Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4 Syystapaaminen s. 8

Charolais 2010
CHAROLAIS 2010
Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla s. 4
Syystapaaminen s. 8
Alkiot kiinnostavat emotiloja s. 11
Charolaisvuosi 2010 s. 15
1
Charolais 2010
KOKOUSKUTSU
Suomen Charolaisyhdistys r.y.:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ikaalisissa, Ikaalisten kylpylässä,
maanantaina 8. helmikuuta 2010, alkaen klo. 16.30.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen §8:ssä vuosikokoukselle määrätyt asiat.Tervetuloa!
Johtokunta
KOKOUKSEN ASIALISTA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Kokouksen avaus
Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
Todetaan kokouksen laillisuus
Esitetään yhdistyksen vuosikertomus
Esitetään vuoden 2009 tilit ja tilintarkastajien niistä antama lausunto
Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden johtokunnalle
Vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
Määrätään johtokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot
Vahvistetaan jäsenmaksu vuodelle 2011
Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä
Valitaan tarvittavat jäsenet johtokuntaan, erovuorossa Minna Putkuri ja Marika Sippola
Valitaan edustajat niihin kotieläinjärjestöjen elimiin, joihin yhdistyksellä on mahdollisuus saada edustus (jalostusvaliokunta, mahdollisesti myös SKJO:n edustajisto)
Muut mahdolliset asiat
Kokouksen päättäminen
MÖTESKALLELSE
Finlands Charolaisförening r.f.:s stadgeenliga årsmöte hålles i Ikaalinen på Hotell Ikaalisten kylpylä,
måndagen den 8 februari 2009, kl. 16.30.
Under mötet behandlas i § 8 för årsmötet nämnda ärenden. Välkomna!
Styrelsen
FÖREDRAGNINGSLISTA
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Mötet öppnas
Val av ordförande, sekreterare samt två protokolljusterare
Mötets laglighet och beslutsförhet konstateras
Årsberättelsen presenteras
Revisionsberättelsen samt revisorernas utlåtande för år 2009 presenteras
Bokslutet bekräftas och förra årets styrelse beviljas ansvarsfrihet
Årets verksamhetsplan samt budget fastställs
Premier för revisorer, styrelsens ordförande samt övriga styrelsemedlemmar bekräftas
Medlemsavgiften för år 2011 fastställs
Val av två revisorer samt deras suppleanter att granska nästa års förvaltning och räkenskaper
Val av styrelsemedlemmar. Minna Putkuri och Marika Sippola i tur att avgå
Val av personer till husdjursorganisationer där föreningen har möjlighet att påverka (bla avelsutskottet)
Övriga ärenden
Mötets avslutande
2
Charolais 2010
CHAROLAIS 2010
SISÄLLYSLUETTELO
Kokouskutsu / Möteskallelse
2
Puheenjohtajan palsta - Kaarlo Schildt
5
Matkalla Charolais-rodun kotiseudulla - Eija Rinta-Piirto
6
Charolaisyhdistyksen syystapaaminen - Heta Östergård
10
Alkiot kiinnostavat emotiloja - Mirja Riipinen
13
Charolais-vuosi 2008 tarkkailun ja keinosiemennyksen
näkökulmasta - Seppo Niskanen
15
Charolais-sonneja risteytyskäyttöön - Susanna Vehkaoja
17
Lisätietoa emolehmäkarjojen vasikoista - Heidi Härtel
18
“Nykypäivän hamsteri kaipaa eloonsa turvaa” - Pekka Suorsa
24
Varpupaisti - Mirja Riipinen
26
Lihasta on moneksi - Jaakko Nuutinen
27
Charolais-yhdistys ry johtokunta
34
Charolais-tuotteita
35
Julkaisija:
Suomen Charolaisyhdistys ry
www..charolais.fi
Toimitus:
Suomen Charolaisyhdistys ry
johtokunta
Mirja Riipinen
Painopaikka:
Satakunnan painotuote
Kannen kuva:
SusSari Sari Haavisto
Ulkoasu:
Sakari Äijö / Sakuweb
www.sakuweb.net
sakari.aijo@sakuweb.net
040 - 837 5132
Lehden vastuu virheellisistä
ilmoituksista rajoittuu ainoastaan
ilmoituksen hintaan
3
Charolais 2010
www.bosgard.com
YLIKAHRIN CHAROLAIS
MYYNNISSÄ
JALOSTUSELÄIMIÄ
Heta ja Reijo Östergård
Järvikulmantie 37, 29880 LEVÄSJOKI
040-7084009 (Heta)
heta.ostergard@pp.inet.fi
Bosgård 67, 06200 Porvoo
kaarlo.schildt@bosgard.com
4
Charolais 2010
Puheenjohtajan palsta
parantelu ja muun kikkailu ei ole meidän tuotantokulttuurissamme mukana. Kuitenkin tuotannon
moraalissa on mielestäni unohtunut itse yrittäjä .
Kasvava yksikkökoko, hyvä taloudellisen tuloksen
yhä vaikeampi saavuttaminen ja emolehmätuotannon hidas pääomankierto panevat itse yrittäjän
motivaation ja eikä vähiten jaksamisen kovalle koetukselle . Ei ole liikaa vaatia työstään kohtuullista
korvausta kuitenkaan unohtamatta , että kuluttaja
maksaa loppupelissä viulut niin elinkeinotuet kuin
syömänsä lihan.
Vuosien puhumisen ja pähkäilyn jälkeen saimme tämän lehden nyt aikaiseksi. Suurkiitos kaikille
tähän työhön osallistuneille. Mitään ihmeempää
toimitusstrategiaa meillä ei ole ollut , mutta toivon,
että jutut ovat kiinnostavia ja ilmoittajat saisivat
ansaitsemaansa näkyvyyttä. Kunniahimoinen tavoite on, että lehti ilmestyy kerran vuodessa. Kaikki
rakentava kritiikki ja hyvät vihjeet lehden sisällön
ja ulkoasun parantamiseksi ovat tervetulleita. Siis
ottakaa kilvan yhteyttä johtokunnan jäseniin.
Käytännön jalostustyössä on tavoitteena saada
hyväluonteisia mahdollisimman pienenä syntyviä
suuriksi kasvavia lihaksikkaita vasikoita, jotka vielä
perimässään kantaisivat helpon syntymän. Tavoitteiden lista on loputon, ja lienee monta kertaa
kokoontuessamme keskusteltu kiivaasti jalostustavoitteista. Nyt olemme tulleet taas kerran tiehaaran
ja tämä asia on hyvä panna hyvin läpipohdittuna paperille . Suomeen on ostettu viime vuosina
erittäin paljon jalostuseläimiä ulkomailta ja tästä
eläinmateriaalista kannattaa ottaa kaikki hyöty
irti. Olisi todella sääli, jos tämä tilaisuus hukataan.
Tässä työssä tarvitaan yhteistä sovittua suuntaa.
Kuitenkin normit on oltava sen verran väljiä , että
rodun eri koulukunnat ja käytännön kasvatuksen
realiteetit mahtuvat mukaan.
Charolais yhdistyksen 2010 vuoden ohjemassa
on osallistuminen Okra näyttelyyn 8 –11 heinäkuuta.
Ajatus on, että saataisiin kilpailusarjat sekä sonneille ja lehmille. Johtokunta on sitoutunut tuomaan
paikalle hyvin koulutettuja näyttelyeläimiä . Toivon,
että muutkin yhdistyksen jäsenet toisivat eläimiä
näyttelyyn. Tästä saisimme hyvän alun uudestaan
käynnistää näyttelyperinnettä ja samalla se lisäisi jäsenten yhteenkuuluvuutta. Syksyllä on sitten
perinteinen syystapaaminen
Maanviljelijän työ on yksinäistä puuhaa. Siksi
on hyvä muistaa, että yhdistyksemme on myös
kontaktiverkko vaikeina hetkinä. Kaveria ei jätetä,
aina voi soittaa !
Vaatimukset tuotannon eettisyydestä ja luonnonmukaisuudesta ovat päivän teemoja . Kuluttajalle
tarjoillaan maalaisromantiikkaa ja kuvia onnellisista
eläimistä. Hyvä niin ja hyvää on myös se, että meillä
täällä Pohjolassa on perinteisesti pidetty eläimiä
hyvin. On hieno asia , että tuotannon lieveilmiöt
antibiootit kaiken varalta, rehujen ominaisuuksien
Lopuksi haluan toivottaa kaikille helppoa ja
menestyksekästä kevätpoijintakautta
Kaarlo Schildt
puheenjohtaja
5
Charolais 2010
MATKALLA CHAROLAISRODUN KOTISEUDULLA
TEKSTI:EIJA RINTA-PIIRTO
Pro Agria Etelä-Pohjanmaan organisoima Sika-Nauta hanke järjesti lokakuun alussa matkan Ranskan
lihantuotantoalueelle. Matkaan lähti
pieni mutta sitäkin innokkaampi ryhmä
suomalaisia emolehmätuottajia sekä
neuvonnan ammattilaisia.
Suomen kirpeästä aamun pikkupakkasesta laskeuduimme lämpimän
kosteaan Pariisiin. Sieltä matkamme
jatkui linja-autolla kohti Keski-Ranskaa.
Neljä tuntia kestäneellä automatkalla
näimme aluksi silmänkantamattomiin
ulottuvia peltolakeuksia sekä kymmenittäin tuulimyllyjä. Lähestyessämme
ensimmäistä tilakohdetta muuttuivat
maisemat kumpuileviksi ja peltoaukeiden tilalle tuli yhä enemmän metsäkaistaleita ja pensaikkoa. Upeissa
maisemissa näimme limousin ja charolais eläimiä laiduntamassa. Olimme
siis saapuneet Ranskan lihantuotantoalueelle.
Emolehmätuotantoa
ranskalaisittain
Ensimmäisenä tilakohteena oli Benoit Samainin isännöimä limousin jalos-
tuskarja. Suomalaisille poikkeuksellista
tilassa oli se, että koko tila oli vuokrattu pitkällä ja edullisella vuokrasopimuksella.Vuokra 150 ha peltoalasta on
sata euroa hehtaarilta, johon kuuluivat
myös tilan rakennukset poislukien uusin kasvattamo, jonka Samain on itse
rakentanut.Tilalla on tällä hetkellä noin
80 emoa ja 60 tiinettä hiehoa. Tavoitteena on vuosittain saada 120 elävää
vasikkaa, joten myyntiin jää myös tiineitä eläimiä. Tilan jalostustavoitteita
olivat hyvät emo-ominaisuudet, kasvut sekä hiehoilla helpot poikimiset.
Myös eläinten rakenteeseen kiinnitetään huomiota ja kantakirjatut eläimet
rakennearvostellaan. Hiehot poikivat
alueelle tyypillisesti vasta kolmivuotiaina ja tänä syksynä 45 poikivasta
hiehosta oli jouduttu avustamaan vain
kolmea. Poikimakausi oli parhaillaan
menossa jatkuen marraskuuhun saakka. Vasikat vieroitetaan yleensä kesäkuussa, jolloin kuivuus alkaa heikentää
laidunten kasvua. Sonneista parhaat
myydään siitokseen ja loput jätetään
itselle teuraskasvatettaviksi. Teurasikä
on sonneilla n. 17 kk ja teuraspainotavoite 400 kg. Parhaan hinnan tila sai
6
kuitenkin lehmästä, jota myytiin erityisenä merkkilihana Limousin Label
merkillä. Keskimäärin lehmistä saadun
lihan hinta oli 3,8 euroa ja teuraspaino
446 kg. Label lihalle on asetettu omat
tarkat vaatimukset eläinten ruokinnasta, terveydenhoidossa sekä kasvatusoloissa.
Tiineen hiehon hinta on keskimäärin 1700-2000 euroa ja sonnin hinta
noin 3000-6000 euroa. Näimme laitumella sonnin, josta ostaja oli tarjonnut
12000 euroa mutta Samain ei ollut
halukas myymään eläintä tällä hinnalla.
Neuvontaa käytetään siitoseläinten
myyntiin ja hankintaan sekä eläinaineksen valintaan. Omista sonneista
voidaan ottaa tilalla myös spermaa
omaan käyttöön.
