Tervetuloa ! - Ristijärven kunta

Transcription

RISTIJÄRVI
TIEDOTTAA
2/2010
Sotainvalidien
Veljesliiton
Ristijärven osaston
70-vuotisjuhlapyhää vietettiin
Su 31.10.2010
Juhlapäivä alkoi jumalanpalveluksella, jonka toimitti rovasti Matti
Mäkelä, kanttorina Hilkka Kemppainen. Kunniakäynnillä sankarihaudoilla puhui opettaja Esa Tolonen muistellen Talvisodan sankarihautajaisia, joissa hän oli mukana
9-vuotiaana.
Seurakuntakodilla oli juhlaa
viettämässä joukko sotainvalideja,
puolisojäseniä ja paljon ystäviä.
Osaston nykyinen, ensimmäinen
ei sotainvalidipuheenjohtaja Jouko
Sievänen toivotti vieraat tervetul-
leiksi, opetusneuvos Eero Oikarinen kertoi Ristijärven sotainvalidien 70 v. toiminnasta ja juhlan
musiikista vastasi vahvistettu mieskvartetti Teuvo Väisäsen johdolla.
Tervehdyksensä juhlaan toivat
Kainuun Sotainvalidipiirin toiminnanjohtaja Matti Kähkönen,
kunnanjohtaja Raija Potila, Hyrynsalmen osaston puheenjohtaja
Pertti Huovinen sekä seurakunnanpuolesta rovasti Matti Mäkelä,
jonka pitämään loppuhartauteen
juhla päättyi.
S.2
Sotainvalidit (oikealta) Martti Pyykkönen, Eino Karppinen ja Arvo Rautiainen sekä Kalevalan Kuntoutuskodin palveluneuvoja Leena Vähäkuopus.
Ristijärven
joulunavaus
la 27.11.2010 klo10.00 alkaen
Keskuskoululla
Ohjelmassa
• ELÄKELÄISTEN KUORO esiintyy
yy
Eino Kemppaisen ja EineLiisa Heikkisen kirjojen julkistamiseen liittyvä suunnittelupalaveri pidettiin 10.11. kirjastossa. Mukana (vas.) Eino Kemppainen,
EineLiisa Heikkinen, Eero Oikarinen ja Teuvo Väisänen.
Kirjastossa julkistetaan 30.11. klo 16
Eino Kemppaisen kirjan Olinhan siellä minäkin uusintapainos.
Teosta on täydennetty mustavalkoisilla sotaajan kuvilla ja uudemmilla värikuvilla. Kirjoittajan tekstit ovat omakohtaisia kokemuksia, joita
hän on kirjoittanut sotapäiväkirjoihin tukeutuen.
Tekstiosaan ei ole tehty muutoksia. 1. painos valmistui v. 1996 ja se ollut pitkään loppuunmyyty.
sekä
Eineliisa Heikkisen Kielikuvia,
johon syntyivät ensin akryylimaalaukset, sitten kuva kuvalta tekstit.
Tarkoituksena on havainnollistaa
kunkin kielikuvan merkitystä nykyihmiselle.
Tilaisuudessa mukana myös kunnanjohtaja Raija Potila. tilaisuus on
avoin kaikille.
Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Eino Kemppainen
Olinhan siellä minäkin
Eineliisa Heikkinen
Galleria Navetta Kielikuvia
Molemmat kirjat myynnissä
Yhteispalvelupisteessä
20 € / kpl.
• PAEMENEN ILIMESTYS
Kristuksen syntymän ihmeen
keskiaikaisen näytelmän muodossa
aidolla Ristijärven murteella.
Jukolan Taideyhteisö
• JOULUPUKKI vierailee
• klo
11-14 Perinteiset
JOULUMYYJÄISET
-myynnissä joululeivonnaisia,
käsitöitä, arpajaisia
Pöytävaraukset 25.11.2010 mennessä
Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen,
puh. 08-6155 431.
Tervetuloa !
2
Ristijärvi tiedottaa
sivulta 1
Sotainvalidien Veljesliiton
Ristijärven osasto
70-vuotias
Talvisodassa haavoittui 43 000 suomalaista, joista 16 000 oli vaikeasti
vammautuneita. He perustivat kesällä 1940 oman liiton huolehtimaan jäsentensä tulevaisuudesta.
Ristijärveläiset ja hyrynsalmelaiset
perustivat 27.10.1940 oman osaston, joka keväällä 1944 lakkautettiin ja molemmat pitäjät saivat
oman osastonsa. Enimmillään jäseniä Ristijärven osastossa oli v.1959
yhteensä 80.Kaikkiaan osastonkirjoissa on ollut 145 täällä asunutta
sotainvalidia. Naiset ovat alusta
alkaen olleet miesten tukena ja perustivat oman jaoston kesällä 1945,
kun Lotta Svärd oli lakkautettava.
Osaston tehtävä oli tukea alueensa sotainvalideja sekä henkisesti että
aineellisesti.
Tärkeimpiä varojen hankkimiskeinoja ovat olleet kioskikahvi-
la, keräykset, myyjäiset ja muut
myyntitulot sekä huvitilaisuudet.
Osasto on anonut ja jakanut myös
Sotainvalidien Veljesliiton ja piirinmyöntämiä avustuksia. Avustusten
kohteena on ollut esim. rakennusten kunnostus, työkalujen, koneiden, hevosen tai lehmän osto, jopa
vanhojen velkojen ja verojen maksu
sekä sairauskulut.
Viime vuosikymmenien tärkein
menoerä on ollut avustukset jäsenten, puolisoiden ja leskien kuntoutukseen ja virkistykseen.
Suurimman taakan sotien jälkeen kantoivat puheenjohtajina
jääkärikapteenina tunnettu Heikki
Oikarinen 16 v. ja naisista Saimi
Mikkonen 25 v. Pitkäaikaisia toimijoita olivat myös Aarre Viitanen15
v. Eino Pyykkönen 25 v. ja Urho
Suutari 18 v. sekä naisista Mandi
Ruokolainen 27 v. ja naisten puheenjohtaja Suoma Mulari vuodesta
1996.
Osastossa on nyt 11 sotainvalidia,
6 puolisoa ja 20 leskeä. Rintamalla
olleiden keski-ikä on 87,6 vuotta.
Sama pyyteetön ”Kaveria ei jätetä”
-henki on vuosikymmenestä toiseen
kantanut osaston jäseniä ja antanut
voimaa silloinkin, kun yhteiskunta
ei arvostanut isänmaalle terveytensä
uhranneita miehiä ja naisia
Sankarivainajien rivin äärellä Eino Karppinen ja Kainuun Sotainvalidien
pitkäaikainen toiminnanjohtaja Toivo Kemppainen – uvalainen Varvin Topi,
joka pääsi syksyllä eläkkeelle.
(Historiatiedot Eero Oikarisen kirjoittamasta osaston 60-v.julkaisusta)
Ristijärven Sotainvalidit kiittävät lämpimästi kaikkia avusta ja
myötäelämisestä vuosikymmenien
aikana.
Untamo Pahkala, sihteeri
S
Seppeleenlaskijat
l l k
Ilmari
Il
Jokelainen,
Jkl
Jouko
J k Sievänen
S
ja Suoma
S
Mulari.
M l
LipL
puvartiossa Teuvo Väisänen, Martti Romppainen ja Untamo Pahkala. Kuvat
Seija Lahdelma
ELÄKKEELLE
Ristijärven kunnan pitkäaikainen
luokanopettaja, vuodesta 1973
kunnan palveluksessa työskennellyt
Irma Ronimus jäi eläkkeelle kevätlukukauden 2010 lopussa. Irma
on tullut tunnetuksi esimerkillisenä
kansankynttilänä, jonka ohjauksessa
oppilaat ovat saaneet tutustua monipuolisesti taiteen maailmaan. Viimeisen lukuvuoden antoisana ponnistuksena oli oman koulun kuoron
valmentaminen Lasten ja Nuorten
Laulujuhlaan Ouluun.
Suuret kiitokset Irmalle näistä taiteen täyttämistä, iloa kaikille
tuottaneista vuosista ja virkeitä eläkepäiviä!
Aino Moilanen jäi eläkkeelle Ristijärven kunnan palveluksesta syksyllä
2010. Aino kerkesi työskennellä useammalla koululla keittäjänä työvuosiensa aikana, vuodesta 1964 lukien.
Työn kuva kerkesi muuttua paljon.
Alkuvuosina keittäjän työhön kuului paljon muutakin ruuanlaiton
ohella. Kouluilla kaikki jouduttiin
tekemään käsin, ilman nykyajan mukavuuksia ja apuvälineitä. Työpäivät
sai talvisin aloittaa pihan puhtaaksi
kolaamisella tai hiekottamisella, jatkaa luokkatilojen ja keittiön lämmityksellä ja ruuan valmistuksella.
Keittiövuoron päätyttyä oli siivoustyöt odottamassa vielä koulupäivän
päätteeksi. Aino muistetaan energisenä ja iloisena työntekijänä. Pitkän
työuran jälkeen on nyt vuoro nauttia
ansaituista eläkepäivistä, perheestä ja
lapsenlapsista.
Toivotamme onnellisia ja antoisia eläkepäiviä molemmille!
Seppä Eetu Kemppainen
on poissa
Oli syyskuun 15. päivä, lämmin
torstai-ilta, kun sain viestin setä Eetun äkillisestä poismenosta. Tieto
sävähdytti kovasti, olinhan tämän
vuoden aikana ollut Eetun kanssa
tekemisissä enemmän veljensä Taavetin sairastellessa.
Eetun mukana meni arvokasta
tietoa ja taitoa perinteisiin työtapoihin ja menetelmiin ja siitä,
miten ennen elettiin ja hankittiin
toimeentulo maaseudulla.
Torvenkosken partaalla oleva
mylly ja kumpareella sijaitseva paja,
oli paikkoja josta Eetun löysi.
Pääasiallinen tehtävä oli hänellä
olla seppänä takoa ja teroittaa isäntien tuomia työkaluja ja keväällä
oli ruuhka viikatteista. Eetu sai
julkisuutta valmistamallaan suusta ladattavalla luodikolla eli rihla-
pyssyllä. Pajassa tarvittiin hiiliä ja
niinpä hiilimiilu savusi keväisin,
jota Eetu istui sitä vahtimassa. Tämänkin taidon hän halusi että se
säilyisi nykypolville.
Eetu tuli kyläyhdistyksen kokoukseen ja ehdotti, että pitää koota
hiilimiilu pajan läheisyyteen nähtäväksi siellä kävijöille, ja että se pitää
säilyttää ei polttaa.
Viimeiset vuodet Eetu harrasti
liikuntaa ahkerasti joka päivä. hän
kävi lenkillä oli ilma mikä tahansa.
Samalla hän seurasi maailman menoa maantiellä, istuessaan rollaattorin istuimella ja kun tuttu auto
meni, hän tervehti heilauttamalla
kättä. Moni kulkija pysähtyi juttelemaan ja siitä Eetu ilostui kovasti.
Monet lehtikuvaajat ja haastattelijat ovat käyneet vuosien mittaan
paikan päällä ja tallentaneet kuvin
ja sanoin Eetu sepän tekemisiä.
Eetu oli kuollessaan 83 vuotta,
hänen vaimonsa haudattiin kolmea
vuotta aikaisemmin
Runsas osanottaja joukko hänen
viimeisellä matkallaan kertoo, siitä,
että Eetulla oli paljon ystäviä, sukulaisia ja tuttuja.
Eetu-setää muisteli
Eeva Kemppainen
3
SEURAKUNNAN TAPAHTUMIA 13.11.2010 – 16.1.2011
◆ LA 13.11.
◆ SU 14.11.
◆ VIIKKO 46
◆ MA 15.11
◆ KE 17.11.
◆ Pe 19.11.
◆ SU 21.11.
◆ MA 22.11
◆ TI 23.11
◆ KE 24.11.
◆ SU 28.11.
◆ MA 29.11
◆ KE 1.12.
◆ PE 3.12
◆ SU 5.12
◆ MA 6.12.
◆ KE 8.12.
◆ TO 9.12.
◆ PE 10.12
◆ SU 12.12
12.00
10
11-20
6.30
10-12
10-12
13.30
18-21
10
1015
10-12
10
10-12
1010
16
10-12
10-12
13-30
18-21
10
10
10
◆ LA 25.12
◆ SU 26.12.
1810
14
10-12
10-12
10
19
8.40
13.30
14
15
8
10
◆ PE 31.12.
◆ LA 1.1.2011
◆ SU 2.1.
◆ TO 6.1.
◆ SU 9.1.
◆ SU 16.1.
19
10
10
10
10
10
◆ MA 13.12
◆ KE 15.12
◆ SU 19.12
◆ KE 22.12
◆ PE 24.12
Tyyne Tolosen syntymäpäiväseurat srk-kodilla.
SANAJUMALANPALVELUS kirkossa, Isänpäivä, kirkkokahvit srk-kodilla, järj. Mustavaaran kinkeripiiri.
Kutsutaksia voi käyttää.
SEURAKUNTAVAALIT. ÄÄNESTYSPAIKKANA KIRKKO.
Ristijärven vuoro pitää Radio-Kajauksen aamuhartaudet. Ma Esa Oikarinen, ke Seija Lahdelma ja pe
Puuhapiiri srk-kodilla.
Vohvelipäivä lähetyksen kirpputorilla.
Hartaushetki Kotokunnaalla
Nuorten ilta srk-kodilla.
Tuomiosunnuntain messu kirkossa. Sanansaattajien kirkkopyhä, saarna Pirjo Juntunen.
Kirkkokahvit ja päivätilaisuus srk-kodilla, mukana Pirjo Juntunen.
Omaishoitajien rovastikunnallinen kirkkopyhä Sotkamossa
Isoskoulutus srk-kodilla.
Syöpäpotilaiden kerho srk-kodilla.
Lähetyksen kirpputori srk-kodilla
Keskiviikkokerhon virkistyspäiväretki Hiisipirtille. Lähtö klo 10 srk-kodilata.
Ilm. Seijalle 19.11 mennessä puh. 044-3620023. Omavastuu 5 €.
1. adventtisunnuntain messu kirkossa.
Lähetyslounas srk-kodilla.
Urkujen vihkiäiskonsertti, Erkki Tyni.
Lähetyksen kirpputori srk-kodilla.
Hartaus Kotokunnaalla.
Nuorten ilta srk-kodilla
2. adventtisunnuntai, sanajumalanpalvelus kirkossa
Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro, kunniakäynti sankarihaudoilla.
Itsenäisyyspäivän juhlatilaisuus srk-kodilla. Kutsutaksia voi käyttää.
Eläkeikäisen ja yksinäisten joulujuhla srk-kodilla.
Näkövammaisten rovastikunnallinen joulujuhla Suomussalmella.
Kajaanin-Puolangan-Ristijärven syöpäpotilaiden yhteinen joulujuhla Joutenlammilla. Lähtö klo 17 srk-kodilta.
3. adventtisunnuntai sanajumalanpalvelus kirkossa.
Kauneimmat joululaulut kirkossa.
Lähetyksen vohvelipäivä ja myyjäiset srk-kodilla.
Lähetyksen kirpputori srk-kodilla.
4. adventtisunnuntai sanajumalanpalvelus
Kauneimmat joululaulut kirkossa.
Koulun joulukirkko
Jouluhartaus TK:ssa.
Jouluaaton hartaus kirkossa
Jouluaaton hartaus Kappelissa
Jouluaamun sanajumalanpalvelus kirkossa, kirkkokuoro. Kutsutaksia voi käyttää.
Tapaninpäivän messu kirkossa.
Kutsutaksia voi käyttää.
Uudenvuoden aaton hartaus kirkossa.
Uudenvuoden messu kirkossa.
Sanajumalanpalvelus kirkossa, 2. sunnuntai joulusta.
Loppiaisen messu kirkossa. Uusien urkujen käyttöönottaminen, alustava suunitelma.
Sanajumalanpalvelus kirkossa, 3. sunnuntai joulusta
Messu kirkossa. 4. sunnuntai joulusta. Rippikoululaisten pyhä. Rippikoulu alkaa.
Diakoniaavustusasiat
Yhteisvastuukeräyksen vuoden
2010 omaan seurakuntaan jäävä
osuus oli 467 € ja se voidaan keräyskohteen mukaisesti jakaa vähävaraisille lapsiperheille.
Elomyyjäistuotto oli 376 € ja se
jaetaan joulumuistamisina.
Diakonia-avustuksia voi anoa
seurakunnalta vapaamuotoisella
anomuksella, johon liitetään sosiaalitoimesta toimeentuloselvitys.
Anomukset voi lähettää os. Ristijärven seurakunta/ diakonia Urheilutie 42, 88400 Ristijärvi
Lisätietoja voi kysellä Seija Lahdelma puh.044-3620023 aamuisin
klo 8-10.
TERVETULOA
PERHEKAHVILAAN!
Kokoontuminen
parillisina
keskiviikkoina
klo. 9-11
Päiväkoti Saukonsilmussa
03.11.2010
17.11.2010
01.12.2010
15.12.2010
29.12.2010
MLL-Ristijärven yhdistys sekä
muut lasten-,nuorten- ja perheiden
kanssa toimivat yhteistyötahot
Seurakunta järjesti kehitysvammaisille virkistyspäivän Sotkamossa Perinnetila Tervamäellä. Isäntänä toimi ”Sumsan pavarotti” Martti Niskanen vaimonsa kanssa.
Ohjelmaan kuului myös hauska hevosajelu. Aluksi se tuntui pelottavalta, mutta kaikki rohkenivat mukaan kyytiin. Olihan hevosajelu aikamoinen kokemus!
(Kuvat: Seija Lahdelma)
4
SAUKONSELÄN HISTORIAA
”Saukkovaaralla hyvä
vaellusreitti”
Näin otsikoi valtalehti Kainuun
Sanomat 11.10.1971 avattua ”Saukon Selkä” –vaellusreittiä. Idea tuli
luultavasti vaihtoehdosta Vuokatin
Vaellukselle, joka oli todettu aika
vaativaksi. En minä, eikä vaimonikaan, ota isommin syytä vaellustapahtuman alulle, mutta liikunnallisia kun oltiin, saimme kartasta
katsottua sopivat polut, joita voisi
hyödyntää astumatta maanomistajien varpaille. Nykyinen reitti
poikkeaa alkuperäisestä oikeastaan
kolmessa kohti: Aluksi kuljettiin
Kantolan pellon viertä vedenottamon tienhaaraan ja siitä ylös, Uudenmäen talon pihan poikki kuljettiin vuosia, kunnes reitti jatkettiin
nykyiseen reittien haarautumaan.
Tuulentupa ohitettiin kulkemalla
kilometri pitkää rajalinjaa pitkin.
Minulla on lehtileike, jossa ristijärveläiset toivovat vaelluksesta
kevyemmän vaihtoehdon Vuokatin
vaellukselle – maisemiaan myöten!
11.10,1971 päivätyssä leikkeessä
ja kuvassa ovat iloisina vaeltamassa
Kalle Hulkko, Sirkka Nissinen. Hilma Karjalainen ja Pirkko Väisänen
ynnä muita. Matematiikan mukaan
se oli ensimmäinen vaellus ja tänä
syksynä neljäskymmenes. Pitempi reitti arveltiin 23 km:ksi, mutta
muuttelujen jälkeen se lienee vaille
kaksi peninkulmaa. Lyhyempi on
edelleen 12 km. Joka tapauksessa
on reitillä edelleen säilynyt hivuttava, useamman kilometrin nousu
Nurmesta Tuulentuvalle. Juoksimme kerran Sirkka ja Jussi Nissisen
kanssa alkuperäisen reitin aikaan
