Ristijärvi Tiedottaa -lehti 2/2011

Transcription

RISTIJÄRVI
TIEDOTTAA
Tutustu Ristijärveen!
Lähes jokaisella kunnalla on nykyisin viestinnällisin keinoin tehtyjä,
kuntaa kuvaavia, hyviä iskulauseita
- Brändejä. Käytetyin lienee: Tule
asumaan ja yrittämään. Sillä kunnat haluavat viestittää, että juuri
tämä kunta on se mukavin ja yrittäjäystävällisin kunta, jossa ovat laadukkaimmat lähipalvelut ja viihtyisimmät asuinalueet. Näin on myös
meillä Ristijärvellä. Seniorikunnan
brändiä on rakennettu jo 10 vuotta. Sen tavoitteena on ollut löytää
toimivia tapoja, joiden avulla ikäihminen saa kohtuulliset lähipalvelut,
virikkeitä ja liikuntaa sopivan etäisyyden päästä kotoaan tai kotiinsa
tuotuna. Tavoitteena on ollut löytää
uuden tutkimuksen ja teknologian
avulla ainutlaatuinen toimintatapa.
Samoin olemme halunneet tarjota
lapsiperheille turvallisen kouluympäristön ja sopivasti virikkeitä
liikuntaan ja muuhun tekemiseen
ja yhdessäoloon. Olemme myös
tehneet määrätietoista työtä niin,
että täällä todella olisi laadukkaita
asuntoalueita, hyvät ja kattavat lähipalvelut ja yrittäjyyttä tuettaisiin.
Kuntakuva on kirkastunut ja kuntaan on muuttanut uusia asukkaita.
Jotakin vielä tarvitaan. Tarvitaan
yhteistä osallistumista, tunnetta siitä, että kuuluu johonkin, saa jakaa
ajatuksiaan ja saa kohdata toisia
ihmisiä, saa harrastaa ja oppia uutta. Yhdessä tekemällä elämänlaatu
paranee ja syntyy uusia oivalluksia. Elämä näyttää huomattavasti
valoisammalta. Kuntana haluamme olla tarjoamassa erilaisia kohtaamispaikkoja yhteisille toimille.
Monitoimikeskus Virtaala on sopiva kohtaamispaikka vaikka omatoimiliikkujille. Kerätään kimppa,
naisten kööri tai miesten remmi, ja
lähdetään harrastamaan vaikka vesijuoksua, vapaa uimavuoro ei maksa paljon, tai yhdessä kuntosalille.
Talvella voitaisiin kokoontua, joka
keskiviikko Saukkovaaralla hiihtoiltaan. Parhaimmat kohtaamiset
lähtevät pienestä liikkeelle. Niin
myös miesten piirit, joista meille oli
luennoimassa Barry Golding.
Haluan toivottaa joukkoon mukaan myös uudet kuntalaiset. Erilaiset harrastuspiirit ja yhdistykset
tai yhteiset tilaisuudet ovat sopivia
paikkoja tutustua paikkakunnan
asukkaisiin ja elämän menoon.
Vastaavasti kanta-asukkaat voivat
samoissa tilaisuuksissa kutsua joukkoonsa uusia jäseniä.
Ristijärven vuosi on tarjonnut jo
tähän mennessä erittäin antoisan
kattauksen, kuten tämän lehden
sivuilta voitte nähdä ja lisää on tulossa. Tervetuloa myös koululaisten
ja kaikkien yhteisöjen järjestämään
Ristijärven joulunavaukseen ja
myyjäistapahtumaan 26.11.2011
Virtaalassa.
Raija Potila, kunnanjohtaja
Ristijärven EVERTON 2011
2/2011
Väinö Mularin
sankarihautajaiset
Väinö Mularin siunaus Ristijärven kirkossa oli vaikuttava ja ainutkertainen tilaisuus, jossa oli mukana yli 150 saattajaa. Ristijärven sankarivainajista jäi taistelukentälle 10 miestä, joita ei saatu sodan aikana
kotiseudulle haudattaviksi.
Toisaalla tässä lehdessä Kainuun Sotaveteraanien puheenjohtaja Seppo Tähkäpää kertoo taistelutilanteesta, jossa Väinö kaatui ja hänen
löytymisestään juoksuhaudasta Sahakylässä, joka sijaitsee noin 80 km
Viipurista Pietarin suuntaan silloisen Suomen puolella.
Hautaansiunaamisen toimitti kenttärovasti Jouni Parviainen avustajanaan khra Esa Oikarinen. Viimeisen tervehdyksen arkun ääressä
jättivät Männistön ja Rantamäen läheiset,Mikkolan ja Rauhalan suvun
serkut, sekä kunnan, seurakunnan ja puolustusvoimien edustajat.
Jalkapallojoukkue Evertonin historian toinen pelikausi on saatu päätökseen. Kausi alkoi tammikuussa
Kajaanin Pallohallissa pelatussa
Tammiturnauksessa. Vastus oli
kova… Isojen paikkakuntien joukkueita (Kajaani, Iisalmi, Ylivieska
ym.) vastaan mutta joukossa taisteli
piskuinen Everton kahdella joukkueella kymmenen peliä. Huhtikuussa oltiinkin jo kolmella joukkueella
mukana Suomussalmella Futsalturnauksessa (kymmenen peliä lisää
tilastoihin).
Kesän aikana pelattiin Kainuun
Nappulaliigaa ympäri Kainuuta
neljällä joukkueella 6 turnausta.
Otteluita kertyi yhteensä 72. Tuliterät, hienot verryttely-asut keräsivät
ansaittua huomiota kun viisikymmentä pientä (5-12) pelaajan alkua
purkautuivat linja-autosta pelikentille. Loppukaudesta pelasimme
vielä lukuisia ”ystävyys” -otteluita
mm. FC-Wimmaa ja Hyrynsalmen
joukkueita vastaan. Koko kauden
ottelumääräksi tulikin kunnioitettava pyöreä luku SATA!
Kaudella 2012 tavoitteemme on
näkyä ympäri Kainuuta vähintäänkin yhtä runsaslukuisena ja näyttävänä komeassa, sinisessä Ristijärven
Pyryn (Evertonin) verrytteluasuissa
kuin menneellä kaudella.
ISO KIITOS teille Ristijärven
nuoria jalkapalloilijoita kaudella 2011 tukeneet yritykset ja ihmiset.
Anttipekka, Juha ja apuvalmentajat, pelaajat 52 henkeä.
Suomen lippua ja veteraanien havuristiä seuraten kantoivat varusmiehet Väinön pienen arkun kirkkotarhaan vainajan serkun kanttori Eero
Mikkosen soittaessa Narvan marssin.
Sankarivainajaa hautaan laskettaessa liput olivat kunnia-asennossa ja
mieskvartetti lauloi ”Oi kallis Suomenmaa”. Vielä ennen haudan peittämistä Pekka pudotti setänsä arkulle Väinön kotikankaan hiekkaa.
Seurakuntakoti täyttyi muistotilaisuuden viettäjistä, jotka monessa
puheenvuorossa kertoivat sota-ajasta. Osa suruadresseista oli vuodelta 1944. Päällimmäisenä oli kuitenkin kiitollisuus vapaasta isänmaasta
ja rauhan ajasta sekä siitä, että lähes 70 vuoden epätietoisuus Väinön
kaatumispaikasta selvisi ja saimme saattaa hänet siunattuun kotikirkon
sankarihautaan.
UP
2
Ristijärvi tiedottaa
Palvelulautakunta päätti keväällä vuoden asiakaspalvelijan valinnasta.
Valinnasta järjestettiin yleinen äänestys.
Vuoden 2011 ASIAKASPALVELIJAKSI
valittiin kirjastosihteeri Maritta Karjalainen
Vuoden asiakaspalvelija julkistettiin Kesätorilla 30.7.2011. Oik. vuoden asiakaspalvelija kirjastosihteeri Maritta Karjalainen, kunnanjohtaja Raija Potila ja kunnanhallituksen- ja valtuuston jäsen Marjo Kangasharju.
Vihdoinkin kotona –
Väinö Mulari siunattiin
Ristijärven sankarihautaan
Joulukuun hämärässä 1939 laskettiin Ristijärven hautausmaan multiin
ensimmäinen paikkakunnan sankarivainaja. Saattoväen joukossa oli
silloin 18-vuotias Lauri Koskelo. Lokakuisena lauantaina 72 vuotta myöhemmin, hän oli sodan kokeneena
veteraanina jälleen sankarihautajaisissa. Nyt saattamassa ikätoverinsa
Väinö Mularin maallisia jäännöksiä
kotiseurakunnan kirkkomaahan.
Väinö Mulari syntyi Ristijärvellä
elokuun 25 päivänä 1923. Asevelvollisuus alkoi alokkaana Oulussa
tammikuussa 1942. Kaksi vuotta
myöhemmin hän sai korpraalina
määräyksen siirtyä kenraali Pajarin
johtaman 3. divisioonan JR53:n
1. pataljoonaan. Divisioona siirtyi
Kannakselle Kuuterselän - Suulajärven alueelle armeijakunnan reserviksi keväällä 1944.
Venäläisten suurhyökkäys alkoi
kesäkuun 10. päivänä. Seuraavana päivänä pataljoona sai käskyn
siirtyä Sahakylän alueelle rautatien
länsipuolelle, divisioonan oikealle
sivustalle. Asemat olivat keskeneräiset: piikkilankaesteet olivat valmiit,
mutta ps-esteitten kivet olivat vielä
upottamatta ja ampuma-alueetkin
raivaamatta. Taisteluhaudatkin olivat keskeneräisiä kuten alueen kolme betonikorsuakin.
Kesäkuun 14. alkoi venäläisten
hyökkäys tällä lohkolla. Kaksi kertaa pataljoona pystyi hyökkäyksen
torjumaan. Vihollinen oli kuitenkin päässyt rautatien suunnalla
kiertämään komppanian taakse.
Saarrostusuhan takia komppania
määrättiin irtaantumaan. Väinö jäi
suojaamaan vetäytymistä ja sai tällöin kuolettavan osuman. Ruumis
jäi kentälle.
Perusteluita valinnalle:
☺ aina löytyy ajankohtaisia ja sopivia teoksia
☺ aina ystävällinen ja todella hyvä palvelu ja hymyily
☺ löytää asiakkaalle sopivat kirjat
☺ kun tulee kirjastoon, on kotoinen ja mukava tunne. Maritta osaa valita
luettavaa kirjallisuutta asiakkaan sen hetkisen mielialankin mukaan. Kysyttyä kirjaa ei tarvitse kysellä kymmeniä kertoja, se odottaa sivuhyllyllä kun
seuraavan kerran tulee käymään.
☺ kirjastonhoitaja, joka etsii tarvittavan kirjan/tiedon vaikka kiven alta. ”Sosiaalityöntekijä” kirjastonpöydän takana. Vaatimaton kulttuuripersoona.
☺ aina ystävällinen ja avulias! Kiva käydä kirjastossa, kun aina saa iloista hyvää palvelua!
☺ Maritta on aina iloinen, avulias ja tekee työtään SUURELLA SYDÄMELLÄ
☺ osaa palvella asiakkaita ja opastaa esim.kirjan valinnassa, löytää sopivan
kirjan luettavaksi. Aina hyvällä tuulella ei ole huonoa päivää joka näkyisi
hänestä päälle päin. Löytää kirjaston palveluihin vaihtelua.
☺ Kirjaston Maritta on vuoden asiakaspalvelija 2011 ehdottomasti, eli siis
Maritta Karjalainen
☺ aina iloinen ja ystävällinen palvelualtis palvelemaan
☺ kaikille ystävällinen, asiantunteva, palvelunhaluinen ”epävirallinen” asiakaspalvelija. Kirjastossa on mukava käydä
☺ altis palvelemaan hymyssä suin
☺ aina ystävällinen ja avulias. Palvelu kirjastossa täyden kympin arvoista. Mistään muualta Suomesta jopa maailmasta ei löydy vastaavaa kultakimpaletta.
Väinö Johannes
MULARI
Vuonna 2008 venäläinen etsijä löysi tuntolevyn ja jäännöksiä
Raivolanjoen länsipuolisesta taisteluhaudasta. Löytöpaikka oli noin
2 kilometriä lehtikuusimetsästä
pohjoiseen. Sotavainajien muiston
vaalimisyhdistys sai tuntolevyn ja
jäännökset haltuunsa Kuuterselässä. Suomessa suoritettujen DNAtutkimusten perusteella voitiin löydös tunnistaa varmuudella Väinö
Mularin jäännöksiksi.
Talollisenpoika.
Synt.Ristijärvellä 25.8.1923
Vanhemmat
talollinen Frans Mulari ja
Hilda Fredriika o.s. Mikkonen.
Asuinpaikka Koskenkylä
Rantamäki
Sotilasarvo korpraali.
Joukko-osasto JR 53
Taistelupaikka: Sahakylä.
Kaatui Sahakylässä 14.6.1944.
Siunattu Ristijärven
sankarihautaan kentälle
jääneenä 6.8.1944
Sankarivainaja Väinö Mulari
siunattiin Ristijärven sankarihautausmaahan lauantaina 22.10.2011.
Kainuun Prikaati osallistui siunaustilaisuuden järjestelyihin. Kenttärovasti Jouni Parviainen suoritti siunaamisen kirkkoherra Esa Oikarisen avustamana. Kuusi varusmiestä
osallistui kunniatehtäviin. Kainuun
Sotilassoittokunnan varusmiessoittajat avustivat toimituksessa.
Muistotilaisuus järjestettiin
seurakuntakodilla. Siihen osallistui omaisten lisäksi suuri joukko
saattoväkeä. Muistotilaisuudessa
puheenvuoron käyttivät mm. seurakunnan , puolustusvoimien ja sotaveteraanien edustaja. (Kuvat: Suvi
Pyykönen ja Untamo Pahkala)
ST
Kuvassa Väinön haudalla lähimmät omaiset; Suoma Mulari, MinnaLiisa Laakso os.Mulari perheineen ja Pekka Mulari.
3
JUMALANPALVELUKSET JA SEURAKUNNAN
TOIMINTAA 7.11.–9.12.2011
◆ Ma 7.11.
◆ Ke 9.11.
◆ Pe 11.11
◆ Su 13.11.
◆ Ma 14.11.
◆ Ke 16.11.
◆ Su 20.11.
10-12
10-12
13.30
18-21
10
10-12
10
10-12
10
18
Lähetyksen Puuhapiiri srk-kodilla.
Lähetyksen kirpputori seurakuntakodilla.
Ehtoollishartaus Kotokunnaalla.
Nuorten ilta srk-kodilla
Isänpäivän messu kirkossa, rovasti Matti Makelä.
Valvomisen sunnuntai. –Valvokaa- Isänpäivän kirkkokahvit srk-kodilla.
Isänpäivän musiikkia esittävät Martta Heikkinen ja lapset.
Keskiviikkokerho srk-kodilla.
TUOMIOSUNNUNTAIN Sanajumalanpalvelus
- Kristus, kaikkeuden Herra Urkukonsertti kirkossa, Risto Ainali, urut.
VIIKOLLA 47
6.30
Ma 21.11, ke 23.11 ja pe 25.11. Ristijärven vuoro pitää
aamuhartaudet Radio Kajuksessa.
◆ Ma 21.11.
◆ Ti 22.11.
◆ Ke 23.11.
◆ Ke 23.11.
10-12
10
10-12
10
13.30
18-21
10
Syöpäpotilaiden kerho srk-kodilla.
Seurakuntakodilla IKÄKUULO ja apuvälineet tilaisuus.
Hartaushetki Kotokunnaalla.
Nuorten ilta srk-kodilla.
1. adventtisunnuntain messu kirkossa. –Kuninkaasi tulee nöyränä-.
Kirkkokahvit ja lähetyslounas srk-kodilla.
Lähetyksen Puuhapiiri srk-kodilla
Keskiviikkokerho srk-kodilla.
2. adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus kirkossa.
– Kuninkaasi tulee kunniassaLähetyksen Puuhapiiri srk-kodilla.
ITSENÄISYYSPÄIVÄN sanajumalanpalvelus kirkossa.
- Kiitos Isänmaasta – Kirkkokahvit ja Itsenäisyyspäivän juhla srk-kodilla.
Virsituokio Kotokunnalla.
Jouluinen laulukonsertti kirkossa,
sopraano Heli Paananen, laulu, kanttori Liisa Vähäsarja-Juntunen, urut
Nuorten ilta srk-kodilla.
3. adventtisunnuntain Messu kirkossa. – Tehkää tie Kuninkaalle Kauneimmat joululaulut kirkossa
Isoskoulutus srk-kodilla.
Eläkeikäisten ja yksinäisten joulujuhla srk-kodilla.
4. adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus kirkossa,
Matti Mäkelä. – Herran syntymä on lähellä Kauneimmat joululaulut kirkossa.
Ehtoollishartaus Kotokunnaalla.
Jouluaaton hartaus kirkossa
Jouluaaton hartaus Kappelilla.
Jouluaamu kirkossa. – Nyt Betlehemiin ! Tapaninpäivän messu kirkossa. – Kristuksen todistaja -.
Uudenvuoden aattohartaus kirkossa
Uudenvuoden päivän sanajumalanpalvelus kirkossa.
◆ Pe 25.11.
◆ Su 27.11.
◆ Ma 28.11.
◆ Ke 30.11.
◆ Su 4.12.
10-12
10
10-12
10
◆ Ma 5.12.
◆ Ti 6.12.
10-12
10
◆ Ke 7.12.
◆ Pe 9.12.
13.30
18
◆ Su 11.12.
◆ Ke 14.12.
◆ Su 18.12.
◆ Ke 21.12.
◆ La 24.12.
◆ Su 25.12.
◆ Ma 26.12.
◆ La 31.12.
◆ Su 1.1.2012
18-21
10
14
15
10
10
19
13.30
14
15
8
10
19
10
ROVASTIKUNNALLISTA TOIMINTAA
◆ Su 20.11.
Omaishoitajien kirkkopyhä Paltamossa.
◆ To 1.12.
Näkövammaisten joulujuhla Puolangalla.
◆ Pe 9.12.
Syöpäpotilaiden joulujuhla Joutenlammilla.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset Seija Lahdelmalle puh. 044-3620023
RISTIJÄRVEN
JOULUNAVAUS
ja
JOULUMYYJÄISET
La 26.11.2011 klo 11-14 Monitoimikeskus Virtaalassa.
Myynnissä; leivonnaisia, lahjatavaraa…
-arpajaisia -ohjelmaa
Tervetuloa !
Pöytävaraukset 21.11.2011 mennessä Ristijärven
Yhteispalvelupisteeseen, puh. 08-6155 431.
TERVETULOA PERHEKAHVILAAN !
Huomioikaa:
Kokoontuminen parillisten viikkojen torstaina klo. 9-11
Päiväkoti Saukonsilmussa (Saukontie 1)
20.10.2011
03.11.2011
17.11.2011
01.12.2011
15.12.2011
29.11.2011
MLL-Ristijärven yhdistys sekä muut lasten-, nuorten- ja perheiden
kanssa toimivat yhteistyötahot.
Keväällä 2011 Ristijärven Seurakunta ja Kainuun muistiyhdistys järjestivät KaVeRi -koulutuksen. 25 koulutukseen osallistunutta sai todistuksen
ja he ovat iloisin mielin palvelemassa kavereina apua ja tukea tarvitsevia.
Osa heistä toimii jo järjestöissä ja seurakunnan vapaaehtoisena.
”MUISTIASIAA KAIKENIKÄISILLE”
Ke 16.11.2011 klo 10-12
Seurakuntakodilla.