Komeita poikia
laitumella
Limousin tilalta matkamme jatkui
Gaec (yhtymä) Laboissen charolaistilalle. Tilan kokonaispinta-ala on 485
hehtaaria, josta 160 ha oli viljalla ja
loput nurmella ja laitumena.Yhtymän
osakkaiden lisäksi tila työllistää koko-
Charolais 2010
päiväisen työntekijän sekä oppisopimuskoulutuksessa olevan työntekijän.
Emoja tilalla on yhteensä 280, jotka
kaikki on kirjattu Ranskan charolais
kantakirjaan.Tilalla on käytössä 20 astutussonnia, tämän lisäksi noin 10 %
eläimistä keinosiemennetään. Sperma
saadaan eripuolilta Ranskaa ostetuista
nuorista sonneista, joista tilalla otetaan
spermaa omaan käyttöön. Myös alkionsiirtoja tehdään. Sisäruokintakausi
kestää marraskuun puolivälistä maaliskuuhun saakka, jonka jälkeen eläimet
ovat 15-25 eläimen laidunryhmissä
ulkona. Poikimakausi kestää joulu-
kasvatukseen tarvittava väkirehu olisi
ostettava muualta. Poistettavat lehmät
myydään välittäjälle lihotettaviksi.Tilan
jalostustavoitteena olivat hyvä luonne,
emo-ominaisuudet, poikimahelppous
sekä kasvuominaisuudet. Tila osallistuu aktiivisesti näyttelyihin ja heidän
eläimiään oli mukana myös Sommet
näyttelyssä. Kyselimme isännän mielipidettä nuposta charolaisesta. Hän
ei vastustanut asiaa vaan oli hieman
huolissaan nupojen sonnien kapeasta
sukulinjasta.Tilalla kaikki eläimet ovat
sarvellisia ja sarvet leikataan parin vuoden ikäisiltä eläimiltä.
Lehmänkellojen
kilkatusta
Yövyimme Clermont-Ferrandin
läheisyydessä olevassa pienessä hotellissa. Seuraavana aamuna lähdimme
innosta puhkuen kohti näyttelyaluetta.
Kaupungin keskustasta oli näyttelyalueelle matkaa reilut 10 km. Sommet
de l’Elevage näyttely on yksi Euroopan suurimmista kotieläinnäyttelyistä.
Näyttelyssä esiteltiin yli 1800 eläintä
ja näyttelyalue on kooltaan noin 15
hehtaaria. Nautoja oli esillä 22 eri rodusta, lisäksi paikalla oli runsaasti eri
Russ sonnin tytärryhmä esittelyssä Kuva: Eija Rinta-Piirto
kuusta helmikuuhun. Hiehot poikivat
Alla olevassa taulukossa tarkempaa
kolmivuotiaina, hiehojen poikimisista
avustettiin noin kolmannesta. Hiehojen tietoa Laboissen tilan eläinten painoispoikimaikää perusteltiin erittäin kar- ta ja kasvuista:
kearehuvaltaisella ruokinnalla, jolloin
eläimet kehittyvät hitaammin. VuositSonnit
tain tilalla on 80-90 uudistushiehoa
Syntymäpaino 52 kg
ja loput myydään teuraiksi tai eloon.
120 d 192 kg, kasvu 1170 g
Sonneja siitokseen myydään vuosittain
30-35 kpl hintaan 2200-4100 euroa ja
210 d 335 kg, kasvu 1351 g
tiineiden hiehojen keskihinta on 2000Lehmät
2200 euroa. Loput sonnivasikat kasSyntymäpaino 48 kg
vatetaan 450 kilon elopainoon, jonka
jälkeen ne myydään Italiaan loppukas120 d 169kg, kasvu 1007 g
vatettaviksi. Loppukasvatus ei kannata
210 d 275kg, kasvu 1079 g
tällä alueella, koska pellot ovat maalajiltaan karuja ja kesät kuivia. Teuras-
7
lammas- ja hevosrotuja. Liharotuiset
eläimet täyttivät kokonaan yhden hallin. Tänä vuonna kansallinen näyttely
järjestettiin Salers rodulle. Sarvellisia,
ruskeita eläimiä löytyi hallista peräti
500. Lehmänkellojen kilkatus oli välillä korvia huumaava kun isommat ja
pienemmät kellot heiluivat vuoristolehmien kaulassa. Kansallisen näyttelyn
eläimet pääsivät esiintymään erilliseen
pyöreään halliin.
Yleisö pääsi ihan kosketusetäisyydelle eläinten kanssa ja välillä saikin
tarkasti katsoa, ettei astunut lattialla
olevaan liukumiinaan tai selän takana
talutettu isoa eläintä. Meininki oli todella rentoa, vasikat olivat vain riimulla
Charolais 2010
Ramses koko komeudessaan. Kuva: Urpu Tanner
kiinni emonsa vieressä niiden seisoessa
parressa. Kilpailuluokkia pelkästään
charolais rodulla oli kahdeksan ja kehässä oli parhaimmillaan yli kymmenen
isoa sonnia. Esittelykehässä taululle
heijastettiin kehään tulevan eläimen
tiedot ja näyttelyn seuraamista helpotti eläinten kaulassa roikkuvat numerokyltit.Vilskettä riitti kun kehässä
jokaiselle eläimelle oli taluttajan lisäksi
vielä trimmaaja, joka herkeämättä harjasi ja korjasi eläimen asentoa. Luokan
voittaja talutettiin kehän reunalla olevalle kukilla koristetulle korokkeelle
kuvattavaksi. Kilpailuluokkien jälkeen
kehässä esittäytyi ks-sonnien tytärryhmiä. Näyttelykehän vieressä sai
helposti kulumaan useamman tunnin
upeita eläimiä ihastellessa.
Eri halleissa ja ulkoalueella oli run-
saasti esillä emolehmätuotantoon liittyvää koneistusta ja laitteita. Nähtävää
ja koettavaa olisi riittänyt toiseksikin
päiväksi. Ulkomaisille vieraille oli varattu erillinen tila, jossa sai lepuuttaa
jalkojaan ja juoda lasin viiniä tai kahvia.
Ensi vuonna Charolais rotu on näyttelyssä näkyvästi esillä, kun on sen vuoro
järjestää rodun kansallinen näyttely
Clermont-Ferrandissa.
Näyteikkunaostoksilla
Limousin emoja Benoit Samainin tilalla. Kuva: Eija Rinta-Piirto
8
Kolmantena päivänä saimme tutustua Sersia Francen UCATRC:n
keinosiemennysaseman toimintaan.
Hienossa esittelytilassa meille kerrottiin Sersian charolaisrodun jalostusohjelmasta ja asematoiminnasta.Toiminta
vakuutti varmasti meidät kaikki mukana olijat. Uutuutena heillä oli nupot
sonnit, joiden kysyntä on lisääntynyt
huomattavasti tuotantokarjoissa. Sukupuolilajiteltua naaraspuolista spermaa on tiloille tarjolla tällä hetkellä
kahdesta eri sonnista. Genomiohjelman toteutus on aloitettu Ranskassa
liharoduillakin ja siitä tuloksia saadaan
parin vuoden kuluessa.
Lasin takaa saimme ihailla useiden testissä olevien nuorten sonnien
esittelyä. Mukaan esittelyyn oli otettu meilläkin käytetty Ramses sonni.
9-vuotias sonni yllätti upealla rakenteellaan ja kepeällä liikkumisellaan.
Charolais 2010
Helmikuulla syntyneet siitokseen menevät sonnivasikat olivat vielä emojen hellässä hoidossa.
Kuva Eija Rinta-Piirto
Normaalisti asemalla ei ole enää näin
iäkkäitä sonneja. Ramses on alkujaan
ollut käytössä tilasonnina, josta sen
on ostettu ks-asemalle spermantuotantoon hyvien tuloksien vuoksi. Esittelytilassa näimme siis tulevaisuuden
sonneja, joista toivottavasti muutaman
vuoden päästä voimme ostaa annoksia
myös Suomeen.
Ks-aseman läheisyydessä oli sonnien kasvatusasema Marmilat, jossa testattiin sonnien jälkeläisten kasvuominaisuuksia. Jokaisesta sonnista ostetaan
24 nuoren vieroitetun sonnivasikan
ryhmä asemalle sattumanvaraisesti eri
tuotantokarjoista. Sonnit punnittaan
joka kuukausi. Ruokinta oli todella
tarkkaa ja eläinten päiväkasvut olivat
1500-1600 g/pv. Sonnit teurastettiin
niiden saavuttaessa 730 elopainokilon.
Teurastuloksista seurattiin erityisesti
teurassaantoa ja lihan laatua sekä sisäisen rasvan osuutta lihassa.
Kotia kohti
Matka alkoi olla lopuillaan ja oli aika
lähteä takasin kohti Pariisia. Paluumatkalla kävimme vielä Courtitaratin limousin tilalla.Tilalla on todella hyvä 80
emon jalostuskarja. Keinosiemennystä
käytettiin paljon ja tältä tilalta on tuotu
alkioita myös Suomeen.Tilan eläimistä
suuri osa myydään jalostukseen.Tilalle oli rakennettu uusi kolmiseinäinen
pihattorakennus, jossa kantavana rakenteena oli käytetty puuta. Suomesta
poiketen avonainen seinä oli sijoitettu
eläinten makuualueen puolelle. Rakennus oli maapohjainen, pelkästään
eläinten ruokintapöydän eteen tehty
koroke oli valettu betonista. Kasvatta-
9
mo oli todella yksinkertainen ja toimivan näköinen. Kaikilta tiloilta saimme
mukaamme kattavan esitteen tilojen
perustiedoista ja eläinaineksesta.
Saavuimme Pariisiin illan jo pimentyessä ja näimme Eiffel tornin upean
iltavalaistuksen. Seuraavana päivänä
kiersimme Pariisin nähtävyyksiä ja
teimme ostoksia ennen lähtöä lentokentälle ja paluuta kotimaahan.
Patonkia tuli maisteltua eri täytteillä
ihan riittämiin joten ruisleipä ja kahvi
maistuivat erityisen hyviltä. Samanhenkisellä viljelijäporukalla oli todella
mukava matkustaa ja monta kokemusta
rikkaampana jaksaa taas ahertaa omien
eläinten parissa.
Charolais 2010
CHAROLAISYHDISTYKSEN
SYYSTAPAAMINEN 21.11.2009
TEKSTI JA KUVAT:HETA ÖSTERGÅRD
Rotuyhdistyksemme on jo parin
vuoden ajan pitänyt jäsenilleen loppuvuodesta jäsentapahtuman. Kasvukauden töiden hiljennyttyä on helpompaa
saada väkeä liikkeelle ja eläimet ovat
laitumilta kotiutuneet navetalle.Tapahtumalle on johtokunnassa päätetty
vuosittain eri teema, johon liittyen
on pyydetty asiantuntija puhumaan.
Toinen puolikas tapahtumasta on varattu tilavierailulle, jolloin pääsemme
tutustumaan eri tilojen pihatoihin
ja charolaiseläimiin. Ja välillä tietysti
syödään hyvin ja vaihdetaan kuulumisia. Kauhajoelle oli kokoontunut
parikymmentä innokasta jäsentä tätä
tarkoitusta varten.
Okra2010 heinäkuussa
Tämän vuoden syystapaaminen pidettiin Karjanäyttelyt-teemalla Kauhajoella. Päivä aloitettiin yhdentoista
maissa Kauhajoen Krouvi-ravintolan
kabinetissa teoriaosuudella. Juhani
Numminen aloitti kertomalla LSO:n
ja Lihatukku Harri Tammisen yhteistyöstä. Pihvilihan markkinoinnissa on
tavoitteena 30 pihvisonnin päivävauhti
tulevaisuudessa. Koko ruho on nimetty
ja merkitty niin, että lihasta voidaan
sanoa tuottaja ja eläimen rotu. Juhani
jatkoi kertomalla ensi kesän Okranäyttelystä. Okra 2010 järjestetään
8.-11.7.2010 Oripäässä. Järjestäjät
haluavat Okraan ison karjanäyttelyn,
10
jossa kaikki eläimet ovat katon alla.