1.42. Olkoon nelikymppisille nai-
sille aika vaikka tavoitteena, miksei
miehillekin. Reitin muutokset veisivät lisäaikaa ehkä kymmenkunta
minuuttia. – Vuokatin vaelluksella
meni samalta joukolta tasan tunti
enemmän.
”Saukonselkä kiinnosti”
5.10.1980 edellinen otsikko oli
kymmenvuotisvaelluksesta. Nyt
viimeistään kannattanee kertoa
nimen historiasta sen verran, että
Tuomelan Yrjö (Mikkonen) kertoi
aikanaan tervansoutajien Oulujärvellä ihastelleen, että ” jo Saukon
selkä näkyy”, tarkoittaen tätä meidän vaaraamme, joka tosiaan siltä
näytti. - Kymmenvuotisvaelluksella
oli mukana myös 67-vuotias Laina
Romppainen, joka oli ”harjoitellut”
poimimalla syksyn aikaan 10 san-
koa puolukoita! Onnea Lainalle!!
”Mukavastihan tämä sen jälkeen
sujuu, kun voi kulkea omaan tahtiin” – Silloin jo järjestettiin oheistapahtumana lyhyt sydänretki,
jonka ideoi silloinen terveyskeskuslääkäri Seppo Kallio. – Retkeilijöitä
oli 79 ja yleensä mukana on ollut
50 – 150 vaeltajaa säästä riippuen,
mutta osaltaan myös lähes opastettu
suppilovahverokierros Saukkovaaran upeissa kuusikoissa. Parhaimmillaan on minua vastaan tullut
pariskunta kahden 20 litran sangon
kanssa!
Pirkko ja Teuvo Väisänen
Nelikymmenjuhlavaelluksella oli lähes ennätysosanotto. Kunnan liikuntatoimelle voinee osoittaa aina parannusehdotuksia vaellusreitin ehostamiseksi. Reitti on saanut
sijansa Kainuun syksyn kuntoliikuntatapahtumissa ja se sijansa pitäköön. Myös Raili Lassilalle lämmin kiitos jaksamisesta lämmetä myös Saukon Selän järjestelyissä.
Kirjaston kuulumisia
Kuljeskellessani elokuussa vilnalaisessa kirjakaupassa löysin lastenosaston esittelyhyllystä kaksi liettuaksi käännettyä suomalaista lastenkirjaa. Riitta Jalosen ja Kristiina
Louhen Tyttö ja naakkapuu sekä
Markus Majaluoman Isä, lähdetään
sieneen! odottivat siellä löytäjäänsä.
Tyttö ja naakkapuu kertoo isänsä menettäneen tytön surusta. Isä,
lähdetään sieneen! on taas tragikoomista kuvausta perheestä, jossa
isä huolehtii lapsista äidin ollessa
maailmalla.
Muistot lukemistamme kirjoista
kantavat kauas. Useimmilla meistä
on kokemuksia, miten vanhempamme lukivat meille ollessamme alle
kouluikäisiä tai opettaja luki koulussa silloin tällöin tunnin päätteeksi.
Miten antoisaa olikaan kuunnella,
kuvitella kirjat eläväksi ja jatkaa lukemista itse omin valinnoin.
Lokakuussa koulun ja kirjaston
yhteisillä kirjallisuusviikoilla, jotka
ovat osa Kirjallisuuspalapeli-hanketta, on annettu ja saatu kirjavinkkejä.
Oppilaat ovat vinkanneet mielikirjo-
runoja vuosilta 2008-2009. Kai Niemisen tuoreimmat runot ovat luettavissa kokoelmasta Alan oppia.
ja toisilleen ja kirjastossa on luettu ja
vinkattu.
Viikkojen huipennukseksi Tittamari Marttinen, kajaanilaissyntyinen kirjailija, vieraili koululla 15.10.
Marttinen toimittaa nykyisin myös
lasten verkkopalvelu Okariinoa, johon pääsee tutustumaan osoitteessa
http://www.okariino.fi. Marttinen
esitteli alakoululaisille sekä mainittua palvelua että kertoili kirjailijan
työstään, tuotannostaan ja keskusteli oppilaiden kanssa kirjoittamisesta,
elokuvista ja ideoiden synnystä. Keskustelu luokissa kirjailijan ja oppilaiden välillä oli välitöntä ja runsasta.
Valtionavustusta saanut Kirjallisuuspalapelimme jatkuu vuoden
2011 loppuun. Luvassa on lisää
kirjailijavierailuja ja muuta lukemisharrastusta aktivoivaa toimintaa
unohtamatta mediakasvatuksellisia
ulottuvuuksia.
Aikuisille on kuluneen syksyn
aikana ilmestynyt jälleen runsaasti
uutta luettavaa. Liisa KeltikangasJärvinen jatkaa käyttäytymisen sy-
väluotausta kirjassaan Sosiaalisuus ja
sosiaaliset taidot. Eero Huoviselta on
ilmestynyt uskoa ja ihmisyyttä käsittelevä teos Aihetta ajatella: mietteitä
piispan pöydältä. Jaakko Tapaninen
puolestaan on kirjoittanut elämäkerran Lähikuvassa Eero Huovinen.
Petteri Pietikäisen toimittamassa
Valta Suomessa –teoksessa tarkastellaan mm., miten erilaiset vallan
verkostot ovat muotoutuneet ja
muuttuneet ajan virrassa, mikä on
median osuus vallankäyttäjänä ja
millä vallankäyttöä perustellaan ja
oikeutetaan.
Claes Anderssonilta ilmestyi tänä
syksynä runokokoelma Pimeän kirkkaus, joka sisällöltään vastaa tiivistetyssä muodossa edellisenä vuonna
ilmestynyttä elämäkertaa Jokainen
sydämeni lyönti. Rakel Liehun runokokoelma Älä vielä lähde sisältää
Tietokirjaosastolta löytyy myös
Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa, Erämiehen herkut: suomalaisia riista- ja
kalaruokia, Ulla Svenskin Juhlaleivonnaiset, Anita Korhosen Elossa
jälleen: erään äidin huumeraportin
uudet sivut, Maxim Leon Talviuni
Berliinissä: itäsaksalaisen perheen
tarina ja Keijo Leppäsen Parempi
polvi.
Jännäriosastolle Ilkka Remes on
kirjoittanut jännitystä tihkuvan
Shokkiaallon. Matti Yrjänä Joensuulta on pitkän tauon jälkeen
ilmestynyt teos Harjunpää ja rautahuone. Outi Pakkasen luomaan
jännitykseen voi tutustua lukemalla
Seuralaisen.
tömailla ja Tuula-Liina Varis novellikokoelmalla Muotokuvamaalarin
tytär. Koko uutuusluettelo löytyy
osoitteesta http://kirjasto.kainuu.fi
tai kansiosta kirjaston tiskiltä.
Kirjaston oheispalveluihin, kuten
näyttelyt, on usein toivottu nuorten
ideoita. Tänä syksynä TET-viikolla
syntyi ajatus 70-luvun muotinäytöksen järjestämisestä ja esiteltyjen
vaatteiden kokoamisesta näyttelyksi
kirjastoon. Samalla nuoret tarjoaisivat katsauksen nykymuodistaan.
Alustavasti näytös ja näyttely on tarkoitus järjestää helmikuussa 2011.
Tapahtumakokonaisuutta varten tarvitaan vaatelainoja ja malleja. Kirjastossa odotetaan yhteydenottojanne.
Hyvää lähestyvää talvea kaikille.
Tapaamisiin kirjastossa!
M.K.
Uutta kirjasatoa edustavat myös
Veikko Räisäsen maaseuturomaani
Karpalokyyneleet ja Martti Väisäsen
eränovelleja sisältävä Karhujen maa.
Enni Mustonen ilahduttaa lukijoitaan uuden Pohjatuulen tarinoita
-sarjan aloittavalla kirjalla Lapinvuokko, Raija Oranen Metsästäjän
sydämellä, Pirjo Tuominen Perin-
KIRJASTO AVOINNA
1.9.10-15.5.11
ma 12-19
ti 12-17
ke 09-15
to 12-15
pe 12-19
Puh. (08) 6155 4328
5
Puoli vuosisataa puoluetyötä
Kun maku ratkaisee…
Eläkkeellä oleva autoilija-talonmies
Kalevi Heikkisen tuntevat kaikki
ristijärveläiset. Hän on nykyisessä
kunnanvaltuustossa ainoa Vasemmistoliiton edustaja. 15 elokuuta
hän täytti 75 vuotta. Heikkinen on
syntynyt Ristijärven Salokylällä.
Poliittisen puolueen valintaan
vaikutti oman isän ”Isä-Eetu” Edwardin kohtalo. Edwardia pidettiin
aina kommunistina, vaikka hän
ei koskaan kuulunut mihinkään
puolueeseen. Heikkisen kotikylällä
toimi kansakoulu useita vuosikymmeniä Lehtovaarassa. Koulukuljetuksista alkoi Heikkisen autoilijan
ura. Autorahoja ei järjestynyt oman
pitäjän pankista. Isän ja omien tilien siirto osuuskassaan Kainuun Eliikkeeseen vasta mahdollisti auton
oston.
Automies ”Hilti-Ville” halusi
luopua maidon kuljetuksesta ja tarjosi sitä Heikkiselle. Kun sopimus
Kainuun Osuusmeijerin kanssa oli
tehty, hän haki tavarankuljetuslupaa
nimismieheltä, joka ehdotti taksiluvan hakua saman tien. Heikkinen
haki lupaa, mutta poliisi kuitenkin
tutki asiaa kolmen kuulustelun verran.
Vilkasta puoluetoimintaa
Heikkinen itse osallistui vuonna
1968 kunnallisvaaleihin. Tauno
Tolonen ja Ketolan isäntä Eetu
Kemppainen olivat pyytäneet häntä
useasti ehdokkaaksi. Kerran Heikkinen oli koko pitäjän äänikuningas
ja sai yli sata ääntä ja tuli valituksi
valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi. 1990- luvulla perustetun
uuden Vasemmistoliiton toiminta
Kauttamme pitopalvelu kaikkiin
perheen juhliin
- räätälöitynä asiakkaan mukaan
- perinteiset, itsetehdyt tuotteet
- myös ilman tarjoilua tai pelkkä tarjoilu
Kotileivonnaiset tilauksesta esim.
- hiivaton ruisleipä, rieskat, riisipiirakat, kukot
- pullat, munkit, pasteijat, kuivakakut
- täyte- ja voileipäkakut
- myös erikoisruokavaliot
Astiavuokraus
ei lähtenytkään käyntiin toivotulla
tavalla.
Oli selvittämättömiä ryhmäkiistoja, jotka johtivat tiedonkulun
vaikeutumiseen ja keskustelun loppumiseen lähes kokonaan. Heikkinen vetäytyikin syrjään v. 2000,
mutta palasi valtuustoon v. 2005.
Heikkinen näkee edelleen asioista
tiedottamisen ongelmana. Vasemmistoliiton perustamista aikoinaan
Heikkinen pitää virheenä. SKP:n
lakkauttaminen olisi riittänyt selkeyttämään puoluetoimintaa ja
SKDL olisi saanut jatkaa.
Meneillään olevan hallintokokeilun valmisteluvaihetta Heikkinen
muistelee hyvin raskaana aikana.
Tuolloin monet asiat kotikunnassa
jäivät hoitamatta. Kokeilua Heikkinen pitää kuitenkin onnistuneena ja
Ristijärven pelastuksena. Osa kuntalaisista arvostelee palvelujen keskittämistä Kajaaniin, mutta Heikkinen ei itse noihin arvostelijoihin
kuulu.
Toinen työ talonmiehenä
Uuden Jokikylän koulun talonmieheksi Heikkinen valittiin v. 1960 ja
kyseistä työtä hän teki 25 vuoden
ajan. Koulukyytien hoitaminen ja
kansakoulun talonmiehenä toimiminen pakottivat miehen melkoiseksi kasvattajaksi ja esimerkiksi
Tervetuloa mukaan
Ristijärven Marttojen
toimintaan!
KIVIKYLÄN KOTILEIPOMO & PIDOT
Puh. 050-5578 309 / Anna-Mari Hoffren
050-5971 622 / Eeva-Liisa Tolonen
kivikylan.kotileipomo@suomi24.fi
Tuulentie 4, Ristijärvi
urheilualueiden hoitajana hänen
suosionsa on taattu. Energiaa on
riittänyt vielä eläkepäivinäkin isojen lumilinnojen rakentamiseen
kylän lapsille. Kerran Heikkinen rakensi lumikirkon, jossa kirkkoherra
piti hartaustilaisuuksia kyläläisille. Heikkinen rakensi kymmenen
vuotta sitten kylälle 3 kilometrin
pituisen luontopolun osaksi UKK.
reittiä.
Maalaistaustansa ansiosta Heikkinen on aina viihtynyt hyvin luonnossa ja metsässä. Aikoinaan hän oli
innokas ja taitava metsästäjä. Jäniksiä
kaatui kymmenittäin ja hän muistelee parhaimpana talvena saaneensa
400 riekkoa ja 20 metsoa. Myöhemmin Heikkinen kokeili metsästysreissuja koiran kanssa ilman asetta.
Riitta-Liisa Oikarinen
PALTAMON KANSALAISOPISTO p. (08) 615 54638
www.opistopalvelut.fi/paltamo/
kansalaisopisto@paltamo.fi
Syksy 2010
La 20.11. Marttojen hyvinvointilauantai
Kiannon Kuohuissa:
Lähtö Marttalan edestä klo 11. Ohjelmassa on uintia ja saunomista
Kiannon Kuohuissa sekä ruokailu Kultaisessa Kukossa. Paluu takaisin
Ristijärvelle klo 17 mennessä. Hinta on 35 euroa/ henkilö sisältäen
kuljetuksen, kylpylälipun ja ruokailun. Alle 12- vuotiaat 25 euroa.
Ilmoittautumiset puhelimitse tai tekstiviestillä
Tuire Hurmerinta-Juntuselle numeroon 040-5280934 tai
Seija Lahdelmalle numeroon 044-3620023.
6.12. Itsenäisyyspäivän kahvitilaisuus
sotaveteraaneille srk-talolla
Tarkemmat kurssitiedot kauppojen ilmoitustauluilla ja
Ristijärven Marttalan ovessa.
Lisätietoja toiminnasta ja jäseneksi liittymisestä
puheenjohtaja Sinikka Korhonen p. 040 850 3123 ja
sihteeri Katri Tolonen p. 050 4114750
KEVÄÄLLÄ 2011 RISTIJÄRVELLÄ
METSÄSTÄJÄTUTKINTOKOULUTUS (12t)
ma 10.1., ti 11.1., ma 17.1. ja ti 18.1.
klo 18 – 20.30 Keskuskoulu, Urho Mäkäräinen.
Ilm. viim. 5.1. Suositusikä 12+
POSLIINIMAALAUSVIIKONLOPPU (12t)
la – su 11. – 12.12. (HUOM! Muuttunut aika!)
klo 10.30 – 15.30 Aholantie 30, kerhohuone,
Anja Juntunen. Ilmoittaudu heti.
KOTIPIHA KUKOISTAMAAN (14t)
keskiviikkoisin 2.2. – 23.3. klo 18 – 19.30
Keskuskoulun Kieli1-lk., Annikki Hyttinen.
Perennat, kesäkukat, taimien kasvatus,
pihasuunnitelmien tekoon vaikuttavat asiat
sekä pensaiden ja puiden leikkaus.
Ilm. viim. 21.1.
ENSIAPU 1 (16t)
la 12.2. ja 5.3. klo 9 – 16
Hiisijärven Hiisipirtillä, Katja Hyrkäs.
Ilm. viim. 3.2. EA1-kortti 7,50e
JÄRJESTYKSENVALVOJAKOULUTUS (32t)
la – su 19. – 20.3. ja 2. – 3.4. klo 9 – 16
Hiisijärven Hiisipirtillä, Toni Kovalainen.
Erikoiskurssimaksu 60e. Ilm. viim. 3.3.
EDUSKUNTAVAALIT 2011 - Ristijärvi
torstaina 31.3. klo 18 – 19.30 ehdokkaita
yleisön tentittävänä kunnanviraston
valtuustosalissa Ristijärvellä. Tilaisuuden
juontaa Paavo Nuortimo. Tervetuloa!
Rauhallista Joulua!
t. Kansalaisopiston väki
MUISTATHAN, ETTÄ VOIT OSALLISTUA
MYÖS PALTAMON KURSSEILLE!
KAUSIKORTTI 47e (eläkel., työtön 30e)
YHDEN KURSSIN KORTTI 26e
OPETUSOHJELMA & LISÄTIETOJA
KURSSEISTA KÄTEVÄSTI NETISTÄ:
WWW.OPISTOPALVELUT.FI/PALTAMO/
6
Urheilukisojen tulokset:
Esikoulu 40 m tytöt:
1. Nella Pääkkö 8,8
2. Elina Korpela 9,1
3. Tytti Mikkonen 9,3
4. Roosa Hutri 9,8
5. Nanna Kemppainen 10.1
6. Jenna Haarala 10,1
7. Jenni Korva 14,2
Esikoulu 40 m pojat:
1.Tommi Huusko 8.5
2.Kusti Kemppainen 8.9
3. Anssi Valtanen 9.1
4. Niko Heikkinen 10.4
1.lk 40 m tytöt:
1. Essi Härkönen 8.4
2.Laura Liljeblad 8.5
3. Vilja Oikarinen 8.9
4. Lea Leinonen 9.0
7 lk. tytöt 100 m juoksu
1. Pauliina Oikarinen 14,6
2. Eini Tolonen 16,1
3. Silja Hutri 17,6
4. Taina Savikko 18, 9
5. Iris Heikkinen 21,0
4. Iikka Tuohimaa 3.15
5. Henri Tolonen 3.59
7 lk. pojat 100 m juoksu
1. Eetu Heikkinen 14,9
2. Miikka Lahdelma 15, 4
3. Valtteri Härkönen 16,8
4. Timo Kinnunen 17,0
800m 8lk Tytöt
1. Susanna Mertanen 3.27
2. Raija Kemppainen 3.36
3. Anu Haukijärvi 3.37
1. Elina Karhu 14,7
2. Susanna Mertanen 16,2
3. Anu Haukijärvi 16,7
4. Heidi Kemppainen 16, 9
5. Sonja Kemppainen 17, 3
6. Raija Kemppainen 17,5
1.lk 40 m pojat:
1. Mikael Karhu 7.5
lopputulos: 8.0
2. Iikka Laakso 8.5
lopputulos: 8.1
3. Aatu Pulkkinen 7.9
lopputulos: 8.2
4. Eetu Oikarinen 8.8
lopputulos: 8.6
5. Jesse Oikarinen 8.4
lopputulos: 8.7
6. Hannes Hoffren 9.3
7. Niko Heikura 9.6
8. Toni Karppinen 9.7
9. Valtteri Härkönen 10.1
1. Miro Tuohimaa 13,9
2. Pyry Laakso 14,3
3. Olli Leinonen 15,7
2.lk 40 m tytöt:
1. Milla Huusko 7.7
2. Emmi-Lotta Tolonen 7.8
3. Sanni Karjalainen 8.5
2.lk 40 m pojat:
1. Elias Korhonen 7.7
lopputulos: 7.6
2. Kalle Korva 8.1
lopputulos: 7.8
3 Mika Moilanen 8.1
lopputulos: 7.9
4. Jouko Heikkinen 8.0
lopputulos:8.0
5. Juha Määttä 8.1
lopputulos: 8.1
6. Urho Pyykkönen 8.2
7. Lenni Keränen 8.4
8. Aapeli Korpela 8.8
9. Arttu Hoffren 9.1
10.Teemu Määttä 9.4
3-4 lk. 60 m tytöt:
1. Eveliina Tolonen 10.2
2. Emilia Määttä 10.5
3. Alisa Korhonen 10.7
4. Hanne Haukijärvi 11.8
5. Essi Tolonen 11.9
6.Silja Leinonen 12.0
7. Jenny Mertanen 12.1
8. Heidi Tuohimaa 12.3
9. Julia Oikarinen 12.4
3-4 lk. 60 m pojat:
1. Samu Leinonen 10.2
