Ympäristölupapäätös

Länsi- ja Sisä-Suomi
Päätös
Nro 141/2013/1
Dnro LSSAVI/20/04.08/2011
Annettu julkipanon jälkeen
5.9.2013
ASIA
Kotanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Laihia
HAKIJA
EPV Bioturve Oy
Frilundintie 7
65170 Vaasa
HAKEMUS
EPV Bioturve Oy on 24.1.2011 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kotanevan 76,8 ha suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Laihian kunnassa.
Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta
huolimatta. Toiminnan aloittamislupaa haetaan hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteuttamiselle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n
1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA
Kotanevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai
siihen rinnastettavia päätöksiä.
Hankealue on hakijan hallussa. Ympäristöministeriön 21.12.2010 vahvistamassa Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole Kotanevan suoalueella eikä sen lähiympäristössä merkintöjä. Kotanevan länsipuolelle on merkitty
ohjeellinen ulkoilureitti ja luoteispuolella kulkevalle maantielle pyöräilyreitti.
LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO
puh. 0295 018 450
Vaasan päätoimipaikka
fax 06 317 4817
Wolffintie 35
kirjaamo.lansi@avi.fi
PL 200, 65101 Vaasa
www.avi.fi/lansi
2 (39)
Toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Kotanevan tuotantoalueen pinta-ala on 73,3 ha (sarka-ala). Auma-alueiden
ala on 3,5 ha. Tukikohta-alueita Kotanevan suunnitelmassa on kaksi ja ne
sijaitsevat tuotantoalueen pohjoisosan pintavalutuskentän eteläpuolella ja
koillispuolella. Tuotantoalue on jaettu kolmeen lohkoon. Tuotantoalueilta
jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan kahdelle auma-alueelle.
Tuotantopäivien määrä on kesäkautena noin 40. Vuotuinen tuotantomäärä
on noin 10 000 tonnia. Aumoista turve kuljetetaan rekoilla talvikautena
voimalaitoksen käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla.
Kotanevan kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille
eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle
kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet.
Ojien kaivutyöt tehdään talvella. Tuotantoalueen pinta pyritään muokkaamaan riittävästi peruskuivalla alueella ojaston kaivun jälkeen seuraavana
kesäkautena. Osaa alueesta voidaan joutua peruskuivattamaan yhden kesän.
Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Turvetuotannon loputtua
alueella on kuivatusojasto. Tuotannon loputtua alueen jatkokäyttö muotona
tullee olemaan maa- ja/tai metsätalous.
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön
Alueen kuivatusvedet johdetaan metsäojien kautta Tyllijokeen, joka laskee
Sulvanjoen kautta mereen.
Kotanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyssä käytetään seuraavia vesiensuojelurakenteita: sarkaojien lietealtaat, sarkaojien päisteputket, sarkaojien lietteenpidättimet, valunnan säätö kokoojaojissa putkipadolla, kaksi laskeutusallasta, ympärivuotinen pumppauksella toimiva pintavalutuskenttä sekä eristysojat ja eristysojien lietealtaat.
Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,2 ha ja pinta-valutuskentän osuus sen
valuma-alueesta 5,1 %. Pituuskaltevuus kentällä on 0,1 % ja turvepaksuus
1,1 – 1,6 m. Pinta-valutuskentällä olevat ojat tukitaan.
Kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailutulosten perusteella. Tuotantovaiheen vuotuinen kuormitus on arvioitu seuraavaksi:
3 (39)
Kuntoonpanovaiheen aikana vuotuinen kuormitus on jonkin verran suurempi. Kuormitus on suurinta kunnostusvuoden keväällä. Kesällä ja syksyllä kuormitus pienenee huomattavasti kevääseen verrattuna.
Hakija on vastineessaan toimittanut myös Etelä-Suomen aineistolla lasketut kuormitusluvut (brutto/netto): kiintoaine 1550/890 kg/v, kokonaisfosfori
kokP 18/11 kg/v ja kokonaistyppi kokN 660/495 kg/v. Kuormitusluvut ovat
muuten samaa luokkaa, mutta Etelä-Suomen aineistolla typpikuormitus on
huomattavasti suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan. Vastineessa on myös
arvioitu happea kuluttava nettokuormituksen (CODMn) olevan 10 t/v, kun
ojittamattoman suoalueen kuormitus on 5 t/v.
Pöly, melu ja liikenne
Tuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se
pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö
on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö.
Turvetuotannon työvaiheet ovat jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla
tai karheaminen ja keräily Haku-menetelmällä. Päästökorkeus sijaitsee eri
työvaiheissa 0,5-2 m korkeudella. Selvästi korkeimmat päästöt aiheutuvat
HAKU-vaiheen kuormauksesta. Kotanevan tuotantoalueesta pohjoisessa
2,5 ha laajuinen tuotantoala ja osa auma-alue 1:stä sijoittuu alle 500 m
etäisyydelle asutuksesta. Ko. laajuisilla alueilla turvetuotannon työvaiheiden kesto on 0,5-1 h.
Jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla aiheuttaa 400 m etäisyydellä 1-2
μ/m³ /työvaihe vuorokausipitoisuuslisän tuulen suunnassa. Yhteensä vuorokausipitoisuuslisä näillä työvaiheilla on tuulen suunnassa alle 5 μ/m³.
HAKU-kuormaus aiheuttaa 400 m etäisyydellä 5 μ/m³ vuorokausipitoisuuslisän. HAKU-menetelmälläkin kaikkien työvaiheiden vuorokausipitoisuuslisä jää tuulen suunnassa 400 m etäisyydellä 10 μ/m³ tasolle. Tarkastelun
mukaan Kotanevan asutusta lähimpien (alle 500 m etäisyys) osien turvetuotannon vuorokausipitoisuuslisät jäävät tuulen suunnassa selvästi alle
asetuksen edellyttämän 50 μ/m³ tason. On huomattava, että edellä tehdyn
4 (39)
tarkastelun arvot pohjautuvat avoimen maaston mittaustuloksiin ja kaikkien
työvaiheiden on laskelmassa oletettu tapahtuvan lohkolla saman vuorokauden aikana.
Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on
arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa
ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Tehtyjen mittausten
mukaan meluavimmat jyrsinturpeen tuotantovaiheet voivat aiheuttaa hetkellisen 55 dB:n melutason ylittymisen 100-150 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta avoimessa maastossa ja melun leviämisen kannalta otollisessa
maastossa. Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus,
maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea,
maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus.
Kotanevan pohjoisosassa lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välissä
kulkee Tyllijoen paikallistie. Lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen väliin
jää suojavyöhykkeeksi pintavalutuskenttäalue, jonka leveys on 200-250 m.
Kotanevan auma-alueille rakennetaan tieyhteys suoalueen luoteispuoliselta Tyllijoen paikallistieltä. Tuotantoaikana liikenne on tuotantoalueen huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla arviolta 5-10 ajoneuvoa
vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin turve ajetaan tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Vuotuinen kuljetettava turvemäärä
on noin 10 000 tonnia. Tuotetun turpeen ajo kestää 1-2 kuukautta. Talviaikana muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää.
Varastointi ja jätteet
Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan
tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Kotanevan tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden
huolto tullaan tekemään perustettavalla tukikohta-alueella, jonne varataan
jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti.
Kotanevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: työkoneiden
voiteluaineet 200-250 kg/v, suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 40-50 kg/v,
akkuromua 10 kg/v, teräsromua sekä mahdollisesti aumamuovia.
Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun
kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan.
5 (39)
Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
Paras käyttökelpoinen
käytäntö (BEP)
tekniikka
(BAT)
ja
ympäristön
kannalta
paras
Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla
ja sarkaojarakenteilla lisättynä pumppaamolla ja pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön.
Kotanevan kuntoonpano ja turvetuotanto toteutetaan toiminnan osaavilla
toiminnanharjoittajilla. EPV Bioturve Oy tulee suorittamaan turvetuotannon
tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä
tarkkailuilla. Kotanevan kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden
käytössä ja hoidossa.
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön
Tuotantoalueen nykytila
Kotaneva rajoittuu pohjoisessa ja lännessä peltoalueeseen, kaakossa Riitanevaan ja muualla metsätalouskäytössä olevaan moreenimaastoon.
Suoalueen luoteispuolella kulkee Tyllijoentie.
Tuotantoalueen reunaosat on ojitettu ja myös Kotanevan suoalueen kaikki
reunaosat on ojitettu.
Asutus ja maankäyttö
Tuotantoalue sijaitsee Laihian keskustasta noin 8,5 km lounaaseen. Alueen korkeus merenpinnasta on 22 - 26 m.
Asutus sijoittuu tuotantoalueen pohjois-, luoteis-, länsi- ja lounaispuolelle.
Lähin asuttu talo on tuotantoalueen luoteispuolella Tyllijoentien varressa
380 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Talon ja tuotantoalueen väliin
sijoittuu hakijan hallinnassa oleva suunniteltu pintavalutuskenttä, joka on
matalapuustoista ja osittain ojitettua metsäaluetta. Muulta osin asutus sijoittuu 500 - 950 m etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Arvion mukaan
suojavyöhyke, etäisyys ja puusto estävät melu- ja pölyhaitat lähiasutukselle.
6 (39)
Kotanevan pohjoisosassa on 3 ha laajuinen vanha turpeen ottoalue, josta
on ilmeisesti otettu turvetta maatalouskäyttöön.
Luonto ja suojeluarvot
Kotanevan ympäristössä ei ole Natura-alueita. Lähin luonnonsuojelualue
on Vaasassa ja Mustasaaressa noin 15 km päässä sijaitseva Södra Stadsfjärden – Söderfjärden – Öjen Natura-alue (FI0800057). Kotanevan koillispuolella 5 km etäisyydellä on arvokkaiden moreenimuodostumien alue ja
länsipuolella 7 km etäisyydellä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Kotanevan linnustoselvityksessä ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa
mainittuja uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia lintulajeja, eikä luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativia lajeja. Selvityksessä alueella
havaittu lajimäärä oli 30, josta lähiympäristön pelto- ja metsälajeja oli 25 ja
suolajeja 5. Suolajien osuus lajiston 104 parin kokonaismäärästä oli vain 4
%.