Myös Charolaisyhdistyksen tavoitteena on saada Okraan rodun vuosinäyttely. Näyttelynjärjestäjä tarjoaa hyvät
puitteet ja alustavasti on päätuomariksi
pyydetty Per Mårtensson Ruotsista.
Eläimen omistajalle näyttelyyn osallistuminen on maksuton.
Näyttelyosallistuminen
tähtäimessä
Jotta jäsenistömme rohkaistuisi
runsaslukuisena lähtemään näyttelyyn, valittiin syystapaamisen teemaksi
näyttelyyn valmistautuminen.Alunperin aiheesta piti kertoa Anne-Marie
Rosenlew Finnbeef:istä, mutta esteen
Charolais 2010
ilmettyä meille luennoi Juha Hanhimäki Goosehill Beef Service Oy:stä.
Juha kertoi seikkaperäisesti eläimen
valmistelemisesta näyttelyyn. Ensin
eläin on vähitellen totutettava käsittelyyn. Kun eläintä saa pidellä, aletaan
riimuun totuttaminen. Tärkeä asia on
myös oppia olemaan erossa laumasta.
Helpointa tätä on opettaa ensin ottamalla vaikka pari eläintä ryhmästä
erikseen. Sitten valittu näyttelyeläin
totutetaan seisomaan sidottuna. Kun
se on hyväksynyt kiinni olemisen ja
lakannut vetämästä riimun köyttä
voidaan aloittaa talutusharjoitukset.
Ensin pitää liikkua rajatulla alueella tai
karsinassa, jotta eläin ei pääse karkaamaan. Eläimet oppivat helposti myös
ei-toivottuja tapoja, joten on edettävä
riittävä hitaasti ja sellaisissa puitteissa,
että epäonnituneeseen käytökseen on
mahdollisimman pieni todennäköisyys.
Oikein itsepäisten tapausten kohdalla
”talutusvarmistimena” voidaan käyttää
traktoriakin. Ensimmäisillä kerroilla on
avustajan tarvittaessa kannustettava
takaapäin eläintä liikkeelle.Talutuksessa
on tärkeää saada eläin kulkemaan ryhdikkäästi päätään kantaen. Olennaista
näyttelyssä on, että eläin käyttäytyy
niin että se on arvosteltavissa. Eli näyttelyeläimen on käveltävä haluttaessa ja
pysähdyttävä sekä seisottava aloillaan.
Jalkojen asettelussa käytetään keppiä,
johon eläimen on myös totuttava.
Tärkeää olisi myös koko ajan kehässä
huomioida tuomari ja aina esittää eläintä häntä kohti sekä seurata tarkasti
annettavia ohjeita liikkumisesta.
Viimeinen silaus
Näyttelyeläimen on myös siedettävä kosketusta ja taputtelua ympäri
kehoa sekä moninaisia ääniä ja melua.
Tähän voi sitä siedättää vaikka radiota navetassa soittamalla. Kesäaikana
näyttelyeläinten valmistamiseen liittyvä pesu on helppo totetuttaa ulkona.
Myös tähän tulevaa näyttelytähteä
pitää opettaa useita kertoja, jotta se
näyttelyalueella tarvittaessa sujuu
hyvin ja on eläimestäkin miellyttävää. Oma osuutensa oli sitten vielä
harjaamisella ja viimeistelyllä, joka ulkomailla on merkittävässä roolissa.
Esitelmän kuvissä näimme niin pehmeitä ja pörröisiä amerikkalaisia nautoja,
että ihan ihmetytti. Tärkein ohje oli
aina kohdistaa harjaus kohti korvia!
Karvan ja sorkkien kiillottamiseen ja
tupeeraamiseen on markkinoilla tar-
Eija Rinta-Piirto
jolla jos jonkinlaisia aineita. Juhan esitys
herätti myös kysymyksiä ja viritti keskustelua. Tapaamisessa mukana ollut
herefordkasvattaja ja näyttelykonkari
Jyri Tanner Teuvalta antoi myös hyviä
käytännön vinkkejä. Ja kaikkia näyttelyssä tarvittavia ja muitakin karjankäsittelytarvikkeita löytyy Juha yrityksen
valikoimasta. Myös esittäjän pitää olla
vaatetukseltaan siisti!
Lounaaksi Krouvissa tarjottiin
LSO:n sponsoroimaa charolaisulkofilettä. Ulkofilepaketin mukaan file oli
täysin jäljitettävissä ja kotoisin Paraisilta Dick Abrahamssonin charolaiskarjasta. Pihvi tummalla mustaherukkakas-
11
tikeella maistui mainiolta ja keskustelu
ruokapöydässä kävi vilkkaana.
Harjoituksia myös käytännössä
Ruokailun jälkeen siiryimme muutaman kilometrin matkan Eija RintaPiirron vieraiksi Korpi-Heikkilän tilalle.
Tilalla on aikaisemmin ollut lypsylehmiä ja jonkin aikaa sekä emoja että
lypsäviä. Lypsykarjasta on nyt jo luovuttu.Vuonna 2005 tilalle valmistui 70
emon makuuparsipihatto. Nuorkarja
on ruokintapöydän toisella puolella
vinokuivikekarsinoissa ja emot toi-
Charolais 2010
sella puolen parsissa. Kuivitus turpeella tehdään ulkoseinän luukuista
ja olki puhalletaan Kuhnin silppurilla.
Ruokinta perustuu säilörehuun ja kotoiseen viljaan. Emojen puolella on
kaksi lantakäytävää ja kaksi parsiriviä.
Ulkoseinällä on myös erillinen vasikkapiilo, jonka Eija nykykokemuksella
laajentaisi ulottumaan ruokintapöytään
saakka. Vuonna 2007 kokonaisuutta
täydentämään valmistuivat laakasiilot
ja nyt oli käynnissä lantalan viimeistely.
Vasikoista pääosa myydään vieroitettuna jatkokasvatukseen.
saapunut väenpaljous jännitti. Ensin
tutustuimme pihaton ratkaisuihin ja
ihailimme eläimiä. Kun Juha siirtyi
karsinaan näyttääkseen esittämisotteita käytännössä, meinasi lehmä kokonaan hermostua. Huomiovärisen
keltaisen takin riisumisen ja vieraaseen
tottuttelun jälkeen alkoi taluttaminenkin sujua. Jo pienessä ajassa harjoitus
tuotti näkyvää tulosta ja lehmä alkoi
kantaa päätään paremmin ja suostui
yhteistyöhön. Myös jalkojen asetteluun
se suhtautui rauhallisesti. Tälläiselle
ajoittelijalle selvisi myös, että jalkojen
siirtely perustuu vain yksinkertaiseen
tönimiseen, johon eläimet aina reagoivat jalkaa siirtämällä ilman eri perehdytyskoulutusta. Tämä selkeä lehmän
esiintymisen kehittyminen antoi uskoa
jäsenille, jotka suunnittelevat eläimen
kouluttamista näyttelyä varten.
Eija oli valinnut karjastaan rauhallisen lehmän talutettavaksi. Hän kertoi, että ennakkoharjoittelu oli jäänyt
aiottua vähäisemmäksi työkiireiden
vuoksi. Lehmää oli pari kolme kertaa
riimussa talutettu ja apuna oli käytetty myös jauhoämpäriä. Sari Morri
oli ottanut lehmän valmiiksi erilleen
Lopuksi siirryimme tupaan kahville
lantakäytävälle ja naruriimuun kiinni. ja keskustelemaan tulevista sperman
Tulevaa näyttelytähteä vähän pihattoon tuonneista. Matti Hannola käytti myös
puheenvuoron, jossa kertoi Ruotsin
kuulumisia. Hän kertoi erityisesti käyttöön otetusta Avix-eli tuotatoindeksistä. Se on jälkeläisten teurastuloksiin
ja -luokituksiin perustuva indeksi ja
kertoo siten jälkeläisten arvosta lihantuottajina. Keskusteluissa arvailtiin,
koskahan vastaava indeksi saataisiin
Suomeenkin. Iltapäivän edettyä jo hämärtyväksi, suunnattiin autojen nokat
kotia kohti. Suurkiitokset Eijalle mahdollisuudesta vierailla tilalla ja järjestelyistä tarjoilujen suhteen sekä tietysti
Juha Hanhimäelle mahtavasta asiantuntija palvelusta. Ensi syksyn syystapaamista on jo alustavasti suunniteltu
Kauniaisten kartanon uudelle pihatolle.
Johtokunnalle voi esittää ideoita tai
toiveita ensi vuoden teemasta!
Nyt Pihvi ja TehoElmer
osastoivat
Pihvi ja TehoElmer -ohjelmistoissa on nyt uutena toimintona osastointi.
Valitse sinun tilallesi parhaiten sopiva ohjelmisto.
TehoElmer on tapahtuma- ja työlistoineen maito- tai emolehmätilan näppärä työkaveri.
Osastoinnin ansiosta se sopii myös lihatiloille erinomaisesti.
Pihviä käyttävät emolehmätarkkailuun kuuluvat tilat ja se on myös neuvojien työväline.
Siirry WinElmeristä helposti ja nopeasti Pihvi- tai TehoElmer -ohjelmiston käyttäjäksi.
Lisätiedot ja tilaukset:
ProAgria Maatalouden Laskentakeskus
Puh. 020 747 2301, sähköposti tuki@mloy.fi
Uudistetut kotisivumme www.mloy.fi
12
a,
navetass
Ryhmät
a!
hjelmass
o
t
o
t
s
a
s
o
Charolais 2010
Alkiot
kiinnostavat emotiloja
Kuva: Heta Östergård
Alkionsiirtoja on käytetty emolehmäaineksen kehittämiseen vuosikymmeniä.Tilastot kertovat huuhteluiden,
tuontien ja siirtojen lukumäärät ja alkioista tuotettuihin jalostuseläimiä näkee
säännöllisesti.Viime syksynä tekemäni
haastattelututkimus selvitti emolehmätilojen kokemuksia alkioista.
Haastattelin lokakuussa 2008 alkionsiirtoja tai huuhteluita tehneitä
karjankasvattajia. Haastattelu keskittyi
kolmeen pääalueeseen: yleisiin käytännön toimiin, keinoihin tavoitteiden
saavuttamiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin. Materiaali ei ole kovin suuri,
mutta kuvannee yleistä mielipidettä.
Kokemukset alkiohuuhteluista olivat
ristiriitaisia, koska tulokset vaihtelevat.
On tapauksia, joissa ei saatu yhtään
elävää alkiota ja myös niitä, joiden
runsaasta alkiosaaliista saatiin kaikista elävä eläin. Tuoresiirrot onnistuivat joskus hyvin ja joskus huonosti.
Onnistumisten pääteltiin vaihtelevan
kahdesta syystä. Ensiksi tuoresiirroissa
käytetään myös 2. luokan alkioita, joita
ei pakasteina käytetä. Toiseksi tuoresiirron onnistumiseksi vastaanottajien
kiimat joudutaan useimmiten synkronoimaan.
Tilastollisestikin tuoresiirrot onnistuvat hiukan heikommin kuin pakastealkioiden siirrot.
Alkionsiirtoeläinlääkäri Iris Kaimion tilaston mukaan vuosina 2005 - 07
pakastealkioita käytettäessä tiinehtyminen emolehmillä oli 66 %, tuorealkioita käytettäessä 61 %.
Jalostus tuo virtaa
työhön
Huuhdeltavan emolehmän tiineeksi
saamisessa huuhtelun jälkeen oli ongelmia.Tätä ongelmaa ei lypsykarjoissa
ole, tai sitten poikima-ajan siirtyminen
koetaan emoilla ongelmaksi, kun sitä
lypsylehmällä ei pidetä niin haitallisena. Haastatelluista karjankasvattajista
valtaosa oli sitä mieltä, että alkiot ja
13
yleensäkin jalostus antaa aivan erityistä virtaa toimintaan. Tavoitteena
voi olla jopa ”täydellisten eläinten”
karja. Mielenkiinto pysyy, vaikka työ
on pitkäjänteistä.
