docVIIPURIN PITÄJÄLÄINEN
download 
Report Transcription
VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN
VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN _________________________ Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1/2009 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Sisällys Päätoimittajan palsta 3 Eila Kiuru in Memoriam 4 Pitäjäseuran pöytästandaarit pääsijoituskunnille 5 Hallinnollisia tiedotteita 6 Toimintakertomus vuodesta 2008 7 Syyskokous ja puurojuhla 9 Merkkipäiviä 11 Aikamatka Näykijärvelle 11 Viipurin pitäjäseura ry:n säännöt 12 Viipurin pitäjäseuran hallituksen yhteystiedot 15 Jääkärikenraali Einar Vihmalle muistolaatta Ihantalaan 16 Kotiseudulle Viipurin maalaiskuntaan 17 Karjalaiset kesäjuhlat Kuopiossa 18 Toimitus vastaava päätoimittaja toimitussihteeri taitto painosmäärä painopaikka kannet sisus kannen kuva Raimo Matikainen Anne Uotinen Marja-Leena Evinen 350 kpl Karkkilan Painopalvelu Oy 120g offset-paperi 80 g offset-paperi Näkymä Karisalmen Lillukan sillalta. Kuva Anne Uotinen kesäkuu 2007 Haluatko kirjoittaa omaan pitäjälehteemme? Toimi näin: Toimita teksti ja kuvia toimitussihteerinä toimivalle Anne Uotiselle joko - kirjeitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, 00400 Helsinki tai - sähköpostitse osoitteeseen anne.uotinen@elisanet.fi Laita kuvien taakse tieto kuvienottajasta sekä kuvan palautusosoite. Laita myös kaikkeen muuhun palautetavaksi haluttavaan materiaaliin palautusosoite. Vuoden 2009 toista lehteä varten tulee toimittaa kirjoitukset 15.9.2009 mennessä. Kiitokset jälleen kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille! Terveisin lehden toimitus 2 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Nuoret mukaan - ” Juuret Karjalassa” Seuramme kaipaa nyt pikaisesti nuorten mukaantuloa toimintaamme ja sen kehittämiseen. Vaikka olemme jo saaneet mukavasti nuoria mukaan johtotehtäviin, niin katseet on entistä enemmän suunnattava tulevaisuuteen. Karjalan Liitto on pohjustanut tätä jo vuosikymmenen ajan ”Juuret Karjalassa ” kalvokampanjalla, joka on kohdistettu erityisesti kouluille ja koululaisille. Palaute on ollut hyvä. Nyt tarvitaan meidän omaa, perheiden sisäistä tiedotusta ja innostusta. Seuramme jäsenmäärä on perinteisesti ollut suuruudeltaan n. 300. Kuten viime vuoden toimintakertomuksessa todetaan, joukostamme on valitettavasti poistunut 24 jäsentä, mutta hieman yllättäen uusia on ilmoittautunut 20. Jäsenistön keski-ikä on kunnioitettavat 73 vuotta. Katseet kohdistuvat nyt erityisesti meihin vanhempiin ja isovanhempiin, jotta osaisimme kehittää ja muokata seuramme toimintaa, kokouksia ja juhlia myös nuorisolle kiinnostaviksi. Liitolla on lähes joka viikonloppu Karjalatalolla mielenkiintoisia tilaisuuksia Karjalasta, karjalaisuudesta ja kulttuurista , jotka sopivat oikein markkinoituna myös nuorisolle. Omasta kokemuksestani rohkenen suositella seuramme järjestämiä kotiseuturetkiä jopa lapsille. Rajamuodollisuudet, Viipurin linna muureineen ja Pyöreä torni tekevät varmasti mahtavan vaikutuksen ja kaiken huipentumana tuntuvat olevan hyvin pohjustetut käynnit omien vanhempien tai isovanhempien kotitalojen raunioilla, metsittyneillä kotitanhuvilla ja jopa datsakyhäelmien ”sotkemilla” entisillä kotirannoillamme. Näillä retkillä tulvii yksityiskohtia tietysti ylenpalttisesti lasten korviin, mutta tärkeätä on , että heille jää mielikuva menneestä, juurista, jota voidaan kotona täydentää valokuvilla ja kotikylä- julkaisuilla ja -artikkeleilla. Toivon, että näihin kotiseuturetkien aikana annettaviin tietoiskuihin paneudutaan edelleen huolellisesti niin, että ne kiehtovat itsemme lisäksi myös lapsia. Retkien jälkeen lapsilla tuntuu olevan loputon määrä kysymyksiä vallan yllättävistä yksityiskohdista… Tänä vuonna järjestetään seuramme kotiseuturetki perinteiseen tapaan juhannuksen jälkeisellä viikolla. Toivon runsasta osanottoa. Matkan vetää puheenjohtajamme Eero. Kevätterveisin Raimo Matikainen päätoimittaja 3 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Eila Kiuru in Memoriam 2.4.1920 - 20.1.2009 Eila Kiuru syntyi maanviljelijä perheeseen Vuoksenrannan Kaskiselässä, josta hän 4 vuotiaana perheensä mukana muutti Viipurin maalaiskuntaan Aution kylään. Lapsuuden ja nuoruuden vuodet Autiossa synnyttivät hänen rakkautensa Karjalaan ja kotiseutuun, jota hän myöhemmin usein muisteli. Nuoresta iästään huolimatta hän sodan syttyessä piti itsestään selvänä liittymistä lottajärjestöön. Viipurin aikaa, sodan tapahtumia ja perheen muuttoa paikasta toiseen hän usein myös muisteli. Vuonna 1946 vanhemmat ostivat maatilan Vihdin Nummelasta. Eila kouluttautui kirjanpitäjäksi ja asui Lohjalla toimien Lohjan kunnan pääkirjanpitäjänä. Eila vietti paljon aikaa kotitilalla ja etenkin äidin kuoleman jälkeen vuonna 1954 hän joutui ottamaan myös perheessä emännän vastuun. Eläkkeelle jäätyään hän muutti kotitilalleen yhteen sisarustensa kanssa. Eila oli aktiivinen Viipurin pitäjäseuran toiminnassa toimien 21 vuotta seuran sihteerinä. Hänet nimitettiin seuran kunniajäseneksi. Hänelle oli myönnetty myös Karjalan Liiton kultainen ansiomerkki. Eila oli kantavana voimana Aution kylätoimikunnassa osallistuen aktiivisesti