Kotanevan alueella ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja
uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia kasvilajeja tai luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativien kasvilajien esiintymiä. Tuotantoalueen
keskiosa on karua lyhytkorsinevaa (LKN). Hankealueen reunoilla on rahkarämettä ja tupasvillarämettä.
Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeista liito-orava on ainoa laji, jota Kotanevan lähialueella saattaa esiintyä siten, että se on tavalla tai toisella
riippuvainen suon luonnontilasta. Tuotantoalueella ei selvityksen mukaan
kuitenkaan ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Lähimmät merkit liito-oravan elinympäristöstä löytyivät noin 200 m päästä tuotantoalueesta
Riitasaaresta. Hanke voidaan toteuttaa heikentämättä liito-oravan reviiriä.
Muista luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista selvitettiin viitasammakon ja
saukon esiintymistä Kotanevalla. Kotanevalla ei ole sammakoiden kutualueiksi soveltuvia avovesilampareita tai -rimpiä, eikä suolla selvityksen
mukaan esiinny viitasammakkoa. Tuotantoalueella ei myöskään ole saukolle kelvollista vesistöä tai pesimäpaikkoja.
Suomessa vaarantuneeksi luokitellun rämeristihämähäkin esiintymistä selvitettiin maastokäynnillä. Rämeristihämähäkkiä ei alueelta tavattu.
Tehdyssä selvityksessä EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltuja perhoslajeja ei Kotanevalla tavattu. Myöskään luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla rauhoitettuja lajeja ei havaittu. Uusimmassa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym., 2010) uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja ei myöskään löytynyt.
Silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja havaittiin kaksi: Muurainhopeatäplä ja
rämekylmänperhonen. Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja lajeista tavattiin synkkänopsayökkönen.
7 (39)
Pohjavesialueet
Kotanevan länsipuolelle noin 2,2 km päähän sijoittuu Tyllijoen pohjavesialue (nro 1039910). Pohjavesialue sijoittuu etäälle turvetuotantoalueesta.
Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesialueeseen.
Muinaismuistot
Riitasaaressa ja Alkinsaaressa tuotantoalueen läheisyydessä on muinaishautoja, joihin hankkeella ei kuitenkaan ole vaikutusta.
Vesistö
Vesistö ja sen tila
Kotaneva sijaitsee Sulvanjoen (83.125) vesistöalueella. Vedet johdetaan
Kotanevan tuotantoalueelta Tyllijokeen, joka laskee Sulvanjoen kautta mereen. Alla olevassa taulukossa on esitetty Sulvanjoen ja Tyllijoen valumaalueiden pinta-alat ja virtaamien tunnusluvut, jotka perustuvat Sulvanjoen
valumahavaintopaikan mittauksiin.
Sulvanjoki on luokiteltu keskisuureksi turvemaiden halki virtaavaksi joeksi.
Tyllijoki-Sulvanjoki reitin pituus on noin 20 km. Joki virtaa lähes koko pituudeltaan peltoalueiden halki, joiden osuus joen valuma-alueesta on huomattavan korkea. Sulvanjoen vesi on erittäin ravinteikasta, tummaa, humuspitoista ja hapahkoa. Joen kokonaisfosfori on tasolla 80-90 μg/l ja kokonaistyppi 2000-3000 μg/l. Joen kokonaisfosforikuorma mereen on 5,6 t/a ja kokonaistyppikuorma 76 t/a. Happamuus (pH) on vaihdellut arvojen 3.8 ja 6,6
välillä keskimääräisen arvon ollessa 4,5.
Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa
vuoteen 2015 Sulvanjoen ekologinen tila on arvioitu "huonoksi" ja kemiallinen tila ”ei hyväksi”.
Tyllijoesta otettiin vesinäytteet kahdesta paikasta kesällä 2011. Tyllijoen
vesi on ravinteikasta, humuspitoista ja tummaa. Veden ravinteisuustaso oli
alemmalla havaintopaikalla selvästi korkeampi kuin ylemmällä havaintopaikalla. Havaintopaikkojen veden happamuus 6,2 ja 6,5 on tavanomainen
humuspitoisille vesille. Joen virtaama havaintopaikoilla oli pienehkö, happipitoisuus alhainen ja rautapitoisuus korkea.
8 (39)
Tyllijoen ja Sulvanjoen valuma-alueella fosforin hajakuormitus on tasolla 21
- 40 kg/km²/a ja typen hajakuormitus tasolla yli 300 kg/km²/a. Suurimmat
kuormittajat ovat maa- ja metsätalous. Valuma-alueella ei ole merkittäviä
pistekuormittajia.
Kalasto ja kalastus
Tyllijoen yläosat lienevät kalojen elinympäristönä merkityksettömiä. Kotanevalta laskevan ojan yläpuolinen jokiosuus on jopa runsaan veden aikana
lähinnä pelto-ojaksi luokiteltava ja umpeen kasvanut. Kotanevan alapuolisella osuudella vettä on hieman enemmän, mutta silläkin osuudella uoma
muistuttaa enemmän runsasvetistä ojaa kuin jokea.
Sulvanjoen ja Tyllijoen veden laadun perusteella joissa voi olla haukea,
ahventa ja särkeä sekä mahdollisesti säynettä.
Vesistön käyttö
Tyllijoki on Kotanevan alapuolella maantien sivuitse virtaava peltoalueen
kuivatuskanava. Tyllijoki ja Sulvanjoki virtaavat lähes koko pituudeltaan
laajojen peltoalueiden halki.
Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Varsinaista ranta-asutusta Tyllijoen varressa ei ole. Peltoalueiden reunoilla
on asutusta. Jokien kalataloudellinen merkitys lienee vähäinen.
Kotanevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on esitetty alla olevassa taulukossa.
Tyllijoessa Kotanevan alapuolella Kotanevan turvetuotannon kuormitus
näkyy lievänä ravinteisuuden kasvuna. Jokivarressa kuormitus peittyy jokivarren hajakuormitukseen. Tyllijoki on Kotanevan laskukohdassa (kuten
lähes koko pituudeltaan) laajojen peltoalueiden kuivatusvesien kokoomauoma. Pintavalutuskentältä purkautuvan veden kokonaisfosforipitoisuus on
50 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus on 1033 μg/l luokkaa. Sulvanjoen ravinnetaso on huomattavasti korkeampi (kokonaisfosfori 80-90 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus 2000-3000 μg/l). Tyllijoen-Sulvajoen valuma-alueella
fosforin hajakuormitus on 21-40 kg/km²/a tasolla ja typen hajakuormitus ta-
9 (39)
solla yli 300 kg/km²/a. Kotanevan (netto)kuormitustaso jää alhaisemmalle
tasolle kuin alapuolisen vesistön valuma-alueen hajakuormitus. Kotanevan
kuormitustaso on 7 kg/km²/a kokonaisfosforia ja 206 kg/km²/a kokonaistyppeä.
Vesienhoitosuunnitelma
Vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on määritetty turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden taso. Kotanevan rakenteet ovat toimenpideohjelman mukaiset ja hanke täyttää toimenpideohjelmassa turvetuotannolle asetetut tavoitteet. Happamuuden torjuntaa koskien hakemukseen
on liitetty suunnitelma.
Ympäristöriskit
Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta
poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla
koko tuotannon mahdollistavan ajan. Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus.
Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille.
Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi.
Käyttötarkkailu jatkuu koko tuotannon ajan mukaan lukien kuntoonpanovaihe ja jälkihoitovaihe. Päästötarkkailua tehdään kuntoonpanovaiheessa
touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Tuotantoaikana päästötarkkailu tehdään
pintavalutuskentän tehon tarkkailuna kahden vuoden ajan tuotannon alkaessa sekä kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen jättämistä. Näytteet otetaan touko-, heinä- ja lokakuussa. Näytteenottopaikkana on kunnostus- ja tuotantoaikana pintavalutuskentän yläja alapuoli. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä ja näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori,
kemiallinen hapenkulutus CODMn, pH, rauta ja kiintoaine. Kunnostusaikana
lisäksi myös kiintoaineen hehkutusjäännös.
Vesistötarkkailu tehdään touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa kunnostusaikana. Näytteenottopaikkoina ovat pisteet Tyllijoessa kuivatusvesien laskupaikan ylä- ja alapuolella sekä peltoaukeiden jälkeen alavirtaan sijoitettava
vertailupiste (Tylli1). Tuotantoaikana vesistötarkkailua tehdään kahden
vuoden ajan tuotannon alkaessa sekä kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen jättämistä. Näytteet otetaan touko-, heinä- ja lokakuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi,
10 (39)
ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus CODMn, pH,
rauta ja kiintoaine.
Pöly- ja melutarkkailuun ei katsota olevan tarvetta.
Vahinkoja estävät toimenpiteet
Kalatalousmaksu
Hakija katsoo, että turvetuotannosta ei aiheudu haittaa kalastolle eikä kalastukselle.
Muut toimenpiteet
Hakija katsoo, että hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia, jotka edellyttäisivät
erityisiä vahingon estämistoimenpiteitä esitetyn happamuuden torjuntasuunnitelman lisäksi.
Korvaukset
Kotanevan alapuolisessa Tyllijoessa Kotanevan turvetuotannon kuormitus
ei muuta vesistön laatua. Kotanevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien
arvolle.
Toiminnan aloittamisluvan perustelut
Toiminnan aloittamislupa koskee hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Kyseisiä vesiensuojelurakenteita ovat pintavalutuskenttä ja sen
pengertäminen, laskeutusaltaat ja eristysojat. Rakenteiden toiminnalle ja
toteutukselle on edullista, kun ne saadaan toteutettua rakentamiseen hyvin
soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ehtivät asettua suoalueelle ennen
kuivatusvesien johtamista. Rajoitettu toiminnan aloittamislupa edistää vesiensuojelurakenteiden toimintavarmuutta.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksen täydennykset
Hakija on täydentänyt hakemustaan 7.9.2011 virtaamatiedoilla, vedenlaatutiedoilla, perustiedoilla kalastosta, lisätiedoilla alapuolisista uomista sekä
alapuolisen vesialueen omistajista. Hakija on täydentänyt hakemustaan
23.11.2011 selvityksellä sulfidisedimenteistä turvekerroksen alapuolella,
happamuuden torjuntasuunnitelmalla ja asiantuntija-arviolla hankealueen
tai sen vaikutusalueen soveltuvuudesta luonnonsuojeluasetuksen liitteessä
5 mainittujen lajien elinympäristöksi. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa.