Paikalla muistikuntoutusvastaava
Lea Torvinen,
Muistiluotsi Kainuusta.
Tervetuloa !
Kainuun Sotilassoittokunta esiintyy
Ari Tammisen johdolla
perjantaina 2.12.2011 kello 11.50 alkaen
Ristijärven keskuskoulun salissa.
Tervetuloa!
(Aikataulumuutos sotilassoittokunnan kiireistä johtuen.)
Kainuun Sotilassoittokunnan (KAISK) tehtävänä on ensisijaisesti
puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen tilaisuuksien musiikkitarpeen täyttäminen.
Kainuun Sotilassoittokunta on Suomen suurimman joukko-osaston,
Kainuun Prikaatin, alainen perusyksikkö. Soittokunnan soittotoiminta-alue on Pohjois-Suomen Sotilaslääni ja painopisteenä Kainuu. Soittokunnan toiminnalla tuetaan sotilaskoulutusta, kasvatus-, tiedotus-,
suhde- ja viihdetoimintaa sekä kirkollista työtä. Samalla sillä on tärkeä tehtävä Kainuun maakunnan
ainoana ammattiorkesterina. Soittokunta esiintyy
myös puolustusvoimien ulkopuolisissa tilaisuuksissa ja järjestää omia konsertteja.
4
Muumipäivä
Nappulakisat
Ristijärven
urheilukentällä
pidettiin 7.9.2011
Koulullemme tuli Comeniusvieraita Espanjasta ja Puolasta.
Samana päivänä meillä oli seniorijuniori teemapäivä, aiheena Muumi
ja taikurinhattu. Meillä oli muumiaiheisia rasteja ja rasteilla mm.
maistettiin Muumimamman vohveleita ja Muumipeikon pipareita,
käveltiin Pikku Myyn puukengillää
ja leikittiin sokkoleikkiä Tiuhdin ja
Viuhdin kanssa. Ongittiin Nuuskamuikkusen luona kaloja ja Hemulin mukana kerättiin kasveja ja jokaa
rastilla kerättiin helmiä Niiskuneidin uuteen rannekoruun. Jokainen
seniori ja juniori sai kerätä helmiää
omaan koruun.
2010 synt. tytöt
20 m:
1) Miili Mara 36,7
pituus:
1) Miili Mara 28
pallonheitto:
1) Miili Mara 45
2010 synt. pojat
20 m:
1) Aaro Klemetti 33,3
pallonheitto:
Aaro Klemetti 95
2009 synt. tytöt
20 m
1)Ruusa Väisänen 8,1
2) Maija Tolonen 10,1
3) Milla Tolonen 10,5
pituus
1) Ruusa Väisänen 83
2) Maija Tolonen 24
pallonheitto
1) Ruusa Väisänen 2.50
2) Maija Tolonen 1.55
Comenius- vieraille esitimme
englanniksi Muumi ja taikurinhattu-esitelmän.
-Tiia-Tuulia
a
Päivähoidon perinteiselle syysretkelle
oli jälleen riemullista osallistua
Mukava oli tutkia luontoa ja
seikkailla syksyisessä metsässä.
Aikuiset tietenkin ujuttivat aina
väliin aivan oikeaa ja tärkeää
tietoakin…esim. kelopuun ympärillä mietimme kukahan on
nakuttanut reikiä lahopuuhun
jne. Puolukat olivat maukkaita
ja niin punaisia. Metsämaasto
innoittaa lapsia liikkumaan ja
leikkimään. Molempien retkien
kohokohtana tietenkin eväiden
syöminen.
2007 synt. tytöt
40 m
1) Vinja Väisänen 10,7
2) Ilona Oikarinen 11,2
3) Irene Piipponen 16,7
4) Netta Hälinen 11,5
Isommat lapset saivat kävellä metsässä vähän enemmänkin ja heidän retkensä suuntautui Saukkovaaran Koljatin kodalle.
Pienempien retki suuntautui lähimaastoon metsikköön.
2008 synt. tytöt
20 m
1) Viivi Härkönen 9,9
2) Saana Piirainen 10,0
3) Riia Heikura 10,9
4) Edith Piipponen 17,1
pituus
1) Edith Piipponen 82
2)Viivi Härkönen 76
3) Saana Piirainen 63
4) Riia Heikura 54
pallon heitto
1) Viivi Härkönen 3.70
2) Edith Piipponen 2.20
3) Saana Piirainen 1.90
4) Riia Heikura 1.70
2009 synt. pojat
20 m
1)Eetu Leinonen 10,1
2) Aleksi Rautiainen 10,4
3)Henri Tolonen 14,4
4) Niilo Jäppinen 16,5
5) Lauri Mikkonen 33,0
pituus
1) Eetu Leinonen 59
2) Aleksi Rautiainen 51
3) Niilo Jäppinen 51
4) Lauri Mikkonen 26
5) Henri Tolonen 20
pallonheitto
1) Lauri Mikkonen 3,15
2) Niilo Jäppinen 2,00
3)Eetu Leinonen 1,85
4) Henri Tolonen 0,60
5) Aleksi Rautiainen 55
2008 synt.pojat:
20 m
1) Eetu Mäkäräinen 9,0
pituus
1) Eetu Mäkäräinen 41
pallonheitto
1) Eetu mäkäräinen 2,50
2007 synt. pojat
40 m
1) Matias Määttä 11,9
2) Eljas Klemetti 14,7
pituus
1) Matias Määttä 124
2) Eljas Klemetti 100
pallonheitto
1) Eljas Klemetti 7,30
2) Matias Määttä 5,45
2008 synt. pojat
40 m
1) Vertti Karjalainen 10,1
2) Jussi Pyykkönen 11,1
3) Lassi Rautiainen 17,5
pituus:
1) Vertti karjalainen 146
2) Jussi Pyykkönen 130
3) Lassi Rautiainen 125
pallonheitto
1) Vertti karjalainen 11,55
2) Jussi Pyykkönen 8,00
3) Lassi Rautiainen 6,10
5
Koululaisten urheilukisan tulokset
Esikoulu tytöt 40m
1) Neea Kemppainen 9.6
2) Julia Töyräs 9.7
3) Iida-Maria Pyykkönen 10.0
3) Nella Hälinen 12.0
4) Tytti Mikkonen 10.2
5) Roosa Hutri 7.3
6) Jenni Korva 6.3
Esikoulu pojat 40m
1) Juha Heikkinen 8.8
2) Santeri Kemppainen 9.4
3) Niilo Oikarinen 9.5
1-luokka pojat pallonheitto
1) Tommi Huusko 23.6
2) Kusti Kemppainen 17.9
3) Niko Heikkinen 13.5
4) Anssi Valtanen 11.3
Esikoulu tytöt pallonheitto
1) Neea Kemppainen 9.3
2) Julia Töyräs 8.25
3) Iida-Mari Pyykkönen 7.45
Esikoulu pojat pallonheitto
1) Niilo Oikarinen 13.9
2) Juha Heikkinen 12.65
3) Santeri Kemppainen 12.3
Esikoulu tytöt pituus
1) Neea Kemppainen 189
2) Julia Toyräs 158
3) Iida-Maria Pyykkönen 156
Esikoulu pojat pituus
1) Juha Heikkinen 200
2) Santeri Kemppainen 200
3) Niilo Oikarinen 177
1-luokka tytöt 40m
1) Nella Pääkkö 7.9
2) Elina Korpela 8.0
4) Nanna Kemppainen 8.5
5) Roosa Hutri 9.4
6) Jenna Kultarinne 9.9
7) Jenni Korva 11.8
8) Nella Hälinen 12.6
1-luokka pojat 40m
1) Tommi Huusko 7.5
2-luokka tytöt 40m
1) Essi Härkönen 8.0
2) Vilja Oikarinen 8.4
3) Laura Liljeblad 8.6
4) Lea Leinonen 8.9
2-luokka pojat 40m
1) Mikael Karhu 7.6
2) Iikka Laakso 7.8
3) Aatu Pulkkinen 8.2
4) Niko Heikura 8.3
5) Jesse Oikarinen 8.4
6) Eetu Oikarinen 9.6
2-luokka tytöt 300m
2-luokka pojat 300m
1) Mikael Karhu 1.11
3) Iikka Laakso 1.13
5) Niko Heikura 1.18
2-luokka tytöt pituus
1) Essi Härkönen 222
2) Laura Liljeblad 206
3) Lea Leinonen 202
4) Vilja Oikarinen 186
1-luokka tytöt 300m
4) Jenni Korva 2.07
2-luokka pojat pituus
1) Mikael Karhu 268
2) Eetu Oikarinen 246
3) Aatu Pulkkinen 233
4) Iikka Laakso 229
5) Niko Heikura 222
6) Valtteri Härkönen 216
7) Jesse Oikarinen 183
1-luokka pojat 300m
3) Lauri Kovalainen 1.20
2-luokka tytöt pallonheitto
1) Laura Liljeblad 13.58
4) Lea Leinonen 9.50
1-luokka tytöt pituus
3) Nanna Kemppainen 2.22
6) Jenni Korva 1.69
7) Roosa Hutri 1.60
2-luokka pojat pallonheitto
1) Mikael Karhu 22.06
3) Toni Karppinen 17.89
4) Niko Heikura 16.94
5) Iikka Laakso 15.19
8) Valtteri Härkönen 10.14
1-luokka tytöt pallonheitto
Kuula
3-4.lk tytöt (2,5kg)
1) Silja Leinonen 4.86
2) Sanni Karjalainen 4.74
3) Milla Huusko 4.70
4) Essi Tolonen 3.94
5) Julia Oikarinen 3.80
6) Heidi Tuohimaa 3.71
Ristijärven Everton
on liikuttanut lapsia myös tänä kesänä ahkerasti ja pelaajamäärä on
ollut jopa hienoisessa nousussa. Parhaillaan lapsia on ollut mukana 55!
Harjoituksia on pyritty pitämään
kahdesti viikossa, jonka lisäksiylimääräisiä harjoituksia on pidetty
mm.maalivahdeille ja "taitokoulu"
-02 ja -01 syntyneille pojille.
Tekniikkatesti järjestettiin keväällä ja syksyllä, keväällä pidettiin
myös kuntotesti.Suomussalmella pidettävään futsal-turnauseen
osallistuimme 3 joukkueelle.Uusi
"sisäjalkapallo"oli mukava kokemus
ja pizzalla käynti varmaan lapsista
myös.
Kun oli talvi,kevät ja alkukesä
harjoiteltu olikin aika "päästää lapset irti" ja osallistua Kainuun Nappulaliiga turnauksiin. Niissä harjoitusmäärät näkyivätkin heti,sillä pienen alkujännityksen jälkeen maaleja
alkoi syntyä ja voittoja tulla.Hävityt pelit harmitti vähän aikaa,mutta
unohtuivat aika pian.
Haastetta antoivat turnauksen
kaksipäiväisyys,"pienet" pelasivat
lauantaina ja "isot " Valioliigaa sunnuntaina.Linja-auto oli käytössäm-
Kuula
3-4.lk pojat (2,5kg)
1) Joni Kemppainen 5.49
2) Elias Korhonen 5.14
3) Sampo Laakso 5.07
4) Arttu Hoffren 5.07
5) Kalle Korva 5.02
6) Mikko Moilanen 4.87
7) Urho Pyykkönen 4.69
8) Aapeli Korpela 4.23
9) Jouko Heikkinen 4.07
10) Juha Määttä 3.68
11) Teemu Pääkkö 3.50
5-6 luokka tytöt 60m
1) Noora Kangasharju 10.1
2) Viivi Väisänen 10.2
3) Emilia Määttä 10.6
4) Alisa Korhonen 10.8
5) Sonja Hutri 11.1
6) Minna Heikkinen 11.4
7) Hanne Haukijärvi 11.6
8) Jenny Mertanen 11.8
5-6 luokka pojat 60m
1) Eero Heikkinen 9.9
2) Arttu Pulkkinen 10.1
3) Toni Lahdelma 10.4
4) Samu Leinonen 10.8
5) Seppo Heikkinen 10.9
6) Teppo Kähkönen
7) Leevi Heikkinen 11.2
8) Santeri Härkönen 11.4
9) Juhani Huusko 11.8
10) Hannu Kariniemi 12.1
5-6 luokka tytöt pituus
1) Viivi Väisänen 290
2) Noora Kangasharju 278
3) Alisa Korhonen 265
4) Emilia Määttä 264
5) Jenny Mertanen 243
6) Hanne Haukijärvi 242
7) Sonja Hutri 237
8) Minna Heikkinen 198
5-6 luokka pojat pituus
1) Arttu Pulkkinen 346
2) Eero Heikkinen 324
3) Seppo Heikkinen 302
4) Toni Lahdelma 292
5) Samu Leinonen 275
6) Juhani Huusko 263
7) Santeri Härkönen 231
8) Teppo Kähkönen 219
9) Santeri Karjalainen 206
10) Leevi Heikkinen 172
Kuula 5-6.lk Tytöt (2,5kg)
1) Noora Kangasharju 7.16
2) Helmi Kinnunen 6.55
3) Minna Heikkinen 4.67
4) Jenny Mertanen 4.67
5) Anna Palo 4.60
6) Alisa Korhonen 4.53
7) Emilia Määttä 4.46
5-6.lk Pojat (2,5kg)
1) Oskari Oikarinen 7.75
2) Eero Heikkinen 7.30
3) Toni Lahdelma 6.89
4) Seppo Heikkinen 6.68
5) Juhani Huusko 6.14
6) Arttu Pulkkinen 5.70
7) Santeri Karjalainen 4.96
8) Leevi Heikkinen 4.54
9) Hannu Kariniemi 4.42
me pelireissuilla ja se osaltaan oli
luomassa yhteistä joukkuehenkeä.
Pelejä Nappulaliigassa kertyi yhteensä 72. Tämän lisäksi kävimme
-01/-02 syntyneitten kanssa testaamassa tasoamme Oulunsalossa järjestetyssä Kapteeni-cupissa. Hyrynsalmella kävimme pelaamassa "ystävyysottelun" syyskuussa .Hakan
järjetämälle "try out" ikäkausijoukkue testeihin osallistui Evertonilta
5 poikaa. Leiri pidettiin Kajaanissa
2.10.Leirillä oli mukana myös entinen pelaajaAtik Ismail. Kun kaikki
pelit lasketaan yhteen niitä kertyy
jo lähes 100! Lauantaina 1.10. pidettiin kauden "päättäjäiset" koulun ruokasalissa,jossa jaettiin kaikille pelaajille mitalit sekä valioliigalaisille diplomit. Muita palkintoja
jaettiin seuraavasti:
7-luokka pojat 600m
1) Antti Huusko 1.57
2) Visa Laakso 2.19
3) Janne Pääkkö 2.22
1) Olli Kemppainen 387
2) Visa Laakso 380
3) Antti Huusko 350
7-luokka pojat kuula 3kg
1) Visa Laakso 7.86
2) Jere Juntunen 6.99
3) Olli Kemppainen 6.84
4) Samu Peräjärvi 5.75
7-luokka pojat keihäs
7-luokka pojat 60m
1) Visa Laakso 9.2
2) Antti Huusko 9.3
8-9.lk
100m 8.lk tytöt
1) Pauliina Oikarinen 14.5
2) Iiris Heikkinen 19.2
8.lk pojat
1) Eetu Heikkinen 14.4
2) Miikka Lahdelma 14.9
9.lk tytöt
1) Elina Karhu 14.3
2) Susanna Mertanen 15.0
3) Heidi Kemppainen 16.3
4) Anu Haukijärvi 17.0
9.lk pojat
1) Miro Tuohimaa 12.7
2) Pyry Laakso 14.0
800m 8.lk tytöt
1)Pauliina Oikarinen 2.51
8.lk pojat
2) Timo Kinnunen 3.00
9.lk tytöt
1) Raija Kemppainen 3.18
9.lk pojat
2) Pyry Laakso 2.52
Pituus 8.lk tytöt
1)Pauliina Oikarinen 3.62
2) Silja Hutri 2.60
8.lk pojat
1)Antti Karjalainen 3.87
6) Hannes Karjalainen 2.84
7) Aleksi Härkönen 2.75
8) Severi Kurkinen 2.53
Kuula 8.lk Tytöt (3kg)
2) Tiia Niskanen 5.68
3) Silja Hutri 5.30
8.lk Pojat (4kg)
4) Jere Peräjärvi 6.64
9.lk Tytöt (3kg)
1) Elina Karhu 8,27
2) Tiina Hyyryläinen 7.00
9.lk Pojat (4kg)
1)Olli Leinonen 9.87
2) Ali Härkönen 8.97
3) Taneli Heikkinen 8.74
4) Pekka Keränen 8.24
Kuula 8.lk Tytöt
1)Iris Heikkinen 13.89
8.lk Pojat
3) Antti Karjalainen 19.85
9.lk tytöt
4) Ira Mäkäräinen 13.41
5) Inka Kähkönen 12.42
6) Salla Kaartinen 11.95
9.lk pojat
2) Pyry Laakso 29.10
3) Tommi Mikkonen 15.65
KEIHÄS 7-9 lk
7lk pojat
8.lk Tytöt
1)Iris Heikkinen 13.89
8.lk Pojat
3) Antti Karjalainen 19.85
9.lk tytöt
4) Ira Mäkäräinen 13.41
5) Inka Kähkönen 12.42
6) Salla Kaartinen 11.95
9.lk pojat
2) Pyry Laakso 29.10
3) Tommi Mikkonen 15.65
KUULA 7.lk Pojat (3kg)
1) Visa Laakso 7.86
2) Jere Juntunen 6.99
3) Olli Kemppainen 6.84
4) Samu Peräjärvi 5.75
8.lk Tytöt (3kg)
2) Tiia Niskanen 5.68
3) Silja Hutri 5.30
8.lk Pojat (4kg)
4) Jere Peräjärvi 6.64
9.lk Tytöt (3kg)
1) Elina Karhu 8,27
2) Tiina Hyyryläinen 7.00
9.lk Pojat (4kg)
1)Olli Leinonen 9.87
2) Ali Härkönen 8.97
3) Taneli Heikkinen 8.74
4) Pekka Keränen 8.24
"KUNNONKAVERI"-PALKINTO:
Iiro Mikkonen,Matias Määttä ,Tytti Mikkonen ja Kalle Korva.
VUODEN TULOKAS: Sanni Karjalainen
PARAS PUOLUSTAJA,TYTÖT: Essi Härkönen
PARAS PUOLUSTA,POJAT: Eero Heikkinen
TEKNIIKKATESTI (OMAN IKÄLUOKAN PARHAAT):
Mika Moilanen, Eero Heikkinen, Iiro Kyllönen
MAALIKUNINGATAR:
1. Elina Korpela 10 maalia
2. Nella Pääkkö ja Jenni Huusko,molemmat 6 maalia
3. Alisa Korhonen ja Noora Kangasharju ,molemmat 4 maalia
MAALIKUNINGAS: 1. Antti Huusko 21 maalia
2. Juha Määttä
20 maalia
3. Elias Korhonen 19 maalia
Yhteensä maaleja tehtiin kuluvalla kaudella Nappulaliigassa 248,
kun viime vuonna niitä tehtiin 76.
MELKOINEN PARANNUS,HARJOITTELU ON KANNATTANUT!
Kiitos kaikille mukana olleille kuluneesta kaudesta.
Harjoitukset jatkuvat marraskuussa!
6
Terveisiä kirjastosta
Kiitoksia vilkkaasta kesästä,
kaikki kirjastonkäyttäjät.
