Jäsenlehti 1/2011 - Kuopion Pursiseura ry

Tulevia tapahtumia
19.3. Pilkkikilpailut ja huvilan lämmittäjäiset. Asiasta tarkemmin lehden
sisäsivuilla.
1. – 3.4. Kallavesj’-messut
9.4. Hätärakettien ja soihtujen ampuminen Pirttiniemessä klo 9 – 12.
Asiantuntijan opastuksella voit ampua turvallisesti vanhentuneet hätäraketit
ja -soihdut sekä harjoitella tulipalon sammuttamista sammuttimella ja sammutuspeitolla. Opastusta antavat Kuopion Järvipelastajat ja Pohjois-Savon
pelastuslaitoksen Kuopion paloaseman kouluttajat.
9.4. Kallavesj’ talkoolaisten karonkka Pirttiniemessä klo 19.00 alkaen
11.4. Sääntömääräinen kevätkokous ja keskustelutilaisuus klo 19.00
12.4. Meri-VHF-kurssi klo 17.30 ja -tutkinto ke 20.4.2011 klo 17.30 Pirttiniemessä. Kurssilla tutustutaan Viestintäviraston julkaisemaan oppimateriaaliin. Tutkinnon järjestää Viestintäviraston tutkinnon vastaanottaja.
Kurssille ja tutkintoon voivat osallistua myös veneilyseuroihin kuulumattomat. Osallistumismaksu kurssille 10 €. Kurssin voi suorittaa myös
itseopiskeluna. Ilmoittautuminen kurssille Kallavesj’ 2011 venemessuilla 1.3.4. Kuopion Järvipelastajille tai viimeistään ke 6.4.2011 Heikki Lukkariselle
hjlukkarinen@luukku.com, puh. 0400 157 787
22.4. Skuutin Purjehtijakurssi alkaa, ilmoittautuminen kansalaisopiston kautta
17.5. ja 25.5. Sammuttimien tarkastus: Savon Palokaluston edustajat paikalla
tekemässä sammuttimien tarkastuksia. Maksu paikan päällä.
13. – 15.6. Alkeispurjehdusleiri
2
Kuopion Pursiseura ry
PL 266, Minna Canthin katu 4, 5. krs
70101 KUOPIO
kuops kuopionpursiseura.fi
www.kuopionpursiseura.fi
puh. 040-7603446
Kallavesj’ -messuja ja kesää kohden!
Talven aikana olemme tiivistäneet Vuoksen
alueen pursiseurojen yhteistyötä. Yhteistyön voimin saimme valittua oman miehemme, Petteri Mussalon uuden liiton,
Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestötoimikunnan varapuheenjohtajaksi – ainoana Vuoksen vesistön edustajana. Onnea ja
menestystä Petterille!
Toisena yhteistyöasiana keskustelimme
syvällisesti yhteiskäyttötukikohtien käyttöoikeuksista. Keskeisinä asioina esillä nousivat venäläiset sekä rannikkoseudun veneilijät. Yksimielinen ratkaisu oli, että yhteiskäyttötukikohdassa on oikeutettu vierailemaan henkilö, joka on jäsenenä yhteiskäyttöpursiseurassa ja jolla on oikeus käyttää
Suomen lippua perälippuna.
Jokainen seura voi valita jäsenensä omilla
kriteereillään. Seuramme hallitus on painottanut uusien jäsenten valinnassa entistä
enemmän sidonnaisuutta Kuopion alueelle.
Taustalla on se tosiasia, että talkootyö on
keskeinen keino pitää seuran tukikohdat
kunnossa ja jäsenmaksu kurissa. Tämän
lehden liitteenä on jäsenkysely, johon vastaamalla pääset vaikuttamaan ja sanomaan
kantasi myös tässä asiassa. Tuloksia
käymme läpi kevätkokouksen jälkeisessä
keskustelutilaisuudessa. Tule paikalle! Päivitämme kyselyn avulla myös jäsentiedot.
Uusimme ja kehitämme jäsenrekisteriämme. Ajan tasalla oleva jäsenrekisteri keventää hallinnon työtaakkaa ja kustannuksia.
Talkootyö ja Kallavesj’-messujen tuotot.
Perinteinen ja hyväksi koettu keino pitää
seuramme jäsenmaksu kohtuullisena ja
samalla nauttia kolmesta tukikohdasta. Ole
aktiivinen, tule mukaan näyttelyn talkoisiin!
Kirjoitettu kevätauringon jo sulattaessa jääpeitettä, 5. maaliskuuta 2011
Kommodori
Lauri Kerman
Ajankohtaista toimistolta
Pursiseuran toimisto on muuttanut vuoden
alussa uusiin toimitiloihin. Uusi osoitteemme on Minna Canthin katu 4, 5. krs. Muutto hoitui talkoolaisilta paukkupakkasessa
rivakasti, vaikka vuosien varrella toimistolle
olikin kertynyt tavaraa kunnioitettava määrä.
Vanhasta lankanumerosta (017 5800 762)
on luovuttu. Puhelimitse pääsihteerin tavoittaa numerosta 040 760 3446 ja satamamestarin numerosta 0400 571 382.
Toimistolle on saatu lisäapua messujärjestelyihin ja rekisterien päivitykseen. Jorma
Puisto aloitti helmikuussa työharjoittelun.
Harjoittelujakso jatkuu toukokuun loppuun.
KUTSU KUOPION PURSISEURA RY:N KEVÄTKOUKSEEN
KuoPS:n kevätkokous pidetään Pohjois-Savon liiton Maakuntasalissa (Sepänkatu 1)
maanantaina 11. päivänä huhtikuuta 2011 klo 19 alkaen.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12 §:ssä tarkoittamat asiat, kuten toimintakertomus ja tilinpäätös ja sen vahvistaminen
Varsinaisen kokouksen jälkeen keskustelutilaisuus ajankohtaisista seura-asioista
jäsenkyselyn tulos
strategiatyö
messujen tulos
TERVETULOA!
HALLITUS
KUOPION PURSISEURA RY:N
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS 11.4.2011
ESITYSLISTA
1 § Kokouksen avaus
2 § Kokouksen järjestäytyminen
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri
Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat
3 § Kokouksen osanottajien toteaminen
4 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5 § Kokouksen työjärjestys
6 § Toimintakertomus vuodelta 2010
7 § Vuoden 2010 tilinpäätöksen käsittely
8 § Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
9 § Myönnettävät huomionosoitukset
10 § Ilmoitusasiat
11 § Muut asiat
12 § Kokouksen päättäminen
Kuivaa talousasiaa veneilykelejä odotellessa!
Hyvä Pursiseuralainen
Vuosi 2010 oli vaikeaa
aikaa kansantaloudellisesti. Tästä johtuen lähdimme tietoisesti karsimaan seuran kuluja. Onnistuimmekin alentamaan
niitä n. 10 % edellisvuodesta. Säästöt ovat lähinnä tulleet juoksevista menoista. Kylmä talvi on toisaalta aiheuttanut lämmityskuluissa rajun nousun.
Toimiston siirron yhteydessä on tavaravaraston
arvo tarkistettu todelliseen
arvoon ja varaston alaskirjaus rasittaa vuotta n.
8000 eurolla. Tämä näkyy
muiden kulujen nousuna.
Kallavesj’-messut onnistui
yli odotusten ja tuotti jälleen mukavan potin
seuralle. Tuotto ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisvuosiin muuttuneen kirjauskäytännön vuoksi. Näyttelyn kulurasitus
yleisillä kuluilla (palkat, hallinto, tietoliikenne
ym.) on päivitetty ajan tasalle. Tämä merkitsee vähemmän kuluja ja parempaa tuottoa näyttelylle.
Toimisto on siis muuttanut ja siinä samassa
on toimintoja virtaviivaistettu. Jäsenrekisteri
on päivityksen alla, tietoliikennepalvelut on
päivitetty ja kirjanpito on siirtynyt Tilitoimisto
SER:in hoitoon v. 2011 ja samalla on tilikartta sekä rutiinit käyty läpi.
Pohjoissataman osalta elämme taloudellisesti rauhallista aikaa. Työt etenevät ilman
kulurasitetta vielä.
Voidaankin todeta, että seuran talous on
edelleen vakaalla pohjalla ja että voimme
katsoa tuleviin vuosiin luottavaisina.
Veneilyterveisin
Jan Jansson
Talouskommodori
Kiinteistökuulumiset ja aikeet
Talvi alkaa taittua. Pirttiniemessä eletään
kriittisintä aikaa vesijohtojen kanssa. Viime
talvesta jotain opittiin ja esim. majaa ei ole
vuokrattu tammi-helmikuussa.