Ongelmaksi koetaan indeksien viivästyminen. Eläinten kanssa on myös
paljon riskejä, toisaalta eläinkohtainen
panos ei useinkaan nouse kovin suureksi. Jalostusarvon rahallisen arvon
määrittäminen on vaikeaa ja eläimen
menetyksen rahallinen tappio vaihtelee
laskutavasta riippuen.Vastanneista 88
% oli aloittanut alkionsiirrot 2000-luvulla, joten vaikutukset oman karjan
eläinainekseen tai eläinkauppaan eivät
vielä olleet nähtävissä. Vain 11 % vastanneista tiesi saaneensa parempaa
hintaa myydessään jalostuseläimiä,
joiden alkuperä oli tuontialkioista
lähtöisin.
Ensimmäiset eläimet jätetään yleensä itselle. Sonnit pidetään ensin omassa
karjassa ja sen jälkeen ne myydään
eteenpäin. Siirroissa tuontialkiot olivat
Charolais 2010
ylivoimaisesti käytetyimpiä. Kotimaista
eläinainesta on tarjolla myös elävinä
eläiminä, joten kiinnostus alkioihin
on vähäisempää. Alkiomarkkinat ovat
Suomessa tällä hetkellä pienet ja se
vähentää huuhteluita.Vain joka kolmas
kyselyyn osallistuneista oli huuhdellut
alkioita oman karjansa lehmistä. Kuitenkin vastanneista 44 % pitää huuhteluita tulevaisuudessa mahdollisina.
Alkioita siirtäneistä puolet oli jalostuskarjoja, jotka tavoittelivat parempia
jalostuseläinkauppamahdollisuuksia.
Toinen puoli halusi parantaa omaa karjaansa. Työn pitkäjänteisyyden vuoksi
tavoitteena saattoi olla jopa seuraavan
yrittäjäsukupolven mahdollisuuksien
parantaminen.
seuranta ja hyvä käsittelypaikka ovat
välttämättömiä.
Oli myös havaintoja siitä, että samalle eläimelle kannattaa siirtää useamman kerran. Kun eläin on kerran
tiinehtynyt alkiosta, toinenkin kerta
on varmempaa. Siirtäjän ammattitaitoa
ja kokemusta pidettiin tiinehtymistä
edistävänä tekijänä. Siirron epäonnistumisen syitä on vaikea tietää, mutta
kun tulokset alkavat olla normaalisiemennysten luokkaa, ei täysin tyytymätönkään voi olla. Suuri taloudellinen
panos ja sen mahdollinen menetys on
tietenkin hyväksyttävä.
Taloudellista tulosta ei ollut kukaan
haastatelluistatarkkaan laskenut. Kaikille kustannuksille on vaikea määrittää
hintaa. Tuntuma oli, etteivät kulut ole
vielä tulleet katetuiksi. Ylimääräisen
valvonnan ja tarkkailun kustannuksia
on hankala kohdentaa. Monet jalostajat
käyvät itse ulkomailla etsimässä sopivaa eläin- ja alkioainesta. Matkakulut
voisi lisätä alkion kustannuksiin, mutta
varmasti matkoista saa niin paljon iloa
ja muitakin virikkeitä, että osittain kulut
voisi laittaa harrastuksen piikkiin.
alkioita ja 10 % ei aio enää käyttää
alkionsiirtoja omassa karjassaan.
Yhteistyöhalukkuutta kysyttiin
neljän eri vaihtoehdon suhteen: toinen maatila/karjankasvattaja, Faba,
teurastamo tai joku järjestö, esimerkiksi rotuyhdistys tai Pihvikarjaliitto.
Vastaajista 60 % oli tyytyväisiä Faban
kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Tarjolla
oli tarvittavaa asiantuntemusta sekä
alkioiden tuontijärjestelyjä.Vastaajista
20 % koki teurastamon täysin vieraaksi
kumppaniksi jalostusasioissa. Haastatelluista viidennes ei halunnut tehdä
yhteistyötä kenenkään kanssa.Toinen
viidennes oli valmis yhteistyöhön kaikkien kanssa tilanteen mukaan.
Jalostusta suunniteltiin kaikilla tiloilla, mutta ainoastaan parilla tilalla
Luovuttaja valitaan huooli neuvoteltu ulkopuolisen asiantunlella
tijan kanssa. Yleensä suunnitelma oli
omassa päässä. Koettiin, että riittävän
Tiedonsaanti alkioasioissa oli hylaajaa asiantuntemusta ei ole tarjolla
vin yhdenmukaista. Lehdet sekä kotilakohtaiseen lihakarjan jalostussuuntimaassa että ulkomailla ja Internenitteluun.
tin maailmanlaajuiset sivustot olivat
Selvitys osoitti, että alkioiden käytkäytetyimmät. Oma tiedonhankinta
tö jalostuksessa ja eläinaineksen kehitja kiinnostus ovat ensiarvoisen tärtämisessä tulee jatkumaan.Tuloksia on
keitä.Yhteydenpito toisiin kasvattajiin,
mahdollisuus parantaa, sillä joidenkin
myös ulkomaille, koettiin hyödylliseksi. Alkioilla on
maiden alkiosaaliit huuhtelua kohden
Pitkä kokemus jalostustyöstä ja sitä tulevaisuutta
ovat emolehmillä huomattavasti pakautta tulevat tavoitteet toimivat sarempia kuin Suomessa.
malla tavalla alkionsiirtojen osalta kuin
Mielipiteet neuvonta- ja koulutusAlkioiden käyttöä voisi lisätä huomuutenkin.Alkioita huuhdelleet valit- tarpeista hajosivat kovasti. Vajaa kol- mattavasti, koska se on riskittömin
sivat parhaita eläimiään luovuttajiksi. mannes vastaajista ei tarvinnut mitään tapa saada uutta eläinainesta suomaSperma oli tuontitavaraa. Alkioiden koulutusta eikä neuvontaa. He suhtau- laisiin karjoihin. Koska elävien eläinvastaanottajien valinnassa sen sijaan oli tuivat jopa kielteisesti ulkopuolisiin ten tuontirajoitukset ovat lisääntyneet
runsaasti eri kriteereitä. Säännöllinen tahoihin ja halusivat olla itsenäisiä. jatkuvasti jopa lähinaapureistamme,
ja selvä kiima on ehdoton edellytys Vastaajista 44 % piti koulutusta ja neu- alkioilla tulee olemaan entistä tärkeämsiirron onnistumiselle. Samoin eläimen vontaa tärkeinä. Heistä puolet toivoi pi merkitys. Puhdasrotuisten eläinten
hyvä käsiteltävyys ja rauhallinen luonne yleistä tiedottamista ja koulutusta, populaatiot ovat Suomessa niin pienet,
korostuivat.
jotta myös kotimainen alkiokauppa että emme tule jatkossa toimeen ilman
Luonnollinen kiima on parempi ja vilkastuisi. Loput eivät osanneet sanoa, kansainvälisiä suhteita.
myös halvempi vaihtoehto synkro- olisiko neuvonnalla ja koulutuksella
noituun verrattuna. Ei ole väliä onko heille merkitystä.
Haastatelluista 35 % aikoo tule- Mirja Riipinen
eläin hieho vai poikinut. Tilakohtaiset
olosuhteet ratkaisevat, mitä eläintä vaisuudessa käyttää tuontialkioita, 44 Agrologi (AMK)
käytetään. Ruokinta ja muut olosuhteet % huuhtoo mahdollisesti omia lehon tärkeää pitää tasaisina ennen siirtoa miä sekä käyttää tuontialkioita, 11 %
ja vielä siirron jälkeenkin. Huolellinen huuhtoo omia lehmiä ja käyttää omia
n...
arot, Fabia
ari, Fa
Faarao, Fa
Fuksia, Fulda,
Fullham, Fulv
ia...
Feeliks
,
Feenix
,
Felicity
,
Vuonna 2010 vasikat
nimetään F-kirjaimella
Feline.
..
i, Fiji...
na, Fiin
Fiilis, Fii
..
Flaami, Fla
Fysiikka, Fääri...
Frei.
menco, Fla
Fyffe, Fyrkka,
,
i
t
mingo, Fla
gat
e
mme...
r
F
F
o
n
t
,
a
e
in
e, Fontt
ez
e
r
F
i,
F
onzie, F
ia ,
ood...
14
Frees
Charolais 2010
Charolais-vuosi 2008
tarkkailun ja keinosiemennyksen
näkökulmasta
TEKSTI:Seppo Niskanen KUVA:Sari Haavisto
Charolais-rotu on saavuttanut yleisimmän rodun aseman suomalaisessa
emolehmätarkkailussa. Jo useamman
vuoden ajan charolais-eläinten määrä
on ollut lähellä hereford-rotua, mikä
on ollut koko emolehmätarkkailun ajan
yleisin rotu. Nyt järjestys on vaihtunut
ja charolais oli jo toisen vuoden ajan
maan yleisin liharotu.
teensä 292. Näistä charolais-karjoja oli
65, eli reilulla 22 %:lla karjoista päärotu
oli charolais. Keskimäärin tiloilla oli
noin 37 lehmää. Lehmien määrä suhteutettuna karjamäärään osoittaa, että
charolais-karjat ovat hieman keskimääräistä suurempia, sillä keskikarjakoko
tarkkailuun kuuluvilla tiloilla on noin
33. Tämän kokoluokan karjat ovat jo
jalostuksellisesti varsin hyväkokoisia.
Vuoden 2008 lopussa tarkkailussa
Keskilehmäluku karjaa kohden on
oli mukana 2392 charolais-rotuista kasvanut viime vuosien aikana. Syynä
lehmää eli 25,1 % tarkkailuluun kuu- tähän ovat olleet sekä eläinten hankinluvista lehmistä. Kasvua edelliseen taan että rakennuksiin kohdistuneet
vuoteen oli 234 lehmää eli yli 10 %. investointituet sekä tuotantosuunnan
Ero hereford-lehmiin kasvoi lähelle muuttajat. Lisäksi eläinten tuonti vii200. Yhteensä emolehmätarkkailuun me vuoden alkupuolelle asti on ollut
kuului 9524 lehmää.
kohtuullisen runsasta. Monet maiTarkkailuun kuuluvia karjoja oli yh- dontuotannosta emolehmätalouteen
15
siirtyneet tilat ovat investoineet melkoisesti ja perustaneet selvästi aiempaa
suurempia karjoja.
Kasvut kunnossa
Charolais-vasikoiden syntymäpainot ovat pysyneet hyvin samansuuruisina viime vuosina. Keskimäärin
sonnivasikat painoivat 48 kiloa ja
lehmävasikat 44 kiloa. Muutosta ei
edelliseen vuoteen verrattuna ollut.
Yli kolme neljäsosaa tarkkailuun kuuluvista vasikoista punnitaan syntymähetkellä.Tehostamisen varaa tässä siis
hieman olisi.
Vieroitusikäisten vasikoiden keskipainot putosivat hieman edellisestä
vuodesta. Keskimäärin sonnit painoivat
Charolais 2010
200 päivän iässä 316 kiloa ja hiehot 280
kiloa. Varsinaista yhtä syytä on vaikea
sanoa, sillä kesän säät ja laidunten kunto vaihtelee vuosittain. Lisäksi mukana
on uusia karjoja, joissa välttämättä ei
ole vielä vahvaa kokemusta eläinten
hoidosta ja ruokinnasta. Hieman yli 58
% vasikoista punnitaan vieroitusiässä.
Vuodenpainoissa erot edellisen
vuoden tuloksiin olivat hyvin vähäiset.
Sonnit painoivat vuoden iässä keskimäärin 579 kiloa ja hiehot 442 kiloa.
Kasvut ovat siis erittäin hyvät, mutta
punnitusaktiviteettia kaipaisi lisää, sillä
vain noin puolet eläimistä punnitaan
vuodeniässä.
Parhaat painot ja päiväkasvut ovat
huimaavia, sillä korkeimman vuodenpainon saavutti Heta Östergårdin
Ylikahrin Colosseum, jonka korjattu
vuodenpaino oli peräti 801 kiloa! Lähes samaan ylsivät Eija Rinta-Piirron
Korpi-Heikkilän Ypsilon 785 kilolla ja
Pauli Paajasen Yrjänä 784 kilolla. Hiehoissa korkeimman vuodenpainon
saavuttivat Aku Aholan hieho numero
1685 paino 612 kg, sekä Ilkka Sarjan
OK Öjyry 612 kilon painolla. 600 kilon
vuodenpainoon ylsi vielä Ralf Flenin
Flens Cerenadi.
rät kasvavat, voidaan siemenannoksia
tuoda useammasta sonnista yleiseen
käyttöön. Keinosiemennys luo linkkejä
karjojen välille tilasonneja enemmän
ja tämä puolestaan lisää arvosteluvarmuutta jalostusarvojen laskennassa.
Vuonna 2008 Suomessa käytettiin
yhteensä 5624 annosta charolais-sonnin spermaa. Valtaosa tästä käytettiin
luonnollisesti lypsyrotuisille lehmille
risteytysvasikoiden tuotantoa varten.
Käytetyin sonni oli vanha kunnon
Ruotsalan Aatu, jonka annoksia käytettiin 1446 kappaletta. Seuraavaksi
käytetyimpiä olivat Flens Ufo ja Lunaparc.
Charolais-rotuisia lehmiä siemennettiin yhteensä 990 kappaletta.Valtaosa näistä siemennettiin oman rodun
sonnilla, yhteensä 797 kappaletta. Jonkin verran etenkin hiehoja siemennettiin myös angus- ja blonde-rotujen
sonneilla. Puhdasjalostuksessa yleisin
käytetty sonni oli ruotsalainen Best av
Backagården 50 annoksella. Liikumme
siis hyvin maltillisissa siemennysmäärissä sonnikohtaisesti.
Suomeen tuotiin vuonna 2008 yhteensä 14 eri charolais-sonnin spermaa.
Yhteismäärä oli 5238 annosta. Eniten
tuotiin risteytyskäyttöön tarkoitetun
Siemennysten määrä on ranskalaisen sonnin Lunaparc annoksia,
lisääntynyt
yhteensä 4503 annosta. Puhdasjalostukseen tuotiin 13 eri sonnin spermaa,
Charolais-rotu saa tunnustusta yhteensä 735 annosta. Näistä yleiseen
siitä, että keinosiemennystä tehdään käyttöön tuotiin seitsemän sonnin ja
enemmän kuin muissa liharoduissa. yksityiseen käyttöön kuuden sonnin
Kun populaatiokoko ja siemennysmää- annoksia.
Puhdasjalostukseen tuotiin eniten
Suedoisin ja Bestin annoksia, molempia
110. Lisäksi yleiseen käyttöön tuotiin
pienempiä määriä sonnien Choise, Farman, Ramses, Hercules ja Colorado
annoksia.
Siemennysten lukumäärä on noussut viime vuosina jatkuvasti, mikä on
hyvä tilanne populaation laajan pohjan
ylläpitämiseksi. Vaikka siemennyksiä
tehdäänkin hieman enemmän kuin
muissa roduissa, jää keinosiemennyssonnien annoksista syntyneiden vasikoiden osuus reiluun 10 %:iin.Tätä olisi
hyvä saada nostettua hieman.
Alkionsiirtoja Suomessa tehtiin liharoduilla vuonna 2008 yhteensä 133
kappaletta. Charolais-alkioita siirrettiin
33. Valtaosa siirretyistä oli tuontialkioita, sillä huuhteluita liharotuisilla
eläimillä tehtiin vain muutama viime
vuonna.
Seppo Niskanen
Faba Jalostus / FABA Palvelu
CHAROLAIS-JALOSTUSTA
JO YLI 25 VUODEN AJAN
MYYMME NUPOJA TAI NUPOUTETTUJA
PUHDASROTUISIA JALOSTUSELÄIMIÄ
16
Anne-Marie Rosenlew
Kartanonkuja 100
37200 SIURO
puh.nro. 03 340 6890 / 040 590 5718
email:anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi
Charolais 2010
Charolais-sonneja
risteytyskäyttöön
AtriaNauta -emolehmätiloilta kysyttiin vuoden 2008 keväällä erilaisia
asioita siitoseläinhankintaan liittyen.
Kyselyyn vastasi vajaa 200 tilaa. Emojen suosituin rotuyhdistelmä on abxhf,
toiseksi käytetyimmäksi rotuyhdistelmäksi nousi abxli ja hfxli.
Suurimman emolehmäjoukon
kaikista vaihtoehdoista muodostivat
kahden rodun risteytykset.
Pääterotujen sonneille
kysyntää
Pientä syntymäpainoa ja hyvää
kasvua periyttävien ns. pääterotujen
sonnien tarve ennustettiin kyselyn
mukaan nousevan lähivuosina, jos
tilojen ostosuunnitelmat toteutuvat.
Onko näin käynyt? Sonnin valinnassa
tilat pitivät tärkeimpänä sonnin rodun
sopivuutta oman karjan emoille, seuraavaksi tärkeimmiksi ominaisuuksiksi
nimettiin rakenne ja luonne.
Kasvussa sen salaisuus
AtriaNauta -palvelu välittää yli puolet Suomen pihvivasikoista syntymätiloilta loppukasvattajille. Välitettyjen
pihvivasikoiden viimeisen kolmen vuoden aineistoa tutkaillessa ja pihvivasikoiden kasvua vertailtaessa, kasvoivat
charolais- ja simmental-isän vasikat
parhaiten välitykseen asti. Loppukasvatusvaiheessa charolais-eläimet kasvavat
kaikkia muita rotuja paremmin.
Katetta korkeasta
teuraspainosta
Kuva:Juha Räisänen
Limousin-eläimet yhdessä blondien
kanssa luokittuvat teurasvaiheessa parhaiten kaikista liharoduista. Seuraavaksi
parhaiten luokittuvat Charolais-teuraat.Atrian viimeisten kolmen vuoden
aikana teurastettujen liharotusonnien
keskiteuraspainotilastossa charolais
on ainoa, joka on ylittänyt 400 kilon
rajan. Sonnin kasvatuksen kate paranee, kun teuraspainoa nostetaan 450
kiloon, mikäli rasvaisuus pysyy kurissa.
Charolais-risteytyksellä saadaan rasvaisuutta vähennettyä niistä roduista,
joissa se muodostuu herkästi ongelmaksi. Sonnipalkkion muuttunut maksuperuste kannustaa omalta osaltaan
kasvatusajan pidentämiseen.
Toiveita jalostajille
Charolais-eläimiä tulee naudanlihantuotantoketjuun edelleen liian
vähän. Toivoisinkin, että tuotantokarjoihin olisi yhä enemmän tarjolla
charolais-sonneja, joilla on riittävän
pienet syntymäpainot, mutta kuitenkin
17
kohtuullinen jos nyt ei erinomainen
kasvu ja lihakkuus. Sonnin rakenne on
oltava kestävä ja sellainen, että vasikat
syntyvät helposti. Koska tuotantokarja
voi pitää pääterodun sonnia sen koko
eliniän, tulisi myös luonteen olla sen
mukainen. Eikä kovin kummoinen profeetta tarvitse olla, jos lisään vielä nupoustoiveen tähän perään. Nupoutettukin voi hyvin monelle toki riittää.
Susanna Vehkaoja, AtriaNauta
Charolais 2010
Lisätietoa emolehmäkarjojen
vasikoista
Vuoden 2009 keväällä saatiin alkuun
Helsingin Yliopiston,
Eviran ja LSO Foodsin
yhteistyönä terveydenhuoltoa tukeva vasikkatutkimushanke. Tutkimukseen liittymistä
tarjottiin tietyn alueen
kehitysohjelmatiloille
ja suhteellisen suuresta lisätyömäärästä
huolimatta kukaan ei
tohtinut kieltäytyä.
Kaiken kaikkiaan emolehmäkarjojen kenttätutkimusta on tehty
Suomessa vain vähän
ja tietoa kaivattaisiin
monestakin asiasta.
Tämän projektin tarkoitus oli saada tietoa
vasikoiden varhaisista
infektioista ja niiden
aiheuttajista ja vaikutuksesta vasikoiden
kasvuun. Samalla tehtiin
mielenkiintoisia havaintoja emo-vasikkaparin
suhteen toimivuudesta
ja vasikoiden varhaisen
kauden kasvusta. Osa
laboratoriotutkimuksista ja aineiston käsittely on vielä
kesken ja lopulliset tulokset saadaan
vasta v.2010 puolella.
Tutkimuksen
käytännön toteutus
Kaikille tiloille tehtiin kolme tilakäyntiä käytännön työn toteutuksesta
vastanneiden eläinlääkäreiden toimesta
(ak ja tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri Ulla Eerola). Ensimmäinen käynti
ajoitettiin niin että tutkimukseen saatiin vähintään viisi iältään 2-5 vuorokauden ikäistä vasikkaa. Samat vasikat
tutkittiin toistamiseen 2 ja 4 viikon
kuluttua. Kaikille näille vasikoille tehtiin
kliininen tutkimus ja lisäksi niistä otettiin näytteitä laboratoriomäärityksiä
varten.Vasikan paino mitattiin punnitsemalla ja karjamittaa avuksi käyttäen.
Samalla arvioitiin myös vasikan emän
vasikat olivat saaneet
ternimaitoa 6 tunnin
sisällä poikimisesta.
Tutkimustuloksia
Kuva: Heta Östergård
kunto. Karjanomistajalta edellytettiin
tarkkaa kirjanpitoa poikimiseen liittyvistä asioista sekä vasikoiden terveydentilasta.
Tutkimusaineisto
Tutkimuksen ajoitus onnistu yllättävän hyvin ja kaikilta tiloilta saatiin hyvät
näytteet ja tarvittavat tiedot. Mukana
oli Ch- ja Hf-jalostuskarjoja sekä risteytyskarjoja. Emojen poikimakerrat
vaihtelivat välillä 1-14 ja myös emojen
kuntoluokissa sekä vasikka-emo -parin
toimivuudessa oli suurta vaihtelua. Joissain tapauksissa tutkijoiden oli parasta
paeta nopeasti lähestyvän emon tieltä
kun taas välillä kyseistä emoa saatiin
hakemalla hakea. Poikimisissa ei ollut
juurikaan tarvittu apua ja lähes kaikki
18
Vasikoiden alkukasvu ensimmäisten 4
elinviikon aikana vaihteli välillä 500g-1700g.
Vasikoiden tarkassa kliinisessä tutkimuksessa
havaittiin muutamia
napatulehduksia, lievää
hengitystietulehdusta
sekä ripulia. Taudinaiheuttajista eristettiin
hengitysteistä yleisesti
Pasteurella-bakteereita,
kun taas mykoplasmoja
löytyi vain yksittäisiltä
vasikoilta. Coronavirusta tai Respiratory
syncytial virusta (RSV)
ei todettu yhdelläkään
vasikalla. Ripulinaiheuttajista todettiin useammalla tilalla rotavirusta,
kun taas E.colia, coronavirusta tai salmonellaa
ei löytynyt mistään
näytteistä. Näyttäisi
siis edelleen siltä että
pihvikarjoissa esiintyy vain vähän tartunnanaiheuttajia ja että vasikoiden
kasvupotentiaali heti alkuvaiheessa
on valtava.
Valitettavasti joudumme vielä odottamaan vastauksia vasikoiden vastaainemäärityksistä sekä seleenitasosta.
Lisäksi keväällä saadaan lisätietoa varsinaisesta uudesta tutkimuskohteesta
eli pihvikarjan vasikoiden tulehdusvasteen mittareista ja tulehdusvasteen
vaikutuksesta vasikan myöhempään
selviämiseen. Kiitämme kaikkia tutkimuksessa mukana olleita tiloja mielenkiintoisesta keväästä!
Heidi Härtel
Terveydenhuoltoeläinlääkäri
LSO Foods Oy
Charolais 2010
Myymme Charolais-siitossonneja ja hiehoja
www.karho-oja.com
Juha Räisänen
p. 040 54 54 155
juha.raisanen@karho-oja.com
Suokyläntie 511, 91500 Muhos
HANNOLAN CHAROLAIS
Myytävänä laadukkaita
sonneja ja hiehoja.
uusia lihakkaita nupoja
kanadalaisia sukuja.
Hyväjalkaisia
ja -rakenteisia,
Erinomainen luonne ja
kasvukyky.
Sonnien vuoden painot
630-750 kg.
Karjamme emolehmät
ovat hedelmällisiä ja
hyvin poikivia.
Vuonna 2009
syntyneistä vasikoista
vieroitettiin 108%.