Syksyn edetessä uudet kirjat virkistävät jälleen tarjontaamme. Myös
yhteistyö koulun kanssa tuo oppilasryhmiä kirjastoon viikoittain.
Kevyen kaavan mukaan toimivaan
piiriin voi jokainen osallistuja tuoda omia suosikkejaan ja kertoa niistä mielensä mukaan. Näin olemme
vapaamuotoisesti vinkkareina toisillemme ja rikastumme kaikki. Piiriin
voi tulla myös ilman kirjaa vinkkejä
hakemaan.
Hyvään ikään ehtineille
Kirjasto sai kesällä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta valtionavustuksen Seniorit lukemisen ja
vuorovaikutuksen läheteillä -kehittämishankkeeseen. Vuoden 2012
loppuun kestävän hankkeen tarkoituksena tehdä kirjaston tarjontaa
tutuksi ja samalla edistää kulttuurin
elämänvoimaa lisäävää vaikutusta.
Aineistopaketit kauno- ja tietokirjoista sekä kirjavinkkaustuokiot
kuuluvat hankkeeseen. Tästä minä
tykkäsin -lukupiiri kokoontuu
marraskuusta alkaen kerran kuukaudessa. Piirissä jutustellaan siihen osallistuvien suosikkikirjoista.
Lukupiiri kokoontui ensimmäisen kerran torstaina 3.11. klo 18.
Samana iltana julkistettiin Vuoden
Ämmä ja Pikku Ämmä
Nallepäivä
Kirjastossa vietetään Nallepäivää
tiistaina 15.11. klo 12-17, kun
Kainuun Museolta saapuu monikymmenpäinen nalleryhmä vieraaksemme. Päivän aikana nallekirjoja
luetaan eri puolille kirjastoa kootuissa nallepiireissä. Kaikki lapset ja
aikuiset ovat tervetulleita nalleineen
tapaamaan kirjaston nallevieraita ja
osallistumaan satu- ja musiikkihetkiin.
Syyskuuta väritti espanjalaisten ja puolalaisten Comenius-vierailu.
Uutuuskirjaluettelosta 3.10.2011
Sandström Marit: Liikkuva ihminen: aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biotekniikka
Webster Diana: Niin monta Mount Everestiä: äiti, tytär, haave
Vainikka Tuula: Tyhjenevä pesä – täysi sydän: naisena ja äitinä uuden elämän kynnyksellä
Viljamaa Janne: Pakko saada: addiktoitunut yhteiskunta
Maailman koirat ihmisen ystävinä ja apureina
Weston Madleine: Upeat kirjoneulesukat: 25 värikästä neulekuviota sunnuntaikävelylle ja kotioloihin
Mäkelä Hannu: Lapsuus
Rajala Panu: Naisten mies ja aatteiden: Juhani Ahon elämäntaide
Arhippa Pirkko: Polku pimeään: jännitysromaani
Arnaldur Indridason: Jyrkänteen reunalla
Auster Paul: Sunset Park
Berman Sabina: Nainen joka sukelsi maailmaan
Binchy Maeve: Koko kadun kasvatti
Carlson Chirstina: William N:n päiväkirja
Coelho Paulo: Alef
DeLillo Don: Omegapiste
Hotakainen Kari: Jumalan sana
Kälkäjä Mirjam: Pilvenpitelijät: naisenpuolia asutustiloilla
Liksom Rosa: Hytti nro 6: kertomus
Mustonen Enni: Jääleinikki
Oranen Raija: Nimeltään Kekkonen
Ranivaara Jorma: Valekirjailija
Skiftesvik Joni: Perämies Jokelan kotiinpaluu
Tervo Jari: Layla: romaani
Tuominen Pirjo: Tuonelan joutsen
Tuuri Antti: Ikitie
Virtanen Marja-Leena: Kirjeitä kiven alle
Tapaamisiin kirjastossa!
Maritta ja Maire
Aleksis Kiven päivänä 10.10. koululla esitteli kirjailijan työtään ja tuotantoaan erityisesesti humoristisista ja hieman
ilkikurisistakin lastenrunoista tunnettu Vesa Löhönen Kajaanista. Kirjallisuuspalapeli-hankkeeseen liittyvään vierailuun
osallistuivat kaikki ala- ja esikoululaiset.
LASTEN JA NUORTEN KERHOT SYKSY 2011
Nuoriteatteri -ryhmä
ma 18.00 ->
13-20v.
Koulu
Kansalaisop.
12.9.alkaen
Päiväkerho
ti 12.30 - 14.30
3 - 5 v.
Seurakuntakoti
Srk
30.8.alkaen
Liikuntakerho
ti 15.00 - 16.00
6 - 10 v.
Virtaala
4H
13.9.alkaen
Musiikkileikkikoulu
ke 12.30 - 13.15
5 - 8 v.
Koulu
Kansalaisop.
14.9.alkaen
Käsityöpaja
ke 13.30 - 15.00
7 - 9 v.
Käsityökeskus
Kansalaisop.
14.9.alkaen
Liikuntakerho
ke 17.oo - 17.45
3 - 4 v.
Koulun sali
Pyry
7.9.alkaen
Liikuntakerho
ke 17.45 - 18.30
5 - 6 v.
Koulun sali
Pyry
7.9.alkaen
Liikuntakerho
ke 18.30 - 17.15
7 - 10 v.
Koulun sali
Pyry
7.9.alkaen
Kokkikerhot tytöille
ja pojille
ke 14.30-17.00
6-
Koulu/kotitalousl. 4H
Nuorten ilta
pe 18.00 - 21.00
-
Seurakuntakoti
Srk
16.9.alkaen
NUOKKARIN AUKIOLOAJAT
Ti 16.00-20.00
To 14.30-18.00
Pe 12.30-14.00
18.00-21.0
La 18.00-21.00
kunta/4H
4H
4H/puuhakerho
kunta (joka toinen viikko, vaihtelee srk:n
nuortenillan kansssa)
kunta (srk:n nuorten illan ollessa perjantaina)
7
Suo, potkupallo ja Rimmit!
kantautui ilmaan ”Tytöt, me pelataan finaalissa!” Jalkojen painavuus
ja voimattomuus katosi kokonaan.
On perjantai 15.7.2011 kun Ristijärven Rimmit kokoontuvat taas
kerran yhteen Vuorisuon kuuluttamon edustalle. Joukkueen sisällä
raikuu iloinen puheensorina ja jälleen näkemisen riemu. ”Vartin päästä alkaa meidän eka peli”, joku sanoo. Siinä vaiheessa puhe hiljentyy
ja perhoset alkavat lentelemään usean meidän joukkuelaisen vatsassa.
Ensimmäinen kosketus kisasuohon,
ja se tunne, kun kengät ja sukat
kastuvat, saavat perhoset vieläkin
vikkelämmin liikehtimään vatsassa.
Tuomari kysyy maalivahdeilta, ovatko he valmiita. Maalivahdit heilauttavat kättä tuomarille merkiksi ja
peli voi alkaa.
Finaali ottelu oli tiukka. Peliaika päättyi ilman tulosta. Oli aika
siirtyä jatkoajalle, jossa peli ratkeaa kultaisella maalilla. Se joukkue,
joka tekee ensimmäisenä maalin,
on voittaja. Jatkoaikaa oli enää
pari minuuttia jäljellä, kunnes pallo
meni maaliin. Meidän maaliin. Vastustajat tuulettivat iloisina voittoa.
Pettymyksen ja epäonnistumisen
tunne nakersi mieltä. ”Onnea Rimmit! Te saitte naisten kilpasarjassa
MM-hopeaa!” joku katsojista kannusti. Silti tuntui, että hopea on
aina hävitty mitali.
Ensimmäisen pelin ensimmäinen
maali saa kaikki Rimmit huutamaan
onnistumisesta. Peli alkaa rentoutua
ja maaleja tulee vielä muutama lisää.
Peli päättyy meidän voittoon ja katsojien suusta kuuluu monta ”Hyvä
Rimmit!” huutoa. On aika keskittyä
seuraavaan peliin.
Kisa vikonloppu on rankka, koska pelejä on paljon. Osa soista on
hyvinkin märkiä ja osa taas hyvinkin kuivia. Voittoja tulee, mutta
myös tappioita. Lauantaina olo on
väsynyt, mutta mieli päästä suolle
pelaamaan on yhtä kova kuin ennenkin. Pääsimme semifinaaleihin
PYRYLÄ
Ylärivi:Mervi Hälinen, Minna Silvast, Elsa Mertanen, Riitta-Liisa Hutri, Paula Heikkinen, Johanna Pyykkönen, Susanna Mertanen Alarivi:Salla Heikkinen, Elisa Karppinen, Mira Kaartinen, Petra Torvinen, Eveliina Karppinen ja
Noora Härkönen.
pelaamaan. Peliajalla voittajaa ei
selvinnyt, joten oli jatkoajan vuoro.
Jatkoaika päättyi 0-0 ja oli aika siirtyä rangaistuslaukauksiin. Jaloissa
jylläsivät hapot. Tuntui kuin jalkojen tilalla olisi ollut kaksi sementti
patsasta. Sydän hakkasi jännityksestä kun vuoronperään kummas-
Työhenkilöt Harri Honkanen,
Keijo Salmela ja Mauri Härkönen
aloittivat Pyrylän kunnostuksen
18.4.2011. Mauri joutui keskeyttämään työskentelynsä 27.6. Hänen
tilalleen tuli Simo Kemppainen
4.7. Hänen työsuhteensa päättyi
11.10.2011. Harrin ja Keijon työsuhde loppui 17.10.2011
Ahti Mikkonen veti Pyrylän kunnostusporukkaa, Erkki Leinonen
jatkaa Saukkovaaran liikuntapaikkojen työnjohtajana.
Pyrylä talvella 2010 ennen kunnostusta.
Pyrylässä touhuttiin seuraavaa:
Peltikaton kunnostus (ruostekohtien ja reikien korjaus, pesu, pohjamaalaus ruostekohdista ja pintamaalaus). Ikkunoiden kunnostus
ja maalaus. Ulkoseinien puhdistus,
lahovaurioiden korjaus ja pintamaalaus petrooliöljymaalilla. Portaiden
kunnostus ja pintakäsittely. Sokkelin puhdistus ja maalaus. Kajaanin
peltityöltä on pyydetty tarjous kourujen, lumiesteiden ja ikkunoiden
vesipeltien asennuksesta.
takin joukkueesta yksi pelaaja kävi
vetämässä rangaistuspotkun. Rangaistuspotkut päättyivät meidän
voittoon ja valtava riemun huuto
Nyt kisoista on kulunut reilut
kaksi kuukautta. Kun nyt mietin,
miten sijotuimme naisten kilpasarjassa, niin ei voi muuta todeta kuin,
Rimmit me ollaan ihan älyttömän
kova joukkue! Kiitokset kaikille pelaajille ja kannustajille, jotka
jaksavat joka vuosi tulla katsomaan
pelejämme ja kannustamaan meitä.
Kiitokset myös Ristijärven Kunnalle, Lähivakuutukselle ja Cafe 5-stopille, jotka mahdollistivat meille
uudet pelipaidat.
Elisa Karppinen
Vuoden 2011 ÄMMÄT
Ennen vanhaan kesän katsottiin loppuvan Mikkelinpäivään, jolloin perunoiden ja nauriiden piti olla kuopassa ja ämmien sisätöissä. Nykyisin ämmät keräävät ennen sisäkautta voimia talven varalle tuulettumalla viikon
moninaisissa tapahtumissa.
Ämmäinviikkoa on Ristijärvellä vietetty vuodesta 1998 saakka. Viikko
huipentui vuoden ämmien julkistamiseen kirjastossa 3.11.2011.
Ristijärvellä 6.10.2011
Ahti Mikkonen
Vuoden 2011 Ämmäksi valittiin Salli Puhakka. Valintaryhmän perusteluina valinnalle oli seuraavaa: Salli on valoisa, sydämellinen, aikaansa seuraava ja osallistuva kulttuuri-ihminen, joka lukee laulaa, liikkuu ja matkustaa.
Vuoden 2011 PikkuÄmmä on vuoden ensimmäinen tyttövauva, kahden kuukauden ikäinen Anni Tolonen.
Pyrylä syksyllä 2011
Työnjohtajat Erkki Leinonen ja Ahti
Mikkonen Kainuun Ely –keskuksesta
Onnea molemmille!
8
Ristijärven Hiisijärvellä
pidettiin kotiseutujuhla
16-17.7.2011
Kesäisten ulkoilmajuhlien sää on aina
etukäteen arvaamaton. Ensimmäisenä juhlapäivänä, lauantaina Hiisijärvellä sateli, tosin päivän ohjelma oli
pääosin sisätiloissa. Sunnuntaina oli
sitten satamatta, kun tapahtumat olivat keskittyneet Hiekoille. Siis meillä
kävi hyvä tuuri.
Jokiniemen talomuseo oli avoinna sekä lauantaina että sunnuntaina
(juhlaviikonlopun alkaessa ja päättyessä) Vanha pirtti, vanhat esineet
ja hyvin eläytyvät museon esittelijät
virittivät juhlaväen sopivasti tunnelmaan.
Hiisijärvi ry:n puheenjohtaja Kerttu Härkönen avasi juhlaviikonlopun
toivottaen juhlavieraat tervetulleiksi
ja antoi puheenvuoron Hiisijärven
metsästysseura ry:n puheenjohtajalle,
Eero Pyykköselle. Hän esitteli Hiisijärven- ja 250 vuotta sitten tapahtuneen järvenlaskun historiaa sanoin ja
kuvin.
Seuraavaksi oli tarjolla kiinnostuneille tunnin opastettu kiertokävely
hiekoilla tai lähimaastossa missä voitiin vielä havaita merkkejä vanhan
ison järven olemassaolosta. Jukolan
taideyhteisön kirjoittamaa ja esittämää näytelmää ”Hiisijärven karkumatka” jouduttiin esittämään 3
kertaa, kun kaikki eivät mahtuneet
metsästysmajaan yht’aikaa.
Sunnuntain juhlajumalanpalvelus voitiin pitää ilman sateenvarjoja,
tosin istuimia piti kiireenkaupalla
pyyhkiä kuivaksi.
Ristijärven Mieskvartetti kanttori
Eero Mikkosen johdolla esitti monta
hienoa ja upeaa laulua.
Terttu ja Markku Väisänen Paltamon Vaarankylästä olivat sillä välin
ajaneet soppatykkinsä männikön
katveeseen. Maukas palvilihakeitto
maistui kirkkokansalle.
Kunnanjohtaja Raija Potila sekä
kunnanhallituksen puheenjohtaja Yrjö Kurkinen toivat Ristijärven
kunnan tervehdyksen juhlaan. Juhlassa puhui myös Olli Härkönen
(Luostolta) jonka sukujuuret ovat
Hiisijärvellä. Sydäntä lämmitti myös
kun Hiisijärven Peltolasta lähtöisin
oleva Elsa Hulkkonen kävi puhumassa ja muistelemassa entisaikaa.
Musiikillista antia saimme oman
Maanviljelijä Veikko Härkösen juontaessa kyläläisten kulkue esitti entisaikojen
elinkeinoja ja kulttuuria kaskenväännöstä kansakouluun. Puvuston lainaamisesta suurkiitos Paltamon kesäteatterille!
kunnan ja kylän miesten, Timo Haatajan ja Kaarlo Kurkisen esittämänä.
Anne Haatajan sekä Laura Ronimuksen lauluäänet sopivat hyvin yhteen,
olipa mukava kuunnella( Anne ja
Laurakin ovat ”meidän omia tyttöjä”). Hiekkojen ohjelman päätteeksi
laulettiin tietysti Nälkämaan laulu.
Karppalan
myllytapahtuma
Tänä kesänä perinteistä Karppalan myllytapahtumaa vietettiin 4.7.2011
Yleisöä oli saapunut paikalle ennätysmäärä.
Jokakesäisellä tapahtumalla on aina eri teema, tämänvuotinen teema oli
”kirkolla käynti” eli vanhan ajan liikkumispelit, kummiterästä kiesien kautta
kuorma-autoon. Tapahtumassa olikin runsaasti liikkumispelejä; polkupyöriä, mopoja, traktoreita, autoja…
Ohjelmassa oli vielä siirtyminen
Hiisipirtille ja päätteeksi herkulliset
käytekakkukahvit. Jäimme vielä illaksi juttelemaan ja seurustelemaan
heidän kanssaan joilla oli aikaa.
Muistelemme teitä kaikkia lämmöllä
ja kiitollisin mielin,tervetuloa Hiisijärvelle…olipa arki tai juhla…!
Kävijöitä oli arviolta lauantaina ja
sunnuntaina 600. Me hiisijärveläiset
lupaamme pitää uudet juhlat taas 50
vuoden kuluttua!
Paikalla oli myös kylän oma kahvimyllymestari Markku Kemppainen,
joka esitteli harvinaisimmat kahvimyllyt ja jauhoi kahvia kotiin vietäväksi.
Kerttu Härkönen
Eineliisa Heikkinen
Hiisijärvi Ry
*Takuun siitä, että varmasti jaksoi
viettää päivän myllyllä, antoi Myllypaari.
*Kuhmolainen pölökynveistäjä
Hannu Kyllönen taiteili moottorisahalla pölökyistä karhuja, jotka
hän huutokauppasi tapahtuman
yhteydessä, hyvin menivät kaupaksi.
Varsinaisen kotiseutujuhlan avasi maanviljelijä Jorma Härkönen
ja hän esitti Eemi-poikansa kanssa
otteita Hiisijärvi-kronikasta, joka
on saanut ensiesityksensä Hiekkojen
200-vuotisjuhlassa ja on Jorman
ukin, Filemon Härkösen käsialaa.
HIISIJÄRVI RY KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KAIKKIA Hiisijärven ryöstäytymisen 250-vuotisjuhlaan
osallistuneita: JUHLAVIERAITA, OHJELMIEN ESITTÄJIÄ, TALKOOVÄKEÄ, TARJOILUISTA
VASTANNEITA, JUHLAN JÄRJESTÄMISTÄ TUKENEITA JNE. AIVAN KAIKKI ANSAITSETTE
KIITOKSEMME…YHDESSÄ TEIMME HYVÄN JUHLAN MITÄ ON MUKAVA MUISTELLA !!!
Kerttu Härkönen /Hiisijärvi Ry
Ristijärven 4h-yhdistys on avannut
KIRPPUTORIN ja KIERRÄTYSPISTEEN,
os. Saukontie 2.
Avoinna:
ma klo 10-18, ti-to klo 9.00 -14.30
parittomien viikkojen lauantai klo 9-12
puh. 044-759 8773 tai 044-352 7925
9
9. Veisuuvestivaali 29.-31.7.
Veisuut houkuttelivat ilahduttavasti väkeä Ristijärvelle samanaikaisista Kajaanin Vihreistä
Niityistä huolimatta. Konsertteihin, toivevirsitilaisuuksiin, yhteislauluiltaan, virsikaraokeen ja
kesätorille osallistui tuhatkunta vierailijaa. Suosituimpia tilaisuuksia olivat Anu Komsin ja Marzi
Nymanin tähdittämät konsertit Virtaalassa ja kirkossa.
Anu Komsin upea sopraano ylsi omiin korkeuksiinsa kisaillessaan Sakari Kukon huilun kanssa.
