,0
500
1,6
400
1,2
300
0,8
200
0,4
0,0
100
05 06 07 08 09 10 11 12 13e14e
Määrä
Hinta
0
Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT
suomalaisen paperikoneen sulkeminen. UPM sulkee vuoden ensimmäisen puoliskon aikana SC-paperia tuottavan
koneen Raumalla.
2
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
Paperin tuotanto vähenee Suomessakin
PTT arvioi paperin tuotannon ja viennin vähenevän Suomessa tänä vuonna 1–3 prosenttia. Huonon taloustilanteen seurauksena kysyntä on heikkoa Suomen tärkeimmissä vientimaissa. Taloustilanteen lisäksi keskeisenä syynä vähenemiseen on taloussuhdanteista riippumaton rakenteellinen kysynnän väheneminen.
Ensi vuonna talouskasvu on Euroopassa edelleen melko vähäistä. Paperiteollisuuden rakenteellinen muutos jatkuu ja kysyntä vähenee lievästä talouskasvusta huolimatta.
Teollisuus rajoittaa tuotantoa ja paperikoneiden pysyvät
sulkemiset ovat Suomessakin mahdollisia. Paperin vientimäärä Suomesta alenee edelleen tästä vuodesta. PTT
arvioi vähenemisen olevan 1–4 prosenttia.
Sekä tämän että ensi vuoden arvioon paperin vienti- ja tuotantomääristä liittyy normaalia suurempaa epävarmuutta taloustilanteen arvaamattomuudesta johtuen.
Talouden kehittyessä arvioitua heikommin voivat myös
vienti- ja tuotantomäärät jäädä arvioitua alhaisemmiksi.
Heikko taloustilanne voi myös nopeuttaa paperikoneiden sulkemisia.
Paperin vientihinta nousee tarjonnan supistamisen
myötä
Paperin hintakehitys 2000-luvulla on ollut Euroopassa, ja
myös Suomessa, kokonaisuutena heikkoa. Vuosina 2010–
2012 Suomen keskimääräinen vientihinta kuitenkin nousi
selvästi. Vuonna 2012 vientihinta oli viisi prosenttia edellisvuoden keskihintaa korkeampi. Vientihintaan vaikutti
osin Suomen kannalta edullinen valuuttakurssikehitys.
PTT arvioi Suomen keskimääräisen vientihinnan olevan tänä vuonna vain hieman, 0–2 prosenttia, korkeampi
kuin viime vuonna. Ensi vuonna keskimääräinen vientihinta nousee 2–3 prosenttia. Hintatason nostaminen
edellyttää kumpanakin vuonna tuotannonrajoituksia ja
koneiden sulkemisia Euroopassa.
Kartongin vienti Suomesta kasvaa
Kartongintuotannon näkymät ovat paperintuotantoa selvästi valoisammat. Myös viime vuonna kartongin vienti
kasvoi hieman, eli noin prosentin edellisvuodesta. Tänä
vuonna taloustilanteen lievä paraneminen lisää kartongin kysyntää ja Suomen vientiä. Vientimäärään vaikuttaa
myös viime vuosina kasvanut kapasiteetti. Vuonna 2012
kapasiteetti nousi nelisen prosenttia. PTT:n arvion mukaan kartongin tuotanto ja vienti Suomesta kasvavat tänä
vuonna 1-3 prosenttia.
Kartongissa ei ole paperintuotannon kaltaista rakenteellista ongelmaa ja taantuman vaikutus on vähäisempi
kuin paperintuotannossa. Viime vuonna Suomen keskimääräinen vientihinta kuitenkin laski noin prosentin edellisvuodesta. Tänä vuonna kysynnän kasvu nostaa vientihintaa aavistuksen viime vuodesta. Nousu on PTT:n arvion mukaan maksimissaan pari prosenttia. Ensi vuonna sekä vientihinta että vientimäärä kasvavat tätä vuotta
enemmän.
Kiina jatkaa sellumarkkinoiden moottorina
Sellun hinta on ollut korkea jo yli kolme vuotta. Vaikka
pohjoisen havusellun hinta on laskenut huippuhinnasta
jo pitkään, on hintataso vielä keväällä 2013 melko korkea. Maailmanlaajuisesti sellun kysyntää on pitänyt yllä
erityisesti Kiina. Euroopassa sellun tarvetta on vähentänyt paino- ja kirjoituspaperin kysynnän lasku.
Massan vienti Suomesta oli viime vuonna poikkeuksellisen suurta ja se kasvoi yli kahdeksan prosenttia vuodesta 2011. Suomesta viety massa on pääasiassa sellua. Keskimääräinen vientihinta laski yhdeksän prosenttia, mutta
hinta oli edelleen melko korkea. PTT:n arvion mukaan
markkinatilanne jatkuu hyvänä edelleen tänä ja ensi vuonna Kiinan kysynnän säilyessä vahvana.
Sellumarkkinoilla ei ole romahdusta näköpiirissä
Maailmalla on käynnistynyt tai käynnistymässä useita suuria sellutehtaita. Erityisesti eukalyptussellun tarjonta kasvaa. Tarjonnan lisääntyminen tuo painetta sellun hintoihin. Lehtisellun tarjonnan lisääntyminen vaikuttaa myös
havusellun hintoihin. PTT:n arvion mukaan kysyntä-tarjontatasapaino säilyy kuitenkin tänä vuonna edelleen hyvänä. Pohjoisen havusellun keskihinta ei alene viime vuoden keskihinnasta. Suomen keskimääräinen vientihinta
on PTT:n arvion mukaan 0–5 prosenttia viime vuoden
keskihintaa korkeampi.
Kapasiteetin lisäysten vaikutukset näkyvät Suomen
keskimääräisessä vientihinnassa ensi vuonna. Vientihinnan aleneminen on kuitenkin maltillinen, eli 0–5 prosenttia. Vientimäärä kasvaa edelleen aavistuksen verran sekä
tänä että ensi vuonna.
Massan tuotanto pysyy vakaana Suomessa
Paperin tuotantomäärän vähentymisestä huolimatta Suomessa tuotetaan tänä vuonna massaa yhtä paljon kuin
vuonna 2012. Massa sisältää kemiallisen massan eli sellun lisäksi mekaanisen ja puolikemiallisen massan. Tuotantomäärän säilyminen entisellään johtuu sellun viennin ja kartongin tuotannon kasvamisesta. Myöskään ensi vuonna massan tuotantomäärään ei ole odotettavissa
muutoksia paperin tuotantomäärän vähenemisestä huolimatta. Euroopassa rakentaminen elpyy hitaasti vasta ensi
vuodesta lähtien
Euroopassa heikko luottamus talouteen vähentää investointeja uudisrakentamiseen tänä vuonna. Rakentaminen
painottuukin edelleen vahvasti korjausrakentamiseen.