Lunta on ollut puskea tänä talvena, ajoreitit
ovat auki. Huomioikaa kuitenkin pysäköidessänne autoja alueelle, että pohjoisrantaan ajetaan koko ajan materiaaleja aallonmurtajaan. Kun näette sinisen traktorin
tuoreita jälkiä, älkää pysäköikö lumenajopaikkojen eteen.
Pohjoisranta on talven aikana hieman taas
edennyt ja kustannukset ovat olleet minimaaliset. Samalla systeemillä jatketaan.
Uusia purkukohteita on mahdollisesti tulossa ja silloin aallonmurtajien runkorakenteet
olisivat aika pitkällä. Nyt tarvittaisiin valppaita silmäpareja hakemaan louhintakohteita. Ilmoitelkaa ja kyselkää. Louheet otetaan vastaan Pirttiniemeen ilmaiseksi.
Viime kesänä vedettiin henkeä talkoiden
suhteen, nyt pitäisi olla voimapankit täynnä.
Puuhastelulista vuodelle 2011
Kallavesj’-messut kunniakkaasti rakennettuna ja purettuna. Reimarin
tarjoilutiskipöydät ovat uusinnan alla
ja niistä tehdään nyt purettavat siirron ja säilytyksen helpottamiseksi.
Pohjoisrannan nostolaituri valmiiksi,
runko on jo paikoillaan.
Pirttiniemen vartiotuvan kokoaminen
Ingmannin veistämistä hirsistä.
Pukkien laanialueen laajentaminen,
samalla puita Iivariin kuivumaan.
Veneiden nostoluiskan apulaiturin
rakentaminen, entinen penkka on jo
siirretty aallonmurtajaan.
Majan keittiön lattian ja kalusteiden
uusiminen.
Majan kylmäkellarin kunnostus varastoksi.
Jänissalon pikkusaunan rakentaminen, tarpeet osittain paikan päällä.
Saunaa rakennetaan huolella, että
siitä saadaan lisätilaa esim. lapsiperheiden majoittumiseen tarvittaessa ja leirejä varten.
Jos saamme luottomuurarin, niin
Jänissalon päärakennuksen takka
uusitaan.
Lossi on ollut talven hankkeessa ja
voi olla, että sitä joudutaan maalaamaan.
Näihin puuhiin voi orientoitua. Muussa tapauksessa joudutaan etsimään ulkopuolisia
tekijöitä ja sen tiedätte, mitä se merkitsee
kustannuksille. Itse tehtynä mikään näistä
hankkeista tai kaikki yhteensä ei rasita seuran taloutta ja nosta maksuja.
Keväällä järjestetään tietenkin kevätkauden
avajaiset Pirttiniemessä ja silloin siivotaan
ylimääräiset roskat pois. Siihenkin kaikki
voivat osallistua.
Minulla ei ole sammakkoa, mutta jos tämä
ilmasto lämpenee, niin kesällä pitäisi siis
olla erittäin nautittavia ilmoja. Sitä odotellessa reipasta mieltä ja reipasta veneenkunnostustarmoa.
Muutoin Pursiseurassa kaikki hyvin.
Vanhempi talonmies Seppo
Suomen Purjehdus ja Veneily ry
Teksti Petteri Mussalo
Viime kesänä yhdistyivät Suomen Purjehtijaliitto ja Suomen Veneilyliitto. Yhdistyttyään nämä liitot muodostivat uuden veneilyn
kattojärjestön, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n. Liiton tehtävänä on edistää purjehduksen ja veneilyn toimintamahdollisuuksia
niin kilpaurheiluna kuin harrastustoimintanakin.
Yhdistyminen on historiallinen tapahtuma.
Nyt kaikki järjestäytyneen veneilyn piirissä
olevat veneilijät kuuluvat samaan liittoon.
Suomen Purjehdus ja Veneilyn (SPV) jäseninä on noin 400 seuraa ja luokkaliittoa,
jotka edustavat yhteensä 41500 veneilijää.
Uusi liitto järjestäytyi marraskuussa 2010
pidetyssä liittokokouksessa. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n puheenjohtajaksi valittiin amiraali evp Juhani Kaskeala. Liittohallitukseen valittiin useiden äänestysten
jälkeen asiantuntijat hoitamaan ja johtamaan liiton toiminnan kannalta keskeisiä
toimintoja: lapsi- ja nuorisotoimintaa, matkapurjehdusta ja -veneilyä, turvallisuustoi-
mintaa, kilpailutoimintaa, huippuvalmennusta, koulutustoimintaa ja tiedotusta. Eri toimialoille valittiin lisäksi toimikunnat hoitamaan käytännön asioita.
Järjestötoimikunnan tehtävänä on edistää
jäsenjärjestöjen toimintaedellytyksiä niin,
että seuroissa voidaan keskittyä täysipainoisesti perustehtävän toteuttamiseen. Minut valittiin järjestötoimikunnan varapuheenjohtajaksi. Toimikuntaa johtaa Merenkävijöiden Pekka Lopmeri ja siihen kuuluu
jäseniä pääkaupunkiseudun lisäksi Lappeenrannasta. Vuoksen vesistö on erittäin
hyvin edustettuna tässä perustoiminnan
kannalta keskeisessä toimikunnassa. Kuopion Pursiseuran näkökulmasta uuden liiton
syntyminen ei tuo mukanaan suuria muutoksia. Meillä ovat kaikki veneilijät käyttövoimasta riippumata kuuluneet jo nyt samaan yhdistykseen. Nyt valtakunnallisella
tasolla on mahdollista saada yhteistyö valjastettua jokapäiväisen toiminnan hyväksi.
Kuten me ja monet muut seurat ovat tehneet tähän asti paikallistasolla.
Vuoksen alueen Puuveneilijät kokoontuvat 15. - 17.7.2011 Leppävirralle
Kunnan ja Leppävirran Pursiseuran vieraiksi.
Perjantaina kokoonnutaan Konnuksen kanavalle, jossa pidetään oma illanvietto savusaunan ja Konnustuvan tanssien merkeissä.
Lauantaina siirrytään Kalmalahteen juhlimaan julkisesti ja esiintymään yleisölle. Lohikeitto ja iltasauna läheisellä Mansikkaharjun leirintäalueella.
Sunnuntaina Unnukassa nautitun aamiaisen jälkeen hajaannutaan kukin
omille teille ja suunnistetaan kohti seuraavan vuoden tapahtumaa.
Kuopion Pursiseuralla on nyt uusi keväinen tapahtuma, jossa
seuran pilkkikilpailuun yhdistyvät Pirttiniemen lämmittäjäiset
pitkän kylmän kauden jälkeen
Tapahtumalauantai on 19.3.2011, ja tapahtumapaikka tietysti Pirttiniemi.
Näin tuo lauantai sitten kulkee:
Pilkkikilpailuun osallistuvat ilmoittautuvat klo 10.30
Onkimaan lähtö tapahtuu klo 11.00
Kilpailun aikana on majalla mahdollisuus lämmittelyyn ja lämpimiin juomiin
Iltapäivä jatkuu klo 14.00, jolloin paikalle kokoontuvat pilkkijät saaliineen ja muut
seuralaiset
Klo 14 -15 järjestetään Pirttiniemen alueella leikkimielinen kesän veneilyretken
suunnitteluun tähtäävä kilpailu. Ideana on rakentaa kilpailun rasteista mahdollisimman
pitkä reitti Saimaan vesistössä. Tarkemmat ohjeet jaetaan paikan päällä. Saimaan
veneilykohteiden tuntemuksesta on jonkin verran etua, mutta tarvitaan myös
hoksottimia
Iltapäivä jatkuu kahden kilpailun palkintojen jaolla, makkaran paistolla ja yhdessäololla.
Tervetuloa täksi lauantai-iltapäiväksi katsomaan ja kuulemaan, miten veneet ja muut
seuralaiset ovat talvehtineet kylmän ja runsaslumisen talven aikana.
Matkaveneilytoimikunta
Torstin Talvipäivät
Tiina Brunell
Kuopion Pursiseuran junioritoiminta ja Kallavesj’-messut olivat esillä Iskelmä Oikean
Aseman ja Kallamarinan järjestämillä Torstin Talvipäivillä lauantaina 5.3. Hiihtoloman
alkajaisiksi lapsiperheet pääsivät tutustumaan erilaisiin ulkoaktiviteetteihin.
Tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa ja
mukana olivat mm. Liikenneturva, MLL ja
Poliisi sekä näin eduskuntavaalien alla eri
puolueiden edustajia tekemässä vaalityötään. Yleisöä tapahtuma keräsi järjestäjien
ilmoituksen mukaan n. 2500 henkilöä. Ei
ihmekään, että 700 hengelle varattu lämmin
keitto ei päässyt vanhenemaan soppatykissä kovin pitkään. Ne jotka jäivät ilman kuumaa soppaa, joutuivat tyytymään zumbaamiseen lämmittelyn korvikkeena.
Varsin lyhyellä varoitusajalla toteutimme
oman esittely-standimme. Kutsu tilaisuu-
teen tuli torstai-iltana ja valmista piti olla jo
lauantaiaamuna. Mitä olisimmekaan saaneet aikaan, jos valmistumiseen olisi ollut
hieman enemmän aikaa. Ihan samalla viivalla emme talvisten aktiviteettien kuten
reki- ja koiravaljakkoajelu tai mäenlasku ja
pulkanveto olleet. Mutta kyllä optimistijolla
Kuopion vierassataman jäällä herätti huomiota sekin.
Mukava koko perheen ulkoilutapahtuma!
Paikallaolijoilta testattiin pursiseuratietämystä tietokilpailukysymyksiltä. Kovin monta oikeaa vastausriviä ei löytynyt.
Testaa sinäkin tietosi:
1. Kuopion Pursiseura ry on yksi Suomen
vanhimmista pursiseuroista. Kuinkahan
paljon ikää KuoPS:lle on kertynyt?
A. 52 vuotta
B. 82 vuotta
C. 122 vuotta
2. Kallavesj’-messuilla on pitkät perinteet.
Milloin tapahtuma on järjestetty ensimmäisen kerran?
A. vuonna 1954
B. vuonna 1964
C. vuonna 1974
3. Kuka kuuluisa suomalainen kirjailija
kuului KuoPS:n perustajajäseniin?
A. J.V. Snellman
B. Minna Canth
C. Juhani Aho
4. Kuopion Pursiseuran kaupunkitukikohdassa Pirttiniemessä sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas hirsihuvila. Kuka
kuuluisa arkkitehti on sen suunnitellut?
A. Gustaf Strengel
B. Lars Sonck
C. Alvar Aalto
Vesiliikenteen käyttöohjeet
Jyrki Ranta-aho
Ostit vaikka sähköhammasharjan tai vatkaimen, seuraa mukana käyttöohjeet. Ohjeet on se
usein taitettu paperi, jossa kaikilla mielikuvitukseen tulevilla kielillä ilmaistaan, kuinka oivallisesti tuote on tarkoitettu toimivaksi juuri sinun käytössäsi. Taittopaperi ei kerro, mitä kaupasta
juuri kantamasi tuote EI OLE. Myyntitapahtumaa jouduttaa sellainen mielikuva, jossa kaikki on
helppoa, ihanaa ja niin luonnollista ja luontoa säästävää, että ostopäätöksen tekemättä jättäminen on likipitäen rikos ihmiskuntaa kohtaan.
Ettäkö mukamas sisävessiin viittahelevetit
jo kolmannessa polovessa käätännön kaatta piähäsä paenana venneilijä ottasj kaapan myöntiloutaan räntätyt rätingit lukkeekseen.-Jonnii joutavia käätäntöön käämättömiä juarituksia ne kuitennii on.
Sitkeästi nämä lukutaitoisille tarkoitetut paperit vaan seuraavat tuotetta. Jos tuote on
vene, on kaupanteko psykologiaa ja ostaminen on tunteikasta psykologiaa. Käyttöohjetta tuotteeseen edellyttää laki, joka ei
kuitenkaan ole syntynyt hetken mielijohteesta. Joku viisaampi joskus ääneen sanomaan, että ”ota vakavasti kaikki se, mikä
on itsestään selvää”. Tunnen seudut Joensuuhun, Iisalmeen ja etelään Savonlinnaan
– mitä vielä? Se vatkain tai tuulenhalkoja,
jolla avovedessä vapaa-aikaasi vietät, on
oltava sinulle turvallinen tuote kaikissa kysymykseen tulevissa tilanteissa. Pitää tietää ne olosuhteet, joihin tuote on tarkoitettu
ja siksi on käyttäjän käsikirja ja vielä kahdella kielellä, ettei savolainen puuveneveistäjä hetkeksikään unohtaisi historian raskaimpia kirjaimia Ruotsi-Suomen ajoilta.
Siännöt piähän
Jos luen käyttöohjeen, niin vaimo luulee,
etten osaa, tai jos vilkaisen käyttöohjeeseen ihan vähän, olen osaamaton, olen
epävarma. Emäntä on jo aiemmin sanonut
kammoavansa vettä ja syvää vettä kaukana
rannoista erityisesti. Lue salaa käyttöohje ja
kertaa ja kerro sitten emännälle/isännälle
että mitä ’hänenkin olisi hyvä sieltä vilkaista’. Viekkaus on tässä se pelastava ja vakuutusmaksuja alentava asia. Kotivesillään
laiskuuttaan haparoiva veneenkippari ei ole
ihmemies naapurissa. Profeettaa pitää
väistää väylällä aina niin, että rajat kolisevat
ja veneenkyljet huutavat uutta käsittelyä.
Se mitä osaan vesillä, ei useinkaan ole niin
tärkeää kuin se, mitä en osaa, en ole viitsinyt omaksua. Joku eurooppalainen (viininviljelijä tai jotain) on laatinut latteita ohjeita
veneen käytöstä, tarvitseeko minun nyt tällaista? Kyllä vaan ja koko Euroopan karttaa silmäillessään on lupa ottaa vaari sellaisesta säännöstöstä, joka on ohjannut
koko muun Euroopan veneilykulttuuria turvallisempaan suuntaan. Eurooppalaisen
säännöstön kivijalka on edelleen yhteispohjoismainen normisto, joka nyt kirjoitetaan
eurooppalaiseen asuun. Se mitä Suomessa
on osattu ja vaadittu, on nyt pohjana Euroopassa.
Hyvveehän ne meinoo, vuan pahhoo
tekköö
Liioittelu on synneistä kavalimpia. Suomessa valmistetut veneet täyttävät säännöstön
tiukimmatkin vaatimukset. Minulle myytävästä tuotteesta rimpuilen käyttööni ohjekirjan ja huomaan sen sisältävän teknistä yksityiskohtaa ja veneenrakennuksen perus-
teita – en ole insinööri - haluan vesille ja
haluan tietää, kuinka venettä tulisi käyttää.
Amerikkalaiseen kulttuuriin ei tule mennä
ohjeistuksen suhteen, mutta jos tuote (vene) myydään, on sen käyttäjän ohjekirjasta
selvittävä, kuinka tuotetta turvallisesti käytetään. Pienikin puute tämän ohjeen sisällössä voi kääntyä itseensä ja tuotteeseensa
uskovaa venevalmistajaa vastaan. Käyttöohjeen ei tule olla kertomus alkuräjähdyksestä alkaen, vaan sen tulee sisältää käyttäjän kannalta olennainen. Jos veneen
hankinta edellyttää meriteiden sääntöjen
osaamista, edellytetty merikapteeninkirja on
olennaisesti myyntityötä haittaava tekijä.
Veneen kelluminen vedellä täytettynä, veneen maksimikuormitus tai sammutinten
sijainti tulee selvitä käyttäjän käsikirjasta.
Ison kellon tulee soida, jos käyttäjän käsikirja on pahoin puutteellinen – puute veneessä on kuitenkin monin verroin pahempi
kuin puute käsikirjassa.
Oekeovet ja velevollissuuvet
Tulen aina toimeen niiden veneilijöiden
kanssa, jotka osaavat velvollisuutensa, ja
usein syntyy ristiriitoja heidän kanssa, jotka
ylikorostavat oikeuksiaan. Se, että tunnen
tienoon, muuntuu usein sellaiseksi osaajan
ylimielisyydeksi, jolla ulkopuolinen tehdään
osaamattomaksi harmintuottajaksi tai jopa
syylliseksi. Veneliikenteen ajotapa- ja kulttuuri on toisinaan sellainen kulmakivi, että
täällä ja tässä salmessa tai laiturissa ajetaan aina näin, – muut on poikkeavia ja
’poikkeavat me on aina kivitetty’. Kun verkoilla käytyäsi palaat kotirantaan, niin huomioi se satunnainen kulkija, joka ei ihan
ehkä noudatakaan alueen vallitsevaa tapaa, vaan kulkee risteävästi ja hyvää tarkoittaen omaan suuntaansa – vesillä on
tilaa jokamiehelle. Maanteille juurtunutta
tapaa, jossa kanssakulkijaa opastetaan
valo- tai äänimerkein ei toivoisi vesiliikenteeseen. Väistämiset ja kohtaamiset olivat
joskus oikein teemallisesti esillä vesiliikenteen kampanjoinnissa, viisaampi väistää oli
silloin iskulause ja väistämisen tekotapaa
ohjeistettiin. Säännöt ovat olemassa ja ne
ovat järkeenkäypiä – luonnollisia. Pari asiaa kun vesillä huomioidaan, säilyy sellainen
veneilyn vapaus, joka on lyhyen purjehduskauden rikkaus.