Poikimiset tapahtuvat
95% salassa.
E.Echell, jal.arvo 26 kaksoslehmävasikat. Isä Neto.
MTY Hannola Lasse ja Matti
Elimäentie 2192 47200 Elimäki puh. 0405163805, 0400777999
Sähköposti: lasse.hannola@pp.inet.fi Kotisivut: www.hannolancharolais.com
19
Charolais 2010
SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y. JÄSENET 2009
Nimi
Karjanimi
Osoite
Puhelin
Sähköposti
A-Tuottajat Oy
Susanna Vehkaoja
PL 910
ATRIA
040-7505167
susanna.vehkaoja@atria.fi
Johan
Björkenheim
Orisbergintie 382
ORISBERG
0400-369898
johan.bjorkenheim@netikka.fi
Maria
Dieckman
Werho
Werhon kartano
NYYSTÖLÄ
040-5828205
werho@werho.
com
Pertti
Ekman
Maanpää
Maanpääntie 484
UUSIKARTANO
02-2566115
pertti.ekman@
pp.inet.fi
Päivi & Kari
Enkola
Iso-Räihä
Räihä 16
KINTAUS
050-5455419
paivi_enkola@
linuxmail.org
Minna
Eronen
Potoskavaarantie
27
KITEE
050-5865056
Kata & Ralf
Flén
Södra Munsalavägen 152
MUNSALA
050-3652920
kata.flen@hotmail.com
Jari
Haapanen
Haapaperäntie
356
NIVALA
045-6759205
jari.haapanen@
omanetti.fi
Pauliina & Antti
Haataja
Ouluntie 133
PALTAMO
Juha
Hankamäki
Niinimäentie 412
MÄNTTÄ
044-5417083
Matti
Hannola
Anjalankoskentie
339
ELIMÄKI
0400-777999
Eero
Hukkanen
Niemisenmäentie 91
KAUPPILANMÄKI
0400-177741
eero.hukkanen@
pp2.inet.fi
Heikki ja MaijaLiisa
Huttula
Vesalantie 93
KIIMINKI
040-5225356
heikki.huttula@
hotmail.com
Leena & Timo
Huuha
Uuraistentie 492
KANGASHÄKKI
0500-582682
leena.huuha@
netti.fi
Hannu
Häkkinen
Siiraviita
Pohjalahdentie
1145
HAUKIVUORI
040-5530915
auli.hakkinen@
luukku.com
Olli
Kajakoski
Toplasenmäki
Rasilahdentie 3
RAHULA
015-176309
olli.kajakoski@
surffi.fi
Hannu
Karppila
Karppila
Ponsantie 1131
TOHKALA
0400-807457
karppila@saunalahti.fi
Heikki
Kauppila
Seppälä
Sällintie 38
IKAALINEN
040-7311844
heikki.kauppila@
ippnet.fi
Jukka
Kauppinen
Pääkkyläntie 153
VENERANTA
040-5659413
jukauppinen@
netti.fi
Jaana
Keränen
Paununniementie
153
SONKAJÄRVI
040-9604421
jyrskynvirta@
hotmail.com
Hannu&Marjatta
Kesti
Saaren
Saarenpääntie
9B
TAVASTKENKÄ 040-5027102
Kari
Kinnula
Peltoharjun
Peltoharjuntie 11
OULU
040-5660640
kari.kinnula@
luukku.com
Juhani
Koivunen
Kankare
Kuusniituntie 94
PERTTELI
0400-808528
sinikka.iltanen@
gmail.com
Kosken kartano
Koskis
KOSKI AS
050-3532448
limburg@nettilinja.fi
Eija & Lasse
Kostekivi
Nevalan
Ojalantie 55
MUHOS
040-7762342
eija.kostekivi@
elisanet.fi
MTY
Kotiranta
Kotirannan
Mansikkakarintie 9
MARINKAINEN 050-5498719
janne.rekila@
kotinet.com
H,I ja A
Kuntturi
Kuntturi
Hakkistentie 9
TOIJALA
arto.kuntturi@
gmail.com
Flén
Tureikon
Elimäki
Takalon
20
tureikon.antti@
pp.inet.fi
050-3273842
juffe9@suomi24.
fi
Charolais 2010
Nimi
Karjanimi
Osoite
Puhelin
Sähköposti
Eija & Ari
Kärkkäinen
Ollila
Kirmantie 701
IISALMI
0400-820852
eija.karkkainen7@luukku.com
Anna & Jussi
Lappalainen
Lappala
Toivalantie 44
TOIVALA
040-5223140
anna.lappalainen@raketti.net
Pirkko & Raimo
Lautiainen
Huhtisaarentie 11
RAHULA
015-174545
Tarmo
Lehtonen
Turilantie 269
VASKIO
02-7285668
Timo
Lindsberg
Lehtolan
Lehtolantie 80
RAUTALAMPI
0400-578115
timo.lindsberg@
pp1netsor.fi
Liisa Linna
Aleksi Heikkilä
Ylä-Prinkkilä
Tuurintie 277
ALAVUS AS.
041-5759251
liisa_linna@
hotmail.com
Marjaana
Manni
Mannin
Mannintie 33
KOSKI TL.
050-3399946
mara.manni@
luukku.com
Pekka &Tanja
Markkanen
Jukola
Kanavatie 50
KERKONJOENSUU
0400-741931
pekka_markkanen@luukku.
com
Eeva & Pentti
Meriläinen
Meriläinen
Elämäjärventie
143
PIHTIPUDAS
0400-813701
pertti.merilainen@nic.fi
Jussi
Mustonen
Palttilantie 191
LAITILA
040-7001739
jussi.mustonen@
lailanet.fi
Mari & Antti
Mäenpää
Tarpeenniementie 22
IITTALA
0400-510342
mari.maenpaa@
pp.inet.fi
Antti
Niskanen
Pesolanniementie
255
RUNNI
0500-430044
Mai-Brit
Niva
Hennylän
Aapajoentie 269
AAPAJOKI
040-9112615
Juhani
Numminen
LSO
Turuntie 4
FORSSA
0400-854911
Markku
Nuutinen
Seppäläntie 13
VESANTO
0400-171826
Benny ja Kennet
Nybäck
Tobyvägen 517
HELSINGBY
050-5121010
Heljä & Tapio
Paasonen
Luukkolantie 9
RAHULA
015-226511
Jouko
Paajanen
Vaarantie 84
HIUKKAJOKI
040-7434162
jnj.paajanen@
pp1.inet.fi
Harri
Palonen
Niinimäentie 115
KANGASHÄKKI
040-5780819
harri.palonen@
nic.fi
Mikko
Perttilä
Mattila
KANTELE
0400-497719
Keijo
Puskala
Länsikyläntie 29
HERNESMAA
Jouni
Raja
Lapionevantie 82
JALASTO
Jouni
Rautakoski
Kylmälänkyläntie MUHOS
2361
040-5506912
kumina@muhoslainen.com
Mirja & Esko
Riipinen
Ranta-Keurula
Rantakeurulantie
159
HANNULA
040-5818893
mirja.riipinen@
ranta-keurula.fi
Eija
Rinta-Piirto
Korpi-Heikkilä
Parjakantie 29
KAUHAJOKI
040-5673515
eija.rinta-piirto@
faba.fi
Anne-Marie
Rosenlew
Kauniais
Kartanonkuja 100 SIURO
040-5905718
anne-marie.
rosenlew@finnbeef.fi
Teija & Mika
Ruhanen
Ahopellontie 30
KIURUVESI
040-7050423
mika.ruhanen@
pp.inet.fi
Antti
Ryynänen
Kortejärventie
681
KUHMO
040-7632927
Juha
Räisänen
Rantakankaantie
169
MUHOS
040-5454155
juha.raisanen@
karho-oja.com
Jukka
Räsänen
Lähteenkorvantie 78
NILSIÄ
0400-766506
jukkataavetti@
gmail.com
Henrik & Ola
Sandberg
Bäckbyvägen 499 BÄCKBY
050-5179039
henrik.sandberg@agrolink.fi
Yli-Tarpeenniemi
Naattiniemi
Karho-oja
21
juhani.numminen@lso.fi
benny.nybaeck@
agrolink.fi
jouni.raja@
suomenhelasto.fi
Charolais 2010
Nimi
Marketta &
Arvo
Sarja
Karjanimi
Ojakangas
Osoite
Ylivieskantie
147
NIVALA
Puhelin
0400-282623
Sähköposti
marketta.
sarja@proagria.
fi
Kaarlo
Schildt
Bosgård
Bosgård 47
PORVOO
0400-493269
kaarlo.schildt@
bosgard.com
Tea Haapapuro ja
Jussi
Seppä
Hakalan
Aittokyläntie 905
KYTÖLÄ
040-5238739
juho.s@kotinet.
com
Ari
Seppälä
Mikko
Sippola
Kyläsillantie 184
PILPALA
0500-310398
Vintturintie 45
LIIKOLA
040-5380622
mikko.sippola@
phnet.fi
Marika
Sippola
Ylemmäistentie
667
HARTOLA
044-5619379
marika.sippola@
risteli.net
Kaisa
Sirkko
FabaJalostus
Pl 40
VANTAA
0207472052
kaisa.sirkko@
faba.fi
Johan
Snickars
Snickars
Langerskogsvägen 72B
Ö-MALAX
0500-665488
johan.snickars@
elisanet.fi
Henrik
Sundberg
Bolstaholm
Bolstaholm
GETA
018-49505
Mari
Talvio
Metsärannan
Haavistontie 102
MALLUSJOKI
040-7247797
mari.talvio@
pp.phnet.fi
Tuomas
Tammi
Harriet
Tammerlander
Tuohenkuja 92
KOKEMÄKI
0400-110437
tuomastammi@
suomi24.fi
Pasi
Tarkiainen
Leppälammentie
37
RASIVAARA
0500-676905
pasi.tarkiainen@
pp.inet.fi
Minna
Putkuri
MTY Toivonen
Toivonen
Risto
Tuomi
Soile & Pekka
Törmänen
Timo
Vihinen
Heli
Äyräväinen
Heta & Reijo
Östergård
Österbottens Kött
Risteli
Tarkiala
050-5810074
Salmensuu
Isotalontie 12
SAUVO
0500-785543
Sorsaojantie 70
MÄNTTÄ
03-86834
Auttolan
Sarakyläntie 809
LIVO
040-5355834
Urpio
Niemisenmäentie 91
KANGASALA
040-5009852
timo.vihinen@
koti.soon.fi
Myrskylänrinne
183as. 2
PORVOO
0400-682658
heli.ayravainen@
gmail.com
Järvikulmantie 37 LEVÄSJOKI
040-7084009
heta.ostergard@
pp.inet.fi
Pb 173
0400-665142
Ylikahri
VASA
www.saunalahti.fi/karppila
22
antti.toivonen@
hereford.fi
Charolais 2010
Power Partner
Valtra n142 Direct
• 4 sylinteriä,
150/160 suomenhevosta
• 600/650 Nm vääntöä
• 0-50 km/h portaattomasti,
keskityt vain oleelliseen
– tämä voimansiirto antaa
uuden tuntuman työntekoon
• 0-160 l/min, uusi tehokas
kuormantunteva hydrauliikka,
mukautuu jokaiseen työhön
• 100% työmukavuus - pitkäkin
päivä tuntuu lyhyemmältä
tekee työnteon
erilaiseksi
portaattomalla Voimansiirrolla
Varustettu Valtra n142 Direct
auttaa sinua menestymään.
soita omalle Valtra myyjällesi ja soVi Direct -koeajo.
Lähimmän Valtra-myyjän
yhteystiedot saat numerosta
020 45 501 tai www.valtra.fi
Valtra - huomennakin.
23
Valtra on AGCO-yhtymän kansainvälinen tuotemerkki
Charolais 2010
“Nykypäivän hamsteri
kaipaa eloonsa turvaa”
Onni oli vanhaan hyvään aikaan kellari täynnä säilykkeitä ja hillopurkkeja.
Niin on nykyäänkin, mutta elintason
myötä myös viiniä ja raakakypsynyttä
lihaa.