11 (39)
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Laihian kunnassa 31.5 - 2.7.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 31.5.2012 Kyrönmaa -lehdessä.
Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Laihian kunnalta, Laihian kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselta, Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjanmaan Museolta.
Lausunnot
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Sulvanjoki
laskee Vaasan kaupungin eteläpuolella Eteläiselle Kaupunginselälle, joka
on Natura 2000 -vesistö lähinnä luontotyyppien ja linnuston takia. Kaupunginselkä on tärkeä kevätkutuisten kalojen kutu- ja poikastuotantoalue varsinkin sellaisina vuosina jolloin happamuushaitta on pieni.
Hanke on ensimmäinen turvetuotantohanke Sulvanjoen valuma-alueella.
Turvetuotannon aloittaminen vaikeuttaa osaltaan vesienhoidon tavoitteiden
saavuttamista Sulvanjoella. Sulvanjoki on luokiteltu ekologisesti huonoksi
ja kemiallisesti hyvää huonompaan tilaan valtioneuvoston joulukuussa
2009 hyväksytyssä vesienhoitosuunnitelmassa. Sivu-uomia ei ole luokiteltu
erikseen. Vesistön tilatavoitteeksi on asetettu hyvän tilan saavuttaminen
vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotanto vaikeuttaa Sulvanjoen vesistöalueen hyvän tilan saavuttamista etenkin happamuushaittojen ja kemiallisen
hapenkulutuksen takia.
Tuotantoalueelta lähtevä kuormitus on arvioitu hakemuksessa, mutta arvion lähtökohdat ovat hataria ja eri maantieteelliseltä alueelta haettuja. Esitetyt luvut antavat liian myönteisen kuvan turvetuotannon kuormituksesta
varsinkin siksi, että talvi on Pohjanmaan rannikkoalueella erilainen kuin
Pohjois-Pohjanmaalla. Hakemuksessa on arvioitu että kuormitus olisi 1270
kg kiintoainetta, 12 kg fosforia ja 336 kg typpeä vuodessa. Arviota happea
kuluttavasta kuormituksesta ja happamuuteen liittyvästä raskasmetallikuormituksesta ei ole esitetty. Etelä- Pohjanmaalla tehtyjen ympärivuotisten tarkkailujen perusteella happea kuluttava kuormitus on n. 600 g
CODMn/ha/d eli kun kyseessä on Kotaneva noin 16 t vuodessa. Kunnostusvaiheen kuormitus on yleensä ojittamattomilla alueilla ollut 2-4 kertaa
suurempi kuin tuotantovaiheessa.
Tuotantoaluekarttaan on merkitty yksi virtaamansäätöpato. Lisäksi happamoitumisen torjuntasuunnitelmassa on esitetty, että virtaamansäätöpatoja
lisätään tuotannon loppuvaiheessa. Kokoojaojaan tulee tuotannon alusta
asti sijoittaa virtaamansäätöpatoja niin, että kaikki tuotantoalueen vedet
johdetaan niiden kautta.
12 (39)
Pintavalutuskentän jako-ojan tulee olla suunnitelmassa esitettyä pidempi,
jotta vedet saadaan jaettua tuotantoalueelle mahdollisimman tasaisesti.
Hakemuksessa esitetyn pintavalutuskentän pinta-ala on riittävä, mutta
koska kyseessä on pääosin ojittamattomalle suoalueelle suunnitellusta turvetuotantoalueesta, tulisi hakijan mieluiten etsiä pintavalutuskentälle paikka ojittamattomalta vähäpuustoiselta alueelta.
Happamuudentorjuntatoimet tulee liitää osaksi lupaehtoja hakemuksessa
esitettyyn suunnitelmaan pohjautuen. Tuotantoalueen pohjarakenne (savikerros) on potentiaalista alunavyöhykettä. Alunaongelmien vähentämiseksi
tehtävät toimenpiteet ovat tärkeitä etenkin, kun kuivatusvedet laskevat Natura-alueelle.
Hakemuksessa on ylimalkainen esitys tarkkailuohjelmaksi, mutta vesistötarkkailun näytepisteitä ei ole esitetty kartalla. Haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailua ei ole esitetty. Koska vaikutusalueena on ongelmallinen
vesistöalue, jossa esiintyy sekä rehevyys- happamuus- että liettymisongelmia, on riittävä tarkkailu järjestettävä. Käyttötarkkailu voidaan järjestää
siten, kuin se on hakemuksessa esitetty, mutta kuormitustarkkailun on oltava jokavuotinen. Vaikutustarkkailussa on löydettävä selvä yläpuolinen ja
alapuolinen piste ja tarkkailua on tehtävä vuosittain, koska Sulvanjokityyppisessä vesistössä eri vuodet ovat hyvin erilaisia. Tarkkailtavien parametrien listaan on liitettävä asiditeetti ja ainakin ne raskasmetallit, joille on asetuksessa 868/2010 asetettu ympäristölaatunormi (Cd, Ni Pb ja Hg).
Kotanevasta on tehty asiallinen luontoselvitys. Selvityksessä Kotanevalta
löytyy silmälläpidettävät lyhytkorsineva (omLkN) sekä tupasvillaräme (TR).
Kasvillisuusselvityksessä puolestaan havaittiin Suomen vastuulajeihin lukeutuva rimpirahkasammal (Kotanevan kaakkoiskulmalla). Kuljusammal
(yksi havaintopaikka) kuuluu ympäristöhallinnon seurattavien lajien ryhmään. Kotanevan luoteisosassa havaittiin sinisuohaukan pesä. Käytettävissä olevien tietorekistereiden mukaan tuotantoalueen itäosassa, metsäsaarekkeen lounaislaidassa, sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Tuotannolla ei saa heikentää kyseistä reviiriä.
Varsinaisia uhanalaisia lajeja ei tuotantoalueella esiinny. Vaikka kyseessä
olevan suoalueen valtakunnallinen ja alueellinen luonnonsuojelullinen
merkitys lienee vähäinen, on ojittamattoman suoalueen ottaminen turvetuotantoon kuitenkin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista
ja lisäksi alue saattaa paikallisesti olla merkittävä. Työt tulee ajoittaa siten,
että niillä ei aiheuteta alueen linnustolle tarpeetonta haittaa (pesimäkausi
1.5 – 31.7.).
Turvetuotannon melu- ja pölyhaittatutkimusten perusteella uusien tuotantoalueiden tulee sijaita vähintään 500 metrin etäisyydellä asutuksesta.
Vaikka tuotantoalueen ja asutuksen välissä on metsää, tulee etäisyyden
asutukseen silti olla vähintään 400 m. Lähin naapurin asuinrakennus ei sijaitse vallitsevien tuulten alapuolella, mutta tuotantoalueen ja lähimmän
asuinrakennuksen välissä oleva metsäkaistale on hyvin kapea. Mikäli pin-
13 (39)
tavalutuskenttä katsotaan suojavyöhykkeeksi, tulee puusto alueella säilyttää. Toisaalta osa puustosta saattaa kärsiä, kun vesi nousee alueelle.
Hakemuksen perusteella on jäänyt epäselväksi, voidaanko toiminnan haittavaikutuksia riittävästi ehkäistä annettavilla lupamääräyksillä. Hankkeelle
ei tule myöntää toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta.
Merkittävä osa alueesta on luonnontilaista suota ja myös eristysojat kaivetaan suurelta osin ojittamattomalle suolle, jonka palauttaminen luonnontilaan on pitkäaikainen ja vaativa prosessi.
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Sulvanjoen ekologinen tila on arviotiu
huonoksi ja Eteläisen Kaupunginselän – Varisselän ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Vesienhoidon edellyttämän hyvän tilan savuttamien vaatii
merkittävää panostusta vesiensuojeluun tulevina vuosina. Tilanteen parantamiseksi tulisi ainekuormitusta vähentää merkittävästi nykyiseltä tasolta.
Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistöjen rehevöitymiskehitykseen.
Eteläisen Kaupunginselän Svartön itäpuoliset osat ovat veden syvyyden ja
vesikasvit huomioon ottaen hyvää kutu- ja poikastuotantoaluetta. Eteläinen
Kaupunginselkä on todennäköisesti ollut Suomen suurin poikastuotantoalue, joka on pilattu happamilta sulfaattimailta tulevalla kuormituksella. Kotaneva sijaitsee happaman sulfaattimaan päällä. Kotanevalta tuleva happamuuskuormitus pahentaisi Tyllijoen, Sulvanjoen ja Kaupunginselän tilannetta entisestään sekä vaikeuttaisin kalojen kutua ja poikasten selviytymistä sekä hyvän ekologisen tilan saavuttamista.
Hakemuksessa on todettu, että Tyllijoen ja Sulvanjoen kalataloudellinen
merkitys lienee vähäinen, mutta väitteen perusteeksi ei ole esitetty kattavaa selvitystä. Tyllijoesta, Sulvanjoesta ja Kaupunginselältä puuttuu lupakäsittelyn kannalta keskeisiä kalastotietoja 2000-luvulta.
Kalatalousviranomainen katsoo ensisijaisesti, että Kotanevan turvetuotannolle ei ole luvan myöntämisen edellytyksiä, ja hakemus on hylättävä.
Toissijaisesti luvan hakijan tulee täydentää hakemustaan ajan tasalla olevilla tiedoilla kalastosta ja kalatalousviranomaiselle tulisi antaa mahdollisuus lausua täydennetystä hakemuksesta.
3) Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että
Kotanevan turvetuotanto sijoittuu hallitusohjelman vastaisesti ojittamattomalle ja luonnontilaiselle alueelle. Lautakunnan kanta turvetuotantoon Kotanevalla on yksimielisesti kielteinen.
4) Laihian kunta on ilmoittanut, että hakemusta on käsitelty kunnanhallituksessa ja päätetty, että kunnanhallitus ei anna asiasta lausuntoa.
5) Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva
Länsirannikon ympäristöyksikkö ei vastusta hakemusta, mutta edellyt-
14 (39)
tää, että turvetuotannon kuivatusvedet eivät happamoita lisää jokivettä eivätkä lisää tulvariskejä. Jos virtaama joessa turvetuotannon seurauksena
lisääntyy nykyisestä, on ympäristöluvan haltijan osallistuttava jokien perkaukseen.