Euroconstruct ennustaa rakentamisen laskevan Euroopassa kokonaisuudessaan vajaat kaksi prosenttia vuonna 2013.
Suomen sahateollisuuden tärkeimmillä vientimarkkinoilla Euroopassa laskun ei ennakoida olevan aivan yhtä voimakasta. Päämarkkinoista kuitenkin vain Saksassa
rakentamisen ennustetaan kasvavan tänä vuonna. PTT
3
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
arvioi rakentamisen volyymin vähenevän Suomessa tänä
vuonna muutaman prosentin.
Uudisrakentaminen Suomessa nousee arviomme mukaan lievästi vasta ensi vuonna. Euroopassakin rakentamisen lasku taittuu Euronconstructin mukaan vuonna
2014, mutta kasvu jää vielä vaatimattomaksi. Toteutuessaan merkittävää olisi kuitenkin rakentamisen kasvu kaikilla päämarkkinoilla Euroopassa.
Muualla rakentamisen ennusteet paremmat
Euroopan ulkopuoliset markkinat ovat tuoneet helpotusta sahateollisuuden ahdingolle talouskriisin aikaan. Suomen sahateollisuuden vientimäärästä nämä kattavatkin
tällä hetkellä jo yli puolet. Tilanteen arvioidaan jatkuvan
samansuuntaisena myös lähitulevaisuudessa. Vahvemmat talousnäkymät tukevat rakentamisen kasvua erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Alueiden konfliktiherkkyys aiheuttaa kuitenkin edelleen merkittävää epävarmuutta tulevaisuudennäkymiin.
Japanissa rakentaminen lisääntyi viime vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin asuinrakennusten aloitusten noustessa noin kuusi prosenttia. Alkuvuoden rakennustilastot povaavat rakentamisen nousun jatkavan samanlaista
nousuvauhtia myös vuonna 2013. Rakentamista tuetaan
valtion elvytystoimilla ja lisäksi ensi vuoden keväällä voimaan astuvat arvonlisäverokorotukset siirtävät rakentamista kuluvalle vuodelle. Vaikka Kiinan sahatavaran
tuonti kokonaisuudessaan laski viime vuonna, Suomesta
vientiä saatiin jälleen nostettua. Nopea talouskasvu sekä
valtion toteuttamat rakentamisohjelmat pitävät sahatavaran kysynnän vahvana myös tulevaisuudessa.
USA:n talous kasvaa tällä hetkellä muita kehittyneitä
talouksia nopeammin. Asuinrakentaminen on myös kasvanut kiihtyvällä vauhdilla vuoden 2012 syksystä lähtien.
Aloitusmäärät ovat vielä kaukana huippuvuosista, mutta
rakentamisen viriämisen arvioidaan lisäävän vientiä Euroopasta jo tämän vuoden aikana. Varsinaisia muutoksia
ulkomaankauppavirtoihin voidaan silti odotella vasta ensi
vuodesta lähtien.
Viime vuonna sahatavaran tuotanto laski ja vienti
nousi
Sahatavaran tuotanto Suomessa väheni viime vuonna
neljä prosenttia yhteensä 9,3 miljoonaan kuutiometriin.
Haastavista olosuhteista huolimatta suuremmilta kapasiteetin leikkauksilta vältyttiin, toisin kuin esimerkiksi pääkilpailijamaassa Ruotsissa. Suomalaiset sahat onnistuivat
jopa lisäämään markkinaosuutta monilla markkinoilla
viennin kasvaessa viisi prosenttia edellisvuodesta. Suomen vientikilpailukykyä edesauttoi euron heikentyminen
kaikkiin päävaluuttoihin nähden. Kotimaan sahatavaran
kulutus laski noin viisi prosenttia viime vuonna. Loppuvuodesta sahatavaran tuotantoa rajoitettiin laajalti.
Heikosta rakentamisaktiivisuudesta johtuen suomalaisen sahatavaran vienti Eurooppaan laski viisi prosent-
tia. Vientimäärä väheni kaikilla päämarkkinoilla. Euroopan ulkopuolelle toimitukset Suomesta kasvoivat 14 prosenttia. Egypti vankisti asemaansa vientimäärän suhteen
tärkeimpänä kohdemaana, lisäten sahatavaran tuontia
Suomesta lähes kolmanneksen. Osaltaan viennin kasvua
selittää vertailuvuoden levottomuuksien aiheuttamat häiriöt viennissä. Myös muille mäntyvaltaisille markkinoille
Pohjois-Afrikassa vientiä saatiin nostettua hieman edellisvuodesta. Kuusisahatavaran menekin laskua Euroopassa
saatiin korvattua vienninlisäyksillä erityisesti Lähi-idän ja
Aasian markkinoille.
Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino laski sahatavaran
keskimääräistä vientihintaa lievästi viime vuonna. Mäntysahatavaran parempi markkinatilanne heijastui sen vientihinnassa maltillisena nousuna. Kuusisahatavaramarkkinoilla kiristynyt kilpailu toisaalta alensi kuusisahatavaran
vientihintaa.
Alkuvuodesta positiivisempia signaaleja sahoille
Viime vuoden lopussa toteutetut tuotannonrajoitukset
havusahatavaran päätuottajamaissa Euroopassa ovat lisänneet markkinoiden tasapainoa. Vähentyneen tarjonnan takia asiakkaiden varastot ovat pienentyneet, mikä
on vahvistanut tuottajien neuvotteluasemaa. Tämä on
mahdollistanut osalla markkinoita korotuksia sahatavaran hintoihin alkuvuodesta. Yleisesti markkinat ovat kuitenkin vielä varsin herkässä tilassa ja tulevia hinnankorotusyrityksiä vaikeuttanee odotettavissa oleva sahatavaran
tarjonnan lisääntyminen vuoden mittaan. Suomessakin
kohonneet tilauskannat ovat lisänneet sahojen tuotantoa
edellisvuosien vastaavaan ajankohtaan nähden.