2. Toni Lahdelma 10.4
3. Mikko Moilanen 10.9
4. Iiro Kyllönen 11.2,
4. Juhani Huusko 11.2
6. Sampo Laakso 11,3
7. Leevi Heikkinen 11,4
8. Joni Kemppainen 12.0
1. Viivi Väisänen 9,7
2. Noora Kangasharju 10,1
3. Natalia Koskela 10,7
4. Sonja Hutri 11,2
5. Helmi Kinnunen, Jenni Huusko 11,5
7. Minna Heikkinen 11,6
5-6 lk. pojat 60 m juoksu
1. Visa Laakso 9,7
lopputulos 9,2
2. Antti Huusko 9,7
lopputulos 9,3
3. Eero Heikkinen 10,3
lopputuols 10,1
800m 7lk Tytöt
1. Pauliina Oikanen 3.03
2. Silja Hutri 3.39
800m 9lk Tytöt
1. Tinja Leinonen 3.35
2. Ruut Heikkinen 4.32
Pituus Esikoulu Tytöt
1. Tytti Mikkonen 2.28m
2. Nanna Kemppainen 2.24
3. Nella Pääkkö 2.13
4. Elina Korpela 2.08
5. Roosa Hutri 1.88
6. Jenni Korva 1.46
7. Jenna Haarala 1.40
1. Anne Valtanen 14,7
2. Minna Torvinen 15, 7
3. Mira Pulkkinen 16,0
Pituus esikoulu pojat
1. Kusti Kemppainen 2.60
2. Niko Heikkinen 2.10
3. Tommi Huusko 2.05
4. Anssi Valtanen 1.64
1. Nikke Kemppainen 13,6
2. Miikka Moilanen 13,8
3. Markus Oikarinen 14,5
4. Henri Tolonen 18,2
Pituus 1lk Tytöt
1. Essi Härkönen 2.15
2. Vilja Oikarinen 2.05
3. Lea Leinonen 1.94
4. Laura Liljeblad 1.73
300m 1lk Pojat
1.Aatu Pulkkinen 1.11
2. Iikka Laakso 1.12
3. Mikael Karhu 1.14
6. Niko Heikura 1.31
Pituus 1lk pojat
2. Mikael Karhu 2.88
3. Iikka Laakso 2.18
4. Aatu Pulkkinen 2.17
6. Toni Karppinen 1.70
7. Niko Heikura 1.66
300m 2lk Pojat
5. Teemu Pääkkö 1.21
300m 2lk Tytöt
1. Milla Huusko 1.05
600m 3-4lk Pojat
3. Leevi Heikkinen 2.37
4. Mikko Moilanen 2. 38
5. Iiro Kyllönen 2.39
7. Sampo Laakso 3.10
600m 3-4lk Tytöt
4. Silja Leinonen 3.02
600m 5-6lk Pojat
1.Antti Huusko 2.11
2. Eero Heikkinen 2.13
3. Visa Laakso 2.22
600m 5lk Tytöt
1. Noora Kangasharju 2.16
2. Viivi Väisänen 2.22
3. Natalia Koskela 2.23
800m 7 lk Pojat
1. Eetu Heikkinen 3.05
2. Timo Kinnunen 3.11
800m 8lk Pojat
1. Pyry Laakso 3.04
2. Olli Leinonen 3.16
800m 9lk Pojat
1. Miikka Moilanen 2.50
2. Johannes Koskela 3.03
3. Markus Oikarinen 3.05
Pituus 2lk tytöt
2. Milla Huusko 2.30
3. Sanni Karjalainen 1.93
Pituus 2lk pojat
2. Mika Moilanen 2.91
4. Lenni Keränen 2.61
5. Kalle Korva 2.48
7. Urho Pyykkönen 2.18
9. Teemu Pääkkö 1.93
Pituus 3-4lk Tytöt
5. Hanne Haukijärvi 2.28
Pituus 3-4lk pojat
3. Seppo Heikkinen 2.90
7. Iiro Kyllönen 2.43
9. Santeri Karjalainen 2.38
11. Oskari Oikarinen 2.03
12. Teppo Kähkönen 1.81
Pituus 5lk tytöt
2. Viivi Väisänen 3.04
4. Jenni Huusko 2.63
5. Minna Heikkinen 2.20
7
Pituus 5-6lk pojat
1. Visa Laakso 3.50
2. Antti Huusko 3.34
3. Olli Kemppainen 3.01
5. Arttu Pulkkinen 2.57
Pituus 9lk pojat
1. Nikke Kemppainen 4.66
2. Hannu Kemppainen 4.57
4. Arttu Härkönen 3.68
Pituus 7lk tytöt
1. Pauliina Oikarinen 3.43
2. Eini Tolonen 3.29
3. Silja Hutri 2.87
3. Taija Heikkinen 2.87
4. Taina Savikko 2.41
5. Tiia Niskanen 2.40
Esikoulu tytöt pallonheitto
1. Elina Korpela 9,87
2. Nella Pääkkö 9,72
3. Roosa Hutri 8,11
4. Nanna Kemppainen 7,95
5. Tytti Mikkonen 7,75
6. Jenna Haarala 5,41
7. Jenni Korva 5,31
Pituus 7lk pojat
1. Miikka Lahdelma 3.66
5. Veikka Härkönen 2.82
6. Severi Kurkinen 2.18
7. Jere Peräjärvi 1.57
Esikoulu pojat pallonheitto
1. Tommi Huusko 17,25
2. Kusti Kemppainen 11,37
3. Anssi Valtanen 11,05
4. Niko Heikkinen 9,95
1 lk. tytöt pallonheitto
1. Vilja Oikarinen 10, 33
2. Lea Leinonen 9,81
3. Laura Liljeblad 9,17
4. Essi Härkönen 9,15
Pituus 8lk tytöt
1. Elina Karhu 3.53
3. Kirsi Kemppainen 3.17
4. Heidi Kemppainen 3.04
Pituus 9lk tytöt
1. Anne Valtanen 3.80
2. Minna Torvinen 3.48
3. Tinja Leinonen 3.26
4. Mira Pulkkinen 2.76
9 lk. pojat keihäs
1. Hannu Kemppainen 35.80
2. Nikke Kemppainen 35.63
2 lk. pojat pallonheitto
1. Aapeli Korpela 22,59
2. Elias Korhonen 21,40
3. Jouko Heikkinen 21, 02
4. Kalle Korva 20,29
5. Arttu Hoffren 20,05
6. Mika Moilanen 17,76
7. Urho Pyykkönen 17,15
8. Juha Määttä 11,53
3-4lk. työt kuula
3. Anna Palo 3.92
3-4lk. pojat kuula
1. Oskari Oikarinen 6.73
4. Seppo Heikkinen 5.29
6. Santeri Karjalainen 4.75
10. Teppo Kähkönen 3.34
7.lk. tytöt keihäs
1.Taija Heikkinen 9.55
2. Iris Heikkinen 5.80
7.lk. pojat keihäs
2. Veikka Härkönen 25.13
4. Alpo Kemppainen 11.04
8.lk. tytöt keihäs
4. Salla Kaartinen 14.25
5. Sonja Kemppainen 6.60
1 lk. pojat pallonheitto
1.Mikael Karhu 20,08
2. Iikka Laakso 15,43
3. Toni Karppinen 13,90
4. Hannes Hoffren 13,48
5. Aatu Pulkkinen 12,53
6. Niko Heikura 11,52
7. Valtteri Härkönen 11,20
8. Jesse Oikarinen 9,94
9. Eetu Oikarinen 8,75
Pituus 8lk pojat
1. Miro Tuohimaa 4.35
2. Pyry Laakso 3.98
2 lk. tytöt pallonheitto
1. Emmi-Lotta Tolonen 13,00
2. Milla Huusko 12,18
3. Sanni Karjalainen 11,43
5lk tytöt kuula
1. Jenni Huusko 5.87
3. Helmi Kinnunen 5.20
4. Minna Heikkinen 4.20
8. lk. pojat keihäs
1.Pyry Laakso 21.00
2.Tommi Mikkonen 14.45
5-6lk pojat kuula
1. Visa Laakso 7.41
2. Olli Kemppainen 6.98
3. Antti Huusko 6.34
4. Jere Juntunen 6.34
5. Janne Pääkkö 6.14
7. Arttu Pulkkinen 4.96
9 lk. tytöt keihäs
1. Minna Torvinen 19.60
2. Ruut Heikkinen 18.30
7lk tytöt kuula
1. Eini Tolonen 6.75
2. Pauliina Oikarinen 6.00
3. Taija Savikko 5.65
4. Tiia Niskanen 5.55
5. Silja Hutri 5.05
7lk pojat kuula
2. Miikka Lahdelma 7.42
3. Hannes Karjalainen 7.05
4. Aleksi Härkönen 6.55
5. Antti Karjalainen 6.45
6. Severi Kurkinen 5.62
7. Jere Peräjärvi 5.47
8lk tytöt kuula
1. Elina Karhu 7.80
2. Heidi Kemppainen 7.29
3. Inka Kähkönen 6.28
4. Ira Mäkäräinen 4.44
8lk pojat kuula
1. Olli Leinonen 9.03
2. Ali Härkönen 7.98
3. Pekka Keränen 7.38
4. Taneli Heikkinen 7.26
9lk tytöt kuula
1. Tytti Tolonen 8.16
2. Anne Valtanen 7.43
3. Maiju Suutari 6.23
9lk pojat kuula
1. Joel Juntunen 11.0
2. Arttu Härkönen 9.56
4. Iikka Tuohimaa 8.93
5. Antti Kinnunen 7.74
7. Janne Härkönen 6.71
TIEDOTEKOULUTUS, 1 OP
Tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on oppia laatimaan onnistunut lehdistötiedote. Koulutuksessa käydään läpi myös hyvän lehdistötilaisuuden järjestämiseen ja mediasuhteiden
kehittämiseen liittyvät perusseikat.
Nappulakisat 8.9.2010
Tytöt 1 v. 20 m:
1. Milla Tolonen
Tytöt 2 v. 20m:
1. Saana Piirainen
2. Riia Heikura
3.Viivi Härkönen
29,0
18,7
21,8
34,9
Pojat 5 v. 40 m:
1. Juha Heikkinen
2. Paavo Heikkinen
9,8
11,1
Tytöt 2 v. pituus:
1. Saana Piirainen
2. Riia Heikura
3. Viivi Härkönen
47
27
24
Tytöt 3 v. pallonheitto
1. Eveliina Tolonen
2. Ilona Heikkinen
3. Netta Hälinen
2.22
2.20
2.03
1. Saana Piirainen
2. Riia Heikura
3. Viivi Härkönen
2.23
1.70
90
7,2
10,2
35,0
Tytöt 3 v. pituus
1. Netta Hälinen
2. Eveliina Tolonen
60
50
1. Vinja Väisänen
3.40
Tytöt 4 v. 40 m:
1. Vinja Väisänen
7,0
Tytöt 4 v. pituus
1. Vinja Väisänen
177
Tytöt 5 v. 40 m:
1. Julia Töyräs
2. Neea Kemppainen
3. Iida-Mari Pyykkönen
7.57
6.85
5.95
10,1
10,2
11,3
Tytöt 5 v. pituus
1. Neea Kemppainen
2. Julia Töyräs
1. Juulia Töyräs
2. Neea Kemppainen
194
135
90
Pojat 2 v. pallonheitto
1. Niilo Jäppinen
75
Pojat 1 v. 20 m:
Henri Tolonen
42,1
Pojat 2 v. pituus
1. Niilo Jäppinen
30
Pojat 2 v. 20m:
1. Niilo Jäppinen
8.96
4.03
2.90
25,3
Pojat 3 v. pituus
1. Matias Määttä
2. Eljas Klemetti
3. Veeti Pulkkinen
1. Eljas Klemetti
2. Matias Määttä
3. Veeti Pulkkinen
95
55
45
1. Jussi Pyykkönen
2. Vertti Karjalainen
5.14
4.00
Pojat 4v. pituus
1. Jussi Pyykkönen
125
95
1. Paavo Heikkinen
2. Juha Heikkinen
12.15
11.45
11,0
12,2
13,4
Pojat 4 v. 40 m:
1. Jussi Pyykkönen
7,2
8,3
Pojat 5 v. pituus
1. Juha Heikkinen
2. Paavo Heikkinen
195
168
Mediavalmennus: yhteydet toimittajiin, kuinka toimittaja toimii, mikä on uutinen?
Tiedottamisen ja tiedotteen tavoitteet
Hyvän lehdistötiedotteen piirteet
Tiedotteen rakenne: kärki, sisältö
Tiedotustilaisuuden järjestäminen
Tiedotteen jakelu
Tiedotteen kirjoittamisen harjoittelu
Tiedotteiden purku ja palautuskeskustelut
Aika Tiistai 23.11.2010 klo 16.30 – 20.00
Torstain 25.11.2010 klo 16.30 – 20.00
Paikka Ristijärven koulukeskus, Aholantie 28, ATK-luokka
Tytöt 3 v. 20 m
1.Netta Hälinen
2. Eveliina Tolonen
3. Ilona Heikkinen
Pojat 3 v. 20 m:
1. Eljas Klemetti
2. Matias Määttä
3. Veeti Pulkkinen
Sisältö
-
Kouluttaja KTT, toimitusjohtaja, Virpi Ritvanen, Profinna Oy
Kurssimaksu 30 euroa
Lisätietoja Ilmoittautuminen 19.11.2010 mennessä:
x
Sähköpostilla: helka.luttinen@oulu.fi tai seija.pyykkonen@oulu.fi
x
Puhelimella: 040 741 6075 /Helka
040 - 568 3807 /Seija
Vuokrattavana
JUHLIIN YM.KÄYTTÖÖN:
❖ kahviastiasto n. 100 henk. ❖ ruoka-astiasto 50 henk.
❖ 10 l:n kahvinkeitin ❖ pikareita ❖ hääkakkuteline
Tiedustelut: Pyhännänkylän kyläyhdistys
Puh. 040-703 7854 Leila Karppinen
Puh. 050-349 3816 Terttu Heikkinen
8
Laajakaista kaikille
2015 -hanke
etenee - luvassa tehokkaat tietoliikenneyhteydet
pikkuhiljaa kaikkien tarvitsijoiden ulottuville
Valtio osoitti keväällä 2010 Kainuuseen valtion tukea 9,5 miljoonaa euroa haja-asutusalueiden laajakaistarakentamista varten. Tuen
piiriin kuuluu harvimmin asuttujen
alueiden kuiturunkoverkkojen rakentaminen siten, että tehokkaiden
tietoliikenneyhteyksien piiriin saadaan lopulta lähes kaikki vakituiset
asunnot, yritykset ja julkishallinnon
toimipisteet vuoteen 2015 mennessä. Rakentamisen rahoittavat teleopraattorit, valtio, EU ja kunnat.
Kuitu kotiin -toimituksessa asiakkaan kustannukseksi jää liittymän
viimeiset 1900 metriä.
Ensimmäiselle valtion tuen hakukierrokselle Kainuussa osallistuneet
kunnat (Puolanka, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala) saivat rakentamisesta kukin hanke-ehdotukset
Kainuun Puhelinosuuskunnalta.
Maakuntajohtaja ja kaikki kunnat
ovat tähän mennessä hyväksyneet
hanke-ehdotukset. Seuraavaksi kun-
nat tekevät sopimuksen operaattorin kanssa toteutuksen osahankkeista ja niiden ajoituksesta vuosille
2011-2015. Kunkin kunta-alueen
toteutuksen suunnittelu ja niiden
ensimmäisten osahankkeiden osalta liittymien markkinointi ja tilaajaliittymien tilausten vastaanotto
alkavat ensi talvena. Maastotöihin
päästäneen ensimmäisten osahankkeiden toteutuksen kohdalla heti
ensi keväänä roudan sulettua.
Kainuussa koko hanke etenee
siten, että seuraavaan hanke-ehdotusten hakuun, joka avataan
tämän vuoden lopulla, on ilmoitettu Hyrynsalmen, Kuhmon ja
Ristijärven hankealueet. Jotta
hanke-ehdotukset sekä päätökset
saataisiin varmimmin tehtyä myös
näiden kuntien runkoverkkojen
rakentamisesta, odotetaan valtion
osoittavan Kainuuseen lisää hajaasutusten laajakaistarakentamista
varten nimettyä valtion tukea.
Siitä millaisin hinnoin Kainuun
Puhelinosuuskunta on lupautunut
tarjoamaan kuituliittymiä jo nopeimmin liikkeelle lähteneiden kuntien asukkaille Kainuussa, mitä on
odettavissa seuraavien kuntien osalta
ja miten hanke yleensä etenee, on
tarkempia tietoja Kainuun maakunnan verkkosivuilla osoitteessa http://
maakunta.kainuu.fi/laajakaista.
Kannattaa tutustua myös sivuilla olevaan esitykseen: Laajakaista
2015 - Mitä, Kenelle ja miksi? Siinä
on tietoa nopeiden verkkojen palveluista ja kehityksen suunnista.
Lisätietoa:
Paula Karppinen, suunnittelija,
Kainuun maakunta, aluekehitys
Puh. 044 710 0867,
s-posti: paula.a.karppinen@kainuu.fi
Hyvää Joulua!
Tervetuloa GLÖGILLE
keskiviikkona 15.12.
toimitiloihimme Ristijärvelle.
Ristijärven Evertonin kuulumisia
Ensimmäinen kausi (2010) on
onnellisesti takana. Harjoitukset alkoivat 22.4. räntäsateessa
ja loppuivat 2.10. kauniissa
syyssäässä. Väliin mahtui niin
35˚C helteessä pelattu ottelu
FC Wimmaa vastaan kuin ukkosmyrskyn takia väliin jääneet
treenit. Kaikkiaan kokoonnuimme harjoittelemaan ”vihreän veran shakkia” 27 kertaa.
Kainuun Nappulaliigan järjestämiin kuuteen turnaukseen
osallistuimme neljällä joukkueella. Jokaiselle joukkueelle
kertyi kiitettävä määrä otteluita
(n. 24). Menestys oli vaihtelevaa, mutta peliesitykset paranivat selvästi kauden loppua
kohti.
Pelaajia Evertonissa on tällä
hetkellä 38. Jos ja kun määrä
pysyy samana, tai jopa kasvaa,
myös toimijoita joukkueelle
tarvitaan! Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneisiin. Esim.
40 tytön ja pojan harjoitusten
vetämiseen tarvitaan 3 – 4
apuvalmentajaa ”päävalmentajan” lisäksi. Vain yhteistuumin
voimme varmistaa laadukkaan
toiminnan jatkumisen.
Pienen syystauon jälkeen
aloitamme talvikauden perjantaina 19.11. klo 16 Virtaalassa.
Kaikki vanhat ja uudet pelaajat
Tervetuloa!
Lapset ja nuoret
kiittää!
Anttipekka Korpela
ap69.korpela@gmail.com
Jalkapallojoukkue Evertonia
(synt. 04/98) kaudella 2010
tukeneet yritykset ja kumppanit:
Lähivakuutus
Kuljetusliike M ja J Huusko Oy
Auto- ja konehuoltopiste J. Pulkkinen
Ristilepo Ky
K-Monimarket Leinonen Veikko Ky
Susanna Cvach-Määttä
su28ski@gmail.com
Kainuun Osuuspankki
Tiliristi Ky
SeniorPolis
Ristijärven seurakunta
Ristijärven Metsästysseura ry
Parturi-Kampaamo Raija Väisänen
Willa Wanha
Ristijärven kunta
Ristijärven Vanhaintukisäätiö
SEO Huoltamo R. Perhovaara
S-Market Ristijärvi
Ristijärven Autoasennus
9
Eläkeliiton Ristijärven
yhdistyksen kuulumisia
Yhdistys on jo käynnistänyt tämän
syksyn toiminnan monenlaisilla tapahtumilla. Syyskokous pidettiin
26.10 kerhotiloissa, mukana oli
myös piiristä Sinikka Tahvanainen.
Ensi vuoden toimintasuunnitelma sisältää sääntömääräisten kokousten lisäksi mm. allasjumppa ja
laulukuoro jatkaa edelleen teemme
vierailun toiseen yhdistykseen tai
kutsumme vieraita meille, retkeilemme kesä- ja elokuvateatterissa.
Kotokunnaalla muistamme pois
nukkuneita ja käymme laulamassa
joululauluja ja samalla tarjoamme
torttukahvit.
Seurakunta on ollut ja on yhteistyössä kanssamme ja järjestämme
mm. kevät -ja joulujuhlan seurakuntakodilla. Teemme yhteistyötä
myös veteraanijärjestöjen kanssa.
Senioripoliksen kanssa teemme
yhteistyötä eri tilaisuuksien järjestelyissä ja suunnittelussa ja osallistumme tilaisuuksiin. Piirin järjestämillä retkillä ja juhlissa olemme
mukana, mm. teatterimatkalla
Vuolijoilla ,ruskaretkellä joka suuntautuu Pohjois-Karjalaan ja kekrijuhlaan.
Joulun edellä ilmestyy edelleen
Kainuun Piirin joululehti ,jossa on
myös Ristijärveltä lähetettyä aineistoa ja yritysten antamia mainoksia.
KIITOS teille yrittäjät, jotka olette