6) Pohjanmaan Museo on lausunut, että asiakirjoissa ei ole mainintaa
muinaisjäännöksistä eikä niiden suhdetta hankealueeseen ole esitetty kartoilla. Hankealueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä, mutta läheisyydessä sijaitsee useita muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösrekisterin tiedot ovat Kotanevan tapauksessa hyvin ajantasaiset, koska ne on kartoitettu vuonna 2011. Museovirasto on rajannut niille myös suoja-alueet. Turvetuotannon ei voida katsoa uhkaavan muinaisjäännöksiä muinaismuistolain
vastaisesti. Hankealueen läheisyydessä toimiminen sen sijaan saattaa
uhata lähinnä olevia muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännöksen Riitasaari 3
(tunnus 10000194343) suoja-alue rajautuu hankealueeseen. On tärkeää,
että kivennäismaalla sijaitsevien muinaisjäännösten sijainti ja suoja-alueet
eivät jää epäselviksi hankealuetta sivuavissa maanrakennustöissä. Pohjanmaan Museo kehottaa täydentämään hankeasiakirjoihin muinaisjäännöstiedot ja varmistamaan, että suojelukohteiden rajaukset ovat saatavilla
kaikissa rakennusvaiheissa ja niiden jälkeisissä ylläpitotoimissa.
Muistutukset ja mielipiteet
7) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry muistuttaa, että
yksi ympäristöä voimakkaasti muuttavista toimista on ojittamattomien soiden käyttö turvetuotantoon ja niiden jätevesien laskeminen vesistöön. Kotanevan tuotantoalue on lähes kokonaan ojittamatonta suota. Luontoselvityksen mukaan suolla on pinta-alallisesti paljon vaarantuneita (minerotrofinen lyhytkorsineva) ja silmälläpidettäviä suotyyppejä (ombrotrofinen lyhytkorsineva, tupasvillaräme, isovarpuräme, kuivahko kangas). Kotaneva sijaitsee alueella, jossa ojittamattomia soita ei ole juurikaan jäljellä. Kotanevaa voidaankin pitää alueellisesti tärkeänä suona ja sen suotyyppejä merkittävässä määrin arvokkaina.
Linnustoselvitys on erittäin heikkotasoinen, eikä sen pohjalta suon linnustosta voi päätellä juuri mitään. Kotanevaa voidaan pitää merkittävänä lintualueena.
Hankealue on happamien sulfaattimaiden alueella, eikä jälkikäytöksi pitäisi
hyväksyä maa- ja metsätaloutta, koska niiden edellyttämä kuivatus aiheuttaa jatkuvaa happamuuskuormitusta. Kuormitusluvut ja arviot pitoisuuslisäyksistä ovat täysin teoreettisia. Pintavalutuskentän sijoittamista ojitetulle
alueelle ei voida pitää BAT-ratkaisuna.
Mikäli hankkeella katsotaan olevan vaikutusta alapuolisen vesistön kalastoon, tulee sen kalasto selvittää ja huomioida. Eteläisen Kaupunginselän
kalastolla ja virkistyskäytöllä on merkitystä laajalle ihmisjoukolle.
15 (39)
EU:n luontodirektiivin noudattamien edellyttää, että alueen muistakin luonnonarvoista kuin kasvillisuudesta ja linnustosta tulisi olla luotettava selvitys.
Hyönteisiä kuten perhosia ja hämähäkkejä ei ole huomioitu. Muuta uhanalaislajistoa kuten matelijoita, lepakoita, ja nisäkkäitä ei ole selvitetty lainkaan. Luonto- ja lintudirektiivi koskettaa kaikkia lajiryhmiä ja selvitykset tulee tehdä koko vaikutusalueella ja kaikki lajiryhmät kattavasti.
Luontoa ja muutenkin hanketta koskevien tietojen puutteen vuoksi hankkeelle ei tule myöntää lupaa.
8) Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ry toteaa, että Kotanevan suoalue on pääosin luonnontilaista keidassuota, mikä todetaan myös hakijan
teettämässä Kotanevan luontoselvityksessä. Ehdotuksessa kansalliseksi
suostrategiaksi kuitenkin suositellaan, että luonnontilaa muuttavaa käyttöä
ei tule kohdentaa luonnontilaisille soille.
Turvetuotantoon kaavailtu Kotaneva sijaitsee alueella, jossa on runsaasti
happamia sulfaattimaita. Hakijan teettämät suon pohjasedimenttien happamuusmittaukset osoittavat, että turpeen nosto Kotanevalla aiheuttaa vedessä voimakasta happamoitumista. Alueen vedet laskevat Sulvanjoen ja
osin Laihianjoen kautta Eteläiselle Kaupunginselälle. Kaupunginselkä on
erittäin merkittävä kevätkutuisten kalojen poikastuotantoalue. Mikäli Kotaneva otetaan turvetuotantoon, aiheutuu siitä mitä todennäköisimmin suurta
vahinkoa Vaasan saariston kalakannoille. Hyväkuntoiset kalakannat ovat
kalastusharrastuksen sekä kaupallisen kalastuksen edellytys. Runsaat kalakannat tuovat myös matkailijoita Vaasan seudulle.
Edellä esitetyn johdosta Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri vastustaa
ympäristöluvan myöntämistä turpeennostoon Laihian Kotanevan alueella.
9) A ja B vastustavat ehdottomasti turvetuotantoluvan myöntämistä Kotanevalle. Kotaneva on Laihian viimeisiä luonnontilaisia ja ojittamattomia soita ja suon hävittäminen tuhoaa ikuisiksi ajoiksi mahdollisuudet marjastukseen, metsästykseen, retkeilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön. Julkisen vallan ja turveteollisuuden välillä on sovittu periaatteesta, että luonnontilaisille
soille ei haeta turvetuotantolupia. Turvetuotannon lietteet tuhoaisivat Tyllijoen ja Sulvanjoen kalakannat ja kutupaikat. Hakija ei ole selvittänyt jokien
kalastoa. Metsäojituksia on toteutettu vain osalla suon reunoja ja tuotantoalue on lähes kokonaan ojittamatonta. Hakemuksessa on aliarvioitu turvetuotantoon liittyviä ympäristöriskejä. Sopivalla tuulella pöly voi levitä jopa 5
km päähän. Turvepölyn haittoja on vähätelty hakemuksessa. Ojitetulle alueelle rakennetut pintavalutuskentät eivät toimi. Kotanevan alueella on useita metsälain nojalla suojeltavia kohteita: Puskalansaari, Kärmessaari, pintakalliot lähellä Kärmessaarta, metsä- ja kallioniemekkeet kaakkoisosassa,
siirtolohkareet eteläosassa, suon keskellä kulkeva vesijuotti ja hirvireitit
suon molemmin puolin. Lupaa toiminnan aloittamiseen ei saa missään tapauksessa myöntää. Linnustoselvitys on tehty vain yhden käynnin perusteella ja osittain väärään aikaan. Sinisuohaukan pesäpaikkaa ei olisi tullut
merkitä kartalle munarosvojen takia.
16 (39)
Mielipiteen esittäjät ovat toimittaneet oman linnustoselvityksen alueelta.
Selvityksen mukaan pesimälinnuston lajimäärä oli 44 ja pesivien parien
määrä 304. Silmälläpidettäviä niittykirvisiä on 60 paria. Alue toimii myös
noin 60 teeren soidinpaikkana. Pesiviä riekkopareja havaittiin 3.
10) Tyllijoen ojayhtiö on vaatinut, että hakija ottaa osaa ojitusyhtiön kunnossapito- ja perkauskustannuksiin viljelysmaata vastaavalla osuudella.
11) Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry vaatii, ettei hankkeelle
myönnetä ympäristölupaa eikä toiminnanaloituslupaa. Perusteluina esitetään, että hanke on ristiriidassa seuraavien lakien, määräysten, linjausten
ja ohjeiden kanssa: valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet, valtioneuvoston päätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 vuodelta 1998, valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 vuodelta
2006, vesipolitiikan puitedirektiivi, valtakunnallinen suostrategia, vesilain pilaamiskielto ja Rion ilmastosopimus.
Maakuntakaavassa aluetta ei ole osoitettu turvetuotantoalueeksi vaan lähialueelta kaavasta löytyy merkinnät matkailun vetovoima-alueesta ja ohjeellisesta ulkoilureitistä. Lähialueelle on rakennettu 15 mökin mökkikylä. Turvetuotanto aiheuttaa happamuusongelmien lisääntymistä Eteläisellä Kaupunginselällä. Ojitusten syventäminen ja alueen kuivattaminen laskisi pohjavesipintoja 2 km päässä sijaitsevalla pohjavesialueella. Lisäksi turvepöly
happamoittaisi ja värjäisi pohjaveden. Luontoselvitys on pintapuolinen.
Alueella on hyvä riistalintukanta (riekot, metsot, runsas teerikanta). Lähialueen väestö vastustaa hanketta. Kotaneva on kokonaisuudessaan lähes
luonnontilainen suo, jonka ojitetut osat on vähäisillä toimilla palautettavissa
luonnontilaisiksi.
12) C ja D (Luoma 399-405-3-255) vaativat, että hakemus on ehdottomasti hylättävä. Kiinteistönomistajien asuinrakennus sijaitsee 380 m päässä
tuotantoalueesta. Perusteluna esitetään, että melu ja pöly aiheuttavat erittäin suurta terveys- ja viihtyvyyshaittaa. Turvetta kuljetettaisiin rekoilla ihan
asunnon läheltä niin, että rekan ajosuorituksia olisi 500 vuodessa, mikä
osaltaan lisäisi merkittävästi melu- ja pölyhaittaa. Huonokuntoisella Tyllijoentiellä myös liikenneonnettomuusriskit lisääntyisivät ja tien kunto huononisi entisestään. Lisäksi muistuttajat pelkäävät tulipaloriskiä. Marjastus
ja virkistyskäyttö loppuisivat. Kuivatusvesien laskeminen vähävetisiin jokiin
aiheuttaisi selkeää haittaa ja olisi valtiovallan tavoitteiden vastaista. Tyllijoen kylän asukkailta on kerätty 50 henkilön vastustusadressi.