Nuotiokahvia
Savijoen myllyllä
Pyhännänkylän kyläyhdistyksen
järjestämä nuotiokahvitapahtuma
19.6.2011 houkutteli Savijoen myllyn maisemiin n. kuusikymmentä
kävijää. Sää oli poutainen ja tuuli
piti suurimmat itikkaparvet loitommalla. Kahvinjuonnin ja makkaranpaiston lomassa kerrottiin vanhoja
tarinoita myllyn vaiheilta. Monet
kylällä nuoruutensa viettäneet olivat tulleet muistelemaan menneitä
ja tapaamaan tuttuja. Ihmiset olivat
innoissaan, että tällainen tapahtuma
on järjestetty ja toivoivat tietenkin
jatkoa tapahtumalle. Niin että viimeistään ensi kesänä tavataan !
Alla on runo, jonka vanha pyhäntäläinen Pauli Juntunen on kirjoittanut ja hän myös itse esitti runon
tapahtumassa. Pauli on kuulemani
mukaan Ristijärven ensimmäinen
ylioppilas.
Savijoki, muistojen maisema
Hiljaa virtaa Savijoki halki korpimaan ja soiden
poikki niittyjen, koskipaikkojen ja rämeiden,
kautta koivikoiden kulkee uomaa etsien
mutkitellen halki ikivanhain kuusimetsien.
Koskipaikan kohdalla sen voima valjastettiin.
Rännin kautta rattaaseen sen vesi johdettiin.
Raskaat myllynkivet jauhoi jyvät hienoksi.
Iloisesti solisten työn tehnyt Savijoki juoksi.
Kunnanjohtaja Raija Potila ja Kulttuuritapahtuman pj. Eeva Kemppainen kiittävät Marzi Nymania ja Anu Komsia hienosta päätöskonsertista.
Nuori Teatteri
-leirillä 35 nuorta
15. koulutustapahtumaan
5.-12.5. osallistui nuoria eri
puolilta Suomea, suurin osa
Kainuusta ja Oulun läänistä.
Opetuksessa tutustuttiin
dramaturgioihin, kirjoitettiin
näytelmäkohtauksia ja
harjoiteltiin näyttelemisen
perustaitoja.
Savusauna laitettu on lähelle.
Se antaa suojan jyväsäkin jauhajille.
Kuin myös onkiville kalamiehille,
lepopaikan uupuneille jaloille.
Lienee siellä joskus levänneet
nekin parit jotka eivät evänneet
mitään koskaan toisiltaan,
kun oli ehditty päivän töistä iltaan.
Vuodet vieri, sauna kärsi,
ajan hammas seinähirttä järsi.
Jokivarren niityn pensaat peitti.
Moni sille hyvästit jo heitti.
Mutta sitten toimi kylätoimikunta.
Nukkunut ei enää pitkää ikiunta.
Uutta ryhtiä sai sauna sekä mylly.
Ohikulkija ei enää tässä häkelly.
Pauli Juntunen 19.6.2011
Leirin aikana valmistuneet
esitykset saivat ensi-iltansa
lauantaina 12.6.2011.
Nuoret tarttuivat jälleen
rohkeasti ja huumoria
unohtamatta ajankohtaisiin
aiheisiin.
KIITOS
TALKOOLAISILLE !!!
Sakari Kukko
Heikki Törmi
Stiina Kallioinen
Kersantin päivä –näytelmässä alokas (Heli Pyykkönen) lohduttaa epätoivoista kapiaista (Anni Koskela).
10
RISTIJÄRVEN ELÄKELIITTO
Kesän tapahtumista;
Keväällä, toukokuussa, kävimme
retkellä Sotkamossa Tervakartanossa. Isäntä Martti Niskanen esitteli
meille perinnetilaansa . Saimme
nähdä lampaita, kanoja, nautoja ja
olipa hevonen , joka toi miehille
mieleen entisajat saivat ottaa suitset käteen ja lähteä ohjastamaan
hevosta peruna pellon karhitsemisessa, me toiset istuimme kärryssä
ja ajelimme isännän ohjastamana
kierroksen tilan ympäri. Kodassa
nautimme hyvästä ruuasta ja kahvista sekä erittäin kauniista isännän
ja emännän laulusta. Useammalla
taisi olla luomujauhopussi kainalossa kun lähdimme pois.
Heinäkuulla kävimme Taivalkoskella, Kalle Päätalo-viikolla.
Tutustuimme Päätalo-näyttelyyn ja
saimme kuulla oppaan opastuksella
tarkan selostuksen Kalle Päätalosta.
Jalavan kauppakeskuksessa nautimme lounaan ja kahvit, samalla tutustuimme vanhan ajan kauppakartanoon ja sen tuotteisiin, aina vanhan
ajan pastilleista ryti-sauvakoihin
Kävimme myös Kallioniemessä, Kalle Päätalon syntymäkodissa
Siellä opas osasi asiansa kertoa meille hyvin mielenkiintoisesti. Retken
päätteeksi katsottiin Pölkky- teatterissa näytelmä "Niskavuoren Heta".
Elokuun alkupuolella kävimme
Suomussalmen teatterissa katsomassa "Peti ja Puuro".
Me järjestäjät, olemme iloisia siitä, että olette lähteneet mukaan ja
jatkossa otamme vastaan ehdotuksia ja vinkkejä tulevaa kautta varten.
Kiitos kaikille.
Tulevasta syksystä;
Syksyn toimintaa on aloiteltu osallistumalla liikenneturvallisuus tilaisuuteen Virtaalassa. Kerhot jatkuvat tiistaisin Kansalaisopiston, Liisa
Tähkäpään vetämä laulupiiri on alkanut ja jatkuu perjantaisin samoin
kuin allasvesijumppa Virtalassa kello 15.00 Tervetuloa mukaan.
Eläkeliiton Kainuun piirin joululehti valmistuu ostettavaksi ja luettavaksi hyvissä ajoin ennen joulua.
Kaikista tapahtumista ja toimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan
Kotiseutu Plus- lehdessä torstaisin,
sitä seuraamalla saatte tietoa.
Tervetuloa eläkeliiton jäseneksi.
Ilman jäsenyyttäkin voi tulla tutustumaan toimintaamme ja ottamaan
asioista tietoa.
Hyvää syksyä kaikille.
Olemme yhteistyössä kirjaston,
seurakunnan, Seniorpoliksen ja
Aktiiviset Seniorit hankkeen kanssa. Käymme joulun edellä Kotokunnaalla tarjoamassa joulukahvit.
Mahdollisesti yhteinen joulupuuro
veteraani-järjestöjen kanssa.
Ottakaa yhteyttä tarvittaessa;
Eeva 040737 7783
Leena 040 843 7397
Eeva Kemppainen
puheenjohtaja
sai remontti/laajennustyöt tänä kesänä
valmiiksi. Tuolipaikkoja on nyt 40. Laajennuksen myötä neliöitä tuli
tuplaten lisää. Kahvilasta löytyy myös pikkunälkään; grillistä hampurilaisia, paniineita (täytetyt patongit) yms. Kesä oli remontin myötä
työllistävä ja yllättävän isotöinen projekti. Kiitos asiakkaille, jotka suhtautuivat ymmärtäväisesti.
Kiitos urakoitsijoille ja kaikille mukana olleille mm. peltien purkajille, traktori- ja jälkisiivousporukalle.
Pirkko Leinonen
yrittäjä
LOUNAS
joka päivä
klo 11.00 alkaen.
Suurempia ryhmiä
pyydetään varaamaan
ruoka etukäteen.
HOTELLI SAUKKO
Saukkovaarantie 11
88400 Ristijärvi
Puh. 08-681 197
Talven aukioloajat Ma, Ti
Ke
To
Pe
La
Tervetuloa !
Su
*Veikkaus, paljon porukka pelejä
*kahvila
*kaasupullot
*kalastusluvat
8-18
8-19
8-18
8-19
8-19
10-16
11
Ristijärven kylät mukaan Taatusti turvassa
hankkeeseen – Yhdessä olemme enemmän!
Tiistaina 4.10.2011 kokoontui
joukko Ristijärven kylien edustajia,
kunnan palvelulautakunnan jäseniä ja viranhaltijoita kuuntelemaan
Taatusti turvassa - hankkeen edustajia. Hanke pyrkii tuomaan arjen
turvallisuuden kartoittamiseen ja
lisäämiseen helppoja työkaluja kylätoimikunnille. Perusajatuksena on
kartoittaa arjen turvallisuuteen liittyviä asioita järjestelmällisesti exelpohjaisen kyselytaulukon avulla ja
näin saada jokaiselta kylältä tietoa
kylän omista vahvuuksista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Saadut tulokset liitetään osaksi koko
kunnan turvallisuussuunnitelmaa ja
tuloksia käytetään kuntamme strategian toteuttamisessa tulevina vuosina. Tavoitteena on luoda meille
kaikille ristijärvisille turvalliset ja
toimivat kylät. Kunnassa on pitkään
hautunut ajatus ns. kylätalkkarien
kouluttamisesta ja palkkaamisista.
Nyt kylät pääsevät ottamaan kantaa myös tähän kylätalkkari-idean
toteuttamistarpeeseen.
Arjen turvaa ja hyvinvointia
Tervetuloa Taatusti turvassa
- huolehtiva kyläyhteisö
-hankkeen kotisivuille!
Oletko kiinnostunut arjen turvallisuuden edistämisestä ja hyvinvoinnin parantamisesta? Entä
huolettaako sinua ikäihmisten pärjääminen? Tuovatko tiedotusvälineet turvattomuuden tunteen liian
lähelle ihmistä? Jos nämä asiat tuntuvat henkilökohtaisilta, tervetuloa
TURVALLISUUSTALKOISIIN.
Hankkeemme on juuri sinua, kylääsi ja kanssaihmisiämme varten.
Lisätietoa löytyy www.kylatoiminnantuki.fi -osoitteesta.
Kylän turvallisuussuunnitelma
Kylän turvallisuussuunnitelma on
tehty tsekkauslistan muotoon. Se
on kattava pohja kylän turvallisuussuunnitelman tekoon. Siihen
on listattu tekijöitä, jotka vaikuttavat kylän arjen turvallisuuteen:
1. Tiet ja liikenne
2. Jäte- ja vesihuolto
3. Paloturvallisuus
4. Tietoliikenne ja kännykät
5. Kylän palvelut
6. Sosiaalinen turvallisuus
7. Liikunta- ja harrastepaikat
8. Erityistilanteisiin varautuminen
9. Ennaltaehkäisevä toiminta
10. Rikollisuus
11. Muut arjen ongelmat
Tarkoituksena kylän turvallisuussuunnitelmassa on keskittyä niihin tekijöihin, jotka eivät ole vielä
kunnossa. Kylä voi yhdessä pohtia,
kuka on järjestämisvastuussa ja
mitä kylä voi asialle tehdä (toimenpide asian korjaamiseksi, vastuuhenkilö, aikataulu sekä muut
vaadittavat resussit).
Turvallisuussuunnitelma on Excel -pohjainen ja sen täyttäminen
onnistuu sähköisesti. Näin se on
myös helposti päivitettävissä ja
muokattavissa.
Kylän turvallisuussuunnitelma on osa kylän toiminta- ja taloussuunnitelmaa, mutta sen voi
täyttää tässä myös yksistäänkin,
jos kylällä on jo käytössä toimiva
kyläsuunnitelma.
HUOMIO! Ristijärven kylätoimikuntien puheenjohtajat, sihteerit ja muut edustajat sekä kunnan palvelulautakunnan jäsenet ja turvallisuustyöryhmän jäsenet.
Turvallisuushankkeen seuraava kokoontuminen on 8.11.2011 kello 18.00 Ristijärven kunnantalolla.
Tulkaa mukaan tutustumaan Kylien turvallisuusmalliin, jonka avulla luodaan meille kaikille turvallista tulevaisuuden Ristijärveä ja edistetään kylien
turvallisuutta. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!
Ristijärven kunta ja palvelulautakunta
Varhaisen puuttumisen
manifesti
Varhaisen puuttumisen manifesti on
kampanja, jolla pyritään nostamaan
eri arjen turvaan ja hyvinvointiin
liittyviä asioita keskusteluun. Tätä
keskustelua voidaan käydä perheissä, kouluissa, kylissä, seuroissa, kunnissa. Manifesti pyrkii herättämään
meitä huomaamaan lähipiirissämme olevia ongelmatilanteita mahdollisimman varhain ja toimimaan
avoimesti ja yhteistyössä näiden
ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi.
Varhainen puuttuminen on läheisistämme välittämistä, turvallisen arjen
ja hyvinvoinnin edistämistä.
Varhaisen puuttumisen manifesti
on yksi Taatusti turvassa - huolehtiva kyläyhteisö -hankkeen toimenpiteistä ja työkaluista. Kampanja
toteutetaan valtakunnallisena kampanjana. Tarkoitus on saada hankkeelle yhteistyökumppaneita koko
valtakunnasta.
Jokaisen panos on tärkeä, koska
on kyse yhteisten ja yhdessä hyväksyttyjen pelisääntöjen rakentamisesta. Jokainen sitoumus on askel
turvallisempaan tulevaisuuteen.
Haja-asutusalueen
Ärmätti testasi nokkosvalokuituverkon
puristeitaan SeniorPoliksessa rakentaminen
Ristijärvellä alkaa
kesällä 2012
Nokkosen viljelyä ja jatkojalostamista Puolangalla harjoittava
Osuuskunta Ärmätti toteutti yhteistyössä SeniorPoliksen kanssa
nokkospuristeiden vaikutuksia
-kyselytutkimuksen.
Tutkimukseen osallistui 18 vapaaehtoista koehenkilöä Ristijärveltä, Kontiomäeltä ja Kajaanista.
He saivat käyttöönsä Ärmätin
nokkospuristeita ja antoivat palautteen kahden kuukauden käytön jälkeen. Tuotetta testanneilta
kysyttiin muun muassa havaitsivatko he muutosta vatsan toiminnassaan, hiusten ja kynsien
kunnossa tai jaksamisessaan.
Apua vatsan toimintaan
Vatsa toimi tuotteen käytön aikana aikaisempaa paremmin osalla
testihenkilöistä. Myös huuliherpesvaivan kerrottiin helpottuneen tuotteen käytön aikana.
Osa koehenkilöistä kertoi olon
olleen virkeämpi, puhtia päivän
askareisiin oli tullut. Kukaan kyselyyn vastanneista ei raportoinut
haittavaikutuksia tuotteiden käytöstä. 78 % tutkimukseen osallistuneista jatkoi tuotteen käyttöä
koko testijakson ajan ja palautti
seurantalomakkeen tuloksista.
Osuuskunta Ärmättiä luotsaava
Matti Veijola sanoo idean kysely-
tutkimukseen lähteneen halusta saada lisätukea aikaisempien
tutkimustulosten havainnoille
nokkosen käytön myönteisistä
vaikutuksista. Työnjako SeniorPoliksen ja Ärmätin kesken oli
selkeä: Ärmätti toimitti testattavat tuotteet ja SeniorPolis vastasi
tulosten kokoamisesta.
Tuotteiden säännöllinen
käyttö tärkeää
Tutkimukseen koehenkilönä osallistunut ristijärveläinen Sinikka
Kähkönen piti asiaa niin mielenkiintoisena, että hän päätti lähteä
tutkimukseen mukaan. Kokemus
osoittautuikin mukavaksi ja hyödylliseksi. Tärkeää Sinikasta on
muistaa tuotteiden säännöllinen
käyttö ja se, että aloittaa uuden
tuotteen käytön pienillä annoksilla. Sinikka on kiinnostunut luontaistuotteiden käytöstä ennaltaehkäisevästi, jotta särkylääkkeiden
käyttö olisi mahdollisimman vähäistä. Sinikasta on hyvä asia, että
yritykset voivat testata tuotteitaan
SeniorPoliksessa. "Olen kiinnostunut toimimaan tutkimuksissa
jatkossa ja saamaan uusia tuotteita testikäyttöön", toteaa Sinikka
Kähkönen.
Osuuskunta Ärmätissä on haluttu erityisesti panostaa nokkosen terveellisten ainesosien
säilyttämiseen nokkostuotteiden
valmistuksessa. "2000-luvulta
alkaen olemme keskittyneet pelkästään nokkosen viljelyyn ja jatkojalostamiseen", kertoo Veijola
ja jatkaa samaan hengen vetoon,
että nokkosen terveyttä edistävät
vaikutukset on tunnettu jo vuosisatojen ajan. Osuuskunta Ärmätin kehittämistyössä on tähdätty
siihen, että nokkosen viljelyn,
korjuun ja kuivattamisen ratkaisut ovat sellaiset, että ne takaavat
ravinteikkaan ja puhtaan tuotteen kuluttajalle nautittavaksi.
Nykyään Ärmätti toimittaa nokkostuotteitaan pääasiassa Suomen
markkinoille ja tuottaa yli puolet
koko Suomen nokkostuotannosta. Uutuustuotteina Ärmätti on
kehittänyt koirille Tassun voiman
ja hevosille Hevosvoiman.
Ärmätin nokkosrouheita ja
-puristeita on saatavilla Ristijärven Yhteispalvelupisteeltä tai niitä voi tilata netistä www.armatti.fi
Lisätiedot:
Anne Piirainen, SeniorPolis,
puhelin 044 7159 346
Matti Veijola, Osuuskunta Ärmätti, puhelin 040 7180 547
Ristijärven kunnanhallitus päätti 29.8.2011 kokouksessaan, että
Ristijärven haja-asutusalueen valokuituverkon rakentaa Kaisanet Oy.
Rakentaminen aloitetaan PyhäntäHiisijärven sekä Koskenkylä- Mustavaaran alueilta. Kuituverkon rakentaminen aloitetaan kesällä 2012
heti roudan sulettua. Seuraavina
kesinä 2013-2014 ovat vuorossa
Kemilä, Iiniemi ja Jokikylä, vuonna
2015 Uva.
Tilaajaliittymän hinta Kaisanet Oy:n verkossa on 1230 euroa.
Liittymä pitää sisällään 150 metriä
tilaajayhteyttä sekä päätelaitteen
toimintavalmiiksi asennettuina.
Mahdolliset sisäverkon lisäasennukset kuuluvat asiakkaalle. Liittymä sisältää langattoman (Wlan)
verkon, joka on hyödyllinen useamman yhtäaikaisen käyttäjän ja
päätelaitteen taloudessa. Liittymän
voi maksaa kahdessa erässä ja osan
siitä voi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Internet -yhteyden hinnat ovat 10M/10M 35 e/
kk, 30M/10M 45 e/kk. Nopeuden
100M/10M saa hintaan 54 e/kk ja
100m/100M hintaan 72 e/kk. Mikäli tilaajaliittymän pituudeksi tulee
enemmän kuin 150 m, lisämatkan
rakentaminen operaattorin tekemänä maksaa 6,15 e/metri. Lisämetrien hinta on asiakkaan itsensä
hoitaman 1,85 e/metri. Näiden
pidempien tilaajaliittymien kustannusten pienentämisestä kerrotaan
suunnitteluillassa tarkemmin.
Valtakunnallinen Laajakaista
kaikille 2015 -hanke on edennyt
Kainuussa hyvin. Neljän kunnan
ensimmäisten hankealueiden rakentaminen on sujunut kesän 2011
aikana suunnitelmien mukaan.
Suunnitelman mukaiset runkoverkot ovat jo pääosiltaan valmiita,
tilaajaliittymiä sekä kytkentöjä rakennetaan parhaillaan ja sitä mukaa
tilaajia aletaan kytkeä verkon käyttäjiksi.