antaneet tukenne asialle. Yhdistyksen kokous otti myös kantaa Kainuun Osuuspankin suunnitelmiin
muuttaa Ristijärven konttorin aukioloaikoja niin, että pankki ei olisi
auki keskiviikkoisin vuoden 2011
alusta. Puheenjohtajalle annettiin
tehtäväksi laatia kirjelmä jossa ilmaistaan kantamme asiaan.
Kokous otti jyrkän kielteisen kannan Kainuun Osuuspankin suunnitelmiin.
Keskiviikko on säilytettävä aukiolo päivänä edelleen. Syrjäkylien
ihmisille on välttämätöntä saada
pankkipalvelut kesviikkoisin koska
joukkoliikenne on järjestetty silloin
ja laboratorio palvelut on mahdollista saada myös samalla kerralla.
MLL:n Ristijärven
paikallisyhdistys:
Päätettiin lähettää kirjelmä allekirjoituksilla varustettuna Kainuun
Osuuspankin hallitukselle ja muutamille luotamushenkilöille Seuraamme miten asia edistyy,
Tässä muutamia esmerkkejä yhdistyksemme toiminnasta.
Te, jotka tunnette kiinnostusta
ottaa osaa toiminnan kehittämiseen, olette tervetulleita mukaan
mutta pelkkä jäsenyyskin on yhtä
tärkeä ja arvokas asia.
Tulemme ilmoittelemaan Kotiseutu plus -lehdessä tapahtumistamme joten sitä seuraamalla saatte
tietoa asioista
Rauhallista joulun odotusta kaikille ristijärveläisille
Kajaanin kaupunginteatterin esityksessä keskuskoululla 13.10. Nukku
Mattia auttoi 49 etsijää varastetun unihiekan löytämisessä.
Eeva Kemppainen
puheenjohtaja
Tässä muutama kommentti:
• Nella 6 v :” kun Valveen valtiatar keitti keittoaan ”
• Teemu 8 v:” kun Nukku Matti ja Lars kulkivat näkymättöminä
varjon alla veneellä”
• Vilja 7 v :” kun ajoi mopolla”
• Tytti 6 v: kun Nukku Matti astui naulaan ja Lars joutui jatkamaan
matkaa yksin”
Kirkonkylän kyläyhdistys
tiedottaa
Toukokuussa kutsuttiin kunniakierroksen yhteyteen eri tavalla kenttää kiertäviä.
Kuvat kertokoon p
puolestaan.
Päiväkodista
nuokkariksi
Avoimesta ovesta on moni ristijärveläinen vuosien saatossa mennyt
sisään.
Vuosien tauon jälkeen ovi on taas
avoinna. Tiloihin valmistuu nuorten
toivomuksen mukaisesti ”uudet”
nuorisotilat, joita pieni ydinjoukko
nuoria on kunnostanut pitkin syksyä.
Seinät saavat uuden värin ja muutenkin taloa kunnostetaan. Ammatti-ihmisiä on tarvittu ja tarvitaan
edelleen mm. purku-, sähkö-, putki- ja levytystöissä.
Kylät liikkeelle hankkeen Liikuntavankkuri testasi kuntoa, mittasi kehon koostumusta ja antoi
muunkinlaista valistusta mm.
ruokavalion suhteen. Tapahtuma toteutettiin sekä keväällä että
syksyllä.
Heinäkuussa olimme mukana järjestämässä kirkkoväen kahvitusta.
Lämpimät kiitokset kaikille
talkoissa mukana olleille.
Elokuun kolmipäiväinen urakka
kahvitusten ja ruokailun järjestämiseksi Veisuuvestivaaleilla oli jälleen
työteliäs, mutta antoisa tilaisuus.
Keväälle on mm. suunnitelmissa tehdä omakustanteinen
retki Riikaan.
Ristijärven kirkonkylän
kyläyhdistys ry
Löytyykö kuntalaisista talkooapua meille tilojen kunnostamiseen?
Mikäli olet halukas yhteistyöhön
nuorten hyväksi tule auttamaan
meitä, ota yhteyttä Raili Lassilaan,
puh. 044-7159 310 tai Santeri Kurkiseen puh. 044-258 1665.
Parin nuoren kommentit: ”Remontti oli aluksi kivaa, mutta lopussa innostus lopahti. Onhan tämä
toki parempi kuin vanha nuokkari.”
”Joo…hyvä tulloo!”.
10
RISTIJÄRVI
hyvän iän kunta
Painopisteenä yritystoiminta
Yritystoiminnan vahvistaminen
on Kainuulle avainasia, numero 1.
Kunnan näkökulmasta erityisesti
pk –yritykset ovat tärkeitä. Ristijärven toimeentulon perusta löytyy
monipuolisesta liiketoiminnasta,
hoivayrittäjyydestä ja perinteisestä
maa- ja metsätalousyrittäjyydestä.
Kunnassa on jo tällä hetkellä useita etätyötä tekeviä suunnittelutoimistoja. Erikoisosaamispalveluja ja
mikroyrittäjyyttä kaivataan lisääkin.
Tätä varten kunta on mukana HYRINÄ hankkeessa (Hyrynsalmen ja
Ristijärven yrittäjyyden pöyhintä- ja
kehittämishanke), joka etsii uusia
yrittäjyysaihioita ja haluaa auttaa
olemassa olevia yrittäjiä. Tavoitteena
on tehdä liiketoimintasuunnitelmia
yrittäjien ja kuntalaisten pöytälaatikkoaihioista ja kutsua joukkoon uusia
yrittäjiä yhdessä Kainuun edun ja
yritysasiantuntijoiden kanssa.
Kainuussa toiveet elinkeinoelämän vahvistumisesta ovat korkealla.
Kaipaamme tänne huipputeknologian osaamista ja osaajia sekä työpaikkoja luonnonvarojen, kaivannaisteollisuuden ja puunjalostuksen
pariin. Tarvitsemme mineraalien ja
puunjalostuksen jatkojalostusosaamista ja mahdollisuuksia.
Kainuu on erilaisten mineraalien,
malmien ja kauppatavaraksi työstettävien kivilaatujen pieni aarreaitta.
Alueellisen tuottavuuskehityksen
kannalta niissä piilee oma riskinsä,
koska niiden hyödynnettävyyttä ohjailevat maailmanmarkkinahinnat ja
kansainväliset suuntaukset. Vanha
totuus on, että tuotteet on edullisinta jalostaa lähellä raaka-ainelähteitä.
Tällä hetkellä olemme monella alalla raaka-aineita luovuttavaa aluetta.
Toivon, että tulevaisuudessa saam-
me tähän muutosta, syntyy uusia
työpaikkoja, ja että tuotteiden jalostusasteen nostaminen vahvistaa
maakunnan kehitystä. Mistä sitten
johtuu se, että meillä Suomessa,
Kainuussa ja Ristijärvellä ei ole
riittävästi tuotannollista toimintaa
ja työpaikkoja? Mistä johtuu, että
erilaisia yritysaihioita ei voida viedä
eteenpäin? Yhtenä ongelmana ovat
Suomen korkeat tuotantokustannukset. Mutta erityisesti meillä on
puutetta pääomista enemmän kuin
osaamisesta. Talvivaara ei olisi syntynyt pelkästään kainuulaisten pääomien rahoittamana. Täällä tarvitaan pääomia ja yrittäjärohkeutta, ja
rohkeutta ottaa kiinni tilaisuuksista.
Ristijärvellä on runsaasti monenlaisia raaka-aineita, joista suurin osa
odottaa löytäjäänsä. Sellaisia ovat
mm. metsät, graniitti, puhdas lähdevesi, koskematon luonto. Listaan
voidaan lisätä upeat maisemat, vesistöt, villieläimet ja hiljaisuus. Näissä
kaikissa on aineksia vaikka mihin.
Kunta rakentaa yritysneuvonnan
keskusta Yhteispalvelupisteen kylkeen, käynti suoraan Aholantieltä.
Tila ovat vapautumassa nuorisolta,
kun uudet nuorisotilat kunnostetaan
vanhalle päiväkodille. Yritysnurkkaukseen on tarkoitus rakentaa lisätilaa
myös muille yritys ja hanketoimijoille, kuten Ely-keskuksen yritys- ja rahoitusneuvonnalle. Tapaamiset kannattaa sopia etukäteen puhelimitse.
Seniorpolis on osa ristijärveläistä
yritystoimintaa. Hankkeet ovat pyörineet paikkakunnalle jo kohta 10
vuotta. Hankkeiden avulla on kehitetty ikäihmisten asumista, uusia
palvelukonsepteja ikääntyville ja hoivayrittäjyyttä. Osa kehitysaihioista
on ollut niin edellä aikaansa, että niiden eteneminen on pysähtynyt ympäröivän yritysalueen kehittymättömyyteen. Esimerkiksi Hoivaportaali
(sähköinen hoivayrittäjäverkosto ja
palvelujen tilauskanava) olisi tarvinnut ympärilleen useita toimijoita.
Nyt se toimii osittain yhdistysvetoisesti. Koko Seniorpolis toiminnan
ajan ikääntyminen on nähty täällä
mahdollisuutena. Tuon positiivisen
latauksen vuoksi, se lienee herättänyt
laajan tietoisuuden ja sitoutumisen
Ristijärven paikkakuntaan. Ristijärven tavaramerkki maailmalla on Seniorpolis. Monet seudut ovat tulleet
perässä ja viimeiset 2 vuotta ovat olleet ikääntymistietoisuuden buumia
ympäri Suomen. Ilmiö on kansainvälinen ja kiinnostuneita vieraita on
ollut useista Euroopan maasta.
Meillä Seniorpolis ei ole vain
huipputeknologialla tuettua asumisen kehittämistä vaan yhdessäolon
muotojen etsimistä, eri-ikäisten ihmisten yhteistä tekemistä (juniorit seniorit toimintaa) ja elinikäisen oppimisen ja yrittäjyyden kehittämistä
(studiokoulu, elokuvat, senioriakatemia, ikäihmisten oppimissivujen Aktiiviset seniorit). Kunta tarjoaa liikuntapalveluja kaikenikäisille Virtaalan monitoimikeskuksessa. Ne ovat
tärkeä lisä palveluvarustuksessamme.
Senioritutkimuksen kautta meillä on
jo vuosia tiedetty, että lihaskunnon
ylläpitäminen säilyttää ihmisen toimintakykyisenä pitkään. Turvalliset
asiointireitit ja luotettava kotipalvelu auttavat kotona asumista. Näiden
kaikkien ylläpitämiseen tarvitsemme
kohtuuhintaisia yrityspalveluja. Niitä on etsittävä edelleen.
Raija Potila
kunnanjohtaja
Hyrinä - Hyrynsalmen
ja Ristijärven alueiden
yritysten pöyhintä- ja
kehittämishanke
Hyrinä- hankkeessa aloittaneet hankekoordinaattori Esa Ojala ja hankesihteeri
Elina Suutari osallistuvat yritysideoiden kehittelyyn.
Hyrinä-hankkeen lähtökohtana
on halu kehittää yritystoiminnan
toimintaedellytyksiä Hyrynsalmen
ja Ristijärven alueilla. Kartoitamme
pienyritysten (maatilojen, matkailuja liitännäiselinkeinojen ym.) liikeja kehitysideoita.
Kartoittaminen tapahtuu keskusteluissa ja tilakäynneillä. Osallistumme toiminnan ja toimintatapojen
kehittämiseen olemassa olevissa
ja aloittavissa yrityksissä. Yhdessä
voimme etsiä yhteistyökumppaneita.
Hankkeen taustalla on huoli kuntien väestörakenteen ja työelämän
muutoksesta. Työohjelman valmistelussa yhdessä kuntien henkilöstön
kanssa on korostunut olemassa olevien yritysten toiminnan ja suunnitelmien edistäminen. Käytännön toimia
ovat yrittäjien kanssa käytävät keskustelut, kehitysnäkymien ja tavoitteiden
selvittäminen sekä kehityshaluisten
yrittäjien avustaminen. Yritysten
tarpeiden perusteella etsitään ja hankitaan ja ohjataan eri sidosryhmien
palveluita ja koulutuksia. Alueet näkevät matkailuun liittyvissä toimissa
kehitysmahdollisuuksia.
Kahden kunnan alueella toimivalla hankkeella on käytössä 418 000
euroa 31.7. 2012 mennessä. Hankkeessa työskentelee hankekoordinaattori Esa Ojala, hankesihteeri
Elina Suutari ja Ukkohallan matkailualueen kehittämiseen liittyvissä
tehtävissä matkailuasiantuntija Tiina
Ruotsalainen. Hanketta rahoittavat
Kainuun kehittämisraha, yritysrahoitus ja Kainuun Etu Oy.
Voitte ottaa meihin yhteyttä kaikissa yritystoiminnan kehittämiseen
ja sen käynnistämiseen liittyvissä
asioissa. Tapaatte Esa Ojalan ja Elina
Suutarin Ristijärven yhteispalvelupisteessä. Toivomme runsaasti yhteydenottoja ideoinnista ja yhteistyöstä
kiinnostuneilta! Tapaatte Esa Ojalan
ja Elina Suutarin pääsääntöisesti
keskiviikkoisin Ristijärven Yheispalvelupisteessä.
Esa Ojala
Hankekoordinaattori
p. 0044-5514524
Café 5-Stopin Pirkko Leinosesta
Ristijärven vuoden yrittäjä
Kuusi vuotta Café 5-Stopin yrittäjänä
toiminut Pirkko Leinonen on valittu
Ristijärven Vuoden yrittäjäksi. Ennen yrittäjäksi alkamistaan Leinonen
työskenteli 17 vuotta samoissa tiloissa
silloisella Esson huoltoasemalla.
Ristijärvi on mukava
paikka yrittää
Yksi peruste Leinosen valinnalle
Vuoden yrittäjäksi oli, että hän on
rohkeasti laajentamassa yritystään.
Lisäksi Leinonen on työskennellyt
niin työntekijänä kuin yrittäjänä
Ristijärvellä jo pitkään. – Silti tämä
huomionosoitus tuli positiivisena yllätyksenä, Leinonen kiittelee.
Café 5-Stopin palveluihin kuuluvat kahvilapalveluiden lisäksi mm.
veikkauspiste sekä kalastuslupien ja
kaasupullojen myynti. Asiakaskunta
koostuu niin kyläläisistä kuin viitostietä ohi ajavista matkailijoistakin.
Leinosen mukaan Ristijärvi on mukava paikka yrittää ja työ on lähellä.
Tulevaisuus näyttää positiiviselta. –
Toivon mukaan Ristijärvellä palvelut säilyvät ainakin nykyisellä tasolla,
Leinonen kertoo.
Tällä hetkellä Café 5-Stopissa
työskentelee Leinosen lisäksi kahdesta kolmeen työntekijää.
Pirkko Leinonen pitää yrittäjyyden parhaana puolena työn vaihtelevuutta. Jokainen päivä on erilainen;
välillä jutustellaan asiakkaiden kanssa, toisinaan päivä menee tukussa ja
kaupungissa asioidessa. Vapaa-ajalla
Leinonen tykkää ulkoilla koiransa
kanssa sekä matkustella kotimaassa.
– Haluan kiittää kaikkia asiakkaita
ja yhteistyökumppaneita, Leinonen
summaa ja toivottaa lopuksi mukavaa joulun odotusta ja kaikille ristijärveläisille.
Terhi Hannukainen,
Ristijärven yrittäjät ry:n pj.
11
Uusia yrityksiä
ja yrittäjiä
Hyvät yrittäjät
ja yhdistykset
Muistakaa päivittää tietonne
Yhteispalvelupisteessä sekä
jatkossa kunnan nettisivulla
ylläpidettäviin yritys- ja yhdistysluetteloihin.
RISTIJÄRVEN AUTOASENNUS Timo Oikarinen aloitti toukokuussa SEO-Huoltamo R.Perhovaaralta vuokraamassaan korjaamossa.
Timo Oikarinen toimi aiemmin asentajana yli yhdeksän vuotta TB Perhovaaran palveluksessa.
RISTIJÄRVEN AUTOASENNUS
Saukontie 10, 88400 Ristijärvi
Avoinna: ma-pe: 8-16 tai sopimuksen mukaan
• Huollot ja korjaukset • Renkaat ja rengastyöt
• Varaosat ja tarvikkeet • Ruostevauriokorjaukset
044-284 7180 Timo Oikarinen
www.ristijarvi.fi
Ristijärven Yhteispalvelupiste,
puh. 08-6155431
Pestaa piika!
ja samalla oppimaan ratsastuksen
saloja uudella tavalla. Horsebic on
uusi suomalainen liikuntalaji ja
rekisteröity tuote, tunteja saavat
pitää vain lisensoidut ohjaajat.
Kunnanjohtaja Raija Potila kävi Oikarisen luona tervehdyskäynnillä ja toivottamassa Onnea ja menestystä uudelle yrittäjälle.
✰ ✰ ✰ ✰ ✰
Piika itse
Ristijärven uusi apteekkari
Ristijärvi on saanut uuden apteekkarin Pekka Savolaisen siirryttyä Utajärven apteekkariksi.
Apteekkarina on aloittanut Raija-Leena Käsnänen Kajaanista.
Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila kävi toivottamassa uuden apteekkarin
tervetulleeksi Ristijärvelle.
Olen 50-v proviisori Kajaanista,
jossa myös perhe asuu. Perheeseen
kuuluu aviomiehen lisäksi 3 lasta.
Esikoinen on jo lentänyt pesästä.
Kun valmistuin proviisoriksi 25
vuotta sitten, ensimmäinen työpaikkani oli Puolangan apteekissa. Kolmen siellä vietetyn vuoden jälkeen
muutimme miehen työpaikan pe-
rässä ensin Keski-Suomeen ja sieltä
Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Pohjanmaalla Haapavedellä vierähti sitten
useampikin vuosi, kunnes työ toi
taas meidät Kainuuseen. Ympyrä on
siis sulkeutunut. Kuopiosta kotoisin
olevana tämä kainuulainen puhetapa kuulostaa hyvin kotoisalta.
Raija-Leena Käsnänen
Riﬆijärven Apteekki
Aholantie 19
88400 Ristijärvi
Avoinna ma-pe klo 9-17
6.12. ja 24.12 suljettu
Puh. 08-681 139,681 565
Fax. 08-681 562
Toiminimi Tallipiika LeenaMari Kinnunen on monipuolinen maaseudun palveluyritys.
Ristijärveläinen yhden naisen
yritys on perustettu helmikuussa
2010, jota ennen palvelut pyörivät kajaanilaisen Intotalon osuuskunnan kautta vajaat kaksi vuotta. Yrityksen toiminta-alueena on
koko Kainuu.