13) E toteaa, että Kotaneva on metsästyksellisesti selvästi Laihian arvokkain neva. Kotanevan teerikanta on poikkeuksellisen suuri, eikä Laihialta
löydy toista vastaavaa aluetta. Soidinkanta on noin 60 urosta. Kotanevan
muukin kanalintukanta on merkittävä. Kotanevaa reunustavassa Riitasaaressa on havaittu liito-orava, joka kuuluu EU:n luontodirektiivissä mainittuihin tiukkaa suojelua vaativiin lajeihin. Marjastus, sienestys ja muu virkistyskäyttö on kyläläisille merkittävää ja vain muutama 60 asukkaasta hyväksyy turvetuotannon Kotanevalla. Soiden kuivatus kiihdyttää ilmaston-
17 (39)
muutosta. Harvojen vielä luonnontilaisten soiden säilyttäminen on tärkeää
luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi ojittamattoman suon ottaminen turvetuotantoon on hallitusohjelman vastaista. Edellä mainituilla perusteilla ympäristöluvan myöntämistä ei voida edes harkita.
14) F on mielipiteenään esittänyt, että ympäristön asukkaiden jokseenkin
yksimielinen turvetuotantoa vastustava adressi on erittäin painava lupakäsittelyssä ja hakemus ehdottomasti hylättävä. Perusteluna esitetään, että
hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Turvetuotantoon tulisi ottaa vain jo ojitettuja ja muuttuneita soita sekä käytöstä poistettuja suopeltoja. Hanke on myös ristiriidassa valtioneuvoston periaatepäätösten vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005 ja vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 kanssa. Kotanevaa ei ole merkitty maakuntakaavassa tuotantoalueeksi. Hanke saattaa aiheuttaa haittaa 2 km:n päässä sijaitsevalle pohjavesialueelle ja kylän kaivoille, koska pohjavesipinta laskee
suon alueella kuivatuksen johdosta jopa 2 m. Maakuntakaavassa on lähialueella ohjeellinen ulkoilureitti, jonka käytölle turvetuotannosta aiheutuu
haittaa. Turverekat rajoittavat maakuntakaavaan merkityn pyöräilyreitin
käyttöä. Samoin maakuntakaavassa alue on merkitty matkailun vetovoimaalueeksi ja turvetuotanto on siihen liittyvän suunnittelumääräyksen vastainen. Turvetuotanto on myös valtakunnallisen suostrategian linjausten vastainen. Kotanevalla on useita uhanalaisia suotyyppejä (viettokeidassuo,
minerotrofinen lyhytkorsineva) ja lisäksi silmälläpidettäviä suotyyppejä
(ombrotrofinen lyhytkorsineva, tupasvillaräme, isovarpuräme, kuivahko
kangas). Niin ikään suolla on useita metsälain mukaisia erityisen tärkeitä
elinympäristöjä (kangasmetsäsaarekkeet, siirtolohkareet, Puskalansaaren
Metsokohde, Kärmessaari). Kasvillisuusselvityksessä mainittu rimpirahkasammal on Suomen vastuulaji, ja kuljurahkasammal seurattava. Kotaneva on myös tärkeä metsäkanalintujen elinympäristö ja kannat romahtavat
varmuudella turvetuotannon myötä. Lähialueen petolintulajit on jätetty
huomioimatta ja linnustoselvitys on kelvoton. Nisäkkäitä ja selkärangattomia ei ole selvitetty, vaikka esimerkiksi ilves kuuluu Kotanevan ympäristön
lajistoon. Turvetuotannon aiheuttama lisäkuormitus vaikeuttaa vesienhoidon tilatavoitteen saavuttamista Sulvanjoessa ja haitalliset vaikutukset ulottuvat Kaupunginselälle saakka. Pintavalutuskentän toimivuus ojitetulla alueella on epävarmaa eikä sen voida katsoa olevan BAT:tia. Pöly- ja meluhaitat asuinympäristölle ovat arvioitua suurempia ja maastopalon vaara lisääntyy. Marjastus ja muu virkistyskäyttö kärsivät merkittävää haittaa.
Naapuriin sijoittuva lomamökkialue kärsii haitoista.
15) A ja 55 muuta Tyllijoen ja Kotanevan lähistön asukasta vastustavat
voimakkaasti turvetuotantoluvan myöntämistä Kotanevalle. Kotaneva on
viimeisiä luonnontilaisia ja ojittamattomia soita Laihialla ja suo on säilytettävä tuleville sukupolville. Kotanevan luonto on erinomainen kasvillisuuden,
linnuston ja muiden luontoarvojen takia. Hakija ei välitä luontoarvojen ja
kalakannan tuhoutumisesta. Alue on myös tärkeä ja monipuolinen virkistyskäyttöalue. Marjastus-, retkeily- ja metsästysmahdollisuudet suolla lähialueineen heikkenisivät jyrkästi. Lähialueella sijaitsee myös mökkikylä. Pöly ja melu aiheuttavat terveys- ja viihtyvyyshaittaa. Kotanevan ottaminen
18 (39)
turvetuotantoon aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa suon ympäristön asukkaille. Liitteenä on 55 allekirjoittajan vastustava adressi, jossa viitataan
edellä mainittuihin perusteisiin.
Hakijan vastine
Hakija on antanut seuraavan vastineen annetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä:
1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Sulvanjoen vesienhoidon tilatavoitteet, joiden saavuttamisessa hankkeella todetaan olevan mahdollisesti vaikutuksia etenkin happamuushaittojen ja kemiallisen
hapenkulutuksen takia. Hakija toteaa, että vesistöalueen vesienhoidon
toimenpideohjelmassa on määritetty turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden taso. Kotanevan rakenteet ovat toimenpideohjelman mukaiset ja
hanke täyttää toimenpideohjelmassa turvetuotannolle asetetut tavoitteet.
Happamuuden torjuntaa varten hakemuksessa on esitetty suunnitelma.
Lausunnossa mainitaan happea kuluttavan kuormituksen olevan n. 600 g
CODMn/ha/d. Luku perustuu Etelä-Pohjanmaan ympärivuotisten soiden
tarkkailutuloksiin. Julkaisujen (Pöyry Oy, Turvetuotannon humuskuormitus
ja humus vesistöissä 2012 ja TASO-hanke: Turvetuotannon kuormitus,
2011) mukaan luonnontilaisen suoalueen humuskuormitus (CODMn) on 50325 g/ha/d (keskimäärin 199 g/ha d, n=5). Turvemailla olevien metsäalueiden keskimääräinen humuskuormitus on 325 g/ha/d (n=12) käsittelemättömillä alueilla ja 290 g/ha/d (n= 12) käsitellyillä alueilla. Em. luvuilla laskettuna Kotanevan CODMn (netto)kuormitus tuotantoaikana on noin 10 t vuodessa. Ojittamattomana suoalueena kuormitus olisi noin 5 t vuodessa. Hakemuksessa kuormitus on laskettu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen yhteistarkkailuohjelman tulosten perusteella. Etelä-Suomen aineistolla (Pöyry 2009) laskettuna kuormitus olisi
(brutto-/nettokuormitus): kiintoainetta 1550/890 kg/v, fosforia 18/11 kg/v ja
typpeä 660/495 kg/v. Etelä-Suomen Pohjois-Suomea korkeampaan typpikuormitukseen vaikuttaa osaltaan Etelä-Suomessa ilmasta tuleva suurempi
typpilaskeuma; Etelä-Suomessa sadevedessä on keskimäärin 1000 μg/l
typpeä ja Pohjois-Suomessa 680 μg/l.
Lausunnossa esitetään, että tuotantoalueelle on lisättävä virtaamansäätöpatoja niin, että kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan niiden kautta. Hakija
toteaa, että Kotanevan suunnitelma sisältää yhden virtaamansäätöpadon,
jolla padotetaan lohkon 1 vesiä. Lohkolla 2 ei ole virtaamansäätöpatoa.
Kotanevalla kuivatusvedet nostetaan pumppaamolla pintavalutuskentälle.
Suunnitelmassa on arvioitu pumppaamon käyntimäärän tasoittuvan, kun
vesiä padotaan lohkolla 1.
Lausunnossa todetaan pintavalutuskenttä mitoitukseltaan riittäväksi ja
metsäojat tukittaviksi kentän rakentamisen yhteydessä. Lausunnossa esitetty jako-ojan jatkomahdollisuus tarkistetaan kentän rakentamisvaiheessa.
Korkeustietojen perusteella jako-ojan jatkolla ei paranneta veden jakautumista kentälle.
19 (39)
Lausunnossa todetaan happamuuden torjuntasuunnitelma riittäväksi.
Hakija on esittänyt tarkkailun toteutuksesta näytteenottoajat ja määritykset.
Hakija esittää vesistötarkkailun näytepisteet sijoitettavaksi Tyllijokeen heti
Kotanevan kuivatusvesien laskukohdan ylä- ja alapuolelle. Hankkeen alapuolelle Tyllijoen virrattua peltoalueen halki voidaan sijoitta myös yksi vesistötarkkailun vertailupiste (ennakkotarkkailun piste Tylli 1).
Lausunnossa esitettyä kuormitustarkkailun jokavuotisuutta hakija ei pidä
tarpeellisena. Hakija on esittänyt kunnostusaikana tehtäväksi kuormitustarkkailua ja tuotantoaikana pintavalutuskentän tehon tarkkailua (sisältää
myös kuormitustarkkailun) kahtena vuonna suon siirryttyä kunnostuksesta
tuotantoon ja uudelleen kahtena vuonna ennen ympäristöluvan lupaehtojen tarkistushakemuksen jättämistä. Hakijasta ko. tarkkailulla saadaan esille hankkeen kuormitusvaikutus. Hakijan mielestä on otettava huomioon, että hanke edustaa vain pientä osaa Tyllijoen kuormituksesta ja hanke on
ainoa toiminta Tyllijoella minkä kuormitusta seurataan säännöllisellä näytteenotolla. Hankealueelta purkautuvat vedet ovat alueen tavanomaisia
suovesiä. Hakija ei katso em. syystä tarpeelliseksi lausunnossa esitettyä
raskasmetallien tarkkailua.