historiikin kirjoittamiseen ja muuhun toimintaan. Punaisen ristin toiminta oli loppuun asti hänelle tärkeää. Hän toimi myös useissa muissa luottamustoimissa. Taitavana käsityöihmisenä hän kutoi mm. vuonna 1938 isälleen 50-vuotislahjaksi Karjala- ryijyn, jonka hän lahjoitti vuonna 2007 Karjalatalolle. Kaiken tämän lisäksi hän teki lukuisia ulkomaan matkoja Aution kotikylää unohtamatta. Koska Eilalla ei enää ollut omia sisaruksia, oli hänelle tärkeää sukulaisten ja ystävien molemminpuolinen muistaminen. Viimeiset kaksi vuotta hän vietti Nummelassa palvelutalossa ollen kiitollinen ja tyytyväinen hyvään hoitoon. Usein vieraillessamme hänen luonaan Eilalle oli tärkeää katsella vanhoja valokuvia, joista hän kertoi henkilöt ja tapahtumat. Hänen muistinsa ja ajatuksensa olivat harvinaisen teräviä loppuun asti. Eila siunattiin 7.2.2009 Lohjalla ja uurna laskettiin Kiurujen sukuhautaan vanhempien ja sisarusten viereen 12.2.2009. teksti ja kuva: Leila Keskitalo (serkun tytär) ja Tapani Keskitalo 4 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 20- ja 30-luvuilla tapahtuneiden aluesiirtojen jälkeen (Vahviala erotettiin Viipurin maalaiskunnasta omaksi kunnakseen ja Viipuri sai alueita maalaiskunnasta) maalaiskunnan alue pieneni siten, että vuonna 1939 kunnan alue oli 584 neliökilometriä, kyliä oli jäljellä 62 ja asukkaita noin 16 000. Maalaiskunnan pääelinkeinot olivat maanviljelys ja teollisuus. Myös kalastus oli tärkeä tulonlähde. Pitäjäseuran pöytästandaarit pääsijoituskunnille Pitäjäseuran hallitus päätti syksyllä, että seuran 60vuotisjuhliin liittyen käydään luovuttamassa seuran lipun pohjalta tehty pöytästandaari kaikille maalaiskuntalaisten pääsijoituskunnille. Standaarit luovutettiin syksyn aikana Hyvinkään, Lohjan, Nurmijärven, Tuusulan ja Vihdin kunnanvaltuustoille. Kaikki viirin vastaanottajat olivat hyvin otettuja lahjasta. Viirien lisäksi valtuutetuille lahjoitettiin maalaiskunnan karttoja. Muutamassa kunnanvaltuustossa selvitettiin kädennostolla, kuinka monella valtuutetulla oli karjalaisia juuria. Niitä oli jopa kolmanneksella läsnä olleista. Standaarin luovutuksen yhteydessä puheenjohtajamme Eero Kunttu kertoi Viipurin maalaiskunnasta seuraavaa: “ Viipurin maalaiskunta sijaitsi pakkoluovutetun Karjalankannaksen luoteisosassa, Viipurin kaupungin ympärillä. Se oli siis ns. reikäleipäkunta. Maalaiskunnan naapureita olivat lännen puolella Säkkijärvi, Vahviala ja Nuijamaa, pohjoisessa Jääski ja Antrea, itäpuolella Heinjoki ja Kuolemajärvi sekä etelässä Johannes ja Viipurin kaupunkiin kuulunut Uuras. Hyvinkäällä standaaria olivat luovuttamassa Jaakko Ahokas (vas.), Eero Kunttu ja Timo Lindroos. Sen vastaanotti valtuuston puolesta Mauri Tuominen. Pinta-alaltaan kunta oli 1900-luvun alkuvuosina 880 neliökilometriä, ollen pohjoisesta etelään 46 kilometriä ja idästä länteen 30 kilometriä. Asukkaita oli Suomen itsenäisyyden alkuvuosina enimmillään 48 000, asukkaita oli 55 henkeä neliökilometrillä. Kyliä oli pitäjässä 71. Sodan jälkeen oli kunnan asukkaiden sijoituspaikkana ensin Satakunta Porin ympäristössä. Muun muassa kunnantoimisto jatkoi toimintaansa Noormarkussa 26.6.1944 alkaen. Maalaiskunnan hoitokunnan esityksen mukaan eduskunta vahvisti Viipurin maalaiskunnan viljelysväen sijoituspaikaksi läntisen Uudenmaan. Sijoituskunniksi tulivat Lohja, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula ja Hyvinkää. Esimerkiksi Nurmijärvelle sijoitettiin Suur-Merijoen, Lahtisen, Rasalahden, Mälkin, Hakan, Juustilanjoen, Leppälän, Tuusulassa standaaria olivat luovuttamassa Eero Kunttu, Timo Lindroos ja Aulis Juvonen. Kunnanvaltuuston puolesta sen vastaanotti Tuija Reinikainen. Korpelan, Järvelän, Lyykylänjärven, Alasommeen, Kurikkalan ja Kähärin asukkaat sekä osa Suurperon ja Näätälän asukkaista. Tuusulaan siirtyivät puolestaan Hämäläisen ja Yläsäiniön asukkaat. Hyvinkäälle puolestaan sijoitettiin Ykspään, Kaukolan, Rapattilan, Pietilän, Talin, Konkkalan, Pien-Merijoen, Perojoensuun, Kärstilän, Nuoraan, Tirhiän Alasäiniön, Uskilan, Nikoskelan, Repolan-Lyykylän, Rikkolan, Lavolan, Saarelan, Ventelän, Tikkalan, Pakkaisen, Vatkiven, Rääsiän ja Mannikkalan kylien asukkaat sekä osa Suurperon ja Näätälän asukkaista. Muut kuin viljelijäväestö saivat sijoittua sinne missä oli työtä ja toimeentulo perheelle, esimerkiksi Helsinkiin, Lahteen ja Lappeenrantaan. Kalastusta harjoittaneet sijoitettiin Espoon, Inkoon ja Snappertunan kuntiin.” 5 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Tulevasta toiminnasta mainittakoon kevätkokous 22.3. klo 13.00 Karjalatalossa, Karjalaiset Kesäjuhlat Kuopiossa 12 – 14.6., Kotiseutumatka Viipurin maalaiskunnan pohjoisiin kyliin 23.