Alkuvuodesta 2013 Ruotsin kruunu on vahvistunut
entisestään euroon nähden ja euron keskikurssi voikin
jäädä tänä vuonna edelleen alle viime vuoden. Tämä lisäisi entisestään suomalaisten tuottajien vientikilpailukykyä
ruotsalaisiin nähden. Suomessa tukkipuun saatavuudessa ei myöskään ole esiintynyt samanlaisia ongelmia kuin
ajoittain monissa muissa päätuottajamaissa. Keski-Euroopassa tukin korkeana pysyttelevä hinta myös haittaa
alueen sahatavaran tuotantoa edelleen.
Tänä vuonna sahatavaran kysynnän veturina Aasian
markkinat
PTT ennustaa sahatavaran viennin kasvavan Suomesta
3–5 prosenttia vuonna 2013. Vienti Eurooppaan jää tänä
vuonna lähelle viime vuoden määrää. Rakennesahatavaran kokonaiskysyntä säilyy alueella vaimeana. Heikon talouskasvun hidastama kaupankäynti ei myöskään ennakoi
lisäystä puupakkausten tarpeelle. Euroopan ulkopuoliset
toimitukset sen sijaan nousevat arviomme mukaan viidestä kymmeneen prosenttia. Vientiä vauhdittaa etenkin
rakentamisen kasvu Aasian markkinoilla. Kysyntä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä säilyy myös vahvana, mutta kiristyvä kilpailu ja talouskasvun hidastuminen osassa markkinoita pitää viennin kasvuvauhdin viime vuosia
maltillisempana.
4
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
Vientihinnan edellisvuotta korkeamman lähtötason,
jo toteutuneiden hinnankorotusten sekä kysynnän kasvun siivittäminä ennustamme sahatavaran keskihinnan
nousevan 2–4 prosenttia vuonna 2013. Näkemyksemme
mukaan osa alkuvuoden tuotannon kasvusta selittyy sekä
asiakkaiden että tuottajien vuodenaikaan nähden keskimääräistä matalammilla varastoilla. Koko vuoden osalta
odotamme sekä tuotannon kasvuvauhdin että vientihinnan tasoittuvan. Kotimaan sahatavaran kulutus laskee
muutaman prosentin. Siten PTT ennustaa sahatavaran
tuotannon nousevan noin kolme prosenttia yhteensä 9,6
miljoonaan kuutiometriin vuonna 2013.
Ensi vuonna vienti kasvaa myös Eurooppaan
Vuodelle 2014 ennustettu kotimaan rakentamisvolyymin
vähäinen kasvu lisää sahatavaran toimituksia lievästi kuluvasta vuodesta. PTT ennustaa viennin kasvavan ensi
vuonna 2–4 prosenttia. Sahatavaran tarve kasvaa lievästi Euroopassa, mikä tuo kaivattua lisäkysyntää etenkin
kuusisahatavaran tuottajille. Euroopan ulkopuoliset toimitukset pysyttelevät lähellä kuluvan vuoden kohonneita
toimitusmääriä. Valuuttakurssista emme arvioi saatavan
ensi vuonna lisäetua kilpailijoihin nähden.
Edelleen jatkuva ylikapasiteetti sahatavaran tuotannossa ei arvioidemme mukaan ennakoi merkittäviä lisäkorotusmahdollisuuksia vientihintaan keskipitkällä aikavälillä.
Sahatavaran kysynnän kasvun myötä ennustamme sahatavaran keskihintaan 0–2 prosentin nousua vuodelle 2014.
Sahateollisuuden kannattavuutta nostaa osaltaan tuotannon arvioitu noin parin prosentin lisäys ensi vuonna.
Vanerintuottajien näkymiä varjostaa Euroopan vaisu
talouskehitys
Suomessa vanerin tuotanto lisääntyi noin prosentin vuonna 2012. Havuvanerin vienti kasvoi Euroopan heikosta
rakentamisaktiivisuudesta huolimatta kolme prosenttia.
Tähän vaikutti osaltaan Chilestä tehdaspalon myötä vä-
9,0
8,0
7,0
6,0
5,0
4,0
3,0
2,0
1,0
0,0
milj.
€/m3
1,4
200
1,2
120
80
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT
Hinta
Metsäteollisuuden tulos Suomessa putosi viime vuonna
jo toista vuotta peräkkäin. Kannattavuuden laskusta huolimatta tulos pysyi voitollisena. Massa- ja paperiteollisuuden tulos aleni PTT:n arvion mukaan reiluun kolmeen
240
160
Määrä
Metsäteollisuuden kannattavuus nousee tänä vuonna
Vanerin vientimäärät ja -hinnat
Sahatavaran vientimäärät ja -hinnat
m3
hentynyt vienti Eurooppaan. Koivuvanerin vienti Suomesta sen sijaan väheni kahdeksalla prosentilla. Tuotannon kannattavuutta nosti vanerin keskimääräisen vientihinnan prosentin nousu. Positiivista hintakehitystä tuki
erityisesti koivuvanerin korkeampi hinta alkuvuodesta.
Tänä vuonna rakentamisen alamäki Euroopassa laskee
havuvanerin kokonaiskysyntää viime vuodesta. Myös koivuvanerin kysyntä supistui loppuvuodesta teollisuuden
loppukäyttösektorilla. Tämä käänsi myös koivuvanerin
hinnan laskuun. Saksan kuljetusvälineteollisuuden tuotantotilastot eivät enteile kysynnän kasvua tälle vuodelle.
Koivuvanerintuottajien tilauskannat ovat kuitenkin kohentuneet siinä määrin, että UPM ilmoitti peruvansa alkuvuodelle suunnitellut lomautukset. PTT:n arvion mukaan tänä vuonna Suomen vanerin tuotanto pysytteleekin
viime vuoden määrässä. Viennin arvoa alentaa vientimäärän 0–2 prosentin ja vanerin keskihinnan 1–3 prosentin
vähennykset.
PTT ennustaa vanerin viennin ja tuotannon kasvavan
Suomessa 1–3 prosenttia vuonna 2014. Ensi vuodelle ennustettu rakentamisen vähäinen lisäys Euroopassa tarjoaa
lievää piristystä markkinoille. Heikot talouden näkymät eivät kuitenkaan enteile teollisuuden, kalustamisen tai pakkaamisen loppukäyttösektoreille suunnatun vanerin kysyntään merkittävää lisäystä. Haasteellisina jatkuvat markkinaolosuhteet eivät myöskään mahdollista merkittäviä
korotuksia vanerin keskihintaan. Vaikka Etelä-Amerikan
tuottajat oletettavasti kääntävät katseitaan myös PohjoisAmerikan kasvaville rakennusmarkkinoille, arvioimme
myös Chilestä Eurooppaan tuodun havuvanerin lisääntyvän ja kiristävän kilpailua entisestään.