Lausunnossa todetaan, että hankealueella ei esiinny varsinaisia uhanalaisia lajeja ja että hankealueen valtakunnallinen ja alueellinen luonnonsuojelullinen merkitys lienee vähäinen. Lausunnossa mainitaan rekistereissä
olevan tieto liito-oravan reviiristä tuotantoalueen itäosassa. Hakija on myös
omissa selvityksissään todennut esiintymän. Hanke voidaan toteuttaa ilman kyseisen reviirin heikennystä.
Lähin asutus on 380 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Asutuksen
ja tuotantoalueen välissä on puustoa kasvava pintavalutuskenttä ja metsäkaistale. Hakija säilyttää puuston pintavalutuskentällä. Hakijan käsityksen
mukaan ratkaisulla estetään pöly- ja meluhaitat asutukselle.
Hakijan käsityksen mukaan toiminnan aloittamislupa edistää hankkeen vesienkäsittelyrakenteiden toimintaa ja on siten hankkeen ympäristövaikutusten kannalta myönteinen toimi. Hakijasta toiminnan aloituslupa voidaan
myöntää.
2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen esittää ensisijaisesti hakemuksen hylkäystä ja toissijaisesti hakemuksen täydennystä koekalastustiedoilla. Vaatimuksen perusteluina ovat vesienhoidon tilatavoitteet, sulfaattimaat ja kalatalous. Hakija toteaa hankkeen vesiensuojelurakenteiden olevan vesienhoidon toimenpideohjelman vaatimusten mukaiset ja hankkeen täyttävän toimenpideohjelmassa turvetuotannolle asetetut tavoitteet. Sulfaattimaiden osalta hankkeessa on laadittu happamuuden torjuntasuunnitelma. Hakija on selvittänyt
hakemuksessaan hankkeen alapuolisen vesistön (Tyllijoki ja Sulvanjoki) tilaa ja kalataloutta. Tyllijoesta on otettu vesinäytteet ja Tyllijoen sekä Sulvanjoen kalataloudellista tilaa on arvioitu näytteiden, maastohavaintojen ja
20 (39)
taustaselvitysten avulla. Hakijasta hankkeen vaikutusalueen alapuolisen
vesistön kalataloudellisesta merkityksestä on hakemuksessa riittävät tiedot
ja hankkeen vaikutukset alapuolisen vesistön kalatalouteen ovat vähäiset.
On otettava huomioon, että hankkeen ala on pieni verrattuna em. vesistöjen valuma-alueiden alaan.
3) Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan kanta hakemukseen on kielteinen. Päätöksen esittelytekstissä hanketta on käyty laajalti
läpi. Esittelytekstissä ei sinänsä ole todettu hankkeesta aiheutuvan erityisiä
haittoja asutukselle ja ympäristölle. Päätöksen liitteenä on hanketta vastustava adressi ja sekä yksityisten henkilöiden jättämä hanketta vastustava
kunta-aloite ja mielipide. Tekstissä on myös lainattu valtakunnan tason linjauksia soidensuojelusta ja turvetuotannon ohjauksesta. Hakija toteaa, että
hankealue ei ole suojeluohjelmien kohde eikä hankealueella ole arvioitu
olevan valtakunnallista tai alueellista luonnonsuojelumerkitystä. Hakija on
hankkinut suurimman osan hankealueesta hallintaansa jo vuonna 2009.
4) Laihian kunnanhallitus on päättänyt olla antamatta hankkeesta lausuntoa.
5) Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva
Länsirannikon ympäristöyksikkö ei vastusta hankkeen ympäristölupaa.
Lausunnossa todetaan, ettei hanke saa happamoittaa jokivesistöä ja lisätä
tulvariskejä. Hakija toteaa, että hankkeessa on huomioitu hankealueen
happamat sulfaattimaat. Hankealue kuivatetaan pumppaamalla, joten veden purkautuminen hankealueelta on hallittua.
6) Pohjanmaan museo on todennut, että hankealueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä eikä hanke vaaranna muinaismuistolaissa säädetyn arkeologisen kulttuuriperinnön rauhoitusta. Lausunnossa todetaan olevan tärkeää, että hankkeen läheisyydessä kivennäismaalla sijaitsevien
muinaisjäänteiden sijainti ja niiden suoja-alueen laajuus ei jää epäselväksi
mahdollisissa hankealuetta sivuavissa maanrakennustöissä. Hakija toteaa,
että alueen muinaismuistojen sijainti on merkitty hankealueen suunnitelmakarttoihin. Sijaintitiedot on saatu lausunnossa mainitusta muinaisjäännösrekisteristä.
7) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry vastustaa hankkeen ympäristölupaa. Perusteluna esitetään linnusto, lajit ja suotyypit, veden laatu ja kalastus. Hakija toteaa, että hankkeen luontokartoituksissa ei
alueella ole havaittu luonnonsuojelulaissa ja luonnonsuojeluasetuksessa
erityisesti suojeltua lajistoa. Hankealueen luonnonsuojelullinen merkitys on
vähäinen (vastineen kohta 1). Hakija on laatinut hankkeeseen happamuuden torjuntasuunnitelman. Todettakoon selvyyden vuoksi, että hankealueen turvekerroksen alainen pohjamaa ei ole happamoitunut eikä pohjamaan pH ole 2,8 kuten muistutuksessa mainitaan. Hakijan kartoituksissaan
havaitsema liito-oravan reviiri sijaitsee hankealueen ulkopuolella ja hanke
on toteutettavissa ilman reviirin heikennystä.
21 (39)
Hakija on tehnyt hankealueella kesällä 2012 muistutuksessa mainitun perhosselvityksen sekä hämähäkki- ja viitasammakkoselvityksen. Selvityksessä alueella ei tavattu EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltuja perhoslajeja.
Myöskään Suomen luonnonsuojelulain ja asetuksen nojalla rauhoitettuja
lajeja ei havaittu. Hankkeen vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen
tekniikan mukaista. Hakemuksen kalataloustietoja hankkeen vaikutusalueelta on käsitelty vastineen kohdassa 2.
8) Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ry on vastustanut hankkeen
ympäristölupaa. Perusteluna on todennäköinen suuri haitta Vaasan saariston kalakannoille happamien sulfaattimaiden johdosta. Hakija toteaa, että
hankealueen turvekerroksen alaiset sulfaattimaat ovat hankkeessa tiedossa ja hankkeessa on varauduttu happamuuden torjuntaan. Hanke ei aiheuta kalataloushaittoja muistutuksessa mainituilla alueilla.
9) A ja B ovat esittäneet laajan kirjon mielipiteitä ja näkemyksiä hankkeesta. Hakija toteaa, että hakemuksessa on esitetty tiedot ja arviointiperusteet
hankkeesta ja hankkeen vaikutuksista. Hankkeen vesienkäsittely on BATratkaisu. Toimivia pintavalutuskenttiä voidaan rakentaa myös ojitetuille
alueille, kuten TuKos-projektissa on osoitettu. Alueen pumppukuivatus pintavalutuskentän kautta estää vesien hallitsemattoman purkautumisen alapuoliseen ojaan. Kotanevan reunaosien ojitukset on tehty turvemaalle
(suolle). Asia on myös todettavissa alueen kartoista. Alueen linnustoselvityksen on tehnyt kokenut linnustoselvittäjä ja selvityksellä on saatu esille
hankealueen linnustollinen arvo. Hankkeen lähiasutus on selvitetty hakemuksessa ja asutuksen sijainti on todettavissa hakemuksen ympäristökartassa. Hankealueen koillisosassa on laaja metsätalousmaa-alue; ei metsäsaareke suolla. Hanke ei kohdistu mielipiteessä mainittuihin Puskalansaareen ja Kärmesaareen. Mielipiteen esittäjien linnustoselvityksessä todetaan, ettei hankealueella ole allikko ym. alueita, joten kahlaaja ja vesilintulajistoa ei ole. Sama on tullut esille myös Kotanevan luontoselvityksessä.
Mielipiteen esittäjien selvityksen lajisto on pitkälti samaa lähiympäristön
pelto- ja metsälajeja kuin mitä Kotanevan luontoselvityksessä on havaittu.
Alueen suolajisto on vähäinen. Todettakoon, että Kotanevan tutkimusalueella ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia lajeja.
10) Tyllijoen ojayhtiö vaatii, että hakijan on ottava osaa Tyllijoen ojan
kunnossapitoon ja perkauskustannuksiin viljelymaata vastaavilla osuuksilla. Hakija toteaa haluavansa osallistua em. kustannuksiin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
.
11) Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry tuo esille pohjavesialueen, linnuston ja hankealueen luontoarvot sekä sen, että Kotanevaa ei ole
osoitettu maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi ja Kotaneva sijaitsee
sulfaattimaiden alueella. Hakija toteaa, että maakuntakaavassa ei ole osoitettu turvetuotantoalueita. Lupa turvetuotantoalueelle haetaan ja ratkaistaan ympäristölupakäsittelyssä. Kotanevalle on laadittu happamoitumisen
torjuntasuunnitelma. Todettakoon, että Kotanevan pohjamaan pH ei turve-
22 (39)
kerroksen alla ole alle 3 kuten mielipiteessä esitetään. Tyllijoen ja Sulvanjoen alueella sulfaattimaat ovat yleisiä. Pohjavesialue on etäällä hankealueesta eikä hankkeella ole pohjavesialueeseen vaikutuksia. Linnustoa ja
luontoarvoja on käsitelty vastineenkohdissa 1 ja 9.
12) C ja D tuovat esille esille pölyn ja melun, liikenteen ja tulipaloriskin sekä luontoarvot. Hakija on käsitellyt pöly- ja meluvaikutusta lähiasutukselle
vastineen kohdassa 1. Tulipalojen estoon varaudutaan Sisäasianministeriön ohjeen mukaisella pelastussuunnitelmalla, palokalustolla ja kaluston
käyttöharjoituksilla ja palotarkastuksilla. Liikenne tuotantoalueelle ei ole
jatkuvaa liikennevirtaa, vaan muodostuu tuotantoaikana 5-10 ajoneuvosta
vuorokaudessa. Luontoarvoja on käsitelty vastineen kohdassa 1 ja 7.
13. E tuo esille Kotanevan metsäkanalintukannan, metsästyksen ja liitooravareviirin. Hakija toteaa, että luontoselvitys antaa kuvan Kotanevan linnustosta ja linnuston määrästä. Metsästys ei ole jatkossakaan kielletty Kotanevan alueella, mutta metsästys ei ole jokamiehenoikeus. Liito-oravasta
on tiedot vastineen kohdassa 1.