- 25.6., Elojuhla Karjalatalolla 30.8., syyskokous lokakuussa ja puurojuhla marraskuussa Tämän lisäksi Eero oli lukenut seuraavat säkeet Unto Kupiaisen runosta” Miten tyhjeni kyläs sun vierelläs, miten muuttivat kuormat murheessaan, kuin hyljännyt olis Herran käsi, koko Karjalan kansan ja maan”. Viipurin pitäjäläisten sijoituskunnille toimitettiin standaarit seuraavasti: Vihdille 6.10.: luovuttajina Eero Kunttu, Aulis Juvonen ja Timo Lindroos Lohjalle: 8.10.: luovuttajina Eero Kunttu ja Timo Lindroos Nurmijärvelle 29.10.: luovuttajina Eero Kunttu, Aulis Juvonen ja Timo Lindroos Tuusulalle 17.11.: luovuttajina Eero Kunttu, Aulis Juvonen ja Timo Lindroos Hyvinkäälle 15.12.: luovuttajina Eero Kunttu, Jaakko Ahokas ja Timo Lindroos. Ilmoituslehtenä pidetään edelleen Karjala-lehti sekä oma jäsenlehti. Tekstin toimitti Eero Kuntun materiaalin pohjalta Anne Uotinen Kuvat: Eero Kunttu Hallitus järjestäytyi Hallinnollisia tiedotteita eli Viipurin pitäjäseuran hallitus kokoontui kuluvan vuoden ensimmäiseen kokoukseensa 29. tammikuuta. Kokouksessa valittiin hallituksen uudet toimihenkilöt seuraavasti: puheenjohtajana jatkaa jo pitäjäseuran syyskokouksen valitsemana Eero Kunttu ja varapuheenjohtajana Raimo Matikainen, sihteeriksi valittiin Anne Uotinen, taloudenhoitajaksi Kaija Keiriö, pääemännäksi Kaarina Manni, tiedottajaksi Liisa Munsterhjelm, isännäksi Timo Lindroos ja jäsensihteeriksi Aulis Juvonen. Jäsenlehti Viipurin Pitäjäläisen päätoimittajaksi valittiin Raimo Matikainen ja toimitussihteeriksi Anne Uotinen sekä taittajaksi Marja-Leena Evinen. Hallituksen yhteystiedot ovat toisaalla tässä lehdessä. Syyskokouksen päätökset Viipurin pitäjäseura ry toimi nyt ensi kerran uusittujen yhdistyssääntöjensä mukaisesti. Uusien sääntöjen mukaisesti pitäjäseuran hallitus kutsuu vuosikokouksen koolle kaksi kertaa vuodessa: kevätkokouksen ja syyskokouksen. Syyskokouksessa valitaan hallitus seuraavalle kalenterivuodelle ja hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valitaan edustajat seuraavan vuoden virallisiin tilaisuuksiin. Kevätkokous puolestaan käsittelee tilinpäätösasiat ja toimintakertomuksen. 29.11. pidetyssä syyskokouksessa valittiin yksimielisesti pitäjäseuran puheenjohtajaksi Eero Kunttu ja varapuheenjohtajaksi Raimo Matikainen. Hallituksesta erovuorossa olleet Mauno Kemppi, Kaarina Manni ja Anne Uotinen valittiin uudelleen. Muina hallituksen jäseninä jatkavat Marja-Leena Evinen, Aulis Juvonen, Kaija Keiriö, Timo Lindroos, Liisa Munsterhjelm ja Päivi Salo. Tilintarkastajiksi vuodeksi 2009 valittiin Laura Virolainen ja Kaija Kukkaro ja varatilintarkastajiksi Annukka Hakkarainen ja Pentti Hämäläinen. Jäsenmaksuksi vuodelle 2009 päätetiin 15 euroa pitäjäseuralle ja 6 euroa Karjalan Liitolle. Vuosijäsenmaksun maksaville on maksukuitti tämän lehden välissä. Kevätkokouksen päätökset Seuran kevätkokous pidettiin Karjatalon Yläsalissa sunnuntaina 22.3. Kokouksessa hyväksyttiin sekä toimintakertomus että tilinpäätös vuodelta 2008. Teksti: Liisa Munsterhjem ja Anne Uotinen Kuvat: Eero Kunttu, Liisa Munsterhjelm ja Anne Uotinen 6 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Vuosikokous Vuosikokous pidettiin 2.3. Karjalatalon Wiipurisalissa. Osallistujia oli 40 ja puhetta johti Pertti Joenpolvi. Kuntun sisarukset järjestivät herkullisen piirakkatarjoilun à la Yläsommee. Pitäjäseuran hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Eero Kunttu ja varapuheenjohtajaksi Raimo Matikainen. Erovuoroiset hallituksen jäsenet Päivi Salo, Timo Lindroos ja Aulis Juvonen valittiin uudelleen. Jäsenmaksua korotettiin niin, että seuran osuus on 15 ja Liiton osuus 5 e. Pitäjäseuran sääntöjen muutosehdotus käsiteltiin ensimmäiseen kertaan, muutoksen yhtenä tarkoituksena on siirtyä kahden vuosikokouksen eli kevät- ja syyskokouksen käytäntöön. Toimintakertomus vuodesta 2008 Jäsenet Pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja on ollut Toivo Nousiainen, kunniajäseniä Eila Kiuru, Olavi A. Mannonen, Jouko Narinen, Inkeri Porkka ja Kalevi Sassi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 294, josta em. kunniahenkilöitä oli 6, ainaisjäseniä 88 ja vuosijäseniä 200. Vuosijäsenistä 147 maksoi jäsenmaksunsa, joka vuonna 2008 oli 15 euroa + Karjalan Liiton osuus 5 euroa. Karjalan Liitolle maksettiin jäsenmaksua 256 jäsenestä, yhteensä 1280 euroa. Vuonna 2008 kuoli 8 jäsentämme: Mauno Björklund (Mannikkala), Vilma Heikkonen (Yläsommee), Kauko Ikävalko (Kilpeenjoki), Sirkka Lammi (Korpela), Päiviö Lempinen, Anita Lund, Ensio Metelinen (Kilpeenjoki) ja Pentti Paakkanen. Seurasta on katsottu eronneeksi 16 jäsentä jäsenmaksujen jäätyä maksamatta kolmelta viime vuodelta. Kokousasioiden jälkeen Timo Lindroos esitteli Yläsommeen ja Porlammin nuorisoseuran uuden kirjan Kotikylien perintö, minkä jälkeen nähtiin Eero Kuntun videofilmi 17.6.1994 Yläsommeeseen ja Porlampiin tehdystä evakkoonlähdön 50vuotismuistomatkasta. Karjalaiset kesäjuhlat Tampereen kesäjuhlakulkueessa kotipitäjän lippua kantoi Eero Kunttu. Airueina toimivat Liisa Munsterhjelm ja lainatyttö Vuokko Kankaanpään Karjalaisista. Viipurin maalaiskunnan nimikylttiä kantoi Jaakko Ahokas. Pitäjäseuran myyntipöydästä huolehti Aulis Juvonen. Jäseniämme osallistui juhlaan arviolta parikymmentä. Uusia jäseniä ilmoittautui 20: Eero Ahlström ja Kaija Ahlström (Yläsommee), Esko Aholainen, Senja Ahvonen (Ihantala), Annukka Hakkarainen (Yläsommee), Kaija ja Pentti Hämäläinen (Porlampi), Aleksanteri ja Juhana Jääskeläinen (Lyykylä), Martti Kajonen (Haka), Pirkko Katajala (Porlampi), Riitta Kiviniemi-Varjonen, Raili ja Urpo Kuisma (Kilpeenjoki), Jorma Luukkonen (Kaipola), Tuula Muhonen (Kaukola), Timo Pellikka (Yläsommee), Anja Purho (Porlampi), Martti Sassi (Porlampi), Pirjo