Lisätietoa:
Paula Karppinen,
Kainuun maakunta -kuntayhtymä,
Puh. 044 710 0867
paula.a.karppinen@kainuu.fi
Minna Mustonen,
Kainuun maakunta -kuntayhtymä,
Puh. 044 710 0874,
minna.mustonen@kainuu.fi
http://maakunta.kainuu.fi/laajakaista
http://www.kaisanet.fi/
laajakaista_2015
12
Hyrinä-hanke
Hyrinä-hankkeen toiminta on päässyt hyvään vauhtiin. Kaksivuotisesta
hankkeesta on päästy hyvään puoliväliin. Olemme mukana auttamassa
yrityksen erilaisten kehitysideoiden
eteenpäinviemisessä. Kuuntelemme mielellämme yritystoimintaan
liittyviä kehitysideoita ja aloitteita.
Käytettävissämme ovat mm. Kainuun Edun yhteistyöverkostot,
ELY-keskuksen palvelut sekä YritysSuomen mahdollisuudet. Monissa
käytännön kysymyksissä www.yrityssuomi.fi – internet- sivut tarjoavat hyviä neuvoja.
Kuluvan talven aikana tapaamme yrittäjiä Cafe 5-stopissa kuukauden ensimmäisinä keskiviikkoina aamukahvien merkeissä kello 8.30.
Tilaisuudet järjestetään yhdessä
Hyrinä-hankkeen, Ristijärven
yrittäjien ja kunnan kanssa. Aamukahveilla ovat yrittäjien kanssa keskustelemassa, joko Hyrinähankkeen projektikoordinaattori
Esa Ojala tai kunnan puolesta
kehitysvastaava Oiva Jansson tai
kunnanjohtaja Raija Potila.
Matkailuyritysten kannalta on
tapahtunut paljon. Saukkovaaran
matkailuliiketoimintaa on kesästä saakka pyörittänyt uusi yrittäjä
Esa Kemppainen. Huvisaukossa
on päivittäin tarjolla majoitusta ja
lounasruokailu. Muina aikoina ravintola on avoin tilauksesta, kunnes
toiminta vakiintuu. FIS-luokittelun saavat hiihtoladut ovat tärkeä
tekijä Saukkovaaran kehittämisessä.
Laskettelurinteiden käynnistäminen kuuluu yrittäjän tulevan talven
suunnitelmiin.
Matkailun kehittämiseksi on
käynnistymässä Ristijärven matkailun MasterPlan- suunnittelu,
jossa kunnan matkailuyrittäjien
tavoitteet ja kunnan toimet kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi. Tärkeitä kehityskohteita ovat 5-tien varsi ja Ristijärven
pirtin alue, jonka kehittämiseksi
tarvitaan kunnan ja yrittäjien yhteistoimia. Toivomme, että kerrotte meille matkailun kehittämiseen
liittyvistä ideoista tai osallistutte
tuleviin tilaisuuksiin.
Kesän aikana
kuntalaisilla ja
matkailijoilla on ollut
mahdollisuus tutustua
Yhteispalvelupisteessä
Ristijärven
kivinäyttelyyn
Näyttely oli suosittu, ja se keräsi
noin 500 kävijää. Esillä oli Ristijärven kunnan alueella tavattavia kivilajeja, kuten Tiukuvaaran graniittia
ja liuskekiviä. Kivien käytön kehittäminen ja kaupallisen hyödyntämisen kehittäminen oli yksi näyttelyn
tavoitteista – kuinka muuttaa kivialan osaaminen ja luonnonvarat
yritystoiminnaksi? Olemme haasteiden edessä, mutta kiviin liittyvää
osaamista ja toimintamahdollisuuksia alueella on. Käsikivenhakkaajien
toiminta on jatkunut pitkään.
Hankkeessa aloitti syyskuussa
2011 uutena työntekijänä hankesihteeri ristijärveläinen Laila Oikarinen. Hänen tehtäviinsä kuuluu
erilaiset kehittämistehtävät ja hankeraportointi. Olemme tavattavissa
Ristijärvellä Yhteispalvelupisteessä
varmimmin keskiviikkoisin.
Kunnanjohtaja Raija Potila avasi kivinäyttelyn. Kuvassa keskellä kivinäyttelyn
kokooja Kainuun Edun Kainuun luonnonkiviesiintymien hyötykäytön kehittäminen -projektista projektipäällikkö Annika Vehviläinen ja Hyrinä hankkeen
projektikoordinaattori Esa Ojala
Esa Ojala
Hyrinä – Hyrynsalmen ja Ristijärven pienyritysten
kehittämis- ja pöyhintähanke
Kainuun Etu, puh. 044-5514524
RisTeily Verkkotielle
Ristijärven Terveyspalvelu RisTeily
Oy perustettiin 2006, jolloin aluksi
tarjottiin sairaanhoitajan ja lääkärin
vastaanottoa ja laboratoriopalveluja. Toimipaikkana oli Aholantie
14 hienot ja uudistetut tilat, mutta
lääkärin vastaanoton loppumisen ja
työn painottumisen kotikäynteihin
takia muutettiin pienempään tilaan
Kunnaksentielle, jota käytettiin lähinnä toimistona.
Kuten nimikin viittaa, RisTeily
kiertelee ympäri pitäjää ja naapurikunnissakin. Nimessä ”RisTeily”
piilee muuten pieni sanaleikki:
RIStijärvenTErveyspalvelu ”ILollaYhdessä”.
Maakunta-kuntayhtymän
palvelusetelit
Vähitellen toiminta on muuttunut
kokonaan kotihoito- ja hoivapalveluiksi sekä tukipalveluiksi, joiden
kysyntä onkin kasvanut. Kotihoitoon ja omaishoitajien vapaan sijaisuuteen tarkoitetut palvelusetelit
ovat yleistyneet ja yhä useampi asiakas voi käyttää niitä osana maksusta. Veteraanien palvelusetelit
tukipalveluja varten ovat lähinnä
siivoukseen, mutta ne käyvät myös
esim. vaatehuoltoon, polttopuiden
tekoon ja pihanhoitoon. Ellei ole
oikeutettu saamaan palveluseteliä,
voi tietysti ostaa palvelut ilmankin, jolloin voi hyödyntää kotitalousvähennystä tai anoa iän perusteella vapautusta arvonlisäverosta.
Palvelusetelit myöntää Kainuun
maakunta-kuntayhtymä ja niitä on
haettava erikseen oman paikkakunnan kotihoitotoimistosta. Muutkin
kodin työt, kuten pikku remontit ja
kunnostustyöt tai vaikkapa uusien
huonekalujen kasaamiset, kuuluvat
kotitalousvähennyksen piiriin.
kossa iltapäiväkahvien varjolla turisemaan mukavia tai muistelemaan
vanhoja (hyviä ?) aikoja.
Asuntoja
Kuka tarvitsee
Lokakuun alussa RisTeily muuttaa
jälleen, tällä kertaa Verkkotie 10 A
–rappuun. Siinä on koko alakerta
RisTeilyn käytössä. Kaksio on jo remontoitu ja kalustettu, ja se on nyt
uusi toimitila. Kolme yksiötä kunnostetaan syksyn aikana, ja ne tarjotaan vuokralle vakituiseen asumiseen. Näihin asuntoihin ei tarvitse
nousta portaita, ja kynnyksetkin on
poistettu tai madallettu niin, että
rollaattorillakin on helppo kulkea.
Sijainti Verkkotiellä on vallan
ihanteellinen: palvelut, kuten kaupat, apteekki, terveyskeskus, kirjasto, kirkko, Virtaala, elämyspuisto
jne. ovat kaikki puolen kilometrin
säteellä ja linja-autopysäkki aivan
talon kohdalla.
Väliaikaiseen asumiseen
Kaksion huoneet on kalustettu siten, että niissä voi asua väliaikaisesti
ja käyttää yhteistä keittiötä ja pesuhuonetta. TV, pyykkikone ja astianpesukone ovat asukkaiden vapaassa
käytössä kuten muutkin keittiövälineet ja astiat. Väliaikaisen asumisen
vuorokausihintaan sisältyy myös
vuokran lisäksi sähkö, vesi, siivous,
TV-lupa, sanomalehti, tavalliset pesuaineet, wc-paperit. Liinavaatteista
peritään pieni korvaus vaihtokertaa
kohden. Asunnossa on myös keveitä
kuntovälineitä.
Kaksion keittiönpöydän ääreen
on tarkoitus kerätä koko A-rapun
alakerran väki vähintään kerran vii-
Väliaikaista asuntoa saattaa tarvita
yllättäenkin ihan kuka tahansa. Vesijohto jämähtää jäähän eikä kotona
asumisesta tule mitään, sairaalasta
pääsisi kunnon puolesta jo kotiin,
mutta siellä on hankalia portaita,
pesuhuone kellarissa –ei voi mennä
ennen kuin on tehty remontti tai
kunto (vaikka leikkauksen jälkeen)
sellainen että kotona pärjää, koti
on kaukana keskustasta ja tarvitsisi
apua useaan kertaan päivässä, kotona on puulämmitys ja ei kykene sitä
hoitamaan vointinsa vuoksi… syitä
on lukemattomia.
Sitten on oma joukkonsa he,
ketkä tulevat kaukaa katsomaan
vaikkapa hoitokodissa olevia omaisiaan, ja haluavat viipyä pitempään
tai muualla asuvat, jotka kaipaavat
käymään kotiseuduilleen Kainuuseen edes loman ajaksi tai eläkepäivien iloksi, tai haluavat retkeillä
luonnossa marjastaen, kalastellen
jne. Myös heille on nyt tarjolla viihtyisää asumista keskellä kylää mutta
kuitenkin maaseudulla kaikilla mukavuuksilla.
Jos Verkkotien A-rapun alakerran
asukas tarvitsee hoito- tai tukipalveluita on hänellä mahdollisuus valita
palveluntarjoaja itse samoin kuin
missä tahansa asuessaan, mutta
RisTeily Oy tarjoaa heille alennusta omista virallisista hinnoistaan
”kotikenttä-etuna”
Muita suunnitelmia
Omaishoitajan sijaisuus voidaan
hoitaa asiakkaan kotona, kuten tähänkin asti, mutta nyt on mahdollista tuoda hoidettava Verkkotielle,
jossa hoitoaika on klo 8-16, tai
erikseen sovittuna aiemmin/myöhemmin ja ateriat kuuluvat hin-
taan, tämä mahdollista silloin, kun
samalle päivälle osallistuu vähintään
kaksi omaishoidettavaa.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on
myös aikuisten päivähoito ja päivätoiminta, toivottavasti toteutuu ja
kiinnostaa kainuulaisia. Kaikki ovat
tervetulleita!
Vuokralle tarjotaan
Edullisia yksiöitä keskellä kirkonkyläävakituiseen asumiseen
sekä kalustettuja huoneita yhteiskeittiöllätilapäiseen asumiseen, kuten sairaalan ja kodin välietapiksi, omaisiaan ja/tai
kotiseutujaan kaukaa katsomaan tuleville, luontomatkaajille
ja kaikille väliaikaista asuntoa tarvitseville.
PALVELUT
Kotihoitopalvelut, omaishoitajan sijaisuudet, tukipalvelut
(kuten siivous, asiointi,ulkoilutus, saattajapalvelut) ja kodin
kunnostustyöt -Voitte myös käyttää palveluseteleitä tai
hyödyntää kotitalousvähennystä
Ristijärven Terveyspalvelu RisTeily Oy
Verkkotie 10 A 4, 88400 Ristijärvi
Puh. 040 8476475 tai 040 1857285 hoivapalvelut
Puh. 040 5716621 tukipalvelut ja kodin kunnostustyöt
13
Yritys-Suomi Kainuu:
Elinkeinopalvelut
neuvontaa, ohjausta ja koulutusta yrittäjyydestä
kiinnostuneille ja aloittaville yrittäjille koko
Kainuun alueella
RISTIJÄRVEN KUNTA
Elinkeinotoimesta vastaa: kunnanjohtaja Raija Potila
Maatilat ja maaseutuyritykset: Merja Kemppainen
KAINUUN ETU
Kainuun Etu Oy, Lönnrotinkatu 1
FIN-87100 KAJAANI, Finland (pääkonttori)
Hyrinä-Hyrynsalmen ja Ristijärven pienyritysten kehittämis- ja pöyhintähanke
Hankekoordinaattori Esa Ojala, puh. 044 551 4624, esa.ojala[at]kainuunetu.fi
Hankesihteeri Laila Oikarinen, puh. 044 551 4630, laila.oikarinen[at]kainuunetu.fi
Toimistoajat:
Hyrynsalmen kunta: maanantaisin
Ristijärven kunta: keskiviikkoisin
YRITYS-SUOMI
Länsi Kainuu
Kajaani, Linnankatu 6, 2. krs. entinen Linnan lukio
Nimi, Sukunimi
Titteli
Puhelinnumero
Asko Suutari
Yritysneuvoja
050 395 5092
Tuula Metsävainio
Yritysneuvoja
044 551 4560
Hannele Tuovila
Yritysneuvoja
050 396 2207
Sähköposti
sukunimi[at]ely-keskus.fi
etunimi.sukunimi[at]kainuunetu.fi
etunimi.sukunimi[at]te-toimisto.fi
Itä-Kainuu
Sotkamo: Markkinatie 1, 2. krs. kunnantalo
Kuhmo: Puusepänkatu 3, Woodpolis:n tilat
Yritysneuvoja Markku Oja, puh. 044 261 5890, etunimi.sukunimi[at]ely-keskus.fi
Ylä-Kainuu
Suomussalmi: Kauppakatu 20, 2 krs. kunnantalo
Muissa Ylä-Kainuun kunnissa palvelut tuotetaan tarpeen mukaan yhteistyössä kuntien elinkeinovastaavien kanssa.
Yritysneuvoja Mirja Fagerroos, puh. 040 488 1514, etunimi.sukunimi[at]ely-keskus.fi
FINNVERA
Kajaanin aluekonttori Kauppakatu 1, 87100 Kajaani
Etunimi, Sukunimi
Titteli
Stig Holmberg
Rahoituspäällikkö
Irmeli Kovalainen
Rahoitusassistentti
Aatos Matikainen
Rahoituspäällikkö
Ulla Niskasaari
Apulaisaluejohtaja
Eira Paavoseppä
Rahoitusneuvoja
Pauli Piilma
Aluejohtaja
Puhelinnumero
+358 20 460 3852
+358 20 460 3850
+358 20 460 3862
+358 20 460 3854
+358 20 460 3851
+358 20 460 3855
ELY-KESKUS
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Avoinna
ma - pe klo 8 - 16.15
Käyntiosoite:
Kalliokatu 4, 87100 Kajaani
Postiosoite:
PL 115, 87101 Kajaani
Puhelinvaihde:
020 636 0100
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi[at]ely-keskus.fi
Kirjaamon sähköposti:
kirjaamo.kainuu[at]ely-keskus.fi
Kirjaamo, fax:
08 614 1670
ITÄ-, LÄNSI- JA YLÄ-KAINUUN TE-TOIMISTO
Käyntiosoite:
Lönnrotinkatu 2, 2 kerros , Kajaani
Postiosoite:
PL 70, 87101 Kajaani
Puhelinvaihde:
010 19 4020
Fax:
010 60 44009
ELÄVÄ KAINUU LEADER ry
Kalliokatu 4, 87100 Kajaani
Toiminnanjohtaja:
Hankeneuvoja:
KV-koordinaattori:
Pirjo Heikkinen
Erkki Repo
Monika Kokkonen
+358 (0)50 554 1992
+358 (0)44 250 8605
+358 (0)45 234 9264
PROAGRIA KAINUU
Osmonkatu 9, 87100 Kajaani. Puh. 044 320 1580, fax 08 – 622 411
Apuva – Apua ja voimavaroja arkeen maatiloille –hanke
Projektipäällikkö: Marjatta Pikkarainen. Puh. 044 320 1585, marjatta.pikkarainen(at)proagria
Masva-hanke - Maaseutuyritysten asiakasvastaavat Kainuussa 2011-2013
Projektipäällikkö Marjatta Pikkarainen. Puh. 044 320 1585, marjatta.pikkarainen(at)proagria
Kainuulainen Lähiruoka -hanke
Projektipäällikkö: Sanna Kankaanranta. Puh. 040 585 5296, sanna.kankaanranta(at)proagria.fi
Kylämaisemahanke
Projektipäällikkö Minna Komulainen. Puh. 044 550 0862, minna.komulainen(at)proagria
Yritys-Suomi Kainuu toiminta on
osa valtakunnallista Yritys-Suomi
–toimintamallia. Toimintamallin
tavoitteena on taata se, että yritykset ja yrityksen perustajat saavat
palveluita tasapuolisesti ja yhtäläisin perustein koko maassa mahdollisimman vaivattomasti ja saman
toimintamallin pohjalta.
tännön perustamistoimet hoituvat
yhden oven periaatteella. He myös
tarvittaessa ohjaavat asiakkaan
eteenpäin tarvittavien palveluiden
luokse. Asko ja Hannelen palveluita voidaan tarpeen mukaan tuoda
myös paikan päälle Ristijärvelle.
Yritys-Suomi palvelut tarjotaan
valtakunnallisesti kolmen eri kanavan kautta. Ensivaiheen apu on tarjolla yrityssuomi.fi –verkkopalvelun
kautta. Verkkopalveluun on koottu
kaikki olennainen tieto niin yrityksen perustamista suunnittelevalle
kuin jo toimivalle yrittäjälle. Toisena vaiheena on valtakunnallinen
Yritys-Suomi -puhelinpalvelu. Puhelinpalvelusta saa tietoa, ohjausta
ja neuvontaa mm. yritystoiminnan
aloittamiseen ja sähköiseen asiointiin. Palvelut ovat tarjolla suomeksi
numerosta 010 19 4680. Kolmantena ja kattavimpana palveluna on
tarjolla paikallisesti tarjottava palvelu. Tämä tapahtuu käytännössä Yritys-Suomi Kainuun omien
yritysneuvojien toimesta Kainuun
alueella.
Yritys-Suomi Kainuu tarjoaa myös
koulutuksia esimerkiksi yrittäjyyttä
suunnitteleville. Oman yrityksen perustamisen teemaillat ovat olleet hyvin suosittuja ja niihin on osallistunut Kainuussa tämän vuoden aikana
runsaat 120 henkilöä. Kyseinen koulutus on suunnattu yrityksen perustamista suunnitteleville tai äskettäin
yrittäjiksi ryhtyneille. Koulutuksessa
perehdytään yritystoiminnan edellytyksiin ja omien yrittäjävalmiuksien
kehittämiseen sekä käydään läpi yrityksen perustamistoimet. Koulutus
on kestoltaan yhteensä 16 tuntia ja
se on maksuton.
Yritys-Suomi Kainuulla on kiinteät toimipaikat Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella. Näiden lisäksi yritysneuvojat
liikkuvat tilanteen ja tarpeen mukaan muissa Kainuun kunnissa.
Ristijärven osalta asiakkaita palvelevat Kajaanin toimipisteessä
(Linnankatu 6, entisen Linnan lukion rakennus) yritysneuvojat Asko
Suutari Kainuun ELY-keskukselta
ja Hannele Tuovila Länsi-Kainuun
TE-toimistosta. Heidän kauttaan
löytyy opastusta ja neuvoja niin
yritysidean kehittämiseen toimivaksi liikeideaksi kuin myös liiketoimintasuunnitelman tekemiseen.
Samoin myös starttirahalausunnot
ja –päätökset sekä yrityksen käy-
Koulutukset
Oman yrityksen perustamisen
teemaillat järjestetään seuraavan
kerran 21.11.2001 alkaen. Muut
ajankohdat ovat 23.11., 28.11. ja
30.11.2001. Koulutus järjestetään
iltaisin klo 17-21 ja paikkana on
Linnankatu 6, Kajaani, 3. kerroksen auditorio.