14) F tuo esille kuten kohdan 9 mielipiteessä hyvin laajan kirjon ajatuksia ja
näkemyksiä hankkeesta. Hakija toteaa, että maakuntakaavaan ja turvetuotantoalueen lupakäsittelyyn on vastattu vastineen kohdassa 1 ja 11, luontoarvoihin on vastattu kohdissa 1 ja 7, linnustoselvitykseen vastineen kohdassa 9, perhosselvitykseen vastineen kohdassa 7, sulfaattimaista vastineen kohdissa 1 ja 11. Kotanevan tuotantoalueella hyödynnettävän turvekerroksen paksuus on 2-2,5 m. Jälkikäyttömuodosta ei ole tehty päätöstä
tässä vaiheessa hanketta. Mahdollisena jälkikäyttömuotona on esitetty
maa- ja metsätalouskäyttöä. Tasaisen suopohjan alueella uudelleen soistaminen (kosteikko) voisi olla mahdollinen jälkikäyttömuoto. Vesienhoidon
toimenpideohjelmaa ja hanketta samoin kuin kalataloutta on käsitelty vastineen kohdassa 2. Pintavalutuskentän rakentamista suoalueelle, jossa on
ojia, on tutkittu TuKos -projektissa. Ko. tutkimusprojektin tulosten mukaan
ojia sisältäville suoalueille voidaan rakentaa toimiva pintavalutuskenttä.
Pölyä ja melua sekä liikennettä ja tulipaloriskiä on käsitelty vastineen kohdissa 12. Pohjamaan suoala on kaikkiaan 75 000 ha, josta Laihialla 8 700
ha (GTK 2003). Alueelle on varsin paljon suoluontoa.
15) A ja 55 muuta Tyllijoen ja Kotanevan lähistön asukasta ovat tuoneet esille hankealueen luonto- ja virkistyskäyttöarvot. Hankealueen luontoarvoja on käsitelty vastineen kohdissa 1 ja 7. Kotanevalla ei ole retkeilyreittejä tai luontopolkuja. Suoluonnon määrä Pohjanmaalla on kaikkiaan 75
000 ha, josta Laihialla 8 700 ha (GTK 2003). Laihian ja Kurikan alueella on
esimerkiksi virkistyskäyttöön soveltuva ja rakennettu 3 300 ha laajuinen
Levanevan soidensuojelualue.
Hakemuksen täydennys
Hakija on kuuluttamisen jälkeen täydentänyt hakemustaan selvityksellä viitasammakon kutualueista ja rämeristihämähäkin esiintymisestä Kotaneval-
23 (39)
la, täydentänyt luontoselvitystä saukon ja liito-oravan sekä perhosten osalta ja toimittanut kartan, johon on merkitty muinaismuistoalueet ja liitooravan reviirit. Tiedot on kuvattu tarkemmin hakemuksen sisältö -osassa.
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU
Ympäristöluparatkaisu
Aluehallintovirasto myöntää EPV Bioturve Oy:lle ympäristöluvan Kotanevan turvetuotantoon Laihian kunnassa Sulvanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 73,3 ha.
Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen päätöksen liitteeseen 1 merkityllä
alueella. Hylätyn alueen pinta-ala on noin 3,5 ha.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta.
Aluehallintovirasto myöntää EPV Bioturve Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupa koskee
hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Kyseisiä vesiensuojelurakenteita ovat pintavalutuskenttä ja sen pengertäminen sekä mittapato. Luvan saajan on asetettava 5 000 euron suuruinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön
saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten
muuttamisen varalta.
Lupamääräykset
Päästöt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakijan vastineen liitteenä olevan tuotantosuunnitelmakartan 2291-3-05 (päiväys 15.12.2010, päivitetty
9.10.2012, mittakaava 1:10000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Tyllijokeen.
2. Tuotantoalueen vedet on johdettava edellä lupamääräyksessä 1 mainitun tuotantosuunnitelmakartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta
säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla kuitenkin pintavalutuskentän osalta siten muutettuna, kuin jäljempänä tässä lupamääräyksessä ilmenee.
Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein kentän kaltevuuden perusteella.
Pumppaamolta katsoen oikeanpuoleista jako-ojaa on jatkettava lähimpään
ympäripengerryksen taitekohtaan saakka.
24 (39)
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa
on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.
Tuotantoalueen ojia tai muita rakenteita ei saa kaivaa turvekerroksen alapuoleiseen kivennäismaahan eikä lieju- tai mutakerroksiin laskeutusaltaita
lukuun ottamatta. Mikäli laskeutusaltaat kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava ja huolehdittava siitä, ettei altaiden vesipintaa
lasketa turvekerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lyhytaikaisesti
lietteen poiston yhteydessä. Tuotannosta poistuville alueille on jätettävä
riittävä, vähintään 20 cm:n paksuinen turvekerros.
Turvetuotannossa on soveltuvin osin noudatettava hakemuksen täydennyksessä 23.11.2011 esitettyä suunnitelmaa ”Kotaneva (Laihia), sulfidisedimenttien esiintyminen ja suunnitelma happamuuden torjumiseksi”
(Planora Oy 21.11.2011) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen
joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja
vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista.
3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vähintään seuraava:
Kiintoaine
Kokonaisfosfori
Kokonaistyppi
50 %
50 %
20 %
Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja
sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.
4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä
puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on
seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.
5. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltava käytössä ennen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Ne
25 (39)
on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka
eivät vähennä niiden tehoa.
6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti
toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat
on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina
muulloinkin tarpeen vaatiessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Päästöt ilmaan ja melu
7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 500 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä
häiritsevästi.
Pintavalutuskentällä ja se takana olevalla tässä päätöksessä hylätyllä 3,5
ha suuruisella alueella on säilytettävä puusto suojavyöhykkeenä.
8. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB
(LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB
(LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7
Varastointi ja jätteet
9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on
oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on
laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
26 (39)
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen
jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi
tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle.
10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana
pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on
oltava ylitäytönestin ja laponestin.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.
12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien
johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja
häiriötekijät poistettava viipymättä.
Tarkkailut
13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3
olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
14. Vesistötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan
suunnitelman mukaisesti.
Täsmennetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava tiedoksi EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmaa
voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Tarkkailu voidaan toteuttaa
yhteistarkkailuohjelman osana.
Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalo-
27 (39)
usviranomaiselle sekä Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden
oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Kunnossapitovelvoitteet
15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta
poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta
siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden
vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan
on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet
voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien
käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden
ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan
on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen
vesien käsittelyn lopettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja luvan saajalle määrätyt velvoitteet
lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa
antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Korvaukset
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.
28 (39)
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä
säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.10.2023 jätettävä aluehallintovirastolle
hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön.
Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden
tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset
tarpeellisilta osin.
Lisäksi hakemukseen tulee liittää erillinen potentiaalisia happamia sulfidisedimenttejä koskeva selvitys. Selvityksessä tulee olla tieto jäljellä olevasta turvepaksuudesta tuotantoalueella sekä selvitys ojien ja kivennäismaan välisestä turvepaksuudesta. Lisäksi selvityksestä tulee ilmetä onko
kaivua ulotettu mineraalimaahan saakka ja miten tällaisissa tapauksissa on
toimittu, onko kokoojaojia siirretty pohjamaan paljastumisesta johtuen, onko alueelle tehty kalkkirouhepatoja tai -pohjia, onko laskuojia kalkittu ja onko uusia happamuuden torjuntaan soveltuvia toimenpiteitä otettu, tai suunniteltu otettavaksi, käyttöön. Lisäksi selvityksestä tulee ilmetä miten potentiaaliset happamat mineraalimaat jatkossa huomioidaan.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Kotanevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta pääosa on ojittamatonta ja osa on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kotanevan olosuhteissa.
Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Asutuksen ja tuotantoalu-
29 (39)
een välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu.
Purkuvesistön kalataloudellinen arvo on vähäinen, minkä vuoksi kalataloudelle ei katsota aiheutuvan haittaa.
Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.
Kotanevalle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisia ja happamuushaittoja ehkäistään rajoittamalla
ojien kaivusyvyyttä ja määräämällä tuotannosta poistuville alueille jätettäväksi riittävä turvekerros sekä noudattamalla muutoinkin hakemuksen täydennyksen liitteenä esitettyä suunnitelma happamuuden torjumiseksi.
Kun otetaan huomioon Kotanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu luvan myöntämisen esteenä
olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen
vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Perustelut toiminnan aloittamisluvalle muutoksenhausta huolimatta
Vesienkäsittelyrakenteiden toiminnan vakiinnuttamiseksi pintavalutuskentän rakentaminen on tarpeen aloittaa hyvissä ajoin ennen kuivatusvesien
johtamista. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla alueella. Laskeutusaltaiden ja eristysojien kaivamiselle ei ole perusteita myöntää toiminnan aloittamislupaa.
Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen
määräykset 1–6. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Pohjamaa turvekerroksen alapuolella on
potentiaalista hapanta sulfaattimaata, minkä vuoksi happamuuden torjunnasta annetaan määräys.
Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi
annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 7 ja 8. Toiminnasta voi
aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tuotantoalueesta hylätty noin 3,5 ha:n alue, joka on määrätty jätettäväksi suo-
30 (39)
javyöhykkeeksi ja jonka turvin asutuksen ja tuotantoalueen väliseksi etäisyydeksi tulee lyhimmillään noin 500 m. Aumojen sijoittamisessa on määrätty vähimmäisetäisyydestä. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle
annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen
(993/1992) melutason ohjearvoja.
Määräykset 9 ja 10 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen
ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 §:n
mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava
selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Selvyyden vuoksi käytetään nykyisen jätelain vaarallisen jätteen käsitettä vanhan jätelain ongelmajäte-käsitteen sijasta. Haitallisten aineiden
maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen
ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden
varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi.
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 11 ja 12.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 13 ja 14 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten sekä lupamääräysten tarkistamista
varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuuko kentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa
edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin sisällytetään selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä
toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.
Lupamääräyksen 15 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi.
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen
rajoittamiseksi.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Luvan epäämistä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa
luparatkaisuun ja luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin.