Vepsäläinen (Porlampi). Uusien jäsenten keski-ikä on 62 v, koko jäsenistön noin 73 v. Kotiseutumatka Eero Kunttu johdatteli pitäjäseuran kesämatkan jälleen juhannuksen jälkeisellä viikolla 24. - 26.6., osallistujia täydet 50. Majoituspaikka oli hotelli Viipuri. Matkan pääkohde oli parin tunnin risteily sateisella Viipurinlahdella. Kotiseutumatkaan sisältyi monta muutakin mukavaa, mm. ajokierros kaupungilla ja Nuoraa-Yläsommee-Porlampi kahvitarjoiluineen sekä kävely Monrepos’ssa. Hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat Hallitus piti vuoden aikana 9 kokousta: Eero Kunttu, puheenjohtaja (9/9), Marja-Leena Evinen (8/9), Aulis Juvonen, sihteeri (9/9), Kaija Keiriö, varainhoitaja (8/9), Mauno Kemppi (5/9), Timo Lindroos (7/9), Kaarina Manni, pääemäntä (7/9), Raimo Matikainen, varapuheenjohtaja (9/9), Liisa Munsterhjelm, tiedottaja (4/9), Päivi Salo (6/9) ja Anne Uotinen (8/9). Pitäjäseuran 60-vuotisjuhla Pitäjäseuran 60-vuotisjuhlaa vietettiin Elojuhlan tilalla 31.8 Karjalatalossa. Juhlallisuudet aloitettiin puolpäiväsellä Wiipuri- ja Sortavala-saleissa, runsaasta ja herkullisesta tarjonnasta huolehtivat Aira ja Jaakko Viitaniemi apulaisineen. Juhlalounaalle osallistui noin 130 henkeä. Tilintarkastajina ovat toimineet Laura Virolainen ja Kaija Kukkaro, varalla Annukka Hakkarainen ja Pentti Hämäläinen. Juhlasalissa vietettyyn Päiväjuhlaan kokoontui lähes 180 henkeä. Ohjelma aloitettiin yhteislaululla Oman pitäjän lipulle, kuultiin seuran puheenjohtaja 7 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Eero Kuntun ja Liiton varapuheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmin tervehdykset. Eero Kunttu on ollut Karjalan Liiton liittovaltuuston jäsen ja pitäjäseuran edustajana Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton, Pro Monrepos’n, Viipurikeskuksen ja Wiipuri-Liiton hallituksissa. Liisa Munsterhjelm on ollut Karjalan Liiton liittovaltuuston varajäsen. Karjalan Liiton ansiomerkkejä saivat: pronssisia Vappu Lindholm, Liisa Murtola ja Aino Tappola, hopeisia Jaakko Ahokas, Marja-Leena Evinen, Kaija Kukkaro, Kaarina Manni ja Laura Virolainen. 12.2.2009 Pitäjäseuran hallitus Juhlan pääosasta huolehti maineikkaan FinnKanteleet –orkesterin kymmenhenkinen ryhmä, joka taituroi monipuolisen, runsaan ja tunnelmallisen konsertin. Orkesteria johti Mirva Minkkinen, joka toimi myös ryhmän laulusolistina. Juhlavuoden tervehdyksenä vietiin loppusyksyn aikana Viipurin maalaiskunnan pöytästandaari niihin kuntiin, joihin maalaiskunnan tilallinen väestö pääosaltaan sijoitettiin 1940-luvulla. Näitä kuntia ovat Hyvinkää (15.12.), Lohja (8.10.), Nurmijärvi (29.10.), Tuusula (17.11.) ja Vihti (6.10.). Tiedoksi! Tiedoksi! 1. Seuramme uudet säännöt ovat tämän lehden sivuilla 12 - 14. Säännöt on toimitettu yhdistysrekisteriin hyväksyttäväksi. Syyskokous ja Puurojuhla Syyskokous pidettiin 29.11. klo 13 Karjalatalon Wiipuri-salissa. Osanottajia oli 50 ja puhetta johti jälleen Pertti Joenpolvi. Pitäjäseuran sääntöjen muutos hyväksyttiin toiseen kertaan. Jäsenmaksuksi vuodeksi 2009 päätettiin 15 euroa pitäjäseuralle ja 6 Karjalan Liitolle. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2009 valittiin Eero Kunttu ja varapuheenjohtajaksi Raimo Matikainen, erovuoroiset hallituksen jäsenet Mauno Kemppi, Kaarina Manni ja Anne Uotinen valittiin uudelleen. 2. Hallituksen jäsenten yhteystiedot ovat sivulle 15. 3. Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa Aulis Juvoselle. Hän pitää yllä jäsenrekisteriämme ja lehden osoitetarroja. Puurojuhlaa vietettiin syyskokouksen jatkeena Viitaniemen kokkipariskunnan puuro- ja torttukahvitarjoilusta nauttien. Ohjelmassa kuultiin Ravansaari-seuran sihteeri Raili Paasosen sujuva kuvaus Viipurinlahden saaristosta ja entisestä elämästä siellä. Irma Järvisen säestellessä laulettiin useita joululauluja. 6-vuotias Roni Kallström kertoi kokemuksistaan pitäjäseuran kesäiseltä matkalta. Arpajaiset täydensivät ohjelmaa sekä juhlakassaa. 4. Jäsenmaksu 2009: Vuosittain jäsenmaksun maksaville on tämän lehden välissä kuitti. Ole hyvä ja maksa kuluvan vuoden jäsenmaksu 15.5. mennessä. Kiitos. Jäsenlehti Viipurin Pitäjäläinen ilmestyi vuonna 2008 kahtena numerona. Lehti on vastannut hyvin tarkoitustaan jäsenten ja pitäjäseuran välisessä yhteydenpidossa. Kiitämme kaikkia lehden avustajia. 5. Tunnetko jonkun, joka olisi kiinnostunut seuramme jäsenyydestä. Pyydä häntä ottamaan yhteyttä Aulis Juvoseen. Osallistumisia ja edustuksia Pitäjäseura on ollut jäsenenä Karjalaisten pitäjäyhdistysten liitossa, Karjalan Liitossa, Pro Monrepos’ssa, Viipuri-keskuksessa ja WiipuriLiitossa. 