€/m3
milj.m3
500
1,0
400
0,8
300
0,6
200
0,4
40
0,2
0
0,0
600
100
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Määrä
0
Hinta
Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT
5
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
Liiketulos, Suomessa toimiva teollisuus
% liikevaihdosta
12
8
4
Massa- ja paperiteollisuus
Puutuoteteollisuus
0
-4
-8
-12
04 05 06 07 08 09 10 11* 12** 13e
* Tilastokeskuksen ennakkotieto, ** PTT:n
Lähteet: Tilastokeskus, teollisuuden
tilinpäätöstilasto, ennuste PTT
arvio
prosenttiin. Tähän vaikutti erityisesti supistunut paperintuotanto. Markkinasellun toimituksia lisättiin, mutta
vientihinnan lasku kavensi katteita. Kartongintuotannon
voitot pysyivät edellisen vuoden tasolla. PTT:n näkemyksen mukaan puutuoteteollisuuden liiketulos nousi viime
vuonna niukasti voitolliseksi. Kannattavuutta nosti tukkipuun sahatavaran hintaa voimakkaampi pudotus. Vanerintuotanto pystyi tekemään lievästi positiivisen liiketuloksen lähinnä kohonneiden vientihintojen avustuksella.
Metsäteollisuuden tuotanto
Paperi
Milj. t.
9,8
11,2
11,3
10,2
8,1
8,9
8,6
7,9
%
Massa
Milj. t.
11,1
13,1
12,9
11,6
8,8
10,5
10,4
10,2
%
Kartonki
Milj. t
2,5
3,0
3,1
2,9
2,5
2,8
2,7
2,8
%
Sahatavara
Milj. m3
12,2
12,1
12,4
9,8
8,0
9,4
9,7
9,3
%
2013e
-3 – -1
0
1–3
3–4
0
2014e
-4 – -1
0
2–3
1–3
1–2
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Vaneri
Milj. m3
1,3
1,4
1,4
1,3
0,8
1,0
1,0
1,0
%
Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT
Metsäteollisuuden tuloksentekoa vaikeuttaa tänäkin
vuonna heikko talouskehitys useimmilla päämarkkinoilla. Koko kemiallisen metsäteollisuuden kannattavuus kohenee arvon noustessa sellun ja kartongin tuotannossa
kuitukustannuksia jyrkemmin. Paperintuotannon kannattavuuteen ei sen sijaan odoteta merkittävää muutosta.
Puutuoteteollisuuden tulosta parantaa sahatavaran käyntiasteiden nousu sekä korotukset vientihinnassa. Vanerintuotannon arvioidaan jäävän noin nollatulokseen toimitusmäärien ja keskihinnan laskiessa.
PUUMARKKINAT JA METSÄTALOUS
Puun ja turpeen korjuu säiden armoilla
Puun käyttö tasaantunut
Puun tuonti maltillista
Viime vuonna metsäteollisuus käytti puuta noin 60 miljoonaa kuutiometriä. Laskua edellisestä vuodesta oli pari
prosenttia. Puun käytössä jäätiin selvästi alle 2000-luvun
alun yli 70 miljoonan kuutiometrin.
PTT ennustaa metsäteollisuuden puun käytön nousevan tänä vuonna vajaalla kahdella prosentilla vuodesta
2012. Taustalla on viime vuodesta kasvava metsäteollisuuden, erityisesti sahateollisuuden, lopputuotteiden tuotanto. Puun käyttö on siten 61 miljoonaa kuutiometriä.
Massateollisuuden osuus käytöstä on noin 60 prosenttia. Kotimaisen puun käyttö nousee puolella miljoonalla
kuutiometrillä viime vuodesta vajaaseen 51 miljoonaan
kuutiometriin.
Vuonna 2014 metsäteollisuuden puun käyttö nousee
arviomme mukaan noin puolella miljoonalla kuutiometrillä tästä vuodesta eli vajaalla prosentilla. Metsäteollisuuden hieman lisääntyvä puunkäyttö ei heijastu kokonaisuudessaan kotimaan puumarkkinoille, koska myös
puun tuonti kasvaa.
PTT ennustaa tuontipuun käytön lisääntyvän hyvin maltillisesti tänä vuonna vuoden 2012 kymmenestä miljoonasta kuutiometristä. Ensi vuonna puun tuonti pysyttelee
arviomme mukaan lähes tämän vuoden lukemissa. Siten
tuontipuun osuus puunkäytöstä näyttäisi jatkavan tasaista
uraa ollen noin 17 prosenttia puunkäytöstä. Arviomme
mukaan tuonti Venäjältä ei tule olennaisesti kasvamaan
ennustejakson aikana. WTO-jäsenyyden myötä vientitullit
laskivat vientikiintiöön sisältyvälle puulle. Tullit ovat kuusella 13 %, männyllä 15 %, yli 15 cm ylittävällä koivulla 7
% ja hakkeella 5 %. EU:n vientikiintiö on noin 9,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sovittu kiintiölupajärjestely
ei ole vielä kuitenkaan toiminut tehokkaasti.
Säätila jaksotti markkinahakkuita viime vuonna
Markkinahakkuut olivat vuonna 2012 noin kolme prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011 eli 53 miljoonaa
kuutiometriä. Yksityismetsien pystykauppojen hakkuut
vähenivät noin kahdeksan prosenttia, mutta hankintahak-
6
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
kuut lisääntyivät 15 prosenttia. Viime vuoden alussa korjattiin vuoden 2011 lopun myrskyissä kaatunutta puuta ja
myös pitkälle kevääseen jatkuneet hyvät korjuukelit pitivät
hakkuut alkuvuonna vilkkaina. Lämmin ja sateinen sää
puolestaan heikensi korjuukelejä syksyllä. Yhtiöt ja Metsähallitus korjasivat puuta kaikkiaan hieman enemmän
kuin vuonna 2011 eli lähes 11,8 miljoonaa kuutiometriä.