Pienestä pittäen
Tunne arvosi ja anna arvo toisellekin on
vesiliikenteen oppi, joka saadaan yleensä
lapsuudesta. Jos heikompi koneteho tai
lyhyempi masto on indikaattori vähemmistä
oikeuksista, ollaan kivillä – väärillä tiedoilla.
Tämän kirjoitetun perusteella on jo moni
valmis haastamaan ammatillista liikennettä
harjoittavan vesilläliikkujan sellaiseen salmien väistörulettiin, jossa arempi väistää.
Tilaa on, on nähtävää ja on ajamista – jospa opittavana olisikin se matkan päämääräksi asetettu matkalla oleminen. Olet vesillä - olet perillä.
Alkavaan purjehduskauteen 2011 paljon
lukuhetkiä (omistajan käsikirja) ja turvallista
vesiliikennettä.
Jyrki Ranta-aho
Veneilytarkastaja, Trafi
Kuopion Pursiseuran strategiatyöhön liittyvä jäsenkysely
Kuopion Pursiseura on 122 vuotta vanha
veneilyseura, jonka toiminnan keskeisiä tavoitteita on vesiympäristön arvostaminen ja
säilyttäminen ja hyvien veneilytapojen noudattaminen sekä jäsenistön ohjaaminen näiden arvojen hyväksymiseen. Toiminnassa
keskeisessä asemassa on kolme tukikohtaa,
jotka palvelevat jäsenistöä sekä kotisatamana että saaristotukikohtana. Pursiseura pyrkii
elämään ajassa sekä jatkuvasti kehittämään
omaa toimintaansa. Jäsenmäärän kasvattaminen, tukikohtien kehittäminen sekä jäsenistön palveluiden parantaminen ovat asioita,
joihin tulisi tulevaisuudessa löytää hyvät ratkaisut ja toimintatavat.
Pursiseurassa on viime aikoina keskusteltu
pitkäntähtäimen suunnitelmien laatimisesta,
jossa linjattaisiin seuran toimintaan tuleville
vuosille. Keskustelua on käyty jäsenistön
keskuudessa mutta myös seuran vuosikokous on ottanut keskusteluun osaan. Pitkäntähtäimen suunnitelmaan liittyen pursiseuran
hallitus on käynnistänyt strategiatyön, jossa
seuran tuleviin haasteisiin pyritään löytämään vastauksia.
Strategiatyöhön liittyen jäsenistöltä halutaan saada suoraa palautetta. Tämän
vuoksi Teille pursiseuralaisille on laadittu
oheinen jäsenkysely. Toivomme saavamme mahdollisimman monelta vastauksen,
jotta pystyisimme suunnittelemaan tulevaa
toimintaa siten, että se palvelee jäsenistöä
mahdollisimman hyvin.
Kysely on jaettu kolmeen osa-alueeseen:
jäsentietoihin, veneen tietoihin ja strategiaan liittyviin kysymyksiin. Toivomme, että
jäsentiedot täytetään kaikkien niiden sa-
maan talouteen kuuluvien henkilöiden osalta, joiden tiedot halutaan rekisterissä säilyttää ja pääjäsenen tietojen yhteyteen maininta samaan talouteen kuuluvista jäsenistä
(= koontijäsen).
Rekisterissä jo olevien venetietojen tarkistaminen onnistuu intranetissä. Mikäli tunnuksia intranettiin ei ole, saa ne osoitteesta
webmaster@kuopionpursiseura.fi
Kyselyn voi palauttaa:
postitse PL 266, 70101 KUOPIO
toimistolle Minna Canthin katu 4, 5. krs
KuoPS:n osastolle Kallavesj’-messuilla
Lomakkeen voi täyttää myös netissä Kuopion Pursiseuran kotisivuilla.
Vastaukset
pyydetään
palauttamaan
4.4.2011 mennessä, jotta tulokset saadaan
tilastoitua kevätkokousta varten.
Kiitos palautteestasi!
Kuopion Pursiseuran hallitus
JÄSENKYSELY
1. HENKILÖTIEDOT
Nimi:
_________________________________________
Syntymäaika:
_________________________________________
Osoite:
_________________________________________
Postinumero ja – toimipaikka: _________________________________________
Puhelinnumero:
_________________________________________
Sähköpostiosoite:
_________________________________________
Liittymisvuosi:
_________________________________________
Suoritetut veneilytutkinnot: aika ja paikka
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
luottamustoimet KuoPS:ssa: tehtävä ja aika
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
saadut huomionosoitukset (standaari, tukikippari jne. + myöntämisajankohta, jos muistissa)
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
Jäsenluokka:
pääjäsen
kunniajäsen
puoliso
juniori
kannatusjäsen
Koontijäsenet
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
________________________________________________________________________
2. VENEEN TIEDOT
Moottorivene
Purjevene
Kevytvene
Veneen tyyppi:
____________________________________
Rekisterinumero:
____________________________________
Purjenumero:
____________________________________
Veneen nimi:
____________________________________
Pituus:
____________________________________
Leveys:
____________________________________
Syvyys:
____________________________________
Paino:
____________________________________
Korkeus, sillanalituskorkeus:
____________________________________
Moottorin teho [kW/hv]
____________________________________
Rakennusvuosi:
____________________________________
Runkokatsastusvuosi:
____________________________________
Katsastusluokka:
____________________________________
Katsastuspaikka:
____________________________________
Vakuutusyhtiö ja vakuutusnumero: _________________________________
Mastonosturin käyttötarve mastonostoihin
Kyllä
Ei
VENEPAIKKATIEDOT
Venepaikkatarve
> talvisäilytys Pirttiniemessä
> vuosipaikka Pirttiniemessä (laituri + talvisäilytys)
Nykyinen laituripaikka Pirttiniemessä:
kyllä
ei
kyllä
ei
_____________
3. STRATEGIAKYSYMYKSET
1. Yleistä toiminnasta
A.
B.
C.
D.
E.
F.
G.
H.
I.
Oletko tyytyväinen Pursiseuran tuottamiin palveluihin?
Vallitseeko Kuopion Pursiseurassa ”hyvä merimieshenki”?
Palvelevatko nykyiset kolme tukikohtaa hyvin pursiseuran toimintaa?
Tulisiko jostakin tukikohdasta luopua?
Oletko valmis tekemään lisää talkootyötä Pursiseuralle, jos se on
vaihtoehtona jäsenmaksun nostamiselle?
Onko sinusta Kallavesj’-messut tärkeä tapahtuma Pursiseuralle?
Tulisiko uudet investoinnit toteuttaa siten, että jäsenmaksut eivät
nouse?
Onko sinusta Pursiseura onnistunut hyvin sen perustehtävässä?
Onko Pursiseuraan helppo tulla uudeksi jäseneksi?
Kyllä
Ei
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
____
2. Uusien jäsenten valintaperusteet.
Jäsenet ovat seuran toiminnan kannalta tärkeitä. Seuran nykyinen toimintamalli perustuu
pitkälti jäsenten talkootyölle, jonka avulla jäsenmaksut on pystytty pitämään kohtuullisina.
Seuran nykyinen jäsenistö kuitenkin ikääntyy. Mitä mieltä olet uusien jäsenten valintaperusteista (rastita sopivat vaihtoehdot):
A.
Kaikki maksukykyiset halukkaat asuinpaikasta ja kansallisuudesta
riippumatta ovat tervetulleita jäseniksi.
B.
Jäsenvalinta tulisi suorittaa pääosin pohjoissavolaisista veneilijöistä,
joilla on mahdollisuus osallistua talkoisiin.
C.
Lapsiperheitä tulisi suosia nykyistä enemmän jäsenvalinnassa.
D.
Otetaan uusia jäseniä vain nykyisten jäsenten suositusten pohjalta.
Jäsenvalintakriteereitä tulisi tiukentaa nykyisestä.
E.