Ilmoittautuminen ja lisätietoja koulutuksesta:
yritysneuvoja Asko Suutari (sähköposti: asko.suutari@ely-keskus.fi tai
puh. 050 395 5092)
Yritysneuvoja Hannele Tuovila,
puh. 050 396 2207
Yritys-Suomi Kainuu toiminnassa
ovat mukana: Kainuun ELY-keskus, Kainuun Etu Oy, Kainuun TEtoimistot, Finnvera Oyj:n Kajaanin
aluekonttori sekä Kainuun kunnat
(pl. Vaala). Yritys-Suomi Kainuun
palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia.
Kainuun Luomuyrittäjä -hanke
Projektipäällikkö Jussi Pulkkinen. Puh. 040 568 1455, jussi.pulkkinen(at)proagria.fi
www.proagria.fi/kainuu
MaRa-Maaseuturakentaminen -hanke
Projektipäällikkö Esa Heikkinen. Puh. 040 725 0478, esa.heikkinen(at)proagria.fi
www.proagria.fi/kainuu
KAINUUN YRITTÄJÄT
Kauppakatu 26 A, 87100 Kajaani. Puh. 010 387 7870
Toimitusjohtaja Pekka Ojalehto, puh. 044 3131310
Ristijärven Yrittäjät
Terhi Hannukainen, puh. 050 430 2116
KEKSINTÖSÄÄTIÖ
Innovaatioasiamies Pauli Tervonen
Puhelin 044 774 6003
Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4, 87100 KAJAANI
pauli.tervonen@ely-keskus.fi
TEKES
Kainuun ELY-keskus
Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta
PL 115 (Kalliokatu 4), 87101 Kajaani. Puh. 020 636 0100
FINPRO
Pohjois-savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu
PL 1188, 70211 Kuopio, Microkatu 1
Seppo Tossavainen aluepäällikkö
Puh. +358 40 343 3377
Asko Suutari ja Hannele Tuovila palvelevat yrittäjäksi aikovia ja aloittaneita
yrittäjiä
14
”Luo mennehien muistojen”
Istun ”Pyryn talkoolaisen” Kaisan ja
uusina Pirjon sekä Leilan kahvitulilla, missä perinteiset kahvipannut
kiehahtelevat ja makkarat vieressä
käristyvät. Odotin jälleen, jo päiviä,
Kaisan kohtaamista Saukkovaaran
syksyisessä ruskassa, mikä ei toteutunut vuosi sitten esteemme johdosta.
Ympärilläni iloisia vaeltajia – tuttuja sekä tuntemattomia joidenkin
kyykkiessä lähimetsissäkin rouskuja
etsien. Meille kertyi pieni pussi kantarelleja ”puoliseksi”, vaikka makkara ja räiskäle maistuivat.
Vaikka olen Viitasaaren Taimoniemen kylän Kemppaisia on kotiseudukseni sydämessäni muodostunut
Ristijärvi, missä Saukkovaaralta olen
jo vuosia katsonut myös kotijärvelleni – luonnon kauniille Iijärvelle.
Ruusankin ”kohtaloksi” tuli sitten
”Kemppainen” vaikka oli jo nuorena
päättänyt, että, jos menee naimisiin,
ei ikinä Kemppaisen kanssa.
Siinä syödessäni ja seurustellessani alkoivat viimeiset usvan rippeet
haihtua ja kotijärveni maisemat hohtaa kauneuttaan.
Tulipa hieno päivä Pirkon ja Teuvon ylösrakentamalle Saukonselän
vaellukselle. Lähtekäämme sille nyt
Lakivaaran ”parkista”.
Siinä Kunnansairaala-ajan, Saimi emännän, nyttemmin puretun
ja poltetun kesäasunnon kohdalla,
Lakisuon rinteellä, muistelimme
vuosia vietettyjä alkukesän Saimin
päivän kahvi- ja virvokehetkiä. Siellä
kuulimme vaaran ”uutiset” – teeret,
oravat, metsot ja usein karhukin oli
jälkensä jättänyt.
Nyt tuli siinä vastaamme reipas
metsästäjä. - Kuka ja mistä olet? Pian
Ruusalle selkiytyivät miehen tutut
sukutaustat. Oli tullut nostalgisiin
maisemiin, missä Lakisuolla olivat
aikoinaan metsästäjien asentamat
teerien ruokinta-automaatit, mitkä
me veimme Pihlajavaaralla 50-luvun
alussa lapio- ja hevospeleillä kaivettujen kanavien takana olevalle suolle.
Iso teeriparvikin siinä heti meidät
ylitti tuoden mieliimme alkutalvien
metsästysmatkojemme nuotiohetket,
mitkä yhä tuovat lämpöä sydämiimme. Teerimetsällä Hiisijärven takaisessa tiettömässä Pitkänperän erämaassa, missä keloutuneet ikihongat
olivat silloin ”talvella”. Tervaksiseen
juureen tulet ja vain hetki, kun ontto
sisus vetäisi tulen öljynpuhdistamonpiipun tavoin ylös taivaalle, minne
liekit jäivät loimuamaan meidän
illan hämärtyessä kiirehtiessämme
kohti kylää. Kilpailimme kumpi
meistä viimeksi näkee tulen lieskat
taivaalla.
Nurmen talon kohdalla polulle
jälleen siirtyessämme oli edessämme
jokin ”pönttö” –mehuautomaatti.
Pöntön pohjalla oli vain muutama
sentti nestettä. Kun käsityksemme mukaan olimme keulimmaisia
ja mukanamme omatkin mehut,
emme koskeneet ”automaattiin”.
Alkoipa polku ihan hävitä silmistä, mutta sinistä vilkkui aina edessämme. Vaaran ikikuusikossa, sieniretkiemme ikuisessa hämäryydessä
se selkeänä meidät johdatti kohti
vaaran lakea. Ja mitä? Oliko trombi
käynyt Ristijärvenkin puolella? Ihmettelimme katkenneita ikikuusia
ja pystyyn kääntyneitä kantoja. Ei
voinut olla ihastelematta luonnon
voimia.
Tuulentuvalla odotimme jo juttukavereita, lämmitettyä tupaa ja
aikaisempien vuosien tapaan ”tarjoiluakin”. Taas vain, automaatti, mistä
maistoimme nyt hyvää mehua.
Alkoi jo usko Pyryn talkoolaisten
kohtaamiseen, nuotiokahviin ja paistinmakkaroihin horjua. Onko Lakivaaralle asennettu myös automaatti,
mistä eurolla ostamme suuhunpantavat ja missä nuotiokaan ei suo lämpöä sydämiimme.
Onneksemme toisin kävi.
Vastaamme juoksivat Seija –miniämme ja tyttärensä Saana sekä
kohtaamisen ilosta haukkuva Aapo,
mikä oli myös saanut ihan oman
kunniakirjan – 20 km Raijalta ja
Raililta.
Siinä Lakivaaran laavulla nyt istuessani niin kuin usein ennenkin
ajatuksissani, ihan silmisssäni alkavat lännestä kohota uhkaavat mustat
ukkospilvet – saderintama lähenee
– maailma mustenee – salamoi …
”Luo mennehien muistojen mun
usein aatos johtaa. Niin moni armas
tähtönen mua vastaan sieltä hohtaa…” Vänrikki Stool.
Työnnän Topin – kunnanhallituksen puheenjohtajan Toivo Pulkkisen
volkkaria laavun viereisessä notkelmassa.
Työnnän, Topi peruuttaa, vauhtia.., puita pyörien alla, täysillä..,
luulimme että tähän jäämme ja
kohta kastumme. Ei! täysin nakuina
kaksi miestä auton kimpussa. Työnnän, Topi kaasuttaa niin että vetopyörät liejua heittävät. Vihdoin auto
”ponnistaa” eläköön!
---------------------------------------------LINTURETKELLÄ –luento maanantaina 7.11.
klo 18.00 – 19.30 Keskuskoulun ruokalassa
Pertti Luostarinen ja Raimo Kantola näyttävät
kuvia linnuista ja kertovat luontokokemuksistaan.
Vapaa pääsy! Tervetuloa!
----------------------------------------THAI-RUOKA (15t) tiistaisin 1. – 29.11. klo 18 – 20.30
Keskuskoulun kotitalouslk., Bunlert Chinsan. Raaka-ainemaksu.
Vielä ehdit mukaan, kysy vapaita paikkoja p. 08 615 54638
PUNONTA & KAHVIPUSSIKASSI Hiisijärvi (20t)
la-su 12. – 13.11. ja 3. – 4.12. klo 10 – 15 Hiisipirtti,
Anu Leinonen. Punotaan pajusta ja risusta tuotteita erilaisilla
tekniikoilla. Kahvipusseista laukkuja, koreja ym. Ilm. heti
OLKI- JA KAISLATYÖT (12t) la-su 26. – 27.11. klo 10 – 15
Aholantie 30, kerhohuone, Anneli Karhapää. Perinteiset olkityöt:
himmelit, pukit, kranssit, kaislaenkeleitä ym. Ilm. viim. 17.11.
SIRKUSKOULU syksy (12t) la-su 19. – 20.11. klo 10 – 15
Keskuskoulun sali, Matti Harju. Tasapainoilua, jongleerausta,
taikatemppuja ym. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet!
Ilm. viim. 10.11.
Tulossa kevätlukukaudella LEIPIÄ LEIPOMAAN –kurssi!
---------------------------------------ILTAMAT pe 9.12. KLO 18 Paltalinnassa Paltamossa
Mukavaa ohjelmaa ja tanssia. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
---------------------------------------Muistathan, että voit osallistua myös Paltamon kursseille.
Osta kausikortti - se kannattaa!
Kurssikortti 27e, Kausikortti 49 e ( Eläkeläiset, työttömät 31e)
Olisi ollut filmauksen paikka – tämän päivän tositarinoihin. Niinpä
hetken päästä kaksi märkähiuksista kuivaa miestä istuu Lakivaaran
pirtissä, missä edellisen kerran olin
ollut, helmikuussa 1956 kysymässä
onko talo Lakivaara?, mistä osaisin
kahlata tornille, nykyiselle Tuulentuvalle.
Olimme tulleet keskustelemaan
hiihtokeskuksen – hissirinteiden
mahdollisesta sijaintipaikasta, yhden
vaihtoehdon ollessa, Lakivaaran seutu. Korkeuserot huomioiden, paras
paikka oli, Kivikylältä Heikkisenjärvelle. Kylän ja maanteiden läheisyys
ja olemassa olevat maanomistukset
”veivät” hankkeen nykyiselle paikalle. Paluumatkaamme auttoi isäntä ja
jopa maistui kahvi toimistolla.
Ohitsemme alkoi jo mennä parempijalkaisia ja vastaamme tulla
iloisia, syöneen näköisiä retkeilijöitä
– siellä kahvit, makkarat, nuotion
lämpö odottaa.-
Kuljetusta varten hevonen rekineen lainattiin Alilan Ilmari isännältä – vauhdikkaalta valtuutetulta
ja Pihlajavaaran sonniosuuskunnan
viimeiseltä puoltajalta. Ruokintaautomaatteja kävimme täydentämässä vetäen jyvät lasten pulkassa.
Lyhteitäkin yritimme viedä puihin
linnuille houkuttimiksi. Homma
kävi välillä ihan työstä.
Jukola uusiin käsiin?
Jukolan taideyhteisö on muuttanut.
Hiisijärven hirsitalot odottavat nyt
uutta omistajaa, uutta toimijaa ja
asukasta.
Kahdeksan vuotta luovuutta, innostusta, rakkautta työhön. Kansainvälisyyttä, kurssitoimintaa, matkailua, kyläkulttuurin kehittämistä,
näytelmiä. Ennen kaikkea rajojen
ylitystä. Jukolassa ”erilainen” oli
normaalia. Kehitysvammaiset ystävät, mielenterveyskuntoutujat,
ulkomaalaiset harjoittelijat ja vieraat – muistuttamassa siitä, miten
keskenkasvuisia itse olemme, miten
”vieraalla maalla” olemme itse kukin. Kiitollisuus on jäänyt päällimmäisenä mieleen. Kiitollisuus myös
suuresta tuesta, jota saimme kaikilta
tahoilta!
Jos erilaisuus oli valttimme, oliko
se myös vaikeutemme? Joka tapauksessa monipuolisuus ja luovuus
eivät riittäneet elättämään suurta
Eteenpäin kohti usvasta pilkottavaa aurinkoa ja jäniksen reipasta
ajoa, hiljaa - jänis tuli ja tietä pitkin,
kohti auringon ensisäteitä. Tuli koirakin – tuli hukka.
Uusimäentiellä tuli vastaamme
Uudenmäen Anneli, talvien hiihdon
ystävämme ja niinpä – millainen
on tuleva talvi? – miten jaksamme
– voimia ja terveyttä toivotimme.
Peukut pystyssä erosimme.
P. (08) 615 54638, kansalaisopisto@paltamo.fi
www.opistopalvelut.fi/paltamo/
Olemme Facebookissa!
perhettä suurissa tiloissa. Merja
ja Kimmo Koskelan perhe on nyt
asettunut hämäläisiin maisemiin
Tampereelle. Työ jatkuu, osittain
samoissa merkeissä, osittain aivan
uusien asioiden äärellä.
Kainuu on ihana maakunta, Ristijärvi suurenmoinen kunta ja Hiisijärvi sen helmi. Kertokaa hyvät
ystävät, että siellä on kaksi mahtavaa, kodikasta hirsitaloa rohkeille
ihmisille! Metsästys-, kalastus- ja
marjastusmatkailu, hyvinvointija kulttuurimatkailu Hiisijärven
hiekkojen ja kylätalo Hiisipirtin
yhteydessä, paikka hoitoyhteisölle,
käsityöläisille... Mikä vain on mahdollista!
Lisätiedot kiinnostuneille: www.
nettiasunto.com > id-numerot
38128 ja 38130.
Kimmo Koskela
Puh. 040 574 8515
Ristijärven kunnanvirasto
pidetään suljettuna viikolla 52
JK. Toivon ikääntyessä, jalkojen ei enää kestäessä hiihtoa, alkoi hän tehdä pyörällä jopa Kajaanin matkoja. Tässä kuvassa yhdellä paluumatkallaan Kajaanista
luonamme visk... virkistäytymässä. Nyt pojat – Topi oikealla vain ”puolinakuina tuprutti talkkia housun liitingistä – ”Nyt pyörivät kuin pingispallot”
ja hyppäsi pyörän selkään kohti Mannilaa. On ihan Topin huumoria ikävä.
Yhteispalvelupiste
on suljettu 23. ja 30.12.
15
VIRTAALAN VIIKKO-OHJELMA 13.9.2011 – 19.12.2011
Katso muutokset ja tapahtumat kalenterista tai soita p.044-2571857
Kello
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
Avoinna
SULJETTU
9.00 - 16.30
12.00 - 17.00
09.00 - 16.00
12.00 - 17.00
10.00 - 14.00
Suljettu
7.00 - 8.00
Saliin ja kuntosalille
pääset kulkulätkällä
Saliin ja kuntosalille
pääset kulkulätkällä
8.00 - 9.00
Allas on vapaa
omatoimiseen
vesiliikuntaan
09.00 - 11.00
9.00 - 10.00
10.00 - 11.00
11.00 - 12.00
Vesijumppa
veteraanit
12.00 - 13.00
Vesijumppa
syöpä/sydänyhdistys
13.00 - 14.00
Vesijumppa
kansalaisopisto
Omatoimiuimarit
09.00 - 11.00
kuntosali varattu
miesten saunaosasto ja
allas varattu
Joka toinen viikko
allas varattu 12-13
Muina aikoina allas on
vapaa omatoimiseen
vesiliikuntaan
Omatoimiuimarit
12.00 - 16.00
Liikuntakerho
yläaste ikäiset
14.30 - 15.30
14.00 - 15.00
15.00 - 16.00
Liikuntakerho
ala-aste ikäiset, 4h
Senioreiden
musiikkiliikunta
kansalaisopisto
16.00 - 17.00
Allas on vapaa
omatoimiseen
vesiliikuntaan
14.00 - 16.30
16.15 - 17.00
Vesijumppa
kansalaisopisto
17.00 - 18.00
16.30 - 17.15
Vesijumppa
17.15 - 18.00
Vesijumppa
kansalaisopisto
17.30 - 18.30
Kahvakuulajumppa
17.30 - 18.30
Zumba
kansalaisopisto
18.45 - 19.30
Tehovesijumppa
18.00 - 19.00
Naisten lentopallo, Pyry,
kaikille Pyryn jäseneksi
liittyville avoin
19.00 - 20.00
20.00 - 21.00
Allas on vapaa
omatoimiseen
vesiliikuntaan
12.00 - 15.00
Allas on vapaa
omatoimiseen
vesiliikuntaan
10.00 - 14.00
Video
vesijumppa
14.00 - 15.00
Vesijumppa eläkeläiset,
videojumppa
Allas on vapaa
omatoimiseen
vesiliikuntaan
16.00 - 17.00
HUOM! to 15.12.2011 ei ole enää kansalaisopiston
ryhmiä, KAIKILLE AVOIN OHJATTU
VESIJUMPPA ON 16.30 – 17.15
www.virtaala.fi
VIRTAALANAIKATAULUTJOULULOMALLA
Kainuun Vuoden yrittäjäpalkinnot jaettiin perinteiseen tapaan Kainuun
Yrittäjien maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Kuhmossa 29.10.2011
ti20.12.avoinna
12.00–17.00,
videovesijumppa17.00–18.00
ke21.12.avoinna
12.00–17.00
to22.12.avoinna
9.00–15.00,
23.–26.12.2011suljettu
ti27.12.avoinna
12.00–17.00,
ke28.12.avoinna
12.00–17.00
to29.12.avoinna
9.00–15.00,
pe30.12.avoinna
12.00–17.00,
vesijumppaeläkeläiset15.00–16.00
31.12.2011–2.1.2012suljettu
Kuntosalillejasaliinpääsetkuntoilemaanmilloinvain
Virtaalankulkulätkällä,joitasaatpanttiavastaan
Virtaalankassalta.
Lisätietojasaatp.044Ͳ2571857taiwww.virtaala.fi
Tammikuunaukioloajoistajaryhmistätiedotammemyöhemmin
Lukuvuoden 2011 - 2012 työ- ja loma-ajat
Syyslukukausi 11.08.2011 - 22.12.2011
Kevätlukukausi 04.01.2012 - 02.06.2012
- syysloma
24.10.2011 - 28.10.2011
Joululoma
23.12.2011 - 03.01.2012
- talviloma
05.03.2012 - 09.03.2012
- pääsiäisloma 06.04.2012 - 09.04.2012
Maanantai 30.4.2012 on vapaapäivä.
Ristijärven keskuskoulu
89 työpäivää
98 työpäivää
vko 43
vko 10
Ristijärven vuoden 2011 yrittäjäksi
valittiin nuohooja Paavo Oikarinen.
Oikaisen pyörittäjä Nuohousliike Oikarinen on toiminut vuodesta 1992 lukien. Oikarinen työskentelee tällä
hetkellä yksin omassa yrityksessään. Nuohousalue käsittää Ristijärven lisäksi myös Paltamon kunnan alueen.
Perusteluina hänen valinnalleen on pitkä ura nuohoojana ja yrittäjäyhdistyksen jäsenenä.
Oikarinen on myös aktiivinen kunnallispolitiikassa ja ajaa yrittäjien asioita.
Onnea Paavolle !