8 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Nyt sitä saa, nyt sitä saa – vatsansa täyteen puuroo! Pitäjäseuran iloisten emäntien jouluisesti koristamassa salissa kaikui iloinen karjalainen sorina ja arpoja myytiin taas vauhdilla. Kahvin lomassa kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi kertoili karjalanpiirakoista, niiden leipomisperinteistä sekä etenkin mielenkiintoisia seikkoja karjalanpiirakoiden voittokulusta EUn piirissä Brysselissä. EUtilaisuudessa oli kerrankin ollut tarjolla muiden maiden herkkujen ohella Airan ja Jaakon leipomia karjalanpiirakoita Suomen karjalaisessa pitopöydässä. Maukkaat piirakat loppuivat iloisesti kesken – samalla kun ranskalaisten pöydässä antimia olisi vielä riittänyt reilusti syötäväksi. Viipurin pitäjäseura juhli perinteiseen tapaansa pikkujoulua yhteisen puurojuhlan merkeissä lauantaina 29. marraskuuta Karjala-talon Wiipurisalissa. Tilaisuuteen oli tällä kertaa yhdistetty pitäjäseuran uusien sääntöjen mukaisesti ensimmäinen syyskokous – entinen vuosikokous on näet jaettu kahteen osaan: syyskokoukseen ja kevätkokoukseen. Syyskokouksen virallisista asioista ja sen tekemistä hallitusvalinnoista kerrotaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä, seuraavaa vuotta koskeva oleellinen asia oli kuitenkin heti selvä eli puheenjohtajaksi valittiin jälleen yksimielisesi Eero Kunttu. Muutaman joululaulun jälkeen saimme muistella viimekesäistä kotiseutumatkaamme Karjalaan kun retken nuorin osanottaja Roni Kallström kertoi kokemuksistaan äitinsä Marjon haastateltavana. Tärkeä matkaa edeltävä toimenpide oli ollut ikioman passin hankita, isoisän kanssa oli käyty valokuvassa. Matkustus naapurimaahan oli hiukan jännittänyt nuorta miestä, ja erityisesti oli jäänyt mieleen käynti Viipurin linnan tykkejä katsomaan. Reissulta otettujen kuvien esittäjänä toimi isä-Arne. Roni totesi, että matka oli ollut kiva ja hän voisi mielellään lähteä uudestaankin! Joululauluja säesti pianistimme Irma Järvinen. Kuva: Liisa Munsterhjelm Puurojuhla pääsi todenteolla alkamaan kunhan viralliset kokousasiat oli Pertti Joenpolven ennätyksellisen vauhdikkaalla puheenjohdolla viety päätökseen. Joulutunnelmaa viriteltiin laulamalla kaikki yhdessä iki-ihanat joululaulumme “Arkihuolesi kaikki heitä..” ja “ Me käymme joulun viettohon...”. Laulunjohtajana toimi heleä-ääninen sopraanomme Leena Vakkilainen ja säestäjänä pianon ääressä esiintyi Irma Järvinen, Maire Kivimäen tytär. Sitten päästiinkin jo itse asiaan! Maittavan riisipuuron hauduttivat ja torttukahvit jälkiruoaksi keittivät meille Aira ja Jaakko Viitaniemi. Mantelin puurostaan löysi tällä kertaa Aimo Hyyrynen ja voitti palkinnokseen rusinakakun – oma toiveensa jäi kyllä salaisuudeksi kuten pitääkin. Kolme sukupolvea: Marjo Matikainen-Kallström, Roni Kallström ja Tuula Matikainen Kuva: Liisa Munsterhjelm Seuraavaksi suoritettiin aina mielenkiintoinen arvonta. Tällä kertaa vaikutti siltä, että kaikki arvontapalkinnot osuivat aina samaan pöytään, vuoroin kullekin ja parhaille jopa kolmekin! No lopulta onni kääntyi ja muutkin pääsivät osallisiksi. Timo Lindroos oli onnekkain ja sai pääpalkinnon, ison herkkukorin, joka sopi hyvin viedä kotiin jouluevääksi. 9 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Taloudenhoitajamme Kaija Keiriö ja syyskokouksessa puhetta johtanut Pertti Joenpolvi. Kuva: Liisa Munsterhjelm Esisaari taas oli kertojan oma rakas kotisaari. Siellä oli iso Läskelän lautatarha. Läheinen kaunis Laitsaari taas oli ollut keisariperheen suosiossa ja kutsuttiin jopa Viipurinlahden helmeksi. Myös Suonion saarella keisarillinen hovi viihtyi. Kun Nikolai II vieraili siellä pääsivät koululapsetkin häntä tervehtimään. Vuonna 1944 saarella oli isoja taisteluita ja sitä pommitettiin. Viereisessä Rahkasaaressa asuvat lapset kävivät kansakoulua Esisaaressa ja siirtyivät keskikouluun Uuraaseen ja sieltä ehkä vielä lukioon itse Viipurin kaupunkiin. Vuoden 1944 taistelujen tieltä kaikki lapset siirrettiin turvaan Miehikkälään. Kaarina Manni ja Timo Lindroos. Kuva: Liisa Munsterhjelm Ja siten taas laulettiin yhdessä! Palkkioksi saatiin kaikki kahvia ja joulutorttuja, kiltit lisäksi vielä pipareita. Seuraavaksi kuulimme tarinoita Viipurinlahden ulkosaaristosta ja elämästä siellä. Kertojana oli Ravansaari-seuran sihteeri Raili Paasonen, joka on itsekin saarilla syntynyt ja elänyt lapsuusvuosiaan. Ulkosaaret olivat kuuluneet v.1932 asti Viipurin maalaiskuntaan ja sitten kaupunkiin. Huomattavimpia saarista Railin mukaan olivat Turkinsaari, Ravansaari, Uuras, Kuurinsaari, Hapenensaari ja Esisaari. Turkinsaarella oli ollut lentoasema ja lentäjäkoulu. 1.maailmansodan aikana saarella oli nähty nälkää ja oltu työttömiä; siellä oli ollut myös pakolaisleiri. Ravansaari oli valmiin puutavaran säilytysalue, mutta vuonna 1920 syttyi suuri tulipalo, jossa kaikki lautatarhat paloivat. Saarella oli myös melkoisesti asutusta sekä kansakoulu, rukoushuone ja 3 kauppaa. Saaren pohjoisosaan oli keisari Aleksanteri III:n käskystä rakennettu linnoitus kasematteineen, ja se olikin sotilasaluetta. Ravansaarta oli kutsuttu luotsien saareksi jo 1700luvulta alkaen. Kuurinsaaren myöhempi luotsiammattikunta oli myös kehittynyt ravansaarelaisten muuttajien mukana. Uuraassa toimi vilkas Viipuri ulkosatama. Puutavaraa vietiin onkareilla suureen maailmaan; tärkeimmät liikeyritykset saarella olivat Ahlström, Hackmann ja Salvesen. Vilkkaassa Uuraassa toimi oppikoulu, useita kauppoja sekä lääkäri ja sairaanhoitaja. Saarelle tuli jopa rautatie, joka kuljetti laivattavaa puutavaraa. Syyskokous- ja puurojuhla yleisöä. Kuva:Eero Kunttu 10 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Raili Paasosen esitelmä herätti monissa muistoja menneistä ajoista, toisille taas kertomuksen saaret olivat tuntemattomia ja sitäkin mielenkiintoisempia. Puurojuhlan tunnelmalliseksi lopuksi laulettiin yhdessä juhlavasti ja hieman haikeastikin “Jouluyö, juhlayö..”