Markkinahakkuissa vipinää tänä ja ensi vuonna
Tänä vuonna hakkuutoiminta lisääntyy PTT:n arvion
mukaan hieman viime vuodesta. PTT:n ennusteen mukaan markkinahakkuiden määrä kasvaa kokonaisuudessaan tänä vuonna reilulla prosentilla viime vuodesta eli
hakkuut tavoittelevat 54 miljoonaa kuutiometriä. Taustalla on mekaanisen metsäteollisuuden lopputuotteiden
kysynnän virkoaminen. Arviomme mukaan tänä vuonna
yksityismetsissä hakataan viime vuoteen verrattuna reilu
kaksi prosenttia enemmän pystykauppaleimikoita. Yksityismetsien hakkuut ovat siten 42 miljoonaa kuutiometriä.
Markkinahakkuut kasvavat ennusteemme mukaan ensi
vuonna hieman mekaanisen metsäteollisuuden puunkäytön lisääntyessä. Vuonna 2014 markkinahakkuut lisääntyvät noin prosentilla 54 miljoonaan kuutiometriin. Yksityismetsissä hakkuut ovat yli 42 miljoonaa kuutiometriä.
Puumarkkinat toimivat tänä vuonna
Tämän vuoden alkukuukausina kauppa kävi jopa viime vuoden alkua vilkkaammin mäntytukilla ja -kuidulla.
Kuusen kauppa on suurin piirtein viime vuoden alun lukemissa. Puun kantohinnat ovat likimain viime vuoden
loppukuukausien tasolla.
Puukauppa piristyy tänä vuonna noin kymmenyksellä
viime vuodesta PTT:n ennusteen mukaan. Puukaupoista kertyy hieman yli 43 miljoonaa kuutiometriä. Uusia
pystykauppoja ennustamme tehtävän 12–14 prosenttia
Vuosittaiset markkinahakkuut
Teollisuuden puunkäyttö
Milj. m3
80
Puukauppa lisääntyi viime vuonna
Puukauppaa tehtiin yksityismetsissä vuonna 2012 lähes
15 prosenttia edellisvuotta enemmän eli saanto oli noin
40 miljoonaa kuutiometriä. Suuren suhteellisen nousun
taustalla oli se, että vuonna 2011 kauppamäärä oli poikkeuksellisen matala. Havutukin kuukausittainen keskikantohinta nousi tasaisesti alkuvuodesta aina toukokuuhun asti.
Sen jälkeen hinnat laskivat jääden vaihtelemaan vajaasta
53 eurosta reiluun 54 euroon. Tukin ja kuidun vuotuiset
keskikantohinnat laskivat neljä prosenttia. Hankintakaupoissa tukin vuotuinen keskihinta laski saman verran kuin
pystykaupoissa, mutta kuitupuun hinta laski hieman vähemmän kuin pystykaupoissa eli reilun kaksi prosenttia.
70
70
60
60
50
50
Milj. m3
Yhtiöt ja valtio
Yksityismetsät
40
40
30
30
Ulkomainen
20
20
Kotimainen
10
0
10
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Lähde: Metla, ennuste PTT
Kantohintojen reaalinen kehitys
1000m3
I
II
III
IV
10000
160
Ind. 2000=100
Kuusitukki
Mäntytukki
Kuusikuitu
Mäntykuitu
140
120
8000
100
6000
80
4000
60
2000
0
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Lähde: Metla, ennuste PTT
Pystykaupat neljännesvuosittain
12000
0
40
03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
Lähde: Metla
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
Inflaatiokorjaus tukkuhintaindeksillä, kotimaiset tavarat
Lähde: Metla, Tilastokeskus
7
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
viimevuotista enemmän eli laskennallisesti noin 36 miljoonan kuutiometrin edestä. Pystyvarastoja ei juurikaan
kerry, vaan kauppamäärä vastaa hakkuita.
PTT arvioi havutukkien vuotuisen nimellisen keskikantohinnan olevan vuonna 2013 noin 54,0–55,5 euroa
kuutiometriltä. Nousua viime vuoden keskikantohintaan
on 2–3 prosenttia. Puun reaalihinta pysyttelee siten viime vuoden lukemissa. Tukin hinnannousu riippuu kuitenkin sahatavaran vientihinnan nousuennusteen toteutumisesta.
Kuitupuun vuotuisen keskikantohinnan arvioimme
nousevan 0–2 prosenttia viime vuodesta sellun vientihinnan vanavedessä. Tukki- ja kuitupuun hinnan nousuun
verrattuna puun keskikantohinta nousee hieman enemmän eli lähes neljä prosenttia, koska tukkipuun osuus
puukaupoista kasvaa.
Ensi vuonna puukauppa seuraa lopputuotemarkkinoiden positiivisia näkymiä
PTT:n ennusteen mukaan ostot yksityismetsistä lisääntyvät edelleen ensi vuonna 1–3 prosentilla varovaisen lopputuotekysynnän nousun seurauksena. Uusia puukauppoja tehdään yksityismetsistä noin 44 miljoonaa kuutiometriä.
Puun nimellinen vuotuinen keskihinta nousee arviomme mukaan 0–3 prosentilla vuonna 2014. Nousua tukee
vientisahatavaran hienoinen hinnannousu. Myös paperin
ja kartongin vientihinnoissa on PTT:n mukaan odotettavissa hienoista kasvua, mutta vientisellun hinta laskee.
Kuitupuun hinnannousu jääkin siten selvästi tukkipuun
nousua pienemmäksi.
Yksityismetsien bruttokantorahatuloissa hienoista
kasvua
Yksityismetsien bruttokantorahatulot vuonna 2012 olivat Metlan ennakkotietojen mukaan noin 1,43 miljardia
euroa. Nimelliset kantorahatulot laskivat siten yli kolme
prosenttia edellisestä vuodesta. Reaalisesti lasku oli kuutisen prosenttia. Yksityismetsien puunmyyntituloja pienensivät puun hintojen lasku sekä hakkuiden väheneminen viime vuonna.
Tänä vuonna arvioimme yksityismetsien bruttokantorahatuloihin parin prosentin kasvua puun hintojen nousun ja hakkuiden lisääntymisen myötä. Nimelliset kantorahatulot nousevat tällöin yksityismetsissä noin 1,5
miljardiin euroon. Vuonna 2014 lähes ennallaan pysyvät
hakkuut ja puun hinnat pitävät puunmyyntitulot yksityismetsistä PTT:n arvion mukaan suurin piirtein tämän
vuoden suuruisina.