Vastikään edesmennyt kirjailija
Veikko Huovinen olisi osannut arvostaa muutamaa charolais-härän kahdeksasosaa, joka raakakypsyy alle kahden
celsius-asteen tasaisessa lämpötilassa
muutaman viikon, aina jopa kahdeksanviikkoiseksi.
Viittaan tässä tietysti kirjailijan kuolemattomaan Hamsterit –romaaniin
(1957). Se saavuttaa edelleen jotain
olennaista miehen psyykestä, joka luotiin luultavasti jo ennen metsästyskulttuurissa elänyttä cromagnonia.
Mies haluaa kerätä, varustautua ja
tutkia aarrekammiotaan. Toisen maailmansodan jälkeen se tarkoitti laveaa
valikoimaa täys- ja puolisäilykkeitä,
hilloja, juureksia ja perunaa. Näillä
varmuusvarastoilla selvittiin tuiman
talven ja jopa ihmisen aiheuttamien
mullistusten yli.
Alkoholiksi riitti Bolsin geneveri.
Tämä yksi savipullollinen on muutaman
vuosikymmenen saatossa muuttunut
satojen ja jopa tuhansien pullojen viinikellariksi. Nykypäivän hamsterilla
on lisäksi tuhansien niteiden kirjasto ja tuhansien DVD- ja BD –levyjen
elokuva-arkisto. Jos tulee paha paikka,
ei tule aika pitkäksi.
Mehevän lisänsä tähän lievää vahvempaa hellasäröä aiheuttavaan keräilyviettiin antaa vapaana eläneen
pihvikarjan liha. Sen avulla saattaa
jopa vaimokin suhtautua sallivammin
oravaksi muuttuneen siippansa tilaa
vieviin hullutuksiin.
Kahdeksaosaruho on hyvä viiden
hengen perheen ja pienyrittäjän edustuskäytön kerta-annos. Laatikon saa
hyvin nostetuksi kepeämpikin mies
pöydälle pussitusta varten. Noin puolet
tästä 30 kilon määrästä on jauhelihaa,
joka pussitetaan suoraan pakastimeen.
Samoin tehdään keittolihoille ja osso
bucoille.
Paistit ja ulkofilee pannaan raakakypsymään mieluummin +2 asteen
lämpöön. Ainakaan se ei saa nousta
Kuva: Pete Aarre-Ahtio
edes hetkittäin yli neljän aaseteen.
Homma on toiminut erinomaisen
hyvin tuloksin perusjääkaapissakin,
mutta helpointa olisi, jos käytössä olisi
moderni kaappi, joka on varustettu
kylmällä liha- ja kalaosastolla, jota ei
tarvitse turhan takia availla.
24
Viime vuodet olen käyttänyt työhuoneessa olevaa isoa autojääkaappia,
joka on huolettomin, kunhan vuoraa
seinät pahvilla. Nyt olen varannut ylimääräisen rosterikaapin koko touhua
varten Arabianrannan toimistossani.
Lihan osittainen jäätyminen on raakakypsyttäjän pahin vihollinen. Jos va-
Charolais 2010
hinko sattuu, ei kun uuniin paistumaan.
Emme ole vielä tähän kuolleet.
Sisäfilee on niin mureaa, ettei
sitä tarvitse mureuttaa kuin joitain
päiviä. Ulkofilee on parhaimmillaan
neliviikkoisena. Sama koskee sisä- ja
paahtopaistia. Kulma- ja ulkopaisteja
olen raakakypsyttänyt ilmatyhjiöpakkauksissa jopa 10 viikkoa. Silloin ne
ovat niin mureita, että niistä voi paistaa muutaman sekunnin lehtipihvejä.
Eikä tarvitse tuhlata ulkofileetä tähän
tarkoitukseen.
Paras vara yllättäviä entréitä tekeviä
liikekumppaneita ja vieraita varten on
Ivalon korkeudella syntyneen isännän
charolais-käristys. Viilletään jäiestä lihasta lastuja, jotka kypsennetään kuten
poronkäristys, mutta sillä erotuksella,
että loppupuolella sekaan lorautetaan
hieman punaviiniä.Tätä ohjetta ei kannata edes kokeilla muulla kuin aromik-
kaalla ja nuoskealla pihvikarjan lihalla.
Se vaatii luonnetta raaka-aineelta.
Parasta on kuitenkin ensimmäisen
päivän bakkanaalit, jotka Tarzanin luoja
Edgar Rice Burroughs olisi luultavasti
halunnut kokea. Naisväki poistuu omiin
puhdetöihinsä, ja perheen miehet varustautuvat juhlaan suurimmilla Arctica-lautasilla taistoon. Koska jauheliha
on jauhettu edellisenä tai jopa samana
päivänä, se soveltuu tartarpihvin raakaaineeksi.
Joka ukko pyörittelee oman pallonsa ja maustaa suolankukalla sekä vastajauhetulla pippuriseoksella annoksensa. Painetaan litteä levy lautaselle ja
tykötarpeet ympärille nätisti: kaprista,
sipulisilppua, punajuuri- ja maustekurkkukuutioita. sekä raaka kananmunan
keltuainen kuorenpuolikkaalle.
Mistään junttimätöstä ei ole kyse,
sillä olen tänä vuonna monta kertaa
syönyt huippuravintolan erinomaista tartaria Bordeaux’ssa, Nizzassa ja
Cannesissa.
Aikoinaan nautin tartarin laadukkaan Taffel-akvaviitin ja luonteikkaan
Grolsch-lagerin kanssa.Tämä on jäänyt
nuoren ja tanniinisen bordeaux’n varjoon.Viiniä kannattaa jäähdyttää, jotta
parkkihapot entisestään terhakoituvat.
Tällainen vääräoppinen tekniikka sopii tartarpihvin seuraksi kuin raaka
kananmunan keltuainen kuorenpuolikkaalle.
PEKKA SUORSA
Kirjoittaja on kustantaja ja toimittaja
Helsingin Arabianrannassa, jonka
Viiniopas 2010 on juuri ilmestynyt.
Saarioinen on tunnettu ja vakavarainen ruokatalo, joka tekee laatutuotteita suomalaiseen makuun. Saarioisten Lihanjalostus Oy on Keski-Suomen merkittävin lihanjalostuslaitos. Käsittelemme lähes 20 miljoonaa kiloa kotimaista sian- ja naudanlihaa vuosittain.
Tärkeimmät tuotteemme ovat erilaiset lihalajitelmat, palalihat, kuluttajapakatut lihatuotteet, jauheliha ja määräpainopihvit ja -leikkeet.
Haemme uusia
sopimustuottajia joukkoomme!
Teurastamotoiminta kehittyy ja uusi nautalinja on saatu käyttöön.
Tarvitsemme jatkuvasti lisää naudanlihaa.
Tarjoamme hyvän palvelun ja
kilpailukykyiset pihvisopimusehdot.
Tuottaja, ota yhteyttä asiamiehiimme.
Yhteystiedot löydät osoitteesta
www.saarioinen.fi
SAARIOISTEN LIHANJALOSTUS OY
Suluntie 1, PL 2,
40351 Jyväskylä
Puh. (014) 333 7211
Faksi (014) 333 7155
25
Charolais 2010
Varpupaisti
TEKSTI:MIRJA RIIPINEN KUVA:KATJA HAGELSTAM
Keski-Suomessa ja muuallakin käytetty perinneruoka on varpupaisti.
Aikoinaan pikkuvasikat teurastettiin
pieninä ja suolattu liha kypsennettiin
tuvan uunissa varpujen päällä. Resepti
on käyttökelpoinen edelleen ja sama
aromi koivunvarvuista tarttuu paistiin
uudistetuilla konsteilla.
Varpupaisti (neljälle)
n. 600 g hyvin raakakypsytet-
tyä naudan sisäpaistia
2 rkl merisuolaa
25 g voita
nuoria koivunvarpuja
3 dl vettä
Kastike
paistoliemi
2 rkl vehnä- tai maissijauhoja
nokare voita
Hiero lihan pintaan karkeaa suolaa
ja anna suolaantua huoneen lämmössä
muutama tunti. Ruskista kokonaista
lanttua
porkkanaa
paistia voissa pannulla tai padassa. Lisää
perunaa
tilkka vettä. Laita uunipadan pohjalsipulia
le lehdettömiä, nuoria koivunvarpuöljyä
ja. Aseta liha varpujen päälle. Kaada
hunajaa
ruskistusliemi pataan. Työnnä lihan
suolaa
paksuimpaan kohtaan paistomittari.
Kypsennä 130° C uunissa.Valele lihaa
Esikypsennä kevyesti keittämällä
usein paistamisen aikana ja lisää tarlanttu- ja porkkanalohkoja sekä pevittaessa vettä pataan
runoita. Kuumenna pannulla hiukan
Seuraa kypsymistä paistomittarista. öljyä ja kypsennä sipulirenkaita hetki.
Lihan voi jättää hiukan punertavaksi, Lisää puolikypsät juurekset ja peruna.
mutta jos tarjoilet senkylmänä, niin Kypsennä pannulla, kunnes ovat hiukan
paista kypsäksi asti. Sopivaksi kypsynyt ruskistuneet.Valuta juoksevaa hunajaa
paisti kääritään leivinpaperiin ja folioon juuresten päälle, sekä ripaus suolaa ja
vetäytymään.
tarjoile heti.
Myös erilaiset marjahyytelöt, kuten
Leikkaa tarjolle ohuiksi viipaleiksi.
Valmista paistoliemestä kastike. Suu- mustaherukka- ja marja-aroniahyytelö,
rusta liemi joko vehnä- tai maissi- sopivat hyvin varpupaistin seuraan.
jauhoilla. Lisää kastikkeeseen ennen
tarjoilua nokare voita. Lisäkkeenä voi
tarjota kotoisia juureksia.
26
Charolais 2010
Lihasta on moneksi
TEKSTI:JAAKKO NUUTINEN KUVA:TIINA TAHVONEN
Liha kuuluu ihmisen perusruokavalioon. Lihaa nautitaan jossakin muodossa, ainakin länsimaissa lähes päivittäin.
Lihan jatkojalostus on kehittynyt valtavasti ja lihasta valmistetaan vaikka
minkälaisia puolivalmisteita, eineksiä
ja leikkeleitä. Liharuokalajien määrä
kotitalouksissa on kuitenkin hurjasti
köyhtynyt, sillä kuluttajalle on uskoteltu, ettei oikeastaan muuta kannata
valmistaa kuin jauhelihaa ja fileitä. Mikä
on monipuolisen liharuokien valmistuksen salaisuus? Kyse on ensisijaisesti
kemiasta ja fysiikasta ja vasta sen jälkeen luovuudesta.
Kaupoista on vaikea löytää muuta kuin sisään heitto tuotteena tarjottavaa jauhelihaa sekä fileitä, joista
”tuontikama” on polkuhintaista ja
kotimainen taas kohtalaisen kallista.
Kuluttaja halutaan ohjata tekemään
yksinkertaisia valintoja ja pahimmillaan
ohjataan ostamaan ”muiden äitien tekemää ruokaa”. Missä on terve maalaisjärki? Onko ongelmana erilaisten
ruhonosien saatavuus vai se, etteivät
kuluttajat osaa enää valmistaa ruokaa? Ensimmäinen vaihtoehto tuntuu
vaikealta uskoa, sillä ainakin viimeksi
naudanruhon nähdessäni pystyin toteamaan, että siinä oli paljon erilaisia
luullisia ja luuttomia osia; niskaa, potkaa, kuvetta ja rintaa. Mikäli kuluttaja
ei osaa tai viitsi enää valmistaa monipuolista liharuokaa, saattaa syynä on
heikohko ruoan arvostus.
27
Ruoanvalmistustaidon oppii moni
suomalainen jo peruskoulun kaikille
yhteisillä kotitaloustunneilla. Opetuksen tuntimäärä on jatkuvasti vähentynyt, mikä on täysin järjenvastaista.