Saukkovaaran kaavoitettu asuntoalue sijaitsee maastollisesti huippupaikalla, 185-265 m korkeudella
merenpinnasta.
• vakituisen asumisen tontit 1,95 €/m2 • loma-asuntotontit 3,00 €/m2
Tiedustelut tonteista ja vuokra-asunnoista:
Kehittämisvastaava Oiva Jansson, p. 044-7159 311 tai oiva.jansson@
ristijarvi.fi tai Rakennusmestari Harri Helenius, p. 044-7159 349 tai
harri.helenius@ristijarvi.fi
16
Ristijärven Martat ry,
puheenjohtaja Sinikka Korhosen puhe
Kainuun Marttatapaamisessa,
Ristijärven Virtaalassa 8.10.2011.
Lämpimästi tervetuloa
Ristijärven Marttojen
toimintaan
Syksy 2011
Ti 15.11. klo 17 Tiistaitreffit keskuskoulun kotitalousluokassa Kainuun Marttojen neuvojien opastuksella.Illan aiheena JOULU. Ilmoittautumiset Sinikalle 7.11.mennessä p. 040 850 3123
pe 18.11. klo 17. Hirvenliharuokaa – kurssi keskuskoulun kotitalousluokassa.Opettajana Kainuun Marttojen kotitalousneuvoja Tuula Kärnä. Ilmoittautumiset Leinosen Riitalle 11.11. mennessä p. 050
5347873. Kurssin hinta on 10 euroa/ jäsen ja 12 euroa/ muut.
Ma 21.11. klo 17 Valokranssikurssi Ristijärven Marttalassa yhteistyössä Kainuun Pirtin kanssa. Ilmoittautumiset Lahdelman Seijalle 14.11.
mennessä p. 044 3620023. Kurssin hinta on 10 euroa/ jäsen ja 12
euroa/ muut + tarvikemaksu 15 euroa.
Su 27.11. klo 14 Ylä-Kainuun marttojen yhteinen joulujuhla Puolangan seurakuntakodilla. Yhteiskyyditys Ristijärveltä klo 13. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä Katrille p. 050 411 4750
6.12.Itsenäisyyspäivän kahvitilaisuus jumalanpalveluksen jälkeen sotiemme veteraaneille srk-talolla
Lisätietoja toiminnasta ja jäseneksi liittymisestä
puheenjohtaja Sinikka Korhonen p. 040 850 3123 ja
sihteeri Katri Tolonen p. 050 4114750
Tapahtumassa oli mukana
lähes 150 marttaa eri puolilta
Kainuuta.
Arvoisa kunniapuheenjohtaja
Paula Karjalainen, toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Hyvät
Martat. Hyvät vieraat.
Oli helmikuun pakkasilta. Lunta
tulla tuprutti ja kinokset ympärillä
kasvoivat yhä korkeammiksi. Martta sulloi lehtileikkeen laukkuunsa
ja lähti matkaan kohti pienen kylän
pientä pirttiä. Laukkuun survotussa
lehtileikkeessä oli kutsu Marttojen
perustavaan kokoukseen.
” Nyt on pidettävä kiirettä, sillä
kaikki varmaan jo odottavat minua”,
Martta tuumi ja lisäsi vauhtia. ”Tai
onkohan siellä ketään muita”, mietti
Martta hiljaa astellessaan eteenpäin
lyhtyjen valaisemalla tiellä. Marttaa
jännitti niin, että hän kompastui oviaukossa ja tavarat lentelivät laukusta
pitkin lattiaa. Martta keräili tavaransa kiireen vilkkaa takaisin laukkuunsa ja meni sisälle.
”Hei, täällähän on muitakin”, ajatteli Martta ja istahti pirtin nurkkaan.
Kahvikupponen lämmitti mukavasti. Jännitti edelleen. Minäkin haluaisin olla Martta.
Ilta eteni mukavassa seurassa.
Martastakin tuli Martta. Pääsi mukaan joukkoon, johon oli aina halunnut kuulua.
Helmikuu vaihtui maaliskuuksi
ja kevät alkoi näyttää merkkejään.
Johtokuntamartat kokoontuivat ensimmäiseen suunnittelukokoukseen.
Emo-Martta huomasi, kuinka johtokuntamartat pursusivat ideoita ja
toiveita. Toiveita uuden oppimisesta
ja iloisesta yhteisöllisyydestä.
Missä tämä valtava into oli ennen
ollut? Olivatko kaikki toiveet kätkeytyneet sydämiin ja vain odottaneet Marttojen tulemista pieneen
kyläämme? – Niin se varmaankin
oli ollut. Suunnittelukokouksen
jälkeen Emo-Martta kaivoi laukun
pohjalta pienen paperinpalan, jossa
luki seitsemän sanaa. Ne sanat olivat:
kouluttautuminen ja kehittyminen
marttana sekä pehmeät arvot. Nämä
sanat tulisivat ohjaamaan meidän
Marttojen toimintaa eteenpäin, ajatteli Emo-Martta.
Ja niin ohjasivat: Emo-martta
johti kokouksia, Sihteeri-Martta kirjoitti kirjeitä, tiedotusmartta jakoi
tietoa jäsenistölle ja johtokuntamarta tottivat ilmoittautumisia tapahtumiin ja auttoivat kaikessa, minkä
vain kiireiltään ehtivät. Ja jäsenmartat osallistuivat tapahtumiin todella
runsaslukuisesti.
Posti-Martat jakoivat kirjeitä talosta taloon ja kauppojen ilmoitustaulut täyttyivät toimintaesitteistä. Hei, olemme Marttoja!! Tule sinäkin
mukaan, kuului lähes jokaisen kyläläisen suusta. Ja vilahtelipa joukossa
pikku-marttojakin. Vihdoinkin oli
olemassa toimintaa, johon oli helppo mennä mukaan. Omana itsenä,
aivan omana.
Oli piirakoiden leipomista, oli
kotipullalauantaita. Oli marjavellin
keittämistä ja nyrkkirieskan paistamista. Oli vanhusten muistamista
ystävänpäivän merkeissä ja kesäherkkujen oppimista. Oli sienien tunnistamista, vesirinkilöiden leipomista ja
juustoleivän valmistusta. Oli kaikkea
sitä, mitä oli aina haluttu oppia ja
yhdessä tehdä.
”Mitä teemme yhdessä seuraavaksi”– kysytäänkin lähes jokaisen
tapahtuman yhteydessä ja se tuntuu
hyvältä.
Aluksi marttoja oli 11, sitten 20 ja
yhtä äkkiä 30. Nyt marttoja on 46.
On siis hienoa olla Martta! Kylän
kauppias antoi martoille oman kotipesän, matalan kynnyksen Marttalan. On syytä olla iloisia valtavasta
jäsenmäärästä, omasta toimintatilasta ja monipuolisesta toiminnasta.
Kaikki on siis kunnossa.
Martta asui 18 vuotta kaupungissa. Lähes joka viikonloppu hän ajoi
omaan kotikyläänsä. Auringon paistaessa, mikään ei pidätellyt Marttaa
kun hän halusi päästä maalle.
Asuessaan kaupungissa, Martta oli
usein miettinyt mahdollisuutta asua
maalla, omassa synnyinkunnassa.
Kun se mahdollisuus vihdoin tuli,
Martta muutti sinne, missä sydän oli
aina ollut. Hän ei ollut paluumuuttaja, vaan hän muutti kotiin.
Muuttaessaan maalle, Martta ajatteli, että hän ei tarvitse ympärilleen
ketään eikä mitään. Hän kävelisi
metsässä, pyöräilisi ja hiihtäisi. Olisi
yksin ja perheensä kanssa. Ilman sitoutumista mihinkään yhteisölliseen
toimintaan. Niin hän jonkin aikaa
elelikin. Itselleen ja perheelleen.
Mutta vain hetken. Martta tarvitsi
sittenkin jotain ympärilleen. Hän
tarvitsi marttailun. Martta oli salaa
ihaillut marttojen toimintaa jo vuosien ajan. Toimintaa, jossa osataan
elää ajassa ja jäsentensä ehdoilla.
Vuosi meni ja alkoi toinen. Martta
istahti tuumimaan asioita ja neuloi
samalla isoäidin neliöitä. Tiistaitreffit, isoäidin neliöt, marttaristeily,
kurssitarjotin,
puutarhapäivä,
rahastonhoitajien koulutukset… niin monessa asiassa pitäisi olla mukana.
Mutta ei tarvitse. Yksi jäsenistä
sanoikin viisaasti, että iloinen toiminta tulee rakentaa ja suunnitella
siten, että kukaan ei väsy. Vain niin
me jaksetaan vuodesta toiseen.Tästä
muistutuksesta ilahtuneena, Martta
jatkoi isoäidin neliöiden virkkaamista. Itselleen ja läheisilleen.
Istuessaan kotosalla, Martta muisti myös tarinan emokissasta, joka sai
seitsemän pentua. Seitsemän niin
erilaista pentua. Emolla oli seitsemän suuta ruokittava, seitsemän
pentua puhtaaksi nuoltavana, seitsemän nimeä keksittävänä. Kaikki piti
tapahtua yhtä aikaa. Pennut puskivat
ja talloivat ja jopa kömpivät toistensa
päälle. Pennut törmäilivät toisiinsa,
kierivät ympäriinsä, ryömivät karkuun – ja tulivat takaisin. Mutta
siitä huolimatta kaikki pennut olivat
ainutlaatuisia ja rakkaita. Aivan kuten kissanpennut emokissan hoivissa. Ja niinhän martatkin ovat oman
marttajärjestönsä hoivissa.
Haluaisitko sinäkin tulla mukaan
marttoihin?
Näin minä Martta halusin ja olen
saanut tämän kaiken ja paljon enemmän. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Yhdessä toimien ja jäsen-marttojen toiveita kuunnellen.
KESÄN SATOA
Kulunut kesä 2011 on ollut
monipuolinen ja antelias. On saatu nauttia kulttuuritapahtumista,
niin sateesta kuin paisteestakin sekä
maan ja veden viljasta. ”Supermarjaa”, mustikkaa, tuli Kainuuseen
paikoin runsaasti. Niistäpä piirakat
ja jogurtit koko talveksi.
Sienimetsässä vallitsi lajirunsaus.
Myös Matsutaket (männyn tuoksuvalmuska) kasvoivat entisillä paikoillaan, pareittain, keisari ja keisarinna yhdessä. Raa’an sienen halpaa
hajuvettä muistuttava tuoksu muuttui paistettaessa hienostuneeksi aromiksi.
Supersuuria tuli myös keltaisista
porkkanoista. Suurin painoi 600
g, ja puolikiloisia kasvoi yhdestä siemenpussista parikymmentä.
Neljä eri kurpitsalajiketta - kolmen
pressun reikiin istutettuina - yritti valloittaa koko kasvimaan. Ne
luikertelivat nurmikon puolelle ja
porkkanapenkkiin. Lopullinen yllätys paljastui vasta ensimmäisen hallayön jälkeen, jättikurpitsa 9,7 kg.
Kokeilin myös kessun (Nicotiana
rustica) kasvatusta. Ja kasvoihan se
metrin korkuiseksi ja teki ruokalautasen kokoisia lehtiä. Mutta jälkikäsittelyssä olisi vielä oppimista….
Kaiken kaikkiaan ihan hyvä kesä.
Eineliisa Heikkinen
Hyvän iän kunnan palveluopas valmistuu pian
Ristijärvi tarjoaa monipuolisia, hyvinvointiin, terveyteen, hoivaan,
ravintoon, asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä matkailuun
liittyviä tuotteita ja palveluja. Palveluiden löytämisen helpottamiseksi
kunnan lähipalvelut kootaan yksiin kansiin teemalla Hyvän iän kunnan palveluopas.
Sisällön ja ulkoasun suunnittelussa otetaan huomioon oppaan selkeys
ja helppokäyttöisyys niin, että se palvelee hyvin niin seniorikansalaista
kuin Ristijärvelle tulevaa matkailijaa. Opas julkistetaan marraskuussa.
Idea oppaaseen on noussut palautepäiväkyselyn pohjalta. Toisaalta opas
kampanjoi ristijärveläisten palvelujen puolesta: Suosi ristijärveläistä!
Opas laaditaan SeniorPolis in Kainuu ja Hyrinä-hankkeen yhteistyönä.
17
SeniorPolis lyhyesti
SeniorPolis tarjoaa palveluja ikääntymiseen liittyvissä kysymyksissä
niin alalla toimiville yrityksille kuin itse kohderyhmälle eli +55-vuotilaille.
Toimintamuotoina ovat käyttäjälähtöiset tuotekehityspalvelut, valmennus- ja koulutuspalvelut sekä virkistystapahtumat. SeniorPolis toimii Kainuussa Ristijärvellä, joka on profiloitunut hyvän iän kunnaksi. SeniorPolis in Kainuu -hankkeen rahoittavat Kainuun Maakunta
-kuntayhtymä ja Ristijärven kunta.
siihen, kuinka ravitsemus on hoivayrityksen laatutekijä. Koulutuksen ajankohta on tiistaina 8.11 ja se
soveltuu hyvin myös omaishoitajille
ja kaikille ravitsemuksesta kiinnostuneille.
Syksyn toisen koulutuspäivän aihe
on sosiaalipalvelualan työsuhdeasiat.
Koulutus avaa sosiaalipalvelualan
työehtosopimuksen ja palkkausjärjestelmän sekä tarjoaa tietoa työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista.
Kouluttajana toimii toimitusjohtaja.
Tuomas Mänttari Sosiaalialan Työnantajat ry:stä. Koulutus järjestetään
12.12.2011 Kajaanissa.
keskuskoululaisten kanssa. SeniorPoliksessa yhteistoiminta nuorien
ja vanhempien ihmisten kesken on
huomionarvoinen asia.
zardzhikin alue on laatinut suunnitelman SeniorPolis-toimintamallin
toteuttamisesta.
Tiesitkö, että…
SeniorPoliksen yhteistyöyritys Ettonetin ikäihmisen arkea helpottavat tuotteet olivat esillä Kajaanin
Prisman Ideahuoneella lokakuun
ajan..
SeniorPoliksessa kootaan hyvän
iän kunnan palveluopasta. Ristijärven lähipalvelut kootaan yksiin
kansiin ikäihmisille käyttäjäystävällisessä muodossa.
Graafisen ulkoasun toteuttaa viestintätoimisto Perhe Sirviö Oy Kajaanista. Opas kootaan yhdessä Kainuun Edun hallinnoiman Hyrinähankkeen kanssa. Opas julkistetaan
joulun alla.
Alzheimerin taudissakin on mahdollista kuntouttaa. Tähän tulokseen
on päästy Vanhustyön keskusliiton
tutkimus- ja kehittämishankkeessa,
jossa on vuosina 2008-2011 selvitetty liikunnallisen kuntoutuksen
vaikutusta Alzheimerpotilaiden toimintakykyyn. Tutkimuksen ovat
tehneet Helsingin ja Oulun yliopisto. Päärahoittaja on Kela.
Tapahtumavirtaa
SeniorPoliksessa
Miehen näkökulma tutuksi
SeniorPoliksessa järjestettiin syyskuun
alussa yhteistyössä Helsingin yliopiston Active Seniors -hankkeen kanssa
seminaarin, jossa pääosassa oli mies ja
hänen hyvinvointinsa.
Päivä koostui toinen toistaan mielenkiintoisemmista näkökulmista.
Mitä merkitsee olla isä, miten mies
oppii, mitä harrastukset ja yhteisöt
merkitsevät miehen elämässä ja miksi kannattaa kuntoilla ja pysyä kunnossa. Päivän aikana kuultiin myös,
miksi kainuulainen mies sairastaa
paljon.
Innostavasta tilaisuudessa lähdettiin kotiin mukana roppakaupalla
ajateltavaa ja opiksi otettavaa omassa arjessa. Yhteisöllisyys on kantava
voimavara ja se auttaa jaksamaan.
Miehet varsinkin tykkäävät oppia ja
viettää aikaa yhdessä heille tyypillisellä tavalla, tekemällä puutöitä verstaissaan samalla vitsaillen ja miesten
juttuja puhuen. Näin ainakin Australiassa, josta kaukaa oli saapunut
professori Barry Golding Ristijärvelle kertomaan heidän tavastaan
toimia. Goldingin innoittamana
virisi ajatus, voisiko Kainuussakin
olla miesten verstaita. Nehän voisivat tarjota myös ennaltaehkäiseviä
terveyspalveluja.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa
yliopettajana työskentelevä Arja
Oikarinen on tehnyt väitöskirjan
siitä, kuinka kulttuurisuus näkyy kainuulaisten miesten terveyskäyttäytymisessä. Tutkimuksessa esille nousi
neljä lopputulemaa. Kainuulaisen
miehen lähisuvussa sairastetaan paljon ja se on kollektiivinen kokemus
yhdistäen yhteisön jäseniä. Toiseksi
Kainuussa pätee vaikenemisen kulttuurin, sairauksista ei puhuta. Terveyspalveluja ei käytetä mielellään
ja kun sairauksista puhutaan, minämuoto katoaa. Kainuulaisella on
usein tapana myös liioitella sairauksiaan, silloin kun hän niistä puhuu.
Tämä saattaa Arjan mukaan aiheuttaa väärinymmärryksiä lääkärissä
käydessä, jos lääkäri ei ole kainuulainen. Lääkäri saattaa ajatella potilaan
vain vitsailevan, kun potilas toteaa
esimerkiksi, että ”ka hamppaat mätännöö suuhun”. Me kainuulaisina
ymmärrämme potilaalla muutamaa
hammasta särkevän, mutta muualta tulleelle henkilölle toteamus voi
kuulostaa liioittelulta eikä hän ota
potilasta tässä tapauksessa vakavasti.
Seminaari huipentui seuraavana iltana miesten erätulille Uvan
metsästysseuran majalla. Naisilla ei
ollut sinne asiaa, joten illan kulku jää
nyt lukijan arvausten varaan
Kesä on vaihtunut syksyyn ja sen
huomaa myös tapahtumavirrasta,
joka on alkanut pyöriä SeniorPoliksessa. Virkistys- ja koulutustapahtumien järjestäminen seniorikansalaisille on yksi nyt käynnissä olevan projektin kolmesta tehtävästä.
Tapahtumien kantavana ideana on
edistää aktiivista
ikääntymistä, vireyttä ja elinikäistä
oppimista. SeniorPolis haluaa kantaa
kortensa kekoon, jotta kuljemme
kohti onnellista ja tervettä ikääntyvää yhteiskuntaa.
Green Care eli vihreä hoiva avaa
uusia mahdollisuuksia maaseudulla.
Green Care tarkoittaa maaseudun
hyödyntämistä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Luonnon terveyttä edistävät vaikutukset on tunnettu jo pitkään. Ella Mustakangas
toteaa selvityksessään, että maaseudulle on hakeuduttu, kun on haluttu
paeta työkiireistä tai kaupunkiympäristöstä tai kun on kuntouduttu sairaudesta. Maaseutu on hyvä paikka
hoivakodille tai majoitusyritykselle.
Lue lisää Ella Mustakankaan selvityksestä Green Caren mahdollisuudet Kainuussa.
Suomessa rakennetaan 100.000
uutta senioriasuntoa vuoteen 2020
mennessä.