. Talvinen ilta alkoi muuttua yhä sinisemmäksi hämäräksi jolloin lähdimme kotiin kukin valmistelemaan omaa jouluamme. parvittain. Laiturilta poikajoukko sukeltelee, jotkut uskaltautuvat uimaan kauas rannasta. Auton vanha sisärengas on kelpuutettu uimarenkaaksi pienemmille, sillä on hilpeä leikkiä. Teksti: Liisa Munsterhjelm Näin oli kesällä lapsuudessa. Joku uittaa koiraa puukapulaa veteen heittäen koiran noudettavaksi. Rantahietikkoa saapastelee urhoollinen mies uittamaan hevosia ihmisten joukkoon. Kaikki iloitsevat kesäsunnuntaista. Talvi vuonna 1939-40: sinä kirkkaasti kimalteleva Näykijärven selkä sait yllesi vahvan jääkuoren. Talvileposi ei ollut rauhallinen. Rautasaappaat asein ja painavin kalustoin tahrivat sinun hohtavan valkean suojaverhosi punaisin läiskin. Merkkipäiviä Seuramme varapuheenjohtaja Raimo Matikainen juhli 70-vuotispäiviään aivan viime vuoden lopussa Leppävaaran Parkvillassa. Kuvassa päivänsankari Tuula vaimonsa kanssa. Surullisen talven jälkeen rannoillasi liikkui toisenlainen kansa kaksi kevättä. Armon vuonna 1941 suomalainen rautasaapas vapautti sinut Näykijärveni, samoin muutkin alueet vieraan ikeen alta. Nyt saavuimme rannoillesi polkupyörillä. Hurmaava olet sinä järvien järvi! Meille kuvaannollisesti kuin Terijoen hiekat, kuitenkin kolibrin kokoisena – saimme rannoillasi käydä kaksi ihanaa vuotta. Ne kimmeltävät kuin taivaan tähdet läpi elämäni. Matka jatkuu täällä muissa maisemissa. Vuosia kertyi useita kymmeniä kunnes raja raolleen aukesi. Silloiset lapset – nuoret, kepeäjalkaiset, kirkassilmäiset, olemme silmälasipäisiä, harmaahapsia. Etsimme tietä tuloksetta. Honkaniemen puolella oli jonkinlainen tien tapainen, josta pääsimme rantaasi ihailemaan. Isosuomuinen kala, mitä kaikkea kätkeytyykään sinun pohjalietteeseesi. Rautasaappaat kolme kertaa sinut ylittäneet, mennen tullen joku heistä on saanut viimeisen leposijan sinun sylissäsi. Heillä rauha olkoon. Aikamatka Näykijärvelle Pitäjämme monista järvistä ajatukset lentää Näykijärven rannalle. Sitä katsellessa hahmottuu isosuomuinen kala tarjoiluvadilla koristeltuna kukkasin. Leirintäalueella nuoret aikuiset keittävät kahvia nuotiolla. Isotorvinen, veivillä vetoa kierrettävä gramofoni kaiuttaa järven yli Honkaniemen kylän puolelle muodissa olevia iskelmiä. Monenlaiset ajatukset tulevat esiin, jälleennäkemiseen kului 50 vuotta. Paikkasi on siinä edelleenkin, ehkä pienenet rantakasvillisuuden vallatessa alaa. Jospa joskus vuosien päästä olet meidän oma lapsuutemme helmi, Näykijärvi. K.V. Kirkassilmäisiä, iloisia ihmisiä, märkiä ja kuivia, on ranta-alue täynnä. Lapsia saapuu paljain jaloin 11 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 VIIPURIN PITÄJÄSEURA RY:N SÄÄNNÖT I käsittely ja hyväksyminen vuosikokouksessa 2.3.2008 II käsittely ja hyväksyminen syyskokouksessa 29.11.2009 1§ Yhdistyksen nimi on Viipurin pitäjäseura ry ja sen kotipaikkakunta on Helsinki. 2§ Yhdistyksen tarkoituksena on toimia karjalaisten ja karjalaisuudesta kiinnostuneiden kulttuurijärjestönä. Seura tekee toiminnallaan tunnetuksi Viipurin maalaiskuntaa sekä vaalii ja kehittää karjalaista kulttuuria. Yhdistys kuuluu jäsenenä Karjalan Liitto ry:een. 3§ Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä toiminta-alueellaan tilaisuuksia, jotka palvelevat edellisen pykälän (2) tavoitteita. Lisäksi yhdistys toimii jäsentensä yhdyssiteenä. Yhdistys toteuttaa toimintatarkoitustaan mm. seuraavasti: - toimeenpanemalla esitelmä-, kokous- ja kulttuuritilaisuuksia sekä juhlia ja iltamia - järjestämällä koulutusta - järjestämällä kotiseutumatkoja ja muita matkoja jäsenilleen - pitämällä yhteyttä toiminta-alueensa muihin kulttuurijärjestöihin sekä kuntien ja seurakuntien viranomaisiin ja organisaatioihin sellaisissa asioissa, jotka edistävät kulttuurityön toteuttamista - harjoittamalla julkaisu- ja tiedotustoimintaa ja kehittämällä yhteistyötä tiedotusvälineisiin - harjoittamalla tai tukemalla karjalaista nuorisotoimintaa - pitämällä yllä jäsenrekisteriä - toimimalla yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa luovutetun Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi. 4§ Yhdistyksellä on oikeus hankkia ja omistaa kiinteistöjä, ottaa vastaan jäsenmaksuja, lahjoituksia ja testamentteja ja harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa, ja asianomaisen luvan saatuaan panna toimeen raha- ja tavara-arpajaisia, rahankeräyksiä sekä järjestää juhlia varojen hankkimiseksi toimintaansa varten. 5§ Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen henkilö, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy. Jäsenet ovat varsinaisia tai kannattavia jäseniä. Yhdistyksen varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksun määrää syyskokous. Yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajakseen tai kunniajäsenekseen henkilön, joka huomattavalla tavalla on tukenut sen toimintaa tai toiminut yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi. 12 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä, toiminnallaan tai käytöksellään haittaa yhdistyksen toimintaa tai muistutuksista huolimatta jättää jäsenmaksunsa suorittamatta. 