Tallipiika on yksityinen lomituspalveluyritys, joka palvelee sekä
talliyrittäjiä että yksityisiä hevosenomistajia. Sijaisen tallille tai tilalle
voi hankkia loma-ajaksi, sairausloman tuuraajaksi tai lyhyitäkin menoja varten. Piian voi pestata myös
sesonkityöntekijäksi vakiokaluston
rinnalle. Hevoslomitusten lisäksi
Tallipiian palvelutarjontaan kuuluu
muidenkin kotieläinten hoito. Lomituspalveluja voi tiedustella kotieläintiloille, lemmikkieläinten hoitokeikat onnistuvat myös.
Lomitusten ohella tarjoan hyvinvointipalveluja niin hevosille kuin
ratsastajillekin. Hevoshieronta voi
tuoda avun kipeälle ratsulle tai ravurille parantaen suorituksia kilparadoilla tai kotikentällä. Myöhemmin
tulevaisuudessa tulen fiksamaan hevosten lisäksi myös ihmisiä. Kunhan
kalevalaisen jäsenkorjauksen opintoni ovat tarpeeksi pitkällä, tulee
tämäkin palvelu osaksi yrityksen
toimintaa. Kalevalainen jäsenkorjaus on perinteinen suomalainen mobilisaatiohoito, jolla tasapainotetaan
kehon tuki- ja liikuntaelimistön häiriötiloja. Horsebic -liikuntalaji puolestaan laittaa ratsastajat liikkumaan
Minä, piikalikka olen ristijärveltä
lähtöisin ja pienen mutkan jälkeen kotiutunut takaisin Jokikylään. Ristijärvi on sopivasti keskeisellä paikalla ja hyvien kulkuyhteyksien päässä töitä ajatellen,
yrityksen toiminta-alueena kun
on koko maakunta. Kainuussa ja
miksei juuri Ristijärvellä asuminen oli ajatuksissani jo nuorena,
töiden perässä en ole halunnut
kasvukeskuksiin ja ”kehäkolmosen sisäpuolelle” lähteä. Siinä
mielessä elänkin unelmaani, että
olen voinut jäädä tänne Kaenuun
korpiin elelemään ja vieläpä työllistänyt itseni hevosalan yrittäjänä – omistamatta yhtään hevosta.
Palveluyrityksen käynnistäminen
ei ole vaatinut suuria investointeja, myyn palveluissa omaa osaamistani. Yrittäjyys on näillä korkeuksilla yksi hyvin varteenotettava työllistymismahdollisuus,
joka kannattaa pitää mielessä.
Omista taidoista, keksinnöistä ja
ideoista voi syntyä vaikka mitä,
kunhan niitä hautoo ensin tovin
ja lisää joukkoon ripauksen riskinottoa. Suosittelen lämpimästi!
Tutustu Tallipiika-yritykseeni netissä osoitteessa www.tallipiika.fi!
Teksti: Leena-Mari Kinnunen
www.tallipiika.fi
Puh. 050 340 7367
12
Hyvä Ikä -messut
Senioriturva
Tehokkaamman työn konsepti
laadukasta senioriasumista tarjoaville
Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön
tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö
hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon,
kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät
turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä
6 ( 1 , 2 57 ( .
Seniorturva saatavilla
Turvakolmion kautta
koko Suomessa.
Senioreille turvallinen ja laadukas elämä
järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan
henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti
tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan
Seniortekin kotisovellus
järjestelmä asennetaan kotiympäristöön
kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa
ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin
kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti
järjestelmä hälyttää mm. jos asukas putoaa sängystä, on ollut
liian kauan poissa sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa
ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä
Yhteystiedot:
Koskikatu 27 B 3 krs | 96100 Rovaniemi
Kankaantaankatu 93 | 37150 Nokia
www.seniortek.fi
Pasi Nurmela, Gsm: +358 44 5400 451
Sami Nurmela, Gsm: +358 44 5400 462
Kaarlo Aho, Gsm: +358 44 5400 461
etunimi.sukunimi@seniortek.fi
Käyttökokemuksia jo
yli 600 dementiapaikasta
Kotisovellus
otettu käytöön
Kysy lisää!
Seniorit muuttavat
maailmaa aktiivisuudellaan
Seniorpolis on Kainuusta,
Ristijärveltä johdettu osaamiskeskittymä, joka kehittää
ja testaa yli 55-vuotiaille ihmisille tarkoitettuja hyvinvointi-tuotteita, kuten asumis-, koulutus-, virkistys- ja
hoivapalveluja.
S i
Seniorpoliksen
lik projektipäällikkö
j k i llikk M
Marko
k H
Hänninen
i
((oik.)
ik ) jja kkehittämisvastaava
hi
i
Oiva Jansson esittelivät Ristijärven mallia Hyvä Ikä -messuilla Tampereella.
Hyvä Ikä -messut, 55+ ikäisille
suunnattu perinteinen messutapahtuma järjestettiin Tampereen
messukeskuksessa 30.9-1.10.2010.
Seniorpolis jatkoi perinteitä ja osallistui tapahtumaan omalla osastollaan. Ristijärven osaamiskeskittymän tietotaidon lisäksi messuilla
markkinoitiin Ristijärveä viihtyisänä ja rauhallisena asuinpaikkakuntana järvenrantatontteineen ja
”kakkosasuntoineen”.
Seniorpolis on tullut monelle ihmiselle tunnetuksi vuosien työn tuloksena. Oli yllättävää todeta kuinka
monet ihmiset olivat joko kuulleet
tai olleet Seniorpoliksen kanssa jossakin tekemisessä. Palaute oli lähes-
tulkoon aina myönteistä, Seniorpolis
tunnettiin senioriajatuksen uranuurtajana ja asiantuntijana.
Myönteisen palautteen lisäksi messuista ”jäi käteen” tukku uusia yhteyksiä pitkin Suomea ja konkreettisia
esitepyyntöjä varsinkin Putkosjärven
tonteista ja senioriasunnoistamme.
Mutta vasta nyt on herätty huomaamaan se tosiasia, että myötätunto
Seniorpolista kohtaan ei tuo paikkakunnalle työtä ja toimeentuloa.
Jatkossa Seniorpoliksen toiminnan
tulee tähdätä entistä enemmän liiketaloudelliseen suuntaan.
Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö Marko Hänninen ja
kehitysvastaava Oiva Jansson sekä
projektisihteeri Anne Heikkinen.
Seniorpolis on seniorien elämäntavan kehittäjä, tarjoten uudenlaisia
terveyteen, hoivaan, ravintoon, teknologiaan, asumiseen, vapaa-aikaan
ja harrastuksiin kuten liikuntaan,
matkailuun ja oppimiseen liittyviä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja.
Olemme myös mukana kehittämässä liiketoimintaa hyvinvointialalle ja
luomme yhteistyöverkostoja eri sidosryhmiin mm. tutkimuslaitokset,
Polikset ja hoiva-alan kehittämiseen
liittyviin toimijoihin ympäri Suomea.
Tutkimus- &
kehittämistoimintaa
Ristijärvellä
Seniorpoliksen koordinoimassa
uuden turvatekniikan testauspilotissa 1.9.2010 alkaen Ristijärvellä
testataan ”kukkatolppa”-prototyyppi, joka perustuu passiivisiin
infrapuna-ilmaisimiin. Järjestelmän
antamat hälytykset siirretään ”kän-
Messuterveisin
Oiva Jansson
Kippis-tuoli
auttaa liikkeelle
”Kukkatolpan” käyttöönotossa mukana lähihoitaja Ritva Leinonen hoitokoti
Willa Wanha, Marko Hänninen Seniorpolis ja Sami Nurmela Seniortek Oy.
nykkäteknologiaa” hyväksikäyttäen käyttäjän ennalta määrittämiin
numeroihin joko tekstiviestinä
matkapuhelimeen tai hoivakodin
hallinnoimaan tietokoneen hälytyssovellukseen. Järjestelmä pystyy
tunnistamaan mm. seuraavia ”ei
toivottuja”-tapahtumia valvottavien
henkilöiden kohdalta; kaatumiset,
liian pitkään nukkumisen, liian pitkän poissaolon valvotuista tiloista.
Seniorpoliksen koordinoimana
uusia Seniortek ”kukkatolppia” on
sijoitettu Willa Wanha- ja Ristilepohoivakoteihin sekä yksinasuvan seniorikansalaisen rivitalotyyppiseen
senioriasuntoon.
Seniorpolis, Ristijärvi on todella
tyytyväinen ”kukkatolpan” pro-
totyyppi kehitykseen nopeassa ja
suunnitelmallisessa aikataulussa.
Innovatiivinen turva-alan yrittäjä Seniortek, Rovaniemi ja heidän
ammattitaitonsa sekä sitoutuminen
luovat loistavat edellytykset yhteistoimintaamme.
Suuri kiitos kuuluu myös Ristijärven alueen laadukkaille ja ihmisläheisille hoivakodeille; Willa Wanha
ja Ristilepo, jotka ovat ennakkoluulottomasti ja innokkaasti lähtenee
mukaan uuden teknologia hyödyntämiseen hoiva-alalla ja panostaneet
hoiva-alan kehityksen kärjessä kulkemiseen myös tällä saralla.
ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE
VAPAUTTA TOIMINTARAJOITTEISILLE
Myymälä avoinna:
ma–pe klo 10–17,
Ahjokatu 5, 15800 Lahti,
puh. 03-781 7996, tai verkkokauppa kotisivuillamme
www.ettonet.fi
Apua
arkeen
pe 19.11.10 klo 10.00-14.00 Virtaalassa SenioriINFO
Seniorpolis ajankohtaiset uutiset, kahvittelut ja yhteistyökumppaneiden
esittelyt. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen:
anne.heikkinen@seniorpolis.com tai p. 044-7159 359
to 16.12.10 klo 12-15 Virtaalassa
SENIOREIDEN PIKKUJOULUT
Lisätietoja myöhemmin, omavastuu 5 € / hlö
Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen:
anne.heikkinen@seniorpolis.com tai p. 044 - 7159 359
Projektipäällikkö Marko Hänninen
Seniorpolis koordinaatiohanke
RISTIJÄRVEN VETERAANIT!
Joulu- ja Isänmaa -konsertti Kaukametsässä pe 3.12.2010 klo 19.00.
Veteraaneille, puolisoille ja leskille ilmainen kahvitteluineen.
Kyytien takia ilm. viimeistään ke 24.11. Martille (P. 044-5310 349) tai Teuvolle (p.040-7290 052).
Ristijärven sotainvalidit, sotaveteraanit ja eläkeläiset!
Yhteinen JOULUATERIA Seurakuntakodissa ke 15.12.2010 klo 12.00.
Tiedustelut ja ilmoittautuminen viimeistään su 12.12. Unskille (p. 040-5466 236),
Martille (p. 044-5310 349) tai Teuvolle (p.040-7290 052) tai Eevalle (p.040-7377 783).
Seniorpoliksen väki,
Marko, Oiva ja Anne
toivottavat lukijoille
Rauhallista Joulun odotusta
Seniorpolis- koordinaatiohankkeen edellinen projektipäällikkö Marika Kurth kiittää kaikkia senioreita ja
yhteistyökumppaneita hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä
sekä toivottaa kaikille hyvää talven odotusta.
13
Senioripolis hyvän käytännön esimerkkinä
Kainuun maakunta kuntayhtymässä
käynnistettiin tammikuussa 2010
kansainvälinen EU-hanke nimeltään
RURALAND ja se jatkuu vuoden
2012 loppuun. Hankeen tavoitteena
on tunnistaa maaseutualueilla jo toimivia hyviä käytäntöjä ja pyrkiä niiden avulla sekä monipuolistamaan
että kehittämään Kainuun alueellisia
elinkeinotoimintoja.
Hanke toteuttaa Euroopan Unionin yhteistyötavoitteita alueellisella
tasolla. Kehittämispyrkimyksiä tehostetaan tukemalla uudistumista,
ympäristöosaamista ja tietoyhteiskuntaa. Hyväksi koetut käytännöt
arvioidaan siirrettävyyden mahdollisuuksien perusteella.
Lokakuun 12.–13.päivä Ristijärvelle saapui yhteensä 13 vierasta
Belgiasta, Ranskasta ja Bulgariasta
tutustumaan Senioripolikseen toimintaan. Senioripolis edustaa yhtä
hyvän käytännön esimerkkiä Kainuusta. Ulkomailta tulleet vieraat
saivat mahdollisuuden tutustua
Senioripoliksen kokonaisvaltaiseen
toimintaan puolentoista päivän aikana. Saamansa tiedon perusteella he
arvioivat hankkeen siirrettävyyden ja
toteutuksen mahdollisuuksia omissa
lähtökohdissaan.
Senioripoliksen projektipäällikkö
Marko Hänninen esitteli yhteistyössä hankkeen muiden toimijoiden
kanssa Senioripoliksen toimintaa.
Hankkeen esittelyyn kuuluivat mm.
Virtaala, 3G puisto sekä Onnellisten
rinki. Lisäksi pistäydyimme Willa
Wanhassa, Ristilevossa ja Koivukujassa. Vieraat tutustuivat myös Ristijärven kunnan edustajiin ja seniorialan asiantuntijoihin. Keskustelua
käytiin hankeen toteutuksesta ja sen
kokonaisvaltaisesta toimivuudesta.
Myös seniorien hoitoon liittyvät
kulttuurierot olivat keskeinen puheaihe. Vieraita kiinnosti erityisesti
se, miten seniorit saadaan siirtymään kotioloista hoivakoteihin, sillä
monessa Euroopan maassa perheet
hoitavat vanhuksia kotonaan.
Project Manager / Projektipäällikkö
Joint Authority of Kainuu Region /
Kainuun maakunta -kuntayhtymä
Seminaarinkatu 2
FIN- 87101 Kajaani / KAINUU
gsm +358 (0) 44 797 42 53
mari.jylhankangas@kainuu.fi
http://www.kainuu.fi
Senioripoliksen esittely herätti
kiinnostusta ja uteliaisuutta ulkomaalaisten vieraidemme keskuudessa. Vierailu oli antoisa tilaisuus
vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia
eri kulttuurien kesken.
Kiitän Ristijärven Senioripoliksen
edustajia ja projektissa mukana olleita henkilöitä hyvästä yhteistyöstä.
Kansainväliset Ruraland –vieraat Ristijärven valtuustosalissa kunnanjohtaja
Potilan kuntaesittelyssä.
Mari Jylhänkangas
INTERREG IVC4, RURALAND
Seniorpoliksen uusin
yhteistyökumppani
Ärmätti
Osuuskunta Ärmätti on perustettu
1994. Sen kotipaikka on Puolanka
ja se toimii Suolijärven kylällä. Yrityksen päätoimialueena ovat nokkosen viljely ja jatkojalostus.
Ärmätti on toiminut koko historiansa ajan erilaisten luonnontuotteiden parissa. Alkuun Ärmätissä
kasvatettiin ryvässipulia, mutta
menekin vähyyden ja tuotantokustannusten takia sen kasvatuksesta
luovuttiin.
Ärmätissä on koko ajan kehitetty
erilaisia luonnontuotteiden tuotannon ja jalostamisen apuvälineitä.
Hyvä esimerkki on muun muassa tehokkaan ja luonnonyrttien ja
-marjojen vitamiinipitoisuudet hyvin säilyttävän kuivurin kehittelytyö.
Nokkosta 2000-luvulla
Ruraland –vieraat Hyvän Iän Puiston laitteistoon tutustumassa Seniorpolis
projektipäällikkö Hännisen opastamana.
Ärmätissä on keskitytty nokkosen
viljelyyn ja sen jatkojalostukseen
2000-luvulla. Nokkosen monipuoliset ja ihmisen terveydelle
hyvät vaikutukset on tunnettu jo
vuosisatoja.
Ärmätissä nokkosen viljelyssä
on paneuduttu sen terveellisten
ainesosien säilyttämiseen. Tämä
on vaatinut innovatiivisia ratkaisuja nokkosen korjuussa sekä kuivatuksessa ja säilytyksessä.
Seniorpolis käynnistelee yhteistyötä nokkospuristetta valmistavan Ärmätin kanssa. Tiedotamme myöhemmin lisää.
Näiden ratkaisujen ansiosta
Ärmätin nokkonen lähtee kuluttajille puhtaana, ravinteikkaana ja
maukkaana.
Halutessasi kokeilla Ärmätin
nokkosta ota yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta tai soita
Matti Veijolalle, puh. 040 718
0547. www.armatti.fi
Ruraland -vieraat tutustumassa Ristijärven keskuskoulun verkko-opetuksena
tapahtuvaan venäjänkielen opiskeluun projektipäällikkö Jylhänkankaan johdolla (kuvassa oikealla).
Aktiiviset seniorit
Ristijärven kunta ja Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ovat tehneet sopimuksen Senioriportaali -hankkeen
sisällön suunnittelusta ja tuottamisesta 17.8.2010 - 31.12.2010 välisenä aikana.
Ristijärven kunnan yhteyshenkilöt ovat hankkeessa kunnanjohtaja
Raija Potila ja hallintosihteeri Terttu Härkönen. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian yhteyshenkilöt hankkeessa ovat kehittämispäällikkö Tuula Meres-Wuori ja suunnittelija Arja Mielonen-Walker.
Hankkeen tavoitteena on saada
aikaan pysyviä toimintamalleja ja
ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää
ja vakiinnuttaa osana senioreiden
elinikäistä oppimista ja verkostoitumista. Hankkeessa kehitettävään
portaaliin löydetään tehokkaita senioreiden aktiivisuutta vahvistavia
keinoja. Hanke edistää senioreiden osaamisen laaja-alaista käyttöä, oppimista ja verkostoitumista
lisäämällä monipuolista tarjontaa
senioreille. Senioriportaali tarjoaa
senioreille mahdollisuuden kouluttautua ja osallistua oman alan täydennyskoulutukseen. Senioriportaalin nimeksi tulee ActiveSeniors.
fi ja toivomme kaikilta alueen senioreilta ideoita portaalimme rakentamiseen. Lisäksi pyrimme hankkeemme kautta välittämään alueen
osaamista seuraaville sukupolville,
myös alueen ulkopuolelle.
Arja Mielonen-Walker, M.A.
Planning Officer
University of Helsinki
Palmenia Centre for
Continuing Education
P.O Box 58 (Vuorikatu 24)
FI-00014 University of Helsinki,
Finland
tel (+358) 50 595 8960
fax (+358) 9 191 54011
arja.mielonen-walker@helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/palmenia/
english/index.htm
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta kehittämispäällikkö Tuula MeresWuori (vas.), kunnanjohtaja Raija Potila, Palmeniasta suunnittelija Arja
Mielonen-Walker
14
Veisuuvestivaalissa yleisöennätys
Konsertit, toivevirret, yhteislaulut, virsikaraoke ja
markkinatori houkuttelivat 8. veisuihin ennätyksellisesti yli 1300 kävijää. Eniten väkeä 8. veisuissa
vetivät Esa Ruuttusen ja Kuunkuiskaajien esitykset
sekä kirkossa että Virtaalassa. Myös muissa tilaisuuksissa oli enemmän yleisöä kuin viime vuosina.
Esa Ruuttunen, Sakari Kukko ja Olli Pautolan yhtye ikivihreitten tulkkeina
Kuunkuiskaajat
Kaikimus-kuoro avajaiskonsertissa
Vanha Volvo näytillä markkinatorilla
Nuori Teatteri – leirillä 55 nuorta
14. koulutustapahtumaan osallistui nuoria
eri puolilta Suomea,
suurin osa Kainuusta ja
Oulun läänistä. Erityistä
oli Helsinki Kainuussahankkeen mahdollistama 12 helsinkiläisnuoren
osallistuminen leirille.
Opetuksessa tutustuttiin
dramaturgioihin, kirjoitettiin näytelmäkohtauksia ja harjoiteltiin näyttelemisen perustaitoja.
Leirin aikana valmistuneet esitykset saivat
ensi-iltansa lauantaina
19.6.2010.
15
Virtaala avoinna
• maanantaisin kello 9.00–15.00
• tiistaisin kello 9.00–17.00
• keskiviikkoisin kello 12.00–17.00
• torstaisin kello 9.00–16.00
• perjantaisin kello 12.00–19.00
• lauantaisin kello 13.00–16.00
• sunnuntaisin suljettu
Aukioloaikoina myös terapia-allas
on käytössäsi.
Katso Virtaalan VIIKKO-OHJELMA ja
JOULUNAJAN AIKATAULUT !
Aukioloaikojen ulkopuolella pääset
kuntoilemaan liikuntasaliin ja kuntosaliin kulkulätkällä, jonka voit lunastaa 20 € panttia vastaan Virtaalan kassalta. Tarkista varatut vuorot
kalenterista ja viikko-ohjelmasta.
Tervetuloa Virtaalan ryhmiin tai omatoimisesti kuntoilemaan.
Varmista varatut vuorot netistä www.virtaala.fi tai
soittamalla p.044-2571857.
• Palvelemme ryhmiä tilauksesta
myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Pyydä tarjous !
Virtaalan
palveluhinnasto
1.8.2010 alkaen
LIIKUNTASALI
KOKO SALI
SARJALIPUT
20 € TUNTI/PELAAJARYHMÄ
10 KERTAA 192 €
20 KERTAA 364 €
40 KERTAA 648 €
PUOLI SALIA 10 €/TUNTI/PELAAJARYHMÄ
SARJALIPUT 10 KERTAA 96 €
20 KERTAA 182 €
40 KERTAA 324 €
KUNTOSALI JA KERTALIPPU 5 €
TERAPIA-ALLAS SARJALIPUT 10 KERTAA
20 KERTAA
40 KERTAA
48 €
91 €
162 €
VIRTAALA
Torstaisin
klo 18.00-19.00
aikuisten liikuntakerho
kaikille työikäisille
VOIMASSA
4 kk
8 kk
1,5 vuotta
-tule mukaan liikutaan
ja venytellään vaihtelevasti
toiveidenne mukaan.
4 kk
8 kk
1,5 vuotta
Virtaalan
lasten uimakoulu
4 kk
8 kk
1,5 vuotta
ELÄKELÄISET, TYÖTTÖMÄT, OPISKELIJAT, LAPSET YLI 7 V
KERTALIPPU 3 €
SARJALIPUT 10 KERTAA 28.80 €
20 KERTAA 54.60 €
40 KERTAA 97.20 €
tiistaisin
klo. 18.15 alkeisryhmä
lauantaisin
klo. 11.00 jatkoryhmä
4 kk
8 kk
1,5 vuotta
Tiedustelut numerosta
044 2571857.
HINTOIHIN SISÄLTYVÄT ALTAALLA OLEVAT VESILIIKUNTAVÄLINEET
KUNTOSALIN JA LIIKUNTASALIN KÄYTTÄJILLE
SAUNA JA ALLAS AUKIOLOAIKOINA 2.50 €/KERTA
Tule viettämään "kunnon"
PIKKUJOULU
VIRTAALAAN !
RYHMÄHINNAT KUNTOSALI
25 € / TUNTI
TERAPIA-ALLAS 45 € / TUNTI sisältää saunan
TILAUSSAUNA
5 € / HENKILÖ vähintään 5 henkilöä
VESIJUMPPARYHMÄT VIRTAALAN OMAT OHJATUT
ALLASJUMPAT
Monitoimikeskus Virtaalan Joulunaika 2010
TIEDUSTELUT 044 - 2571857
Räätälöimme
ryhmällenne mieluisan
PIKKUJOULUPAKETIN
RISTIJÄRVEN IHANAT MAASTOT JA
MONITOIMIKESKUS VIRTAALA KUTSUVAT
KUNTOILEMAAN JA RENTOUTUMAAN
www.virtaala.fi.
KELLO
MAANANTAI
09.00–15.00
TIISTAI
9.00–17.00
KESKIVIIKKO
12.00–17.00
TORSTAI
9.00–16.00
PERJANTAI
12.00–19.00
LAUANTAI
13.00–16.00
SUNNUNTAI
9.00–10.00
09.00–15.00
9.00–12.00
ALLASOSASTO
OMATOIMISTEN
UIMAREIDEN
KÄYTÖSSÄ
SULJETTU
SENIORIͲ
TAPAAMINEN
(8.30Ͳ9.00)
9.00–9.30
VAUVAUINTI
UIMAKOULU
(UIMAKOULU)
10.00–11.00
11.00–12.00
ALLASOSASTO
12.00–13.00
OMATOIMISTEN
VETERAANIT
VESIJUMPPA
12.00–17.00
09.00–16.00
12.00–15.00
12.00–12.45
LÄMMINVESIJUMPPA
tilauksesta
13.00–14.00
UIMAREIDEN
13.15SYDÄNPIIRI
JASYÖPÄYHDISTYS
VESIJUMPPA
KÄYTÖSSÄ
ALLASOSASTO
OMATOIMISTEN
UIMAREIDEN
KÄYTÖSSÄ
13.00–16.00
ALLASOSASTO
OMATOIMISTEN
UIMAREIDEN
KÄYTÖSSÄ
15.00–16.00
14.30–15.30
liikuntakerho
yläaste
14.00–17.00
ALLASOSASTO
OMATOIMISTEN
ALLASOSASTO
OMATOIMISTEN
UIMAREIDEN
KÄYTÖSSÄ
13.45–14.45
liikuntakerho
alaͲaste
Senioreiden
musiikkiliikunta
kanasalaisopisto
Kuntosaliinja
liikuntasaliin
pääsetkulkulätkällä
14.00–15.00
ALLASOSASTO
OMATOIMISTEN
UIMAREIDEN
KÄYTÖSSÄ
ELÄKELÄISTEN
VESIJUMPPA
MAIREOHJAA
Lätkiäsaat
kassalta20€
panttiavastaan
16.00–17.00
UIMAREIDEN
KÄYTÖSSÄ
allasjumppa
kansalaisopisto
17.00–17.45
VESIJUMPPA
18.00–19.00
UIMAKOULU18.15
17.30–18.30
DANCEBIC
tanssillistajumppaa
kaikenikäisille,
sisältäämyös
lihaskuntoͲosion
VENYTTELY
18.30–19.00
16.00–19.00
ALLASOSASTO
OMATOIMISTEN
UIMAREIDEN
KÄYTÖSSÄ
17.00–18.00
16.15–17.00
allasjumppa
kansalaisopisto
17.15–18.00
allasjumppa
kansalaisopisto
19.00–20.00
P.044-257 1857
ALLASMAKSU+3 €
OHJAUSMAKSU
AIKUISTEN
LIIKUNTAKERHO
VAIHTELEVALLA
OHJELMALLA
18.00–19.00
TEHOVESIJUMPPA
19.15–20.00
sunnuntaisin
avoinnaryhmille
La 18.12.
Noora ohjaa ryhmät viikko-ohjelman mukaan
klo 13.30 – 15.00 JOULUDANCEBIC
klo 15.00 – 15.30 VENYTTELYT
Ma 20.12. avoinna klo 9.00 – 15.00, Nooran vesijumppa klo 15.00 - 16.00
Ti 21.12.
klo 12.00 – 17.00,Nooran vesijumppa klo 17.00 -18.00
Ke 22.12
klo 9.00 – 15.00, omatoimista vesiliikuntaa
23. – 25.12.
suljettu
Su 26.12. avoinna
Ma 27.12.
Ti 28.12.
Ke 29.12.
To 30.12.
Pe 31.12.
klo 13.00 – 18.00, videovesijumppa klo 12.00 - 13.00
klo 12.00 – 16.00, videovesijumppa klo 16.00 - 17.00
klo 12.00 – 17.00, videovesijumppa klo 17.00 – 18.00
klo 15.30 – 18.00, videovesijumppa klo 18.00 – 19.00
1.1 – 2.1.2011
Ma 3.1. avoinna
Ti 4.1.
Ke 5.1.
suljettu
klo 9.00 – 17.00,Noora ohjaa viikko-ohjelman mukaan
klo 12.00 – 17.00, viikko-ohjelman mukaan, paitsi
klo 16.00 vesijumppa kaikille
To 6.1.
suljettu
Pe 7.1. avoinna klo 12.00 – 19.00, omatoimista vesiliikuntaa
La 8.1.
Noora ohjaa ryhmät viikko-ohjelman mukaan,
myös vauvauinnit ja uimakoulut alkavat
Palaamme Virtaalan viikko-ohjelman mukaisiin aikatauluihin
Ma 10.1.2011
Tervetuloa !
P.044Ͳ2571857
www.virtaala.fi
16
Hiihtojaoston
kuulumisia
Kuuma kesä on kaikilla takana ja
samoin PyRy:n hiihtäjjillä, jotka
ovat harjoitelleet hyvin. Syksy alkaa olla jo siinä vaiheessa, että lunta
odotellaan kiivaasti.
Seuramme on kantanut päävastuun
Hopeasompaikäisten (13-16 -vuotiaiden) valmennuksesta Kainuun alueella. Valmennuksen suunnittelusta ja
toteutuksesta vastasi allekirjoittanut.
Apuvalmentajina toimivat PyRy:n
hiihtäjät Simo Ikäheimonen, Atte
Leinonen ja Petri Torvinen. Lisäksi ohjaajana toimii Sotkamosta Ida
Pitkänen. Kaikki valmennukseen
osallistuneet ovat käyneet valmentajakoulutuksen. Lisäksi ohjaajaharjoittelussa on olllut mukana Urheilulukiossa opiskeleva Petra Torvinen. Muut
käytännön leirijärjestelyt on hoitanut
Sirpa Härkönen.
Takana on neljä 4 päivän mittaista leiriä eri puolilla Kainuuta ja
edessä vielä yksi leiri ja yksi päivän
kestävä harjoitustapahtuma.
Ristijärven Pyryn hiihtäjäkaarti
on vahvistunut. Riitta-Liisa Hutri
on siirtynyt Paltamon Urheilijoista
seuraamme.
Tulevana talvena, maaliskuussa
tavoitteena on osallistua yleisen sarjan SM-viesteihin Kuopiossa Puijon
vaativissa maastoissa. Siinä on oiva
paikka lähteä kannustamaan seuramme hiihtäjiä.
Lasten ja nuorten Hiihtokerhosta
ilmoitamme syksyn aikana koulun
välityksellä.
Tulevana talvena Pyry järjestää
hiihtokilpailuja seuraavasti:
• Härkösten Hiihdot 20.-21.11.
• Helmikuussa kolmen kilpailun
cup Saukkovaaralla sekä mahdollisesti kainuun Juniori-cup:n osakilpailu.
• Ukkohallan Hiihto 16.-17.4.
Hiihtovälineiden hankinnassa, erityisesti valinnassa voitte kääntyä
allekirjoittaneen ja hiihtojaoston
henkilöiden puoleen. Erityisesti toivomme, että sopimattomaksi käyneet lasten ja nuorten hiihtovälineet
(sukset, monot, sauvat, hiihtiopuvut jne..) laitettaisiin kierrätykseen.
Hiihtojaostoon kuuluvat :
Sirpa Härkönen, sihteeri
Kalevi Karppinen, suksihuolto
Jukka Leinonen
Markku Mäkäräinen
Urho Mäkäräinen
Arto Tolonen pj., suksihuolto, valmennus
Pekka Torvinen, suksihuolto
Ristijärven Pyry tiedottaa
Ristijärven Pyry ry syyskokous
28.11. 2010 klo 10.00
Pidämme Pyryn syyskokouksen poikkeuksellisesti bussimatkalla Rukan
MC-hiihtohin. Kokousasiona normaalit syyskokousasiat.
Johtokunta
Retki Rukalle maailmancup-hiihtoihin
Pyry järjestää bussimatkan Rukalle
hiihdon maailmancupiin sunnuntaina 28.11.
Päivän lippu maksaa 15 €,
alle 15-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa seurassa.
Kilpailulajeina ovat miesten ja naisten takaa-ajo sekä suurmäen kilpailu.
Kisat alkavat klo 12 ja mäkikisa päättynee n. klo 16:30. Matkalle lähdemme klo 8:30 ja paluu mäkikisan jälkeen Ristijärvelle n. klo 19:30.
Matka on kaikille ilmainen, liput ja ruokailun jokainen kustantaa itse.
Matkasta tiedotetaan tarkemmin ilmoitustauluilla hyvissä ajoin.
Toivomme runsasta osanottoa.
Johtokunta
Jukolan taideyhteisön
teatteria, tapauksia ja tujauksia
Teatteria
Taidetapaukset ja -tujaukset
Jukolan taideyhteisö täytti kesällä seitsemän vuotta. Monille se on taidekoti,
taiteen tekemisen ja kokemisen paikka. Mutta hyvällä syyllä Jukolan toimintaa
voi kuvata kulttuurimatkailuksi. Toiminta jakaantuu useampaan alueeseen. Laajimmin näkyviä ovat pienoisnäytelmät, joita esitetään tilauksesta, mutta myös
yleisönäytäntöinä.
Vanhimpana toimintamuotona Jukolassa on hoitava ja
taiteellinen työ kehitysvammaisten kanssa. Viimeisten parin vuoden aikana se on ilmennyt Jukolassa
kerran kuussa järjestettävinä kuuden tunnin
taidekursseina. Näiden nk. taidetapausten taidealat vaihtelevat, mutta pysyvää niissä on yhteinen kävely luontoa ihmetellen, luomuun perustuva ruoka- ja kahvitarjoilu ja kohtaaminen
kauniisti katetussa pöydässä.
Paikallishistoriaan perustuva Hiisijärven karkumatka
syntyi tarpeeseen, kun kylälle retkiä järjestävät tahot
toivoivat sen historiasta kertovaa näytelmää ja muuta
kylän esittelyä. Suomen ensimmäiseksi ihmisten aiheuttamaksi luonnonkatastrofiksi sanottu tapaus herättää yhä ihmetystä, sillä Hiisijärven pinta syöksyi
muutamassa päivässä 14 m alaspäin ja paljasti järvenpohjaa 65 kainuulaistilan verran sekä merkillisen valkean lentohietikon. Paikallisia talonpoikia
syytettiin aiheuttajiksi, mutta myös Lapin mahteja.
Näytelmässä aikalaiset 250 vuoden takaa heräävät
kertomaan ja laulamaan.
Hiljaisuuden ääniä perustuu nykysuomalaisiin kokemuksiin hiljaisuudesta, jota
haetaan mutta myös paetaan. Näytelmässä
erämaamökin hiljaisuus herättää muistoja,
runoja, sävelmiä ja erikoisia kokemuksia.
Salojen elämät tuo Veikko Huovisen luomat riemastuttavat henkilöt edustamaan salojen
kätköissä kehittyneitä selviytymistapoja.
Jukolan taideyhteisö on dramatisoinut ne
näytelmäksi ja muistuttaa samalla kaikkia
siitä, että suuren kirjailijan tuotannosta löytyy paljon muutakin
sielua rikastuttavaa
kuin Konsta Pylkkänen.
Paemenen ilimestys kertoo Kristuksen syntymän ihmeen keskiaikaisen näytelmän muodossa aidolla Ristijärven murteella. Näytelmästä on tehty Studio Navan
avulla 3 minuutin pituinen esittelyvideo internetin YouTubeen, josta se löytyy näytelmän nimellä.
Teemoina on ollut mm. naamio paperimassasta,
laskiaiskarnevaalit, haiku ja ikebana, sirkuksen
salat, kuvan näkymätön sisältö, rytmiikka, luonnonmateriaalit, näytteleminen, klovneria, muotopiirustus, muovailu, ympäristötaide.
Taidetujaukset ovat 1 1/2 tunnin taidehetkiä, joita järjestetään kehitysvammaisten ryhmä- ja perhekodeissa eri teemoista kuten draamaimprovisaatio,
liike ja musiikki, runous- ja puheharjoitukset sekä märkämaalaus.
Persoonallinen
majoituspaikka
Jukola on avoin kaikille majoittujille kaksine hirsitaloineen luonnonkauniissa Hiisijärven maalaiskylässä. Jukolan talossa
on tilaa kahden hengen huoneissa 10:lle
ja salit kokoontumisia ja ruokailua varten. Impivaaran talossa kolme tilavaa lomahuoneistoa yhteensä 15 majoittujalle.
Soveltuu hyvin nuorisoleireille luonnonläheisenä vaihtoehtona.
Paemenen
ilimestys
La 27.11. klo 10
Ristijärven joulunavaus
Keskuskoulun juhlasali
La 19.12. klo 16 Katvela
Lisätietoja:
040 574 8515
www.jukolart.com
17
LÄHIRUOKAA – HIRVEÄ – METSOA
Sydäntäni satuttavana luin lehdestä:
” Ei päivää tiedä ei hetkeä kukaan
milloin on mentävä noutajan mukaan.”
Jäähyväiset olivat ja ovat seinänaapurimme – hauskan Kaartisen perheen isän muistolle Meeri vaimoltaan ja lapsiltaan Tarjalta, Merjalta
ja Jarilta – lastemme Tiinan ja Jussin
leikkikavereilta vuosikymmenten
takaa, mistä palasivat mieleeni ensimmäisinä osin yhteiset harrastuksemme.
Topi Antti Kaartinen oli työkaverini. Palveli vuosina 1963 – 72 kuntaa ja moninaisissa rakennushankkeissa olleita ristijärveläisiä. Ei yksin
kunnanrakennusmestarina eikä
rakennustarkastajana – oli palopäällikkö, oli väestönsuojelupäällikkö
vastaten suunnitelmineen meidän
mahdollisesta evakuoinnistakin.
Työpäivillä oli pituutta, mutta
silloinen ”työkulttuuri” mahdollisti