Metsätalouden menot kasvavat hiukan
Metsänhoito- ja perusparannustöihin käytettiin yksityismetsissä viime vuonna hieman runsaat 210 miljoonaa
euroa Metlan ennakkotietojen mukaan. Vuodesta 2011
kustannukset nousivat vajaan prosentin verran eli noin
miljoona euroa. Kustannuksia kasvatti vuonna 2012 erityisesti edellisen vuoden lopulla kaatuneen myrskypuun
korjuu.
Tänä vuonna yksityismetsien metsänhoitokustannukset ovat PTT:n arvion mukaan noin 215 miljoonaa euroa.
Nimelliset kustannukset nousevat siten pari prosenttia
korkeammiksi kuin viime vuonna. Tänä vuonna menoja
lisäävät hakkuiden kasvun seurauksena lisääntyvät metsänuudistamisen kustannukset.
Valtion talousarviossa on yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin varattu vuodelle 2013 Kemera-varoja noin 61,5 miljoonaa euroa. Kemera-rahoitusta
on siten käytettävissä saman verran kuin viime vuonna.
Lisäksi pienpuun energiatukeen on budjetissa varattu 18
miljoonaa euroa. Pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantuloon saakka energiapuun korjuuta rahoitetaan
Kemera-lain mukaisesti.
Kuukauden ja vuoden keskikantohinnat
75
€/m3
70
65
60
55
50
Havutukit
45
40
Nimelliset vuotuiset keskikantohinnat
35
25
Kaikki puutavaralajit
1/05
5/05
9/05
1/06
5/06
9/06
1/07
5/07
9/07
1/08
5/08
9/08
1/09
5/09
9/09
1/10
5/10
9/10
1/11
5/11
9/11
1/12
5/12
9/12
1/13
5/13e
9/13e
1/14e
5/14e
9/14e
30
keskikantohinta (1)
vuosittainen keskikantohinta
havutukin vuosittainen kantohinta
havutukin keskikantohinta
keskikantohinta ennuste
havutukin keskikantohinta ennuste
(1) Kaikkien puutavaralajien ostomäärillä painotettu nimellinen keskikantohinta
Lähde: Metla, ennuste PTT
Mäntytukki
Kuusitukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
2012
€/m3
53,6
53,9
15,7
17,5
15,5
Lähde: Metla, ennuste PTT
8
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
2013e
€/m3
54,9
54,9
15,8
17,6
15,7
2013e
%
2–3
2–3
1–3
1–2
1–3
2014e
%
0–3
0–3
0–2
0–2
0–2
Metsähakkeen käyttö kasvaa kohti tavoitteita
Noin joka seitsemäs metsänomistaja tarjoaa energiapuuta markkinoille
Yksityismetsänomistajista hieman vajaa puolet (46 %) korjasi energiapuuta metsistään vuonna 2012, selviää TNS Gallup Elintarviketiedon tämän
vuoden alussa tekemästä Metsätutka-kyselystä. Osuus kasvoi noin 15 % vuodesta 2011.
Noin 15 % metsänomistajista eli kolmannes energiapuuta korjanneista oli tarjonnut haketta markkinoille vuonna 2012 ja kaksi kolmannesta oli
korjannut sitä omaan käyttöön. Markkinoille tarjonneiden osuus oli viime vuonna kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2011. Viimeisten viiden
vuoden aikana (2008–2012) tarjoajien määrässä ei ole kuitenkaan havaittavissa selkeää trendinomaista kehitystä, vaan määrä on vaihdellut
vuosittain 25–33 % välillä (10–15 % metsänomistajista). Myös korjatut energiapuumäärät ovat vaihdelleet vuosittain.
Yleisin korvausperuste energiapuusta oli viime vuonna kiintokuutiometrikohtainen korvaus. Se oli perusteena lähes joka toisessa kaupassa. Tämän korvausperusteen osuus oli hieman noussut edellisestä vuodesta. Noin joka kahdeksannella korvaus oli sidottu kertyneeseen ainespuumäärään, kuten edellisenäkin vuonna. Noin joka kymmenes sai myymästään energiapuusta hehtaarikohtaisen korvauksen. Muiden korvausperusteiden käyttö oli melko vähäistä.
Metsähakkeen käyttö kasvaa myös tänä vuonna
Vuonna 2012 metsähakkeen käyttö oli PTT:n arvion mukaan hieman yli 8 milj. k-m3. Kasvua vuodesta 2011 oli runsaat 9 %. Metsähakkeen käyttöä kasvatti viime vuonna polttoturpeen tarjonnan väheneminen. Toisaalta päästöoikeuksien hinta oli viime vuonna alhainen ja paikoitellen
puuta korvattiin halvoilla fossiilisilla polttoaineilla kuten kivihiilellä.
Tänä vuonna arvioimme metsähakkeen käytön kasvavan noin 10 % viime vuodesta. Kokonaiskäyttö on tällöin noin 9 milj. k-m3, josta lämpö- ja
voimalaitosten käyttö on yli 90 %. Käytön lisäyksen taustalla vaikuttaa alhaisiksi vajonneet polttoturpeen varastot. Uuden päästökauppakauden
käynnistyminen tämän vuoden alussa saattaa nostaa päästöoikeuksien hintaa, mikä voi myös lisätä puun energiakäyttöä.
Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsähakkeen uudeksi käyttötavoitteeksi asetettiin 10–12 milj. k-m3 vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen
uusiutuvan energian velvoitepaketissa tavoitteeksi määriteltiin 12–13 milj. k-m3 vuoteen 2020 mennessä. Nykyvauhdilla 10 milj. k-m3 käyttötavoite saavutetaan määräaikaan mennessä. Suuremman tavoitteen saavuttaminen edellyttää sen sijaan yli 1 milj. k-m3 vuotuista käytön kasvua.
Ainespuun hakkuista saatavalla oksa- ja latvusmassalla on ollut suuri merkitys metsähakkeen käytön kehityksessä. Ainespuuhakkuiden määrä ei
viime vuosina ole kuitenkaan kasvanut merkittävästi, joten harvennuspuun osuus metsähakkeesta on kasvanut. Jatkossa harvennuspuun merkitys metsähakkeen käyttötavoitteiden saavuttamisessa on entistä suurempi.
Metsähakkeen käyttötavoitteiden saavuttamista edistänevät viimeaikaiset toimet, joilla pyritään parantamaan energiapuun markkinoille tuloa.
Puutavaranmittauslakia uudistavan työryhmän ehdotuksessa energiapuun mittaus esitetään otettavaksi lain piiriin. Uuden lain on tarkoitus tulla
voimaan tämän vuoden aikana. Metsäntutkimuslaitoksella on puolestaan valmisteltu energiapuun hintojen ja määrien tilastointia. Tavoitteena
on ollut käynnistää tilastointi keväällä 2013.