6§ Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat - kalenterivuodeksi kerrallaan valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, - kolmeksi kalenterivuodeksi valitut yhdeksän (9) muuta jäsentä, joista eroaa ensimmäisenä ja toisena vuotena kolmannes (1/3) aluksi arvan, sitten vuoron mukaan. Hallitus valitsee sihteerin ja ottaa taloudenhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Hallitus kokonaisuudessaan on vastuussa yhdistyksen varojen käytöstä. 7§ Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa. 8§ Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit sekä hallituksen laatima vuosikertomus ja muut yhdistyksen hallintoa koskevat asiakirjat on ennen helmikuun 15. päivää jätettävä yhdistyksen tilintarkastajille, joiden tulee viimeistään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta antaa hallitukselle kevätkokoukselle osoitettu kirjallinen lausunto toimittamastaan yhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastuksesta. 9§ Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous ja syyskokous. Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous vuosittain marraskuun loppuun mennessä. Kevät- ja syyskokouksen yhteydessä voidaan järjestää jäsenistölle tarkoitettu seminaari tai muu tilaisuus. Muita kokouksia pidetään, milloin yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin hallitus pitää sitä tarpeellisena tai milloin vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjeitse hallitukselta erityisesti ilmoitettua tarkoitusta varten anoo. Kokoukset kutsutaan koolle vähintään 7 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksilla tai kullekin jäsenelle hänen ilmoittamallaan osoitteella tai sähköpostiosoitteella lähetettävällä kutsulla. 10 § Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat. 13 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 2. Todetaan kokouksen laillisuus. 3. Esitetään yhdistyksen vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto sekä tilinpäätös. 4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimihenkilöille ja muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit ehkä antavat aihetta. 5. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat. 6. Käsitellään asiat, jotka joku yhdistyksen jäsen on kirjallisesti vähintään 8 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäväksi, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset. 7. Pidetään jäsenistölle tarkoitettu tilaisuus (§ 9). 11 § Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat. 2. Todetaan kokouksen laillisuus. 3. Päätetään varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksujen suuruudesta seuraavalle kalenterivuodelle. 4. Vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio. 5. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi 6. Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle. 7. Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä. 8. Valitaan tarvittavat toimikunnat ja edustajat. 9. Päätetään missä sanomalehdissä kokouskutsut on julkaistava ja miten muut tiedonannot jäsenille on toimitettava 10. Käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat. 11. Käsitellään asiat, jotka joku yhdistyksen jäsen on kirjallisesti vähintään 8 päivää ennen kokousta hallitukselle esittänyt kokouksessa käsiteltäväksi, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset. 12. Pidetään jäsenistölle tarkoitettu tilaisuus (§9). 12 § Yhdistyksen sääntöjen muuttamista ja yhdistyksen purkamista koskeva asia on käsiteltävä kahdessa vähintään viikon välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joista jälkimmäisessä muutosta tai purkamista tulee vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa. 13 § Jos yhdistys purkautuu, käytettäköön sen varat, sitten kun yhdistyksen velat on maksettu, yhdistyksen toimialueella asuvan karjalaisen väestön tai toimialueen kulttuurityön hyväksi tavalla, josta viimeinen yhdistyksen kokous päättää. Ellei se ole mahdollista, on varat luovutettava Karjalan Liitto ry:lle. 14 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Viipurin pitäjäseuran hallituksen yhteystiedot 2009 Eero Kunttu puheenjohtaja Karstuntie 634, 08100 Lohja keero@dnainternet.net puh. 044 339 4000 fax (019) 333 224 Marja-Leena Evinen Korsontie 22 A 7, 01450 Vantaa marja-leena@evinen.net puh. (09) 851 3882, 050 492 7337 Aulis Juvonen jäsensihteeri Klaukkalantie 59, 01800 Klaukkala helka-aulis.juvonen@kolumbus.fi puh. 050 595 4814 Kaija Keiriö, taloudenhoitaja Metsolantie 59 C, 01450 Vantaa kaija.keirio@kotikone,fi puh. 0400 419460 Mauno Kemppi Vihdintie 4-6 A 17, 03100 Nummela puh.