hyvin harrastuksemme, mitkä Topilla tahtoivat tosin välillä kivuta päällimmäiseksi – lähiruokaa järvestä ja
metsästä. Topi toimi myös metsästyksen valvojana.
Nyt kirjoittaessani on syksyn ensimmäinen luvallinen hirvenmetsästyspäivä vaikka mieluisin muistomme Topista liittyy kevääseen
ja ensimmäiseen naapurikuistilta
tulevaan savukalan tuoksuun. Topin antamat savukalat maistuivat
perheellemme.
Lastemme äänet raikuivat ja jokin kivikin saattoi Jarin pudottamana tuuletusputken kautta osua
kattilaamme. Kilpalaulanta lapsilta
hoitui kylpyhuoneiden ilmastoinnin kautta. Äitiä huudettiin, että
varsinkin Ruusan oli olla tarkkana
kaivattiinko häntä vai Meeriä.
Hirvilupia myönnettiin Topin
”aikaan” pari – kolme koko kuntaan. Jälkien näkeminen edellytti
kuin sotaan lähtöä. Työ sai jäädä siihen. Siten jouduin torjumaan useat
”tarjoukset” hirviporukkaan, mutta
lintumies olin Topin harrastaessa aktiivisesti myös hirvestystä.
Topille annoin pyynnöstään
isomman reppuni, kun läksi kiireisenä Päällysmäelle kaadetun hirven
lihojen jakopaikalle. Aamulla palautti reppuni, missä oli ”vuokrana” kalvon yhdistämää kaksi luuta.
Topista oli näyttänyt, että hirvikin
oli jo lyhentynyt metrin verran, kun
hän oli ehtinyt paikalle.
Vas.: Jari, Tiina, Tarja ja Merja sekä alhaalla Jussi. Taustalla kohoaa vasta
valmistuneen kunnantalon kokoustilojen ”torni”.
Nykyisen Palomaan tieltä etsimme Topin kanssa polun päätä Häyrysen järven taakse, missä oli alka-
nut rakennustyöt. Polkua talosta
kyselemään. Pirtin ikkunat vettä valaa – hellalla kattila kattilan vieressä
kiehumassa – emäntä – voi, voi…,
kun lehmä sattui kuolemaan. Kattiloissa kiehuivat hirven sorkatkin. Ei
ollut sähköä eikä pakastimia, mutta
oli lähiruokaa.
Mustavaaran Karppilasta niiltä
Myttylän Milgan asuinsijoilta polkua myöten tarkastamaan, onko
MAP –lainoitetun talon piipun
muuraustyö tehty. Piippu näkyy.
Isäntä vaatteet päällä ikkunan alla
”suihkussa” ja muurari vintillä piipun vieressä syvässä unessa.
”Tarkastajille” emäntä paistaa navetan muurin hehkussa kiireellä lähiruokaa – taisi olla elämäni ensimmäinen kainuulainen juustoleipä,
mikä mielestäni on parhaimmillaan
hieman lämmitettynä valkoviinin
kera.
Aamulla toimistossa klo 6.00 postiauton tuloaikaan ”käskynjaolla”,
mistä Topi työmatkalle Hiisijärvelle.
Palaa yllättäen – sain metson – älä
p..le – meni tuulilasi.
Olemme kutsuttuna heinäntekoaikaan Antin omakotitalon harjakaisissa kotitalossaan, missä pöytä
koreana – lähiruokaa – lintupaistia.
Palatessa Topi: Oli metsopaisti
kurkkuun tarttua, kun muistin, että
olen metsästyksen valvoja.
olutta ja sukulaislääkärin antama
Mirapront laihdutuslääke eivät soveltuneet yhteen.
Yhteisen työnantajamme osalta
tiemme traagisesti erkanivat, mutta
ystävyys säilyi. On Topia ikävä.
Marraskuisena pakkaspäivänä
olen menossa Möykkysenjärven
kautta teerimetsälle kohti Peuravaaraa. Havaitsen jäljistä, että on käynnistetty luvaton hirvenmetsästys.
Palatessani muutama teeri repussani
havaitsen järven takana ison nuotion. Tarkistan kiikarikiväärilläni. On
saatu lähiruokaa, mitä ollaan jakamassa. Sieltä saisin minäkin paistin
– kävi mielessäni, mutta auringon
jo laskettua oli paras kiirehtiä Pihlajavaaralle ja autolle. Kotona juuri
suihkusta päästyäni soi puhelin.
Pitäjän viimeinen ”kyläpoliisi” Salmelan Erkki soittaa – et lähtisi kantamaan hirven lihoja Möykkysenjärveltä Kellovaaraan. Lähden, jos saan
neljänneksen. Ei luvannut. Lihasi
ovat niin hankalan matkan takana.
Lähiruoka meni huutokauppaan,
mikä aina pidettiin Alangon pihalla.
Lihat pala palalta huudettavaksi.
Viimeisenä hirven pää ja huuto joukosta – onko kieli suussa? Pää menee Väinölle ja taas huuto joukosta
– nyt voit ottaa ne muutkin hirvesi
lihat aitastasi – poliisilta kysyvät katseet, kun Väinö otti hirven pään –
lähiruokaa nyt kirkonkylästä.
Topi oli sekä lähimmäisenä että
työelämässä asiakkaansa huomioiva
hyvä ihminen, mutta joskus pullo
Seniortek – Turvallisuuden edelläkävijä
Seniortek Oy tarjoaa monipuolisia,
luotettavia ja joustavia turvallisuusja hälytysjärjestelmiä eri kohteisiin
ja tarpeisiin uudella ja yksinkertaisella tavalla. Tuotteiden kehitystyön
tavoitteet ovat hyvin ihmisläheisiä,
unohtamatta tekniikan helppokäyttöisyyttä tai taloudellisia realiteetteja.
Yrityksen tuotekehitystä ohjaa
elinkaariajattelu, joten turvallisuustuotteita kehitetään eri-ikäisten tarpeisiin ja niillä on pitkä käyttöikä.
Tuotteissa on huomioitu asukkaan
ja tekniikan käyttäjän etu. Ratkaisut
toimitetaan aina asiakaslähtöisesti,
luotettavasti ja kustannustehokkaasti.
”Tarjoamamme palvelutalokonsepti rakentuu kahdeksasta eri
järjestelmästä, joten kokonaisuus
rakentuu aina asiakkaan tarpeen
mukaan. Tähän mennessä olemme
toimittaneet järjestelmän kaikkiaan
22 palvelutaloon, joiden puitteissa
on katettu yhteensä 800 asiakaspaikkaa, uusimpana kohteena Ristijärven
Seniorpolis. Asiakaspaikoista noin
500 on ollut dementiapaikkoja. Vanhin järjestelmä on ollut käytössä jo
runsaat 5 vuotta, joten käyttökokemustakin järjestelemästä on ehtinyt
kertymään”, kertoo Pasi Nurmela.
Uusia kohteita on pohjoisessa rakenteilla neljä ja eteläisessäkin Suomessa
olemme päässeet vauhtiin. Lisenssillä Etelä-Suomessa asiakkaita palvelee Turvakolmio. ”Posiolla meillä oli
varsin haastava kokonaisuus, johon
kuuluivat palvelukeskus, vanhainkoti ja terveyskeskus. Olimme yhtenä
tekijänä, kun Posio valittiin viime
vuonna turvallisimmaksi kunnaksi”,
Nurmela kertoi.
Palaute ollut erittäin hyvää
Saatu palaute on Nurmelan mukaan
ollut erittäin hyvää, sillä järjestelmä
on ollut mm. erittäin toimintavarma. Järjestelmä on myös erittäin
helppokäyttöinen. ”Kyseessä on tietokonepohjainen järjestelmä, jossa
hoitaja tarvitsee vain puhelimen johon järjestelmän hälytykset tulevat
selkokielisinä viesteinä.
Kodin turvapylväs tukee
turvallista asumista
Helppo ratkaisu vakituiseen tai väliaikaiseen käyttöön
Muutama viikko sitten Seniortek
luovutti koekäyttöön ensimmäiset
koteihin ja pieniin palveluyksiköihin soveltuvat Kodin turvapylväät,
joiden toimintaperiaate on samanlainen kuin Senioriturva-järjestelmässä.
- Kodin turvapylvään avulla on
mahdollista valvoa kaatumista, kotoa poistumista, sängystä putoamista ja liikkumattomuutta. Asukkaalle
voidaan ohjelmoida oma hälytysprofiili eli esimerkiksi montako tuntia
hän nukkuu ja kauanko hän saa olla
poissa kotoa päivällä. Jos asukas on
pitemmän aikaa poissa kotoa matkan tai sairaalassa olon takia, turvapylväs voidaan ohjelmoida toimimaan murtohälyttimenä, Nurmela
kertoo.
Tarkoituksena on, että turvapylväs sopeutuu mahdollisimman
hyvin asunnon sisustukseen. Sen
vuoksi Seniortek voi toimittaa turvapylvään esimerkiksi kukkapylväänä tai yöpöytänä
Seniorpolis mukana
tuotekehityksessä
Seniorpolis on Ristijärveltä johdettava osaamiskeskittymä, joka tukee
seniorien hyvinvointia edistävää
teknologia- ja tuotekehitystä yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen,
tutkimuslaitosten sekä hallinnon,
yritysten, yhdistysten ja järjestöjen
kanssa. Seniorpoliksen toimialueen
muodostavat Kainuu ja PohjoisSuomi. Seniorpolis on ollut mukana Kodin turvapylvään tuotekehityksessä.
- Kodin turvapylväs edustaa alan
huipputeknologiaa. Sen tuotekehitys on vasta prototyyppivaiheessa,
mutta uskon tuotteen kaupallisiin
menestymismahdollisuuksiin. Sekä
Seniortek Oy:ssä, Seniorpoliksessa
että turvapylvästä koekäyttäneissä
yksiköissä ollaan innovatiivisen innostuneita tuotteen kehittämisestä, toteaa projektipäällikkö Marko
Hänninen.
Yhteystiedot:
Seniortek Oy
Kauppakeskus Revontuli
Koskikatu 27 B 3. krs
96100 Rovaniemi
Pasi Nurmela
Gsm: +358 44 5400 451
email:pasi.nurmela@seniortek.fi
Sami Nurmela
Gsm: +358 44 5400 462
email:sami.nurmela@seniortek.fi
www.seniortek.fi
Tuotekehityksessä on erittäin tärkeää, että on mahdollista testata oikeassa ympäristössä.
Ja ennen kaikkea on tärkeää, että
testaus aikana kaikki osapuolet ovat
sitoutuneet asiaan. Ja voin sanoa että
tässä tapauksessa kaikki osapuolet
ovat sitoutuneet asiaan ja tulokset
puhuu puolestaan.
Pasi Nurmela Seniortek Oy:stä asentaa kodin turvapylvästä koekäyttöön
Willa Wanhaan.
18
Muistoja Hiisijärven kansakoulusta
Eero Oikarisen toimittamassa kirjassa Ristijärven koululaitos 18961986 on maininta: ”Toukokuun
21 päivänä 1917 päätti Ristijärven
kuntakokous perustaa kansakoulun Hiisijärvelle, mutta katsoen nyt
vaikeaan aikaan suostuttiin yksimielisesti jättää koulun avaaminen
toistaiseksi, kunnes aika paranee.”
Hiisijärveläisten kohdalla ajan paranemista saatiin odottaa vielä toistakymmentä vuotta.
Kouluun halukkaita kyllä oli
Hiisijärvellä. Aikaisempina vuosina muutamat kävivät kansakoulun
kirkonkylän koululla, ja hiisijärveläisten koulumatka lyheni huomattavasti, kun Pyhännän kansakoulu
muutti Vanhastatalosta Hyttilään
syksyllä 1926.
Hiisijärvelle valmistui koulutalo
1930. Silloin oli meitä hiisikyläläisiä
Hyttilän koulutalossa jo 6 oppilasta. Olimme kaikki kotoisin aivan
koulupiirien rajamailta. Opettaja
Pulkkinen olisi antanut meidän olla
edelleen koulussaan. Tehtiin yksimielinen päätös muuttaa oman kylän kouluun. Koulumatka lyheni ja
oli vain 5–6 km. Hiisijärven koulu
oli supistetun koulun nimellä, oli
vain yksi opettaja. Hän piti syksyllä
aikaisemmin alakoulua ja sen jälkeen
yläkoulua.
Silloin ei ollut vielä pulaa oppilaista. Ensimmäisessä Antti Härkösen
(Lampila) ottamassa valokuvassa on
29 yläluokkien oppilasta. Keväällä
1931 otetussa kuvassa on osa alaluokkien oppilaita ja lisäksi keittolanhoitaja Aino Härkönen (Sepäntalo) sekä poikien käsitöiden opettaja Filemon Härkönen (Kaukola).
Neljästä talosta, Polvelasta, Lampilasta, Tapiosta ja Tololasta oli kolme
oppilasta samalla kertaa yläluokilla.
Tietääkseni vanhin I-luokan oppilas
oli Eino Härkönen, jo 15-vuotias.
Monelle luokalle riitti oppilaita, kun
osa Pyhännällä koulunsa aloittaneista oli tullut eri vuosina kouluun.
IV-luokan oppilaita oli vain kaksi,
ja levisivät alkutekijöihinsä. Kirjat
kärsivät vielä sota-ajan evakuoinnista,
rippeet on enää jäljellä.
Hiisijärven koulun 50
50-vuotisjuhlassa
vuotisjuhlassa 28
28.9.1980.
9 1980 Vasemmalta edessä Tyyne Härkönen (nyk
(nyk.Härkönen),
Härkönen) Helvi Kemppai
Kemppainen, Anni Kemppainen, Jenny Mäkäräinen ja Aili Karppinen(nyk.Lehtola). Takana vasemmalta alkaen Eino Kemppainen ja Väinö Kemppainen. Kuva: Eero Pyykkönen
minä ja Eeva Anttonen. Oli kyllä
olemassa kolmaskin saman luokan
oppilas. Antti Härkönen (Lampila),
useita vuosia meitä toisia vanhempi.
Hänellä oli neljäs luokka käymättä, ja hän suoritti sen iltakurssina
opettajalle ja sai päästötodistuksen
samanaikaisesti toisten kanssa. Hän
muutti myöhemmin Paltamoon ja
kaatui talvisodassa.
Maaliskuulla opettaja järjesti
hiihtokilpailut, jotka samalla olivat
karsintakilpailut Ristijärven koulujen välisiin hiihtoihin. Harmitti
hiukan, kun hävisin Lampilan Arvolle toista minuuttia neljän kilometrin matkalla. Koulujen väliset
kilpailut olivat Pyhännällä Hyttilässä. Hiihdettiin edellisenä iltana sinne. Yöpaikka saatiin oppilasasuntolasta Eskolasta. Olin nyt Hiisikylän
edustaja, edellisinä talvina olin pyhäntäläinen. Poikien kilpailun voitti Jokikylän Paavo Kurkinen, joka
kaatui jatkosodassa. Seuraavina oli
kaksi pyhäntäläistä, Paavo Karppinen ja Vaseli Torvinen. Pyhäntä sai
myös kiertopalkinnon, seinäkellon.
Olin neljäs ja sain palkinnoksi pienen hopealusikan. Se oli ensimmäinen palkintolusikkani, varressa on
kaiverrus 1931. Eeva Anttonen oli
viides tyttöjen sarjassa, muut hiisijärveläiset jäivät ilman palkintoa.
Koulukiusaamisesta puhutaan
nykyisin paljon tiedotusvälineissä.
Lienee ennenkin kiusaamista ollut,
mutta omakohtaisia kokemuksia ei
ole. En kiusannut toisia, eikä minua
ainakaan kiusattu. Tappelussa en olisi kuitenkaan toisille pärjännyt. Parasta oli olla sovussa kaikkien kanssa.
Tuskinpa Pyhännän koulusta tulleet
toivat huonoja tapoja tullessaan,
koska siellä oltiin kurissa ja opettajan nuhteessa.
Kouluajasta on kulunut jo yli 60
vuotta. Muuttovirta on vienyt samanaikaisesti koulussa olleet pois
Hiisijärveltä. Yksin olen enää jäljellä. Poikaoppilaista on tiettävästi vain
kaksi elossa, toinen heistä on Esko
Snicker, asuu nykyisin Tammelassa. Tyttöoppilaista en tiedä, he ovat
muuttaneet pois Hiisijärveltä. Sodassa kaatui kuusi Hiisijärven kansakoulun oppilasta.
Opettaja Hilja Turunen oli pätevä
ja hyvä opettaja. Ainakin ensi talven
aikana säilyi järjestys luokassa naisopettajallakin, myöhemmin sanotaan jo tulleen hankaluuksia oppilaiden kanssa. Siellä olisi tarvittu Pulkkisen tapaista opettajaa. Sairauden
vuoksi Turunen joutui pitämään
viransijaista, ja hän erosi virastaan
vuoden 1938 lopussa. Opetustavassa
oli Pulkkisella ja Turusella suuri ero.
Hiisijärvellä oli helpompi olla oppilaana. Siellä ei vaadittu niin paljon
läksyjen osaamista ulkomuistista.
Pyhännältä sain lähtiessäni koulukirjat mukaani, ja syksyllä ensimmäisenä koulupäivänä kannoin repullisen
niitä kirjoja Hiisijärvelle. Luulin, että
samat kirjat kelpaavat sielläkin. Tulin
heti huomaamaan, että se oli turhaa
työtä. Minulle annettiin uudet koulukirjat, ja ne olivat lähes samanlaiset
kuin entiset. Niin minulla oli kahdet
koulukirjat, ei ollut puutetta läksykirjoista. Luonnontieto ja joku muu
oppikirja olivat vain erilaiset. Jätin
uudet kirjat pulpettiin ja siellä ne
olivat koko talven. Vein Pyhännältä
saadut kirjat takaisin kotiin läksyjenlukukirjoiksi, eikä minun tarvinnut
kantaa koulukirjoja repussa. Siellä oli
vain eväät: maitopullo ja voileivät. Se
järjestely pelasi hyvin sen viimeisen
kouluvuoden. Koulukirjat säilyivät
hyväkuntoisina pulpetissa koulun
loppuun asti. Myöhemmin ne kyllä
joutuivat uudelleen käyttöön, kun
nuorempi sisareni pääsi kouluun. Kirjoja ei enää annettu omaksi. Kunta alkoi säästää koulukirjojen hankinnassa
ja se oli eräs pula-ajan merkki. Koulukirjat olivat vielä osaksi samoja, ja
minunkin kirjani joutuivat uudelleen
kouluun ja osaksi yleiseen käyttöön