Luparatkaisuun ja sen perusteluihin viitataan myös siltä osin, kuin lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyyn ei jäljempänä ole vastattu
yksityiskohtaisesti.
Aluehallintovirasto toteaa 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ala-
31 (39)
puolisen vesistön kuormitusarvioita koskevien epäilyjen osalta, että hakemuksessa esitetyt arviot ovat riittäviä toiminnan päästöjen arviointiin.
Virtaamasäätöpatojen lisääminen ei ole tarpeen, koska pumppaus pintavalutuskentälle tasoittaa lohkojen 2 ja 3 virtaamia.
Hankkeella ei ole vaikutusta lausunnossa esiin tuotuun liito-oravan reviiriin.
Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että luonnonsuojelulain mukainen kielto
rauhoitettujen lintulajien tahallisesta häirinnästä on voimassa ympäristöluvan myöntämisen jälkeenkin, joten erillinen lupamääräys häirinnän kieltämiseksi ei ole tarpeen. Hakija on velvollinen toteuttamaan tuotantoalueen
valmistelu- ja kuntoonpanotyöt siten, että toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulain mukaan kiellettyä tahallista häirintää.
Pintavalutuskenttä täyttää ominaisuuksiltaan vesienkäsittelyä koskevat
vaatimukset ja pintavalutuskentälle on asetettu puhdistustehovaatimukset.
Potentiaaliset happamat sulfaattimaat turvekerroksen alapuolella on huomioitu lupamääräyksessä 2 sekä lupamääräysten tarkistamista koskevassa kohdassa.
Tarkkailussa on huomioitu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esittämät asiat.
Aluehallintovirasto vastaa 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen vaatimukseen kalastotietojen
täydennyksestä, että asian ratkaisemiseksi hakemuksessa on riittävät kalastotiedot. Happamien sulfaattimaiden osalta viitataan Etelä-Pohjanmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle annettuun vastaukseen.
Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat vähäisiä ja hankealueen alapuolisen vesistön kalataloudellinen arvo vähäinen, eikä kalatalousvelvoitteita ole sen vuoksi määrätty.
5) Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva
Länsirannikon ympäristöyksikön huomautukseen lisääntyvästä tulvariskistä aluehallintovirasto toteaa, että lupamääräyksen 2 rakenteilla ei virtaaman kasvua ole odotettavissa.
Aluehallintovirasto toteaa, että hakija on täydentänyt hakemusta 6) Pohjanmaan museon edellyttämällä tavalla.
Aluehallintovirasto vastaa 7) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan
piiri ry:n muistutukseen luontotietojen ja kuormitusselvityksen puutteellisuudesta, että selvitysten täydennysten jälkeen hakemuksessa olevat tiedot riittävät asian ratkaisemiseksi. Linnuston pesimäaikaisen häirinnän
osalta viitataan vastaukseen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lupamääräyksen 16 mukaisesti Etelä-Pohjanmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi antaa toiminnanlopettamiseen
ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
32 (39)
Aluehallintovirasto toteaa 8) Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ry:n
vaatimukseen luvan epäämisestä, että potentiaaliset happamat sulfaattimaat turvekerroksen alapuolella on huomioitu päätöksessä ja vaikutukset
kalastoon ovat vähäiset.
Aluehallintovirasto vastaa 9) A:n ja B:n vaatimukseen luvan epäämisestä
suon luonnontilaisuuden ja luontoselvitysten puutteellisuuden perusteella,
että aluehallintovirasto katsoo selvitysten täydennysten jälkeen tietojen
olevan riittävät asian ratkaisemiseksi. Mahdolliset haitat marjastukselle,
metsästykselle, retkeilylle ja muulle virkistyskäytölle eivät muodosta luvan
myöntämisen estettä, koska ne kohdistuvat suppealle hakijan hallinnassa
olevalle alueelle. Mielipiteen esittäjien toimittama oma linnustoselvitys ei
sisällä sellaista tietoa, jonka perusteella lupa voitaisiin evätä.
Aluehallintovirasto toteaa, että 10) Tyllijoen ojayhtiön vaatimus kunnossapitokustannuksiin osallistumisesta on huomioitu lupamääräyksessä 15.
Aluehallintovirasto katsoo, että 11) Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n vaatimus luvan epäämisestä sillä perusteella, että hanke on
ristiriidassa muistutuksessa lueteltujen lakien, määräysten, maakuntakaavan linjausten ja ohjeiden kanssa ei muodosta ympäristönsuojelulaissa
tarkoitettua luvan hylkäämisen perustetta.
Aluehallintovirasto on huomioinut 12) C:n ja D:n (Luoma 399-405-3-255)
vaatimuksen luvan epäämisestä sillä perusteella, että kiinteistönomistajien
asuinrakennus sijaitsee 380 m päässä tuotantoalueesta, hylkäämällä osan
alueesta ja määräämällä sen suojavyöhykkeeksi melu- ja pölyhaittoja vastaan. Yleisellä tiellä tapahtuvaan liikenteeseen ei aluehallintovirasto voi ottaa kantaa tässä päätöksessä.
13) E:n, 14) F:n ja 15) A:n ja 55 muun Tyllijoen ja Kotanevan lähistön
asukasta vaatimukseen luvan epäämisestä luonnontilaisuuden, virkistyskäytön, hallitusohjelman vastaisuuden, erinäisten ympäristöhaittojen ja
luontoarvojen perusteella, aluehallintovirasto toteaa, että kyseisistä asioista mikään ei muodosta luvan myöntämisen estettä, kun otetaan huomioon
hakijan esittämät selvitykset ja hankkeen vaikutukset.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toiminta saadaan päätöksessä eriteltyjen vesiensuojelurakenteiden osalta
aloittaa muutoksenhausta huolimatta ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
33 (39)
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta
poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100,
101, 103 a §, 103 c §
Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston
maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen
maksutaulukon mukaan alle 30–300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
EPV Bioturve Oy
Jäljennös päätöksestä
Laihian kunta
Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja
luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti)
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousviranomainen (sähköisesti)
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Pohjanmaan Museo (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa
muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä.
34 (39)
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Laihian kunnan virallisella ilmoitustaululla.
Kuulutuksesta ilmoitetaan Kyrönmaa -lehdessä.
35 (39)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liitteet
1) Valitusosoitus
2) Kartta
3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Ville Salonen
Lasse Känsälä
Asian ovat ratkaisseet ympäristöylitarkastaja Ville Salonen ja ympäristöneuvos Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Lasse Känsälä.
LK/ksa
Liite 1
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.10.2013
Valitusoikeus
Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden
edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut
asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö
-
Valituksen liitteet
-
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta
valittajan nimi ja kotikunta
postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava
Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta
mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan
valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituskirjelmään on liitettävä
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen
toimivallasta
Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu
niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot
käyntiosoite:
postiosoite:
puhelin:
telekopio:
sähköposti:
aukioloaika:
Wolffintie 35,65200 Vaasa
PL 200, 65101 Vaasa
0295 018 450
06-317 4817
kirjaamo.lansi@avi.fi
klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90
euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä
maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
Tuotantoalueen kartta (noin 3,5 ha:n hylätty alue ruudutettu)
HYLÄTTY
ALUE
Liite 3
KOTANEVAN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen
ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään
vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
-
tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät
tuotantomenetelmä
ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat
kunnostukset ja tuotannon eteneminen
vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta
poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
laskeutusaltaiden, lietesyvennysten ja pumppaamoaltaan tyhjentäminen sekä poistetun kivennäismaiden kalkitusmäärä
ojastojen puhdistukset
mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset
pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt
sadanta, haihdunta ja tuulitiedot
muut huomiot esimerkiksi rankkasateiden kesto ja seuraukset
jätehuoltoon liittyvät toimet
kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot
näytteiden ottoajat
aumojen paikkojen muutokset
pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja
melupäästöihin
toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely
Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Kuntoonpanovaihe
Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana näytteenoton yhteydessä laskuojan mittapadolta
pintavalutuskentän jälkeen.
Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää pumppaamoaltaasta ja sen jälkeen laskuojasta mittapadolta seuraavasti:
kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa
kevättulvan aikana (yleensä 15.4.–15.5.)
marras–huhtikuussa (kun töitä ei tehdä)
1 kerta/2 vk
1 kerta/vk
1 kerta/kk.
Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori kokP, kokonaistyppi kokN, kemiallinen hapenkulutus CODMn, sameus ja pH.
Tuotantovaihe
Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana näytteenoton yhteydessä laskuojan mittapadolta
pintavalutuskentän jälkeen.
Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää pumppaamoaltaasta ja sen jälkeen laskuojasta mittapadolta seuraavasti. Vesinäytteet otetaan 1.5.–30.9. kahden viikon välein ja 1.10.–31.4.
kahden kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan
kerran viikossa.
Näytteistä määritetään kiintoaine, kokP, kokN, CODMn, sameus ja pH.
Mikäli kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden tulosten perusteella todetaan pintavalutuskenttien
toimivuuden tasaantuneen ja päästöjen olevan ennakoidulla tasolla, voidaan tarkkailua harventaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.
Vesienkäsittelyn teho lasketaan vuoden keskiarvona ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet mukaan lukien. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen
taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokP 20 µg/l, kokN 500 µg/l ja kiintoaine
1 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. CODMn-taustapitoisuutena käytetään EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta.
Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnes
tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.
Vesistötarkkailu
Vesinäytteet otetaan Tyllijoesta välittömästi Kotanevan kuivatusvesien laskukohdan ylä- ja
alapuolelta sekä vertailupisteesta Tylli1. Näytteet otetaan kuntoonpanovaiheessa toukokuussa,
heinäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Tuotantovaiheessa näytteet otetaan toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, kiintoaine, CODMn, kok P, kok N,
pH, rauta Fe ja väri. Tuotantoajan vesistötarkkailunäytteistä analysoidaan esitetyn lisäksi asiditeetti, ammoniumtyppi NH4-N ja fosfaattifosfori PO4-P (suodatettu) sekä raskasmetallit kadmium Cd, Nikkeli Ni, lyijy Pb ja elohopea Hg yhtenä vuotena tuotantovaiheen alettua ja yhtenä
vuotena ennen lupamääräysten tarkistamista. Tyllijoen virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja
päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset