docTeemana lähiruoka - pihvikarjaliitto
download 
Report Transcription
Teemana lähiruoka - pihvikarjaliitto
PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI 2 ° 2014 (nro 19) Teemana lähiruoka Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi: Lähiruoka on osa hyvää elämää Irrotettava liite: hyvästä lihasta syntyy hyvää ruokaa Lähiliha liikkuu Runnilla Seuraava Pihvikarja ilmestyy joulukuussa! Pihvikarja sisältö Pihvikarjaliiton perustusta rakennettiin kuusi ja puoli vuotta sitten. Tuolloin liitolle asetettiin luonnollisesti tavoitteita. Keskeinen linjaus kuului: ”liitto perustetaan lihakarjan kasvatuksen yleisten edellytysten edistämiseksi ja kehittämiseksi”. Mielestäni olemme nyt tuossa tavoitteessa täysillä kiinni. Liitto on päässyt hyvin käsiksi niin viranomais-, kuin poliittiseen vaikuttamiseen. Olemme löytäneet keskeisiä, karjatilan arkeen vaikuttavia epäkohtia, joihin haluamme muutosta. Asiantuntijan ja rakentavan vaikuttajan roolia on haettu ja voitaneen sanoa, että se on myös saatu. Kevään ja alkukesän aikana liitto on antanut lausunnon nitraattidirektiivin asetusluonnoksesta. Olemme pitäneet keskeisenä asiakysymyksenä esillä, kuinka tärkeää tiloilla on saada jatkossakin aumata pellolle karjanlantaa roudan aikana. Lisäksi olemme esittäneet huolemme, että lannanlevitysmahdollisuutta ei saa poistaa marraskuulta. On varmasti tavoiteltavaa, että lannanlevitystä tehtäisiin yhä enemmän kasvukauden aikana ja syyslevitysten osuutta saataisiin pienennettyä. Vuodet ovat kuitenkin erilaisia ja syyslevityksen mahdollisuus marraskuun loppuun asti pitää säilyä. Ympäristötukijärjestelmää voitaisiin sen sijaan kehittää niin, että lannanlevitys olisi taloudellisesti mahdollisimman järkevää kasvukauden aikana. Toinen iso asiakokonaisuus, johon liitto on vaikuttanut, on nautarekisterin valvonta ja eläintietojen ilmoitusviiveistä tulevat sanktiot. Emolehmätiloilla vasikoita syntyy keväisin useita päivässä ja viljelijä joutuu keskittymään poikimisten valvontoihin ja eläinten seurantaan. On inhimillistä, jos vasikan ilmoittaminen rekisteriin seitsemän päivän sisällä syntymästään epähuomiossa viivästyy. Tämä virheen korjaamisen pitää olla mahdollista kohtuullisella sanktiolla. Ei voi olla niin, että rekisteri-ilmoitusta parin päivän viiveellä tehdessä vaihtoehtoina ovat vasikan syn- Pääkirjoitus3 Mennen & tullen 4 Junior Handler -nuoret kesätunnelmissa 7 Lähiruoka on osa hyvää elämää 8 Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruoan asialla 12 Lähiliha liikkuu Runnilla 14 Uusi luomukorvausjärjestelmä ensi vuodesta alkaen 18 Pihvilihan grillausta OKRAssa 20 IRROTETTAVA LIITE: Hyvästä lihasta syntyy hyvää ruokaa 21 Lihan grillaus- ja paistovinkit kotikokeille 25 Navetan uudesta elämästä tuli lifestyle 26 Lähilihaa kaupungin kupeesta 30 Panimoravintola Plevna tarjoaa Limousin-lihaa 34 Arvoa Angukselle: lihan syöntilaatu ratkaisee 36 Liity Pihvikarjaliiton jäseneksi 38 Mediakortti41 Pihvikarjaliiton hallitus 43 Pihvikarjayhdistykset 43 tymäajan väärentäminen tai tuhansien eurojen takaisinperintä maataloustuista. Näissä asioissa liiton asiantuntijuus suomalaisen lihakarjan kasvatuksen tulevaisuuden edellytyksien puolesta on ensiarvoisen tärkeää. Kiitän tässä yhteydessä kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet mainitsemieni lausuntojen laatimiseen. Toivon, että mahdollisimman moni emolehmätila ja loppukasvatukseen erikoistunut tila olisivat mukana Pihvikarjaliitossa. Moni meistä on tuottajajärjestön, lihanautakerhon, liharotuyhdistyksen tai jonkin muun yhteisön tai yhteenliittymän jäsenenä. Itse ainakin olen. Kuuluminen edellä mainittuihin yhteisöihin ei sulje pois mahdollisuutta olla myös liiton jäsenenä. Pihvikarjaliitto on emolehmätuotannon ja loppukasvatuksen edunvalvontaorganisaatio. Olemalla liiton jäsen osoittaa arvostavansa sitä työtä mitä liitto tekee elinkeinomme tulevaisuuden puolesta. Toivotan nekin lihakarjatilat lämpimästi mukaan jäseniksi, jotka eivät vielä ole. Liiton kautta saamme äänemme kuuluville. Meillä on paljon puolustettavaa hienon elinkeinomme puolesta. Liitto on mukana Okra-näyttelyssä. Tervetuloa keskustelemaan osastollemme ajankohtaisista lihakarja-asioista! Lokakuussa järjestämme KoneAgria-messujen yhteydessä viimevuotiseen tapaan Pihvikarjaseminaarin. Luvassa on korkeatasoinen seminaari, joka saa toivottavasti näyttelyvieraiden suuren huomion. Vaikutetaan laajana rintamana yhdessä tekemällä. Hyvää kesää! Antti Veräväinen puheenjohtaja, Pihvikarjankasvattajien liitto ry pihvikarja Kuva: Atria Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa 39 Pääkirjoitus Yhdessä saamme pihvikarjankasvattajien äänen kuuluville PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI JULKAISIJA: PÄÄTOIMITTAJA: TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: LEHTITOIMIKUNTA: ILMOITUSMYYNTI: KUVAT: KANSIKUVA: PAINOPAIKKA: ULKOASU: Pihvikarjankasvattajien liitto ry Antti Veräväinen Susanna Heikkinen Susanna Heikkinen, Antti Veräväinen, Maarit Kallio, Liisa Linna Maarit Sievänen, info@neitisievanen.fi Kirjoittajat, rotuyhdistykset, yhteistyökumppanit, BigStockPhoto, IngImage Iina Melto Savion Kirjapaino, Kerava Neiti Sievänen, www.neitisievanen.fi www.pihvikarjaliitto.fi 3 Mennen & tullen | Mennen & tullen Pihvikarjaseminaari 8. lokakuuta 2014 Jyväskylässä Heinäkuussa tavataan OKRAssa Pihvikarjaliitto on mukana Okra-maatalousnäyttelyssä, joka järjestetään Oripäässä 2. – 5. heinäkuuta. Osastomme on eläinareenan lähettyvillä. Tervetuloa noutamaan näyttelyklassikko eli rintanappi, jolla tehdään pihvikarja-asiaa tunnetuksi. Maa- ja metsätalousministeriön osastolla perinteisissä grillausnäytöksissä on mukana Pihvikarjaliiton jäseniä. Tarkemmat tiedot ajankohdista tulevat liiton nettisivuille ja Facebookiin. OKRA on yksi Suomen suurimmista maatalousnäyttelyistä, joka tuo Oripäähän kymmeniä tuhansia messukävijöitä, noin 500 näytteilleasettajaa ja oikean maatalousnäyttelyn tunnelman. Koko perheen OKRA antaa katseltavaa ja koettavaa kaikenikäisille, mutta myös maa- ja metsätalouden ammattilaisille. Eläimet, koneet, kädentaidot ja tivolihuvit tekevät OKRA:sta paljon enemmän kuin pelkän maatalousnäyttelyn. Mistä löytyvät avaimet karjankasvatuksen kannattavuuteen, toiminnan kehittämiseen ja kasvuun? Jyväskylässä KoneAgrian yhteydessä järjestettävä Pihvikarjaseminaari 2014 tarjoaa foorumin, jossa keskustellaan, ovatko vanhat konstit parempia kuin nippu uusia. Pihvikarjaseminaari järjestetään keskiviikkona 8.10. klo 1516.30 Jyväskylän Paviljongin auditoriossa. Ovet ovat avoinna kaikille messukävijöille, tervetuloa! Ohjelma julkaistaan nettisivuillamme mahdollisimman pian, kun kaikkien puhujien osallistuminen on vahvistunut. Jäsenkyselystä evästystä Pihvikarjaliiton toimintaan Pihvikarjaliitto kysyi jäseniltään ajatuksia ja toiveita toiminnan painopisteistä. Kysely toteutettiin 4.2.–14.3.2014. Vastaaminen oli mahdollista sähköisesti nettisivujen välityksellä tai vastauslomakkeella, joka postitettiin jäsenkirjeen yhteydessä. Kyselyyn vastasi 10 % jäsenistä, mikä yleisesti on hyvä tulos tämän kaltaisissa palautteissa. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotun 100 € arvoisen matkalahjakortin voitti Kimmo Kaitala. Kiitos kaikille osallistuneille! Mennen & tullen | Mennen & tullen VALOKUVAKILPAILU: Nyt alkaa parhaan pihvikarjakuvan metsästys Meissä jokaisessa asuu pieni valokuvaaja, ja otollisia kuvauskohteita on kaikkialla. Pihvikarjaliitto järjestää kaikille avoimen valokuvauskilpailun. Sarjoja on neljä: 1. 2. 3. 4. Eläimellistä Karjankasvattajan arkipäivää Luonto hurmaa Herkkua pihvilihasta TU OSALLIS VAVALOKU N! U U L I A P L KI Kuvien tavoitteena on havainnollistaa, millaisten asioiden parissa karjankasvattaja elää ja toimii. Eläinkuvat voivat olla mistä tahansa eläimistä, luontokuvat kaikilta vuodenajoilta. Herkku pihvilihasta voi kuvata ruokaa, sen valmistajia tai syömistilannetta, ja karjankasvattajan arkipäivä voi puolestaan olla vaikka kuvasarja lannan käsittelystä. Tärkeintä kuvissa on tunnelma ja visuaalisuus. Pyri ottamaan kuvat mahdollisimman laadukkaina (koko joitakin Megatavuja, valitse kamerasta suurin mahdollinen kuvakoko), jotta kuvia voidaan käyttää myös Pihvikarjaliiton julkaisuissa. Kuvan yhteyteen voi liittää lyhyen tarinan siitä, mitä kuva esittää. Pihvikarjaliitto julkaisee kilpailuun lähetettyjä kuvia Pihvikarja-lehdessä, liiton nettisivuilla ja Facebookissa. Kuvien omistusoikeus säilyy kuvaajalla. Kukin osallistuja voi lähettää kilpailuun niin monta kuvaa kuin haluaa. Kilpailuaikaa on koko kesän: 1.6. – 15.9.2014. Parhaat kuvat palkitaan, ja jokaisesta sarjasta jaetaan myös kunniamaininta. Lähetä kuvasi sähköpostitse osoitteeseen info@pihvikarjaliitto.fi. Lisätietoja kilpailun säännöissä, jotka voi lukea nettisivuiltamme. Hellä hetki kesäillassa. Kuva Iina Melto. 4 Karvat ojennukseen. Kuvat www.okramaatalous.fi / Bosse Fagerström. 5 Mennen & tullen | Mennen & tullen Tervetuloa Härmän Nautaparlamenttiin 24.–25. heinäkuuta Limousintiloilla avoimet ovet 18.7.2014 Tapahtumassa mukana olevat tilat ja paikkakunnat julkaistaan kesäkuun alussa sivulla www.limousin.fi European Angus Forum 2014 Suomessa Suomessa järjestetään ensimmäistä kertaa Euroopan Angus Forum-tapahtuma 14–16.8.2014. Suomen Angus-yhdistys on kutsunut ympäri Eurooppaa kasvattajia tutustumaan Suomeen ja suomalaiseen Angus-jalostukseen. Tapahtuma on erinomainen tilaisuus tavata eri Euroopan maista tulevia Angus-jalostajia ja tietenkin myös suomalaisia kasvattajia tilavierailujen ja yhteisten illanviettojen merkeissä. Ulkomaisia vieraita on tulossa jo lähes 50 eri puolilta Eurooppaa! Kiertueelle voi tulla päiväksi tai koko ajaksi. Ruokailut on järjestetty joka päivälle, ainoastaan majoituksen jokainen hoitaa itse. Järjestelyitä varten tarvitaan ennakkoilmoittautumiset 30.6.2014 mennessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Katri Strohecker, katri.strohecker@finnbeef.fi tai p. 040-7033423. Kaikki Anguksesta kiinnostuneet tuottajat ja yhteistyökumppanit ovat lämpimästi tervetulleita joko osaan tapahtumista tai koko kiertueeseen! 6 Etelä-Pohjanmaan Lihanautakerho järjestää valtakunnallisen, kaksipäiväisen Nautaparlamentin 24. – 25.7.2014 Härmän kylpylässä yhteistyössä Lihatilan talous -hankkeen (ProAgria E-P) kanssa. Päivien ohjelma löytyy nettisivujen www.eplihanautakerho. com ajankohtaista-osiosta sekä Facabookista. Nautaparlamentti on Suomen lihanautakerhojen vuorovuosin järjestämä ammattiasioiden ympärille rakentuva tapaaminen naudanlihantuottajille. Edellisen kerran Nautaparlamentti on järjestetty Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2003. Parlamentin osallistujamäärä on vaihdellut 100 – 150 henkilön välillä. Ilmoittautuminen, majoitusvaraus ja perjantain tilatutustumiseen ilmoittautuminen tehdään Eeva-Kaarina Ylirinteelle 040 591 7560 tai eeva.kaarina.ylirinne@ssvnet.fi. Lisäohjeita netistä löytyvästä ohjelmasta. Ilmoittautumisaikaa on 4. heinäkuuta saakka. Junior Handler -nuoret kesätunnelmissa Tämän vuoden lihakarja-juniorileiri pidettiin 16.–19. kesäkuuta Tuorlan maaseutuopistolla Piikkiössä. Leirin ohjelmaan kuului nautojen käsittelyä, kehässä taluttamista, pesemistä ja kaikkea muuta mukavaa. Leiriläiset osallistuvat myös Okra-näyttelyn yhteydessä järjestettävään Junior Handler -kisaan, jonka vieraileviksi tuomareiksi saapuvat Kyra McConnell ja Meghan Black Kanadasta. Pihvikarja-lehti kysyi kahdelta Junior Handler -nuorelta heidän ajatuksistaan ja suunnitelmistaan. Kerro kuka olet ja mistä tulet? Olen Valtteri Toivonen, 15-vuotias nuori Salmensuun tilalta Sauvosta. Kuinka kauan olet harrastanut Hereford Junior Handler -toimintaa? Juniori-toiminnassa olen ollut mukana alusta asti. Mitä muita harrastuksia sinulla on? Junnutoiminnan ohella harrastan myös sählyä ja partiota. Mitä eläimiä teillä on kotona? Kotona meillä on Herefordeja ja sikoja. Eläinten kanssa toimimista on siis tullut opittua jo kotona ja vähän myös junnuleirillä. Minkä verran ja miten osallistut yleensä kotona eläinten hoitoon? Kotona hoidan eläimiä paljon. Mitä olet oppinut eläinten käsittelystä Junior Handler -leirillä? Leirillä olen oppinut muun muassa talutukseen liittyvät yksityiskohdat. Mikä on vahvuutesi, millä aiot voittaa JH-kisan? Valitettavasti en pysty osallistumaan tämän kesän Junior Handler -näyttelyyn. Mikä leirissä on parasta? Leirillä parasta on uuden oppiminen ja parhaiden kavereiden näkeminen. Mitä muuta aiot tehdä tänä kesänä? Loppukesän aion ottaa rennosti, käydä riparin ja olla töissä. Mikä sinusta tulee isona? Aikuisena haluan jatkaa meidän maatilamme pitämistä. Kerro kuka olet ja mistä tulet? Nimeni on Taru Luomajärvi ja olen kohta kuusitoistavuotias Herefordnuori Ylöjärveltä, Kurusta, Luomajärven tilalta. Kuinka kauan olet harrastanut Hereford Junior Handler -toimintaa? Olen harrastanut junnutoimintaa ihan alusta asti eli vuoden 2013 Sarka-messuista lähtien, ja itse asiassa olen ollut mukana toiminnan ideoimisessa ja perustamisessa. Mitä muita harrastuksia sinulla on? Harrastan myös 4H:ta eli vedin 4H-kerhoa, sekä ratsastusta, lukemista ja reissaamista. Mitä eläimiä teillä on kotona? Kotona meillä on Herefordien lisäksi lampaita, koira, kissoja ja pari suomenhevosta, joten eläinten parissa on tullut pyörittyä lähes aina. Minkä verran ja miten osallistut yleensä kotona eläinten hoitoon? Osallistun eläinten hoitoon melko vaihtelevasti. Reissatessani ja kouluaikana osallistuminen on vähäisempää, mutta ollessani kotona pitempiä aikoja tai lomilla toimiessani tilallamme maatalouslomittajana eläimiä tulee hoidettua melko tiiviisti. Mitä olet oppinut eläinten käsittelystä Junior Handler -leirillä? Junior Handler -leiri oli todella hyödyllinen eläinten käsittelyn kannalta. Leirillä opin kehäkäyttäytymistä, alkukoulutusta, trimmausta sekä runsaasti muita nautoihin, niiden hoitoon ja ulkonäköön liittyviä asioita. Mikä on vahvuutesi, millä aiot voittaa JH-kisan? Vahvuuteni Junior Handler -kisassa… Aika paha kysymys, mutta luulisin sen olevan keskittyminen ja parhaansa tekeminen. Mikä leirissä on parasta? Leireillä ehdottomasti parasta ovat muut, samanhenkiset ihmiset ja hyvät kaverit sekä eläinten kanssa oleminen. Tykkään myös oppia uusia asioita ja sitähän varten leirit juuri ovatkin, joten ne ovat kaikin puolin ihania. Mitä muuta aiot tehdä tänä kesänä? Tänä kesänä osallistuin tuolle Junior Handler -leirille ja Okrassa olen niin monta päivää kuin suinkin vain mahdollista. Heinäkuun alusta lähden 4H-vaihtoon Yhdysvaltoihin Oregoniin, jossa pääsen tutustumaan myös paikallisiin karjanäyttelyihin ja maatalouteen. Palatessani Suomeen seuraa muutto pois kotoa. Mikä sinusta tulee isona? Pakko tunnustaa, ettei minulla ole vielä kovin suurta käsitystä siitä, mikä minusta tulee isona. Haluaisin työn, jossa saa matkustella ja nähdä maailmaa. Maataloutta ja maaseutua en kuitenkaan aio unohtaa. 7 Lähiruoka on osa hyvää elämää ”Ruokaketju tarvitsee kaikki toimijat, isot ja pienet. Erilaisuus on voimavara” Lähiruokakeskustelussa on aika siirtyä sanoista menestystarinoihin, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi. Lähiruoka on nykyään kaikkien huulilla. On lähiruokaohjelmaa, hankkeita ja verkostoja, tapahtumia ja tempauksia. Puhutaan lähiruoasta, vaikka kuluttaja ei välttämättä edes tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Maataloustuottajien keskusliitto MTK on aktiivinen lähiruoan puolestapuhuja. Järjestön mukaan lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Määritelmä korostaa kotimaisuutta ja erityisesti ruoan jäljitettävyyttä. Lähiruoan saralla yksi avainhenkilöistä on MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi. Hänelle pohdinta lähiruoan määritelmästä on tuttua, mutta puheiden sijaan Syväniemi kaipaa jo tekoja. ”Nyt tarvitaan menestystarinoita eli sellaisia esimerkkejä, jotka ovat onnistuneet tekemään lähiruoasta kukoistavaa yrittäjyyttä.” On erittäin tärkeää ymmärtää, millainen voimavara on erilaisuudessa. Asetelma on siis pikemminkin sekä-että, ei suinkaan joko-tai. ” Erilaisia toimijoita tarvitaan, koska yhteen muottiin mahtuvaa kuluttajaakaan ei ole. Kuluttajien tarpeet ovat hyvin monenlaisia, ja jokainen yksittäinen kuluttaja käyttäytyy eri tilanteessa eri tavoin: tänään hän haluaa yhtä, huomenna jotain toista. Yrittäjyys saa uusia ulottuvuuksia Nykypäivän maaseutuyrittäjiltä vaaditaan multiosaamista: on hallittava tuotteistaminen, logistiikka, liiketoimintaosaaminen ja markkinointi. Vastuu lyhyestä jakeluketjusta jää usein lähiruoan tuottajan hartioille, mikä vaatii rohkeutta. Lähiruoka voi tarjota mahdollisuuden kannattavuuden ja työn mielekkyyden lisäämiseen alkutuotannossa. ”Työ on hyvin sitovaa, mutta toisaalta henkisesti palkitsevaa. Paljon on kiinni Lähiruoalle halutaan kasvot yrittäjän omasta tahdosta ja mielenkiinnosta Lähiruokabuumi on yleismaailmallinen ilmiö, kehittää toimintaansa. Uudet yritysmuodot jonka taustalla on vaurastuminen. ”Ruoasta tai yrittäjien välinen yhteistoiminta ovat tu”Oleellista on on tullut kiinnostavaa, kun siihen on mahdollevaisuuden kannalta varteenotettavia ratlisuus syventyä ja valintoihin on varaa”, AnniSyväniemi pohtii. tuotantoketjun kaisuja”, Mari Syväniemi sanoo. Suuntaus on hyvä, sillä Lähiruokaa markkinoidaan erilasissa tamoni kuluttaja on vieraantunut alkutuotan- läpinäkyvyys ja pahtumissa ympäri Suomea. Hyvä kanava nosta eikä ymmärrä, mistä ruoka tulee. Ruopysyä niistä jyvällä on valtakunnallinen Aikatrendit kasvattavat tietoutta ja hälventävät lyhyys.” toja makuja -verkosto, jonka toiminta on epäilyjä ruoan alkuperää ja tuottajia kohtaan. jalkautunut alueellisesti. Ruokatieto-yhdisLähiruokakeskustelussa isot ja pienet toimitys julkaisee omaa tapahtumakalenteriaan, jat asetetaan usein vastakkain. Tilamyynti ja jonka voi tilata sähköpostitse. Valtakunnalliteollisuus nähdään toistensa kilpailijoina. Syväniemi korostaa, sen mittakaavan tapahtumia ovat esimerkiksi Lähiruoka- ja luoettä ruokaketjussa on tilaa jokaiselle, niin suurelle kuin pienelle mumessut Helsingin Messukeskuksessa sekä MTK:n järjestämä yritykselle. ”Oleellista on tuotantoketjun läpinäkyvyys ja lyhyys. Herkkujen Suomi, joka kokoaa jälleen elokuussa Helsingin Rautatientorille tuhansittain lähiruoan ystäviä. 8 Lähiruoka pysyy pinnalla Toisin kuin monissa Euroopan maissa, Suomessa kiinnostus myös luomua kohtaan on vielä nousussa. ”On totta, että luomu ja lähiruoka sekoittuvat joidenkin kuluttajien ajatuksissa. Tähän saattaa liittyä vielä käsitys terveellisyydestä. Toki luomu voi olla lähiruokaa ja päinvastoin, mutta ehkä pitäisi viestiä selkeämmin, mistä kulloinkin on kyse. Lähiruoalle ei ole sertifioitua tuotantotapaa.” Syväniemi muistuttaa, että lähiruoka liittyy myös huoltovarmuuteen ja elintarvikkeiden puhtauteen. ”Erilaiset ruokakatastrofit yleistyvät, siksi omavaraisuuden turvaaminen ja elintarviketurvallisuuden varmistaminen ovat hyvin tärkeitä. Lähiruoka lyhentää elintarvikeketjua, mikä helpottaa jäljitettävyyttä, alkuperän ja merkintöjen valvontaa ja ehkäisee väärinkäytöksiä.” Anni-Mari Syväniemi uskoo, ettei lähiruoka ole vain ohimenevä trendi. ”Ihmiset ovat aina tykänneet hyvästä ruoasta. Siihen on helppo liittää sosiaalinen ulottuvuus eli yhdessä tekemisen ja nauttimisen ilo. Laadukas, arvostettu ruoka symboloi hyvää elämää.” ”Kestävän kehityksen kannalta on parasta, että ruoka tulee läheltä. Pystymme vaikuttamaan parhaiten kotimaisen tuotannon vastuullisuuteen ja samalla kehitämme suomalaista, rikasta ruokakulttuuria”, sanoo Anni-Mari Syväniemi. Kuva Jarkko Sirkiä 9 Ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala Yhteistyössä on voimaa – aitojamakuja.fi Lähiruoka on määritelty valtiojohdon taholta niin tärkeäksi, että hallitus on asettanut sille ruokapolittiisen ohjelman ja tavoitteet. Lähiruokaohjelma sitoo eri hallinnonaloja, mutta sitä koordinoi pääasiassa maa- ja metsätalousministeriö. Ohjelmassa lähiruoalla tarkoitetaan paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Lähiruokaohjelman tavoitteet vuoteen 2020 1. Monipuolistaa ruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta 2. Parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin 3. Kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä 4. Parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia 5. Tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä 6. Lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta Paikalliset maut ja ruokakulttuuri ovat hyvässä nosteessa. Samalla lähiruoan suosio niin kuluttajien kuin ammattilaistenkin keskuudessa kasvaa. Halutaan tietää ruoan ja raaka-aineiden alkuperä aina tilalle saakka, tuntea ja kokea tuotteiden tarinaa sekä tukea paikallista yrittäjyyttä. Kuitenkin hyvin usein törmätään kysymykseen, mistä niitä paikallisia elintarvikealan yrittäjiä löytää. Mistä tiedän, millaisia tuotteita heillä on sekä miten ja milloin saatavana? Kaikkiin näihin kysymyksiin vastauksen antaa valtakunnallinen www.aitojamakuja.fi -hakupalvelu. www.aitojamakuja.fi • • • • • • Kuvat Herkkujen Suomi -tapahtumasta. Kuvaaja: Henrik Kettunen. maksuton elintarvikealan yritysten ja ostopaikkojen hakupalvelu haku tuoteryhmittäin, kunnan tai karttapalvelun avulla mukana noin 2000 elintarvikealan yritystä mukaan pääset aitojamakuja.fi -> liity mukaan kävijöitä noin 6000 / kuukausi ¼ kävijöistä tulee sivuille mobiilisovelluksen kautta: m.aitojamakuja.fi Lähiruoan suosion kasvun myötä myös monenlaisia osaamistarpeita on noussut esiin yrittäjien keskuudesta. Monet kuluttajat haluavat ostaa tuotteensa suoraan tilalta, jolloin erityisesti markkinointi ja suoramyyntiin liittyvä lainsäädäntö ovat herättäneet kysymyksiä. Aitojamakuja.fi tarjoaakin yrittäjille ensimmäisen askeleen sähköisen markkinoinnin maailmaan. Aitoja makuja verkosto, MTK, SLC ja MMM ovat tekemässä ohjeistusta suoramyyntiin liittyvän elintarvikelainsäädännön helpottamiseksi, miten pääsen alkuun. Tämän asian tiimoilta tullaan syksyllä järjestämään alueellisia tilaisuuksia, joten kannattaa seurata, milloin kierros osuu omalle alueellesi! ”Paikallisia kesäherkkuja – aitojamakuja.fi” -kampanjaviikkoa vietettiin juhannusviikolla ja heinäkuun alussa olemme mukana OKRAmaatalousnäyttelyssä Oripäässä 2. – 5.7. Tule keskustelemaan lisää kanssamme! LISÄTIETOJA: Johanna Mattila johanna.mattila@utu.fi Puhelin 040 565 8121 • • • • • • Valtakunnallinen aitoja makuja -verkosto alueellinen yhteistyöverkosto (16 jäsentä ympäri Suomea) paikallinen elintarvikealan ja yrittäjien kehittäminen nivottu valtakunnalliseen työhön yhteiset tavoitteet ja toimintasuunnitelma pienten elintarvikealan yrittäjien tunnettuuden ja osaamisen lisäämiseksi käytännönläheistä yrittäjäkeskeistä työtä ota yhteyttä oman alueesi jäseneen ja kysy lisää toiminnasta! Kattava alueellinen verkosto on aitoja makuja toiminnan vahvuus. 10 11 Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruoan asialla Parasta pöytään Pirkanmaalta toimii paikallisten pk-yrittäjien tukena markkinointi- ja liiketoimintaosaamisen sekä logistiikan tehostamiseksi. Yhteistyöverkosto jakaa paljon tärkeää tietoa ja taitoa lähiruoasta ja elintarvikkeiden jalostuksesta. Ahlmanin koulun Säätiö toteuttaa neljättä vuotta Parasta Pöytään Pirkanmaalta -hanketta, jonka tavoitteena on mm. tehostaa pirkanmaalaisen ruokaketjun toimintaa kehittämällä logistiikkaa sekä pienten tuottajien markkinointi- ja liiketoimintaosaamista. Hankkeen tarkoituksena on myös koota yhteistyöverkosto, joka yhdessä kehittää pirkanmaalaisen pk-yrittäjyyden toimintamahdollisuuksia ja täten myös paikallista ruokakulttuuria. Lähiruokahanke on Säätiön strategian mukaista toimintaa, jonka tärkeä osa on myös valtakunnallinen kehittämistyö Ruoka-Suomi teemaryhmän jäsenenä. Ahlman on Pirkanmaan Aitoja Makuja -toimija ja näin ollen mukana verkostossa, joka jakaa paljon tärkeää tietoa ja taitoa lähiruoasta ja elintarvikkeiden jalostuksesta. Logistiikka on avainasemassa lähiruokaketjun toimivuuden kannalta, sillä sujuva logistiikka on edellytys kustannustehokkuuden lisäämiselle. Jo hankkeen alussa todettiin käytännössä, että logistiikan kehittäminen vaatii ensin ostajien riittävän kiinnostuksen herättämisen. Lähiruoasta on puhuttu paljon, mutta kuluttajille, ravintolaan, kauppaan ja julkisiin keittiöihin oli syytä tehdä näkyvyystyötä paikallisen ruoan ja sen arvon esiin nostamiseksi. Lähiruokatapahtumissa syntyy kontakteja Hankkeen alussa jalkauduttiin lukuisiin eri tapahtumin: Aamulehden kanssa toteutettiin kolmena kesänä mittavat Läheltä Hyvää -kiertueet, jotka keräsivät n. sata tuottajaa ja tuhansia paikallisia kuluttajia lähiruoan äärelle. Helsingin Herkkujen Suomeen osallistutaan tänä kesänä toista kertaa, pieniä tapahtumia on ollut useita ja Tampere-talossa järjestettiin Lähi- ja luomuruokatapahtuma syksyllä 2013. Hankkeen yhteistyökumppaneihin kuuluu yli 20 naudanlihantuottajaa, joista monet ovat olleet mukana tapahtumissa. 12 Keittiömestareita, ravintoloitsijoita sekä kaupan edustajia – siis ostajia – on saatettu paikallisen ruoan lähteille tutustumaan alkutuotantoon ja ruoan tuottajiin Pirkanmaan maaseudulla. Yhteistyötä on tehty niin paikallisten keittiömestareiden kuin ProAgrian kanssa. Luomulaatikon kanssa pilotoitiin Luomua Läheltä -tuoteperhe, joka on myynnissä mm. Pirkanmaan Osuuskaupalla. Samalla saatiin arvokasta tietoa logistiikan mahdollisuuksista ja sudenkuopista. Tämän hankkeen toimenpiteiden ehdottomasti parhaita puolia on ollut se, että olemme saaneet tehdä hyvin konkreettista työtä ruohojuuritasolla. Ravintoloita on autettu lähiruoan löytämisessä tai ohjattu www.aitojamakuja.fi -sivustolle tiedon hakuun. www.parastapöytään.fi -sivustolla on jaettu työpajojen ja teemapäivien materiaalit kaikkien ulottuville, moninaisista aiheista mainittakoon mm. elintavikelainsäädäntö, pakkauksen ilme ja osuuskunnan toiminta. Sivustolla on myös vapaasti käytettävissä olevaa ja painokelpoista markkinointimateriaalia, jota on käytetty paikallisten ruokakauppojen lähiruokahyllyissä. Tietoa välitetään sosiaalisessa mediassa ja sähköpostia lähetetään yli kahdellesadalle paikalliselle tuottajalle säännöllisesti. Julkiset ruokahankinnat mukaan Keväällä 2014 saatiin päätökseen julkisten keittiöiden projekti, joka on hankkeen isoin yksittäinen osaprojekti. Hämeenkyröön ja Ikaalisiin saatiin lähiruokaa julkisiin ruokapalveluihin sekä kuntien ruokapalveluorganisaatioiden, että kuntien hallinnon avulla. Apuna prosessissa oli julkisten hankintojen asiantuntija, jonka johdolla Pirkanmaalla tuloksiin pääsemiseksi käytettiin neuvottelumenettelyä. Neuvottelumenettely on joustava ja mahdollistaa keskustelun ja tarjoajiin tutustumisen, mikä auttaa kartoittamaan eri osapuolten näkemyksiä ja mahdollisuuksia. Julkiset keittiöt kaipaavat edelleen pidemmälle jalostettuja elintarvikkeita kaikista tuoteryhmistä. Facebook toimii kohtaamisfoorumina Vaikka Pirkanmaallakin on alun perin ollut ajatuksena tukea lähiruokatukun syntymistä, se ei ole ollut mahdollista riittävän volyymin puuttumisen takia. Lisäksi trendi on ollut sekä kuluttajien että tuottajien suunnalta se, että ruokaa halutaan ostaa ja myydä kasvotusten paikalliselta paikalliselle. Tätä tapaa tukemaan on perustettu ympäri maakuntaa REKO-Lähiruokarenkaita. Lähiruokarenkaan toimintamallissa tuottaja ja kuluttaja kohtaavat facebook-ryhmässä, jossa tilaukset tehdään. Ryhmän tiedostoista löytyvät aikataulut, tuottajien tiedot ja hinnat. Tuottajat ja kuluttajat tapaavat viikoittain ennakkoon sovitussa paikassa, ja puoleisen tuntia kestävän jakotilaisuuden aikana ku- Parasta pöytään Pirkanmaalta on jalkautunut useisiin eri lähiruokatapahtumiin, jossa myös eri alojen tuottajat voivat verkottua keskenään ja löytää yhteistyömuotoja. Kuva: Parasta pöytään Pirkanmaalta -hanke. luttajien ruokavarastoja on täydennetty lähiseutujen tuotteilla. Pihvikarjan tuottajat ovat tottuneita suoramyynnin ammattilaisia, ja etenkin heille lähiruokarenkaat ovat tarjonneet helpon väylän tavoittaa uusia asiakkaita. Helppoutensa ansiosta Lähiruokarenkaat ovat saavuttaneet nopeasti mittavaa suosiota, sillä toiminnan pyörittämisessä ei kenenkään tarvitse nähdä suurta vaivaa. Pirkanmaalle Lähiruokarenkaita on jo perustettu Vesilahteen, Lempäälään ja Akaaseen, kuluttajajäseniä näissä kolmessa ryhmässä on pitkälti yli 500, ja tuottajia on mukana n. 30. Näistä naudanlihantuottajia on viisi, eli selkeästi suurin yksittäinen tuottajaryhmä. Koska renkaan toiminnassa ei ole välikäsiä eikä ylimääräisiä kustannuksia kulu markkinointiin, kuljetukseen ja pakkaamiseen, mukana olevat kuluttajat ovat huomanneet, että lähiruoan ei tarvitse olla kalliimpaa kuin kaupan bulkkituotteiden. Tuottajayhteistyöllä maksimoidaan hyöty teen, joten kuljetuksen ympäristöhaitat vähenevät huomattavasti. Kaikesta tehdystä työstä huolimatta kuluttajilla on edelleen jossain määrin käsitys lähiruoan saatavuuden vaikeudesta. Tiedottaminen on jatkuvasti avainasemassa. Pirkanmaalla on valtavasti hyviä paikallisia tuottajia ja lähiruoan jatkojalostajia. Tulevaisuudessa on kuitenkin syytä tehdä vahvaa tuottajien yhteistyötä, jotta tarvittavat volyymit ja hyödyt saavutetaan etenkin jalostetuissa tuotteissa. Maakunnan tasolla ei aina päästä kattavaan tuotevalikoimaan, joten ylimaakunnallista yhteistyötä tarvitaan, jotta markkinoille saadaan myös niitä tuotteita, joita omassa maakunnassa kasvatetaan tai jalostetaan vähän tai ei ollenkaan. Ylimaakunnallisen yhteistyön etuna on myös tiedon ja osaamisen vaihtaminen – maakuntien erityispiirteet kuitenkin huomioon ottaen. Parasta Pöytään Pirkanmaalta jatkaa määrätietoista työskentelyä vuoden loppuun, eikä tuottajia unohdeta senkään jälkeen. Teksti: Anette Mellin ja Eeva Ylinen, Parasta pöytään Pirkanmaalta -lähiruokahanke Lähiruoan ympäristöystävällisyydestä on keskusteltu viime aikoina paljon, sillä yksittäisten tuotteiden kuljetus usein kumoaa ympäristöhyödyt. Lähiruokarengastoiminnassa tuottajien kuljetuserät ovat suuria ja kuluttajat noutavat kerralla usean tuot- 13 Rokki- ja ruokayhteistyötä Lähiliha liikkuu Runnilla Eipä tiennyt Niskasen Antti viime keväänä Iisalmen Runnilla, että hän saa puolessa vuodessa suoramyynnin osuuden nousemaan yli kymmenesosaan koko pihvilihatuotannostaan. Tai että emojen laidun muuttuu rokkipelloksi ja Pesolan Pihvilihan arkikuvahaastetta seuraa Facebookissa lähes 4000 katsojaa. 14 – Nyt on tunne, että olen oikea viljelijä ja johtaja. On itsestä kiinni, mitä tekee ja miten paljon hankkii. Teurastamolle myydessä on muiden armoilla, varsinkin jos joutuu ostamaan välitysvasikat, mutta tässä ei niin paljon. Itse pystyy tekemään homman hyvin tai sössimään sen, sanoo Pesolan isäntä. Hän ehti luottamustehtävissään vuosikaudet vaatia tuottajille parempaa asemaa lihaketjussa sekä soitella lihan hinnoista teurastamon johtajille. Oma suoramyynti pyöri mielessä aina vaan vahvemmin, mutta ajatus paperisodasta hyydytti mietteet. Pro Agria Etelä-Savon suoramyyntikurssilla lokakuussa palaset viimein loksahtivat paikalleen. Selväksi tuli, ettei suoramyyntiä pidä kuvitella helpoksi. – Mutta omat epävarmat jutut viranomaisasioiden ja lupapapereiden suhteen avautuivat. Nyt tietää, mistä lähtee kysymään, Antti Niskanen sanoo. Tärkeä yhteistyökumppani Pesolan Pihvilihalle on samalla kylällä toimiva Runnin kylpylä. Sen vieressä laiduntava Pesolan emoryhmä pääsi viime kesänä kuuntelemaan Eppuja ja muuta suomirokkia historian ensimmäisessä RunniRockissa, sillä Antti lupasi osan pellosta festarikäyttöön. ”Tästä on noin sata metriä Kylpylän ulko-ovelle. Kaipa tämä on sitä lähilihaa, vaikka tämän lähemmäks ei enää arvoo viijäkkään… suattaavat muuten vielä istua baarin puolella…” kuvaili Antti laidunta Pesolan Pihvilihan facebooksivulla jäljittelemättömällä yläsavon murteellaan. Runnin Kylpylä osti ensimmäisen kokonaisen ruhon heinäkuussa. Antti laskee suoramyyntiuransa alkaneen lokakuusta, kun Kylpylään tuli myyntipiste Pesolan Pihvilihalle. Tätä nykyä kylpylä käyttää ravintolassaan ruhon paloiteltuna joka toinen kuukausi. Myös vieressä toimivan hoitolaitos/päiväkoti Kartanomäen ruokalistalla on näköetäisyydellä tuotettua naudanlihaa. Pesolan Pihvilihan toisen myyntipisteen avajaisia vietettiin Savon Rautaosassa Iisalmessa huhtikuussa. Kauppaketjuihin Antti ei ole lähtenyt, vaikka kyselyä on tullut. – Volyymia sillä kyllä saisi, mutta tuntuu että hyvä tavara hukkuisi. Ja kun puheissa ensimmäisenä tulee hinta ja kate ja katteenkate, asettelut, työt, hukat ja hävikit, niin tulee olo, että ilmanko se liha pitäisi antaa. Ruokapiirit ovat olleet kiinnostuneita lähilihasta ja muitakin virityksiä on ilmassa. Tuorein liittyy hampurilaisiin Iisalmessa. Pidemmän matkan kuljetuksiin Antti on kartoittanut Itellan kylmäkuljetusta. Jos kysyntää on tarpeeksi, alkaa Runnin lähilihaa liikkua myös muualle Suomeen. Paljonko jää viivan alle? Antti on hakenut karjatietoa lukuisilta ammattireissuilta eri puolilta maailmaa. Reissukaverit ovat oppineet tilakohteissa odottamaan hänen vakiokysymystään: paljonko jää viivan alle? Oman pihvihinnastonsa Antti määritti heti alkuun realistiselle tasolle. Kun lihan laatu puhuu puolestaan, hinnalla ei tarvitse kilpailla. - Jos joku haluaa ostaa hyvää jauhelihaa, ei silloin ole väliä, onko hinta 12 euroa vai 12,50 euroa kilo. Kylpylään myydystä lihasta jää käteen puolitoista-kaksi euroa enemmän teurastamon hintaan nähden ja suoraan myydystä tuplasti, sanoo hän. Pesola tuottaa vuodessa noin 40 000 kiloa pihvilihaa, sillä 115 charolaisemon kaikki vasikat jäävät loppukasvatukseen kotiin. Savo-Karjalan Liha teurastaa suoramyyntiin menevät naudat Sastamalassa ja paloittelee lihan Espoossa. Loppukesästä sille on valmistumassa leikkaamo Kuopioon. Nyt on Pesolan isäntä omalla alallaan. Uutta ideaa suoramyyntiin nousee jatkuvasti. Runnin kylpylässä on tilat raakakypsytykselle ja hyvä pakkasvarasto löytyi Yrityspuisto Leivosesta Kiuruvedeltä. Entisen meijerin laitteilla pakastetaan jauheliha ammattilaisvauhdilla heti ja muut lihat raakakypsytyksen jälkeen. Pohjois-Savossa ei muutamaan vuoteen ole ollut teurastamoa, mutta erilaisia hankkeita on ollut esillä ympäri maakuntaa. Toimiva yrittäjävetoinen lähiteurastamo olisi Pesolan Pihvilihalle hyvin tervetullut. Ruotsin reissulla Antti tutustui Åke Karlssonin tilateurastamoon, joka vastaavalla mallilla toteutettuna olisi myös varteenotettava vaihtoehto. Oma ihtesä pittää olla Markkinointi on pihvilihantuottajalle uusi mielenkiintoinen maailma. Täytyy osata tarjota ja myydä ja miettiä kohderyhmät sen sijaan, että teurastamo hakisi ja maksaisi, mitä milloinkin jaksaisi. 15 VAAKOJA – uudet ja käytetyt, vaakojen huollot – MYÖS PALKKI- JA ELÄINVAA’AT – Nastolan Vaaka ja Kone Oy 15560 Nastola puh/fax (03) 762 4736, auto 0400 313 929 vaaka96@saunalahti.fi Lihakoukussa: ruotsalaisesta pienteurastamosta voisi ottaa mallia Suomeen. Antti Niskanen toivoo Pohjois-Savoon toimivaa yrittäjävetoista teurastamoa. Pesolan Pihviliha on teettänyt paikallisella yrittäjällä logoteippaukset ja käyntikortit, hankkinut myyntipisteisiin lasikantiset pakastimet, painattanut Pesola-paitoja, maistattanut pihvilihaa messuilla, ilmoitellut lehdessä juhlapyhien alla ja sponsoroinut muun muassa partiolaisten muonitusta. – Ei tätä voi tehdä vasemmalla kädellä. Jos alkaa myydä, niin sitten myydään. Ei niin, että jostakin vanhasta arkkupakastimesta kantta vähän raottaa, sanoo Antti. Kuluttajien aito kiinnostus lihan laatuun ja alkuperään on yllättänyt Antin. Toinen iloinen yllätys on oma muuttumiskyky. – Että itsekin pystyy muuttumaan ja rohkaistumaan, kun niin haluaa. Tässä pitää ajatella ihan eri tavalla kuin perinteisessä systeemissä. Mutta sopivalla tavalla, oma ihtesä pitää olla pohjalla. Jos alkaisin kirjoittaa kirjakieltä vaseen, ei siitä mitään tulisi. Niin se some. Antti ei viime kesänä voinut kuvitella tarvitsevansa facebookia mihinkään, mutta puoleen vuoteen Pesolan Pihviliha on ottanut sosiaalisen median totaalisesti haltuunsa. Appeenteko pakkasessa, poikimakauden ilot ja surut, reseptit, isännän lihanhimo ja messufiilikset päivittyvät virkeästi yrityssivulle ja tuhannen tykkääjän rajapyykki lähenee. Kysymys laitumellelaskutapahtumasta Pesola-hampurilaisineen sai vastaajat liekkeihin. Antti korostaa yhteistyökumppaneiden merkitystä. Ilman tilatyöntekijöitä ei olisi aikaa kehittää suoramyyntiä. Kylpylä ja ravintolan kokki ovat tärkeitä, someen ja teknisiin juttuihin saa kaveriapua. 16 – Ei yksin pysty eikä osaa kaikkea. Ei olisi minusta murekkeen tekoon. Mutta itse pitää tehdä tämä homma oman näköiseksi. Ei muiden perässä kulkemista, vaan erilaistumista, pitää tehdä oma status ja brändi, sanoo Pesolan isäntä. Leena Pakarinen Simmental-jalostusta vuodesta 1991 Björn von Konow 040 544 7409 Vast. karjakko Liisa Linna 040 961 8590 www.lahistensimmental.fi Pesolanpihviliha Charolais-sonneja Vajaan sadan hengen yleisö seurasi emojen ja vasikoiden iloa Pesolan laitumellelaskupäivänä helatorstain sateessa. Pesola-hampurilaiset maistuivat laiduntapahtumassa ja pian niitä alkaa saada myös Iisalmen keskustasta Pohjolankadun Teboililta. Kuva Eero Lappi. Hyvät jalostusominaisuudet ja lihakkuusarvot. Lasse Hannola Puhelin 040 5163 805 Matti Hannola Puhelin 0400 777 999 MTY HANNOLA LASSE JA MATTI Elimäentie 2192, 47200 Elimäki www.hannolancharolais.com 17 Uusi luomukorvausjärjestelmä ensi vuodesta alkaen Hallitus hyväksyi 24.4.2014 esityksen Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014–2020. Esitys on nyt komission hyväksyttävänä. Tavoitteena on saada ohjelma hyväksytyksi syksyn 2014 aikana, jolloin sen soveltaminen alkaisi ensi vuonna. Muutokset ovat vielä mahdollisia. Esityksessä luomukorvausjärjestelmä on nyt oma kokonaisuutensa, kun se on aiemmin ollut osa ympäristötukijärjestelmää. Luomusopimus tehdään koko peltoalasta. Peltojen vuokrasopimuksia ei enää tarkastella sopimusta tehtäessä. Lähtökohta on, että sopimusalaa vastaava peltoala on tilalla luomuviljelyssä koko sopimusajan. Jos jokin peltolohko jää vuokralta pois, sen voi korvata toisella peltolohkolla luomun normaalein siirtymäajoin. Ministeriöstä ei vielä (20.5.) annettu tarkkaa tietoa siitä, millaisin ehdoin peltoala voi pienentyä sopimuskaudella ja johtaako tämä luomutuen takaisinperintään. Sopimus tehdään viisivuotisena ja sitä jatketaan sen jälkeen vuosi kerrallaan. Aiemman luomusopimuksen voi lopettaa kesken siirtymällä uusien ehtojen mukaiseen sopimukseen. Tämä lienee useimmille järkevää parantuvien korvaustasojen vuoksi. Luomukasvinviljelytilalla täytyy tuottaa myyntikasveja 30 % peltoalasta. Mikäli tilan kaikki pellot ovat nurmella, täytyy olla luomukotieläintila tai harjoittaa säännöllistä yhteistyötä luomukotieläintilan kanssa. Tästäkin tarkemmat ehdot ovat vielä valmistelussa. Mikäli kotieläintilan pellot ovat luomussa, mutta eläimet ei, tila joutuu viiden vuoden jälkeen tekemään valinnan: eläimet on siirrettävä luomuun tai on täytettävä kasvinviljelytilan ehto tuottamalla myyntikasveja 30 % peltoalalla. Kolmas vaihtoehto on luopua luomusta. Ruokohelpiala rajataan luomusitoumuksen ulkopuolelle. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumus edellyttää vähintään 0,3 ey/ha eläintiheyden täyttymistä. Mikäli eläintiheys ei jonain vuonna täyty, sitoumus muuttuu kasvinviljelytilan sitoumukseksi jäljellä olevaksi sopimuskaudeksi. Johtaako tämä tuen kotieläinkorotuksen takaisinperintään, on vielä auki. Luomukotieläintuotannon sopimuksen uusiminen viiden vuoden päästä edellyttää luomukotieläintuotteiden tai elävien 18 luomueläinten tuottamista viidentenä sitoumusvuotena. Muutoin sopimusta voidaan jatkaa ainoastaan kasvinviljelytilan ehdoin 30 % myyntikasvivaatimuksineen. Luomusopimus rajaa pois osan ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteistä. Luomukotieläinsopimus rajaa pois osan eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmän toimenpiteistä. Esityksen mukaiset luomukorvaukset ovat kasvinviljelytilalla 160 €/ha ja kotieläintilalla 294 €/ha (kotieläintilan korotus 134 €/ha). Maaseutuohjelman valmistelun ajantasaiset asiakirjat ja esitykset löytyvä sivulta www.maaseutu.fi/maaseutu2020 Tulossa laki luomuvalvonnasta Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen luomuvalvonnasta. Lain tarvetta perustellaan mm. sillä, että luomuvalvonnassa voidaan joutua tarkastamaan kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja. Perustuslain mukaan tällaisesta toiminnasta ei voi säätää asetuksella. Lain vaikutukset käytännön toimintaan ovat vähäiset. Valvonta säilyy edelleen Ely-keskusten ja Eviran toimintana. Laki pyritään saamaan voimaan yhtä aikaa uuden maaseudun kehittämisohjelman kanssa. Lakiesitys löytyy Eduskunnan asiakirjoista haulla HE 47/2014. Asetusluonnos lähtee nyt unionin poliittiseen käsittelyyn. Käsittelykierros kestää arviolta ainakin kaksi vuotta. Muutoksia luonnokseen varmaankin tulee. Asetusluonnoksessa arvioitu voimaantulo on 30.6.2017. Luomulisäysaineiston ja -jalostuseläinten osalta siirtymäaika on luonnosteltu päättyvän vuoden 2021 loppuun. Kyseisen vuoden aikana laaditaan selvitys luomujalostuseläinten ja -lisäysaineistojen saatavuudesta. Voimakkaimmin suomalaiseen luomutuotantoon vaikuttava uudistus on vaatimus maatilan kokotuotannon kuulumisesta luomun piiriin. Nythän suuri joukko kotieläintiloja kuuluu luomu-järjestelmään ainoastaan peltoviljelyn osalta. Näin luomutuotettu sato menee tavanomaisen karjan rehuksi ja siten luomun lisäarvo tuotteesta jää saamatta. Tämä ei olisi uuden ehdotuksen mukaan enää mahdollista. Kokotilavaatimus ei juurikaan vaikuta markkinoille tulevien luomutuotteiden määriin. Sen sijaan monille karjatiloille muutos merkitsee peltoviljelyn luomutuen päättymistä. Jos kotieläinrakennus ei täytä luomun ehtoja, moni tuskin investoi uuteen rakennukseen pelkän luomun vuoksi. Nautojen parsikasvatukseen on muutospaineita jo eläinsuojelulain valmistelussa, joten tuotantoa jatkavilla tiloilla on usein investointitarpeita. Niitä toteutettaessa kannattaa luomun ainakin keskimääräisesti parempi kannattavuus huomioida. Komission ehdotuksen löytää netistä helpoimmin googlaamalla: ”ehdotus Euroopan parlamentin asetus luonnonmukaisesta tuotannosta” ja liitteet, joissa eläinkohtaiset vaatimukset, lisäämällä ”liitteet” tuon edellisen haun perään. Esko Rissanen Uusi EU:n luomuasetus valmisteilla Euroopan komissio julkaisi 24.3.2014 luonnonmukaisen tuotannon tulevaisuutta koskevan toimintasuunnitelman sekä suunnitelman toteuttamiseen tähtäävän ehdotuksen uudeksi luomuasetukseksi. Suunnitelman ja ehdotuksen taustalla ovat luomutuotannon ja –tuotteiden kysynnän ja myynnin voimakas kasvu. Uuden järjestelmän tavoitteiksi on asetettu kuluttajien luottamuksen säilyttäminen, tuotannon määrän kasvattaminen sekä valvonnan yksinkertaistaminen. Nämä tavoitteet ovat osin keskenään ristiriitaisia. Keinoksi tavoitteeseen pääsemiseksi on otettu kaikkien luomusäädösten poikkeusten lopettaminen. Tällainen poikkeus on ollut esimerkiksi tavanomaisen kylvösiemenen käyttö sekä jalostuseläinten hankinta tavanomaisesta tuotannosta, mikäli luomua ei ole saatavana. Uuden luonnoksen mukaan luomuvalvonta muutetaan enemmän riskipainotteiseksi. Tämä riskiperusteisuus on ehdotukseen tullut Suomen esityksestä. 19 Hyvästä lihasta syntyy hyvää ruokaa Pihvilihan grillausta OKRAssa Maa- ja metsätalousministeriö tuo jälleen grillausnäytöksensä, tietoiskunsa ja tapahtumaosastonsa OKRAnäyttelyyn Oripäähän heinäkuun 2. − 5. päiviksi. Grilli käy kuumana ministeriön osastolla, ja messuyleisölle on tarjolla gourmet-maistiaisia. Aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan ministeriön osastolla puhutaan asiaa ja vähän muutakin hyvän ruoan merkeissä. Pihvilihan puolesta grillaamiseen osallistuvat Hannu Karppila, Esko Rissanen, Mikko Leikola ja Henrik Jensen. Kun asiasta tehdään pihviä sanan voimalla, samaan aikaan keittiömestari Raymond Wesander näyttää mallia lihan valmistamisesta. Tapahtuman aikataulun voi tarkistaa Pihvikarjaliiton nettisivuilta ja Facebookista. Vauhdikasta menoa ja iloisia kokkeja nähdään OKRA:ssa maa- ja metsätalousministeriön grillausteltalla tänäkin vuonna. Keittiömestarit Raymond Wesander ja Ulla Liukkonen jammailivat Elonkerjuu-yhtyeen Simo Rallin kitaransoiton tahtiin vuonna 2012. Kuvat: MMM arkisto. Laatua ja palvelua! ARO-TANNER - RAKENTEEN PUOLESTA - Lihakonttori Oy Vanha Talvitie 8 A, 00580 Helsinki puh: 09-8256 520, fax: 09-761 822 www.lihakonttori.fi OSTETAAN TEURASKARJAA RAHTITEURASTUS RAHTILEIKKUU LIHA HIETANEN OY Puh. (03) 5141533 – www.lihahietanen.fi 20 ARO-TANNER IVAN Hyvin kasvatettua suomalaista pihvilihaa – laitumelta pöytään! - SARKA 2013 -näyttelyn 2. sija - FABA:n jalostusarvokilpailun 2. sija Tia ja Jyri Tanner Nevankuja 115 64720 Perälä p. 040-591 3033 sähköposti: jyri.tanner@hereford.fi www.hereford.fi/tanner Pihviliha pähkinänkuoressa Mehevän ja maukkaan pihvilihan tie suomalaiseen ruokapöytään on ansiokas. Kotimaista pihvilihaa saadessaan voi luottaa siihen, että se on kasvatettu vastuullisesti ja eläinten hyvinvoinnista huolehtien. Suomessa karjankasvatuksen etuna ovat puhtaat laitumet, joilla on reilusti tilaa eläimille, sopiva ilmasto, riittävä vedensaanti sekä vastuulliset kasvattajat. Pihviliha on laatunaudanlihaa päästä hännänpäähän. Tänä päivänä halutaan laatua ja arvostetaan hyvin tuotettua ruokaa – juuri sitä on kotimainen pihvikarjan liha. Maista, niin tiedät! Mitä on pihviliha? Pihvilihan saattaa tunnistaa ulkonäöstä, mutta varsinainen vastaus löytyy lautaselta: pihvilihassa on makua! Pihvilihalla tarkoitetaan liharotuisen naudan kaikkea lihaa. Pihviliha erottuu lypsyrotuisesta naudanlihasta mehukkuutensa ja lihan rakenteen vuoksi. Liharotuinen eläin on kookas, sillä on suuret lihakset, mutta siinä on vähemmän sidekudosta kuin lypsyrotuisessa eläimessä. Pihvilihan aromikas maku ja hyvä syöntilaatu johtuvat siitä, että pihvikarjarotuja on vuosisatojen aikana jalostettu lihantuotantoa varten. Rotujen ominaisuudet luovat perustan, jota eläinten oikeanlainen ruokinta täydentää. Lihantuotantoa varten kasvatettujen eläinten arvo-osat ovat tavallista kookkaampia, ja lihasten muoto sekä rasvoittuminen ovat ihanteelliset. Lihaksen sisäistä rasvoittumista eli marmoroitumista arvostetaan, mutta toisaalta lihan vähärasvaisuus on hyvän laadun merkki. Parasta pihvilihaa päästä häntään Laadukas naudanliha ansaitsee tulla tarkkaan käytetyksi ja huolellisesti valmistetuksi. Pihvirotuinen nauta on kauttaaltaan laadukasta lihaa, jossa on makua ja luonnetta. Mureus saadaan aikaan oikeanlaisella käsittelyllä ja kypsennyksellä. Arvo-osat riiputetaan eli mureutetaan raakakypsytyksellä. Vakuumipakattua luutonta lihaa mureutetaan neljästä kuuteen viikkoon kylmässä, enintään + 4 asteen lämpötilassa. Luullinen liha kannattaa käyttää tuoreeltaan tai pakastaa. Tällainen liha tarvitsee pitkän valmistusajan, ja sopii sen vuoksi keittoihin ja pataruokiin. Pitkään haudutettavista osista saa edullista ja maukasta ruokaa. Naudan häntä on oivallinen lihaliemen raaka-aine, ja siitä voi myös valmistaa maukasta keittoa tai muhennosta. Sisäelimet ovat monen herkkusuun suosikkeja. Kieltä, munuaisia ja maksaa saa ainakin ennakkoon tilaamalla päivittäistavarakauppojen palvelulihatiskeiltä ja halleista, samoin pihvilihan suoramyyjiltä. Pihvikarjan jauheliha on omaa luokkaansa Pihvikarjan jauheliha on samaa laadukasta ja maukasta lihaa kuin muutkin ruhon osat, joten siitä on tullut erittäin suosittua. Laadukkaan jauhelihan tunnistaa puhtaasta tuoksusta, kiinteästä koostumuksesta, kirkkaasta väristä ja maukkaudesta. Lisäksi joidenkin pihvikarjarotujen jauheliha on selvästi vähärasvaisempaa kuin tavallinen jauheliha. Pihvikarjan jauhelihaa maistanut tietää, mitä on hyvä jauheliha. Se käyttäytyy hyvin pannulla, ei vetistele tai kutistu, eikä välttämättä kaipaa muuta kuin suolaa seurakseen. 22 Pihviliha pähkinänkuoressa Liha on osa terveellistä ruokavaliota Liha on luonteva osa monipuolista ruokavaliota. Se on hyvä proteiinien lähde, joka sisältää myös sinkkiä, rautaa, seleeniä, fosforia, magnesiumia ja B-vitamiineja. Laidunruokitun naudanlihan Omega 3 ja 6 -tasapaino on hyvä ja lihan CLA-pitoisuus on moninkertainen viljalla kasvatettuun lihaan verrattuna. Näiden rasvahappojen tasapainoinen saanti ravinnosta on ihmiselle tärkeää. Myös E-vitamiinin osuus on laidunruokitussa lihassa moninkertainen. Naudanlihan rasva on pääasiassa näkyvää rasvaa, joka ruoanvalmistuksessa parantaa lihan makua, mutta jonka voi halutessaan helposti poistaa. Lihan proteiini sisältää oikeassa suhteessa kaikkia aminohappoja, jotka ovat ihmiselle välttämättömiä. Proteiineista saa myös energiaa, joka auttaa jaksamaan ja pitämään kehon suorituskykyä yllä. Naudanlihassa on kaikista lihalaaduista eniten hemirautaa, joka on helposti imeytyvässä muodossa ja edistää myös muun ruokavalion sisältämän raudan imeytymistä. Pihvikarjarodut ovat ulkoisesti erilaisia Maailman yleisin liharotu on Englannista kotoisin oleva Hereford. Väriltään nämä eläimet ovat punaruskeita, ja niillä on tyypillisesti valkoinen pää. Herefordilaisia on Suomen pihvikarjasta noin neljännes. Toinen neljännes on kauniin valkoista, kookasta ja lihaksikasta Charolais-rotua, joka alun perin tulee Ranskasta. Meillä kasvatetaan myös mustanpuhuvia Aberdeen Angus-nautoja, pitkien sarviensa vuoksi helposti tunnistettavaa Ylämaan karjaa eli Highland Cattlea sekä ruskeansävyisiä Limousin- ja Simmental-rotuja. Eri liharodut eroavat toisistaan eläinten koon, lihan määrän sekä sen koostumuksen mukaan. Suurimmat Charolais- ja Simmental-sonnit voivat painaa jopa 1400 kiloa, mutta ne ovat hyvin lihakkaita, rasvaa niiden lihassa on vain vähän. Joillekin roduille on tyypillistä, että niiden rasva marmoroituu lihaan, mikä tuo lihaan pehmeyttä ja mehukkuutta. Liharotujen keskinäinen paremmuus on makuasia. Kaikki pihvirodut tuottavat laatulihaa. Nurmirehulla on suuri merkitys lihan laatuun naudan ruoansulatukselle hyvin. Nurmikasveja voidaan viljellä sellaisillakin alueilla, jotka eivät sovellu suoraan ihmiselle käyttökelpoisen leipäviljan tai kasvisten tuotantoon. Ulkomailla naudanlihan tuotantoon käytetään maissia ja soijaa, jotka saattavat aiheuttaa eläimille ruoansulatusongelmia ja lisäävät kaasunmuodostusta. Kotimainen pihviliha on eettinen ja vastuullinen valinta Suomessa pihvikarjaa kasvatetaan vastuullisesti, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristönäkökohdista huolehtien. Eläinten hyvinvointi on kansainvälisesti verrattuna korkeatasoista, koska niiden ravintoon, elinympäristöön ja terveyteen kiinnitetään paljon huomiota. Yksi merkittävä laatutekijä on jäljitettävyys: täällä tiedetään, missä ja miten eläin on elämänsä elänyt. Teuraseläinten terveys tutkitaan tarkasti, ja lääkkeiden, esimerkiksi antibioottien käyttöä on rajoitettu. Elintarvikevalvonta, huolellinen hygienia ja karjankasvattajien ammattitaito ovat vaikuttaneet siihen, että vakavat eläinsairaudet ovat harvinaisia, eikä sairaan eläimen liha koskaan päädy kuluttajalle. Ravinnolla ja elinympäristöllä on merkittävä vaikutus lihan makuun ja koostumukseen. Pihvikarja laiduntaa kesäisin syöden nurmea tai nurmirehua, joka on nautojen pääasiallinen ravinto. Lihakarja viihtyy ulkoilmassa läpi vuoden, sillä talvisin eläimet saavat liikkua vapaina kylmäpihatoissa. Laidunruokinta edistää merkittävästi arvokkaiden ravintoaineiden määrää pihvikarjan lihassa ja on eläimille luontainen ympäristö, jossa ne viihtyvät ja voivat hyvin. Liharotuisten emolehmien kaikki maidontuotanto menee vasikan hyväksi. Emolehmät imettävät vasikkaansa puolisen vuotta. Nautaeläinten märehtimisestä syntyviin metaanipäästöihin voidaan vaikuttaa ruokinnalla. Suomalaisen pihvikarjan pääasiallinen ravinto koostuu nurmi- ja palkokasveista, jotka sopivat www.pihvikarjaliitto.fi 23 Lihan grillaus- ja paistovinkit kotikokille Maisemanhoitaja palveluksessanne Suomessa lihakarja laiduntaa myös luonnonniityillä, rantakaislikossa tai metsässä, hoitaen maisemaa ja huolehtien luonnon monimuotoisuudesta. Ulkona viihtyvä liharotuinen karja pystyy elvyttämään ja ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta vaativissakin olosuhteissa, kuten pensoittuneilla tai metsittyneillä viljelymailla, rannoilla ja kivikoissa. Laiduntaminen on maisemanhoidollisesti tärkeää, ja samalla se parantaa monien kasvien, lintujen ja hyönteislajien elinmahdollisuuksia. Laiduntaminen lisää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa silmäniloa maisemaan. Pihvikarjaa käytetään yleisesti myös kasvistoltaan herkkien luonnonsuojelualueiden hoitamiseen. Lisätietoja pihvilihasta: www.pihvikarjaliitto.fi Lihan ruskistamisen tarkoituksena on muuttaa lihan makua. Ruskea pinta maistuu hyvältä pääasiassa siksi, että lihamehun sisältämää vettä haihtuu suoraan pinnalta paistamisen aikana, jolloin suolat ja muut makuaineet tiivistyvät. Korkea lämpötila aiheuttaa myös itse lihassa lukuisia makuun vaikuttavia muutoksia. Joskus puhutaan lihan sulkupaistamisesta. Se on myytti, joka kannattaa murtaa. Niin vahvaa pintakalvoa ei kerta kaikkiaan voi syntyä, ettei lihaneste tulisi sen läpi. Kun lihan solut lämmetessään kutistuvat, liha vetäytyy kokoon eli sen tilavuus pienenee. Kun nesteet puolestaan laajenevat lämmön johdosta ja vielä lisää vettä erottuu soluista, lisääntyy nesteen paine, eikä lihamehun ulostihkumista voi estää mikään. Hyvin murea, vähän sidekudoksia sisältävä liha kannattaa paistaa nopeasti kuivalla, kuumalla lämmöllä, jolloin pinta kypsyy rapean herkulliseksi. Sisäosa jää raa'aksi eikä kuivu eikä sitkisty kovin paljoa. Mehukkuus säilyy, mutta ei minkään ”sulkevan pinnan” ansiosta, vaan siksi, että liha ei kuumene sisältä eikä siten työnnä mehua ulos. Suolaa vai ei Kypsennysasteet • • • • • Pihvien suolaamisessa on kaksi koulukuntaa: toiset suolaavat pihvinsä hyvissä ajoin etukäteen, toiset juuri ennen grillaamista. Etukäteen suolaamisen etuna on pitempi maustumisaika, mutta toisaalta suola nostaa nesteet lihan pintaan. Jos suolaus tehdään vain vähän ennen grillausta tai sen jälkeen, suolan maku ei ehkä ehdi tasoittua lihaan. Joka tapauksessa grillattavan lihan maustamiseen kannattaa kokeilla suurikiteistä vuorisuolaa, kuten Maldonia tai Himalajan vuorisuolaa, tai laadukasta merisuolaa, jollaista on esimerkiksi ranskalainen Guérande. Hienojakoinen pöytäsuola ei ole pihvin paras kaveri. raaka (englanniksi very rare, ranskaksi bleu) tarkoittaa, että liha on kypsennetty kovassa kuumuudessa vain muutaman sekunnin ajan, jotta sen pinta ruskistuu. verinen (englanniksi rare, ranskaksi saignant) tarkoittaa, että liha on sisältä raakaa, sillä kypsennys on lopetettu siinä silmänräpäyksessä, kun kääntämisen jälkeen näkyy ensimmäinen lihamehun pisara. Todellisuudessa liha on vain väriltään punainen, mutta ei verinen, koska teurastettaessa on ruhon veri laskettu ulos. medium (englanniksi medium, ranskaksi à point) tarkoittaa ”juuri oikein”. Kypsennys lopetetaan, kun kääntämisen jälkeen yläpinta kostuu kauttaaltaan lihamehusta. melko hyvin kypsennetty (ranskaksi assez bien cuit) on ruusunpunaista sisältä ja pinnalle tihkuva lihamehu on myös ruusunpunaista. täysin kypsä (englanniksi well done, ranskaksi bien cuit) tarkoittaa hyvin kypsennettyä. Liha on läpipaistettu ja tihkuva lihamehu on kirkasta. Teksti: Susanna Heikkinen 24 www.pihvikarjaliitto.fi 25 Keväällä 2013 puodin tiloja laajennettiin, oman tilansa saivat lähiruoka- ja luomutuotteet. Navetan yläkerrassa sijaitsevasta Navettamarketista on saatavana oman tilan pihvikarjan lihaa sekä tarkoin valikoituja tuotteita lähiseuduilta, kuten luomukananmunia, mehuja ja hilloja, leipää ja yrttimausteita. Oman hauskan lisän valikoimaan tuo tilan oma Sonni-olut sekä siiderit Omppu ja Mansikki, jotka ovat Vakka-Suomen Panimon Keinuhongalle valmistamat. Navetan uudesta elämästä tuli lifestyle Keinuhongan tila on maaseutuyrittäjyyden menestystarina, jonka aineksia ovat idearikas omistajapari ja jämpti tapa toteuttaa suunnitelmat tässä ja nyt. Elämä muuttui, mutta Rohkeus vie eteenpäin Mikä sai Suvin perustamaan lifestyle-puodin navettaan keskelle maaseutua? Lähin isompi taajama on Vääksy, jonne on matkaa nelisenkymmentä kilometriä. ”Ei tätä puotia perustettu yksistään naapuritienoiden ostovoiman varaan”, heläyttää Suvi. ”Kun muutin tänne, halusin tuoda mukanani palan sitä maailmaa, jossa itse viihdyn. Rakastan sisustamista ja kauniita vaatteita. En ilmeisesti ole ainoa, sillä Suvimarja äänestettiin Glorian Koti -lehden lukijoiden yhdeksi suosikkiputiikiksi heinäkuussa 2013, kun puoti toiminut vasta vuoden. Vuonna 2014 Suvimarja valittiin myös 15 parhaan sisustuskaupan joukkoon.” Yksi avaintekijöistä on sähköisten viestimien taitava hyödyntäminen. Tilalla, puodilla ja Navettamarketilla on omat nettisivut, ja ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan aktiivisesti Facebookissa. Keinuhongan ja Suvimarjan maailmassa ei siten ole maantieteellisiä rajoja: sana kiertää ja kerryttää asiakasmääriä. Ei siis liene yllätys, että seuraava projekti on navetan yläkertaan remontoitava kabinetti, jonka voi varata pieniä kokouksia tai vaikkapa ryhmämatkalaisten visiittiä varten. Bussilastillinen asiakkaita on todellisuutta. Tämä navetta on nähtävä omin silmin. Silmää kauneudelle, laaja valikoima ja kätevät kädet – niillä loihditaan Suvimarja-puodin uniikki tunnelma. Puoti on lifestyleä pienintä yksityiskohtaa myöten. työn mielekkyys palkitsee. Päijät-Hämeessä sijaitseva Padasjoki on perinteistä viljelysseutua, jonka historia ulottuu kivikaudelle asti. Perunan viljely ja sahdin valmistus ovat arvossaan, sijaitseehan Lammin sahtipitäjä aivan naapurissa. Perunaa viljeli perintötilallaan myös Kalle Jaakkola, Keinuhonka-nimisen tilan isäntä kolmannessa polvessa. Tilan juuret ulottuvat 1700-luvulle, joskin useiden lohkomisten jälkeen nykyinen päärakennus kohosi korkean mäen juurelle vasta vuonna 1928. Kaunis nimi on perua kukkulalla sijainneesta keinusta, jonka luona kylän nuoret tapasivat toisiaan. Vuosituhannen vaihteessa alkoivat uudet tuulet puhaltaa. Perunanviljely vaihtui sadan lypsyrotuisen sonnin pihatoksi, ja sitä seurasivat tiiviissä tahdissa rakennushankkeet, joiden lopputuloksena Keinuhongan tilalla kasvatetaan tätä nykyä 600 sonnia neljässä pihattonavetassa. Noin puolet eläimistä on lypsyrotuisia, loput liharotuja: Herefordeja, Anguksia, Charolaisia ja Limousineja. ”Padasjoen pellot ovat yksinkertaisesti liian vaatimattomia, lohkokoko on pieni ja perunan tarvitsemaa sadetusta on hankala järjestää. Laskin, että nurmipeltoina niistä saa kannattavia”, 26 Kalle sanoo. Kuutisensataa sonnia on sopiva eläinmäärä, niiden tuottaman kuivalannan saa sopivasti levitettyä pelloille ja vastaavasti säilörehua riittää kotitarpeiksi. Love story muuttui menestystarinaksi Naudanlihan tuotanto on tilan pääelinkeino, ja se on isännän vastuulla. Mutta eipä ole emäntä Suvi Siljanderkaan jäänyt laakereillaan lepäämään. Vielä viisi vuotta sitten Suvi oli Vääksystä Helsinkiin muuttanut markkinoinnin ja myynnin ammattilainen Soneran palveluksessa. Kunnes 2010 kohtalo puuttui peliin. Suvi oli tullut mummonmökkiin Padasjoelle viettämään sinkkukesää. Eräänä iltana paikallisen moottoriseuran Peltopäivillä Suvin ja Kallen katseet kohtasivat. Seuraavana vuonna heillä oli yhteinen poika Samu, ja sitä seuraavana vuonna vanhaan navettaan avattiin sisustustuotteita, vaatteita, asusteita ja koruja myyvä lifestylepuoti Suvimarja. 27 Keinuhongan tilan viisi vinkkiä menestykseen Suvi sanoo, että tilan oma toiminta on voimavara, jota kannattaa hyödyntää. ”Lähiruoasta kiinnostuneet asiakkaat haluavat tietää elintarvikkeiden alkuperästä. Kaupanteon yhteydessä kysytään mitä moninaisimpia kysymyksiä, lähtien siitä, mitä eläimet syövät, millaiset alustat niillä on, mitä avopihatto tarkoittaa, miten liha on leikattu, pitääkö sitä raakakypsyttää ja niin edelleen. Asiakkaiden kohtaamisessa pitää voittaa pelko ja ujous. Kun asiakkaat saavat tietoa tilasta ja sen tuotteista, he ovat valmiita satsaamaan laadukkaisiin, puhtaasti tuotettuihin tuotteisiin.” 1. 2. 3. 4. Käytä tilan nimeä brändinä ja tuo se esiin kaikkialla missä voit. Hyödynnä tilan toimintaa kanssakäymisessä asiakkaiden kanssa. Voita pelko ja ujous asiakaspalvelussa, kohtaa asiakas avoimesti. Hyödynnä sosiaalista mediaa; tykkääminen ja jakaminen kasvattavat asiakaskuntaa tehokkaasti. 5. Arvosta omaa työtäsi ja ole ylpeä tuotteistasi. Tilan nimi esiin Lihan arvostus on karjankasvattajalle kaikki kaikessa. Kalle toteaa, että sillä saralla olisi parantamisen varaa. ”Sijoitettu pääoma ei kasva korkoa ihan niin kuin pitäisi. Karjankasvattaja saa työlleen kovin pienen hinnan.” Lähiruokabuumi luo kysyntää suoramyynnille, joka saattaisi olla yksi reitti arvostuksen lisäämiseen. Tällä hetkellä Keinuhongan tuotannosta noin 8 % myydään suoraan joko omalta tilalta tai Vääksyyn perustetusta lihapuodista. Kalle arvioi, että suoramyynnin osuutta olisi mahdollista hiukan kasvattaa. Suoramyynti ja teollisuus eivät kilpaile keskenään, sillä Kallen mielestä molemmille riittää kysyntää. ”Me muistamme aina kertoa asiakkaille, että tätä meidän rakkaudella kasvattamaa lihaa myydään myös HK:n ja Tammisen väreissä.” Sopimustuotanto on selkäranka koko toiminnalle. Kasvattajan kannalta suoramyynnin etuna on palautteen saaminen. ”Kyllähän se kannustaa jaksamaan, kun ihmiset kiittävät meidän lihan makua”, naurahtaa Kalle. Myös asiakkaiden toiveet on helpompi toteuttaa, kun lihan leikkuu voidaan tehdä yksilöllisten ohjeiden mukaan. Kalle ja Suvi ovat juuri perustamassa pihapiiriin omaa pienimuotoista lihanleikkaamoa ja -pakkaamoa, mikä lisää suoramyyntituotteiden valikoimaa ja toimitusten joustavuutta. Ylpeys omasta tuotteesta ja omasta tilasta on Kallelle ja Suville itsestään selvää. Se näkyy jopa autossa, jota koristavat isot teippaukset tilan nimestä ja nettiosoitteesta. ”Tilan nimihän on hyvä brändi, sen näkyvyys kannattaa maksimoida. Arvostus lähtee itsestä. Jos olet ylpeä siitä mitä teet, mikset kertoisi sitä muillekin.” ”Työtunteja ei kannata laskea, mutta ainakin rakennukselle on käyttöä ja se pysyy kunnossa”, sanoo Kalle Jaakkola. Yläkerran Nevettapuodissa voi syödä myös silmillään. Lähiruoka houkuttelee maistamaan. Teksti: Susanna Heikkinen Kuvat: Suvi Siljander www.suvimarja.fi www.keinuhonka.fi Yrittänyttä ei laiteta: Keinuhongan tilan lisäksi Kalle Jaakkolalla ja Suvi Siljanderilla on Suvimarja lifestylepuoti ja sen yhteydessä kahvila, lähiruokaa ja tilan tuotteita myyvä Navettamarket, oma lihapuoti Vääksyssä, kesäkojut Padasjoen satamassa, mökkivuokrausta ja nettikauppa. 28 29 tannossa luomun kriteerit oikeastaan jo täyttyvät, mutta asian viralliseksi tekeminen vaatii paljon työtä byrokratian muodossa. Yrittäjien kokemusten mukaan ihmiset haluavat tänä päivänä ostaa laadukasta lihaa läheltä - lähiruoka on mennyt luomun edelle. Työntäyteistä elämää samassa pihapiirissä Lähilihaa kaupungin kupeesta Kaunikkilan sisarusten pyörittämältä Lehtolan tilalta Puuppolasta on Työtä tilalla riittää; tarvittaessa painetaan ympäripyöreitä päiviä, mutta välillä päästään tekemään muutakin. Hyvä ja tuttu lomittaja on tilallisen kannalta kullanarvoinen. Toiminnan mahdollistaminen vaatii ympärilleen vankan yhteistyökumppaniverkoston. Sisarukset perheineen asuvat samaa pihapiiriä. Miten rinnakkaiselo kodeissa ja yrityksessä sujuu sisaruksilta? ”Molemmat ovat sanavalmiita ja ollaan päivittäin tiiviissä yhteistyössä. Kyllä siinä tulee välillä napakasti sanottua!” kertoo Saila nauraen. Kaupungin läheisyydestä on tilalle sekä hyötyä että haittaa: ”Tekniikan hajotessa apua saadaan nopeasti. Lähellä kaupunkia kaikki on tehtävä kuitenkin ”oikein”; hajupäästöiltä ei voida välttyä ja aitaukset on suunniteltava tarkoin. Työkoneiden siirtäminen on myös työlästä ruuhkaisilla teillä. Suoramyynnin kannalta sijainti on hyvä ja asiakkaita pystytään palvelemaan paremmin”, Saila pohtii. Tulevaisuus sisarusten tilalla näyttää valoisalta. Asiakasrekisteriin tulee uusia nimiä ja toiminta laajenee. Rotuyhdistyksen aktiivinen ote auttaa myös viemään asiaa eteenpäin. ”Tulevaisuudessa toivomme, että kaikki liharodut olisivat kuluttajille nähtävillä lihanmyynnin yhteydessä. Tämä auttaisi kuluttajia valitsemaan lihoista sen itselleen maistuvimman”, toteaa Saila vetäessään työsaappaita jalkaansa. Päivän työt tilalla odottavat tekijöitään. saatavissa tilauksesta tuoretta lähilihaa – Teksti: Tanja Minkkinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kuvat: Lehtolan tila aivan kaupungin lähettyviltä! Sisarukset Saila Kaunikkila ja Arja Kaunikkila-Laurikainen ovat pitäneet Limousin-rodun pihvikarjan lihaan keskittyvää karjatilaa vuodesta 2002 alkaen. Lihan suoramyynti tilalta aloitettiin vuonna 2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen kannustamana. ”Suoramyynti ei olisi startannut ilman tukea. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa on vaihdettu ajatuksia ja pohdittu haasteita yhdessä. Lähialueiden suoramyyntitilat ovat profiloituneet omaan toimintamalliinsa, jolloin merkittävää kilpailua tilojen välillä ei ole. Lihanmyynnin osalta tilayhteistyötä ei ole vielä päästy tekemään, osaksi juuri profilointiin liittyen”, Arja kertoo myynnin käynnistysvaiheista. Myynti on varovaisista odotuksista huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin. ”Suunta on ollut koko ajan nousujohteinen. Toiveenamme on saada vakioasiakkaita, jotka ostavat lihaa useamman kerran vuodessa. On erityisen motivoivaa, kun asiakkailta saa hyvää palautetta. Lihan ostajat ovat olleet erittäin tyytyväi- 30 siä, koska tietävät lihan alkuperän ja kuinka karja kasvatetaan. Tsemppi-kommentteja on tullut ihan vierailtakin ihmisiltä! Asiakkaista tulee nopeasti hyviä tuttuja.” Koko perhe osallistuu tilan hoitoon kukin omien tehtäviensä mukaan ja tarpeen tullen käytetään lomittajia. Päävastuu tilanhoidosta on Sailalla, ja Arja perheineen auttaa tarvittaessa. Tulevana kesänä viljellään toinen luomusato Peltotuotannon osalta tila on luomussa. Tulevana kesänä viljellään toinen luomusato. Luomupeltoviljelyyn siirryttiin myös pitkälti hankkeen innostamana, sillä koulutuksista on saatu positiivista fiilistä luomuasialle. Poissuljettua ei ole, että myös lihantuotanto siirrettäisiin tulevaisuudessa luomuun. Lihantuo- Lehtolan tila • • • • • Lihantuotanto emolehmiin perustuvaa, vasikat kasvatetaan itse. Tilalta lihaa on saatavilla heinäkuusta toukokuuhun. Eläin myydään aina etukäteen ennen teurastusta eli lihaa ei myydä koskaan pakastimesta. Lehtolan tilan erikoistuotteita ovat mm. Limousinsäilykkeet ja -erikoismakkarat. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät osoitteesta: www.lehtolanlimousin.fi Juhlavat paistirullat 1 kg naudan paistia Mausteseosta; suolaa, paprikajauhetta, sellerisuolaa, mustapippurirouhetta Öljy-voiseosta paistamiseen TÄYTE: Pekoniviipaleita ja salvian lehtiä KASTIKE: Mustaherukkahyytelöä Kuohukermaa Tumma Maizenaa Puhdista liha kalvoista ja leikkaa liha viipaleiksi, nuiji viipaleet muovin sisässä kevyesti, mausta, laita täytteet päälle (puolikas pekonisiivu ja salvian lehti), kääri rullaksi ja kiinnitä cocktailtikulla. Ruskista rullat nopeasti pannulla, lado rullat tiiviisti uunivuokaan kaada päälle siivilöityä pannun huuhdelientä ja lihalientä niin, että kääryleet melkein peittyvät. Hauduta kypsäksi 175 noin 1 h. Kun liha tuntuu kypsältä ja murealta, kaada haudutusliemi kattilaan ja mausta mustaherukkahyytelöllä ja kuohukermalla ja saosta kevyesti tummalla Maizena pikasuurusteella. Tarkista maku. Kaada saostettu liemi rullien päälle ja anna hetki hautua. Tarjoile persiljaperunoiden ja hunajalla maustettujen porkkanoiden kanssa. 31 kuution verran Vastustamattoman hyvää Charolais-pihvilihaa EKSTRAA MENESTYKSELLISTÄ HEREFORDJALOSTUSTA JO YLI KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin °°° www.thorsvikhereford.fi °°° MENESTYKSELLISTÄ HEREFOR Suoramyyntiä ennakkoJALOSTUSTA JO YLI Karjanhoitaja tilauksesta - toimitamme liha- Tilanhoitaja Paavo Kuuluvainen Kaisu-Maija Nenonen KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA paketteja kaikkialle Suomeen. puh. 050 5172 189 puh. 044 2686 827 09 8025 431 TERISTEN KARTANO (hinnat ja kauppa) (tiedot eläimistä ja suvuista) Kun haet karjaasi helppoja poikimisia HEREFORD & ANGUSAnne-Marie Rosenlew hyvää kasvua ja erinomaista rakennett Kartanonkuja 100, 37200 Siuro JALOSTUKSEN KÄRJESSÄ Puh. 03 340 6890 / 040 590 5718 tutustumaan Thorsvikin Herefordeih tule anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi Tiedustelut: Antti Veräväinen 0500 835 084 RANTOLAN SARVANAN °°° www.thorsvikhereford.fi ° ANGUS ANGUS VANHA-ANNILAN ANGUS MYYTÄVÄNÄ JALOSTUSELÄIMIÄ Vapolan tila 040 7759 888 Vehmaantie 1331, 23600 Kalanti www.vapola.fi KOTIMAISUUS HUOLENPITO Valtrat valmistetaan Suolahdessa, jossa samalta tontilta löytyy tuotekehitys, voimansiirtotehdas, kokoonpanotehdas, myynti, varaosakeskus ja huoltopalvelut. Tällä tontilla työskentelee yli 900 Suomalaista ja tarvittaessa he pystyvät valmistamaan yli 10 000 traktoria vuodessa. Valtra työllistää suoraan noin 1000 ja välillisesti noin 3000 suomalaista ammattilaista. YS KOTIM LISY AISU ILÖL US S K Y MONIPUOLISUUS Valtra on kotimainen kansainvälinen traktorinvalmistaja. Se tarkoittaa että sen juuret ovat Suomessa, se suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa mutta traktorimerkkinä se on kansainvälinen. Suomalaista osaamista viedään traktorin muodossa ympäri maailman. TU RV AL LIS UU S US VU TA T O TU Lauri Annila Annilantie 90 37600 Valkeakoski Puhelin 040 828 5051 ANGUS JALOSTUSELÄIMIÄ SOTKAMOSTA JALOSTUSELÄIMIÄ Janne Lukkari Rekivaarantie 27 88600 Sotkamo Puhelin 040 5233 700 ja 0400 211 674 Katariina ja Kalle Sarvana Sarvanantie 172 34420 MUROLEEN KANAVA Puhelin 040 7396 386 katariina.sarvana@angus.fi Tilanhoitaja Karjanh Paavo Kuuluvainen Kaisu-Maija Nen puh. 050 5172 189 puh. 044 268 09 8025 431 (hinnat ja kauppa) (tiedot eläimistä ja suv 0440 472 250 Millolankuja 25 09520 Millola www.millola.com VALTRA - kuution verran ekstraa. Lue lisää valtra.fi Kysy lisää. Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi 33 Plevnan mallashärkä 1 kg naudan suikalelihaa 1 dl demi glacea 5 dl vettä 0,33 l plo tummaa olutta (Plevna Siperia stout) Maun mukaan: lihaliemijauhetta sokeria mustapippuria maizenaa (suurustukseen) kermaa Panimoravintola Plevna tarjoaa Limousin-lihaa Ruskista lihat kuumalla parilalla tai pannulla, siirrä lihat kattilaan. Lisää kaikki muut aineet, paitsi maizena ja kerma. Keitä niin kauan, kunnes lihat ovat pehmeitä ja suurusta sittemmin. Tarkista, että lihat ovat kokonaan nesteen peitossa ja tarvittaessa lisää vettä. Kerma lisätään lopussa. Ajatus lähiruoasta on lähellä ravintoloitsija Marika Tähtinen-Hakalan sydäntä. Panimomestari Sam Viitaniemen työnä on valmistaa tamperelaista lähiolutta. Tamperelainen Panimoravintola Plevna on toiminut vuodesta 1994 Finlaysonin vanhassa kutomosalissa. Ravintolan sydämessä toimii panimo, joka valmistaa käsityönä 15 olutlaatua, kolmea siideriä sekä panimosimaa. Ruokalistalla on reheviä, suomalaissaksalaistyylisiä ruoka-annoksia; silakkapihveistä ja lihapullista currywurstiin ja kestosuosikkiimme makkarapannuun! Mukana on myös salaatteja, kasvisruokia ja pihvejä. Ravintolaan mahtuu jopa 400 henkeä, kesäisin avataan lisäksi 65-paikkainen terassi. Kiinnostuksemme Limousin-lihaa kohtaan alkoi siitä, että panimon mäski on mennyt Limousin-kasvattajatilalle Metsä-Paavolaan jo vuodesta 2002. Myös ajatus lähiruoasta on lähellä sydäntä, sillä panimomme tuotteet ovat pientuotantoa & aitoja tamperelaisia lähioluita. Plevnassa haluaisimme käyttää enemmänkin lähellä tuotettuja raaka-aineita. Ongelmana on kuitenkin se, että ei tahdo löytyä lähiruoan tuottajaa, joka pystyisi toimittamaan säännöllisesti tarvittavan määrän. Limousin-liha tulee meille neljältä tilalta, jotka ovat Metsä-Paavolan Limousin, Vuolteen Limousin, Rentton Limousin sekä Luukkaan Limousin. Halusimme käyttää annoksen valmistamisessa olutta ja Mallashärkä-annoksen makuun sopiikin erinomaisesti panimomme tuhti ja tumma stout. Mallashärkä on ollut ruokalistallamme vuodesta 2009. Limousin-suikaletta tulee meille 50 – 80 kg kolmen viikon välein, ja useimmiten se pääsee loppumaan ennen seuraavaa toimitusta. Lisäksi ruokalistallamme on Limousinjauhelihasta valmistetut Metsästäjänleipä ja Sähkömestarinleipä. 34 Osa asiakkaista kysyy meiltä Limousin-lihasta, ja lähiruoka vaikuttaa annoksen valintaan. Henkilökuntamme osaa kertoa raaka-aineista ja pieni esittely lukee myös ruokalistallamme. Olemme kertoneet Limousin-lihasta laajemmin Plevnan-Sanomissa. Lihaa on kehuttu mureaksi ja herkulliseksi. Teksti: Marika Tähtinen-Hakala Kuvat: Panimoravintola Plevna 34 35 PIHVIKARJASEMINAARI Arvoa Angukselle: lihan syöntilaatu ratkaisee 8.10. 2014 Jyväskylässä KoneAgriassa Jyväskylässä KoneAgrian yhteydessä järjestettävä Pihvikarjaseminaari 2014 tarjoaa foorumin, jossa keskustellaan, ovatko vanhat konstit parempia kuin nippu uusia. TERVETULOA MUKAAN! Painoarvoa viestillesi offset- ja digipaino asiakaslehdet Ohjelma julkaistaan nettisivuillamme lähiaikoina: www.pihvikarjaliitto.fi suorapostitukset roll-upit Arvoa Angukselle -esiselvityshanke on suurkuvatulosteet Kesäyö Runnilla selvittänyt mahdollisuuksia tuotteistaa Angus-lihaa Suomessa. Onnistumiseen tarvitaan jalostajien, emolehmätuottajien, loppukasvattajien, teollisuuden ja kaupan vahvaa yhteistyötä ja yhteneviä näkemyksiä kotimaisen pihvilihan markkinoinnista. Aberdeen Angus -rotu on tunnettu hyvistä lihan syöntilaatuominaisuuksistaan. Mureus, mehukkuus ja maku ovat Anguksen vahvoja ominaisuuksia, joiden avulla on luotu kansainvälisesti tunnettuja Angus-lihabrändejä. Suomalaiset Angus-kasvattajat ovat vuosikymmeniä tienneet rotunsa edut lihan syöntilaadun suhteen. Lähes kaksikymmentä vuotta sitten Suomen Angus-yhdistys teki oman rekisteröidyn pihvilihatuotemerkin ja aloitti lihan markkinoinnin oman tuotemerkin alla. Valitettavasti suunniteltu ketju ei silloin toiminut toivotulla tavalla. Turhautuminen kannustaa toimimaan Ajatus on itänyt useita vuosia Angus-kasvattajien mielessä, mutta liikkeelle lähteminen on ollut haasteellista. Pari vuotta sitten joukko itäsuomalaisia Angus-kasvattajia alkoi turhautuneena miettiä keinoja saada lihalle yhteisiä markkinointikanavia ja toisaalta saada uusia toimintatapoja koko lihaketjun toimintaan. Yhtenä kannustavana esimerkkinä toimi Limousin à la carte -pihvilihan markkinointi ja tietenkin kansainväliset Angusbrändit ja niiden menestys. Alussa pohdittiin asioita nimenomaan Itä-Suomen alueella, jossa on ollut runsaasti haasteita suoramyynnin järjestämiselle teurastamon ja leikkaamon puuttuessa. Alueelliset suunnitelmat kuitenkin päätettiin nopeasti laajentaa koko Suomea koskeviksi toiminnoiksi. Seitsemän Angus-tilaa muodostivat Finn Angus -osuuskunnan, jonka avulla pystyttiin hakemaan rahoitusta Anguslihan markkinnoinnin selvitystyöhön Suomessa. Arvoa Angukselle -esiselvityshanke on keväästä 2013 alkaen selvittänyt kuluttajien ja liha-alan toimijoiden näkemyksiä ja toi- veita pihvilihalle. Hankeessa on perehdytty Suomessa tehtyihin kuluttajatutkimuksiin ja ravintoloiden ja vähittäiskauppojen näkemyksiin Suomessa tuotetusta Anguspihvilihasta. Tavoittena on hakea suomalaiset toimintatavat Angus-pihvilihan tuotanolle ja markkinoinnille ja kartoittaa mahdollisimman toimiva yhteistyöverkosto. personoinnit banderollit ulko- ja sisäkäyttöön 96 € / vrk / 2hh Voimassa 1.6. - 31.8. (ei Juhannus & RunniRock) Savion Kirjapaino Oy Aleksis Kiven tie 19, 04200 Kerava Puh. 09 274 5210 myynti@savionkirjapaino.fi www.savionkirjapaino.fi Syöntilaadulla kasvava merkitys Suomesta on puuttunut korkeaan syöntilaatuun perustuva pihvilihabrändi, sillä suomalaisessa naudanlihantuotannossa on totuttu keskittymään määrään eikä syöntilaatuun. Pihvilihantuotannossa tulisi ensisijaisesti pyrkiä mahdollisimman hyvään lihan syöntilaatuun kotimaisuuden, jäljitettävyyden ja turvallisuuden ohella. Suomalainen pihvilihakulttuuri on hyvin nuorta, ja siksi lihan laadun erittelyssä on vielä paljon opetettavaa koko ketjulle. Angus-rodun valttina on varhainen teuraskypsyys. Se takaa vähäisen sidekudoksen määrän lihassa, mikä puolestaan parantaa lihan mureutta. Lisäksi Angus on erityisen tunnettu lihan mehukkuus- ja marmorointiominaisuuksistaan. Suomalaisessa pihvilihantuotannossa on selkeä epäkohta, koska parasta lihaa tuottavat hiehot hinnoitellaan heikoiten. Vain Limousin à la carte on puuttunut tähän epäkohtaan nostamalla hiehon lihan hinnoittelun oikealle tasolle. Angusbrändit tunnetaan maailmalla hyvää syöntilaatua hakevien kuluttajien keskuudessa. Tämä on tavoitteena myös kotimaisen Angus-brändilihan kehityksessä. Tasalaatuinen tuote on luotettavan pihvilihabrändin perusta. Tasalaatuisen tuotannon perustana ovat puolestaan yhteneväinen eläinaines ja ruokinta. Kansainväliset brändit ovat rakentuneet tuottajien aktiivisista aloitteista merkkituotteiksi. Sama onnistuu varmasti myös Suomessa, kun koko Anguspihvilihaketju saadaan rakennettua toimivaksi kokonaisuudeksi. Angus- ja Angusristeytysemojen tuottajat ovat nyt avainasemassa, jotta kotimaiseen Anguslihaketjuun saadaan riittävästi vasikoita! Arvoa Angukselle -hankkeesta saa lisätietoja mm. Okranäyttelyssä ja Viljo-maatalousmessuilla tai ottamalla yhteyttä: katristrohecker@finnbeef.fi, p. 040 7033 423 tai simo.raty85@gmail.com , p. 045 1121 244 Teksti: Katri Strohecker 36 ulkokyltit ä isä e l i.fi u L nn ru KIERTOMATKAT LENTÄEN EUROOPPAAN HANSAKAUPUNKI GDANSK 4 pv, lähdöt 3.7., 21.8., 18.9. alk. 509€ BUDAPEST TONAVAN KUNINGATAR 4 pv, lähdöt 10.7. alk. 729€ KRAKOVA-VARSOVA 5 pv, lähdöt 17.7., 21.8. alk. 879€ VIINIMATKA REININ MAISEMIIN 4 pv, lähtö 25.9. alk. 999€ BARCELONA JA SITGES 5 pv, lähdöt 12.9., 10.10. alk. 1199€ AMALFIN RANNIKKO JA ROOMA 5 pv, lähdöt 6.9., 27.9. alk. 1249€ • Suorat lennot kohteeseen Helsingistä! • Hyvätasoiset keskustahotellit! • Suomenkielinen paikallisopas! ta! • Runsas matkaohjelma: paljon retkiä ja käyntikohtei iluja! ruoka iä yhteis kuuluu n • Matkan hintaa matkapojat.fi/ kiertomatkat/ euroopan-kiertomatkat matkapojat.fi 24h • Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Palvelumaksu netistä 0€, muutoin 10€/varaus. Puhelut 8,35 snt/puh +3,2 snt/min, matkapuh. 19,2 snt/min. Hinnat ovat alkaen-hintoja /hlö • Alk hintaa ei kaikilla lähdöillä . 37 Liity Pihvikarjaliiton jäseneksi Tätä teemme: Pihvikarjankasvattajien liitto on suomalaisen naudanlihantuotannon puolestapuhuja. Olemme ainoa edunvalvontayhdistys, joka asettaa pihvikarjan kaikessa etusijalle. • Suomalainen pihvilihatuotanto on eettistä ja korkeatasoista. Pihvikarjaliiton tehtävänä on kertoa siitä kuluttajille. Meille on kunnia-asia kasvattaa pihvikarjaa vastuulllisesti, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristöstä huolehtien. Pihvikarjaliiton tehtävänä on kertoa suomalaisesta, eettisesti korkeatasoisesta pihvilihantuotannosta. Meille on kunnia-asia, että pihvikarjaa kasvatetaan vastuullisesti, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristönäkökohdista huolehtien. Tuemme, kehitämme ja edistämme kaikin käytettävissä olevin keinoin pihvilihan lisäarvoa tukevia toimia. Seuraamme markkinatilannetta ja päätöksentekoa, vaikutamme suoraan päättäjiin, annamme lausuntoja ja olemme mukana työryhmissä sekä alan hankkeissa. Pihvilihan tunnettuuden parantaminen edellyttää vaikuttavuutta ja joukkovoimaa. Tässä onnistutaan parhaiten tekemällä yhteistyötä pihvikarjankasvattajien ja koko tuotantoketjun kanssa. Liiton painoarvoa mitataan sen jäsenkunnan kattavuudella – toki sinäkin haluat olla mukana vaikuttamassa parempaan tulevaisuuteen? • Pihvikarjaliiton asiantuntemusta hyödynnetään työryhmissä, joissa esimerkiksi muotoillaan maatalouden tukiehtoja. Vaikutamme kannanotoin ja lausunnoin sekä olemalla suoraan yhteydessä poliitikoihin, virkamiehiin ja viranomaisiin lihakarjan kasvatusta tai eläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Uudistunut Hiven on nyt Vilomix ja hivenaineet • Kivennäisrehuseokset • Biologiset rehunsäilöntäaineet • Koiranruuat • Rehukomponentit • TalliPro-hevostuotesarja Julkaisemme kolme kertaa vuodessa ilmestyvää Pihvikarja-lehteä, joka tavoittaa pihvikarjaa kasvattavat maatalousyrittäjät, alaan liittyvät päättäjät ja asiantuntijat. Jäsenille lehti jäsenetu, joka postitetaan kotiin. Jäsenet saavat lehdestä myös ilmoitustilaa jäsenhintaan. • Pihvikarjaliitto on mukana alan messuilla ja tapahtumissa, jossa pihvikarjaa tehdään tunnetuksi kuluttajien keskuudessa. • Teemme yhteistyötä kaupallisten sidosryhmiemme kanssa pihvilihan tunnettuuden lisäämiseksi. • Liitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden tavata muita pihvikarjankasvattajia, tutustua ja verkostoitua. Pihvikarjapäivät on suosittu kohtaamispaikka ja tiedonhankintatapahtuma. HIVEN OY MUUTTAA NIMENSÄ VILOMIX FINLAND OY:KSI Vitamiinivalmisteet • Energiavalmisteet • JuomaTervetuloa mukaan Pihvikarjaliiton kannattajajäseneksi! rehut • Hygieniatuotteet • Kalsiumvalmisteet • Pesu ja desinfiointiaineet • Torjunta-aineet • KasKannattajajäsenille etuna logonäkyvyys Pihvikarjaliiton lehdissä ja vinviljelytuotteet • Nestemäiset lannoitteet • Rautavalmisteet • Magnesiumvalmisteet • Mahan ja bannernäkyvyys netissä www.pihvikarjaliitto.fi suoliston hyvinvointituotteet • Erikoiskivennäiset LUE LISÄÄ: WWW.VILOMIX.FI Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi LIITY PIHVIKARJALIITON JÄSENEKSI! KYLLÄ, haluan/haluamme liittyä: Liittymisen voit hoitaa helposti osoitteessa: www.pihvikarjaliitto.fi Jäsenhinnat 2014 Henkilöjäsen 130 € Yhdistysjäsen 200 € Kannattajajäsen 500 € Jäsenhintojen alv. 0 %. Jäsenhinnat vahvistetaan vuosittain Liittokokouksessa. Pihvikarjaliitto pidättää oikeuden jäsenhinnan muutokseen. Jäsenhinnoissa alv. 0 %. Muutokset mahdollisia. Pihvikarjankasvatuksen osuus lihantuotannosta on kasvussa, samalla kun kuluttajien mielenkiinto ruoan laatua ja alkuperää kohtaan lisääntyy. Suomalaisten vuosittain kuluttamasta naudanlihasta noin 15 % on kotimaista pihvikarjan lihaa. Tavoitteemme on, että tämä osuus kasvaa entisestään. • Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa Henkilöjäseneksi, 130 €/vuosi Yhdistysjäseneksi, 200 € / vuosi (alan yhdistykset) Kannattajajäseneksi, 500 € / vuosi (yritykset, muut yhdistykset) Ilmoitan muuttuneet yhteystietoni Nimi Tila/yritys/yhdistys Osoite Tili ja tarkastus Olli Lehtimäki Oy Pätsiniementie 9 37800 TOIJALA Puhelin Sähköposti www-sivut 38 39 0 LEIKKAA TALTEEN mediakortti 2014 Pihvikarja – pihvikarjankasvattajien oma lehti Ilmoitus Pihvikarja-lehdessä tarjoaa suoran yhteyden karjankasvattajien ja alan asiantuntijoiden tavoittamiseksi. Kesäiloa Pihvikarjan lukijoille! Pihvikarja-lehti on suomalaisen naudanlihantuotannon puolestapuhuja. Lehteä julkaisee Pihvikarjaliitto, joka edustaa Suomessa kasvatetun, eettisesti korkeatasoisen laatulihan tuottajia. Liiton tavoitteena on parantaa pihvikarjankasvatuksen tunnettuutta, edistää pihvilihan arvostusta ja lujittaa jäsentensä keskinäistä yhteistyötä. Lehti tavoittaa pihvikarjaa kasvattavat maatalousyrittäjät, alaan liittyvät päättäjät ja asiantuntijat. Pihvikarjaliiton sidosryhmille ja jäsenille lehti on maksuton. Myös alan oppilaitokset voivat tilata lehteä tarpeen mukaan vastikkeetta. Muille vuosikerran hinta tilattuna on 30 €. Jokainen Pihvikarja-lehti sisältää kirjoituksia alan tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Lehti palvelee lukijaa käytännön työtä lähellä olevilla reportaaseilla sekä tieto- tai tutkimuspohjaisilla artikkeleilla. Lehdelle voi mielellään tarjota tekstejä ja valokuvia, mutta toimitusneuvostolla on mahdollisuus valita julkaistavat aineistot. Pihvikarja-lehden levikki on 4000–6000 kpl (huhtikuu 4000 kpl, kesäkuu 6000 kpl, joulukuu 4000 kpl). Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa, neliväripainettuna aikakauslehtenä. Uudistunut Hiven on nyt Vilomix HIVEN OY MUUTTAA NIMENSÄ VILOMIX FINLAND OY:KSI Vitamiinivalmisteet • Energiavalmisteet • Juomarehut • Hygieniatuotteet • Kalsiumvalmisteet • Pesu ja desinfiointiaineet • Torjunta-aineet • Kasvinviljelytuotteet • Nestemäiset lannoitteet • Rautavalmisteet • Magnesiumvalmisteet • Mahan ja suoliston hyvinvointituotteet • Erikoiskivennäiset ja hivenaineet • Kivennäisrehuseokset • Biologiset rehunsäilöntäaineet • Koiranruuat • Rehukomponentit • TalliPro-hevostuotesarja LUE LISÄÄ: WWW.VILOMIX.FI Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi Kun haluat lähestyä tahoja, jotka kannattavat eettistä ja korkeatasoista pihvilihantuotantoa tai tuotteesi/palvelusi on suunnattu pihvikarja-ammattilaisille, tavoitat heidät helpoiten ilmoittamalla Pihvikarja-lehdessä. Tervetuloa mukaan! PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI 2 ° 2013 (nro 16) PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI Teemana laatuliha Johanna Mäkelä: Pihvi ja lihapullat ovat suomalaista ruokakulttuuria Markus Maulavirran pihvilihavinkit Arjen herkkuja jauhelihasta 3 ° 2013 (nro 17) Teemana riskien hallinta Rotukarjahanke: vasikkatuotos on monen tekijän summa Maatilojen riskienhallintakeinot Naudanlihan tulevaisuus – kuluttaja arvoaallokossa www.pihvikarjaliitto.fi41 2 Pihvikarjayhdistykset Pihvikarjayhdistykset ovat olleet mukana perustamassa Pihvikarjankasvattajien liittoa. Jos olet kiinnostunut jostain tietystä rodusta/ roduista, käy tutustumassa alla oleviin sivustoihin ja ota rohkeasti yhteyttä ! mediakortti 2014 ILMOITUSHINNAT: ILMOITUSPAIKKA KOKO Takakansi Suomen Angusyhdistys ry PERUSHINTA JÄSENHINTA ETUPAKETTI 3,5 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed, ylös 30 mm korkea alue tyhjää osoitemerkinnöille) 1750 € 1310 € kts. alta Etu- tai takakannen sisäpuoli 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed) 1500 € 1125 € kts. alta Kokosivu sisäsivuilla 210 x 297 mm (+ 3 mm bleed) 1200 € 900 € kts. alta Sisäsivuilla 1/2 sivu (180 x 130 mm) 850 € 635 € kts. alta Sisäsivuilla 1/4 sivu (85 x 130 mm) 500 € 250 € kts. alta Sisäsivuilla rivi-ilmoitus 95 x 60 mm 190 € 95 € kts. alta Sisäsivuilla rivi-ilmoitus 45 x 60 mm 100 € 50 € kts. alta ETUPAKETTI 3,5: PIHVIKARJALIITON HALLITUS Antti Veräväinen, puheenjohtaja (Akaa) Puhelin 0500 835 084 – antti.veravainen@pihvikarjaliitto.fi Anssi Hänninen, varapuheenjohtaja (Rautalampi) Puhelin 0400 579 432 – anssi.hanninen@pp1.netsor.fi Esa Auvinen (Kiuruvesi) auvinen.esa@gmail.com Anu Juurakko (Lohja) Puhelin 050 4326 301 – anu.juurakko@gmail.com Esa Karjalainen (Vaala) Puhelin 0400 584 612 – esa.karjalainen@pp1.inet.fi Etupaketilla 3 ilmoitusta perushintaan tai jäsenille jäsenhintaan ja neljäs ilmoitus -50 %. ILMOITUSMYYNTI: Pekka Kokkonen (Iisalmi) Puhelin 0500 995 160 – pekka.kokkonen@pp8.inet.fi www.angus.fi Puheenjohtaja Jyrki Ankelo Puhelin 040 7759 888 Sihteeri Katri Strohecker Puhelin 040 7033 423 Suomen Charolaisyhdistys ry www.charolais.fi Puheenjohtaja Kaarlo Schildt Puhelin (019) 654 529 Sihteeri Heta Östergård Puhelin (02) 5527 110 Suomen Herefordyhdistys ry www.hereford.fi Puheenjohtaja Jyri Tanner Puhelin 040 591 3033 Sihteeri Hannele Moisander Puhelin 040 8460 524 Petteri Mäkelä (Hattula) Puhelin 0400 201 810 – petteri.makela@htt.inet.fi Maarit Sievänen, puhelin 040 722 5189, info@neitisievanen.fi Esko Rissanen (Pieksämäki) Puhelin 0400 658 953 – esko@hyvatuuli.fi ILMOITUSAINEISTOT: Ilmoitusaineistot painovalmiina PDF:nä. Huomioi kokosivun ilmoituksissa 3 mm bleed, mikäli aineistoa on reunasta reunaan. Lähetä rivi-ilmoituksiin tekstit sähköpostilla. Aineisto-osoite: info@neitisievanen.fi Mikäli ilmoitus ei ole painovalmis, kysy etukäteen lisätietoja sen aineistovaatimuksista tai ilmoitusvalmistuksen hinnoittelusta (040 722 5189 tai info@neitisievanen.fi). VARAJÄSENET: Janne Lukkari (Sotkamo) Puhelin 040 5233 700 – janne.lukkari@rantola.fi Juha Moisander (Orimattila) Puhelin 0400 355 504 – juha.moisander@phnet.fi TOIMINTAKOORDINAATTORI ILMESTYMINEN: Pihvikarja-lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa. Painosmäärä kevään ja loppuvuoden numerossa 4.000 kpl, kesän numerossa 6.000 kpl. Julkaisija: Pihvikarjankasvattajien liitto ry. Pihvikarjan ilmestymiskuukaudet 2014 ovat huhtikuu, kesäkuu ja joulukuu. Ilmoitusvaraukset huhtikuun lehteen 28.2. mennessä, heinäkuun lehteen 30.5. mennessä ja joulukuun lehteen 30.10. mennessä. www.pihvikarjaliitto.fi Susanna Heikkinen Puhelin 040 588 1067 – susanna.heikkinen@pihvikarjaliitto.fi OTA YHTEYTTÄ. LUODAAN YHTEINEN TULEVAISUUS! KESKUSTELEMME MIELELLÄMME LISÄÄ! www.pihvikarjaliitto.fi Suomen Highland Cattle Club ry www.highlandcattle.fi Puheenjohtaja Liisa Volanen Puhelin 040 755 7697 Sihteeri Johanna Rotola-Pukkila Puhelin 040 7267 725 Suomen Limousinkasvattajat ry www.limousin.fi Puheenjohtaja Joel Puhakainen Puhelin 0400 643 909 Sihteeri Johanna Jantunen Puhelin 044 5503 191 Suomen Simmentalyhdistys ry www.simmentalyhdistys.fi Puheenjohtaja Jarkko Rautiainen Puhelin 0440 886 086 Sihteeri Maarit Kallio Puhelin 040 586 2887 43 JUURILTAAN TINKIMÄTÖN SUOMALAINEN Atria on suomalaisten lihatilallisten perustama. Ja siksi erilainen kuin muut. Vuonna 1903 meitä oli kahdeksan. Tänään meitä on noin 6000 mutta suomalaisten yhteisen hyvän periaatteesta pidetään yhä kiinni. Siksi voit luottaa siihen että Atria-merkin alla saa vain suomalaisten tilallisten kasvattamaa lihaa. Aina.