Koulun päätösjuhla keväällä oli
suuri tapaus Hiisijärven kylän elämässä. Kylän väkeä, nuoria ja vanhoja, oli
istumassa pulpetit täynnä ja loput
seisomassa eteisen puolella. Oppilaat
saivat koko ajan seisoa käytävillä. Oli
lämmin keväinen sää, luokkahuone
ahdas ja kuuma. I-luokan oppilas,
pari vuotta minua nuorempi Rinteen
Esko, väsyi seisomiseen, Tiheässä poikaparvessa seisoessaan hän alkoi huojua ja painui lopulta lattiaan. Hän
muutti myöhemmin Etelä-Suomeen
asumaan. Monen kymmenen vuoden kuluttua hän kävi Hiisijärvellä,
ja silloin tuli puheeksi kouluajan
tapahtumat. Hän sanoi silloisen pahoinvoinnin johtuneen väsymyksestä.
Oli pitänyt olla vielä edellisenä iltana
myöhään metsässä pöllinteossa.
Monen koulunkäynti keskeytyi.
Piti joutua rippikouluun, kotitöihin
ja savottoihin leivän hankintaan.
Omakin kansakoulunkäyntini olisi
jäänyt kesken, ellen olisi aloittanut
Pyhännällä. Kun sain kansakoulun päästötodistuksen keväällä, oli
rippikouluun lähtö saman vuoden
syksyllä. Kävin vielä parina talvena
jatkokoulua ja siihen loppui koulunkäyntini. Ei ollut enää mahdollisuuksia eikä halua minkään koulun
tai kurssin suorittamiseen.
Hiisijärven kansakoulun 50-vuostisjuhlat olivat 28.9.1980. Juhlissa
oli seitsemän ensimmäisenä kouluvuonna ollutta oppilasta: Tyyne
Härkönen, Aili Karppinen, Jenny
Mäkäräinen, Helvi, Anni, Väinö ja
Eino Kemppainen. Kun Hiisijärven
koulun toiminta loppui 1993, se
oli toiminut 63 vuotta. Ensi kesäksi
Hiisijärven hiekkojen 250-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on suunniteltu Hiisijärven entisten koululaisten tapaamista.
Eino Kemppainen
”Learning by speaking” SENIOR ENGLISH
Likipitäen jokaisella on muistoissaan kokemuksia kielten opiskelusta. Joku on kokenut, ettei ole
”kielipäätä”, eikä opi. Joku on
unohtanut oppimansa, koska ei ole
päässyt harjoittamaan käytännössä
teoreettisia taitojaan. Jollekulle on
kielen opinnot saattaneet tyssätä
kiinnostavampien ja tärkeämpien
asioiden omaksumiseen. Tarinoita
on lukuisia.
ventumisen seurauksena ilmennyt
tarve osata vierasta kieltä (lähinnä
englantia). Seniorit matkustelevat.
Perheisiin on saattanut liittyä toisesta kulttuurista ja kieliryhmästä
olevia jäseniä. Kenties lapsenlapset
eivät puhu suomea, tai on saatu
ystäviä, joiden kanssa olisi mukava
vaihtaa ajatuksia.
Kaikessa oppimisessa on kyse
MOTIVAATIOSTA. Jos haluat
oppia ajamaan autoa, niin sinähän
opit; tai käyttämään tietokonetta,
tai matkapuhelinta… Asiat, jotka
koet itsellesi tärkeiksi, saavat sinut
iloisesti ponnistelemaan päämäärän
saavuttamiseksi.
Kaikki alkoi pahasta vatsatautiepidemiasta Thaimaan reissulla, kun
kainuulaisten seurueesta kolmisenkymmentä sairastui. Oppaiden aika
ei riittänyt klinikalla avustamiseen.
Vietin kolme päivää auttamalla
hätääntyneitä kanssakulkijoita antamalla lääkäreille tietoja oireista ja
kääntämällä lääkintäohjeita. Ohjaamalla apteekkiin.
Siitä virisi ajatus perustaa opiske-
Kuten sanottu, meillä senioreilla
on maailman muuttumisen ja ka-
Miksi täällä Ristijärvellä?
luryhmä, jossa voisi palauttaa mieleen kadoksissa ollutta kielitaitoa
tai, jollei ole koskaan opiskellutkaan
englantia, ei kynnys uuden omaksumiseen olisi korkea.
Yhdessä rehtori Tiinaliisa Portanon ja silloisen Seniorpoliksen
projektipäällikkö Marika Kurthin
kanssa panimme vuosi sitten homman alulle. Alkuinnostus oli suuri:
peräti 18 opiskelijaa aloitti. Kevääl-
lä viimeisellä tunnilla oli 8 sitkeintä.
Päätimme kuitenkin jatkaa tänäkin vuonna. Opetusmenetelmänä
käytin osin kielikylpymenetelmän
kaltaista oppimista: aihekokonaisuuksia, siihen liittyvää keskeistä
sanastoa ja lauserakenteita. Koska
ryhmässä on eritasoisia opiskelijoita, on haasteellista, etteivät toiset
koe putoavansa ”kelkasta” ja toiset
taas pitkästyvät saman toistoon.
Mutta sloganimme ”Learnin by
speaking” tulee tässä
avuksi. Puhetta, puhetta… jo vähäiselläkin
sanavarastolla pysty-
tään ilmaisemaan itselle tärkeitä asioita. Tai, jos sanasto on jo hallussa,
on ääntämisessä aina hiomista. Pääasia on kuitenkin, ettei oppiminen
tunnu ”pakkoruotsilta”, vaan motivaationa koettu hyöty itselle omista
lähtökohdista.
Kukapa tietää, jos vaikka keväällä järjestyisi matka katsomaan, kun
narsissit (daffodils) kukkivat Kensingtonin puistossa.
Liisa Tähkäpää
“Learning by Speaking” –SenioriEnglanti.
Kokoontuminen maanantaisin klo 14.30 Keskuskoululla.
Opettajana Liisa Tähkäpää.
19
Joukkoliikenne ajalla
1.8.2010 – 31.7.2011
Tervetuloa suunnittelemaan
omat leivonnaiset Ristijärven kunnalle!
Ristijärven kunta hakee paikkakunnalle omia leivonnaisia. Ristijärviset ovat tunnetusti hyviä leipojia. Löytyykö sinulta hyvä sienipiirakan
resepti tai makoisa marjapaistosohje?
Kunta tarvitsee käyttöönsä sekä makean että suolaisen leivonnaisreseptin. Kunnan omia leivonnaisia tarjottaisiin kunnan virallisissa tilaisuuksissa ja esim. ensi kevään Kainuun kulttuurirahaston juhlassa.
Reseptin ei tarvitse olla ennen julkaisematon, mutta siinä tulisi olla
kainuulainen raaka-aine. Lisäksi leivonnaisen tulisi olla helposti tarjottavissa isoillekin ryhmille esimerkiksi viipaloimalla tai paloittelemalla.
Ilmoittautumiset kisaan: YP-piste 08-6155431, 31.12.2010 mennessä.
Ilmoitamme kisaan osallistujille milloin valitsijaraati tarvitsee arvostelua varten; valmiit leivokset, resepti, leivonnaisen nimen ja kumpaan
kilpasarjaan leivonnainen osallistuu sekä leivonnaisen tekijä ja hänen
yhteystietonsa.
Ristijärven kunta julkaisee voittajat tammikuussa 2010.
Lähde mukaan kehittelemään Ristijärvelle oma leivonnainen!
Kilpailusarjoja on kaksi:
a. makeat leivonnaiset
b. suolaiset leivonnaiset
Molemmista sarjoista on omat palkinnot:
1. sija/sarja
70,00 euron lahjakortti Ullanunelmaan
(leivonta-alan erikoisliike)
2. sija/sarja
40,00 euron lahjakortti Ullanunelmaan
3. sija/sarja
leivontatuote-kori
Kunnan järjestämä joukkoliikenne ajetaan keskiviikkoisin Kutsutaksi periaatteella osittain yhdistettynä
koulukuljetuksiin.
Koulukuljetuksessa voi kulkea koulureitin varrelta muinakin kuin joukkoliikennepäivänä, jos autoissa on
tilaa. Mahdollisuudesta kulkea muina päivinä voi tiedustella ao. reittiä ajavalta liikennöitsijältä.
Reitti ajetaan, jos kuljetukseen on ilmoittautunut vähintään kaksi matkustajaa. Poikkeuksena koulukuljetukseen yhdistetty liikenne.
Saapuminen Kirkonkylälle noin klo 8.30 – 9.30. Koulupäivinä koulukuljetuksiin yhdistetyn joukkoliikenteen aikatauluissa noudatetaan koulun alkamis- ja päättymisaikoja. Tulo Kirkonkylälle noin klo 8.30 tai klo
9.30. Lähtö Kirkonkylältä klo 12.30.
Uva – Peuravaara – Tolosenjoki
Aikataulu:
Saapuminen Kirkonkylälle noin klo 9.30
Paluu Kirkonkylältä klo 12.30
Jokikylä – Pihlajavaara
Ajetaan yhdistettynä koulukuljetukseen.
Aikataulu:
Saapuminen Kirkonkylälle noin klo 8.30
Koulujen loma-aikoina tulokuljetus Kirkonkylälle klo 9.30
Paluu Kirkonkylältä klo 12.30
Mustavaara – Koskenkylä
Tulo Kirkonkylälle omana kuljetuksena silloin, kun matkustajia vaaditut kaksi tai enemmän, mikäli koulukuljetukseen ei mahdu. Paluukuljetus koulupäivinä yhdistettynä koulukuljetuksiin.
Aikataulu:
Tulo Kirkonkylälle erikseen ajettuna klo 9.30
koulukuljetuksen yhteydessä klo 8.30.
Paluukuljetus klo 12.30 (koulupäivinä koulukuljetuksessa).
Hiisijärvi – Pyhännänkylä
Aikataulu:
Lähtö Hiisijärveltä klo 9.10. Tulo Kirkonkylälle noin klo 9.35.
Paluukuljetus klo 12.30 (koulupäivinä koulukuljetuksessa).
Liikennöitsijä ilmoittaa tarkan aikataulun ja pysäkkipaikat ilmoittautumisen yhteydessä.
Kuljetuksiin ilmoittautuminen:
Uva – Peuravaara - Tolosenjoki:
Jokikylä - Pihlajavaara
Mustavaara - Koskenkylä
Hiisijärvi - Pyhännänkylä
Taksiasema, puh. 08-681155
Taksi J. Mara, puh. 08-681681 tai 040-381981
Taksi J. Mara, puh. 08-681681 tai 040-381981
(koulukuljetuksiin yhdistetty joukkoliikenne)
Taksi Antti Vuoti, puh. 0400-281 805
Taksi Esko Heikkinen, puh. 0400-388069
Taksi Urho Mäkäräinen, puh. 0400-383 136
Taksi Hilkka Heikkinen, puh. 0400-302236
(koulukuljetuksiin yhdistetty joukkoliikenne)
Kuljetuksiin tulee ilmoittautua pääsääntöisesti edellisenä päivänä klo 15.00 mennessä.
Lisätiedot kunnassa: hallintosihteeri Terttu Härkönen, puh. 08-61554321
Ristijärven kunta
RISTIJÄRVI hyvän iän kunta
OMAKOTI- TAI
LOMA-ASUNTOTONTTI
RISTIJÄRVEN
YHTEISPALVELUPISTE
Aholantie 25 • 88400 Ristijärvi
yhteispalvelu@ristijarvi.fi
www.ristijarvi.fi
Avoinna ma – pe 8:00 – 16:00
Kappale kauneinta sydän-Kainuuta
on nyt ulottuvillasi.
Ristijärven kunta on kaavoittanut SAUKKOVAARALLE
omakoti- ja loma-asuntotontteja ja vakituiseen
asumiseen rantatontteja PUTKOSJÄRVELLE.
Lisätietoja: Ristijärven kunnan Yhteispalvelupiste,
puh. 08-615 5431, kunnanrakennusmestari Harri Helenius,
puh. 044-7159 349 ja kehittämisvastaava Oiva Jansson,
puh. 044-7159 311. www.ristijarvi.ﬁ
• kunnan asiakaspalvelu
• matkailun I-piste, puh. 08-681 200
• Internet
• Tiehallinnon info
-asiakaspääte, esitejakelu
(passit ja henkilökortit Kajaanista)
•
•
•
•
•
•
•
•
KELAN lomakepalvelut
kokoustilojen vuokraukset
Kalastusluvat
vapaa-aikatoimisto
4H-toimisto
projektitoimistot
4H-yhdistyksen ylläpitämä kahvio
Kunnan puhelinvaihde ja kirjaamo
Ristijärven kunta myy tarjousten perusteella v.-71 rakennetun OMAKOTITALON,
4h+k+s 153 m2. Talo myydään
tämänhetkisessä kunnossa.
Tarjoukset tulee jättää 30.11.10
mennessä os. Ristijärven kunta, Aholantie 25, 88400 Ristijärvi. Kuoreen tunnus ”Omakotitalo”.
Ristijärven kunta pitää itsellään oikeuden hyväksyä tai
hylätä tarjoukset.
-asiakaspäätteet käytössä maksuttomasti
• Kopiointi- ja fax-palvelu
• MATKAHUOLTO
• POLIISIN lupapalvelut
OMAKOTITALO
RISTIJÄRVEN
KESKUSTASSA
Tule viettämään tunnelmallista
pikkujoulua Ristijärven Pirtille!
Tilauksesta pikkujoulut myös isommalle porukalle Saukkovaaralla!
Käytössänne on halutessanne karaokelaitteisto.
Tiedustelut ja varaukset numerosta 050-4302116
tai sähköpostitse hannukainen_t@hotmail.com
www.ristijarvenpirtti.net.
Lisätietoja ja näytöt;
rak.mestari Pentti Kemppainen, puh. 044-7159 312 tai kehitysvastaava Oiva Jansson,
puh. 044-7159 311
www.ristijarvi.fi.
Myytävänä
kaksi harmaata 600 l
JÄTEASTIAA,
tee tarjous.
Puh. 08-681 666
20
HIERONTAPALVELU
Ristijärvi, Aholantie 14
jouko.oikarinen@ristijarvi.net
Koulutetut hierojat:
Helinä Oikarinen
puh. 040-5739 435
Jouko Oikarinen
puh.0400-295 561
Parturi-kampaamo
Ritva Seppänen
Kirkkotie 9 a 2
88400 Ristijärvi
Puh. 040-1930 910
tai 08-681 443
Myös kotikäynnit.
TAKSIASEMA
Café 5 –Stop
Puh. 08-681 155 24 h
Tervetuloa perinteisille joulukahville
8.12.2010 klo 8-19.
Taksit:
Heikkinen Esko
Heikkinen Hilkka
Huovinen Pentti
Korhonen Seppo
Mara Juha
0400-388 069
0400-302 236
0400-232 833
0400-280 316
0400-381 981
0400-381 431
Mäkäräinen Keijo 0400-381 427
Mäkäräinen Martti 0400-384 388
Mäkäräinen Urho 0400-383 136
Vuoti Antti
0400-281 805
T:mi R.Perhovaara
Saukontie 10
Puh.08-681 104
Tervetuloa!
Toivotan
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
Avoinna
ma, ti 8-18, ke 8-19, to 8-18
pe 8-19, la 8-19, su 10-16
Avoinna juhla-aikoina:
6.12.
Itsenäisyyspäivä 10-16
24.12.
Jouluaatto 7-13
25.12.
Joulupäivä, suljettu
26.12.
Tapaninpäivä 10-16
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Kiitos kuluneesta vuodesta!
Saukontie 37, 88400 Ristijärvi • Puh/fax (08) 681 180
Leikko- ja ruukkukukat, asetelmat ja hautalaitteet sekä
lahjatavarat.
Kotona leivotut kahvileivät, yksilölliset ja takuulla maukkaat.
Leivotaan myös tilauksesta.
Meiltä löydät entiseen tapaan myös akut ja autotarvikkeet.
Tervetuloa asioimaan!
-----------------------------------------------------------------JOULUKAHVITARJOILU ke 8.12.2010 klo 8-17.
Parturi-kampaamo
Tuula Karjalainen
Avoinna joulunaikaan:
pe 24.12. klo 7-14
la 25.12. suljettu
su 26.12. klo 12-16
Pe 31.12. klo 7-14
La 1.1. klo 12-17
Huom! 3.-7.1.2011 liikkeemme suljettu.
Tenhotie 8
88400 Ristijärvi
PARTURI-KAMPAAMO
Avoinna:
ma-pe 8-17
Puh. 050-3681 446
Tervetuloa!
Raija Väisänen
Aholantie 20
Puh. 08-681 158, tai 044-306 9325
Toivotan rauhallista
Joulun aikaa ja
Onnea Vuodelle 2011!
Suosittelen ajanvarausta!
Tervetuloa asioimaan!
Pe 3.12. Glögipäivä
Ristijärvi Tiedottaa
2/2010
Julkaisija:
Ristijärven kunta
Aholantie 19
88400 Ristijärvi
Puh.08-6155431
email:
etunimi.sukunimi@ristijarvi.fi
www.ristijarvi.fi
Vastaava toimittaja:
Kunnanjohtaja
Raija Potila
Puh.08-6155 4320
GSM 044-7159 300
Sivunvalmistus:
Kajaanin Kirjapaino Oy
Painopaikka:
Suomalainen Lehtipaino,
Kajaani 2010
Arvontaa… edullisia tarjouksia…
Jouluviikolla
to 23.12 suljettu
pe 24.12. suljettu
Kiitos kuluneesta vuodesta!
Muista
lahjakortit
FYSIOTERAPEUTTI
Minna-Liisa Laakso
p. 050-4142123
• Fys. hoidot lääkärin lähetteellä
• veteraanikuntoutus
• hieronta
MYÖS KOTIKÄYNNIT
• Hautamuistomerkkien kunnostus ja entisöintityöt
• Pitopalvelua
• Tilauksesta kukkia toimiston aukioloaikoina
Urheilutie 34, 88400 RISTIJÄRVI
TOIMISTO AVOINNA: MA ja KE, klo 9.00-12.00,
muulloin sopimuksen mukaan.
TOIMISTON PUH: 08 681 432, fax. 08 612 0896
www.kajaaninhautauspalvelu.fi
Heli Lehtinen
GSM. 050 336 6703
Tuomo Härkönen
GSM. 050 438 4288
info@kajaaninhautauspalvelu.fi
Taksi Urho Mäkäräinen
• normaalit taksikuljetukset
• pyörätuolikuljetukset • paarikuljetukset
• tilausajot linja-autoilla
Yhteyskuljetus Oulun junalle joka aamu
•lähtö Ristijärveltä 6.15, Paltamo 6.45
•linja-autolipun hinta • tilaus ennakkoon
Puh. 0400 383 136
urho.makarainen@ristijarvi.net
RistiLepo Ky
Hoivakotien
Sataman ja
Majakan
väki toivottaa
Rauhallista Joulunaikaa
ja
Hyvää Uutta Vuotta 2011!
Toivotan
Rauhalliﬆa Joulua
ja
Hyvää Uutta Vuotta
vuodelle 2011!
Taksi
Seppo Korhonen
Puh. 0400 280 316

Tervetuloa ! - Ristijärven kunta

Transcription

Similar documents

Ristijärvi Tiedottaa -lehti 2/2011

RISTIJÄRVI TIEDOTTAA 1/2013

27.01.2015 luennot

yksiköön. Taiton voi asem

Ravitsemushoito vei mukanaan

Lappilehti 2/2012 - Suomen Vapaakirkko

ST-uutiset 1/2011

Minä tarvitsen seurakuntaa”

Christerin ravintouutiset numero 48

Salla.fi T