Metsähakkeen korjuu ja tarjonta yksityismetsistä
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
% metsänomistajista
Metsähakkeen käyttö Suomessa
16000
1 000 m3
14000
Tavoite 2020
12000
Tavoite 2015
10000
8000
6000
4000
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Oma käyttö
Myynyt tai luovuttanut markkinoille
Korjannut energiapuuta
Lähde: Metsätutka-kysely
2000
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e 2013e
Kokonaiskäyttö
Lämpö- ja voimalaitokset
Lähde: Metla, ennuste PTT
9
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
Metsätalouden kannattavuus nousee ensi vuonna
Alustavien tietojen mukaan metsätalouden hehtaarikohtainen kannattavuus laski edellisvuodesta vuonna 2012.
Hehtaarikohtainen liiketulos oli Metsäntutkimuslaitoksen
ennakkotietojen mukaan noin 83 euroa.
Tänä vuonna puun hinnan ja hakkuumäärien muutaman prosentin nousu näkyy myös yksityismetsätalouden
kannattavuudessa. PTT ennakoi yksityismetsien hehtaarikohtaisen liiketuloksen nousevan hieman viime vuodesta
eli 85–87 euroon hehtaarilta. Ensi vuonna ennakoimme
hehtaarikohtaisen kannattavuuden edelleen nousevan
0–2 prosenttia hintojen ja hakkuiden lisääntyessä hieman.
Metsäkiinteistöjen kysyntä ylittää edelleen tarjonnan
Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan metsämaan hinta nousi vuonna 2012 Etelä-Suomessa prosentin, Keski-Suomessa seitsemän prosenttia ja PohjoisSuomessa kahdeksan prosenttia.
Metsämaan hintakehitys ei ole viime vuosina seurannut puunhinnan vaihteluita samaan tapaan kuin aiemmin.
Reaaliset ja nimelliset bruttokantorahatulot
2500
Milj. €
nimelliset hinnat
reaaliset hinnat (1)
2000
1500
1000
500
0
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
(1) Reaaliset kantorahatulot vuoden 2012 hinnoin,
inflaatiokorjaus kuluttajahintaindeksillä
Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT
Yksityismetsätalouden kannattavuus
euroa/ha
180
160
140
Puunmyyntitulot
120
100
80
60
40
Nettotulos
20
0
05 06 07 08 09 10 11 12a 13e 14e
Lähde:Metla, ennuste PTT
Ennustamme metsätilojen hintojen nousevan tänä vuonna hieman puunhintoja enemmän eli 2–4 prosenttia. Tilojen hintoja nostaa tarjontaa suurempi kysyntä ja edelleen
epävarma taloustilanne, joka lisää metsän kiinnostavuutta sijoituskohteena.
Ensi vuonna puun hinnan hienoinen nousu ja metsäkiinteistöjen vahvana säilyvä kysyntä korottavat tilahintoja
edelleen. Etelä-Suomessa tilojen hinnat nousevat muuta
Suomea maltillisemmin.
Havutukin hinta kehittyi eri suuntiin Ruotsissa ja
­Virossa viime vuonna
Havutukin koko maan keskihinnat laskivat Ruotsissa viime vuonna selvästi edellisestä vuodesta. Sekä kuusi- että
mäntytukilla hinta putosi yli kymmenyksen. Danske Bankin katsauksen mukaan hinnanlaskun taustalla oli sahojen
tuotannon vähennykset vuoden 2012 aikana. Tämä heikensi havutukin kysyntää ja laski hintoja vuoden mittaan.
Hintojen laskun seurauksena havutukin tarjonta väheni.
Havutukin kysyntä Ruotsissa on jälleen vilkastunut tämän vuoden alussa, mutta tarjonta on pysynyt edelleen
Metsänhoito- ja perusparannustöiden
kustannukset sekä käytetty valtion
rahoitus
360
320
280
240
200
160
120
80
40
0
Milj. € vuoden 2012 hinnoin (1)
Valtion rahoitus
Kustannukset yhteensä
05
06
07
08
09
10
11
12
13e
(1) Inflaatiokorjaus tuottajahintaindeksillä
Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT
Metsämaan nimellinen mediaanihinta
eri alueilla
4400
4000
3600
3200
2800
2400
2000
1600
1200
800
400
0
euroa/ha
Etelä-Suomi
Väli-Suomi
Pohjois-Suomi
05 06 07 08 09 10 11 12 13e 14e
Lähde:Maanmittauslaitos, ennuste
10
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
heikkona. DB arvioi katsauksessaan, että havutukin hintoihin voi tulla kevään aikana maltillisia korotuksia tarjonnan vauhdittamiseksi.
Virossa mänty- ja kuusitukin vuoden keskihinnat nousivat viime vuonna hieman vuodesta 2011. Kuusitukilla
nousua oli nelisen prosenttia ja mäntytukilla runsaan prosentin verran. Alkuvuonna mäntytukin hinnat olivat hiukan alhaisemmat ja kuusitukilla samansuuruiset kuin edellisvuoden lopussa. Vuoden 2012 jälkipuoliskolla hinnat
kääntyivät jälleen nousuun ja etenkin mäntytukin hinta oli
vuoden lopussa korkea. Kotimaisen havutukin kysyntää
Virossa piti yllä sahatuotannon kasvu sahatavaran viennin
lisääntyessä hienoisesti vuonna 2012. Lisäksi venäläisen
puun tuonti Viroon väheni viime vuonna. Tukin tarjonta
puolestaan heikkeni syksyllä sateisten säiden vaikeuttaessa
puunkorjuuta, ilmenee EUWID-julkaisusta. Havutukkia
vietiin Virosta viime vuonna noin viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2011.
Kuusitukin hintakehitys (1)
200
180
160
240
Suomi
Ruotsi
Saksa
Itävalta
Viro
180
160
140
120
100
80
60
80
40
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
Kuusikuidun hintakehitys(1)
260
220
20
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
Mäntykuidun hintakehitys (1)
Ind. 2000=100
330
Suomi
Ruotsi
Saksa
Itävalta
Viro
Ind. 2000=100
Suomi
Ruotsi
Saksa
Itävalta
Viro
290
250
210
180
170
140
130
100
90
60
50
20
Suomi
Ruotsi
Saksa
Itävalta
Viro
200
100
300
Ind. 2000=100
220
120
340
Saksassa havutukin koko maan keskihinnat nousivat viime vuonna (11 kk) edellisvuodesta. Mäntytukilla hinnannousu oli liki kuusi prosenttia. Kuusitukilla nousu oli hieman vähäisempää eli vajaat neljä prosenttia.