Vapaa kommentti:
_______________________________________________________
_______________________________________________________
_______________________________________________________
3. Pohjoissataman rakentaminen
Pohjois-satama on seuran tämän hetken suurin hanke. Täydessä laajuudessaan se tuplaa
Pirttiniemen laiturikapasiteetin. Mitä mieltä olet hankkeen rahoituksesta:
A.
Hyväksyn seuran ison velanoton hankkeen toteuttamiseksi.
B.
Hyväksyn kaikkien (myös olemassa olevien) laituripaikkojen merkittävän hinnankorotuksen hankkeen toteuttamiseksi.
C.
Hanke tulisi toteuttaa omana erillishankkeena, otetaan uusille laitureille omat käyttäjät korkeammalla hinnalla. Uusien laituripaikkojen
käyttäjien ei tarvitse olla seuran jäseniä.
D.
Hanke tulisi toteuttaa mahdollisimman edullisesti. Olen valmis talkootyöhön hankkeen toteuttamiseksi. Rakennetaan laituria sitä mukaa,
kun seuran omilla jäsenillä on todellista tarvetta.
E.
Vapaa kommentti.
_______________________________________________________
_______________________________________________________
_______________________________________________________
4. Ajatuksia toiminnan kehittämiseksi
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
_________________________________________________________________
Venemessukausi alkanut hyvin!
Toimitusjohtaja Raimo Sonninen
Bella-Veneet Oy
Kuluvan kevään pohjoismaiset venemessut
ovat alkaneet suotuisasti. Göteborgin messuilla oli paljon kävijöitä, ja veneet kävivät
kaupaksi. Helsingin Venemessuilla BellaVeneiden osastolla esiteltiin 37 eri venemallia: Belloja, Flippereitä ja koko Aquadormallisto. Venemessujen kävijämäärä kasvoi
hieman viime vuoteen verrattuna, ja myynnillisestikin tulos oli positiivinen. Nähtävissä
on, että kiinnostus veneilyyn elää voimakkaana.
Veneilyharrastukseen eri tavoin liittyvät tahot tekevät tärkeää työtä tuodessaan kukin
uusia tuulia harrastajakunnalle. Ihmisten
ajankäytöstä käydään kova kilpailu, ja varsinkin nuorten ohjaaminen veneilyharrastuksen pariin on tärkeää. Paikalliset venekerhot ja -seurat – kuten Kuopion Pursiseura hyvin ansiokkaasti – tekevät tärkeää työtä veneilyharrastuksen parissa.
Bella Boats –kokoontumisajot
Muutaman vuoden tauon jälkeen olemme
joidenkin aktiivisten veneilijöiden ideoimana
ja rohkaisemana päättäneet järjestää Bella
Boats -kokoontumisajot Puumalan Sahanlahdessa 2.7.2011. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Bella-, Flipper- ja Aquadorvenekunnille. Luvassa on koko perheelle
leppoisaa ohjelmaa; mukavaa yhdessäoloa
hyvän ruoan, musiikin ja muun ohjelman
parissa. Kevään kuluessa tapahtumasta
tiedotetaan tarkemmin.
Kuulumisia tehtailta
Bella-Veneillä tuotekehitystyö jatkuu edelleen alan parhaimpien osaajien avulla. Bella-hybridiveneestä ja Aquador 35 C veneestä on jo uutisoitu. Aquador 35 C tulee tänä kesänä ensiesittelyyn.
Pyrimme selvittämään tarkasti kuluttajien
tarpeet ja myös vastaamaan niihin. On
luotava unelmia, oivallettava hienoja yksityiskohtia ja löydettävä teknisiä ratkaisuja,
jotka helpottavat veneen käyttöä. Veneen
muotokieli on tulevaisuudessa yhä tärke-
ämpi tekijä. Veneen on erotuttava massasta, ja sen upean muodon on tuotettava hyvää oloa veneen omistajalle.
Uusien mallien kehitystyön rinnalla tehtaaseen on valmistunut asennuslinja, jossa
perämoottoriveneisiin asennetaan Mercurymoottorit. Kesäaikana valmiit veneet testataan omassa testisatamassa Siikarannassa, Luodon ja Pietarsaaren veneet merialueilla. Talviaikana käytetään asennuslinjan
koekäyttöallasta. Tehtaalta jälleenmyyjille
toimitettavat perämoottorivenepaketit ovat
tankkausta ja akkukaapeleiden kiinnitystä
lukuun ottamatta luovutus- ja käyttövalmiita.
Kun vielä luovutuksen yhteydessä jälleenmyyjä käy veneen ja sen laitteiden käyttöopastuksen läpi yhdessä asiakkaan kanssa
ja tekee koeajon, on veneen matka tehtaalta asiakkaalle valmis.
Kevään auringonsäteiden myötä mieli
kääntyy jo kesää kohti. Pitkän pakkastalven
jälkeen meillä lienee lupa toivoa ja odottaa
suveksi suotuisia säitä ja myötätuulta.
Kallavesj’ 2011 Kuopio-hallissa 1. – 3.4.2011
Taas on se aika vuodesta, kun Kallavesj’messujen valmistelut ovat kiivaimmillaan.
Kun tulevan kevään messuja on valmisteltu, on kaikkien tahojen odotukset messujen
suhteen ollut suhteellisen positiiviset. Kun
huomioidaan, että Kallavesj’-messut saatiin
käännettyä kohtuullisen hyvään myötätuuleen vaikean vuoden 2009 jälkeen ja edelleen vuonna 2010 määrät niin näytteilleasettajissa kuin messuvieraissakin saatiin
hyvään nousuun, on tänä keväänä erittäin
hyvät edellytykset toteuttaa onnistunut
messutapahtuma.
Kallavesj’ tarjoaa ohjelmaa vesillä liikkumisesta ja matkailusta osastoilla, esiintymislavalla sekä yleisöluentoina. Tapahtumassa
1
on taas mukana useita järjestöjä ja viranomaistahoja esittelemässä omaa toimintaansa. Messujen pääesiintyjänä on lauantaina 2.4. Antti Tuisku.
Jotta saamme messut onnistumaan, tarvitsemme kaikkien teidän pursiseuralaisten
panosta. Messut ovat meidän kaikkien yhteinen asia. Messuihin osallistumiskesi
olkaa yhteydessä messujen talkoovastaaviin.
Tehdään taas yhdessä onnistunut Kallavesj’!
Mikko Kuparinen
Hei kaikki uudet ja vanhat pursiseuralaiset,
APUASI TARVITAAN
TULE MUKAAN!
Ilman talkootyötä ei messuja voida järjestää.
Rakentaminen alkaa tiistaina 29.3. klo 16.00 alueiden merkkauksella. Tavaran
kuljetukset alkavat samalla.
Osastojen rakentaminen aloitetaan merkkauksen jälkeen ja sitä jatketaan
keskiviikkona ja torstaina klo 8.00 alkaen. Ja viimeinen rutistus tehdään vielä
näyttelyn avajaispäivän aamuna perjantaina 1.4. klo 8.00 – 11.00. Purkaminen
aloitetaan heti messuovien sulkeuduttua sunnuntaina 3.4. klo 17.00 ja Kuopio-halli pitää olla tyhjä maanantaina 4.4. klo 16.00 mennessä.
Monenlaista tekemistä on tarjolla niin rakentamisen ja messujen aikana kuin
messujen jälkeen purkuhommissa.
Töihin voi ilmoittautua seuraaville henkilöille:
Rakentaminen ja purku:
Narikka ja Info:
Ravintola Reimari:
Kippari Pub:
Kassapalvelut:
Lipunmyynti:
Kuljetukset:
Seuran osasto:
Reijo Serguskin (0440-944 590)
Marja Tuhkanen (040-595 0873)
Terttu Hartikainen (0400-573 833)
Hannu Juntunen (040-737 4676)
Riitta Pettersson (040-565 5109)
Ari Orsjoki (044 -785 3005)
Juhani Hakkarainen (0500-575 518)
Simo Kokko (050-362 0446)
Grillin vastuuhenkilöä vielä kaipaillaan…
OTA PIKAISESTI YHTEYTTÄ!
Vaikea Viipuri
Teksti ja kuvat: Kyösti Leikas
Takkuilua
Parina viime kesänä Saimaan kanavan
kautta veneilevät ovat joutuneet toteamaan,
että Viipurissa poikkeaminen on tehty käytännössä mahdottomaksi. Vaikka viisumin
olisi saanutkin, olisi pitänyt yöpyä Viipurin
rahtisatamassa laivojen kanssa samassa
laiturissa. Yöpymisen hinnaksi ilmoitettiin
1000 USD. Niin pähkähullua hintaa eivät
sentään veneilijätkään ole suostuneet maksamaan. Asiaa on hankaloittanut vielä se,
etteivät Saimaan kanavan hoitokunnan Veneliikenneohjeet ole pystyneet viime aikoina antamaan ajantasaista tietoa vallitsevasta tilanteesta.