Bulgariassa ollaan kiinnostuneita
SeniorPolis toimintamallista. Pa-
Uutiskirjeen laati:
Anne Piirainen, projektipäällikkö
Seniorpolis in Kainuu -hanke
Aholantie 25, 88400 Ristijärvi
p. +358 44 7159 346
e. anne.piirainen@seniorpolis.com
Koulutusta hoiva-alan
yrittäjille ravitsemuksesta ja
työsuhdeasioista
SeniorPolis palvelee hoiva-alan yrityksiä tarjoamalla heille koulutus- ja
kehittämispalveluja. Yrittäjiltä saadun toiveen mukaan pidetään koulutuspäivä aiheesta Ikääntymisen vaikutus ravitsemukseen. Päivän aikana
kuullaan ikäihmisen ravitsemussuositukset, mitä ongelmia ikääntyneen
ravitsemukseen liittyy ja kuinka ravitsemuksen tilaa arvioidaan. Koulutuksessa annetaan vinkkejä myös
Syyskausi käynnistyi senioriiltapäivällä Ristijärven Pirtillä.
Tulevia virkistystapahtumia suunniteltiin nuotioeväiden ja haitarimusiikin siivittäminä.
Tilaisuus poikikin pian jatkoksi lauluillan Saukkovaaralla, jonne kutsuttiin musisoimaan myös nuoret kitaristit Pyry Laakso ja Miikka Lahdelma. Huvisaukko paistoi osallistujille
pizzat, jotka olivat mukavan rentoa
perjantai-illan ruokaa.
Syksyn edetessä luvassa on vielä ainakin perinneruoan laittoa. Tämänkin tapahtuman idea virisi senioriiltapäivässä. Tilaisuudessa mukana
ollut muistihoitaja kertoi, että senioreille tärkeää on muistelu ja yhdessä tekeminen. Yksin ei pysty, eikä
uskalla enää tehdä kaikkia asioita,
mutta yhdessä se onnistuu. Ja niin
syksyn tapahtumakalenterista löytyy
nyt perinneruoan valmistaminen,
joka toteutetaan yhdessä Ristijärven
järjestää
JOULUKAMPANJAN
yhteistyöyritysten kanssa.
Tule tutustumaan ja
tekemään lahjaostoksia
Yhteispalvelupisteeseen
joulukuussa.
Tarjolla Ärmätin
nokkostuotteet ja
Ettonetin tuotteita.
Tervetuloa!
18
ActiveSeniors-hanke
Syyskuussa vietettiin miesten elinikäisen oppimisen teemaviikkoa ActiveSeniors-hanke http://activeseniors.fi/2010/ järjesti Helsigin Yliopiston Palmeniassa ja Ristijärven
kunnassa kansainvälisen miesten
elinikäisen oppimisen teemaviikon.
Viikko alkoi "Shedding Ideas
about Mens' Aging" -seminaarilla
Helsingissä ja jatkui Ristijärvellä
kaksipäiväisellä Miehen Näkökulma -seminaarilla.
Seminaari pidettiin Ristijärven
Virtaalassa, 7.syyskuuta ja teema
jatkui seuraavana päivänä
Miesten Erätuli tilaisuudella Uvan Metsästysseuran majalla
(kuva) sekä vierailuilla Ristijärven
kunnan kulttuuri- ja matkailukohteisiin Seniorpoliksen opastuksella.
Seminaareissa oli puhujina miesten elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden tutkimuskumppanimme
Professori Barry Golding Ballaratin
yliopistosta Australiasta (Golding
kuvassa Hiisipirtillä), joka esitteli
Australiassa suuren suosion saavuttaneen mens sheds, miesten verstaat
liikkeen 55+ miesten yhteisöllisyyden yhtenä kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Seminaarissa kuulimme myös
kotimaisia 55+ miesten hyvinvoinnin ja elinikäisen oppimisen tutkimuksen asiantuntijoita mm.Arja
Oikarinen Kajaniin AMK'sta, joka
esitteli meille väitöskirjansa tutki-
mustuloksia kainuulaisen miehen
terveyskäyttäymisestä, Aslak Peltonen, joka kertoi meille havainnoistaan miesten hyvinvoinnista
toimiessaan Rautatuurikin Kuntokeskuksen johtajana, sekä Kajaanin
Isätoiminnan Risto Tervonen, joka
havannoi meille miehen roolista
isänä. Seminaarissa vieraili myös
Minna Palomäen johdolla Kajaanin
Tanssiopiston miestanssiryhmä,
jonka esitys havannollisti elävästi ja
mieleenpainuvasti tanssin ilon yhteisöllisessa toiminnassa.
Käykäähän kylässä
Vanhanajan kyläilyperinteen elvyttämiseksi laskemme liikkeelle kaksi
kyläluutaa. Luutia on tarkoitus kierrättää Ristijärvellä kyläpaikasta toiseen oman valinnan mukaan. Luutien mukana tulevat vihkot, joihin
jokaisessa kyläpaikassa kirjoitetaan omat terveiset.
Hölöseviikolla keväällä 2012 kysellään luutien perään ja toivomme,
että kyläpaikkoja olisi kertynyt mahdollisimman monta. Kyläluudan
kierrätys aloitetaan kirkonkylältä kunnanjohtajasta ja toinen luuta lähtee liikenteeseen joltakin muulta kylältä.
Suuri kiitos johtaja Tuula Honkanen AIKOPAsta seminaarin
luovasta annista, Ristijärven kuorolle seminaarin musiikkiannista
ja Leila Karppiselle herkullisesta
lounaasta.
Arja Mielonen-Walker, M.A.
Planning Officer
University of Helsinki, Palmenia
Centre for Continuing Education
P.O Box 58 (Vuorikatu 24), FI-00014
University of Helsinki, Finland
tel (+358) 50 595 8960,
fax (+358) 9 191 54011
arja.mielonen-walker@helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/palmenia/
english/index.htm
Kyläluudan kierrätyksen alkuunpanijat Minna-Liisa Laakso ja Eeva Mäkäräinen. Luudat teki Martti Kinnunen Koskenkylältä.
KAINUUN JÄTEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TIEDOTTAA
Eko-Kympin LAJITTELUASEMA
Ristijärven kunnan varastoalueella avoinna
ti 9–15, pe 12–18. Puh. 044-710 0122
KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET
SYYS- JA TALVIKAUDELLA 2011–2012
Ilmaisrokotusten kohderyhmät
• 6-35 kuukauden ikäiset lapset
• 65 vuotta täyttäneet
• raskaana olevat
• potilas- ja hoivatyötä tekevä terveys- ja sosiaalialan henkilökunta
• lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi henkilöt, joilla on
- säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus
- tabletti- tai insuliinihoitoinen diabetes tai lisämunuaisen kuoren vajaatoiminta
- krooninen maksasairaus tai munuaisen vajaatoiminta
- tauti, joka heikentää vastustuskykyä esim. leukemia, lymfooma tai pernan poiston jälkitila
- vastustuskykyä heikentävä hoito esim. elinsiirtoon tai syöpähoitoon liittyen
- krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
Henkilöt, jotka eivät kuulu maksuttoman rokotuksen kohderyhmiin ja haluavat rokotteen, saavat siihen
reseptin terveysaseman vastaanotolta.
Aikuisten influenssarokotukset annetaan Ristijärven terveysasemalla ilman ajanvarausta seuraavina päivinä:
Kunnan pitkäaikainen työntekijä Elsa Mustonen siirtyi
Sotkamoon, Kainuun maakunta-kuntayhtymän palvelukseen
palkkasihteeriksi.
Elsa oli Ristijärven kunnan palveluksessa 27 vuotta toimien monissa eri
toimistotehtävissä, mm. lomalautakunnan sihteerinä, yleishallinnon toimistotehtävissä, terveyskeskuksen kanslistina ja viimeisimpänä maaseutuosaston toimistosihteerinä.
Kiitämme kaikkia kevään ja kesän
tapahtumissa mukana olleita.
Ilman teitä ei toiminta olisi mahdollista.
Ti 8.11.2011 klo 8-13 ja
Ti 13.12.2011 klo 8-13.
Huom! Ottakaa Kela-kortti mukaan!
Kokonaisvaltaisen työterveyshuollon piiriin kuuluvat varaavat ajan työterveyshuollosta
puh. 044 2885222 tai 044 7970234.
Lasten rokotuksiin ajanvaraus lastenneuvolasta soittoajat ma–pe klo 8-8.30 ja 12-12.30 puh. 044 2885218
Raskaana olevien rokotukset hoidetaan äitiysneuvolassa.
Koululaisten ja opiskelijoiden rokotuksista yhteys kouluterveydenhoitajaan puh. 044 2885366.
Lisätietoja aikuisten ja matkailijoiden rokotuksista terveydenhoitajalta
ma–pe klo 8-8.30 ja 12-12.30 puh. 044 2885217.
Yhdistyksenä olemme myös pitämässä auki Kirpputoria
meidän vuoromme on 12.11. 9 – 12.
Tervetuloa silloin keskustelemaan, tutustumaan
ja kertomaan toiveita tulevaa toimintaa varten.
Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys
19
Saukkovaaran ladut
fis-aikakauteen
Saukkovaara on uudistumassa
kansainväliset kriteerit täyttäväksi maastohiihtopaikaksi. Nykyinen kilpailutoiminta edellyttää,
että ladut täyttävät kansainväliset
laatuvaatimukset(FIS).
Edelliset ladut oli suunniteltu
aikana, jolloin hiihdettiin vain perinteisellä hiihtotavalla ja luistelu l.
vapaa hiihtotapa teki vasta tuloaan.
Nykyajan vaatimuksena on, että
molempia hiihtotapoja on kyettävä
hiihtämään samoilla laduilla. Alkuperäinen valaistus ei ollut riittävä
iltaisin pidettävää lasten hiihtokoulua varten.
Uudistuvat latureitit ovat pääosin
entisillä latupohjilla. Uutena latuna
on 1,2-1,6 km:n mittainen sprinttilatu. Sprinttilatu on suunniteltu
stadionin välittömään läheisyyteen
samalla hyödyntäen laskettelurinteen yläosan korkeuseroja.
Suurimmat muutokset tulevat
olemaan stadionalueella, joka on
uusittu lähes kokonaan tasaamalla
maasto alueelle ajetulla täyttömaalla sekä poistamalla ylimääräinen
puusto. Muutos mahdollistaa myös
yhteislähtö- , sprintti- ja viestikilpailujen järjestämisen. Stadionalueen sekä 1-3 km:n latujen valaistus
saatetaan samalla ajanmukaiseksi.
Hiihtoladut ovat levennetty siten,
että aukko on 7-8 metriä leveä ja
latupohjaa on levennetty kuuteen
metriin. Samalla latuihin tulee homologointi joka tarkoittaa sitä, että
latupohjat suunnitellaan kansainväliseen kilpailutoimintaan sopiviksi. Lisäksi latuprofiilit suunnitellaan siten,
että ne sisältävät riittävästi eritasoisia
nousu- ja laskuosuuksia. Kaarteisiin
tulee turvallisuutta lisäävät kallistukset. Latujen vaikeusaste on oltava
kansainväliset ohjearvot täyttävä.
Ristijärven Pyry on jättänyt anomuksen Maastohiihto ry:n hallitukselle vuoden 2014 nuorten SM-kilpailujen järjestämisestä. Jos kilpailut
myönnetään Saukkovaaraan, se tuo
Saukkovaaralle 600-800 kilpailijaa
huoltajineen kolmen päivän ajaksi.
Anomus käsitellään kuluvan vuoden marraskuun lopussa.
Arto Tolonen
OMAKOTI- TAI LOMA-ASUNTOTONTTI
RISTIJÄRVI
Kappale kauneinta sydän-Kainuuta on nyt ulottuvillasi.
hyvän iän kunta
Ristijärven kunta on kaavoittanut
SAUKKOVAARALLE omakoti- ja loma-asuntotontteja ja
vakituiseen asumiseen rantatontteja PUTKOSJÄRVELLE.
Ristijärven kunta on monella sektorilla senioriasumisen edelläkävijä Suomessa. SeniorPolis on testannut
maaseutumaisen asumisen toimivuutta. Ristijärvelle on rakennettu erityisesti senioreille suunniteltuja laadukkaita
rivitalohuoneistoja ja paritaloja. Lisätietoja Seniorpoliksen kehittämispäällikkö Oiva Jansson, puh. 044 7159 311.
ZZZULVWLMDUYL¿ZZZVHQLRUSROLVFRP
Etu keskittäjälle:
Autovakuutus
vuodeksi
puoleen hintaan!
Keskitä vakuutuksesi nyt Pohjolaan. Uutena
etuasiakkaana saat autovakuutuksen
Osuuspankistasi vuodeksi puoleen hintaan.
Torstaina 29.9. uudistuvaan Saukkovaaran maastohiihtokeskukseen olivat tutustumassa ELY-keskuksen, Ristijärven kunnan, Ristijärven Pyryn, Suomen Maastohiihto ry:n sekä konsulttitoimisto annosol Oy:n edustajat. Kuvassa: vas. Ahti
Mikkonen, Mauno Heikkinen, Arto Tolonen, Niclas Turku, Jarkko Ruhanen,
Erkki Leinonen, Jari Pesonen, Seppo Romppainen , Oiva Jansson, Harri Helenius
ja Ari Luukkonen.
Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen
ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Kysy lisää!
Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Etuasiakas on sellainen
asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 28.2.2012
saakka. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma
tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa.
YRITTÄJÄ,
Aamukahvitilaisuus joka kuukauden ensimmäinen
keskiviikko Cafe 5-Stopissa klo 8.30 alkaen.
Paikalla mahdollisuuksien mukaan
Hyrinä- hankkeen hankekoordinaattori
Esa Ojala ja kunnanjohtaja Raija Potila
(tai joku muu henkilö kunnasta).
Tervetuloa kahvittelemaan ja rupattelemaan!
KÄSITYÖKERHO
-kudotaan, virkataan, ommellaan….
Kirpputorin olohuoneessa (Saukontie 1)
maanantaisin klo 16-18.
Tervetuloa kaikki mukaan ikään katsomatta.
..kahvittelemaan, rupattelemaan.
SUUTARI- JA AVAINPALVELU
Matti Laakso
Puh. 050-414 2122
Kauppakatu 13 Kajaani
20
HIERONTAPALVELU
Ristijärvi, Aholantie 14
jouko.oikarinen@ristijarvi.net
Koulutetut hierojat:
Helinä Oikarinen
puh. 040-5739 435
PARTURI -KAMPAAMO
R. VÄISÄNEN
Aholantie 20 , puh. 681 158, 044- 3069 325
email.visnenraija@gmail.com
Avoinna :
Arkisin 9 -15, sovittaessa muulloinkin.
Muista
lahjakortit
FYSIOTERAPEUTTI
Minna-Liisa Laakso
p. 050-4142123
Myös kotikäynnit.
• Fys. hoidot lääkärin lähetteellä
• veteraanikuntoutus
• hieronta
Tervetuloa !
MYÖS KOTIKÄYNNIT
Parturikampaamo
Tuula Karjalainen
Tenhotie 8
88400 Ristijärvi
Avoinna
ma-pe 8-17
Puh. 050-3681 446
Tervetuloa !
Tiedustelut: Pyhännänkylän kyläyhdistys
Puh. 040-703 7854 Leila Karppinen
Puh. 050-349 3816 Terttu Heikkinen
TERVETULOA !
Parturi-Kampaamo
Kirkkotie 9 a 2
88400 Ristijärvi
Puh. 040-1930 910,
JUHLIIN YM.KÄYTTÖÖN:
❖ kahviastiasto n. 100 henk. ❖ ruoka-astiasto 50 henk.
❖ 10 l:n kahvinkeitin ❖ pikareita ❖ hääkakkuteline
Ajankohtaista hiuksille :
Hiusten / hiuspohjan hoito
Jouko Oikarinen
puh.0400-295 561
Ritva
Seppänen
Vuokrattavana
Olen lopettanut yritystoimintani
Kiitos yhtesityökumppaneille
Saukontie 10, 88400 Ristijärvi
Avoinna: ma-pe: 8-16 tai sopimuksen mukaan
• Huollot ja korjaukset • Renkaat ja rengastyöt
• Varaosat ja tarvikkeet • Ruostevauriokorjaukset
044-284 7180 Timo Oikarinen
MAANRAKENNUS
Jorma Oikarinen
Kirkkotie 28 , 88400 Ristijärvi
08-681 324
0400-381 972
040-186 857
RISTIJÄRVEN AUTOASENNUS
Ristijärven kunnanhallitus kiittää
Jorma Oikarista hyvästä yhteistyöstä
ja toivottaa leppoisia eläkepäiviä.
• Perustukset • Kaivutyöt
• Kuormaus ja kuljetus
• Maa-ainestoimitukset
Tarjoamme!
Kotisiivousta (viikko- ja suursiivoukset)
Vanhusten ulkoilutus- , asiointi- ym. palveluita
Kysy lisää!
Pohjolantie 6, 88400 RISTIJÄRVI
VAPAANA OLEVAT
VUOKRA-ASUNNOT
KOTOKUNNAALLA:
2 kpl yksiö 27,5 m2
184,25 €/kk
3 kpl yksiö 30,7 m2
205,69 €/kk
Tiedustelut:
puh. 08-681 190/0400-685 395
email: toimisto@ristij-vanhaintukisaatio.inet.fi
Ristijärvi Tiedottaa
2/2011
Julkaisija:
Ristijärven kunta
Aholantie 19
88400 Ristijärvi
Puh.08-6155431
email:
etunimi.sukunimi@ristijarvi.fi
www.ristijarvi.fi
Vastaava toimittaja:
Kunnanjohtaja
Raija Potila
Puh.08-6155 4320
GSM 044-7159 300
Sivunvalmistus:
Kajaanin Kirjapaino Oy
Painopaikka:
Suomalainen Lehtipaino,
Kajaani 2011
Hilkka, puh. 0400 302 236
Tuula, puh. 050 374 3485
-myös lahjakortit
TempiPassati Oy
Puh. 0400 296 855
Kun maku ratkaisee…
Kippis-tuoli
auttaa liikkeelle
ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE
VAPAUTTA TOIMINTARAJOITTEISILLE
Myymälä avoinna:
ma–pe klo 10–17,
Ahjokatu 5, 15800 Lahti,
puh. 03-781 7996, tai verkkokauppa kotisivuillamme
www.ettonet.fi
Apua
arkeen
Kauttamme pitopalvelu kaikkiin
perheen juhliin
- räätälöitynä asiakkaan mukaan
- perinteiset, itsetehdyt tuotteet
- myös ilman tarjoilua tai pelkkä tarjoilu
Kotileivonnaiset tilauksesta esim.
- hiivaton ruisleipä, rieskat, riisipiirakat, kukot
- pullat, munkit, pasteijat, kuivakakut
- täyte- ja voileipäkakut
- myös erikoisruokavaliot
Astiavuokraus
Myynnissä Ristijärvellä Senioriasuntoja
Paritalossa ja rivitalossa
Lisätietoja kehittämisvastaava Oiva Jansson, puh. 044-7159 311
KIVIKYLÄN KOTILEIPOMO & PIDOT
Puh. 050-5578 309 / Anna-Mari Hoffren
050-5971 622 / Eeva-Liisa Tolonen
kivikylan.kotileipomo@suomi24.fi
Tuulentie 4, Ristijärvi

Ristijärvi Tiedottaa -lehti 2/2011

Transcription

Similar documents

RISTIJÄRVEN KUNTA MYY As Oy Kalliopelto B hyvin varusteltuja

Tervetuloa ! - Ristijärven kunta

AS. OY VERKKOTIE 10 esite (klikkaa pdf)

RISTIJÄRVI TIEDOTTAA 1/2013

Juustoleipä ja kainuulainen perunarieska toi voiton

27.01.2015 luennot

yksiköön. Taiton voi asem

ST-uutiset 1/2011