Kotitalousopetuksen, kouluruokailun ja kotiruokailun kautta jokainen
suomalainen nuori rakentaa suhteen
terveelliseen ja täysipainoiseen ravitsemukseen. Opetuksen kautta saadaan
myös taito valmistaa perusruokaa, tosin ajan puutteen vuoksi opetus tukeutuu kasvavassa määrin jauhelihaan ja
marinoituihin mössöihin…
Jotta onnistumme erilaisten ruohonosien valmistamisessa ruoaksi,
tulee meidän ymmärtää muutama
perusasia lihan kypsentämisestä. Yk-
Charolais 2010
sinkertaisimmillaan kyse on sidekudoksen määrästä sekä lihan sisältämästä
vedestä. Eri ruhonosissa on erilainen
määrä sidekudosta eli kollageenia ja
elastaania. Sisäpaistissa ja sisäfileessä
lihassolujen ja -solunippujen välistä sidekudosta on hyvin vähän, joten liha on
itsessään jo helpommin pureskeltavaa
eli mureaa. Lähellä luuta sijaitsevissa
ja suurempia lihassoluja sisältävissä
osissa on enemmän sidekudosta, joka
tulee saada liukenemaan pois, jotta
liha tulee helpommin syötäväksi. Näin
ollen fileet ja paremmat paistit kypsennetään nopeammin tai ne voidaan
jättää sisältä puolikypsiksi kun taas
muut ruhonosat tulee kypsentää täysin
”ylikypsiksi” pitkän hauduttamisen tai
keittämisen avulla.
tuvat ja neste puristuu ulos lisäten
pikkuhiljaa lihan sitkeyttä. 60-70c:n
paikkeilla liha muuttuu sitkeäksi ja
kuivaksi. Liha mureutuu jälleen kun
sen sisältämä sidekudos alkaa liueta.
Tämä mureutuminen ei johdu lihan
mehukkuudesta vaan siis sidekudoksen
liukenemisesta.
lee pakkotilanne tarjota upea vanha
arvokas viini, josta tanniinit ovat jo
poistuneet ja sen kanssa vaikka maukasta Charolais’n sisäfileetä, toimimme
seuraavasti. Fileetä ei kannata tarjota
ylikypsänä vain valitun viinin vuoksi,
vaan se voidaan tarjota 48c:een sisälämpöisenä. Tällöin tulee valita lisäkkeet ja mausteet, jotka tasapainottavat
Jos lähdemme sitten miettimään yhdistelmää. Puolikypsän lihan kypsää
laajempaa kokonaisuutta mm valittavan viiniä tappavaa vaikutusta kevennetään
kastikkeen ja viinin avulla, vaikuttaa sipulin, juuresten, sienten, juuston tai
valintoihin pääasiassa lihan sisältämän vaikkapa mustapippurin avulla. Lihan
valkuaisen kypsyys. Puolikypsälle tum- lisäkkeenä siis vaikkapa käristettyjä
ma viinikastike tai kermainen kastike, sieniä ja juuressosetta ja tummassa
mutta kypsälle kermainen kastike.Vii- viinikastikkeessa kunnon ripaus musnin valinta tehdään myös lihan kypsyy- tapippuria ja yhdistelmä hipoo täyden mukaan. Puolikypsälle tanniineja dellisyyttä.
sisältävä punaviini ja kypsälle lihalle jo
kypsyneempi viini, mistä tanniinit ovat
Merkittävää on kypsentää liha oiLihalla on oikeastaan kolme kyp- poistuneet. Raa’ahkon lihan valkuaisai- kein. Jos liha tulee hauduttaa täysin
syysastetta; raaka, puolikypsä eli me- ne tasapainottaa viinin tanniineja. Jos kypsäksi, on keitinliemen tai veden
dium ja ylikypsä. Raakana syödään tarjoamme kypsän viinin raa’ahkon paras lämpötila juuri ja juuri alle kiehuriimihärkää, carpacciota ja vaikkapa lihan kanssa tappaa valkuaisaine viinin mispisteen. Sidekudos liukenee 80c:n
tartarpihviä. Puolikypsänä syödään täysin ja taas tanniininen viini dominoisi lämpötilassa ja taas liika kiehuttaminen
vähän sidekudosta sisältäviä lihanosia täysin kypsää lihaa. Yksinkertaista, vai haihduttaa vain keitinlientä. Muistan
ja ylikypsinä voidaan tarjota kaikkia mitä?
aikoinaan parikymmentä vuotta sitruhonosia. Fileet ja sisäpaistit voi syöParas yhdistelmä on puolikypsä liha, ten oppini ravintolakoulussa. Tällöin
dä raakana, puolikypsänä ja ylikypsinä, tumma punaviinikastike ja tanniininen esim paahtopaisti valmistettiin niin,
mutta mm potkaa, rintaa ja niskaa aino- viini tai vaikkapa kypsä liha, kermainen että lihaan otettiin pannulla väri ja
astaan ylikypsinä.Valtaosa meistä suo- kastike ja kypsä viini. Mikäli meille tu- sen pintaan hierottiin valkosipulia,
malaisista syö pihvinsä juuri
suolaa ja pippurirouhetta ja
ns. harmaassa vaiheessa,
liha loppukypsennettiin
eli kun siitä on valunut
175c:ssa uunissa. Tällöin
nesteet pois ja se on kuilopputuloksena oli n. 20%
painohäviö ja leikattaesvaa ja kovaa syötävää.
sa vain sisältä punainen
Sidekudoksen rinnalla
paahtopaisti. Viipaleet
puhumme myös lihan nesolivat siis reunoista tumteensitomiskyvystä. Mitä
mat ja keskeltä punaiset
enemmän lihaa kypsentää
muun osan ollessa kauniin
eli sen sisälämpötila nou”harmaata”.
see, sen enemmän lihasta
puristuu pois lihassolujen
Nykyään kiinnitetään
sisäistä ja niiden välistä
huomiota painohäviöön
nestettä.Tämä kaikki johja myös lihan kauniiseen
tuu lihan valkuaisaineen
mahdollisimman laajaan
hyytymisestä lihan lämpöpunaiseen leikkuupintaan.
tilan kasvaessa. Puristunut
Ja sehän syntyy näin. Lihaa
valkuaisaine tavallaan puei välttämättä tarvitse rusristaa nesteet ulos lihakkistaa, sillä vanha totuus
siitä, että lihan ulkopinta
sesta. 0c lämpötilassa on
lihan vedensidontakyky
pitää sulkea ruskistamalparhaimmillaan, 0c - 30c
la, että nestehukka olisi
välillä se hieman alenee
vähäisempi ei pidä edes
ELÄINTEN KÄSITTELYLAITTEET JA TARVIKKEET! ja varsinainen vedensipaikkansa. Kun lihan sisäKARJATALOUDEN koneita, laitteita, tarvikkeita ym. lämpö nousee tarpeeksi,
dontakyvyn lasku alkaa
40c:een paikkeilla. Tämä
tulee neste ulos, oli liha
tarkoittaa sitä, että kun
ruskistettu tai sitten ei.
lihaa kypsentää ja sen
Hiero lihan pintaan suolaa ja mausteita ja laita
sisälämpötila saavuttaa
yli 40c lihassolut kutisliha 80c-100c:een uuniin.
www.gbs.fi
28
Charolais 2010
Uunin lämpötilan ollessa alhainen,
siirtyy lämpö tasaisemmin lihaan ja
kypsennyshävikki on minimaallinen.
Kokeile niin huomaat eron.
Tässä oli pieni pintaraapaisu lihan
kypsentämisen maailmaan.Vedensitomiskykyyn vaikuttavat myös suolapitoisuus ja ph ja viinien sopivuuteen
valittu rypäle tai viinin lämpötila, mutta
ei paljasteta nyt kerralla kaikkea. Tärkeintä on oppia arvostamaan erilaisia
ruhonosia ja ymmärtää, että ruokia
voi esivalmistella myös ennakkoon.
Näin kypsyvät klassiset herkut kuin
Osso Buco, keitetty häränrinta, tilliliha,
lihakeitto jne. Mikäli valmistat aterian
arvokkaasta fileestä, pidä huolisi siitä, että kypsennät sen oikein. Hyvin
kasvatettu ja ruokittu nauta tarvitsee
myös arvoisensa lopun, jopa ruokapöydässä!
Tuotannon
turvaamiseksi
• maa-analyysitviljelyyn
• lanta-analyysitlannoitukseen
• rehuanalyysitruokinnansuunnitteluun
• talousvesitutkimuksetjuomavedentarkkailuun
• salmonellatutkimukseteläimistäjarehuista
L ÄHETÄ NÄYT TEET MEILLE!
www.jaakkonuutila.fi
PL500,50101Mikkeli(Graanintie7)
Puhelin(015)320400•www.viljavuuspalvelu.fi
Kankareen
Charolais
Puhtaita ch-jalostuseläimiä
Juhani Koivunen
Kuusniituntie 94
25360 Pertteli
puh:02-7344872
Juhani 0400808528
Sinikka 0503583328
Jalostuseläimiä Pohjanmaan Lakeuksilta
Eija Rinta-Piirto
040-5673515,
Kauhajoki
29
Charolais 2010
30
Charolais 2010
Lassoa nautasi
laatuketjuun.
Koska pihvillä ja pihvillä on eroa. Tammisen ja LSO:n
yhteistyö tarjoaa liharotuisen karjan tuottajille varman
ja taloudellisesti kannattavan kanavan nautojen toimittamiseen. Ketjun myötä kuluttajan on mahdollista
saada Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa ympäri vuoden - ja
jäljittää tuote sen alkuperätilalle. Tule mukaan!
LSO Foods Oy ja
Tamminen yhteistyössä:
Aitoa Rotukarjan Pihvilihaa.
31
Charolais 2010
Kansainväliset
sonnit
suomalaisten
karjanomistajien
käyttöön.
• Parhaat kasvut, helpot poikimiset ja erilaiset sukulinjat
• Monipuolinen valikoima sekä nupojen että sarvellisten sonnien spermaa
Tuontisonnien annosten tiedustelut ja varaukset jakelustamme, sähköposti:
jakelupieksamaki@fabapalvelu.fi tai puhelin 040 311 5308.
32
Charolais 2010
33
Charolais 2010
SUOMEN CHAROLAISYHDISTYS R.Y.:N JOHTOKUNTA V. 2010
Kaarlo Schildt
Bosgård 47
06100 PORVOO
0400-493269
kaarlo.schildt@bosgard.com
Heta Östergård
Järvikulmantie 37
29880 LEVÄSJOKI
040-7084009
heta.ostergard@pp.inet.fi
Eija Rinta-Piirto
Parjakantie 29
61800 KAUHAJOKI
040-5673515
eija.rinta-piirto@faba.fi
Juha Räisänen
Rantakankaantie 169
91500 MUHOS
040-5454155
juha.raisanen@karho-oja.com
Marika Sippola
Ylemmäisentie 667
19600 HARTOLA
044-5619379
marika.sippola@risteli.net Minna Putkuri
Leppälammentie 37
82335 RASIVAARA
050-5810074
minna.putkuri@pp.inet.fi
LIITY JÄSENEKSI
LIITY JÄSENEKSI YHÄ KASVAVAAN JOUKKOOMME!
LIITTYMINEN KÄTEVÄSTI NETISSÄ WWW.CHAROLAIS.FI
TAI OHEISELLA KAAVAKKEELLA, JOKA POSTITETAAN SIHTEERILLE:
Heta Östergård, Järvikulmantie 37
29880 LEVÄSJOKI
JÄSENHAKEMUS SUOMEN CHAROLAISYHDISTYKSEEN:
NIMI:
________________________________________
OSOITE:
________________________________________
________________________________________
PUHELIN:
________________________________________
SÄHKÖPOSTI:
________________________________________
KARJANIMI:
________________________________________
ALLEKIRJOITUS:
________________________________________
34
Charolais 2010
CHAROLAIS -TUOTTEITA
Yhdistyksemme on teettänyt tilausten mukaan myyntiin charolais-brodeerattua mustaa tuulitakkia. Takkia tehdään lisäeriä tilausten mukaan.
Charolaistakin hinta on 25 euroa.
Tilaukset sihteerille sähköpostilla heta.ostergard@pp.inet.fi tai 040-7084009
Myös muutamia hajakokoja perinteistä tummansinistä fleece-puseroa
myynnissä vielä Ikaalisten emolehmäpäivillä 8.-9.2.2010.
Ikaalisissa näytillä myös uusia charolais-tuotteita!
Tule tutustumaan yhdistyksen osastolle!
35
Charolais 2010
www.charolais.fi
36