Vanhat ”hyvät” ajat
Jo vuoden 1993 Saimaan kanavan Veneliikenneohjeet opastivat Viipuriin poikkeavaa
seuraavasti: "Veneilijä voi valita kumman
seuran - Carelica Servis Clubin vai Wiipurin
Suomalaisen pursiseuran - laituriin haluaa
kiinnittyä Viipurissa". Lappeenrantalaiset
veneilijät olivat yhdessä venäläisten kanssa
saaneet aikaiseksi "Wiipurin Suomalaisen
pursiseuran". Oli laituri poijuineen, vessa,
suihku ja ympärivuorokautinen vartiointikin.
rismille on, että myös sen "vesiportit" ovat
asianmukaisessa kunnossa.
Tervaniemen laiturin päällikkö Igor Kiseljov
Merenkulkulaitos jakoi tärkeää ja tarpeellista veneilytietoa myös monilla messuilla.
Saimaan kanavaliikenteestä ja Viipuriin
poikkeamisestakin kerrottiin. Joskus naapurin byrokratia ehti kuitenkin osittain kumota uunituoreet Veneliikenneohjeet.
Aika nakersi suomalaisuuden pois ja varkaat tekivät omaa työtään. Hävisivät poijut
ja jopa suihkukontti. Tervaniemen laituri
siirtyi kunnallisen nuorisourheiluvirasto Favoritin käyttöön. Entisistä rakenteista oli
jäljellä enää vain puusee ja Roska-Roopen
logolla varustettu jätepiste. Vierasveneet
sinne kuitenkin edelleen pääsivät. Tosin
venäläisten omaperäinen byrokratia ja viisumipakko kiristivät hermoja.
Vielä kesällä 2007 viipurilainen ilmaisjakelulehti hehkutti kuinka tärkeää Viipurin tu-
Merenkulkulaitoksen osasto Kuopion Pursiseuran
Kallavesj-messuilla 2008
Kesällä 2008 yöpyminen oli vielä mahdollista ja matkustajasataman laituriin ilmestyi
tulli- ja passintarkastuspaikka veneilijöiden
tarpeisiin. Tämä oli merkittävä parannus ja
antoi toivoa muustakin kehityksestä. Muutos oli niin nopea, etteivät Veneliikenneohjeetkaan ehtineet niistä kertoa. Toivo kehityksestä oli turha. Purjehduskaudella 2009
Tervaniemen laituri suljettiin kokonaan huviveneiltä.
Tieto on kiven alla
On äärimmäisen vaikeaa saada tietoja Viipurin sekavasta vierasvenetilanteesta. Hyväksi kanavaksi osoittautui suomalaistaustainen Viipuri-keskus. Sen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Viipurissa. Viipurin
toimisto on uuden Victoria hotellin neljännessä kerroksessa. Siellä työskentelevä
Tatjana Shumilina auttoi saamaan Viipurin
kaupungin viranomaisilta tietoa vierasvenesataman nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Aikaa tosin kului liki 4 kuukautta, mutta se
ei ollut Tatjanan vika.
4. Onko Viipurin kaupungilla tai jollakin
muulla taholla vierasvenesataman kehittämissuunnitelmia? Millaisia?:
Viipurin kaupungin viranomaiset vastasivat:
1. Venäjän Federaation voimassa olevan
lain mukaan ulkomailta Viipurin satamaan
saapuvat huviveneet voivat kiinnittyä laituriin nr. 1 passi- ja tullitarkastusponttooniin
tai laiturin seinään. (Viipurin matkustajasataman laituri) Tilaa on rajoitetusti, koska
Carelia alus liikennöi satamaan päivittäin.
Laituriin mahtuu enintään 5 venettä kerrallaan. Muihin laitureihin kiinnittyminen on
kielletty.
2. Yöpyminen on maksuton, koska mitään
palveluita ei ole. (Ei myöskään vartiointia!)
4. Tervaniemen laiturille on tarkoitus rakentaa sosiaalitilat ja huoltoasema. Tällä hetkellä käsitellään huoltoaseman rakennussuunnitelmaa.
Linnan sillan laituri on vuokrattu Viipurin
Pursiseuralle, joka on sijoittanut sinne seuran purjeveneet ja suuret moottoriveneet.
Laiturilla on sähkö ja WC. Pursiseuran
kommodori on Aleksei Antonovitch Kasinskyi ja hänen yhteystietonsa ovat: matkapuhelin +7 911 712 22 02, e-mail: ka-yht@.ru
Vastarannalla näkyvään Tervaniemen laituriin ei ensi kesänäkään ole vierasveneillä
menemistä.
Tatjana Shumilina
Viranomaisilta kysyttiin mm.:
1. Mikä on nykytilanne? Voivatko ulkomaalaiset huviveneet yöpyä Tervaniemen laiturissa, mikäli viisumi on hankittu?
2. Mitä yöpyminen maksaa?
3. Jos yöpyminen ei ole mahdollista, mistä
se johtuu?
Etualalla Viipurin Pursiseuralle vuokrattu laituri.
ennen Brusnitchnoen sulkua. Nykyaikainen
huvivenesatama kaikilla mausteilla! Vaan
eipä ole sinnekään menemistä, sillä se on
yksityisen venäläisen pursiseuran kotisatama.
Tähän ponttooniin voisi Viipurin kaupungin
viranomaisten mukaan kiinnittyä max. 5
venettä kerrallaan. Ponttooni on mitä suurimmassa määrin virallinen, mutta mitään
valvontaa ei luvata.
Siinäpä onkin haastetta extreme-veneilijälle! Kaikkea tarpeellista löytyy kyllä kaupoista ja Viipurissa riittää mielenkiintoista
nähtävää, uusimpana hienosti entistetty
Taidemuseo. Ennalta hankittu viisumi on
pakollinen.
Tuonne kun pääsisi!
Kun Viipurista seilataan Saimaan kanavalle
päin, ohitetaan kahden suuren sillan alituksen jälkeen veneilijöitä kiinnostava paikka.
Se sijaitsee vasemmalla rannalla, hieman
Kotimaista byrokratiaa
Luonnollisin suomalainen viranomainen,
jolta Saimaan kanavassa liikennöintiä ja
siihen mahdollisesti liittyvää Viipurissa
poikkeamista tiedustellaan, on tietenkin
Saimaan kanavan hoitokunta. Kuten tiedetään, julkaisee hoitokunta vuosittain Saimaan kanavan Veneliikenneohjeet. Opusta
saa kirjallisena ja se on myös netissä. Ensi
kesän ohjeet ovat vielä työn alla. Hoitokunnalle kerrottiinkin Viipurin kaupungin viranomaisten antamat tiedot ja kyseltiin varovasti, mahtaisiko heillä olla joitakin ennakkotietoja tulevan kesän tilanteesta. Vastaus
tuli: "Meillähän ei ole mitään erityistä tietoa.
Tiedot varmaan pitävät paikkansa, eikä
meillä ole tiedossa että ne muuttuvat tai
eivät pidä paikkaansa". Lisäksi huomautettiin: "Viipurin matkailu ei kuulu hoitokunnalle. Hoitokunnalle kuuluu ainoastaan kauttakulkuliikenne". Ovatkohan saaneet tartunnan?
Otteita ”ruottalaispuolikkaan” muutamista, ja todella vain muutamista meriseikkailuista…!!!
Teksti Roger Stark
Otsikko antanee aihetta täsmennykseen!!!
Äitini on ruotsalaista syntyperää. Hänen
isänsä päätti aikoinaan liittyä ruotsalaisten
vapaaehtoisjoukkoihin ja tuli Suomeen ja
Karjalaan taistelemaan suomalaisten rinnalla itänaapureita vastaan talvisodassa. Sodan loputtua isoisäni asettui Suomeen ja
perhe muutti luonnollisesti perässä.
Isäni on Karhulan poikia. Valmistuttuaan
Helsingin Ruotsalaisesta Kauppakorkeakoulusta hän sai välittömästi työpaikan,
joka myös johti siihen, että hän vihdoinkin
pystyi toteuttamaan suuren haaveensa ja
hankki amerikkalaisen kuutosen, silmiä hivelevän pitkän, puisen purjeveneen.