Havutukin kysyntä oli Saksassa vahvaa lähes koko viime vuoden. Sahatavaran heikentynyt vientikysyntä johti
kuitenkin tuotannonsupistuksiin sahoilla. Supistuksista
huolimatta sahoilla oli saksalaisten metsäviranomaisten
mukaan vaikeuksia havutukin saatavuudessa loppuvuonna, kun yksityiset metsänomistajat vähensivät hakkuitaan.
Lisäksi puun saatavuutta heikensivät loppuvuoden vaikeat
korjuuolosuhteet pitkään jatkuneiden sateiden ja leudon
sään vuoksi. Tämän vuoden alussa sahaus on vilkastunut
Saksassa ja havutukin kysyntä on vahvaa, mutta puun tarjonta on edelleen vaimeaa, ilmenee Holz Journal -julkaiMäntytukin hintakehitys (1)
Ind. 2000=100
140
60
Vaikeat korjuukelit vähensivät havutukin tarjontaa
Keski-Euroopassa
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
10
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
(1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja
perustuu neljännes-vuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat
kantohintoja, muut tienvarsihintoja.
Lähteet: Metla (Suomi), Skogsstyrelsen (Ruotsi), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta), State Forest Management Centre (Viro)
11
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013
susta. Korotukset havutukin hintoihin ovat mahdollisia
kevään aikana.
Itävallassa koko maan vuoden keskihinta mäntytukilla nousi viime vuonna noin kuusi prosenttia ja kuusitukilla pari prosentti vuodesta 2011. Mäntytukilla hinnat
nousivat vuoden 2012 alussa ja pysyivät korkeina koko
vuoden. Kuusitukin hinnat laskivat vuoden alkupuolella,
mutta kääntyivät nousuun alkukesästä. Myös Itävallassa
sahat rajoittivat tuotantoaan loppuvuonna, mutta havutukin tarjonta ei riittänyt alentuneeseenkaan kysyntään.
Havutukin tarjontaa on rajoittanut Itävallassakin viime
syksyn vaikeat korjuuolosuhteet. Tukin saatavuus ei ole
parantunut myöskään vuoden alkukuukausina, ja itävaltalaiset sahat ovat rajoittaneet edelleen tuotantoaan EUWID-julkaisun mukaan.
Havukuidun hinta laski Euroopassa – sahahakkeen
niukkuus kasvattaa kysyntää
Havukuitupuun koko maan keskihinnat laskivat Ruotsissa
vuonna 2012 yli kymmenyksen edellisestä vuodesta. Hintoja laski kuitupuun runsas tarjonta vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden lopulla tilanne alkoi tasapainottua,
kun puun tarjonta heikentyi, käy ilmi Danske Bankin katsauksesta. Tehtaiden puuvarastot ovat toistaiseksi riittäneet korvaamaan vähentyneen havukuidun tarjonnan
Ruotsissa. DB arvioi havukuidun hintojen pysyvän toistaiseksi vakaina. Joillakin alueilla saattaa hintoihin tulla
pieniä korotuksia tarjonnan vauhdittamiseksi.
Virossa havukuitujen vuoden keskihinnat laskivat
vuonna 2012 voimakkaasti edellisestä vuodesta. Mäntykuidun hinta laski hieman alle viidenneksen, kuusikuidun
yli neljänneksen. Hintojen laskuun vaikutti havukuidun
vientikysynnän väheneminen merkittävimmissä vientimaissa Ruotsissa ja Suomessa. Tämän vuoden alussa sahahakkeen tarjonta on ollut selvästi kysyntää pienempää
Euroopassa, mikä saattaa kasvattaa havukuidun kysyntää
Virossa tänä vuonna.
Saksassa sekä mänty- että kuusikuidun koko maan keskihinnat laskivat viime vuonna (11 kk) lähes seitsemän
prosenttia vuodesta 2011. Tähän vaikuttivat saksalaisten tehtaiden suuret raakapuuvarastot sekä tuotannonrajoitukset. Vuoden loppupuolella havukuidun tarjontaa
Saksassa vähensivät hakkuutoiminnan hiljeneminen sekä
vaikeat korjuuolosuhteet. Teollisuus on toistaiseksi saanut tarvitsemansa raakapuun muun muassa omista varastoistaan, ilmenee Holz Journal -julkaisusta. Tilanne voi
kuitenkin muuttua, sillä sahateollisuuden tuotannonsupistusten seurauksena hakkeen tarjonta Saksassa ja muualla Euroopassa on tämän vuoden alussa ollut selvästi alle
kysynnän. Tämä voi johtaa kuitupuun kysynnän tuntuvaankin kasvuun.
Itävallassa mänty- ja kuusikuidun koko maan keskihinnat laskivat vuonna 2012 pari prosenttia edellisestä vuodesta. Myös Itävallassa hintakehityksen taustalla oli sahauksen sivutuotteiden runsas tarjonta alkuvuonna sekä
tehtaiden suuret raakapuuvarastot. Tämä piti havukuidun
kysynnän alhaisena ja laski hintaa. Vuoden lopulla sahahakkeen tarjonnan väheneminen lisäsi myös Itävallassa
kuitupuun kysyntää. EUWID-julkaisun mukaan tilanne
ei ole muuttunut vuoden alkukuukausina ja kuitupuun
hintojen nousu on mahdollista kevään aikana.
Tekijät: Jyri Hietala, Paula Horne, Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö
PTT julkaisee metsäsektorin ennusteen lisäksi myös kansantalouden ja
maa- ja elintarviketalouden ennusteet.
34. vuosikerta
Julkaisija: Pellervon taloustutkimus PTT
Päätoimittaja: Pasi Holm
Toimitussihteeri: Anneli Hopponen
Painopaikka: Punamusta Oy
ISSN 1799-9332 (painettu)
ISSN 1799-9340 (verkkojulkaisu)
Tilaushinta: 50 euroa/vuosikerta
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
Santra-Mari Salonen/Pellervo-Seura
Simonkatu 6, 00100 Helsinki
puh. (09) 4767 5570
faksi (09) 694 8845
Sähköposti: santra-mari.salonen@pellervo.fi
PTT-ennuste – metsäsektori 1/2013