(09) 223 6042, 0400 251 128 Timo Lindroos Peräläntie 115, 03220 Tervalampi timo.lindroos@lukk.fi puh. (09) 222 4823, 050 355 5471 Kaarina Manni Saukkolantie 432, 08500 Lohja puh. (019)) 333 375, 040 754 6891 Raimo Matikainen varapuheenjohtaja Ajurinkatu 3 A 37, 02650 Espoo rtmatikainen@luukku.com puh. (09) 541 8981, 040 525 7484 Liisa Musterhelm tiedottaja Friisiläntie 49, 02240 Espoo liisa.munsterhjelm@luukku.com puh. 040 840 0152 Päivi Salo Simontie 3 B, 01840 Klaukkala paivi.salo@tiliviiri.fi puh. (09) 879 8235, 040 848 6897 Anne Uotinen sihteeri Aino Acktén tie 1 A 6, 00400 Helsinki puh. 050 540 2245 anne.uotinen@elisanet.fi 15 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Jääkärikenraali Einar Vihmalle muistolaatta Ihantalaan Jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari Einar Vihma (19.9.1893) on itsenäisen Suomen ainoa kenraali, joka on kaatunut sodassa rintamalla. Kenraalimajuri Einar Vihma kaatui 5. elokuuta 1944 neuvostoliittolaisten kranaatinheitinkeskityksessä Ihantalassa yhdessä esikuntapäällikkö Palkaman kanssa. Hän oli viimeinen rintamalla kaatunut Saksan-jääkäri. Vihman muistolaatan paljastustilaisuus järjestettiin 5.8.2008 Ihantalassa. Toimitus ei ole saanut karttaa muistolaatan sijainnista, mutta ohessa Eero Kuntun muistolaatasta ottama kuva. Kuva: Itsenäisyyden puolustajat. Sodan taisteluja I. Weilin & Göös 2005 16 Viipurin pitäjäläinen 1/2009 Kotiseudulle Viipurin maalaiskuntaan … Matka tehdään Juhannuksen jälkeen 23. – 25.kesäkuuta. Käyntikohteina ovat mm. Ylivesi, Ihantala, Kilpeenjoki, Terävälä ja Pihkala. Matkan hinta on 258 euroa kahden (2) hengen huoneessa majoittuville ja 330 euroa yhden (1) hengen huoneessa majoittuville. Hintaan sisältyy ryhmäviisumi, majoitus Viipurissa hotelli Druzbassa, matkat, kaksi aamiaista ja kaksi illallista sekä ryhmävakuutus. Sitovat ilmoitautumiset 8.5. mennessä. Kohdekyliä tuntevia kaivataan oppaiksi kertomaan kylistä ennen tai nyt. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Eero Kuntulle, puh. 044 3394000. Tuuha siekii mukkaan! 17 Lisätietoja Karjalan liitosta 09 7288 1712, www.karjalanliitto.fi. Seminaarin hinta on 35 euroa, Karjala-kortilla 30 euroa: Hintaan sisältyy lounas, kahvi, seminaariohjelma ja matka Alapitkälle. 19.00 Yhteislaulutilaisuus, Kuopion kauppatori Lauantai 13.6.2009 Karjalaiset kesäjuhlat Kuopiossa 12.-14.6.2009 Karjalaisten kesäpäivien teemana Kuopiossa kesällä 2009 on asutustoiminta. Asutustoiminta vaati suomalaiselta yhteiskunnalta suurta taloudellista panostusta ja asutusorganisaatiolta valtavaa työtaakkaa. Suurimman työn tekivät asutettavat raivatessaan peltoja ja laitumia, pystyttäessään uusia taloja, karjasuojia ja muita rakennuksia sekä tehdessään teitä kaukaisille salopalstoilleen. Siirtoväestöstä yli puolet oli maatalousväestöä. Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain nojalla Suomeen muodostettiin kaikkiaan 45 000 uutta maatilaa ja 56 000 asuintilaa. Sotien jälkeen Kuopion seudulle sijoitettiin salmilaisia ja impilahtelaisia, Iisalmen ympäristöön suistamolaisia ja korpiselkäläisiä. Lapinlahdella, Alapitkän kylässä sijaitsee Suomen asutusmuseo. Se on Laatokan Karjalasta Salmista evakkoon lähteneiden Yrjö ja Anni Muren entinen koti. Muren tilalla asuttiin vakituisesti 1970-luvulle asti. Museo on Karjalaisten kesäpäivien retkikohde. Lapinlahdella asutukseen otettiin lähes 10 500 hehtaaria maata ja asutustiloja muodostettiin noin 160. Perjantai 12.6.2009 11.00 – 18.30 Seminaari asutustoiminnasta. Seminaariin sisältyy retki Asutusmuseoon Lapinlahden Alapitkälle. Seminaarissa käsitellään mm. seuraavia teemoja: Karjalaisevakkojen tulo Savo-Karjalaan ja routaisten maiden miesten paluu kotiin juoksuhaudoista siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen, Ortodoksinen evakkomaailma Savo-Karjalassa , Putosiko karjalan kieli evakkojunasta sekä Lapsuus ja nuoruus savokarjalaisessa evakkomaailmassa 9.00 Karjalainen tori avautuu Klassillisessa lukiossa, Opistotie 1 9.00 Kyykkäkilpailut keskuskentällä 10.00 Karjalan maraton alkaa keskuskentällä 10.30 Valtakunnalliset piirakkamestaruuskilpailut Hatsalan klassillisessa koulussa, Opistotie 3 11.00 Kuorokavalkadi Klasillisessa lukiossa 10.30 alkaen ruokailu Klassillisessa lukiossa , Opistotie 1 / Hatsalan klassillisessa koulussa, Opistotie 3 15.00 Avajaiset Kuopion jäähallissa, Hannes Kolehmaisenkatu 4 17.00 Opastettu kaupunkikiertoajelu, Ortodoksinen kirkkomuseo (hinta 15 euroa, Karjala-kortilla 10 euroa, / vähintään 20 osanottajaa) 18.00 Vigilia Pyhän Nikolaoksen katedraalissa, KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo 18.00 Iltakirkko Alavan kirkossa 19.00 Kansantanssikonsertti, paikka avoin 19.00 Näyttelyt sulkeutuvat 20.00 Iltamat Klassillisen lukion juhlasalissa Sunnnuntai 14.6.2009 9.00 Näyttelyt ja karjalainen tori avautuvat Klassillisessa lukiossa, myöhemmin tori siirtyy Väinölänniemelle 9.00 Kunnianosoitukset Evakkotie-muistomerkillä, Sankarihaudoilla ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä 9.30 Liturgia Pyhän Nikolaoksen katedraalissa, KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo 10.00 Messu Kuopion tuomiokirkossa (kesto 1 t 15 min), piispa Matti Sihvonen, tuomiorovasti Ilpo Rannankari, Wiipurin Lauluveikot 11.30 Kulkueen järjestäytyminen Kuopion kauppatorilla 12.00 Juhlakulkue kauppatorilta Väinölänniemelle 14.30 Päiväjuhla Väinölänniemellä Lisätietoja: Karjalaisseurojen Kuopion piiri ry: http://www.kuopionkarjalaisseurat.net/ Kari Koslonen, p. 050 576 9341, kari@koslonen.fi Mirja Tiitinen, p. 040 5921127, mirja.tiitinen1@luukku.com Ritva Lampainen, p. 044 5280496, ritva.lampainen@koti.fimnet.fi Karjalan liitto: (09) 728 8170 toimisto@karjalanliitto.fi http://www.karjalanliitto.fi