Äitini ja isäni tapasivat Bore-höyrylaivassa
elokuisena kuutamoyönä matkalla Tukholmasta Helsinkiin. Tämä johti sittemmin
avioliittoon. Huolimatta siitä, että vanhempani vapaa-aikanaan oleskelivat ja nauttivat
luonnosta ja varsinkin saaristolaiselämästä,
isäni joutui myymään purjeveneensä. Äitini
rakasti purjehtimista, kunhan oli täysin tyyntä. Jos vene kallistui enemmän kuin 5 astetta, hän ryhtyi kirkumaan ja oli vakuuttunut,
että hänen hetkensä olivat luetut. Vanhempani päättivät veneen sijasta hankkia vuokrakesämökin Sipoon saaristosta. Meri veti
minut puoleensa jo ollessani hyvin nuori
pojankloppi ja minun oli vaikea pysyä poissa rannasta vanhempieni kielloista huolimatta. Näiltä ajoilta alkoivat oikeasti monet
meriseikkailuni esim. soutuveneretkistä,
luvalla tai vanhempien tietämättä. Olin saanut äidinmaidon ja isäni geenien kautta loputtoman halun viettää vapaa-aikani luonnossa ja merellisissä olosuhteissa.
En ikinä unohda hetkeä, jolloin allekirjoitin
ostosopimuksen, jolla 9 metriä pitkä puinen
Neptunkryssare siirtyi minun ja vaimoni
omistukseen. Vene oli todella loistavassa
kunnossa korkeasta iästään huolimatta.
Ensimmäisen talven vene vietti HSS:n saaressa Helsingissä. Seuraavan kauden aikana purjehdimme aina, kun meillä oli siihen mahdollisuus siirtyen samalla läntiseen
saaristoon. Vene nostettiin Strömman kanavan vieressä olevalle telakalle, jossa
kaikkien meidän tuntema Esko Mattsson
tällöin oli telakkamestarina. Eräänä yönä
soi puhelin ja langan päässä oli Esko, joka
ilmoitti, että veneestäni on tulipalon jäljiltä
enää köli. En muista mitä ajattelin juuri sillä
hetkellä. Onneksi vene oli kuitenkin vakuutettu, vaikka vakuutusyhtiön mielestä veneen arvo oli jotain aivan muuta kuin maksamamme hinta. Karmeasta onnettomuudesta ja pitkästä välimatkasta huolimatta,
Helsinki kun on niin syrjässä Kuopiosta katsottuna, Esko lukeutuu vielä tänäkin päivänä parhaaseen ystäväpiiriini.
Kerran kaveriporukkamme päätti lähteä
purjehdukselle aina Gotlantiin saakka. Käytössämme oli Ohlson 29 purjevene kahden
viikon ajan. Matka Visbyhyn sujui loistavasti
auringonpaisteessa ja helteessä. Kaiken
lisäksi tuuli oli puolellamme ja pystyimme
pitämään 5 – 6 solmun matkavauhtia koko
matkan ajan. Visbyssä olimme kuin turistit
konsanaan. Kävelimme Ruusujen kaupungissa ihaillen vanhoja rakennuksia, linnaa
ja mahtavia näköaloja merelle. Eräänä aamuna heräsimme kovaan tuuleen, säätiedoista poiketen oli noussut kova myrsky.
Koko satama oli täynnä veneitä ja Gotlands
färjanillakin oli vaikeuksia saapua sata-
maan kovassa tuulessa ja aallokossa. Päätimme jäädä satamaan vielä ja siirtää paluumatkaa seuraavaan päivään. Ainoat veneet, jotka lähtivät vierassatamasta sinä
päivänä, olivat 5 IF-venettä. Seurasimme
pitkään, miten pärjäsivät. Tuuli oli vielä yhtä
kova ja aallokko oli kasvanut huomattavasti. Reivatuilla purjeilla IF-porukka suuntasi
länteen ja häipyi kohta horisontin taakse.
Aallokonmuodostus ja kova tuuli tuntuivat
minusta ensimmäistä kertaa pelottavalta.
Pieneen Pioneer-jollaan olisimme tuskin
mahtuneet kaikki kolme onnettomuuden
sattuessa. Yhtäkkiä myrsky loppui ja lännestä ilmestyi valtava sumupilvi peittäen
koko meren. Kuulimme moottoriääniä kaukana edessä kuitenkaan näkemättä yhtään
laivoja.
Koska oli viimeinen ilta Visbyssä, päätimme
juhlia seuraavan aamun lähtöä menemällä
syömään paikalliseen krouviin, jossa olimme jo aikaisemmin käyneet maistamassa
paikallista olutta. Tässä vaiheessa sensuuri
astuu onneksi mukaan kuvaan… Ilta ja yö
olivat olleet melko railakkaita juhlittuamme
perinpohjaisesti paikallisten kanssa krouvissa tai mahdollisesti peräti kolmessa eri
krouvissa. Saavuimme satamaan vasta
auringon noustessa. Nousimme veneeseen
ja päätimme levätä hetken ennen lähtöä.
Aamuyöstä totesimme, että kompassimme
ei voi näyttää oikein, jotain oli pielessä.
Tuuli oli lähestulkoon tyyntynyt ja sumun
seasta paljastui yllättäen saari. Kuulimme
taas moottoriääniä ja saaren kärjen takaa
tuli mustaksi maalattu vene meitä kohti.
Neuvostoliiton lippu veneen perässä antoi
osviittaa, että olimme todella hukassa. Onneksemme vene ajoi vain veneemme ympäri muutaman kerran. Panimme koneen
käyntiin, purjeet alas ja viittasimme, että
lähdemme pohjoiseen päin. Yhtään miestä
ei naapuriveneestä ilmestynyt kannelle
missään vaiheessa, onneksi. Olimme
enemmän kuin huojentuneita veneen palatessa takaisin sinne, mistä se oli tullutkin.
Jälkeenpäin kun tutkimme merikorttia, arvelimme, että saari taisi olla Naissaari. Päätimme juhlia pelastumistamme sillä, mitä
vähäisestä ruoka- ja juomavarastostamme
vielä löytyi, koska emme joutuneet vankilaan tai kuulusteluihin. Silloin aikataulumme
aivan varmasti olisi venynyt ties miten paljon. Johtuneeko yllättävän positiivisesta
lopputilanteesta vaiko siitä, että hetkellinen
stressi laukesi, mutta kokemuksesta voin
sanoa, että näkkäri ilman voita oluen kera
ja puoli lasia punssia jälkiruoaksi on mahtava kulinaarinen kokemus. Mainittakoon
lopuksi, että pääsimme onnellisesti ja lähes
aikataulussa Helsinkiin.
Noin kahdeksan tunnin päästä heräsimme
todeten, että olemme aikataulusta jäljessä
ja meidän on syytä nostaa purjeet pikimmiten. Istuessamme veneessä totesimme,
että kruunut ja äyrit olivat todella vähissä ja
ruokavarasto on mitätön. Laskimme tarkkaan, mikä oli todellinen taloustilanteemme
tyhjentämällä kaikki mahdolliset taskut.
Kaupassa käynti kävi nopeasti ja käytettävissämme olevilla varoilla hankimme 2 pulloa Carlshamn Flaggpunschia, 10 olutpulloa, 6 purkkia hernerokkaa ja 3 purkkia nötköttiä, kolme pakettia näkkileipää… taisimme vielä jäädä velkaa 25 äyriä, mutta
saimme sen anteeksi, kun katsoimme kassatyttöä syvästi silmiin. Näillä eväillä eteenpäin…
Olimme purjehtineet noin 6 tunnin verran,
kun taivas pimeni äkkiä ja uusi myrsky nousi yllättäen. Ja taas vastoin säätietoja. Vanha aallokko oli jo melkoinen lähtiessämme
Visbystä ja vain kasvoi myrskyn myötä.
Keskiviikkoilta, lokakuu oli kohta vaihtumassa marraskuuksi, kun puhelin soi. ”Olisitko kiinnostunut hakemaan ison moottori-
veneen Ahvenanmaalta ja ajamaan sen
Helsinkiin? Asialla on kiire”, sanoi ääni langan toisessa päässä. ”Sinun pitäisi tuntea
minut paremmin, tyhmä kysymys kerrakseen”, vastasin, ”Tilaa lentoliput minulle ja
Chrisulle lauantaiaamuksi ja huolehdi, että
veneessä on polttoainetta, tulemme mielellämme.”
Saavuimme lauantaina aamupäivällä Maarianhaminaan pienoisessa lumisateessa
lentokentältä satamaan, jossa iso Mocchicomare Superyacht (ainut laatuaan Suomessa) odotti meitä. Molemmat isot Ivecodieselit käyntiin ja matkaan. Ajoimme hiljaa
ensimmäisen vartin. Rödskärin kohdalla
nostimme veneen 23 solmun matkanopeuteen. Kihdin yli ajaessamme totesimme,
että huviveneitä ei näkynyt missään, ainoastaan isoja ruotsinlaivoja ja muutama rahtialus. Kökarin saarta tuskin näkyi styyrpurin puolella kaukana horisontissa. Ennen
Korppoon saarta polttoainemittari oli mielestäni huolestuttavasti liikkunut kohti nollapistettä. Päätin pysähtyä tankkaamaan
varmuuden vuoksi. Totesin, että mittarissa
lienee jokin vika, koska dieseliä ei mahtunut
kovinkaan paljon tankkiin.
Juuri ennen Gullkronan saarta minun piti
piipahtaa vessassa, joten annoin Chrisun
ohjata venettä antamieni ohjeitten mukaan.
Tullessani takaisin ohjaamoon minuutin
päästä, totesin heti, että emme ole enää
väylällä. Kaasu pois, ja vaihteet vapaalle…
”Missä pirussa me oikein ollaan.” Kun sijaintimme selvisi, olin saada shokin. Muutaman sadan metrin päässä oli matalikko,
johon olisimme voineet osua, ellen olisi tullut vessasta ajoissa. Hiki nousi pintaan ajatellessani mahdollisia seurauksia karilleajosta. Kaiken lisäksi vastuu veneestä oli
minun. Chrisu on parhaita kavereitani ja
tottunut liikkumaan vesillä. Miten hänen
onnistui poiketa väylästä, on myysterio vie-
läkin. Suojeluenkeli oli matkassamme mukana, tätä saisimme vielä todeta saman
päivän iltana.
Hankoon tultuamme Chrisu keitti vahvat
kahvit ja söimme muutaman voileivän matkan jatkuessa. Ilta oli jo pimeä, kun olimme
saapumassa Hangon niemenkärkeen. Tutkailin majakoista ja valopoijuista tulevia
välkkyjä verraten edessä olevaan merikorttiin. Ei hemmetti, kortti taitaa olla vanha, ei
täsmää. Tietäen miten kivinen ja monessakin mielessä vaikea Hangon kärki on, päätin, että en lähde edes yrittämään kiertää
kärkeä. Juuri sillä hetkellä huomasin lähestyvän armeijan aluksen, joka todennäköisesti oli matkalla Hangon vierassataman
vieressä olevaan omaan satamaansa. Ei
muuta kun pysytään perässä, niin kaikki
menee hienosti. Kello 21.16 saavuimme
satamaan, ulkona oli jo -5 C ja satama-allas
tyhjä. Chrisu oli ottanut mukaan hirvenlihaa,
jota hän paistoi hyvin varustetussa pentterissä. Istuessamme lämpöisessä hytissä
nauttien hyvästä hirvenlihasta ja sopivan
voimakkaasta punaviinistä, totesimme että
huhu liikkuu äkkiä tässä kaupungissa. Satamaan virtasi jatkuvasti suuri määrä autoja
tutkailemaan, mitä vieraita on ilmestynyt
yllättäen kaupunkiin tähän aikaan vuodesta.
Kello näytti puoltayötä, kun sammutimme
valot ja painoimme pehkuihin. Nukahdin
heti. Chrisu ei saanut unta, koska häntä
vaivasi aikaisemmin päivällä sattunut tapahtuma, joka olisi voinut olla viimeinen
yhdessä kokemamme. Sunnuntaina tulimme reippaassa talvisäässä Helsinkiin hyvissä ajoin ja taas kerran monia kokemuksia
rikkaampana.
Lopuksi haluan vielä lyhyesti kertoa, että jo
aikaisemmin mainittu ystäväni Esko lainasi
joitakin vuosia sitten meille purjeveneensä,
jolla seilasimme Kallaveden ja Saimaan
sinisiä aaltoja viikon verran. Tästä olemme
todella kiitollisia. Nämä seitsemän päivää
olivat valtavan hienoja meille rannikkolaisille ja täytyy todeta, että kyllä teidän kelpaa
purjehtia näissä maisemissa. Sydämeni
pohjasta voin sanoa, että olen aina viihtynyt
erinomaisen hyvin savolaisten keskuudessa, oikeita immeisiä ja tarttuva, loistava
huumori lähes kaikilla teikäläisillä. Purjehdusreissullamme totesimme että me-henki
on huomattavan paljon parempi teillä kuin
meillä rannikolla. Aina löytyi paikka satamasta, saunaan pyydettiin ja miellyttävä
seurustelu porukalla illalla makkaranpaiston
yhteydessä on myös jäänyt mieleen. Huomasi, että seuralaiset todella halusivat vieraiden viihtyvän, heistä pidettiin huolta. Kiitos teille tästä hienosta kokemuksesta
Roger
Helsingin venemessuilla 11.02.2011 Roger Starkille muistolahjan kiitokseksi pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä kävivät viemässä kommodori Lauri Kerman ja pääsihteeri Tiina Brunell. Kuvan
ulkopuolella mukana tilaisuudessa olivat myös Ari Pietiläinen ja Jorma Puisto.
Kuopion Pursiseura toivottaa Rogerille leppoisia eläkepäiviä!
Tule mukaan Kuopion Pursiseuran optarileirille!
Junioripurjehdus on myötätuulessa. Leirit ovat suosittuja
ja kiinnostus lajia kohtaan kasvaa. Myös systemaattiseen
valmennukseen panostaminen on parantanut junioreidemme kilpailumenestystä.
Kuopion Pursiseuran tukikohdassa Pirttiniemessä, Vesitie 15, järjestetään lasten alkeispurjehdusleiri optimistijollilla 13.–15.6.2011. Mukaan mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta 7 – 15-vuotiasta purjehduksesta kiinnostunutta lasta.
Leiri on päiväleiri. Päivittäinen ohjelma on klo 08.00–
16.00.
Ilmoittautumisia otetaan vastaan:
sähköpostitse kuops@kuopionpursiseura.fi
puhelimitse 040-760 3446 ja
Kuopion Pursiseuran omalla osastolla
messuilla
Kallavesj’-
VUOKSEN VESISTÖN PUUVENEET
KOOLLE LEPPÄVIRRALLE
15.-17.7.2011
V
uoksen vesistöalueen puuveneilipuuveneili
jät ovat lähes viidentoista vuoden
ajan kehitelleet yhteistoimintaa puuveneen vuoksi - siitä nimikin vapaamuotoiselle yhteenliittymälle:
Puuveneen Vuoksi.
V
uoksen vesistön puuveneilijät tuovat näyttävän lisän Leppävirran
kesätapahtumiin, kun ne kokoontuvat
vuotuiseen tapaamiseensa 15.-17. heinäkuuta. Puuveneen Vuoksi kokoaa
jälleen viitisenkymmentä huolella hoidettua puuvenettä eri puolilta vesistöä
tapahtumaan, jossa perinteisesti myös
yleisöllä on tilaisuus tutustua veneisiin
ja kysellä puuveneistä, niiden rakentamisesta ja hoidosta.
P
uuveneilijät kokoontuvat perjantaina 15.7. Konnuksen kanavalle saunomaan, tanssimaan ja illan viettoon.
Lauantaina 16.7. veneet suuntaavat
Unnukkaan Leppävirran Kalmanlahdelle.
A
vajaisseremonioiden jälkeen
veneet ovat yleisön ihailtavina iltapäivän ajan. Samalla voi udella kokemuksia puuveneen hoidosta ja yleensä
puuveneideologiasta: miksi puuvene
on muita parempi - vai onko?
www.puuvene.info
K
iinnostusta puuveneperinteen säilyttämiseen ja
elvyttämiseen on runsaasti. Vuotuisissa tapahtumissamme, viimeksi Leppävirralla, Rantasalmella, Puumalassa,
Rääkkylässä, Anttolassa, Sulkavalla,Oravissa, Kuopiossa,
Savonlinnassa ja Lappeenrannassa on ollut viime vuosina
useita kymmeniä veneitä.
P
uuveneen Vuoksi on vapaamuotoinen puuveneiden
ystävien ja puuveneilijöiden yhdysside Vuoksen vesistön alueella sen veneily- ja pursiseurojen jäsenten sekä
kaikkien puuveneistä kiinnostuneiden aktivoimiseksi.
Lisätietoja Puuveneen Vuoksi -yhteisöstä ja
Leppävirran kokoontumisesta antavat:
Pertti Kalevo, 040 722 0766, pertti.kalevo@poyry.com